Ikääntyneet ja päihteiden käyttö
Päihteiden käyttö ikääntyneillä 24.5.2011 Silja Runsten psyk el Riskikulutus Haitallinen käyttö käyttötapa joka on aiheuttanut fyysisen tai psyykkisen terveyshaitan Päihderiippuvuus aine muodostuu tärkeämmäksi kuin ne asiat, jotka aiemmin olivat tärkeitä geenit ja ympäristö vaikuttavat riippuvuuden ilmaantumiseen toleranssin nousu Päihteidenkäytön tasot (WHO) Riippuvuus Haitallinen käyttö Dysfunktionaalinen käyttö Toiminnallinen käyttö Päihdekokeilut Alkoholin aiheuttama sairastavuus ja kuolleisuus Suomessa on arviolta 300 000 – 500 000 alkoholin suurkuluttajaa 6 % kaikista kuolemantapauksista liittyy alkoholiin Terveydenhuollon naispotilasta 10 % ja miespotilaista 20 % on alkoholin suurkuluttajia. Ikääntyneessä väestössä naisten osuus alkoholin ongelmakäyttäjistä suhteessa suurempi Suomen alkoholiolot1990–2008 (thl) Suomessa Pohjoismaiden korkein alkoholinkulutus: 10,4 litraa 100 % alkoholia /asukas Alkoholin päivittäinen käyttö harvinaista käytetään viikonloppuisin ja iltaisin, humala suht yleistä Eläkeikäisten käyttö kasvussa, nuorten raittius lisääntynyt ja humalajuominen vähentynyt Naisten alkoholinkulutus lisääntynyt enemmän kuin miesten työiässä kuolleiden miesten ja naisten yleisimmäksi kuolemansyyksi noussut alkoholiperäinen tauti tai tapaturmainen alkoholimyrkytys haitoista alkoholikuolemien määrä kasvanut eniten. erit maksasairauksien aih (lähes 2x 5 v.:ssa) v. 2008 ja 2009 alkoholiveron nostot hid kulutuksen kasvua thl 2011 KTL Alkoholinkulutus lisääntynyt 65-79-vuotiailla miehillä ja 65-74-vuotiailla naisilla. Raittiiden osuus vähentynyt Vaikka eläkeläisten alkoholin käyttö yleistynyt, työikäiset juovat yhä eniten. 2007 neljännes 65-69-vuotiaista miehistä ilmoitti juovansa alkoholia vähintään 8 annosta/vko 75-84-vuotiaiden naisten ja 80-84-vuotiaiden miesten alkoholin käyttö pysynyt hyvin vähäisenä Eläkeikäisten alkoholinkäyttö yleistynyt vähitellen ainakin 1980-luvun puolivälistä lähtien Alkoholia käyttäviä 65–84 –vuotiaita miehiä 1993 68 % ja 2007: 77 % Naisilla vastaavat 37 ja 54 % Myös nautitut alkoholimäärät ovat kasvaneet V. 2004 alkoholipoliittiset muutokset kasvattivat eläkeikäisten alkoholin kulutusta jonkin verran Vasta suuret ikäluokat (nk. märkä sukupolvi) luopuivat raittiudesta 1960- ja 1970-l 2006 raittiita 15–69-vuotiaista suomalaisista 12 % miehistä 10 % naisista 13 % Jos mukaan lasketaan myös enint 3-4 kertaa/v juovat: miehillä yhteensä 20 % ja naisilla 28 % ½ miehistä ja kolmasosa naisista alkoholia väh 1x/vko Naisten osuus kulutetusta alkoholista nousi voimakkaasti 1900-l jälkipuol 2000-luvulla naisten osuus kaikesta juodusta alkoholista 25 – 33 % mittaustavasta riippuen Pieni osa väestöstä juo valtaosan kulutetusta alkoholista miesten eniten kuluttava kymmenys v 2006 43 % kaikesta miesten Suomessa juomasta alkoholista naisilla 46 % Ikääntyminen ja alkoholi käyttö ehkä tahattomasti haitallisella tavalla (jatkaa entistä) yli 65-v rajat : ei yli 2 annosta/vrk eikä yli 7 ann/vko Vrt. Työikäiset: suurkulutusrajat Miehet: - 24 annosta viikossa - 7 annosta kerralla – (1 annos= pieni olut, lasi viiniä tai viinaryyppy) Naiset: -16 annosta viikossa - 5 annosta kerralla thl Ikääntyminen ja alkoholi ikääntyessä elimistön toiminta muuttuu, alkoholin vaikutukset voimistuvat koska aineenvaihdunta hidastuu elimistön nestepitoisuus pienenee tasapainon hallinta heikkenee, lihasvoima vähenee vaikutukset kuitenkin yksilöllisiä, riippuu terveydentilasta (lääkitys) ja elämäntilanteesta thl Ikääntyminen ja alkoholi Tapaturmariski kasvaa Haitalliset yhteisvaikutukset lääkkeiden kanssa -- tasapainovaikeudet (diabeteslääkkeet, Marevan) runsas alkoholin käyttö heikentää vastustuskykyä Pahentaa oireita: ruokahaluttomuus ja vatsavaivat korkea verenpaine ja rytmihäiriöt univaikeudet muistihäiröt masennus ja ahdistuneisuus itsehillinnän ongelmat Ikääntyneet ja alkoholi Kaikkiaan kulutus iäkkäillä pientä Suomen alkoholin kokonaiskulutukseen nähden (siis jo pienikin %-lisäys yksilömäärinä merkittävä) erityisesti ikääntyneiden naisten alkoholin käyttö lisääntynyt viimeisten 20 vuoden aikana kaikissa sosiaaliryhmissä osalla jatkuu työikäisenä totuttu käyttö, osa aloittaa eläkeiässä asenteiden muuttuminen sosiaalisen kontrollin väheneminen Espoon sosiaali- ja terveystoimessa selvitettiin ikäihmisten alkoholin riskikäytön laajuutta Kysely postitettiin 2 100:lle yli 65vuotiaalle Yli 65-v riskirajana väh 8 alkoholiann/ vko 65–69-vuotiaista miehistä riskikäytön rajan ylitti yli 20 % ja 70–79-vuotiaista miehistä 12 % Naisilla riskikäyttö huomattavasti vähäisempää Riippuvuus voi kehittyä missä iässä tahansa Säännöllinen alkoholinkäyttö aiheuttaa helposti käyttömäärän kasvua, päivittäistä käyttöä on syytä välttää Alkoholia ei kannata käyttää lääkkeeksi masennukseen tai jännitykseen yksinäisyyteen pitkästymiseen unettomuuteen Ikääntyminen ja päihdeongelma Huumeiden käyttöä ikääntyneillä ei Suomessa alkoholiongelmat lisääntyneet lääkkeiden väärinkäyttö, haitallinen käyttö uni- ja rauhoittavat lääkkeet bentsodiatsepiineja käytetään eniten vanhimmissa ikäryhmissä särkylääkkeet keskushermostoon vaikuttavat – tramadoli, – kodeiini USA:ssa ikääntyneistä ¼:lla lääkkeiden haitallista käyttöä Usein tahatonta Yli 10% iäkkäistä naisista väärinkäyttää reseptilääkkeitään Väärinkäytön tavat Toiselle määrättyjä lääkkeitä Suuremmilla annoksilla Pidemmän aikaa Viihdekäyttö Sekakäyttö Lääkkeiden väärinkäyttöön yhteydessä (meta-analyysi 2006) Naissukupuoli Huonoksi koettu terveys Paljon sairauksia Paljon lääkkeitä käytössä Sosiaalinen eristäytyneisyys Aiempi päihdeongelma Aiempi mielenterveyden häiriö Reseptillä määrätyt pkv-lääkkeet vieroittautuminen on mahdollista ja kannattaa Päihteen käyttö pahentaa ja lisää oireita masennus ahdistuneisuus unihäiriöt muistihäiriöt psykoosit Unihäiriöt ikääntyneillä Normaalin unen rakenne ikääntyvillä unen alkamisen viive pidempi uni ”pirstaloituu” aikainen herääminen vähemmän ”syvää”(3-4) unta myös päiväaikainen vireystila vaihtelee enemmän vanhuksilla biologinen vuorokausirytmi Alkoholi ja uni Jo pieni määrä alkoholia vaikuttaa uneen harvoin juovilla nopeuttaa nukahtamista säännöllisessä käytössä lamaavaan vaikutukseen tottuminen ja annosta lisättävä Alkoholi estää ns REM-unta sammuminen ei ole unta vaan myrkytystila juomisputkissa univaje juoppohulluudessa (Delirium tremens) uni harhojen kaltaista, katkonaista Rauhoittavat- ja unilääkkeet riippuvuusriski suuri: kuukausia- vuosia jatkuneessa käytössä haitat ylittävät hyödyt pitkään käytettäessä vieroitusoireita voi olla käytön aikanakin ohjeen mukainen käyttökin voi olla haitallista jo yli 3 viikon säännöllinen käyttö aiheuttaa Unettomuutta katkonaista yöunta lisää päiväaikaista ahdistuneisuutta sekä keskittymisvaikeuksia voivat aiheuttaa tai pahentaa masennusta - riski annoksen lisäämiseen kun ei tehoa Päihdeongelman havaitseminen Vanhusten alkoholismi ja lääkkeiden haitallinen käyttö piileviä ongelmia vaikeus tunnistaa (ehkä 10-20%) useimmiten hoitoon muun syyn vuoksi ongelma usein pitkälle kehittynyt ja elämäntyyli muuttunut päihdekeskeisemmäksi Itseluottamuksen ja päihderiippuvuuden välillä käänteinen suhde puheeksi ottamisen vaikeus, miten kysyä häpeä ja syyllisyys Vanhusten päihdeongelma yhteydessä Kognitiivisiin häiriöihin Kaatuiluun Inkontinenssiin Heikkoon ravitsemukseen, laihtumiseen Unettomuuteen Ärtyisyyteen Närästykseen ja muihin gi-oireisiin Sos. eristäytymiseen Vanhuksen päihdeongelmaa hoidetaan usein depressiona dementiana psykoosina sekavuustilana vaarana lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäyttö ja ongelmien vaikeutuminen todettujen psykiatristen sairauksien hyvä hoito yhtäaikaisesti, ei odoteta päihdeongelmasta paranemista Riskikäytön tunnistaminen Kysytään alkoholin käytöstä, rauhoittavien lääkkeiden käytöstä, kipulääkkeiden käytöstä jos jokin vaiva, oire, sairaus; kuinka yrittänyt hoitaa (alkoholin lääkekäyttö) ei ole näyttöä siitä, että kysyminen ja puheeksi ottaminen johtaisi eitoivottuihin seurauksiin kyselylomakkeita voi käyttää (mm AUDIT tai ikääntyneille muokattu a) Lääkeriippuvuuden merkkejä Huomattava huoli lääkkeen tehosta Yksityiskohtainen tieto tietystä lääkkeestä Kiinnittyminen tiettyyn valmisteeseen Huoli lääkkeen saatavuudesta ja annosteluajoista Suunniteltua pidempään jatkunut käyttö Valitukset lääkäreistä tai hoitajista jotka yrittäneet puuttua asiaan Muutokset itsestä huolehtimisessa Vanheneminen psyykkisenä haasteena Voimien väheneminen uhka sisäisen ja ulkoisen kontrollin tasapainolle Avuttomuus saattaa aiheuttaa voimakasta ahdistuneisuutta ja turvattomuutta Sairauksiin liittyy regressiota ja riippuvuutta Häpeän ja nöyryytyksen tunteita seurauksena kehon hallinnan heikkenemisestä Hoidossa tavoitteena omanarvontunnon ja hallinnan kokemuksen vahvistaminen Päihteidenkäyttö vanhuksen sopeutumisyrityksenä kipu yksinäisyys tarpeettomuuden tunne turvattomuus, pelot unettomuus terveyden ja toimintakyvyn heikkeneminen sairauden kieltäminen ja torjunta (dementia) ja siihen liittyvän ahdistuksen hoito Päihdeongelman hoito Hoidon tavoitteena motivointi käytön vähentämiseen ja tuen vastaanottamiseen Potilaan oma käsitys ongelmasta ja tavoite? Tavoitteena voi olla kohtuukäyttö tai täydellinen vieroittautuminen rohkaisu, myös rauhoittavista ja unilääkkeistä on mahdollista vieroittautua Tiedon antaminen riskeistä neutraalisti pakottaminen hoito-ohjelmiin tai esim AA:aan tehotonta kovistelu, pelottelu tai moralisointi ei auta Hoito Päihdeongelman hoidossa psykoterapeuttinen asenne, mutta vieroittautumisvaiheessa ei syvällistä psyykkisten ongelmien tai ihmissuhdevaikeuksien käsittelyä, riski Mitä alkoholin tai rauhoittavien lääkkeiden tilalle? Rauhoittavien- ja unilääkkeiden lopettaminen vähitellen “v(käyttöä)=kk(vieroitusta)” Hoitomotivaatio yleensä päihdeongelmissa vanhuksilla hyvä, samoin tulokset
© Copyright 2024