Tähtitieteen perusteet I – Laitostentti 24.4.2014
1. Selitä parilla rivillä mitä seuraavat käsitteet tarkoittavat. (1p/kohta)
a) Tähden atsimuutti
b) Prekessio (koordinaatteihin vaikuttavana tekijänä)
c) Ekliptikan taso
d) Suure vuontiheys
e) Tähden näennäinn magnitudi
f) Planeetan radan eksentrisyys
2.
a) Kuvaile seuraavat koordinaatistosysteemit (miten määritellään, mitkä ovat
systeemin koordinaatit, missä yhteydessä koordinaatistoa tavallisesti
käytetään jne.): ekvatoriaalinen, galaktinen, ekliptikaalinen. (3p)
b) Siriuksen rektaskensio on 6h 45m ja deklinaatio -16o 42´. Missä
ilmansuunnassa tähti on syyskuussa kello 24? Onko tähti näkyvissä
Helsingistä käsin (maantieteellinen leveys n. 60 o)? Karkea arvio riittää
(perustuen esim. tilanteesta piirrettyyn kuvaan). Kevätpäiväntasaus on
maaliskuun 21 päivän tienoilla. (3p)
3.
a) Kaksoistähden näennäinen magnitudi on mV =10m. Systeemi koostuu
kahdesta yhtä kirkkaasta tähdestä. Laske näiden yksittäisten komponenttien
näennäiset magnitudit. (3p)
b) Kohdan a systeemin parallaksiksi mitataan   10 mas (millikaarisekuntia).
Mikä on järjestelmän etäisyys (parsekeissa) ja sen absoluuttinen magnitudi?
Tähtienvälisen ekstinktion suuruudeksi oletetaan 2 mag/kpc. (3p)
4. Optiset teleskoopit (päätyypit, pystytys, fokukset jne.). (6p)
5. Marsin radan isoakselin puolikas on pituudeltaan 1.524 AU.
a) Mikä on tämän perusteella Marsin kiertoaika Maan vuosina? (3p)
b) Arvioi Marsin keskilämpötila olettamalla planeetta nopeasti pyöriväksi
mustaksi kappaleeksi. Onko tulos järkevä? Laskussa voi käyttää apuna
Stefan-Boltzmannin lakia F =  T 4. (3p)
____________________
1 parsek = 3.09×1016 m = 206265 AU
Auringon säde R⊙ = 0.00465 AU
Auringon efektiivinen lämpötila Te=5780K
Aurinkovakio 1400 W/m2
Stefanin-Boltzmannin vakio = 5.67×10-8 W m-2 K-4