Tähtitieteen perusteet I – Laitostentti 24.4.2014 1. Selitä parilla rivillä mitä seuraavat käsitteet tarkoittavat. (1p/kohta) a) Tähden atsimuutti b) Prekessio (koordinaatteihin vaikuttavana tekijänä) c) Ekliptikan taso d) Suure vuontiheys e) Tähden näennäinn magnitudi f) Planeetan radan eksentrisyys 2. a) Kuvaile seuraavat koordinaatistosysteemit (miten määritellään, mitkä ovat systeemin koordinaatit, missä yhteydessä koordinaatistoa tavallisesti käytetään jne.): ekvatoriaalinen, galaktinen, ekliptikaalinen. (3p) b) Siriuksen rektaskensio on 6h 45m ja deklinaatio -16o 42´. Missä ilmansuunnassa tähti on syyskuussa kello 24? Onko tähti näkyvissä Helsingistä käsin (maantieteellinen leveys n. 60 o)? Karkea arvio riittää (perustuen esim. tilanteesta piirrettyyn kuvaan). Kevätpäiväntasaus on maaliskuun 21 päivän tienoilla. (3p) 3. a) Kaksoistähden näennäinen magnitudi on mV =10m. Systeemi koostuu kahdesta yhtä kirkkaasta tähdestä. Laske näiden yksittäisten komponenttien näennäiset magnitudit. (3p) b) Kohdan a systeemin parallaksiksi mitataan 10 mas (millikaarisekuntia). Mikä on järjestelmän etäisyys (parsekeissa) ja sen absoluuttinen magnitudi? Tähtienvälisen ekstinktion suuruudeksi oletetaan 2 mag/kpc. (3p) 4. Optiset teleskoopit (päätyypit, pystytys, fokukset jne.). (6p) 5. Marsin radan isoakselin puolikas on pituudeltaan 1.524 AU. a) Mikä on tämän perusteella Marsin kiertoaika Maan vuosina? (3p) b) Arvioi Marsin keskilämpötila olettamalla planeetta nopeasti pyöriväksi mustaksi kappaleeksi. Onko tulos järkevä? Laskussa voi käyttää apuna Stefan-Boltzmannin lakia F = T 4. (3p) ____________________ 1 parsek = 3.09×1016 m = 206265 AU Auringon säde R⊙ = 0.00465 AU Auringon efektiivinen lämpötila Te=5780K Aurinkovakio 1400 W/m2 Stefanin-Boltzmannin vakio = 5.67×10-8 W m-2 K-4
© Copyright 2024