Luvun 13 laskuesimerkit Esimerkki 13.1 Olkoon Cavendishin vaa'an pienen pallon massa ja suuren pallon m1 = 0.0100 kg m2 = 0.500 kg (molempia kaksi kappaletta). Fg pallot kokevat lähinnä olevan Miten suuren gravitaatiovoiman pallon vaikutuksesta kun pienen ja ison pallon välimatka on 0.0500 m ? Gm1 m2 r2 6.67 × 10−11 Nm2 /kg2 · 0.0100 (0.0500 m)2 Fg = Fg = 1.33 × 10−10 = N . kg · 0.500 kg Esimerkki 13.2 Oletetaan nyt, että otamme kaksi pallukkaa edellisestä esimerkistä ja sijoitamme ne avaruuteen kauas muista kappaleista. Jos pallukat ovat taas 0.0500 m päässä toisistaan, niin miten suuret kiihtyvyydet niiden välinen gravitaatiovoima aiheuttaa? Fg 1.33 × 10−10 N = = 1.33 × 10−8 m/s2 m1 0.0100 kg F 1.33 × 10−10 N a2 = g = = 2.66 × 10−10 m/s2 m2 0.500 kg a1 = Vaikka pallukoihin kohdistuva gravitaatiovoima on sama, on kevyemmän pallukan kiihtyvyys paljon suurempi! Esimerkki 13.3 Minkä voiman Aurinko kohdistaa Maahan? Maan massa on ME kg M = 1.99 × 1030 kg AU = 149.6 × 106 km = 1.496 × 1011 m = 5.97 × 1024 etäisyys on r = 1 , Auringon massa , . Fg = GMe M r2 Nm2/kg2 · 5.97 × 1024 kg · 1.99 × 1030 kg (1.496 × 1011 m)2 Fg = 3.54 × 1022 N 70 kg 0.415 N = 6.67 × 10−11 . Entä ihmiseen? Jos ihmisen massaksi oletetaan n. Auringon kohdistama voima on ainoastaan Maan aiheuttamasta painosta! , niin , n. 0.6 % Esimerkki 13.4 Marsin säde on rM = 3.40 × 106 m ja sen massa mM = 6.42 × 1023 kg. Marsiin laskeutuvan luotaimen paino Maassa on a) 6.0 × 39200 106 m N . Laske sen paino ja kiihtyvyys Marsin pinnan yläpuolella (suunnilleen samalla korkeudella kuin Marsin kuu Phobos) b) Marsin pinnalla. a) Luotaimen massa saadaan sen painosta Maassa: m= w g = 39200 N = 4000 9.80 m/s2 kg a)-kohdan tapauksessa etäisyys Marsin keskipisteeseen on r = 6.0 × 106 m + 3.40 × 106 m = 9.4 × 106 m. Tästä saadaan painoksi Fg Fg = 6.67 × 10−11 = 1940 N Nm2/kg2 · 6.42 × 1023 kg · 4000 kg (9.4 × 106 m)2 Kiihtyvyys tässä pisteessä Marsin yläpuolella on gM = Fg m = 1940 N = 0.48 4000 kg b) Marsin pinnalla puolestaan saadaan kiihtyvyys gM = 3.7 m/s 2 . Fg m/s2 = 15000 N ja Esimerkki 13.5 Jules Vernen kirjassa Maasta Kuuhun (1865) kolme astronauttia lähetetään Kuuhun aluksella, joka ammutaan liikkeelle valtavalla tykillä. a) Laske mikä nopeus suoraan ylöspäin ammuttavalla kuulalla on lähtöhetkellä oltava, jotta se saavuttaisi korkeuden, joka on sama kuin Maan säde? b) Laske pakonopeus, ts. nopeus, jolla kuula ei enää palaa Maahan. Ilmanvastus ja Maan pyöriminen jätetään nyt huomioimatta. a) Maan säde, RE = 6.38 × 106 m mE = 5.97 × 1024 kg ja r1 = RE r2 = 2RE , missä nopeus on nolla: Kuula siis lähtee Maan pinnalta ja saavuttaa korkeuden K1 + U1 = K2 + U2 Gm m 1 2 mv1 + − E 2 RE . =0+ GmE m − 2RE Mistä saadaan v1 = s = = 7900 m/s 6.67 × 10−11 . s GmE RE Nm2/kg2 · 5.97 × 1024 kg 6.38 × 106 m b) Meille riittää, että kuula saavuttaa juuri ja juuri äärettömyyden, eli sen nopeus lähenee nollaa kun etäisyys lähenee ääretöntä. Tällöin siis sekä K2 = 0 ja U2 = 0. Tällöin saamme mekaanisen energian säilymislaista 1 2 Gm m mv1 + − E 2 RE =0 eli v1 = s = s 2GmE RE 2 · 6.67 × 10−11 Nm2 /kg2 · 5.97 × 1024 6.38 × 106 m = 1.12 × 104 m/s kg . Tämä tulos voidaan yleistää mille tahansa pallosymmetriselle M ja säde R , pakonopeus massajakaumalle, jonka massa on vesc = Maan tapauksessa se on em. Jupiterille n. 60 km/s r 11.2 2GM R km/s , Marsille n. 5 km/s ja . Maan pyörimistä voidaan hyödyntää lähettämällä satelliitti Maata kiertävälle radalle Maan pyörimissuuntaan (itään) mahdollisimman lähellä päiväntasaajaa, tällöin tarvittava nopeus pienenee. Esimerkki 13.6 Massaltaan 1000 kg oleva satelliitti kiertää ympyräradalla, jonka korkeus maanpinnasta on 300 km . a) Mikä on satelliitin ratanopeus, periodi ja kiihtyvyys? b) Kuinka paljon on pitänyt tehdä työtä, jotta satelliitti on saatu radalleen? c) Kuinka paljon lisää olisi tehtävä työtä, jotta satelliitti pääsisi pakenemaan Maan kiertoradalta? Käytetään Maan strategisille mitoille arvoja mE = 5.97 × 1024 kg RE = 6380 km ja . a) Satelliitin radan säde on nyt r = 6380 km + 300 km = 6.68 × 106 m. Ympyräratanopeuden kaavasta saamme v= r GmE r s = 6.67 × 10−11 Nm2/kg2 · 5.97 × 1024 kg 6.68 × 106 m Eli v = 7720 m/s. Kiertoaika puolestaan on T T = 5440 = 2π r = v s = 90.6 min 2π · 6.68 × 106 7720 m/s m . Radiaalikiihtyvyys arad = v2 r = m/s)2 = 8.92 m/s2 6.68 × 106 m/s (7720 b) Vaadittu työ vastaa erotusta mekaanisessa kokonaisenergiassa tilanteessa, jossa satelliitti on radallaan verrattuna alkutilanteeseen, jossa se on maanpinnalla. Ympyräradalla olevalle satelliitille johdettiin äsken E2 = − =− 6.67 × 10−11 = −2.99 × 1010 J Gme m 2r Nm2/kg2 · 5.97 × 1024 kg · 1000 kg 2 · 6.68 × 106 m . Kun satelliitti pötköttelee maanpinnalla, sen mekaaninen energia on Gme m E1 = K1 + U1 = 0 + − RE =− 6.67 × 10−11 = −6.25 × 1010 J . Nm2/kg2 · 5.97 × 1024 kg · 1000 kg 6.38 × 106 m Vaadittu työ on siis W = E2 − E1 = −2.99 × 1010 = 3.26 × 1010 J J − (−6.25 × 1010 J) . c) Jotta satelliitti pääsisi karkaamaan äärettömyyteen, sen mekaanisen kokonaisenergian on oltava nolla. Toisin sanoen vaadittava lisätyö olisi nyt 2.99 × 1010 J . Esimerkki 13.7 Tarkastellaan nyt esimerkinomaisesti Keplerin 2. lakia. Tarkastellaan dt , jolloin planeetan ja Auringon yhdysviivan d θ verran. Aikaväli oletetaan niin lyhyeksi, että planeetan etäisyys r ei käytännössä muutu. Tällöin voimme kirjoittaa yhdysviivan pyyhkäisemän pienen sektorin pinta-alalle dA pientä aikaväliä suunta muuttuu kulman (pintanopeus): dA 1 2 d θ = r dt 2 dt ~ v sin φ, Merkitään nyt planeetan ratanopeuden paikkavektoria vastaan kohtisuoraa komponenttia missä v⊥ = v φ on kulma planeetan paikkavektorin (tai yhdysviivan) ja nopeusvektorin välillä. dt on rd θ, joten v⊥ = rd θ/dt . Sijoittamalla edellä olleeseen kaavaan saamme dA 1 = rv sin φ dt 2 Toisaalta rv sin φ on vektorin ~ r × ~v suuruus ja liikemäärämomentin määritelmähän on ~ L = ~r × m~v . Toisaalta kohtisuora siirtymä lyhyenä aikavälinä Näin ollen saamme dA 1 L = |~r × m~ v| = dt 2m 2m (1) Keplerin havainto pintanopeuden vakioisuudesta tarkoittaa siis sitä, että planeetan liikemäärämomentti säilyy. Ja toisin päin - Keplerin 2. lain voi johtaa liikemäärämomentin säilymisen perusteella. Planeetan liikemäärämonentin säilyminen on itse asiassa ilmeistä. Liikemäärämomentin muutoksellehan on aiemmin kirjoitettuna d ~L ~ =~ τ = ~r × F dt Planeetan tapauksessa paikkavektori r osoittaa kohti planeettaa, toisaalta Aurinkoon osoittava voimavektori on sille vastakkaissuuntainen, jolloin vektoritulo d ~L/dt = 0. ~ = 0, ~r × F ts. Liikemäärämomentti on vakio paitsi suuruudeltaan, niin myös vektorimuodossa. Tämä tarkoittaa sitä, että koska vektori ~ L = ~r × m~v on kohtisuorassa vektoreita ~r ja ~ v vastaan, tapahtuu planeetan liike paikka- ja nopeusvektoreiden määrittämässä tasossa, ratatasossa. Aurinkokunnassamme kaikkien planeettojen ratatasot ovat melko lähellä toisiaan, mikä kertoo yhtä jos toista aurinkokunnan syntyprosessista. (Wikimedia Commons: Mintz) Esimerkki 13.8 Asteroidi Pallaksen rataperiodi on eksentrisyys 4.62 vuotta ja sen radan e = 0.233. Mikä on sen radan isoakselin puolikas ja mitkä ovat asteroidin minimi- ja maksimietäisyydet Auringosta? Auringon massa mS = 1.99 × 1030 kg. Isoakselin puolikas saadaan laskettua Keplerin 3. laista kun kiertoaika tunnetaan: T 2π a3/2 = √ GmS → a= GmS T 2 4π 2 ! 1/ 3 = 4.15 × 1011 m (jahka kiertoajan syöttää edelliseen sekunteina) Ellipsirataa esittävästä kaavakuvasta näemme, että radan rp = a(1 − e ) ja kauimmassa ra = a(1 + e ). Toisin sanoen lähimmässä pisteessä, perihelissä pisteessä, aphelissä rp = (1 − 0.233) · 4.15 × 1011 m = 3.18 × 1011 m ra = (1 + 0.233) · 4.15 × 1011 m = 5.12 × 1011 m Esimerkki 13.9 Halleyn komeetta liikkuu Auringon ympäri pitkin eksentistä rataa, jonka perihelietäisyys on 5.26 × 109 km 8.75 × 107 km ja aphelietäisyys . Mikä on radan isoakselin puolikas, eksentrisyys ja kiertoaika? Aiemmin esillä olleen kuvan perusteella tiedämme, että periheli- ja aphelietäisyyksien summa on a= 8.75 × 107 2a. Siis km + 5.26 × 109 km = 2.67 × 109 km 2 Perihelietäisyys rp = a(1 − e ), mistä saamme e =1− rp a =1− 8.75 × 107 2.67 × 109 km = 0.967 km Rataperiodi taas saadaan Keplerin 3. laista: T m 2π · (2.67 × 1012 )3/2 2 π a 3/ 2 = p = √ 2 / 2 · 1.99 × 1030 GmS 6.67 × 10−11 = 2.38 × 109 Nm kg s = 75.5 vuotta . kg Esimerkki 13.10 Jos Aurinko muuttuisi (vastoin kaikkea tähtien kehitystä koskevaa tietoamme) yllättäen mustaksi aukoksi, niin mikä olisi sen Schwarzschildin säde? Mitä maapallolle tällöin tapahtuisi? RS = = 2GM c2 2 · 6.67 × 10−11 Nm2 /kg2 · 1.99 × 1030 3.0 × 108 m/s kg = 2.95 km Maa kiertäisi edelleen radallaan, mutta täällä tulisi varsin kylmä.
© Copyright 2024