Turun hallinto-oikeuden päätös

1 (26)
Turun hallinto-oikeuden päätös
Antopäivä
Päätösnumero
5.4.2013
13/0073/1
Diaarinumero
01100/12/4103
01105/12/4103
01116/12/4103
01119/12/4103
01120/12/4103
01136/12/4103
01155/12/4103
01156/12/4103
Asia
Valitus asemakaavasta
Valittajat
Maarit Tammi, Turku
Olavi Mäenpää, Turku
Asunto Oy Turun Parkinkartano, Turku
Klaus Kouvola, Turku ja Kai Kouvola, Raisio
Heikki Hakala, Turku
Meidän Turku - Vårt Åbo ry, Turku
Viherpunainen vasemmisto ry, Turku
Asunto-Osakeyhtiö Pyramid, Turku
Päätös josta valitetaan
Turun kaupunginvaltuusto
18.6.2012
Turun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kauppatorin asemakaavan muutoksen.
Asemakaavan muutos koskee Turun kaupungin 6. (VI) kaupunginosan katu- ja
torialueita ja 7. (VII) kaupunginosan katualueita. Asemakaavamuutoksella
muodostuu 6. (VI) kaupunginosan katu-, tori- ja maanalaista aluetta sekä 7.
(VII) kaupunginosan katu- ja maanalaista aluetta ("Toriparkki").
Osoite
Sairashuoneenkatu 2-4
PL 32, 20101 TURKU
Puhelinvaihde
029 56 42400
Telekopio
029 56 42414
Sähköposti
[email protected]
2 (26)
Valitukset
Maarit Tammen valitus
Kaupunginvaltuuston päätös on kumottava.
Kaavoitukselta edellytetty vuorovaikutus ei ole toteutunut, koska päätöksenteossa ei ole otettu huomioon 8 000 henkilön allekirjoittamaa adressia, julkisuudessa esitettyjä mielipiteitä ja kaavaehdotuksesta tehtyjä muistutuksia.
Kaavaehdotus on valmisteltu ilman luonnosvaihetta ja kaavamuutosehdotus on
asetettu nähtäville ennen kuin pohjavesimallinnusraportti oli valmistunut kokonaisuudessaan. Kaavoitusta on tarkasteltu ainoastaan yhden vaihtoehdon
pohjalta.
Yleiskaava ei ole ollut ohjeena asemakaavamuutosta laadittaessa, sillä yleiskaavassa ei ole mainintaa Kauppatorin alle rakennettavasta maanalaisesta pysäköintilaitoksesta. Kaavamuutos ei kohtele kuntalaisia yhdenvertaisesti, koska kauppatorin ympäristön kiinteistönomistajat saavat huomattavan maanalaisen lisärakennusoikeuden, mutta alueen asukkaat altistuvat aikaisempaa enemmän melulle, pölylle ja pienhiukkaspäästöille. Myös alueen liikennemäärät lisääntyvät ja liikenne ruuhkaantuu. Kaavamuutos aiheuttaa kohtuutonta haittaa
alueen asukkaille, liikkeenharjoittajille ja joukkoliikenteelle. Ajorampin sijoittaminen keskelle historiallisesti arvokasta Turun ydinkeskustaa on vastoin asemakaavalta edellytettyä rakennetun ympäristön vaalimista koskevaa sisältövaatimusta.
Tammi on valituksessaan myös kyseenalaistanut uuden pysäköintilaitoksen
tarpeen ja todennut, että joka tapauksessa Louhen pysäköintilaitoksen laajentaminen olisi ollut taloudellisesti ja geoteknisesti parempi vaihtoehto. Hän on
myös todennut, että kadunvarsipysäköinnin väheneminen ei ole pienten liikkeenharjoittajien kannalta hyvä ratkaisu.
Olavi Mäenpään valitus
Kaupunginvaltuuston päätös on kumottava ja Turun kaupunki on velvoitettava
korvaamaan Mäenpään oikeudenkäyntikulut 150 eurolla laillisine korkoineen.
Kaavoitusta varten laaditut selvitykset eivät anna luotettavaa kuvaa siitä, mikä
vaikutus kauppatorin maanalaisen pysäköintitilan rakentamisaikaisilla toimenpiteillä on pohjavesiin, vedenpinnan korkeuksiin ja ympärillä olevien rakennusten perustuksiin. Rakennusaikaiset toimenpiteet saattavat aiheuttaa jopa rakennusten sortumisen. Asiassa ei ole selvitetty sitä, mikä on Turun kaupungin
taloudellinen vastuu, jos ympäristön kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia joudutaan kaavasta johtuvista syistä paaluttamaan. Myöskään selvitystä
siitä, miten toteutetaan pysäköintilaitoksen vesijohdot ja viemäröinnit ja kuka
vastaa näistä kustannuksista, ei ole esitetty.
Yhdyskuntarakenteeseen ja infrastruktuuriin liittyvät merkittävät ratkaisut ja
liikennejärjestelmän ja maankäytön yhteensovittaminen olisi tullut ratkaista
yleiskaavassa.
3 (26)
Asunto Oy Turun Parkinkartanon valitus
Kaupunginvaltuuston päätös on kumottava.
Kaavoitusta varten laadittu liikenneselvitys on virheellinen ja puutteellinen.
Liikennevirroissa ei ole otettu lainkaan huomioon Helsinginkadun liikennettä,
joka on yksi suurimmista liikennevirroista kaupungin keskustaan. Kaavamuutoksen myötä Kutomonkadun ja Yliopistonkadun liikennemäärät kasvavat
huomattavasti, liikenne ruuhkaantuu, liikenneturvallisuus vaarantuu ja elinympäristön laatu heikkenee. Kaavamuutos olisi edellyttänyt yleiskaavatasoista liikenneselvitystä. Pysäköintivaihtoehtoja ei ole selvitetty riittävästi ja objektiivisesti eikä kaupallisten vaikutusten arviointia ole tehty lainkaan.
Klaus Kouvolan ja Kai Kouvolan valitus
Kouvolat ovat valittaneet päätöksestä ja valituksessaan vaatineet sen kumoamista valituksesta tarkemmin ilmenevillä perusteilla.
Heikki Hakalan valitus
Kaupunginvaltuuston päätös on kumottava.
Kaavoitusta varten laadittu liikenneselvitys on puutteellinen ja suppea, sillä se
ei koske Helsinginkadun eikä Tuomiokirkkosillan suunnasta tulevaa liikennettä. Näin ollen ajoneuvojen määrä on arvioitu liian alhaiseksi. Meluhaitoista,
etenkin matalataajuisesta terveydelle vaarallisesta melusta, ei ole selvityksiä
eikä YVA-arviointia ole tehty.
Meidän Turku - Vårt Åbo ry:n valitus
Kaupunginvaltuuston päätös on kumottava.
Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska kaavamuutoksen käsittelyyn on osallistunut esteellisiä henkilöitä. Turun Toriparkki Oy, jonka kanssa
Turun kaupunki on solminut esisopimuksen kaavoitettavan alueen maanvuokraamisesta ja kustannusten jakamisesta, on tosiasiassa bulvaaniyhtiö, jonka todellisina edunsaajina ovat yhtiön osakkaat, mukaanlukien valituksessa mainitut Turun Osuuskauppa (TOK), Turun Seudun Osuuspankki (TOP), Tapiola
Yhtiöt ja Liedon Säästöpankki. Tämän johdosta yhdistys on esittänyt, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve, joka on Liedon Säästöpankin
isännistön jäsen, varapuheenjohtaja Toni Eklund, joka on TOP:n hallintoneuvoston jäsen, apulaiskaupunginjohtaja Jouko Lehmusto, joka on TOP:n hallintoneuvoston jäsen, sekä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen,
jolla on puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupunginhallituksessa ja joka on Tapiolayhtiöiden Lounais-Suomen neuvottelukunnan jäsen, ovat esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn kaupunginhallituksessa. Esteellisyys on syntynyt myös
sillä perusteella, että kaupunginhallituksessa ja ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa on lukuisia muita luottamushenkilöitä, jotka kuuluvat TOK:n tai
TOP:n hallintoneuvostoon, edustajistoon tai ovat niiden asiakasomistajia. Turun Seudun kehittämiskeskuksen vt. elinkeinojohtaja Niko Kyynäräinen, joka
kuuluu TOP:n hallintoneuvostoon, on antanut asiasta myönteisen lausunnon ja
siten esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn. Myös kaupunginjohtaja Aleksi
4 (26)
Randell on ollut asiassa esteellinen, sillä hän on kaavamuutoksesta myönteisen
lausunnon antaneen Turun kauppakamarin hallituksen jäsen.
Asia käsittelyyn kaupunginvaltuustossa on osallistunut lukuisia valtuutettuja,
jotka kuuluvat TOK:n tai TOP:n hallintoneuvostoon, edustajistoon tai ovat niiden asiakasomistajia tai kuuluvat Liedon Säästöpankin isännistöön. Myös
nämä henkilöt ovat esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn. Kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Juhani Lepällä on läheiset henkilökohtaiset suhteet useisiin Turun Toriparkki Oy:n osakkaisiin ja hän on saanut heiltä myös vaalirahoitusta.
Kaavapäätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä myös siksi, että maankäyttö- ja rakennuslaissa kaavoitusmenettelyltä edellytetty vuorovaikutus ei
ole toteutunut, koska luonnosvaiheen käsittely on puuttunut, kaikki tehdyt selvitykset, kuten esimerkiksi maaperä- ja pohjavesiselvitykset ja liikenneselvitys
ovat riittämättömiä ja vaihtoehtojen tarkastelu ja kaavaselostus ovat puutteellisia ja asenteellisia. Tärinän merkitystä savikerrokseen ei ole selvitetty lainkaan
eikä entisen bensiiniaseman mahdollisesti pilaantunutta maaperää ole tutkittu.
Kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa, koska se on kiireellisellä menettelyllä hyväksynyt asemakaavan, vaikka kaavoitusta ohjaava kaupunginhallitus on katsonut hankkeen edellyttävän vielä lisäselvityksiä.
Asemakaavan ratkaisu on periaatteiltaan sama kuin Turun hallinto-oikeuden ja
korkeimman hallinto-oikeuden aiemmin maankäyttö- ja rakennuslain vastaisena kumoama Kauppatorin asemakaavamuutos. Jo kumotun kaavamuutoksen
tuominen uuteen käsittelyyn lähes muuttamattomana on erittäin kyseenalaista.
Kaavamuutos on myös valituksesta tarkemmin ilmenevillä perusteilla sisällöltään lain vastainen, sillä se on yleiskaavan, keskustan liikenteen vaihekaavan,
Turun kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelman 2009-2013, ilmanlaadusta ja
sen parantamisesta annetun direktiivin (2008/50/EY), ympäristömeludirektiivin (2002/49/EY) ja ns. Aalborgin sopimuksen vastainen kuin myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen. Kaava-alue on liian suppeaalainen, jotta sen vaikutuksia esimerkiksi liikenteeseen voitaisiin arvioida suhteessa ympäröivään maankäyttöön. Kaava ei täytä asemakaavalta edellytettyjä
sisältövaatimuksia terveellisen ja viihtyisän elinympäristön, liikenteen järjestämisen ja rakennetun ympäristön vaalimisen osalta. Liikenne lisääntyy toriparkin seurauksena useilla keskustan kaduilla ja tukkii ne. Kaava on myös perustuslaissa turvatun yhdenvertaisen kohtelun vastainen, sillä se osoittaa merkittävää rakennusoikeutta kauppatorin ympäristön kiinteistönomistajille, mutta aiheuttaa samalla toisille kiinteistön omistajille ja torikauppiaille kohtuutonta
haittaa. Asemakaavamerkinnät ja määräykset ovat maankäyttö- ja rakennuslain
55 §:n nojalla puutteellisia ja epämääräisiä, koska maanalaisen tilan rakennusoikeutta ei ole täsmällisesti jaettu varasto- ja liiketilojen kesken eikä rakentamisen sijoittumista ole osoitettu. Toripysäköinnin hätäpoistumistiet ovat sallittua pidempiä, joten muutos on turvallisuusvaatimusten vastainen. Torille osoitetuista kioskeista ei ole esitetty havainnekuvia, joten niiden soveltumista torimaisemaan ei ole mahdollista arvioida. Olemassa olevia kioskirakennuksia ei
ole kaavassa suojeltu, vaikka ne ovat mukana maakuntamuseon suojelutavoitelistassa.
Yhdistys on lisäksi viitannut siihen, että kaavamuutoksesta aiheutuu tappiota
Turun joukkoliikenteelle ja haittaa torikauppiaille. Kaupungille aiheutuu laaja
taloudellinen vastuu Turun Toriparkki Oy:n kanssa solmitun esisopimuksen ja
5 (26)
sen nojalla tehtävän kauppatorin kunnostamista ja pysäköintilaitoksen rakentamista koskevan yhteishankkeen vuoksi. Ennakoimattomat kustannukset tulevat
turkulaisten maksettaviksi, mitä ei voida pitää kaupungin edun mukaisena.
Viherpunainen vasemmisto ry:n valitus
Kaupunginvaltuuston päätös on kumottava.
Selvitykset rakennusaikaisen pohjaveden tason alentamisesta eivät ole riittäviä. Selvitysten perusteella ei luotettavasti voida arvioida sitä, onko erityisesti
ajoluiska turvallisesti rakennettavissa vaarantamatta ympäristön taloja. Asiasta
olisi tullut pyytää enemmän asiantuntijalausuntoja. Torin ympäristön paaluttamattomille rakennuksille aiheutuvat ongelmat ja kaupungin kustannusvastuu
mahdollisissa ongelmatilanteissa on selvittämättä.
Kaavamuutos olisi edellyttänyt yleiskaavatasoista liikenneselvitystä.
Asunto-Osakeyhtiö Pyramidin valitus
Kaupunginvaltuuston päätös on kumottava ja Turun kaupunki on velvoitettava
korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 1 816,15 eurolla.
Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska kaupunginvaltuutettu
Maija Perho on ollut asiassa esteellinen. Turun kaupunki on solminut Turun
Toriparkki Oy:n kanssa esisopimuksen kaavoitettavan alueen maanvuokraamisesta ja kustannusten jakamisesta. Maija Perhon veli, asianajaja Jussi Perho
toimii yhtiön edustajana ja hänellä on yksin yhtiön nimenkirjoittamis- ja edustamisoikeus.
Kaavapäätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä myös siksi, että luonnosvaiheen käsittelyä ei ole ollut ollenkaan. Kaavamuutoksen pohja-aineistona ollut Pöyry Oy:n 15.3.2012 valmistunut "3D-mallinnus Toriparkin vaikutuksista
pohjaveden korkeuteen, Alustava raportti" ei ole ollut nähtävillä riittävän pitkään, koska kaavan nähtävilläolo päättyi 27.3.2012. Kaava olisi tullut laittaa
uudelleen nähtäville, koska kaavaehdotuksesta on nähtävilläolon jälkeen myös
poistettu Ortodoksisen kirkon perustusten uusimista koskeva kaavamääräys.
Kaavamuutos heikentää elinympäristön laatua eikä vähemmän haittaa aiheuttavia vaihtoehtoja ole selvitetty. Kaavamuutos aiheuttaa yhtiölle kohtuutonta
haittaa, koska sen edustalle rakennetaan pysäköintilaitokseen johtava ajoluiska. Ajoluiskan sijoittaminen mainittuun paikkaa vaarantaa erityisesti yhtiön rakennuksen perustukset.
Asian käsittely ja selvittäminen
Kouvolat ovat 12.9.2012 hallinto-oikeuteen saapuneella kirjelmällä peruuttaneet valituksensa.
Kaupunginhallitus on hankittuaan ensin Maija Perhon lausunnon, antanut
oman lausuntonsa. Esteellisyysväitteiden johdosta kaupunginhallitus on katso-
6 (26)
nut, ettei kukaan asian käsittelyyn osallistuneista ole ollut esteellinen. Lausunnossa on muun ohella todettu, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna
Arve on nimitetty Liedon Säästöpankin isännistöön 1.1.2012 lukien, minkä jälkeen hän ei ole osallistunut asian käsittelyyn kaupunginhallituksessa.
Maija Perho on esteellisyysväitteen johdosta antamassaan lausunnossa todennut muun ohella, että hänen veljensä asianajaja Jussi Perho toimii Turun Toriparkki Oy:n asiamiehenä ja hänellä on yhtiön nimenkirjoittamis- ja edustamisoikeus. Hän ei ole Turun Toriparkki Oy:n osakas eikä hänen ja yhtiön välillä
ole velka- tai takaussuhteita. Yhtiön asianajotoimistolle maksamat palkkiot eivät välittömästi vaikuta Jussi Perhon henkilökohtaiseen etuun eikä myöskään
yhtiön mahdollisella taloudellisella menestyksellä tai tappiolla ole mitään henkilökohtaista vaikutusta hänen etuunsa.
Valittajat ovat antaneet vastaselitykset. Maarit Tammi on vastaselityksessään
esittänyt, että kaupunginhallituksen jäsen Toni Eklund ja Turun Seudun Kehittämiskeskuksen vt. elinkeinojohtaja Niko Kyynäräinen ovat esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn. Meidän Turku - Vårt Åbo ry on antamassaan vastaselityksessä ilmoittanut yhtyvänsä Asunto-Osakeyhtiö Pyramidin valituksessa
esitettyyn valtuutettu Maija Perhoa koskevaan esteellisyysväitteeseen. AsuntoOsakeyhtiö Pyramid on antamassaan vastaselvityksessä ilmoittanut yhtyvänsä
Meidän Turku - Vårt Åbo ry:n valituksessa esitettyihin esteellisyysväitteisiin
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arven ja apulaiskaupunginjohtaja
Jouko Lehmuston osalta.
Merkitään, että hallinto-oikeudella on tätä asiaa ratkaistessaan ollut esillä
myös korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 24.10.2011 taltio 3042 asiakirjat.
Merkitään, että Turun hallinto-oikeus on tänä päivänä ratkaissut myös Turun
kaupungin ja Turun Toriparkki Oy:n välistä esisopimusta koskevat kunnallisvalitukset.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
1)
Klaus ja Kai Kouvolan valituksen käsittely hallinto-oikeudessa raukeaa, koska
valitus on peruutettu.
2)
Hallinto-oikeus ei tutki Maarit Tammen, Meidän Turku - Vårt Åbo ry:n ja
Asunto-Osakeyhtiö Pyramidin vastaselityksissä esitettyjä uusia esteellisyysväitteitä.
3)
Hallinto-oikeus hylkää valitukset.
4)
Hallinto-oikeus hylkää Olavi Mäenpään ja Asunto-Osakeyhtiö Pyramidin oikeudenkäyntikuluvaatimukset.
7 (26)
Ratkaisun perustelut
2)
Tutkimatta jäävät valitusperusteet
Valtuuston päätökseen hyväksyä asemakaava haetaan muutosta siten kuin kuntalaissa säädetään. Kuntalain mukaan valitusperusteet on esitettävä valitusajassa.
Maarit Tammi, Meidän Turku - Vårt Åbo ry ja Asunto-Osakeyhtiö Pyramid
ovat vasta vastaselityksessään eli valitusajan päätyttyä esittäneet esteellisyysväitteen tai ilmoittaneet osittain yhtyvänsä muiden tekemiin esteellisyysväitteisiin. Nämä vastaselityksessä esitetyt vaatimukset jätetään myöhään tehtyinä
tutkimatta.
3)
Esteellisyys
Esteellisyys valtuutettujen osalta
Meidän Turku - Vårt Åbo ry:n valituksessa on esitetty, että asian käsittelyyn
kaupunginvaltuustossa on osallistunut lukuisia valtuutettuja, jotka kuuluvat
TOK:n edustajistoon ja/tai hallintoneuvostoon, TOP:n edustajistoon ja/tai hallintoneuvostoon tai ovat edellä mainittujen yhteisöjen asiakasomistajia tai kuuluvat Tapiola-yhtiöiden neuvottelukuntaan. Nämä henkilöt ovat esteellisinä
osallistuneet asian käsittelyyn. Myös kaupunginvaltuutettu Juhani Leppä on ollut asiassa esteellinen, sillä hänellä on läheiset henkilökohtaiset suhteet useisiin Turun Toriparkki Oy:n osakkaisiin ja hän on saanut heiltä myös vaalirahoitusta. Asunto-Osakeyhtiö Pyramidin valituksessa on esitetty, että valtuutettu
Maija Perho on ollut asiassa esteellinen, sillä hänen veljensä asianajaja Jussi
Perho toimii Turun Toriparkki Oy:n edustajana ja hänellä on yksin yhtiön nimenkirjoittamis- ja edustamisoikeus.
Kuntalain 52 §:n 1 momentin mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen
käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Milloin valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan, mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään. Pykälän 2 momentin
mukaan muun luottamushenkilön esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27 - 30 §:ssä säädetään.
Kaavamuutoksessa on kysymys kaupungin omistaman maa-alueen asemakaavoittamisesta pääasiassa maanalaiseksi pysäköintilaitokseksi ja maanalaiseksi
liiketilaksi. Turun kaupunginvaltuusto on samana päivänä, kun kaavaehdotus
on hyväksytty, solminut Turun Toriparkki Oy -nimisen yhtiön kanssa esisopimuksen siitä, että kaupunki tulee neuvottelemaan yhtiön kanssa alueen maan
vuokraamisesta 50+50 vuodeksi, mikäli kaavaehdotus hyväksytään ja yhtiö saa
pysäköintilaitoksen toteutettavakseen. Yhtiön toimittaman 22.10.2012 päivätyn osakasluettelon mukaan yhtiön osakkaita ovat muun ohella TOK, TOP,
Liedon Säästöpankki ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola, joista kullakin on omistuksessaan 16 osaketta, mikä vastaa noin 5,2 %/osakas liikkeellä
olevien osakkeiden kokonaismäärästä. Valtuutettu Maija Perhon veli asianajaja
Jussi Perho toimii Turun Toriparkki Oy:n asiamiehenä.
Kaava on maankäytön suunnitelma, joka mahdollistaa maanalaisen pysäköinti-
8 (26)
laitoksen rakentamisen. Kaavapäätöksellä ei kuitenkaan ratkaista sitä, kuka
kaavan toteuttaa. Turun Toriparkki Oy:n kanssa solmittu esisopimus ei vielä
merkitse myöskään sitä, että yhtiö voitaisiin rinnastaa alueen maanomistajaan.
Näin ollen se, että valtuutettu Perhon veli on asianajotoimeksiantosuhteessa
alueen maanvuokrasopimusta ja pysäköintilaitoksen mahdollista toteuttamista
koskevan esisopimuksen osapuoleen, ei merkitse sitä, että asemakaavamuutoksen hyväkymispäätös olisi koskenut henkilökohtaisesti Maija Perhoa tai hänen
läheistään. Maija Perho ei siten ole ollut kaava-asian käsittelyyn osallistuessaan esteellinen. Kukaan muukaan esteelliseksi väitetty valtuutettu ei omista
kaava-alueella maata, eikä kaavapäätös koske heitä henkilökohtaisesti.
Esteellisyys muiden luottamushenkilöiden ja virkamiesten osalta
Meidän Turku - Vårt Åbo ry:n valituksessa on esitetty, että siinä tarkemmin
yksilöidyt luottamushenkilöt olisivat olleet esteellisiä, koska he ovat asiaa lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa valmisteltaessa kuuluneet Liedon Säästöpankin isännistöön, TOK:n edustajistoon ja/tai hallintoneuvostoon, TOP:n
edustajistoon ja/tai hallintoneuvostoon tai Tapiola-yhtiöiden neuvottelukuntaan. Esteellisyys on valituksen mukaan syntynyt, koska Liedon Säästöpankki,
TOK, TOP ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola ovat kaikki Turun Toriparkki Oy:n osakkaita. Valituksen mukaan myös kaupunginjohtaja on ollut
asiassa esteellinen, koska hän kuuluu Kauppatorin asemakaavasta myönteisen
lausunnon antaneen Turun Kauppakamarin hallitukseen. Myös vt. elinkeinojohtaja on ollut esteellinen, koska hän on Turun Seudun kehittämiskeskuksen
nimissä antanut asiassa myönteisen lausunnon, vaikka samalla toimii TOP:n
hallintoneuvostossa. Myös kaupunginhallituksen jäsen Juhani Leppä on ollut
asiassa esteellinen, sillä hänellä on läheiset henkilökohtaiset suhteet useisiin
Turun Toriparkki Oy:n osakkaisiin ja hän on saanut heiltä myös vaalirahoitusta.
Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee 27 §:n 2 momentin mukaan myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa.
Hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan virkamies on muun ohella
esteellinen, jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on
hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä
taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä,
säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle
asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Virkamies on
esteellinen säännöksen 7 kohdan mukaan, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.
Hallintolakia säädettäessä hallituksen esityksessä (HE 72/2002) on todettu, ettei kyseinen säännös muutu sisällöltään tuolloin voimassa olleeseen hallintomenettelylakiin nähden, joten hallintolain esitöissä ei ole asiasta tarkemmin
lausuttu. Esteellisyyttä ratkaistaessa on siten tulkinnassa otettava huomioon
hallintomenettelylakia koskeva hallituksen esitys (HE 26/1997 vp.), jossa todetaan, että esteellisyys voi syntyä minkä tahansa yhteisön, säätiön tai liikelaitoksen johtamiseen tavalla tai toisella osallistuvan toimielimen jäsenyydestä.
Arvioitaessa luottamushenkilöiden tai virkamiesten esteellisyyttä asiassa, on
9 (26)
siten kiinnitettävä huomioita sekä siihen, onko tehdystä päätöksestä odotettavissa yhteisölle etua tai haittaa että siihen, onko henkilön katsottava toimivan
tuossa yhteisössä johtavassa asemassa.
Osuuskauppalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaan edustajistot käyttävät jäsentensä päättämisvaltaa
ja niiden tehtävistä voidaan tarkemmin määrätä yhteisöjen säännöissä. TOK:n
ja TOP:n sääntöjen mukaan edustajistot kokoontuvan säännönmukaisesti kahdesti vuodessa ja niiden tehtävänä on muun ohella valita hallintoneuvosto,
päättää tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle. Edustajistot eivät kuulu TOK:n ja TOP:n hallintoelimiin
eivätkä ne tee liiketoimintaan liittyviä päätöksiä. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiolan neuvottelukunta on ainoastaan hallintoa täydentävä vuorovaikutuskanava. Mainitut toimielimet eivät siten ole sellaisia hallitukseen tai hallintoneuvostoon rinnastettavia toimielimiä, joita hallintolain 28 §:n 1 mom 5 kohdassa tarkoitetaan. Näin ollen myöskään noihin yhteisöihin liittyvällä asiakasomistajuudella ei ole asiassa merkitystä.
Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Minna Arve ei asian käsittelyyn osallistuessaan ole kuulunut Liedon säästöpankin isännistöön. Liedon säästöpankin
isännistön asemaa ei siten ole syytä tarkemmin tässä yhteydessä arvioida.
Luottamushenkilön tai virkamiehen kuuluminen TOK:n ja TOP:n hallintoneuvostoon sen sijaan voi aiheuttaa esteellisyyden, mikäli asian ratkaisusta on
odotettavissa noille yhteisöille erityistä hyötyä tai vahinkoa. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hallintolaissa tarkoitetulta odotettavissa olevalta hyödyltä tai vahingolta edellytetään jonkinasteista välitöntä vaikutusta. Hyväksytty asemakaavamuutos on maankäytön suunnitelma, joka mahdollistaa maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen kaupungin omistamalle alueelle.
Kaavan hyväksymistä koskevalla päätöksellä ei kuitenkaan ratkaista sitä, kuka
kaavan toteuttaa. Turun Toriparkki Oy:n kanssa solmittu esisopimus ei myöskään vielä merkitse sitä, että yhtiö voitaisiin rinnastaa alueen maanomistajaan.
Tämän vuoksi hyväksytyn asemakaavan muutoksesta ei voi olla odotettavissa
Turun Toriparkki Oy:n osakkaina oleville yhteisöille sellaista erityistä hyötyä
tai vahinkoa, mitä hallintolaissa tarkoitetaan. Näin ollen ne TOK:n ja/tai
TOP:n hallintoneuvostoihin kuuluneet luottamushenkilöt ja kaupungin virkamiehet, jotka samalla ovat osallistuneet asemakaavan muuttamista koskevan
asian käsittelyyn, eivät ole olleet esteellisiä. Myöskään Meidän Turku - Vårt
Åbo ry:n valituksessa mainitulla Turun kauppakamarilla ei ole odotettavissa
asian ratkaisusta mitään erityistä hyötyä tai haittaa, eikä Turun kauppakamarin
hallitukseen kuulunut Turun kaupunginjohtaja näin ollen ole ollut asiassa esteellinen. Näissä oloissa hallinto-oikeus katsoo, ettei luottamus myöskään kaupunginhallituksen jäsenenä toimineen Juhani Lepän puolueettomuuteen ole
vaarantunut sillä perusteella, että hänellä on yhdistyksen valituksen mukaan läheiset ystävyyssuhteet tai mahdollisen vaalirahoituksen kautta syntyneet muut
suhteet Turun Toriparkki Oy:n osakkaisiin.
Turun Seudun kehittämiskeskuksen lausunnon antaminen asemakaavan muuttamista koskevassa asiassa ei ylipäätään ole sellaista osallistumista asian käsittelyyn, mitä hallintolaissa tarkoitetaan. Päätös ei siten ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä myöskään sillä perusteella, että vt. elinkeinojohtaja Niko
Kyynäräinen, joka kuuluu myös TOP:n hallintoneuvostoon, on allekirjoittanut
mainitun lausunnon.
10 (26)
Asemakaavamuutoksen käsittelyyn ei ole osallistunut esteellisiä henkilöitä.
Kiireellinen käsittelyjärjestys
Kuntalain 54 §:n mukaan valtuusto on kutsuttava koolle myös kunnanhallituksen tai vähintään neljäsosan valtuutetuista sitä pyytäessä ilmoittamansa asian
käsittelyä varten. Tällainen asia on valmisteltava kiireellisesti.
Turun kaupunginhallitus on 28.5.2012 päättänyt palauttaa Kauppatorin asemakaavan muutosehdotuksen uuteen valmisteluun siten, että Kauppatorin alle ei
sijoiteta maanalaista pysäköintilaitosta. Kaupungin kirjaamoon on 30.5.2012
saapunut kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle osoitettu 23 kaupunginvaltuutetun allekirjoittama esitys valtuuston koolle kutsumiseksi, jotta asemakaavatoimiston valmistelema sekä ympäristö- ja kaavoituslautakunnan 8.5.2012 hyväksymä Kauppatorin asemakaavamuutosehdotus tuodaan ympäristö- ja kaavoituslautakunnan hyväksymässä muodossa kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus on valmistellut asiaa ja 4.6.2012 päättänyt esittää kaupunginvaltuustolle, että muutosehdotus lähetetään uuteen valmisteluun. Kaupunginvaltuusto on pantuaan asian ensin pöydälle valituksenalaisella päätöksellään 18.6.2012 hyväksynyt asemakaavamuutoksen.
Yhteensä 67:stä valtuutetusta 23, eli yli neljäsosa valtuutetuista, on tehnyt
edellä mainitun esityksen kaupunginhallituksessa käsiteltävänä olevan asian
tuomiseksi kaupunginvaltuuston päätettäväksi kiireellisenä. Kaavamuutosta
koskeva asia on näin ollen kuntalaissa säädetyn määrävähemmistön nojalla tullut tuoda kiireellisenä kaupunginvaltuuston ratkaistavaksi. Kaupunginhallitus
on kuntalain 53 §:n nojalla valmistellut asian. Kaupunginvaltuusto, joka ratkaisussaan on päätynyt eri lopputulokseen kuin kaupunginhallitus, ei ole Meidän
Turku - Vårt Åbo ry:n valituksessa tarkoitetulla tavalla ylittänyt toimivaltaansa
eikä muutenkaan menetellyt lainvastaisesti.
Kaavoitusmenettelyn vuorovaikutus
Säännökset
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja
suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa
valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa,
sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään
(osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.
Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada
tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös
kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Vireilletulosta tiedottamisesta
säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
11 (26)
Kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on
tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla.
Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus).
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteensä esittämiseen kaavaa
valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet.
Asemakaavaehdotus on pidettävä kunnassa julkisesti nähtävänä vähintään 30
päivän ajan. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kunnalle ennen nähtävänäoloajan päättymistä.
Jos kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu
julkisesti nähtäville, se on asetettava uudelleen nähtäville. Uudelleen nähtäville asettaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos muutokset koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutokset koskevat, kuullaan erikseen.
Toteutunut vuorovaikutus
Kaavaselostuksen mukaan Kauppatorin parantaminen käynnistyi yleissuunnitelman laatimisella vuonna 2003. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kauppatorin
asemakaavan muutoksen 30.3.2009. Turun hallinto-oikeus kumosi päätöksen
selvitysten riittämättömyyden perusteella, minkä päätöksen lopputulosta korkein hallinto-oikeus ei päätöksellään 24.10.2011 taltio 3042 muuttanut.
Kaavamuutos on päätetty käynnistää uudelleen ja sen vireilletulosta on kuulutettu 31.12.2011. Vireilletulosta on tiedotettu myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, jossa on viitattu asian aikaisempaan käsittelyyn ja selvityksiin
sekä todettu tavoitteena olevan muun ohella torinalaisen pysäköintilaitoksen
mahdollistava asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kuulutettu
sekä lähetetty erikseen tiedoksi lähialueen maanomistajille. Siinä on myös
erikseen varattu tilaisuus mielipiteen esittämiseen mielipidekaavakkeella, sähköpostitse tai suullisesti 23.1.2012 mennessä. Kaavamuutosehdotus on asetettu
julkisesti nähtäville 27.2. - 27.3.2012 ja siitä on järjestetty yleisötilaisuus
15.3.2012. Valittajista muiden ohella Maarit Tammi, Meidän Turku - Vårt Åbo
ry sekä Asunto-Osakeyhtiö Pyramid ovat tehneet kaavaehdotuksesta muistutuksen, johon kaavan laatija on antanut vastineen. Ennen kaupunginvaltuuston
kokousta valtuuston puheenjohtajalle on vielä luovutettu adressi, jossa kaavamuutoksen hyväksymistä on vastustettu.
Johtopäätökset vuorovaikutuksen osalta
Kaavaehdotus valmisteluasiakirjoineen on ollut kunnassa nähtävillä maankäyttö- ja rakennusasetuksessa edellytetyn 30 päivän ajan. Sillä seikalla, että kaavamuutosta tukevan selvitysraportin 3D-versio on valmistunut lopullisesti vas-
12 (26)
ta kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen, ei ole laissa edellytetyn vuorovaikutusmenettelyn toteutumisen kannalta oikeudellista merkitystä.
Kunta päättää itsehallintonsa nojalla kaavan sisällöstä kuultuaan asiassa ensin
osallisia. Kaavan laatimiseen liittyy usein erilaisten näkemysten yhteensovittamista. Tämän vuoksi vuorovaikutus ei aina voi johtaa kaikkien esitettyjen mielipiteiden huomioon ottamiseen. Kaavoitusmenettelyn laillisuutta ja menettelyssä toteutunutta vuorovaikutusta arvioitaessa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen säännöksiä. Mainitut säännökset eivät velvoita kaavaluonnoksen tekemiseen. Kaavoituksen lähtökohdat ovat olleet osallisten tiedossa. Näin ollen, kun otetaan huomioon edellä mainittu selvitys kaavamuutoksen vaiheista, kaavan laatimisen yhteydessä toteutuneista vuorovaikutusmahdollisuuksista sekä tiedottamisesta, kaavavalmistelulta edellytetty vuorovaikutus on toteutunut maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaisesti.
Kaavaehdotusta on nähtävilläolon jälkeen muutettu siten, että ortodoksisen kirkon perustuksien vahvistamista koskeva kaavamääräys on poistettu. Muutoksesta on erikseen kuultu Turun ortodoksista seurakuntaa. Kun otetaan huomioon, että mainittu kaavamääräys on koskenut ainoastaan ortodoksisen seurakunnan etua ja sitä on muutoksesta erikseen kuultu, kaavaehdotusta ei ole ollut
tarpeen laittaa uudelleen nähtäville.
Kaavamuutoksen tarkoitus ja alueen kaavatilanne
Kokonaan Turun kaupungin omistuksessa oleva asemakaavan muutosalue sijaitsee Turun ydinkeskustassa käsittäen Kauppatorin sekä sitä ympäröiviä katualueita. Kaavaselostuksen liitteenä olevan tilastolomakkeen mukaan kaavaalueen pinta-ala on 3,75 hehtaaria ja maanalaisen kaava-alueen pinta-ala on
2,57 hehtaaria. Kaavaselostuksen mukaan asemakaavamuutoksen tavoitteena
on mahdollistaa Kauppatorin yleissuunnitelman mukaiset muutokset, uusien
torirakennusten rakentaminen, torinalainen pysäköintilaitos (Toriparkki) sekä
siihen liittyvät yhteydet kaupallisine tiloineen naapurikortteleihin. Tavoitteena
on parantaa kauppatorin rakenteiden ja rakennusten laatua ja ulkonäköä ja järjestää torin toimintoja siten, että saavutetaan hyvin toimiva ja kaunis Kauppatori. Tavoitteena on myös löytää toimiva ratkaisu asiakkaiden ja torikauppiaiden autojen pysäköintiin. Kaavaselostuksen mukaan siirtämällä pysäköinti
maan alle voidaan kevyen liikenteen edellytyksiä parantaa, vähentää kadunvarsipysäköintiä ja luoda siten viihtyisää kävelypainotteista kaupunkiympäristöä
myös kaava-alueen ulkopuolella. Torin uudistamisen tavoitteena on myös parantaa jalankulun esteettömyyttä. Kaavassa määritellään muun ohella torirakennusten paikat ja koko sekä maanalaisen rakentamisen reunaehdot. Kaavaan
merkitään myös Yliopistonkadun kävelyalue. Kauppatori on kaupungin joukkoliikenteen solmukohta ja tavoitteena on parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa.
Alueella on voimassa vuonna 2001 hyväksytty oikeusvaikutteinen yleiskaava
2020, jossa muutosalueelle on osoitettu joukkoliikennepainotteisia katuja sekä
pääkeskustasoisten keskustatoimintojen aluetta (C), joka varataan hallinnon,
kaupan, palvelujen, keskustaan sopivan asumisen ja työpaikkatoimintojen, virkistyksen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen
käyttöön. Yleiskaavaan liittyvän kaavaselostuksen mukaan yleiskaavassa on
tärkeimpinä ratkaisuina pidetty muun muassa keskustan toimivuutta ja asiakaspysäköintiä turvaavia sekä joukkoliikennettä suosivia liikennejärjestelyjä. Näi-
13 (26)
den tavoitteiden konkretisoimiseksi keskustan alueelle on yleiskaavaselvityksen mukaan tarkoitus laatia osayleiskaava ja ydinkeskustaan korttelikohtaisia
asemakaavoja.
Keskustan osayleiskaavan laatiminen on vireillä.
Voimassa olevissa asemakaavoissa kaavamuutosalueen maanpäällinen osa on
osoitettu katualueeksi ja torialueeksi. Alueella ei ole aikaisemmin ollut asemakaavaa maanalaisia tiloja varten.
Tehdyt selvitykset
Selvityksiä koskevat säännökset
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä
suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut
vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan
arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan edellä mainittuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin
tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat.
Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman
toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten
elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen
sekä liikenteeseen; sekä 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja
rakennettuun ympäristöön.
Geotekniset selvitykset
Kaavaselostuksen mukaan Kauppatorin asemakaavan muutosta laadittaessa on
ollut käytettävissä seuraavat alueen maaperään ja pohjaveteen liittyvät selvitykset:
- Torin alle suunniteltavan syvän maanalaisen pysäköinnin geotekniikasta,
Ramboll Finland Oy 16.1.2012
- Torin alle suunniteltavan maanalaisen pysäköinnin geotekniikasta, Ramboll
Finland Oy 22.2.2012, täydennetty 3.4.2012
- Pohjavedenvirtauksen numeerinen mallinnus Turun keskustan alueella ja Toriparkin rakentamisen vaikutusten simulointi, Pöyry Finland Oy 24.4.2012
Ramboll Finland Oy:n 22.2.2012 päivätty selvitys on pohjautunut yhtiön aikaisemmin antamiin lausuntoihin torialueen geotekniikasta ja pohjavesiolosuhteista ja sisältää niistä päivitetyn version. Lausuntoa on täydennetty esittämällä
kartalla Yliopistonkadun ympäristössä tehtyjen tutkimusten mukaisten
pohjavesipisteiden sijainti, johon selvityksessä esitetyt arvioidut saven alapinnan käyrät perustuvat. Lausunnon liitteenä olevassa piirustuksessa GEO
82141023.01on esitetty suositeltavia alimpia alapohjan tasoja, jotka on valittu
Yliopistonkadun puoleisella sivulla alemman pohjaveden (salpaveden) paine-
14 (26)
tason perusteella. Piirroksen mukaan alin suositeltava kellarin lattian taso Toriparkin yksikerroksisen osan Yliopistonkadun puoleisessa reunassa on +2.0,
Toriparkin kaksikerroksisen osan yläpäässä -2.0 ja Eerikinkadun puoleisissa
kulmissa -3.0 ja -2.5. Salpaveden osalta on todettu, että jos maanalaisessa rakentamisessa pitäydytään piirustuksessa esitetyillä tasoilla tai niiden yläpuolella, ei pohjaveden pintaa jouduta työnaikana alentamaan, eikä kaivannon pohjalle synny alapuolisesta vedenpaineesta johtuvaa hydraulisen murtuman vaaraa. Kun pohjavettä ei jouduta ympäristöstä alentamaan, ei myöskään synny
siitä johtuvia ympäristövaikutuksia. Eerikinkadun puoleisella sivulla hydraulisen murtuman vaaraa ei saven paksuudesta johtuen ole.
Ylemmän pohjaveden eli orsiveden osalta selvityksessä on todettu, että toripysäköinnin vaikutusalueella kriittisiä rakennuksia ovat puupaalujen varaan rakennetut rakennukset, mukaan lukien Asunto-Osakeyhtiö Pyramidin rakennus.
Sen osalta on todettu, että orsiveden valuminen toripysäköinnin kuivatusrakenteisiin on estettävä erillisin vettä padottavin rakentein. Varsinaiset suojaavat
toimenpiteet on suunniteltava erikseen yksityiskohtaisesti siinä vaiheessa, kun
toripysäköintiä rakennetaan.
Yhteenvetona on todettu, että toripysäköinti voidaan rakentaa normaaleja rakennusmenetelmiä käyttäen niin, että ympäristön pohjavesiolosuhteissa ei tapahdu muutoksia nykytilanteeseen nähden.
Pöyry Finland Oy:n tekemän selvityksen tarkoituksena on ollut simuloida
kaavaehdotuksen mukaisen Toriparkin vaikutuksia paineelliseen pohjaveteen
(salpaveteen). Orsiveden osalta mallinnus on viitteellinen eikä sen mahdollisia
vaikutuksia ole mallinnuksessa käsitelty. Selvityksen maaperää koskevat lähtötiedot ovat perustuneet vuosikymmenten ajan erilaisten rakennuskohteiden yhteydessä tehtyihin maaperähavaintoihin. Pisteistöä on täydennetty sekä laskennallisesti että editoimalla mallin ulkopuolelle vakioarvoja, varsinaisia havaintoarvoja kuitenkin painottaen. Savikerroksen alapintaa arvioitaessa on hyödynnetty myös edellä mainittua Ramboll Finlad Oy:n tulkitsemaa saven alapinnan
tasa-arvokäyrästöä. Selvityksen tulosten mukaan simuloidut pohjaveden painekorkeuden paikalliset alenemat ovat sorakerroksessa noin 0,2 metriä ja savikerroksessa enimmillään noin 1,0 metriä, aivan Toriparkin välittömässä läheisyydessä. Koska Toriparkki sijoittuu savikerrokseen, vaikutukset painekorkeuteen johtuvat tilan muodostamasta virtausesteestä, ei pohjavesivuodosta. Tulosten arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon, että myös nykyisessä rakennuskannassa on kellaritiloja, joita ei kuitenkaan ole otettu huomioon numeerisessa mallinnuksessa. Tosiasiassa Toriparkin etelä-lounaissuunnassa sijaitsevat
kellaritilat ja rakennusten paalutukset toimivat myös padottavina rakenteina ja
nostavat osaltaan painekorkeutta Toriparkin puolella tasoittaen sen vaikutuksia. Simulointitulosta voidaan siten pitää ns. pahimman tapauksen tarkasteluna.
Johtopäätöksenä on todettu, että numeerisen simuloinnin tulosten perusteella
voidaan arvioida, että rakentaminen ei aiheuta saven kuivumista eikä rakenteiden painumista. Pitkänajan laskennalliset vaikutukset kompensoituvat ympäristön maanalaisilla rakenteilla.
Hallinto-oikeudella on näiden selvitysten lisäksi ollut esillä myös Turun kaupungin korkeimmalle hallinto-oikeudelle aikaisemman Kauppatorin asemakaavan muutosta koskevan käsittelyn yhteydessä toimittama GeoPaja Oy:n laatima selvitys 1.7.2010. Tuossa selvityksessä on todettu, että tehdyt pohjatutkimukset ovat riittäviä niin maaperän kuin pohjavedenpinnan suhteen arvioitaes-
15 (26)
sa kaavan ympäristövaikutuksia. Selvityksen johtopäätöksenä on esitetty kuitenkin kriittisiä näkökulmia maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamiseen
siltä osin, kuin kysymys on ollut kaksikerroksisen maanalaisen yleisen pysäköintilaitoksen rakentamisesta Yliopistonkadun läheisyydessä sijaitsevan torinosan alle ja maanalaisen tilan rakentamisesta Yliopistonkadun alle, mistä
suunnitelmista on nyt tässä kaavaehdotuksessa luovuttu. Paineellisen pohjaveden osalta selvityksessä on todettu, että alinta lattiatasoa +2.0 Yliopistonkadun
puolella voidaan pitää toteuttamiskelpoisena ja turvallisena ratkaisuna.
Orsiveden osalta selvityksessä on todettu, että toripysäköinti tulee aiheuttamaan muutoksia orsivesialtaissa. Selvityksen mukaan pysäköintilaitoksen seinärakenteet voidaan kuitenkin toteuttaa vesitiiviinä, millä toripysäköinnin rakennusaikaiset ja pysyvät muutokset orsiveteen voidaan eristää. Avoimeksi on
jäänyt tällöin ainoastaan toripysäköinnin aiheuttamat muutokset orsiveden
muodostumisessa ja virtauksessa alueen läpi. Mainittuja muutoksia orsivedessä on kuitenkin mahdollista hallita seurantamenetelmää hyödyntäen. Seurantamenetelmän, kuin myös muiden teknisten ratkaisujen yksityiskohtainen suunnittelu on kuitenkin ratkaistava vasta rakennesuunnitteluvaiheessa, jolloin voidaan tarkemmin selvittää yksittäisen orsivesialtaan korkeustaso.
Johtopäätökset maaperää ja pohjavettä koskevien selvitysten riittävyyden
osalta
Edellä mainitut selvitykset pohjautuvat pitkäaikaiseen tietoon alueen maaperän
laadusta ja pohjaveden tasosta sekä alueella nimenomaisesti tätä kaavamuutosta varten tehtyihin koekairauksiin sekä niiden perusteella tehtyihin matemaattisiin mallinnuksiin. Tämän kaavamuutoksen perustana olleet selvitykset kuin
myös aiemmin laadittu GeoPaja Oy:n selvitys osoittavat yhdensuuntaisesti sen,
että rakennettaessa maanalaista tilaa Yliopistonkadun puoleisessa päässä alimmillaan korkoon +2.0, kaavamuutoksella ei ole vaikutusta salpaveteen.
Sekä Ramboll Finland Oy:n että GeoPaja Oy:n selvitysten mukaan muutokset
orsivesialtaissa saattavat aiheuttaa haitallisia vaikutuksia niissä kaava-alueen
ympäristössä olevissa rakennuksissa, jotka on perustettu puupaalujen varaan,
ja että maanalaisen pysäköintilaitoksen toteuttamisella voi olla vaikutusta
alueella sijaitseviin orsivesialtaisiin. Toisaalta molemmista selvityksistä ilmenee yhdenmukaisesti, että orsiveden muutoksista johtuvia seurauksia on mahdollista hallita seurantamenetelmällä tai rakentamalla erilaisia vettä padottavia
rakenteita, joiden tarkempi toteutus voidaan ratkaista rakennuslupamenettelyn
yhteydessä.
Kaavamuutosta varten tehdyt selvitykset alueen maaperästä ja pohjavesiolosuhteista ovat riittävät.
Selvitys liikenteellisistä vaikutuksista
Kaavaselostuksen mukaan laadittaessa aiemmin mainittua kumotuksi tullutta
Kauppatorin asemakaavan muutosta tarkasteltiin muun muassa pysäköintimahdollisuuksia sekä maanalaiseen pysäköintilaitokseen johtavien ajoramppien sijoittumista. Vertailussa oli kahdeksan eri ramppivaihtoehtoa, joista suuri osa
karsiutui pois sen vuoksi, että ne joko haittasivat joukkoliikennettä tai katutila
oli liian ahdas. Toimivuuden kannalta parhaaksi valikoitui Yliopistonkadulle
16 (26)
rakennettava ajoramppi. Kaavaselostuksen mukaan nyt kysymyksessä olevassa
kaavamuutoksessa on tarkasteltu kaavaselostuksesta tarkemmin ilmeneviä erilaisia vaihtoehtoja (a-f) Kauppatorin alle rakennettavan pysäköinnin toteuttamistavaksi, pysäköintilaitos Louhen laajentamista, nykykaavan mahdollistavaa
tilannetta sekä vaihtoehtoa, jossa laaditaan uusi asemakaava ilman maanalaisia
tiloja. Kaavaselostuksen mukaan laadittujen selvitysten perusteella kaavamuutos on päätetty laatia siitä lähtökohdasta, että kaava mahdollistaa pääosin kaksikerroksisen, koko torin alueelle ulottuvan maanalaisen pysäköintitilan. Sillä
seikalla, että vaihtoehtojen tarkastelu ja kaavasuunnittelun lähtökohdan valinta
on tehty virkamiestyönä, ei ole merkitystä kaavapäätöksen laillisuutta arvioitaessa.
Kaavaselostuksen mukaan Kauppatorin asemakaavan muutosta laadittaessa on
liikenteen järjestämisen ym. osalta ollut käytettävissä kaavamuutosta varten
laadittu erillisselvitys:
- Kauppatorin asemakaavan liikenteelliset vaikutukset 2012, 21.2.2012, täydennetty 20.4.2012, Turun kaupunki
Selvityksen mukaan laadittu liikenneselvitys liittyy parhaillaan laadittavana
olevaan yleiskaavaan ja se on osayleiskaavatasoinen selvitys siltä osin kuin se
liittyy Kauppatorin asemakaavan lähtökohtiin ja vaikutuksiin. Selvityksessä on
tarkasteltu olemassa olevaa katuverkkoa, olemassa olevaa kävely- ja pyöräilyverkostoa ja niiden laajennussuunnitelmia, joukkoliikenneverkostoa sekä pysäköintipaikkojen ja laitosten määrää ja sijaintia. Näiden pohjatietojen perusteella selvityksessä on tehty vertailu seitsemän eri pysäköintilaitoksen kehittämisen osalta. Vertailussa on kiinnitetty huomiota laitoksen kokoon, saavutettavuuteen sekä hankkeen mahdollisiin vaikutuksiin joukkoliikenteeseen ja tuleviin joukkoliikenneratkaisuihin, muiden pysäköintipaikkojen kehittämiseen,
pohjavesiolosuhteisiin sekä muihin ympäristövaikutuksiin. Tuossa vertailussa
edelleen kehitettäväksi vaihtoehdoksi on valikoitunut Kauppatorin alle rakennettava pysäköintilaitos. Pysäköintilaitoksen sijoituspaikka on valittu sillä perusteella, että se parhaiten palvelee niitä alueita, joilla on nykyisin vähiten pysäköintitarjontaa, ajoyhteys järjestetään keskustan sisäkehältä ja siksi, että rakentaminen ei teknisesti estä muiden laitosten toteuttamista eikä joukkoliikenteen tai kävelykeskustan kehittämistä.
Selvityksessä on tämän jälkeen tarkasteltu Kauppatorin asemakaavan liikenteellisiä vaikutuksia. Pysäköintilaitoksen autopaikkatuotoksen laskeminen on
perustunut oletukseen, että Toriparkin 800 autopaikasta 80 % on lyhytaikaisessa käytössä ja 20 % pitkäaikaisessa käytössä. Lyhytaikaisessa pysäköinnissä
on käytetty pysäköintipaikkakohtaista oletusta 4 pysäköintiä /vrk ja pitkäaikaisessa 2 pysäköintiä/vrk, minkä perusteella Toriparkin liikennetuotokseksi on
saatu 5760 ajoneuvoa/vrk. Kun tuosta määrästä on vähennetty alueelta poistuvien 77 lyhytaikaisen pysäköintipaikan osuus, Toriparkin tuottamaksi lisääntyneeksi maksimaaliseksi liikennetuotokseksi on saatu 5144 ajoneuvoa/vrk. Tämän lisäksi maanalaiselle liiketilalle osoitetun pinta-alan lisäyksen on arvioitu
lisäävän keskustan liikennetuotosta 572 ajoneuvoa/vrk.
Selvityksessä esitetyt nykytilanteen liikennemäärät on arvioitu aikaisempina
vuosina tehtyjen liikennelaskentojen perusteella, joista varhaisimmat on tehty
vuonna 1990 ja viimeisin vuonna 2011. Brahenkadulta, Kauppiaskadulta,
Aninkaistenkadulta ja Yliopistonkadulta on risteyslaskentatietoja 2000-luvun
alkupuoliskolta. Arviot perustuvat oletukseen, että ne liikennevirrat, johon Yliopistonkadun torin kohdan katkaisu ja pysäköintilaitoksen ajorampin aiheutta-
17 (26)
ma katkaisu vaikuttavat, siirtyvät lähimmälle mahdolliselle korvaavalle reitille
torin ympäristössä. Tällä tavoin on laadittu ennuste liikennemäärämuutoksista,
joka kuvaa suurinta mahdollista liikennemäärien lisäystä kaava-alueen lähikortteleissa ja sille johtavilla pääväylillä.
Selvityksen mukaan pysäköintilaitoksen aiheuttama liikennemäärä lisääntyy
suurimmalla osalla keskustan katuverkkoa 3-15 %. Liikennemäärän suurin
suhteellinen muutos on pysäköintilaitoksen välittömässä läheisyydessä (50 %),
missä liikenne lisääntyy 2 000 ajoneuvolla vuorokaudessa. Aninkaistenkadulla,
joka tuo liikennettä Toriparkkiin sekä Tuomiokirkkosillan, Aninkaistensillan
että Ratapihankadun ja Helsinginkadun suunnasta, liikennemäärän lisäys on
3 450 ajoneuvoa/vrk, mikä vastaa noin 14 %:n suhteellista liikennemäärän lisäystä Aninkaistenkadulla. Yliopistonkadun katkaisujen vuoksi liikennevirrat
väistämättä lisäävät katuverkon kuormitusta paikoitelleen, mutta millään kadulla liikennemäärät eivät nouse huomattavasti suuremmiksi kuin keskustan
kaduilla yleensä. Toisaalta kaava mahdollistaa torin ympäristön rauhoittamisen
henkilöautojen läpiajoliikenteeltä.
Tarkastelluilla katuosuuksilla olemassa oleva melutaso on vaihdellut välillä
61,3 - 73,5 dB L Aeq, kun vastaavan melutason on muutoksen jälkeen arvioitu
olevan välillä 26,5 - 73,7 dB L Aeq. Suurin melutason muutos (1,7 dB) tapahtuu
Brahenkadun ja Aninkaistenkadun väliin jäävällä Yliopistonkadun osuudella.
Selvityksen mukaan ihmiskorva kykenee kuitenkin havaitsemaan vasta noin
2 dB:n muutoksen, joten liikennemäärän lisäykset eivät lisää alueen nykyistä
melutasoa huomattavasti.
Johtopäätökset liikenteellisiä vaikutuksia koskevan selvityksen riittävyyden
osalta
Kaavamuutos mahdollistaa 800 autopaikkaa käsittävän maanalaisen pysäköintilaitoksen ja noin 11 000 kerrosalaneliömetrin (k-m2) kokoisen maanalaisen
liiketilan rakentamisen Kauppatorin ja sitä ympäröivien katujen alle siten, että
samalla yksi keskustan keskeinen kokoojakatu osittain katkaistaan kävelykadun ja ajoluiskan rakentamista varten. Hankkeesta on odotettavissa henkilöautomäärän lisääntymistä sekä liikenteen ohjautumista aikaisemmasta poikkeavalla tavalla, jolloin kaavan toteuttamisen vaikutukset ulottuvat laajalti koko
keskustan alueelle.
Laadittu selvitys perustuu pitkältä ajalta peräisin oleviin liikennemäärämittauksiin sekä niiden perusteella tehtyihin laskennallisiin liikennetuotoksiin arvioidussa maksimikäyttötilanteessa. Selvitys kattaa sekä alueen pääkadut että
Kauppatorin ympäristön lähikadut. Selvityksessä ei ole erikseen tarkasteltu valituksissa mainitun Kutomonkadun liikenteen lisäystä, mutta selvityksen mukaan pysäköintilaitoksen aiheuttama liikennemäärä lisääntyy suurimmalla
osalla keskustan katuverkkoa 3-15 %, mitä määrää voidaan pitää luotettavana
myös Kutomonkadun osalta. Selvityksessä liikennemelun arvioinnissa on käytetty pohjoismaissa yleisesti käytettyä A-taajuuspainotettua jatkuvaa äänitasoa,
keskiäänitasoa (L Aeq), mikä on sama taso, jolla valtioneuvoston päätöksessä
(VNp 993/92) ilmaistut melutason ohjearvot on esitetty. Erillistä matalataajuisen melun laskelmaa ei ole ollut syytä tehdä.
Kun otetaan huomioon kysymyksessä olevaa kaavamuutosta varten tehdyn selvityksen kattavuus, esillä olleiden vaihtoehtoisten ratkaisujen tarkastelu, selvi-
18 (26)
tyksessä esitetyt arvioidut vaikutukset joukko- ja kevyen liikenteen järjestämiseen sekä elinympäristön terveyteen ja turvallisuuteen, selvityksen nojalla voidaan riittävällä tarkkuudella arvioida kaavamuutoksen toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset liikenteen osalta muun muassa ihmisten
elinoloihin ja elinympäristöön sekä kaavamuutosalueen lähiympäristön liikenteeseen, vaikka yleiskaavan muutos on vielä kesken.
Muut selvitykset ja niiden riittävyys
Kaavaselostuksen mukaan Kauppatorin asemakaavan muutosta laadittaessa on
käytettävissä ollut myös seuraavat selvitykset:
- Selvitys Turun Toriparkin ilmanlaatuvaatimuksista, Ilmatieteen laitos - Ilmanlaadun asiantuntijapalvelut 21.6.2007
- Turun kauppatori, Tarkastelu toriseudun vesihuollosta, Ramboll Finland Oy
26.1.2012
Ilmanlaatua koskevassa tutkimuksessa on arvioitu leviämismallilaskelmin Turun torille suunnitellun maanalaisen pysäköintilaitoksen ilmastoinnin pakokaasupäästöjen aiheuttamia ilmanlaatuvaikutuksia torilla ja sen lähiympäristössä.
Selvityksen mukaan tarkastelluilla päästöillä Turun torin ympäristöön muodostuisi maanpinnan tasoon ja lähirakennusten julkisivuille typpidioksidi- ja hiilimonoksidipitoisuuksia, jotka korkeimmillaankin alittavat selvästi voimassa
olevat terveysvaikutusperusteiset ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot. Johtopäätöksenä on todettu, että arvioidut ilmanlaatuvaikutukset jäävät torin lähiympäristössä vähäisiksi eivätkä ne aiheuta terveydellistä haittaa.
Vesihuoltoa koskevassa selvityksessä on tutkittu viittä eri vaihtoehtoa Kauppatorin ympäristön vesihuollon järjestelyille ja samalla esitetty karkeat kustannusarviot niiden toteuttamiseksi. Selvityksen mukaan alueen vesihuollon järjestämisessä on useita toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja. Selvityksessä ei ole
ratkaistu, eikä ole tullutkaan ratkaista toteutettavaa vaihtoehtoa saati sitä, mikä
taho vastaa mahdollisista siirtokustannuksista.
Kaavamuutoksessa on kysymys muun ohella maanalaisten liiketilojen rakentamisesta Turun ydinkeskustaan kauppatorin ja sitä ympäröivien katujen alle, eli
kaupunkirakenteen tiivistämisestä ja palvelujen keskittämisestä kaupungin
keskustan alueelle. Asunto Oy Turun Parkinkartanon valituksessa mainittu
kaupallisten vaikutusten selvittäminen ei näissä oloissa ole ollut tarpeen.
Heikki Hakalan valituksessa on esitetty, että kaavamuutoksesta olisi tullut laatia YVA-selvitys. Kaavoituksessa edellytetyistä selvityksistä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa. Tässä kaavamuutoksessa ei sen koko
ja sijainti huomioon ottaen ole kysymys sellaisesta hankkeesta, joka ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (10.6.1994/468) nojalla olisi
edellyttänyt arviointimenettelyn soveltamista.
Olavi Mäenpään valituksessa on esitetty, ettei asiassa ole selvitetty sitä, mikä
on Turun kaupungin taloudellinen vastuu, jos ympäristön kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia joudutaan kaavasta johtuvista syistä paaluttamaan. Myöskään selvitystä siitä, miten toteutetaan pysäköintilaitoksen vesijohdot ja viemäröinnit ja kuka vastaa näistä kustannuksista, ei ole esitetty. Kaavamuutos on maankäytön suunnitelma, jota koskevien selvitysten on oltava niin
laajat, että niiden perusteella on mahdollista arvioida, täyttääkö kaava siltä
19 (26)
edellytetyt maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellyt sisältövaatimukset. Kaavan toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvat kustannukset ja vastuut ratkaistaan eri menettelyssä eikä niitä ole tarpeen kaavapäätöksen yhteydessä selvittää.
Meidän Turku - Vårt Åbo ry on lisäksi esittänyt, että tärinän merkitystä savikerrokseen ei ole selvitetty lainkaan eikä entisen bensiiniaseman mahdollisesti
pilaantunutta maaperää ole tutkittu. Kun otetaan huomioon kaava-alueen sijainti ja sille osoitettu maankäyttö, kaavamuutoksesta ei voi olettaa aiheutuvan
raskaan liikenteen lisäystä, eikä siitä aiheutuvan tärinän vaikutusta ole siten ollut tarpeen selvittää. Asiakirjoissa olevan selvityksen mukaan torin reunalla on
ollut bensiiniasema, jonka maaperä saattaa olla pilaantunut. Asemakaavassa on
yleismääräys maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioimisesta ja
sitä koskevista jatkotoimenpiteistä. Kun otetaan huomioon mahdollisesti pilaantuneen maa-alueen suppea-alaisuus ja sitä koskeva kaavamääräys, maaperän mahdollista pilaantuneisuutta ei ole olut tarpeen laajemmin selvittää.
Kaavamuutosta varten laaditut selvitykset ovat riittävät.
Hyväksytty asemakaavamuutos
Kaavan sisältöä koskevat säännökset ja ohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja
muutettaessa asemakaavaa.
Asemakaava on laadittava muun ohella siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja liikenteen järjestämiselle.
Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista
merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus
huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai
muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista
kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.
Asemakaava esitetään kartalla, jossa osoitetaan muun ohella asemakaavaan sisältyvien eri alueiden rajat sekä rakennusten sijoitusta ja tarvittaessa rakentamistapaa koskevat periaatteet.
Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.
Valtioneuvoston 13.11.2008 vahvistamien tarkastettujen valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön
laatua koskevien erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin. Alueidenkäytössä on myös ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa
olevia haittoja. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan erityista-
20 (26)
voitteen mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti
merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina.
Asemakaavamuutoksen sisältö
Asemakaavamuutoksessa torin alle on osoitettu kaksi maanalaisen yleisen pysäköintilaitoksen rakennusalaa. Yliopistonkadun puoleiselle rakennusalalle
(ma-LPY-1) saa kaavamääräyksen mukaan rakentaa yhden maanalaisen kerroksen pysäköintiä ja siihen liittyviä aputiloja varten. Pysäköintitason vapaan
korkeuden tulee olla vähintään 3,2 metriä. Eerikinkadun puoleiselle rakennusalalle (ma-LPY-2) saa rakentaa kaksi maanalaista kerrosta pysäköintiä ja siihen
liittyviä aputiloja varten. Pysäköintilaitoksen ylimmän tason vapaan korkeuden
tulee olla vähintään 3,2 metriä ja alemman tason 3 metriä. Kaavamerkinnällä
ma-LPY-1 osoitetun rakennusalan Yliopistonkadun puoleisissa kulmissa on
korkeusasemaa koskeva kaavamerkintä +2.0, joka määrittää kahteen suuntaan
kaltevan tason, jonka alapuolelle maanalaisen tilan lattiapinta ei saa ulottua.
Lattiapinnan alittavat rakenteet eivät saa olla metriä paksummat. Kaavamerkinnällä ma-LPY-2 osoitetun rakennusalan, eli maanalaisen pysäköintilaitoksen kaksikerroksisen osan yläkulmissa vastaava lattiapinnan korkeusasemaa
osoittava merkintä on -2.0 ja Eerikinkadun puoleisissa kulmissa -3.0 ja -2.5.
Kaavan yleismääräysten mukaan ma-LPY-1 ja ma-LPY-2 -alueille saa sijoittaa
yhteensä enintään 800 autopaikkaa, joista vähintään 80 % on varattava yleiseen pysäköintiin. Rakentaminen on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haitallista
pohja- tai orsiveden pinnan alenemista rakennustyön aikana tai pysyvästi.
Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava. Jos maaperä todetaan pilaantuneeksi, tarvitaan alueella riskinhallintatoimenpiteitä ennen rakentamiseen ryhtymistä.
Yliopistonkadulle on osoitettu maanalaisiin tiloihin johtava ajoluiska. Kaavamääräyksen mukaan luiskaa ei saa kattaa. Ajoluiskan kaiteet ym. maanpäälliset
osat tulee toteuttaa luonteeltaan keveinä, läpinäkyvinä ja arkkitehtonisesti korkeatasoisina. Ajoluiskan rakenteiden kaupunkikuvaan soveltumiseen tulee
kiinnittää erityistä huomiota. Rakennusluvasta on kuultava kaupunkikuvaneuvottelukuntaa tai vastaavia toimielimiä.
Kaava-alueeseen kuuluvien Aurakadun, Eerikinkadun ja Kauppiaskadun alle
on osoitettu maanalaista tilaa (ma-1), johon kaavamääräyksen mukaan saadaan
sijoittaa liike- ja varastotiloja kaavaselostuksen mukaan yhteensä noin 11 000
k-m2 sekä ajo- ja jalankulkuyhteyksiä toria ympäröivien kortteleiden ja pysäköintilaitoksen välille pääasiallisesti yhteen kerrokseen. Tilojen lattiataso ei
saa alittaa vieressä sijaitsevan pysäköintilaitoksen lattiatasoa. Maanalaiseen tilaan rajoittuvien rakennusten perustukset saavat ulottua alueelle.
Olemassa oleva kauppatorin alue on osoitettu toriksi. Torin Aurakadun ja
Kauppiaskadun suuntaisille sivuille on osoitettu 1-kerroksisten kioskien rakennusalat (ki-1). Kummankin kioskin rakennusoikeus on 150 k-m2. Eerikinkadun
suuntaiselle sivulle on osoitettu kaksi 1-kerroksisen kioskin rakennusalaa
(ki-2), joille saa sijoittaa kahvila-, kioski-, lipunmyynti- ja sosiaalitiloja sisältävän palvelurakennuksen, sekä näihin rakennuksiin liittyvä katos (ka). Kummankin kioskin rakennusoikeus on 160 k-m2. Kaavamääräysten ki-1 ja ki-2
mukaan torin rakennusten tulee noudattaa yhtenäistä rakennustapaa. Niiden tulee olla ilmeeltään keveitä, läpinäkyviä sekä arkkitehtonisesti ja materiaaleil-
21 (26)
taan korkeatasoisia. Rakennuksen julkisivukorkeus ei saa ylittää 4,6 metriä.
Kioskirakennuksiin sijoitetaan pysäköintilaitoksen porras- ja hissiyhteydet.
Kaavamuutosalueeseen kuuluvilta osin Yliopistonkatu on pääosin varattu jalankululle ja polkupyöräilylle (pp/h) ja Aurakatu kokonaisuudessaan sekä Eerikinkatu pääosin on varattu joukkoliikenteelle (jl/ht).
Johtopäätökset kaavan sisällön laillisuudesta
Yleiskaavan ohjausvaikutus
Valituksissa on esitetty, että kaavamuutos ei ole yleiskaavan mukainen. Samoin on esitetty, että yhdyskuntarakenteeseen ja infrastruktuuriin liittyvät merkittävät ratkaisut sekä liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen olisi tullut
ratkaista yleiskaavassa.
Kaavamuutosalue on voimassa olevassa yleiskaavassa pääkeskustasoisten keskustatoimintojen aluetta sekä joukkoliikennepainotteisia katuja. Yleiskaava on
keskustan osalta yleispiirteinen. Kaavamuutos, joka mahdollistaa maanalaisen
pysäköintilaitoksen rakentamisen samalla kun sitä ympäröivät kadut on osoitettu joko kävelykaduksi tai joukkoliikenteelle varatuiksi kaduiksi, ei ole ristiriidassa voimassa olevassa yleiskaavassa esitetyn maankäytön kanssa. Kun lisäksi otetaan huomioon kaavamuutosta varten laadittu liikenneselvitys, jossa
on yleiskaavatasoisesti selvitetty kaavamuutoksesta aiheutuvan henkilöajoneuvomäärän lisääntymisen ja liikenteen uudelleenohjautumisen vaikutuksia laajemmin keskustan alueella, asemakaavamuutos on voitu hyväksyä siitä huolimatta, ettei mainittuja seikkoja ole yleiskaavalla selvitetty.
Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö, palvelujen alueellinen saatavuus sekä liikenteen järjestäminen
Turun hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 31.3.2010 nro 10/0198/1 Turun
kaupunginvaltuuston päätöksen Kauppatorin asemakaavan muutoksesta sillä
perusteella, että kaavaselostuksessa tuolloin esitettyä liikenteellistä vaikutusarviointia ei voitu pitää riittävänä eikä tarkoitustaan vastaavana. Hallinto-oikeus
totesi lisäksi, että kaavoituksen yhteydessä esitetty arvio maanalaisen rakentamisen vaikutuksista maaperään ja pohjavesiolosuhteisiin sekä pohjavesimuutoksista mahdollisesti aiheutuvista vaikutuksista lähialueen rakennuskantaan
oli riittämätön eikä kaavaa laadittaessa ollut luotettavasti selvitetty, onko kaavan sallima rakentaminen mahdollista ilman, että historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaiden rakennusten perustukset ovat vaarassa. Korkein hallinto-oikeus pysytti päätöksellään 24.10.2011 taltio 3042 hallinto-oikeuden
päätöksen lopputuloksen voimassa ja totesi muun ohella, ettei asemakaavan
muutos, siltä osin kuin kysymys oli pysäköintilaitoksen rakentamisesta kaksikerroksisena Yliopistonkadun läheisyydessä sijaitsevan torinosan alle, maanalaisen tilan rakentamisesta Yliopistonkadun alle sekä Yliopistonkadulta pysäköintilaitokseen johtavan ajoluiskan rakentamisesta, perustunut riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin pohjaveteen liittyvien seikkojen osalta.
Nyt kysymyksessä olevassa kaavamuutoksessa on selvitetty aiemmin tässä
päätöksessä tarkemmin kuvatuin tavoin edellä mainittuja hallinto-oikeuden ja
korkeimman hallinto-oikeuden päätöksissä todettuja puutteita ja ongelmakoh-
22 (26)
tia, ja hanketta on muutettu olennaisilta osiltaan verrattuna kumottuun kaavamuutospäätökseen. Kysymyksessä ei siten ole samansisältöinen kaavamuutoshanke. Nyt hyväksytty kaavamuutos poikkeaa aiemmin kumotusta siten, että
Yliopistonkadun alle ei osoiteta lainkaan maanalaista tilaa ja maanalainen pysäköintitila rakennetaan Yliopistonkadun läheisyydessä sijaitsevan torinosan
alle yksikerroksisena. Kaavamuutoksessa Toriparkin Yliopistonkadun puoleisten kulmien lattian alapinnan tasoksi on osoitettu +2.0, joka alueelta laadittujen geoteknisten selvitysten mukaan on rakennusteknisesti turvallisesti toteutettavissa. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon, että pysäköintilaitokseen
johtava ajoyhteys on rakenteensa vuoksi rakennettava alimmillaan samaan
korkoon ja pääasiassa sitä ylemmäksi, kaavamuutos täyttää siltä edellytetyn
turvallisuuden vaatimuksen.
Kaavamuutos, joka mahdollistaa maanalaisen pysäköintilaitoksen ja maanalaisten liiketilojen rakentamisen Turun ydinkeskustaan kauppatorin alle, tiivistää kaupunkirakennetta ja edistää palvelujen alueellista saatavuutta. Torialueen ympäristön katujen säilyttäminen joukkoliikennepainotteisina katuina
ja Yliopistonkadun osan muuttaminen kävelykaduksi tukevat sellaisten liikennemuotojen, kuten kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttämistä, joiden
ympäristövaikutukset ovat yksityisautoilua vähäisemmät. Toisaalta nykytilanteeseen nähden kaavamuutos merkitsee pysäköintilaitokseen suuntautuvan yksityisautoliikenteen lisääntymistä kaava-aluetta ympäröivillä alueilla ja etenkin
maanalaiseen pysäköintilaitokseen johtavilla väylillä. Kaavan laillisuutta arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon se, että kaava-alue sijaitsee olemassa olevan kaupunkirakenteen keskellä. Vaikka liikennemäärät noilla alueilla
alueella lisääntyvät, ne pysyvät kuitenkin kaupunkialueella tavanomaisten
määrien rajoissa, eikä ratkaisu ole ristiriidassa asemakaavalta edellytetyn liikenteen järjestämistä koskevan sisältövaatimuksen kanssa. Keskustan alueella
melutason ohjearvot ylittyvät jo ilman kaavamuutosta ja tehdyn selvityksen
mukaan kaavamuutoksen laskennallinen maksimaalinenkin vaikutus melutason nousuun on niin alhainen, että se ei ole ihmiskorvin havaittavissa. Lisääntyvän liikenteen haittoja on mahdollista vähentää katujen rakenteellisilla toimenpiteillä ja nopeustason alentamisella. Kaavamuutoksen vaikutukset ilmanlaatuun ovat vähäisiä eivätkä muutokset aiheuta terveydelle haittaa.
Kaavoituksessa joudutaan sovittamaan yhteen muun ohella liikenteen sujuvuuteen ja asuinviihtyvyyteen liittyviä näkökohtia. Maanalaisen pysäköintilaitoksen sijoittamista vanhan kaupunkirakenteen keskelle ei ole mahdollista toteuttaa aiheuttamatta muutoksia elinympäristössä. Kun otetaan huomioon, että
kaavamuutos rauhoittaa kaupungin ydinkeskustan yksityisautoilulta sijoittamalla autot maan alle, kaavamuutos ei aiheuta elinympäristön merkityksellistä
heikkenemistä.
Rakennetun ympäristön vaalimista koskeva asemakaavan sisältövaatimus
Kaavamuutos mahdollistaa maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen siten, että Turun historiallisessa keskustassa sijaitseva Yliopistonkatu katkaistaan osittain maanalaisiin tiloihin johtavan ajoluiskan rakentamista varten. Kysymyksessä oleva ajoluiska sijoittuu pääosin kadunpinnan alapuolelle ja ajoluiska on kattamaton, joten sen vaikutus kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön on ensisijaisesti liikenteellinen. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon edellä mainitut ajoluiskan maanpäällisiä osia koskevat kaavamääräykset
sekä se, että kaavamuutos samalla mahdollistaa historiallisesti arvokkaan orto-
23 (26)
doksisen kirkon edustalla olevan Yliopistonkadun osan muuttamisen kävelykaduksi rauhoittaen sen ajoneuvoliikenteeltä, kaavamuutos ei ole ristiriidassa rakennetun ympäristön vaalimista koskevan asemakaavan sisältövaatimuksen
kanssa.
Turun torilla Kauppiaskadun varrella sijaitsevat 1930-luvulla rakennetut funkkis-tyyliset rakennukset (kioski ja wc) sekä Eerikinkadun varrella sijaitseva
1950-luvulla rakennettu kioskirivi on maakuntamuseon inventoinnissa arvioitu
paikallisesti merkittäviksi, historiallisesti ja ympäristöllisesti arvokkaiksi rakennuksiksi. Pelkästään se seikka, että ne on inventoinnissa mainittu, ei kuitenkaan vielä merkitse sitä, että niitä ei saisi purkaa. Mainittuja rakennuksia ei
ole voimassa olevassa asemakaavassa eikä nyt kysymyksessä olevassa kaavamuutoksessa osoitettu suojeltaviksi. Kaavoituksessa joudutaan sovittamaan yhteen keskenään ristiriitaisiakin tavoitteita. Kun otetaan huomioon kaavamuutoksen tavoite koko torialueen uudistamisesta ja maanalaisten tilojen rakentamisesta sekä toisaalta kysymyksessä olevien rakennusten arvosta saatu selvitys, kaavamuutos ei ole lainvastainen sillä perusteella, että kaava mahdollistaa
mainittujen rakennusten purkamisen.
Kohtuuton haitta ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu
Osa valittajista on pitänyt kaavamuutosta kohtuuttomana ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun vastaisena, koska se antaa merkittävää rakennusoikeutta
kauppatorin ympäristön kiinteistönomistajille, mutta aiheuttaa samalla toisille
kiinteistönomistajille ja torikauppiaille kohtuutonta haittaa. Asunto-Osakeyhtiö
Pyramid on valituksessaan esittänyt, että kaavamuutos aiheuttaa yhtiölle kohtuutonta haittaa, koska sen omistaman rakennuksen edustalle rakennetaan pysäköintilaitokseen johtava ajoluiska. Ajoluiskan sijoittaminen mainittuun paikkaa vaarantaa erityisesti yhtiön rakennuksen perustukset.
Kysymyksessä oleva asemakaavamuutos koskee aluetta, joka sijaitsee kokonaisuudessaan kaupungin omistamien tori- ja katualueiden alla. Maanalaisiin
tiloihin osoitettua rakennusoikeutta ei ole annettu ympäröivien kiinteistöjen
omistajille. Asemakaavan toteuttaminen ja rakennusoikeuden kohdentaminen
ratkaistaan eri menettelyssä.
Kaavamuutosta varten laaditut maaperää ja pohjavettä koskevat selvitykset
osoittavat, että kaavan toteuttaminen kaavassa esitettyjen korkeustasojen mukaisena on mahdollista vaarantamatta paineellisen pohjaveden eli salpaveden
tasoa. Sen sijaan kaavan toteuttaminen saattaa vaikuttaa orsiveden virtaamaan
ja tasoon. Tästä voi olla haitallisia vaikutuksia sellaisille rakennuksille, jotka
on perustettu puupaalujen varaan. Edellä mainitut selvitykset osoittavat kuitenkin yhdensuuntaisesti myös sen, että mahdolliset haitalliset vaikutukset orsiveteen ovat hallittavissa tavanomaisin rakennusteknisin keinoin, joiden yksityiskohdat ja toteuttamistapa selvitetään tarkemmin rakennuslupavaiheessa. Kun
otetaan huomioon edellä mainittujen selvitysten johtopäätökset sekä se, että
Asunto-Osakeyhtiö Pyramidin hallitsema rakennus sijaitsee lähimmillään 22
metrin etäisyydellä Yliopistonkadulle rakennettavan ajoluiskan katutasolla olevasta sisäänmenokohdasta, kaavamuutoksesta ei aiheudu yhtiölle sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.
Kaavan toteuttaminen vaikeuttaa kauppatorilla vuokrasopimusten nojalla tori-
24 (26)
myyntiä harjoittavien yrittäjien rakennusaikaisia työskentelymahdollisuuksia.
Asiakirjoissa olevan selvityksen mukaan kaavan toteuttaminen on kuitenkin
tarkoitus järjestää vaiheittain siten, että torimyynti on myös rakennusaikana
mahdollista. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon haitan tilapäisyys ja kaavan tarkoitus koko torialueen uusimisesta ja muun ohella torikauppiaiden pysäköintimahdollisuuksien parantamisesta, kysymys ei ole kohtuuttomasta haitasta.
Muut valitusperusteet
Kunta päättää itsehallintonsa nojalla kaavan sisällöstä. Kunnan ratkaisuvaltaa
rajoittavat ainoastaan maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt kaavan sisältövaatimukset sekä yleiset harkintavaltaa rajoittavat periaatteet. Näin ollen valituksissa esiintuoduilla muilla valitusperusteilla, kuten uuden pysäköintilaitoksen tarpeella, mahdollisesti sitä parempien vaihtoehtojen hylkäämisellä, joukkoliikenteelle ja alueen torikauppiaille mahdollisesti aiheutuvilla liiketaloudellisilla tappioilla sekä kaavan toteuttamisesta kaupungille mahdollisesti aiheutuvilla kustannuksilla, ei ole merkitystä arvioitaessa valitun kaavaratkaisun laillisuutta. Koska hallinto-oikeudessa kaavamuutoksen edellytysten arviointi on
laillisuusharkintaa, hallinto-oikeus ei voi kumota tai muuttaa päätöstä sillä perusteella, että jokin toinen ratkaisu olisi ehkä valittajien mielestä parempi tai
tarkoituksenmukaisempi.
Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten sisältö ja direktiivit on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Meidän Turku - Vårt Åbo ry:n valituksessa mainitut ns. ympäristömeludirektiivi (2002/49/EY) sekä ilmanlaadusta ja
sen parantamisesta annettu direktiivi (2008/50/EY) on saatettu Suomessa kansalliseen lainsäädäntöön ympäristönsuojelulain muutoksilla sekä ilmanlaatuasetuksella. Asemakaavan sisältövaatimuksista on kuitenkin tyhjentävästi säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Näin ollen myöskään yhdistyksen valituksessa mainitsemilla Turun kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelmalla 20092013 tai ns. Aalborgin sopimuksella ei ole kaavan laillisuutta arvioitaessa merkitystä.
Maanalaisia tiloja on kaavamuutoksessa osoitettu Aurakadun, Eerikinkadun ja
Kauppiaskadun alle, kaavassa rajatuille alueille. Maankäyttö- ja rakennuslaki
ei edellytä, että asemakaavassa liike- ja varastotiloiksi osoitetulla alueella erikseen määrätään liiketilojen ja varastotilojen rakentamisen määrän suhde toisiinsa. Asemakaavan esitystapa ei tältä osin ole Meidän Turku - Vårt Åbo ry:n
valituksessa mainitsemalla perusteella maankäyttö- ja rakennuslain 55 §:n vastainen. Yhdistyksen valituksessa mainittujen hätäpoistumisteiden sijainti ja
riittävät etäisyydet, kuin myös kioskirakennelmien soveltuvuus torin rakennettuun ympäristöön ratkaistaan rakennuslupamenettelyssä.
Asemakaavamuutos täyttää asemakaavalta edellytetyt sisältövaatimukset sekä
edistää maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista. Kaupunginvaltuuston päätös on lainmukainen.
25 (26)
4)
Oikeudenkäyntikulut
Asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Säännöstä voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava
erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.
Mäenpään ja Asunto-Osakeyhtiö Pyramidin valitukset on hylätty. Tähän nähden ei ole kohtuutonta, että he johtuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Sovelletut oikeusohjeet
1)
Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 mom
2)
Maankäyttö- ja rakennuslaki 188 § 1 mom
Kuntalaki 90 § 3 mom
3)
Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 24 § 2 mom, 42 § 1 mom, 54 §, 55 §, 62 §,
63 §, 65 § ja 188 § 1 mom
Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 §, 27 §, 30 § ja 32 §
Kuntalaki 52 § 1 ja 2 mom, 54 § 2 mom ja 90 §
Hallintolaki 27 § ja 28 §
Osuuskuntalaki 4 luku 27 § ja 5 luku 1 §, 4 § ja 12 §
Laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista 1 luku
1 § ja 4 luku
Turun osuuskaupan säännöt 11 § ja 12 §
Turun seudun osuuspankin säännöt 12 § ja 15 §
Valtionneuvoston 13.11.2008 hyväksymät tarkastetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
4)
Hallintolainkäyttölaki 74 §
Muutoksenhaku
Siltä osin kuin Kouvoloiden valituksen käsittely on rauennut, päätökseen ei
hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentin mukaan saa hakea muutosta valittamalla.
Maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n 5 momentin mukaan tähän päätökseen,
joka koskee oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella olevaa asemakaavaa, saa
hakea muutosta valittamalla, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Valituskirjelmä on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä lukien.
Selostus valitusluvan myöntämisen edellytyksistä ja hakumenettelystä on liitteenä. (Julkipanon jälkeen, valituslupa).
26 (26)
Esittelijä
Veronica Storträsk
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden ylituomari Hannu Renvall sekä
hallinto-oikeustuomarit Hannele Salminen ja Tuire Nurmio.