1. No category

ASEMAKAAVAN SELOSTUS
2460
Visakankaan seurakuntatalo
Asemakaavan muutos
10. kaup.osa,
Korttelin 47 tontit 11-14 ja korttelin 125 tontit 1-4
sekä katualue
Tilaajapäällikkö Leena Roppola
Vireilletulo / nähtävilläolo
Nähtävillä
Yhdyskuntalautakunta
Yhdyskuntalautakunta
Kaupunginhallitus
Kaupunginvaltuusto
24.8.2011
24.8. – 7.9.2011
5.2.2013
14.5.2013
© Blom Oy
SISÄLLYSLUETTELO
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT .......................................................................................................... 3
1.1
Kaava-alueen sijainti ............................................................................................................ 3
1.2
Kaavan tarkoitus................................................................................................................... 3
1.3
Selostuksen liitteet ............................................................................................................... 3
2. LÄHTÖKOHDAT .................................................................................................................................. 4
2.1
Selvitys suunnittelualueen oloista ........................................................................................ 4
2.1.1
2.1.2
2.1.3
2.1.4
2.1.5
2.2
2.2.1
2.2.2
Alueen yleiskuvaus..............................................................................................................................4
Luonnonympäristö, maaperä ja pohjavesialue ....................................................................................4
Rakennettu ympäristö .........................................................................................................................4
Ympäristön häiriötekijät .......................................................................................................................5
Maanomistus .......................................................................................................................................5
Suunnittelutilanne ................................................................................................................. 5
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat..................................................................................................5
Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ........................................................................................6
3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET.................................................................................... 7
3.1
Asemakaavan suunnittelun tarve ......................................................................................... 7
3.2
Osallistuminen ja yhteistyö................................................................................................... 8
3.2.1
3.2.2
3.2.3
3.2.4
Osalliset ..............................................................................................................................................8
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt .........................................................................................8
Viranomaisyhteistyö ............................................................................................................................8
Lausunnot ja mielipiteet sekä niiden huomioon ottaminen ..................................................................8
3.3
Asemakaavan tavoitteet ....................................................................................................... 9
3.4
Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset..................................................... 9
4. ASEMAKAAVAN KUVAUS ............................................................................................................... 10
4.1
Kaavan rakenne ja aluevaraukset ...................................................................................... 10
4.2
Vaikutusten arviointi ........................................................................................................... 10
4.2.1
4.2.2
4.2.3
Asemakaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja palveluihin.................................................10
Asemakaavan vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön sekä maisemaan .................................11
Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin ......................................................................11
4.3
Ympäristön häiriötekijät ...................................................................................................... 11
5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ........................................................................................................... 11
2
Asemakaavaselostus, joka koskee 5.1.2013 päivättyä asemakaavakarttaa, työnro 2460
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1 Kaava-alueen sijainti
Suunnittelualue sijaitsee Pullerinmäen kaupunginosassa Ahvenistonharjun kupeessa noin 3 kilometriä keskustasta luoteeseen.
Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti.
1.2 Kaavan tarkoitus
Asemakaavalla muutetaan nykyisen Visakankaan seurakuntatalon tontti kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueesta (YK) erillispientalojen korttelialueeksi (AO) siten, että
seurakuntatalo on mahdollista säilyttää ja muuttaa asunnoksi.
1.3 Selostuksen liitteet
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet
Asemakaavan seurantalomake
Kaavakartan pienennös sekä asemakaavamerkinnät ja -määräykset
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Moottoriradan melualueet
Tonttijakokartat
3
2. LÄHTÖKOHDAT
2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
2.1.1
Alueen yleiskuvaus
Asemakaavan muutosalue sijaitsee Ahvenistonharjun kupeessa keskellä vakiintunutta Pullerinmäen pientalovaltaista asuinaluetta.
Kuva 2. Ilmakuva kaavamuutosalueesta
2.1.2
Luonnonympäristö, maaperä ja pohjavesialue
Koillis-lounassuuntainen Ahvenistonharjuselänne sekä Ahvenistonjärvi lähialueineen kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaaseen Ahvenistonharjun-Vuorenharjun alueeseen. Alueen metsät ovat
enimmäkseen mäntyvaltaisia tai tuoreita kuusivaltaisia metsiä. Harjuilla on runsaasti puolilehtomaisia piirteitä sekä edustavaa harjukasvilajistoa. Läheinen Kahtoilampi on pieni vähähumuksinen ja
melko hyvälaatuinen pohjavesivaikutteinen lampi, jolla on yleinen uimaranta. Ahvenistonjärvi on yli
30 m syvä suppajärvi, joka saa vetensä pohjavedestä.
Suunnittelualueen maaperä on yleispiirteisen maaperäselvityksen mukaan karkeaa hietaa.
Suunnittelualue sijaitsee tärkeällä vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella, joka on
merkitty vedenottamon kaukosuojavyöhykkeeksi (pv2).
Alueella ei sijaitse luonnonsuojelukohteita eikä tunnettuja uhanalaisia kasvilajeja.
Suunnittelualue sijaitsee Ahveniston I luokan pohjavesialueella (0410902). Eteläosa alueesta on
myös pohjaveden muodostumisaluetta. Kaava-alue sijaitsee Ahveniston tekopohjavesilaitoksen
kaukosuojavyöhykkeellä. Kaava-aluetta lähinnä sijaitsevat pohjavesiputket ovat PV1 ja PV3, joka
on vasta perustettu Kahtoilammen vanhan kaatopaikan tutkimusten yhteydessä. Nykyisten tietojen
perusteella pohjaveden virtaus suuntautuu moottoriradan ja asemakaavan alueelta luoteeseen
kohti Parolan pohjavesialuetta (I lk 0408251). Kahtoilampi on pohjaveden pinnan yläpuolella sijaitseva orsivesi (pinnan korkeus 90,6 mpy). Lähinnä suunnittelualuetta sijaitseva pohjaputki III sijaitsee pienellä mäellä. Vähän kauempana sijaitseva PV1 on alempana ja siltä osin tasoltaan lähempänä kaava-aluetta. Pohjaveden pinta on PV1:ssä 6,03 m maan pinnan alapuolella ja PV3:ssa
9,56 m maan pinnan alapuolella. Kaava-alueen pinta on tasossa n. 94 m mpy. Pohjaveden voidaan
tälläkin arvioida olevan noin 6 metrin syvyydessä maan pinnasta.
Rakennettu ympäristö
Tontilla sijaitsee arkkitehti Martti Välikankaan 1941 suunnittelema seurakuntatalo, joka edustaa
julkista rakentamista sotavuosilta. Rakennusta ympäröivät laajat pysäköintialueet. Lähitonteilla on
omakotitaloja.
4
2.1.3
Ympäristön häiriötekijät
Läheinen Ahveniston moottorirata aiheuttaa vaihtelevaa melua harjoitusten ja erityisesti kilpailujen
aikana. Tällöin melutaso suunnittelualueella vaihtelee keskimäärin 50-70 dB:n välillä. Noin puolet
kilpailun ajasta melutaso on yli 60 dB. Kilpailuja on 12 kaudessa ja ne kestävät jokainen noin 8 tuntia (touko-syyskuu). Muuten on hiljaisempaa harjoittelua.
2.1.4
Maanomistus
Alue on yksityisessä omistuksessa.
2.2 Suunnittelutilanne
2.2.1
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat
Asemakaava
Suunnittelualueen voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1976 ja siinä alue on merkitty kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK). Aluevarausmerkintä lähiympäristössä on AO. Ahvenistonharju on kaavoittamaton.
Kuva 3.
Ote ajantasa-asemakaavasta
Yleiskaava
Alueella on voimassa Kirstulan, Viisarin ja Vuorentaan alueiden oikeusvaikutukseton osayleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 1994 ja lääninhallitus vahvistanut 1995. Kaavassa
alue on merkitty asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Lisäksi suunnittelualue sijaitsee vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä (pv2).
5
Kuva 4.
Ote voimassa olevasta yleiskaavasta
Maakuntakaava
Alueella on voimassa Kanta-Hämeen maakuntakaava, joka on hyväksytty Hämeen maakuntavaltuustossa 29.11.2004 ja tullut valitusten käsittelyn jälkeen lopullisesti lainvoimaiseksi KHO:ssa
28.12.2007. Suunnittelualue on maakuntakaavassa merkitty asuntovaltaiseksi taajamatoimintojen
alueeksi (A). Se sijaitsee lisäksi tärkeällä vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella.
Kuva 6.
2.2.2
Ote maakuntakaavasta
Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Rakennusjärjestys
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestyksen 3.3.2003. Uusi
rakennusjärjestys on valmisteilla. Rakennusjärjestystä noudatetaan asemakaavaa toteutettaessa
siltä osin kuin asemakaava ei toisin määrä.
Alueella ei ole voimassaolevia rakennus- tai toimenpidekieltoja.
Pohjakartta
Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista 23.12.1999 annetun asetuksen vaatimukset.
Meluselvitys
Ahveniston moottorirata – ympäristömeluselvitys 2008, ins.tsto Kari Pesonen Oy
6
Ahveniston moottoriurheiluradan aiheuttaman ympäristömelun torjunta rakennusmassoittelua käyttäen, Promethor 26.11.2012.
Selvityksessä on esitetty Visakankaan seurakuntatalon asemakaavan muutosalueelle aiheutuvan
moottoriurheiluratamelun vaimentuminen suunniteltujen rakennusten vaikutuksesta. Selvityksessä
melutasoja on määritetty mittaamalla ja mallintamalla. Kaavassa esitettyjen uusien rakennusten
suojaava vaikutus on määritetty laskennallisesti mallintaen. Suomessa ei ole voimassa olevia rajatai ohjearvoja moottoriurheiluradan aiheuttamalle ympäristömelulle. Maankäytön suunnittelussa on
nähty perustelluksi käyttää tapauskohtaisesti soveltaen seuraavia tavoitearvoja asuinalueille tai
asuinrakennusten oleskelualueille.
•
maksimiäänitason LAF, maks suurin sallittu arvo on 60 dB (A)
•
keskiäänitason LAeq, 7-22 suurin sallittu arvo on 55 dB (A)
Selvityksessä esitetään, että kokemuspohjaisesti voidaan todeta seuraavaa: Mikäli maksimiäänitaso jää alle 60 dB (A):n, on käytännössä varmaa, että päiväajan keskiäänitaso jää alle 55 dB
(A):n . Keskiäänitason ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä VNp 993/1992. Päätöksessä on maininta, että päätös ei koske moottoriurheiluratojen aiheuttamaa melua. Tästä huolimatta päätöksen lukuarvoja käytetään soveltaen. Mikäli melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista lisätään laskentatulokseen 5 dB ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Moottoriurheiluratojen aiheuttama melu poikkeaa yleensä merkittävästi alueen taustamelusta, joka voi olla esimerkiksi liikenteen aiheuttama ja tämä saattaa aiheuttaa osalle ihmisiä ”normaalia” suurempaa häiritsevyystunnetta. Koska moottoriurheiluratojen aiheuttama melu ei ole iskumaista tai kapeakaistaista ei tehdä 5 dB:n lisäystä keskiäänitasoon.
Kaavaehdotuksen mukaan alue voidaan ottaa asuinkäyttöön. Laskentatulosten perusteella kaavaalueelle suunnitellut rakennukset muodostavat sellaisen meluesteen, että rakennusten taakse
muodostuu käytetyllä lähtömelutasolla alle 60 dB (A):n maksimiäänitasoalueet (melukartassa vihreällä ja keltaisella merkityt alueet). Laskennassa uusien asuinrakennusten ”harjakorkeus” on 8
metriä ja piharakennusten 4 metriä. Toteutettavien rakennusten harjakorkeudet tulisi vastata laskennassa käytettyjen rakennusten massaa. Esitetyillä meluaidoilla ei ole suurta vaikutusta pihojen
melutasoihin. Kaikkien uusien asuinrakennusten radan puoleisille julkisivuille tulee esittää 35 desibelin ääneneristysvaatimus. Moottoriurheiluradan aiheuttama melu ja sen huomioiminen tulee esittää alueen uusille asukkaille.
Moottoriradan melutapahtumia oli vuonna 2012 viisitoista.
Selvityksen laatija (Promethor) on tutustunut ratayhtiölle laadittuun meluselvitykseen (täydennys
28.11.2011) ja toteaa kaavoitusta varten laaditun meluselvityksen antavan tämän kanssa samansuuntaisen tuloksen.
Rakennekatselmus, Visakankaantie 13
Visakankaan seurakuntatalossa on tuulettuva rossipohjarakenne. Rossipohjan puurakenteissa /
maapohjassa on todettu kosteuspitoisuuksia sekä viitearvot ylittävää mikrobikasvustoa. Selvityksen mukaan kellaritilasta suositellaan poistettavaksi orgaaninen materiaali. Kastuneet puurakenteet ja eristeet suositellaan poistettavaksi ja uusittavaksi. Sokkeliosan pintojen kosteuden syyn selvittämiseen suositellaan sokkelin reunustan avaamista, maaperän kallistuksia sekä vesien ohjaamista pois rakennuksen sokkelin vierustalta.
Maankäyttösopimus
Alueesta laaditaan maankäyttösopimus.
3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
Kiinteistö ei vastaa nykyisen omistajan tarpeita ja selvityksen mukaan rakennus on jossain määrin
huonokuntoinen. Omistajataholla on vireillä uuden seurakuntatalon rakentaminen muualle ja vanha
halutaan myydä tai purkaa ja korttelialue halutaan muuttaa omakotitonteiksi.
7
3.2 Osallistuminen ja yhteistyö
3.2.1
Osalliset
Asemakaavan laadintatyössä osallisia ovat alueen sekä naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat,
kaikki asiasta kiinnostuneet kaupunkilaiset sekä yhdistykset ja yhteisöt, joiden toiminta liittyy alueeseen. Muita osallisia ovat kaupungin hallintokunnat, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, KantaHämeen pelastuslaitos, Vattenfall Verkko Oy, Vattenfall Lämpö Oy, AinaCom Oy. Valtion viranomaisista osallisia ovat Hämeen ELY-keskus ja Hämeen liitto ja Museovirasto.
3.2.2
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu 02.02.2011. OAS on selostuksen liitteenä.
Kaavoituksen vireillepanosta ja nähtävillä olosta ilmoitettiin lehtikuulutuksella Kaupunkiuutisissa ja
Hämeen Sanomissa 24.8.2012 sekä kirjeellä naapurikiinteistöjen omistajille ja/tai haltijoille. Vireilletulon yhteydessä järjestettiin kaavan laatimisvaiheen kuuleminen 24.8. – 7.9.2011, jolloin asemakaavan muutosluonnos ja valmisteluaineisto olivat nähtävillä.
Kaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta Visakankaantietä linjattiin siten, että suunnittelualueelle muodostui kaksi korttelialuetta. Uuden muodostuvan korttelialueen 125 tunnusmuutoksen
vuoksi kaavamuutosaluetta laajennettiin kahden tontin verran itään. Näille uusille osallisille annettiin mahdollisuus mielipiteen esittämiseen vaikutukseltaan vähäisessä korttelialueen tunnuksen
muuttamisessa 3.1. – 17.1.2013. Korttelitunnusmuutoksesta ei esitetty mielipiteitä.
Asemakaava- ja tonttijakoehdotus saatetaan yhdyskuntalautakunnan käsittelyyn helmikuussa
2013, jonka jälkeen ne asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Ehdotuksen ollessa julkisesti nähtävillä muistutukset kaavaehdotusta vastaan osoitetaan kaupunginhallitukselle. Tavoitteena on kaavaehdotuksen hyväksyminen kaupunginvaltuustossa alkuvuodesta 2013. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.
3.2.3
Viranomaisyhteistyö
Kaavoituksen lähtökohtia, tavoitteita ja sisältöä käsiteltiin viranomaisneuvottelussa 24.2.2011.
Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot seuraavilta tahoilta: Hämeen Ely-keskukselta, Hämeen liitolta, Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta, Museovirastolta, Vattenfall Lämpö Oy:ltä, Vattenfall Verkko Oy:ltä, kaupungin paikkatieto- ja kiinteistöyksiköltä sekä yhdyskuntarakenteen rakentamispalveluilta.
Asemakaavaehdotuksesta annetaan viranomaisille jälleen mahdollisuus antaa lausunto tarvittaessa.
Lyhennelmä lausunnoista ja kaavoittajan vastineet täydennetään selostuksen liitteeseen 1.
3.2.4
Lausunnot ja mielipiteet sekä niiden huomioon ottaminen
Ely-keskuksen mielestä kaavan tarjoama säilyttävä vaihtoehto ei käytännössä tue rakennuksen
säilyttämistä ja uutta mahdollista käyttöä eikä se myöskään ota huomioon tonttien piha-alueille
kohdistuvaa meluhaittaa. Pohjavesi- ja maaperäolosuhteiden perusteella tulee arvioida rajoittavatko pohjavesiolosuhteet rakentamista ja onko syytä laittaa erityisiä rakentamista ja toimintaa ohjaavia määräyksiä. Jatkosuunnittelussa tulee ottaa moottoriradan melun aiheuttamat reunaehdot paremmin huomioon, arvioida perustellummin kaavoituksen vaikutukset pohjaveteen ja pyrkiä suunnittelemaan kokonaisuus, joka antaisi paremmat lähtökohdat seurakuntatalon uusille käyttömahdollisuuksille.
Museoviraston mukaan kaavan lähtökohdaksi tulee ottaa seurakuntatalon säilyminen. Tontilla on
tilaa uudisrakentamiselle, vaikka seurakuntatalo säilyy. Viisarintie tulee myös ottaa huomioon osana historiallista Hämeen Härkätietä.
Rakennusvalvonta ja ympäristöosaston mielestä suunnittelussa tulisi laajemmin ottaa huomioon
Ahveniston alueen arvot sekä ongelmat (moottoriradan melu). Lisäksi tulee ottaa huomioon kaavan vaikutukset pohjaveteen. Paikkatieto- ja kiinteistöosasto esittivät, että tontille kulku voidaan
osoittaa yhden tontin läpi korkeintaan kahdelle tontille. Asemakaavaluonnoksen mukaista tonttija-
8
koa eikä rasitetta voi perustaa kiinteistötoimituksella. Liikennesuunnittelija ehdottaa liittymäkieltoa
Viisarintielle.
Kaavaluonnoksesta jätettiin yksi mielipide: Kaava katkaisee kulun mielipiteen esittäjän omistamalla
tilalla sijaitsevalle asuinrakennukselle. Mielipiteen esittäjä vaatii viralliset, leimatut ja hyväksytyt
tiepiirustukset siitä minne tie rakennetaan, kuka rakentaa, kuka maksaa ja kuka vastaa kunnossapidosta. Mielipiteen esittäjä pitää myös kaavaa liian ahtaana kauniiseen puistokaupunginosaan.
Vastineet: Visakankaan seurakuntatalo on merkitty erilliselle asuinrakennusten korttelialueella, jolla sodanjälkeisen julkisen rakentamisen ominaispiirteet säilytetään. Rakennukseen saa sijoittaa
myös palvelu- ja julkista tilaa (A-2/s). Rakennus on varustettu sr-11 merkinnällä: Suojeltava rakennus, joka tulee säilyttää. Rakennuksen uudemmat osat puretaan. Korjaus- ja muutostyöt on tehtävä niin, että rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Julkisivumuutoksissa tulee käyttää alkuperäistä tyyliä ja materiaaleja. Rakennukselle ei ole merkitty rakennusoikeutta. Rakennusta voidaan laajentaa ullakolle olemassa olevan vaipan sisällä siten, etteivät julkisivut ja kattopinnat muutu. Alueen rakentuminen saattaa edesauttaa myös seurakuntatalon säilymisedellytyksiä. Viisarintie
ei kuulu kaavamuutosalueeseen, joten tässä yhteydessä sitä ei voida ottaa huomioon kaavamuutoksessa.
Pohjaveden pinnan arvioidaan olevan kaavamuutosalueella noin 6 metrin syvyydellä maan pinnasta. Kaavakarttaan on lisätty pohjavesialueen merkintä pv ja yleismääräyksiin merkintä: Koska kaava-alue sijoittuu kokonaisuudessaan Ahveniston vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle, alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjavesien suojelemiseen eikä sinne tule sijoittaa
pohjaveden puhtautta vaarantavaa toimintaa. Öljysäiliöt ja muut vastaavat kemikaalisäiliöt on varustettava suoja-altaalla ja sijoitettava sisätiloihin tai maan päälle. Ne on varustettava ylitäytön- ja
laponestimillä. Suoja-altaan on tilavuudeltaan vastattava varastoitavan aineen enimmäismäärää.
Kaavaluonnoksesta saadun palautteen johdosta kaavaehdotuksessa on rakennusten sijoittelulla
pyritty muodostamaan melulta suojaisia sisäpihoja. Kaavaehdotuksen pohjalta laadittiin meluselvitys (Promethor 26.11.2012), jossa selvitettiin Visakankaan seurakuntatalon asemakaava-alueelle
aiheutuvan moottoriurheiluratamelun vaimentuminen suunniteltujen rakennusten vaikutuksesta.
Selvityksessä melutasoja on määritelty mittaamalla ja mallintamalla. Selvityksen perusteella uudet
rakennukset muodostavat sellaisen meluesteen, että kaikkien asuinrakennusten taakse muodostuu alle 60 dB(A):n maksimimelutasoalue. Moottoriradoille ei voida soveltaa suoraan Vn:n tieliikenteelle asettamia keskimeluarvoja, koska moottoriurheiluratojen melu poikkeaa tieliikennemelusta.
Tämän vuoksi moottoriradoilla on sovellettu 60 dB(A):n maksimimelutasoa.
Kulku suunnittelualueen ulkopuoliselle rakennuspaikalle on järjestettävissä kaavamuutosalueen
rajalle päättyvältä katualueelta. Kaavamuutoksen hakija vastaa uuden tieyhteyden rakentamisesta
kaavamuutosalueen ulkopuoliselle rakennuspaikalle.
3.3 Asemakaavan tavoitteet
Asemakaavalla muutetaan nykyisen Visakankaan seurakuntatalon tontti kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueesta (YK) erillispientalojen korttelialueeksi (AO) siten, että
seurakuntatalo on mahdollista säilyttää ja muuttaa asunnoksi.
3.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
Kaavaluonnosta valmisteltaessa tutkittiin erilaisia katulinjaus- ja tonttivaihtoehtoja, Niiden pohjalta
syntyivät vaihtoehdot E ja F, jotka poikkesivat toisistaan enää rakennusalan rajauksen suhteen.
Luonnoksen pohjana on vaihtoehto E, jonka rakennusalat ovat F-vaihtoehtoa väljemmät. Suunnittelualue oli jaettu viideksi AO-tontiksi. Visakankaantien varren kaksi tonttia noudattelevat vanhan
rakennuskannan mallia, jossa omakotitalot seurasivat kadun vartta hieman viistossa koordinaatistossa.
Kaavaluonnoksesta saadun palautteen johdosta kaavaehdotuksessa on rakennusten sijoittelulla
pyritty muodostamaan melulta suojaisia sisäpihoja. Kaavaehdotuksen pohjalta laadittiin meluselvitys, jonka perusteella uudet rakennukset muodostavat sellaisen meluesteen, että kaavaehdotuksen mukainen alue voidaan ottaa asumiskäyttöön.
9
4. ASEMAKAAVAN KUVAUS
4.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset
Kaavamuutosalueella Visakankaantien pohjoispuolella sijaitsevassa korttelissa 125 on kaksi eril2
lispientalojen tonttia (AO), joilla asuinrakennuksille on esitetty rakennusoikeutta 250 kem ja auto2
talleille 50 kem . Visakankaantien eteläpuolisessa korttelissa 75 on yksi erillispientalojen tontti
2
(AO), jolla asuinrakennukselle on esitetty rakennusoikeutta 220 kem ja autotallirakennukselle 50
2
kem . Korttelissa sijaitsee kaksi asuinpientalojen tonttia (AP), joille on esitetty rakennusoikeutta
2
2
kahdelle asuinrakennukselle 440 kem ja kahdelle autotallille 100 kem . Uudisrakennukset on esitetty meluselvityksen ohjeistuksen mukaisesti II. Lisäksi kortteliin on merkitty asuinrakennusten
korttelialue, jolla sodanjälkeisen julkisen rakentamisen ominaispiirteet säilytetään. Rakennukseen
saa sijoittaa myös palvelu- ja julkista tilaa (A-2/s). Tontilla sijaitseva rakennus on varustettu sr-11
merkinnällä: Suojeltava rakennus, joka tulee säilyttää. Rakennuksen uudemmat osat puretaan.
Korjaus- ja muutostyöt on tehtävä niin, että rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Julkisivumuutoksissa tulee käyttää alkuperäistä tyyliä ja materiaaleja. Rakennukselle ei ole merkitty
rakennusoikeutta. Rakennusta voidaan laajentaa ullakolle olemassa olevan vaipan sisällä siten,
etteivät julkisivut ja kattopinnat muutu.
Kaavaehdotuksessa on rakennusten sijoittelulla pyritty muodostamaan melulta suojaisia sisäpihoja. Kaavaehdotuksen pohjalta laadittiin meluselvitys, jonka perusteella uudet rakennukset muodostavat sellaisen meluesteen, että kaavaehdotuksen mukainen alue voidaan ottaa asumiskäyttöön.
Korttelialueille on esitetty yhtenäinen jyht-merkintä: Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jolla rakennukset ja melulta suojaavat rakenteet on rakennettava yhteen niin, että ne suojaavat pihaaluetta moottoriratamelulta. Merkinnän mukaan meluaidoilla on mahdollista tarvittaessa hieman
pienentää piha-alueille tulevaa meluvaikutusta. Lisäksi asuinrakennusten radan puoleisille julkisivuille on esitetty 35 desibelin ääneneristävyysvaatimus. Asemakaavassa on merkintä, että alueelle on laadittava erillinen tonttijako.
Kaavakarttaan on lisätty pohjavesialueen merkintä pv ja yleismääräyksiin merkintä: Koska kaavaalue sijoittuu kokonaisuudessaan Ahveniston vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle, alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjavesien suojelemiseen eikä sinne tule sijoittaa
pohjaveden puhtautta vaarantavaa toimintaa.
Kaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta Visakankaantietä linjattiin siten, että suunnittelualueelle muodostui kaksi korttelialuetta. Uuden muodostuvan korttelialueen 125 tunnusmuutoksen
vuoksi kaavamuutosaluetta laajennettiin kahden tontin verran itään.
4.2 Vaikutusten arviointi
Vaikutuksia arvioitiin aluetta koskevien perusselvitysten (kartat, inventoinnit, ilmakuvat, suunnitelmat jne.), tehtyjen maastokäyntien ja saadun palautteen pohjalta. Arviointi on tehty asiantuntijaarvioina rinnan kaavan laatimisen kanssa.
4.2.1
Asemakaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja palveluihin
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön
Kaavamuutos täydentää ja eheyttää yleiskaavan mukaista yhdyskuntarakennetta hyvien yhteyksien päässä kaupunkikeskustasta. Alueen rakentuminen saattaa edesauttaa myös seurakuntatalon
säilymisedellytyksiä.
Vaikutukset liikenteeseen
Asumisen myötä liikenne tonteille muodostuu säännöllisemmäksi, mutta vähenee merkittävästi verrattuna seurakuntatalon käytön huipputunteihin. Kaavamuutosalueen ulkopuoliselle asuinrakennukselle on järjestetty kulku suunnittelualueelle esitetyn kadun kautta, koska olemassa oleva tieyhteys jää tulevalle korttelialueelle.
Työpaikat ja elinkeinotoiminta
Visakankaan seurakuntatalolle esitetty kaavamerkintä mahdollistaa asumisen lisäksi myös palveluja julkista toimintaa.
Tekninen huolto
Rakennukset liitetään kunnalliseen vesihuoltoverkostoon.
10
Sosiaalinen ympäristö
Uudet asukkaat täydentävät alueen sosiaalista rakennetta.
4.2.2
Asemakaavan vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön sekä maisemaan
Maisemarakenne ja kasvillisuus
Olemassa oleva seurakuntatalo hallitsee maisemaa nyt ja tekee niin jatkossakin. Uudisrakennukset
sijoittuvat nykyiselle pysäköintialueelle ja seurakuntatalon pihapiiriin. Olemassa olevien suurien yksittäispuiden toivotaan mahdollisuuksien mukaan säilyvän ja pehmentävän jatkossakin alueen kokonaisilmettä.
Pinta- ja pohjavedet
Pohjaveden pinnan arvioidaan olevan kaavamuutosalueella noin 6 metrin syvyydellä maan pinnasta. Kaavakarttaan on lisätty pohjavesialueen merkintä pv ja yleismääräyksiin merkintä: Koska kaava-alue sijoittuu kokonaisuudessaan Ahveniston vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle, alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjavesien suojelemiseen eikä sinne tule sijoittaa
pohjaveden puhtautta vaarantavaa toimintaa. Öljysäiliöt ja muut vastaavat kemikaalisäiliöt on varustettava suoja-altaalla ja sijoitettava sisätiloihin tai maan päälle. Ne on varustettava ylitäytön- ja
laponestimillä. Suoja-altaan on tilavuudeltaan vastattava varastoitavan aineen enimmäismäärää.
Maalämpökaivojen poraaminen edellyttää riittäviä selvityksiä pohjaveden syvyydestä, virtaussuunnasta, järjestelmässä käytettävistä kemikaaleista ja niiden vaikutuksista pohjaveteen sekä toimenpidelupaa. Ahveniston pohjavesialueen hydrologisessa tarkastelussa voidaan hyödyntää HsVeden,
Hämeen Ely-keskuksen ja GTK:n maatutkaluotauksia sekä tehtyä 10 metrin kairausta. Virkistysalueeseen rajoittuvalla vähäinen täydennysrakentaminen ei lisää alueen hulevesiongelmia oleellisesti.
4.2.3
Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin
Kaava-alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Asemakaava vastaa sisällöltään
alueelle vahvistettua oikeusvaikutuksetonta yleiskaavaa. Yleiskaavallisesti merkittäviä asioita kaava-alueella ja sen lähistöllä on arvokas Ahvenistonharju ja Kahtoilampi. Asemakaavan toteuttaminen ei uhkaa harjua eikä alueen virkistyskäyttöä. Palvelujen saavutettavuus on erittäin hyvä. Tiiriön palvelut ovat vieressä, keskustaan on matkaa noin 3 km ja joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä.
4.3 Ympäristön häiriötekijät
Kaavaehdotuksessa on rakennusten sijoittelulla pyritty muodostamaan melulta suojaisia sisäpihoja. Kaavaehdotuksen pohjalta laadittiin meluselvitys, jonka perusteella uudet rakennukset muodostavat sellaisen meluesteen, että kaavaehdotuksen mukainen alue voidaan ottaa asumiskäyttöön.
Korttelialueille on esitetty yhtenäinen jyht-merkintä: Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jolla rakennukset ja melulta suojaavat rakenteet on rakennettava yhteen niin, että ne suojaavat pihaaluetta moottoriratamelulta. Merkinnän mukaan meluaidoilla on mahdollista tarvittaessa hieman
pienentää piha-alueille tulevaa meluvaikutusta. Lisäksi asuinrakennusten radan puoleisille julkisivuille on esitetty 35 desibelin ääneneristävyysvaatimus. Suuressa osassa ratatapahtumista
suojan puoleisilla piha-alueilla maksimimelutaso jää alle 60 dB(A). Meluisimpien luokkien ratatapahtumia oli tänä vuonna 15 kpl. Muutoin suunnittelualueelle ei juurikaan kohdistu meluvaikutuksia. Moottoriurheiluradan aiheuttama melu ja sen huomioiminen tulee esittää alueen uusille asukkaille mm. tontti- ja rakennuskauppojen yhteydessä.
5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
Toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.
Kaupunki valvoo rakennuslupaharkinnan ja - valvonnan kautta rakennusten ja ympäristörakentamisen soveltumista alueelle.
Hämeenlinnassa 26.4.2013
Tilaajapäällikkö Leena Roppola
11
LIITE 1
Tiivistelmä lausunnoista ja mielipiteistä sekä vastineet
1.
LAATIMISVAIHEEN KUULEMINEN
Hämeen Ely-keskus
Ely-keskuksen mielestä kaavan tarjoama säilyttävä vaihtoehto ei käytännössä tue rakennuksen
säilyttämistä ja uutta mahdollista käyttöä.
Kaavassa ei myöskään ole otettu huomioon tonttien piha-alueille kohdistuvaa meluhaittaa. Alueen
sopivuutta asumiseen tulee arvioida uudelleen, esittää selkein liitekartoin nykyinen melutaso sekä
osoittaa ne toimenpiteet, joilla sekä sisä- että ulkotiloissa voidaan saavuttaa melun ohjearvot alittavat melutasot.
Pohjaveden suojelutarve on otettu huomioon, mutta määräyksessä edellytetyt rakentamisen, kaivamisen, louhimisen, täyttämisen yms. ympäristövaikutukset tulee arvioida jo kaavoituksen yhteydessä, eikä vasta kaavan toteuttamisvaiheessa. Pohjavesi- ja maaperäolosuhteiden perusteella
tulee arvioida rajoittavatko pohjavesiolosuhteet rakentamista ja onko syytä laittaa erityisiä rakentamista ja toimintaa ohjaavia määräyksiä.
Jatkosuunnittelussa tulee ottaa moottoriradan melun aiheuttamat reunaehdot paremmin huomioon, arvioida perustellummin kaavoituksen vaikutukset pohjaveteen ja pyrkiä suunnittelemaan kokonaisuus, joka antaisi paremmat lähtökohdat seurakuntatalon uusille käyttömahdollisuuksille.
Hämeen liitto
Hämeen liitolla ei ole huomauttamista asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Hämeen liitto puoltaa luonnosvaiheeseen siirtymistä.
Museovirasto
Kaavan lähtökohdaksi tulee ottaa seurakuntatalon säilyminen. Tontilla on tilaa uudisrakentamiselle, vaikka seurakuntatalo säilyy. Rakennuksen kosteusvauriot ovat rakennekatselmuksen mukaan
korjattavissa, eivätkä siten peruste purkamiselle.
Viisarintie tulee huomioida osana historiallista Hämeen Härkätietä, mikä tulee mainita kaavaselostuksessa. Kaikista tietä tai sen lähiympäristöä koskevista suunnitelmista tulee neuvotella Museoviraston kanssa, joka tulee huomioida myös tietä sivuavissa kaavamerkinnöissä.
Rakennusvalvonta ja ympäristöosasto
Suunnittelua tulisi tehdä huomioiden laajemmin Ahveniston alue ja siihen liittyvät arvot sekä ongelmat. Kaavan tulee sisältää selitys alueen pohjavesialueesta ja sen ominaisuuksista. Lisäksi
kaavan vaikutuksien arvioinnissa tulee arvioida vaikutuksia pohjaveteen.
Koko alue on melualuetta. Yleisperiaatteena tulisi olla, että melualueelle ei kaavoiteta.
Paikkatieto ja kiinteistöosasto
Tontille kulku voidaan osoittaa yhden tontin läpi korkeintaan kahdelle tontille. Asemakaavaluonnoksen mukaista tonttijakoa eikä rasitetta voi perustaa kiinteistötoimituksella.
Maankäytön suunnittelu
Liikennesuunnittelija ehdottaa liittymäkieltoa Viisarintielle.
Pelastuslaitos, Vattenfall Lämpö Oy, Gasum Oy
Ei huomautettavaa kaavaluonnoksesta.
Mielipide
Ritva Järvinen, Visakankaantie 5
Kaava katkaisee kulun mielipiteen esittäjän omistamalla tilalla sijaitsevalle asuinrakennukselle.
Mielipiteen esittäjä vaatii viralliset, leimatut ja hyväksytyt tiepiirustukset siitä minne tie rakennetaan, kuka rakentaa, kuka maksaa ja kuka vastaa kunnossapidosta. Mielipiteen esittäjä pitää myös
kaavaa liian ahtaana kauniiseen puistokaupunginosaan.
12
Vastineet
Visakankaan seurakuntatalo on merkitty erilliselle asuinrakennusten korttelialueella, jolla sodanjälkeisen julkisen rakentamisen ominaispiirteet säilytetään. Rakennukseen saa sijoittaa myös palvelu- ja julkista tilaa (A-2/s). Rakennus on varustettu sr-11 merkinnällä: Suojeltava rakennus, joka tulee säilyttää. Rakennuksen uudemmat osat puretaan. Korjaus- ja muutostyöt on tehtävä niin, että
rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Julkisivumuutoksissa tulee käyttää alkuperäistä tyyliä ja materiaaleja. Rakennukselle ei ole merkitty rakennusoikeutta. Rakennusta voidaan laajentaa
ullakolle olemassa olevan vaipan sisällä siten, etteivät julkisivut ja kattopinnat muutu. Alueen rakentuminen saattaa edesauttaa myös seurakuntatalon säilymisedellytyksiä. Viisarintie ei kuulu
kaavamuutosalueeseen, joten tässä yhteydessä sitä ei voida ottaa huomioon kaavamuutoksessa.
Pohjaveden pinnan arvioidaan olevan kaavamuutosalueella noin 6 metrin syvyydellä maan pinnasta. Kaavakarttaan on lisätty pohjavesialueen merkintä pv ja yleismääräyksiin merkintä: Koska kaava-alue sijoittuu kokonaisuudessaan Ahveniston vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle, alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjavesien suojelemiseen eikä sinne tule sijoittaa
pohjaveden puhtautta vaarantavaa toimintaa. Öljysäiliöt ja muut vastaavat kemikaalisäiliöt on varustettava suoja-altaalla ja sijoitettava sisätiloihin tai maan päälle. Ne on varustettava ylitäytön- ja
laponestimillä. Suoja-altaan on tilavuudeltaan vastattava varastoitavan aineen enimmäismäärää.
Kaavaluonnoksesta saadun palautteen johdosta kaavaehdotuksessa on rakennusten sijoittelulla
pyritty muodostamaan melulta suojaisia sisäpihoja. Kaavaehdotuksen pohjalta laadittiin meluselvitys (Promethor 26.11.2012), jossa selvitettiin Visakankaan seurakuntatalon asemakaava-alueelle
aiheutuvan moottoriurheiluratamelun vaimentuminen suunniteltujen rakennusten vaikutuksesta.
Selvityksessä melutasoja on määritelty mittaamalla ja mallintamalla. Selvityksen perusteella uudet
rakennukset muodostavat sellaisen meluesteen, että kaikkien asuinrakennusten taakse muodostuu alle 60 dB(A):n maksimimelutasoalue. Moottoriradoille ei voida soveltaa suoraan Vn:n tieliikenteelle asettamia keskimelutasoja, koska moottoriurheiluratojen melu poikkeaa tieliikennemelusta.
Tämän vuoksi moottoriradoilla on sovellettu 60 dB(A):n maksimimelutasoa.
Kulku suunnittelualueen ulkopuoliselle rakennuspaikalle on järjestettävissä kaavamuutosalueen
rajalle päättyvältä katualueelta. Kaavamuutoksen hakija vastaa uuden tieyhteyden rakentamisesta
kaavamuutosalueen ulkopuoliselle rakennuspaikalle.
2.
EHDOTUSVAIHEEN KUULEMINEN
Museovirasto
Ei ollut huomautettavaa.
Hämeen Ely-keskus
Ei ollut huomautettavaa.
HS-Vesi
Kaavaehdotuksen vesihuollon rakentaminen vaatii pienimuotoista verkostorakentamista Visakankaantiellä ja Kahtoilammentiellä. Lausunnossa selostetaan tarkemmin rakentamista verkostolajeittain.
Paikkatieto ja kiinteistöosasto
Ei ollut lausuttavaa asemakaavaehdotuksesta. Muistutetaan, että päätösteksteissä pitää olla maininta tonttijaon hyväksymisestä.
Ympäristönsuojelu
Pääosin ehdotus vaikuttaa hyvältä. Korttelin 125 tonttien 1 ja 2 osalta melumääräysten puuttuminen nähdään ongelmallisena. Ehdotetaan rakennusten muutoksiin liittyvää määräystä, jossa rakennusluvan yhteydessä, tulee huolehtia rakennusten suojaamista moottoriratamelua vastaan nykyistä paremmin.
Mielipide
Ritva Järvinen ja Tommi Ylämurto, Visakankaantie 5 (asiamiehenä asianajaja Markku Raimi)
Esittävät asuinrakennusten korttelialueen (A) muuttamista erillispientalojen korttelialueeksi (AO).
Kaavaehdotus nähdään liian tiheänä naapurustoon verrattuna. Liian tiheä rakentaminen heikentää
13
asumisolosuhteita. Muistutetaan ympäristöarvoista ja siitä, että suunnittelualue sijaitsee lähellä
Natura-aluetta. Lisäksi todetaan pakotetun kaksikerroksisuuden johtavan pahimmillaan siihen, että
alueen harjakorkeus ei ole yhteneväinen naapuruston vanhan rakennuskannan kanssa.
Vastineet
Korttelin 125 tontit 1 ja 2 on otettu mukaan kaava-alueeseen ainoastaan vaikutukseltaan vähäisen,
muodostuvan uuden korttelialueen tunnusmuutoksen vuoksi.
Kantakaupungin alueella olemassa olevaa infrastruktuuria on perustelua täydentää kaupungin
strategian mukaisesti tehokkaasti silloin kun kulttuurihistorialliset syyt eivät ole esteenä. Promethor
on laatinut alueelta selvityksen ”Ahveniston moottoriurheiluradan aiheuttaman ympäristömelun torjunta rakennusmassoittelua käyttäen.” Meluselvityksen mukaan kaava-alueella on perusteltua
käyttää kaksikerroksisia rakennuksia. Näin saadaan muodostettua melulta suojattuja alueita rakennusten taakse.
Suunnittelualue on ollut aikaisemmin asemakaavoitettu ja käytetty rakentamiseen, eikä siellä ole
erityisiä luontoarvoja. Alueen käyttäminen jatkossakin rakentamiseen ei vaaranna vieressä Ahvenistonharju-Vuorenharjun Natura-alueen luontoarvoja.
14
LIITE 2
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta
Kaavan nimi
Hyväksymispvm
Hyväksyjä
Hyväksymispykälä
Generoitu kaavatunnus
Kaava-alueen pinta-ala [ha]
Maanalaisten tilojen pinta-ala
[ha]
109
Täyttämispvm
Hämeenlinna
Rauhanyhdistys
Ehdotuspvm
Vireilletulosta ilm. pvm
Kunnan kaavatunnus
0,9603
25.01.2013
05.01.2013
23.11.2012
2460
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
Asemakaavan muutoksen pinta-ala
0,9603
[ha]
Ranta-asemakaava
Rantaviivan pituus [km]
Rakennuspaikat [lkm]
Omarantaiset Ei-omarantaiset
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Maanalaiset
tilat
Yhteensä
Pinta-ala Pinta-ala
[ha]
[%]
0,9602
100,0
0,9159
95,4
-0,6629
0,0443
4,6
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
Rakennussuojelu
Yhteensä
Kerrosala Tehokkuus
Pinta-alan Kerrosalan muut.
[k-m²]
[e]
muut. [ha +/-]
[k-m² +/-]
2820
0,29
0,0000
-580
2820
0,31
0,6186
2420
-3000
0,0443
Kerrosala
[k-m²]
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
Suojellut rakennuksetSuojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
1
400
1
400
Kerrosalan muut.
[k-m² +/-]
Alamerkinnät
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
A
AP
AO
P yhteensä
Y yhteensä
YK
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
Kadut
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala Pinta-ala
[ha]
[%]
0,9602
100,0
0,9159
95,4
0,0927
10,1
0,2694
29,4
0,5538
60,5
-0,6629
-0,6629
0,0443
0,0443
Rakennussuojelu
Yhteensä
Asemakaava
Kerrosala Tehokkuus
Pinta-alan Kerrosalan muut.
[k-m²]
[e]
muut. [ha +/-]
[k-m² +/-]
2820
0,29
0,0000
-580
2820
0,31
0,6186
2420
450
0,49
0,0927
450
1100
0,41
0,2694
1100
1270
0,23
0,2565
870
4,6
100,0
0,0443
0,0443
Suojellut rakennuksetSuojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
1
400
1
400
1
400
1
400
-3000
-3000
4.
1352
.9
8
00
15
35dBA
250
I a 50
V
101
4
IIS
14
R
IN
TI
II
200
3
125
10
TIE
N
ILA
T
AN
IE
SS
S
US
IL
7
b=
r= 28.
41 81
4.
00
93.456
662230
103
.68
II
200
ar
6
1
b=
2
r= 0.8
41
4.
0
43
.7
14
4
.11
1
II
200
43
.29
2
.8
5
105
53
24
.49
1
35dB
A
104
5
25.
4
00
1
97
PULLERINMÄKI
100
18
10
P a r o l a
92
.00
r=
b= 4 0
21 0 . 0
.4 0
0
102
48
38
91.256
100.456
9
8
AO
95
94.056
38
-9
II
4
94.156
13
9
E
2
11
10
JU
J
A
b
r= = 2 8
41 . 8
4. 2
00
4
4
.1
1
10
.4
7
.5
41
II
0
20
25
.5
0
3
2 3 .3
39
b=
57
99
27.
NTIE
6.7
22
I a 60
220
II
I a 60
II
220
94.156
r=
16
93.456
662226
47
AP/pv
5:39
92
0
IE
3.3
jyht-3
I a 50
TIE
7
5.81 26
AN
.0
5.60
38.
21.
3
10.5
ENT
AMM
40
ME
TOIL
AM
TOIL
KAH
5
9
3
0
220
89
250
40
II
25
35dBA
24.
67
15
2 . 7 24
4
Ia
.
49
.2
17
0
20
II
II
50
II
26
10
AO/pv
94
II
-
KA
.4
A
AN
10
A
5:45
11
0
1-
t-3
93
1 4 .3
E
V
K
E
TI
10
39
AO
TO
jyh
K
0
99
2
1
N
KA
TI
A
IS
N
4
.3
7
.5
A
A
TI
IS
662224
21
NK
18
:
03
24
62
12
1
I a50
80
7
6.00
V
7.
A/pv-2/s
A
00
0. 4
40 .0
r =b = 8
50
AIa
47
IS
6
AK
13
dB
6
23
6
1.
I
35
.7
6
11
1
N
AA
31
2
35dB
Visakankaan
94
7
.3
0
.1 0 0
10 4 .
b= 4 1
8
N
LA
PU
EN
.3
20
k
30
k
.3
-1
11
RO
r=
II
200
22
AO/pv
12
I a50
II 220
22
E
TI
5
sr
2
II
200
4
seurakuntat
5
59
PA
8
4
30
0
3
6
.1
10
7
19
41
VIS
.7
5.
2
0
r= 12 .0 9
b = 1 3 .6
II
200
93.356
21
.5
29
II
10
7
25
34
33
5
3
28
II
0
20
IN
AO
9
1
AR
28.
8
.
34
4
9
7
33
19
8
4 6 .8
2
.1
6
7
II
200
18
200
47
k
.4
92.156
99
IS
5 8 .8
k
II
.33
KAH
32
0
8
9
95.356
6
36
200
48
31
TIE
5
VI
.0
8
k
LAN
1
8
27
II
RO
4
2
00
7
4
.02
40
2
35
3 3 .0
PA
40
AO
II
0
20
17
.
30
13
10
94.356
9
93.456
1
14
9
3
.1
94.156
6
36
38
8
AO
65
7
13
3
.
36
196
II
450
3
134
0
20
.3
AL
12
5:41
3
.3
II
3
33
2
3 8 .4 9
3
b=16.14
16
15 r=8.00
.02
91.156
12
92.456
30
10
1
37
.49
2
II
00
LIITE 3
8
39
33
.5
91
8
6.0
24
3
95
3
.1
-
E
A
.
49
b=
25
41 .9
4. 8
00
15
YK
47
IN
II
200
.00
8
r=
b= 4 0
21 0 . 0
.4 0
0
102
7
1
b=
r= 28.
41 81
4.
00
93.456
662230
103
II
200
ar
48
11
38
9
E
b
r= = 2 8
41 . 8
4. 2
00
AO
662226
II
TI
IL
6
b=
2
r=
41
4
.29
4
.11
38
1
II
200
105
7
.8
5
.0
R
IE
SS
S
US
13
TIE
N
ILA
T
AN
JU
J
A
10
.7
00
IIS
14
2
I
30
V
101
2
II
0
20
1352
.68
9
.4
r=
16
93.456
89
94
10
5.81 26
3
Seurakuntatalo
94
25
2 . 7 24
4
II
5:39
10
V
K
0
1
1
.4
7
.5
KA
TI
3
5
E
TI
10
17
43
3
2 3 .3
39
A
II
11
43
0
.1
4
TOIL
KAH
6.7
Visakankaan
62
12
A
K
5:45
11
92
0
IE
99
27.
NTIE
ME
TOIL
AM
93
22
7.
47
IS
N
NK
A
IS
N
0
99
39
AO
TO
6.00
V
6
A
4
.3
N
AA
31
6
1.
IS
2
6
0
1-
4
3
10.5
ENT
AMM
40
3.3
10
8
TI
PU
7
20
.5
21.
38.
67
15
k
.3
RO
N
LA
EN
.3
662224
21
30
18
:
03
1
29
23
80
7
.5
II
200
10
7
.7
24
5
00
0. 4
40 .0
r =b = 8
5
1
59
20
k
2
1 4 .3
6
E
II
200
4
seurakuntat
2
.3
4
30
0
.1 0 0
10 4 .
b= 4 1
r=
41
2
3
PA
21
.5
0
r= 12 .0 9
b = 1 3 .6
II
200
6
8
5.
10
7
22
4
.1
.3
33
5
.7
TI
4
3
28
7
19
AO
9
93.356
19
9
7
33
II
0
20
IN
34
8
4 6 .8
1
AR
6
7
II
25
18
200
47
k
200
k
II
.33
5 8 .8
95.356
6
8
9
2
99
IS
200
.4
92.156
4
2
VI
28.
8
0
8
k
48
31
TIE
.1
.0
27
II
LAN
5
8
7
4
RO
1
35
3 3 .0
.02
40
2
00
36
KAH
17
.
30
13
PA
40
AO
II
0
20
32
14
10
94.356
9
93.456
1
94.156
6
36
38
48
AO
65
7
13
3
.
36
196
II
450
3
134
0
20
.3
AL
12
5:41
3
57
24.
II
3
33
2
3 8 .4 9
3
b=16.14
16
15 r=8.00
5.60
10
1
91
2
II
200
53
24
.49
104
94.156
5
25.
4
00
4
94.156
1
95
10
P a r o l a
97
94.056
92
91.256
18
100.456
91.356
95
POISTUVA KAAVA
KORTTELI 47,
TONTIT 1-3.
100
PULLERINMÄKI
3
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:
A/pv-2/s
AO
AO/pv
AP/pv
Asuinrakennusten korttelialue, jolla sodanjälkeisen julkisen rakentamisen ominaispiirteet
säilytetään ja joka sijaitsee pohjavesialueella. Rakennukseen saa sijoittaa myös palveluja julkista tilaa.
Erillispientalojen korttelialue.
Erillispientalojen korttelialue, joka sijaitsee pohjavesialueella.
Asuinpientalojen korttelialue, joka sijaitsee pohjavesialueella.
3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
Osa-alueen raja.
Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.
YL
To
yh
AO
Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero.
Ra
Kaupunginosan numero ja nimi.
Ko
tu
Korttelin numero.
to
pä
en
14
10 PULL
47
VISAKANKAANTI
50
Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi.
Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.
I
Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen
osan suurimman sallitun kerrosluvun.
II
Alleviivattu merkintä osoittaa ehdottomasti käytettävän kerrosluvun,
rakennusoikeuden tai muun määräyksen.
Auton säilytyspaikan rakennusala.
a
KO
GK
Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva.
35dBA
jyht-3
Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen
ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden
liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dBA.
Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jolla rakennukset ja melulta suojaavat rakenteet on
rakennettava yhteen niin, että ne suojaavat piha-aluetta moottoriratamelulta.
PO
KA
23
VA
AK
KII
Istutettava alueen osa.
Katu.
Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.
sr-11
Suojeltava rakennus, joka tulee säilyttää. Korjaus- ja muutostyöt on tehtävä niin, että
rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Julkisivumuutoksissa tulee käyttää
alkuperäistä tyyliä ja materiaaleja.Rakennuksen sisätiloissa voidaan tehdä
muutostöitä ja sitä voidaan laajentaa ullakolle olemassa olevan vaipan sisällä siten,
etteivät julkisivut ja kattopinnat muutu.
YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ:
Tontille on varattava leikkiin ja asukkaiden oleskeluun sopivaa yhtenäistä aluetta vähintään 20 % asuinhuoneistojen
yhteenlasketusta kerrosalasta.
AO-tonteille saa sijoittaa yhden kokonaisalaltaan enintään 10 k-m² suuruisen kylmän pihavajan.
Rakennusten jätevedet on johdettava viemäriverkostoon.
Koska kaava-alue sijoittuu kokonaisuudessaan Ahveniston vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle, alueella
tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjavesien suojelemiseen eikä sinne tule sijoittaa pohjaveden puhtautta vaarantavaa
toimintaa. Öljysäiliöt ja muut vastaavat kemikaalisäiliöt on varustettava suoja-altaalla ja sijoitettava sisätiloihin tai maan
päälle. Ne on varustettava ylitäytön - ja laponestimellä. Suoja-altaan on tilavuudeltaan vastattava varastoitavan aineen
enimmäismäärää.
ASEMAKAAVAN MUUTOS:
10. KAUP.OSA, KORTTELI 47, TONTIT
11-14, KORTTELI 125, TONTIT 1-4 SEKÄ
KATUALUE.
KOORDINAATISTO ON EUREF-FIN
GK25-N2000 MUKAINEN.
POHJAKARTTA TÄYTTÄÄ
KAAVOITUSMITTAUKSISTA
23.12.1999 ANNETUN ASETUKSEN
VAATIMUKSET
SITOVALLA TONTTIJAOLLA MUODOSTUU:
10. KAUP.OSA, KORTTELI 47, TONTIT 11-14,
KORTTELI 125, TONTIT 1-4.
HÄMEENLINNAN KAUPUNKI
YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT
MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU
AKI JÄRVINEN
KIINTEISTÖINSINÖÖRI
SUHDE
1:1000
ROPPOLA
PVM.
PIIRT.
5.1.2013
KÄÄNTÄ
HYV.
N:O
VAHV.
TILAAJAJOHTAJA
SUUNN.
2460
LIITE 4
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Asemakaavan muutos
Visakankaan seurakuntatalo
HÄMEENLINNAN KAUPUNKI – Kaavoitustoimisto
5.1.2013
Kohde
Asemakaava
Dnro: 982/2010
Työnumero: 2460
10.kaupunginosa Pullerinmäki
Kortteli 47 tontit 1 ja 3
Hakija / Aloite
Hämeenlinnan Rauhanyhdistys ry.
Seudullinen sijainti
Asemakaavan tarkoi- Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) koskee
asemakaavan muutoksen laatimista Hämeenlinnan kaupuntus ja tavoite
gin Pullerinmäen kaupunginosassa sijaitsevan Visakankaan
seurakuntatalon alueelle. OAS:a täydennetään tarvittaessa.
Asemakaavan muutoksella on tarkoitus muuttaa kirkkojen ja
muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK) Sijainti kaupunkirakenteessa
asuinpientalojen ja erillispientalojen korttelialueeksi (AP, AO)
sekä tehdä mahdolliseksi nykyisen vanhan seurakuntatalon
purkaminen.
Kaavoitustilanne
- Asemakaava
29.10.1976
nro 1203
- Yleiskaava
kv 7.9.1994
Lh 9.2.1995
- Kanta-Hämeen
maakuntakaava,
VN 28.9.2006
Alueen asemakaavassa tontti on merkitty kirkkojen ja muiden
seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK). Kerrosluku on II ja rakennusoikeus 3000 kem2.
Alueella on voimassa Kirstulan, Viisarin ja Vuorentaan alueiden oikeusvaikutukseton osayleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 1994 ja lääninhallitus vahvistanut 1995.
Kaavassa alue on merkitty asuinpientalojen korttelialueeksi
(AP). Lisäksi suunnittelualue sijaitsee vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä (pv2).
Alueella on voimassa Kanta-Hämeen maakuntakaava, joka
on hyväksytty Hämeen maakuntavaltuustossa 29.11.2004 ja
tullut valitusten käsittelyn jälkeen lopullisesti lainvoimaiseksi
KHO:ssa 28.12.2007. Suunnittelualue on maakuntakaavassa
merkitty asuntovaltaiseksi taajamatoimintojen alueeksi (A). Se
sijaitsee lisäksi tärkeällä vedenhankintakäyttöön soveltuvalla
pohjavesialueella.
Maanomistus
Alue on yksityisessä omistuksessa.
Nykytilanne
Arkkitehti Martti Välikankaan 1941 suunnittelema rakennus on
toiminut yhdistyskäytössä kokoontumistilana. Lomalaudoitetun
rakennuksen alkuperäiset piirteet ovat kärsineet myöhemmistä muutoksista. Omistajan teettämän kuntoselvityksen mukaan alapohjarakenteissa on kosteus- ja homevaurioita. Lisäksi rakennus on käynyt liian pieneksi yhdistykselle, joten
yhdistys on päättänyt luopua kiinteistöstä rahoittaakseen uuden kokoontumistilan rakentamisen. Koska huonokuntoiselle
rakennukselle ei ole löytynyt ostajaa, haluaa omistaja purkaa
sen ja kaavoittaa tontin pientalovaltaiseksi asuinalueeksi lähiympäristön mallin mukaisesti.
Lähiympäristö
Suunnittelualue rajautuu eteläpuolella Ahveniston harjun virkis- Ote voimassa olevasta asemakaavasta
tysalueeseen ja pohjoispuolella. pientalovaltaiseen asuntoalueeseen.
Muutos
Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue
(YK muutetaan) asuinpientalojen ja erillispientalojen korttelialueeksi (AP, AO).
Laaditut selvitykset
Alueen osalta on laadittu seuraavat selvitykset:
- Kyliä ja Kortteleita, Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys 2003
- Ahveniston moottorirata – ympäristömeluselvitys
2008, ins.tsto. Kari Pesonen Oy
Reunaehtoja
-
Visakankaan seurakuntatalo edustaa julkista rakentamista sotavuosilta.
Ote osayleiskaavasta
sijanti Ahveniston harjun pohjavesialueella
Ahveniston moottoriradan huomioiminen
Arvioitavat vaikutuk- Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia
set
arvioidaan suunnittelun yhteydessä (Maankäyttö- ja rakennus(MRL 9§ ja MRA §). laki 9 § ja Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 §). Arvioitavia
vaikutuksia ovat mm.: vaikutukset ihmisten elinympäristöön,
asumiseen, kaupunkikuvaan ja -rakenteeseen, rakennettuun
kulttuuriympäristöön, luontoon ja maisemaan, yhdyskuntatalouteen, liikenteeseen, kunnallisteknisiin verkostoihin, palveluihin, työpaikkoihin sekä sosiaaliseen ympäristöön.
Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on jo kaavatyön suunnitteluvaiheessa saada tietoa suunnitteluratkaisun vaikutuksista
mahdollisimman monipuolisesti. Vaikutuksia arvottamalla
pyritään valitsemaan lopputuloksen ja tavoitteiden kannalta
parhaat vaihtoehdot eri ratkaisumalleista.
Ote maakuntakaavasta
Arviointimenetelmät
Arviointi perustuu alueelta käytettävissä oleviin perustietoihin,
selvityksiin, suoritettaviin maastokäynteihin, osallisilta saataviin
lähtötietoihin, sekä lausuntoihin ja huomautuksiin. Vaikutuksia
arvioidaan yhteistyössä suunnittelijoiden ja muiden asiantuntijoiden sekä osallisten kanssa.
Sopimukset ja päätökset
Kaavoitustyö on käynnistynyt tilaajajohtajan, yhdyskunta- ja
ympäristöpalvelut, päätöksellä 22.6.2010 (nro 15/ Dno
982/2010)
Asemakaavamuutoksesta laaditaan maankäyttösopimus.
Kaavatyön
osalliset
Osallisia ovat MRL 62 §:n mukaan alueen maanomistajat
sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin
asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia
ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä.
Kaupungin viranomaistahot / hallintokunnat
Valtion viranomaiset /
aluehallinto
Kaupungin yhdyskuntarakennepalvelut, paikkatieto- ja kiinteistö, rakennusvalvonta ja ympäristö
Verkostojen haltijat
Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy
AinaCom Oy
Elenia Verkko Oy, Elenia Lämpö Oy
Hämeen ELY-keskus
Hämeen liitto
Museovirasto
Kanta-Hämeen pelastuslaitos
Kuntalaiset ja yhteisöt alueen asukkaat
Osallistumismenetelmät
Vireilletulosta ja nähtävillä olosta ilmoitetaan lehti-ilmoituksella
Hämeen Sanomissa sekä lähetetään maanomistajille ja naapureille kirje. Viranomaisilta ja verkostojen haltijoilta pyydetään
lausunnot kaavaluonnoksesta.
Kuntalaisilla ja yhteisöillä on mahdollisuus nähtävilläoloaikojen
puitteissa mielipiteen esittämiseen kaavaluonnoksesta maankäytön suunnitteluyksikköön. Ehdotuksen ollessa julkisesti
nähtävillä mahdolliset muistutukset osoitetaan kaupunginhallitukselle ja toimitetaan kaupungin kansliaan. Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätöksestä voidaan jättää
valitus Hämeen hallinto-oikeuteen valitusaikana.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
saatavilla/ päivitys
OAS on kaavoitustyön ajan saatavilla maankäytön ja ympäristön palvelupisteestä sekä kaupungin verkkosivuilta:
http://www.hameenlinna.fi kohdasta Kaavat ja rakentaminen
>Asemakaavat > Vireillä olevat kaavat > 2460 Rauhanyhdistys.
Tavoiteaikataulu
Asemakaavan hyväksyminen kevät 2013.
Hyväksyminen
Kaupunginvaltuusto päättää kaavan hyväksymisestä.
Yhteyshenkilöt
Asemakaava-arkkitehti Leena Roppola p. 03-621 2345
Asiakaspalvelu puh. (03) 621 2310
Hämeenlinnan kaupunki, maankäytön suunnittelu
Wetterhoffinkatu 2, 3. krs
PL 63, 13101 Hämeenlinna
sähköposti: [email protected]
ASEMAKAAVAN VAIHEISTUS JA ALUSTAVA AIKATAULU
VAIHE
2013
01
02
03
04
06
05
Vireilletulokuulutus 24.8.2011
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, saatavilla kaavoitustyön ajan
osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä
Kaavaluonnoksen valmistelu 2011
KAAVALUONNOKSEN nähtävänäolo 24.8.-7.9.2011
mahdollisuus mielipiteen esittämiseen
Lausunnot luonnoksesta 24.8.-7.9.2011
Asemakaavaehdotuksen laatiminen
Yhdyskuntalautakunta / kaavaehdotus
x
KAAVAEHDOTUKSEN julkinen nähtävänäolo 30 päivää
(MRA27§)
mahdollisuus muistutusten jättämiseen
Lausunnot ehdotuksesta
Yhdyskuntalautakunta / kaavan hyväksyminen
x
Kaupunginhallitus
x
Kaupunginvaltuusto
x
Valitusmahdollisuus kaavan hyväksymispäätöksestä
Lainvoimaisuus
x
x
07
08
09
10
11
LIITE 5
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
P
P
5DV
,,
,
N
P
P
.
.$
1
.$
$
6
9,
2460
5DVWLHP
LS
HYVÄKSYTTY ASEMAKAAVAN YHTEYDESSÄ
KÄSITTELIJÄ
TONTTIJAON LAATI
25.08.1975/445
Esa Rytkönen
22.01.2013
HYVÄKSYTTY
KUULUTETTU
MAANMITTAUSTEKNIKKO
EDELLINEN TONTTIJAKO
ASEMAKAAVA
Tonttijaon muutos
125
7 ,(
1
$
.$
/$ +72
0
0 ,
(1
7,(
.
10
6
10
8
6
9,
,(
17
$
$
1.
$
$.
TJ-KARTTA
2345
11-14
UUDET TONTIT
3
47
KORTTELI
MUUTT. TONTIT
10
KAUP. OSA
KARTTALEHDET
1:500
109 HÄMEENLINNA
LIITE 6
9
6$
.$
1
$$
.
1
$
.
6$
,
9
7, (
3
$
,(
17
P
$
1.
9,
P
U
E
P
47
U
P
, 6$
5,
17
,(
9,
E
11
.
125
13
10
DU
U
E
46
2460
LS
HYVÄKSYTTY
KUULUTETTU
MAANMITTAUSTEKNIKKO
Esa Rytkönen
22.01.2013
25.08.1975/445 05.07.1971/203
HYVÄKSYTTY ASEMAKAAVAN YHTEYDESSÄ
KÄSITTELIJÄ
TONTTIJAON LAATI
EDELLINEN TONTTIJAKO
ASEMAKAAVA
Tonttijaon muutos
9
,(
17
$
/
,
66
-8 .
10
125
1-4
47/1,2,3
2346
KAUP. OSA
KORTTELI
UUDET TONTIT
MUUTT. TONTIT
TJ-KARTTA
KARTTALEHDET
1:500
109 HÄMEENLINNA