KARSINTA 2014 – 2015, kysymysten selitykset.
1. Mitatuista tosisuunnista ja annetuista kompassisuunnista lasketaan eksymät:
KS =
207,
227
227,5
238
245
253,5
eks =
- 3,0
- 0,3
- 0,5
+ 1.0
+ 2,0
+ 3,4
Vanha eksymäkäyrä piirretään välille 200 – 260 o . Se on suora viiva joka hyvin seuraa lasketut arvot
käytetyllä mittaustarkkuudella 0,5 o. Lisätään uuden käyrän mittauspisteet. Vedetään niihin sopiva
käyrä. Se on vanhan käyrän mukainen suora viiva joka on siirtynyt oikealle 20 o hiukan pienemmällä
kulmakertoimella. (Vanhaa eksymäkäyrää voidaan jättää piirtämättä). Tästä viivasta saadaan uudet
arvot KS:lle välille 220 – 260 o : -1,40; 0,00; +1,45; +2,85; + 4,25 , 0,5 o :n tarkkuudella saadan: 1,5; 0; +1,5; 3,0; 4,0…4,5. Hyväksytään siis sekä 4,0 että 4,5. Virhepisteet 10 p/arvo. Mikäli arvot
poikkeavat vain 0,5 oikeasta arvosta annetaan 5p.
Kun saavumme karimerkille on kulunut aikaa 01.01.28 ja kuljettu matka on 7,10 M.
Tosinopeutemme on siis 6,93 solmua, jota on käytettävä seuraavissa laskelmissa.
2. klo 08.46.57
3. Kurssimme on sama kuin Fagerö-Gammelby-linjan. P 63 o 53,34’ ; I 25 o 41,35’ .
4. TS = 352,6 o , se antaa KS = 345,1 o .
5. Edelleen sama kurssi kun Fagerö-Gammelby-linja. Sen jälkeen sama kurssi kuin Ljusskärin linja.
P 63 o 56,56’ ; I 25 o 41,03’ .
6. klo 10.49.05 .
7. Oikealta lähestyvä alus ihmettelee aikeitamme koska näyttää siltä että olisimme kääntymässä
juuri sen eteen (todellisuudessa kurssimme jatkuu yli aluksen kulkeman reitin). Oikea äänimerkki
on vähintään 5 lyhyttä.
8. Kun kääntösäde on vakio kuljemme ympyrärataa. Ennen käännöstä kulkemamme reitti on
piirretty karttaan. Käännöksen jälkeen kulkemamme reitti on Merviniemeen päin ja sama TS kuin
4,5-väylä jota olimme mittaamassa. Ympyrän keskipiste saamme joko kokeilemalla tai
käyttämällä yläasteen geometrian oppimäärää; piirrämme reittien kulman puolittajan jolla
keskipiste sijaitsee. Vaihtoehtoisesti mittaamme matkan alkupisteestä janojen
kohtauspisteeseen ja samaa matkaa toista janaa pitkin. Saamme siten pisteen missä
käännöksemme loppuu. Kääntösäde on 0,608 M, kulma on 117,7 o (176,7 - 65,0), ja kaarrematka
on 1,185 M. Kaarrematka on laskettavissa tai mitattavissa. klo 11.16.47 .
9. Matka on 1,99 M. 10 min. ajan kuljemme 2,97 solmua ja loppu ajasta 6,93 solmua. klo 11.39.41
10. Emme ole! Kysymys oli ”olemmeko väistämisvelvollisia?”, se ei ollut ” tulisimmeko väistää?”.
Tällaisessa tilanteessa melkein jokainen väistäisi. Tilanne on se että tulemme oikealta,
aluksemme ovat samanarvoisia (moottorialuksia, 9,4 ja n. 20 m). Eli toinen alus väistää
meriteiden sääntöjen mukaan. Se että tämä alus kulkee väylää pitkin tai että se on ansiomielessä
kulkeva alus ei vapauta sitä väistämisvelvollisuudesta. Moni on viitannut sääntöön 9 b, jonka
mukaan alle 20 m alus ei saa estää sellaisen aluksen kulkua, joka voi navigoida turvallisesti vain
itse ahtaassa kulkuväylässä. Toinen alus on alle 4 m leveä, syvyys alle 2 m, väylä on n. 14 m leveä
ja 4,5 m syvä. Jos toinen alus kulkee 7 solmun nopeudella näkevät alukset toisiaan n. 8½ min.
ennen kohtaamista n. 1,0 M:n etäisyydellä. Aikaa on riittävästi havaitsemaan tilannetta.
Katsomme että emme ole väistämisvelvollisia joten pidämme kursin ja nopeutemme meriteiden
sääntöjen mukaisesti. Kun puolet ajasta on kulunut toinen alus ryhtyy väistämään alentamalla
nopeutta 6 solmuun. Aluksen turvallinen navigointi ei yhtään kärsi tästä. Kun olemme
kohtauspaikassa se on 130 m:n päässä ja saapuu itse sinne vasta yli 40 s myöhemmin. Sääntö 9 b
joka pätisi mikäli kyseessä olisi 100 m:n alus ei tässä päde.
11. Sukeltajia töissä .
12. Kuljemme oikeata kurssia kompassin avulla. Mittaamme esim. ajan kahden viimeisen punaisen
viitan välillä ja kuljemme saman verran ennen kurssin muutosta.
13. 26,68 M
14. Olemme. Laitesukellus suoja-alueella vaatii luvan (sukelluksemme ei ollut ennaltasuunniteltu
siellä ja silloin mitä lupaa edellyttää). Ankkurointi ja sukellus ilman laitetta sentään sallitaan.
Muita rikkeitä ei ollut.