LIITE: - Suomen Laboratorioalan Liitto ry

Analyysi
50. vuosikerta
Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti
1/2013
I
A
I
NA
LYYSI-LEH
TI
50.
VU
O S I K E RT
A
LIITE:
Luentopäivät
Jyväskylässä
25.–26.4.2013
ra t o
Labo rioalan
en
45
V U O T TA
o
Liitt
S uo m
sivu 15
Haussa Suomen
paras laboratorio
sivu 5
www.laboratorioalanliitto.fi
Uuden teknologian
XCEED
®
nitriilitutkimuskäsine
✓ Erittäin kestävä
✓ Ohut, puuteriton
ja miellyttävä
✓ Ympäristöystävällinen
pakkaus
Pyydä
ilmainen
näyte
Laboratorioalan
verkkokauppa
2
fennokauppa.fi
09 276 360
[email protected]
fennolab.fi
ANALYYSI 1/2013
Analyysi
A
50.
Päätoimittaja,
tilaukset
Jaana Vainio
VU
Lepomäentie 4,
A
O S I K E RT
21380 Aura
GSM 044 284 9199
[email protected]
Talous
Sinikka Kollanus
Kapanalhonkatu 2,
20400 Turku
puh. koti (02) 247 2356,
050 534 1718
puh. työ (02) 333 7047
[email protected]
Ilmoitukset
Ann Sofie Wierda
Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto
puh. työ (02) 333 7410
GSM 050 338 1696
[email protected]
Markkinointi
Jouko Marttila
Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo
puh. työ. 010 426 4119
GSM 050 490 6787
[email protected]
Julkaisija
Suomen Laboratorioalan Liitto ry
Toimituksen osoite
Analyysi / Jaana Vainio
Lepomäentie 4,
21380 Aura
[email protected]
Painatus
Offset Ulonen Oy
puh. 010 841 1510
ISSN1459-0999
Osoitteen-
muutokset
Kannen kuva: Neste Oil Oyj
Kannen kuvassa Tutkija
Miia Mujunen, Neste Oilin
Mikrobiöljykoelaitos.
441
704
Painotuote
Toini Turtiainen
Rätiälänkatu 11 c 34, 20810 Turku
[email protected]
puh. 040 542 5395
Ilmestyy
SISÄLLYSLUETTELO
Toisenlaista kemiaa.......................................... 4.
Päätoimittajalta................................................ 5
iPS-soluista tautimalleja perinnöllisille
sydänsairauksille.............................................. 6
Puheenjohtajalta............................................ 11
Tutustuminen Neste Oil Oyj:n
mikrobioöljykoelaitokseen................................. 12
Luentopäivät 2013.................................15
Koulutusteema: OSAO – laboratorion
kädentaitajia Oulusta..................................... 20
Koulutusteema: Laboratorioalan
insinöörikoulutus Turussa................................. 23
Koulutusteema: Haastattelut............................. 25
Sudoku......................................................... 27
Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2013
Nro
Analyysi 1/2013
LYYSI-LEH
TI
NA
Aineisto toimitukselle
2. 31.5.201323.4.2013
3. 13.9.20139.8.2013
4. 9.12.20138.11.2013
Tapahtumien ABC.......................................... 28
Edellisen sudokun ratkaisu............................... 28
Yhdistykset ja toimihenkilöt.............................. 30
Palvelukortti................................................... 31
www.laboratorioalanliitto.fi
ANALYYSI 1/2013
3
LASINPUHALTAMO
Valmistamme
lasi- ja kvartsilaitteita esim. reaktioastioita ja tislaimia sekä asiakkaittemme piirustusten että
muun kuvauksen mukaisia lasilaitteita ja niiden osia.
Korjaamme
rikkoutuneita lasi- ja kvartsilaitteita
Maahantuomme mm. Rheotek™
- viskositeettiautomaatteja, -hauteita ja kapillaariviskosimetrejä
Premex reactor - reaktioautoklaaveja ja hermeettisesti tiiviitä sekoittajan läpivientejä
Tamson
- termostoitavia öljyhauteita
Tarjoamme korkealaatuisia laitteita ja tunnettua lasinpuhallusosaamistamme kilpailukykyiseen hintaan.
Puh. 019 585 828
Fax 019 858 773
[email protected]
www.lasilaite.com
Toisenlaista kemiaa
@ Sanna Tomukorpi
To i se nl ais t a k e m iaa
OM Lasilaite Oy
Itätuulentie 7
06150 PORVOO
4
ANALYYSI 1/2013
J
atkuva kiire, pula työntekijöistä, ammattitaidoton esimies, liian vähän analyysilaiteita, riittämätön perehdytys, huono työilmapiiri… Kuulostaa hurjalta, mutta valitettavasti nämä ovat jokapäiväistä arkea monessa laboratoriossa.
Työelämä on muuttunut rajusti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Muutos tuntuu myös laboratorioissamme. Yritysten kansainvälistyttyä henkilöstöä on vähennetty ja vaatimukset ovat lisääntyneet. Laboratorioiden ulkoistaminen on usein
myös heikentänyt työehtoja.
Meiltä jokaiselta vaaditaan yhä enemmän
monitaitoisuutta. Resurssipula vaivaa joka portaalla. Työt valuvat ylhäältä päin tekevälle portaalle. Aikaa uuden opetteluun ei kuitenkaan ole.
Puhumattakaan siitä, että henkilöiden halukkuutta uusiin töihin kysyttäisiin. Työt siirtyvät usein
vaivihkaa ja kysymättä. Vastuu kasvaa ja epäselvyys töiden rajoista lisääntyy. Kuten puheenjohtajammekin kirjoittaa tässä lehdessä; lisääntyneiden töiden ja vastuun kasvaessa, arvostus ja
palkkapussi eivät kuitenkaan kasva samaan tahtiin.
Puheenjohtaja myös jatkaa, että me laboratorioissa työskentelevät olemme hyvin tunnollista porukkaa. Opettelemme mielellämme uutta ja
meille on tärkeää hoitaa työmme hyvin. Valitettavasti tätä piirrettä käytetään härskisti hyväksi.
Luotetaan siihen, että kyllä me hommat hoidamme. Joskus jopa myös muiden osastojen töitä, jotka eivät millään tavalla liity laboratoriotyöhön.
Olisi mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuisi, jos
kukaan meistä ei jostain syystä saapuisi työpaikalle aamulla.
Työmme vaatii tarkkuutta, huolellisuutta ja hyvää motivaatiota. Olemme vastuussa ihmisten
terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista.
Motivaatiota kuitenkin syövät arvostuksen puute
ja pieni palkka. Kiire aiheuttaa virheitä ja sitä
kautta uusinta-analyysejä. Huonon suunnittelun
takia aikataulut viivästyvät. Jatkuva epävarmuus
omasta työpaikasta aiheuttaa epäasiallista käytöstä työkavereiden keskuudessa.
ANALYYSI 4/2012
Kuulostaako edelliset tutulta? Jos ei, niin sinulla on onnea työskennellä yhdessä Suomen
parhaimmista laboratorioista. Teillä on hyvä ilmapiiri ja työkavereita autetaan. Töihin on joka
päivä mukava tulla. Työajoista ja lomista sovitaan yhdessä. Joustoa tapahtuu molempiin suuntiin. Vanhemmilta työntekijöiltä imetään hiljaista
tietoa. Nuorempien koulussa opittua uutta tietoa
hyödynnetään tehokkaasti. Oma-aloitteellisuutta
ja uusien asioiden oppimista arvostetaan ja niistä saa palkaksi muutakin kuin lisääntyneen työmäärän.
Liiton juhlavuoden kunniaksi haemme Suomen parasta laboratoriota. Jos
tunnistit hyvät asiat, lähetä lyhyt kuvaus laboratoriostanne allekirjoittaneelle
jaana.vainio@laboratorioa l a n l i i t t o . f i .
Esittelemme voittajalaboratorion lehdessä 3/2013. Palkitsemme myös
voittajalaboratorion jäsenet.
Toivon, että
hyvät laboratoriot eivät
ole vain kaukainen haave ja saamme
pal­j on hakemuksia! n
Kevään
ensimmäisten
silmujen
puhkeamista
odotellen,
Jaana
Vainio
5
Päät o imit t ajal t a
Suomen paras laboratorio?
Tamperelaista yhteistyötä Nobel-palkitun
Professori Shinya Yamanakan kanssa
iPS- soluista tautimalleja
Johdanto
Indusoidut pluripotentit kantasolut (iPS-solut) ovat
kantasoluja, jotka on tuotettu erilaistuneista soluista uudelleenohjelmoimalla ne takaisin erittäin
monikykyisiksi kantasoluiksi. Pitkään luultiin, ettei tällainen prosessi ole mahdollista, sillä solujen erilaistumisen uskottiin olevan palautumaton tapahtuma. Vuonna 2006 japanilainen tutkija Shinya Yamanaka tutkimusryhmineen onnistui kuitenkin palauttamaan hiiren fibroblastit uudelleen kantasoluiksi. He tutkivat 24 kantasoluissa ilmentyvän geenin yhdistelmää ja huomasivat,
että näistä geeneistä vain neljän siirtäminen aikuisen hiiren soluihin riitti muuttamaan nämä solut kantasolujen kaltaisiksi soluiksi (Takahashi ym.
2006). Vain vuotta myöhemmin sama onnistuttiin
tekemään myös ihmisen soluilla. Tällä tavoin tuotettuja kantasoluja kutsutaan siis iPS-soluiksi, eng.
Induced Pluripotent Steamcells, ja ne ovat morfologialtaan, biologiselta toiminnaltaan sekä geenin ilmentymisprofiililtaan samankaltaisia alkionkantasolujen kanssa (Takahashi ym. 2007). Aikaisemmin kehitetyt uudelleenohjelmointi menetelmät, kuten tumansiirto (Briggs ja King 1952,
Gurdon 1962, Wakayama ym.1998, Wilmut
ym.1997) ja solufuusio (Tada ym. 1997), loivat
pohjan iPS-tekniikan kehittämiselle.
Viime vuosien aikana iPS-teknologia on mullistanut koko kantasolututkimuksen ja lisännyt
sen sovellusmahdollisuuksia merkittävästi. Alkion
kantasolujen kaltaisina soluina iPS-solujen käyttö
poistaa alkion kantasolujen tutkimuskäyttöön liittyviä eettisiä ongelmia. Niiden avulla on mahdollista myös vähentää koe-eläinten käyttöä. iPS-teknologian odotetaan avaavan aivan uusia mahdollisuuksia myös regeneratiiviselle lääketieteelle. Shinya Yamanaka palkittiin ansioistaan ensin tämän vuoden Millenium palkinnolla ja lisäksi hän jakaa tämän vuoden Nobelin lääketieteen
6
ANALYYSI 1/2013
Merja Lehtinen (Laboratorioanalyytikko, AMK)
& Katriina Aalto-Setälä (LKT, Dosentti)
perinnöllisille sydänsairauksille
palkinnon englantilaisen John B. Gurdonin kanssa. Tampereen Yliopiston Biolääketieteellisen teknologian yksikössä toimivassa, Dosentti Katriina
Aalto-Setälän (LKT) johtamassa Sydänryhmässä
tehdään yhteistyötä Prof. Yamanakan ryhmän
kanssa ja käytetään samaa iPS-teknologiaa perinnöllisten sydänsairauksien tutkimuksessa.
Miten iPS-soluja tehdään?
iPS-soluja tuotetaan siirtämällä kohdesoluihin neljä kantasoluissa ilmentyvää, pluripotenttiutta ylläpitävää transkriptiofaktoria koodaavaa geeniä
(Klf-4, Sox-2, Oct3/4 ja c-Myc). Kantasoluissa
näiden geenien koodittamat proteiinit ylläpitävät
mm. solujen erilaistumattomuutta ja jakautumiskykyä. Näitä neljää transkriptiofaktoria kutsutaan
yhteisnimellä Yamanakan-faktorit menetelmän kehittäjän mukaan.
Ihmisen kohdesoluina käytetään ihobiopsiasta
kasvatettuja ihon fibroblasteja tai verestä eristettyjä mononukleaarisia valkosoluja. Verisolujen käyttö nopeuttaa iPS-solujen tuotantoprosessia huomattavasti, sillä niitä ei tarvitse eristämisen jälkeen kasvattaa vaan ne voidaan infektoida viikon kestävän
aktivoinnin jälkeen. Fibroblastien kasvattaminen
ihobiopsiasta kestää vähintään 4-6 viikkoa ennen
kuin niitä on kasvanut riittävästi infektiota varten.
Geenien kuljettamiseen kohdesoluihin käytetään apuna geeninsiirtovektoreita eli kuljettimia. Muunnellut virukset ovat osoittautuneet tehokkaimmiksi geeninsiirtovektoreiksi. Geeninsiirtovektorissa viruksesta on poistettu sen replikaatiokykyyn vaikuttavat geenit, joten virukset eivät
pysty lisääntymään eivätkä tuottamaan uusia viruksia infektoiduissa soluissa. iPS-solujen tuotannossa geeninsiirtovektoreina käytetään retro- ja
sendai- viruksia. Retrovirukset toimivat siirtämällä kuljettamansa geenin osaksi isäntäsolun perimää, joten niiden avulla voidaan saada aikai-
ANALYYSI 1/2013
seksi pitkäkestoinen siirtogeenin ilmentyminen.
Niiden ongelmana on, että ne pystyvät infektoimaan vain jakautuvia soluja ja niiden siirtämä
geeni voi kiinnittyä mihin tahansa kohtaan kohdesolun genomissa ja häiritä siten muiden solulle tärkeiden geenien toimintaa. Sendai-virukset
ovat ihmiselle vaarattomia, pääasiassa jyrsijöissä tautia-aiheuttavia viruksia. Sendai-virukset eivät kulkeudu kohdesolun tumaan eivätkä kiinnity osaksi isäntäsolun perimää vaan niiden siirtämä geneettinen materiaali pysyy solulimassa, sytoplasmassa. Sendai-viruksella aikaansaatu siirtogeenien ilmentyminen on lyhtykestoista. Sendai-virukset voivat infektoida useiden eri lajien
soluja ja myös jakautumattomia soluja. Valmiit,
kaupallisesti saatavina olevat Sendai-virukset nopeuttavat iPS-solujen tuotantoprosessia, mutta ne
ovat myös merkittävästi kalliimpia.
Kohdesoluihin siirrettynä Yamanakan-faktorit aikaansaavat solussa geenien ilmentymisessä
muutoksia, jotka puolestaan johtavat solun koko
biologisen toiminnan muuttumiseen kantasoluille tyypilliseksi. Kohdesolut muuttuvat myös ulkomuodoltaan ja kasvutavaltaan samankaltaiseksi
alkion kantasolujen kanssa. Induktion jälkeen soluja kasvatetaan kuten alkion kantasoluja esim.
MEF (Mouse embryonic fibroblasts) -tukisolujen
päällä. Viikon - kahden kuluttua ilmestyvät ensimmäisen iPS -solukoloniat ja noin neljän viikon kuluttua induktiosta koloniat ovat valmiit poimittaviksi ja kasvatettaviksi edelleen.
Miksi iPS-soluja tarvitaan?
Alkionkantasolulinjoja olemme voineet tehdä vain
huonolaatuisista, hedelmöityshoitojen ylijäämäalkioista. Eräs merkittävä etu iPS-soluilla on, että niitä voidaan tuottaa henkilöistä, joiden perimässä on esim. joku sairauden aiheuttava virhe,
mutaatio. Sydänsairauksien tutkimuksen ongelma-
7
>>
na on aikaisemmin ollut ihmisen sydänsolumallien
puute. Sydänsoluja on vaikea saada, sillä koepalan ottamiseen sydämestä liittyy suuri riski ja kypsät, täysin erilaistuneet ihmisen sydänsolut menettävät soluviljelyolosuhteissa toiminnalliset ominaisuutensa nopeasti. Ne mm. lopettavat sykkimisen
(Mitcheson ym.1998). Ne eivät myöskään jakaudu, joten niitä on mahdotonta ylläpitää ja viljellä
solulinjana. iPS- tekniikan avulla tuotetuista soluista on mahdollista erilaistaa toimivia sydänlihassoluja, kardiomyosyyttejä, samalla tehokkuudella kuin alkion kantasoluista. Näin saatuja sydänlihassoluja voidaan kasvattaa ja ylläpitää soluviljelyolosuhteissa kuukausia. Solut sykkivät spontaanisti, ilmentävät sydänsoluille tyypillisiä merkkiaineita, ovat elektrofysiologiselta toiminnaltaan samanlaisia sydänsolujen kanssa ja reagoivat erilaisille lääkeaineille sydänsoluille tyypillisellä tavalla
(Lahti ym. 2012, Kujala K ym. 2012).
Geneettistä sydänsairautta sairastavien potilaiden soluista iPS-tekniikan avulla tuotetussa
kantasolulinjassa on myös taudille ominainen
mutaatio. Kun tautispesifiset iPS-solut erilaistetaan sydänlihassoluiksi, voidaan mutaation vaikutuksia tutkia juuri oikeassa solutyypissä. Ainoa
optimaalinen solumalli ihmisen sydänvaikutusten
tutkimiseen on ihmisen sydänlihassolut. Ainoastaan sydänlihassoluissa solunsisäinen ympäristö
on oikea ja vasteet ulkoisille ärsykkeille todenmukaiset. Tuotettujen solumallien avulla voidaan tutkia sydämen ja sydänsolujen kehitystä ja toimintaa sekä miten mutaatio vaikuttaa solun toimintaan ja aiheuttaa potilaalla havaitun sairauden.
Solumalleja voidaan käyttää myös lääketestaukseen, uusien lääkkeiden kehitykseen ja potilaiden yksilölliseen lääkehoidon suunnitteluun.
Esimerkkejä Tampereella tutkittavista
perinnöllisistä sydänsairauksista
Tampereella tehtävän tutkimuksen yksi tavoite on
tuottaa tauti- ja potilasspesifisiä sydänsolumalleja sellaisten henkilöiden soluista, jotka sairastavat perinnöllistä sydänsairautta. Olemme tuottaneet iPS- linjoja potilaiden ihosoluista ja olemme
onnistuneet osoittamaan, että noista solulinjoista erilaistetut sydänlihassolut ilmentävät sen saman virheellisen toiminnan, joka aiheuttaa potilaille heidän sairautensa (Lahti ym. 2012, Kujala
K ym. 2012, Ojala ym. käsikirjoitus)
Pitkä QT-oireyhtymä, engl. Long QT-Syndrome, LQTS, on vallitsevasti periytyvä tai jonkin lää-
8
keaineen aiheuttama sydämen sähköisen toiminnan häiriö. Geneettisiä LQTS alatyyppejä tunnetaan 12 erilaista (Hedley ym. 2009). Yleisimmät
alatyypit ovat tyyppi 1 (LQT1) ja tyyppi 2 (LQT2).
Molemmat ovat seurausta kaliumkanavaproteiinia
koodittavan geenin mutaatiosta. Nämä kalium-kanavat vastaavat sydänsolujen aktiopotentiaalin repolarisaatiosta ja siten palauttavat solujen sähköjännitteen lepovaiheeseen. Pitkä QT-oireyhtymään
liittyvät kammioperäiset rytmihäiriöt ovat harvinaisia, mutta ilmaantuessaan niin nopeita, että sydämen kyky pumpata verta aivoihin romahtaa, mikä
puolestaan johtaa yleensä tajunnanmenetykseen.
Rytmihäiriöt altistavat potilaan sydänpysähdykselle ja ennenaikaiselle kuolemalle. Voimakas fyysinen rasitus, jolloin syke on korkealla ja jostain
syystä erityisesti uinti ovat tyypillisiä kohtauksia
provosoivia tekijöitä LQT1-potilailla. Hyvin voimakas tai äkillinen pelästyminen levossa tai unessa,
matalan sydämen sykkeen aikana, on tavallisesti
LQT2-potilaan tajunnanmenetykseen johtaneiden
rytmihäiriöiden syynä. Tyypillistä LQT2-potilaan
kuolemalle on, että potilas saa kohtalokkaan rytmihäiriön herättyään esimerkiksi puhelinsoittoon
(Roden 2008, Schwartz ym. 2001). Myös herätyskellon tai ovikellon soiminen ovat kohtauksia
provosoivia tekijöitä LQT2-potilailla. Myös eräät
lääkeaineet, kuten eräät antibiootit, allergialääkkeet, psyykenlääkkeet ja osa rytmihäiriölääkkeistä, voivat lisätä oireyhtymään liittyvien rytmihäiriöiden vaaraa.
Perinnöllinen monimuotoinen kammiotiheälyöntisyys on harvinainen ja erittäin pahanlaatuinen rytmihäiriösairaus. Sairaus ilmenee yleensä
murrosiän kynnyksellä ja johtaa hoitamattomana
kuolemaan jopa joka kolmannessa tapauksessa
ennen keski-ikää. Tauti aiheutuu tavallisesti sydänlihassolujen sisäistä kalsiumkanavaa koodittavan
geenin mutaatiosta. Taudille ominainen rytmihäiriö ilmaantuu sykkeen noustessa. Sen vuoksi sairautta ei voi todeta kliinisessä tutkimuksessa, lepoEKG:ssä tai sydämen kuvantamistutkimuksissa. Rytmihäiriöriskiä lisääviä tekijöitä ovat voimakas fyysinen ponnistelu, urheilu ja äkillinen pelästyminen.
Hypertrofinen kardiomyopatia eng. Hypertrophic Cardiomyopathy, HCM on yleisin perinnöllinen sydänsairaus. Hypertrofinen kardiomyopatia aiheutuu sydänlihaksen supistuvan osan, sarkomeerin, valkuaisaineita koodaavien geenien mutaatioiden seurauksena. Nykyään tunnetaan yli
450 tautia aiheuttavaa mutaatiota yhteensä kymmenessä eri sarkomeeriproteiineja koodaavassa
ANALYYSI 1/2013
geenissä. Hypertrofinen kardiomyopatia aiheuttaa sydänlihaksen, erityisesti vasemman ja oikean
kammoin väliseinämän, paksuuntumisen. Sairauteen liittyy myös sydänlihaksen jäykkyyttä, mikä
vaikeuttaa sydänlihaksen laajenemista sydämen
täyttövaiheen aikana. Vaikea hypertrofinen kardiomyopatia ilmenee joskus jo lapsuudessa, mutta useimmiten sairaus alkaa murrosiässä, yleensä
16.–20. ikävuoteen mennessä, joskus vasta keskiiässä. Oireet ovat hyvin vaihtelevat. Aluksi sairaus on yleensä oireeton ja se saattaa löytyä jostain
muusta syystä otetun sydänfilmin avulla. Yleisin oire on rasituksessa tuntuva hengenahdistus. Muita
oireita ovat rytmihäiriöt, rintakivut, tajuttomuuskohtaukset ja jopa äkkikuolema ruumiillisen rasituksen
aikana. HCM on yleisin nuorten, erityisesti kilpaurheilijoiden, sydänperäisen äkkikuoleman syy.
Lopuksi
Alkion kantasolujen tapaan myös iPS-solut voidaan laboratorio-olosuhteissa erilaistaa lähes kaikiksi kehon soluiksi. iPS-soluja on onnistuneesti
ANALYYSI 1/2013
erilaistettu esimerkiksi toimiviksi sydänlihassoluiksi, endoteelisoluiksi, punasoluiksi, rasvasoluiksi, lihassoluiksi ja hermosoluiksi (Inohue H ja Yamanaka S, 2011). Tällä hetkellä iPS- soluista erilaistettuja soluja voidaan käyttää perinnöllisten tautien
mallina. Ne auttavat meitä ymmärtämään paremmin tautien patofysiologiaa sekä tarjoavat laboratoriomallin uusien lääkkeiden kehitystä ja testausta varten. Nykytekniikoilla tuotettuja iPS-soluja
ei vielä voida käyttää soluhoidoissa solusiirteinä
ihmisillä, sillä niiden uudelleenohjelmoinnissa käytetyt virusvektorit ja onkogeenit (mm. c-Myc) aiheuttavat terveysriskin, mm. syöpävaaran. iPS-solujen tuotantoa on testattu myös useilla muilla menetelmillä, jotka eivät perustu virusvektoreiden käyttöön. Ne ovat osoittautuneet työläiksi, sillä niiden
aikaansaama induktio on lyhytkestoinen ja ne
vaativat siten useita perättäisiä käsittelyjä ja niiden tehokkuus on kuitenkin vielä huono verrattuna
virusvektoreiden käyttöön perustuviin menetelmiin.
iPS-soluilla uskotaan kuitenkin olevan terapeuttisia mahdollisuuksia. Potilaasta itsestään peräisin olevina soluina ne poistaisivat normaalei-
9
>>
hin elin- ja kudossiirteisiin liittyviä hyljintä- ja kudossopivuusongelmia. iPS-soluista toivotaan helpotusta sydänsairauksien lisäksi esimerkiksi Alzheimerin-, Parkinssonin- ja ALS-taudin, diabeteksen, kystisen fibroosin, tulehduksellisen suolistotaudin sekä useiden eri syöpien hoidossa. Kun
on kyse erittäin nopeasti kehittyvästä tieteenalasta, on mahdollista, että tulevaisuudessa menetelmät kehittyvät niin, että uudelleenohjelmointi voidaan tehdä tavalla, joka mahdollistaa iPS-solujen turvallisen käytön potilaiden hoidossa. n
Lähteet
Briggs R, King TJ. Transplantation of
Living Nuclei From Blastula Cells into
Enucleated Frogs’ Eggs. Proc Natl Acad
Sci USA 38(5):455-63, 1952.
Gurdon JB. Adult frogs derived
from the nuclei of single somatic
cells. Dev Biol 4:256-73, 1962
Hedley PL, Jørgensen P, Schlamowitz
S, Wangari R, Moolman-Smook J, Brink
PA, Kanters JK, Corfield VA, Christiansen
M. The genetic basis of long QT and
short QT syndromes: a mutation update.
Hum Mutat 30(11):1486-511, 2009.
Inohue H, Yamanaka S. The use of induced
pluripotent stem cells in drug development.
Clin Pharmacol Ther. 89(5):655-61, 2011
Kujala K, Paavola J, Lahti A, Larsson
K, Pekkanen-Mattila M, Viitasalo M,
Lahtinen AM, Toivonen L, Kontula K, Swan
H, Laine M, Silavennoinen O, AaltoSetälä K. Cell Model of Catecholaminergic
Polymorphic Ventricular Tachycardia Reveals
Early and Delayed Afterdepolarizations.
PLoS One 7(9): e44660. 2012.
Lahti A, Kujala V, Chapman H, Koivisto
A, Pekkanen-Mattila M, Kerkelä E, Hyttinen J,
Kontula K, Swan H, Conklin B, Yamanaka S,
Silvennoinen O, Aalto-Setälä K. Model for long
QT syndrome type 2 using human iPS cells
demonstrates arrhythmogenetic characteristics
in cell culture. Dis Model Mech 5(2), 220230. 2012. doi: 10.1242/dmm.008409.
Mitcheson JS, Hancox JC, Levi AJ.
Cultured adult cardiac myocytes: future
applications, culture methods, morphological
and electrophysiological properties.
10
Cardiovasc Res 39(2):280-300, 1998.
Roden DM. Drug-induced
prolongation of the QT interval. N Engl
J Med 4;350(10):1013-22, 2004.
Schwartz PJ, Priori SG, Spazzolini C,
Moss AJ, Vincent GM, Napolitano C, Denjoy
I, Guicheney P, Breithardt G, Keating MT,
Towbin JA, Beggs AH, Brink P, Wilde AA,
Toivonen L, Zareba W, Robinson JL, Timothy
KW, Corfield V, Wattanasirichaigoon D,
Corbett C, Haverkamp W, Schulze-Bahr
E, Lehmann MH, Schwartz K, Coumel P,
Bloise R. Genotype-phenotype correlation
in the long-QT syndrome: gene-specific
triggers for life-threatening arrhythmias.
Circulation 2;103(1):89-95, 2001.
Tada M, Tada T, Lefebvre L, Barton SC,
Surani MA. Embryonic germ cells induce
epigenetic reprogramming of somatic nucleus in
hybrid cells. EMBO J 3;16(21):6510-20.1997.
Takahashi K, Yamanaka S. Induction of
pluripotent stem cells from mouse embryonic
and adult fibroblast cultures by defined
factors. Cell 25;126(4):663-76. 2006
Takahashi K, Tanabe K, Ohnuki M,
Narita M, Ichisaka T, Tomoda K, Yamanaka
S. Induction of Pluripotent Stem Cells from
Adult Human fibroblast by Defined Factors.
Cell 30;131 (5):861-872, 2007.
Wakayama T, Perry AC, Zuccotti M,
Johnson KR, Yanagimachi R. Full-term
development of mice from enucleated
oocytes injected with cumulus cell nuclei.
Nature 23;394(6691):369-74, 1998.
Wilmut I, Schnieke AE, McWhir J, Kind
AJ, Campbell KH. Viable offspring derived
from fetal and adult mammalian cells.
Nature 27;385(6619):810-3, 1997.
ANALYYSI 1/2013
M
e suomalaiset olemme aina olleet työtä pel- asta eri näkökulmasta. Näillä työntekijöillä on
käämätön kansa ja työmoraalimme on ollut usein se hiljainen ja arvokas tieto yrityksestä.
Edellinen on ainakin meille naisille varmaan
korkealla. Työ on useimmille meistä elämän ”kivijalka”, jonka merkitys on valtavan suuri. Voikin tyypillinen työkuvio. Onkohan meillä sellainen
sanoa, että se säätelee meidän elämää melkein kuvitelma, että työantaja ”huomaa” nämä lisäkaikissa asioissa. Myös hyvinvointimme perusta työt tai vaativammat tehtävät ja tulee tarjoamaan
on pitkälle työ. Kun oikein pysähtyy miettimään korvausta tehdystä työstä! Jatkokertomuksena tälle voisi olla mielensä paon työn merkitys pelottahoittanut työntekijä, jovan suuri.
ta ärsyttää arvostuksen
Uutisista kuulee kokoValtaosa työntekijöistä
puute, palkka, lisääntyajan kuinka satoja työnon sitoutunut työhönsä
nyt työmäärä ja työn tetekijöitä irtisanotaan,
kemisestäkin on välillä ilo
pakkolomia, yt- neuvotteja pitävät kunnia-asiana
pois. Vastuu kuuluu tässäluja…Koskaan ei puhuta
sitä, että hoitavat työnsä
kin asiassa molemmille
ihmisistä, vaan aina eumahdollisimman hyvin.
osapuolille, mikä voi josroista, säästöistä, ylituokus unohtua. Tärkeää on,
tannosta jne. Kummallisettä vaikeistakin asioista
tahan se on kun mikään
ei enää kannata ja työnantaja heittää ensimmäi- työpaikalla pitäisi voida ja saada puhua avoisenä menemään tärkeimmän pääomansa eli am- mesti. Voisimme ottaa tässä asiassa vähän mallia miehiltä. He osaavat antaa arvon omalle työlmattitaitoisen työntekijän.
Valtaosa työntekijöistä on sitoutunut työhönsä leen. Mutta hyväveli järjestelmää ei meidän sentään kannata oppia. n
ja pitävät kunnia-asiana sitä, että hoitavat työnsä mahdollisimman hyvin. He ovat innostuneita, kiinnostuneita, haluavat oppia uusia asioita, Aurinkoisesti kevättä odotellen,
kehittävät ja kouluttautuvat. He saavat ”palkintona” vastuullisempia tehtäviä, koska tällainen Puheenjohtaja
henkilö haluaa oppia uutta ja tekee ns. ylimääräisiä töitä mielellään, jotta saa työnsä mielekkäämmäksi ja voi käyttää hyödyksi tietoja joita
on saanut kursseilta tai/ja koulutuksista.
Mielestäni monikaan työnantaja ei ymmärrä
kuinka sitoutuneita työntekijät ovat ja kuinka paljon he tekevät sellaistakin työtä, jota ei välttämättä ole kirjattu tehtäväkuviin. Työntekijät ovat kehittäneet oma-aloitteisesti esimerkiksi työtapoja,
jotta työn tekeminen on turvallisempaa, taloudellisempaa ja käytännönläheisempää. Nämä kehittäjät ovat usein sellaisia henkiöitä, jotka ovat
olleet pitkään saman työnantajan palveluksessa.
Näin he tuntevat yrityksen historian ja heillä on
ollut mahdollista oppia tuntemaan yritystä use-
Jaana Nousiainen
ANALYYSI 1/2013
11
Pu he e njo ht ajal t a
Työtä pelkäämätön kansa
Tutustuminen Neste Oil Oyj:n
mikrobiöljy
N
torioon. Oikeastaan heti sisälle tultaessa oli aistittavissa työilmapiirin lämminhenkisyys. Emäntäni Petriina kehaisikin työkavereidensa muodostavan innostavan ja mukavan kymmenhenkisen työyhteisön.
Kun kyseessä on pilot-luokan tehtävät, tekijöiltä vaaditaan enemmän oma-aloitteisuutta
ja kekseliäisyyttä. Petriina esittelikin, että koelaitoksella tehdään osin laboratoriotehtäviä ja
sitten prosessiosaaminen kehittyy, kun uudesta valvomosta käsin käydään seuraamassa ja
säätämässä prosessia, että mikrobit tuottaisivat
bioreaktoreissa mahdollisimman tehokkaasti ölNeste Oil Oyj:n arkisto
este Oilissa vihittiin käyttöön lokakuun 26.
päivänä 2012 koelaitos mikrobiöljyn valmistukseen. Niinpä minäkin päätin kysyä audienssia juhlahumun jälkeen päästäkseni näkemään yrityksemme uutta teknologiaa. Koelaitoksella kehitetään teknologiaa tuottaa biopolttoaineeksi soveltuvaa öljyä erilaisista jätteistä
ja tähteistä, esimerkiksi maa- ja ja metsätalouden tähteistä, mikrobeiden avulla.
Nousin aamuvarhaisella Teknologian mäkeä ylös. Emäntäni Petriina Wäre oli minua
vastassa. Pienen kävelymatkamme jälkeen tulimme vasta remontoituun koelaitoksen labora-
Kuvassa Petriina ja Sebastian tarkastavat
aamun analyysien tuloksia.
12
Kuvassa on nähtävissä hiivasoluja. Hiivasolujen
tuottama öljy näkyy valkoisina palloina solujen sisällä.
ANALYYSI 1/2013
Kirjoittaja: Merja Heimala
Kuvat: Merja Heimala ja Neste Oilin kuvakalleria
koelaitokseen
jyä. Laboratoriossa havaitsin työvälineitä pienistä pipeteistä hallinosturiin.
Käydessämme seuraamassa prosessin toimintaa tapasimme koeajaja Sebastian Lahtisen täydessä työn touhussa. Hän on työskennellyt Neste Oil Oyj:ssä viiden vuoden ajan ja mikrobiöljykoelaitoksella alusta asti. Haastattelun lomassa tarkasteltiin näytteiden tuloksia. Laboratoriotyöhön kuuluu mikroskopointia, sillä mikroskoopilla on nähtävissä mikrobien kunto.
Vierailuni on lähestymässä loppuaan. Ennätin
haastatella vielä tutkija Miia Mujusta prosessin
toiminnasta. Miia Mujunen toimi aiemmin tutki>>
Tutkija Miia Mujunen.
ANALYYSI 1/2013
13
>>
jana Aalto-yliopistolla yhteistyötutkimusprojektissa mikrobiöljyn tuottamiseksi ja siirtyi sen jälkeen
Neste Oilille tutkijaksi koelaitokselle.
Hieman itse prosessista
Koelaitoksen tarkoituksenahan on kehittää prosessia tuottaa öljyä jätteistä ja tähteistä mikrobeiden avulla. Öljy käytetään uusiutuvan NExBTLdieselin tai -lentopolttoaineen raaka-aineeksi.
Koelaitoksella tutkitaan öljyn tuotantoa mikrobeilla erilaisista raaka-aineista, esimerkiksi oljesta. Prosessiin sopii metsätähteet ja selluteollisuuden sivuvirrat yhtä hyvin. Silputtu olkimateriaali
entsyymi- ja lämpökäsitellään, jolloin materiaalista muodostuu sokeria hiiva- tai homemikrobien ravinnoksi. Mikrobimassaa kasvatetaan erityisissä bioreaktoreissa, kun mikrobien kasvuolosuhteet ovat suotuisat ne muodostavat solunsa sisään rasvaa. Rasva erotetaan mikrobeista ja se
jalostetaan korkealaatuisiksi polttoaineiksi uusiutuviin polttoaineisiin erikoistuneissa NExBTL- prosessiyksiköissä. Rasvasta puhdistettua mikrobimassaa voidaan käyttää eläinten rehuna, siten
mikrobiöljytuotanto edustaa kestävää kehitystä.
14
Lopuksi
Kiitos koelaitoksen väki, kun sain tulla tutustumaan toimintaanne. Uskon, että uusiutuvien polttoaineiden kehityksellä me saamme vähäpäästöisemmän liikenteen. n
ANALYYSI 1/2013
LABORATORIOALAN
LUENTOPÄIVÄT 2013
OHJELMA
25.– 26.4.2013 • Rantasipi Laajavuori • Jyväskylä
Välinehuolto
•
Mikrobiologia
•
Laiteanalytiikka
VÄLINEHUOLLON
LUENTOKOKONAISUUS
TORSTAI 25.4.
8:00
Ilmoittautuminen ja
tuloaamiainen
9:45
Päivien avaus
10:00
Tunnetko työehtosopimuksesi
Eeva Eronen, JHL
(Kaikille yhteinen luento)
11:00
Yleiset määräykset työntekijän
oikeuksista ja velvollisuuksista
Eeva Eronen, JHL
(Kaikille yhteinen luento)
12:00
Erilaiset autoklaaviohjelmat –
mitä prosesseissa tapahtuu
Michael Paul, Getinge
13:00
Lounas
14:00
Lisää autoklaaviohjelmista
ja prosesseista
Michael Paul, Getinge
15:00
Edellinen aihe jatkuu
16:00
Autoklaavin turvallisuus –
laitteen sekä käyttäjän kannalta
Antti Mykkänen, Laboline
17:00
Kahvi
PERJANTAI 26.4.
8:00
Aamiainen
9:00
Kuumasaumaaja –
huomioitavia seikkoja
Taina Kunnasluoto, Kaiko
10:00
Näyttelyn avaus ja näyttelyyn
tutustuminen
11:00
Bowie Dick-testi
Taina Kunnasluoto, Kaiko
12:00
Instrumenttien turvallinen
esikäsittely
Taina Kunnasluoto, Kaiko
13:00
Lounas
14:00
.
15:00
Näyttelyyn tutustuminen
Pesukoneiden ja ultraäänipesulaitteiden laadunvalvonta
Antti Mykkänen, Laboline
Päivien päätös
16:00
Kahvi
Kylpylä
20:00
Illallinen
Pidätämme oikeudet
mahdollisiin muutoksiin.
MIKROBIOLOGIAN
LUENTOKOKONAISUUS
TORSTAI 25.4.
PERJANTAI 26.4.
8:00
Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen
8:00
Aamiainen
9:45
Päivien avaus
9:00
10:00
Tunnetko työehtosopimuksesi
Eeva Eronen, JHL
(Kaikille yhteinen luento)
11:00
Yleiset määräykset työntekijän
oikeuksista ja velvollisuuksista
Eeva Eronen, JHL
(Kaikille yhteinen luento)
BioImageXD-ohjelmisto:
kuvantaminen biotieteellisissä
ja biolääketieteellellisissä
tutkimuksissa
Lassi Paavolainen,
Jyväskylän yliopisto
10:00
Näyttelyn avaus ja näyttelyyn
tutustuminen
12:00
Liuoslaskuja
Tuija Nurminen,
Jyväskylän Ammattiopisto
11:00
Mikrobiologiset hygieniariskit
Tuija Pirttijärvi, Hämeen
Ammattikorkeakoulu
13:00
Lounas
12:00
14:00
Liuoslaskut jatkuvat
Tuija Nurminen,
Jyväskylän Ammattiopisto
Mikrobiologiset pikamenetelmät
Tuija Pirttijärvi,
Hämeen Ammattikorkeakoulu
13:00
Lounas
15:00
qPCR-tekniikka mikrobien
määrittämisessä – esimerkkejä
sisäympäristönäytteiden
tutkimisesta
Kaisa Jalkanen, Tutkija, THL,
Ympäristöterveyden osasto
14:00
.
15:00
Näyttelyyn tutustuminen
16:00
Puhdastilojen mikrobiologinen
olosuhdevalvonta
Riika Adamson, Mikrobiologi
17:00
Kahvi
Lisää pikamenetelmistä
Tuija Pirttijärvi,
Hämeen Ammattikorkeakoulu
Päivien päätös
16:00
Kahvi
Kylpylä
20:00
Illallinen
Pidätämme oikeudet
mahdollisiin muutoksiin.
L A I T E A N A LY T I I K A N
LUENTOKOKONAISUUS
TORSTAI 25.4.
PERJANTAI 26.4.
8:00
Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen
8:00
Aamiainen
9:45
Päivien avaus
9:00
10:00
Tunnetko työehtosopimuksesi
Eeva Eronen, JHL
(Kaikille yhteinen luento)
Kiinteäfaasiuutto
kromatografian
näytteenvalmistuksessa
Esa Lehtorinne, FK,
Waters Finland
11:00
Yleiset määräykset työntekijän
oikeuksista ja velvollisuuksista
Eeva Eronen, JHL
(Kaikille yhteinen luento)
10:00
Näyttelyn avaus ja näyttelyyn
tutustuminen
11:00
Nestekromatografiamassaspektrometria (LC-MS)
Tiina Kauppila, Dosentti
Helsingin yliopisto
12:00
Ilmanpainefotoionisaatio (APPI)
massaspektrometrin
ionisaatiotekniikkana:
teoria ja sovellukset.
Tiina Kauppila, Dosentti
Helsingin yliopisto
13:00
Lounas
14:00
.
15:00
Näyttelyyn tutustuminen
12:00
Titrimetria, perusteet
Katja Sääjärvi,
Jyväskylän Ammattiopisto
13:00
Lounas
14:00
Titrimetria, laskuesimerkit
Katja Sääjärvi,
Jyväskylän Ammattiopisto
15:00
Kaasukromatografin ylläpito
Jarmo Järvinen, Huoltopäällikkö
Agilent Technologies Finland Oy
16:00
17:00
Isotooppilaimennuksen
soveltaminen orgaanisten
yhdisteiden analytiikkassa
Sami Huhtala, Rikoskemisti
Keskusrikospoliisi
Kahvi
HPLC -laitteen käyttö ja ylläpito
Seija Ratia, Laborantti,
Orion Oyj
Päivien päätös
16:00
Kahvi
Kylpylä
20:00
Illallinen
Pidätämme oikeudet
mahdollisiin muutoksiin.
LUENTOPÄIVILLE ILMOITTAUTUMINEN
Luentopäivät järjestetään 25.–26.4 2013 Kylpylähotelli Rantasipi Laajavuoressa, Jyväskylässä
(lisätietoja http://www.rantasipi.fi/hotellit/laajavuori)
Valittavana on välinehuollon, laiteanalytiikan tai mikrobiologian luentokokonaisuus. Lisäksi voit
myös koota luennoista oman kokonaisuuden kiinnostuksesi mukaan (tässä tapauksessa ilmoittaudu
siihen luentokokonaisuuteen, josta valitset eniten luentoja).
Ilmoittautumiset 15.3 2013 mennessä sähköpostitse osoitteeseen:
[email protected]
Ilmoittautumisessa täytyy ilmetä luentokokonaisuus, johon ilmoittautuu, osallistumispäivät, osallistujien
nimet, osallistujien sähköpostiosoite, työpaikka, laskutusosoite ja -puhelinnumero sekä onko
Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n tai Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n jäsen. Ilmoita myös
mahdollisesta erikoisruokavaliosta.
OSALLISTUMISMAKSUT
Suomen Laboratorioalan Liiton ja Suomen Bioanalyytikkoliiton jäseniltä
520 a/2pv ja 260 a/1pv
Liittoon kuulumattomilta maksut ovat 670 a/2pv ja 335 a/1pv
Osallistujat huomioidaan ilmoittautumisjärjestyksessä.
Osallistumismaksuun sisältyy
• luentotiivistelmät
• majoitus 2hh (yhden päivän hintaan ei sisälly majoitusta, 1hh huone lisämaksusta)
• ohjelman mukaiset ateriat
• kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö
OSANOTON PERUUTTAMINEN
Mikäli osanotto peruutetaan 15.3.2013 jälkeen, veloitamme toimisto- ja varauskuluina 90 a.
Siinä tapauksessa, että osallistuja jää saapumatta Luentopäiville, emme palauta osallistumismaksua.
Irja Hiekkamäki sähköposti: [email protected] tai 050 342 5634
Merja Lehtinen sähköposti: [email protected] tai 040 514 1173
Suomen Laboratorioalan Liitto ry
Pidätämme oikeuden mahdollisiin muutoksiin.
Seuraa ilmoituksia Analyysi-lehdestä tai nettisivuiltamme:
www.laboratorioalanliitto.fi
Offset Ulonen Oy
TIEDUSTELUT
OSAO
KOULUTUSTEEMA
– LABORATORION KÄDENTAITAJIA
L
aborantti on laboratorion moniosaaja. Laboratorion perustutkinnon suorittanut tutkii muun muassa elintarvikkeita, ympäristöä, lääkkeitä sekä muita teollisuuden tuotteita. Laborantti varmistaa tuotteiden
laadun ja turvallisuuden, ja on mukana uusien tuotteiden kehittämisessä, tautien tutkimisessa ja rikosten
ratkaisemisessa. Laborantti on kädentaitaja, joka käyttää työssään
tietotekniikkaa ja nykyaikaisia tutkimusmenetelmiä – laborantti on monessa mukana.
Laboranttikoulutuksen tavoitteena Oulun seudun ammattiopistossa
(OSAO) on vastata työelämän ammattitaitovaatimuksiin. Koulutus pitää sisällään kaikille pakolliset tutkinnonosat, jotka ovat laboratorion perustyöt, orgaaninen ja kromatografinen analytiikka, mittaukset ja laite-
Kaavio 1. Laboratorioalan perustutkinto-rakenne.
20
ANALYYSI 1/2013
Teksti: OSAO:n Kaukovainion tekniikan
yksikön laboratorioalan opettajat
Sari Kiviniemi, Maarit Lahtinen,
Tapio Patrikainen,
Birgitta Pousi ja Kaisa Varis
OULUSTA
analytiikka sekä bioanalytiikka.
Lisäksi opintoihin kuuluu kaikille valinnaisia tutkinnon osia kuten ympäristöanalytiikka ja työssäoppimispaikan mukainen erityisosaaminen. Tämän lisäksi
tutkintoon sisältyy pakollisia ja
valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset aineet) sekä vapaasti valittavat tutkinnon osat. OSAOssa
opiskelijalle tarjotaan vapaasti
valittaviin tutkinnon osaan opetusjaksoja, jotka vastaavat paikallisen työelämän ammattitaitovaatimuksiin, kuten esim. paperi- ja massateollisuuden ja bioteknisen osaamisen syventämistä. (KAAVIO 1.)
OSAOssa laboratorioalan perustutkinnossa opiskelijalla on
mahdollisuus suorittaa lukioopintoja, puhutaan ammattilukiosta, jolloin tavoitteena on
ammattitutkinnon lisäksi ylioppilastutkinto. Opiskelija voi
suorittaa myös ns. kolmoistutkinnon, joka tarkoittaa ammattitutkintoa, ylioppilastutkintoa
ja lukion päättötodistusta, opiskeluaika on tuolloin 4 vuotta.
Ammattilukion tarkoituksena
on vahvistaa opiskelijan jatkoopintovalmiuksia. Vuosittain 2
- 4 laboratorioalan perustutkin-
ANALYYSI 1/2013
non opiskelijaa aloittaa ammattilukio-opinnot ja 2 - 3 laborantiksi valmistunutta jatkaa vielä
opintoja ylemmillä asteilla, ammattikorkea-koulussa ja yliopistossa.
OSAOssa vuosina 20042011 laboratorioalan perustutkinnossa alkoi peruskoulupohjainen ryhmä ja joka toinen vuosi ylioppilastutkinnon tai muun
toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ryhmä. Aloituspaikkamuutosten myötä syksyllä 2013
OSAOssa alkaa yksi peruskoulupohjainen ryhmä, johon on
varattu 4 kiintiöpaikkaa ylioppilastutkinnon suorittaneille. Ylioppilastutkinnon suorittaneilla on
mahdollisuus hakea myös suoraan 2. vuodelle, jolloin heille
tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Suoritetusta lukion päättötodistuksesta osaamisen tunnistamisen ja
tunnustamisen kautta hyväksiluetaan 40 ov, jolloin suoritettavaksi jäävät ammattiaineet.
TYÖSSÄOPPIMINEN
– OPPIMISTA YHTEISTYÖSSÄ
TYÖPAIKAN KANSSA
Laboratorioalan perusopintoihin
sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov. Oulussa opiskelijoille tarjotaan mahdollisuutta suorittaa 25 ov:n työssäoppimisjakso (TOP), jonka aikana opiskelija toimii käytännön työtehtävissä yritysten tai tutkimuslaitosten laboratoriossa. TOP-jakson
tavoitteena on harjaannuttaa
opiskelijalle vahva käytännön
työn tekemisen taito ja tutustuttaa työelämän pelisääntöihin.
>>
21
>>
Työssäoppimisjaksolla opiskelija tekee laborantin työtehtäviä työpaikkaohjaajan ohjauksessa, työssäoppimisjakso arvioidaan ja jakson aikana opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytöllä. Työssäoppimisjaksolla
opiskelija pääsee harjaannuttamaan ja syventämään osaamistaan. Oulussa ja Oulun
seudulla työssäoppimispaikat
ovat toimialoiltaan hyvin eri-
erillisen näyttötodistuksen. Työelämän näkökulmasta ammattiosaamisen näytöillä varmistetaan alalle valmistuvien työntekijöiden ammatillinen osaaminen ja koulutuksen työelämävastaavuus. Näyttötutkintotodistuksen tuoma informaatio
helpottaa työnantajaa rekrytoinnissa ja perehdyttämisessä.
Kolmannen opiskeluvuoden loppuun sijoitettu TOP-jakso antaa opiskelijalle mahdollisuuden työllistyä työssäoppimispaikkaan. Oulusta valmistuneet laborantit työllistyvät
pääasiassa Pohjois-Suomen
alueelle.
YHTEISTYÖTAIDOT JA KANSAINVÄLISYYS LABORATORIOALAN
MONIOSAAJILLE
laisia, on kemianteollisuuden
ja paperitehtaan käyttölaboratoriot, yliopistollisen sairaalan ja yliopiston tutkimuslaboratoriot sekä yksityiset palvelulaboratoriot, joten tämä antaa
opiskelijalle mahdollisuuden
suuntautua haluamalleen toimialalle, esim. kemia tai biokemia.
Laboratorioalan perustutkinnosta valmistuneet laborantit saavat tutkintotodistuksen ja
22
Laboratoriossa on yleensä
vaativuustasoltaan monenlaisia työnkuvia, jolloin opiskelijalta vaaditaan käytännön
osaamisen lisäksi mm. kielitaitoa, tiimi- ja yhteistyötaitoja.
OSAOssa kannustetaan opiskelijoita kansainväliseen vaihtoon, jolloin TOP-jaksosta 2
- 12 ov voidaan suorittaa ulkomailla. Opiskelijoita on ollut mm. Ruotsissa, Virossa ja
Saksassa. Myös opettajilla on
mahdollisuus käydä 2 viikon
työelämäjaksolla ulkomailla.
Yhteistyötä työelämän kanssa on lisännyt työssäoppiminen ja laboratorioalan kehittämistoimikunnan toiminta. Kehittämistoimikunnassa on sekä oppilaitoksen että työelämän edustajia. Kehittämistoimikunnan tehtävänä on kehittää
alan koulutusta vastaamaan
alati muuttuviin työelämän vaatimuksiin.
Työpaikalla opiskelijaa ohjaa työpaikkaohjaaja, joka
siirtää osaamista tulevalle alan
ammattilaiselle ja mahdolliselle
yrityksen tulevalle työntekijälle.
Työpaikkaohjaaja on nuorelle
tärkeä ammatillisen kasvun tukija, ja työssäoppimisella on
suuri merkitys opiskelijan ammattitaidon kehittymisessä.
Oulun seudun ammattiopisto järjestää työpaikkaohjaajakoulutusta, joka valmentaa ja perehdyttää ohjaustehtävään ja ammattiosaamisen
näyttöjen arviointiin.
Oulun seudun ammattiopiston, Kaukovainion tekniikan yksikön, laboranttikoulutukseen käytettävät tilat ovat
asianmukaiset, meillä on käytössä kolme laboratoriotyösalia, erilliset laitehuoneet ja kemikaalivarastot. Opetuksessa
käytettäviä laboratoriolaitteita on uudistettu säännöllisesti. Laitehankintojen ja työelämäyhteistyön avulla pystymme
aina paremmin vastaamaan
työelämän muutoksien myötä
tuleviin haasteisiin.
Skills Finland järjestää
vuosittain ammattitaidon Taitaja-kisoja, joissa myös laboranteiksi opiskelevilla on ollut
mahdollisuus näyttää ammattiosaamistaan vuodesta 2008
alkaen. Oululaiset laboratorioalan opiskelijat ovat menestyneet erittäin hyvin, sillä sekä
2010 Oulun että 2011 Kuopion Taitaja-kisoissa tuli sekä
ykkös- että kakkossijat. Joensuussa 2013 laboratorioalaa
ei ole kilpailulajina vaan seuraavan kerran ammattitaitoaan laborantit pääsevät näyttämään 2014 Lahden Taitajakisoissa. n
Lisätietoa laboratorioalan perustutkinnosta löytyy Oulun
seudun ammattiopiston kotisivuilta www.osao.fi.
ANALYYSI 1/2013
KOULUTUSTEEMA
Teksti: Jouko Vihanto,
Yliopettaja, Turun AMK
Laboratorioalan insinöörikoulutus
T
TURUSSA
urun ammattikorkeakoulussa on voinut aloittaa laboratorioanalyytikko-opinnot vuoteen
2007 asti. Koko aikana analyytikkoja on valmistunut yli kaksi sataa. Koulutusta on koko sen olemassaoloajan kehitetty yhteistyössä työelämän edustajien kanssa,
mutta silti on jatkuvasti jossain
määrin tuntunut siltä, että koulutus voisi olla hieman pidempi ja
sisältää hieman enemmän insinööriaineita. Kutsuimmekin vuonna 2006 koolle kaikki oppilaitoksestamme siihen mennessä valmistuneet analyytikot kerätäksemme kokemuksia ja kuulumisia. Tällöin kävi selvästi ilmi, että tutkinto koettiin hyväksi ja monipuoliseksi. Myös työnantajat olivat olleet siihen erittäin
tyytyväisiä, mutta tyytyväisyys ei muutamia poikkeuksia lukuunottamatta mainittavammin heijastunut palkkaan tai mahdollisuuteen edetä uralla. Tilanne oli huomattavan erilainen verrattuna bio- ja
elintarviketekniikan insinööreihin, joita koulutusohjelmastamme myös valmistuu.
Insinööri + laboratorio = ?
Analyytikkokoulutuksen sisällön oleellinen muuttaminen tai pidentäminen todettiin kuitenkin mahdottomaksi – maakunnasta tehty esitys valtakunnalliseksi linjaukseksi ei varmaankaan olisi tuottanut tulosta. Muutos toteutettiinkin niin, että koko analyytikkokoulutus lopetettiin ja sen tilalle perustettiin uusi laboratoriotekniikan suuntautumisvaihtoehto insinöörikoulutukseen, jonka pituus on
neljä vuotta. Tutkinnon sisältö pohjautuu vahvasti
ANALYYSI 1/2013
analyytikkotutkintoon sisältäen hieman vähemmän
kemiaa (yleistä, orgaanista ja biokemiaa), enemmän matematiikkaa ja fysiikkaa sekä uutena noin
30 op:n kokonaisuuden, johon sisältyy mm. erilaisia työelämätaitoja, prosessi- ja sähkötekniikkaa,
prosessiparametrien mittausta ja automaatiotekniikkaa. Erityisesti on keskitytty projektinhallintataitoihin lisäämällä aiheen opetusta jo ensimmäisestä vuodesta alkaen. Opetussuunnitelmaan on
myös lisätty 7 op:n laajuinen projektityö, jonka sisällön opiskelija voi itse valita joko oppilaitoksessa ulkopuolisella rahoituksella toimivista hankkeista tai yrityksistä. Opetusta on tehostettu ottamalla
käyttöön MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) kehittämä CDIO-malli, jonka keskeisenä ajatuksena on työelämälähtöisyyden lisääminen opiskeluun mm. projektityöskentelyllä, lyhyesti siis tekemällä oppiminen.
Laboratoriotekniikan suuntautumisvaihtoehto
on ollut kohtuullisen suosittu, mutta nimikkeenä
jäänyt hieman näkymättömiin, koska koulutusoh-
23
>>
>> jelmamme nimessä (Bio- ja elintarviketekniikan
koulutusohjelma) ei näy laboratoriotekniikkaa.
Laboratoriotekniikan sv:stä on tähän mennessä valmistunut 24 insinööriä. Ensimmäiset valmistuivat vasta viime keväänä, joten vielä ei
ole selvää kuvaa siitä, minkälaisiin työtehtäviin insinöörimme työelämässä sijoittuvat.
Jatkossa nimikeongelmakin häviää ja
opiskelijoiden valintamahdollisuudet laajenevat, kun suuntautumisvaihtoehdot poistuvat
syksystä 2014 alkaen ja uusi tutkintosääntö astuu voimaan. Tällöin myös koko opetussuunnitelma muuttuu moduulipohjaiseksi (moduulipohjaisen opetussuunnitelman alustava
malli on esitetty oheisessa kuvassa). Malli perustuu 15 opintopisteen laajuisiin moduuleihin, joita opiskelija voi pakollisten yhteisten
opintojen lisäksi valita varsin vapaasti.
Tällä hetkellä huomattava osuus rahoituksestamme tulee ulkopuolisista lähteistä, mm.
Tekesiltä. Huomattavan osan näihin T&Khankkeisiin liittyvistä töistä tekevät opiskelijat
projektitöinään ja voivat näin osallistua "oikeiden töiden" tekemiseen jo oppilaitoksessakin. Kasvavien tarpeiden vuoksi laboratorioidemme jo ennestään hyvää varustetasoa on
täydennetty hankkimalla eri projektien tarpeisiin ja sen ohella myös opetuksessa käytettäviksi mm. Agilentin uusinta teknologiaa edustava mikroaaltoplasma-atomiemissiospektrometri, Anton Paarin moderni reometri sekä
muita laitteita.
Analyytikko -> insinööri
Kun mielenkiinto laboratoriotekniikkaan keskittyvää insinööritutkintoa kohtaan on ollut suurta varsinkin aiemmin valmistuneiden analyytikkojen keskuudessa, järjestettiin vuonna 2010 mahdollisuus hankkia insinööritutkinto aikuiskoulutuksena. Edellytyksenä oli kolmen vuoden työkokemus analyytikoksi valmistumisen jälkeen. Käytännön syistä opiskelu järjestettiin perjantaisin ja lauantaisin muutaman kerran lukukaudessa kahden vuoden kuluessa. Järjestely osoittautui
onnistuneeksi ja opiskelijat poikkeuksellisen
motivoituneiksi, mistä syytä keskeyttäneitä
ei ole ollut juuri lainkaan. Suuren suosion
vuoksi alustavissa suunnitelmissa on vastaavan koulutuksen toteuttaminen uudelleen syksystä 2014 alkaen. n
24
NÄINÄ AIKOINA
ON PAREMPI
OLLA AINA
PAREMPI.
LABORATORIOANALYYTIKOKSI TYÖN OHESSA
Laboratorioalan ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle valmiudet työskennellä monipuolisissa
ja haastavissa asiantuntijatehtävissä biotieteiden
ja kemiallisen analytiikan parissa. Koulutuksen
jälkeen sinulla on valmiudet kehittää ja validoida
uusia analyysimenetelmiä ja ymmärrät analyysin
eri vaiheet. Laboratorioanalyytikkona pystyt vastaamaan laboratorion toiminnasta laaja-alaisesti.
Koulutuksen kesto on 3,5 vuotta ja se on suunnattu
sinulle, jolla on vähintään kahden vuoden työkokemus. Aiemmat alan opinnot ja työkokemus vaikuttavat tutkinnon laajuuteen ja opiskeluaikaan.
LABORATORIO – MUUTTUVA TYÖYMPÄRISTÖ –
ERIKOISTUMISOPINNOT
Laboratorioalan erikoistumisopinnoissa syvennät
ammattitietämystäsi sekä kartutat esimiestaitojasi ja
hankinta- ja kemikaalilainsäädännön tuntemustasi.
Hakukelpoisia erikoistumisopintoihin ovat
laboratorioalaan liittyvän korkeakoulututkinnon
suorittaneet sekä laboratorioalan ammatillisen
opistoasteen tutkinnon suorittaneet laborantit.
Tervetuloa tapaamaan meitä ChemBio Finland
-messuille Helsingin messukeskukseen
20.–21.3.2013!
Aikuiskoulutuksen
yhteishaku 4.3.–3.4.2013
metropolia.fi/haku
Kulttuuri, liiketalous, sosiaali- ja terveysala, tekniikka ja liikenne
Tilaa hakijan uutiskirje sähköpostiisi, lähetä ilmainen tekstiviesti
“Mhaku sähköpostiosoite” numeroon 18200.
ANALYYSI 1/2013
KOULUTUSTEEMA
HAASTATTELUT
Haastattelimme kahta laboranttia aiheeseen liittyen.
KYSYMYKSET
1. Pääsitkö valmistumisen jälkeen laborantin töihin? Oliko tämä helppoa?
2. Oliko harjoittelu-, näyttö- ja lopputyöpaikkoja helppo saadaja löytää?
3. Tuliko alueen yritykset tutuiksi jo opiskeluaikana? Tekivätkö he paljon yhteistyötä koulunne kanssa?
4. Onko alueenne laboranteilla hyvä työtilanne?
5. Oletko ajatellut jatko-opiskella laboratorioalaa jatkossa enemmän?
6. Mitä aineita olisit kaivannut lisää opintoihin? Tai mitä uusia aineita olisi voinut olla mukana?
7. Haluatko kertoa jotain muuta?
Kirsi valmistui laborantiksi 2009 Oulun seudun ammattiopistosta
3-vuotiselta peruskoulupohjaiselta linjalta.
1. Valmistuin keväällä 2009 ja pääsin 1.11.2009 työelämävalmennukseen Oulun yliopistoon.
Työelämävalmennuksen loputtua 30.11.2010, pääsin jatkamaan samassa projektissa jossa
olin jo vuoden työskennellyt, nyt projektirahoituksella. Suuret kiitokset haluan antaa Lämpöja diffuusiotekniikan laboratorioon suunnittelija Liisa Myllykoskelle ja projektipäällikö Ritva
Isomäelle jotka näkivät intoni tehdä työtä ja tekivät mahdolliseksi työn jatkon. Tällä hetkellä
työskentelen erilaisissa projekteissa samassa paikassa Oulun yliopistossa, Prosessi- ja
Ympäristötekniikan osastolla, Lämpö- ja diffuusiotekniikan laboratoriossa ja olen edelleen
yhtä innostunut työstäni ja halukas ottamaan vastaan uusia työntuomia haasteita.
2. Koululla oli tarjota pitkä lista erilaisia laboratorioita, joista oli helppo
valita itseä kiinnostavat paikat. Minulle sopi parhaiten että tein puolen
vuoden harjoittelun kahdessa erilaisessa laboratoriossa.
3. Tästä minulla ei ole tietoa.
4. Vakituiset paikat on varmasti tiukassa, niinkuin muillakin aloilla, mutta
uskon että määräaikaisia projektitöitä löytyy, jos vain on itse aktiivinen.
5. Nyt haluan keskittyä tekemään töitä ja minulla on onneksi mielenkiintoinen
ANALYYSI 1/2013
>>
25
>>
työ missä saan koko ajan oppia lisää. Koskaanhan ei voi
varmuudella tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
6. En voi olla korostamatta laboratoriotyöskentelyn tärkeyttä. Lyhyt
työharjoittelujakso myös opintojen alkuun niille opiskelijoille jotka eivät ole aiemmin
laboratoriossa työskennelleet, se antaisi paremman kuvan laborantin työstä.
7. Kiitos kaikille OSAO:n Kaukovainion yksikön tekniikan opettajille, heiltä
sain hyvät eväät alalle. Kiitokset ja terveiset haluan myös lähettää esimiehelleni
prof. Riitta Keiskille ja koko Lämpö- ja diffuusiotekniikan henkilökunnalle.
Katja valmistui kemian laborantiksi Savon ammatti- ja
aikuisopistosta keväällä 2012 peruskoulupohjaiselta
linjalta (käynyt myös lukion kursseja).
1. Pääsin töihin jo opiskeluaikana Savon Sellulle. Etsin talven aikana
ahkerasti töitä ja lopulta niitä löytyi kyllä hyvin. Työskentelin Sellulla syksyyn
saakka sijaisena. Töitä olisi ollut vieläkin, mutta jäin äitiyslomalle.
2. Työssäoppimisen suoritin yliopistolla ympäristötieteenlaitoksella
biogeokemianpuolella. Se oli ensisijainen toivomukseni ja pääsin
sinne. Pidin kovasti työskentelystä erilaisten maanäytteiden ja luontoon
liittyvien aiheiden kanssa. Näytötkin saatiin suoritettua yliopiston
kokeiden kautta. Opinnäytetyön tein PLFA:sta eli Fosfolipidirasvahappo
analyysistä. Se oli pitkä ja mielenkiintoinen työ. Yliopistolla laboranteille
ei kuitenkaan ole juuri nyt töitä tarjolla, joten etsin niitä muualta.
3. Mielestäni yritykset voisivat tulla enemmän esille labra-alalla.
Paljolti sai hakea itse netin kautta ja kysellä eri työpaikoista. Labraalalla on kuitenkin se hyvä puoli, että ammatti soveltuu suurelle
laajalle alalle kuten teollisuuteen, yliopistoihin ja lääkefirmoihin.
4. Töitä kyllä löytyy, vakipaikkoja ei kehuttavan paljoa, mutta kannattaa
aloittaa sijaisuuksista ja kesätöistä ja sen myötä hankkia kokemusta.
5. Laborantin ammatti on minulle sopiva. Aion keskittyä
jatkossa työntekoon ja elämään perheen kanssa.
6. Aineet olivat jo sopivia alaan. Kemiaa, laskuja ja
labraa, kuten käytännössä tarvitaankin.
7. Laborantin ammatti on mielenkiintoinen, haasteellinen ja hyvä
tarkkuudesta ja tutkimisesta pitäville. Suosittelen sitä muillekin.
Jatkamme haastatteluja seuraavassa lehdessä. Teemme
työnantajille laaja-alaisen haastattelututkimuksen, jonka
tulokset julkaisemme myöhemmin lehdessä. n
26
ANALYYSI 1/2013
Suomen Laboratorioalan liitto
on nyt myös Facebookissa.
Käy tykkäämässä!
Viime lehden arvonnassa onnetar suosi seuraavia tykkääjiä: Pehkonen
Minna Kuopio, Lampuoti Jarkko Tampere ja Kallio Kiira Helsinki.
Heille on lähetetty palkinnoksi liiton muistitikkuja.
Paljon onnea!
S udo k u
Ruudukon jokainen vaakaja pystysuora rivi sekä
3x3 ruudun laatikko on
täytettävä numeroilla 1–9
niin, että jokainen numero
esiintyy rivissä tai laatikossa
vain kerran.
Numeroitujen ruutujen
ratkaisunumerot voi lähettää
Analyysin toimitukseen
23.4.2013 mennessä:
jaana.vainio@
laboratorioalanliitto.fi
Tehtävän ratkaisu ja
Sudokun ratkaisun voittaja
julkaistaan seuraavassa
lehdessä 2/2013.
ANALYYSI 1/2013
27
TAPAHTUMIEN ABC
Tapahtuma, tiedot
Järjestäjä, ilmoittautumiset
6.3.2013 Boutique Oona, Aleksanterink. 26, Tre
klo 18.00
Kivaa katseltavaa ja pientä purtavaa. Ilmoittautuminen 1.3. mennessä
[email protected]
Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys ry 8.3.2013 Kokkausilta
klo 17.30
Ilmoittautumiset ja lisätiedot
[email protected]
Porvoon Laboratorioalan yhdistys ry 4.4.2013 klo 17.00
Tampereen Työväen Teatteri,
käynti ”verhojen takana”
Lisätiedot [email protected]
Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys ry 25.–26.4.
Luentopäivät, Jyväskylä
Suomen Laboratorioalan liitto ry Lisätiedot s.15
2013
21.5.2013
klo 18.00
Piknik/ArkkitehTOUR. Tutustuminen Turun Ilm. ja lisätiedot [email protected]
keskustan arkkitehtuuriin, jonka jälkeen piknik Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry 19.6.2013 Maskun kesäteatteri: Tuntematon potilas
klo 19.00
Ilm. ja lisätiedot [email protected]
Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry 31.8.2013
Yhdistyksen 50-vuotisjuhlat Seinäjoella Lisätiedot ja ilmoittautuminen
”Komiat hetket”
[email protected]
Katso lisää alla olevasta ilmoituksesta!
Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys ry
Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistyksen
50v -juhlat, Seinäjoella 31.8.13 (Komiat hetket)
Juhlissa lounas, kaikenlaista yhteistä toimintaa, sauna, illanviettoa…
Hinta bussilla Tampereelta 30 c, muille 20 c.
Kutsu tulee liiton nettisivuille ja yhdistyksen jäsenille henkilökohtaisesti
kevään aikana. Ilmoittautumiset jo toukokuussa (tai vaikka heti).
Lisää asiasta voi kysellä [email protected] tai 040 829 2141
Tervetuloa!
Sudokun 4/2012 ratkaisu
Sudokun 4/2012 voittajaksi arvottiin
Tarja Portaala, Marttila.
Analyysin toimitus
onnittelee voittajaa!
28
ANALYYSI 1/2013
TILAA AMMATTISI TUNNUSMERKIT
Sormus 14 karaatin kultaa, kokokultainen.
Sormusta on saatavana myös hopeisena.
Mallisormuksia saatavana esittelyyn.
Tiedustelut ja tilaukset:
Marianne Lehtonen, Kolkankatu 20 A 5, 15140 Lahti
Puh. koti 040 718 1274, [email protected]
Koe Lapin lumo! • Varaa majoitus ajoissa!
Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee
Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän
keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuuhuone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varustellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astianpesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Osake soveltuu parhaiten 2–4 henkilölle.
Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneiston
jäsenetuun oikeuttavat säännöt:
- jäsenetu korvaus 50 a maksetaan vain kerran/jäsen
- jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä
- jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille
- viikot annetaan varausjärjestyksessä
Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle:
- vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuulla)
- lemmikkejä ei allergioiden vuoksi saa viedä huoneistoon
- solmion käyttö on ehdottomasti kielletty!
- huoneistossa olevat CD-levyt on tarkoitettu
kaikkien käyttöön, ei mukaan vietäväksi
- varastossa olevat puut ovat omistajan
(ei yleisessä käytössä)
ANALYYSI 1/2013
- mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana, ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle
Tiedustelut ja varaukset:
Matti J. Mäkinen, puh. 0500 735 155,
[email protected]
VIIKKOHINNAT (vain Slal-jäsenille)
Sesonkiviikot..................................550 c/vko
- kevät: vkot 8–16
- ruska: vkot 36, 37, 38
- kaamos: vkot 47, 52, 1
Sesongin reunat .............................500 c/vko
- kevät: vko 17
- ruska: vkot 35, 39
- kaamos: 48, 49, 51
Kesäviikot (26–31) ........................300 c/vko
Muut..............................................300 c/vko
Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet.
Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Puita voi
ostaa tarvittaessa lisää Maunolta (numero mökillä).
29
To im ih e n k ilö t ja y hdis t y ks e t
YHDISTYKSET
HELSINGIN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS – HeLab ry
Puheenjohtaja: Jouko Marttila
Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo
puh. 050 490 6787
[email protected]
Jäsensihteeri: Eija Koskela
Päijänteentie 43 A 2, 00510 Helsinki
[email protected]
puh. 040 576 7076
ITÄ-SUOMEN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS ISLab ry
Puheenjohtaja: Miia Martiskainen
puh. 040 832 9602
[email protected]
Sihteeri/tiedottaja: Maria Laatikainen
puh. 050 413 9532
[email protected]
KESKI-SUOMEN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS K-S Lab Ry
Puheenjohtaja: Marja-Liisa Puttonen
Kaakkoiskaari 25,
40530 Jyväskylä
puh. koti: 040 845 0296
[email protected]
Sihteeri: [email protected]
PIRKANMAAN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS PirLab ry
Puheenjohtaja: Marja-Leena Mattila,
Vellamontie 11, 37800 Toijala,
puh. koti 040 519 4117,
puh. työ (03) 5654 4422,
[email protected]
Sihteeri: Hanna-Liisa Suominen
Jänislahdenkatu 3 B 30, 33410 Tampere
puh. koti 040 829 2141
[email protected]
POHJOIS-SUOMEN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS ry
Puheenjohtaja: Kaisu Ruumensaari
[email protected]
Sihteeri: Auli Järvelä
Perttusenkatu 52, 94600 Kemi
puh. 040 732 4675
[email protected]
Jäsensihteeri: Erkki Savoni
Haapalankatu 3 A 7, 94100 Kemi
puh. koti 040 504 4456
[email protected]
PORVOON
LABORATORIOALAN
YHDISTYS ry
Puheenjohtaja: Tuula Tummala
Pohjoispellontie 1 C 12, 06450 Porvoo
puh. koti 040 545 3844,
puh. työ 050 458 2361
[email protected]
Sihteeri ja tiedotussihteeri:
Merja Heimala
Harjutie 6 F 16, 06750 Tolkkinen
puh. koti 040 501 6540
[email protected]
PÄIJÄT-HÄMEEN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS PäijätLab ry
SATAKUNNAN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS SatLab ry
Puheenjohtaja: Karoliina Ritola
Kivitaskuntie 49, 28220 Pori
puh. 050 545 3209
[email protected]
Sihteeri: Eeva Wahrman
Hallituskatu 7 B 8, 28100 Pori
[email protected]
Jäsensihteeri: Helena Kytöluhta
Kaaripiha 7 as 1, 28600 Pori
puh. työ 020 529 3140,
gsm 044 071 9131
[email protected]
VARSINAIS-SUOMEN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS ry
Puheenjohtaja: Jaana Vainio
Lepomäentie 4, 21380 Aura
puh. 044 284 9199
[email protected]
Sihteeri: Ann Sofie Wierda
Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto
puh. 050 338 7410
[email protected]
Jäsensihteeri: Toini Turtiainen
Rätiälänkatu 11 C 34, 20810 Turku
puh. 040 542 5395
[email protected]
Puheenjohtaja: Raija Nissinen
Kariniemenkatu 28 B 69, 15140 Lahti
[email protected]
Jäsensihteeri: Anu Liukkonen
Markankatu 11, 15240 Lahti
[email protected]
POHJOIS-SAVON
LABORATORIOALAN
YHDISTYS ry
Puheenjohtaja ja jäsensihteeri:
Irja Hiekkamäki
Rissalantie 34 A 4, 70910 Vuorela
puh. työ 044 720 1457,
puh. koti 050 342 5634
[email protected]
Sihteeri: Tiina Kortelainen
Kasurilanmäentie 175,
71800 Siilinjärvi
puh. työ 020 772 4964,
puh. koti 050 348 7034
[email protected]
30
ANALYYSI 2/2012
Puheenjohtaja: Jaana Nousiainen
Miilukatu 5 D 17,
94720 Kemi
puh. 040 523 8816
[email protected],
[email protected]
Varapuheenjohtaja: Elsi Saarenpää
Suohaukantie 2 E 5,
90250 Oulu
puh. 050 306 5186
[email protected]
Sihteeri: Auli Järvelä
Perttusenkatu 52, 94600 Kemi
puh. koti 040 732 4675,
puh. työ 020 463 4547,
[email protected]
[email protected]
II Sihteeri: Päivi Vesala
Kalervontie 9 C 39,
90570 Oulu,
puh. 040 720 2003
[email protected]
Tiedottaja: Margit Häkli
Yläruukintie 7 as 1
28610 Pori
puh. 050 321 4153
[email protected]
Taloudenhoitaja: Tuula Nieminen
Mahlamäentie 14 B 9,
01900 Nurmijärvi,
puh. koti 040 715 0457
[email protected]
Jäsensihteeri: Toini Turtiainen
Rätiälänkatu 11 C 34,
20810 Turku
puh. 040 542 5395
[email protected]
Jäsenmaksut: Riitta Pesonen
Hiekkalantie 17,
80170 Joensuu,
puh. koti 050 400 9516
[email protected]
To imihe nkil ö t ja yh dis tyk se t
SUOMEN LABORATORIOALAN LIITTO RY:N
TOIMIHENKILÖT 2013
Koulutusvastaava:
Irja Hiekkamäki
Rissalantie 34 A 4,
70910 Vuorela
puh. koti 050 342 5634
[email protected],
[email protected]
Luentopäivät:
Merja Lehtinen
Ikurintie 67,
33340 Tampere
puh. koti 040 514 1173
[email protected]
Sormukset ja ammattimerkit
Marianne Lehtonen
Kolkankatu 20 A 5,
15140 Lahti
puh. koti 040 718 1274
[email protected]
Analyysin ja Suomen Laboratorioalan
liiton palvelukortti.
Ilmoita muuttuneista tiedoista postitse tällä kortilla
tai sähköpostilla [email protected]
OSOITE
uusi osoite:
vanha osoite:
Suomen Laboratorioalan Liitto ry
Toini Turtiainen
NIMI
entinen nimi:
TYÖPAIKKA
Rätiälänkatu 11 c 34
20810 Turku
Nimeni:
Syntymäaika
ANALYYSI 1/2013
/
31
MYYNTI- JA HUOLTOPALVELUT
Monipuolisia ja mukautuvia lämpö-, inkubointi-, olosuhde-, vakuumi- ja jäähdyttäviä inkubointikaappeja.
Saatavissa erilaisia modifikaatioita moniin sovelluksiin.
Jousikuormitettu
ovenkahva on helppokäyttöinen ja varma.
Sisäseinät
ovat irroitettavissa ilman
työkaluja.
Patentoitu Spiraali - ilmankierto
takaa lämpötilan jakautumisen kaappiin
www.ordior.fi | [email protected] | +358 9 530 8000
Tervetuloa tutustumaan ORDIOR:n
laajaan tuotevalikoimaan
Chembiossa 20-21.3.2013!
Osasto: 6c39