Yleisimmin käytetyt päihteet, vieroitus ja hoito

Yleisimmin käytetyt päihteet
ja hoidon kulmakivet
Markus Sundqvist
Kettutien erityispoliklinikka
Alkoholin ongelmakäyttö - käsitteitä
Alkoholin riskikäyttö (aikaisemmin: suurkulutus):
Riskikäytön rajat ylittyvät, mutta merkittäviä
alkoholihaittoja tai riippuvuutta ei ole vielä
ilmaantunut.
 Alkoholin haitallinen käyttö: Henkilöllä on selvästi
tunnistettavia alkoholin käytön aiheuttamia fyysisiä
tai psyykkisiä haittoja, muttei riippuvuutta.
 Alkoholiriippuvuus: Oireyhtymä, jonka tyypillisiä
piirteitä ovat mm. juomisen pakonomaisuus,
vieroitusoireet, toleranssin kasvu ja juomisen
jatkuminen haitoista huolimatta.

Katkaisuhoito
Runsaan ja pitkän jatkuneen alkoholinkäytön
lopettaminen hoitotoimien tukemana.
 Tavoitteet:
- Lievittää vieroitusoireita.
- Estää ja hoitaa somaattisia komplikaatioita.
- Vaikuttaa ennusteeseen.
- Motivoida potilasta pitkäjänteisempään
alkoholiongelman hoitoon.
 Vaikeusasteen mukaan:
- ”Avokatko” A-klinikalla, terveyskeskuksessa,
työterveyshuollossa
- Päihdehuoltolaitoksessa
- Sairaalassa

Katkaisuvaiheessa tunnistettava muut
mahdolliset sairaudet
Korvikealkoholimyrkytykset
 Sekamyrkytykset
 Kallovamma
 Epilepsia
 Aivoverenkierron häiriöt
 Diabetes: hypoglykemia tai ketoasidoosi
 Infektiot: pneumonia, meningiitti, sepsis
 Pankreatiitti
 Sydäninsuffisienssi
jne.

Komplisoitumaton vieroitusoireyhtymä
Yleinen sairaudentunne, päänsärky ym.
 Karkeapiirteinen vapina (kädet, kieli,
silmäluomet)
 Pahoinvointi ja oksentelu
 Autonominen hyperaktiivisuus (takykardia,
kohonnut verenpaine, hikoilu)
 Ahdistuneisuus, masennus, ärtyisyys
 Ohimenevät/epämääräiset harha-aistimukset
 Unettomuus

Komplisoitunut vieroitusoireyhtymä
Edellistä vaikeampiasteinen oireyhtymä,
jossa myös somaattisiin komplikaatioihin
viittaavia piirteitä.
 Grand mal-kouristukset
 Delirium tremens
 Wernicken tauti
 Alkoholihallusinoosi

Delirium tremens, ”juoppohulluus”
Puhkeaa yleensä 1-3 vrk juomisen
lopettamisen jälkeen.
 Desorientaatio, sekavuus
 Merkittävä psykomotorinen ja
autonominen hyperaktiivisuus
 Psykoottiset harhat, näköharhat
 Neste- ja suolatasapainon häiriöt
 Kouristukset
 Hoito ensisijaisesti somaattisessa
sairaalassa.

Wernicken tauti
B1-vitamiinin (tiamiinin) puutoksesta
johtuva aivo-orgaaninen oireyhtymä.
Puhkeaa, kun alkoholimetabolia loppuu ja
hiilihydraattimetabolia kiihtyy.
 Neurologiset silmälöydökset
 Amnestinen oireyhtymä
 Desorientaatio, sekavuus
 Kävelyn ja tasapainon häiriö
 Hoito neurologisella osastolla.

Alkoholihallusinoosi
Harvinaisempi kuin alkoholidelirium
 Aistiharhat, usein epämiellyttävät
kuuloharhat
 Ei ajan ja paikan tajun hämärtymistä
 Kestää viikkoja – kuukausia, jää joskus
pysyväksi.
 Hoidossa keskeistä alkoholiriippuvuuden
hyvä hoito sekä psykoosilääkkeet.

Alkoholivieroitus:
Farmakologinen hoito
Tiamiinivarastojen täydennys.
 Neste-suolatasapainon hoito (per os
lievissä tapauksissa).
 Bentsodiatsepiinit: Vaikuttavat
sedatiivisesti ja antikonvulsiivisesti.
 Neuroleptit: Sedatoivat, lievittävät
ahdistusta ja harhaisuutta.
 Muut: Unilääkkeet, mahalääkkeet,
beetasalpaajat ym.

Alkoholiriippuvuuden hoito





Psykososiaaliset hoidot ovat
alkoholiriippuvuuden hoidon perusta:
Tiedon antaminen, keskustelutuki, yksilö-, perheja ryhmäterapiat, vertaistoiminta ym.
Kuitenkin noin vuoden kuluttua hoidosta 4070% aloittaa uudelleen hallitsemattoman
alkoholinkäytön.
Hoitotuloksia voidaan parantaa lääkityksellä.
Disulfirami, (Antabus), naltreksoni (Revia)
Disulfiraami (Antabus)
Estää alkoholin palaessa muodostuvan
asetaldehydin palamista edelleen
etikkahapoksi.
 "Inhotushoito"
 Kontrolloitu antabushoito parantaa
merkittävästi pelkillä psykososiaalisilla
menetelmillä saatuja hoitotuloksia.
 Kontrolloimaton antabushoito on tehoton.
 Ihonalainen depotkapseli on tehoton.
 Yliannos voi aiheuttaa vakavia oireita.

Kannabis
Kannabistuotteet ovat peräisin
hamppukasvista, Cannabis sativa.
 Niitten keskeisin psykoaktiivinen aine on
tetrahydrokannabinoli (THC).
 Marihuana = kasvin kuivattuja lehtiä ja
kukkia.
 Hasis = emikasvin kuivattuja kukintoja.
 Kannabisöljy = väkevöityä THC:ta.

Kannabis huumeena





Suomessa yleisimmin käytetty laiton huume.
Käytetään rauhoittavan ja mielihyvää tuottavan
vaikutuksen takia.
Joka neljännellä 25-34-vuotiaalla on kokemusta
kannabiksen käytöstä.
Heistä 90 %:lla käyttö jää kokeiluasteelle, muille
kehittyy erilaisia haittoja tai kannabisriippuvuus.
Riippuvuus etupäässä psyykkistä.
Vieroitusoireet suht. lievät: ärtyisyys,
levottomuus, masennus, unihäiriöt ym.
Kannabiksesta mahdollisesti aiheutuvat
haittavaikutukset



Kokematon käyttäjä:
Äkillinen paniikki- ja ahdistustila
Äkillinen sekavuustila, aistiharhat, harhaluulot
Krooninen käyttö:
Heikentynyt keskittymis- ja oppimiskyky,
muistihäiriöt
Persoonallisuumuutokset
Amotivaatio-oireyhtymä (väsymys, velttous,
haluttomuus, masentuneisuus…)
Skitsofrenian oirekuva
Somaattiset komplikaatiot: bronkiitti,
COPD, syöpäriski, sikiön kasvuhäiriö (?).
Uudemmat synteettiset kannabinoidit
Spice-tuotteet
 Tutkimuskemikaalit, esim. JWH-018,
”Jehova”.

Sentraaliset stimulantit:
amfetamiini ja kokaiini




Amfetamiini on (buprenorfiinin ohella)
Suomen eniten käytetty pistettävä huume.
Käytetään myös nenän kautta nuuskaamalla
tai suun kautta (”pommina”).
Aiheuttaa herkästi riippuvuutta. Riippuvuus
luonteeltaan enemmän psyykkistä kuin
fyysistä.
Vieroitusoireet melko epäspesifisiä: väsymys,
masennus, ahdistuneisuus, unihäiriöt ym.
Saattavat kestää viikkoja.
Kokaiinin vaikutukset muistuttavat
amfetamiinin. Crack = poltettava kokaiini
Amfetamiinin käytön aiheuttamat
psyykkiset komplikaatiot
Delirium:
- Suurista annoksista
- Oireet: levottomuus, sekavuus, dysforia,
vainoharhaisuus.
 Amfetamiinipsykoosi:
- Yleensä pitkäaikaisen käytön seurauksena
- Oireet: paranoidisuus, skitsofrenian kaltainen
oirekuva, mutta paranee alle kuukaudessa
 Lääkehoito:
- Psykoosilääkkeet, bentsodiatsepiinit lyhytaikaisesti.

Amfetamiinimyrkytys
Yliannoksista, aineiden epäpuhtauksista ja
pitoisuuksien vaihteluista
 Myrkytysoireita ovat takykardia, verenpaineen
nousu, hypertermia, hikoilu, laajat pupillat,
motorinen levottomuus, lihasjäykyys, bruksismi,
hyperrefleksia, paranoia, psykoosit.
 Voi johtaa kuolemaan esim. sydämen
rytmihäiröiden, hypertermian tai kallonsisäisen
verenvuodon takia.
 Hoito oireenmukainen, somaattisessa
sairaalassa.

Amfetamiinijohdannaiset
Useat ns. design-huumeet ovat
amfetamiinin johdoksia. ATS-ryhmä =
Amphetamine-type stimulants.
 Metamfetamiini vaikuttaa vielä
voimakkaammin kuin amfetamiini.
 MDMA = ”ekstaasi”
 MDPV = ”aakkoset”
 4-MMC = mefedroni
 Eivät yleensä näy huumepikatesteissä.

”Gamma”







GHB = gammahydroksibutyratti
”Klubihuume”, aikaansaa euforiaa ja
rentoutumista, voimistaa alkoholin vaikutuksia.
Usein ”kellarilaboratorioista”.
Ei näy tavallisissa huumetesteissä.
Toksinen, aiheuttaa helposti tajuttomuutta
”Tyrmäystipat” sisältävät usein gammaa
GBL = gammabutyrolaktoni, ”lakka”, on gamman
esiaste.
Hallusinogeenit
Aiheuttavat erilaisia aistivääristymiä ja
ajatushäiriöitä. Esimerkiksi:
 LSD
 PCP = fensyklidiini, ”angel dust”
 BDF = bromodragonfly
 Psilosybiini (sienimyrkky)
 Hallusinogeenimyrkytyksiin ei ole
olemassa spesifistä hoitoa.

Pistohuumeiden käytöstä johtuvia
somaattisia komplikaatioita
Krooninen C-hepatiitti n. 60-80 %:lla
suonensisäisten huumeiden käyttäjillä.
 HIV-positiivisuus lisääntynyt 90-luvun
lopulla, sen jälkeen pysynyt alhaisella
tasolla.
 Tulehtunut neulanpistojälki voi johtaa
endokardiittiin.
 Pistäminen vahingossa valtimoon =>
raajojen kärkiosien nekroosit.

Virtsan huumetesteistä
Otetaan valvotusti
 Tulkintaongelmia runsaasti
 Väärät negatiiviset: 1) Ainetta ei ole tutkittu 2)
Virtsa laimeaa 3) Immunologisilla testeillä ei
voida todeta kaikkia aineita (esim. herkkyys
vaihtelee eri bentsodiatsepiineille)
 Väärät positiiviset ristireaktioiden takia
 Positiivinen pikatestitulos tai immunologisen
analysaattorin tulos on varmistettava
massaspektrometrisella menetelmällä
ristiriitaisissa tilanteissa.

Opioidit, yleistä






Opioidien huumekäyttö perustuu niitten
mielihyvää lisäävään (euforisoivaan)
vaikutukseen.
Opioidiriippuvuuden kehityttyä käytön tarkoitus
on myös vieroitusoireiden ehkäiseminen
2000-luvun alussa heroiinin tarjonta väheni ja
Subutexin väärinkäyttö alkoi levitä.
Myös lääkeopioidien (erityisesti kodeiinin ja
tramadolin) väärinkäyttö on yleistynyt.
Vaikea opioidiriippuvuus on usein krooninen,
elinikäinen sairaus.
Oikeuskemiallisesti todetuissa myrkytyskuolemissa opioidilöydökset ovat tavallisia.
Opioidien vaikutuksista
Opioidit vaikuttavat spesifisten reseptorien
kautta. Niistä tärkein on µ-reseptori.
 µ-reseptoreita on mm. keskushermostossa ja
maha-suolikanavassa.
 Opioidien kliinisiä vaikutuksia:
- Euforia
- Sedaatio
- Analgesia
- Ummetus
- Hengitysdepressio (suurista annoksista)
- Silmän mustuaisen supistuminen ym.

Opioidien vieroitusoireita
Ripuli
 Nenän vuotaminen
 Mustuaisen laajeneminen
 Kylmä-kuumatuntemukset, palelu
 Unettomuus
 Ärtyneisyys
 Psykomotorinen kiihtyminen

Opioidivieroitushoito
Vieroitusoireiden puhkeamisen ajankohta
ja niiden kesto riippuu käytetystä aineesta.
 Heroiinivieroitus kestää 7-10 vrk,
buprenorfiinivieroitus 2-4 viikkoa.
 Edellyttää yleensä sekä riittävää
lääkehoitoa että tehokasta
psykososiaalista tukea.

Opioidimyrkytys
Oireet: hengityslama, bradykardia,
hypoksia, kooma, kuolema.
 Potenttien opioidien, esim. heroiinin tai
metadonin yliannoksesta.
 Esim. buprenorfiinin, bentsodiatsepiinien ja
alkoholin samanaikaisesta käytöstä.
 Vasta-aine: naloksoni (lyhytvaikutteinen).

Opioidikorvaushoito metadonilla tai
buprenorfiinilla
Tähän asti tuloksellisin hoitomuoto
kroonisesti opioidiriippuvaisille.
Korvaushoidon tavoitteita:
 Auttaa potilaita sitoutumaan pitkäjänteiseen
hoitosuunnitelmaan.
 Vähentää laittomien päihteiden käyttöä.
 Vähentää rikollisuutta.
 Vähentää sosiaalista syrjäytymistä.
 Ehkäistä tartuntatautien leivämistä.
 Mahdollistaa psykososiaalista kuntoutusta

Lääkkeiden väärinkäyttö ja sekakäyttö
ilmiönä
Päihteiden käytössä uutena ilmiönä suuntaus
laittomista huumeista lääkkeiden käyttöön.
 Ilmiö on kansainvälinen.
 Syinä voivat olla esim. lääkkeiden helppo
saatavuus laillisin keinoin, internetkauppa,
lääkkeiden tasalaatuisuus (reseptilääkkeet).
 Lääkkeiden sekakäyttöongelma johtaa
kroonistuessaan päihdehakuiseen
käyttäytymismalliin, työelämästä syrjäytymiseen,
vaikeuksiin ihmissuhteissa, terveyspalvelujen
suurkulutukseen.

Väärinkäyttöön soveltuvia,
”katukaupassa” suosittuja lääkkeitä






Kaikki opioidit sekä opioideja sisältävät
reseptiyskänlääkkeet
Bentsodiatsepiinit, erityisesti nopeavaikutteiset,
esim. alpratsolaami ja midatsolaami
Barbituraatit
ADHD-lääkkeet metyylifenidaatti ja
dekstroamfetamiini
Muut (ei-PKV) lääkkeet, esim. pregabaliini
(Lyrica), titsanidiini (Sirdalud) ja biperideeni
(Akineton, Ipsatol).
Anaboliset steroidit ja muut dopingaineet.
Bentsodiatsepiinit:
lääketieteellinen käyttö
Rentouttavat lihaksia, ehkäisevät kouristuksia,
lievittävät ahdistusta ja edistavät unen tuloa.
 Käytetään laajasti psykiatristen ja somaattisten
tilojen hoitoon ja eri sairauksiin liittyviin
ahdistusoireisiin ja unettomuuteen.
 Uni- ja ahdistuneisuushäiriöihin lyhytaikaisesti
(käypä hoito).
 Päihdelääketieteessä esim. alkoholivieroitusoireiden hoitoon lyhytaikaisesti (käypä hoito

Bentsodiatsepiinit: merkittävimmät
haittavaikutukset







Sedaatio (johon kehittyy toleranssi)
Psykomotoristen ja kognitiivisten toimintojen
(esim. lähimuistin) heikkeneminen
Yliannostuksesta sekavuutta, puheen
epäselvyyttä, uneliaisuutta, ataksiaa, hengityslama.
Joskus paradoksaalista aggressiivisuutta ja
impulsiivisuutta (disinhibitio)
Lääkeriippuvuuden kehittyminen
Liikenneturvallisuuden vaarantuminen
Alkoholi ja opioidit voimistavat bentsojen
vaikutuksia.
Bentsoriippuvuuden kehittymisen
riskiä lisäävät:
Lääkityksestä riippuvat seikat:
- Lääkityksen kesto
- Suuret annokset
- Valmisteen ominaisuudet (nopea vaikutuksen
alku, lyhyt puoliintumisaika jne.)
 Käyttäjästä riippuvat seikat:
- Aktiivinen tai aiempi päihderiippuvuus tai
väärinkäyttötaipumus
- Persoonallisuushäiriö, erityisesti epävakaa
tai antisosiaalinen pers.häiriö.

Bentsodiatsepiinien vieroitusoireita
Huonovointisuus, ärtyneisyys, ahdistuneisuus
 Unettomuus, häiriintynyt uni-valverytmi
 Agitaatio, motorinen levottomuus
 Autonomisen hermoston hyperaktiivisuus: kohonnut
verenpaine ja syke, käsien vapina, hikoilu ym.
 ”Paniikkihäiriö”
 Hyperrefleksia, lihasjännitys, lihasnykäykset
 Lihas- ja nivelkivut
 Ohimenevät näkö-, kosketus- ja kuuloharhat
 Suurten annosten jälkeen: psykoottiset reaktiot,
delirium, vieroituskouristukset.

Lääkevieroituksen periaatteita
Avovieroitus edellyttää potilaalta yhteistyökykyä ja –
halukkuutta.
 Hyvä valmennus ennen vieroitushoidon aloitusta
helpottaa prosessin läpiviemistä.
 Alkuvaiheessa tavoitteena stabiloida potilaan lääkkeiden
käyttö.
 Lyhytvaikutteiset valmisteet vaihdetaan
pitkävaikutteisiksi.
 Lääkityksen tulee aina olla riittävän valvottua.
 Tehdään kirjallinen vähennyssuunnitelma.
 Hoidon kesto on yksilöllinen, riippuen potilaan
riippuvuuden vaikeusasteesta.

Laitoshoidon
indikaatiot
 Kaoottinen monipäihderiippuvuus (jossa




riskeinä esim. yliannostusmyrkytys, itsetuhoinen
tai aggressiivinen käyttäytyminen).
Hallitsematon alkoholin käyttö osana
sekakäyttöä.
Suurannosriippuvuus lääkkeisiin eikä toleranssin
laskeminen toteudu avohoidossa.
Heikentynyt yleinen toimintakyky tai
kognitiivinen toiminta.
Sairaalahoitoa vaativa somaattinen tai
psykiatrinen sairaus, joka priorisoitava ensin.