Yleisimmin käytetyt päihteet ja hoidon kulmakivet Markus Sundqvist Kettutien erityispoliklinikka Alkoholin ongelmakäyttö - käsitteitä Alkoholin riskikäyttö (aikaisemmin: suurkulutus): Riskikäytön rajat ylittyvät, mutta merkittäviä alkoholihaittoja tai riippuvuutta ei ole vielä ilmaantunut. Alkoholin haitallinen käyttö: Henkilöllä on selvästi tunnistettavia alkoholin käytön aiheuttamia fyysisiä tai psyykkisiä haittoja, muttei riippuvuutta. Alkoholiriippuvuus: Oireyhtymä, jonka tyypillisiä piirteitä ovat mm. juomisen pakonomaisuus, vieroitusoireet, toleranssin kasvu ja juomisen jatkuminen haitoista huolimatta. Katkaisuhoito Runsaan ja pitkän jatkuneen alkoholinkäytön lopettaminen hoitotoimien tukemana. Tavoitteet: - Lievittää vieroitusoireita. - Estää ja hoitaa somaattisia komplikaatioita. - Vaikuttaa ennusteeseen. - Motivoida potilasta pitkäjänteisempään alkoholiongelman hoitoon. Vaikeusasteen mukaan: - ”Avokatko” A-klinikalla, terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa - Päihdehuoltolaitoksessa - Sairaalassa Katkaisuvaiheessa tunnistettava muut mahdolliset sairaudet Korvikealkoholimyrkytykset Sekamyrkytykset Kallovamma Epilepsia Aivoverenkierron häiriöt Diabetes: hypoglykemia tai ketoasidoosi Infektiot: pneumonia, meningiitti, sepsis Pankreatiitti Sydäninsuffisienssi jne. Komplisoitumaton vieroitusoireyhtymä Yleinen sairaudentunne, päänsärky ym. Karkeapiirteinen vapina (kädet, kieli, silmäluomet) Pahoinvointi ja oksentelu Autonominen hyperaktiivisuus (takykardia, kohonnut verenpaine, hikoilu) Ahdistuneisuus, masennus, ärtyisyys Ohimenevät/epämääräiset harha-aistimukset Unettomuus Komplisoitunut vieroitusoireyhtymä Edellistä vaikeampiasteinen oireyhtymä, jossa myös somaattisiin komplikaatioihin viittaavia piirteitä. Grand mal-kouristukset Delirium tremens Wernicken tauti Alkoholihallusinoosi Delirium tremens, ”juoppohulluus” Puhkeaa yleensä 1-3 vrk juomisen lopettamisen jälkeen. Desorientaatio, sekavuus Merkittävä psykomotorinen ja autonominen hyperaktiivisuus Psykoottiset harhat, näköharhat Neste- ja suolatasapainon häiriöt Kouristukset Hoito ensisijaisesti somaattisessa sairaalassa. Wernicken tauti B1-vitamiinin (tiamiinin) puutoksesta johtuva aivo-orgaaninen oireyhtymä. Puhkeaa, kun alkoholimetabolia loppuu ja hiilihydraattimetabolia kiihtyy. Neurologiset silmälöydökset Amnestinen oireyhtymä Desorientaatio, sekavuus Kävelyn ja tasapainon häiriö Hoito neurologisella osastolla. Alkoholihallusinoosi Harvinaisempi kuin alkoholidelirium Aistiharhat, usein epämiellyttävät kuuloharhat Ei ajan ja paikan tajun hämärtymistä Kestää viikkoja – kuukausia, jää joskus pysyväksi. Hoidossa keskeistä alkoholiriippuvuuden hyvä hoito sekä psykoosilääkkeet. Alkoholivieroitus: Farmakologinen hoito Tiamiinivarastojen täydennys. Neste-suolatasapainon hoito (per os lievissä tapauksissa). Bentsodiatsepiinit: Vaikuttavat sedatiivisesti ja antikonvulsiivisesti. Neuroleptit: Sedatoivat, lievittävät ahdistusta ja harhaisuutta. Muut: Unilääkkeet, mahalääkkeet, beetasalpaajat ym. Alkoholiriippuvuuden hoito Psykososiaaliset hoidot ovat alkoholiriippuvuuden hoidon perusta: Tiedon antaminen, keskustelutuki, yksilö-, perheja ryhmäterapiat, vertaistoiminta ym. Kuitenkin noin vuoden kuluttua hoidosta 4070% aloittaa uudelleen hallitsemattoman alkoholinkäytön. Hoitotuloksia voidaan parantaa lääkityksellä. Disulfirami, (Antabus), naltreksoni (Revia) Disulfiraami (Antabus) Estää alkoholin palaessa muodostuvan asetaldehydin palamista edelleen etikkahapoksi. "Inhotushoito" Kontrolloitu antabushoito parantaa merkittävästi pelkillä psykososiaalisilla menetelmillä saatuja hoitotuloksia. Kontrolloimaton antabushoito on tehoton. Ihonalainen depotkapseli on tehoton. Yliannos voi aiheuttaa vakavia oireita. Kannabis Kannabistuotteet ovat peräisin hamppukasvista, Cannabis sativa. Niitten keskeisin psykoaktiivinen aine on tetrahydrokannabinoli (THC). Marihuana = kasvin kuivattuja lehtiä ja kukkia. Hasis = emikasvin kuivattuja kukintoja. Kannabisöljy = väkevöityä THC:ta. Kannabis huumeena Suomessa yleisimmin käytetty laiton huume. Käytetään rauhoittavan ja mielihyvää tuottavan vaikutuksen takia. Joka neljännellä 25-34-vuotiaalla on kokemusta kannabiksen käytöstä. Heistä 90 %:lla käyttö jää kokeiluasteelle, muille kehittyy erilaisia haittoja tai kannabisriippuvuus. Riippuvuus etupäässä psyykkistä. Vieroitusoireet suht. lievät: ärtyisyys, levottomuus, masennus, unihäiriöt ym. Kannabiksesta mahdollisesti aiheutuvat haittavaikutukset Kokematon käyttäjä: Äkillinen paniikki- ja ahdistustila Äkillinen sekavuustila, aistiharhat, harhaluulot Krooninen käyttö: Heikentynyt keskittymis- ja oppimiskyky, muistihäiriöt Persoonallisuumuutokset Amotivaatio-oireyhtymä (väsymys, velttous, haluttomuus, masentuneisuus…) Skitsofrenian oirekuva Somaattiset komplikaatiot: bronkiitti, COPD, syöpäriski, sikiön kasvuhäiriö (?). Uudemmat synteettiset kannabinoidit Spice-tuotteet Tutkimuskemikaalit, esim. JWH-018, ”Jehova”. Sentraaliset stimulantit: amfetamiini ja kokaiini Amfetamiini on (buprenorfiinin ohella) Suomen eniten käytetty pistettävä huume. Käytetään myös nenän kautta nuuskaamalla tai suun kautta (”pommina”). Aiheuttaa herkästi riippuvuutta. Riippuvuus luonteeltaan enemmän psyykkistä kuin fyysistä. Vieroitusoireet melko epäspesifisiä: väsymys, masennus, ahdistuneisuus, unihäiriöt ym. Saattavat kestää viikkoja. Kokaiinin vaikutukset muistuttavat amfetamiinin. Crack = poltettava kokaiini Amfetamiinin käytön aiheuttamat psyykkiset komplikaatiot Delirium: - Suurista annoksista - Oireet: levottomuus, sekavuus, dysforia, vainoharhaisuus. Amfetamiinipsykoosi: - Yleensä pitkäaikaisen käytön seurauksena - Oireet: paranoidisuus, skitsofrenian kaltainen oirekuva, mutta paranee alle kuukaudessa Lääkehoito: - Psykoosilääkkeet, bentsodiatsepiinit lyhytaikaisesti. Amfetamiinimyrkytys Yliannoksista, aineiden epäpuhtauksista ja pitoisuuksien vaihteluista Myrkytysoireita ovat takykardia, verenpaineen nousu, hypertermia, hikoilu, laajat pupillat, motorinen levottomuus, lihasjäykyys, bruksismi, hyperrefleksia, paranoia, psykoosit. Voi johtaa kuolemaan esim. sydämen rytmihäiröiden, hypertermian tai kallonsisäisen verenvuodon takia. Hoito oireenmukainen, somaattisessa sairaalassa. Amfetamiinijohdannaiset Useat ns. design-huumeet ovat amfetamiinin johdoksia. ATS-ryhmä = Amphetamine-type stimulants. Metamfetamiini vaikuttaa vielä voimakkaammin kuin amfetamiini. MDMA = ”ekstaasi” MDPV = ”aakkoset” 4-MMC = mefedroni Eivät yleensä näy huumepikatesteissä. ”Gamma” GHB = gammahydroksibutyratti ”Klubihuume”, aikaansaa euforiaa ja rentoutumista, voimistaa alkoholin vaikutuksia. Usein ”kellarilaboratorioista”. Ei näy tavallisissa huumetesteissä. Toksinen, aiheuttaa helposti tajuttomuutta ”Tyrmäystipat” sisältävät usein gammaa GBL = gammabutyrolaktoni, ”lakka”, on gamman esiaste. Hallusinogeenit Aiheuttavat erilaisia aistivääristymiä ja ajatushäiriöitä. Esimerkiksi: LSD PCP = fensyklidiini, ”angel dust” BDF = bromodragonfly Psilosybiini (sienimyrkky) Hallusinogeenimyrkytyksiin ei ole olemassa spesifistä hoitoa. Pistohuumeiden käytöstä johtuvia somaattisia komplikaatioita Krooninen C-hepatiitti n. 60-80 %:lla suonensisäisten huumeiden käyttäjillä. HIV-positiivisuus lisääntynyt 90-luvun lopulla, sen jälkeen pysynyt alhaisella tasolla. Tulehtunut neulanpistojälki voi johtaa endokardiittiin. Pistäminen vahingossa valtimoon => raajojen kärkiosien nekroosit. Virtsan huumetesteistä Otetaan valvotusti Tulkintaongelmia runsaasti Väärät negatiiviset: 1) Ainetta ei ole tutkittu 2) Virtsa laimeaa 3) Immunologisilla testeillä ei voida todeta kaikkia aineita (esim. herkkyys vaihtelee eri bentsodiatsepiineille) Väärät positiiviset ristireaktioiden takia Positiivinen pikatestitulos tai immunologisen analysaattorin tulos on varmistettava massaspektrometrisella menetelmällä ristiriitaisissa tilanteissa. Opioidit, yleistä Opioidien huumekäyttö perustuu niitten mielihyvää lisäävään (euforisoivaan) vaikutukseen. Opioidiriippuvuuden kehityttyä käytön tarkoitus on myös vieroitusoireiden ehkäiseminen 2000-luvun alussa heroiinin tarjonta väheni ja Subutexin väärinkäyttö alkoi levitä. Myös lääkeopioidien (erityisesti kodeiinin ja tramadolin) väärinkäyttö on yleistynyt. Vaikea opioidiriippuvuus on usein krooninen, elinikäinen sairaus. Oikeuskemiallisesti todetuissa myrkytyskuolemissa opioidilöydökset ovat tavallisia. Opioidien vaikutuksista Opioidit vaikuttavat spesifisten reseptorien kautta. Niistä tärkein on µ-reseptori. µ-reseptoreita on mm. keskushermostossa ja maha-suolikanavassa. Opioidien kliinisiä vaikutuksia: - Euforia - Sedaatio - Analgesia - Ummetus - Hengitysdepressio (suurista annoksista) - Silmän mustuaisen supistuminen ym. Opioidien vieroitusoireita Ripuli Nenän vuotaminen Mustuaisen laajeneminen Kylmä-kuumatuntemukset, palelu Unettomuus Ärtyneisyys Psykomotorinen kiihtyminen Opioidivieroitushoito Vieroitusoireiden puhkeamisen ajankohta ja niiden kesto riippuu käytetystä aineesta. Heroiinivieroitus kestää 7-10 vrk, buprenorfiinivieroitus 2-4 viikkoa. Edellyttää yleensä sekä riittävää lääkehoitoa että tehokasta psykososiaalista tukea. Opioidimyrkytys Oireet: hengityslama, bradykardia, hypoksia, kooma, kuolema. Potenttien opioidien, esim. heroiinin tai metadonin yliannoksesta. Esim. buprenorfiinin, bentsodiatsepiinien ja alkoholin samanaikaisesta käytöstä. Vasta-aine: naloksoni (lyhytvaikutteinen). Opioidikorvaushoito metadonilla tai buprenorfiinilla Tähän asti tuloksellisin hoitomuoto kroonisesti opioidiriippuvaisille. Korvaushoidon tavoitteita: Auttaa potilaita sitoutumaan pitkäjänteiseen hoitosuunnitelmaan. Vähentää laittomien päihteiden käyttöä. Vähentää rikollisuutta. Vähentää sosiaalista syrjäytymistä. Ehkäistä tartuntatautien leivämistä. Mahdollistaa psykososiaalista kuntoutusta Lääkkeiden väärinkäyttö ja sekakäyttö ilmiönä Päihteiden käytössä uutena ilmiönä suuntaus laittomista huumeista lääkkeiden käyttöön. Ilmiö on kansainvälinen. Syinä voivat olla esim. lääkkeiden helppo saatavuus laillisin keinoin, internetkauppa, lääkkeiden tasalaatuisuus (reseptilääkkeet). Lääkkeiden sekakäyttöongelma johtaa kroonistuessaan päihdehakuiseen käyttäytymismalliin, työelämästä syrjäytymiseen, vaikeuksiin ihmissuhteissa, terveyspalvelujen suurkulutukseen. Väärinkäyttöön soveltuvia, ”katukaupassa” suosittuja lääkkeitä Kaikki opioidit sekä opioideja sisältävät reseptiyskänlääkkeet Bentsodiatsepiinit, erityisesti nopeavaikutteiset, esim. alpratsolaami ja midatsolaami Barbituraatit ADHD-lääkkeet metyylifenidaatti ja dekstroamfetamiini Muut (ei-PKV) lääkkeet, esim. pregabaliini (Lyrica), titsanidiini (Sirdalud) ja biperideeni (Akineton, Ipsatol). Anaboliset steroidit ja muut dopingaineet. Bentsodiatsepiinit: lääketieteellinen käyttö Rentouttavat lihaksia, ehkäisevät kouristuksia, lievittävät ahdistusta ja edistavät unen tuloa. Käytetään laajasti psykiatristen ja somaattisten tilojen hoitoon ja eri sairauksiin liittyviin ahdistusoireisiin ja unettomuuteen. Uni- ja ahdistuneisuushäiriöihin lyhytaikaisesti (käypä hoito). Päihdelääketieteessä esim. alkoholivieroitusoireiden hoitoon lyhytaikaisesti (käypä hoito Bentsodiatsepiinit: merkittävimmät haittavaikutukset Sedaatio (johon kehittyy toleranssi) Psykomotoristen ja kognitiivisten toimintojen (esim. lähimuistin) heikkeneminen Yliannostuksesta sekavuutta, puheen epäselvyyttä, uneliaisuutta, ataksiaa, hengityslama. Joskus paradoksaalista aggressiivisuutta ja impulsiivisuutta (disinhibitio) Lääkeriippuvuuden kehittyminen Liikenneturvallisuuden vaarantuminen Alkoholi ja opioidit voimistavat bentsojen vaikutuksia. Bentsoriippuvuuden kehittymisen riskiä lisäävät: Lääkityksestä riippuvat seikat: - Lääkityksen kesto - Suuret annokset - Valmisteen ominaisuudet (nopea vaikutuksen alku, lyhyt puoliintumisaika jne.) Käyttäjästä riippuvat seikat: - Aktiivinen tai aiempi päihderiippuvuus tai väärinkäyttötaipumus - Persoonallisuushäiriö, erityisesti epävakaa tai antisosiaalinen pers.häiriö. Bentsodiatsepiinien vieroitusoireita Huonovointisuus, ärtyneisyys, ahdistuneisuus Unettomuus, häiriintynyt uni-valverytmi Agitaatio, motorinen levottomuus Autonomisen hermoston hyperaktiivisuus: kohonnut verenpaine ja syke, käsien vapina, hikoilu ym. ”Paniikkihäiriö” Hyperrefleksia, lihasjännitys, lihasnykäykset Lihas- ja nivelkivut Ohimenevät näkö-, kosketus- ja kuuloharhat Suurten annosten jälkeen: psykoottiset reaktiot, delirium, vieroituskouristukset. Lääkevieroituksen periaatteita Avovieroitus edellyttää potilaalta yhteistyökykyä ja – halukkuutta. Hyvä valmennus ennen vieroitushoidon aloitusta helpottaa prosessin läpiviemistä. Alkuvaiheessa tavoitteena stabiloida potilaan lääkkeiden käyttö. Lyhytvaikutteiset valmisteet vaihdetaan pitkävaikutteisiksi. Lääkityksen tulee aina olla riittävän valvottua. Tehdään kirjallinen vähennyssuunnitelma. Hoidon kesto on yksilöllinen, riippuen potilaan riippuvuuden vaikeusasteesta. Laitoshoidon indikaatiot Kaoottinen monipäihderiippuvuus (jossa riskeinä esim. yliannostusmyrkytys, itsetuhoinen tai aggressiivinen käyttäytyminen). Hallitsematon alkoholin käyttö osana sekakäyttöä. Suurannosriippuvuus lääkkeisiin eikä toleranssin laskeminen toteudu avohoidossa. Heikentynyt yleinen toimintakyky tai kognitiivinen toiminta. Sairaalahoitoa vaativa somaattinen tai psykiatrinen sairaus, joka priorisoitava ensin.
© Copyright 2024