1. No category

Metallityöväen Liiton 21. liittokokous
Metallityöväen Työttömyyskassan varsinainen edustajiston kokous
Liittokokouksen ja
työttömyyskassan edustajiston
kokouksen päätökset
Metallityöväen Liitto ry
Metallityöväen Työttömyyskassa
ISBN 978-951-9470-91-7
Jaarli 2012
2
Sisällysluettelo
Edunvalvonta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
1Työehtosopimustoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
1.1 Sopimus- ja neuvottel
ujärjestelmä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
1.2 Työpalkat ja palkkapolitiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
1.3Työaika. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
1.4Työsuhdeturva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
1.5Luottamushenkilöt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
1.6 Sosiaaliset määräykset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
1.7 Muut työehtosopimustoimintaa tai työlainsäädäntöä koskevat
päätökset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
2 Työympäristö, työsuojelu ja sosiaalipolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
2.1Työsuojelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
2.2 Lakisääteinen sosiaaliturva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
2.3Työttömyysturva. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
3 Tutkimustoiminta ja talouspolitiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
3.1 Teollisuus- ja elinkeinopolitiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
3.2 Talous- ja veropolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
3.3Tutkimustoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
4 Kansainvälinen toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
4.1 Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet . . . . . 32
4.2 Kansainväliset yhteydet ja edunvalvonta. . . . . . . . . . . . . . . . . 33
4.3 Kansainvälinen konserniyhteistyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35
4.4 Ammattiosastojen kansainvälisen toiminnan tukeminen. . . . . 36
5Järjestötoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
5.1 Ammattiosastojen toiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
5.2 Seuturyhmät ja aluetoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
5.3 Järjestäytyminen ja jäsenhankinta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40
5.4 Jäsenrekisteri ja aktiivirekisteri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
5.5Nuorisotoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44
5.6 Tasa-arvo, maahanmuuttajat ja kulttuuritoiminta. . . . . . . . . . 46
5.7Veteraanitoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47
5.8 Ruotsinkielinen toiminta – svenskspråkig verksamhet. . . . . . . 48
Edunvalvontaa tukevat toiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49
6Koulutustoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49
6.1 Yleinen koulutuspolitiikka ja ammatillinen edunvalvonta. . . . 49
3
6.2Koulutussopimus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50
6.3 Alueellinen ja paikallinen koulutus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51
6.4Murikka-opisto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
6.5Koulutusperiaatteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53
7Tiedotustoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55
7.1Ahjo. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55
7.2 Verkkosivut ja muu sähköinen viestintä . . . . . . . . . . . . . . . . . 57
7.3 Muu tiedotustoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58
8 Liiton talous ja hallinto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59
Liiton talous. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59
8.1Liittomaksu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59
8.2Jäsenedut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60
8.3 Avustukset ja korvaukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61
8.4 Muut taloutta koskevat päätökset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62
Liiton hallinto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63
8.5 Voimavaroja keskustoimistoon ja aluetoimistoihin . . . . . . . . . 63
8.6 Atk- ja puhelintoimintojen kehittäminen. . . . . . . . . . . . . . . . 65
8.7 Muut hallintoa koskevat päätökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66
Sääntömuutokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
9 Liiton säännöt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
10 Aluejärjestön säännöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
11 Ammattiosaston säännöt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
12 Työhuonekunnan säännöt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
68
68
73
74
76
Henkilövalinnat 2012–2016. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77
Liittohallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77
Liittovaltuusto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77
Metalliliiton keskeiset linjaukset seuraavalle liittokokouskaudelle. . . . . 80
Metallityöväen Työttömyyskassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81
13 Metallityöväen Työttömyyskassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81
13.1 Työttömyyskassan jäsenmaksu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82
13.2 Työttömyyskassan toiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83
13.3 Työttömyyskassojen yhdistyminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85
14 Sääntömuutokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86
Henkilövalinnat 2012–2016. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87
Kassan hallitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87
Kassan valtuusto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87
4
Edunvalvonta
1 Työehtosopimustoiminta
1.1 Sopimus- ja neuvottelujärjestelmä
Esityksiä tehneet ammattiosastot ja aluejärjestöt
1, 2, 5, 6, 7, 11, 12, 17, 21, 23, 28, 29, 41, 49, 54, 56, 57, 58, 60, 66, 72, 74, 77,
78, 80, 81, 82, 84, 87, 90, 97, 103, 109, 114, 117, 128, 148, 169, 175, 179, 182,
195, 200, 205, 213, 221, 227, 235, 242, 250, 256, 268, 271, 272, 274, 275, 287,
289, 295, 302, 309, 313, 338, 345, 346, 366, 368, 402, 424, Häme-Pirkanmaan
aluejärjestö
Esitykset 1.1.1–1.1.122
Tiivistelmä esityksistä
Esityksissä korostuvat keskitettyjen ja liittokohtaisten työmarkkinaratkaisujen
tarkoituksenmukaisuus, pituus, työehtosopimusten yleissitovuus, selkeys ja tulkintaoikeudet, sopimusten käytettävyys ja valvonta, paikallinen sopiminen sekä
vuokratyövoiman käyttö ja sopimusten muoto.
Kolmikantaisesta neuvottelujärjestelmästä ei tule luopua ja yhteistyötä muiden teknologiateollisuuden liittojen kanssa tulee lisätä työehtosopimusneuvotteluissa. Sopimusratkaisuissa tulee olla perälauta.
Yleissitovuuden säilyminen turvattava, sopimusmääräyksiä on täsmennettävä ja selvennettävä sekä työntekijöiden tulkintaoikeutta parannettava.
Ulkopuolisen työvoiman käytölle tulee asettaa täsmälliset pelisäännöt ja
vuokratyövoimaa tulisi voida käyttää vain rajatun ajan.
Vuokratyöntekijöiden ja lähetettyjen työntekijöiden työehtoja tulee parantaa, käyttäjäyrityksen tulee kantaa vastuu heidän työehdoistaan ja -oloistaan.
Luottamusmiehillä on oltava käytännön oikeudet ja mahdollisuus valvoa
vuokratun työvoiman työehtoja. Keskeisten työehtojen tulee olla samantasoisia
kuin tilaajayrityksen työntekijöillä.
Paikallisesti sovittavien asioiden määrää ei pidä nykyisestä lisätä työehtosopimuksessa ja sopimuksiin edellytetään selkeitä pelisääntöjä sekä perälautamallia.
Yrityskohtaisiin palkka- ja työehtosopimuksiin ei mennä.
Paikalliset sopimukset on tehtävä aina kirjallisesti. Paikallisia sopimuksia ei
tule voida tehdä työpaikoilla, joissa ei ole valittu pääluottamusmiestä. Sopijaosa-
5
puolten koulutusta tulee lisätä.
Kaivosalalle on perustettava oma työehtosopimusneuvottelukunta. Tietoliikennealalle on saatava oma työehtosopimus. Peltialan sopimus samantasoiseksi
kuin pääalan sopimus.
Liittokokouksen päätös
Liiton ensisijaisena sopimustavoitteena on keskitetty sopimusratkaisu. Työehtosopimustoiminnan osalta kehitetään yhteistyötä muiden ammattiliittojen kanssa.
Työehtosopimusratkaisuja arvioitaessa pääpaino on sopimuksen sisällössä, ei
muodossa. Liitto jatkaa työelämän laadullisten uudistusten kehittämistä, tavoitteena on eri sopimusalojen ja ammatti-, ikä- ja kansallisuusryhmien sekä sukupuolien tasavertainen kohtelu. Liitto huomioi toimintaympäristön muutokset
sopimusalojen työehtosopimuksista neuvoteltaessa.
Paikallinen sopiminen on osa työehtosopimusjärjestelmää. Työehtosopimuksen pakottavien määräysten on oltava sopimisen perälautana. Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisesti, ellei toisin sovita. Paikallisen sopimisen edellytys on
kehittyvä ja toimiva neuvottelu- ja luottamusmiesjärjestelmä sekä ammattiosastojen roolin vahvistaminen. Tasavertaisten sopimismahdollisuuksien takaamiseksi sopimusosapuolet järjestävät tehokasta koulutusta ja ohjausta työehtosopimuksen määräysten oikeaan soveltamiseen.
Palveluiden, tavaroiden, työvoiman ja pääomien vapaa liikkuvuus Euroopan
Unionin alueella sekä tuotannon paineet sijoittua halvemman työvoiman maihin, uusille kehittyville markkinoille ovat muuttaneet edunvalvonnan luonteen
entistä kansainvälisemmäksi. Liitto ohjaa voimavaroja kansainvälisen edunvalvonnan tehtäviin.
Tuotannon verkostoituminen, erilainen alihankinta ja vuokratyövoiman käytön lisääntyminen vaikeuttavat työehtosopimusten ja työlainsäädännön noudattamisen valvontaa. Viranomaisvalvontaa tulee edelleen lisätä niin, että väärinkäytökset voidaan estää. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen on
voitava tarkastaa, että alihankkijoiden ja vuokratyöntekijöiden työehdot ovat
lain ja työehtosopimuksen mukaisia.
6
1.2 Työpalkat ja palkkapolitiikka
Esityksiä tehneet ammattiosastot ja aluejärjestöt
1, 2, 4, 5, 6, 7, 8, 11, 13, 17, 21, 23, 29, 35, 41, 43, 49, 52, 55, 56, 57, 58, 59, 66,
70, 72, 74, 80, 81, 82, 84, 87, 97, 99, 100,103, 109, 111, 122, 127, 128, 134,
135, 146, 147, 148, 168, 169, 172, 175, 186, 191, 195, 196, 200, 201, 205, 210,
213, 221, 227, 233, 235, 250, 254, 256, 268, 270, 272, 274, 275, 282, 286, 287,
289, 294, 295, 302, 307, 308, 309, 312, 313, 317, 323, 332, 337, 338, 340, 343,
345, 353, 366, 368, 369, 376, Häme-Pirkanmaan aluejärjestö, Varsinais-SuomiSatakunnan aluejärjestö
Esitykset 1.2.1–1.2.413
Tiivistelmä esityksistä
Palkkapolitiikan tavoitteena on turvata metalliteollisuuden työntekijöiden kilpailukykyinen ja positiivinen palkkakehitys alan tuottavuus huomioiden sekä
kohottaa metallialan työn arvostusta. Palkkaperusteita on korotettava yleiskorotusta enemmän. Yleiskorotukset on toteutettava kaikille senttimääräisesti yhtä
suurina. Ei paikallisesti sovittavia työpaikkakohtaisia eriä.
Liiton eri sopimusalojen tuotannon rakenteiden ja työn sisällölliset muutokset edellyttävät palkkarakenteen ylläpitoa ja kehittämistä eri palkkaustavat huomioiden. Vaativuuden mittausjärjestelmien tulee mitata töiden erityispiirteitä
niin, että samapalkkaisuus ja töiden samanarvoisuus toteutuu.
Henkilökohtaista palkanosuutta kehitettäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota sen määritysperusteisiin, käyttöön ja prosentuaaliseen tasoon. Henkilökohtaisen palkanosuuden korotuksen tulee näkyä myös aikapalkkakehityksessä.
Palvelusvuosilisän ansaintaperiaatteessa tulee huomioida työsuhteiden monimuotoisuuden ja keston kehitys. Palvelusvuosilisän ansaintaedellytyksiä tulisi
kehittää niin työsuhteen alku- kuin loppupäästä.
Työntekijöiden ikään, työuraan ja kouluttautumiseen liittyvät tilanteet tulee
huomioida työehtosopimusten palkkamääräyksistä neuvoteltaessa.
Palvelusvuosi- ja muita lisiä tulee voida muuttaa palkallisiksi vapaiksi työntekijän näin halutessa.
Vuorotyö- ja muita erillisiä lisiä ja korvauksia tulee kehittää ja korottaa. Vuorotyötä tekevien arkipyhäkorvauksissa tulee huomioida kaikki työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät. Arkipyhäkorvausten maksuedellytyksiä pitää kehittää.
Itsenäisyyspäivän palkan määräytyminen on saatava arkipyhäsäännösten piiriin.
Työskentelymääräyksiä tehdasalueen ulkopuolella on selkeytettävä ja parannettava. Päivärahan ja matkakorvausten maksamisen edellytyksiä tulee kehittää.
Komennustyötä tekevien asumistasoa komennuskohteissa tulee parantaa yksilöllisyys huomioiden.
7
Tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen on edellyttänyt työssä oppimisen, ammatillisen koulutuksen ja ammattitutkintojen tehostamista. Tämä kehitys vaatii työnopastajien ansiotason ja oppilaspalkkojen kehityksen turvaamista.
Palkkaustapoja ja -menetelmiä tulisi kehittää niin, että ne ovat kannustavia
kaikki liiton sopimusalat huomioiden.
Keskituntiansion käyttöön ja laskentaperusteisiin tulee kiinnittää huomiota.
Liittokokouksen päätös
Liiton tavoitteena ovat senttimääräiset palkankorotukset, reaaliansioiden ja ostovoiman parantaminen ja työelämän laadullisten uudistusten jatkaminen. Työehtosopimusratkaisuja arvioitaessa pääpaino on solidaarisella palkkapolitiikalla,
jonka tavoitteena on lisätä liiton eri sopimusaloilla tehtävän työn arvostusta ja
reaaliansioiden kasvua. Palkkapolitiikan tulee turvata oikeudenmukaiset ja kilpailukykyiset palkat, jotta alalle hakeutuu koulutettuja ja ammattitaitoisia työntekijöitä.
Tuottavuuden kasvu ja inflaatio tulee huomioida palkkapolitiikassa.
Työehtosopimusten palkkaratkaisujen tavoitteena on yhtenäisen palkkakehityksen takaava yleiskorotus.
Palkkarakenteen käyttöä ja ylläpitoa jatketaan. Palkkarakennetta kehitetään
vastaamaan muuttuneita työoloja ja tehtäviä. Palkkaustapoja ja menetelmiä tullaan kehittämään niin, että ne ovat kilpailukykyisiä ja kannustavia eri sopimusalat huomioiden.
Palvelusvuosilisän ansaintaperiaatetta ja maksamista kehitetään niin, että se
ottaa huomioon työntekijöiden ja työelämän monimuotoisuuden ja työsuhteiden keston.
Erillisiä lisiä ja korvauksia koskevia työehtosopimusmääräyksiä kehitetään
muun muassa tasoa parantaen.
Tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen edellyttää työssä oppimisen,
ammatillisen koulutuksen ja ammattitutkintojen tehostamista, siksi työnopastajien ja työpaikkaohjaajien ansiotason kehitys tulee turvata.
Matkatyöhön liittyviä sopimusmääräyksiä parannetaan.
8
1.3 Työaika
Esityksiä tehneet ammattiosastot ja aluejärjestöt
1, 2, 4, 5, 6, 7, 8, 11, 12, 13, 17, 23, 28, 29, 41, 43, 49, 52, 54, 55, 56, 57, 58, 63,
66, 70, 72, 74, 77, 80, 81, 84, 87, 97, 99, 100, 103, 111, 117, 122, 128, 135, 141,
146, 147, 148, 168, 169, 174, 175, 186, 191, 195, 196, 197, 200, 205, 210, 213,
221, 233, 235,242, 250, 256, 268, 271, 272, 275, 282, 287, 289, 294, 295, 309,
312, 313, 317, 323, 332, 337, 338, 340, 343, 345, 353, 366, 368, 369, 376, 402,
403, 424, Häme-Pirkanmaan aluejärjestö
Esitykset 1.3.1–1.3.167
Tiivistelmä esityksistä
Ammattiosastot ovat tehneet liittokokoukselle erimuotoisia työaikaan ja vuosilomaan liittyviä esityksiä. Työajan lyhentäminen vuosilomajärjestelyin on ollut
esityksistä selvästi vallitsevin.
Kokonaistyöaikaa esitetään lyhennettäväksi. Esityksissä korostuu ylitöiden
lakisääteisen enimmäismäärän rajoittaminen sekä eri vuorotyömallien työajan
lyhentäminen ja lyhennyskorvausten korottaminen.
Työtuntijärjestelmää muutettaessa noudatettavaa ilmoitusaikaa esitetään pidennettäväksi.
Työnantajan mahdollisuutta määrätä lauantai työpäiväksi halutaan rajoittaa.
Työajan tasaamista ja työaikajärjestelyjä koskevissa esityksissä pääpaino on
ollut paikalliseen sopimiseen liittyvien menettelysääntöjen tarkistamisessa ja
työajan tasaamisjärjestelmän kehittämisessä. Päivä- ja kaksivuorotyössä esitetään
työajan lyhennyskorvauksen maksamista aina vapaan pitämisen yhteydessä.
Liittokokouksen päätös
Liitto seuraa työajan kehitystä Euroopan unionin alueella ja jatkaa aktiivista
toimintaa pitääkseen työajan kilpailukykyisenä Suomen metalliteollisuuden
keskeisten eurooppalaisten kilpailijamaiden kanssa. Liitto tukee Euroopan metallityöläisten tavoitteita työajan lyhentämisestä. Euroopanlaajuisten työaikatavoitteiden tarkoituksena on estää epäterve kilpailu työajoilla ja työsuhteen ehdoilla.
Työajan pituus tulee porrastaa työn kuormittavuuden mukaan sekä ottaa
huomioon ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksaminen. Työelämässä on panostettava yhä enemmän työssä jaksamiseen ja ikääntyvien työssäkäyntiä tukeviin
toimenpiteisiin.
Vapaisiin ja vuosilomaan liittyviä sopimusmääräyksiä ja lainsäädäntöä parannetaan, ensisijaisena tavoitteena vuosiloman pidentäminen ansiotasoa laskematta.
9
Työaikajärjestelmiä on kehitettävä niin, että niissä otetaan tasapuolisesti huomioon niin työntekijöiden kuin tuotannonkin tarpeet. Erityistä huomiota tulee
kiinnittää vuorotyöjärjestelmien ja niihin liittyvien sopimusmääräysten parantamiseen. Kaikissa työaikajärjestelyissä tasa-arvo ja terveysnäkökulmat on otettava
huomioon entistä enemmän.
Työajan tasaamisjärjestelmä tulee säilyttää ja sitä tulee kehittää. Tasaamislisien maksaminen tulee kohdistaa vapaan pitämisen yhteyteen.
Vuotuisten ylitöiden enimmäismäärää tulee vähentää.
10
1.4 Työsuhdeturva
Esityksiä tehneet ammattiosastot
1, 4, 6, 7, 8, 11, 17, 21, 23, 35, 36, 43, 49, 54, 55, 56, 57, 58, 63, 66, 72, 77, 97,
117, 122, 175, 195, 200, 271, 272, 275, 317, 323, 338, 368
Esitykset 1.4.1–1.4.84
Tiivistelmä esityksistä
Vuokratyövoiman käyttö näkyy esitysten joukossa erityisesti työvoiman vähentämistilanteissa, vajaakuormatilanteissa sekä takaisinottovelvollisuuden aikana.
Yrityksen irtisanoessa tai lomauttaessa omia työntekijöitään sekä takaisinottovelvollisuuden ollessa voimassa, sen ei tule voida käyttää ulkopuolista työvoimaa
töissä, jotka pystytään tekemään edellä mainittujen toimenpiteiden kohteiksi
joutuneilla työntekijöillä. Vuokratyön käytön rajoittamista esitetään laajasti.
Kannattavia ja tuottavia yrityksiä lakkautettaessa tulee valtion periä maksamansa yritystuet takaisin tai vaihtoehtoisesti esitetään huomattavia taloudellisia
vastuita ja seurauksia yrityksille, korkeampaa irtisanomiskynnystä, koulutusvelvollisuutta sekä ryhmäkanneoikeutta.
Irtisanomisaikoja tulee pidentää ja korvauksien summaa korottaa. Vähentämisjärjestyksen selkeyttämistä työehtosopimuksessa sekä muutosturvaa on edelleen kehitettävä. Irtisanomisajan palkka tulee maksaa vähintään keskituntiansion
mukaan, vaikkei työvelvoitetta olisikaan.
Lisäksi esitetään määräaikaisten työsopimusten ketjuttamiseen määrällisiä
rajoituksia, tarkennuksia määräaikaisten työsopimusten perusteisiin sekä määräaikaisuuden päättyessä työntarjoamisvelvollisuutta.
Työnantajan takaisinottovelvollisuutta tulee pidentää, takaisinoton yhteydessä on työntekijällä oltava oikeus palata työhön entisin palkka- ja työehdoin.
Esitetään yhteistoimintalain soveltamista kaikkiin yrityksiin sekä neuvottelijoiden tasa-arvoisemman aseman kehittämistä.
Liittokokouksen päätös
Liitto jatkaa muutosturvan kehittämistä tavoitteenaan turvata jäsenten uudelleentyöllistyminen nopeasti koulutuksen sekä muiden tukitoimien avulla.
Yritysten vähentäessä työntekijöitään on työnantajien vastuuta lisättävä ennen kaikkea tilanteissa, joissa lakkautetaan kannattavia tuotantolaitoksia ja irtisanomisia tehdään vain liikevoiton maksimoimiseksi.
Liitto toimii aktiivisesti irtisanomismenettelyn ja irtisanomisperusteiden sekä
irtisanomistilanteisiin liittyvän sopimustoiminnan ja lainsäädännön määräysten
selkeyttämiseksi sekä täsmentämiseksi. Tarkoituksena on vaikuttaa sopimustoi-
11
mintaan ja lainsäädäntöön, jotta työsuhteilla keinotteleminen niin normaaleissa
työsuhteissa kuin vuokra- ja alihankintatilanteissa voidaan estää.
Vuokratyövoiman käyttöön lomautus- ja irtisanomistilanteissa liittyviä määräyksiä tulee täsmentää ja selkeyttää.
Liitto edistää toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden käyttöä. Määräaikaisten työsopimusten perusteita on selkeytettävä.
Eurooppalaisen yhteistyön kautta liitto yhtenäistää monikansallisten yritysjärjestelyjen ja toiminnan siirtojen pelisääntöjä. Laajaa kumppanuutta tarvitaan
edunvalvonnassa monikansallisten yritysten kanssa toimittaessa.
Yhteistoimintaa koskevia sopimuksia voidaan soveltaa kaikilla työpaikoilla
ja liitto toimii aktiivisesti käytännön yhteistoiminnan kehittämiseksi ja parantamiseksi.
12
1.5 Luottamushenkilöt
Esityksiä tehneet ammattiosastot ja aluejärjestöt
1, 2, 4, 5, 6, 7, 8, 11, 12, 13, 23, 28, 35, 36, 41, 49, 52, 55, 56, 57, 58, 66, 70,
72, 77, 80, 84, 87, 90, 97, 100, 117, 122, 134, 146, 147, 148, 169, 174, 175,
179, 186, 191, 195, 196, 200, 210, 213, 221, 227, 232, 242, 256, 271, 272, 274,
275, 287, 289, 295, 302, 309, 323, 338, 345, 366, 402, 424, Häme-Pirkanmaan
aluejärjestö
Esitykset 1.5.1–1.5.200
Tiivistelmä esityksistä
Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatiota on kehitettävä paremmin vastaamaan nykyajan yritys- ja konsernirakenteita. Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatiossa toimivien henkilöiden työsuhdeturvaa, ajankäyttöä ja kuukausikorvauksia koskevia sopimusmääräyksiä tulee parantaa ja yhtenäistää.
Vuokratyöntekijöiden lukumäärä tulee ottaa huomioon ajankäyttöä laskettaessa. Koulutusmahdollisuuksia on parannettava, tiedonsaantioikeuksia lisättävä
ja jaksamisen eteen tehtäviä toimia vahvistettava.
Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen valvontaoikeuksia on parannettava etenkin alihankinnan ja vuokratyövoiman käytön osalta.
Ennen luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämistä
tulee asia käsitellä liiton ja työnantajapuolen välillä tai oikeusteitse. Luottamustehtävän päättymisen jälkeistä jälkisuojaa on pidennettävä.
Luottamustehtävissä toimivien henkilöiden ansiokehityksen tulee nykyistä
paremmin seurata yrityksen muiden työntekijöiden ansiokehitystä.
Yritysten hallintoelimiin valittujen työntekijöiden toimintaedellytyksiä tulee
vahvistaa.
Ammattiosaston toimihenkilöiden neuvottelu- ja liikkumisoikeus ammattiosastoon kuuluvien työntekijöiden työpaikoilla on toteutettava. Ammattiosastojen tulee voida valita edustaja, joka osallistuu neuvotteluihin ja paikallisten sopimusten tekemiseen erityisesti niillä pienillä työpaikoilla, joilla ei ole valittuna
luottamusmiestä.
Liittokokouksen päätös
Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaation kehittäminen on yksi työehtosopimustoiminnan pysyvistä painopisteistä.
Luottamushenkilöiden toimintamahdollisuuksia on yhtenäistettävä sekä
parannettava sopimus- ja lakiteitse. Erityistä huomiota tulee kiinnittää luottamushenkilöiden ajankäyttöön, ansiokehitykseen, tiedonsaantiin, koulutukseen,
13
jaksamiseen ja irtisanomissuojaan. Myös ulkopuolisen työvoiman lisääntyneen
käytön vaikutukset luottamushenkilöiden tehtäviin ja oikeuksiin tulee ottaa
huomioon luottamushenkilöiden toimintamahdollisuuksia parannettaessa.
Pienten työpaikkojen luottamushenkilöiden toimintamahdollisuuksien parantamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Ammattiosastojen roolia luottamusmiesjärjestelmän osana tulee vahvistaa.
Luottamusmiesjärjestelmää tulee kehittää vastaamaan paremmin nykyisiä
yritys- ja konsernirakenteita.
14
1.6 Sosiaaliset määräykset
Esityksiä tehneet ammattiosastot ja aluejärjestöt
1, 2, 4, 5, 6, 7, 8, 13, 17, 21, 23, 29, 35, 49, 52, 54, 55, 57, 58, 66, 70, 72, 74, 77,
80, 81, 82, 84, 87, 99, 103, 111, 117, 122, 134, 135, 147, 148, 175, 186, 195,
197, 200, 213, 221, 233, 235, 250, 254, 256, 268, 272, 275, 287, 294, 308, 309,
312, 323, 338, 340, 344, 345, 369, 376, 402, 424, Häme-Pirkanmaan aluejärjestö
Esitykset 1.6.1–1.6.176
Tiivistelmä esityksistä
Ammattiosastojen tekemät esitykset painottuvat perhevapaisiin, varsinkin työntekijän äkillisesti sairastuneen lapsen ja omaisten hoidon mahdollisuuksien ja
edellytysten parantamiseen.
Palkalliseen poissaoloon oikeuttavaa hoidettavan lapsen ikärajaa esitetään
nostettavaksi ja poissaoloaikaa pidennettäväksi. Määräys lapsen sairauden äkillisyydestä tulisi poistaa ja myös lapsen lääkärintarkastusten ja neuvolakäyntien
ajalta tulisi maksaa työntekijälle palkka.
3-vuorotyössä oleville alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille tulisi mahdollistaa siirtyminen 1- tai 2-vuorotyöhön. Samoin ikääntyneille tulisi mahdollistaa
kevennetyt työt työhistorian loppuvaiheessa.
Sairausajan palkanmaksujaksoja tulisi pidentää ja karenssipäivä poistaa. Lääkärintodistuskäytännön ja palkallisen sairausloman määräyksiä tulisi selkeyttää
ja lyhytaikaisen poissaolon tulisi olla mahdollista ilman lääkärintodistusta. Puolison opiskelu tulee rinnastaa työssäkäyntiin sairaan lapsen hoitomahdollisuuksia
arvioitaessa.
Äitiys- ja isyysvapaata esitetään pidennettäväksi. Isyysvapaan tulisi olla kokonaan palkallinen, samoin synnytyspäivän. Äitiysvapaan aikana isällä tulisi olla
mahdollisuus käyttää vanhempainvapaata. Adoption yhteydessä sukupuolisidonnaiset määräykset tulisi poistaa. Työntekijällä tulisi olla oikeus jäädä hoitamaan palkallisesti myös lähiomaisiaan heidän sairastuessa.
Korvaavaan työhön määräämisen tulisi aina perustua työterveyslääkärin arvioon ja työntekijän vapaaehtoisuuteen. Korvaavasta työstä olisi tehtävä työpaikalla sopimus työnantajan ja työntekijöiden edustajan kesken. Korvaavan työn
määräyksiä esitetään poistettavaksi sopimuksesta.
Fysikaalinen hoito sekä vieroitushoito tupakasta lääkkeineen tulee saada
työnantajan korvattavaksi. Hammaslääkärissäkäynti työajalla tulee saada palkalliseksi.
Vuokrayritysten työntekijöiden tulee kuulua tilaajayrityksen työterveyshuollon piiriin.
15
Lomarahan tulee olla lomapalkan suuruinen.
Liittokokouksen päätös
Työnantajan korvausvelvollisuutta sairaan lapsen hoidosta on edelleen laajennettava lapsen ikä, erilaiset perhetilanteet ja työaikamuodot huomioon ottaen.
Sairausajan sopimusmääräyksiä tulee parantaa. Työntekijän ja hänen lapsensa lyhytaikaisista sairauspoissaoloista tulee riittää terveyden- tai sairaanhoitajan
antama todistus tai työntekijän oma ilmoitus.
Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen sekä tasa-arvoisen työelämän kehittäminen on liiton keskeinen tehtävä. Jäsenten perhepoliittisten oikeuksien
parantaminen on välttämätöntä. Isyysvapaa tulee saada kokonaisuudessaan palkalliseksi ja äitiysvapaan palkanmaksujaksoa tulee pidentää.
Korvaavan työn käyttöä ja liittojen ohjeistuksen toimivuutta seurataan ja oikeita käytäntöjä edistetään riittävällä koulutuksella ja tiedotuksella.
Työnantajan vastuuta vuokratyöntekijöiden työterveyshuollon järjestämisestä tulee lisätä.
16
1.7 Muut työehtosopimustoimintaa tai työlainsäädäntöä koskevat päätökset
Esityksiä tehneet ammattiosastot
1, 4, 5, 6, 7, 23, 46, 49, 52, 55, 58, 63, 74, 81, 87, 97, 99, 117, 128, 147, 148, 174,
175, 200, 213, 221, 254, 271, 272, 274, 275, 286, 287, 307, 308, 366, 368, 369
Esitykset 1.7.1–1.7.67
Tiivistelmä esityksistä
Esityksissä korostuvat ammattiliittojen kanneoikeus, tilaajavastuulain kehittäminen, lakko-oikeuden säilyttäminen, vuosilomalain kehittäminen ja komennustyöhön liittyvät kysymykset.
Metalliliiton on ryhdyttävä toimenpiteisiin kanneoikeuden saamiseksi mahdollisimman pian.
Tilaajavastuulakia halutaan tiukentaa koskemaan tilaajan kaikkia alihankkijan työsuhdeasioita.
Vuosilomalla sairastumisesta tulee poistaa karenssi.
Matka- ja komennustöiden ohjeistusta tulee selkeyttää ja täsmentää.
Henkilöstön edustuksen merkitystä yrityksen hallinnossa halutaan korostaa.
Asiaa koskevaa lainsäädäntöä tulee täsmentää.
Työlainsäädäntöä tulee kiristää työantajan tekemien rikkeiden osalta. Työtuomioistuimen käsittelyaikoja tulee tasapuolistaa nykyisestä.
Tasa-arvosuunnitelma tulee tehdä yli 10 hengen työpaikoissa.
Oppisopimuskoulutusta tulee lisätä. Harjoittelijoiden käytölle pitää luoda
pelisäännöt työpaikan eri tilanteita varten. Työharjoitteluajalta on maksettava
oppilaspalkkaa.
Työehtosopimus tulee kirjoittaa selkeämpään muotoon.
Liittokokouksen päätös
Harmaa talous on lisääntynyt suomalaisilla työpaikoilla viime vuosina. Ongelma
ei kohdistu pelkästään joillekin tietyille toimialoille, vaan harmaa talous on levinnyt laajasti koko suomalaiseen työmarkkinakenttään. Yhteiskunta menettää
harmaan talouden vuoksi vuosittain useita miljardeja. Tilaajavastuulaki ei nykymuodossaan ole riittävän tehokas ohjaamaan epärehellisesti toimivien yritysten
toimintaa lain ja sopimusten edellyttämälle tasolle.
Tilaajavastuulakia tulee tiukentaa, jotta sillä olisi todellista vaikutusta tilaajan
käyttämän ulkopuolisen työvoiman toimintaan ja työehdoilla keinottelu voidaan
saada kuriin. Valvontaviranomaisten resursseja tulee jatkossa lisätä.
Kanneoikeus on tarpeen etenkin tilanteissa, joissa yksittäisellä työntekijällä
ei erinäisistä syistä johtuen ole mahdollisuutta puuttua työehtojensa epäkohtiin.
Liitto toimii aktiivisesti, jotta kanneoikeus saadaan voimaan.
17
Lakko-oikeus on jokaisen työntekijän perustuslain turvaama perusoikeus.
Sen poistamista liitto ei hyväksy missään olosuhteissa.
Liitto jatkaa johdonmukaisesti yhteiskuntavaikuttamista liiton teollisuuspoliittisen ohjelman mukaisesti.
Henkilöstön edustus yritysten hallinnoissa on työntekijöiden keskeinen vaikutuskanava omien työnantajiensa toimintaan. Liitto tekee jatkuvaa työtä henkilöstön edustajien toimintamahdollisuuksien parantamiseen.
Liitto toimii aktiivisesti nuorten oppisopimus- ja harjoittelumahdollisuuksien lisäämiseksi. Liitto ei hyväksy nuorten palkkaamista alle työehtosopimusten
minimimääräysten.
Matka- ja komennustöiden sopimusmääräyksiä tulee selkeyttää ja yhdenmukaistaa verottajan käytännön mukaisiksi.
18
2 Työympäristö, työsuojelu ja sosiaalipolitiikka
2.1 Työsuojelu
Esityksiä tehneet ammattiosastot
1, 7, 11, 12, 17, 23, 41, 49, 56, 57, 58, 66, 67, 70, 72, 74, 77, 84, 122, 128, 148,
175, 186, 191, 195, 200, 201, 221, 268, 271, 272, 287, 294, 302, 308, 309, 366,
368, 424
Esitykset 2.1.1–2.1.72
Tiivistelmä esityksistä
Seniorivapaista ja ikääntyvistä työntekijöistä on saatava eri-ikäisiä koskevia työssä jaksamista tukevia lainsäädäntö- ja työehtosopimusmuutoksia. Erityisesti yli
55-vuotiaiden kohdalla esitettiin erilaisten ikäohjelmien tekemistä ja vapaaehtoisuutta vuorotyöjärjestelmissä.
Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen, yhdyshenkilöiden ja ammattiosaston toiminnassa mukana olevien jaksamiseen on panostettava.
Työsuojeluviranomaisen resursseja on lisättävä ja työsuojelun laiminlyönteihin tulee määritellä kovemmat sanktiot. Työnantajien ja työntekijöiden työsuojeluedustajien työsuojelukoulutusta on lisättävä. Työnopastusta ja perehdytystä
tulee lisätä. Yksintyöskentely tulee kieltää. Taukotilat on saatava asianmukaiseksi. Työsuojelutoimintaa ja työolosuhteita tulee kehittää.
Työntekijöiden kuntoutukseen ja työhyvinvointiin liittyvät kustannukset on
saatava täysin työnantajan kustannettaviksi. Työterveyshuollon toimintaa tulee
kehittää ja laajentaa. Työpaikkaselvitykset on tehtävä aina yhteistyössä työntekijöiden kanssa. HTP-arvoja kaivostyössä on tarkennettava.
Yhteisen työpaikan työsuojeluvaltuutetun oikeuksia tulee laajentaa ja yhteistoimintaa kehittää. Työturvallisuuskortti on saatava pakolliseksi yhteisellä työpaikalla toimiville alihankintayrityksille.
Työnantajan tulee kustannuksellaan hankkia ja huoltaa tarvittavat suojavaatetukset.
Ympäristöasiat on otettava osaksi työsuojelua. Mahdolliset ympäristöhaitat
on selvitettävä myös henkilöstölle.
Liittokokouksen päätös
Tuloksellinen työsuojelutoiminta edellyttää hyvää yhteistyötä, osaamista, työturvallisuuden jatkuvaa parantamista sekä järjestelmällistä vaara- ja haittatekijöiden tunnistamista ja riskien arviointia. Liitto vaikuttaa aktiivisesti eri yhteistyötahojen kanssa työturvallisuutta, työterveyttä ja työhyvinvointia koskevien
19
säädösten, sopimusten ja ohjeiden valmisteluun.
Teknologiateollisuuden työnantaja- ja työntekijäliitot sopivat työehtosopimuksissaan edistävänsä työhyvinvointia työpaikoilla. Liitot käynnistivät yhdessä
kolmevuotisen työhyvinvointihankkeen Hyvä työ – Pidempi työura, jossa huomioidaan eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien työntekijöiden tarpeet.
Laajan hankkeen tavoitteena on pilottivaiheen jälkeen saada yli 100 alan työpaikkaa mukaan. Hankkeesta saadut kokemukset ja työkalut ovat kaikkien työpaikkojen saatavilla.
Lisäksi liitot perustivat työryhmän, joka valmistelee sopimusmääräyksiä sekä
tuottaa materiaalia ja hyviä käytäntöjä, joilla yrityksiä kannustetaan kehittämään
ikääntyvien työntekijöiden työkykyä ja jaksamista sekä laatimaan seniorivapaaja ikäohjelmia.
Panostetaan luottamushenkilöiden jaksamista tukevaan tiedonvaihtoon, koulutukseen ja kuntoutukseen.
Työterveyshuollon toiminta perustuu tarpeeseen. Tarvearvio pohjautuu työpaikkaselvitykseen. Sovittujen toimenpiteiden toteutumista ja vaikutuksia tulee
seurata yhteistyössä linja- ja työsuojeluorganisaation kanssa.
Työntekijöiden kuntoutustarpeen arvioinnissa tulee ottaa käyttöön kokonaisvaltainen näkökulma, jolla estetään sairastumiset ja ennenaikaiset työkyvyn
menettämiset koko työsuhteen ajalla. Työsuojeluviranomaisten on työpaikkakäynneillä valvottava, että työpaikkaselvitykset ovat ajan tasalla ja haitalliseksi
tunnettuja pitoisuuksia ei ylitetä. Työterveyshuollon toimivuus on varmistettava
koko maassa, kaiken kokoisissa yrityksissä ja muuttuvissa tilanteissa.
Työsuojelun valvontaviranomaisen toiminnan tulee olla itsenäistä ja kattavaa,
ja metallialan tarkastuksiin pitää lisätä resursseja. Työsuojeluviranomaisten on
käytettävä työpaikkatarkastuksissa koko toimivaltaansa täysimääräisesti ja työsuojelurikkomusten enimmäisrangaistuksia on kiristettävä. Myös liiton työsuojelupäiviä kohdennetaan pieniin yrityksiin.
Yhteisellä työpaikalla, jolla työskentelee samaan aikaan eri työnantajien palveluksessa olevia työntekijöitä, on työntekijöiden tiedotus, perehdytys, toimintojen yhteensovittaminen ja yhteydenpito turvattava tilaajan toimesta kaikissa
tapauksissa. Yhteisen työpaikan pelisääntöjä tulee kehittää ja varmistaa turvallisuusosaaminen esim. työturvallisuuskortilla ja alihankkijoiden yhtenäisellä auditoinnilla.
Henkilöstö- ja ruokailutilojen määräysten vähimmäisehtoja tulee myös tarkistaa ja samassa yhteydessä huomioida erityisesti ulkopuolisen työvoiman tarpeet.
Liitto vaikuttaa SAK:n kautta niin, että yksintyöskentelystä tehdään valtioneuvoston asetus, jossa määritellään tarkemmin turvallisuuteen liittyvät järjestelyt.
Työpaikkojen ympäristönsuojelun perusta luodaan teknologian kehittämisen
ja tuotantoprosessien hallinnan lisäksi parantamalla työolosuhteita. Liitto edellyttää ympäristöasioiden liittämistä työsuojeluorganisaation tehtäviin.
Työnantajan tulee kustannuksellaan hankkia ja huoltaa tarvittavat suojavälineet ja kaikenkattava suojavaatetus.
20
2.2 Lakisääteinen sosiaaliturva
Esityksiä tehneet ammattiosastot
1, 5, 6, 7, 11, 13, 17, 35, 43, 49, 52, 54, 56, 58, 66, 72, 80, 84, 99, 122, 134, 200,
221, 250, 268, 272, 275, 294, 302, 308, 309, 366
Esitykset 2.2.1–2.2.86
Tiivistelmä esityksistä
Suurin osa esityksistä koskee vuonna 2005 voimaan tullutta työntekijän eläkelakia, sen kehittämistä, muuttamista ja parantamista sekä työeläkemaksuja. Esityksissä vaaditaan voimakkaasti, että Metalliliitto toimii yhdessä SAK:n
kanssa siten, ettei työntekijän eläkelain mukaista joustavaa eläkeikää muuteta
tai eläkkeelle jäämisen mahdollistavaa alaikärajaa nosteta 63 vuodesta. Raskaissa
ja kuluttavissa sekä vuorotöissä työskentelevien eläkeikää esitetään alennettavaksi mm. 55 vuoteen ja kaikkien teknologiateollisuudessa työskentelevien 60
vuoteen. Yksilöllistä varhaiseläkettä esitetään palautettavaksi, ja sen sekä työttömyyseläkkeen ikärajaa 55 vuoteen. Eläkekarttumaa esitetään parannettavaksi ja
eläkeiän laskemista työssäolovuosista. Esitetään myös, että osa-aikaeläke jatkuisi
huolimatta yritysjärjestelyistä.
Esitetään, ettei elinaikakerrointa sovelleta lainkaan työkyvyttömyyseläkkeelle joutuviin tai työkyvyttömyyseläkkeellä oleviin, ja työkyvyttömyyseläkeläisen
asemaa parannetaan. Ns. tulevien vuosien karttuma eläkkeeseen tulee olla sama
kuin työssä ollessa. Elinaikakerrointa esitetään myös poistettavaksi laista kokonaan.
Eläkeläisten toimeentulon turvaamiseksi työeläkeindeksiä esitetään palautetavaksi ns. puoliväli-indeksiksi ja eläkeindeksin palkkapainotteisuutta esitetään
lisättäväksi. Kaikkia eläkkeitä esitetään korotettavaksi aina samalla euromäärällä.
Lisäeläkkeitä esitetään lakkautettaviksi ja työeläkekattoa.
Työeläkejärjestelmää esitetään kehitettäväksi siten, että työeläkkeen jatkopalkan luonne korostuu. Työeläkemaksuja esitetään työantajan maksettavaksi
kokonaisuudessaan ja työttömyyden kasvaessa. Työeläkevarojen hallinnoinnissa
tulee työntekijöiden olla mukana jatkossakin.
Esitetään, että lyhyissä työsuhteissa vammautuneiden vuosityöansion laskenta olisi saatava vastaamaan työssäolon aikaista ansiota.
Vuorotteluvapaan korvauksia esitetään vastaavalle tasolle ansiosidonnaisen
työttömyysturvan kanssa sekä vuorotteluvapaan saannin edellytyksiä on helpotettava, tähän kuuluu myös osa-aikalisä.
Lakisääteistä kuntoutusta on kehitettävä ja siihen pääsyä helpotettava mm.
osatyökykyisten työllistymistä tuettava. Erityisesti pitkään työssä olleiden ja raskasta työtä tekevien kuntoutusta tulee lisätä ja mahdollistaa ennaltaehkäisevän
21
kuntoutuksen käyttö. Kuntoutustuelle joutuneelle työntekijälle on taattava työpaikan säilyminen kuntoutuksen jälkeen.
Metalliliiton tulisi SAK:n kautta vaikuttaa sekä eläke- että sosiaalilainsäädännön kehittämiseen, muutoksia esitetään myös sosiaaliturvaan ja sen rahoitusjärjestelmiin. Metalliliiton ei tule hyväksyä sosiaaliturvan heikennyksiä.
Voimavaroja on suunnattava työurien pidentämiseen kaikilla osa-alueilla. Osaaikaeläkeläisten työsuhde- ja sosiaaliturvaa on parannettava.
Työterveyshuoltoa on kehitettävä laajasti mm. työkykyä ylläpitävässä toiminnassa. Työterveyshuolto on käytettävissä vuorotteluvapaan ja lomautuksen
aikana.
Liittokokouksen päätös
Vuonna 2005 voimaan tullutta työntekijän eläkelakia on edelleen kehitettävä.
Tätä kehittämistyötä liitto tekee yhteistyössä ja yhteisin tavoittein SAK:n ja
muiden palkansaajajärjestöjen kanssa. Joustavan eläkkeellesiirtymisiän alarajan
nostaminen tulee jatkossakin torjua ja voimavaroja on suunnattava entistä enemmän työhyvinvointiin ja työolosuhteiden parantamiseen.
Tätä työtä liitto tekee yhdessä teknologiateollisuuden muiden toimijoiden
kanssa muun muassa Hyvä työ – Pidempi työura ja Ikääntyneet työntekijät
-hankkeissa. Nuorten työllistämiseen on varattava riittävät resurssit ja koulutustarjonta sekä nuorten yhteiskuntatakuu on pantava toimeen käytännössä.
Työeläkeindeksin palkkapainotteisuutta on lisättävä, jotta eläke vastaa paremmin ansioiden muutoksia. Eläkkeiden rahoitus on saatava turvattua, nyt
asiasta on sovittu vuoden 2016 loppuun saakka. Työeläkejärjestelmää tulee
edelleen kehittää kolmikantaisesti oikeudenmukaisen karttuman, nykyisen rahoituspohjan ja kertyneiden ja tulevien eläkkeiden turvaamiseksi. Työuran pituudella ja kuormittavuudella, mm. vuorotyöllä, on oltava vaikutusta eläkeikään.
Raskaissa ja kuluttavissa töissä on ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle
joutumisen estämiseksi ja työkyvyn säilyttämiseksi kehitettävä työtä ja työaikajärjestelyjä sekä parannettava työolosuhteita. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen edellyttää työkyvyn alenemisen varhaista tunnistamista sekä oikea-aikaisia
ja tehokkaita kuntoutustoimenpiteitä. Raamisopimuksessa sovittua kolmen päivän koulutusvapaata on mahdollisuus käyttää yli 55-vuotiailla työkyvyn edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Kuntoutustoimintaa tulee edelleen
kehittää kolmikantaisesti.
Ikääntyneitä ja työnantajan palveluksessa osan työkyvystään menettäneitä
työntekijöitä ei saa irtisanoa työkyvyn alenemisen vuoksi, vaan työnantajan on
järjesteltävä töitä työkyvyn mukaan. Kesäkuun alussa voimaan tulevilla sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutoksilla (90 päivän sääntö) tuetaan
työpaikkoja etsimään keinoja, joilla työntekijät nykyistä pidempään jatkaisivat
työssä, ja kuntoutusjärjestelmää toteuttamaan kuntoutustoimenpiteitä jo aikaisemmassa vaiheessa. Liitto edellyttää, että kehitetään edelleen erilaisia ikäänty-
22
miseen sekä vajaakuntoisuuteen liittyviä työjärjestelyjä, tukia ja korvausmuotoja
sekä raamisopimuksen että kevään työuraratkaisun tarjoamat tukimallit otetaan
työpaikoilla käyttöön.
Elinaikakertoimen vaikutusta on jo hieman lievennetty työkyvyttömyyseläkkeen osalta. Sitä sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeisiin edelleen, mutta siten,
että se vaikuttaa vain työkyvyttömyyden alkamiseen mennessä ansaittuun eläkkeen osaan, ei enää tulevaan aikaan eikä uudelleen vanhuuseläkkeen alkaessa.
Liitto vaikuttaa SAK:n kautta lainsäädännön muuttamiseen siten, että työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeellä oleviin ei sovelleta lainkaan elinaikakerrointa.
Liitto edellyttää henkilöstön yhdenvertaista kohtelua työpaikoilla. Se tarkoittaa, että mm. vuorotteluvapaalle ja osa-aikalisälle pääsyn edellytyksiä helpotetaan, korvausta korotetaan ja näitä järjestelmiä kehitetään työntekijän tarpeiden mukaan. Vuorotteluvapaalla olevan tulee voida jatkaa vuorotteluvapaata
yritysjärjestelyistä huolimatta.
23
2.3 Työttömyysturva
Esityksiä tehneet ammattiosastot
1, 5, 7, 10, 17, 23, 38, 49, 54, 55, 57, 58, 66, 72, 81, 84, 90, 99, 175, 200, 210,
232, 268, 274, 275, 287, 294, 295, 302, 309, 317
Esitykset 2.3.1–2.3.68
Tiivistelmä esityksistä
Lomakorvauksen jaksotus pitää poistaa. Omavastuuaikaa tulee lyhentää tai se
tulee poistaa kokonaan, eikä omavastuuaikaa saa pidättää kuin kerran kalenterivuoden aikana. Työnantajan irtisanoessa tai lomauttaessa omavastuuaika siirretään työnantajan maksettavaksi.
Työssäoloehtoa tulee lyhentää kahdeksasta kuukaudesta kuuteen kuukauteen ja työssäoloehdon tarkastelujakso säilyttää nykyisessä 28 kuukaudessa. Perusturvaan tulee olla oikeus ilman työssäoloehtoa.
Peruspäivärahan ja ansiopäivärahan tasoa tulee nostaa ja työmarkkinatuen
tarveharkinta tulee poistaa. Päivärahan perusteena olevan palkan määrittelyä
koskevia säännöksiä tulee kehittää.
Sovitellusta päivärahasta tulee luopua kokonaan. Lyhytaikaisen työn vastaanottamisen pitää olla helpompaa ja puuttuvaa työaikaa tulee korvata.
Pitkän työuran perusteella maksettavan korotetun ansio-osan myöntämiseen
ei saa vaikuttaa irtisanomisen jälkeen vastaanotettu määräaikainen työsuhde.
Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen aika ei saa kuluttaa ansiopäivärahan
enimmäismaksuaikaa.
Työttömyyseläke on palautettava, lisäpäivien poistaminen estettävä ja ikärajaa alennettava.
Työstä pitää olla oikeus kieltäytyä ilman karenssia, jos se ei vastaa ammattitaitoa tai sijaitse kotipaikkakunnalla, tai palkka on pienempi kuin ansiopäiväraha. Vuokratyötarjousta ei tule katsoa työtarjoukseksi. Rangaistuskarensseja tulee
lyhentää.
Oikeus työllistämistyöhön pitää olla viimeistään 12 kuukautta kestäneen
työttömyyden jälkeen ja työn pitää kartuttaa työssäoloehtoa täysimääräisesti.
Työttömyysturvalainsäädäntö tulee tehdä selkeämmäksi eikä työttömyysturvaa saa heikentää.
Liittokokouksen päätös
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan perustaa on vahvistettava uusia työpaikkoja
luovalla teollisuus- ja työllisyyspolitiikalla. Yhteiskunnan on järjestettävä työtä
tai koulutusta niille työntekijöille, joille ei ole tarjota työtä vapailta työmarkki-
24
noilta. Näin estetään syrjäytyminen ja työttömille avataan mahdollisuus päästä
takaisin työelämään. Samalla paranevat edellytykset sekä perus- että ansiopäivärahan tason nostamiselle.
Työttömyysturvalakiin on kolmikannassa tehty kannustavuutta parantavia ja
rakennetta yksinkertaistavia muutoksia. Vuonna 2010 työssäoloehdon alku- ja
paluuehto yhtenäistettiin. Lomakorvauksen jaksottaminen poistuu vuoden 2013
alussa. Vuoden 2014 alusta lukien työssäoloehto lyhenee nykyisestä kahdeksasta
kuukaudesta kuuteen kuukauteen ja työttömyyspäivärahan enimmäiskesto alenee 400 päivään henkilöllä, jolla on alle kolmen vuoden työhistoria. Työttömyyspäivärahan enimmäiskesto lyhenee 100 päivällä, jos työtön ei osallistu tarjottuun
aktiivitoimenpiteeseen. Korvaustasot vähenevät nykyisestä kolmesta kahteen,
perustasoon ja aktiivitasoon. Aktiivitoimenpiteiden ajalta ja työttömyysjaksolta
pitkän työuran jälkeen maksetaan korkeampaa päivärahaa.
Hallituksen kehysriihessä 2012 päätettiin työmarkkinatuen tarveharkinnan
poistamisesta puolison tulojen osalta. Työmarkkinatuen tarveharkinnasta tulee
luopua kokonaan.
Lakia on muutettu pysyvästi niin, ettei lyhennetyn työviikon työssäolopäivien työtuloa sovitella. Myös muita sovittelusäännöksiä tulee yksinkertaistaa ja
selkeyttää sekä parantaa työttömän ja lomautetun mahdollisuuksia ottaa vastaan
lyhytkestoista kokoaikatyötä.
Työttömyyspäivärahan omavastuuaikaa on lyhennettävä nykyisestä seitsemästä päivästä.
Mahdollisuus päästä työttömyysturvan lisäpäiville on säilytettävä. Työuraratkaisussa on sovittu 60 vuotta täyttäneille suunnatuista tukitoimista, joilla turvataan ansioturvan mukainen toimeentulo vanhuuseläkkeen alkamiseen asti.
Ammattiliittojen yhteydessä toimivien työttömyyskassojen kautta hoidettu
ansiosidonnainen työttömyysturvajärjestelmä on säilytettävä. Lainsäädäntöä on
yksinkertaistettava ja kehitettävä kolmikantaisen valmistelun pohjalta.
25
3 Tutkimustoiminta ja talouspolitiikka
3.1 Teollisuus- ja elinkeinopolitiikka
Esityksiä tehneet ammattiosastot ja aluejärjestöt
1, 5, 35, 36, 49, 56, 66, 77, 80, 99, 122, 200, 254, 268, Varsinais-Suomi-Satakunnan aluejärjestö
Esitykset 3.1.1–3.1.23
Tiivistelmä esityksistä
Energiaan liittyvissä esityksissä vaadittiin, että Suomessa tulee turvata kilpailijamaita alhaisempi energian hintataso, valtion on oltava aktiivisesti kehittämässä
vähän saastuttavia energiatuotantotapoja sekä valtion ja kuntien/kuntayhtymien
omistusosuuden nostamista perusenergian tuotannossa.
Valtion tukea koskevissa esityksissä vaadittiin, että tukea saavilta yrityksiltä
peritään tuet takaisin, jos ne eivät toimi Suomessa 10–15 vuotta ja työllistä kotimaista työvoimaa. Lisäksi vaadittiin, että tukea saavat yritykset eivät saa jakaa
tukea osinkoina yrityksestä ulos.
Harmaata taloutta koskevissa esityksissä vaadittiin sen laittamista kuriin mm.
lisäämällä taloudellisia ja henkilöresursseja valvontaan. Lisäksi vaadittiin lakia,
joka velvoittaa metalliteollisuuden työpaikoilla työskenteleviä pitämään samanlaista kuvalliseen ja veronumerolliseen henkilökorttiin perustuvaa tunnistautumisjärjestelmää kuin rakennusalalla.
Valtion omistajuuteen liittyvissä esityksissä vaadittiin omistusosuuden pitämistä tai lisäämistä niissä yrityksissä, joissa valtiolla on omistusta. Lisäksi vaadittiin, että valtio lisää omistajuutta kaivosyhtiöissä.
Muissa esityksissä vaadittiin, että ympäristöratkaisuilla ei saa vaikeuttaa teollisuuden kilpailuasemaa ja työnantajaksi ryhtyvältä edellytetään jonkinlaisen
työnantajatutkinnon suorittamista.
Liittokokouksen päätös
Suomalaisen metalliteollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitaan aktiivista teollisuuspolitiikkaa. Metallityöväen liitto on omassa teollisuuspoliittisessa
ohjelmassaan linjannut sellaisia teollisuuspoliittisia toimia, joilla metalliteollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa parannetaan. Yhtenä keskeisenä toimintaedellytyksiin vaikuttavana tekijänä on energian ja erityisesti sähköenergian
saatavuus kilpailukykyiseen hintaan myös tulevaisuudessa. Jo tehdyillä poliitti-
26
silla päätöksillä energiapolitiikkaa on viety oikeaan suuntaan, kahdelle uudelle
ydinvoimayksikölle on annettu luvat, bioenergian käyttöä tuettu ja tuulivoimalle
säädetty syöttötariffi. Uusiutuvien ja vähän saastuttavien energiantuotantomuotojen kehittämiseen tarvitaan vielä lisää tutkimus- ja kehittämispanostuksia, jotta energian riittävyys varmistetaan ja kansainvälisiä sitoumuksia noudatetaan.
Uusiutuvien energiantuotantotapojen kehittämisellä pitää pyrkiä myös luomaan
tuotteita, joita voidaan valmistaa Suomessa ja viedä muihin maihin. Perusenergian tuottaminen on strateginen kysymys Suomelle. Tarvittaessa valtion on myös
omistuksellisilla järjestelyillä varmistettava riittävä energian saatavuus.
Suomen teollisuuden toimintaedellytyksiin vaikuttaa merkittävästi EU:n valmistelussa oleva rikkidirektiivi, joka koskee merenkulussa käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuuksia. Direktiivin tiukennetut vaatimukset koskevat esityksen mukaan Itämerta, eteläistä Pohjanmerta ja Englannin kanaalia. Jos direktiivi
toteutetaan esitetyssä muodossa, tulee sen koskea kaikkia EU:n vesialueita eikä
sitä saa saattaa voimaan niin nopeasti, että tekninen kehitys ei ole ehtinyt löytää
taloudellisesti hyväksyttäviä ratkaisuja. Jos direktiivi kuitenkin saatetaan ehdotuksen mukaisena voimaan, tulee EU:n korvata kyseeseen tuleville jäsenvaltioille
täysimääräisesti tiukemmista polttoainevaatimuksista merikuljetuksiin aiheutuvat lisäkustannukset.
Valtio tukee monella tavalla yritysten toimintaa sekä tutkimusta ja kehittämistä. Pääsääntönä yritysten tukemisessa tulee olla, että tuilla pyritään luomaan
uutta tuotantoa, joka työllistää ihmisiä Suomessa. Keskeinen väline tulee olla
sellaiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuva tuki, johon yritykset
panostavat myös omia varojaan. Tukien väärinkäyttö on estettävä riittävällä valvonnalla. Tarvittaessa tuet on perittävä takaisin, jos yritys ei noudata tuen ehtoja.
Liitto tukee harmaan talouden vastaisia ponnisteluita ja toimii yhteistyössä
viranomaisten ja muiden tahojen kanssa sen kitkemiseksi. Harmaan talouden
vastainen toiminta vaatii lisää taloudellisia ja henkilöresursseja, mutta myös lainsäädännöllisiä toimia. Julkisen vallan panostuksia harmaan talouden toimintaan
voi pitää investointeina, joiden tuotto ylittää kustannukset. Verottajan tulee
muuttaa henkilökohtaisen veronumerotunnisteen käytön tulkintaa siten, että se
kattaa kaikki alat, joilla käytetään laajasti ulkopuolista työvoimaa.
Valtio on merkittävä omistaja useissa metalliteollisuuden ja muiden alojen
yrityksissä. Valtionomistus tulee säilyttää sellaisissa yrityksissä, joissa valtiolla on
lähinnä sijoittajaintressi. Sen sijaan strategisissa yrityksissä (mm. Fortum, Neste,
Gasum, Fingrid, Solidium, Finnair, VR, Patria ja Rahapaja) valtion tulee säilyttää ehdoton enemmistö ja siten päätäntävalta. Valtion tulee pyrkiä edistämään
kasvavan kaivosalan kotimaista omistajuutta. Lisäksi tulee perustaa kotimainen
kaivosrahasto, joka on riittävän suuri ja riskinottokykyinen pystyäkseen rahoittamaan ja käynnistämään uusia kaivoshankkeita.
Liitto tukee ympäristöystävällistä ja henkilöstön kannalta turvallista teollisuuden toimintaa. Suomalaisella metalliteollisuudella on suuret mahdollisuudet
energia-, ilmasto- ja ympäristöteknologian kehittämisessä ja tuotteistamisessa.
27
Uusilla tuotteilla voidaan saada aikaan merkittävää Suomessa tapahtuvaa valmistustoimintaa ja vientiä, mikä luo uusia työpaikkoja ja turvaa suomalaisen
hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen.
Yritysten tulee toiminnassaan noudattaa suomalaista lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Tämä edellyttää, että yrittäjät tuntevat lainsäädännön ja työehtosopimukset. Vastuu riittävästä tietämyksestä on yrittäjillä itsellään. Työnantaja- ja
yrittäjäjärjestöjen tulee tarjota yrittäjille koulutusta laeista ja työehtosopimuksista.
28
3.2 Talous- ja veropolitiikka
Esityksiä tehneet ammattiosastot
5, 7, 8, 87, 146, 186, 200, 275, 366
Esitykset 3.2.1–3.2.24
Tiivistelmä esityksistä
Tuloverotusta koskevissa esityksissä vaadittiin työmatkakulujen omavastuuosuuden poistamista ja täysimääräistä verovähennysoikeutta sekä sairauskulujen
täysimääräistä verovähennysoikeutta. Lisäksi vaadittiin verotuksen yksinkertaistamista vähennyksiä muuttamalla, pienituloisten verotuksen keventämistä sekä
valtion tuloverojen alentamisesta luopumista lähivuosiksi ja mahdollisten lisätulojen käyttämistä kunnallisverotuksen ja välttämättömyystuotteiden verotuksen
alentamiseksi. Vaadittiin myös, että verotaulukoiden kevennyksiä ei saa laskea
osaksi palkankorotusta. Yli 60 000 euron vuositulojen osalta vaadittiin kiristettäväksi ansiotulojen ja pääomatulojen verotusta.
Verotuksen rakennetta koskevissa esityksissä vaadittiin palkka- ja pääomatulojen verotuksen yhtenäistämistä siten, että suurempien pääomatulojen verotusta lisätään yhtä suureksi kuin ansiotuloissa, varallisuusverotuksen palauttamista
progressiivisena yli 200 000 euron omaisuuksille sekä verotuksen painopisteen
muuttamista yritys-, varallisuus- ja omaisuustulojen suuntaan.
Omaisuuden hankkimista ja kasvattamista koskevassa esityksessä vaadittiin
niihin kohdistuvien verohelpotusten poistamista asteittain. Koskisi mm. yritysten hankintojen arvonalennusta suurempia poisto-oikeuksia, lisäeläkkeiden verotukia, asuntolainojen korkojen verovähennyksiä ja osittain kotitalousvähennystä.
Välillisen verotuksen osalta vaadittiin, että verotuksen painopistettä ei enää
saa siirtää välillisen verotuksen suuntaan, vaan ruuan ja elämisen kannalta välttämättömien tarvikkeiden verotusta on alennettava. Lisäksi vaadittiin arvonlisäveron alentamista työvoimavaltaisilla aloilla sekä polttoaineverotuksen helpottamista harvaan asutuilla alueilla yksityisautoilun tukemiseksi.
Liittokokouksen päätös
Liiton tavoitteena on jäsentensä taloudellisen ja yhteiskunnallisen aseman parantaminen. Liitto seuraa ja vaikuttaa aktiivisesti EU:n ja Suomen talous- ja veropoliittiseen kehitykseen. Talous- ja veropoliittiset linjaukset tehdään jäsenten
asemaa tukevasta näkökulmasta. Liitto toimii yhteistyössä muiden ammattiliittojen ja ammatillisten yhteisjärjestöjen kanssa talous- ja veropolitiikassa.
Verotusta tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti. Verotuksella tulee kerätä riit-
29
tävästi varoja yhteiskunnan eri toimintojen ja hyvinvointipalveluiden rahoittamiseksi. Hyvinvointipalveluiden ylläpitäminen ja rahoittaminen on viime vuosien kansainvälisen rahoitusmarkkinoiden kriisin ja useiden EU:n jäsenmaiden
julkisen sektorin vajeista sekä Suomen väestön ikääntymisestä johtuvien ongelmien vuoksi hyvin vaikeaa tulevina vuosina. Suomessakin valtio on ajautunut
tilanteeseen, jossa tulot eivät riitä kattamaan menoja eikä ongelma ole nopeasti
helpottumassa.
Veroja joudutaan kiristämään ja menoja leikkaamaan lähivuosina, jotta valtio
ei ajaudu velkaantumiskierteeseen. Verojen kiristäminen tulee tapahtua oikeudenmukaisesti, mikä tarkoittaa sitä, että verotuksen kiristäminen täytyy toteuttaa
veronmaksukyvyn mukaisesti ja eri tulolajeja tulee kohdella yhdenmukaisesti.
Tuloverotuksen kiristäminen tulee siten toteuttaa veroprogressiota kiristämällä.
Lisäksi osinkojen ja muiden pääomatulojen verotus tulee saattaa samalle tasolle
kuin palkkatulojen verotus. Progression kiristämisellä ei verotuloja pystytä riittävästi lisäämään, vaan tarvitaan myös muita toimenpiteitä. Veropohjaa tulee
laajentaa. Varallisuusvero tulee palauttaa ja tehdä se progressiiviseksi.
30
3.3 Tutkimustoiminta
Esityksiä tehneet ammattiosastot
5, 82, 84, 97
Esitykset 3.3.1–3.3.6
Tiivistelmä esityksistä
Tutkimushankkeita koskevissa esityksissä esitetään tehtäväksi autoalaa koskeva
työaikatutkimus, viimeisen viiden vuoden aikana tapahtuneiden yritysten ja työpaikkojen menetyksiä ja niiden suhdetta työvoimaan ja eläköityvien määrään
selvittävä raportti sekä eläkerahastojen tilaa ja kuluja koskeva tutkimus. Lisäksi
esitetään, että seurataan ja tilastoidaan, miten luottamushenkilöitä on koulutettu, kun toimikausi on päättynyt.
Autoalalle esitetään jatkossakin tehtäväksi oma toimiala- ja suhdannekatsaus.
Lisäksi esitetään, että jalometallialan palkkakehityksen jälkeenjääneisyys muihin
metallin toimialoihin verrattuna otetaan erityisen tarkastelun kohteeksi.
Liittokokouksen päätös
Sopimusalojen edunvalvonnan ja sopimustavoitteiden asettamisen kannalta on
tärkeää, että liiton tutkimusyksikkö tekee erilaisia selvityksiä ja kyselyitä ajankohtaisista jäseniä koskevista asioista. Tutkimusyksikkö tekee tarvittavia työaikatutkimuksia liiton sopimusaloilta, jotka tuottavat tärkeää tietoa edunvalvontaa
ja sopimusneuvotteluita varten. Luottamushenkilöiden toimikauden jälkeisen
kouluttamisen seuranta ei tällä hetkellä ole mahdollista, koska rekistereihin ei
jää tietoa luottamustehtävistä luopuvista henkilöistä. Tällaisen tiedon kerääminen edellyttää, että rekisteriohjelmaa muutetaan. Selvitetään, onko ohjelman
muuttaminen mahdollista kohtuullisin kustannuksin. Tutkimusyksikön ei ole
mahdollista toteuttaa eläkerahastojen tilaa ja kuluja koskevaa tutkimusta, koska
riittävän yksityiskohtaisia tietoja eläkeyhtiöiden kuluista ei ole saatavilla.
Tutkimusyksikkö seuraa ja raportoi säännöllisesti metalliteollisuuden tuotannon, työllisyyden, työttömyyden, palkkojen, yritysten määrän ja muiden keskeisten muuttujien kehityksestä valtuustolle kaksi kertaa vuodessa. Aloitteessa
esitetyn työpaikkojen menetyksiä suhteessa työvoimaan koskevan selvityksen
tekeminen on mahdotonta, koska sellaista käsitettä kuin metalliteollisuuden
työvoima ei voida määritellä.
Sopimusalojen edunvalvonnan kannalta on tärkeää, että liiton tutkimusyksikkö seuraa sopimusalojen kehitystä ja raportoi siitä säännöllisesti.
31
4 Kansainvälinen toiminta
4.1 Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet
Esityksiä tehneet ammattiosastot
7, 147
Esitykset 4.1.1–4.1.14
Tiivistelmä esityksistä
Ammattiosastot esittävät asevarustelun lopettamista maailmalla sekä sen vähentämistä Suomessa, rauhanaloitteiden tunnetuksi tekemistä, Suomen sotilaallista
liittoutumattomuutta, jäsenyyttä Suomen Rauhanpuolustajissa ja sen taloudellista tukemista. Lisäksi esitetään Suomen kehitysavun nostamista 1 prosenttiin
BKT:stä, kehitysavun kohdentamista kehitysmaiden kansalaisiin, vaikeissa olosuhteissa toimivien veljesjärjestöjen tukemista sekä näiden maiden olojen tunnetuksi tekemistä Metallin jäsenille, lapsityövoiman käytön kieltoa kaikkialla
maailmassa sekä ihmis- ja ay-oikeuksien toteuttamista kaikissa maissa.
Liittokokouksen päätös
Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä ja kansallisissa yhteistyötilaisuuksissa kaikkien niiden järjestöjen kautta, joiden kanssa
sillä on yhteistä toimintaa joko maiden järjestöjen jäsenenä tai muussa yhteistoiminnassa niiden periaatteiden pohjalta, jotka liittokokous on määritellyt. Liitto
ei katso toimintansa kannalta tarpeelliseksi jäsenyyttä Suomen Rauhanpuolustajissa. Liitto tukee edelleen Suomen turvallisuuspoliittista linjausta, jonka keskeinen periaate on Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus.
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen (SASK:n) jäsenjärjestönä
liitto vaikuttaa aktiivisesti sen puolesta, että kehitysyhteistyömäärärahat nostetaan vähintään Yhdistyneiden kansakuntien suosittamaan 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tavoitteena on määrärahan nostaminen yhteen prosenttiin
bruttokansantuotteesta.
Liitto vaikuttaa jatkossakin Suomen kehityspoliittiseen ohjelmaan yhdessä
SASK:n ja sen jäsenjärjestöjen kanssa niin, että Suomen kehitysapu kohdentuisi entistä paremmin heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Liitto varaa
vuosittain yhden prosentin nettojäsenmaksutulostaan solidaarisuustoimintaan.
Yhdessä hankekumppaneidensa kanssa liitto edistää tavoitetta, jolla työelämän
perusoikeudet saataisiin yleisesti tunnustetuiksi perusoikeuksiksi ja joiden toteutumista kaikki valtiot alueellaan edellyttävät. Solidaarisuusvaroin tuetaan
myös vaikeissa olosuhteissa toimivia veljesjärjestöjä. Lapsityövoiman kiellon toteutuminen tulee olla velvoite, jota yksikään valtio ei loukkaa.
32
4.2 Kansainväliset yhteydet ja edunvalvonta
Esityksiä tehneet ammattiosastot
58, 77, 90, 97, 271
Esitykset 4.2.1–4.2.8
Tiivistelmä esityksistä
Ammattiosastot esittävät, että liitto kaksinkertaistaa panostuksensa kansainväliseen toimintaan ja lisää kansainvälisen toiminnan rahoitusta, tukee ay-liikkeen
globalisoitumista ja on aloitteellinen muiden maiden ay-liikkeen kanssa ja kehittää kansainvälisiä pelisääntöjä, jotta yritysten keinottelu kehitysmaiden työmarkkinoilla kyetään estämään. Esityksiä on tehty liiton edustajista EMY:n työryhmissä ja EMY:n kanssa veropolitiikan harmonisointiin vaikuttamisesta siten,
ettei EU:n sisällä ole mahdollista vääristää kilpailua yritysverotuksen keinoin.
Lisäksi esitetään liiton kansainvälisten matkaraporttien julkaisemista liiton kotisivuilla, ay-liikkeen kansainvälisen yhteistyön kehittämistä, kestävän kehityksen
tukemista globaalisti sekä kv. toiminnan näkyvyyden parantamista kentän jäsenten keskuudessa.
Liittokokouksen päätös
Liiton kansainvälisen toiminnan resurssit määräytyvät vuosittain niissä puitteissa, jotka liittokokous liiton resurssien käytöstä on päättänyt. Liiton toiminnasta
aiheutuvat kulut on kyettävä kattamaan jäsenmaksutuloilla.
Yhdessä kansainvälisten ja kansallisten kumppaneidensa kanssa liitto avustaa kehitysmaiden ja kehittyvien teollisuusmaiden työväestön järjestäytymistä
ja neuvotteluasemaa omista työehdoistaan, jotteivät yritysten yksipuolisesti sanelemat työehdot olisi mahdollisia. Liitto tulee kiinnittämään entistä enemmän
huomiota suomalaisten monikansallisten yritysten toimintaan Suomen rajojen
ulkopuolella. Lisäksi vaikutamme eri yhteistyökumppaneiden kautta YK:n eri
instituutioihin, jotta kansainvälisten pelisääntöjen valvontaa tehostetaan myös
kehitys- ja kehittyvissä maissa.
Liitolla tulee olla tarpeellinen määrä edustajia kansainvälisissä työryhmissä,
jotka työskentelevät kansallisesti kyseisen aihealueen asiantuntijoina esimerkiksi
teollisuus-, sopimus-, koulutus- tai yrityspolitiikassa. Nämä henkilöt ovat pääsääntöisesti liiton toimitsijoita. Liitto vaikuttaa aktiivisesti EMY:n työryhmissä
tavoitteisiin, joilla estetään verokeinottelu ja sen avulla mahdollisesti saatava kilpailuetu sisämarkkinoilla.
Liitto yhdessä jo olemassa olevien yhteistoimintaelimien, kuten Teollisuuden
Palkansaajien työryhmät, selvittävät minkälaisia tarpeita ja mahdollisuuksia on
33
lisätä yritystason kansainvälistä edunvalvontaa ja yhteistoimintaa.
Kansainvälisten matkaraporttien julkaiseminen avoimessa verkossa on ongelmallista johtuen esimerkiksi raportoitujen asioiden keskeneräisyydestä, jolloin
työnantajien edunvalvojilla olisi mahdollisuus saada sellaista tietoa, jota heille
valmisteluvaiheessa ei haluta kertoa.
Tulevalla liittokokouskaudella toimintansa aloittavat sekä uusi eurooppalainen että uusi globaali teollisuuden ammattisihteeristö. Muutoksen tavoitteena
on kehittää kansainvälistä ay-toimintaa yhä enemmän koko teollisuuden yhteiseksi ja tehokkaammaksi edunvalvonnaksi.
Liiton edustajat huomioivat kestävän kehityksen periaatteet läpileikkaavana
teemana kansainvälisessä toiminnassa koskipa se sitten solidaarisuushankkeita
tai eurooppalaista edunvalvontaa.
Liitto järjestää koulutusta, tiedotusta sekä erilaisia jäsenistölle suunnattuja
tilaisuuksia, joilla jäsenistön kansainvälistä osaamista ja tietoisuutta pyritään parantamaan.
34
4.3 Kansainvälinen konserniyhteistyö
Esityksiä tehneet ammattiosastot
1, 58, 97, 200
Esitykset 4.3.1–4.3.4
Tiivistelmä esityksistä
Ammattiosastot esittävät, että liiton on tehtävä selvitys Teollisuuden Palkansaajien kanssa yhteisten videoneuvottelulisenssien hankinnasta sekä siihen liittyvän
tulkkauksen järjestämisestä EWC-toiminnan tukemiseksi, vaikutettava yhdessä
EMY:n kanssa monikansallisten konsernien konserniluottamusmiehen valinnan
mahdollistamiseksi, EWC-edustajien ja liiton edustajien yhteisten tapaamisten
järjestämistä kaksi kertaa vuodessa sekä Suomen laki- ja sopimustulkintojen soveltamista suomalaisissa EWC-konserneissa Suomen rajojen ulkopuolella silloin,
kun se on työntekijälle edullisempaa kuin kansallinen tulkinta.
Liittokokouksen päätös
Liitto lähtee siitä lain ja direktiivin tulkinnasta, että eurooppalaisesta konserniyhteistyöstä aiheutuvista kustannuksista vastaa pääsääntöisesti työnantaja.
Yhdessä muiden suomalaisten ammattiliittojen kanssa sovittujen pelisääntöjen
mukaisesti liitto tukee EWC-edustajien toimintaa.
Liiton edustajat EMY:n työryhmissä vaikuttavat tavoitteeseen, jossa sopimustoiminnalla tai lainsäädännöllä parannetaan kansainvälisissä konserneissa
työskentelevin henkilöstöedustajien edellytyksiä rajat ylittävään toimintaan. Liiton EWC-asiantuntijoiden ja konsernien EWC-edustajien tapaamisia järjestetään tarpeen mukaan.
35
4.4 Ammattiosastojen kansainvälisen toiminnan tukeminen
Esityksen tehnyt ammattiosasto
49
Esitys 4.4.1
Tiivistelmä esityksestä
Ammattiosasto esittää, että liitto tukisi taloudellisesti osastojen kansainvälisen
toimintaa, seminaareja, luennoitsijavaihtoa ja kansalaistoimintaa.
Liittokokouksen päätös
Liitto avustaa ammattiosastoja kansainvälisten yhteyksien luomisessa ja kannustaa järjestämään koulutusta kansainvälisistä teemoista. Pääsääntöisesti ammattiosastot vastaavat niistä aiheutuneista kustannuksista.
36
5 Järjestötoiminta
5.1 Ammattiosastojen toiminta
Esityksiä tehneet ammattiosastot
55, 66, 78, 122, 179, 182, 307, 338
Esitykset: 5.1.1–5.1.8
Tiivistelmä esityksistä
Ammattiosastoille laaditaan selkeät ohjeet toimintavuoden asioista. Perustetaan
työryhmä kehittämään ammattiosastojen rakennetta vastaamaan nyky-yhteiskunnan haasteita. Annetaan mahdollisuus eri vaalipiirien jäsenille järjestäytyä
samaan ammattiosastoon. Ammattiosastoilta, joilla ei ole liiton sääntöjen mukaista toimintaa, lopetetaan jäsenmaksupalautuksen maksaminen ja ne erotetaan
Metallityöväen Liiton jäsenyydestä. Ammattiosastojen koko tulisi olla vähintään
5000 jäsentä. Nykyiset ammattiosastot yhdistetään 51 ammattiosastoksi, nykyisten seuturyhmärajojen mukaisesti, lisätään palkatun henkilöstön määrää ammattiosastoissa ja siirretään työehtosopimusten sopimusoikeuksia uusille vahvemmille ammattiosastoille.
Liittokokouksen päätös
Ammattiosastot ovat järjestämistyön keskiössä.
Ammattiosastojen rakenteet otetaan tarkasteluun kuluvan liittokokouskauden aikana siten, että selvitetään ammattiosastojen kyky vastata omista perustehtävistä.
Sääntöjen määrittelemä ammattiosastojen tehtävänä on ”koota metalli- ja
teknologiateollisuuden eri alojen, huolto- ja kunnossapitoalojen, auto- ja konealojen sekä tietoliikenne-, energia-, pelti- ja teollisuuseristys-, metsäteollisuuden korjaamo-, kaivos- ja jalometallialan palkansaajat sekä edellä mainittuihin
aloihin rinnastettavilla aloilla työskentelevät palkansaajat yhteistoiminnan avulla parantamaan työ- ja palkkaehtojaan, taloudellisia, sosiaalisia ja oikeudellisia
etujaan sekä toimimaan yhteiskunnallisen asemansa, oikeudenmukaisuuden ja
tasa-arvon edistämiseksi. Lisäksi tarkoituksena on koota oppilasjäseniksi mainittujen alojen ammattiin opiskelevat ja edistää mainittujen alojen ammatillista
koulutusta.”.
Ammattiosastojen vahvuuden keskeinen mittari on osaston tekemä järjestämistyö, joka tarkoittaa yrityksissä tapahtuvaa jäsenhankintaa sekä luottamushenkilöiden määrän ja jäsenaktiivisuuden lisäämistä. Järjestämistyö on avain muihin
37
ammattiosaston tehtävien hoitamiseen. Ilman järjestäytyneitä työpaikkoja eli
jäseniä, luottamushenkilöitä ja aktiivista jäsenistöä, kutistuu ammattiosastojen
toiminta pelkän ammattiosaston hallinnon pyörittämiseen.
Ammattiosastorakenne on yksi keskeinen tekijä heikkoon järjestölliseen voimaan. Ammattiosastot toimivat pääsääntöisesti vapaaehtoispohjalta. Ammattiosastojen luottamushenkilöiden aika kuluu pääsääntöisesti oman työpaikkansa
edunvalvontatehtävissä ja ammattiosaston hallinnollisissa tehtävissä. Useiden
ammattiosastojen tilanne on myös se, että jo sääntöjen vaatimien vuosikokousten pitäminen on haasteellista. Tällaisissa tilanteissa ammattiosaston järjestöllinen vahvuus on heikko.
Liittokokouskauden aikana selvitetään nykyisten ammattiosastojen järjestöllinen tila. Tämän selvityksen pohjalta tehdään esitykset ammattiosastorakenteen
muuttamiseksi. Ammattiosastojen tulisi olla liiton sääntöjen 3§ 2. kohdan mukaisesti ”toiminnallisesti ja taloudellisesti toimintakykyisiä”. Lähtökohtana on,
että ammattiosastot ovat jäsenpohjaltaan entistä suurempia ja ammattiosastojen rakenne noudattaa luonnollisia työssäkäyntialueita. Tämä turvaisi riittävät
resurssit toteuttaa ammattiosastojen sääntöjen mukaista perustehtävää. Lisäksi
selvitetään miten eri sopimusalojen työntekijät voisivat liittyä samaan ammattiosastoon ja miten eri sopimusalojen erityispiirteet turvataan ammattiosastojen
toiminnassa. Väliraportti osastorakenteiden muuttumisesta käsitellään liittovaltuuston kevätkokouksessa vuonna 2014.
Ammattiosastoilla on keskeinen asema ammattiosastorakenteen muutosprosessissa. Selvitystä tehtäessä ammattiosastot käyvät läpi omat toimintonsa ja tekevät myös esitykset, miten heidän kohdallaan olisi järkevää muuttaa rakenteita.
Tavoiteltaessa entistä vahvempia ja suurempia ammattiosastoja on lähtökohtana
se, että yhdistymiset tapahtuvat ammattiosastojen vapaaehtoisuuteen perustuen. Metallityöväen liiton 22. liittokokous vuonna 2016 vahvistaa uuden osastorakenteen periaatteet.
38
5.2 Seuturyhmät ja aluetoiminta
Esityksiä tehneet ammattiosastot
5, 11, 18, 49, 70, 148, 168, 227, 272
Esitykset 5.2.1–5.2.11
Tiivistelmä esityksistä
Liiton tulee arvioida uudelleen aluetoimiston, ammattiosastojen, seuturyhmien,
aluejärjestöjen, ja keskusjärjestön tehtävät ja toimintatavat. Lisätään sektorikohtaista, keskusjärjestörajat ylittävää paikallista yhteistoimintaa. Palataan takaisin
valtiollisia vaalipiirirajoja noudattaviin toimintarajoihin. Ryhdytään valmistelemaan sääntömuutosta, joka palauttaa tarkoituksenmukaisen aluejaon. Laaditaan
suunnitelma voimavarojen lisäämiseksi alueelliseen toimintaan.
Seuturyhmien asema tulisi vakiinnuttaa liiton organisaatiossa. Seuturyhmien
kokouksissa edustajien lukumäärän tulisi perustua osastojen jäsenmääriin. Seututoimikuntiin valitaan yksi edustaja alkavaa 200 jäsentä kohden. Seuturyhmiin
perustetaan kansainvälisten asioiden jaostot, jotka koostuvat ammattiosastojen
kansainvälisten asioiden vastaavista. Seuturyhmien nuorisojaostoihin valitaan
henkilökohtaiset varajäsenet. Suunnataan alueorganisaation henkilökunnan työpanosta seuturyhmätoimintaan.
Liittokokouksen päätös
Alueellinen toiminta on ollut muutoksessa 1990-luvulta lähtien. Resursseja on
lisätty alueille ja hallinnollisesti piirijärjestöistä on siirrytty aluejärjestöihin ja
ammattiosastojen yhteistoiminnan alustana on seuturyhmätoiminta. Seuturyhmien ideana on vahvistaa osastojen perustoimintoja lisäämällä ammattiosastojen
yhteistyötä talous- ja työssäkäyntialueilla. Pelkkä hallintorakenteiden muokkaaminen ei johda automaattisesti vahvistuvaan liittorakenteeseen. Alueelliset yhteistoimintaelimet, olipa kyseessä aluejärjestö tai seuturyhmät, eivät ole suora
vastaus ammattiosastojen kykyyn hoitaa perustehtäviään. Osana ammattiosastorakenteen kehittämistyötä tarkastellaan aluetoiminnan ja seuturyhmätoiminnan
kykyä tukea ammattiosastojen ydintehtävää eli työpaikkojen järjestämistyötä.
Seuturyhmätoiminnan perusperiaatteet on kirjattu liiton, ammattiosastojen
ja alue- järjestöjen sääntöihin. 21. liittokokous ei tee aluejärjestöjen rakenteeseen liittyviä sääntömuutoksia. Liittohallitus vahvistaa tarkemmat liiton aluetoimintaa ja ammattiosastojen seuturyhmätoimintaa koskevat toimintaohjeet.
39
5.3 Järjestäytyminen ja jäsenhankinta
Esityksiä tehneet ammattiosastot ja aluejärjestöt
29, 55, 66, 103, 111, 114, 135, 195, 235, 268, 271, 289, 340, Varsinais-SuomiSatakunnan aluejärjestö, Häme-Pirkanmaan aluejärjestö
Esitykset 5.3.1–5.3.19
Tiivistelmä esityksistä
Laaditaan työntekijöiden järjestäytymisohjeistus, mikä ohjeistaisi työntekijöitä
järjestäytymään työpaikan sijainnin mukaiseen ammattiosastoon. Työpaikoilla
tulisi voida olla maksimissaan kahden ammattiosaston jäseniä. Ammattiosastoille on annettava kunnon työkalut työpaikkakartoitusta varten. Jäsenhankintaan ja
jäseneksi liittymisen kehittämiseen varataan riittävästi varoja.
Metalliin perustetaan verkkokauppa ”metallishop”. Jäsenhankintaa tehostetaan näkyvällä mediamainonnalla. Luottamusmiehille laaditaan materiaali liiton
toiminnan mainostamista varten. Liiton toimisto-organisaatio ottaisi huomioon
ns. hiljaiset ammattiosastot alueittain. Työpaikkakartoitusta tehostetaan ja siihen
tulisi palkata lisää henkilökuntaa. Liiton toimitsijoiden tulisi jalkautua jäsenten
luo.
Liittokokouksen päätös
Liiton vahvuus perustuu työpaikkatason organisaation vahvuuteen. Liittokokouskauden aikana aloitetaan suunnitelmallinen järjestämistyö, jonka tavoitteena on vahvistaa nykyisiä työpaikkatason liittorakenteita sekä järjestää uusia työpaikkoja. Järjestämistyössä työkaluna ovat järjestämiskampanjat. Kampanjoiden
tehtävänä on muuttaa vallitsevaa tilannetta työpaikoilla erilaisten toimenpiteiden kautta, tiettynä ajanjaksona, määriteltyyn suuntaan.
Järjestämiskampanjat jakaantuvat sisäisiin ja ulkoisiin. Sisäiset kampanjat
ovat ensisijaisesti tarkoitettu heikon jäsenaktiivisuuden työpaikoille, joissa kampanjaa toteuttavat työpaikan aktiivit. Ulkoiset kampanjat kohdistetaan työpaikkoihin, joissa ei ole aktiiveja, joissa on vähän jäseniä ja luottamushenkilöt puuttuvat tai eivät toimi.
Ammattiosastojen, seuturyhmien ja liiton aluetoimistojen yhteistyöllä tehdään kartoitus kohdeyrityksistä, joissa järjestämiskampanjoita lähdetään toteuttamaan liittokokouskauden aikana.
Tavoitteena on, että osana järjestäytymiskampanjaa liiton työntekijät käyvät
kaikilla Metallityöväen Liiton sopimusalojen työpaikoilla.
Menestyäkseen järjestämistyötä tekevät ja kampanjoiden suunnittelusta vastaavat tarvitsevat koulutusta. Järjestämiskurssit ja kampanjasuunnittelukurssit
40
otetaan osaksi liiton koulutustoimintaa. Järjestämistoiminnan perusasiat otetaan
myös osaksi luottamusmieskoulutuksia.
Ammattiosastorakenteen kehittämisessä otetaan lähtökohdaksi se, että samassa toimipaikassa ei ole kuin yhden ammattiosaston jäseniä.
Kehitetään järjestämistyön tueksi tarkoitettua markkinointimateriaalia. Ammattiosastoille ja jäsenille suunnattua verkkokauppaa kehitetään saadun palautteen perusteella.
41
5.4 Jäsenrekisteri ja aktiivirekisteri
Esityksiä tehneet ammattiosastot ja aluejärjestöt
5, 23, 29, 43, 45, 55, 66, 74, 77, 146, 169, 186, 195, 268, 271, 275, 289, 307,
309, 337, 345, 366, 376, 403, Varsinais-Suomi Satakunnan aluejärjestö, HämePirkanmaan aluejärjestö
Esitykset 5.4.1–5.4.28
Tiivistelmä esityksistä
Työnantajaperinnässä siirrytään samaan rästityskäytäntöön kuin itsemaksavien
jäsenten kanssa ja liitto ottaa suoraan yhteyttä jäseneen jäsenmaksukatkon tai
asian selvittämiseksi. Perintäsopimuksen päättymisilmoitukseen on lisättävä
kohta eläkkeelle siirtymisestä. Jäseneksi liittyminen tehtävä mahdolliseksi sähköisesti ja sähköistä asiointia on lisättävä. Kansaneläkelaitoksen pitää ilmoittaa
automaattisesti jäsenrekisteriin maksamiensa etuuksien tiedot ja ajankohdat.
Pääluottamusmiehille pitää toimittaa tieto liitosta eronneista jäsenistä. Oppilasjäsenten erottamista on pidennettävä opiskelun lopettamisajankohdan jälkeen. Yli vuoden kestävien sairauslomien on kartutettava jäsenyyttä. Itsemaksaville jäsenille on saatava oma viitenumero jäsenmaksujensa maksamista varten.
Jäsennumeron käyttöä on tehostettava, asioidessaan liiton kanssa.
Varojenjakoluetteloon pitää merkitä myös ne työnantajat jotka eivät ole tilittäneet jäsenmaksuja. Ammattiosastojen jäsenrekisteriohjelma Titaani on poistettava käytöstä. Liiton jäsenrekisteritoiminnot siirretään muiden liittojen kanssa
yhteiseen rekisteriin keskusjärjestötasolle toimimaan yhteistyössä työttömyyskassan kanssa.
Liittokokouksen päätös
Liiton toiminta pohjautuu vahvasti jäsenrekisterin toimivuuteen. Rekisteriä on
kehitetty viime vuosina ja kehityssuunnitelmissa on muun muassa sähköisten
palveluiden lisääminen ja liiton luottamustehtävärekisterin integrointi jäsenrekisteriin.
Jäsenrekisterissä otettiin syksyllä 2010 käyttöön uusi jäsenmaksujärjestelmä.
Jäsenmaksujärjestelmää on kehitetty ja muunneltu tarpeidemme mukaisesti.
Järjestelmän myötä jäsenyyksien hoito on parantunut sähköistä asiointia ja jäsentilastointia hyödyntäen, muun muassa tekstiviestipalveluna jäsenistölle. Jäsentiedot haetaan henkilötunnuksella, nimellä tai jäsennumerolla.
Ammattiosastojen käyttöön on avattu reaaliaikainen nettijäsenrekisteri, jota
ammattiosaston edellytetään käyttävän jäsentensä ja luottamushenkilöidensä
hyväksi (esimerkiksi listaukset luottamushenkilöille). Yksittäisillä jäsenillä on
42
mahdollisuus täydentää tai muuttaa yhteystietojaan sähköisen asioinnin kautta.
Sähköisen liittymisen käyttöönotto toteutetaan vaiheittain.
Jäsenmaksuseuranta tapahtuu tällä hetkellä kuuden kuukauden välein ja
sitä kehitetään yhdessä jäsenmaksujärjestelmää ylläpitävän tahon kanssa. Jäsenmaksu peritään joko työnantajan perimänä tai itse maksaen kuukausikohtaisilla
maksuviitteillä. Jäsenyyden ja työttömyysturvan säilyttäminen edellyttävät jäsenmaksujen maksamista tai maksuvapautuksista ilmoittamista ammattiosastoon tai jäsenrekisteriin.
Jäsenrekisteri noudattaa toimissaan lainsäädäntöä ja näin ollen liittojen yhteiset jäsenrekisterit eivät ole mahdollisia.
43
5.5 Nuorisotoiminta
Esityksiä tehneet ammattiosastot
5, 7, 18, 200, 242, 268, 271
Esitykset 5.5.1–5.5.10
Tiivistelmä esityksistä
Työmarkkinatiedotusjärjestelmää kehitetään ja tiedottajien toimintaedellytyksiä
parannetaan koulutuksen ja kannustimien keinoin. Vapaaehtoisten työmarkkinatiedottajien tueksi liiton tulisi palkata työmarkkinatiedottajia keväälle ja syksylle.
Ammattiyhdistystietous on liitettävä 2. asteen ammattikoulutuksen opetusohjelmiin ja oppilasjäsenten kiinnittymistä liittoon seurataan valmistumisen jälkeen. Uusille jäsenille on toimitettava metallin infopaketti.
Valtakunnallisen nuorisotoimikunnan roolia ja vastuuta esitetään kasvatettavaksi. Alueellisen nuorisojaoston jäsenten valintaperusteita esitetään muutettavaksi siten, että jäseniä valittaisiin kaksi per seuturyhmä ja mikäli jostain
seuturyhmästä ei esitystä tule, niin nuorisojaostoa tulisi voida täydentää muista
seuturyhmistä.
Alueellisia nuorisotapahtumia tulisi voida järjestää oman toiminta-alueen
ulkopuolella. Liiton nuorisotoimintaa on lisättävä.
Liittokokouksen päätös
Metalliliitossa oli 31.12.2011 yhteensä 6 502 oppilasjäsentä, mikä on noin
kolmannes alan toisen asteen ammattikoulutuksessa olevien yhteismäärästä ja
osoittaa myönteistä suhtautumista järjestäytymiseen. Tavoitteeksi asetetaan vähintään 50 prosentin järjestäytymisaste alan 2. asteen oppilaitoksissa ja opintonsa päättäneiden nykyistä korkeampi järjestäytymisaste.
Nuorten ja uusien työntekijöiden sekä ammattiin opiskelevien tarpeita tuodaan esille muun muassa työehtotoiminnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Liitto jatkaa yhteistyötä ammattiin opiskelevien etujärjestön SAKKI ry:n
kanssa ja kustantaa oppilasjäsenilleen SAKKI ry:n jäsenkortin. Liitto tukee tavoitetta vahvistaa työmarkkina- ja ammattiyhdistystietouden asemaa 2. asteen
opetusohjelmissa.
Liiton työmarkkinatiedotusmateriaali pidetään ajanmukaisena ja työelämän
ja ammattiyhdistystietouden perusasiat sisältävänä. Valtakunnallisen nuorisotoimikunnan ja alueellisten nuorisojaostojen tehtävä on oman alueensa työmarkkinatiedottajien rekrytointi ja työmarkkinatiedotustoiminnan koordinointi ja
toimeenpano. Liitto järjestää vuosittain valtakunnallista ja alueellista työmarkki-
44
natiedottajille suunnattua koulutusta. Työmarkkinatiedotusta kehitetään nykyisten periaatteiden pohjalta.
Liittohallitus vahvistaa valtakunnallisen nuorisotoimikunnan kokoonpanon
niin, että toimikuntaan tulee edustus liiton jokaisen aluejärjestön alueelta ja
heille henkilökohtaiset varajäsenet.
Perustettavat alueelliset nuorisojaostot varajäsenineen koostuvat pääsääntöisesti kunkin alueen seuturyhmien ja ammattiosastojen nuorisovastaavista.
Liittohallitus vahvistaa tarkemmat liiton aluetoimintaa ja ammattiosastojen
seuturyhmätoimintaa koskevat toimintaohjeet.
Liiton valtakunnallisen nuorisotoimikunnan ja alueellisten nuorisojaostojen
tehtävä on järjestää nuorisotoimintaa sekä tukea ammattiosastojen nuorisotoimintaa. Liiton valtakunnallista nuorisotoimintaa kehitetään nykyisten voimavarojen pohjalta.
45
5.6 Tasa-arvo, maahanmuuttajat ja kulttuuritoiminta
Esityksiä tehneet ammattiosastot
23, 271, 287
Esitykset 5.6.1–5.6.3
Tiivistelmä esityksistä
Liiton kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnalla on merkitystä jäsenten virkistystoimintaan. Liiton kulttuuri- ja vapaa-aikatoimikunta jatkaa työtä samalla tasolla ja
resursseilla myös alkavalla liittokokouskaudella.
Tasa-arvon ja jäsenten äänen tulee näkyä liiton päätöksentekoelimissä. Tämän toteutumiseksi tarvitaan kiintiöpaikat naisille, nuorille sekä maahanmuuttajille liiton organisaatiotasoille. Liitto lisää ja kehittää alueiden ja ammattiosastojen tukemista maahanmuuttaja-asioissa sekä -palveluissa.
Liittokokouksen päätös
Kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnalla on liiton järjestötoiminnassa oma vakiintunut asemansa ja tehtävänsä. Sen tavoitteena on omalta osaltaan edistää osallistumista, jäsenaktiivisuutta ja järjestäytymistä sekä monipuolistaa ja kehittää
ammattiosastojen omaa toimintaa. Liiton kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnassa
jatketaan hyväksi koettuja toimintamuotoja sekä toiminnan kehittämistä nykyisten voimavarojen ja periaatteiden mukaisesti. Liittohallitus valitsee liiton
kulttuuri- ja vapaa-aikatoimikunnan. Jäseniä kannustetaan osallistumaan ja kehittämään alueellista ja paikallista kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintaa myös seuturyhmätasolla.
Liiton tasa-arvo-ohjelma edellyttää tasa-arvon edistämistä laajasti kaikilla
liiton toiminnan tasoilla ja toiminta-alueilla. Eri tasojen päätöksentekoelinten
kokoonpanoissa tulee huomioida mahdollisimman kattavasti jäsenrakenne. Kaikilla jäsenillä tulee olla mahdollisuus osallistua riippumatta sukupuolesta, iästä,
kansallisuudesta tai muusta ominaisuudesta. Liiton tasa-arvotoimikunta kerää
tietoa ja raportoi kehityksestä liittohallitukselle.
Maahanmuuttajien edunvalvonta ja järjestäytyminen ovat osa liiton toimintaa. Maahanmuuttajajäsenten asioiden tehokas hoitaminen edellyttää aktiivisuutta maahanmuuttajilta itseltään ja liiton koko organisaatiolta. Liiton hallinto
ottaa huomioon päätöksissään maahanmuuttajajäsenten määrässä tapahtuvat
oleelliset muutokset.
46
5.7 Veteraanitoiminta
Esityksiä tehneet ammattiosastot
5, 6, 7, 23, 49, 345
Esitykset 5.7.1–5.7.8
Tiivistelmä esityksistä
Liittoon perustetaan veteraanijaosto, joka käsittelee eläkeläisten asemaan liittyviä edunvalvontakysymyksiä. Lisäksi osastot esittävät erilaisia tapoja organisoida
veteraanien toimintaa, kuten valtakunnallisia neuvottelupäiviä, alueellisia veteraanitoimikuntia ja veteraanipäiviä, sekä veteraanitoimikuntien omaa edustusta
aluejärjestöjen aluetoimikunnissa.
Liiton kahden toimitsijan toimenkuvaan määritellään oman toimen ohessa
veteraanitoiminnan hoitaminen. Liittoon perustetaan veteraanitoiminnasta vastaava toimitsijavakanssi.
Teollisuuden ammattiliitot perustavat yhteisen valtakunnallisen yhdistyksen
teollisuudesta eläkkeelle siirtyneille ammattiliittojen jäsenille. Tehtävänä olisi
teollisuuden eläkeläisten edunvalvonta ja virkistys- ja kuntoilutapahtumat.
Liittokokouksen päätös
Eläkkeellä olevilla liiton vapaajäsenillä on oikeus ja mahdollisuus osallistua ammattiosastonsa toimintaan. Monet veteraanijäsenet ovatkin edelleen aktiivisesti
mukana erilaisissa ammattiosastojen luottamustehtävissä.
Liiton tavoitteena on palkka- ja muiden työehtojen valvonnan lisäksi vaikuttaa laajemmin yhteiskunnalliseen kehitykseen liiton arvojen ja ohjelmien
pohjalta. Eläke- ja muut sosiaalipolitiikan kysymykset ovat tärkeällä sijalla liiton
toiminnassa, kuten myös SAK:n toiminnassa.
Ei ole perusteltua erillisen liiton veteraanijaoston perustaminen, kuten ei
myöskään erillisten valtakunnallisten veteraanipäivien järjestäminen. Vaikuttaminen eläke- ja muuhun sosiaalipolitiikkaan on tarkoituksenmukaista hoitaa
toimitsijoiden nykyisten vastuualueiden puitteissa.
Liiton veteraanijäsenten toimintaa jatketaan nykyisten periaatteiden mukaan
ammattiosastoissa, seuturyhmissä ja aluejärjestöissä. Liiton veteraanitoiminnasta
päätetään osana vuosittaista toiminnan suunnittelua.
Veteraanijäseniä kehotetaan osallistumaan valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen toimintaan.
Liiton toimisto on selvittänyt mahdollisuuksia teollisuuden ammattiliittojen yhteistoimintaan eläkeläisten edunvalvontaan ja virkistystoimintaan liittyen.
Käydyissä keskusteluissa ei ole toistaiseksi löytynyt edellytyksiä yhteisen yhdistyksen perustamiselle tai vastaavan toiminnan organisoimiseksi muutoin.
Liitto on edelleen valmis hakemaan yhteistyömuotoja muiden teollisuuden
ammattiliittojen veteraanijäsenten kanssa.
47
5.8 Ruotsinkielinen toiminta
Esityksiä tehneet ammattiosastot
54, 295
Esitykset 5.8.1–5.8.2
Tiivistelmä esityksistä
Liitto ryhtyy toimenpiteisiin vahvistaakseen ja parantaakseen ruotsinkielistä toimintaa ja tiedotusta, huolimatta taloudellisesta tilanteesta. Äidinkieleltään ruotsinkielisten jäsenten asemaa ei saa heikentää.
Liittokokouksen päätös
Metalliliitossa on tällä hetkellä noin 4 400 jäsentä, joiden äidinkieli on ruotsi.
Ruotsinkielistä toimintaa kehitetään ja jatketaan nykyisten voimavarojen ja periaatteiden mukaisesti. Tiedotuksessa huomioidaan ruotsinkieliset ja kaksikieliset
ammattiosastot.
48
Edunvalvontaa tukevat toiminnot
6 Koulutustoiminta
6.1 Yleinen koulutuspolitiikka ja ammatillinen edunvalvonta
Esityksiä tehneet ammattiosastot
1, 7, 11, 21, 57, 147, 268, 272
Esitykset 6.1.1–6.1.11
Tiivistelmä esityksistä
Esityksissä käsitellään opintovapaaoikeuden pidentämistä vähintään kolmen
vuoden mittaiseksi, omaehtoisen koulutuksen tukemista työaikajärjestelyin,
sekä työpaikan sisäisten koulutusten kehittämistä yhdessä työnantajaliiton kanssa. Työvoimapoliittisten ja oppisopimuskoulutusten sisältöä esitetään kehitettäväksi vastaamaan paremmin tulevaisuuden tarpeita. Työsuojelun pitkäkestoiseen
ammatilliseen koulutukseen esitetään liiton tukea.
Liittokokouksen päätös
Kaikella koulutustoiminnallaan liitto tähtää siihen, että se tukee jäsenten edunvalvontaa, järjestötyötä ja työmarkkina-arvon kehittämistä.
Liitto toimii myös jatkossa yhteistyössä SAK:n kanssa opintovapaamahdollisuuksien parantamiseksi.
Liitto pitää tärkeänä, että mahdollisuuksia omaehtoisen koulutuksen järjestämiseen tuetaan työpaikoilla ja että työpaikoilla järjestetään myös sisäisiä koulutuksia.
Eri tavoin toteutettua ammatillista koulutusta pitää kehittää niin, että se vastaa työelämän tarpeita mahdollisimman hyvin. On tärkeätä, että ammatillisiin
koulutuksiin liittyvät työssäoppimisjaksot toteutetaan hyvin.
Liitto lisää tietoa ammatillisen koulutuksen eri mahdollisuuksista.
49
6.2 Koulutussopimus
Esityksiä tehneet ammattiosastot
7, 23, 49, 72, 81, 99, 175, 200, 271, 275
Esitykset 6.2.1–6.2.18
Tiivistelmä esityksistä
Esityksissä käsitellään koulutussopimuksen kehittämistä. Työnantajan tuen piiriin kuuluvien kurssien määrää esitetään lisättäväksi, erityisesti kieli- ja järjestökurssien osalta. Koulutussopimusta esitetään laajennettavaksi työsuojeluasiamiesten varahenkilöiden osalta. Pitkien, kolmen kuukauden kurssien työnantajan
tukea esitetään pidennettäväksi koskemaan koko ajanjaksoa. Liiton järjestämiä
neuvottelu- ja kurssipäiviä esitetään pidettäväksi arkipäivinä ja koulutuksesta
johtuvan ansionmenetyksen kuuluvan työnantajan tuen piiriin. Syksyllä raamisopimuksessa sovitut koulutuspäivät on saatava palkallisiksi työpäiviksi.
Liittokokouksen päätös
Keskusjärjestötasolla liitto vaikuttaa ja toimii yhteistyössä SAK:n kanssa kehittäen jäsentensä koulutusoikeuksia. Liittokohtaisella tasolla koulutusneuvotteluissa työnantajien kanssa liitto edistää jäsenten koulutusoikeuksien laajentamista
esimerkiksi vuorotyötä tekevien osalta. Tavoitteena on, että työnantajan tukema
koulutustarjonta vastaa jäsenten edunvalvojien koulutustarvetta ja että koulutukseen osallistuminen ei aiheuta kurssilaisille taloudellisia menetyksiä.
Liitto pitää tärkeänä, että luottamustehtävissä toimivilla on mahdollisuus
päivittää tietojaan ja täydentää osaamistaan.
Raamisopimuksen koulutuspäivien osalta liitto seuraa SAK:n ja EK:n asettaman selvitystyöryhmän tuloksia.
50
6.3 Alueellinen ja paikallinen koulutus
Esityksiä tehneet ammattiosastot
6, 7, 49, 195, 235, 275
Esitykset 6.3.1–6.3.10
Tiivistelmä esityksistä
Alueellisen ja paikallisen koulutuksen taloudelliseen tukeen esitetään muutoksia. Myös tuen piiriin kuuluvien tilaisuuksien osallistujamäärärajoja halutaan
pienennettävän. Kurssitukea esitetään laajennettavaksi kattamaan myös lyhyitä
laivaristeilyjä, sekä seminaarimatkoja, jotka suuntautuvat EU: n alueille. Lisäksi
esitetään ammatillisen koulutuksen ottamista mukaan kurssituen piiriin.
Liittokokouksen päätös
Seuturyhmäkoulutusten kehittäminen on paikallisen koulutuksen painopistealue. Se tukee ammattiosastojen omaa koulutusta ja vahvistaa paikallista koulutusta tuomalla siihen uusia sisältöjä ja lisäämällä jäsenten koulutusmahdollisuuksia.
Liiton koulutustoiminnan keskeisiä tehtäviä on tukea paikallisesta opintotoiminnasta vastaavia koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä lisätä
siihen liittyvää ohjausta ja opastusta. Lisäksi koulutustoiminnan tehtävänä on
tuottaa opintoaineistoja alue- ja paikalliskoulutuksen tarpeisiin.
Paikallisen koulutuksen taloudellinen tukeminen tulee järjestää niin, että
kurssien järjestäminen ei vaarannu taloudellisista syistä. Liiton koulutuksen järjestämisehdoista sekä taloudellisesta tuesta päätetään vuosittain liiton toimintaja taloussuunnitelman vahvistamisen yhteydessä.
51
6.4 Murikka-opisto
Esityksiä tehneet ammattiosastot
5, 7, 66, 97, 174, 200, 345
Esitykset 6.4.1–6.4.9
Tiivistelmä esityksistä
Murikan koulutustarjontaa esitetään monipuolisemmaksi. Tarjonnassa on huomioitava tasa-arvonäkökulma, etenkin ruotsinkielistä koulutusta toivotaan lisää.
Myös opiston vuokrahintaa ammattiosastoille pidetään liian korkeana.
Muuttuva ympäristö, etenkin EU:n vaatimukset, tulisi tulevaisuudessa ottaa
huomioon kurssisuunnitelmia laadittaessa.
Kolmen kuukauden kurssia esitetään jaksotettavaksi työpaikkojen rakenteellisista muutoksista johtuen. Myös työoikeuden peruskurssin palauttamista kurssitoimintaan toivotaan.
Edunvalvonnan tehokkuuden lisäämiseksi pääluottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille esitetään myös yhteistä koulutusta.
Liittokokouksen päätös
Murikka-opiston tehtävänä on luottamusmies-, työsuojelu- ja järjestökoulutuksen toteuttaminen sekä jäsenten työelämävalmiuksien lisääminen. Tämän
osaamisen tuottaminen on opiston perustehtävä. Koulutustoiminnan monipuolisuus on lähtökohtana kurssien kehittämiselle ja siinä otetaan huomioon jäsenistön monimuotoisuus sekä erityisryhmät. Edunvalvonnan vahvistaminen työpaikoilla on kurssisuunnittelun peruspilari myös jatkossa. Muuttuva ympäristö
niin Euroopan unionin tasolla kuin globaalisti antaa eväitä opintosuunnitelmien
laadintaan.
Kurssien suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon koulutuksen joustavuus,
varsinkin pitkäkestoisten kurssien osalta.
Kurssitarjonnan rakennetta kehitetään jatkuvasti yhteistyössä liiton kanssa.
Edunvalvonta- ja järjestötyössä toimivien jäsenten osaamista vahvistetaan niin,
että lisääntynyt tarve erilaisten viestintävälineiden käyttämiseen otetaan huomioon.
Uusien jäsenten järjestökoulutus suunnataan alueilla tapahtuviin perehdytyskoulutuksiin. Syventävä järjestökoulutus tapahtuu Murikka-opistolla. Murikka-opiston tiloja ja opetusta markkinoidaan kilpailukykyiseen hintaan myös
ammattiosastoille, seuturyhmille ja muille ammattiliitoille.
52
6.5 Koulutusperiaatteet
Esityksiä tehneet ammattiosastot
21, 23, 49, 54, 72, 80, 84, 90, 97, 117, 174, 175, 195, 200, 275, 337, 402
Esitykset 6.5.1–6.5.24
Tiivistelmä esityksistä
Kursseille osallistuvien taloudellista tukea esitetään parannettavaksi. Esityksissä
kiinnitetään lisäksi huomiota yhteisen, täydennys- ja ruotsinkielisen koulutuksen
lisäämiseen. Myös työttömät ja nuoret jäsenet tulee huomioida kurssitarjonnassa. Kansainvälisissä tehtävissä toimivien koulutusta on lisättävä. Koulutuksen
ruotsinkielisten nettisivujen päivityksiä esitetään parannettavaksi.
Uusiin työehtosopimuksiin liittyviä alueellisia informaatiotilaisuuksia toivotaan jatkossa myös muille, kuin luottamustehtävissä toimiville. Esitetään, että
edunvalvojilla olisi oma ammattitutkinto, joka mahdollistaisi osaamisen dokumentoinnin.
Liittokokouksen päätös
Liiton koulutuksen perusperiaatteena on tukea toiminta-ajatuksen edellyttämää
koulutustehtävää. Koulutustoimintaa järjestetään kolmella tasolla: paikallisesti
ammattiosastojen ja seuturyhmien järjestämänä, alueellisesti aluetoimistojen tilaisuuksina sekä valtakunnallisesti Murikka-opistolla.
Liitto järjestää jatkossakin monipuolista koulutusta, joka on turvattu laajalla
koulutussopimuksella. Koulutusoikeuksia kehitetään niin, että myös pienemmät
sopimusalat tulevat paremmin huomioon otetuiksi. Mahdollisuudet osallistua
koulutustoimintaan myös pienistä työpaikoista pyritään turvaamaan.
Liiton toteuttamaa koulutusta ohjaa tarkoituksenmukaisuusperiaate. Sitä sovelletaan sekä kurssien sisältöihin että toteuttamistapoihin.
Koulutusta suunnataan palvelemaan erityisesti edunvalvonta- ja järjestötyötä. Myös muuta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tähtäävää ja jäsenkiinnittymistä tukevaa koulutusta liitto pitää tärkeänä. Koulutuksen suunnittelussa
otetaan huomioon muuttuva ympäristö ja työhyvinvointi. Yhteiskunnassa tapahtuva rakennemuutos ja metallityöpaikkojen väheneminen muuttaa koulutustarvetta. Erityinen huomio on kiinnitettävä nuorten jäsenten ja edunvalvojien
aktivoimiseksi.
Erilaisten kohderyhmien tarpeet otetaan huomioon koulutussuunnittelussa:
ruotsinkielinen koulutus turvataan ja monikulttuurisuuden lisääntyminen huomioidaan koulutussisällöissä.
Koulutukseen osallistumisen tulee olla helppoa ja taloudellisesti mahdollista.
53
Liitto pyrkii laajentamaan koulutussopimuksen kattavuutta niin, että erilaisilta
työpaikoilta olisi tasaveroiset mahdollisuudet osallistua koulutukseen. Taloudellinen tuki kursseille turvataan jatkossakin SAK:n suositusten mukaisesti.
Liitto jatkaa yhteistyötä SAK:n kanssa ammattitutkinnon kehittämiseksi
edunvalvojille.
54
7 Tiedotustoiminta
7.1 Ahjo
Esityksiä tehneet ammattiosastot ja aluejärjestöt
7, 23, 29, 49, 55, 57, 66, 84, 103, 174, 195, 235, 271, 302, Häme-Pirkanmaan
aluejärjestö
Esitykset 7.1.1–7.1.18
Tiivistelmä esityksistä
Nuorille jäsenille tulee perustaa oma lehti tai tehdä Ahjoon nuorisoliite tai omat
sivut. Lehden sivumäärää tulee kasvattaa, jotta paikalliset asiat ja ruotsinkielisyys
saavat lisää tilaa. Autoalalle tulee tehdä oma liite. Lehden sisällössä tulee kertoa
liiton historiasta ja ajankohtaisista laki- ja sopimusasioista. Ammattiosastojen
ilmoitusten jättöaikaa tulee lyhentää, eikä lehdessä saa julkaista humpuukimainoksia.
Liittokokouksen päätös
Metallityöväen Liiton jäsenlehti Ahjo kertoo erilaisissa elämäntilanteissa olevien
jäsenten asioista ja heidän näkemyksistään työelämästä ja yhteiskunnasta. Lehti
seuraa mahdollisimman tasapuolisesti liiton eri ammatti- ja sopimusaloja, suuria
ja pieniä työpaikkoja eri puolilla Suomea. Lehti antaa tilaa erilaisille mielipiteille
ja edistää liiton sisäistä keskustelua. Lehden sisällössä otetaan huomioon liiton
järjestämistoiminnan tarpeet. Lisäksi erilaisia lukijaryhmiä voidaan tavoitella
muun muassa teemanumeroiden avulla.
Ahjon ilmestymiskertoihin ja laajuuteen vaikuttavat toimituksellinen harkinta, liiton taloudelliset resurssit sekä painatus- ja postikulujen kehitys. Lehden
toimittamisessa ja tuotannossa noudatetaan mahdollisimman nopeaa aikataulua.
Erilaisten viestintäkanavien kehitystä seurataan, jotta Ahjo osana liiton viestintää
pysyy ajan hermolla nopeasti muuttuvassa viestintäteknologiassa.
Ahjo on pääosin suomenkielinen lehti, jossa julkaistaan myös ruotsinkielisiä
sivuja. Lisäksi lehti palvelee mahdollisuuksien mukaan myös metallityöntekijöitä, jotka puhuvat äidinkielenään muita kuin kotimaisia kieliä. Lehti seuraa
tiiviisti lainsäädännön ja sopimusjärjestelmän ajankohtaisia muutoksia. Edunvalvonnasta kirjoitettaessa muistetaan sen kansainväliset ulottuvuudet ja kerrotaan
työntekijöiden asemasta muissa maissa. Liiton historiasta ja sen vaikutuksista
nykyhetkeen kirjoitetaan jäsenistöä kiinnostavalla tavalla.
55
Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että Ahjo tuo esille nuorten ja vasta
liittyneiden jäsenten näkökulmia työhön, ammattiyhdistystoimintaan, yhteiskuntaan sekä vapaa-aikaan. Liiton nuorisotoiminnasta kerrotaan siten, että se
herättää lehteä lukevissa nuorissa jäsenissä kiinnostusta ja houkuttaa heitä osallistumaan toimintaan itse.
Ahjoa toimitetaan hyvän lehtimiestavan ja Julkisen sanan neuvoston julkaisemien Journalistin ohjeiden mukaisesti. Mainokset ovat osa lehden tulorahoitusta. Julkaistavien mainosten tulee olla hyvien tapojen ja liiton arvojen mukaisia.
56
7.2 Verkkosivut ja muu sähköinen viestintä
Esityksiä tehneet ammattiosastot
5, 49, 74, 80, 82, 134, 146, 174, 242, 307, 337, 340, 366, 402
Esitykset 7.2.1–7.2.15
Tiivistelmä esityksistä
Liiton tulee tarjota ammattiosastoille kotisivutila joko omalta palvelimelta tai
sopia sellaisen tarjoamisesta muuta kautta. Luottamustehtävissä toimiville tulee
perustaa extranet. Verkkosivujen sisältöä tulee päivittää nopeammin ja tehdä
helpommin löydettäväksi. Liiton ja aluetoimistojen tulee lähettää posti ensisijaisesti sähköisesti. Eri tehtäviin liittyvät lomakkeet tulee olla verkkosivuilta
saatavissa.
Liittokokouksen päätös
Tilan tarjoaminen ammattiosastojen kotisivuille liiton palvelimella edellyttäisi
suurta resurssien lisäystä ja jatkuvaa ylläpitoa. Ammattiosastot ja seuturyhmät
vastaavat kotisivuistaan itsenäisesti. Liitto selvittää mahdollisuutta tehdä ulkopuolisen palveluntarjoajan kanssa sopimus, jonka nojalla ammattiosastot ja seuturyhmät voisivat ostaa itselleen kotisivutilaa edulliseen hintaan. Ammattiosastoille tarjotaan liiton verkkosivuilla tilaa omista tapahtumistaan ilmoittamiseen.
Liitolla on luottamustehtävissä toimivien extranet, jota kehitetään edelleen.
Pääsääntönä kuitenkin on, että liiton sähköisessä viestinnässä materiaali on julkista.
Verkkosivuja päivitetään mahdollisimman aktiivisesti ja ajantasaisesti sen
mukaan kuin liiton henkilöstöresurssit antavat myöten. Sivujen selkeyttä ja käytettävyyttä kehitetään.
Erilaisten sähköisten viestintäjärjestelmien kehitystä seurataan tiiviisti ja niitä otetaan käyttöön resurssien mukaan. Edunvalvontaa, järjestötoimintaa ja jäsenyyttä koskevien asioiden hoitamista sähköisesti kehitetään ottaen huomioon
myös tietoturvakysymykset.
Sähköisen postin lähettämistä kirjepostin ohessa lisätään asteittain. Prosessissa kuunnellaan jäseniltä saatua palautetta sekä otetaan huomioon jäsenten ja
ammattiosastojen erilaiset tietotekniset valmiudet. Luottamustehtävissä toimiville lähetettävää Metallin uutiskirjettä kehitetään edelleen.
57
7.3 Muu tiedotustoiminta
Esityksiä tehneet ammattiosastot ja aluejärjestöt
1, 49, 82, 200, 268, 345, Varsinais-Suomi-Satakunnan aluejärjestö
Esitykset 7.3.1–7.3.10
Tiivistelmä esityksistä
Liiton tulee lisätä mainostamista tiedotusvälineissä. Työpaikoille on painatettava
seinäkalenteri. Metallityöväen kalenteriin on lisättävä sopimusasioita. Neuvottelujen aikaista avointa tiedotuslinjaa on jatkettava ja tehostettava kriisiviestintää.
Tiedotusvälineisiin on vaikutettava työelämän kysymyksistä. Liiton ulkoinen
ilme on uudistettava.
Liittokokouksen päätös
Metalliliiton imagomainonta ja kampanjamainonta tiedotusvälineissä suunnataan siten, että ne tukevat jäsenkiinnittymistä sekä uusien jäsenten hankintaa.
Tiedotusvälineisiin pyritään vaikuttamaan, jotta ne käsittelevät myös työelämän
asioita ja tuovat esiin työntekijöiden näkökantoja.
Liiton julkaisemista kalentereista tehdään päätökset vuosittaisen talous- ja
toimintasuunnitelman yhteydessä.
Neuvottelutilanteiden viestinnässä liitto toimii niin avoimesti kuin vallitsevan neuvottelutilanteen kannalta on tarkoituksenmukaista. Työtaistelun tai muiden erityistilanteiden toimia suunniteltaessa kytketään viestintä mukaan heti
alusta pitäen, jotta liitto voi turvata ajankohtaisen ja tehokkaan kriisiviestinnän.
Liiton ulkoista ilmettä ja aineistojen ulkoasua kehitetään ajanmukaisena säilyttäen samalla jatkuvuus.
Liitto tekee selvityksen, jossa tarkastellaan eri jäsenryhmien mediakäyttäytymistä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Tätä käytetään hyväksi Ahjon ja liiton muiden viestintämuotojen kehittämisessä vastaamaan jäsenten tarpeita kehittyvässä
viestintämaailmassa.
Ruotsinkielisiä jäseniä pyritään palvelemaan viestinnässä tasavertaisesti.
Nuorten työmarkkinatiedotuksessa ja liiton nuorisotoiminnassa käytettävää
materiaalia kehitetään yhteistoiminnassa järjestötoiminnan kanssa.
58
8 Liiton talous ja hallinto
Liiton talous
8.1 Liittomaksu
Esityksiä tehneet ammattiosastot ja aluejärjestöt
1, 5, 6, 7, 11, 17, 29, 30, 36, 41, 49, 56, 74, 80, 87, 169, 268, 271, 275, 294, 307,
402, Varsinais-Suomi-Satakunnan aluejärjestö, Häme-Pirkanmaan aluejärjestö
Esitykset 8.1.1–8.1.34
Tiivistelmä esityksistä
Ammattiosastot esittävät niiden jäsenmaksuosuuden korottamista liiton jäsenmaksuosuuden kustannuksella. Myös seuturyhmille esitetään omaa jäsenmaksupalautetta. Sen lisäksi jäsenten maksamiin jäsenmaksuihin esitettiin usealla
tavalla erilaisia huojennuksia ja maksuvapautuksia.
Ammattiosastot esittivät, että ansiosidonnaisesta työttömyyskorvauksesta ei
tule edelleenkään periä jäsenmaksua. Toisaalta jäsenmaksua esitettiin myös perittäväksi.
Opiskelijajäsenestä maksavaksi jäseneksi siirtyville esitettiin jäsenmaksualennusta muutamalle ensimmäiselle vuodelle. Samoin esitettiin helpotusta vuokraja pätkätyöntekijöiden jäsenmaksuihin.
Liittokokouksen päätös
Liittomaksun tarkoituksena on kattaa liiton varsinainen toiminta. Vuosina 2009–
2011 tavoitteessa ei ole onnistuttu johtuen nopeasti kasvaneesta työttömyydestä
metalliteollisuudessa. Liiton jäsenmäärä on pienentynyt merkittävästi liittokokouskauden aikana.
Liittomaksusta maksetaan myös liiton ammattiosastoille maksamat avustukset. Näin liiton tukea kohdennetaan ammattiosastoille niiden aktiivisuuden
mukaan.
Liiton toiminnan rahoitustarve vaihtelee vuosittain alan tilanteen ja jäsenmäärän mukaan. Liittomaksun ylijäämällä katetaan liiton toimintavalmiutta.
Liittomaksun perintäperuste on prosenttiosuus ennakonpidätyksen alaisesta ansiotulosta. Perintäprosentti on sama kaikilla jäsenillä, ellei liiton säännöissä
toisin todeta. Liittomaksua ei peritä työttömiltä jäseniltä. Ongelmatapaukset käsittelee liiton jäsenmaksujen tulkintatyöryhmä.
Liittomaksu jakaantuu liiton osuuteen ja ammattiosastojen osuuteen. Ammattiosastojen osuus on sama kaikille osastoille. Liittomaksusta päättää liittovaltuusto vuosittain hyväksyessään liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion.
59
8.2 Jäsenedut
Esityksiä tehneet ammattiosastot
7, 29, 49, 52, 72, 77, 200, 274, 345
Esitykset 8.2.1–8.2.12
Tiivistelmä esityksistä
Ammattiosastot esittävät jäsenetuihin yleisellä tasolla parannusta. Erityisesti esitetään, että matkavakuutuksen kattavuuden laajentamista, lehtituen nostamista,
sähkön hinnan kilpailuttamista ja huoltamopalveluiden tarjoajien määrän lisäystä.
Liiton tarjoamista lomapaikoista Metallirannan käyttöä toivotaan ympärivuotiseksi sekä lomaosaketta palkinnoksi 10 vuoden jäsenyydestä.
Lisäksi esitetään, että neuvottelut liittovakuutuksen siirtämiseksi Turvaan on
aloitettava.
Liittokokouksen päätös
Liiton nykyisiä lomapaikkoja ovat asuntohotelli Metallikero Pelkosenniemen
Pyhätunturilla, kesänviettopaikka Metalliranta Loviisassa ja 400 viikkolomaosaketta eri kohteissa Suomessa. Lomakohteiden käyttöä pyritään kehittämään
taloudellisten resurssien ja soveltuvien kohteiden mukaan.
Vakuutussopimukset perustuvat kilpailutukseen. Liittokokouskauden aikana
parannettiin liiton luottamustoimessa olevien jäsenten vakuutusturvaa.
Jäsenetuja pyritään kehittämään siten, että liiton kaikki jäsenet pääsevät
nauttimaan niistä mahdollisimman tasapuolisesti.
60
8.3 Avustukset ja korvaukset
Esityksiä tehneet ammattiosastot ja aluejärjestöt
5, 6, 7, 23, 28, 45, 55, 57, 66, 72, 74, 81, 84, 117, 122, 169, 200, 213, 233, 272,
275, 313, 317, 346, Häme-Pirkanmaan aluejärjestö
Esitykset 8.3.1–8.3.33
Tiivistelmä esityksistä
Ammattiosastot esittävät lakkokorvauksien sähköistä hakemista ja maksuperusteisiin muutoksia.
Liitolta toivotaan tukea seuturyhmien toimintaan sekä ammattiosastojen
kansainväliseen toimintaan. Ammattiosastojen työntekijöiden palkkakuluihin
tulisi osallistua myös liitosta sekä tukea erillisellä rahallisella tuella niitä ammattiosastoja, jotka järjestävät toimintaa.
Liiton toimintaan osallistumisesta maksettaviin korvauksiin esitetään korotusta ja veteraanitoimintaan rahat liitosta.
Esitetään, että liiton on varattava 1 % nettojäsenmaksutulostaan kotimaiseen
solidaarisuustyöhön sekä lopettaa vaalitukien maksaminen.
Taksikortteja toivottiin takaisin monella eri tavalla.
Liittokokouksen päätös
Liitto on aloittanut sähköisten palvelujen kehittämisen. Tavoitteena on, että liitolla on jo lähitulevaisuudessa edellytykset siirtyä sähköisten palveluiden käyttöön erilaisten jäsenille maksettavien korvausten osalta.
Liitto tuki liittokokouskauden aikana seuturyhmien toiminnan käynnistämistä ja kehittämistä. Tavoite on, että seuturyhmistä muodostuu ammattiosastojen
yhteistyöelimiä. Tästä lähtökohdasta seuturyhmien kehittäminen on ensisijaisesti ammattiosastojen vastuulla. Liitto voi edelleenkin osallistua projektiluontoisesti ammattiosastojen alueellisen toiminnan kehittämiseen.
Ammattiosastojen toiminta rahoitetaan pääsääntöisesti sääntöjen mukaan
jäsenmaksupalautteella, joka on viime vuosina ollut 0,195 prosenttia jäsenen
ansaitsemasta bruttopalkasta. Ammattiosaston jäsenmaksupalautuksen suuruus
muodostuu jäsenmaksua maksavien jäsenten määrän mukaan. Ammattiosaston
jäsenpalvelun tarve määräytyy pääsääntöisesti myös jäsenmäärän mukaan. Liitto
ei voi asettaa omassa toiminnassaan ammattiosastoja eriarvoiseen asemaan. Liitto myöntää muuta tukea kaikille ammattiosastoille samoin perustein.
Liitto järjestää hallintonsa mahdollisimman edullisella ja tehokkaalla tavalla.
Hallinto perustuu liiton sääntöihin ja ohjeisiin. Liittohallitus ja työvaliokunta
päättävät hallinnon järjestämisen yksityiskohdista liiton työnjaon mukaan.
61
8.4 Muut taloutta koskevat päätökset
Esityksiä tehneet ammattiosastot
66, 74, 169, 200, 274
Esitykset 8.4.1–8.4.5
Tiivistelmä esityksistä
Ammattiosastot esittävät, että liiton on käytettävä jäsenmaksutuottojen lisäksi
myös sijoitustoiminnan tuottoja varsinaisen toiminnan rahoittamiseen.
Murikka-opistolle tulisi hakea tuetun loman järjestämisoikeuksia ja liiton tulisi keskittää kaikki pankkitoiminta Osuuspankkiin.
Liiton tulisi myös selvittää mahdollisuutta yhteiseen toimitsijaan toisen liiton kanssa.
Liittokokouksen päätös
Liiton varsinaisen toiminnan rahoitus pyritään kattamaan jäsenmaksutuotoilla.
Liiton toiminnan kehittäminen vaatii usein kertaluonteisia panostuksia sellaisiin hankkeisiin, joilla pyritään parantamaan toiminnan tasoa tai jäsenpalvelua.
Liiton taloudessa varaudutaan kertaluonteisten, toiminnan tasoa parantavien
hankkeiden rahoitukseen budjetoimalla ne liiton päätöksentekojärjestyksen ja
talousohjeen mukaisesti.
Liitto on asiakkaana useassa pankissa. Rahoituksen hoitaminen vain yhden
pankin kautta ei ole liiton edun mukaista eikä turvallista.
Nykyisellään Murikka-opisto on ensisijaisesti keskittynyt kansanopistotoimintaan. Murikan koko kiinteistö tarjoaa hyvät mahdollisuudet liiton jäsenpalveluiden kehittämiseen nykyistä laajemmin. Murikan majoitus- ja muita palveluiden tarjontaa laajennetaan osana liiton jäsenpalveluja.
Liiton toimintojen ja henkilöstön palkkauksessa haetaan jatkuvasti sellaisia
ratkaisuja, jotka ovat sekä toiminnallisesti että taloudellisesti tehokkaita. Nykyisellään liitolla on yhteisiä henkilöresursseja SAK:n, Murikka-opiston ja Teollisuuden Palkansaajien kanssa.
62
Liiton hallinto
8.5 Voimavaroja keskustoimistoon ja aluetoimistoihin
Esityksiä tehneet ammattiosastot ja aluejärjestöt
1, 7, 28, 29, 36, 49, 66, 84, 90, 103, 122, 146, 169, 186, 195, 200, 254, 268,
294, 308, 318, 340, 345, 366,Varsinais-Suomi-Satakunnan aluejärjestö, HämePirkanmaan aluejärjestö
Esitykset 8.5.1–8.5.32
Tiivistelmä esityksistä
Järjestötoiminta-alueelle esitetään palkattavaksi toimitsija hoitamaan veteraanitoimintaa ja eläkeläisten edunvalvontaa. Järjestötoimintaan esitetään palkattavaksi myös työmarkkinatiedottaja hoitamaan valtakunnallista tiedotusta oppilaitoksiin. Hänen avukseen tulee nimetä alueelliset vastaavat tiedottajat.
Edunvalvontaan autoalalle esitetään palkattavaksi oma työsuojelusihteeri ja
komennustyöntekijöiden etuja puolustamaan sekä lähetettyjen työntekijöiden
työehtoja valvomaan työehtosihteeri.
Aluetoimistojen resurssit halutaan turvata. Aluetoimistoihin esitetään myös
lisättäväksi henkilöresursseja jäsenhankinnan, koulutuksen ja edunvalvonnan tehostamiseksi. Lisäykset voisi tehdä esim. keskustoimistosta siirtämällä tai uusin
palkkauksin. Henkilökunnan nimikkeitä esitetään muutettaviksi toimenkuvaa
paremmin vastaaviksi. Rekrytoinnissa tulee luopua poliittisista mandaateista ja
painottaa pätevyyttä.
Lisäksi liittoon tulee perustaa oma IT-osasto.
Liittokokouksen päätös
Henkilöstöresurssien tarve on arvioitu pidemmällä aikavälillä ottaen huomioon
taloudelliset resurssit ja painopisteet. Rekrytointeja on ohjannut vuosia 2005–
2010 koskeva henkilöstöresurssisuunnitelma. Liittohallitus on vuoden 2008 liittokokouksen päätöksen mukaisesti hyväksynyt edellisen suunnitelman jatkoksi
henkilöstöresurssisuunnitelman vuosille 2011–2017. Sukupolvenvaihdoksen
järjestämistä on suunniteltu ja ohjattu suunnitelman sisältämien periaatteiden
ja linjausten mukaan.
Lisäresursseja osoitetaan keskustoimistoon ja aluetoimistoihin vain erityisen
painavin perustein ottaen huomioon muutokset toimialarakenteessa ja sopimusrajojen kehityksessä. Aluetoimistojen henkilöresursseja ei vähennetä.
Toimintaa kehitetään ja toiminta-alueiden välistä yhteistyötä tehostetaan,
63
samoin työnjakoa.
Liiton omaa veteraanitoimintaa toteutetaan osana vuosittaista toiminnan
suunnittelua nykyisten voimavarojen ja toimintaperiaatteiden pohjalta. Taloudelliset resurssit eivät riitä palkkaamaan pelkästään veteraanien asioiden hoitamiseen keskittyvää toimitsijaa.
Työmarkkinatiedottamiseen liittyvät tehtävät on organisoitu toimistossa liiton nuorisotoimitsijan vastuualueeseen, jonka lisäksi ympäri maata on kymmeniä alueellisia tiedottajia. Työmarkkinatiedotusta kehitetään nykyisten periaatteiden pohjalta.
Edunvalvonnassa on sisäisellä työnjaolla varmistettu työsuojeluasioiden hoito. Komennustyötä tekevien asioiden hoito on nimetty yhden työehtosihteerin
vastuualueeseen.
Viime liittokokouksen päätöksen mukaisesti on myös arvioitu keskustoimiston organisaatiota ja tehty uudistuksia, joilla on luotu paremmat edellytykset
edunvalvonnan ja koulutuksen hoitamiseen. Kullakin liittokokouskaudella tehdään toiminnan kannalta tarpeelliset organisaatiomuutokset. Siinä yhteydessä
arvioidaan myös mahdolliset muutokset muun muassa IT-toimintojen järjestämiseen ja henkilöstön tehtävänimikkeet.
Liittohallitus ottaa ja erottaa liiton työntekijät sääntöjen 11. pykälän mukaisin valtuuksin.
64
8.6 Atk- ja puhelintoimintojen kehittäminen
Esityksiä tehneet ammattiosastot ja aluejärjestöt
7, 8, 29, 87, 97, 169, 195, 268, 271, Varsinais-Suomi-Satakunnan aluejärjestö
Esitykset 8.6.1–8.6.11
Tiivistelmä esityksistä
Esitetään sähköisen asioinnin kehittämistä kokonaisuudessaan ja siihen panostamista aiempaa enemmän. Koulutuksiin ym. ilmoittautumiset, luottamushenkilömuutokset jne. tulee voida tehdä sähköisesti. Kehittämistyöhön tulee perustaa
työryhmä. Lomakkeet tulee saada tallennettavaan muotoon liiton kotisivuille ja
ne tulee toimivuudeltaan testata ennen käyttöön ottoa.
Liiton puhelinnumerot tulee muuttaa jäsenille maksuttomiksi samoin ammattiosastojen toimistojen ja liiton väliset puhelut. Palvelunumeroihin soitettaessa tulee soittajalta varmistaa ennen asian selvittelyä jäsenyys henkilötunnuksella tai jäsennumerolla.
Liittokokouksen päätös
Liiton jäsenrekisterissä on panostettu vahvasti sähköisen asioinnin kehittämiseen. Jäsen voi nyt tarkastella ja päivittää tietojaan, myös pankkiyhteystietonsa
suoraan jäsenrekisteriin. Ammattiosastolle on luotu mahdollisuus tarkastella ja
tuottaa reaaliaikaisia raportteja jäsenistään. Sähköisen liittymisen käyttöönotto
toteutetaan vaiheittain. Järjestelmää tullaan kehittämään myös lakosta saatujen
kokemusten pohjalta.
Kurssi-ilmoittautuminen sähköisesti on teknisesti jo mahdollista, mutta
useille kursseille tarvitaan työnantajan allekirjoitus. Erilaisten sähköisten lomakkeiden kehittämistä jatketaan. Lomakepohjien tallennusmahdollisuus käyttäjän
koneelle pitää sisällään joissain tapauksissa tietoturvariskejä, jotka on suunnittelussa otettava huomioon. Pohjien käytettävyyttä tarkastellaan ja mikäli sille ei
ole erityistä estettä, tallennettavuus lisätään ominaisuuksiin. Erityistä huomiota
asetetaan myös sähköisten lomakkeiden käytettävyyteen sekä toimivuuteen erilaisissa käyttöympäristöissä.
Sähköisen asioinnin kehitystä jatketaan pitkäjänteisesti järjestelmien suomien mahdollisuuksien mukaan ja tietoturva-asiat huomioiden. Jäsentunnistamisen mahdollisuudet selvitetään.
Puhelinjärjestelmä on päivitetty vuoden 2011 aikana. Järjestelmää ylläpidetään ja kehitetään tarpeiden mukaisesti. Jäsenten ja ammattiosastojen puhelunkulut soitettaessa liiton puhelimiin muodostuvat normaalin käytännön mukaan
lukuun ottamatta työttömyyskassan palvelunumeroa, jossa hoidetaan työttömyysturvaan liittyviä asioita.
65
8.7 Muut hallintoa koskevat päätökset
Esityksiä tehneet ammattiosastot ja aluejärjestöt
10, 29, 49, 55, 191, 268, 366, Varsinais-Suomi-Satakunnan aluejärjestö, HämePirkanmaan aluejärjestö
Esitykset 8.7.1–8.7.11
Tiivistelmä esityksistä
Liiton on laadittava pitkän tähtäimen suunnitelmat vuoteen 2020 tai 15–20
vuodeksi eteenpäin liiton toimintojen kehittämiseksi, jotta liitto pystyy ajamaan
entistä paremmin jäsentensä asioita. Liiton tulee ottaa käyttöön ns. eettiset ohjeet koko henkilöstön osalta. Liiton henkilöstön ajankohtaiset koulutukset tulee
laajentaa koskemaan myös ammattiosastojen työntekijöitä.
Selvitetään eri keskusjärjestöihin kuuluvien teollisuusliittojen yhteistyön
tiivistämistä ainakin työehtoneuvottelujen aikaan ja selvitetään keskusjärjestön
perustamista teollisuuden ammattiliitoilla.
Valtuuston kokousajat sekä aloitteiden aikataulut tulee toimittaa pääluottamusmiesten tietoon. Liiton tulee nyt ja tulevaisuudessa pysyä itsenäisenä liittona. Liitosta lähtevä posti tulee toimittaa pääsääntöisesti sähköpostina.
Liittokokouksen päätös
66
Liittokokouksen päättämät linjaukset ohjaavat liiton toiminnan vuosittaista ja
keskipitkän aikavälin suunnittelua sekä tavoiteasettelua. Toiminnan suunnittelua
kehitetään pidemmän aikavälin tarkasteluksi. Nykyisessä nopeasti muuttuvassa
maailmassa ei ole realistista tehdä kymmenien vuosien suunnitelmia eteenpäin.
Liiton arvot määrittävät liiton toimintaa ja myös henkilöstön asennetta työtehtävien hoitamiseen. Henkilöstön yhteiset koulutustilaisuudet, joita vuositasolla on vähän, liittyvät organisaation tarpeista lähteviin koulutuksiin. Ne ovat
tarkoitetut omalle henkilökunnalle. Liitto ja työttömyyskassa järjestävät ammattiosastojen eri tehtävissä toimiville henkilöille tiedotus- ja koulutustilaisuuksia
toimintasuunnitelman ja ajankohtaisten tarpeiden mukaan.
Teollisuuden ammattiliittojen yhteistyö neuvoteltaessa ns. raamisopimuksesta ja sen soveltamisesta syksyllä 2011 sujui myönteisesti. Yhteistyön syventäminen edelleen sekä liittojen kesken että Teollisuuden Palkansaajat -neuvottelukunnan puitteissa on mahdollista.
Ylimääräinen liittokokous vuonna 2009 päätti hylätä valmistellun teollisuusliittojen fuusiohankkeen ja päätti Metallityöväen liiton jatkavan itsenäisenä liittona. Teollisuuden rakenteiden ja ammattien muutokset vaikuttavat myös henkilöstön järjestäytymiseen ja edunvalvontaan. Tällä kehityksellä on merkitystä
myös ammattiliittojen järjestörakenteisiin. Metallityöväen liitto seuraa kehitystä
ja arvioi sen mukaan asemaansa.
Liittovaltuuston kokouksista ja valtuustolle tehtävistä esityksistä ilmoitetaan
sääntöjen määräämällä tavalla ammattiosastoille, aluejärjestöille ja liittovaltuuston jäsenille. Liiton kotisivuilla olevista toimintakalentereista muut näkevät kokousten pitoajat.
Sähköisen postin lähettämistä on lisätty kuluneena liittokokouskautena. Sähköpostilla tehtävä jakelu ei kuitenkaan tavoita läheskään kaikkia luottamustehtävissä toimivia. Sähköisen postin lähettämistä kirjepostin ohessa lisätään asteittain. Prosessissa kuunnellaan jäseniltä saatua palautetta sekä otetaan huomioon
jäsenten ja ammattiosastojen erilaiset tietotekniset valmiudet. Luottamustehtävissä toimiville lähetettävää Metallin uutiskirjettä kehitetään edelleen.
67
Sääntömuutokset
9 Liiton säännöt
Esityksiä tehneet ammattiosastot ja aluejärjestöt
4, 7, 8, 11, 20, 21, 23, 29, 38, 49, 54, 55, 58, 60, 66, 67, 70, 72, 74, 77, 81, 82,
84, 87, 99, 103, 111, 114, 117, 122, 135, 146, 179, 195, 196, 200, 233, 236,
242, 268, 270, 272, 275, 294, 307, 308, 315, 320, 337, 338, 366, 403, VarsinaisSuomi-Satakunnan aluejärjestö, Häme-Pirkanmaan aluejärjestö
Esitykset 9.1–9.96
Liittokokouksen päätös
68
Liiton sääntöjen 2 § 1. kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti:
”1. Liitto on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n tai sen toimintaa jatkavan keskusjärjestön jäsen. Liiton tarkoituksena on koota metalli- ja
teknologia-teollisuuden eri alojen, huolto- ja kunnossapitoalojen, auto- ja konealojen sekä tietoliikenne-, energia-, pelti- ja teollisuuseristys-, metsäteollisuuden korjaamo-, kaivos- ja jalometallialan palkansaajat sekä edellä mainittuihin
aloihin rinnastettavilla aloilla työskentelevät palkansaajat yhteistoiminnan avulla parantamaan työ- ja palkkaehtojaan, taloudellisia, sosiaalisia ja oikeudellisia
etujaan sekä toimimaan yhteiskunnallisen asemansa, oikeudenmukaisuuden ja
tasa-arvon edistämiseksi.
Lisäksi tarkoituksena on koota oppilasjäseniksi mainittujen alojen ammattiin
opiskelevat ja edistää mainittujen alojen ammatillista koulutusta.”
Sääntöjen 2 § 2b-kohtaan lisätään sanat ”ja työsuojelumääräysten”.
Sääntöjen 2 § 2g-kohdan ensimmäiseen lauseeseen lisätään sanat ”ja ylläpitää
kansanopistoa”.
Sääntöjen 3 § 2. kohdan sanat ”liittotoimikunta” muutetaan kuulumaan ”liittohallitus” ja kyseinen muutos tehdään kaikkiin liiton, aluejärjestöjen ja ammattiosastojen sääntöjen pykäliin.
Sääntöjen 3 § 3. kohdan viimeiseen lauseeseen lisätään sanat ”liiton sääntöjen
2 § mainituilla aloilla toimivaan”.
Sääntöjen 3 § 4. kohdassa mainittu ”rästit” muutetaan kuulumaan ”maksamattomat jäsenmaksunsa” ja muutokset tehdään kaikkiin niihin sääntöjen kohtiin, joissa ”jäsenmaksurästi” tai ”rästi” esiintyy.
Sääntöjen 4 § otsikko muutetaan kuulumaan ”Jäsenmaksut” ja vastaavat
muutokset tehdään kaikkiin niihin sääntöjen kohtiin, joissa sana ”liittomaksu”
esiintyy.
Sääntöjen 4 § 1. kohdassa mainittu sana ”ansiotulosta” muutetaan kuulumaan ”palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta”.
Sääntöjen 4 § pykälän uudeksi kohdaksi 2 lisätään ”Ilman palkkatuloja oleva
jäsen, joka ei ole vapautettu jäsenmaksujen maksamisesta tämän pykälän 13 momentissa mainitusta syystä, maksaa jäsenmaksun liittohallituksen määräämällä
tavalla työttömyysturvalain työssäoloehtoon vaadittavasta vähimmäispalkasta.”.
Muutoksesta johtuen 4 §:n alakohdat siirtyvät järjestyksessä eteenpäin.
Sääntöjen 4 § 3. kohdan sana ”Vakuutusvalvontavirasto” muutetaan kuulumaan ”Finanssivalvonta” ja muutos tehdään kaikkiin niihin kohtiin, joissa sana
esiintyy.
Sääntöjen 4 § 4. kohtaan lisätään lause: ”Ammattiosastolle ei palauteta määräosuutta, jos ammattiosasto ei ole ilman hyväksyttävää syytä toimittanut sääntömääräisen syyskokouksensa toimihenkilöilmoitusta liitolle seuraavan kalenterivuoden helmikuun loppuun mennessä.”
Sääntöjen 4 § kohdan 9 viimeinen lause muutetaan kuulumaan ”maksamatta
jääneet jäsenmaksut maksetaan liittohallituksen ohjeiden mukaisesti”.
Sääntöjen 4 § kohdat 13-14 muutetaan kuulumaan seuraavasti:
”Ammattiosaston jäsen on vapautettu jäsenmaksusta, jos hän on vailla palkkatuloja ollessaan
• sairauslomalla
• kuntoutustuella tai -rahalla
• työkyvyttömyyseläkkeellä
• opiskelemassa
• äitiys-, isyys-, tai vanhempainvapaalla, hoitovapaalla tai omaishoitajana
• reservin harjoituksissa tai suorittamassa asevelvollisuutta, asepalvelusta
tai siviilipalvelusta
• oikeutettu työttömyyskassan maksamaan etuuteen
• työttömänä työnhakijana, mutta ei ole oikeutettu kassan maksamaan
etuuteen
• työttömyyseläkkeellä
• suorittamassa vapausrangaistusta
• liittohallituksen hyväksymässä työtaistelussa
Liittohallitus voi vapauttaa ammattiosaston jäsenen jäsenmaksuista myös
muusta edellä mainittuihin rinnastettavasta painavasta syystä.
Jäsenmaksuvapautumisesta tehdään ilmoitus jäsenrekisteriin. Jäsenmaksuvapautuksella oleva säilyttää jäsenoikeutensa ammattiosastossa ja saavuttaa jälleen
oikeutensa liiton avustuksiin, kun jäsenmaksuvapautus on loppunut.
Vapaajäsenyys
14. Ammattiosaston jäsen saavuttaa vapaajäsenyyden kun hän on liittynyt ammattiosastoon 31.12.2012 mennessä ja ollut näiden sääntöjen 3 §:n 4 kohdassa
69
mainitun ammatillisen järjestön jäsenenä vähintään 30 vuotta ja kun hän on
siirtynyt eläkkeelle tai tullut pysyvästi työkyvyttömäksi.
Vapaajäsenyyden myöntää liittohallitus asianomaisen ammattiosaston toimikunnan esityksestä.
Jäsen ei voi olla samanaikaisesti vapaajäsenenä useammassa liitossa. Vapaajäsenyys alkaa sen vuosineljänneksen alusta, joka ensiksi seuraa sen jälkeen, kun
liittohallitus on myöntänyt vapaajäsenoikeudet.
Aikaisempien sääntöjen perusteella saavutetut vapaajäsenoikeudet säilyvät.”
Sääntöjen 4 § kohta 15 muutetaan kuulumaan seuraavasti:
15. Ammattiosaston kannatusjäsenten maksuvelvollisuus ja oikeudet liitossa
Ammattiosaston kannatusjäseneksi voivat liittyä:
Oppilasjäsenet
Ammattiosaston oppilasjäseneltä ei peritä jäsenmaksua eikä hänellä ole äänioikeutta liiton, aluejärjestön tai ammattiosaston suorittamissa vaaleissa tai muissa
äänestyksissä. Oppilasjäsenellä on kuitenkin ammattiosaston kokouksissa puheja esitysoikeus. Hän voi osallistua ammattiosaston ja liiton toimintaan sekä saada
jäsenkortin ja jäsenlehden.
Kun oppilasjäsen siirtyy työskentelemään 2 §:ssä mainitulle alalle, hän voi
saada täydet jäsenoikeudet ammattiosastossa samoin edellytyksin kuin uusi jäsen. Oppilasjäsenen hyväksymisestä ammattiosaston varsinaiseksi jäseneksi päättää ammattiosaston toimikunta.
70
Seniorijäsenet
Ammattiosaston jäsen, joka on ollut yhtäjaksoisesti 3 §:n 4 kohdan tarkoittaman
ammatillisen järjestön jäsenenä vähintään 20 vuotta ja siirtynyt eläkkeelle tai on
pysyvästi työkyvytön, voi ammattiosaston kirjallisella hakemuksella saada seniorijäsenyyden.
Seniorijäsenen jäsenmaksun suuruuden päättää liittovaltuuston syyskokous.
Seniorijäsenellä ei ole äänioikeutta liiton, aluejärjestön tai ammattiosaston suorittamissa vaaleissa tai muissa äänestyksissä. Seniorijäsen voi osallistua ammattiosaston ja liiton toimintaan sekä saada jäsenkortin ja jäsenlehden.”
Sääntöjen 6 § otsikko muutetaan kuulumaan ”Ammattiosastosta eroaminen,
toiseen siirtyminen ja siirtyminen ulkomaille”.
Sääntöjen 6 § 3. kohta muutetaan kuulumaan: ” Jäsen, joka liittyy ammattiosastoon liittohallituksen hyväksymästä koti- tai ulkomaisesta ammatillisesta
järjestöstä, saa liittymispäivästä lukien kaikki ne jäsenoikeudet, jotka sääntöjen
mukaan kuuluvat muillekin ammattiosastojen jäsenille. Siirtyvän jäsenen on esitettävä todiste jäsenyydestään muussa ammatillisessa järjestössä. Jos siirtyvällä
jäsenellä on enintään kuuden (6) kuukauden ajalta jäsenmaksut maksamatta,
hänen on maksettava maksamattomat jäsenmaksut takautuvasti. Sellaiseksi kotimaiseksi ammatilliseksi järjestöksi, josta voidaan liittyä liiton ammattiosastoon
siirtyvänä jäsenenä, voidaan katsoa jäsenistöään koskevia valtakunnallisia työehtosopimuksia tekevä liitto.”
Sääntöjen 8 § 8. kohdan ensimmäinen virke muutetaan kuulumaan: ” Liittoäänestys toteutetaan joko erillisissä äänestystilaisuuksissa ja/tai postitse ja/tai
tietoliikenneyhteyden välityksellä.”
Sääntöjen 8 § 14. kohta muutetaan kuulumaan: ”Työtaistelupäätöksestä on
ilmoitettava keskusjärjestön hallitukselle”.
Sääntöjen 9 § 3. kohtaan lisätään ”pelti”-sanan jälkeen sanat ”ja teollisuuseristys-”.
Sääntöjen 9 § 5 kaksi ensimmäistä virkettä muutetaan kuulumaan: ”Liittokokousedustajien vaalit toimitetaan erillisissä äänestystilaisuuksissa ja postitse, joita
voi täydentää tietoliikenneyhteyden välityksellä tapahtuva vaali. Äänioikeuden
käyttäminen on kuitenkin mahdollista vain yhtä äänestystapaa käyttäen.”
Sääntöjen 9 § 10. kohdan ensimmäiseen lauseeseen lisätään sana ”ammattiosaston”.
Sääntöjen 9 § 18b. kohtaan lisätään sana ”aluejärjestön”.
Saman sääntökohdan c-kohdassa oleva sana ”sihteeri” muutetaan kuulumaan
”liittosihteeri”. Vastaava muutos tehdään kaikkiin niihin sääntöjen kohtiin, joissa
sana ”sihteeri” esiintyy.
Saman sääntökohdan f-kohta muutetaan kuulumaan: ”valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa”.
Sääntöjen 10 § 7. kohtaan lisätään uusi kohta f, joka kuuluu seuraavasti:
” valita seuraavaan liittokokoukseen saakka valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat, jos he ovat joutuneet luopumaan toimestaan kesken toimikautensa”. Muutos muuttaa pykälän muiden kohtien järjestyskirjaimia.
Sääntöjen 11 § otsikko muutetaan kuulumaan ”liittohallitus”.
Saman sääntökohdan 1. kohdan ensimmäinen virke muutetaan kuulumaan:
” Liiton asioita hoitaa ja sitä edustaa liittohallitus, joka johtaa liiton toimintaa
näiden sääntöjen sekä liittokokouksen ja valtuuston päätösten mukaisesti.”
Saman sääntökohdan 9f-kohtaan lisätään lause: ”jollei se ole siirtänyt tehtävää kokonaan tai osittain työvaliokunnalle”.
Sääntöjen 15 § kohdat 3-5 muutetaan kuulumaan:
”3. Avustuksen suuruudesta ja suorittamistavasta päättää liittohallitus.
Ellei liittohallitus toisin päätä, avustusta suoritetaan työtaistelun kuudennesta (6) päivästä alkaen tämä mukaan luettuna. Avustuksen maksaminen päättyy
silloin, kun työtaistelu julistetaan päättyneeksi.
4. Työtaisteluavustuksen piiriin kuuluva ammattiosasto ja sen jäsen on velvollinen noudattamaan liittohallituksen työtaisteluavustuksen jakamisesta antamia ohjeita. Ammattiosaston jäsen, joka menee työtaistelun alaiseen työhön tai
ei noudata liittohallituksen ja ammattiosaston antamia ohjeita, menettää oikeutensa avustukseen ja on vaadittaessa velvollinen maksamaan takaisin saamansa
avustuksen.
5. Muilta osin työtaisteluun liittyvistä toimintatavoista päättää liittohallitus.”
71
Vanhojen sääntöjen 17 § poistetaan. Muutoksesta johtuen seuraavat pykälät
siirtyvät järjestyksessä eteenpäin.
Sääntöjen 18 § kohta 2 eli vanhojen sääntöjen 19 § kohta 2 poistetaan. Muutoksesta johtuen seuraavat alakohdat siirtyvät järjestyksessä eteenpäin.
Saman sääntökohdan kohta 5 muutetaan kuulumaan: ” Liiton purkamisesta
päättää liittokokous. Purkamisehdotus tulee hyväksytyksi, jos sitä kannattaa vähintään 3/4 annetuista äänistä. Jos liitto purkautuu tai lakkautetaan, luovutetaan
pesänselvityksen jälkeen jäljellä oleva omaisuus sille rekisteröidylle keskusjärjestölle, johon liitto kuuluu. Keskusjärjestö säilyttää omaisuutta, kunnes vastaava
liitto aloittaa toimintansa. Ellei liitto kolmen (3) vuoden kuluessa aloita toimintaansa uudelleen, jää omaisuus mainitun keskusjärjestön omaisuudeksi.”
72
10 Aluejärjestön säännöt
Esityksiä tehneet ammattiosastot ja aluejärjestöt
84, 99, 268, 286, 294, 337, Varsinais-Suomi-Satakunnan aluejärjestö, HämePirkanmaan aluejärjestö
Esitykset 10.1–10.9
Liittokokouksen päätös
Aluejärjestön sääntöjen 2 §:ään tehdään aiemmin liiton säännöissä tehdyt muutokset.
Sääntöjen 5 § 1. kohta muutetaan kuulumaan: ”aluejärjestön vuosikokous
pidetään helmikuun loppuun mennessä”.
Saman sääntökohdan f-kohta muutetaan kuulumaan:
”valitaan tilin-/toiminnantarkastajat ja heille varahenkilöt”.
Sääntöjen 6 § kohdassa 6a sana ”maaliskuun” korvataan sanalla ”syyskuun”.
Sääntöjen 7 § 2. kohta muutetaan kuulumaan: ” Aluejärjestöllä on kaksi (2)
tilin-/toiminnantarkastajaa ja heille varahenkilöt, jotka valitaan aluejärjestön
vuosikokouksessa kalenterivuodeksi kerrallaan.”
Saman sääntökohdan kohdan 3 sana ”lausuntonsa” korvataan sanalla ”tarkastuskertomuksensa”.
Sääntöjen 9 § 2. kohdan ensimmäisen kappaleen viimeisestä virkkeestä poistetaan sana ”liiton”.
Sääntöjen 9 § kohdan 2 viimeinen kappale muutetaan kuulumaan: ” Niissä
asioissa, joissa näissä säännöissä ei ole määräystä, noudatetaan Metallityöväen
Liiton sääntöjä ja yhdistyslakia.”
73
11 Ammattiosaston säännöt
Esityksiä tehneet ammattiosastot ja aluejärjestöt
1, 8, 52, 54, 70, 84, 87, 103, 117, 122, 146, 174, 195, 205, 268, 294, 337, Varsinais-Suomi-Satakunnan aluejärjestö
Esitykset 11.1–11.22
Liittokokouksen päätös
Sääntöjen 2 § kohtaan 1 tehdään aiemmin liiton säännöissä todetut muutokset.
Sääntöjen 3 § 1. kohdan toinen virke muutetaan kuulumaan: ”Ammattiosaston kannatusjäseniksi voivat liittyä liiton sääntöjen 4 § kohdan 15 mukaiset jäsenet”.
Saman sääntökohdan kohdan 2 sanat ”Metallityöväen Liitto ry:n” muutetaan
kuulumaan ”liiton”.
Saman sääntökohdan kohta 3 muutetaan kuulumaan: ” Ammattiosaston jäsenelle annetaan jäseneksi hyväksymisen yhteydessä todiste jäsenyydestä ja uuden
jäsenen materiaali.”
Sääntöjen 4 § otsikko muutetaan kuulumaan ”Jäsen- ja muut maksut”.
Saman sääntökohdan uudeksi alakohdaksi 2 lisätään: ”Ilman palkkatuloja
oleva jäsen, joka ei ole vapautettu jäsenmaksujen maksamisesta tämän pykälän
13 momentissa mainitusta syystä, maksaa jäsenmaksun liittohallituksen määräämällä tavalla työttömyysturvalain työssäoloehtoon vaadittavasta vähimmäispalkasta.” Muutoksesta johtuen seuraavat alakohdat siirtyvät järjestyksessä eteenpäin.
Saman sääntökohdan kohdan 4 viimeinen virke muutetaan kuulumaan:
”Maksamattomat jäsenmaksut maksetaan liittohallituksen ohjeiden mukaisesti.”
Sääntöjen 5 § otsikko muutetaan kuulumaan: ”Ammattiosastosta eroaminen,
toiseen siirtyminen ja siirtyminen ulkomaille”.
Saman sääntökohdan kohta 3 muutetaan kuulumaan: ” Jäsen, joka liittyy
ammattiosastoon liittohallituksen hyväksymästä koti- tai ulkomaisesta ammatillisesta järjestöstä, saa liittymispäivästä lukien kaikki ne jäsenoikeudet, jotka sääntöjen mukaan kuuluvat muillekin ammattiosastojen jäsenille. Siirtyvän jäsenen
on esitettävä todiste jäsenyydestään muussa ammatillisessa järjestössä. Jos siirtyvällä jäsenellä on enintään kuuden (6) kuukauden ajalta jäsenmaksut maksamatta, hänen on maksettava maksamattomat jäsenmaksut takautuvasti. Sellaiseksi
kotimaiseksi ammatilliseksi järjestöksi, josta voidaan liittyä liiton ammattiosastoon siirtyvänä jäsenenä, voidaan katsoa jäsenistöään koskevia valtakunnallisia
työehtosopimuksia tekevä liitto.”
Sääntöjen 6 § 4e-kohta muutetaan kuulumaan: ”Valitaan tilin-/toiminnantarkastajat ja heille varahenkilöt.”
74
Saman sääntökohdan 5b-kohta muutetaan kuulumaan: ”Luetaan tilin-/toiminnantarkastajien tarkastuskertomus”.
Sääntöjen 7 § kohdasta 6 muutetaan kuulumaan: ” Toimikunnan tehtävänä
on hoitaa ammattiosaston asioita sekä edustaa sitä. Toimikunnan on valvottava, että ammattiosaston omaisuutta hoidetaan luotettavasti ja ammattiosastolle
edullisesti.”
Saman kohdan kohtaan 11 lisätään virke: ”Toimikunta voi myöntää myös
muille oikeuden kirjoittaa ammattiosaston nimen, aina kaksi yhdessä”.
Sääntöjen 9 § otsikko muutetaan kuulumaan ”Tilikausi ja tilin-/toiminnantarkastajat”
Saman sääntökohdan kohta 2 muutetaan kuulumaan: ” Ammattiosastolla on
kaksi (2) tilin-/toiminnantarkastajaa ja kaksi varahenkilöä, jotka kaikki valitaan
syyskokouksessa kalenterivuodeksi kerrallaan.”
Saman sääntökohdan kohta 3 muutetaan kuulumaan: ” Taloudenhoitajan on
luovutettava menneen kalenterivuoden tilit tarpeellisine asiakirjoineen toimikunnan hyväksymisen jälkeen tarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Tilin-/toiminnantarkastajien on annettava asiakirjat takaisin lausuntonsa
kera viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta. Tämän lisäksi tarkastajien
on tarkastettava tilit ja ammattiosaston hallinto puolivuosittain tai vahvistetun
talousohjesäännön mukaan. Tarkastuksesta on laadittava muistio ammattiosaston toimikunnalle.”
75
12 Työhuonekunnan säännöt
Esityksiä tehneet ammattiosastot
8, 337, 366
Esitykset 12.1–12.3
Sääntöjen 2 § e-kohta muutetaan kuulumaan: ”Valitaan kaksi tilin-/toiminnantarkastajaa ja heidän varahenkilönsä”.
Sääntöjen 5 § ensimmäinen kappale muutetaan kuulumaan: ” Tilin-/toiminnantarkastajien tulee tarkistaa työhuonekunnan tilit viimeistään viikkoa ennen
työhuonekunnan vuosikokousta. Tarkastajat laativat kirjallisen tarkastuskertomuksen.
Tarvittavat korjaukset
Liittokokous valtuuttaa liiton toimiston tekemään sääntöihin mahdollisesti tarvittavat kielelliset korjaukset tai viranomaisten vaatimat sanamuodon muutokset.
Pöytäkirjan tarkastaminen
Nyt käsiteltyjen Metallityöväen Liitto ry:n, Metallityöväen Liitto ry:n aluejärjestön, Metallityöväen Liitto ry:n ammattiosaston ja Metallityöväen Liitto ry:n työhuonekunnan sääntömuutosten osalta pöytäkirja laaditaan ja tarkastetaan heti.
Säännöt julkaistaan erillisenä kirjana.
76
Henkilövalinnat 2012–2016
Liittohallitus
Liittohallituksen jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet 2012–2016
Puheenjohtaja Riku Aalto, liittosihteeri Matti Mäkelä
Varsinainen jäsen (1. varajäsen, 2. varajäsen, 3. varajäsen)
Riku Aalto (Ilkka Jutila, Olli-Pekka Kristiansson, Markku Nikki)
Taina Karrikka (Hans Segercrantz, Mirja Niskanen, Seppo Rokkanen)
Seppo Venho (Lauri Haikonen, Petra Salovaara, Maija Heikkilä)
Raimo Virtanen (Janne Vainio, Marko Iltanen, Irma Salo)
Jarkko Jokinen (Kalevi Valonen, Antti Walther, Markku Lappalainen)
Ilpo Sirniö (Jari Roslöf, Ilkka Jatkola, Jyrki Vuorinen)
Kari Niininen (Ari Kosonen, Heikki Kuutti, Jari Poutala)
Hannu Koistinen (Heikki Tsupari, Pentti Issakainen, Ari Häkkinen)
Erkki Kuusikko (Heimo Niemi, Juha Tuukkanen, Tero Sulkakoski)
Pirkko Valtanen (Antti Leinonen, Ari-Pekka Kurikka, Heikki Ahtimaa)
Bo Vilander (Kim Virkama, Dan Nervander, Tom Lindholm)
Keijo Larila (Tenho Vehmas, Sandra Roos, Sanna Kujala)
Raimo Karppinen (Veikko Jänönen, Jarmo Vattulainen, Kari Koivisto)
Matti Mäkelä (Eero Heikkinen, Reino Laaksonen, Hannu Kontkanen)
Jari Aalto (Katja Vakkamaa, Vesa Oja, Jorma Rand)
Erno Välimäki (Jari-Matti Välkkynen, Jari Huuhka, Matti Haavisto)
Antti Salonen (Rauno Lehtinen, Marko Svärd, Jussi Karimäki)
Ulla Rauhala (Maria Pietari, Teuvo Kuhanen, Keijo Wallin)
Mika Vuoti (Jari Ahokas, Kari Mehtälä, Jouko Luttinen)
Jyrki Hyykoski (Jari Jormalainen, Mikko Laakso, Toni Keränen)
Liittovaltuusto
Liittovaltuuston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet 2012–2016
Puheenjohtaja Pentti Mäkinen, 1. varapuheenjohtaja Juha Kapiainen, 2. varapuheenjohtaja Pasi Karttunen, 3. varapuheenjohtaja Mari Tuomaala
Varsinainen jäsen (1. varajäsen, 2. varajäsen, 3. varajäsen)
Helsinki
Tapio Kuhmonen (Kirsi Niemelä, Jani Riikonen, Sami Vesanen)
Ilpo Haaja (Markku Nieminen, Terho Laitila, Pentti Ruohonen)
Raija-Riitta Luiro-Piippo (Karita Lahtinen, Saila Kaattari, Heli Hovi-Karlsson)
77
Uusimaa
Reija Mettovaara (Hannu Huttunen, Jarmo Partanen, Jukka Peippo)
Jouni Roponen (Henri Lehtinen, Tuomas Jakovesi, Stefan Lindholm)
Pasi Karttunen (Kirsi Nylund, Markku Helenius, Petri Ijäs)
Juha Kapiainen (Mirkka Andersson, Kari Purmonen, Tenho Kellokangas)
Jouni Linden (Kalevi Turtiainen, Mervi Murto, Juha Kaasinen)
Varsinais-Suomi
Janne Laulumaa (Are Lipponen, Petri Kohtamäki, Antti Tammelin)
Anne Malm (Henna Heinonen, Anne-Mari Toikka, Sam Kuutti)
Olli Lahtinen (Taina Degert, Marjo Kallio, Markku Virtanen)
Marko Turunen (Teppo Suonpää, Anne Mörsky, Antero Seppälä)
Tomi Nieminen (Esko Antikainen, Tero Isotalo, Jouko Leppälahti)
Antero Palomäki (Mauri Partanen, Sirpa Rajalampi, Markus Kulma)
Satakunta
Jyrki Levonen (Mika Rostedt, Juha Virta, Sari Mikkilä)
Mari Raikisto (Kimmo Ruotsalainen, Juha-Pekka Sopenkivi, Jerri Pelkonen)
Vesa Vuorenmaa (Petri Ahokangas, Juhani Mäkiranta, Helvi Sairanen)
Seppo Kivimäki (Ville Maanavilja, Olli Tuominen, Tuula Viitaniemi
Häme
Miikka Leponiemi (Keijo Peltola, Kati Pasanen , Pirjo Laristo)
Ari Pihlajamäki (Antti Hämäläinen, Markku Alen, Timo Kerkkonen)
Jukka Vuorela (Matti Lapiolahti, Toni Vehmola, Sirpa Känkänen )
Tommi Vanhala (Liisa Hasu, Harri Asunen, Juha Ulmanen)
Ari-Pekka Jaatinen (Jukka Heinämäki, Karo Suoknuuti, Ville Heino)
Pirkanmaa
Vesa Pohjalainen (Aki Moisio, Markus Haataja, Petri Kallio)
Heidi Koivisto (Virva Huhtala, Susanna Huuskonen, Pirjo Pesonen)
Mika Ovaskainen (Aarne Järvenpää, Jukka Joukanen, Leena Palo)
Mikko Virolainen (Pentti Paananen, Antti Maijala, Kimmo Mäkinen)
Kymi
Ari Airas (Heli Perätalo, Sakari Muhonen, Janne Hohti)
Ari Kunttu (Kimmo Hyvärinen, Timo Nikula, Harri Lehtola)
Anssi Piirainen (Erkki Savolainen, Tero Höglund, Petri Ahvo)
Etelä-Savo
Markku Nousiainen (Juha Puikkonen, Rauno Asikainen, Arja Lång)
Kimmo Kapanen (Veli Pulkkinen, Ilpo Käyhkö, Risto Eklund)
78
Pohjois-Karjala
Juha Pakarinen (Matti Pitkänen, Tapio Maksimainen, Pekka Voutilainen)
Heli Vänskä (Timo Vänskä, Samuli Hakkarainen, Petri Kontkanen)
Pohjois-Savo
Mishka Kukkonen (Mika Kolehmainen, Veli Pulliainen, Miia Soininen)
Sami Piippo (Juha Turunen, Anniina Kauppi, Erkki Moisio)
Keski-Suomi
Arto Liikanen (Sami Tuominen, Tuomo Liukkunen, Jouko Riihimäki)
Pentti Mäkinen (Eino Soikka, Jani Korhonen, Mervi Hokkanen)
Tarmo Lukkarinen (Janne Veikkolainen, Veli Häkkinen, Helena Kurvinen)
Vaasa
Sture Liljekvist (Peter Sjökvist, Jimmy Antfolk, Kenneth Lassila)
Jukka-Pekka Matintupa (Tommi Hautala, Markku Setälä, Veli-Jussi Jyllilä)
Mathias Pukkila (Michel Rajala, Esko Viitasaari, Tapio Pajula)
Ari Rintala (Matti Latvakoski, Pia Vuoto, Janne Koskimäki)
Pekka Pörsti (Hannu Aho, Mikko Vuoto, Ville Korpinen)
Oulu
Jari Männikkö (Tero Turpeinen, Veli-Matti Hietaniemi, Kari Ylikangas)
Ville Rantala (Mikko Jurmu, Olavi Oikarinen, Helena Ollikainen)
Jouni Lämpsä (Maija Soikkeli, Maija Tervakangas, Raimo Hyttinen)
Lappi
Mari Tuomaala (Teuvo Kuula, Janne Jussila, Terttu Ollakka)
Auto- ja konealat
Mika Lindblad (Tapani Savander, Olli Koivuniemi, Vesa Nurmi)
Matti Kuusirati (Jouko Varis, Tuomas Rastas, Mika Kalliomäki)
Harri Hoviniemi (Ensio Moisanen, Marianne Vallius, Kati Leppäjärvi)
Jukka-Pekka Hiltunen (Helena Halttu, Raimo Lehtokumpu, Pasi Mantere)
Kaivosala
Ari Kukkurainen (Marko Malinen, Asko Torssonen, Markku Heiskanen)
Juha Karppinen (Reijo Stenberg, Leila Rantanen, Juho Karsikas)
Jalometalliala
Janne Pykälistö (Martti Tuhkanen, Minna Polvela, Heikki Kinnari)
Ruotsinkielinen
Karita Pihlström (Tommy Holmblad, Magnus Åkerlund, Matts Englund)
79
Liiton keskeiset linjaukset seuraavalle liittokokouskaudelle
Edunvalvonnassa
Neuvottelemiemme palkkaratkaisujen yleiskorotus takaa yhtenäisen palkkakehityksen ja senttimääräiset palkankorotukset parantavat reaaliansioita ja ostovoimaa.
Parannamme ja selkeytämme vuokratyövoiman käytön pelisääntöjä ja työsuhteiden ehtoja.
Vapaisiin ja vuosilomaan liittyvien sopimusmääräysten ja lainsäädännön parantamisessa tavoittelemme vuosiloman pidentämistä ansiotasoa laskematta.
Työntekijän ja hänen lapsensa lyhytaikaista sairauspoissaoloa koskevia määräyksiä kehitämme niin, että niissä riittää työntekijän oma ilmoitus.
Ajamme kanneoikeutta, jotta voimme paremmin puuttua työehtojen epäkohtiin.
Vaadimme, että voimavaroja suunnataan entistä enemmän työntekijöiden
työhyvinvoinnin ja työolosuhteiden parantamiseen.
Torjumme hyökkäykset työeläkejärjestelmää tai työttömyyspäivien lisäpäiviä
vastaan.
Torjumme joustavan eläkkeellesiirtymisiän alarajan korottamisen.
Kiinnitämme entistä enemmän huomiota suomalaisten monikansallisten yritysten toimintaan ulkomailla.
Metallityöväen liitossa
Aloitamme järjestämistyön, jolla vahvistamme toimintaamme työpaikoilla ja
laajennamme toimintaamme uusille työpaikoille.
Selvitämme ammattiosastojemme järjestöllisen tilan ja teemme esitykset
ammattiosastorakenteen muuttamiseksi, jotta ammattiosastot voivat toteuttaa
perustehtävänsä.
Jalkautamme liiton työntekijät käymään kaikilla liiton sopimusalojen työpaikoilla.
Liiton koulutuksella tuemme jäsenkiinnittymistä, edunvalvojien jaksamista
ja työhyvinvointitavoitteita.
Turvaamme jäsenpalvelut ja kehitämme niitä suuntaamalla voimavaroja jäsenten tarpeiden mukaan.
Lisäämme helppokäyttöisiä sähköisiä jäsenpalveluja.
Maksamme työttömäksi joutuneelle päivärahan nopeasti.
Käytämme nykyisiä ja uusia viestintämuotoja monipuolisesti jäsenten tarpeisiin vastaten.
Yhteiskunnassa
80
Toimimme voimakkaasti harmaan talouden kitkemiseksi yhteistyössä viranomaisten ja muiden tahojen kanssa.
Vaikutamme siihen, että Suomessa on hyvät toimintaedellytykset teollisuudelle, joka turvaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen.
Metallityöväen Työttömyyskassan
varsinainen edustajiston kokous
Edustajiston kokouksen
päätökset
Metallityöväen Työttömyyskassa
81
13 Metallityöväen Työttömyyskassa
13.1 Työttömyyskassan jäsenmaksu
Esityksen tehnyt ammattiosasto
308
Esitys 13.1.1
Tiivistelmä esityksestä
Ammattiosasto esittää, että työttömyyskassa ei perisi jatkossakaan jäsenmaksua
työttömyyskassan maksamista etuuksista.
Edustajiston päätös
Metallityöväen Työttömyyskassa ei tule perimään jäsenmaksua työttömyyskassan maksamista etuuksista.
82
13.2 Työttömyyskassan toiminta
Esityksiä tehneet ammattiosastot ja aluejärjestöt
23, 29, 55, 57, 72, 97, 201, 210, 235, 268, 275, 289, 307, 309, 323, 344, Varsinais-Suomen aluejärjestö, Häme-Pirkanmaan aluejärjestö
Esitykset 13.2.1–13.2.24
Tiivistelmä esityksistä
Ammattiosastot esittävät, että työttömyyskassa pitää huolta siitä, että henkilöstöresurssit riittävät turvaamaan palvelut myös huonommassa työllisyystilanteessa ja että työttömyyskassa varautuisi taantumaan.
Ammattiosastot ja aluejärjestöt esittävät, että työttömyyskassa säilyttää työttömyyspäivärahan käsittelyn ja työttömyyskassan toiminnot nykyisellään kaikissa aluetoimistoissa ja että ansiopäivärahahakemuksen palautus aluetoimistoon
on mahdollista. Esitetään, että myös ensimmäinen ansiopäivärahahakemus voidaan palauttaa sähköisesti.
Työttömyyskassan palveluihin esitetään käsittelytakuuta ja ansiopäivärahan
käsittelijöille vakuutusta, joka kattaa käsittelijän tekemän virheen yli kolmen
kuukauden takaisinperinnöissä. Lisäksi esitetään, että työttömyyskassan jäsenille
antamien kirjallisten päätösten kieli muutetaan kansantajuisemmaksi.
Ammattiosastot esittävät, että työttömyyskassa säilyttää luottamusmiesten
puhelinpalvelunumeron ja että työttömyyskassa ottaa käyttöön palvelunumeron, joka palvelee työttömyysturva-asioissa myös isompia ammattiosastoja, joissa on palkattua toimistohenkilökuntaa. Esitetään lisäksi, että työttömyyskassan
palveluneuvonnassa on ammattitaitoisia etuuskäsittelijöitä, puhelinpalvelussa
takaisinsoittotoiminto otetaan käyttöön.
Edustajiston päätös
Työttömyyskassan perustehtävä on etuuksien maksaminen. Kassa kehittää edelleen toimintojaan, jotta hakemusten käsittelyaika saataisiin jatkossakin pysymään mahdollisimman lyhyenä. Tehokkaalla työskentelyllä pyritään hallintokulujen alentamiseen ja sitä kautta myös jäsenmaksun pienentämiseen.
Työttömyysturvalakiin tuli vuonna 2011 30 päivän käsittelyaikatakuu. Työttömyyskassa on asettanut käsittelyaikatavoitteeksi alkavien hakemusten osalta
kaksi viikkoa ja jatkohakemukset ovat maksussa neljän viikon välein.
Työttömyyskassa varautuu metallialan työllisyyden muutoksiin seuraamalla
tilannetta muun muassa erilaisten työllisyys- ja talousennusteiden ja tilastotietojen avulla ja reagoi ennusteisiin palkkaamalla tarvittaessa lisää henkilökuntaa.
Työttömyyskassa kehittää ja laajentaa sähköisiä palvelujaan. Sähköisen asioinnin kautta voi lähettää ansiopäivärahan jatkohakemuksen ja katsella omia
83
tietojaan. Lisäksi otetaan käyttöön ensihakemuksen ja liitetietojen lähettäminen
sähköisesti.
Ansiopäivärahahakemuksen voi toimittaa edelleen myös aluetoimistoon, josta se lähetetään keskustoimistoon skannattavaksi maksatusjärjestelmään.
Työttömyyskassalla on jäsenille ja pääluottamusmiehille puhelinpalvelunumerot. Luottamusmiehille tarkoitettu palvelunumero säilytetään jatkossakin.
Työttömyyskassa selvittää mahdollisuuden laajentaa palvelunumeron käyttöä
niille ammattiosastoille, joissa on palkattua henkilökuntaa. Lisäksi kassa ottaa
uutena palveluna käyttöön puheentunnistuspalvelun, josta jäsen voi kellonajasta
riippumatta kaikkina viikonpäivinä saada tietoa hakemuksen käsittelytilanteesta
ja mahdollisesta maksupäivästä.
Taatakseen päivärahahakemusten käsittelyn kohtuullisessa ajassa työttömyyskassa on palkannut puhelinpalvelijoita. Lisäksi neljään aluetoimistoon on
palkattu jäsenpalvelijoita asiakaspalvelutyöhön. Jäsenpalvelijat ja puhelinpalvelijat ovat saaneet perehdytyksen työttömyyskassa-asioihin yleisellä tasolla ja
heidän osaamistaan ylläpidetään. Kaikissa aluetoimistoissa on tällä hetkellä vähintään yksi etuuskäsittelijä. Henkilökohtainen asiakaspalvelu säilytetään aluetoimistoissa.
Työttömyyskassalla ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta ottaa käyttöön takaisinsoittopalvelua, mutta kassa parantaa edelleen nykyisiä puhelinpalvelumuotoja.
Kaikkien työttömyyskassojen etuuden saajilleen antamat kirjalliset päätökset
laaditaan Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön päätöstyöryhmässä, jossa on kassojen edustajien lisäksi edustaja myös Finanssivalvonnasta. Työryhmä jatkaa päätöstekstien selkeyttämistä. Metallityöväen Työttömyyskassa ei voi ottaa käyttöön
omia päätöstekstejä.
Liikaa maksetun etuuden takaisinperiminen perustuu työttömyysturvalakiin.
Kassa voi harkita takaisinperinnän kohtuullistamista vain lakiin erikseen kirjatuissa tilanteissa. Työttömyyskassalla ei ole mahdollisuutta hankkia työntekijöilleen vakuutusta, joka korvaisi kassan virheistä aiheutuneet liikamaksut.
Jotta työttömyyskassa voi kehittää toimintojaan jäsenten toiveiden pohjalta,
kassa toteuttaa jäsentyytyväisyystutkimuksen, jolla kerätään jäsenistön mielipiteitä työttömyyskassan toiminnasta, palveluista ja asiakaspalvelusta.
84
13.3 Työttömyyskassojen yhdistyminen
Esityksiä tehnyt ammattiosasto
337
Esitykset 13.3.1–13.3.2
Tiivistelmä esityksistä
Ammattiosasto esittää, että SAK:laisen työttömyyskassan perustamista edistetään ja että työttömyyskassan tulisi fuusioitua muiden SAK:laisten työttömyyskassojen kanssa.
Edustajiston päätös
Metallityöväen Työttömyyskassa tekee yhteistyötä muiden SAK:laisten työttömyyskassojen kanssa ja edistää yhteisten toimintojen kehittämistä.
85
14 Työttömyyskassan sääntömuutokset
Edustajiston päätös
Edustajisto hyväksyi Finanssivalvonnan ennakkotarkastuksessaan antamat korjausesitykset mm. hallituksen vastuihin ja määräykset yhtenäistää kaikkien kassojen sääntötekstit.
Sääntöihin on myös tehty lainsäädännön vaatimia korjauksia, termimuutoksia sekä liiton ja kassan sääntöjen yhtenäistämiseksi tehtyjä muutoksia.
Edustajisto hyväksyi seuraavat muutokset:
Sääntöjen 6 § toinen ja kolmas kappale muutetaan kuulumaan niin, että yritystoiminnan ajalta sekä ajalta jolloin jäsen on ilman palkkatuloa, ansioturvaa tai
perusturvaa, jäsenmaksu maksetaan työttömyysturvalain työssäoloehtoon vaadittavan vähimmäispalkan perusteella.
Sääntöjen 16 § kohta 6 muutetaan kuulumaan: ”Huolehtia, että kassalla on
riittävä sisäinen valvonta ja riittävät riskienhallintajärjestelmät”.
Samaan pykälään lisätään uusi kohta 12, joka kuuluu: ”laatia kassan sijoittamista koskeva sijoitussuunnitelma, jolla turvataan kassan maksuvalmius. Sijoitussuunnitelman tulee olla työttömyyskassan sijoitustoiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä.”
Tarvittavat korjaukset
Valiokunta esittää pöytäkirjaan merkittäväksi, että Finanssivalvonnalla on oikeus
sääntöjä vahvistaessaan tehdä niihin mahdollisesti tarvittavat stilistiset korjaukset.
Pöytäkirjan tarkastaminen
Nyt käsiteltyjen Metallityöväen Työttömyyskassan sääntömuutosten osalta pöytäkirja laaditaan ja tarkastetaan heti.
86
Henkilövalinnat 2012–2016
Kassan hallitus
Metallityöväen Työttömyyskassan hallituksen jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet 2012–2016
Hallituksen puheenjohtaja Matti Mäkelä
Hallituksen varapuheenjohtaja Eero Holsti
Varsinainen jäsen (1. varajäsen, 2. varajäsen)
Kari Nykänen (Jarmo Kiema, Satu Nurminen-Hämäläinen)
Lasse Helskyaho (Juhani Viholainen, Satu Knuutila)
Kari Helenius (Marko Schroderus, Rami Hanweg)
Eero Holsti (Niina Malm, Tuula Hyvärinen)
Jaakko Koskela (Timo Kemppainen, Tapio Ruostetoja)
Anu Luhtanen (Kjell Grönqvist, Kristian Toikka)
Matti Mäkelä (Juhani Miettinen, Raimo Riima)
Heikki Hiltunen (Tapani Koivunen, Aimo Karvonen)
Marianne Honkanen (Olavi Parkkila, Kerttu Ojajärvi
Kassan valtuusto
Metallityöväen Työttömyyskassan valtuuston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet 2012–2016
Puheenjohtaja Pentti Mäkinen, 1. varapuheenjohtaja Juha Kapiainen, 2. varapuheenjohtaja Pasi Karttunen, 3. varapuheenjohtaja Mari Tuomaala
Varsinainen jäsen (1. varajäsen, 2. varajäsen, 3. varajäsen)
Helsinki
Tapio Kuhmonen (Kirsi Niemelä, Jani Riikonen, Sami Vesanen)
Ilpo Haaja (Markku Nieminen, Terho Laitila, Pentti Ruohonen)
Raija-Riitta Luiro-Piippo (Karita Lahtinen, Saila Kaattari, Heli Hovi-Karlsson)
Uusimaa
Reija Mettovaara (Hannu Huttunen, Jarmo Partanen, Jukka Peippo)
Jouni Roponen (Henri Lehtinen, Tuomas Jakovesi, Stefan Lindholm)
Pasi Karttunen (Kirsi Nylund, Markku Helenius, Petri Ijäs)
Juha Kapiainen (Mirkka Andersson, Kari Purmonen, Tenho Kellokangas)
Jouni Linden (Kalevi Turtiainen, Mervi Murto, Juha Kaasinen)
87
Varsinais-Suomi
Janne Laulumaa (Are Lipponen, Petri Kohtamäki, Antti Tammelin)
Anne Malm (Henna Heinonen, Anne-Mari Toikka, Sam Kuutti)
Olli Lahtinen (Taina Degert, Marjo Kallio, Markku Virtanen)
Marko Turunen (Teppo Suonpää, Anne Mörsky, Antero Seppälä)
Tomi Nieminen (Esko Antikainen, Tero Isotalo, Jouko Leppälahti)
Antero Palomäki (Mauri Partanen, Sirpa Rajalampi, Markus Kulma)
Satakunta
Jyrki Levonen (Mika Rostedt, Juha Virta, Sari Mikkilä)
Mari Raikisto (Kimmo Ruotsalainen, Juha-Pekka Sopenkivi, Jerri Pelkonen)
Vesa Vuorenmaa (Petri Ahokangas, Juhani Mäkiranta, Helvi Sairanen)
Seppo Kivimäki (Ville Maanavilja, Olli Tuominen, Tuula Viitaniemi
Häme
Miikka Leponiemi (Keijo Peltola, Kati Pasanen , Pirjo Laristo)
Ari Pihlajamäki (Antti Hämäläinen, Markku Alen, Timo Kerkkonen)
Jukka Vuorela (Matti Lapiolahti, Toni Vehmola, Sirpa Känkänen )
Tommi Vanhala (Liisa Hasu, Harri Asunen, Juha Ulmanen)
Ari-Pekka Jaatinen (Jukka Heinämäki, Karo Suoknuuti, Ville Heino)
Pirkanmaa
Vesa Pohjalainen (Aki Moisio, Markus Haataja, Petri Kallio)
Heidi Koivisto (Virva Huhtala, Susanna Huuskonen, Pirjo Pesonen)
Mika Ovaskainen (Aarne Järvenpää, Jukka Joukanen, Leena Palo)
Mikko Virolainen (Pentti Paananen, Antti Maijala, Kimmo Mäkinen)
Kymi
Ari Airas (Heli Perätalo, Sakari Muhonen, Janne Hohti)
Ari Kunttu (Kimmo Hyvärinen, Timo Nikula, Harri Lehtola)
Anssi Piirainen (Erkki Savolainen, Tero Höglund, Petri Ahvo)
Etelä-Savo
Markku Nousiainen (Juha Puikkonen, Rauno Asikainen, Arja Lång)
Kimmo Kapanen (Veli Pulkkinen, Ilpo Käyhkö, Risto Eklund)
Pohjois-Karjala
Juha Pakarinen (Matti Pitkänen, Tapio Maksimainen, Pekka Voutilainen)
Heli Vänskä (Timo Vänskä, Samuli Hakkarainen, Petri Kontkanen)
Pohjois-Savo
Mishka Kukkonen (Mika Kolehmainen, Veli Pulliainen, Miia Soininen)
Sami Piippo (Juha Turunen, Anniina Kauppi, Erkki Moisio)
88
Keski-Suomi
Arto Liikanen (Sami Tuominen, Tuomo Liukkunen, Jouko Riihimäki)
Pentti Mäkinen (Eino Soikka, Jani Korhonen, Mervi Hokkanen)
Tarmo Lukkarinen (Janne Veikkolainen, Veli Häkkinen, Helena Kurvinen)
Vaasa
Sture Liljekvist (Peter Sjökvist, Jimmy Antfolk, Kenneth Lassila)
Jukka-Pekka Matintupa (Tommi Hautala, Markku Setälä, Veli-Jussi Jyllilä)
Mathias Pukkila (Michel Rajala, Esko Viitasaari, Tapio Pajula)
Ari Rintala (Matti Latvakoski, Pia Vuoto, Janne Koskimäki)
Pekka Pörsti (Hannu Aho, Mikko Vuoto, Ville Korpinen)
Oulu
Jari Männikkö (Tero Turpeinen, Veli-Matti Hietaniemi, Kari Ylikangas)
Ville Rantala (Mikko Jurmu, Olavi Oikarinen, Helena Ollikainen)
Jouni Lämpsä (Maija Soikkeli, Maija Tervakangas, Raimo Hyttinen)
Lappi
Mari Tuomaala (Teuvo Kuula, Janne Jussila, Terttu Ollakka)
Auto- ja konealat
Mika Lindblad (Tapani Savander, Olli Koivuniemi, Vesa Nurmi)
Matti Kuusirati (Jouko Varis, Tuomas Rastas, Mika Kalliomäki)
Harri Hoviniemi (Ensio Moisanen, Marianne Vallius, Kati Leppäjärvi)
Jukka-Pekka Hiltunen (Helena Halttu, Raimo Lehtokumpu, Pasi Mantere)
Kaivosala
Ari Kukkurainen (Marko Malinen, Asko Torssonen, Markku Heiskanen)
Juha Karppinen (Reijo Stenberg, Leila Rantanen, Juho Karsikas)
Jalometalliala
Janne Pykälistö (Martti Tuhkanen, Minna Polvela, Heikki Kinnari)
Ruotsinkielinen
Karita Pihlström (Tommy Holmblad, Magnus Åkerlund, Matts Englund)
89