HUOLTOUPSEERI
HUOLTOUPSEERI Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti 1 ★Huoltovarmuus globalisaation kourissa 2012 ★EVL Tero Ukonaho Vuoden 2011 Huoltoupseeri 1 TÄYTTÄ OLUTTA. ”Pakkoruotsia” ja rakenneuudistuksia Sotilashallinnollisen aikakauslehden perinteiden jatkaja Huoltoupseeriyhdistys r.y:n JÄSENLEHTI 1/2012 Päätoimittaja EV evp Risto Gabrielsson Kalevi 109 B – 3 50104 Tartto, Viro [email protected] Toimittajat EVL evp Raimo Raivio PL 5, 15701 Lahti 0299 446 480 Hans Gabrielsson Luuvantie 6 B 4, 02620 Espoo 040 952 3062 [email protected] Ilmoitusmarkkinointi Juha Halminen (09) 873 6944 [email protected] Huoltoupseeriyhdistys r.y. Valtuuskunta Pj Harri Juhani Koponen Vpj Heikki Härtsiä Hallitus Pj EV Risto Kosonen Vpj KAPT res Caj Lövegren Jäsenet EVL Timo Vilkko EVL evp Matti Paasivaara LTN res Hans Gabrielsson EVL Timo Saarinen KAPT res Olli Happonen MAJ Lauri Rissanen MAJ Juha Ponto MAJ Juha Lemminki Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteella Huoltoupseeriyhdistys r.y. /co Tarja Takala Sepäntie 15 A 04300 TUUSULA tai sähköpostilla [email protected] Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskevat tukipyynnöt Sihteeri KAPT Jere Perkiökangas Maanpuolustuskorkeakoulu PL 7, 00861 HELSINKI [email protected] Kansikuva: Vuoden 2011 Huoltoupseeri EVL Tero Ukonaho palkitaan. Kuva: Raimo Raivio ISSN 0355-2586 AO-PAINO 2012 Teollisuuskatu 9, 50130 Mikkeli, www.ao-paino.fi Keskustelu ”pakkoruotsista” on käynyt kuumana jo pitkän aikaa. Joillekin on toisen kotimaisen kielen opiskelu ottanut niin koville, että se tahdotaan sekoittaa mitä erilaisempiin asiakokonaisuuksiin. Juuri nyt puolustusvoimauudistus puhuttaa niin politikkoja kuin muutakin kansaa. Aluepolitiikka tulee aina mukaan kun jotain laitosta ollaan lakkauttamassa tai uutta perustamassa. Se on ihan luonnollista. Poliittista ohjausta on annettu aiemminkin, eikä siinäkään ole mitään ihmeellistä. Sen sijaan kielipolitiikan sotkeminen uudistukseen on perin merkillistä. Kun puolustusvoimien rakennetta uudistetaan, pitäisi tarkastella ja analysoida vain erilaisia suorituskykyjä, millaisilla kyvyillä voidaan puolusvoimille annetut tehtävät täyttää. Se, millä kielellä koulutus annetaan, on toissijainen seikka. Nyt keskustelu on ajautunut sivuraiteille. Miten hallitus on informoinut uudistuksesta on kokonaan toinen asia. Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäkikin otti kantaa uu- distukseen mielipidekirjoituksellaan ”200 miljoonan euron puhallus”. Hän kritisoi voimakkaasti Hornetteihin hankittavien ohjusten kauppaa toteamalla muun muassa; ”Ensinnäkin hanke on kallis, kun samaan aikaan pitää säästää lakkauttamalla monia varuskuntia.” Ohjushankinnalla saadaan suorituskykyä, jota tarvitaan puolustusvoimien tehtävien täyttämiseen. Lakkautettava varuskunta ei tuo samanlaista kykyä. Ruotsin opiskelemisessa pakollisena toisena äidinkielenä on sitä puoltavia seikkoja. Toisaalta on myös hyviä perusteita sille, että ruotsin sijaan voitaisiin valita joku muu Euroopan ”valtakielistä”. Asiasta on hyvä käydä keskustelua jatkossakin, mutta sitä ei saisi sekoittaa puolustusvoimauudistukseen millään tunnetasolla, vaikka ”pakkoruotsi” kiukuttaisikin. Tässä numerossa: Pääkirjoitus ....................................................................................... 3 Pj:n kynästä ”Lisäarvoa asiakkaalle” ................................................ 4 Vuoden Huoltupseeri EVL Tero Ukonaho ......................................... 5 Verkottuneen yhteiskunnan ja globalisaation vaikutuksia huoltovarmuudelle ............................................................................ 6–12 Huoltopataljoona numero 2.............................................................. 14–18 Huollon johtajakoulutus kehittyy ...................................................... 20–21 Ammattikuljettajia taistelukentälle .................................................... 22–25 Siviililogistiikasta potkua asevoimienkin suorituskykyyn .................. 26–27 Parolan Pataljoona ............................................................................ 28–29 Helsingin päävartio ........................................................................... 30–33 Theater logistics Studies Program ................................................... 34–36 Huoltoupseerit tiedonhankintamatkalla Itävllassa............................. 38–40 Yhdistys toiminnantarkastajien puntarissa ....................................... 42–43 Brittivieraita Huoltokoulussa ............................................................. 44 Ilmoituksia ........................................................................................ 46 3 Puheenjohtajan kynästä Lisäarvoa asiakkaalle Kuuntelin eräänä päivänä radio-ohjelmaa tavaratalo Stockmannin 150-vuotiselta taipaleelta. Erityisesti jäi mieleeni tavaratalon paneutuminen asiakaspalveluun ja myyjien koulutukseen. Stockmann teki jo varhain työtä hankkiakseen vankan, arvostetun aseman laadukkaana ja asiakaslähtöisenä yrityksenä. Tämä selittää hyvin pitkälle myös Stockmannin pitkän ja menestyksekkään historian. Professori Michael E. Porter julkaisi 1985 teoriansa kilpailuedusta. Hänen perussanomansa on rakentaa logistinenketju asiakkaasta lähteväksi. Ketjun jokaisen lenkin tulee tuottaa lisäarvoa asiakkaalle, osana lopputuotetta. Pelkkä välikäsi, missä näin ei tapahdu, merkitsee vain lisäkulua, jota asiakas ei ole valmis maksamaan. Tätä kautta yritys on uhkassa menettää kilpailuetua suhteessa kilpailijoihinsa. Tällaiset välikädet siis tulee nähdä ja poistaa, jos kilpailussa aiotaan pärjätä. Uskaltaisin väittää, että vieläkään asiakkaan tärkeyttä ei aina ymmärretä. Otetaan esimerkiksi palvelu tai tuote, joka on tuotettu kustannustehokkaassa arvoketjussa, mutta lopputuote ei vastaa asiakkaan toiveita. Tuotetta tai palvelua, joka ei palvele riittävän hyvin ei tietenkään hankita? Vai pakotetaanko asiakas siihen? Aika moni meistä on tuskaillut älypuhelimien, laajakaistayhteyksien, junaliikenteen toimimattomuuden tai jonkun muun asian kanssa, joita on markkinoitu nykyaikaisena ja ympäristöystävällisenä ratkaisuna. Edes se tuttu yhteys tai perillepääsy aikataulun puitteissa ei onnistu. Vaihtoehtona edellä oleville on vaihtaa toimittajaa tai matkustaa autolla jne. Nämä vaihtoehdot lyövät korvalle asiakkaan perustoivetta, saada sitä palvelua, josta maksaa. Monella nykyisistä palveluntuottajista Porterin perussanoma on jäänyt opiskelematta. Asiakkaasta on muodostunut rahastuslähde, jolle pyritään myymään keskeneräisetkin tuotteet ja palvelut kovassa voitonhuumassa. Näin ollen ei pidä ihmetellä, jos markkinaosuudet laskevat tai asiakkaat siirtyvät muualle, markkinajohtajuus menetetään. Itse suljen vastaavassa tilanteessa asiakassuh- 4 teen lopullisesti: tuohon yritykseen tai merkkiin ei voi luottaa – ei nyt eikä koskaan. Sinne katosi yrityksen kilpailuetu. Huoltoupseereissakin on löydettävissä näitä piirteitä. Suunniteltaessa tilaustoimitusketjua suurin huoli on siitä, että joukko ei vain saisi liikaa tai turhaan. Se, miten täydennykset saadaan nopeasti, suoraviivaisesti ja riittävästi taistelukentällä olevalle joukolle ei niinkään kiinnosta. Kahdenkymmenen vuoden huoltoupseerikokemuksen perustella voisin sanoa, että tämä niukkuuden jakaminen ja rajoittaminen tulee huoltoupseereille suoraan äidinmaidossa. Ja äkkiä myös tämä opitaan. Parahia ei jaeta – on kuin omista antaisi. Puolustusvoimauudistuksen ratkaisumalli saatiin lopulta julkisuuteen. Huollolle keskeistä on puolustusvoimien logistiikan keskittäminen Pääesikunnan alaiseen Puolustusvoimien Logistiikkalaitokseen. Huoltorykmenteistä saadut hyvät kokemukset saatetaan koko logistiikkajärjestelmän lähtökohdaksi. Keskitetyt logistiikan palvelut tuotetaan kaikille puolustushaaroille tarvetta vastaavasti. Palveluntuottajina tulee olemaan uusimuotoiset ja joint-kykyiset huoltorykmentit. Logistiikan uutena käsitteenä on toimittaa käytettävyyttä. Se on käyttökuntoisia sotavarusteita; hävittäjiä, taistelualuksia ja panssariajoneuvoja, jotka toimitetaan joukon tarpeen mukaan ja sovittuun hintaan. Koko logistiikkajärjestelmän muutos tulee olemaan iso. Olennaista on säilyttää asiakaslähtöisyys, palveluhalukkuus ja toimitusvarmuus. Huoltorykmenteillä tulee olla kasvot asiakkaan suuntaan. Sama koskee kumppaneita. Maanpuolustuksessa ei useinkaan ole vaihtoehtoista mallia palvelujen tuottamiselle. Näin ollen uudistus tulee olemaan todellinen näytönpaikka. Onko halua ja kykyä tuottaa lisäarvoa asiakkaalle? Vuoden huoltoupseeri everstiluutnantti Tero Uk onaho Teksti ja kuvat: Raimo Raivio Huoltoupseerikoulutuksen ja Huoltoupseeriyhdistyksen 85-vuotisjuhlissa Lahdessa 11.10.2011 Hämeen Rykmentissä julkistettiin ja palkittiin vuoden huoltoupseeri everstiluutnantti Tero Ukonaho. Huoltoupseeri haastatteli vuoden huoltoupseeria. Everstiluutnantti Tero Ukonaho on työskennellyt pitkään pääesikunnassa, viimeisimmässä tehtävässään logistiikan henkilöstö- ja osaaminen toimialan johtajana. 1.1.2012 everstiluutnantti Tero Ukonaho aloitti Talousvarikon päällikön tehtävässä Hämeenlinnassa. Me vähän vanhemmat huoltoupseerit muistamme Teron aktiivisen toiminnan huoltoupseeriyhdistyksen hyväksi. toupseeriyhdistyksen valtuuskunnan sihteerin tehtävässä noin 10 vuotta. Mikä on nykyinen toimenkuvasi? Olen toiminut Pääesikunnassa Logistiikan henkilöstö ja osaaminen toimialan johtajana ja 1.1.2012 aloitan Talousvarikon päällikkönä Hämeenlinnassa. Mitä huoltoupseeriyhdistys on sinulle antanut? Huoltoupseeriyhdistys on ollut tukena ja innoituksen lähteena huoltoupseerin urallani. On ollut hienoa saada kullanarvoisia kontakteja yritysmaailman johtoon sekä nähdä se into ja kiinnostus maamme yhteisen huoltovarmuuden kehittämisessä. Olen saanut viettää hienoja hetkiä arvostettujen huoltoupseereiden parissa. Mistä olet kotoisin, missä kävit koulusi, missä varusmiespalveluksen? Olen kotoisin Ruukista PohjoisPohjanmaalta. Kouluni kävin Limingassa, Nivalassa ja Oulussa. Valmistuin ylioppilaaksi Oulussa Kuusiluodon Lukiossa. Mikä sai sinut valitsemaan sotilasuran? Sotilasura alkoi todenteolla kiinnostaa varusmiespalvelukseni aikana Oulussa Pohjanmaan Tykistörykmentissä hyvien esimiesteni innoittamana. Reserviupseerikoulun aikana pyrin Kadettikouluun. Mitä sotakouluja, mitä huollon kursseja olet käynyt? Kadettikoulussa valitsin aselajikseni kenttätykistön. Kadettikoulun jälkeen suoritin kapteenikurssin Niinisalossa Tykistökoulussa ja esiupseerikurssin suoritin ensimmäisellä uusimuotoisella kurssilla Tuusulassa Taistelukoulun tiloissa. Huollon kursseista olen suorittanut esiupseerikurssilla huollon syventävät opinnot, Huollon täydennyskoulutuskurssi 1:n ja 2:n sekä Huoltopäällikkökurssin. Kansainvälisiä huollon kursseja olen suorittanut Lahdessa Nordic Logistics Coursen, NATO Logistics Coursen ja muutamia muita NATON järjestämiä huollon kursseja (mm. Host Nation Support Coursen ja Multinational Joint Logistics Coursen ja muita orientoivia kursseja). Luottamustehtävät, toiminta huoltoupseeriyhdistyksessä? Olen toiminut urani alkuvuosina PohjoisLapin Kadettipiirin sihteerinä useita vuosia sekä Pääesikunnassa ollessani Huol- Miten koet valintasi vuoden huoltoupseeriksi? Valintani vuoden huoltoupseeriksi oli minulle suuri yllätys ja erityisen suuri kunnianosoitus ottaen huomioon kuinka paljon ammattitaitoa ja osaamista huoltoupseeriston keskuudessa on ja kuinka hyviä huoltoupseereita olen tavannut urani varrella, joita ei kyseisellä kunnianosoituksella ole vielä palkittu ja silti tällainen kunnianosoitus osui kohdalleni. Haluan esittää tässä yhteydessä erityisen lämpimät kiitokseni Huoltoupseeriyhdistys ry:n hallitukselle, valtuuskunnalle ja kunniajäsenille kohdalleni osoittamastanne kunnianosoituksesta. Millä tavalla nuoret huollon upseerit saataisiin yhdistyksen toimintaan mukaan, mitkä ovat kokeneen huoltoupseerin terveiset nuoremmalle polvelle? Huoltoupseeriyhdistyksen toimintaa tulee markkinoida aktiivisesti eri huollon koulutustapahtumissa ja nuorille pitää järjestää erillisiä rekrytointitapahtumia, joissa innostetaan osallistumaan ja kehittämään toimintaa nuorisoa kiinnostavaan suuntaan. Nuoret huoltoupseerit osallistukaa virkistävään huoltoupseeriyhdistystoimintaan ja tulkaa vaikuttamaan maamme yhteisen tulevaisuuden ja huoltovarmuuden kehittämiseen ja luomiseen. Yhteistyössä on voimamme myös tulevaisuudessa. Onko joku erityinen tapahtuma jäänyt mieleesi huoltoupseerin urasi varrelta? Mieleen painuvia hetkiä on ollut lukuisia, mutta erityisesti työskentely Huoltoupseeriyhdistyksen valtuuskunnan sihteerinä nuorena nöössipoikana arvovaltaisten valtakunnan johtavien yritysjohtajien ja vaikuttajien sekä Puolustusvoimien logistiikan ylimmän johdon (Huoltoupseeriyhdistys r.y:n Valtuuskunnan kunniajäsenten ja varsinaisten jäsenten) parissa oli erityisen antoisaa ja mukavaa. Miten huoltoupseeriyhdistyksen toimintaa tulisi kehittää? Huoltoupseeriyhdistyksen perusta on kunnossa ja hyvällä mallilla, mutta aina on myös kehittämisen varaa. Huoltoupseeriyhdistyksen toimintaa tulisi markkinoida ja tästä hienosta toiminnasta tulisi kertoa laajemminkin. Kokoontumisia, tietoiskuja ja tilaisuuksia tulisi järjestää useammin ja antaa nuorille vastuuta järjestelyistä toki taloudelliset resurssit huomioiden. Tutustumistilaisuuksia eri yrityksiin ja puolustusvoimien kohteisiin voisi myös lisätä. 5 Mika Helsingius Huoltokoulun tutkimusja kehittämisosasto Hämeen Rykmentti Verkottuneen yhteiskunnan ja globalisaation vaikutuksia huoltovarmuudelle Tämä kirjoitus pohjautuu kirjoittajan Huoltoupseeriyhdistyksen 85-vuotisjuhlassa 11.10.2011 pitämään esitykseen. Joitain samaan aihepiiriin liittyviä teemoja on käsitelty yksityiskohtaisemmin aiemmissa artikkeleissa vuosien varrella, tässä pyritään tarkastelemaan kokonaisuutta nimenomaan yhteiskuntaan kohdistuvien yllätysten näkökulmasta. Sotilaalliset kriisit on jätetty tämän kirjoituksen ulkopuolelle, mutta monet esitetyt asiat pätevät sinänsä niihinkin. Vaikka aina sanotaankin, ettei tulevaisuutta voi ennustaa, niin valistuneita arvauksia voidaan kuitenkin esittää. Jos tuntee riittävästi historiaa, minkään tulevan tapahtuman ei pitäisi tulla liian suurena yllätyksenä muille kuin iltapäivälehdille. Verkottuminen ja globalisaatio eivät sinänsä ole mitään uutta, termeinäkin ne ovat jo arkipäiväistyneet. Muutokset ovat olleet suuria muutamassa vuosikymmenessä, mutta silti muutos tuntuu vain kiihtyvän. Moni asia on muuttunut merkittävästi pelkästään edellisen 10 vuoden aikana, euron tulon myötä Euroopan talous on entistä kiinteämmin integroitunut. Kauppa keskittyy Euroopan laajuisesti, logistisista ketjuista tulee yhä pidempiä mutta usein myös nopeampia. Tämä näkyy entistä selvemmin normaalissa arjessa, nykyisin moni arkinenkin tuote tulee ulkomai- 6 sista verkkokaupoista parissa päivässä kotiovelle, huomattavasti nopeammin ja halvemmalla kuin kotimaasta. Tämä muuttaa hitaasti ja varmasti kulutustottumuksia ja tekee logistiikan sujuvasta toiminnasta yhä tärkeämpää niin kotitalouksille kuin yrityksille. Paluuta vanhaan ei enää ole. Eri maiden ja maanosien välisen keskinäisriippuvuuden kasvu jatkuu. Alihankinnan, tuotekehityksen ja palveluiden ulkoistaminen jatkuvat globaaleina trendeinä. Palkkatason noustessa Kiinalaiset ja Intialaiset yritykset ulkoistavat monia toimintoja muualle Aasiaan ja Afrikkaan eikä tämä koske ainoastaan tuotantoa. Informaatioteknologian alalla Nigerian merkitys kasvaa, koska intialainen koodaaja on jo liian kallis. Kymmenen vuoden päästä moni uusi maa kilpailee alihankinnasta ja työpaikoista. Maailmanlaajuisessa mittakaavassa ketjut ovat yhä pidempiä ja monimutkaisempia, kokonaisuuden hahmottaminen on usein lähes mahdotonta. Tuoreessa dokumenttielokuvassa ”Säilöttyjä unelmia” suomalainen kuvausryhmä selvitteli euron hintaisen raviolipurkin matkaa maailmalta ruokapöytään. Neljän ja puolen vuoden kymmeneen maahan ulottuneen vaikean selvitystyön perusteella purkin tarina selvisi osittain. Pääainesosien yhteinen matka ruokapöytään on n. 30 000 kilometriä. Purkin metalli tuli Brasiliasta, possut Tanskasta, tomaatit Portugalista, naudanliha Puolasta, kananmunat Ranskasta, vehnä Ukrainasta, Oliiviöljy Italiasta, possut teurastet- tiin Romaniassa, kokonaisuus purkitettiin Ranskassa ja lopulta tölkki päätyi suomalaisen kaupan hyllyyn. Jos yhden säilykepurkin logistisen ketjun selvittäminen on näin hankalaa, niin aika hyvällä perusteella voidaan sanoa, ettei kaikkia huoltovarmuuden kannalta kriittisten tuotteiden ja palveluiden logistiikka- ja alihankintaketjuja pystytä koskaan selvittämään. Ainakin jossain mittakaavassa epävarmuus pitää vain hyväksyä ja keskittyä nopeaan palautumiseen sekä epävarmuuden sietoon. Aikojen kuluessa yhteiskunnat ovat kohdanneet useita kriisejä ja maailmansotia sekä selvinneet niistä. Nykyjärjestelmä ei ole kuitenkaan joutunut todelliseen tulikokeeseen. Muutaman päivän katkokset ovat arkipäivää, mutta laajoja kuukausien häiriöitä ei ole ollut. Toisen maailmansodan aikaan suuri osa palveluista ja hyödykkeistä tuotettiin lähialueilla, asiat saatiin ennen pitkää järjestettyä tavalla tai toisella. Nyt korvaavaa tuotetta tai palvelua ei ole välttämättä saatavilla edes samalta mantereelta. Kuinka paljon tiiviisti verkostoitunut globalisoitunut maailma todella kestää vakavia häiriötiloja? Pienet, lyhytkestoiset ja paikalliset häiriöt eivät ole ongelma. Riittävää korvausta vastaan löytyy luovia ratkaisuja akuutteihin ongelmiin, ainakin niin kauan kuin normaalit markkinat toimivat. Häiriöiden pitkittyessä ja laajetessa kokonaisuuden toimivuus joutuu kuitenkin koetukselle. Ongelmia ei voi välttämättä korjata edes rahalla, jos resursseja ei kerta kaikkiaan ole saata- villa. Ilmaantuu ikäviä yllätyksiä ja dominoefektejä, kulku- tai tietoliikenneyhteyksien häiriytyessä toisella puolella maailmaa olevista vapaista resursseista ei ole hyötyä. Liika tietoverkkoriippuvaisuus voi aiheuttaa sen, ettei kaikkea tarvittavaa tietoa yksinkertaisesti saada käyttöön eri puolille maailmaa hajaantuneista pilvipalveluista. Olemattomat varastot, riippuvuus kuljetuksista ja tiukasti kysyntään sopeutettu tuotanto ovat nykypäivää. Toimiessaan se on kieltämättä kustannustehokas järjestelmä, kiristynyt kansainvälinen kilpailu on pudottanut hintoja ja parantanut palveluita. Sen häiriönsieto äärimmäisissä poikkeustilanteissa on kuitenkin kyseenalainen. Dominoefektit Eri teollisuudenalat ovat kytkeytyneet toisiinsa yhä tiiviimmin, vaikka sitä ei aina edes huomata. Kemianteollisuus, metsäteollisuus, terästeollisuus, elintarviketeollisuus ja kauppa muodostavat nykyisin hyvin keskinäisriippuvan kokonaisuuden. Huoltovarmuustutkimuksissa on havaittu raaka-aineiden jalostuksessa syntyvien välituotteiden muodostavan pitkiä ja monimutkaisia ketjuja. Monessa prosessissa syntyvät oheistuotteet myydään nykyisin toisille yritykselle, joilla ei päältäpäin katsottuna ole mitään yhteistä. Toisen jäte on toisen raaka-ainetta eikä materiaalia mene enää hukkaan samalla tavalla kuin joskus aikoinaan. Samalla joitain tuottajia on pelattu kokonaan pois markkinoilta, tarvittavat kemikaalit tai välituotteet syntyvät puolivahingossa osana muuta tuotantoa. Tämä on hyvä kestävän kehityksen ja ympäristön kannalta, mutta samalla ekologisuus ja taloudellisuus luovat uusia riskejä. Mikäli jokin tuottaja on poissa pelistä jonkin häiriötilan takia, voidaan yksittäinen kemikaali tai raakaaine tuoda maahan muualta jos sopivia kuljetusvälineitä ja varastotilaa on saatavilla (Tämäkään ei ole itsestäänselvyys, tietyissä tilanteissa tarvittavia raaka-aineita on saanut kotimaasta 24/7 eikä niitä ole tarvinnut edes varastoida). Korvaavan tuotteen maahantuonti ei auta alkuperäisen tuotteen jalostusprosessin välituotteista riippuvaisia ketjuja. Huoltovarmuustutkimuksissa tehdyissä yksittäisissä analyyseissä on paljastunut kymmenien teollisuudenalojen välisiä keskinäisriippuvaisuuksia, sen tarkemmin emme mene yksityiskohtiin. Puuttuvien raaka-aineiden määrän kasvaessa kokonaisuus käy hyvin haastavaksi, se lisäisi kansainvälisten kuljetusten tarvetta tilanteessa jossa niiden organisointi voi olla muutenkin hankalaa. Ketjujen katketessa korjaavat toimenpiteet ovat erittäin vaikeasti toteutettavissa ja tällä olisi suuria vaikutuksia koko yhteiskunnan toiminnalle ja kansalaisille. Kaventuva valinnanvapaus On hyvä muistaa ettei vapaa kilpailu tuota lisääntynyttä huoltovarmuutta ja valinnanvapautta, usein sen vaikutus on päinvastainen. Monilla teollisuudenaloilla kiristyvä kilpailu tai investointien kalleus johtaa lähelle monopolisoitumista, vuosien varrella heikommat ja pienemmät yritykset tippuvat pois tai sulau- tuvat suurempiin. Tuottajia tai jalostuslaitoksia on kenties vain muutamia, ne saattavat olla maantieteellisesti keskittyneitä. Maidonjalostus on maanläheinen esimerkki siitä kuinka yritysten määrä Suomessa on pudonnut vuosikymmenien varrella, nykyisin kuluttajatuotteita valmistavia meijereitä on alle 30 kappaletta ja maitoa kuljetetaan ympäri Suomea. Integroitujen piirien valmistus on toinen ääripää, tietyissä piirityypeissä valmistajia on koko maailmassa enää vain muutamia ja nekin joutuvat turvautumaan yhteistyöhön mentäessä uudempiin valmistusteknologioihin, uusien tuotantolinjojen kehitys kun vaatii valtavia investointeja. Tämäkin kehitys lisää riskejä. Syyskuun 1999 maanjäristys Taiwanissa aiheutti muistipiirien hinnannousua globaalisti, myös nestekidenäyttöjen saatavuus oli uhattuna. Nykyisinkin suuri osa emolevyihin tai näytönohjaimiin keskittyneistä yrityksistä sijaitsee Taiwanissa. Alihankintaa saattaa olla muuallakin Aasiassa, mutta kokonaisuuden kannalta Taiwan on korvaamattoman tärkeä useille huipputeknisille tuotteille. Kriisitilanteessa korkean teknologian tuotantoa ei voi siirtää muualle vuodessa tai kahdessa, vaikka käytettävissä olisi rajaton budjetti; pelkästään teolliseen käyttöön soveltuvien puhdastilojen rakentamiseen vaadittava osaaminen vaatii pitkällistä kokemusta. Osaaminen ja tuotanto keskittyvät. Olemmeko oppineet mitään historiasta? Aikoinaan SEV-maat olivat erikoistuneet eri teollisuudenaloille, samoin eri neuvostotasavalloissa tuotettiin erilaisia tuotteita keskitetyn suunnitelmatalouden ohjauksessa. Neuvostoliiton kaatuminen ja Itä-Euroopan muutos aiheutti Venäjälle ongelmia, kun osa tärkeästä tuotannosta jäi sen rajojen ulkopuolelle. Puolustus- ja avaruusteollisuus joutui suuriin ja pitkäaikaisiin vaikeuksiin, kun tietyt toiminnan jäivät Baltian maihin, Ukrainaan, Valkovenäjälle ja Kazakstaniin. Globaalitaloudessa samanlaisia ongelmia voisi syntyä alueellisten levottomuuksien tai luonnonkatastrofien vuoksi. Sortunut Wuchang’in temppeli JiJi’ssä, Nantou’ssa. (Kuva: Winstonlee, Wikipedia) 7 Katrina Hirmumyrsky Katrina iski Lousianassa vuonna 2005. Vasta tämän jälkeen suurelle yleisölle selvisi, kuinka tärkeä tuo alue on Yhdysvaltojen talouden toimivuuden kannalta. New Orleansin alueen satamien kautta kulki vuosittain $49 miljardin edestä tavaraa. Tämä sisälsi 60% koko USA:n viljasadosta, 26% maakaasusta ja öljystä, sekä mm. 25% Chiquitan banaaneista. Mississippiä kutsutaan syystäkin Amerikan talouden valtimoksi. Monia tuotteita ja maataloustuotteita kuljetetaan valtavilla proomuilla rannikon ja sisämaan välillä, se on ylivoimaisesti kustannustehokkain reitti niille tuotteille joille rahtikustannusten halpuus on kuljetusnopeutta olennaisempaa. Hirmumyrskyn seurauksena sataman toiminta häiriytyi pahoin, kulku Mississippille estyi joksikin aikaa kokonaan. Monien tuotteiden hinnat lähtivät tämän seurauksena kohoamaan voimakkaasti ympäri maata, tämä aiheutti pientä paniikkia markkinoilla ja kuluttajien keskuudessa. Teollisuustuotteiden viejillä oli mahdollisuus siirtyä käyttämään Houstonin tai Tampan satamia, mutta monilla muilla sitä mahdollisuutta ei ollut. Maissin, vehnän ja soijapapujen kuljetus muuta kautta olisi ollut vaikeaa. Varastotiloja ja kuljetuskapasiteettia ei ollut riittävästi. Proomujen korvaaminen junilla ja autoilla olisi ollut erittäin kallista, eikä tarvittavaa korvaavaa kuljetuskapasiteettia ollut olemassa. Osa lastista oli vaarassa pilaantua matkalla. Myös kahvin, sokerin ja puutavaran hinta lähti nousuun. Öljynjalostamokapasiteetin tuhot nostivat polttoaineen hintaa koko maassa, suuri osa tärkeistä laitoksista oli vaikutusalueella. Bensiiniä jouduttiin kuljettamaan Yhdysvaltoihin ympäri maailmaa. Suomikin avasi varmuusvarastojaan osana kansainvälistä yhteistyötä Yhdysvaltojen polttoainejakelun turvaamiseksi. Lousianan alue on tärkeä myös kemianteollisuudella. Tuhojen pelättiin vaikeuttavan monien tärkeiden kemikaalien saatavuuteen maanlaajuisesti. Yhdysvaltojen tiedotusvälineissä pelättiin shampoon loppuvan, koska pääosa raaka-aineista tuotettiin tuhoalueella. Pahimmat skenaariot eivät loppujen lopuksi toteutuneet ja talous palautui normaaliksi. Itse Lousianan alue kärsii tosin edelleen vaikutuksista ja on kyseenalaista tuleeko se koskaan palautumaan entiselleen. Ilmastonmuutos ja kyseisen rannikkoalueen haavoittuvuus saattaa aiheuttaa sen, ettei jälleenrakennus koskaan käynnisty täydessä mittakaavassa. Hurrikaani Katrina voimakkaimmillaan 28. elokuuta 2005. (Kuva: NASA, public domain, Wikipedia) Saarivaltio Britanniassa tuoretuotteiden saatavuus alkoi lähestyä jo kriittistä rajaa, niistä merkittävä osa kuljetetaan nykyisin lentäen laivojen sijaan koska kuluttajat arvostavat tuoreutta. Monet yritykset joutuivat vaikeuksiin. Britannian lääketeollisuus menetti pilaantuvia aikakriittisiä tuotteita kuten radiologisia lääkkeitä, ne pitää toimittaa nopeasti tuotantolaitoksesta sairaaloihin. Useita autotehtaita ympäri Eurooppaa (BMV, Nissan, Honda) suljettiin osapulan vuoksi. Vaikutukset ulottuivat myös kauemmaksi. Kiinan ja Etelä-Korean teollisuuden elektroniikan- ja erityistuotteiden vienti tippui joksikin aikaa noin viidesosaan. Monet Hong Kongin vaativiin asiakkaisiin keskittyneet hotellit ja ravintolat joutuivat vaikeuksiin Eurooppalaisten tuotteiden saatavuuden heikkenemisen vuoksi. Pitkän aikavälin vaikutukset olivat myös mittavia, vaikka itse tuhkapilvi kesti vain lyhyen aikaa. Lentoyhtiöiden menetykset olivat arviolta 1,3 miljar- dia € ja se vaikutti suuresti niiden talouteen, kireän kilpailun takia liikkumavara oli jo ennestään pieni. Britanniassa 13 matkatoimistoa meni nurin kesän 2010 aikana ja tuhkapilveä on pidetty viimeisenä niittinä niiden arkkuihin. Norjaan jumiutuneen liikematkaajan mietteitä Tuhkapilven aikana eräs yhdysvaltalainen liikemies juuttui joksikin aikaa Norjalaiseen hotelliin. Lueskellessaan uutisia tuhkapilven vaikutuksista hän alkoi pohtia nykyisen talouselämän haavoittuvuutta. Koska hän oli saanut kaikki tehtävissä olleet työnsä päätökseen ja aika kului kotiinpaluun odotteluun, päätti hän kirjoittaa näkemyksiään teknologia-alan keskustelupalstalle. Hän totesi että vielä 1950-luvulla Hollantilaiset tulppaaninkasvattajat myivät sipulit muutaman kymmenen kilometrin säteellä oleville ostajille, logistinen ket- Eyjafjallajökull 2010 Islannin tuhkapilvi oli lyhyt mutta vaikuttava luonnonilmiö, Euroopan kannalta 9/11 jää kauas sen taakse. Suurimmat suorat vaikutukset sillä oli lentoliikenteeseen, epäsuorat vaikutukset levisivät sitten laajemmalle. Tuhkapilvi esti noin 107000 lentoa 8 päiväksi. 10 miljoonan hengen matka peruuntui. Lentoliikenteestä riippuvaisten kukkien, hedelmien ja elektroniikan maahantuonti tyrehtyi. 8 Eyjafjallajökull’in tuhkapilvi 17. huhtikuuta 2010. (Kuva: Boaworm, Wikipedia) i – 10 / l – 610-liittymä ja New Orleansin luoteinen alue ja Metairie, Louisiana tulvii. (Kuva: AP Photo / U.S. Coast Guard, Petty Officer 2nd Class Kyle Niemi, Wikipedia) ju koostui useista väliportaista. Nykyisin suurten puutarha-alan ketjujen toiminta perustuu kykyyn toimittaa samat sipulit eri puolille maailmaa 36 tunnin sisällä. Tuhkapilven takia kukkienkasvattajat Keniassa menettivät 2-4 miljoonaa dollaria päivässä kukkien mädäntyessä pelloille, suuri summa siellä päin maailmaa. Paikallisille viljelijöille vaikutukset olivat tuhoisia, tuhansia ihmisiä irtisanottiin ja monet menettivät omaisuutensa. Sillä oli varmasti jotain pitkäaikaisvaikutuksia alueen yhteiskunnalliseen vakauteen. Kirjoittelija huomasi myös, että samassa hotellissa oli myös suuri joukko eri öljy-yhtiöiden edustajia. Suuri osa heistä joutui tappamaan aikaansa hotellin baarissa, rästissä olleet työtehtävät oli pian tehty eikä heillä ollut enää muuta järkevää tekemistä. Tuhkapilven vuoksi 6-8 miljoonaa henkeä jäi jumiin eri puolille maailmaa. Joukkoon kuului paljon työmatkalaisia, sekä työntekijöitä, jotka eivät päässeet loman jälkeen takaisin töihin. Mitä tärkeämmästä avainhenkilöstä oli kyse, sitä enemmän sillä oli seurannaisvaikutuksia. Kun työ on paloiteltu yhä pienempiin osiin ja joka osasta vastaa rajallinen määrä ihmisiä, on henkilöstön nopea korvaaminen vaikeaa. Moni- en lentoa odottelevien avainhenkilöiden työpaikoilla oli suuret määrät vajaateholla olevia työntekijöitä; sovitut kokoukset jäivät pitämättä eivätkä tiimit voineet jatkaa töitään. Ilman etukäteissuunnittelua etätyön tekeminen on vaikeaa, kaikkea tarvittavaa materiaalia ei ole sähköisessä muodossa eikä sitä välttämättä voi lukea verkon yli tietoturvasyistä. Jos henkilö lentää lyhyeksi ajaksi toiselle puolelle maailmaa business-luokassa, tarkoittaa tämä usein sitä ettei hänen työtehtäviään ole alun perinkään voinut tehdä videoneuvotteluina tai netin välityksellä. Hotellin ilmainen wlan-yhteys ei välttämättä sovi Fortune-500 yrityksen intranetin selailuun. Laivausta ja lentorahtia Kyseinen matkalainen pohdiskeli niitä reunaehtoja, joiden varaan yritykset suunnittelevat toimintaansa. Hänen oma työnantajansa oli juuri lähettänyt laivalastia Norjasta New Orleansiin. He eivät olettaneet laivan saapuvan perille heti seuraavana päivänä tai 28.4. He olettivat sen saapuvan jollain hetkellä 6–12 viikon sisällä, se oli laivayhtiön antama toleranssi. Hän ei paljastanut itse yrityksen nimeä tai toimialaa, mutta kertoi, että heidän kaltaisensa pitkistä laivarahdeista riippuvainen yritys osaa varata riittävät raaka-aine ja lopputuotepuskurit. Heidän mukaansa on aina varauduttava siihen, että välillä laivat myöhästelevät hurrikaanien, ruuhkautuneiden satamien, lakkojen ja muiden sekalaisten syiden vuoksi. Heidän toimintansa oli suunniteltu siten, ettei pienillä muutoksilla ei ole vaikutusta heidän liiketoimintaansa. Hänen mielestään nykyisin pääasiassa lentokuljetuksiin tukeutuvilla yrityksillä usko logistiikan toimivuuteen on usein liian optimistinen, poikkeustilanteita ei oteta riittävästi huomioon. On hyvä, mikäli liiketoimintamalli on alun perin rakennettu riittävän konservatiivisten reunaehtojen mukaan. Pienet häiriöt aiheuttavat pientä kitkaa, mutta ei vakavia ongelmia. Esimerkkinä hän antoi terästeollisuuden, se ei oleta eilen tilatun malmin saapuvan huomenna. Se tilaa malmin kuukausia etukäteen ja pitää varastoja pystyäkseen vastaamaan kysyntään nopeasti. Varastointi maksaa, mutta asiakkaat äänestävät äkkiä jaloillaan jos kilpailijat pystyvät reagoimaan nopeammin. Nykyisin jotkut sektorit ovat tulleet vaarallisen riippuvaisiksi globaaleista toimitusketjuista. Varastojen minimointi tuottaa säästöjä, mutta optimoidaanko järjestelmät joskus liiankin tehokkaiksi? Toivotaan ja luotetaan siihen, että kaikki toimii, jolloin liikkumavara jää kapeaksi. Ketjujen katketessa ongelmat kasautuvat ja kulut voivat nousta nopeasti. Onko yrityksellä varaa sulkea tehtaansa pariksi viikoksi, jos komponenttien tuontiin tulee keskeytys, työvoiman määrää ei voi säädellä niin nopeasti. Jos yritys elää kädestä suuhun, aiheuttaa tämä suuria taloudellisia riskejä. Kannattaako ketjuista viilata pois viimeisetkin sentit, jos pienet vastoinkäymiset nollaavat kalliiden mainoskampanjoiden avulla pitkän ajan kuluessa rakennetun imagon. Katsaus menneeseen ja tulevaan Puhuttaessa huoltovarmuudesta ja riskeistä monet ovat sitä mieltä, että pieniä vastoinkäymisiä menee ja tulee; niistä ei kannata huolehtia liikaa etukäteen. Turvallisuuspoliittista ympäristöä pidetään vakaana, maailmansotia ei ole näkyvillä ja useimmat konfliktit voidaan ennakoida kuukausia etukäteen. Ylipäänsä, sitten toisen maailmansodan Euroopassa kaikki häiriöt ovat olleet paikallisia ja lyhytkestoisia eikä niillä ole ollut kovin pitkäkestoisia vaikutuksia. Ihmisen muisti on kuitenkin lyhyt, useimmat kärsivät likinäköisyydestä ajan ja paikan suhteen. Ihmiset eivät välttämättä ajattele mitä on tapahtunut sata vuotta sitten tai toisella puolella maailmaa, omat muistikuvat ulottuvat muutaman vuoden tai kvartaalin päähän. Osalla historian tuntemus rajoittuu pääasiassa television aikakauteen tai lehtien lukemiseen, vuosisata tuntuu yhtä kaukaiselta kuin pronssikausi. Seuraavaksi käydään läpi joitain esimerkinomaisia poimintoja läheisestä ja kaukai- 9 Colombo Express, yksi suurimmista rahtialuksista maailmassa (sen rakentamisvuonna 2005), saksalainen Hapag-Lloyd operoi sitä. (Kuva: Wmeinhart, Wikipedia) sakin. Sitten kun jotain tällaista tapahsilti havaittu toisella puolella maailmaa. sesta historiasta, sekä annetaan ennustuu seuraavan kerran, niin mitä se vaiVuonna 535 ilmasto viileni voimakkaasteita tulevaisuudesta. kuttaa ilmailulle, elintarviketuotannolle ja ti pohjoisella pallonpuoliskolla, tarkka Hiljattain, eli edellisen kymmenen maailmankaupalle? Vaikutukset ulottuvat syy on vielä selvittämättä. Sen aikana vuoden sisällä on tapahtunut ainakin varmasti laajemmalle kuin 1800-luvulla, mm. Roomassa ja Kiinassa nähtiin nälkolme uutiskynnyksen ylittänyttä luonjolloin ne aiheuttivat länsimaissa lähinnä kää. Mesopotamiassa oli 18 kuukauden nonilmiötä joilla on ollut laajoja paikallilumipyryjä ja komeita iltaruskoja. hämärä jakso, Italiassakin auringonvalo sia vaikutuksia; Tyynenmeren tsunami, Monet kuittaavat tämänkaltaiset luonheikkeni 15 kuukauden ajaksi. VaikutukIslannin tulivuorenpurkaus ja Japanin nonilmiöt kiintoisiksi mutmaanjäristys ydinonnetta harvinaisiksi yksittäistomuuksineen. Euroopan tapauksiksi. On totta että kannalta näiden tapatämänkaltaiset suuret ja usten vaikutukset olivat vakavat häiriöt ovat harloppujen lopuksi kohvinaisia, mutta niiden totalaisen pieniä, paikallidennäköisyys on kuitensesti tsunamilla ja Japakin suurempi kuin nolla. nin maanjäristyksellä oli Jotkin tapahtumat ovat huomattavasti enemmän melko varmoja ja odotetmerkitystä. tavissa, mutta eteen tulee Uskallan ryhtyä ennusaina täysin uusia, yllättätamaan sen verran, että viä ja ennakoimattomia listaan muutamia mitä ilmiöitä. Vaikka jotkin yktodennäköisimmin lähisittäiset tapahtumat ovat vuosikymmeninä tapahäärimmäisen epätodennätuvia hieman suuremman köisiä, pitää muistaa että mittakaavan katastrofeja erilaisia potentiaalisia taetukäteen. Katlan purkapahtumia on äärettömän us Islannissa vaikuttaa paljon. Osa niistä saattaa säähän ja liikenteeseen olla jotain sellaista, jota laajalti pohjoisella palemme osaa edes kuvitellonpuoliskolla, edellinen la. Lopputulos on joka tatuhkapilvi oli vain kenraaliharjoitus. Tokion maanjä- Tulivuoren Eyjafjallajökullin purkaus 25. maaliskuuta 201. (Kuva: Jochenbacher, pauksessa se, että muutaman kerran vuosikymristys iskee pahasti maa- Wikipedia) menessä tapahtuu jotain ilmantalouteen ja huiptodella yllättävää. Kaikki kyselevät, miksi set olivat globaaleja ja vaikuttivat kokoputeknologian komponenttien saatavuutähän ei oltu valmistauduttu? naisten sivilisaatioiden kehitykseen. teen, lisäksi se sekoittaa maailmantaLaki purkautui rajusti vuonna 1783. loutta Japanin joutuessa kotouttamaan Tuolloin neljäsosa Islannin väestöstä mesijoituksiaan jälleenrakennukseen. KaliYllätyksiin varautuminen nehtyi kun sadot tuhoutuivat eikä lamfornian maanjäristys sekoittaa pahasti paille riittänyt ravintoa. Benjamin Franklin Yhdysvaltain huipputeknologian tuotanPitää varautua odottamattomaan. Tarkkirjoitti tuolloin Euroopan kylmästä ketoa sekä aiheuttaa pahan notkahduksen koja suunnitelmia kaikkea vastaan ei sästä, tuhkapilven viilentävä vaikutus oli talouteen. Kaikki nämä tapahtumat ovat pystytä tekemään, mutta pitää olla kyky selvästi havaittavissa. Tamboran purkageologian ja historian perusteella syklinopeaan reagointiin ja sopeutumiseen. uksen 1815 vaikutukset tuntuivat Yhdyssiä ja lähes vääjäämättömiä, lisäksi ne Globalisaation ja verkostojen lisääntyesvalloissa asti, heinäkuussa 1816 siellä ovat tilastojen valossa jo hieman myösä ketjuihin tulee lisää ”liikkuvia osia”, oli lumimyrskyjä ja joet jäätyivät Pensylhässä. Niiden suhteen ei ole järkevää sen vuoksi yhä useampi asia voi epävaniassa asti. Krakataun 1883 purkaus spekuloida tulevatko ne tapahtumaan, onnistua samanaikaisesti. Asiat joilla aiheutti globaalisti neljä kylmää vuotta, sen sijaan tulisi pohtia miten toimimme oli menneinä vuosisatoina vain pientä monilla pohjoisilla alueilla oli rajuja lumikun ne tapahtuvat. paikallista merkitystä, saattavat vaikutmyrskyjä vuosina 1887-88. Kaikki nämä Mikäli menemme kauemmaksi histotaa aivan eri tavalla virtaviivaistettuun tapahtumat olivat ajalta ennen teollisturiaan, löydämme viitteitä monista luonlogistiikkaamme. Elintilan kaventuessa mista ja globalisaatiota. Tulivuorten aihenonilmiöistä, jotka ovat olleet paljon ihminen on levittäytynyt asumaan yhä uttamat ilmastovaikutukset ovat olleet rajumpia kuin ne mitä olemme todistahankalampiin paikkoihin, joista ihmiset itse asiassa aika tavanomaisia viime vuoneet modernin tiedonvälityksen aikana. aikaisemmin osasivat pysyä poissa pesisatoina, joten samanlaisia tapahtumia Monista tapahtumista emme edes tiedä rimätiedon perusteella. Jokin Vancouver on varmasti odotettavissa tulevaisuudessen tarkemmin, mutta vaikutukset on tai Seattle eivät välttämättä ole ihan 10 seismisesti vakaalla paikalla. Tämän takia vaikutukset kohdistuvat yhä suurempaan määrään ihmisiä ja aiheuttavat yhä suurempia taloudellisia vahinkoja, asia jonka voi havaita kansainvälisistä vakuutustilastoista. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia lukuun ottamatta rajujen luonnonilmiöiden määrä on pysynyt varmasti samana, ihmiset ovat vain muokanneet omat järjestelmänsä sellaisiksi että häiriöt yhteiskunnan toiminnalle ovat kasvaneet. Yritysten pitäisi arvioida taloudelliset riskit toiminnan pysähtymisestä viikoiksi tai kuukausiksi. Jonain päivänä eteen tulee varmasti jokin uusi yllätys, jonka varalle ei pysty tekemään tarkkoja etukäteissuunnitelmia. Tärkeintä on säilyttää toimintakyky kaikissa yllättävissä tilanteissa. Matkavakuutuskin maksaa, mutta riskinotolla on hintansa. Erilaisia uhkaskenaarioitakin kannattaa arvioida pari kertaa ennen niiden hylkäämistä epäoleellisina. Ei ehkä kannata varautua Yellowstonen kalderan ja Vesuviuksen purkauksiin tai Kanarian Teiden romahdukseen, koska aikaikkunat ovat vuosituhansista ylöspäin, mutta muihin hieman todennäköisempiin uhkiin pitäisi suhtautua vakavammin. Islannin tulivuorten aiheuttamasta uhasta Euroopan lentoliikenteelle muistan lukeneeni ainakin vuosikymmen sitten, lähdettä en tosin enää muista. Energian hinnannousu ja globalisaatio noita tai raaka-ainevaroja? Vaikutukset ovat tapauskohtaisia, kokonaisuus tasapainottuu uuteen optimiasentoon. Ylipitkien logististen ketjujen lyheneminen pakon edessä voi teoriassa parantaa huoltovarmuutta. Muutos saattaa olla kuitenkin liian nopea ja raju. Moni asia menee uusiksi ja epävarmuus kasvaa. Sopeutuminen olisi pitänyt jo aloittaa, mutta aika on loppumassa kesken. Perinteisestä teollisesta tuotannosta 95% on yhä riippuvainen öljystä. Kuljetusintensiivinen teollisuus voi joutua vaikeuksiin, tällöin maailmankauppa laskisi merkittävästi. Talouden heikkenemisen vuoksi verotulot laskisivat. Seurauk- kään vaikka komissio pistäisikin päänsä pensaaseen. EU:n mukaan liikenne on elämän ja kuoleman kysymys sisämarkkinoille, ihmisten ja tuotteiden vapaalle liikkuvuudelle. Tarvitaan voimakasta ohjausvaikutusta; ellei haluttuun lopputulokseen päästä porkkanoilla, niin sitten käytetään keppiä. Toimet tullaan aloittamaan kohtuullisen nopeasti, koska aika on loppumassa. Kansalaiset ja elinkeinoelämä pakotetaan energiatehokkaampaan toimintaan. Liikenneinfrastruktuurin muutos vie aikaa, luultavasti useita vuosikymmeniä. Maantieliikenne on riippuvaisin fossiilisista polttoaineista. On alettava miettimään muutoksen vaikutuksia jokapäiväiseen toimintaan sen sijaan että vedottaisiin poliittisiin päätöksentekijöihin siirtymäaikojen toivossa. Mitä enemmän vitkastellaan, sitä korkeammalta aikanaan pudotaan. Vaikka turvauduttaisiin korvaaviin polttoaineisiin, niin joka tapauksessa kuljetuskustannukset voivat nousta. Uudet reunaehdot on otettava huomioon kun logistista kokonaisuutta kehitetään. Globalisaation ja verkostoitumisen pahentamat riskit huoltovarmuudelle on otettava aiempaa paremmin huomioon. Kaikki eivät usko laajan sotilaallisen kriisin syttymiseen lähitulevaisuudessa. Se ei ole kuitenkaan peruste toimettomuuteen huoltovarmuuden suhteen, sillä nykyinen yhteiskuntamme elää osittain tuurilla. Jonain päivänä verkostomme joutuvat aivan varmasti todelliseen testiin. Sotia voimme yrittää ennakoida, mutta monet luonnonkatastrofit voivat iskeä yllättäen. Aina häiriöihin ei tarvita luonnonkatastrofia. Energia-asioita olen käsitellyt aiemminkin, mutta kerrataan niitäkin nyt lyhyesti. Globalisaation myötä Jälkikirjoitus tuotantoa paloitellaan yhä pienempiin osiin ja hajautetaan Tämä kirjoitus perustui lokayhä laajemmalle alueelle. Sijoitkuussa 2011 pitämääni esitumiseen vaikuttavat eri kustelmään. Pian sen jälkeen tannustekijät kuten työvoima, matkustin tulvien vaivaamaan raaka-aineet, energia ja kulje- Hurrikaani Betsyn jäljiltä tulvaa alueella Lower Ninth Ward, New Orleans Thaimaahan. Siellä pääsin jältuskustannukset. Tällä hetkellä vuonna 1965. U.S. Naval Air Reserve Sikorsky SH-34 Seabat-helikopteri leen kerran tutustumaan siimonet tuotteet kannattaa vielä New Orleansin meri-ilmatukikohdasta näkyy yllä. (Kuva: NOAA National hen mitä vaikutuksia poikkevalmistaa kaukana markkinoil- Oceanic and Atmospheric Administration, Wikipedia) avilla tapahtumilla on paikalta, sillä työvoimakustannukset lisesti ja maailmanlaajuisesti. sena voi olla paha taantuma. Joidenkin Thaimaa on tottunut tulviin, mutta nyt ovat lopputuotteen hinnan kannalta mervaluuttojen jyrkkä lasku on mahdollista. niiden laajuus oli historiallinen. Suuri kittävämpiä kuin kuljetuskustannukset. Uhkana on Kiinan ja Intian talouksien osa maan taloudesta ja teollisuudesta Myös tuotteiden kokoaminen, pakkaus, kriisi, jos energian hinta ja kuljetuskuson Bangkokissa tai sen pohjoispuolella, dokumentaatio ja palvelut saatetaan hatannukset nousevat. Tällä kaikella olisi suurella hieman merenpinnan yläpuoleljauttaa usean maan ja maanosan kesken. suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia. la olevalla tasankoalueella. Sademäärät Mitä tapahtuu, mikäli osakustannusEU:n liikennepolitiikan valkoinen kirja ilpohjoisessa ovat kasvussa ilmastonten suhteet muuttuvat huomattavasti? mestyi 28.3.2011. Sen mukaan EU pyrkii muutoksen vuoksi, pienten korkeuseroMitä kuljetuskustannusten suhteellisen siirtämään lisää kuljetuksia rautateille ja jen vuoksi vesimassojen matka mereen osuuden merkittävä kasvaminen vaikutvesireiteille. Ylikansallinen ohjaus rautatiekestää kuukausia. Koska ilmastonmuutaisi logistiseen verkostoon ja kokonaija lentoliikenteelle etenee, maantieliikentos etenee joka tapauksessa vuosisuuden kannattavuuteen? Kansainväliteelle tulee lisää rajoituksia. Perinteiset kymmeniä tai vuosisadan, on tulvista sen energiajärjestön IEA:n vuosiraportin autot halutaan pois kaupunkikeskustoista tulossa enemmän tai vähemmän sään”World Energy Outlook 2010” mukaan 2050 mennessä. Viime vuoden aikana osa nöllisiä. Merenpinnan nousu tulee paperinteisen öljyntuotannon maksimi kommentaattoreista eri maissa on takerhentamaan tilannetta entisestään myösaavutettiin luultavasti jo vuonna 2006. tunut ilmastopolitiikkaan ja vaatinut EU:ta hemmin tämän vuosisadan aikana. Osa Heidän mukaansa halvan energian aika perääntymään tavoitteistaan. Tämä on ihmisistä on jo muuttanut pohjoiseen, on lopullisesti ohi ja ennen pitkää kulmelko hyödytöntä, koska kohoavat polttohallitus tutkii vakavasti pääkaupungin jetuskustannukset alkavat kasvaa suhainekustannukset ovat muutoksen tärkein siirtoa. Taloudelliset, inhimilliset ja poliitteessa työvoiman hintaan. Sijoittuuko taustatekijä eikä se tosiasia katoa minnetiset seuraukset alueelle ovat mittavia. osa teollisuudesta lähemmäs markki- 11 Mitä vaikutuksia tulvalla oli logistiikalle? Monien pidemmälle jalostettujen elintarvikkeiden jakelu häiriytyi koko maassa, osa kauppojen hyllyistä oli tyhjiä niin Malesian kuin Laosin ja Myanmarin rajoilla. Bangkok on Thaimaan kehäkolmonen, monet tuotteet valmistetaan tai pakataan sen alueella. Globaalisesti suurimmat ongelmat koskivat monikansallisia yrityksiä. Alue Bangkokista Ayuthayaan on täynnä suurten ulkomaisten yritysten tuotantolaitoksia tai alihankkijoita. Moni japanilainen, amerikkalainen tai eurooppalainen merkkituote valmistetaan siellä, oli kyse sitten autoista, kameroista, kissanruuasta, suklaapatukoista tai kosmetiikasta. Tulvan takia monen tuotenumerotarraa, valmistusmaa saattaa lukea jossain nurkassa millimetrin korkuisella fontilla. On vaikea tietää missä mitäkin tuotetaan, itsekään en ennen tätä kevättä tiennyt että pääosa Suomen ravintoloiden kanasalaattien broilerista tulee valmiiksi paistettuna Thaimaasta. Verkottuvassa maailmassa kaikki todellakin vaikuttaa kaikkeen. Mainittakoon tässä lopuksi pari alkuvuoden 2012 uutista, jotka koskevat muita tulevia ”yllätyksiä”. Ne ovat siinä mielessä hyviä esimerkkejä, että niiden toteutumiselle on annettu tutkimustietoon perustuvia todennäköisyyksiä ja aikaikkunatkin ovat melko lyhyitä. Ensinnäkin, tammikuussa 2012 Tokion 1.9.1859, eli aikana jolloin sähkön käyttö rajoittui lähinnä lennättimeen. Tuolloin lennätinasemia syttyi tuleen ja revontulia nähtiin Kuubassa asti. Seuraavan suuren purkauksen vaikutukset tuskin ovat kovin dramaattisia ja pitkäkestoisia, mutta sittenhän se nähdään. Ihmisten keskimääräiseen elinikään suhteutettuna kyseessä on poikkeava tapahtuma, mutta historiallisesti tämä on normaali ja säännöllinen ilmiö. Teknisessä mielessä mielenkiintoista tästä tekee lähinnä se, että purkaus tapahtuu ensi kertaa modernin sähköön ja tietoliikenteeseen perustuvan infrastruktuurimme aikana. Vaikka meillä pohjoismaissa infrastruktuurin suojaukseen tällaisilta ilmiöiltä on kiinnitetty pal- Fuji-tulivuori Kawaguchi-järven takana auringon laskiessa. (Kuva: Yamanashi Prefecture, Japan, Wikipedia) japanilaisen automerkin valmistus keskeytyi ja se vaikutti vientiin eri puolille maailmaa. Nikonin kameroiden saatavuus ympäri maailmaa heikkeni, vaikutuksia oli myös Canoniin. Kiintolevyjen hinta lähti rajuun nousuun, se heijastui viiveellä kannettaviin tietokoneisiin, tallentaviin digibokseihin ja muihin tuotteisiin. 25% maailman kiintolevyistä sekä osa niiden kriittisistä komponenteista valmistetaan tuolla alueella. Tuotantoongelmat heijastuivat moniin muihinkin huipputeknologian tuotteisiin. Moni ulkomainen yritys joutuu kirjaamaan merkittäviä tappioita tulvien takia, lopullinen hintalappu selviää vasta tämän vuoden aikana. Kannattaa joskus katsoa erilaisten teknisten tuotteiden pakkauksia tai 12 yliopisto esitti päivitetyn arvion Tokion suurjäristyksen todennäköisyydestä. He arvioivat että yli 7 Richterin järistyksen todennäköisyys 4 vuoden sisällä on 70%, 30 vuoden aikana todennäköisyys nousee jo 98%:iin. Uhriarvio on vähintään useita tuhansia ihmisiä ja 850000 rakennusta. Tässä vaiheessa tapahtumaa ei voi enää oikein pitää filosofisena spekulaationa vaan yritysten pitäisi alkaa tekemään konkreettisia suunnitelmia tulevasta tapahtumasta toipumiseen. Toinen kiinnostava uutinen oli tuore laskelma, jonka mukaan suuren auringonpurkauksen todennäköisyys vuoteen 2020 mennessä on noussut 1:8:aan. Tämän luokan purkauksia on viimeksi ollut jon huomiota, niin kaikkia maailmanlaajuisia vaikutuksia jokapäiväiselle elämälle on vaikea arvioida etukäteen. Todennäköisesti emme joudu odottamaan näitä tapahtumia liian pitkään, ehdimme vielä itse katsomaan mitä loppujen lopuksi tapahtuu. Muutenkin voimme luottaa siihen, että minä tahansa aamuna saatamme nähdä aamuuutisissa jotain hyvin dramaattista tai yllättävää. Varmasti tähän vuosikymmeneen mahtuu vielä ainakin pari täysin odottamatonta tapahtumaa, tällöin pääsemme taas arvioimaan ovatko ketjujen optimointi ja riskinhallinta olleet riittävässä tasapainossa. Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy vastaa maavoimien ajoneuvo-ja panssarikaluston, aseja elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden asennuksista, modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu maavoimien materiaalihankkeisiin. Millog Oy Hatanpään valtatie 30 33100 TAMPERE Puh. 020 469 7000 www.millog.fi Huoltopataljoona n Kirjoittaja: Kuopion pataljoonan komentaja everstiluutnantti Vesa Happonen Vuoden 2010 alusta Kainuun prikaatin Kuopion pataljoonasta muodostettiin huoltopataljoona. Kuopion pataljoonasta tuli tällöin toinen maavoimien huoltopataljoonamalliin organisoitu joukkoyksikkö. Karjalan prikaatiin oli muodostettu Karjalan huoltopataljoona vuosia aiemmin. Tämä artikkeli aloittaa sarjan, jossa kuvataan Kuopion pataljoonan toimintaa sen eri tehtävissä. Tässä artikkelissa luodaan katsaus pataljoonan perusyksiköiden järjestämään varusmieskoulutukseen. Myöhemmissä artikkeleissa kuvataan huollon laitosten toimintaa sekä henkilökunnan ja varusmiesten kokemuksia huollon koulutuksesta. 14 1.1.2010 Kuopion pataljoonaan liitettiin Kainuun prikaatin huollon laitokset ja samassa yhteydessä se luovutti Tiedustelukomppanian Kainuun jääkäripataljoonalle. Muutoksen jälkeen Kuopion pataljoonaan kuului Huoltokomppania, 1. Erillinen autokomppania, Kuljetuskeskus, Materiaalikeskus ja Kunnossapitokeskus. Muutoksen tavoitteena oli yhtenäistää poikkeusolojen ja normaaliolojen organisaatio- ja toimintamalleja. Prikaatin esikunnan huolto-osaston, jonka johdosta huollon laitokset erotettiin, tehtäväksi tuli keskittyä prikaatin huollon operatiiviseen johtamiseen. Huollon järjestelyiden johtamisen vastuu siirrettiin Kuopion pataljoonan esikunnalle ja huollon laitosten johdolle. Lisäksi muutoksen keskeinen tavoite oli saattaa yhden johdon alaisuuteen huollon koulu- tuksen eri toimijat, kouluttavat perusyksiköt ja koulutusta tukevat ja myös vastuullisesti toteuttavat huollon laitokset. Arvioitiinpa uuden huollon joukko- ja palvelutuotannon keskittämisen mahdollistavan myös kustannustehokkaamman toiminnan. Organisaatiomuutoksen myötä joukkoyksikölle oli muotoutunut kaksi selkeää tehtävää: huoltojoukkojen koulutus ja prikaatin huollon järjestelyt pl. terveydenhuolto, tilahallinta ja muonitus. Uuden pataljoonan toiminnan ensimmäiset vuodet ovat olleet työntäyteiset. Uusi organisaatio toimintamalleineen tuo normaalin työskentelyn rinnalle aina lisätöitä toimintojen tarkentamisen ja säätämisen muodossa. Kerralla ei valmista synny. Yhteistoiminnassa prikaatin esikunnan huolto-osaston kanssa a numero 2 olemme säännönmukaisesti tarkastelleet huollon toimintoja ja keskinäisiä vastuita. Tällä hetkellä kunnossapidon hankintaprosessin yksinkertaistaminen ja siinä olevat vastuukysymykset sekä varaosalogistiikka ovat ajankohtaisia prikaatia koskettavia asioita. Kuopion pataljoona on jo ensimmäisten toimintavuosien aikana kyennyt osoittamaan toiminnassaan vallitsevan hyvän ja kehityshakuisen hengen. Sen asema prikaatissa on tunnustettu ja sen toimintaan luotetaan. Asevelvollisten koulutus ja sen tukeminen ovat korostuneessa asemassa pataljoonan kaikissa toiminnoissa. Koulutus ja siihen välittömästi liittyvät huollolliset toimet ovat tekijä, joka yhdistää pataljoonan kaikkia työntekijöitä. Koulutukselliset tehtävät ja toimijat Kuopion pataljoonan toimintaa johtaa komentaja apunaan esikunta, jonka vahvuus on 6 henkilöä. Esikunta on käytännössä jaettu toiminnallisesti koulutusta ja huollon toimintoja ohjaaviin osiin. Kuopion pataljoonaan kuuluu noin 150 henkilökuntaan kuuluvaa ja 250 varusmiestä. Kaikki 150 henkilökuntaan kuuluvaa toteuttavat ja tukevat joko suoraan tai välillisesti varusmieskoulutusta. Huoltokomppanian tehtävänä on toteuttaa peruskoulutuskauden koulutus, jonka jälkeen yksikkö vastaa huollon joukkotuotantojoukon koulutuksesta. Joukkotuotantovelvoitteina ovat joukkotyypit: jääkäripataljoonan huoltokomppania syksyn saapumiserästä ja jääkärip- rikaatin huoltopataljoonan osia kevään saapumiseristä. Komppania toteuttaa saapumiserien koulutuksen kuitenkin aina jääkäripataljoonan huoltokomppanian kokoonpanossa. Kokoonpanoon kuuluu huoltopalvelujoukkue, täydennys- ja kuljetusjoukkue, kunnossapitojoukkue ja ensihoitojoukkue. Perusteena koulutuskokoonpanon vakioinnille on sen toteuttamisen selkeys, koulutuksen pääteemojen vakioiminen ja kokoonpanon toimivuus kaikissa prikaatin tai PohjoisSuomen sotilasläänin eri harjoituksissa riippumatta organisaatiosta jota tuetaan. Koulutukseen sisällytetään tarvittavat hienosäädöt, joilla tuotetaan tarvittava osaaminen kuhunkin tuotettavaan organisaatioon (HP:n joukot). Joukkotuotettavan joukon vahvuus on vakiintunut reilun sadan hengen vahvuuteen. Viimeksi operaatio ”Iraqi Freedom” osoitti, että huollon joukkojen on kyettävä taistelemaan siinä missä muutkin joukot. ”Selusta-alueita” ei enää ole. 15 Materiaalikeskus (MATKE) ja Kunnossapitokeskus (KUPIKE) johtavat huollon miehistökursseja, joissa annetaan perusosaaminen joukkoyksiköiden taisteluajoneuvo- ja raskasajoneuvoasentajille, asesepille, ohjushuoltomiehille, täydennysmiehille (taisteluvälineet ja ampumatarvikkeet sekä räjähteet) ja viestihuoltomiehille. MATKE:n ja KUPIKE:n kurssisisällöt räätälöidään vastaamaan joukkoyksiköiden koulutustavoitteita. Myöhemmässä vaiheessa edellä mainitut osaajat suorittavat työssä harjaantumista samoissa laitoksissa. Kuopion pataljoonan miehistöllä pilotoidaan tammikuun 2012 saapumiserästä alkaen kenttäsähköverkko- ja voimakonemieskoulutusta tavoitteena varmistaa koulutuksen turvallinen toimintaympäristö ja voimakoneiden virheetön toiminta. Kehittämisnäkökulma palvelee erityisesti tulevia kalustohankintoja johtamisen osalta. Huoltokomppania kurssittaa prikaatin huoltopalvelumiehet (sotilaskeittäjä) sekä lääkintämiehet erikoiskoulutuskauden neljän ensimmäisen viikon aikana. Samassa yhteydessä järjestetään mahdollisuus myös henkilökunnan täydennyskoulutukselle tavoitteena tukea muita joukkoyksiköitä. Komppanian oma komentopaikkakurssi valmentaa huoltopalvelujoukkueeseen sijoitettavia viesti- ja johtamisjärjestelmien saloihin sekä komppanian johtamisympäristön ylläpidon ja toimintaedellytysten perusasioihin. 16 Huoltokomppanian henkilöstö muodostaa tällä hetkellä nuorekkaan, dynaamisen ja kehityshakuisen joukon. Komppania on prikaatin ja maavoimien koulutusmittareiden mukaan tehnyt vuosien ajan vahvaa hyvää koulutustulosta. Kuopion pataljoonassa komppania on saanut ns. kasvattajayksikön tehtävän. Komppania ottaa vastaan prikaatin saapuvat Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistuvat huollon upseerit sekä osan uusista huollon aliupseeriviroista ja niihin rekrytoidut henkilöt. Tätä nuorta joukkoa ohjaavat päällikön johdolla muutamat kokeneet upseerit, opistoupseerit ja aliupseerit. Lisäksi pataljoonan komentaja on osoittanut komppanian henkilöstöön pataljoonan työpaikkaohjaajan (kokenut opistoupseeri) tukemaan työssä oppimista. Työpaikkaohjaajan vastuulla on pataljoonan muissakin yksiköissä työskentelevien, lähinnä aliupseerien, työn ohjaus. Pääsääntöisesti 2–5 vuoden työskentelyn jälkeen nuoremmat upseerit ja aliupseerit siirtyvät 1.Erilliseen autokomppaniaan aliupseerikurssien kouluttajiksi sekä huollon laitoksiin huollon tehtäviin. 1.Erillisen autokomppanian tehtävänä on toteuttaa alokkaiden peruskoulutuskauden koulutus. Erikoiskoulutuskauden alkaessa yksikköön kootaan ikäluokan Kuopion pataljoonan C- ja CE- ajokorttikoulutukseen valitut varusmiehet yhdeksi joukkueeksi. Joukkuetta koulutetaan komppaniassa sekä taistelu- että ajokorttikoulutuksen tavoittein aina seuraavan ikäluokan peruskoulutuskau- den loppuun saakka. Ajokorttikoulutus annetaan Kuljetuskeskukseen (KUKE) kuuluvan Autokoulun johdolla ja toteuttamana 1. ERAUTOK:n toimiessa hallintoyksikkönä ja järjestäessä kurssien aikaisen taistelu-, marssi-, liikunta- ja ampumakoulutuksen. Tämän jälkeen ajokorttikoulutuksen saaneet siirtyvät Huoltokomppaniaan ja muodostavat siellä seuraavan joukkotuotantojoukon rungon. Käytännössä nämä kuljettajaksi koulutetut aloittavat tässä vaiheessa uuden koulutuskierron, sillä he saavat siirron jälkeen täydennyskoulutuksen lääkintämieskurssilla, täydennysmieskurssilla (polttoaineet, ampumatarvikkeet, räjähteet, elintarvikkeet, vesi jne) ja huoltopalvelumieskurssilla (sotilaskeittäjä). Tämä joukko muodostaakin varusmiesjohtajien kanssa huoltokomppanian timantinkovan ytimen. Komppania vastaa myös prikaatin huollon aliupseerikurssin toteuttamisesta. Huollon aliupseerikurssin I-jaksolle kootaan Kainuun prikaatin kaikki moottorialiupseeriksi koulutettavat. Aliupseerikoulutuksen ohessa moottorialiupseeriksi koulutettavat suorittavat C1E -luokan ajokortin. Ennen kotiutumista reserviin aliupseereilla on mahdollisuus suorittaa myös ammattipätevyystutkinto. Huollon aliupseerikoulutusta on prikaatissa kokeiltu monella tavalla. Vuoden 2012 tammikuun saapumiserän osalta Kuopion pataljoonan kokeilee mallia, jossa lähes kaikki sen varusmiehistä aliupseerikoulutukseen valitut (moottori-, huoltopalvelu- ja lääkintäaliupseerit) aloittavat 1.ERAUTOK:ssa huollon aliupseerikurssin. Kunnossapitoaliupseeriksi koulutettavat komennetaan jo AUK I-jaksolla Hämeen rykmenttiin ja viestialiupseeriksi koulutettavat Kainuun tykistörykmenttiin. Koulutettavat saavat 1.ERAUTOK:ssa AUK:n I-jaksolla koulutusalan normien mukaisen koulutuksen, hieman huollollisin maustein sävytettynä. AUK II:lla lääkintäaliupseerioppilaat siirtyvät Hämeen rykmenttiin ja 1.ERAUTOK:n aliupseerikurssille perustetaan moottori- ja huoltopalvelulinja. AUK II:lla huoltopalvelulinjalle komennetaan kaikki Pohjois-Suomen sotilasläänin alueen joukko-osastojen huoltopalvelualiupseeriksi koulutettavat. Aliupseerikurssin vahvuus on reilu 80 oppilasta. Kuopion pataljoona toteuttaa prikaatin huollon aliupseerien täydennyskoulutuksen järjestämällä sodan ajan vääpelikurssin ja täydennysaliupseerikurssin. Kurssit toteutetaan samaan aikaan kun nuoremman ikäluokan aliupseerikurssin I -jakso käynnistyy. Tässä vaiheessa kouluttajaresurssit ovat todella tiukalla. 1.Erillinen autokomppania omaa autojoukkojen pitkät perinteet, joita se kantaa ylpeänä. Tästä osoituksena on komppanian saamat erinomaiset palautteet aliupseerikurssien oppilailta ja kehittymishakuinen kokenut henkilökunta. Komppanian toimintojen kehittämisen suurin este on tällä hetkellä henkilöstön vähäinen määrä, joka rajoittaa huollon kurssien laajentamisen halutulla tavalla. Huollon aliupseerikursseista itselläni on syntynyt mielikuva, että ne nykymuodossaan perustuvat vaatimus- ja tavoitetasoiltaan ennemmin perinteisiin kuin nykypäivään kaluston ollessa aiempaa teknisempää ja taistelukentän huollollisten vaatimusten kasvaessa. Nykymuodossaan aliupseerikurssit eivät mahdollista kaikkien niiden huollon asioiden opettamista, jotka nuoren alikersantin tulisi tuntea tai osata, ennen kuin hän ottaa vastaan ryhmänjohtajan vastuullisen tehtävän. Tilanne saattaa nykyisellään nuoren johtajan kiusalliseen ase- 17 Tekemällä oppii ja oikeassa ympäristössä parhaiten. maan, kun hänen osaamistaso ei mahdollista oman miehistön kouluttamista kaikissa vaadituissa tehtävissä. Koulutusmahdollisuudet ovat erinomaiset Kainuun prikaatin koulutusympäristö muodostuu kasarmialueesta, Kassunkurun lähiharjoitusalueesta noin 6500 hehtaaria, johon kuuluu ampuma-alue taisteluammuntamahdollisuuksineen ja ampumaradat. Lisäksi merkittävän koulutusympäristön muodostaa Vuosangan ampuma-ja taisteluharjoitusalue. Eri maanomistajien kanssa on päästy sopimuksiin Kajaanin ja Vuosangan välisien maa-alueiden käytöstä. Käytännössä Kajaanin ja Vuosangan väliset maa-alueet mahdollistavat jääkäriprikaatin hyökkäysharjoituksen vaiheineen 80 kilometrin hyökkäyspituudella. Siviililogistiikka ja sotilaslogistiikka kohtaavat. 18 Tulevaisuus Edellä esitetyt perusyksiköt ja huollon laitokset luovat erinomaiset edellytykset myös tulevien koulutustehtävien suorittamiseen, jopa laajentamisen. Kuopion pataljoonan tavoitteena on osaltaan tukea aktiivisesti ja olla osallisena maavoimien uuden taistelutavan ja joukkotyyppien kehittämisessä. Tätä kirjoitettaessa Kainuun prikaatissa pohditaan uusien joukkotuotantotehtävien tuomien muutosten vaikutusta nykyiseen koulutusjärjestelmään. Jää nähtäväksi, miten muutokset vaikuttavat huollon koulutukseen. Laajenevatko Kuopion pataljoonan koulutusvastuut koskemaan kaikkia prikaatin aselajijoukkojen huoltoa, kuten panssariprikaatissa, vai pysytäänkö nykyisessä? Reunaehdot muutoksille asettavat osaavan henkilöstön määrä ja tilat. Nykytilan- teessa molemmat edellä mainitut rajoittavat koulutuksen laajentamista. Kalustorajoitteet toivon mukaan poistuvat huoltojoukkojen materiaalista valmiutta kehittävien hankkeiden kautta. Pataljoona valmistautuu tulevaan perehtymällä uusiin kokoonpanoihin, muuttuviin toimintatapoihin, omaksumalla uusia viesti- ja johtamisjärjestelmiä sekä osaltaan tukemalla oppaiden ja ohjesääntöjen kirjoitustyötä. Vuonna 2012 kaikki edellä mainittu konkretisoituu Kuopion pataljoonan osalta osallistumisella Maavoimien logistiikkaharjoitukseen Valkealassa. MAALOG 12 harjoituksessa maavoimien joukko-osastojen yhteisponnistuksella perustetaan uusimuotoinen huoltokomppania. Tämä harjoitus ja joukon demonstraatio käynnistävät uusimuotoisten joukkojen ja huoltojärjestelmän koulutuksen ja johdattaa Kuopion pataljoonan vuoden 2013 koulutusmuutoksiin. Huollon johtajakoulutus kehittyy Huollon taistelijalta vaaditaan kykyä toimia etulinjan taistelijana. Koulutushaaraa valittaessa otetaan huomioon koulutettavan siviilikoulutus ja -ammattitaito, ominaisuudet johtajaksi sekä oma halukkuus. Näillä pohjilla on hyvä mahdollisuus kouluttaa motivoitunut huollon ammattiosaaja ja johtaja. Huollon johtaja on ensisijaisesti taistelija, johtaja ja kenttähuollon piinkova ammattilainen. Huollon varusmiesaliupseerit on perinteisesti koulutettu keskitetysti Lahdessa. Jo muutaman vuoden koulutusta on kuitenkin hajautettu muodostettuihin huoltopataljooniin. Tällä on saatu edelleen lisättyä asevelvollisten halukuutta huollon tehtäviin. Esimerkiksi kainuulaisella varusmiehellä on huomattavasti suurempi halu huollon johtajatehtäviin, jos hän voi saada huollon aliupseerikoulutuksen Kajaanissa, lähellä kotiseutua. Tavoitteena on, että jatkossa kaikkien huollon toimialojen aliupseerikoulutus annetaan huoltopataljoonissa eli Karjalan, Porin ja Kainuun Prikaateissa sekä Panssariprikaatissa, muiden aselajien tapaan ns. rivialiupseerikoulussa. Huollon reserviupseerit on koulutettu tähän asti täydennyskoulutuksena varsinaisen reserviupseerikoulutuksen jälkeen. Tämän seurauksena tärkeä kokelasaika on jäänyt varsin lyhyeksi. Lisäksi täydennyskoulutus on aiheuttanut ylimääräisiä kuluja ja haitannut joukkotuotannon toteutumista. Vuodesta 2013 alkaen Reserviupseerikoulussa Haminassa käynnistyy ensimmäinen huollon reserviupseerikurssi. Tavoitteena on kouluttaa huollon upseerioppilaat suoraan huoltojoukkueen johtajiksi ja varajohtajiksi. Samalla lopetetaan nykyinen täydennyskoulutusjärjestelmä. Huollon reserviupseerit saavat jatkossa jalkaväkijoukkueen johtajan peruskoulutuksen. Tämän jälkeen he saavat nykyistä monipuolisemman koulutuksen kultakin huollon toimialalta. Reserviupseerikurssin tuloksena syntyy huollon upseerikokelas, joka ehtii kouluttaa hyvän ajan omaa sodan ajan huoltojoukkuettaan ennen kotiutumistaan reserviin. Ratkaisulla säästetään myös kustannuksissa ja huollon reserviupseereille syntyy sama RUK-arvopohja muiden reserviupseereiden kanssa. Poikkeuksena tästä on kuitenkin hyvin toimiva Lääkintä-RUK, joka kannattaa säilyttää keskitettynä erikoiskoulutuksena. Koko huollon joukkotuotannon perusajatuksena on kouluttaa huoltojoukot ja niissä oleva henkilöstö samalla peruskonseptilla tuettavan jalkaväen ja aselajien tapaan. Huollossa korostetaan kuitenkin muita enemmän siviilistä saatavia hyötyjä omaan sodan ajan tehtävään. Näin on etenkin johtajien osalta. Erityisen mukavaa on ollut huomata, miten jotkut aikaansa seuraavat yritykset ovat älynneet tulla kyselemään huollon varusmieskoulutuksen saaneita töihin yritykseensä jopa jo varusmiespalveluksen kestäessä. Onhan ihme, jos lähes vuoden ajan toteutettu huollon johtajakoulutus ei olisi aika hyvä lisämeriitti myös siviiliin! Koulutusta ja johtajuutta tukemaan tarvitaan kannustusta. Tällä ajatuksella on otettu käyttöön ns ”Huollon tarkastajan kiikari”, jolla voidaan palkita kenttähuollon tehtävissä ansioituneita varusmies- ja reserviläisjohtajia sekä parhaita kenttäkouluttajia. Kiikarit otettiin käyttöön yhtä aikaa Porin, Kainuun ja Karjalan Prikaatien, Panssariprikaatin ja Huoltokoulun toiminnassa sekä vuodesta 2013 myös alkaen Reserviupseerikoulussa. Maavoimien Esikunta C HUOLLON TA Tarkastajan kiikari on huollon ta tunnustus johtajalle, joka palvel osoittaa poikkeuksellista johtajuu tähuollon tehtävissä. Huollon ta kiikari voidaan myöntää varusmie serviläisjohtajalle tai kantahenkil kuuluvalle kouluttajalle, joka kent kärkiosaajana on osoittanut toim joukon johtamiseen vaadittavaa er kenttähuollon ja johtamistaidon sekä fyysistä että psyykkistä kyky sodan ajan johtajana. Tunnustus voidaan myöntää: • varusmiesjohtajien kotiuttam dessa ja reserviupseerikurssin hu päätöstilaisuudessa yksi kutakin serää kohden • reserviläisjohtajalle vähintään sikön kokoisen kertausharjoitu tiuttamistilaisuudessa erityisistä enintään yksi harjoitusta kohden • kantahenkilökuntaan kuuluvalle Maavoimie 20 12.02.2012 CLAVIS AD SOLUTIONEM ON TARKASTAJAN KIIKARI jalle vuosittain huollon joukkoyksikön pehuollon tarkastajan rinnepäivänä. oka palveluksessaan a johtajuutta kentHuollon tarkastajan Tunnustuksen saaja valitaan seuraavasti: ä varusmies- tai re- • Palkittavan varusmiesryhmänjohtajan tai upseerikokelaan valitsevat kotiutuvat vaantahenkilökuntaan rusmiesjohtajat keskuudestaan. Valinnan joka kenttähuollon hyväksyy huollon joukkoyksikön komenanut toiminnassaan taja. dittavaa erinomaista mistaidon osaamista • Palkittavan reserviupseerioppilaan valitsevat Reserviupseerikurssin huoltolinjan opkistä kykyä huollon pilaat keskuudestaan. Valinnan hyväksyy reserviupseerikurssin huoltolinjan johtaja. • Palkittavan reserviläisen valitsee joukon ntää: pääkouluttaja todettuaan reserviläisen taikotiuttamistilaisuudot käytännön toiminnassa kentällä. Vaikurssin huoltolinjan linnan hyväksyy huollon joukkoyksikön ksi kutakin saapumikomentaja. vähintään huoltoyk- • Palkittavan huollon kouluttajan valitsee ausharjoituksen koja hyväksyy huollon joukkoyksikön komentaja kuultuaan alaisiaan perusyksikön erityisistä ansioista päälliköitä ja todettuaan kouluttajan taidot sta kohden käytännön toiminnassa kentällä. kuuluvalle koulutta- Kiikaritaulua ovat vastaanottamassa ja jakamassa vasemmalta oikealle everstiluutnantti Eero Pakarinen, majuri Arto Toivanen/Huoltokoulu, everstiluutnantti Hannu Teittinen/ PORPR, kirjoittaja, Mika Multanen/KARPR, everstiluutnantti Vesa Happonen/KAIPR. Maavoimien Esikunnassa Mikkelissä 12.02.2012 Huollon tarkastaja Eversti Risto Kosonen 21 Ammattikuljettajia taistelukentälle Kuljettajakoulutus uudistui merkittävästi vuonna 2009, jolloin ammattipätevyyskoulutus tuli jäädäkseen. Puolustusvoimissa kuljettajakoulutus on muuttunut laaja-alaisemmaksi ja täysin hyödynnettäväksi sotilaskuljettajan kotiuduttua. Haastetta ajokorttikoulutuksen suunnitteluun tuo se, että jatkossa suurella osalla varusmiehistä ei ole valmiina Ckorttia palvelukseen astuttaessa. Ammattipätevyyskoulutuksen tuomia mahdollisuuksia esimerkiksi materiaalin kuljettamisessa tulisi hyödyntää mahdollisimman paljon, jotta koulutuksen laatu ja kustannustehokkuus ovat korkealla tasolla. On kaikkien etu, että kalliisti koulutettu sotilaskuljettaja jää kotiuduttuaan kuljetusalalle, jotta saatu ammattitaito pysyy yllä reservissä. Mediassa on kirjoitettu hiljattain paljon siitä, että kuljetusalaa uhkaa muutaman vuoden kuluttua työvoimapula. Huoli on aiheellinen koska Suomessa elinkeinoelämän toiminta maan sisällä pohjautuu pääosin materiaalin kuljetuksiin kuormaautoilla ja kuljettajien koulutus on uudistunut. Euroopan Unionin direktiivin mukainen laki ja asetus ammattipätevyyskoulutuksesta astuivat voimaan 1.8.2007. Perustason ammattipätevyyskoulutus vaaditaan henkilöliikenteessä (linja-auto) 10.9.2008 jälkeen kortin ajaneilta sekä tavaraliikenteessä (kuorma-auto) 10.9.2009 jälkeen ajaneilta ammattikuljettajilta. Ennen 10.9.2008 tai 10.9.2009 henkilöliikenteen tai tavaraliikenteen kuljettajat kuuluvat siirtymäsäännöksen piirin jolloin heiltä vaaditaan viiden päivän (35 tuntia) jatkokoulutus, henkilöliikenteessä takaraja on 10.9.2013 ja tavaraliikenteessä 10.9.2014. Perustason ammattipätevyyskoulutuksella hankittu tai siirtymäsäännösten piiriin kuuluvien ”vanhojen” kuljettajien pitää ylläpitää ammattipätevyyttä viiden vuoden välein suorittamalla jatkokoulutusta (35 tuntia). Pakollisena koulutuksena on ennakoiva ajaminen ja käytännössä muut koulutus aiheet kuljettaja voi valita hyväksytyistä koulutusohjelmista esim. tieturva, työturva, hätäensiapu, trukkikoulutus, lainsäädäntö jne. Huomioitavaa on, että koulutuksen järjestäjä on liikenteen turvallisuusviraston hyväksymä koulutuskeskus. Käytännössä C/E-kortilla voi ajaa omaa kuorma-autoa omaan käyttöön sekä D-kortilla omaa linja-autoa oman perheen kuljettamiseen, mutta muutoin tarvitaan voimassa oleva ammattipätevyys. C-kortin suosio onkin romahtanut vuoden 2009 jälkeen. Vuonna 2008 C-kortin suoritti yli 25 000 henki- 22 Yliluutnantti Tommi Myyryläinen palvelee yksikön päällikkönä Kuljetuspatterissa Tykistöprikaatissa. Artikkeli pohjautuu kuljettajakoulutuksen järjestelyihin Tykistöprikaatissa. (Kuvat © SA-kuva, Puolustusvoimat) Tykistöprikaatissa on järjestetty kotiutuville sotilaskuljettajille koulutusalan rekrytointitilaisuus vuodesta 2009 alkaen. löä, vuonna 2009 yli 38 0 00 ja vuonna 2010 C-ajokorttien suorittaneiden määrä jäi alle 10 0 00 henkilön. Kuljettajien ammattipätevyyskoulutus muutti myös puolustusvoimien kuljettajakoulutuksen rakenteen. Samaan aikaan on tullut myös muita kuljetuksia koskevia uudistuksia esimerkiksi henkilökuljetusten osalta. Tykistöprikaatissa on yksi Puolustusvoimien kuljettajakoulutuskeskuksista. Nopeutettua (140 h / C-kortti) ja perustason (280 h / CE-kortti) ammattipätevyyskoulutusta annetaan vuosittain noin 200 varusmiehelle. Lisäksi vuosittain koulutetaan noin 500 C- tai CE-korttia Porin Prikaatin varusmiehille. Koulutusta järjestetään myös henkilökunnalle ja reserviläisille tarpeen mukaisesti. Kuljettajakoulutuksen järjestelyt Tykistöprikaatissa Kuljettajiksi valitaan Tykistöprikaatissa saapumiserän vahvuudesta noin joka kymmenes. Kaikki kuljettajat kootaan Kuljetuspatteriin, johon kuuluu myös Kuljettajakoulutuskeskus. Etukäteen kul jettajakoulutukseen hakeutuu yleensä noin 60 ja loput 40 saadaan valittua peruskoulutuskauden ensimmäisellä viikolla pidettävän rekrytointitilaisuuden jälkeen. Valitettavasti muutamia on joskus jouduttu käskemään vastentahtoisesti kuljettajakoulutukseen, jotta päästään käskettyyn vahvuuteen. Vastaavasti rikosmerkintöjen takia muutamia halukkaita joudutaan jättämään koulutuksen ulkopuolelle. Tykistöprikaatin kuljettajien osalta erikoiskoulutus alkaa jo peruskoulutuskauden kolmannelta viikolta. Kuljettajien valintaan on siten aikaa vain kaksi viikkoa. Kaikille koulutetaan P-kauden yhteydessä C-kortti. Tätä koulutusta ei voi siirtää erikoiskoulutuskaudelle, koska peruskoulutuskauden jälkeen alkaa Porin Prikaatin kuljettajien ajokorttikoulutus. Tähän asti ajokorttikoulutus on toteutettu kolmessa viikossa, jolloin ensimmäinen viikko on teoriapainotteinen, toinen on ajo-opetusta ja kolmas on varattu rästikoulutukseen ja tutkintoihin (kirjallinen, käsittely- ja ajokoe). Tähän mennessä suurella osalla kuljettajakoulutukseen hakeutuneista on ollut valmiiksi C-kortti ennen varusmiespalveluksen aloittamista. Arvioiden mukaan varusmiehistä valmiiksi C-kortin ajaneiden määrä romahtaa hyvinkin pian. Tämä aiheuttaa sen, että koulutukseen varattua aikaa on pidennettävä tai polkimilla varustettuja kuorma-autoja ja liikenneopettajia on saatava käyttöön nykyistä enemmän. Valmiiksi C-kortin omaavan täytyy ajaa vähintään 5 ajotuntia ja B-kortillisella määrä on kolminkertainen. Ennen yhden saapumiserän ajotunteja C-korttikoulutukseen liittyen oli 540. Jatkossa tämä saattaa olla 1300. Vaikutuksia on havainnollistettu taulukossa. Jo tällä hetkellä liikenneopettajia ja kouluautoja tarvitaan lähes kaksinkertainen määrä parin vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Ajotuntien lisääntyminen nostaa luonnollisesti myös koulutuksesta aiheutuneita kustannuksia. Saapumiserä 1/2010 B-kortti C-kortti Yht. Ajotunteja/ hlö 15 5 Koulutettavia Saapumiserä 1/2010 B-kortti C-kortti Yht. Ajotunteja/ hlö 15 5 Koulutettavia Arvio tulevasta B-kortti C-kortti Yht. Ajotunteja/ hlö 15 5 Koulutettavia 9 81 90 47 50 97 80 20 100 Ajotunteja yht 135 405 540 Liikenneopettajia/ kouluautoja / 2 vko* 2 5 7 Ajotunteja yht 705 250 955 Liikenneopettajia/ kouluautoja / 2 vko* 9 3 12 Ajotunteja yht 1200 100 1300 Liikenneopettajia/ kouluautoja / 2 vko* 15 1 16 *Liikenneopettaja tekee 8 h töitä päivässä virka-aikana ja viikossa ajetaan viitenä päivänä. Taulukko perustuu Tykistöprikaatin kuljettajakoulutettaviin ja siinä ei ole huomioitu niitä varusmiehiä, joilla on valmiiksi CE-kortti (noin 5/saapumiserä). Viikko sotilasvalan jälkeen alkaa erikoiskoululutuskausi. Siihen kuuluu kuljettajien osalta olennaisesti ammattipätevyyskoulutus, joka jakautuu nopeutettuun (140 h / C-kortti) ja perustason ammattipätevyyskoulutukseen (280 h / CE-kortti). Varusmiehet jaetaan kolmeen jaokseen erikoistumisen mukaisesti (CE-kortilliset, moottorialiupseerioppilaat, panssariajoneuvonkuljettajat). Ammattipätevyyskoulutukseen kuuluu oppitunteja, käytännön harjoituksia sekä ammattipätevyysajoja. Aiheet on sovitettu palvelemaan puolustusvoimien tarpeita, vaikka opetussuunnitelma ja aiheet ovatkin lakien ja asetusten mukaiset. Esimerkiksi terminaalitoimintoihin liittyen täytetään rahtikirjaa ampumatarvikkeista ja painolastattuja ampumatarvikelaatikoita kuormataan ajoneuvoon eteenpäin kuljetettavaksi. Ammattipätevyysajoja on korttiluokasta riippuen 10–20 tuntia. Tässä koulutuksessa liikenneopettajalla ei tarvitse olla polkimilla varustettua ajoneuvoa vaan ne voidaan toteuttaa esimerkiksi ampumatarviketäydennysten yhteyksissä maastokuorma-autoilla. Opetustoiminnasta vastaava johtaja pyrkii suunnittelemaan ajot siten, että mahdollisimman paljon toteutetaan todellisia ajotehtäviä, jotka palvelevat koulutuksellisesti sekä pitäisi toteuttaa joka tapauksessa. Näin vältytään ”terveisten toimittamiselta” ja saadaan koulutuksesta mielekästä ja kustannustehokasta. Ammattipätevyysajoja hyödynnetään paljon suurimmissa sotaharjoituksissa, jolloin saadaan tuettua harjoitusta ampumatarvikkeiden toimituksissa tai evakuoinneissa sekä moottorimarsseissa. Tykistöprikaatissa ammattipätevyysajot on saatu toteutettua arvion mukaan 80 prosenttisesti todellisia ajotehtäviä hyödyntäen. Nämä ajotehtävät jakautuvat pitkälle aikavälille, jotta näin suuren hyötysuhteen saaminen olisi mahdollista. Helpompaa olisi suunnitella nämä ajot puoli vuotta etukäteen tietylle kalenteriviikolle ja toivoa että silloin olisi koulutuksessa hyödynnettäviä ajotehtäviä. 24 koa ennen kotiutusta, joten rästikoulutuksen järjestämiselle ja ammattipätevyysajotehtäville sekä ”työharjoittelulle” on aikaa melkein varusmiespalveluksen loppuun asti. Aliupseerikoulutus ja reserviläiskoulutus on myös huomioitu Aliupseerikoulutuksen ohella moottorialiupseerioppilailla jatkuu ammattipätevyyskoulutus, koska C-kortti on suoritettu jo peruskoulutuskauden aikana. Aliupseerikoulutukseen on yleensä halukkaita jokaisesta saapumiserästä yli puolet alokkaista, koska niin miehistöllä kuin johtajilla palvelusaika on sama. Näin suureen määrään halukkaita vaikuttaa myös se, että puolet oppilaista koulutetaan E-kortillisiksi ja heistä tulee pääosin apukouluttajia seuraavan saapumiserän kuljettajakoulutuksessa. Tämä on välttämätöntä, jotta saadaan rekry- C-kortillisten erikoiskoulutuskausi huipentuu kenttäkoulutusharjoitukseen, jossa sotilaat pääsevät kouluttamaan maasto-olosuhteissa palveluntuottajan liikenneopettajilta saatuja perusoppeja. Käytännön harjoituksissa esimerkiksi ajetaan vaikeakulkuisessa maastossa puita väistellen, pelastetaan kuorma-auto oikeaoppisesti ojasta puita vahingoittamatta sekä ajetaan sotavaloilla. Tämän jälkeen C-kortilliset menevät hallipalvelukseen kuljetuskeskukseen suorittamaan itsenäisiä ajotehtäviä. CE-kortillisiksi koulutettavilla alkaa CEajokorttikoulutus ja perustason ammattipätevyyskoulutus jatkuu. Tähän koulutukseen valitaan noin puolet joukkotuotannon tarpeen mukaisesti. Halukkaita tähän koulutukseen olisi melkein kaikki sotilaskuljettajat mikä aiheuttaa monille pettymyksen, kun valinnat julkaistaan. CE-kortillisilla Kenttäkoulutusharjoituksessa kuljettajat saavat arvoon myös koulutuksen päätteekkasta kokemusta maastokuorma-autojen suorituskysi toinen kenttäkoulutusharjoivystä henkilökunnan valvonnassa ja sitä kautta uskoa kaluston toimivuuteen vaikeissakin olosuhteissa. tus, jossa ensimmäisen tapaan syvennetään saatua koulutusta. Harjoituksen kehyksenä on tykistön ampumatarvikkeiden täydennysketju huoltorykmentistä aina toitua paras aines johtajakoulutukseen tulipatterin saakka. Koulutuksessa hyöja sitä kautta ammattitaitoisia apukoudynnetään painolastattuja ampumatarviluttajia ajokortti- ja ammattipätevyyskoukelaatikoita yhden patteriston tuliannoklutukseen. sen verran. Tykistöprikaatin perustamisvastuulla Jokaisessa saapumiserässä muutama olevien kertausharjoitusten yhteydessä koulutettava on poissa koulutuksesta sijoitetut kuljettajat perehdytetään puoesimerkiksi sairauden takia, jolloin jää lustusvoimien kalustoon ja heille kerrapidettäväksi rästikoulutusta. Tykistöptaan liikenneturvallisuuteen vaikuttavat rikaatissa tämä pyritään toteuttamaan asiat. Koulutus on rakennettu siten, että joko toisen jaoksen mukana tai viimeisreserviläisillä on mahdollisuus saada tään seuraavan saapumiserän koulutukkertausharjoituksen yhteydessä yhdessen mukana, jolloin yhdelle oppilaalle tä kolmeen jatkokoulutuspäivää, jotka ei tarvitse pitää erillistä rästikoulutusta, tulevat heille koulutuksen ohessa täyjoka voitaisiin pitää samalla hinnalla 50 sin maksutta. Tällä pyritään lisäämään oppilaalle. Ammattipätevyyskoulutuksen puolustusvoimien järjestämän koulutukpäättävä koe pidetään vasta kaksi viiksen hyväksi luettavuutta sekä kannusta- maan työnantajaa päästämään kuljettajia kertausharjoituksiin. Valitettavasti reserviläiskoulutus on jäissä Tykistöprikaatin osalta ainakin vuoden 2012, jolloin tämän tyyppistä koulutusta ei toteudu lähiaikoina. Reserviin kuljettajia – ammattilaisia sodassa Ennen sotilaskuljettajat olivat valmiita ajotehtäviin jo muutaman viikon erikoiskoulutuksen jälkeen. Nyt koulutus vaatii C-kortillisilla noin 4 kk ja CE-kortillisilla 6 kuukautta, jonka jälkeen ne ovat käytettävissä ajotehtäviin. Moni kaipaa edelleen näitä aikoja mutta siihen ei ole enää paluuta. Puolustusvoimat tekee yhteiskunnalle ja yksittäiselle varusmiehelle suuren palveluksen kuin varusmiespalveluksesta jää käteen muutakin kuin kaluttu aamukampa. Varusmiehet saavat kotiutuessaan ajokorttiluokan korotuksen, ammattipätevyyskoulutuksen, tie- ja työturvakoulutuksen sekä paljon muita konkreettisia hyötyjä ilmaiseksi, jotka auttavat heitä työllistymään kuljetusalalle. On kaikkien etu, että kalliisti koulutetut kuljettajat pysyvät toimialalla, jotta heidän ammattitaito säilyy ja kasvaa reservissä. Tykistöprikaatin kuljettajista noin puolet on kotiutuessa ilmoittanut jäävänsä varmasti kuljetusalalle. Monella on työpaikka valmiina heti kotiutumisen jälkeen. Kotiutuville varusmiehille järjestetään toiseksi viimeisellä palvelusviikolla rekrytointitilaisuus kuljetusalalle. Tässä tilaisuudessa on tarkoitus saada juuri ne epävarmat jäämään kuljetusalalle. Tilaisuudessa on Suomen Ennakoivan ajon harjoittelu kuuluu kuljettajaopetukseen. Niinisalossa on hyvät puitteet harjoitella tätä Pohjois-Satakunnan Ajoharjoittelukeskuksessa. Kuljetus ja Logistiikka ry (SKAL) edustaja, joka kertoo yleisesti kuljetusalasta. Toisena puhujana on aikuiskoulutuskeskuksen edustaja, joka kertoo jatkokoulutusmahdollisuuksista sekä siitä miten ajokorttia voi korottaa kotiuduttuaan esimerkiksi CE- tai D-luokkaan. Paikalle on myös kutsuttu kuljetusyrittäjiä, jotka kertovat oman yrityksen toiminnasta ja heillä on samalla mahdollisuus rekrytoida kotiutuvia varusmiehiä omaan yritykseen työntekijöiksi. Nyt kun on saatu vakiinnutettua sotilaskuljettajien koulutuksen rakenne usean saapumiserän kokemuksella, on aika keskittyä koulutuksen laadun valvontaan. Esimerkiksi ammattipätevyysajoissa on opetustavoite ja määrätty aihe kutakin ajotuntia kohden ja se ei saa olla ajokorttikoulutuksen toisintoa, jossa opetellaan ajamaan kuorma-autoa. Myös Liikenteen turvallisuusvirasto on suo- rittanut Tykistöprikaatissa ammattipätevyyskoulutuksen valvontaa, joten kyse ei ole pelkästään sotilaiden tekemästä koulutuksen seurannasta. Vaikka ammattipätevyyskoulutus on yhteensopiva siviilissä saatavan koulutuksen kanssa, ei se saa olla siitä suora kopio. Siinä on huomioitava Puolustusvoimien tarpeet ja kokonaisuutena saatava paras tulos ja kustannustehokkuus. Kuljettajien peruskoulutuksessa tarvitaan liikenneopettajien lisäksi sotilaita, jotta koulutuksessa ei unohdeta taistelukentän vaatimuksia. Onhan kuljettaja taistelevan yksikön jäsen, jonka erikoisosaamisena on ajoneuvon kuljettaminen. Kuljettajan tulee kyetä toimimaan ryhmän jäsenenä siinä missä muukin miehistöön kuuluva olkoon kyseessä jääkäri-, komento- tai tykkiryhmä. Kouluttaja ei saa jättää kuljettajaa lojumaan ajoneuvon hyttiin, kun muut junttaavat tykkiä asemaan. Lisätietoa aiheesta saa kirjoittajalta osoitteesta [email protected] Maan siirtäminen kasasta toiseen ei ole tarkoituksenmukaista, joten koulutuksessa hyödynnetään työtehtäviä, joilla voidaan parantaa myös harjoitusalueita. 25 Siviililogistiikasta potkua as e – modernin hallinnon kehit tä Kuvat: US Army Signal Corps collection – National Archives Erie Railroad – Technical and Historical Society (Hormelville NY – poster) Rautateiden ilmaantuminen 1800-luvun alussa aloitti Amerikan ”ison bisneksen”. Vuoteen 1850 mennessä rautatiet ulottuivat yli 800 km etäisyydelle ja ne työllistivät tuhansia. Uudenaikaiset hallintokonseptit syntyivät tarpeesta operoida näitä aivan uusia, suuria ja monimutkaisia organisaatioita. Itseoppinut arkkitehti ja insinööri Daniel CraigMcCallum törmäsi tähän johtamisen ongelmaan. Vuonna 1854 hänestä tuli Erie Rautateiden ylitarkastaja. Tri Eric Allan Sibul opettaa sotahistoriaa ja -teoriaa Operaatiotaidon Laitoksella Baltic Defence Collegessa. McCallum tuli nopeasti kuuluisaksi rautatietoiminnan ja hallinnon kehittäjänä. Hän otti käyttöön sähköisen lennättimen hyödyntämisen hallintoa varten. Lennättimen käyttö junaliikenteessä teki toiminnasta turvallisempaa ja tehokkaampaa. Päivittäiset raportit konduktööreiltä ja asemahenkilöstöltä koskien kaikkia tärkeitä rautatietoimintoja, matkustajaliikennettä ja rahdin käsittelyä, taulukoitiin tilastoiksi jotka tarjosivat johdolle täsmälliset tiedot monimutkaisten liikepäätösten perustaksi. Informaatiovirran stimuloimisen lisäksi McCallum terävöitti Erie Rautateiden organisatorista viranomaistoimintaa ja hallinnon kommunikointia. Hän kiteytti tämän yhtiön hallinnon yleiskonseptin vuonna 1855 kuuteen hallintoperiaatteeseen: 1. Velvollisuuksien oikea kohdentaminen 2. Riittävät valtuudet velvollisuuksien toteuttamiseksi niin, että ne ovat todellisia luonteeltaan 3. Keinot valvoa velvollisuuksien uskollinen toteuttaminen 4. Velvollisuuksien laiminlyöntien oikeaaikainen raportointi virheiden korjaamiseksi 5. Informaatio, joka saadaan päivittäisistä raporteista ja tarkastuksista, ei saa nolata johtoa eikä vähentää johdon vaikutusvaltaa alaisiin 6. Kokonaisuudessaan sellaisen järjestelmän käyttöönoton, joka mahdollistaa ylitarkastajalle välittömän virheiden havaitsemisen ja osoittaa myös syyllisen Kun hallinnon viranomais- ja tiedonvälitysyhteydet oli terävöitetty, monet velvollisuudet ja paljon päätöksentekoa samalla hajautettiin. Näin Erie Rautatiet kykeni paremmin hallinnoimaan leviävää organisaatiota. Yksi käyttöönotettu 26 s evoimienkin suorituskykyyn it täjä Daniel CraigMcCallum tärkeä uudistus vuosi ennen McCallumin ylitarkastajan virkakautta, oli jakaa Erie viiteen maantieteelliseen noin 160 km pituiseen osaan. McCallum jatkoi tätä hajauttamisprosessia tehdäkseen organisaatiosta täydellisen. Jokainen viidestä osasta toimi itsenäisesti käsittäen kaikki tärkeät toiminnot; kiskoja kalustokorjaukset ja junaliikenteen. Rautateiden pääkonttorin ylin johto teki yleispäätökset, jotka koskivat koko organisaation toiminnan suuntaviivoja ja hyvinvointia. Sisällissodan syttyessä McCallumista tuli 4. helmikuuta 1862 USA:n Sotilasrautateiden (UnitedStatesMilitaryRailroads, USMRR) johtaja ja hän sai kenraalin arvon. Sotilasrautateiden USMRR alaisena oli Rakentajajoukot (Construction Corps), joka vastasi siltojen ja rautateiden rakentamisesta. Rautatiet olivat uusi asia sotilaslogistiikalle. Niiden tehokas käyttö McCallumin johdolla antoi pohjoisvaltioille ratkaisevan edun. Hän sovelsi hallintoperiaatteitaan sotilasrautateihin ja niiden saavutukset sodassa olivat merkittäviä. Syyskuussa 1863 kenraali William StarkrRosecrans’in johtamien pohjoisvaltioiden joukkojen tappio Chickamauga’ssa vaaransi pohjoisvaltioiden asemat itäisessä Tennesseessä. Tilanteen pelastamiseksi, sotilasrautatiet USMRR kuljetti 23’000 miestä tykistöineen, täydennysvaunuineen, ambulansseineen ja hevosineen Catlett’in asemalta Virginiassa Chattanoogaan Tennesseessä. Lähes 2000 kilometrin matka taittui seitsemässä päivässä. Rakentajajoukkojen saavutukset olivat myös merkittäviä. Pohjoisvaltioiden joukkojen edetessä ne rakensivat toiminta-alueelle 1025 km rataa ja 36 km siltoja. Joukot selvästi hyötyivät valtavasti rautatiekuljetusten tehokkaasta käytöstä. Toisaalta etelävaltiot eivät koskaan kyenneet hyödyntämään rautateitään yhtä tehokkaasti johtuen järjestelmän Daniel Craig McCallum materiaalisista ja hallinnollisista heikkouksista. Strateginen johtaminen kärsi Konfederaation hallinnon nurkkakuntaisuudesta. Monet USA:n suuret rautatie-, teräs-, vähittäiskauppa- ja teollisuusyhtiöt omaksuivat McCallumin hallinnon konseptista paljon 1800-luvun loppupuolella. Samat opit vaikuttivat myös yrityshallintoon IsoBritanniassa, Kanadassa, Japanissa ja muualla. McCallum oli ”verkostokeskeinen” ennen aikojaan ja hänen konseptinsa on perusteena modernille hallintojärjestykselle. Siviiliyritysmaailman ideoiden omaksumisella sotilaslogistiikan kehittämiseksi on pitkä historia, kuten tämän merkittävän miehen ura osoittaa. 27 Parolan Pataljoona osana Panssariprikaatia ja Maavoimien huoltoa Autokomppanian kalustokoulutusta Parolan Pataljoona on perustettu 1.9.1987. Nuoresta iästään huolimatta pataljoonalla on takanaan moninaiset vaiheet eri toimintojen kouluttamisesta. Kuluneiden vuosien saatossa pataljoona on kouluttanut muun muassa viestija sotilaspoliisiyksiköitä. Huollon koulutus on kuulunut alusta asti pataljoonan tehtäviin. Parolan Pataljoona muuttui vuoden 2011 alusta huoltopataljoonaksi ottaen vastuun sekä Panssariprikaatin huollon joukkotuotannosta että huollon palveluiden tuottamisesta koko muulle prikaatille. Organisaatiomuutoksen yhteydessä Panssariprikaatin huoltolaitokset liitettiin Autokomppanian ja Huoltokomppanian rinnalle pataljoonan kokoonpanoon. Samassa yhteydessä Sotilaspoliisikomppania siirrettiin osaksi Hämeen Panssaripataljoonaa. Muutoksen jälkeen pataljoona on toiminut puhtaasti huollon joukkoyksikkönä. Huoltopataljoonan perustaminen toteutettiin osana Panssariprikaatin huoltojärjestelmän uudistamista. Käyttöönottoa edelsi noin kahden vuoden suunnittelu- ja valmistelutyö, jossa hyödynnettiin myös Karjalan Prikaatista ja Kainuun Prikaatista saatuja kokemuksia. Muutoksen ydin oli organisoida joukko-osaston huolto vastaamaan kehittyvää huollon joukkotuotantoa. Samalla pyrittiin selkiyttämään huollon toimijoiden välistä työnjakoa. Johtamista kehitettiin siten, huoltoa johdetaan normaalioloissa pitkälti poikkeusolojen toimintamallien mu- 28 kaisesti. Huollon toiminnalliset resurssit keskitettiin huoltopataljoonaan, jotta joukko- ja palvelutuotantoon käytettäviä resursseja kyetään käyttämään kustannustehokkaasti tehtävien toteuttamiseen. Toiminnallisesti Panssariprikaatin huolto jaettiin huollon operatiiviseen johtamiseen ja huollon järjestelyiden johtamiseen. Huollon operatiivisella johtamisella on ymmärrettävä Panssariprikaatin toimintaedellytysten luomiseen ja huoltokapasiteetin käytön suunnitteluun kokonaisuutena tähtääviä toimenpiteitä. Näistä Panssariprikaatissa vastaa huoltopäällikkö apunaan prikaatin esikunnan huolto-osasto. Järjestelyiden johtaminen käsittää koulutus- sekä palvelutuotantokapasiteetin johtamisen ja toimeenpanon huollon tehtävien toteuttamisessa. Näistä kokonaisuuksista vastaa Parolan Pataljoonan komentaja käytössään esikunta, yksiköt ja huoltolaitokset. Päätehtävänä huollon joukkotuotanto Parolan Pataljoonan kokoonpanoon kuuluvat esikunta, autokomppania, huoltokomppania, korjaamo, kuljetuskeskus ja keskusvarasto. Palkatun henkilöstö kokonaisvahvuus on tällä hetkellä 155. Esikunta on jaettu kahteen sektoriin. Koulutus- ja komentosektorin vastuualuetta on koulutuksen ohjaamiseen ja toiminnan suunnitteluun liittyvät asiakokonaisuudet. Huoltosektori ohjaa ja järjestelee tilausperusteiset tukitoimet tarvitsijoille Panssariprikaatissa sekä osallistuu koulutukseen toimialoittain. Parolan Pataljoona kouluttaa Panssariprikaatin joukkotuotannon edellyttämät mekanisoitujen ja moottoroitujen taisteluosastojen huoltokomppaniat sekä tykistön ja ilmatorjunnan huoltojaokset. Lisäksi tuotetaan erinäisiä huollon yksiköitä sotilasläänille ja huoltorykmentille. Näköpiirissä on, että jälkimmäiset velvoitteet lisääntyvät jatkossa. Pataljoona järjestää tarvittavat huollon varusmieskurssit ja antaa huollon perusopetuksen Panssariprikaatin muiden joukkoyksiköiden koulutusvastuulla olevien yksiköiden huoltohenkilöstölle. Pääosa koulutuksesta annetaan autokomppaniassa ja huoltokomppaniassa, mutta paljon myös huoltolaitosten henkilöstöä ja tiloja kohdennetaan joukkotuotantoon erityisesti E- ja J-kausilla. Huollon joukkotuotannon lähtökohta on jalkaväkitaistelijan peruskoulutus, jota harjaannutetaan läpi koulutuskausien siten, että huoltoyksiköt ovat suorituskykyvaatimusten mukaisesti kykeneviä taistelureservitehtäviin. Harjoituksiin tilatuilta huoltojoukoilta tulee vaatia huoltotehtävien toteuttamisen lisäksi samantasoisia suoritteita, kuin sen tukemalta pääjoukolta. Parhaiten tässä onnistutaan, jos huoltojoukkoa ei käytetä harjoituksissa vain huoltotehtävien toteuttamiseen. Olennaista on, että huoltojoukkoa harjoitutetaan jalkaväkijoukon tapaan ampumaan siirtymään, maastoutumaan, suojaamaan ja suojautumaan sekä taistelemaan aina, kun siihen mahdollisuus on. Tarve – varaus – tilaus – toimitus Toiminnan perusajatus on, että joukkoyksiköt ja esikunnan osastot tekevät alustavat huollon kapasiteettivaraukset vuosisuunnitteluunsa liittyen TRSS-prosessin yhteydessä. Prikaatin esikunnan huolto-osasto kokoaa kapasiteettivaraukset toimialoittain ja käskee niiden perusteella tärkeimmät tukemistehtävät Parolan Pataljoonalle sekä tekee tarvittavat tukipyynnöt LSHRE:lle ja muille tahoille niiltä osin, kuin prikaatin oma huoltokapasiteetti ei riitä. Tuettaville joukoille vuosisuunnitteluun sisällytetyt kapasiteettivaraukset muodostavat perustan harjoituskohtaisille tilauksille, joilla tarkennetaan tarpeen mukaan vuositilauksen alustavia tietoja. Tähän tilausmenettelyyn sisällytetään tapahtumat, jotka edellyttävät mittavia, usean huollon toimialan toimintojen yhteensovittamista. Rutiiniluontoisista ja pienimuotoisista tukitoimista voidaan edelleenkin sopia suoraan varastojen ja koulutusyksiköiden kanssa. Prikaatijohtoisiin ja joukkoyksiköiden tärkeimpiin valmistaudutaan nimeämään huoltopäällikkö, joka toimii harjoituksen johtajan alaisuudessa sekä laatii tarvittavat huollon tilaukset, käskyt ja ohjeet harjoitusta varten. Lisäksi nimetty huoltopäällikkö johtaa harjoituksen huollon ja ohjaa huollon koulutusta harjoituksessa. Toimintaa on pyritty jäntevöittämään myös sillä, että joukkoyksiköille on nimetty PARPE:n huoltosektorilta vastuuhenkilöt, jotka hoitavat kyseisen joukkoyksikön tilauksia. Nykyisen organisaation vahvuus on ollut huollon resurssien keskittäminen pataljoonan johtoon. Päällekkäisistä tapahtumista huolimatta kaikkien aselajien koulutukselle on kyetty kohdentamaan tärkein tarvittu tuki. Kustannussäästöjä on saavutettu muun muassa kohdentamalla korjaamon asentajia kentällä toteutettaviin harjoituksiin. Harjoituksessa asentajat ovat toimineet sekä kouluttajina että tekijöinä. Pienet vikaantumiset on hoidettu heti ja vaativatkin kunnossapitotoimet Evl Petri Riihijärvi komentaja, Parolan Pataljoona laa ei välttämättä ole tarpeen kokonaan hylätä, mutta sen ja mahdollisten muiden vaihtoehtojen toteuttaminen on tarpeen ottaa uuteen tarkasteluun, kunhan puolustusvoimia koskevan uudistuksen suunnitteluperusteet käsketään joukkoosastoille. Suunnittelun keskeisiä haasteita joukko-osaston huollon kehittämisen näkökulmasta ovat erityisesti: • tulevat saapumiserävahvuudet ja joukkotuotantovelvoitteet • toiminta usealla paikkakunnalla ja toteutettavat tilahallinnan ratkaisut. • koulutettavat yksikkötyypit erikoiskalustoineen • palkatun henkilöstön riittävyys ja poikkeusoloissa tarvittavan osaamisen säilyttäminen joukossa sekä • kustannustehokkaasti ja joustavasti joukkotuotantoa tukevat kumppanuusratkaisut. LEO2 voimapaketin vaihto kentällä. Huollon järjestelyiden näkökulmasta muutoksen tavoitteena oli keskittää huollon palvelut yhteen johtoon ja tarjota muulle prikaatille yksi ”luukku” / toimipiste, josta tarvittavat huollon palvelut tilataan ja järjestellään. Tämä toimipiste on Parolan Pataljoonan esikunta (PARPE). Uudistetun tilausmenettelyn suurin ero entiseen on siinä, että nykyisin leirille tai sotaharjoitukseen lähtevän yksikön päällikkö lähettää yhden, keskitetyn, kaikki toimialat käsittävän tilauksen PARPE:aan. Tämän jälkeen PARPE:n huoltosektori johtaa tilauksen edellyttämät huol lon järjestelyt siten, että yksikkö saa tarvittavan tuen. on yleensä voitu toteuttaa harjoituksen aikana kentällä. Säästöjä on syntynyt mm. varaosakustannuksista ja käytettävyysviiveiden lyhenemisestä. Tulevaisuuden näkymistä… Joukko-osaston näkökulmasta huolto mukautetaan ensisijaisesti joukko-osaston toiminnan tarpeisiin. Maavoimien huoltojärjestelmän kehittämisen näkökulmasta joukko-osaston huollon kehittäminen on tarpeen toteuttaa joukkoosastoittain mahdollisimman yhtenäisellä tavalla. Näkökulmien yhteensovittaminen edellyttää jatkosuunnitteluun liitettyä aktiivista yhteydenpitoa kehittämisestä vastuussa olevien huollon toimijoiden kesken. Eteenpäin, yhdessä – huolto tukee ja taistelee. Toiminta on kehittynyt ensimmäisen vuoden aikana, mutta kehittämistarpeita on myös jatkossa. Nykyistä organisaatiota käyttöön otettaessa tavoitetilana pidettiin Parolan Pataljoonan organisoimista toimialayksiköihin vuoteen 2013 mennessä. Tämä oli tarkoitus toteuttaa nykyisiä koulutusyksiköitä ja huoltolaitoksia toisiinsa sulauttamalla. Tavoiteti- 29 Helsingin päävartio – osa 1, vuodet 1757–1918 Majuri Marko Maaluoto Helsingin varuskunnan komendantti Engelin litografia tilanteesta 1816 - 1817, jossa oikealla on Raatihuone, keskellä Päävartio ja vasemmalla Ulrika Eleonoran kirkko. Helsingin Päävartio Tasavallan Presidentin Linnan naapurissa on yksi Helsingin tunnetuimpia rakennuksia. Yleisesti rakennusta myös luullaan Carl Ludwig Engelin suunnittelemaksi kuten sen edeltäjä Senaatintorilla oli. Monelle saattaa myös olla vähemmän tuttua se, että Päävartion ohella samassa korttelissa on Tasavallan Presidentin kanslian toimitiloja ja asuntoja. Päävartio on useille edelleen palveluksessa oleville sotilaille tuttu paikka, siellä on oltu vartiomiehenä, vartiopäällikkönä ja joku on ehkä ollut kiinniotettunakin. Vielä noin 20 vuotta sitten Helsingin varuskunnan joukko-osastot asettivat sinne vartiopäälliköt vartiomiehistön tullessa Kaartin Pataljoonasta, nyt koko henkilöstö tulee Kaartin Jääkärirykmentistä. Korttelin rakennukset ovat suurimmalta osin vuodelta 1843 ja edelleen alkuperäiskäytössään. ”Hautausmaan naapurina” Helsingin Päävartion edelliset paikat Nykyinen Senaatintori oli kovin erilainen 1700-luvun puolessa välissä, sillä silloisen Suurtorin länsiosassa oli Ulrika Eleonoran kirkko hautausmaineen. 30 Torin koilliskulmassa oli Raatihuone ja sen eteläpuolella Helsingin vanhimman rakennuksen – Cederholmin talon kulmanaapurina oli Päävartio. Nämä molemmat rakennukset ovat vuodelta 1757. Ruotsinvallan aikaan Päävartiossa tiettävästi palveli Porvariskaartiksi kutsuttu joukko, sen lipun kopio on Helsingin Päävartion eteisaulan seinällä. C.L. Engelin suunnitelmien mukaisesti Senaatintoria ympäristöineen ryhdyttiin rakentamaan uudenlaiseksi Helsingin tultua Suomen autonomisen tasavallan pääkaupungiksi 1812. Näin ollen Ruotsinvallan aikainen Päävartio purettiin 1819 ja Ulrika Eleonoran kirkko sekä Raatihuone joitain vuosia myöhemmin. Engelin suunnittelema Päävartio rakennettiin nykyisen Tuomiokirkon portaiden paikalle. Vanha Raatihuone säilytti paikkansa Senaatintorin koilliskulmassa ja samannäköisen Postitalon piti valmistua vastaavalle paikalle luoteiskulmaan. Päävartio valmistui 1820, mutta pitkään sekään ei siinä saanut olla, sillä jo 1839 se joutui tekemään tilaa Tuomiokirkon portaille. Päätös nykyisen Päävartion rakentamisesta oli jo tehty, mutta ennen sen valmistumista tarvittiin jostain väliaikaiset tilat. Nämä löytyivät Cederholmin talon naapurista Aleksanterinkadun varrelta vuonna 1763 valmistuneesta Bockin talosta. Tämä toimi Päävartiorakennuksena ainakin joitain kuukausia. ”Linnoituslaitteita ja tiilikattoinen talo” – nykyisen Päävartiokorttelin aiempi historia Vuosien 1998–1999 arkeologisissa kaivauksissa päällimmäisenä löytyivät kahdessa eri tasossa olevat pihakiveykset, näistä ylin oli noin metrin nykyistä katutasoa alempana. Tämän ylemmän kiveyksen päällä oli nokea vuoden 1808 suurpalosta ja kivet olivat tulipalon haurastuttamia. Alempi kiveys on Suurkatua ja se on ajoitettu 1700-luvun jälkimmäiselle puoliskolle. Syvemmälle mentäessä löytyi mm. kellarikuopalla varustettu rakennus 1600- ja 1700-luvun vaihteesta. Vuosien 1640 – 1808 aikana muodostuneesta kulttuurikerroksesta löytyi venäläisen Isonvihan aikaisen kenttälinnoituksen kulmabastioni ja itäinen valli. Itse linnoitus oli kivien, risujen ja lastujen muodostama kerros, jonka tarkoituksena oli todennäköisesti vahvistaa rantaa. Pääosin kaivauksissa löytyi tavanomaista 1600- ja 1700-lukujen esineistöä, kuten astioiden ja pullojen kappaleita, kaakeleiden osia, nauloja ja saranatappeja. Mielenkiintoisin löytö olivat kuitenkin kattotiilet, koska Päävartion paikalla oli sijainnut yksi Helsingin harvoista tiilikattoisista taloista 1740-luvulla. Talon piharakennuksineen omisti kauppias Thomas Clayhills. Yksi rahakin kaivauksissa löydettiin ja se oli Kaarle XI ajalta vuodelta 1677. Ensimmäinen kirjallinen maininta Päävartiokorttelista on vuodelta 1669, jolloin se oli vielä rakentamaton ja toimi kaatopaikkana. Tulipalot koettelivat paikkaa ainakin 1654, 1713 ja 1808, jonka johdosta alue oli usein pitkiä aikoja tyhjillään tai muussa kuin asuinkäytössä. Ennen kuin suunnitelmat Päävartion ja Keisarillisen palatsin talousrakennusten rakentamiseksi käynnistyivät, alueelle kaavailtiin Keisarillisen palatsin puistoa. molemmilla puolilla olivat ikkunalliset huoneet. Keisarillisen palatsin talousrakennukset olivat pääosin Päävartion takana Aleksanterinkadun varrella, tämän molemmat päädyt jatkuivat etelään Mariankadun ja Meritullintorin suuntaisesti. Päävartiota laajennettiin länteen 1863, jolloin se sai uuden arestihuoneen ja samaa tarkoitusta varten valmistui itäinen kulmikas selliosasto. Viimeisin uudisrakentaminen on 1910-luvun alkupuolelta, jolloin Päävartion vanhinta osaa laajennettiin pohjoiseen. Hieman tätä ennen 1907 oli rakennettu muuri erottamaan Päävartio ja Keisarillisen palatsin talousrakennus. Muurin ja Päävartion välinen suljettu piha oli tarkoitettu arestilaisten ulkoiluttamiseen, tämä purettiin vuosien 1998–1999 peruskorjauksen yhteydessä. Rakennustöiden alkuvaiheessa painopisteenä oli saada ensin Päävartio valmiiksi ja ilmeisesti se saatiinkin käyttöön jo vuoden 1840 puolella, jolloin Bockin talon ensimmäinen kerros palautettiin alkuperäiseen käyttöön. Engelin suunnitelma Päävartiosta Senaatintorille vuodelta 1818. Kuvassa oikealla on Raatihuone, keskellä Päävartio sekä Nikolain kirkko ja vasemmalla Postitalo. ”Joutomaa jälleen hyötykäyttöön” – uusi Päävartio ja Keisarillisen palatsin talousrakennus valmistuvat Useat lähteet mainitsevat Päävartiokorttelin rakennukset C.L. Engelin suunnittelemaksi. Todennäköisin suunnittelija on kuitenkin Pietarissa insinöörihallinnossa toiminut arkkitehti Eduard von Anert. Pietarissa vaikutti 1800-luvulla tietynlainen sotilasarkkitehtuurisuuntaus ja von Anertin lähtökohtana Helsingin Päävartiolle on saattanut olla eripuolille Venäjää suunnitellut vartiorakennukset. Viipurin Päävartion yhdennäköisyys Helsingin Päävartion kanssa saattaa olla yksi osoitus edellä mainitusta. Päävartion ja Keisarillisen palatsin talousrakennuksen rakentaminen alkoi 1840. Tässä vaiheessa valmistui suorakulmion muotoinen Päävartio, jossa neljän pylvään takana olevan syvennyksen Suomen Kaartin sotilaita Senaatintorin Päävartion edessä vartiopalveluksessa 1837. 31 Bockin talo toimi Päävartiona vuonna 1840, itse kuva on vuodelta 1958 ja siinä on Helsingin Varuskuntasoittokunta. Hallinnollisesti Päävartio kuului Helsingin komendanttivirastolle ja Keisarillisen palatsin talousrakennus Keisarilliselle palatsille. Molempien rakennusten osalta huolto- ja korjausvastuu oli Yleisten rakennusten ylihallituksella. Talousrakennuksen osalta on myös tietoa palovakuuttamisesta kotimaassa ja Ruotsissa vuosina 1881 – 1917. Päävartiossa oli valmistuttuaan 1840 eteinen, vahtihuone, pidätettyjen huone ja arestihuone, sen takana oli yhteinen käymälä Keisarillisen palatsin talousrakennuksen kanssa. Hyvin nopeasti havaittiin, että pidätetyille ja arestilaisille tarvittiin lisää tilaa. Tämä puolestaan johtui sotaväen määrän lisääntymisestä Helsingissä Krimin sodan seurauksena ja siksi 1863 rakennettiin suuri miehistön arestihuone alkuperäisen Päävartion länsipuolelle. Venäjän sotilasrangaistuslain johdosta puolestaan rakennettiin 1876 selliosasto itäpuolelle, jossa oli nyt yhteisten arestihuoneiden sijaan sellit. Nyt Päävartio sai käytännössä nykyisen ulkonäkönsä. Uudisrakentamisen ohella sisälle tehtiin kassaholvi armeijan rahoille ja valaistus muutettiin toimimaan kaasulla. Alkuperäinen kassaholvi oli länsisiivessä, mutta 1876 se rakennettiin itäsiipeen ja sen aikakauden holvinovet ovat jäljellä vartio-osaston oleskeluhuoneen sisäänkäynnillä. Korjausja huoltotöistä on vaihtelevasti tietoa, mutta näiden joukossa on mielenkiintoinen yksityiskohta miehistön teekeittiön vedenlämmityslaiteen kustannusarviosta vuodelta 1895. Rakennus- ja korjaustöiden jäljiltä itäsiiven lattioiden pinnoitteissa oli eroja, sillä tavallisissa selleissä oli tiililattia ja ”parempien” selleissä puolestaan puulattia. 32 Porvariskaartin lippu Päävartion seinällä. Turun Sanomista 20.3.1907 olleessa artikkelissa kerrottiin Viaporin kapinaan liittyneistä erilaisista suunnitelmista. Kapinallisten yhtenä ajatuksena oli hyökätä Päävartioon ja anastaa sen holvissa olleet sotaväen varat noin 1.000.000 ruplaa. Suunnitelma ei koskaan toteutunut, vaikka kapinallisten arvion mukaan suurin osa vartiomiehistä olisikin ollut heidän puolellaan. Keisarillisen palatsin talousrakennukseen kuuluivat mm. hevostalli ”Keisarin talli”, vaunutalli, liiteri, leipomo, pesutupa, sepän työtila, verstas, varastoja (mm. vesi, heinät, polttopuut), asuntoja ja taukotiloja palatsin henkilökunnal- le. Vuonna 1907 Päävartion ja Keisarillisen palatsin talousrakennuksen väliin rakennetun muurin johdosta viimeksi mainitulle tehtiin uusi sisäänkäynti Mariankadulle. Talousrakennus liitettiin vesijohtoverkkoon 1891 ja sähkövalo sinne saatiin 1896. Aiemmin mainittu yhteinen käymälä oli sisäpihalla. Näiltä osin palvelut kuitenkin eriytyivät joskus 1870-luvulla, jolloin käymälä oli jo purettu ja molempiin rakennuksiin tehtiin omansa. Vartiopalvelukseen osallistuivat 1800-luvulla suomalaiset ja venäläiset joukko-osastot. Vartiovuoro kesti yleensä vuorokauden, joissain tapauksissa samalla joukko-osastolla oli 2–3 vartiovuoroa peräkkäin ja esimerkiksi Suomen Kaartille (Henkivartioväen 3. Suomalainen Tarkk’ampumapataljoona) näitä vuoroja tuli 5–7 päivän välein. Sen ollessa kesällä leirillä Krasnoje Selossa tai sotakomennuksella, se ei tietenkään osallistunut vartiopalvelukseen Helsingissä, mutta leirillä tai Pietarissa näitä tehtäviä kuitenkin oli. Suomalaisista joukko-osastoista vartiopalvelukseen Päävartiossa osallistuivat ainakin Uudenmaan Tarkk’ampujapataljoona ja Suomalainen Krenatööritarkk’ampujapat aljoona Krimin sodan aikana. Viimeisenä suomalaisena joukko-osastona lakkautettiin Suomen Kaarti 1905, jonka jälkeen Päävartio jäi kokonaan venäläisille kevääseen 1918 asti. Vuosi 2012 on monella tapaa Helsingin juhlavuosi. Kaupunki juhlii 200-vuotista historiaansa pääkaupunkina ja suomalaisen sotaväen perustamisesta on kulunut yhtä kauan. Näistä tuolloin perustetuista joukoista yksi on Kaartin Pataljoona. Se sai Helsinkiin oman kasarmin 1822 ja on siitä lähtien ollut pääkaupungin oma joukko. Vuodesta 1996 pataljoona on kuulunut Kaartin Jääkärirykmenttiin sen yhtenä joukkoyksikkönä. Kaartin Pataljoonan historia ja perinteet ovat katkeamattomat vuodesta 1812. Myös tehtävät pääkaupungin ja valtionjohdon turvana ovat alkuperäiset. Päävartio tunnetaan erityisesti vartioosastostaan ja nämä olivat useimmiten juuri kaartilaisia. Artikkeli perustuu majuri Marko Maaluodon Helsingin Päävartion, Helsingin varuskunnan ja Kaartin Pataljoonan historiaa käsitteleviin tutkimustöihin. Artikkeli on kolmeosainen, tämä ensimmäinen osa käsittelee vuosia 1757–1918. Toinen osa vuosia 1918–1945 ja viimeisessä kolmannessa osassa tullaan sotavuosista nykypäivään sekä käsitellään vartioparaatia. Keskeisimmät tutkimustyössä käytetyt lähteet ja kuvat: Helsingin kaupunginmuseo. Helsinki – Historiallinen kaupunkikartasto (Marjatta Hietala, Martti Helminen, Marja Lahtinen). Helsinki 1918 – Pääkaupunki ja sota (Laura Kolbe, Samu Nyström). Kaartin Pataljoona – Erikoisjoukko Helsingin suojana vuosina 1957–1996. Kansallisarkisto: Helsingin varuskunnan päiväkäskyt ja erilliskäskyt 1919– 1992. Kansallisarkisto: Helsingin komendantinviraston päiväkäskyt 1948–1956. Kansallisarkisto: Suomen Kaartin päiväkäskyt 1876, 1888 ja 1898. Musiikkikapteeni Jukka Vuolion arkisto. Pojat kansan urhokkaan – Kaartin Jääkärirykmentin perinteet sanoin ja sävelin (Kaartin Jääkärirykmentin Kilta ry). Puolustushallinnon Rakennuslaitos. Päävartiokortteli 1900-luvun alussa. Vanhimmat osat on ympyröity punaisella, 1863 valmistunut arestihuone vihreällä ja 1876 rakennettu selliosasto sinisellä, 1910-luvulla valmistunut huone puuttuu ja Päävartion sekä Keisarillisen talousrakennuksen välissä näkyy 1907 rakennettu muuri. Puolustusvoimat: Helsingin varuskunnan asiakirjat 1993–2011. Päävartion ja Presidentinlinnan talousrakennusten Rakennushistoriallinen inventointi (Tuula Pöyhiä). Sirpaleita suurvalta-ajan Helsingistä (toim. Marianna Niukkanen). Soi raikuen Torvet ja Rummut – Suomen sotilasmusiikin perinteitä sa- noin, kuvin ja sävelin (Kaartin Jääkärirykmentin Kilta ry). Sotamuseo. Suomen Kaarti 1812–1905 (Torsten Ekman). Suomen Valkoinen Kaarti (P. Huhtala). Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/ Luettelo_Helsingin_vanhimmista_rakennuksista Suomen Kaartin sotilaita Päävartion edessä 1901. 33 Theater Logistics Studies Program Kirjoittaja MAJ Juha Punto toimii huoltotaktiikan opettajana Taktiikan Laitoksella Maanpuolustuskorkeakoululla. Army Logistics University campus (lähde: www.almc.army.mil) Army Logistics University (ALU), Fort Lee, Virginia, vastaa Yhdysvaltain maavoimien (U.S. Army) ylimmästä huollon taktisen ja operatiivisen tason huollon koulutuksesta eri henkilöstöryhmille. Yliopisto toimii yhteistyössä Florida Institute of Technology:n (FIT) kanssa. FIT:lla on oma toimipiste Fort Lee:ssä ALU:n yhteydessä, jossa se antaa master of science- tason opetusta asevoimien palveluksessa olevalle henkilöstölle. Artikkelin kirjoittaja opiskeli Yhdysvalloissa Army Logistics University:ssä sekä Florida Institute of Technology:n master of science -ohjelmassa heinäkuusta 2009 elokuuhun 2010. Tänä aikana suoritin Theater Logistics studies programin (TLoG) sekä master of science in logistics management -tutkinnon. Tässä artikkelissa käsittelen ensimmäisen opintokokonaisuuden, TLog, toteutusta ja keskeisiä kurssiaiheita. Army Logistics University (ALU) Army Logistics University:n historia ulottuu vuoteen 1954, jolloin toteutettiin ensimmäinen 12 viikkoa kestänyt Army Supply Management Course. Tätä seurasi U.S. Army Management Center:n perustaminen vuonna 1956 Fort Lee:n varuskuntaan Virginian osavaltioon Yhdysvaltojen itärannikolla. Koulutuskeskus toimi tuolloin suoraan U.S. Army:n huoltopäällikön alaisuudessa. Vuonna 1987 keskus muuttui U.S. Army Logistics Management College:ksi (ALMC) ja se siirtyi vuonna 1991 U.S. Army Combined Arms Support Command (CASCOM) alaisuuteen. Syksyllä 2009 Army 34 Logistics College uudelleen organisoitiin Army Logistics University:ksi, jonka alaisuuteen kuuluu kolme ala-collegea: The Logistics Leader College (LLC), The College of Professional and Continuing Education (CPCE) (aikaisemmin tämä osa muodosti Army Locistics College:n) sekä The Technical Logistics College. Yliopisto kouluttaa U.S. Army:n kaikkia henkilöstöryhmiä ja se järjestää yli 200 erilaista kurssia vuosittain. Opiskelijoita on päivittäin yli 2 300 ja yli 40 000 vuosittain Opinnot Opinnot alkoivat heinäkuussa 2009 International officer logistics preparatory course:lla. Kurssille osallistuivat kaikki TLoG-kurssin ulkomaiset oppilaat. Oppilaita oli kaikkiaan 13 kymmenestä eri maasta: yksi Suomesta, Ranskasta, Tsekistä, Turkista, Senegalista, Indonesiasta, Jordaniasta ja Singaporesta, kaksi EteläKoreasta sekä kolme Saudi-Arabiasta. Kurssi kesti kaksi ja puoli viikkoa. Tänä aikana annettiin perusteet Yhdysvaltain asevoimien organisaatiosta, henkilöstöstä, koulutusjärjestelmästä sekä nopea katsaus huollon eri organisaatioista ja toimintaperiaatteista. Kurssiin liittyi myös excel- taulukkolaskentaohjelman perusteiden opettelu. Excel- opetuksella haluttiin varmistaa, että kaikilla kansainvälisillä oppilailla on riittävät valmiudet käyttää ohjelmaa varsinaisen TLoG- kurssin aikana, jossa excel- ohjelman hyödyntäminen huollon suunnittelun tukena oli keskeisessä roolissa. Kokonaisuutena preparatorykurssi oli ”pehmeä lasku” ennen varsinaista TLoG-kurssia ja helpotti sopeutumista tulevaan tiiviiseen opiskeluun. Theater Logistics Studies program käynnistyi heinäkuun lopussa 2009 ja kurssi kesti 9.12.2009 asti. Kurssille osallistui edellä mainittujen kansainvälisten opiskelijoiden lisäksi U.S. Army:sta kymmenen upseeria ja kolme warrant officer:a sekä kolme Yhdysvaltain puolustushallinnossa palvelevaa siviiliä. Upseerit olivat arvoiltaan majureita tai majuriksi ylenemässä olevia kapteeneita. Siviilihenkilöillä kaikilla oli sotilastausta kahden heistä ollessa evp everstiluutnantteja. Kurssin tavoitteena on kouluttaa operatiivisen tasan huollon suunnittelijoita ja johtajia joilla on myös ymmärrys ja kyky nivoa strategisen tason huollon toimijat osaksi operatiivisen tason huoltosuunnitelmia. Keskeisenä tavoitteena on lisäksi oppilaiden ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen. Kurssi antaa myös perusteet muiden puolustushaarojen huollon suorituskyvystä ja puolustushaarojen huollon yhteensovittamisesta operaatioissa. Kurssin opettajina toimivat everstiluutnantin arvoiset huoltoupseerit, joilla kaikilla oli monipuolinen kokemus mm. Irakin operaatiosta. Lisäksi opettajina toimivat eri alojen asiantuntijat erillisiin opetuskokonaisuuksiin liittyen. Muiden Yhdysvaltain asevoimien puolustushaarojen huoltojärjestelmät opetettiin kyseisen puolustushaaran edustajan toimesta. TLoG-program koostui seitsemästä moduulista: strategisen ja operatiivisen toimintaympäristön analysointi, puolustushaarojen huoltojärjestelmät (joint logistics), data analyysi (excel taulukkolaskenta), operatiivisen tasan huoltoketjun hallinta, huollon rooli osana operatiivisen tasan suunnitteluprosessia, contracting management sekä huollon eri toimialojen suunnittelu ja toteutusperiaatteet. Kuvassa 2 on esitetty kurssin viitekehys. TLog viitekehys (lähde: TLog C ourse Curriculum 09-002) Näiden lisäksi kurssiin kuului kirjoittamisohjelma, jonka tarkoituksena on parantaa oppilaiden kirjallista asioiden esittämistaitoa ja kriittistä ajattelua. Ohjelman aikana kunkin oppilaan tuli kirjoittaa kolme arvosteltavaa esseetä. Näistä ensimmäinen liittyi kriittisen ajattelukyvyn kehittämiseen ja oppilaiden tuli analysoida annettu kriittinen lehtiartikkeli. Toisen kirjoitelman aiheena oli muutoksen hallinnan johtamisen analysointi ja kolmas kirjoitelma oli sotilasoperaation huoltoon liittyvän kirjan analysointi. Sotahistorialliset tarkastelut liittyivät useaan opintomoduuliin ja näiden tarkastelunäkökulma oli huollollinen. Kurssin ohjelmaan kuului viikon mittainen opintomatka, jonka aikana tutustuttiin US Army:n ajoneuvovarikkoon, jakeluvarastoon, strategisten ilmakuljetusten järjestelyihin sekä Yhdysvaltojen sisällissodan aikaisiin Gettysburgin taisteluihin logistiikan näkökulmasta. Opetuksessa korostui se, että huollon ja logistiikan suunnittelussa matemaattiset menetelmät ovat erittäin tärkeitä. Erityisesti excel- taulukkolaskentaohjelma on yksi logistiikan suunnittelijan päätyökaluista. Kurssin kolmen ensimmäisen kuukauden aikana excel:n ominaisuuksia opetettiin lähes päivittäin 2–3 tuntia. Opetusmenetelminä käytettiin useimmiten järjestelyä, jossa kullekin päivälle oli ennakkoon määritetty lukuvaatimukset annetusta taustamateriaalista (pääasiassa ohjesääntöjä ja logistiikkaa ja huoltoa käsitteleviä lehtiartikkeleita) ja näistä pidettiin aiheeseen liittyviä opetuskeskusteluita, jossa kukin sai (ja piti) tuoda omia kokemuksiaan ja näkemyk- siään esille. Perinteisiä luentoja oli suhteellisen vähän ja oppilaita kannustettiin myös näiden aikana esittämään kysymyksiä ja omia näkemyksiään. Pienryhmätöitä oli myös varsin runsaasti. Huollon eri toimialat ja toiminnot opeteltiin siten, että oppilaat laativat kolmen hengen ryhmissä annetusta huollon toimialasta tai toiminnosta varsin mittavan opetuspaketin, joka opetettiin työryhmän toimesta muulle luokalle. Tämä opetustapahtuma siihen liittyvine rocdrilleineen oli myös arvosteltava suoritus. Kunkin opetusmoduulin päätteeksi oli soveltava koe, jossa erilaisiin tilannekehyksiin liittyen joutui soveltamaan oppimiaan asioita. Keskeistä kokeissa oli ongelmanratkaisukyky sekä perusteltujen ratkaisujen esittäminen annettuun tilanteeseen liittyviin kysymyksiin. Kokeet arvosteltiin skaalalla alle 70 % = F, 70–79 % = C, 80–89 % = B ja 90–100 % = A. Kurssin päätti läpäisy tai hylätty periaatteella järjestetty suullinen kuulustelu, joka kattoi kaikki TLoG- vaiheen aiheet. Oppilaille annettiin ennakkoon 25 aihetta, joista varsinaisessa kuulustelussa joutui vastaamaan kuulustelun vastaanottavan raadin valitsemiin kahteen kysymykseen. Oppilas sai kysymykset vasta itse kuulustelussa ja idea oli että oppilas sai kymmenen minuuttia aikaa valmistella vastauksen, jonka jälkeen oli noin 40 minuuttia aikaa esittää tietämyksensä. Kokonaisuutena suullinen kuulustelu kesti kaksi tuntia oppilasta kohden (n. 1 tunti / kysymys). Suullisen kuulustelun tarkoituksena oli varmistaa, että oppilas kykenee myös suulliseen selkeään ja perusteltuun esitykseen. Kurssin pääopetustapahtumina olivat kaksi suunnitteluharjoitusta, jossa oppilaat laativat tilanteenarviointiprosessin perustella huollon toiminta-ajatukset kokonaisoperaatioon liittyen kunkin huollon toimialan ja toiminnon osalta. Käytetyt skenaariot olivat ensimmäisessä harjoituksessa Tunisia (kuva 3) ja kurssin lopussa huipennuksena oli operaatio Kaspianmeren alueella. Kummassakin harjoituksessa käytettävänä organisaationa oli CJTF (Combined Joint Task Force) jotka koostuivat kaikkien puolustushaarojen joukoista sekä monikansallisista joukoista. Kaspianmeren- skenaario oli monimutkaisempi sisältäen erittäin kompleksisen tilannekehyksen. Kummankin harjoituksen lopuksi oppilaiden laatima concept of support esiteltiin kenraalin arvoiselle huollon ammattilaiselle ensin perinteisenä briefingesittelynä ja suomalaiselle hieman vieraampana ROC Drillinä. ROC Drill:ssä kirjaimellisesti rakennetaan toimintaympäristön malli esimerkiksi liikuntahalliin ja operaatio käydään vaiheittain läpi eri toimijoineen. ROC Drill:in tarkoituksena on visualisoida toimintaympäristö ja varmistaa että kaikki ymmärtävät oman sekä muiden toimijoiden roolin ja varmistaa laaditun toiminta-ajatuksen toimivuus. Kuvassa 4 on näkymä Kaspianmeren skenaarion ROC Drill:stä. ”Train as you fight” Kurssilla vallitsi erittäin avoin ilmapiiri ja kansainvälisiltä oppilailta ei pyritty salaamaan asiakokonaisuuksia, vaan opetus ja vaatimukset olivat samanlaiset niin 35 Kaspianmeren skenaarion toimijoita ROC Drill:ssä kansainväliselle kuin yhdysvaltalaiselle oppilaalle. Ainoa asia, mitä ulkomaalaiset oppilaat eivät päässeet tarkastelemaan, oli U.S. Army:n operaatioista keräämä lessons learned -tietopankki, jota yhdysvaltalaiset opiskelijat pääsivät käsittelemään. Kurssi oli erittäin käytännön läheinen ja asiat opiskeltiin ”Train as you fight”-periaatteella eli käytännön harjoitteiden ja tekemällä oppimisen kautta iskostettiin tiedot ja taidot oppilaiden selkäytimeen. TLoG-program antoi erittäin kattavan kuvan Yhdysvaltojen asevoimien logistiikan järjestelyistä. Kurssi antoi myös erinomaiset valmiudet ymmärtää miten huolto ja logistiikka tulee ottaa huomioon niin taktiselta, operatiiviselta kuin strategiselta tasalta tarkasteltuna operaatioita suunniteltaessa. Kurssi oli erittäin työläs ja kokeet ja harjoitustehtävät olivat vaativia, mutta kurssi kasvatti erinomaisesti logistista ajattelua. Opetetut kokonaisuudet ja menetelmät edustivat varmasti myös kansainvälisesti arvioituna huollon ja logistiikan viimeisintä ja parasta tietämystä. Kurssi vahvisti entisestään näkemystäni siitä, että logistiikan ja huollon suunnittelu ei ole mitään rakettitiedettä. Suunnittelun tavoitteena tulee olla yksinkertaisen, mutta toimintavarman logistisen järjestelmän luominen tarvittaessa jopa improvisoiden. 36 Jotta tähän päästään, logistiikan suunnittelijan on ymmärrettävä kulloinenkin toimintaympäristö ja siihen vaikuttavat seikat, osattava laskea toimintaympäristön asettamat huollolliset vaatimukset, tunnettava oma huollollinen suorituskyky, hallittava logistiikkaketjun toiminta ja ennen kaikkea omattava rohkeaa ja aktiivista ongelmanratkaisukykyä. Huoltoupseerit tiedonhankintamatkalla Itävallassa Isäntä ja vieraat yhteiskuvassa. Edestä vasemmalta alkaen: Evl Mauri Etelämäki, ev Risto Kosonen, prkenr Dieter Jocham, evl Timo Saarinen. Takana vasemmalla maj Hans Urbaner, evl Esa Mäkinen, maj Juha Lemminki. Hämeen Rykmentin Huoltokoulun, Maavoimien Esikunnan huolto-osaston ja Pääesikunnan logistiikkaosaston edustajat suorittivat perehtymismatkan Itävaltaan 24.–28.7.2011. Isäntänä toimi Itävallan asevoimien huoltokoulun johtaja, prikaatikenraali Dieter Jocham. Vierailu oli toki osaltaan vastavierailu prikaatikenraali Dieter Jochamin pyynnöstä hänen tutustuttuaan omaan Huoltokouluumme syksyllä 2010. Varsinaisia ”tiedonhankinta-alueita” olivat pääasiassa 1. Perehtyä Itävallan asevoimien logistiikkajärjestelmään ja sen kehitysnäkymiin. Tästä arvioitiin mahdollisesti saatavan hyötyä logistiikkajärjestelmän kehittämisessä osana puolustusvoimien ratkaisumallia. 2. Perehtyä Itävallan asevoimien huoltokouluun ja huollon palkatun henkilöstön koulutusjärjestelmään sekä yhteistoimintamahdollisuuksiin. Oppilasvaihto on alkanut jo vuosia aiemmin. 3. Perehtyä Itävallan asevoimien kenttähuoltojärjestelmään ja erityisesti käytössä olevaan huollon sotavarustukseen. Tuloksista arvioitiin olevan hyötyä LOGOSAKE-hankkeelle ja omien kenttähuoltojoukkojemme varustamiselle. 38 Alppimaa turvaa omavaraisuuteen Itävallan asevoimien tehtävissä korostuvat viranomaisyhteistyö mm. luonnonkatastrofeissa (jotka ovat alppimaalle tyypillisiä) ja kansainvälinen kriisinhallinta. Yleinen asevelvollisuus on säilytetty, joskaan varsinaista joukkotuotantoa ei kuuden kuukauden palvelusajalla saada järjestettyä. Ammattisotilaiden vastuulla ovat vaativammat johtajatehtävät ja asejärjestelmät. Käyttäen verrokkina esimerkiksi panssarijääkäriryhmää, muodostuu asevelvollisista vaunun jalkautuvat osat, muiden tehtävien kuuluessa ammattisotilaille (kuten sopimussotilaille). Sinänsä asepalveluksen suorittaa noin 60–70 prosenttia ikäluokasta. Itävaltalaisilla ei vaikuta olevan vaikeuksia käyttää asevelvollisia tukitehtävissä. Siirtyminen ammattiarmeijaan on mahdollista, päätöksiä on odotettavissa muutaman vuoden päästä. Tällä hetkellä palkatun henkilöstön eläkeikä on 65 vuotta. Kansainvälisiin tehtäviin ilmoittautunut henkilökunta on joukkoosastoissa eriytetty siten, etteivät komennukset ja poissaolot haittaa muuta koulutuksen järjestelyjä. Itävallan asevoimien logistiikkajärjestelmässä korostuu omavaraisuuden hakeminen, jolla lienee maantieteelliset ja historialliset perusteensa. Asevoimilla on edelleen muun muassa sotilassairaaloita, sotilashotelleja ja varikkotasoista Pienillä lisämausteilla saatiin itävaltalaisesta kuntatalosta varsin itämainen ja siten KRIHAkurssilaisille mainio oppimisympäristö. kunnossapitoa. Varuskuntien muonitusta ei ole ulkoistettu, ratkaisuksi on laskentojen perusteella tehty ”keskuskeittiöjärjestelmä”. Toimintamallissa esimerkiksi Wienin alueen joukkojen ruoka – valmistetaan keskitetysti, – jäähdytetään/jäädytetään, – kuljetetaan joukoille, – säilytetään yön yli pakasteena ja – kuumennetaan seuraavana päivänä jakovalmiiksi joukkojen itsensä toimenpitein. Tästä käytetään nimitystä ”Cook and Chill”. Itävallassa puolustusministeriön ja pääesikunnan tehtävät hoidetaan keskitetyssä puolustusministeriössä (MOD), jossa on myös logistiikan suunnittelusta ja resurssoinnista vastaavat osastot. MOD:n on keskitetty myös materiaalin hankinta ja sen elinkaaren hallinta. Puolustushaaraesikuntia ei ole, mihin Itävallan Huoltokoululla on loistelias koulutuskalusto. Prkenr Jocham esittelee ev Risto Kososelle ja evl Timo Saariselle LEO-2 vaunun sähköjärjestelmien koulutusympäristöä. joka tuottaa todellista suorituskykyä ulkomailla ja myöhemmin kotimaassa. Ensin koulutetaan henkilökunta – sitten asevelvolliset Logistiikan kieli on universaali aina merikonteista lähtien. Prikaatikenraali Jocham esittelee kansainvälisen harjoituksen järjestelyjä ev Risto Kososelle. vaikuttaa varmasti merivoimien puuttuminen. Eurofighter-hävittäjän lentokoulutus toteutetaan Italiassa, mikä keventää omaa koulutusorganisaatiota. MOD:n alainen operaatioesikunta toimii jakautuneena. Sen logistiikan osia on Salzburgissa. Alueelliset johtoportaat (9 kpl sotilasläänejä) vastaavat esimerkiksi kiinteistöpalveluista ja tiloista. Huoltorykmenttejä on vain yksi, eikä sitä voi verrata meidän vastaaviin, koska se on lähinnä poikkeusolojen organisaatio keskittyen johtamaan kuljetusjoukkoja ja varastointikykyä koko maan alueella käytettäväksi. Kansainvälisissä tehtävissä Itävalta on hankkinut merkittävää kokemusta Afrikan suunnan operaatioissa. Itävalta on ottanut johdettavakseen merkittäviä vastuita operaatioiden logistiikan johtovaltiona ja suorituskykyjen tuottajana. Tähän liittyen asevoimien huoltojoukoille on hankittu ja hankitaan materiaalia, Itävallan asevoimien huoltokoulu toimii pääosillaan Wienissä. Palkattua henkilöstöä on noin 270, noin 3,5-kertaisesti omaan Huoltokouluumme verrattuna. Suureen henkilöstövahvuuteen on todennäköisesti seuraavia syitä: – Koulu on vastuussa toiminnoista ja palveluista, joita meillä tuottaa Huoltokoululle esimerkiksi Hämeen Rykmentin esikunta ja huoltokeskus. – Ammattialiupseereille annetaan sotilaskoulutuksen lisäksi ammatillinen pätevyys esimerkiksi kunnossapidossa, jotta siirtyminen siviiliammattiin olisi mahdollista. Tästä aiheutuu lisätarve siviiliopettajille. – EOD-toiminta kuuluu – kuten monessa muussakin länsimaassa – logistiikan vastuualueelle eikä pioneeriaselajille. – Suuri kurssimäärä johtuen keskitetymmästä koulutuksen kokonaisvastuusta. Itävaltalaiset esittelivät käyttämäänsä adapteria, mikä sai aikaan vilkkaan keskustelun. 39 Evl Mauri Etelämäki luovutti ETYJ-lähetystön maj Jari Saloselle alppioloissa aina tarpeellisen termospullon kiitoksena erinomaisesta infosta. Koulun organisointi on pitkälti toimialajakoinen. Osastoista käytetään nimitystä ”instituutti”, jolloin esimerkiksi ”Institute of Technical Studies” on käytännössä kunnossapito-osasto. Koulun käytössä olevat opetustilat ja opetusvälineistö ovat erittäin korkeatasoiset. Leopard-2-järjestelmälle on kattavat vikasimulaattorit. Koska maavoimilla on meitä vähemmän järjestelmiä, on koululla käytössään pääosa kunnossapidossa opetettavista järjestelmistä. Lääkintäalan henkilöstön koulutuksesta vastaa Joint Services Support Commandin alainen opetuslaitos. Toisin kuin Suomessa, Itävallassa koulutetaan ammattialiupseereita myös lääkintähuoltoon sen edellyttämin pätevyyksin. Järjestelyä pidetään hyvänä, joskin koulutusvolyymiltään riittämättömänä. Kenttähuollon materiaali menee käyttöön Kansainväliset tehtävät toimivat ”vipuvartena”, jolla kenttähuoltojoukkojen ma- teriaalihankkeita on helppo perustella. Toisaalta esimerkiksi tukikohtarakenteisiin käytetyillä varoilla ei välttämättä saada suorituskykyä kotimaan tehtäviin. Erityistä huomiota vieraissa herätti merikonttien käsittelyyn koukkulavakuorma-autoissa tarkoitettu CHU-laitteisto, jolla osaltaan vältetään välilastaukset konttityypistä toiseen. Tuettavien joukkojen varustekirjo on pieni, mikä helpottaa huoltojärjestelmän tehtävien toteuttamista. Kokonaisuutena – vaatetusmateriaalista lähtien – peruskonseptina vaikuttavat olevan yksinkertaiset ratkaisut. Raskas työ vaati kevyet huvit Itävaltalaisten isäntien avoimuus ja vieraanvaraisuus olivat vertaansa vailla. Vieraiden toimintakyvyn säilyttämiseksi oli matkan ohjelmassa toimintaympäristöanalyysiin kuuluva ”aperatiivinen” maastontiedustelu Wienin lähialueella, jolla kartoitettiin ainakin yksi paikallishankintoihin soveltuva viinitila. Lisäksi tehtiin yksi kohteliaisuuskäynti: Wienissä toimii myös Suomen pysyvä ETYJsuurlähetystö, jossa on myös sotilasedustus. Isäntänä toimi majuri Jari Salonen. Hän alusti ETYJ:n valitettavan vähän tunnetusta roolista ja sotilasosaamisen tarpeesta sen toiminnassa – tälläkin havaittiin olevan selkeä logistinen kytkös aina käsiasevalvonnasta ja varastoinnista lähtien. Kokonaisuutena matkalle asetetut tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Oli hyvä huomata, että resursseiltaan samankokoisissa ja yleiseen asevelvollisuuteen nojaavissa maissa monet logistiset ja osaamisen hallinnan ratkaisut ovat monesti yhtenevät. Yhteistoiminta Itävallan kanssa jatkuu vuonna 2012 oppilas- ja opettajavaihdossa logistiikan KRIHA-koulutuksessa. Henkilökohtaisella tasolla Wien todettiin turistiystävälliseksi ja historialliselta tarjonnaltaan – Rooman vallan aikaisista kohteista lähtien – ainutlaatuiseksi matkakohteeksi, jota voi varsinkin kesäkohteena suositella. Kiitos isännille – ev Risto Kosonen luovuttaa isännille Huoltoupseeriyhdistyksen standaarin päätöspäivällisellä, joka pidettiin erittäin juhlavalla Wienin upseerikerholla. 40 Pidämme autosi tien päällä, tuottavassa työssä, tarvitatessa vaikka kellon ympäri Ammattitaitoista monimerkkipalvelua Valtakunnallinen puh 010 2320 100 Päivystys 24/7 puh 010 2320 841 raskone.fi Yhdistys toiminnantarkastajien puntarissa Haastattelu: Hans Gabrielsson Viime vuosia kuvastaa merkittävät muutokset puolustusvoimissa sekä talouselämän rakenteiden ja logistiikan uudelleen järjestelyissä. Huollon ja huoltovarmuuden säilyttäminen totutun korkeatasoisena asettaa alan ammattilaisille merkittäviä haasteita, joiden ratkaiseminen on kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Onko Huoltoupseeriyhdistys pysynyt muutoksissa mukana ja kuinka yhdistys pystyy säilyttämään asemansa huollon kehityksen arvokkaana vaalijana? Toimitus kysyi asiaa yhdistyksen toiminnantarkastajilta. Pitkänlinjan huollon ammattilaiset ja yhdistysaktiivit everstit Leo Puustinen ja Martti Tuomainen kokevat yhdistyksen onnistuneen usealla osaalueella toiminnassaan hyvin, mutta jatkuvuuden varmistamiseksi uuttakin kaivataan. Toiminnantarkastajat Leo Puustinen ja Martti Tuomainen ovat varsin tyytyväisiä yhdistyksen toimintaan. Laakereille ei kuitenkaan saa jäädä lepäämään, vaan uusiin haasteisiin on tartuttava ripeästi. Leo Puustinen tiivistää arvion nykytilanteesta: ”Alkujaan yhdistyksen toiminta on perustunut sotilasläänien huoltopäälliköiden aktiivisuuteen. Sotilasläänien lakkauttamisen myötä jäljelle jäävät vain joukkoosastot ja aluetoimistot. Ylimenovaiheessa yhdistyksen toiminnan aktivointi jää joukko-osastojen huoltojohtajien tehtäväksi, koska aluetoimistojen tehtäviä ei ole vielä tarkasti määritelty tai kerrottu. Yhdistyksen hallituksen tulisikin toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi panostaa voimakkaasti joukko-osastojen huollon johtajiin tarvittavilla tukitoimilla” Martti Tuomaisen näkemykset ovat samoilla linjoilla: ”Joukko-osastoihin tulee keskittyä, koska ne ovat kenties lähempänä suurta osaa meidän jäsenkuntaa eli reserviläisiä. Varusmiespalvelun tiimoilta heillä on siellä tutut ympäristöt ja näin ollen heitä on myös helpompi lähestyä joukkoosastoista käsin. Eri alojen ammattilaisista on hyvä muodostaa suurempaa kokonaisuutta vaikkapa valmiusyhtymien alueella. Heidän ammattitaidollaan on paljon annettavaa koko huollon ja logistiikan kenttään.” Lehdelle ja aluetoiminnalle kiitosta Huoltoupseeri-lehti saa mairittelevaa tunnustusta toiminnantarkastajilta. ”Lehti on toiminut kiitettävästi. Artikkelit ovat olleet hyviä ja ajankohtai- 42 sia. Niissä on käsitelty varsin kattavasti huollon ja logistiikan kotimaista ja kansainvälistä kehitystä. Samaten aluetoiminnasta on saatu lehdessä hyviä esimerkkejä Helsingin ja erityisesti Turun suunnalta, josta parhaat kiitokset. Lehti tarjoaa hyviä virikkeitä, toivottavasti annetut mallit innostaisivat laajempaan aluetapahtumien sarjaan maakunnissa.” toteaa Tuomainen. Lehden toivotaan edelleen kehittyvän ”yhdistyksen näköiseksi” eli juttuja kaivataan erityisesti reserviläisiltä. ”Suomi on täynnä hienoja huollon ja logistiikka-alan yrityksiä ja niistä pitäisi saada tarinaa. Artikkelit ovat nyt painottuneet pääkaupunkiseudulle ja toivon reserviläisten jatkossa tuottavan ahkerammin juttuja omilta alueiltaan. Vakinaisen väen huoltomiehille voisi antaa selkeitä kirjoitustehtäviä lehteen. Mielenkiintoisia jutun aiheita huollon alalta löytyy varmasti” arvelee Puustinen. Toiminnantarkastajat toivovat yrityksiltä aktiivisuutta toimintansa esittelyssä: ”Tämä on mahdollisuus, jota käytetään aivan liian vähän. Kansallisen tai kansainvälisen yrityksen ei tarvitse olla juuri nyt olla palvelujen tarjoajana puolustusvoimille. Kumppanuuksien ym. tiimoilta puolustusvoimat ostavat merkittävästi pal- veluja ja yrityksillä olisi tilaisuus kertoa omasta toiminnastaan. Tämä saattaa taas jatkossa poikia hedelmällistäkin yhteistyötä, kunhan vain tiedetään mitä kaikkea on tarjolla.” Katoaako yhteys reserviin? Puustisen visio tulevasta on synkähkö: ”Viime vuosina on tapahtunut isoja muutoksia. Edellisen puolustusvoimien uudistuksen aikana ryhdyttiin rakentamaan huoltorykmenttejä, nyt vireillä olevan uudistuksen tiimoilta niitä ollaan pistämässä uusiin puitteisiin. Huoltojohdon olisi hyvä esittää ajatuksia siitä, mihin suuntaan huoltoa ollaan kehittämässä, vaikka valmiita sapluunoita ei vielä olisikaan olemassa. Kertausharjoitukset loppuvat tulevina vuosina lähes täysin ja mehän olemme rekrytoineet jäseniä huollon kertausharjoituksista ja näin tehneet huoltoa ja logistiikkaa tunnetuksi. Kun kertausharjoituksia järjestetään, niin ne todennäköisesti suunnataan operatiivisille joukoille, jolloin puhtaasti huollon joukkoja ei kertausharjoiteta. Näin meidän yhteytemme huollon reserviin saattaa katketa lopullisesti. Sijoitettuun huollon reserviin tulee pitää aktiivisesti yhteyttä joukko-osastojen ja aluetoimistojen huollon johdon taholta.” Valoa on kuitenkin Tuomaisen mukaan tunnelin päässä: ”Reserviupseerikoulus- Tässäkin peräänkuulutan jäsenistön aktiivisuutta”, sanoo Puustinen. Tuomainen jatkaa ajatusta: ”Virolaiset ovat vakiinnuttaneet vuosien mittaan toimintansa hyvälle mallille. Heillä on ollut ja on edelleen paljon yhteistoimintaa suomalaisten kanssa mm. kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä, joten hyvät henkilösuhteet ovat jo olemassa. Kukapa tietää, ehkä tulevaisuudessa virolaiset antavat meille koulutusta Naton huollon toimintamalleista.” Puustinen ryhtyisi heti sanoista tekoihin: ”Virolaisille voisi esittää kutsun vaikka seuraavaan huoltotapahtumaan. Silloin he näkisivät vähän meidän yhdistyksen toimintaa ja kenties saisivat sysäyksen oman yhdistyksen perustamiseksi.” Yhdistyksen väkeä mieleenpainuvalla Suomenlinnan kierroksella. sa alkaa tiettävästi huoltolinja. Se olisi yhdistykselle mainio uusien jäsenten rekrytointialue.” Kentällä tilausta yhteistyölle Varuskuntien lakkauttamispäätösten myötä nyt erittäin korkea maanpuolustustahtokin saattaa osaltaan murentua maakunnissa. Näitä ”sotilaallisen tyhjiön” alueita ei pidä unohtaa tulevaa toimintaa suunniteltaessa. ”Maakunnissa on aika paljon viriilejä maanpuolustusyhdistyksiä ja niissä voisi olla hyvä liittymäpinta huoltomiesten ja muiden aselajiyhdistysten välillä. Nyt väki vanhenee ja toiminta hiipuu, vaikka kaikki yrittävät vähäisillä voimilla tehdä mielekästä tulosta. Tässä tapauksessa voisi laittaa ”kaikki munat yhteen koriin” eli yhteisillä tapahtumilla saattaa syntyä hyväkin juttu. Yksi tapahtuma keväällä ja toinen syksyllä olisi jo hyvä alku tässä kiireisessä maailman menossa”, sanoo Leo Puustinen. saa toiminnantarkastajilta kiitosta. Vierailut ja vastavierailut on molemmissa maissa vuosien mittaan hoidettu tyylikkäästi. Martti Tuomainen muistaa kaiholla 1990-luvulla Hälvälässä järjestettyä rosvopaistitapahtumaa ja tiivistää näkemyksenään: ”Sveitsiläisyhteistyötä kannattaa ilman muuta jatkaa. Se on vanha perinne ja toimii vankalla pohjalla.” Samalla ajatukset suuntaavat etelään. ”Suomella on vankat siteet myös virolaisiin huoltoupseereihin. Me olemme aikanaan eri kursseilla kouluttaneet Viron huoltomiehet. Selvä side on siis olemassa. Heillä ei ole tietääkseni omaa yhdistystä ja sellaisen perustamisessa voisimme antaa veljellistä apua, jos vain omissa rahkeissa riittää varaa. Jatkoon luottavaisin mielin Puustinen esittää arvionsa yhdistyksen vahvuuksista ja tulevista haasteista: ”Meillä on vanha yhdistys, joka on pysynyt hengissä kaikissa uudistuksissa ja murroksessa. Meillä on varma, yli tuhannen huoltoupseerin jäsenkunta. Siitä voidaan osaltaan kiittää hyvää yhdistyslehteä, koska monet kokevat lehden jäsenmaksun arvoiseksi. Tulevaisuuden haasteena on reservin supistuminen ja jäsenkunnan ikääntyminen. Nuoria pitää saada lisää mukaan toimintaan. Tämähän ei koske vain Huoltoupseeriyhdistystä, vaan muutkin painivat saman ongelman kanssa. Yhdistyksen jäsenyys koetaan kuitenkin hyvänä lisäarvona, joten vahvana yhteenliittymänä pärjäämme kyllä jatkossakin.” Tuomainen muistuttaa myös valtuuskunnan hyvistä vaikutusmahdollisuuksista: ”Valtuuskunnan jäsenet edustavat aika kattavasti koko maata ja usealla heistä on hyvä verkosto eri maanpuolustustahoihin. Erilaiset huollolle ja sidosryhmille suunnatut luennot tai pienimuotoiset seminaarit olisivat varmasti kaivattua lisää kokonaismaanpuolustuksen kannalta. Järjestelyt eivät vaadi niinkään taloudellista tukea, vaan rohkeita aloitteentekijöitä ja tapahtuman henkistä tukemista.” Kansainvälinen toiminta lisämausteena Yhdistyksen hyvin vaalitut suh- Huoltotapahtuma on yhdistyksen oma erikoisuus, joka kerää runsaasti osanottajia. Rosvopaistin äärellä teet sveitsiläisiin huoltoveljiin kuulumisia vaihdetaan vilkkaasti. 43 Brittivieraita Huoltokoulussa Insinöörimajuri Jukka Karhi (vasemmalla) selvittää seurueelle korjaamoteltassa kuorma-auton vaurioita, jotka tarkoituksellisesti aiheutettiin Huoltokoulun ampumaleirillä kovapanosammunnoissa. Edessä oikealla evl Michael Barker. Iso-Britannian asevoimien kunnossapidon ammattisotilasdelegaatio vieraili Huoltokoulussa 5.– 8.12.2011. Vierailun tarkoituksena oli molemminpuolinen tiedonvaihto ajoneuvojen taistelu- sekä muiden vaurioiden kunnossapitotoiminnassa kenttähuollossa. Tältä osin vierailu tuki muun muassa LOGOSAKE-hankkeen kunnossapidon kehittämistä ja Huoltokoulun opetuksen kehittämistä. Vierailun isäntänä toimi Huolto- koulun johtaja, everstiluutnantti Mauri Etelämäki. Vieraillut osasto koostui REME:n (Royal Electrical and Mechanical Engineers) Saksaan sijoitetuista ammattisotilaista, johtajanaan evl Michael Barker. Hän on aiemmin toiminut sotilasasiamiehenä Suomessa. Pääkohteena oli Huoltokoulun ajoneuvojärjestelmäkurssin maastoharjoitus Hälvälässä eri koulutusrasteineen. Britteihin teki vaiku- tuksen se, kuinka taistelukentän kunnossapidossa tarvittavaa kalustoa ja osaamista on säilytetty ja edelleen kehitetään sekä koulutetaan. Tällä nähtiin myös kustannustehokkuutta lisäävä vaikutus normaaliolojen järjestelyissä. Todennäköisesti keväällä 2012 toteutetaan vastavierailu- ja tiedonhankintamatka, jossa saadaan tietoa brittien kokemuksista eri konflikteissa. Perinteinen kuva Huoltokoulun paadelta – onneksi lumi saatiin maahan lumettoman syksyn päätteeksi! 44 Parempaa laatua ammattikäyttöön Würth Oy Würthintie 1 • 11710 Riihimäki Puh 010 3080 •e-mail: [email protected] www.wurth.fi Everstiluutnantti Vilho Wäiniön H uoltoupseerisäätiö myöntää vuosittain varoja sääntöjen mukaisesti apurahoihin, avustuksiin ja stipendeihin, jotka liittyvät huoltoupseerien koulutusta palvelevaan sotatieteelliseen tutkimus- ja opetustyöhön, täydennys- ja jatko-opintoihin sekä opintomatkoihin ja niitä koskevaan julkaisutoimintaan. Apuraha-anomukset pyydetään lähettämään 30.3.2012 mennessä osoitteella: Everstiluutnantti Vilho Wäiniön huoltoupseerisäätiön hallitus Asiamies evl Mauri Etelämäki Huoltokoulu PL 5 15701 Lahti Lisätietoja: [email protected] Kiitän merkkipäiväni muistamisesta Seppo Laalo 46 Luomusta syntyy aito arki. Pirkka-tuotteita saat luomuna päivä päivältä enemmän. Huoltoupseeri PL 5 15701 Lahti Asiakasomistajuus kannattaa! Turun Osuuskauppa – vastuullisesti Varsinais-Suomen asialla! Meillä vastuullisuus on arjen tekoja asiakkaiden, henkilökunnan, oman toimialueen ja ympäristön hyväksi. www.tok.fi
© Copyright 2024