nyt pdf-versiona luettavissa netissä.

TALVISOTA SALLASSA
Heikki Tala
Toinen maailmansota syttyy 1.9.1939, kun
Saksa hyökkää Puolaan, ja Ranska ja
Britannia julistavat sodan Saksalle.
Neuvostoliitto liittyy Saksan hyökkäykseen
ja Puola jaetaan
Tämän jälkeen alkaa ”hermosota”, jota
jatkuu huhtikuuhun 1940, jolloin Saksa
miehittää nopeasti Tanskan ja Norjan
Tähän väliin asettuu Suomen
Talvisota 30.11.1939 - 13.3.1940
STRATEGINEN YLLÄTYS
Massiivinen hyökkäys suurin
voimin koko Suomen rajan
pituudella 30.11.1939
9. Armeijan tehtävä oli
122 D + 273 V-JR
katkaista Suomen maayhteydet
Ruotsiin hyökkäämällä Sallasta
Rovaniemen kautta Tornioon ja
Suomussalmelta Ouluun
122.Divisioonan vahvistettuna
273. Vuoristo jalkaväkirykmentillä – yli 18.000 miestä
runsain aselajijoukoin - piti
hyökätä Sallasta Tornioon – n.
350 kilometriä.
Takana oli tulossa 88.Divisioona
Yhteensä Sallan suunnalla
35.000 miestä!
Sallassa suomalaisilla oli runsaan
1.000 miehen Er.P 17 vailla
raskasta aseistusta!
9. Armeija
Tehtävä oli katkaista Suomi keskeltä
Komentaja Mihail P. Duhanov , 22.12.1939 alk. Vasili I. Tsuikov
122. D, 88 D (Salla),
163 D, 54 D ja 44 D (Suomussalmi, Kuhmo)
- 408 tykkiä
- 191 hyökkäysvaunua
- 39 lentokonetta
- 60.000 miestä joulukuussa 1939,
- 75.000 miestä maaliskuussa 1940
Kaikki valmista Suomen vapauttamiseksi; aseet kunnossa,
torvet kiillotettu, markat taskussa ja kondomit jaettu!
MUSERTAVA YLIVOIMA
122.Divisioona tuli Orlovin sotilaspiiristä 14.200 miestä
88. Divisioonan 273.VuoristoJR 4.000 miestä
144. KonekivääriP 1.200 miestä
100. Er.panssariP
Yhteensä 20.000 miestä ja takana tulossa lisää 15.000 miestä
122. Divisioonan aseistus
Suomalaisia
Suomalaisia1.000
1.000miestä
miestäilman
ilmanraskaita
raskaitaaseita
aseita
”mutta mitäs tehrään kun tulee se yhrestoista?
14.000 kivääriä
313 pikakivääriä
139 konekivääriä
3 ilmatorjuntakonekivääriä
33 kpl 45 mm pst-tykkiä
38 kpl 76 mm kanuunaa
26 kpl 122 mm tykkiä
34 kranaatinheitintä
36 kpl T-26 panssarivaunua
2 panssariautoa
Vyöryä yritetään tukkia: 30.11. vain Er.P 17,
tuhat miestä 20.000 puna-armeijalaista vastaan
Vyöryä yritetään tukkia:
30.11. vain Er.P 17,
6.12. tulee Er.P 25
Vyöryä yritetään tukkia: 30.11.
Er.P 17 ja 6.12. Er.P 25,
12.12. tulee Er.P 26
Vyöryä yritetään tukkia: 30.11. Er.P 17,
6.12. Er.P 25 ja 12.12. Er.P 26,
14.12. saapuu VIII/KT-Pr
Vyöryä yritetään tukkia: 30.11. Er.P 17, 6.12. Er.P 25, 12.12. Er.P 26, 14.12. VIII/KT-Pr,
15.12. saapuu IX/KT-Pr
Vyöryä yritetään tukkia: 30.11. Er.P 17,
VIII/KT-Pr, 15.12. IX/KT-Pr,
ja
6.12. Er.P 25, 12.12. Er.P 26, 14.12.
16.12. saapuu JR 40
IX/KT-Pr
PATALJOONAN TAISTELUITTEN TIE ALKAA
Lokakuu 1939 YH: ”Muistaakseni klo 17 marssittiin
Kiikan asemalle, jossa juna jo odotti. Vaunut täyttyivät
nopeasti. Asemalle oli tullut hyvästelytarkoituksessa
myös suuri joukko lähtijöiden omaisia. Yhteisesti
laulettiin ”Vala” sekä virsi ”Jumala ompi linnamme”.
Miehet olivat luottavaisia ja vakaita. Ei lähdetty
soitellen sotahan. Porissa
alkoi koulutus ja ensimmäinen uhri oli teollisuushallin katon mustaksi maalattujen ikkunoidenläpi
pudonnut kk-mies.”
Joulukuun 11 päivänä 1939 IX/KT-.Pr
keskitetään. Kolmen vuorokauden
matkamuona mukaan. Pataljoona ottaa
yhteyden rautatieupseeriin Porin asemalla
klo 12 jälkeen. Käskyn allekirjoitti
everstiluutnantti Valo Nihtilä.
Juna vei pataljoonan Kemijärven asemalle
13.12. ja siitä kuorma-autoilla suoraan rintamalle
Joutsijärvelle. Heti sai tulija huomata sodan
meininkiä. Lumipukuisia miehiä nukkui ympäri
lattiaa ja komentaja Vilho Roininen istui
nuokkuen keinutuolissa. Pienenlännälle
tummalle miehelle Lapin miehet olivat
Antaneet nimen ”Pimeä Ville”.
Vääpeli Aarre Talan kartta Sallassa 1:400.000 – sopisi paremmin divisoonan komentajalle
Ensimmäinen sotapäivä oli 14.12. ja illalla pataljoona
osallistui yötaisteluun, jota käytiin koko yö. Heti
ensimmäisessä taistelussa kaatui kaksi, haavoittui
kuolettavasti yksi ja katosi kaksi. Tilanne oli kaikin
tavoin sekava ja omassa tulessa haavoittui vielä yksi.
Aamulla kaksi tankkia hyökkäsi ja niistä toinen saatiin
tuhottua ja toinen vetäytyi vaurioituneena.
Miehet alkoivat perääntyä,
Jolloin komppanian päällikkö
huusi: ”Tällaistako on
suomalaisten rohkeus, kun
näkee vihollisen, niin lähtee
karkuun, takaisin mars, mars!”
JR 40 saapui Pelkosenniemelle 16-17.12. ja
kävi heti hyökkäykseen
Tuhottu kolonna
Pelkosenniemellä
273.Vuor.JR
lyödään
Pelkosenniemen
taisteluissa ja se
vetäytyy
Saijaan.
Taisteluitten
painopiste
siirtyy etelään
Joutsijärvelle,
jossa päälle
painaa 122.
divisioonan
päävoimat
”Kyllä se ryssäkin osasi koukata!”
MÄNTYVAARAN TAISTELU 20.12.1939
Kun vihollinen alkoi uskoa, että rintaman
suunnassa eteneminen oli liian työlästä,
suunnittelivat he kiertoliikettä.
Joulukuun 20. he yllättäen tuoksahtivat
Mäntyvaaran laelle - pataljoonan verran
varustettuina kaikin mahdollisin asein.
Viime hetkessä vihollinen havaittiin ja
levossa ollut Sallan pataljoona ja osa
IX/KT-Pr:aa hälytettiin.
Vihollisen saarrostusosasto yllätettiin
täydellisesti ja vain harvoja pääsi takaisin
omiensa luokse. Kaatuneita jäi alueelle
kasoittain.
Hämärässä aika ajoin käsikähmäksi muodostunut taistelu
Mäntyvaaran rinteillä kesti koko illan. Keskiyön jälkeen taistelusta
irtautuneen vihollisen laskettiin jättäneen taistelualueelle 300
kaatunutta ja alueelta kerättiin lähes 400 vihollisen käsiasetta.
Suomalaisia kaatui 17 ja haavoittui 29 miestä.
Mäntyvaarana
taistelu
20.
Mäntyvaaran
taistelu
20.12.1939
122. D
Kapteeni KOUKUN joulukirje
Pataljoonaan tuli jouluksi suuri määrä paketteja
tunnetuilta ja varsinkin tuntemattomilta lähettäjiltä.
Melkein joka mies sai kaksi pakettia. Suurin pulma oli, etteivät
miehet osanneet lukea lähettäjän jouluterveisiä, ne kun olivat
ruotsinkielisiä toisille. Pataljoonan komentopaikalla herätti
hilpeyttä, kun Nisse Fagerholm käänsi kirjeen sisältöä ruotsia
osaamattomalle Urho Koukulle ja luutnantti Jarva seisoi Nissen
takana pitäen käsiään tämän korvilla, jottei Nisse olisi voinut kuulla
kirjeen sisältöä – se oli kapteeni Koukun määräys.
”Jouluksi valtio antoi pullon viinaa viittä
miestä kohti, mutta harva siihen koski.
Paketteja avattaessa joku aloitti jouluvirren ,
johon ulkopuolella olevat hiljalleen yhtyivät.
Niin erikoisena en ole jouluvirttä koskaan
kuullut.”
”Sitten tuli tammikuun neljäs päivä,
Vuosamanselän päivä,
jonka kaikki pataljoonastamme varmasti lopun ikänsä
muistavat. Kello 5.11 tuli puhelinsanoma kenraalimajuri Walleniukselta: ”IX/KT-Pr hyökkää Vuosamanselkään tavoitteena Vuosamanselän itälaita, jossa
vihollinen tuhottava, ja sen jälkeen valmistautuu
etenemään Valtasen suuntaan.”
Hyökkäys alkoi klo 10.55 kahdessa linjassa.
Vihollisella oli edulliset asemat , mutta kovasta
vastarinnasta huolimatta pataljoona eteni korsu
korsulta ja vihollinen joko kaatui tai livisti.
Pojat saivat jo näkyviin maantien, kun patruunat
alkoivat loppua. Miehiä oli kaatunut useita ja
vielä useampi oli haavoittunut.
Tuli tieto, ettei hyökkäykseen
osallistunutkaan muita pataljoonia,
joten patruunatäydennystä ei saatu.
Pataljoonan komentajalla ei ollut
muuta valintaa kuin tuhota
tarpeettomasti koko pataljoona tai
antaa vetäytymiskäsky lähtöasemiin.
Se saatiin klo 13.05. Täten meni meidän maineikas
taistelumme pommiin. Miehet kyllä saivat tottumusta
ja luottamusta itseensä; suomalaisen edessä
vihollisen on joko kaaduttava tai lähdettävä
karkuun.”
Sotahistorian kartalla 32 miehen
kuolema yhden pataljoonan
yhdessä hyökkäyksessä näyttää
vähäiseltä. Yritys oli kova, mutta
turpiin tuli. Vastassa oli ammattimies ja ylivoima.
STAVKA puuttuu peliin
Suomussalmen ja muiden jättitappioiden johdosta NL:n
pääesikunta määräsi 122. Divisioonan vedettäväksi takaisin
lähemmäksi rajaa ja käski 13.1.1940 divisioonan vetäytyä
Märkäjärvelle. Pelkosenniemelle edennyt 273. Vuor.JR oli jo
lyöty ja vetäytynyt Saijaan.
STAVKA määräsi 122. Divisioonan vetäytymään Märkäjärvi –
Saija –linjalle, johon rintama jähmettyi sodan loppuun asti.
28.2.1940 ruotsalaisia rintamavastuuseen ja suomalaisia Vironlahdelle
TAISTELURYHMÄ SVENSKA FRIVILLIGKÅREN 28.2.39-13.3.40
’Kokonaisvahvuus’ n. 8000 miestä, joista norjalaisia 700.
Suurin osa oli koulutuksessa Torniossa ja Kemissä sodan loppuun asti
Rintamalle ehti vain kaksi pataljoonaa, yhteensä n. 2600 miestä
Erittäin hyvin varustettu taisteluosasto
-6 kiväärikomppaniaa (160 ajoneuvoa, 120 hevosta, 60 vetokoiraa)
- 2 jääkärikomppaniaa
- 2 raskasta komppaniaa (konekivääreitä, pst-kivääreitä, krh)
- 2 aurausjoukkuetta
- 2 huoltokolonnaa
-2 patteria, 8 kpl 75 mm kanuunaa
-1 ilmatorjuntakomppania, jolla 12 Boforsin 40 mm it-tykkiä
- (11 % Suomen koko armeijan 40 mm tykeistä)
F 19 Lapissa Talvisodan aikana
Ruotsista tuli 16 taistelukonetta Lappiin 12.1.-13.3.1940
Puna-armeijalla oli 200-250 taistelukonetta Lapin rintamalla
Pelkällä läsnäolollaan F 19 vastasi ilmasuojasta (ei ehkä ilmapuolustuksesta)
Suomen pohjoisosassa, kun Suomen ilmavoimat taisteli etelässä murskaavaa
ylivoimaa vastaan.
F 19 torjui 35 pommitushyökkäystä. Ilmavoittoja kertyi yhteensä 8 ja
maarynnäköillä tuhottiin 4 konetta. Omat kalustotappiot olivat 3 Hawker
Hartia ja 2 Gloster Gladiatoria. Kolme ohjaajaa kuoli.
Gloster Gladiator -hävittäjä 12 kpl
Hawker Hart –rynnäkkökone 4 kpl
Ruotsalaisten ja norjalaisten tulo suomalaisten avuksi teki
mahdolliseksi irrottaa Sallan suunnalta 5 suomalaista
pataljoonaa I/JR 40, II/JR 40, III/JR40, VIII/KT-Pr ja IX/KT-Pr,
jotka heitettiin Viipurinlahdelle, missä tilanne oli muuttunut
kriittiseksi
Sallan suunnalle jäi SFK:n alaisuuteen Os Roininen (Er.P 17,
Er.P 25 ja Er.P 26)
Päämaja kielsi hyökkäystoimet, joita SFK oli suunnitellut ja
tilanne muuttui asemasodaksi.
Kenraaliluutnantti Ernst Linder ja
everstiluutnantti Carl August Ehrensvärd
Osasto
Roininen
Osasto Roininen
siirrettiin Joutsíjärveltä
Saijaan
Siinä oli Er.P 25, Er.P 26,
Er.K, 2/KTR 22
Saija
”Ruotsalaiset ottivat
rintamavastuun
Sallassa?”
Erillinen Pataljoona 17
oli varmistuksena
etelässä
122 D
Tst.R SFK
Märkäjärvi
Er.P17
Svenska Frivilligkårenin
2 pataljoonaa
vahvistuksineen olivat
Märkäjärven suunnassa
Suomalaisia joukkoja oli
edelleen pääosa Sallan
rintamalla
Ruotsalaisten tiedusteluretki 1.-3.3.1940
SODAN HINTA
Kiikan komppanian
2/IX/KT-Pr 198 miehestä
kaatui 33 (17 %).
Sallan suunnalla kaatui
22 miestä ja Viipurinlahden Vilaniemessä 11
miestä. Kokonaistappiot
75 miestä (39 %).
Ruotsalainen SFK prikaati
menetti taisteluihin
osallistuneista 2600
miehestä 26-36
kaatuneina (1 %).
Kokonaistappiot 70
miestä (< 3 %)
???
Rotary Norden 7/1989 Ruotsalaisten osuus on paisunut jo 9.500 vapaaehtoiseen,
vaikka sotatoimiin ehti vain noin 3000. Yhteensä 12.500 vapaaehtoisesta kaatui 50 –
monesta suomalaisesta 200 miehen komppaniasta saman verran.
VAPAAEHTOISAVUN MERKITYS
Suomeen tuli Talvisodan aikana noin 12.000 vapaaehtoista
Ruotsalaisista rintamalle ehti vain n. 2600 pari viikkoa
ennen sodan loppua.
Amerikkalaisia ehti rintamalle n. 200 sodan viimeisenä
päivänä ja he olivat hyvin tyytymättömiä, kun eivät
päässeet ampumaan vihollisia.
Lisäksi oli muutamia muita ulkomaalaisia muissa tehtävissä
Arviolta 3000 ulkomaalaisista vapaaehtoisista ehti
sotatoimiin eli n. 25 % kaikista ulkomaalaisista.
”Vapaaehtoisavun merkitys ei vastannut siihen
asetettuja toiveita, vaan osoittautui joka suhteessa
merkityksettömäksi.” (Talvisodan historia 4, 1979)
EPILOGI ”Yksi vielä ja sitten lasku”
Sodan päätyttyä IX/KT-Pr määrättiin Petsamoon lapiomaan
kaksimetrisiin lumikinoksiin tieuraa auki. Hankeen lapioitiin kahden
puolen tietä metrin levyinen oja ja keskustan työnsi Caterpillar pois.
Matkalla kuitenkin pysähdyttiin Rovaniemellä ja porukka juhli
Pohjanhovissa. Joukkoa johti legendaarinen kapteeni Urho Koukku,
jonka pöytään täpötäydessä ravintolassa hovimestari toi pienikokoisen
pioneeriluutnantin Eino Pyyryn ja suurikokoisen hyvin pukeutuneen
ruotsalaisen vääpelin. Jälkimmäinen naukkaili tiheässä tahdissa ja pyysi
sitten laskun. Lasku tuli ja vääpeli tuijotti sitä alistuneesti päätään
puistellen, mutta laski sitten rahat pöytään.
Muu porukka jatkoi valomerkkiin asti ………..
Muu porukka jatkoi valomerkkiin asti ja pyysi laskua
tarjoilijalta, joka vastasi: ”Ei
teille tule laskua, mä
panin kaikki sen ruotsalaisen
laskuun, kun se oli niin
varakkaan näköinen mies.”