Sinikka Hiltunen Muistintestaus Sanakokeet 1/4 28.5.2012 Muistitestin tuloksia Muistikapasiteettia testattiin näissä testeissä muistijänteen (memory span) avulla. Kyseessä oli nk. vapaan palautusjärjestyksen muistitesti (free recall), jossa siis sanat sai palauttaa missä järjestyksessä tahansa. Sanatestissä esitettiin eripituisia sanasarjoja, kutakin aina 2 kpl: kaksi 3 sanan sarjaa, kaksi 4 sanan sarjaa jne., kunnes päästiin kahteen 10 sanan sarjaan. Sanat esitettiin 1 s:n välein auditiivisesti (korvakuulokkeisiin) ja palautettiin välittömästi kunkin sarjan loputtua suullisesti vapaassa järjestyksessä. Palautusaikaa ei oltu rajattu. Vastaukset äänitettiin. Sanatestejä tehtiin kaksi (konkreettiset ja abstraktit sanat), kumpikin eri päivinä. - Sanajänne on suurin täysin oikein palautettu sanasarja: jokaisesta kyseisen sarjan sanasta saa 1 pisteen. Jos palautti oikein vain toisen tietynkokoisesta sanasarjasta, siitä saa lisäksi puoli pistettä. esim. Koehenkilö on palauttanut täysin oikein molemmat 5 sanan sarjat, pisteitä 5,0. Jos koehenkilö on palauttanut täysin oikein molemmat 5 sanan sarjat ja lisäksi täysin oikein toisen 6 sanan sarjoista, pisteitä 5,5. - Kokonaisjänne on kaikkien oikein palautettujen sanojen lukumäärä jaettuna kaikilla esitetyillä sanoilla, joita oli yhteensä 104. esim. Koehenkilö palautti yhteensä 77 sanaa oikein: 77/104 = 0,74. Muistitestin tarkistetut tulokset (n tarkoittaa koehenkilöiden lukumäärää): Muistijänteet Abstr. sanajänne - keskiarvo - vaihteluväli - keskihajonta Konkr. sanajänne - keskiarvo - vaihteluväli - keskihajonta Abstr. kokonaisjänne - keskiarvo - vaihteluväli - keskihajonta Konkr. kokonaisjänne - keskiarvo - vaihteluväli - keskihajonta Kaikki kh:t n = 93/89* Ei-kieliekspertit n = 24/23* Kielten opettajat n = 26/22* Konsekutiivitulkit n = 22 Simultaanitulkit n = 22 5,25 2,5-7,5 0,82 4,77 2,5-6,0 0,78 5,38 4,0-6,5 0,73 5,25 4,0-7,0 0,80 5,64 4,5-7,5 0,77 5,38 2,5-8,5 1,06 5,02 3,5-6,5 0,87 5,44 2,5-7,5 1,02 5,25 3,5-7,0 1,04 5,82 3,5-8,5 1,19 0,72 0,55-0,89 0,08 0,66 0,57-0,80 0,07 0,74 0,60-0,85 0,08 0,72 0,55-0,82 0,07 0,75 0,65-0,89 0,08 0,76 0,54-0,94 0,08 0,71 0,54-0,91 0,09 0,77 0,63-0,93 0,07 0,76 0,56-0,88 0,08 0,79 0,64-0,94 0,08 * Kaikki osanottajat eivät tehneet kaikkia kokeita. Lisäksi konkreettisessa kokeessa kahden opettajan tulokset jouduttiin jättämään pois teknisen äänitysvian vuoksi. Huom.1 Konsekutiivitulkki tarkoittaa ”peräkkäistulkkia”, joka tulkkaa puhejakson sen jälkeen, kun puhuja on lopettanut. Simultaanitulkki taas kuuntelee ja tulkkaa puhetta samanaikaisesti, tosin käytännössä tulkin puhe kulkee noin 3-4 sanaa puhujan jäljessä. Huom.2 Konsekutiivitulkeista suurin osa (55 %) tulkkasi pelkästään konsekutiivia (= 100 % tulkkaustyöajasta) ja loputkin tulkkasivat simultaanisti vain satunnaisesti lähinnä oikeudessa (keskimäärin alle 5 % tulkkaustyöajastaan). Sen sijaan simultaanitulkeista yhtä vaille kaikki tekivät myös konsekutiivitulkkausta, joskin huomattavasti vähemmän kuin varsinaiset konsekutiivitulkit (keskimäärin noin 38 % tulkkaustyöajastaan). Näin simultaanien simultaanitulkkaukseen käyttämä aika vaihteli suuresti: 20-100% tulkkaustyöajasta. Sinikka Hiltunen Muistintestaus Sanakokeet 2/4 28.5.2012 Mahdollisia selityksiä tuloksille: Sanajänteen suuri vaihteluväli - Yleensä tällaisessa vapaan palautusjärjestyksen kokeessa katsotaan, että normaali muistijänne (sanajänne) noudattaa Millerin (1956) nk. maagista lukua 7±2, eli vaihteluväli on 5-9. - Jostain syystä tässä testissä tällä tavalla toteutettuna vaihteluväli jäi kuitenkin alhaisemmaksi: konkreettisilla sanoilla 2,5-8,5 ja abstrakteilla sanoilla 2,5-7,5. Mukana oli tosin muutama epätavallisen alhainen sanajänne (2,5). Ne johtuivat tarkkaavaisuuden puutteesta eli lähinnä huonosta keskittymisestä kuunteluun. Esimerkiksi yhdessä kolmen sanan sarjassa sanan ”pituus” sijaan koehenkilö toisti omalla vuorollaan sanan ”petos”. Jos tämänkaltaiset, ehkä epätarkasta kuuntelusta johtuvat ”lipsahdukset” jätettäisiin huomiotta, vaihteluväli olisi abstraktissa kokeessa 4,0-7,5 ja konkreettisessa 3,5-8,5, eli hieman lähempänä Millerin maagista lukua. - On myös olemassa tutkimustuloksia siitä (May, Hasher ja Kane, 1999), että kun sanasarjojen koko kasvaa, muistijänne jää pienemmäksi, kuin jos sanasarjojen esittäminen aloitettaisiin suurimmasta ja koko pienenisi tai jos erikokoiset sanasarjat esitettäisiin satunnaisjärjestyksessä. Tämä johtunee lähinnä siitä, että sanasarjojen koon kasvaessa aikaisemmat sanasarjat häiritsevät uusien, pitempien sarjojen muistamista. Tämäkin saattaisi selittää, miksi vaihteluvälit näissä kokeissa olivat alhaisemmalla tasolla kuin Millerin maaginen luku.. - Se, että muiden kuin kielten eksperttien keskiarvo on molemmilla sanajännemittareilla mitattuna pienempi kuin kielten ammattilaisten, oli toisaalta odotettavissa: kielten ammattilaiset ovat kieliä opetellessaan ja käyttäessään (opettajat opettaessaan, tulkit tulkatessaan) tottuneet kuuntelemaan ja toistamaan sanoja sekä ääneen että mielessään, myös suomeksi. Siksi tämäntapainen auditiivinen esitystapa toimi heidän edukseen. Voidaan olettaa, että tulos olisi hyvinkin erilainen, jos esitystapa olisi ollut kirjallinen (sanat ruudulla luettavissa). o Halutessasi voit käydä testaamassa tätä toista esitystapaa esimerkiksi sivulla: http://www.muisti.com/nettitestit/muistitesti/ o Jos käyt tekemässä testin, niin otan mielelläni paluupostissa vastaan ilmoituksesi tuloksistasi, vaikkeivät ne tulokset ihan virallista testausta vastaakaan ☺. Tuloksia, tilastollisesti merkitsevät erot ryhmien välillä: 1. Ryhmien välillä on havaittavissa tilastollisesti merkitsevä ero (p = .008): simultaanitulkkien ja kielten opettajien sanajänne on suurempi kuin ei-kieli-eksperttien sanajänne. Myös konsekutiivitulkkien sanajänne on suurempi kuin ei-kieli-eksperttien sanajänne, mutta ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Konkreettisuusvaikutusta ei ole havaittavissa, ts. konkreettisten sanojen sanajänteen ja abstraktien sanojen sanajänteen välinen ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 2. Sen sijaan kokonaisjänteellä mitattuna konkreettisuusvaikutus on selkeä: konkreettiset sanat muistettiin paremmin kuin abstraktit sanat ja ero on tilastollisesti erittäin merkitsevä: (p < .001). 3. Myös ryhmien välillä on kokonaisjänteessä havaittavissa tilastollisesti merkitsevä ero (p = .002). Etenkin simultaanitulkkien ja kielten opettajien kokonaisjänne on merkitsevästi suurempi kuin ei-kieli-eksperttien kokonaisjänne (p <.001 ja p <.005) mutta myös konsekutiivitulkkien muistijänne oli tällä mittarilla mitattuna parempi kuin kuin ei-kieli-eksperttien kokonaisjänne (p <.05). Sinikka Hiltunen Muistintestaus Sanakokeet 3/4 28.5.2012 Tulokset kaavioina ryhmittäin (Y-virhepalkki kuvaa keskivirhettä): 1. Sanajänne (abstr. ja konkr.sanat), vrt. edellä Tuloksia, kohta 1. 2. Suhteellinen kokonaisjänne (abstr. ja konkr.sanat), vrt. edellä Tuloksia kohta 2. 3. Sanajänne ja konkreettisuusvaikutus: Erityisesti simultaanitulkit ja muut kuin kielten ammattilaiset muistivat konkreettisia sanoja selvästi enemmän kuin abstrakteja (vrt. Tuloksia, kohta 1). 4. Suhteellinen kokonaisjänne ja konkreettisuusvaikutus: kaikki ryhmät muistivat konkreettisia sanoja enemmän kuin abstrakteja (vrt. Tuloksia, kohta 3). Ei-kieli-ekspertit 1. Sanajänne Suurin oikein palautettu sanasarja Opettajat Konsekutiivit Suurin oikein palautettu sanaryhmä 7 Simultaanit 6 5 5.38 5.64 5.25 5.02 4.77 4 5.44 5.82 5.25 3 2 1 0 Abstr. sanat Konkr. sanat Ärsykkeiden konkreettisuus 2. Suhteellinen kokonaisjänne Kaikkien oikein palautettujen sanojen määrä 104:stä Ei-kieli-ekspertit Opettajat Konsekutiivit 1 Suurin oikein palautettu sanaryhmä Simultaanit 0.8 0.6 0.74 0.66 0.72 0.75 0.77 0.71 0.76 0.4 0.2 0 Abstr. sanat Konkr. sanat Ärsykkeiden konkreettisuus 0.79 Sinikka Hiltunen Muistintestaus Sanakokeet 4/4 28.5.2012 Mahdollisia selityksiä tuloksille: Miksi konkreettisuusvaikutus nousee esiin vain kokonaisjänteessä? • Sanajänne mittaa etupäässä lyhyiden sanasarjojen (keskimäärin 3-6 sanaa) muistamista ja ne voidaan pääsääntöisesti palauttaa vielä tarkkaavaisuuden kohteena olevista sanoista. Cowanin mallin (2001) mukaan tarkkaavaisuuden kohteena mahtuu olemaan yhtä aikaa keskimäärin 3-5 toisiinsa liittymätöntä asiaa, tässä tapauksessa sanaa. Muistiinpainaminen ja muististapalautus on tällöin lähes automaattista ja perustuu fonologiseen eli äänteiden mukaiseen koodiin (Baddeley, 1990, 42). Prosessi muistuttaa jossain määrin nk. kaikumuistia: Sanat ikään kuin kaikuvat mielessä eikä sanojen merkitystä välttämättä panna edes merkille. Ehkäpä etenkin kielten opettajat ja konsekutiivitulkit nojaavat muita ryhmiä enemmän tällaiseen kaikumuistimaiseen fonologiseen prosessiin, minkä vuoksi he pystyivät palauttamaan muististaan abstrakteja lyhyitä sanasarjoja yhtä tehokkaasti kuin konkreettisia lyhyitä sanasarjoja (vrt. ensimmäinen kaavio yllä). • Sen sijaan kokonaisjänteessä ovat mukana myös pitkät sanasarjat (7-10 sanaa). Pitkien sanasarjojen loppuosa palautetaan fonologisen koodin avulla, kuten lyhyetkin sarjat. Mutta sarjan alkupään sanat joudutaan palauttamaan nk. aktivoituneesta muistin osasta, koska ne eivät enää mahdu olemaan tarkkaavaisuuden kohteena, kun sarjan loppupään sanat ”painavat” päälle. (Cowan, 2001). Tällöin käytetään apuna merkitykseen liittyviä ja muita assosiaatioita. Vaikuttaa siltä, että kaikki ryhmät osaavat palauttaa konkreettisia, merkityksellisiä sanoja aktivoituneesta muistista tehokkaammin kuin abstrakteja sanoja. Mikä puolestaan lienee aiheuttanut konkreettisuusvaikutuksen esiintulon kokonaisjänteessä. (vrt. toinen kaavio yllä). Lähteitä: Baddeley A.D., 1990: Human Memory. Theory and Practise, Revised Edition (1997), Hove ja New York: Psychology Press. Cowan N., 2001: The magical number 4 in short-term memory: A reconsideration of mental storage capacity, Behavioral and brain sciences, 24 (1), 87-114. May, C.P., Hasher, L., Kane M.J., 1999: The role of interference in memory span, Memory & Cognition, 27:5, 759-767. Miller G.A., 1956: The Magical number seven, plus or minus two: some limits on our capacity for processing information, Pscychological Review, 63:2, 81-97.