1. No category

JÄSENKIRJE
Mahdollisuus lapselle ry
2/2012
www.mahdollisuuslapselle.com
[email protected]
Postiosoite: Parivaljakontie 6
00410 Helsinki
Käyntiosoite: Vellikellonpolku 1
Puh.
09-4774 0370
TAPAHTUU MAJALLA
Tervetuloa Majalle!
MAHDOLLISUUS LAPSE LLE RY VIETTÄÄ 20 V
TAIVALTAAN TARJOAMALLA LUENNOT MAJALLA
1) TORSTAI
6.9.2012 klo 17.00 - 19.30
Miltä ruoka maistuu? neurofysiologi Marita Sandström
Suu Suppuun - syömistaitojen kehitys, puheterapeutti
Annukka Kuutsa
2) TORSTAI 4.10.2012 klo 17.00 -19.30
Aihe: Oikein ravitut aivot
Erilaisten ravinteiden merkitys aivojen rakenteeseen ja
toimintaan, neurofysiologi Marita Sandström
Hyvää aivoruokaa, fytonomi Sinikka Kauppi
Ilmoittautumiset kahvitarjoilun ym. järjestämiseksi
(vapaaehtoinen 5 €:n kahvimaksu paikan päällä)
[email protected]
Osoite: Mahdollisuus lapselle ry:n Maja
Parivaljakontie 6, 00410 Helsinki
Elokuu
TAPAHTUMAT JA KOULUTUS
20.8
Kunnon Huoneen ryhmät alkavat
24.8- 26.8 Konsultaatiopäivät
Syyskuu
6.9.
Luento Majalla klo 17 -19.30
28.9–30.8 Konsultaatiopäivät
Lokakuu
4.10.
26.10-28
Luento Majalla klo 17 – 19.30
Konsultaatiopäivät
Marraskuu
17.11
24-25.11
HYVÄN MIELEN GAALA
POKS6-leiri Autistisille lapsille Rinnekoti – Säätiön
tiloissa
Yhteydenotot konsultaatiopäiville:
Eija Nurkki puh. 045-8746 746
HYVÄN MIELEN GAALA
La 17.11 klo 19.00
Hotelli Kämp Peilisali, Helsinki
Illalliskortti 140 €
Varaa itsellesi tai seurueellesi illalliskortti, ja maksa tilille
174530-60949. Viestikenttään nimesi.
[email protected]
Gaala on vakiintunut yhdistyksen
varainhankintatapahtuma. Tilaisuuden suojelijana toimii kansanedustaja
Leena Harkimo. Tuotto käytetään lyhentämättömänä perheiden hyväksi.
TOIMINNANJOHTAJALTA
Lempeää syksyä,
Loman jälkeen elämään tulee taas toisenlaista rytmiä, kun työt,
päiväkodit, koulut ja harrastukset käynnistyvät. Myös me täällä
yhdistyksellä odotamme innolla uuden toimintakauden alkua, 20. v.
juhlavuotemme jälkipuoliskoa. Olemme tähän jäsentiedotteeseen
keränneet ajankohtaiset asiat toiminnasta. Muistattehan myös
säännöllisesti seurata ajankohtaiset palstaa nettisivuillamme.
Olen saanut lukuisia yhteydenottoja teiltä, koskien PoKe-klinikkaa,
Kunnon Huonetta, yhdistystä yleensä. Olette avoimesti ottaneet minut
mukaan perheenne iloihin ja huoliin. Koen olevani etuoikeutettu
ollessani luottamuksenne arvoinen ja toivon, että yhteydenpito jatkuu
edelleen yhtä vilkkaana.
Haluan tässä yhteydessä kiittää Finnish Flash ry:tä, jotka jälleen pitivät
yhdistystämme lahjoituksen arvoisena. Perinteiseen tapaan tulemme
ohjaamaan tämän lahjoituksen suoraan perheille.
Yhdistyksen kunniajäsenet järjestävät perinteisen Hyvän Mielen Gaalan
lauantaina 17.11. Kämpin Peilisalissa. Tilaisuuteen ovat tervetulleita
kaikki, jotka haluavat tukea yhdistyksen lapsia.
Toivotan kaikille perheille ja yhdistyksen työntekijöille lempeää syksyn
aloitusta.
20. Juhlavuosi,
Eija Nurkki
[email protected]
puh: 045-8746 746
TUTKITTUA TIETOA
Mitä on tarkkaavaisuus?
MaritaSandström/Mahdollisuuslapselle ry
”Every one knows what attention is”,William James 1890
.
Johdanto
On kulunut melkoisesti aikaa siitä, kun William James totesi: “jokainen
tietää, mitä tarkkaavaisuus on”. Tästä huolimatta tänä päivänäkin eri
koulukunnat määrittelevät ja luokittelevat tarkkaavaisuuden eli
tarkkaavuuden eri tavoin. Samalla on syntynyt useita teoreettisia
malleja tarkkaavaisuudesta: suodatinmalli, teoria tarkkaavaisuuden
osataidoista, itsesäätelyn ja itsehillinnän malli sekä toiminnanohjauksen
käsite (Anderson 2011). Tarkkaavaisuushäiriöitä voidaan tarkastella
kaikista edellä mainituista näkökulmista.
Olipa kyse mistä tarkkaavaisuusmallista tahansa, niin selvää on että
tarkkaavaisuuskyky vaihtelee huomattavasti henkilöstä toiseen. Eräs
syy tähän on perimä, sillä eri ihmisillä voi olla erilaisia
”tarkkaavaisuusgeenejä”. Ne määrittävät sen, kuinka paljon
tarkkaavaisuus- mekanismeihin tarvittavia välittäjäaineita on saatavilla
(Parasuraman ym 2012)
Tarkkaavaisuuden suodatinmalli
Tarkkaavaisuus on alun perin psykologinen käsite ja pitkään arveltiin,
että sen ainoana tehtävänä on poimia aivoihin saapuvasta
aistitietotulvasta kullekin tilanteelle tärkeimmät ärsykkeet tietoista
tiedonkäsittelyä varten. Mekanismin ajateltiin toimivan niin, että
tilanteen tai toiminnan kannalta tärkeitä ärsykkeitä vahvistetaan ja
toimintaa häiritsevät ärsykkeet vaimennetaan. Tämä tunnetaan
tarkkaavaisuusfiltteriteoriana tai suodatinmallina. Vuosikaudet käytiin
kiistelyä missä tiedonkäsittelyvaiheessa filtteri tai suodatin toimii. Itse
asiassa keskustelu asiasta jatkuu edelleen niissä piireissä, jotka
uskovat kyseiseen tarkkaavaisuusmalliin. Sitä kukaan
tarkkaavaisuustutkija ei kuitenkaan kiistä, etteivätkö aivot pystyisi
valikoimaan niihin tulevasta ärsyketulvasta yksilölle merkitykselliset
ärsykkeet merkityksettömien ärsykkeiden joukosta. Kiistaa käydäänkin
vain siitä miten se tapahtuu (Posner 2012).
Teoria tarkkaavaisuuden osatekijöistä
Monet tarkkaavaisuuden tutkijat ovat sitä mieltä, että tarkkaavaisuus ei
ole olemukseltaan yhtenäinen mekanismi, vaan on jaettavissa erilaisiksi
toiminnoiksi tai osatekijöiksi. Näin ajateltuna tarkkaavaisuus voi olla
suunnattua, jaettua, valikoivaa tai ylläpidettyä. Tarkkaavaisuuskykyihin
kuuluu tässä ideologiassa olennaisesti myös tarkkaavaisuuden joustava
siirtäminen kohteesta toiseen (taulukko 1).
Taulukko 1. Tarkkaavaisuuden osatekijät
Tarkkaavaisuuden osatekijä
Suunnattu tarkkaavaisuus
Jaettu tarkkaavaisuus
Valikoiva tarkkaavaisuus
Ylläpidetty tarkkaavaisuus
Tarkkaavaisuuden siirtäminen
Ominaisuus
Kyky valita havaintokentän
lukemattomista kohteista
olennaiset asiat
Kyky reagoida samanaikaisesti
useampaan kohteeseen
Kyky kohdistaa tarkkaavaisuus
tiettyyn ärsykkeeseen tai
tapahtumaan
Kyky keskittyä ja ylläpitää
tahdonalaisesti valppautta
Kyky vaihtaa joustavasti huomion
kohdetta
Tarkkaavaisuus - ja ylivilkkaushäiriön (ADHD) yhteydessä ongelmat
esiintyvät erityisesti tarkkaavaisuuden ylläpitämisessä, kun taas
autistiseen oireistoon liittyy vaikeuksia valikoivassa
tarkkaavaisuudessa. Autistiseen oireistoon kuuluu myös
”juuttumisilmiö”, jolloin lapsen tai nuoren on työlästä irrottautua jostain,
mitä hän on tekemässä ja siirtyä toiseen tehtävään (Christakou ym
2012).
Itsesäätely ja itsehillintä
Itsesäätelyllä (self-regulation) tarkoitetaan lapsen kykyä työskennellä
tavoitteellisesti, pitää yllä ponnistelua sekä kykyä estää ensisijaisia
mielitekoja ja viivästää välitöntä tyydytystä (Aro ja Laakso 2011).
Itsesäätelytaitoihin kuuluu itsehillintä (self-control, effortful control), joka
tarkoittaa puolestaan kykyä hallita tunneilmaisuja, sietää turhautumista
sekä kykyä ajatella ensin ja toimia vasta sitten. Tämä taito liitetään
usein sinnikkääseen temperamenttiin. Temperamentti voidaan
määritellä varhaislapsuudesta lähtien havaittavaksi käyttäytymistavaksi
tai tyyliksi, joka erottaa lapset muista. Temperamentin arvellaan olevan
paljolti perintötekijöiden määräämää, mutta sen muovautumiseen
vaikuttaa myös ympäristö (taulukko 2),(kuva 1).
Taulukko 2.Temperamenttityypit
1.Elämyshakuinen
2.Vaikeuksia välttävä
3.Hyväksynnän hakija
4.Sinnikäs
Kuva 1. Temperamenttityyppejä.
Kuvassa vasemmalta oikealle temperamenttityyppi on vaikeuksia
välttävä, sinnikäs ja elämyshakuinen.
Itsehillintää voidaan opettaa ja kehittää, vaikkakin temperamentiltaan
elämyshakuista ja impulsiivista lasta on vaikeampaa ”saada aisoihin”,
kuin esimerkiksi vaikeuksia välttävää tai hyväksyntää hakevaa lasta
(Aro ja Laakso 2011).
Toiminnanohjaus ja tarkkaavaisuus
Toiminnanohjaus (executive functions) on laaja käsite, jonka osaalueita ovat aloitteellisuus, käyttäytymisen ehkäisy, toimintatavan
vaihtamiskyky, suunnittelu, organisointikyky, itsetarkkailu, tunteiden
säätely sekä työmuisti eli ”tässä ja nyt”-muisti. Tarkkaavaisuus liittyy
toiminnanohjaukseen siten, että sitä tarvitaan huomion kiinnittämiseen,
tehtävien valikointiin ja loppuun suorittamiseen, valppauden
ylläpitämiseen sekä tehtävästä toiseen siirtymiseen (Bilder 2012). Näin
ollen toiminnanohjauksessa on samoja elementtejä, kuin MI.Posnerin
tarkkaavaisuusmallissa. Siinä on kolme osaa: valpastuminen,
tarkkaavaisuuden suuntaaminen sekä eksekutiivinen tarkkaavaisuus eli
toiminnanohjaukseen liittyvä tarkkaavaisuus, (taulukko 3).
Posnerin mukaan aivojen tarkkaavaisuusverkostot ovat erikoistuneet
aivojen muiden verkostojen toimintojen säätelyyn (Posner 2012).
Taulukko 3.Posnerin tarkkaavaisuusmallin osat
Osa
Ominaisuudet
Valpastuminen
Kyky lisätä tai ylläpitää valmiutta
reagoida aivoihin saapuviin ärsykkeisiin
Suuntaaminen
Kyky valita tietty ärsyke monien
ärsykkeiden joukosta. Suuntaamisen
voivat käynnistää uudet ja yllättävät
ärsykkeet, tai kunkin hetkiset tavoitteet ja
odotukset
Eksekutiivinen
Tehtävään liittymättömien ärsykkeiden
tarkkaavaisuus
havaitseminen ja epäolennaisen
käyttäytymisen ehkäisy, tunneilmaisujen
säätely, muiden
tarkkaavaisuusosatekijöiden säätely.
Motivaatio, liikunta, taiteiden harrastaminen ja tarkkaavaisuus
Käytännössä tarkkaavaisuuden suuntaaminen ja ylläpito ovat
oppimisen kulmakiviä. Tällöin on hyvä muistaa, että motivaatiolla on
suuri merkitys tarkkaavaisuudessa. Tiedetään esimerkiksi, että
tarkkaamaton ja ylivilkas lapsi voi yltää tovereitaan parempiin
koulusuorituksiin, mikäli hänen motivaationsa on riittävän voimakas.
Tosin tällöin motivaation luomiseen tarvitaan enemmän palkitsevia
tekijöitä kuin yleensä. Kokeellisessa tilanteessa palkkiona voi toimia
raha, mutta ADHD- lapsia eivät motivoi yhden euron palkkiot, jotka
riittävät muiden lasten motivointiin. Sen sijaan kymmenellä eurolla
heidät saa paneutumaan tehtäviin, joita he eivät haluaisi muuten
suorittaa (Dovis ym 2012).
Perheelle tulee tosin halvemmaksi, mikäli lapsi tai nuori saadaan
innostumaan säännöllisestä liikunnasta. Sen tiedetään nimittäin
vahvistavan kykyä ylläpitää tarkkaavaisuutta, mikä näkyy parempana
koulumenestyksenä nimenomaan matemaattisissa aineissa. Tämä
saattaa osaltaan johtua siitä, että säännöllinen happitasapainossa
tapahtuva liikunta vapauttaa aivoista tarkkaavaisuuden säätelyyn
tarvittavaa dopamiini- välittäjäainetta. Lisäksi asiaoppimiseen
tarvittavien aivoalueiden tilavuudet suurenevat liikunnan vaikutuksesta
(Pontifex ym 2012).
Kun sitten vielä tiedetään, että minkä tahansa taidelajin harrastaminen
tehostaa tarkkaavaisuusverkostojen toimintaa, niin tarjolla ovat
”kotikonstit” tarkkaavaisuuden parantamiseksi (Posner ym 2009).
KUNNON HUONEEN LUKUJÄRJESTYS
SYKSY 2012
MAANANTAI
20.8 – 13.12.2012
20.8 – 3.12.2012
KLO 15.30 - 17.00
KLO 17.15 - 18.15
KLO 18.30 - 19.30
KLO 19.30 – 20.30
LAPSET (90 min)
NUORET (60 min)
NUORET (60 min)
NUORET (60 min)
TIISTAI
21.8 – 4.12.2012
KLO 16.00 - 17.00
KLO 17.15 - 18.15
KLO 18.30 - 19.30
NUORET (60 min)
YHDESSÄ LIIKKUEN (60 min)
NUORET (60 min)
KLO 16.30 – 17.15
KLO 17.30 – 18.15
NUORET TANSSI (45 min)
LAPSET TANSSI (45 min)
KESKIVIIKKO
22.8 – 5.12.2012
KLO 15.15 -16.45
KLO 17.00 -17.45
KLO 17.45 -18.30
18.45 -19.45
LAPSET + NUORET (90 min)
LASTEN KUNTOSEIKKAILU
LASTEN KUNTOSEIKKAILU KLO
NUORET (60min)
TORSTAI
23.8 – 13.12.2012
KLO 15.15 -16.45
KLO 16.45 -18.15
KLO 18.30 -19.30
KLO 19.30 -20.30
LAPSET + NUORET (90 min)
LAPSET (90 min)
NUORET (60 min)
NUORET (60 min)
( HUOM! EI RYHMIÄ TO 6.12.12 ITSENÄISYYSP.)
Emme vietä syyslomaa ryhmissä!
Ilmoittautuminen, tiedustelut:
[email protected]
Rahankeräyslupa:
Toimeenpanoaika: Yhdistyksellä on rahankeräyslupa,
jonka tiedot ovat seuraavat:
Rahankeräystili
Luvan myöntäjä
Luvan saaja
Päätös
Toimeenpanoaika
Toimeenpanoalue
Käyttötarkoitus
Aika, jonka kuluessa varat
käytetään
Toimeenpanija
174530-60956
Etelä-Suomen lääninhallitus
Mahdollisuus lapselle ry
2020/2010/4097
25.3.2011-24.3.2013
Koko maa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
PoKe-konsultaatiomaksujen
kohtuullistamiseen itsemaksavien perheiden
osalta, toiminnan jatkumisen
varmistamiseen, sekä välttämättömiin
laitehankintoihin ja huoltokuluihin.
Tarpeen mukaan, viimeistään puolen
vuoden kuluessa keräyksen päättymisestä
Yhdistys itse