Sinikka Hiltunen
Muistintestaus
Sanakokeet
1/3
31.1.2012
Muistitestin tuloksia: Sanakokeiden virheistä
Virhelajit ja virheiden määrät
Sanakokeissa tehdyt virheet luokiteltiin ja arvioitiin erikseen abstraktin ja konkreettisen testin osalta. Virheet jaettiin kolmeen ryhmään:
- Transpositiot: Sanat, jotka muististapalautettaessa mainittiin väärän sanaryhmän kohdalla.
Esimerkiksi viiden sanan sarja on: muoto-tappio-maine-kanta-mitta, mutta koehenkilö
”muistaa” sanan vasta seuraavan sarjan kohdalla ja sanoo: juhla-laatu-muoto-tauko-hankeseura.
- Intruusiot: Sanat, joita ei oltu esitysvaiheessa sanottu lainkaan. Usein tällaiset sanat muistuttavat oikeaa sanaa joko äänneasultaan tai merkitykseltään. Esimerkki äännevastaavuudesta:
oikea sana on mitta, mutta koehenkilö sanoo pinta. Esimerkki merkitysvastaavuudesta: oikea sana on toive, mutta koehenkilö sanoo sanan toivo.
- Toistot: Henkilö toistaa saman sarjan kohdalla jo aiemmin sanomansa sanan.
Virhelaji
Abstraktit sanat,
virheitä yhteensä:
keskiarvo
vaihteluväli
keskihajonta
Transpositiot
keskiarvo
vaihteluväli
keskihajonta
Intruusiot
keskiarvo
vaihteluväli
keskihajonta
Toistot
keskiarvo
vaihteluväli
keskihajonta
Kaikki
kh:t
n = 87
Ei-kieliekspertit
n = 23
Kielten
opettajat
n = 22
Konsekutiivitulkit
n = 20
Simultaanitulkit
n = 21
8,86
0-20
6,20
9,04
0-15
3,95
7,08
2-13
3,16
10,86
1-20
6,20
8,68
4-17
3,94
3,31
0-10
2,27
3,70
0-6
1,89
2,67
0-7
1,99
3,73
0-10
2,91
3,18
1-8
2,15
3,21
0-9
2,26
3,52
0-9
2,67
2,67
0-7
1,90
3,59
0-8
2,38
3,09
0-6
2,05
2,32
0-11
2,17
1,83
0-5
1,37
1,75
0-4
5,57
3,36
0-11
3,29
2,41
0-6
1,68
7,14
1-16
3,97
6,35
2-10
3,01
7,67
1-14
4,58
8,38
1-16
3,97
6,23
1-14
4,00
1,93
0-9
1,80
2,00
0-5
1,41
2,17
0-4
1,52
2,27
0-9
2,39
1,27
0-6
1,70
Intruusiot
keskiarvo
vaihteluväli
keskihajonta
2,70
0-9
1,95
2,78
1-9
1,97
2,88
0-6
2,07
2,82
0-7
1,94
2,32
0-7
1,89
Toistot
keskiarvo
vaihteluväli
keskihajonta
2,35
0-8
2,28
1,57
0-7
1,75
2,62
0-6
2,48
3,32
0-8
2,26
2,64
0-8
2,34
Konkreettiset sanat,
virheitä yhteensä:
keskiarvo
vaihteluväli
keskihajonta
Transpositiot
keskiarvo
vaihteluväli
keskihajonta
Sinikka Hiltunen
Muistintestaus
Sanakokeet
2/3
31.1.2012
Virheiden määrä
1. Myös virheiden kokonaismäärässä oli
havaittavissa selvä konkreettisuuvaikutus, ts. lähes kaikki tekivät enemmän
virheitä abstrakteissa kuin konkreettisissa sanoissa (p = .002).
poikkeus: opettajat tekivät hieman
enemmän virheitä konkreettisissa
kuin abstrakteissa sanoissa
Mahdollinen selitys tulokselle:
Vaikuttaa siltä, että semanttinen eli
merkitykseen perustuva koodaus, jota
mahdollisesti fonologinen koodaus tukee (Haarman & Cameron, 2005), auttaa myös virheiden välttämisessä paremmin kuin pelkkä fonologinen koodaus (abstraktit sanat).
Virheet virhelajeittain
2. Konsekutiivitulkit tekivät paljon kaikkia virheitä sanojen konkreettisuudesta riippumatta. Ennen
kaikkea he toistivat muita enemmän jo sanomiaan sanoja. Vastaavasti ei-kieli-ekspertit toistivat sanoja muita vähemmän, samoin kuin opettajat abstraktissa kokeessa. Ryhmien väliset erot toistoissa
olivat myös tilastollisesti merkitseviä (p <.05).
Sinikka Hiltunen
Muistintestaus
Sanakokeet
3/3
30.1.2012
Mahdollisia selityksiä tuloksille:
Erilaiset virheet kuvastanevat keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta vähän eri tavoin. Toistovirheisiin lienee useita syitä, joista yksi voisi olla sanojen mielessä kaikuminen. Jos kaikumuistinomaista
fonologista koodausta ei käytä tai siihen ei ole harjaantunut, sanat eivät myöskään kaiu mielessä.
Ehkä vähäinen toistojen määrä ei-kieli-eksperteillä molemmissa kokeissa johtui siitä.
Toisaalta koko koeprosessin aktiivinen tarkkailu ja työmuistin jatkuva päivitys auttaa välttämään
kaikkia virheitä. Se auttaa pitämään erillään edellisten sanaryhmien sanat juuri hetki sitten kuulluista sanoista (transpositiot), olemaan assosioimatta mielessä sellaisia sanoja, joita ei ole lainkaan esitetty, tai ehkäisemään niiden ääneensanomista ajoissa (intruusiot) sekä olemaan sanomatta jo sanottuja sanoja, vaikka ne kaikuisivatkin yhä mielessä (toistot). Tällaisten tarkkailu-, päivitys- ja ehkäisyprosessien katsotaan olevan osa tarkkaavaisuutta ja aiheuttavan yksilöllisiä eroja osallistujien
välille (Unsworth ja Engle, 2007; Redick, Calvo, Gay, Engle, 2011).
Simultaanitulkit ovat työssään oppineet tehokkaasti tarkkailemaan tulkkausprosessia ja sen monia
samanaikaisia prosesseja: kuuntelu, ymmärtäminen, kääntäminen kielestä toiseen, puhuminen sekä
mahdollisten virheiden tarkkailu ja välttäminen. He myös aktiivisesti ja jatkuvasti päivittävät työmuistissa olevaa tietoa. (pohdintaa aiheesta mm. Pöchhacker, 2009). Tämä voisi selittää sitä, miksi
he tekivät muita vähemmän transpositio- ja intruusiovirheitä, etenkin konkreettisissa sanoissa, joissa sanojen merkitys edistää niiden tarkkaa muistiinpainamista ja muististapalautusta.
Abstrakteissa sanoissa opettajat näyttäisivät olevan tarkkailussa ja päivityksessä jopa taitavampia
kuin simultaanitulkit. Opettajien sanajänne oli yhtä suuri sekä konkreettisissa että abstrakteissa sanoissa (ks. Tulokset), mihin oletettiin syyksi sanojen kaikumista mielessä. Jos he siis toistivat abstraktit sanat kaikumuistin avulla, he pystyivät myös erityisen taitavasti tarkkailemaan koko prosessia, koskapa he tekivät niin vähän virheitä ja erityisen vähän toistovirheitä.
Mutta erot eri ryhmien välillä transpositio- ja intruusiovirheissä eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, joten nämä arvelut saattavat olla ennenaikaisia. Niihin saatetaan saada lisävalaistusta, kun
tarkkaavaisuustestin tulokset on purettu ja analysoitu – tai sitten ei ☺.
Lähteitä:
Pöchhacker, F., 2009: Introducing interpreting studies, London: Taylor & Francis.
Redick, T.S., Calvo, A., Gay, C.E, Engle R.E., 2011: Working memory capacity and go/no-go task performance: Selective effects of updating, maintenance, and inhibition, Journal of Experimental Psychology:
Learning, Memory, and Cognition, 37:2, 308-324.
Unsworth N., & Engle R.W., 2007: The nature of individual differences in working memory capacity: Active
maintenance in primary memory and controlled search from secondary memory, Psychological Review,
14:1, 104-132.