Selvityksen nykytilakuvaus 1.2.2015 - Pälkäne
KANGASALA-KUHMOINEN-PÄLKÄNE – KUNTARAKENNESELVITYS Selvityksen väliraportti 1.2.2015 Sisällys 1. Johdanto .................................................................................................................................. 3 1.1. Selvityksen tausta ............................................................................................................. 3 1.2. Työn organisointi ja aikataulu............................................................................................ 3 2. Selvityksen tavoite ................................................................................................................... 5 3. Toimintaympäristön muutokset ja ennakoitavuus ..................................................................... 6 4. Selvityksen kunnat ................................................................................................................... 8 5. 4.1. Kuntien perustiedot ........................................................................................................... 8 4.2. Tilastotietoa kunnista ........................................................................................................ 9 4.3. Kuntien luottamuselinorganisaatiot ................................................................................. 18 4.4. Kuntien toimintaorganisaatiot .......................................................................................... 21 4.5. Kuntakonsernit ................................................................................................................ 23 4.6. Kuntalaisvaikuttaminen, demokratia ja kansalaisyhteiskunta .......................................... 25 4.7. Elinkeinot, työllisyys ja elinvoima .................................................................................... 26 4.8. Kuntien välinen yhteistyö ................................................................................................ 29 4.9. Kuntien yhteistyö muiden kuntien kanssa ....................................................................... 29 Palvelurakenne ...................................................................................................................... 32 5.1. Kangasalan palvelurakenne ............................................................................................ 32 5.2. Kuhmoisten palvelurakenne ............................................................................................ 33 5.3. Pälkäneen palvelurakenne .............................................................................................. 34 5.4. Toiminnan kustannukset ................................................................................................. 35 6. Kuntien talouden kehitys ........................................................................................................ 37 7. Analyysi kuntien nykytilanteesta............................................................................................. 45 8. Liitteet .................................................................................................................................... 49 2 1. Johdanto 1.1. Selvityksen tausta Kuntarakennelain (1698/2009) ja sen muutosten (478/2013) tultua voimaan, ovat useat kunnat joutuneet selvittämään kuntarakenteen muuttamista. Tavoitteena laissa on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Lakimuutoksen vuoksi Kangasalan kunta osallistui Tampereen kaupunkiseudun kuntien yhteiseen selvitykseen (Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu – Tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen). Selvitykseen osallistuneet kunnat täyttivät omalta osaltaan kuntarakennelain mukaisen velvoitteen selvityksen tekemisestä. Pälkäneen kunta kuuluu toiminnallisesti Tampereen kaupunkiseutuun mm. työssäkäynnin suuntautumisen perusteella. Pälkäne tekee myös laajaa yhteistyötä etenkin Kangasalan kunnan kanssa. Kunnan suuntautuminen Tampereelle on selkeää. Pälkäneen kunta kuitenkin jättäytyi pois Tampereen kaupunkiseudun selvityksestä ja on tästä syystä edelleen velvollinen tekemään selvityksen. Kuhmoisten kunta kuuluu kahdesta muusta poiketen Keski-Suomen maakuntaan ja tekee laajaa yhteistyötä mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta Jämsän kaupungin kanssa. Kuhmoinen tekee Jämsän kanssa myös kuntarakennelain mukaista selvitystä. Kunta kuitenkin haluaa tarkastella myös vaihtoehtoista suuntautumista Kangasalan kunnan suuntaan ja tästä syystä haluaa olla mukana myös nyt tehtävässä selvityksessä. Kuntien johto tapasi kesäkuussa 2014 ja neuvotteli alustavasti kuntarakenneselvityksen tekemisestä kuntien kesken. Tällöin sovittiin, että koska Pälkäne ei ole vielä tehnyt lain vaatimaa selvitystä, se ottaa tästä selvityksestä pääasiallisen vastuun. Selvitystyön suunnittelu alkoi virallisesti kesäkuussa 2014 Pälkäneen ja Kuhmoisten kunnanvaltuustojen pyytäessä Kangasalan kuntaa mukaan kuntarakenneselvitykseen. Kangasalan kunnanvaltuusto hyväksyi selvitykseen osallistumisen syyskuussa. 1.2. Työn organisointi ja aikataulu Selvitystä tekemään päätettiin kuntien kesken olla käyttämättä ulkopuolista selvittäjää. Sen sijaan kunnat päättivät tehdä selvityksen käyttäen olemassa olevaa henkilöstöä. Koska kunnat olivat päättäneet, että Pälkäne ottaa suurimman vastuun selvityksen tekemisestä, valittiin selvityksen tekijäksi hallintokoordinaattori Aleksi Saukkoriipi Pälkäneen kunnalta. Selvityksen organisaatio koostuu ohjausryhmästä, kuntajohtajaryhmästä ja kahdesta työryhmästä. Ohjausryhmä johtaa työtä ja kuntajohtajaryhmä valmistelee asiat tälle. Työryhmät tuottavat materiaalia selvitykseen ja antavat omaa asiantuntemustaan selvitykseen. 3 Ohjausryhmä Kuntajohtajaryhmä Palvelutyöryhmä Hallinto- ja taloustyöryhmä Selvitys jakaantuu teemallisesti kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa keskitytään kuvaamaan kuntien nykytilaa ja sen haasteita. Työ tehtiin kunnissa toimialojen omana työnä. Selvityksen tekijä kokosi tuotetusta materiaalista jokaiselle kunnalle nykytilakuvauksen. Toisessa vaiheessa keskitytään mahdollisen kuntaliitoksen tuoman uuden kunnan suunnitteluun. Tällöin pääpaino siirtyy työskentelyssä kuntakohtaisesta työstä yhteistyöskentelyyn. Kuntarakenneselvityksen 1. osan kirjoittivat kunnissa tuotetun materiaalin pohjalta hallintokoordinaattori Aleksi Saukkoriipi ja harjoittelija Tuomas Hirvonen Pälkäneen kunnalta. Kuntarakenneselvityksen ensimmäinen vaihe eli nykytilakuvaus valmistui joulukuun alussa 2014 ja ohjausryhmä hyväksyi sen 9.12.2014. 4 2. Selvityksen tavoite Selvityksellä on kaksi pääasiallista tavoitetta ja lisäksi Pälkäneellä ja Kuhmoisilla omat pienemmät tavoitteensa. Ensisijaisena tavoitteena on tehdä kuntarakenneselvitys, jossa aidosti pohditaan kolmen kunnan yhdistämisestä tulevia hyötyjä. Kaikki osallistuvat kunnat totesivat, että tilanteessa, jossa vuonna 2014 oltiin, ei kuntaliitosta voitu sulkea pois minkään kunnan mahdollisista ratkaisuista. Toisena tavoitteena on tarkastella, kuntaliitoksen mahdollisesti jäädessä toteutumatta, uusia mahdollisuuksia yhteistyön tekemiseen tulevaisuudessa. Syvenevä yhteistyö voisi olla vaihtoehtona kuntien selviytymiselle jatkossa, jos rakennetta päätettäisiin olla muuttamatta. Pälkäneen kunnalla on selvityksessä lisäksi tavoitteena täyttää lain velvoite kuntarakenneselvityksen tekemisestä. Pälkäneen kunta ei vielä ole osallistunut mihinkään selvitykseen, vaikka kuntarakennelain nojalla se on siihen velvoitettu. Kuhmoisten kunta on samaan aikaan tämän selvityksen kanssa tekemässä erillistä kuntarakenneselvitystä Jämsän kaupungin kanssa. Kuhmoisten kunnan selviytyminen tulevaisuudessa on pienen koon takia epävarminta selvityksen kuntajoukosta. Tästä syystä kunnassa koetaan tarpeelliseksi selvittää myös vaihtoehto Kangasalan ja Pälkäneen suuntaan. 5 3. Toimintaympäristön muutokset ja ennakoitavuus Kuntien toimintaympäristö on 2000-luvulla muuttunut nopeasti. Valtio on omilla toimillaan yrittänyt saada aikaan kuntauudistusta vuodesta 2005 alkaen. Näiden toimien seurauksena kuntaliitoksia on tehty selvitykseen osallistuvissa kunnissa jo Kangasalla vuosina 2005 ja 2011 ja Pälkäneellä 2007. Vuonna 2011 aloittanut Jyrki Kataisen hallitus otti tavoitteekseen kuntalakiuudistuksen, kuntarakenneuudistuksen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen tekemisen. Myös tämä selvitys juontuu osittain kuntarakennelain päivityksen aiheuttamasta selvitysvelvollisuudesta ja myös Kangasala on jo aiemmin osallistunut Tampereen kaupunkiseudun selvitykseen selvitysvelvollisuuden täyttääkseen. Kuntalain uudistamisella valtio tavoittelee kunnan asukkaiden itsehallinnon ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Uudistuksella huomioidaan myös entistä paremmin palvelutoiminnan erilaiset muodot. Myös kunnan pitkän aikavälin johtamista halutaan parantaa. Kuntalain uudistus ei vaikuta merkittävästi tähän selvitykseen. Sote-uudistuksen seurauksena vastuu sote-palveluiden järjestämisestä on siirtymässä suurilla kuntayhtymille vuoden 2017 alusta alkaen. Tämä vaikuttaa merkittävästi siihen, millainen toimija kunta on tulevaisuudessa. Sote-menot kattavat vuonna 2014 noin puolet kuntien menoista. Sote-palveluiden lisäksi valtio on uudistamassa toisen asteen koulutuksen järjestämistä. Uudistuksen tavoitteena on tehostaa toisen asteen koulutusta, vähentää resurssien käyttöä ja uudistaa koulutusta vastaamaan paremmin tulevaisuuden tarpeita. Valtionosuusuudistus on astumassa voimaan vuoden 2015 alusta alkaen. Uudistus muuttaa perusteita, joilla valtionosuuksia myönnetään, joten valtionosuuksien jakautuminen kunnille muuttuu aiemmasta. Samaan aikaan valtionosuuksia kunnille supistetaan vuosittain. Tulopohjan pieneneminen aiheuttaa kunnille tarpeita hankkia tuloja muista lähteistä tai supistaa toimintaa. Tulojen lisääminen nopeasti on mahdollista vain kunnan veroja korottamalla. Toiminnan supistaminen on mahdollista, mutta se vaatii valtion toimia kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä ollakseen merkittävää. Valtion toimien lisäksi kuntien haasteena on ikärakenteen muutos. Ikääntyneiden määrät kasvavat jatkuvasti ja samoin kasvaa heidän palvelutarpeensa. Palvelutarpeeseen vastaaminen vaatii kunnilta joko merkittävää tulojen lisäystä, velkaantumista tai palvelurakenteen muuttamista huomattavasti. Ongelma on akuutein niissä kunnissa, joissa väestö on pieni ja nuoret siirtyvät opiskelun ja työelämän vuoksi kasvukeskuksiin eikä työikäinen väestö riitä huoltamaan ikääntyneitä ikäluokkia. Näiden haasteiden lisäksi ongelmia koko kansantaloudelle aiheuttaa jo lähes vuosikymmenen jatkunut yleismaailmallinen talouden taantuma ja hitaan kasvun vaihe, jonka seurauksena mm. työttömyys on Suomessa noussut jo lähes 1990-luvun laman aikaiselle tasolle. Talouden taantuma aiheuttaa lisäksi verotulomenetyksiä, joiden seurauksena myös julkisen talouden kriisiytyminen uhkaa kuntien toimintaa. 6 Kokonaisuutena toimintaympäristö, jossa selvitystä tehtiin, oli haastava ja etenkin kuntien kannalta epävarma. Taloudellisen tilanteen epävarmuus ja valtion ajamien uudistusten vaikutuksesta lähitulevaisuuden ennakoiminen oli äärimmäisen vaikeaa. 7 4. Selvityksen kunnat 4.1. Kuntien perustiedot Kangasala Kangasalan kunta on perustettu vuonna 1865. Kunta on käynyt läpi kaksi kuntaliitosta 2000-luvulla. Sahalahden ja Kangasalan kunnat lakkautettiin ja uusi kunta perustettiin 1.1.2005. Kuhmalahden kunta taas liittyi Kangasalan kuntaan 1.1.2011. Kangasalan asukasluku on (1.1.2014) 30 345 ja pinta-ala 871km². Kangasala sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Tampereen seutukunnassa ja on Tampereen naapurikunta. Kangasalan asutus on painottunut Tampereen vastaisen rajan ja Kangasalan kirkonkylän väliselle alueelle sekä valtatie 9:n läheisiin lähiöihin. Kangasala on asukasluvultaan maakunnan ja seutukunnan neljänneksi suurin kunta Tampereen, Nokian ja Ylöjärven jälkeen. Kangasala on yksikielinen suomenkielinen kunta. Kangasalan kunnan vaakuna on liitteessä nro 1. Kuhmoinen Kuhmoisten kunta on perustettu vuonna 1868. Kunta on neuvotellut Paras-hankkeen yhteydessä kuntaliitosneuvotteluiden aloittamisesta Jämsän ja Jämsänkosken kaupunkien kanssa vuosina 2006-2007. Kuhmoinen oli mukana myös Päijät-Hämeen kuntajakoselvityksessä vuonna 2009. Tällöin Kuhmoisten kunnanvaltuusto kuitenkin torjui kuntaliitokset. Kuhmoisten asukasluku on (1.1.2014) 2 409 ja pinta-ala 937km². Kuhmoinen sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa ja Jämsän seutukunnassa. Kunnalla on naapurikunta sekä Pirkanmaalla että Päijät-Hämeessä. Kuhmoinen on seutukunnan pienin kunta ja maakunnan pienempiä. Kunnan asutus keskittyy keskustaajamaan Päijänteen rannalla ja valtatie 24:n varteen. Kuhmoinen on yksikielinen suomenkielinen kunta. Kuhmoisten kunnan vaakuna on liitteessä nro 1. Pälkäne Pälkäneen kunta on perustettu vuonna 1866. Pälkäneen ja Luopioisten kunnat lakkautettiin ja uusi kunta perustettiin 1.1.2007 alkaen. Tässä yhteydessä yhtyneen kunnan vaakunaksi tuli Luopioisten kunnanvaakuna Pälkäneen asukasluku on (1.1.2014) 6795 ja pinta-ala 560km². Pälkäne sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja Tampereen seutukunnassa. Kunta sijaitsee maakunnan rajalla ja sillä on naapurikuntia Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Pälkäne on seutukunnan toiseksi pienin kunta Vesilahden jälkeen ja maakunnan pienimpiä. Kunnan asutus on jakautunut kolmeen suureen taajamaan sekä kunnan länsiosien kyliin. Kunnan merkittävin tie on valtatie 12. Pälkäne on yksikielinen suomenkielinen kunta. Pälkäneen kunnan vaakuna on liitteessä nro 1. 8 4.2. Tilastotietoa kunnista Tässä luvussa esitellään kuntia erilaisten tilastojen valossa. Tilastot ovat väkiluvun kehitys, väestöllinen huoltosuhde, taloudellinen huoltosuhde, koulutustaso, loma-asuntojen määrä, työpaikkojen määrän kehitys, työssäkäynti, työpaikkarakenne ja ikäryhmien kehitys. Tilastot ovat Tilastokeskuksen tilastoja, ellei toisin mainita. Väestöllinen huoltosuhde ilmaisee sen, kuinka monta ei-työikäistä ihmistä kunnassa on jokaista sataa työikäistä kohti. Tämä kertoo mm. työvoiman ja verotulojen riittävyydestä tulevaisuudessa. Koko maan huoltosuhde kertoo myös eläkejärjestelmän kestävyydestä. Taloudellinen huoltosuhde puolestaan kertoo ei-työssäkäyvien määrän suhteessa työssäkäyviin. Tätä tarkastelua ei käytetä tässä, koska tulevaisuuden työllisyysastetta ei ole mahdollista ennustaa tarkasti. Työpaikkojen määrät, jakaumat, koulutustaso ja verotulot kertovat kunnan elinkeinoelämästä ja elinvoimaisuudesta. Työssäkäynti kertoo kuntien muodostaman talousalueen rakenteesta ja kuntien talouksien yhteydestä toisiinsa. Loma-asuntojen määrä kertoo matkailun merkityksestä kunnan taloudelle. Ikäluokittaiset tarkastelut kertovat tulevasta palvelutarpeesta. Esimerkiksi käytännössä kaikki 7-15vuotiaat käyvät peruskoulua, joten heidän määränsä perusteella voidaan suunnitella perusopetuksen määrää tulevaisuudessa. Väkiluvun kehitys 2002-2014 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Kangasala 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 23010 23 453 23 910 26 807 27 303 27 733 28 227 28 466 28 635 29 891 30 126 30 345 30 387 Kuhmoinen 2917 2 880 2 838 2 805 2 731 2 703 2 639 2 589 2 554 2 505 2 438 2 409 2 391 Pälkäne 6632 6 693 6 737 6 861 6 895 6 970 6 989 7 012 6 950 6 882 6 838 6 795 6 787 Yhteensä 32559 33026 33485 36473 36929 37406 37855 38067 38139 39278 39402 39549 39565 Väkiluvun kehitys on kunnista ollut selkeän positiivista ainoastaan Kangasalla. Pälkäneellä asukasluku on 2000-luvulla aluksi kasvanut, mutta vuodesta 2009 supistunut. Kuhmoisten asukasluku on supitunut koko 2000-luvun ajan. Alueen kokonaisväestömuutos on Kangasalan ansiosta ollut positiivinen koko tarkastelujakson. 9 Väkiluvun kehitysennuste 2015 - 2040 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Kangasala 30 893 32 200 33 282 34 073 34 704 35 244 Kuhmoinen 2 336 2 196 2 099 2 027 1 966 1 916 Pälkäne 6 861 6 899 6 963 7 035 7 100 7 154 Yhteensä 40 090 41 295 42 344 43 135 43 770 44 314 Edellä kuvattu kehitys jatkuu Tilastokeskuksen vuonna 2012 tekemän ennusteen mukaan siten, että Kangasalan väkiluku jatkaa vahvalla kasvu-uralla, Pälkäneen väkiluku kasvaa hieman ja Kuhmoisten väkiluku jatkaa supistumistaan. Alueen kokonaisväestömuutos olisi edelleen positiivinen, pääasiassa Kangasalan ansiosta, koko ennusteen kattaman ajan. Väestöllinen huoltosuhde 2002 - 2014 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kangasala 51 51 52 52 53 54 55 55 57 58 60 62 Kuhmoinen 72 72 73 72 75 74 76 78 79 83 87 94 Pälkäne 64 65 65 65 66 64 64 65 66 68 70 71 Väestöllinen huoltosuhde tarkoittaa työikäisten määrää suhteessa huollettaviin ikäluokkiin. Väestöllinen huoltosuhde on heikentynyt kaikissa kolmessa kunnassa koko 2000-luvun. Kuhmoisten huoltosuhde on kuitenkin heikentynyt huomattavasti voimakkaammin kuin kahden muun kunnan. 10 Kuntien ja yhdistetty huoltosuhde vuoteen 2040 140 120 100 80 60 40 20 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Kangasala 65 70 72 74 76 77 Kuhmoinen 101 114 123 128 126 119 Pälkäne 75 81 87 93 96 95 68,8 73,8 76,6 80 81,6 81,4 Yhdistetty Väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde heikkenee kaikissa kunnissa myös jatkossa ainakin vuoteen 2030 saakka. Tämän jälkeen heikkeneminen ainakin hidastuu ja kääntynee seuraavalla vuosikymmenellä positiivisempaan suuntaan. Kuhmoisten huoltosuhde on koko tarkastelujakson erityisen vaikea, huollettavien ikäluokkien ollessa suurimmillaan lähes 130% huoltavista ikäluokista. Kolmen kunnan yhdistetty huoltosuhde vuosille 2015-2040 näyttää, että Kangasalan suuri väestö ja kohtuullisena pysyvä huoltosuhde tasapainottaisi tilannetta niin, että kokonaishuoltosuhde nousisi korkeimmillaan vain noin 82:en. Väestön vähimmäiskoulutustaso (%) 2012 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Koko maa Keskiaste 72,3 56,4 63,8 68,6 Korkea-aste 32,5 17,7 22,2 28,7 11 Väestön koulutustaso jakautuu kunnittain siten, että Kangasalla on sekä keskiasteen että korkeaasteen suorittaneita enemmän kuin koko maassa keskimäärin ja Pälkäneellä sekä Kuhmoisissa vähemmän. Loma-asunnot, lkm 2000 2005 4247 4206 2627 2773 3932 4022 Kangasala Kuhmoinen Pälkäne 2010 4498 2979 4060 2013 4609 3040 4179 Kaikissa kunnissa on runsaasti loma-asuntoja. Yhteensä loma-asuntoja vuonna 2013 oli kolmessa kunnassa 11 828 kappaletta. Asukaslukuun suhteutettuna loma-asuntoja on selkeästi eniten Kuhmoisissa, jossa on 1,2 loma-asuntoa jokaista vakituista asukasta kohti. Suuri loma-asuntojen määrä tarkoittaa suurta loma-asukkaiden määrää kunnassa. Loma-asukkaat tuovat yrityksille asiakkaita ja lisäävät yleistä elinvoimaa. Muualla vakituisesti asuvat loma-asukkaat ovat myös potentiaalisia muuttajia kuntaan. Työpaikkojen kokonaismäärä v 2002-2011 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 6 807 8 134 8 217 8 280 8 449 8 694 8 805 8 449 8 835 9 056 Kuhmoinen 886 844 826 779 767 788 775 654 673 692 Pälkäne 1410 1425 1483 2210 2297 2310 2181 2166 2240 2182 Yhteensä 9 103 10 403 10 526 11 269 11 513 11 792 11 761 11 269 11 748 11 930 Kangasala Työpaikkojen määrät ovat 2000-luvulla kasvaneet merkittävästi vain Kangasalla. Kuhmoisissa määrät ovat pääasiassa jatkuvasti vähentyneet ja Pälkäneellä polkeneet paikoillaan. Koko alueen työpaikkojen määrä on pääasiassa kasvanut vuosia 2007-2020 lukuun ottamatta. Tilastoa sekoittavat 2000-luvulla tapahtuneet kuntaliitokset, jotka näkyvät työpaikkojen määrissä harppauksina vuosien välillä. 12 Työpaikat toimialoittain 2011 100 % 2,3 % 4,7 % 2,0 % 4,3 % 90 % 14,4 % 16,8 % 80 % 30,4 % 70 % 23,3 % 20,1 % 60 % Muut 50 % Alkutuotanto Jalostus 40 % 62,6 % 58,8 % 60,3 % Kangasala Kuhmoinen Pälkäne 30 % Palvelut 20 % 10 % 0% Toimialoittain tarkasteltuna kaikissa kunnissa on noin 60% työpaikoista palvelualoilla. Kangasalla sen sijaan jalostuksen työpaikkojen osuus on muita kuntia korkeampi, lähinnä alkutuotannon kustannuksella. Työpaikkaomavaraisuus (%) 2002-2011 95,0 90,0 85,0 80,0 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 2002 2006 2010 2011 Kangasala 64,3 66,5 66,7 66,9 Kuhmoinen 90,7 86,5 80,5 83,7 Pälkäne 79,9 81,8 80,4 78,9 Työpaikkaomavaraisuus on Pälkäneellä ja Kuhmoisissa korkea, Kangasalla puolestaan matala. Kuhmoisten työpaikkaomavaraisuus on 2000-luvulla pienentynyt jonkin verran, muiden kuntien osalta muutokset eivät ole merkittäviä. Kangasalan luku on tyypillinen kehyskunnalle, josta 13 käydään muualla töissä. Kuhmoisten ja Pälkäneen luvut ovat puolestaan tyypillisiä maaseutukunnille, joista käydään vähän töissä kunnan ulkopuolella. Työssäkäynti kuntien välillä vaihtelee. Kangasalan ja Pälkäneen välillä työssäkäynti on huomattavasti vilkkaampaa kuin työssäkäynti Kuhmoisiin tai Kuhmoisista kummastakaan kunnasta. Työssäkävijät Uudessa kunnassa Yhteensä, 16935 jotka käyvät työssä (missä) Uusi kunta 7775 Tampere 6879 Valkeakoski 255 Pirkkala 210 Helsinki 206 Hämeenlinna 193 Työpaikat Uudessa kunnassa Yhteensä, 11436 joissa käydään työssä (mistä) Uusi kunta 7775 Tampere 2116 Orivesi 164 Nokia 145 Valkeakoski 136 Lempäälä 124 Kun tarkastellaan yhdistyneen kunnan työpaikkoja ja työssäkäyntiä, havaitaan että yhteensä kunnassa olisi (vuoden 2012 tiedoilla) 11436 työpaikkaa ja niissä kävisi 7775 kunnan asukasta. Kunnassa olisi puolestaan 16935 työssäkävijää, joista sama 7775 kävisi kunnan alueella työssä. 14 Yhdistyneen kunnan työpaikkaomavaraisuus olisi edelleen heikko. Tampere olisi selkeästi merkittävin työssäkäyntikunta ja tamperelaiset suurin kunnan alueella työssäkäyvä ryhmä. Työttömyys-% 2002-2014 21 19 17 15 13 11 9 7 5 Kangasala 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 9,3 9,4 8,9 8,3 6,9 5,8 6,8 10,1 9 7,4 8,8 10,3 11,3 Kuhmoinen 16,8 18,4 17,5 18 17,4 13,8 13,6 20,3 16,2 14,4 15,2 14,6 13,7 Pälkäne 9,2 8,4 8,2 8,9 7,5 6,2 7,4 10,5 10,6 8,8 9,5 10,6 10,6 Koko maa 9,1 9,0 8,8 8,4 7,7 6,9 6,4 8,2 8,4 7,8 7,7 8,2 8,7 Työttömyysasteet ovat kunnissa kehittyneet hyvin eri suuntiin 2000-luvulla. Pälkäneen ja Kangasalan työttömyysasteet ovat olleet alimmillaan vuonna 2007, nousseet taantumassa 20082009, palautuneet alaspäin vuosiksi 2010 ja 2011 ja sen jälkeen olleet nousussa. Kuhmoisissa sen sijaan työttömyys on ollut hyvin korkea lähes koko 2000-luvun. Vuoden 2010 jälkeen trendi on kuitenkin ollut laskeva. 15 0-6-vuotiaiden määrän kehittyminen 2011-2020 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2011 2015 2020 Kangasala 2978 2999 3022 Kuhmoinen 118 108 97 Pälkäne 485 453 435 Yhteensä 3581 3560 3554 0–6-vuotiaiden määrät ovat kehittymässä kunnissa eri suuntiin. Kangasalla tämän ikäisten määrien ennakoidaan kasvavan hieman vuoteen 2020 mennessä kun samaan aikaan vastaavan ikäisten määrien ennakoidaan vähenevän muissa kunnissa. Kokonaisuutenakin tarkasteltuna näiden ikäluokkien määrät pienenevät hitaasti. 7-15-vuotiaiden määrän kehittyminen 2011-2020 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2011 2015 2020 Kangasala 3518 3833 4068 Kuhmoinen 158 156 144 Pälkäne 727 725 717 Yhteensä 4403 4714 4929 7–15-vuotiaiden määrät ovat, samoin kuin nuorempienkin määrät, kehittymässä kunnissa eri suuntiin. Tämä joukko on kuitenkin vuoteen 2020 mennessä kuitenkin edelleen kokonaisuutena nopeasti kasvava. 16 16-64-vuotiaiden määrän kehittyminen 2011-2020 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2011 2015 2020 Kangasala 18502 18355 18560 Kuhmoinen 1348 1135 1009 Pälkäne 4004 3846 3727 Yhteensä 23854 23336 23296 Työikäisten määrät ovat nuoremmista ikäryhmistä poiketen kehittymässä myös Kangasalla heikosti. Kokonaisuutena työikäisten joukko pienenee vuoteen 2020 mennessä hieman. Kuhmoisissa väheneminen on kuitenkin jopa 25%:n luokkaa vuosikymmenen aikana. 65-74-vuotiaiden määrän kehittyminen 2011-2020 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2011 2015 2020 Kangasala 2838 3324 3680 Kuhmoinen 433 475 471 Pälkäne 874 996 1096 Yhteensä 4145 4795 5247 65–74-vuotiaiden määrät ovat kasvamassa kaikissa kunnissa paitsi Kuhmoisissa, jossa lukumäärä kääntynee jo vuosikymmenen lopulla laskuun. Kokonaisuutena määrät kasvavat neljänneksen vuosikymmenen mittaan. 17 Yli 74-vuotiaiden määrän kehittyminen 2011-2020 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2011 2015 2020 Kangasala 2055 2382 2870 Kuhmoinen 448 462 475 Pälkäne 792 841 924 Yhteensä 3295 3685 4269 Yli 74-vuotiaiden määrät ovat kasvamassa kaikissa kunnissa koko tarkastelujakson ajan. Nopeinta kasvu on Kangasalla, jossa tämän ikäisten määrä kasvaa lähes 40% vuosikymmenen aikana. Koko alueella kasvu on hieman alle kolmanneksen luokkaa. Kuhmoisissa kasvu on vuosikymmenellä hyvin vähäistä. 4.3. Kuntien luottamuselinorganisaatiot Kangasala Kangasalan luottamuselinorganisaatio koostuu pakollisista elimistä (kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta), kuudesta lautakunnasta ja yhdestä liikelaitoksen johtokunnasta. Kunnassa on lisäksi useita muita, pienempiä elimiä. Näistä merkittävimmät ovat vanhusneuvosto, nuorisovaltuusto ja vammaisneuvosto. Kangasalan kunnalla on edustajia lisäksi useissa ylikunnallisissa elimissä. Näitä ovat mm. Tampereen kaupungin Osaamis- ja elinkeinolautakunta, Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto, Tampereen seudun joukkoliikennelautakunta, Valkeakosken aluesairaalan johtokunta, Pirkanmaan liiton edustajisto, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto jne. 18 Kuhmoinen Kuhmoisten luottamuselinorganisaatio koostuu pakollisista elimistä ja kolmesta lautakunnasta. Kunnassa toimii lisäksi vanhusneuvosto ja yhtenäiskoululla johtokunta. Näiden lisäksi Kuhmoisilla on edustus muutamissa ylikunnallisissa elimissä, esimerkiksi Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnassa, Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhtymäkokouksessa, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa, Keski-Suomen liiton edustajainkokouksessa, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuustossa, Keurusselän ympäristölautakunnassa, maaseutuhallinnon yhteistoimintaryhmässä jne. 19 Pälkäne Pälkäneen luottamuselinorganisaatio koostuu pakollisista elimistä ja viidestä lautakunnasta. Lisäksi kunnassa toimii vanhusneuvosto. Pälkäneen kunnalla on edustajia lisäksi useissa ylikunnallisissa elimissä. Näitä ovat mm. Tampereen kaupungin Osaamis- ja elinkeinolautakunta, Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto, Kangasalan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta, Valkeakosken aluesairaalan johtokunta, Pirkanmaan liiton edustajisto, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto jne. 20 4.4. Kuntien toimintaorganisaatiot Kangasala Kangasalan kunta koostuu kunnan johdosta, kahdesta toimialasta ja liiketoimintayksikkö Oksasta. Toimialat jakaantuvat edelleen palvelukeskuksiin. 21 Kuhmoinen Kuhmoisten kunnan organisaatio koostuu kolmesta toimialasta. Hallinto-osasto vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tilaamisesta. Toimialojen ulkopuolella toimii kehittämisasiamies, joka vastaa kunnan elinkeinotoimesta ja kehittämistyöstä. Kunta hankkii yhdyskuntasuunnittelun palveluita Pälkäneen kunnalta ja aluearkkitehti kuuluu toiminnallisesti tekniselle osastolle. Pälkäne Pälkäneen kunnan organisaatio koostuu kolmesta toimialasta ja suoraan kunnanjohtajan alla toimivasta aluearkkitehtitoiminnasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tilaaminen kuuluu kunnanjohtajalle. 22 4.5. Kuntakonsernit Kangasala Kangasalan kuntakonserniin kuuluu 14 kunnan kokonaan suoraan tai välillisesti omistamaa yhteisöä, 10 osakkuusyhteisöä ja viisi kuntayhtymää, joissa kunnalla on pieni omitusosuus. 23 Kuhmoinen Kuhmoisten kuntakonserni koostuu kahdesta kunnan kokonaan omistamasta yhteisöstä ja kolmesta osakkuusyhteisöstä. Kunta on jäsenenä neljässä kuntayhtymässä. Nämä ovat KeskiSuomen liitto, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja Päijät-Hämeen koulutuskonserni. 100% kunnan hallinnassa Kuhmoisten kunnan vuokrakiinteistöt Oy Kuhmoisten Päijälänkoti As Oy 20-50% kunnan hallinnassa (omistusosuus prosentteina) Kiinteistöosakeyhtiö Hokkalanperä 35 Asunto Oy Peltohokkala 25,6 Kiinteistö Oy Pohjoisportti 35,5 Pälkäne Pälkäneen kuntakonserniin kuuluu kaksi kokonaan kunnan omistamaa yhteisöä ja 11 osakkuusyhteisöä. Kunta on jäsenenä viidessä kuntayhtymässä. Nämä ovat Pirkanmaan 24 sairaanhoitopiiri, Hämeen päihdehuollon ky, Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä, Pirkanmaan liitto ja Koulutuskeskus Tavastia. 100% kunnan hallinnassa Pälkäneen Aluelämpö Oy Pälkäneen Asuntotuotanto Oy 4.6. 20-50% kunnan hallinnassa (omistusosuus prosentteina) Koy Luopioisten Pienteollisuustalo 48,65 Luopioisten Vesihuolto Oy 42,50 As Oy Tiilivakki 40,19 As Oy Kyläkantola 37,10 As Oy Luopioisten Retkipirtti 31,79 As Oy Luopioisten Kokinrivi 30,40 As Oy Aitoonrivi 26,57 As Oy Rantakukkia 26,48 As Oy Luopioisten Retkitie 25,73 As Oy Luopioisten Kyynärötarha 23,42 Koy Pälkäneen Liikekeskus 20,02 Kuntalaisvaikuttaminen, demokratia ja kansalaisyhteiskunta Kangasala Kunnallisvaaleissa 2012 Kangasalan äänestysprosentti oli 61,7%. Äänestysaktiivisuus laski edellisistä kuntavaaleista hieman. Tällöin aktiivisuus oli 63,7%. Kangasalla on valtuustopaikkoja 51 ja tulos oli vaalien 2012 perusteella seuraava. Puolue Prosenttia Paikkoja KOK 27,6 15 SDP 24,6 13 KESK 14,2 7 PS 11,7 6 KD 9,9 5 VIHR 6,6 3 VAS 4,8 2 Kangasalla toimii lähes 500 aktiivista yhdistystä, jotka ovat toimittaneet yhteystietonsa kuntaan ja järjestävät toimintaa kuntalaisille. Näihin kuuluvat myös kyläyhdistykset, joita kunnassa toimii lähes 30 kappaletta. Kangasalalaiset ovat aktiivisesti yhteydessä kunnanvaltuutettuihin ja osallistuvat myös suoraan kansalaisvaikuttamiseen. Kangasalan alueella ilmestyy kaksi sanomalehteä. Nämä ovat Kangasalan Sanomat ja SydänHämeen Lehti. Sydän-Hämeen Lehti on suuntautunut enemmän Pälkäneelle, mutta uutisoi aktiivisesti myös Kangasalan tapahtumista. Kangasalla toimii vanhusneuvosto, nuorisovaltuusto ja vammaisneuvosto. Nämä elimet toimivat aktiivisesti edistäen eturyhmiensä asioita kunnan suuntaan. Kuhmoinen 25 Kunnallisvaaleissa 2012 äänestysaktiivisuus oli 66 %. Aktiivisuus laski hieman edellisistä vaaleista, jolloin se oli 68 %. Kuhmoisten valtuustossa on 21 paikkaa ja jakauma vaalin perusteella on seuraava. Puolue Prosenttia Paikkoja KESK 32,9 7 KOK 29,3 6 SDP 20,6 4 PS 13,5 3 KD 3,5 1 Lautakuntien lisäksi kunnassa toimii yhtenäiskoululla johtokunta. Virallisten luottamuselinten lisäksi kunnassa toimii vanhusneuvosto. Kuhmoisissa ilmestyy kerran viikossa paikallinen Kuhmoisten Sanomat. Lehden pääasiallinen levikkialue on Kuhmoisten kunnan alue, mutta merkittävä osa tilaajista asuu muualla eteläisessä Suomessa. Kunta järjestää myös kuntalaistilaisuuksia, joissa kuntalaisilla on mahdollisuus esittää näkemyksiään tärkeiksi katsomiinsa asioihin. Pienessä kunnassa kunnan hallinto on ns. lähellä kuntalaista, jolloin kuntalaisten on helppo lähestyä kunnan virkamiehiä ja luottamushenkilöjohtoa. Kuhmoisten kunnan aktiivinen kolmannen sektorin toiminta tukee kuntalaisvaikuttamista. Lukuisat yhdistykset toimivat kunnan kanssa yhteistyössä järjestäen kuntalaisille suunnattuja tilaisuuksia ja aktiivista vapaa-ajantoimintaa. Kuntalaisvaikuttaminen tapahtuu näin myös yhdistysten kautta. Pälkäne Kunnallisvaaleissa 2012 Pälkäneen kunnan äänestysprosentti oli 64,4 %. Äänestysprosentissa oli hienoista laskua, sillä kunnallisvaaleissa 2008 äänestysprosentti oli 68,2 %. Pälkäneellä valtuustopaikkoja on 27. Vuoden 2012 kunnallisvaalien tulos oli seuraava: Puolue Prosenttia Paikkoja KOK 32,0 9 KESK 26,0 8 SDP 18,6 5 PS 13,8 4 VAS 5,8 1 VIHR 2,0 0 KD 1,8 0 Perinteisen vaaliosallistumisen ohella kuntalaisilla on myös muita osallistumis- ja vaikuttamiskanavia. Kunnassa toimii useita aktiivisia kansalaisjärjestöjä ja kylissä toimivat kyläyhdistykset järjestävät toimintaa etenkin kesäisin. Pälkäneen kunnassa toimii Vanhusneuvosto, joka on kuntalaisten vaikutuskanava erityisesti ikääntynyttä väestöä koskevissa asioissa. Kunnassa ollaan aloittamassa nuorisovaltuustotoimintaa jossain muodossa kuntalain muutoksen myötä. Sydän-Hämeen Lehti on yksipäiväinen tilattava paikallislehti, joka kirjoittaa aktiivisesti kunnan asioista ja tehdyistä päätöksistä. Lehden pääasiallisia levikkialueita ovat Kangasala ja Pälkäne. 4.7. Elinkeinot, työllisyys ja elinvoima Kangasala 26 Kangasalan yritysrakenne on hyvin monipuolinen, kunnassa toimii satoja yrityksiä eri toimialoilla ja yrityskannan uusiutuminen on nopeaa. Kunnan tärkeimmät toimialat työpaikoissa mitattuna ovat teollisuus sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Kangasalan lähitulevaisuuden merkittävin hanke on tieyhteyden todennäköinen rakentuminen Tampereen Hervannasta Kangasalle ja tähän yhteyteen tukeutuvan alueen kehittyminen merkittäväksi yritysalueeksi. Yritysalueet ovat kehittymässä lähitulevaisuudessa muuallakin Kangasalla. Tämän mahdollistaa osittain tuleva Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 ja osittain kunnan oma panostaminen yritysalueiden kehittämiseen. Kangasala on toisaalta vahvasti Tampereeseen kiinnittynyt kaupunkimainen kunta, toisaalta kunnalla on myös laajoja maaseutumaisia alueita. Nämä alueet ovat pääasiassa peräisin kuntaliitoksista, joissa maaseutukunnat Sahalahti ja Kuhmalahti liittyivät Kangasalaan. Kunnan kehitys on painottunut hyvin paljon Tampereen rajan tuntumaan ja kehitys on maaseutualueilla heikompaa, paikoin jopa negatiivista. Vapaa-ajan asuminen tuo elinvoimaa ja yritystoiminnan mahdollisuuksia maaseutumaisille alueille huomattavia määriä. Kangasalalaiset käyvät työssä eniten Tampereella ja vasta toiseksi eniten Kangasalla. Työssäkäynti myös muualla kaupunkiseudulla on vilkasta. Työpaikkaomavaraisuus on alle 70%, mutta osuus on kasvanut 2000-luvulla. Kangasalla on n. 9000 työpaikkaa. Määrä on kasvanut tasaisesti kunnan kehityksen tahdissa lukuun ottamatta lyhyttä laskua vuosien 2008-2009 taantumassa. Työttömyys on Kangasalla kohtuullista. Työttömyysaste on vaihdellut talouden yleisen kehityksen mukana, mutta pysynyt muuta Pirkanmaata paremmalla tasolla. Työttömyys on kuitenkin koko maan tasoa korkeampi. Kangasalla koulutustaso on kuntajoukon korkein. Vähintään korkea-asteen koulutus on noin 32 % väestöstä ja vähintään keskiasteen koulutus noin 72 % väestöstä. Kangasalan työikäisen väestön ennakoidaan pysyvän kohtalaisen samana 2010-luvulla. Kunnan yritysten kannalta työvoiman saatavuus on turvattu, koska kaupunkiseudulla on tarjolla työvoimaa helposti yli kuntarajojen. Kuhmoinen Kunnan tärkeimmät toimialat työpaikoissa mitattuna ovat maa- metsä- ja kalatalous sekä teollisuus. Maa- ja metsätalouden osuus on hitaasti pienentynyt vuosi vuodelta, mutta ala on edelleen merkittävä työllistäjä kunnassa. Kuhmoisten kunnassa on 233 (tilastokeskus 2013) toimiva yritystä joista suurimpia ovat muun muassa Meltex Oy, Puulon Oy, Kuhmoisten maa- ja kiinteistö Oy, Roselli Oy, Kuhmoisten osuuspankki sekä K-market Kippari ja S- market Kuhmoinen. Pääosin kunnan yrityskanta muodostuu pienistä yhden tai kahden henkilön monialaisista yrityksistä. Merkittävän liikevaihdon lisän yrityksille tuovat kunnan lähes 10 000 vapaa-ajan asukasta. Kuhmoisten kunta ei ole merkittävästi laajentamassa olemassa olevia kehittyneitä alueitaan. Kunta on kaavoittamassa pieniä alueita kunnan keskustaajaman läheisyydessä. Alueet on pääsääntöisesti tarkoitettu asumiskäyttöön. Viime vuosien aikana kunta on panostanut vahvasti kunnan elinvoiman edistämiseen. Suurimpina hankkeina on ollut vuonna 2014 valmistunut kaukolämpöverkko, käynnissä oleva keskustan 27 pääväylän Toritien saneeraus ja Koskenpartaan ja Satamarinteen kaavahankkeet. Kuhmoinen on ollut vuodesta 2008 mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa. hankkeen avulla pyritään näyttämään esimerkkiä muille toimijoille ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kuhmoislaiset käyvät työssä pitkälti omassa kunnassaan. Tärkein kunnan ulkopuolinen työssäkäyntialue on Jämsä. Muita alueita ovat Lahti ja Padasjoki. Työpaikkaomavaraisuus on yli 80%. Kuhmoisissa on n. 690 työpaikkaa. Määrä on laskenut tasaisesti väestön supistumisen kanssa lukuun ottamatta vuosina 2008-2009 tapahtuneen romahduksen jälkeistä lyhyttä elpymistä. Työttömyystilanne on Kuhmoisissa vaikea, taso on kuntajoukon korkein ja pysytellyt muuta maata korkeammalla tasolla viime vuosina. Työttömyys on kunnassa kuitenkin tällä hetkellä paremmalla tasolla kuin lähes koko 2000-luvulla. Tämä johtuu pitkälti työikäisen väestön eläköitymisestä, jolloin työttömistä on tullut eläkeläisiä. Työttömyys on kuitenkin edelleen yli 13 % työvoimasta ja siten kuntajoukon korkein. Kuhmoislaisten koulutustaso on kuntajoukon matalin. Vähintään korkea-asteen koulutus on noin 17 % väestöstä ja vähintään keskiasteen koulutus noin 56 % väestöstä. Kuhmoisten työikäisen väestön ennakoidaan vähenevän n. 1300:sta n. 1000:en 2010-luvun kuluessa. Tämä aiheuttaa mahdollisesti työvoimapulaa paikallisille yrityksille ja mahdollisesti vaikeuksia hoivapalveluiden tuottamiseen samaan aikaan kasvavalle ikäväestölle. Pälkäne Pälkäneen yritysrakenne on monipuolinen. Alueen suurimmat työllistäjät ovat Pälkäneen kunta ja Kangasalan kunta, Kangasalan tuottaessa Pälkäneen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kuntien lisäksi muita yhtä merkittäviä työllistäjiä ei ole, vaan kunnassa on useita keskisuuria työllistäjiä. Näistä viisi suurinta ovat Aitoon koulutuskeskus, Anna Tapion koulu, Celsa Steel Service, Artekno EPS ja Sappeen matkailualue. Näistä jokaisen työpaikkamäärä on noin 50 htv. Suurimpien työllistäjien joukossa on kaksi yksityistä oppilaitosta, kaksi teollisuusyritystä ja yksi matkailupalvelukeskus. Yritysten lisäksi myös maataloudella on merkittävä rooli Pälkäneen elinkeinoissa. Matkailu ja aktiivinen loma-asuminen tuovat kunnan yrityksille merkittävän osan liikevaihdosta etenkin kesäisin. Kunnan tärkeimmät toimialat työpaikoissa mitattuna ovat maametsä- ja kalatalous sekä teollisuus. Kunta on kaavoittamassa tällä hetkellä keskikokoista asuinaluetta kuntakeskuksen läheisyyteen. Alueella voi tulevaisuudessa asua jopa satoja ihmisiä. Lisäksi kunta on hankkimassa maa-alueita uusien yritysalueiden kaavoittamiseksi valtatien 12 läheisyyteen. Kunnan kehittyminen tapahtuu olemassa olevien taajamien läheisyydessä. Kunnan kehittymistä uhkaa Tavasen tekopohjavesihanke ja merkittävän alueen varaaminen tärkeäksi pohjavesireserviksi. Molemmat heikentäisivät suoraan elinkeinoelämän kehitysmahdollisuuksia, sillä pohjavettä mahdollisesti uhkaava toiminta täytyisi tällöin sijoittaa muualle. Yritysten näkymät Pälkäneellä ovat yleisesti ottaen hyvät, Celsa Steel Service on pälkäneläisenä yrityksenä tuore, koska yritys osti Tammet Oy:n omistuksessa olleen toimipisteen vasta vuoden 2014 aikana. Sappeen matkailualueen on tarkoitus laajentaa toimintaansa lähivuosina, minkä pitäisi näkyä nykyistä enemmän ympärivuotisina työpaikkoina. Oppilaitosten tilanne on vaikeampi, 28 koska valtion muuttuvasta sääntelystä johtuen yksityisten oppilaitosten toiminta vaikeutunee lähitulevaisuudessa. Pälkäneläiset käyvät työssä pääasiassa Pälkäneellä, työpaikkaomavaraisuus on 2000-luvulla vaihdellut 80%:n molemmin puolin. Kunnan ulkopuolinen merkittävin työssäkäyntialue on muu Tampereen seutu, etenkin Tampere ja Kangasala. Pienempiä, mutta huomattavia alueita ovat Valkeakoski ja Hämeenlinna. Pälkäneellä on n. 2200 työpaikkaa. Määrä on edelleen alhaisempi kuin ennen taantumaa vuonna 2007, jolloin työpaikkoja oli yli 2300. Määrä on kuitenkin pysynyt melko tasaisena ottaen huomioon työ- ja yrittäjäikäisen väestön samana pysymisen 2000-luvulla ja laskun vuoden 2009 jälkeen. Työttömyys on Pälkäneellä ollut 2000-luvulla maltillista huolimatta pitkään jatkuneesta taantumasta. Työttömyyden taso on taantuman aikana ollut pääasiassa noin 10%. Työttömyys on Pälkäneellä painottunut ikääntyneisiin ja pitkäaikaistyöttömiin, joita molempia oli syksyllä 2014 lähes puolet kaikista työttömistä. Kunnan työttömyys on koko maata korkeammalla tasolla. Pälkäneen kunnan talouden kannalta tilanne on heikko, jos merkittävä osa työttömistä on sellaisia, joiden työmarkkinatuen maksuun kunnan on osallistuttava. Työikäisen väestön määrän väheneminen on 2010-lvuulla myös Pälkäneen ongelma, lasku on kuitenkin kohtuullisen hidasta, vain yhden prosentin luokkaa vuosittain. Työikäisen väestön väheneminen vaikuttaa verotulojen vähenemiseen ja toisaalta osaavan työvoiman saatavuudessa voi tulevaisuudessa ilmetä yrityksillä ja kunnalla ongelmia. Pälkäneen alue on kuitenkin Tampereeseen läheisenä hyvässä asemassa työvoiman hankinnassa. Verotulojen kannalta kunnalle olisi kuitenkin tärkeää pystyä houkuttelemaan työssäkäyviä myös muuttamaan kuntaan. 4.8. Kuntien välinen yhteistyö Kolme kuntaa tekevät keskenään melko vähän yhteistyötä. Tällä hetkellä pelkästään nämä kolme kuntaa kattavaa toimintaa ei ole käynnissä. Kunnilla on myös vähän yhteisiä kuntayhtymäjäsenyyksiä. Kuhmoinen kuuluu Pirkanmaalla vain sairaanhoitopiiriin, mutta on muilta osin suuntautunut Keski-Suomeen. Kangasala ja Pälkäne ovat puolestaan vahvasti suuntautuneet Pirkanmaalle. Kangasala on voimakkaasti suuntautunut erityisesti Tampereelle, Pälkäne on suuntautunut pääasiassa myös Tampereelle, mutta myös Valkeakoskelle ja pieneltä osin Hämeenlinnaan kuntayhteistyössä. Merkittävää yhteistyötä on kuitenkin Kangasalan ja Pälkäneen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen yhteistoiminta-alueena. Yhteistyö tosin supistuu vuoden 2015 alussa kun ympäristöterveydenhuollon palvelut siirtyvät Tampereen kaupungin järjestämiksi. Kangasala tuottaa Pälkäneelle myös jonkin verran tukipalveluita kuten palkanlaskentaa. Samoin osa tietojärjestelmistä on hankittu yhteistyössä. Pälkäne järjestää Kuhmoisten yhdyskuntasuunnittelupalvelun. Pälkäneen aluearkkitehti työskentelee osan ajastaan Kuhmoisten kunnalle. Pälkäneen ja Kangasalan kunnilla on historiaa myös muutamissa seutuyhteistyönä toteutetuista hankkeista. Kunnat kehittävät edelleen esimerkiksi Sappeen matkailualuetta osittain yhteistyössä. 4.9. Kuntien yhteistyö muiden kuntien kanssa Kangasala 29 Kangasala kuuluu Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymään. Tampereen kaupunkiseudun kuntien välistä yhteistyötä on tehty vapaamuotoiselta pohjalta 1960-luvulta alkaen. Yhteistyötä syvennettiin vuonna 2005 valmistuneella seutustrategialla. Strategiaa toteuttamaan perustettiin vuonna 2006 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. Kuntayhtymän perustajakuntia olivat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Orivesi liittyi kuntayhtymän jäseneksi vuoden 2009 alusta. Kuntayhtymä on luonteeltaan poliittisesti ohjattu kehittämisorganisaatio. Keskeisimmät tehtävät liittyvät seutustrategian toteutukseen. Kaupunkiseudun strategian lähtökohtina ovat seututason vahvistuminen, aktiivinen yhteistyö ja luottamuksen kanavointi tuloksiksi. Yhteistyön keskeiset osaalueet ovat yhdyskuntarakenteen seudullinen suunnittelu, palvelujen kehittäminen ja elinkeinoyhteistyö. Seudullisen yhteistyön toteuttamista maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa tukee valtion ja jäsenkuntien solmima MAL-aiesopimus. Osa kaupunkiseudun yhteistyöhankkeista valmistellaan kaupunkiseudun kuntayhtymän ulkopuolella. Tällöinkin kaupunkiseudun kuntayhtymä tarjoaa foorumin yhteisistä asioista keskustelulle. Seutuyhteistyön organisoinnissa tulee ottaa huomioon myös lukuiset muut yhteistyöorganisaatiot, joiden puitteissa yhteistyötä tehdään. Näitä ovat muun muassa elinkeinoyhtiö Tredea, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pirkanmaan liitto, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Yhteistyötä tehdään sopimuksiin pohjautuen myös useissa eri palveluissa. Kehyskuntien yhteistyömuotoja ovat lisäksi mm. Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy, Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö Pirteva, Työterveyspalvelu Viisari, Pirkan Opisto ja maaseutuhallinto. Kansalaisopiston toiminnot on siirretty sopimuksin Valkeakoski-opiston alaisuuteen 1.1.2013 alkaen. Kangasala on mukana Hämeenlinnan kaupungin koordinoimassa Suomen kasvukäytävä – hankkeessa (aiemmin HHT-hanke). Kuhmoinen Kuhmoinen tekee merkittävää yhteistyötä Jämsän kaupungin kanssa. Jämsä tuottaa Kuhmoisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kokonaan lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuollon palveluita, jotka kunnan puolesta tuottaa Keuruun kaupunki. Kuhmoinen tekee yhteistyötä Jämsän kanssa myös tietohallinnon järjestämisessä. Jämsän kaupunki tuottaa ostopalveluna Kuhmoisten kunnan tietohallintopalvelut. Kuhmoinen kuuluu lukuisiin kuntayhtymiin ja vastaaviin yhteistyöorganisaatioihin. Näistä merkittävimmät ovat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen liitto, Lahden Ammattikorkeakoulu Oy ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Pälkäne Pälkäneen kunta tekee merkittävää yhteistyötä Kangasalan lisäksi Tampereen ja Valkeakosken kaupunkien kanssa. Tampere tuottaa Pälkäneelle mm. ammatillisen koulutuksen palveluita, ympäristöterveydenhuollon palveluita pelastustoimen palveluita ym. pienempiä kokonaisuuksia. Valkeakosken kaupungin kanssa Pälkäne tekee yhteistyötä mm. aikuislukiokoulutuksessa ja kansalaisopistotoiminnassa. Maaseutuhallinnon palvelut myös Pälkäneelle tuottaa Oriveden kaupunki. 30 Kuntayhtymistä merkittävimmät ovat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pirkanmaan liitto, Valkeakosken koulutuskuntayhtymä ja Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Pälkäne on Kangasalan tapaan mukana Suomen kasvukäytävä –hankkeessa. 31 5. Palvelurakenne 5.1. Kangasalan palvelurakenne Kangasalan kunta tuottaa itse suuren osan järjestämistään palveluista. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen palvelut Kangasalle tuottaa Tampereen kaupunki samoin kuin ympäristöterveydenhuollon palvelut vuoden 2015 alusta lukien. Maaseutupalvelut Kangasalan kunnalle tuottaa Oriveden kaupunki. Kangasalan organisaatio koostuu kunnan johdosta, liiketoimintayksiköstä ja kahdesta toimialasta. Toimialat jakaantuvat edelleen palvelukeskuksiin, palvelualueisiin ja palveluyksiköihin. Kunnanjohtajan kanssa kunnan johdossa ja hänen sijaisenaan toimii kehitysjohtaja. Sivistystoimi tuottaa varhaiskasvatuksen palvelut, opetuspalvelut alakoulusta lukioon, kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut ja vapaa-aikapalvelut. Kansalaisopistotoiminnan järjestää Valkeakosken kaupunki. Esiopetusta järjestetään sekä varhaiskasvatuksessa että kouluissa. Kangasalla toimii 16 peruskoulua, joista kaksi toimii vain yläkouluna ja yksi ala- ja yläkoulun yhdistävänä yhtenäiskouluna. Kunnassa toimii yksi lukio. Varhaiskasvatusta järjestetään 18 päiväkodissa ja neljässä avoimen varhaiskasvatustoiminnan yksikössä. Kunnassa toimii n. 15 perhepäivähoitajaa. Lisäksi kunnassa toimii neljä yksityistä päiväkotia sekä n. 40 yksityistä perhepäivähoitajaa. Kirjastopalvelut toimivat pääkirjastossa, neljässä lähikirjastossa ja kirjastoautossa. Kulttuuripalvelut järjestää taidekasvatusta ja tukee taideja kulttuuritoimintaa. Kulttuuripalvelut järjestää myös erilaisia tapahtumia yhteistyössä kunnan eri tahojen ja muiden kunnassa toimivien kanssa. Vapaa-aikapalvelut järjestää nuorisotyötä ja liikuntapalveluita. Palvelukokonaisuus tekee yhteistyötä kunnan eri toimijoiden (koulut, sote) kanssa ja järjestää runsaasti erilaista toimintaa leireistä nuorisotiloihin ja liikuntapaikoista etsivään nuorisotyöhön. Tekninen keskus vastaa kunnan maankäytön hallinnasta, yhdyskuntatekniikan rakentamisesta, vesihuollosta, rakentamisen ohjaamisesta ja ympäristönsuojelusta. Sen tehtäviin kuuluu maapolitiikan toteuttaminen, maankäytön suunnittelu, vesihuollon, katujen ja muiden yleisten alueiden suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito, rakentamiseen ja ympäristönsuojeluun liittyvien lupien käsittely sekä paikkatietorekisterin ja kartaston ylläpitoon liittyvät tehtävät. Palvelualueet ovat kaavoitus, paikkatieto ja mittaus, rakennusvalvonta, yhdyskuntatekniikka, ympäristönsuojelu sekä Kangasalan Vesi –liikelaitos ja Kuhmalahden vesilaitos. Sosiaali- ja terveyskeskus järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Kangasalan ja Pälkäneen kuntien asukkaille vastuukuntamallilla. Tampere järjestää vastuukuntana ympäristöterveydenhuollon palvelut 1.1.2015 alkaen yhteistoiminta-alueella, johon kuuluvat Tampere, Orivesi, Kangasala, Pälkäne, Valkeakoski, Urjala ja Akaa. Perusterveydenhuollon yö- ja viikonloppupäivystys järjestetään Valkeakosken aluesairaalassa. Sosiaali- ja terveyskeskus muodostui vielä vuonna 2014 seitsemästä palvelualueesta. Kun ympäristöterveydenhuolto siirtyi 1.1.2015 Tampereen kaupungin vastuulle, palvelualueita on kuusi: hallinto ja talous, vanhuspalvelut, terveyspalvelut, psykososiaaliset palvelut, sosiaalityön palvelut ja työterveyshuolto. Terveyspalveluita järjestetään kahdeksalla terveysasemalla, joista yhdessä ei ole lääkärin vastaanottoa. Sosiaalihuollon palveluita järjestetään useissa toimipisteissä Kangasalan 32 keskustassa ja Pälkäneellä kunnanvirastolla. Vanhus-, vammais- ja psykososiaalisen tuen palvelua järjestetään useissa toimipisteissä yhteistoiminta-alueella. Työterveyshuoltoa järjestetään Kangasalan keskusterveysasemalla vuoden 2014 loppuun saakka ja tämän jälkeen Suoramalla uusissa tiloissa. Liiketoimintayksikkö Oksa järjestää Kangasalan hallinto-, talous-, toimisto-, tietotekniikka-, siivous-, ruoka-, tila-, liikenne- ja lakipalvelut. Yksikkö toimii kunnan pääasiallisissa toimipisteissä kunnanvirastoissa 1, 2 ja 3 sekä virastotalolla ja terveyskeskuksessa. Siivous- ja ruokahuoltoa järjestetään kaikissa kunnan tiloissa lukuun ottamatta Pälkäneen alueella toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon tiloja. Ruokahuollossa toimii tällä hetkellä 15 valmistuskeittiötä ja 21 palvelukeittiötä. 5.2. Kuhmoisten palvelurakenne Kuhmoinen tuottaa itse noin puolet järjestämistään palveluista. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa kunnalle Jämsän kaupunki vastuukuntamallilla pois lukien ympäristöterveydenhuollon palvelut, jotka kunnalle tuottaa Keuruun kaupunki. Myös maaseutuhallinnon palvelut Kuhmoisiin tuottaa Keuruun kaupunki. Kuhmoisten kunnan organisaatio koostuu hallinto-osastosta, sivistystoimesta ja teknisestä toimesta. Toimialoista erillisenä toimii kehittämisasiamies suoraan kunnanjohtajan alaisuudessa. Sivistystoimi tuottaa koulutuspalvelut peruskoulun ja lukiokoulutuksen osalta, varhaiskasvatuksen palvelut mukaan lukien esiopetuksen, koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnan, kirjastopalvelut, liikuntapalvelut, vapaa-aikapalvelut, nuorisopalvelut, kulttuuripalvelut ja ruokahuoltopalvelut. Etsivä nuorisotyö järjestetään ostopalveluna. Työväenopistotoiminnan tuottaa Jämsän kaupunki. Ammatillisessa koulutuksessa Kuhmoinen kuuluu Jyväskylän koulutuskuntayhtymään. Kuhmoisissa toimii yksi yhtenäiskoulu, joka järjestää opetuksen esiopetuksesta lukioon asti. Lukiossa toimii ratsastuslinja, joka aloitti toimintansa 2014. Varhaiskasvatusta tuottavat yksi ryhmäperhepäiväkoti, 4 perhepäivähoitajaa ja yksi yksityinen perhepäivähoitaja. Kirjastopalvelut toimivat pääkirjastossa ja kahdessa lähikirjastossa. Lisäksi osassa kuntaa liikennöi Padasjoen kunnan kirjastoauto. Vapaa-aikapalvelut järjestää liikunta- ja nuorisopalveluita. Toiminta on pienimuotoista. Tekninen toimi tuottaa rakennusvalvonnan, maankäytön suunnittelun, ympäristönsuojelun, kunnallistekniikan kuntakeskukseen ja hallinnoi kunnan toimitiloja. Osa kiinteistöpalveluista on ulkoistettu. Teknisen toimen henkilöstöä on vähän ja merkittävin osa työskentelee kiinteistönhuollossa. Pääosa kunnan toimitiloista sijaitsee kuntakeskuksessa. Kunnassa toimii yksityinen kaukolämpöyhtiö, jolta kunta ostaa lämpöenergian. Kunta omistaa kaukolämpöverkon ja jakelee lämmön asiakkaille. Kunta tekee tällä hetkellä yhteistyötä Padasjoen kunnan kanssa rakennusvalvonnan palveluiden osalta. Hallinto-osasto tuottaa kunnan asiakaspalvelun, asioiden kirjaamisen, talouspalvelut, työllisyydenhoidon palvelut ja yhteispalvelupisteen palvelut. Tietohallinnon ja verkkoasiat tuottaa Jämsän kaupunki ostopalveluna. Hallinto-osasto vastaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tilaamisen yhteistoiminta-alueelta. Toimialat hoitavat itse asiakaspalvelunsa. Elinkeinotoimi toimii suoraan kunnanjohtajan alla ja kuuluu toiminnallisesti yleishallintoon. Elinkeinotoimi sijaitsee kunnantalolla. 33 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Kuhmoisiin tuottaa Jämsän kaupunki. Jämsän kaupungilla on Kuhmoisissa terveysasema, palvelutalo ja toimintakeskus. Sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöt omistaa Kuhmoisten kunta. Lisäksi Kuhmoisissa toimii kotihoitoyksikkö. Sosiaalityön palveluita Jämsän kaupunki järjestää Kuhmoisten kunnantalolla tarvittaessa. 5.3. Pälkäneen palvelurakenne Pälkäne tuottaa itse noin puolet järjestämistään palveluistaan. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa kunnalle Kangasalan kunta vastuukuntamallilla. Ympäristöterveydenhuollon palvelut Pälkäneen kunnalle tuottaa Tampereen kaupunki alkaen vuoden 2015 alusta. Toisen asteen koulutusta Pälkäneelle järjestää pääasiassa Tampereen kaupunki. Maaseutuhallinnon palvelut puolestaan Pälkäneelle tuottaa Oriveden kaupunki. Pälkäne kunnan organisaatio koostuu teknisestä toimesta, sivistystoimesta ja yleishallinnosta. Toimialajohtajat toimivat kunnanjohtajan alaisina. Toimialoista erillisenä toimii yhdyskuntasuunnittelu suoraan kunnanjohtajan alaisena. Sivistystoimi tuottaa koulutuspalvelut peruskoulun ja lukiokoulutuksen osalta, varhaiskasvatuksen palvelut mukaan lukien esiopetuksen, koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnan, kirjastopalvelut, liikuntapalvelut, vapaa-aikapalvelut, nuorisopalvelut ja kulttuuripalvelut. Kansalaisopistotoiminnan järjestää Valkeakosken kaupunki. Ammatillisen koulutuksen palvelut tuottaa pääasiassa Tampereen kaupunki. Pälkäne on mukana myös Valkeakosken koulutuskuntayhtymässä ja Koulutuskuntayhtymä Tavastiassa. Pälkäneellä toimii viisi alakoulua ja yksi yhteiskoulu yhdistettynä lukiona ja yläkouluna. Lisäksi pieni määrä yläkouluikäisiä käy yksityistä Anna Tapion koulua. Lisäksi kunnan alueella toimii Aitoon Koulutuskeskus, joka järjestää koulutusta mm. kehitysvammaisille. Varhaiskasvatusta järjestetään kolmessa päiväkodissa, seitsemässä ryhmäperhepäiväkodissa ja esiopetusta kahdessa alakoulussa. Lisäksi kunnassa toimii neljä perhepäivähoitajaa. Kirjastopalvelut toimivat pääkirjastossa, yhdessä lähikirjastossa sekä neljällä lainausasemalla. Lisäksi kunnassa käy ostopalveluna hankittuna kirjastoautoja. Kirjastoautopalvelua tuottavat Padasjoen kunta ja Hämeenlinnan kaupunki. Vapaa-aikapalveluita tuottavat liikunta- ja vapaa-aikasihteeri, liikunta-alueiden hoitaja, nuorisotyöntekijä ja osa-aikaisena työntekijänä 50% osuudella kulttuurituottaja. Vapaa-aikapalvelut järjestää pienimuotoista museotoimintaa, erilaisia liikuntapaikkoja ja ylläpitää nuorisotiloja. Tekninen toimi tuottaa yhdyskuntapalvelut, osan kiinteistöpalveluista, rakennusvalvontapalvelut, ympäristönsuojelupalvelut ja pääosan siivous- ja ruokahuollon palveluista. Lisäksi vesihuoltolaitos kuuluu tekniseen toimeen. Vesihuoltolaitos hoitaa vesi- ja jätevesihuollon taajama-alueilla. Osa kiinteistö-, ulkoalueiden hoito-, siivous- ja ruokahuoltopalveluista hankitaan yksityisiltä tuottajilta. Merkittävä osa henkilöstöstä työskentelee siivous- ja ruokahuollon tehtävissä. Kunnalla on valmistuskeittiöitä 7 kpl ja jakelukeittiöitä 3 kpl. Siivousta toteutetaan kaikissa kunnan yksiköissä sekä Kangasalan kunnan hallinnoimissa sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipisteissä Pälkäneen alueella. Ruokahuolto vie samoin ruokaa myös Kangasalan hallinnoimiin toimipisteisiin Pälkäneellä. Keskushallinto hoitaa kunnan keskeiset hallintotehtävät, mm. kunnan asiakaspalvelun, asioiden kirjaamisen, talouspalvelut, henkilöstöhallinnon, kehittämistyöt, tietohallintopalvelut, 34 työllisyyspalvelut ja yrityspalvelut. Keskushallinto tuottaa keskitetysti koko kunnan sihteeripalvelut. Keskushallinto hoitaa lisäksi palvelutilauksen mm. sotepalveluiden osalta. Osa tukipalveluista, esimerkiksi palkanlaskenta hankitaan Kangasalan kunnalta. Keskushallinto toimii keskitetysti kunnantalolla. Yhdyskuntasuunnittelu toimii suoraan kunnanjohtajan alaisuudessa, mutta toiminnallisesti se kuuluu keskushallintoon. Pälkäne myy aluearkkitehti-palvelua Kuhmoisten kunnalle 20% aluearkkitehdin työpanoksesta. 5.4. Toiminnan kustannukset Tässä luvussa tarkastellaan kuntien toimialojen nettomenoja ja henkilöstömääriä. Nettomenoista on vähennetty toiminnan tuotot ja menot on jaettu kunnan asukasluvulla. Henkilöstömäärät on esitetty todellisena henkilömääränä ja asukasluvulla jaettuna suhteellisena määränä. Kuntia vertaillaan viiteryhmiin. Viiteryhmä tarkoittaa kuntaa, jonka asukasluku on korkeintaan +/25%:n päässä ko. kunnan asukasluvusta. Esimerkiksi Kangasalan viiteryhmään kuuluvien kuntien asukasluvut ovat noin 22500-37500, kun Kangasalan asukasluku on noin 30000. Kuntien vaihtelevista toimialarakenteista johtuen toimialakohtaiset luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vihreällä merkityt ovat viiteryhmiä parempia lukuja ja keltaisella merkityt huonompia. Kuntien nettomenot toiminnoittain asukasta kohti laskettuna (2013) Yleishallinto Kangasala Sivistystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Muut palvelut (ml. tekninen toimi) Kaikki toimialat yhteensä 84 1959 2536 246 4825 Viiteryhmän keskiarvo 115 1907 2973 245 5241 Kuhmoinen 347 1618 4221 888 7074 Viiteryhmän keskiarvo 242 1702 3715 402 6060 73 1663 3351 448 5534 175 1778 3494 357 5805 Pälkäne Viiteryhmän keskiarvo Kunnista Kangasalan ja Pälkäne tuottavat palvelunsa nettomenoiksi muutettuna halvemmalla kuin viiteryhmän kunnat keskimäärin. Kuhmoinen taas tuottaa palvelut korkeammin kustannuksin.. Henkilöstömäärät eivät ole toimialoittain vertailukelpoisia kuntien erilaisten toimialarakenteiden takia. Myöskään kokonaishenkilöstömäärät eivät ole suoraan vertailtavia, koska Pälkäne ja Kuhmoinen eivät tuota itse sote-palveluita. Alla olevassa taulukossa henkilöstö on kuitenkin ryhmitelty toiminnoittain, joten vertailu on mahdollista. Suhteellinen vertailu tehdään ilman sotehenkilöstöä, joten luvut ovat yhteismitallisia. 35 Henkilöstömäärä on kuvattuna kahdessa taulukossa. Ensimmäisessä taulukossa henkilöstömäärä on absoluuttisina määrinä ja jälkimmäisessä taulukossa suhteessa kunnan asukaslukuun. Vakituinen henkilöstö toiminnoittain, absoluuttinen luku Kangasala Kuhmoinen Sosiaalija TukiSivistysTekninen terveysHallinto palvelut toimi toimi toimi Muut 9 5 251 708 98 719 5 4 18 42 10 0 2 0 1792 79 Pälkäne 5 0 203 Johto 8 37 136 17 0 yht. Vakituinen henkilöstö toiminnoittain, suhteellinen luku Johto Hallinto Tukipalvelut Sivistystoimi Sosiaalija Tekninen terveystoimi toimi yhteensä ilman sotea Muut 0,30 0,16 8,27 23,33 3,23 23,69 0,07 35,36 2,08 1,66 7,47 17,43 4,15 0,00 0,00 32,79 0,74 1,18 5,45 20,01 2,50 0,00 0,00 29,87 Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Kun tarkastellaan kaikkien kuntien yhteishenkilöstömääriä ilman sote-palveluita, havaitaan että erot eivät ole erityisen huomattavia. Kunnissa on noin 30-35 ei-sote-henkilöstöön kuuluvaa työntekijää tuhatta asukasta kohti. Koska Kangasala tuottaa sote-palvelut myös Pälkäneelle, on Kangasalan sote-henkilöstömitoitus mielekästä korjata yhteistoiminta-alueen väestöllä. Kun sote-henkilöstö jaetaan yhteistoimintaalueen väestömäärällä, havaitaan että Kangasalan ja Pälkäneen yhteistoiminta-alueella sotehenkilöstöä on 19,36 tuhatta asukasta kohti. 36 6. Kuntien talouden kehitys Kunnan talouden tasapainossa on viime kädessä kyse siitä, että kunnan tulorahoituksen tulee riittää palvelujen järjestämiseen niin lyhyellä (käyttötalousmenot) kuin pitkällä (investoinnit) aikavälillä. Seuraavassa kuvataan selvityskuntien talouden tasapainoa eri tunnuslukujen avulla. Kuviot on järjestetty siten, että ensimmäisenä tulevat kuntaorganisaatiota ympäröivän talouden luvut, joista siirrytään kunnan verotuksen ja valtionosuuksien tasoon. Tämän jälkeen käsitellään tilinpäätöksen tuloslaskelmaan liittyvät luvut, investointeihin liittyvät luvut ja viimeisenä taseeseen liittyvät luvut. Kunnan tulonsaajien tulot Kunnan tulonsaajien ansiotulot 30000 30000 28000 28000 26000 26000 24000 24000 22000 22000 20000 20000 18000 18000 16000 16000 14000 14000 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kangasala, tulot Kangasala, ansiotulot Kuhmoinen, tulot Kuhmoinen, ansiotulot Pälkäne, tulot Pälkäne, ansiotulot Kuntien tulonsaajien veronalaiset tulot ja ansiotulot ovat molemmat nousseet kaikissa kunnissa lähes koko tarkastelujakson ajan. Veronalaiset tulot sisältävät myös pääomatulot. Kangasalla tulot ovat korkeimmat ja Kuhmoisissa matalimmat. 37 Kunnallisveroprosentit 2002-2015 21 20,5 20 19,5 19 18,5 18 17,5 17 Kangasala 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 17,75 17,75 18,25 18,25 18,25 Kuhmoinen 18,5 19 19 19 19 19 19 19,5 20 20 20 20 20,5 21 19 19 19 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 20,75 19 19 19,5 Pälkäne 17,5 17,5 17,5 17,5 18,5 18,5 Koko maa 17,78 18,04 18,12 18,29 18,39 18,45 18,54 18,59 18,97 19,16 19,24 19,38 19,74 19,84 20 20 20 20,5 21 Kunnallisveroprosentit ovat kaikissa kolmessa kunnassa nousseet 2000-luvun samoin kuin koko maassa keskimäärin. Nousu on kuitenkin kaikissa kunnissa ollut nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin. Kiinteistöveroprososentit Pälkäne Kangasala Kuhmoinen 0,9 1 0,8 2014 Yleinen Vakituiset asuinrakennukset Muut kuin vakituiset asuinrakennukset 2015 Yleinen 0,43 0,5 0,4 1,03 1,1 1 0,9 1 1 Vakituiset asuinrakennukset Muut kuin vakituiset asuinrakennukset 0,43 0,5 0,45 1,03 1,1 1,05 Kiinteistöveroprosentit vaihtelevat jonkin verran kuntien välillä. Kuhmoisten taso on kuntajoukon korkein kaikissa luokissa. Pälkäne korottaa kaikkia veroluokkia vuodelle 2015, muut kunnat eivät korotuksia tee. 38 Toimintatuotot 2013, 1000€ Myyntituotot Kangasala Maksutuotot Muut toimintatuotot Tuet ja Vuokraavustukset tuotot Toimintatuotot asukasta Yhteensä kohti laskettuna, € 26945 10820 4994 0 5445 48204 1589 Kuhmoinen 1331 112 261 590 191 2485 1032 Pälkäne 1541 2543 658 0 672 5414 797 Toimintatuotot vaihtelevat kunnittain huomattavasti. Pälkäneen toimintatuotot ovat huomattavan matalat verrattuna kahteen muuhun kuntaan. Etenkin kunnan myyntituotot ovat erittäin alhaisia kahteen muuhun verrattuna. Toimintakate €/as. 2011-2017 -3500 -4000 -4500 -5000 -5500 -6000 -6500 -7000 -7500 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kangasala -3949 -4348 -4424 -4600 -4768 -4811 -4838 Kuhmoinen -5626 -6144 -6533 -6874 -6653 -6338 -6379 Pälkäne -4884 -5155 -5321 -5434 -5585 -5687 -5831 Toimintakate kertoo paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate lasketaan toimintamenojen ja toimintatulojen erotuksena. Merkittävä syy kuntien talouden epätasapainoon on toimintakatteen heikkeneminen nopeammin, kuin verotettava tulo kasvaa. Jokaisen tarkasteltavan kunnan toimintakate €/as on tarkastelukaudella heikkenevä, mutta selkeästi heikoin toimintakate on Kuhmoisissa. Suunnittelukaudella vuosina 2015 ja 2016 Kuhmoisten toimintakate olisi kuitenkin paranemassa. 39 Kunnallisverotulot €/asukas 4 000 3 800 3 600 3 400 3 200 3 000 2 800 2 600 2011 2012 2013 2014 Kangasala 3 471 3 583 3 784 3 833 Pälkäne 2 841 2 893 3 095 3 115 Kuhmoinen 2 959 3 031 3 131 3 196 Vuonna 2013 Manner-Suomen kuntien kunnallisverotulot olivat keskimäärin 3750 euroa asukasta kohti 19,38 % verokannalla. Pälkäneen ja Kuhmoisen kokonaisverotulokertymä on vuosina 2011 2014 Kangasalaa pienempi. Ainoastaan Kangasalan verotulot olivat 2013 suuremmat kuin kaikissa kunnissa keskimäärin. Valtionosuudet €/asukas 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2011 2012 2013 2014 Kangasala 1 118 1 123 1 148 1 124 Pälkäne 2 195 2 353 2 434 2 408 Kuhmoinen 3 241 3 585 3 728 3 748 Kuhmoinen saa kunnista selvästi eniten valtionosuuksia. Kangasalan ja Pälkäneen valtionosuustulot supistuivat vuodelle 2014, mutta Kuhmoisten edelleen kasvoivat. 40 Vuosikate €/as. 2011-2017 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kangasala 510 332 534 347 291 362 417 Kuhmoinen 614 504 375 87 496 616 796 Pälkäne 174 106 216 86 83 172 183 Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin. Kangasalan tunnusluku on kunnista parhaalla tasolla. Pälkäneen vuosikate on kunnista heikoin. Kuhmoisten vuosikate näyttää talousarvion vuodelle 2015 mukaan paranevan vuosittain huomattavasti vuoteen 2017 saakka. Vuonna 2017 tulevat voimaan täysimääräisinä valtionosuusuudistuksen, valtionosuusleikkausten ja sote-palveluiden rahoitusjärjestelmän muutokset. Tämä leikkaa kuntien tuloja ja muuttaa menoja merkittävästi. Valtiovarainministeriön laskelman mukaan Kangasalle nämä vaikutukset ovat -567€, Kuhmoisiin -550€ ja Pälkäneellä -244€ asukasta kohti laskettuna. Nämä luvut heikentävät suoraan kuntien vuosikatteita. Kangasalan vuosikate olisi vuonna 2017 täten -150€, Kuhmoisten 246€ ja Pälkäneen -61€ asukasta kohti laskettuna. 41 Kuntien bruttoinvestoinnit €/as. 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2009 2010 2011 2012 2013 Kangasala 855 608 661 781 872 Kuhmoinen 551 284 281 293 1 059 Pälkäne 317 460 198 817 466 Kuntien bruttoinvestoinnit tarkoittavat kunnan käyttöomaisuuteen tekemiä uus- ja korjausinvestointeja. Kangasalan investointitaso on kunnista korkein, yksittäisiä vuosia lukuun ottamatta. Bruttoinvestoinnit koostuvat kuntien rahoitusosuuksista ja investointeihin saaduista muista rahoitusosuuksista. Nettoinvestoinnit/poistot 2009 2010 2011 2012 2013 Kangasala 2,27 1,2 1,22 2 2 Kuhmoinen 0,39 0,74 0,87 1 2 Pälkäne 0,44 3,01 0,98 5 2 Nettoinvestoinnit ovat bruttoinvestoinnit vähennettynä kuntien saamilla rahoitusosuuksilla. Nettoinvestoinnit siis ovat kuntien investointeihin käyttämät osuudet. Kuntien poistot suhteessa nettoinvestointeihin vaihtelevat investointitason mukaan. Jos suhde on alle yksi, eivät investoinnit kata omaisuuden arvon alenemista. Investointien taso on Kuhmoisissa ollut useana vuonna alle poistojen tason. Investointien määrässä on myös huomioitava kunnan kasvu. Jos kunnan väestö kasvaa voimakkaasti, on käyttöomaisuutta vastaavasti kasvatettava tarvetta vastaavaksi. Jos kunnan väestö supistuu, voi käyttöomaisuuden tarve vähetä ja investoinnit voivat olla alle poistojen tason. 42 Kuntien taseen vastaavat ja käyttöomaisuus, 31.12.2013 Käyttöomaisuus Taseen vastaavat, (taseen pysyvät 1000€ vastaavat), 1000€ Käyttöomaisuus vastaavista Asukasluku Käyttöomaisuus asukasta kohti, € 210650 157374 74,7 % 30345 5186 Kuhmoinen 20780 16577 79,8 % 2409 6881 Pälkäne 41857 35438 84,7 % 6795 5215 Kangasala Kuntien taseen vastaavat eli kuntien omaisuus, varat ja saatavat vaihtelevat suoraan kunnan asukasluvun mukaan. Asukaslukuun suhteutettuna Kangasalan ja Pälkäneen käyttöomaisuus ovat kohtalaisen samalla tasolla. Kuhmoisten kunnalla käyttöomaisuutta sen sijaan on huomattavasti enemmän. Kuhmoisten kunnalla on käyttöomaisuutta noin 30 % enemmän kuin kahdella muulla kunnalla asukasta kohti laskettuna. Kuntakonsernien nettolainakanta €/asukas 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kangasala Kuntien nettolainakanta €/asukas 1000 800 600 400 200 0 -200 -400 -600 -800 -1000 200 201 201 201 201 9 0 1 2 3 Kangasala 1374 1341 1322 1153 1257 200 201 201 201 201 9 0 1 2 3 586 436 355 788 909 Kuhmoinen 1197 1195 1183 1137 1108 Kuhmoinen -17 -399 -480 -843 -148 Pälkäne Pälkäne 319 229 184 324 420 -90 -527 -812 -246 -108 Kunnista Pälkäne ja Kuhmoinen ovat nettovelattomia vuoden 2013 tilinpäätöksen tiedoilla. Kangasalan kunnalla on velkaa. Kaikilla kolmella kuntakonsernilla on velkaa, Pälkäneellä kuitenkin selkeästi vähiten ja Kangasalla eniten. 43 Kumulatiivinen ylijäämä €/as. 2011-2017 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kangasala 1342 1290 1491 1408 1253 1167 1132 Kuhmoinen 1253 1404 1447 1031 1049 1175 1481 Pälkäne 1287 1491 1340 1267 1183 1181 1182 Ylijäämä kertoo, kuinka kunta on pystynyt vuosikatteellaan kattamaan poistot, satunnaiset erät ja tuloksen järjestelyerät. Kuvaa luetaan siten, että laskeva käyrä osoittaa alijäämäistä vuotta ja nouseva käyrä ylijäämäistä vuotta. Kuntien taloudet ovat olleet pääsääntöisesti ylijäämäisiä vuoteen 2013 asti. Tämän jälkeen Kangasala ja Pälkäne ovat tekemässä useita alijäämäisiä tuloksia, Kuhmoinen vain yhden alijäämäisen. 44 7. Analyysi kuntien nykytilanteesta Analyysia varten kuntien toimialat tuottivat omasta toiminnastaan swot-analyysin. Selvityksen tekijä veti tehdyt analyysit yhteen ja muodosti näin kokonaiskuvan jokaisesta kunnasta. Tehdyn analyysin perusteella nähdään jokaisen kunnan tilanne nykyhetkellä, loppuvuodesta 2014. Analyysi on pohjamateriaalina selvityksen toisessa osassa, kun tarkastellaan kuntaliitoksen mahdollisia vaikutuksia toimintaan. Jos kuntaliitos auttaa vahvistamaan vahvuuksia, poistamaan heikkouksia sekä vastaamaan ympäristön mahdollisuuksiin ja uhkiin, on liitos positiivinen asia. Jos liitoksella ei pystytä näihin asioihin vaikuttamaan, on liitos tarpeeton tai mahdollisesti haitallinen. Kangasala Taloudellisten lukujen perusteella Kangasalan tilanne vaikuttaa tällä hetkellä vähintään kohtuulliselta. Kunnan verotulot ja valtionosuudet ovat kasvaneet tasaisesti muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta ja kunnalla on taseessa vahvasti ylijäämää. Alijäämäisiä vuosia ei ole juuri ollut. Kangasalan kunnallisveroprosentti on vuonna 2014 20,5% ja vuonna 2015 21%. Veron taso on maan keskiarvoa korkeampi ja taso on pysytellyt 0,5-1 prosenttiyksikköä maan keskiarvon yläpuolella jo vuodesta 2007. Kunnan ongelmana on kuitenkin suuri velkataakka, joka on kasvamassa myös jatkossa kasvavan palvelutarpeen vaatiessa investointeja. Valtionosuusuudistus ja sote-rahoituksen uudistus on viimeistään vuonna 2017 heikentämässä kunnan taloutta voimakkaasti. Seuraavina vuosina alijäämän välttäminen on vaikeaa ilman merkittäviä leikkauksia tai verojen ja maksujen korotuksia. Tuloksen alijäämäisyyden lisäksi uhkana on myös vuosikatteen painuminen negatiiviseksi, jos edellä kuvatut uudistukset toteutuvat suunnitellusti. Swot-analyysin perusteella Kangasalan kuntaorganisaation toiminnallinen tilanne ja kunnan talouselämän tilanne on hyvä. Sen sijainti Tampereen lähellä, väestön suuri koko, alueellinen laajuus ja nopea kasvu vaikuttavat voimakkaasti sen tilanteeseen. Kuntaorganisaation vahvuudet ovat osaava ja koulutettu henkilöstö sekä muutosmyönteisyys. Organisaatio pyrkii jatkuvasti kehittymään ja parantamaan toimintaansa. Kunnan toiminnot on kuvattu hyvin ja prosessit ovat selkeitä. Toimitilat ovat pääosin laadukkaita ja toimivia. Toiminta on kustannustehokasta. Kunnan ikärakenne on lähitulevaisuudessa pysymässä hyvällä tasolla. Kunnassa on paljon aktiivisia kansalaisia ja kansalaistoimintaa. Heikkouksina on hajanainen palveluverkko useissa palveluissa ja samasta syystä johtuvat pienet toimipisteet sekä etäisyydet. Laaja konserni on vaikea hallita ja aiheuttaa hankaluuksia etenkin taloushallinnon kannalta. Asiantuntijuus on joillain erityisaloilla riittämätöntä. Organisaatio ei ole riittävän joustava. Lähimenneisyydessä on tapahtunut kuntaliitoksia, joista on aiheutunut hidasteita toiminnan muutoksille ja kokonaiskuvan kokoamiselle. Kunnan nopea kasvu on aiheuttanut kunnalle velkataakan, josta on vaikea päästä eroon edelleen kasvavan väestön ja palvelutarpeiden kasvamisen kanssa. Sijainti Tampereen vieressä ja todennäköinen tuleva maakuntakaava mahdollistavat entistä paljon nopeamman kehittymisen erityisesti yritysten määrän ja työpaikkojen osalta. Kunta on houkutteleva asuinpaikka, joten muuttajia on mahdollista saada jatkossakin. Kunnan ja yritysten on mahdollista houkutella osaavaa työvoimaa jatkossakin. Eläköityminen vie osaamista ja aiheuttaa kunnan toiminnalle kustannuksia ja haasteita lähitulevaisuudessa. Kangasalan väestöllä on edessään suuri ikärakenteen muutos. Ikäihmisten 45 määrä kasvanee kuluvalla vuosikymmenellä yli kolmanneksen ja tämä aiheuttanee myös vastaavasti kasvavia palvelutarpeita. Myös lasten ja nuorten määrä on kunnassa edelleen kasvamassa, joskin hitaammin kuin ikäihmisten määrä. Ympäryskuntien asema suurten kaupunkien ympäristössä voi vaikeutua valtion taholta. Myös heikko taloustilanne vie mahdollisuuksia kunnan kehittymiselle. Kangasalan sijainti ja edelleen jatkuva kehittyminen tarjoavat kunnalle turvaa sekä talouden muutoksissa että kuntien tehtävien muuttuessa. Kangasala on kuitenkin suuri ja vahva kunta, joten lyhyet taantumat kehityksessä eivät vie kunnan talouselämän tai organisaation elinvoimaa helposti. Kuhmoinen Taloudellisen informaation perusteella Kuhmoisten kunnan tilanne on hyvä. Kunta on käytännössä velaton ja myös kuntakonsernilla velkaa on vähän. Kunnallisveroprosentti on Kuhmoisissa ollut pitkään alhainen suhteessa maan keskiarvoon. Tilanne muuttuu kuitenkin vuodelle 2015 tältä osin kun tuloveroprosentti nousee 19,75%:sta 20,75%:in. Valtionosuuksien korkea taso on pitänyt kunnan talouden kunnossa. Valtionosuuksien korkea taso aiheuttaa kuitenkin myös riskin. Valtionosuusuudistus ja sote-rahoituksen uudistus vaikuttaa kolmesta kunnista voimakkaimmin Kuhmoisiin. Vaikutukset ovat voimassa kokonaisuudessaan vuonna 2017. Taloussuunnitelman mukaan kunnan talous kuitenkin kestäisi aiemmin esitetyn rahoituksen pienenemisen ja kulujen kasvamisen hyvin ja kunnan tulos säilyisi ylijäämäisenä myös vuonna 2017. Swot-analyysin perusteella Kuhmoisten kuntaorganisaation tilanne on tasapainoinen, mutta kohtalaisen heikko. Kunnan tilanteeseen vaikuttavat voimakkaasti väestön pieni koko, ikääntynyt väestö ja sijainti. Kuntaa ympäröivän talouden tilanne on vakaa, mutta heikkenevä. Kunnan vahvuudet ovat organisaation keveys ja ketteryys. Kaikki tietävät omat sekä toistensa vastuut ja tieto kulkee hyvin osista toisiin. Organisaatio toimii lähellä kuntalaisia ja asiointikynnys on matala. Paikallistuntemus on vahvaa, joten kuntalaisten edut on helppo tuntea. Kunnassa on toteutettu useita toiminnan tehostamistoimia ja toimintoja on siirretty yhteistoiminta-alueille useilla alueilla. Kunnan työttömyys on kohtuullisella tasolla ja tilanne on myös kehittynyt suotuisaan suuntaan talouden taantumasta huolimatta. Tämä johtuu pääasiassa työikäisen väestön eläköitymisestä, joten työpaikat kunnan alueella eivät ole lisääntyneet. Kuitenkin esimerkiksi työmarkkinatuen kuntaosuudet eivät rasita kunnan taloutta muiden kuntien tapaan jos työttömyys pysyy jatkossakin kohtuullisena. Kunnan heikkouksia ovat henkilöstön vähyys ja henkilöstön jakautuminen useisiin tehtäviin. Organisaatiossa on vähän mahdollisuuksia sijaisuuksien hoitamiseen ja henkilöstövaihdokset aiheuttavat vaikeita tilanteita toiminnan järjestämiseen. Henkilökuntaa on vähän kattavaan suunnitteluun ja kehittämiseen. Alueellinen yhteistyö on kunnalle mahdollisuus turvata toimintaa. Kunta voi selviytyä organisaationa pidempään, jos tuotantovastuu palveluista on vahvemmilla yksiköillä. Kunnan vahva matkailu tuo kuntaan paljon vapaa-ajan asukkaita. Vapaa-ajan asukkaat tuovat suoraan paikallisille yrityksille liikevaihtoa, mutta ovat mahdollisuus myös uusien ideoiden kehittämisessä ja mahdollisina uusina asukkaina. Kuhmoisten kannalta on mahdollisuus, että kunnan ikääntyneet ikäluokat eivät ole väestöennusteen mukaan enää merkittävästi kasvamassa, vaan pysynevät melko vakaana lähitulevaisuudessa. 46 Merkittävin yksittäinen uhka kunnalle organisaationa ja talousalueena on sen väestörakenne. Kunnan väestöllinen huoltosuhde on noin sata, mikä tarkoittaa että jokaista työikäistä kohti kunnassa on saman verran huollettavia ikäluokkia. Suhdeluku on väestöennusteen mukaan nousemassa 2020-luvulla lähes 130:en. Tämä tarkoittaisi, että jokaista työikäistä kohti oli 1,3 huollettavaan ikäluokkaan kuuluvaa. Samaan aikaan kun huoltosuhde heikkenee, pienenee myös kunnan asukasluku. Väestössä työikäisten määrä vähenee, kun nämä pääasiassa eläköityvät ja osittain muuttavat muualle. Tämä heikentää yritysten toimintamahdollisuuksia, jos korvaavaa työvoimaa ei pystytä hankkimaan muualta. Kunta sijaitsee etäällä kasvukeskuksista, joten työikäistä, osaavaa työvoimaa voi olla vaikea tulevaisuudessa saada. Myös valtion toiminta aiheuttaa kunnan toiminnalle uhkia: lainsäädännön, tarpeiden ja velvoitteiden muutokset aiheuttavat osaamistarpeen lisääntymistä, mihin voi olla vaikea vastata. Lisäksi epätietoisuus valtion ajamista uudistuksista heikentää toiminnan jatkuvuutta. Yritysten toiminnan alasajo aiheuttaa kunnalle paineita työttömyyden lisääntymisenä. Kuhmoisten kunnan organisaation ja talouselämän tilanne on kohtuullisen haastava johtuen pitkään jatkuneesta väestörakenteen heikkenemisestä ja kunnan väestön pienuudesta johtuen. Vapaa-ajan asukkaat ja yhteistyö muiden kuntien kanssa voivat auttaa kuntaa selviämään velvoitteistaan. Pälkäne Taloudellisen tilanteen perusteella Pälkäneen kunnan tilanne on kohtuullinen. Kunnan vuosikate on ollut viime vuosina heikko, mutta kunta on kuitenkin pystynyt tuottamaan ylijäämäisiä tuloksia. Myöskään kunnan velkataso ei ole korkea ja kunta on nettomääräisesti käytännössä velaton. Kunnan tuloveroprosentti on ollut vuodesta 2006 valtakunnallista tasoa korkeampi ja se on myös noussut vuodesta 2002 vuoteen 2015 kuntajoukosta nopeimmin, 3,5 prosenttiyksikköä. Kunnan saamat valtionosuudet ovat laskeneet vuodesta 2013 ja ovat laskemassa edelleen. Kunnan voi siis jatkossa olla vaikea pitää taloutensa positiivisena ilman jatkossakin tehtäviä palvelurakenteen muutoksia ja verojen sekä maksujen korotuksia. Valtionosuus- ja sote-rahoituksen uudistus vaikuttavat Pälkäneeseen kolmesta kunnasta vähiten. Toimintakate on kuitenkin uudistusten vaikutuksesta painumassa negatiiviseksi vuonna 2017. Swot-analyysin perusteella Pälkäneen kunnan ja kunnan talouselämän tilanne on kohtalaisen tasapainoinen. Kunnan tilanteeseen vaikuttavat paljon sen pieni koko, paikallisuus, sijainti ja kuntalaiset. Kuntaorganisaation vahvuudet ovat osaava ja joustava henkilöstö sekä hyvä yhteistyö eri tahojen välillä. Pienessä organisaatiossa tieto kulkee hyvin ja yhteistyö on helppoa. Organisaatio on myös nopea toimimaan ja tiivis johto hyvin päätöksentekokykyinen. Kunnassa on toteutettu tehostamistoimia aktiivisesti, joten kunnan toiminta on kustannustehokasta. Paikallistuntemus on organisaatiossa hyvää ja tieto saadaan helposti käyttöön. Tilat ovat toimintaan nähden riittävät ja pääosin ajanmukaiset. Kunnassa on perinteet kuntalaisten itse tekemiselle, joten kunnan ei tarvitse ottaa vastuuta kaikesta. Kansalaisyhteiskunta on vahva. Organisaation heikkoudet ovat henkilöstön vähäinen määrä ja sijaisten puute. Poikkeukselliset tilanteen joudutaan hoitamaan henkilökunnan jaksamisen kustannuksella. Resursseja on vähän käytettävissä suunnitteluun ja kehittämiseen. Vaikka henkilökunta on osaavaa, on osalla kenttä jo liian laaja hallittavaksi. Monet tehtäväkokonaisuudet ovat hyvin pieniä, joten kattavan kokonaiskuvan muodostaminen on vaikeaa. 47 Mahdollisuuksia kuntaorganisaatiolle tuovat sähköisen asioinnin kehittyminen ja käyttöönottaminen. Tämä voisi vähentää erityisesti hallinnon töitä ja vapauttaa työpanosta muihin tehtäviin. Kunnan sijainti on hyvä liikenteellisesti ja Tampereen läheisyys tuo kunnalle ja sen yrityksille etua. Esimerkiksi työvoiman saatavuus on erinomaista. Kunnan yrityspohja on monipuolinen, vahva ja kasvuhakuinen. Tämä tuo turvaa yksittäisiin toimialoihin kohdistuvilta rakennemuutoksilta. Kuntaorganisaation henkilöstön uudistuminen tuo uusia ajatuksia ja virtaa toimintaan ja sen kehittämiseen. Haasteita kunnan toimintaan tuovat lähimenneisyyden ja lähitulevaisuuden nopea eläköityminen. Organisaation toiminta voi heikentyä jos paljon hiljaista tietoa poistuu, eikä tätä saada siirrettyä työn jatkajille. Henkilöstövaihdokset aiheuttavat myös kustannuksia itse toimintaan. Yhdyskuntatekniikassa ja osassa rakennuskantaa vanha infrastruktuuri ja sen korjaamisen kalleus ovat lähitulevaisuudessa ongelma. Lainsäädännön, tarpeiden ja velvoitteiden muutokset aiheuttavat osaamistarpeen lisääntymistä, mihin voi olla vaikea vastata. Epätietoisuus valtion ajamista uudistuksista heikentää toiminnan jatkuvuutta. Väestön hidas kasvu ja etenkin työikäisen väestön väheneminen voivat heikentää kunnan alueen taloutta. Samaan aikaan tapahtuva väestön ikääntyminen aiheuttaa kasvavia tarpeita hoivatyövoimalle, olipa tuottajana kunta tai kuntayhtymä. Maaseudun houkuttelevuus asuinpaikkana voi vähentyä jatkossa ja kaupungistuminen kiihtyä entisestään, tämä veisi Pälkäneen väestökehityksen entistä negatiivisemmaksi. Pälkäneen kuntaorganisaation ja kunnan talouselämän tilanne on kohtuullinen, mutta väestön väheneminen ja ikärakenteen heikkeneminen voivat jatkossa hidastaa kunnan kehittymistä. Jos kunta ei pysty palauttamaan aiempaa vetovoimaansa asuinpaikkana ja lisäämään yritysten sekä työpaikkojen määrää, on kunta vaarassa jäädä kehityksessä muiden maaseutukuntien joukkoon. 48 8. Liitteet Liite 1. Kuntien vaakunat Kangasalan kunnanvaakuna Pälkäneen kunnanvaakuna Kuhmoisten kunnanvaakuna 49
© Copyright 2024