Selvityksen loppuraportti 26.3.2015 - Pälkäne
KANGASALA-KUHMOINEN-PÄLKÄNE –KUNTARAKENNESELVITYS Selvityksen loppuraportti 26.3.2015 Sisällys 1. Johdanto .................................................................................................................................. 4 1.1. Selvityksen tausta ............................................................................................................. 4 1.2. Työn organisointi ja aikataulu............................................................................................ 4 2. Selvityksen tavoite ................................................................................................................... 8 3. Toimintaympäristön muutokset ja ennakoitavuus ..................................................................... 9 4. Selvityksen kunnat ................................................................................................................. 11 5. 4.1. Kuntien perustiedot ......................................................................................................... 11 4.2. Tilastotietoa kunnista ...................................................................................................... 12 4.3. Kuntien luottamuselinorganisaatiot ................................................................................. 21 4.4. Kuntien toimintaorganisaatiot .......................................................................................... 23 4.5. Kuntakonsernit ................................................................................................................ 25 4.6. Kuntalaisvaikuttaminen, demokratia ja kansalaisyhteiskunta .......................................... 27 4.7. Elinkeinot, työllisyys ja elinvoima .................................................................................... 29 4.8. Kuntien välinen yhteistyö ................................................................................................ 31 4.9. Kuntien yhteistyö muiden kuntien kanssa ....................................................................... 32 Palvelurakenne ...................................................................................................................... 34 5.1. Kangasalan palvelurakenne ............................................................................................ 34 5.2. Kuhmoisten palvelurakenne ............................................................................................ 35 5.3. Pälkäneen palvelurakenne .............................................................................................. 36 5.4. Toiminnan kustannukset ................................................................................................. 37 6. Kuntien talouden kehitys ........................................................................................................ 39 7. Analyysi kuntien nykytilanteesta............................................................................................. 46 8. Uusi kunta 2017 ..................................................................................................................... 50 8.1. Uuden kunnan visio ja yleiset tavoitteet (strategia) ......................................................... 50 8.2. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen muutos...................................................... 52 8.3. Muut muutokset kuntien toiminnassa vuoden 2017 mennessä ....................................... 53 8.4. Uuden kunnan organisaatio ............................................................................................ 54 8.5. Uuden kunnan palvelutoiminta ........................................................................................ 55 8.6. Uuden kunnan henkilöstö ............................................................................................... 61 8.7. Uuden kunnan talous ...................................................................................................... 65 8.8. Kuntalaisten lähivaikuttaminen ja demokratia ................................................................. 72 8.9. Uuden kunnan yhteistyö muiden kuntien kanssa ............................................................ 72 8.10. 9. Yhdistymissopimuksen sisältö ..................................................................................... 73 Haitat ja hyödyt (toinen vaihe) ................................................................................................ 74 9.1. Swot-analyysi vaihtoehdoista .......................................................................................... 74 2 9.2. Elinvoiman näkökulma .................................................................................................... 77 9.3. Vision ja strategian toteutuminen .................................................................................... 78 9.4. Talouden näkökulma....................................................................................................... 79 9.5. Yhteenveto ..................................................................................................................... 80 10. Liitteet ................................................................................................................................ 82 11. Allekirjoitukset .................................................................................................................... 98 3 1. Johdanto 1.1. Selvityksen tausta Kuntarakennelain (1698/2009) ja sen muutosten (478/2013) tultua voimaan, ovat useat kunnat joutuneet selvittämään kuntarakenteen muuttamista. Tavoitteena laissa on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Lakimuutoksen vuoksi Kangasalan kunta osallistui Tampereen kaupunkiseudun kuntien yhteiseen selvitykseen (Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu – Tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen). Selvitykseen osallistuneet kunnat täyttivät omalta osaltaan kuntarakennelain mukaisen velvoitteen selvityksen tekemisestä. Pälkäneen kunta kuuluu toiminnallisesti Tampereen kaupunkiseutuun mm. työssäkäynnin suuntautumisen perusteella. Pälkäne tekee myös laajaa yhteistyötä etenkin Kangasalan kunnan kanssa. Kunnan suuntautuminen Tampereelle on selkeää. Pälkäneen kunta kuitenkin jättäytyi pois Tampereen kaupunkiseudun selvityksestä ja on tästä syystä edelleen velvollinen tekemään selvityksen. Kuhmoisten kunta kuuluu kahdesta muusta poiketen Keski-Suomen maakuntaan ja tekee laajaa yhteistyötä mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta Jämsän kaupungin kanssa. Kuhmoinen tekee Jämsän kanssa myös kuntarakennelain mukaista selvitystä. Kunta kuitenkin haluaa tarkastella myös vaihtoehtoista suuntautumista Kangasalan ja Pälkäneen kuntien suuntaan ja tästä syystä haluaa olla mukana myös nyt tehtävässä selvityksessä. Kuntien johto tapasi kesäkuussa 2014 ja neuvotteli alustavasti kuntarakenneselvityksen tekemisestä kuntien kesken. Tällöin sovittiin, että koska Pälkäne ei ole vielä tehnyt lain vaatimaa selvitystä, se ottaa tästä selvityksestä pääasiallisen vastuun. Selvitystyön suunnittelu alkoi virallisesti kesäkuussa 2014 Pälkäneen ja Kuhmoisten kunnanvaltuustojen pyytäessä Kangasalan kuntaa mukaan kuntarakenneselvitykseen. Kangasalan kunnanvaltuusto hyväksyi selvitykseen osallistumisen syyskuussa. Kunnanvaltuustot käsittelivät selvitykseen osallistumista seuraavasti: Kuhmoinen 16.6.2014, Pälkäne 18.6.2014, Kangasala 8.9.2014 1.2. Työn organisointi ja aikataulu Selvitystä tekemään päätettiin kuntien kesken olla käyttämättä ulkopuolista selvittäjää. Sen sijaan kunnat päättivät tehdä selvityksen käyttäen olemassa olevaa henkilöstöä. Koska kunnat olivat päättäneet, että Pälkäne ottaa suurimman vastuun selvityksen tekemisestä, valittiin selvityksen tekijäksi hallintokoordinaattori Aleksi Saukkoriipi Pälkäneen kunnalta. Selvityksen organisaatio koostuu ohjausryhmästä, kuntajohtajaryhmästä ja kahdesta työryhmästä. Ohjausryhmä johtaa työtä ja kuntajohtajaryhmä valmistelee asiat tälle. Työryhmät tuottavat materiaalia selvitykseen ja antavat omaa asiantuntemustaan selvitykseen. 4 Ohjausryhmä Kuntajohtajaryhmä Palvelutyöryhmä Hallinto- ja taloustyöryhmä Selvitys jakaantuu teemallisesti kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa keskitytään kuvaamaan kuntien nykytilaa ja sen haasteita. Työ tehtiin kunnissa toimialojen omana työnä. Selvityksen tekijä kokosi tuotetusta materiaalista jokaiselle kunnalle nykytilakuvauksen. 1. vaiheen aikana järjestettiin kuntien valtuustoille suunnattu seminaari, jossa tiedotettiin selvityksen tekemisestä ja keskusteltiin valtuutettujen odotuksista selvityksen suhteen. Kaikissa kunnissa järjestettiin 1. vaiheen päätymisen aikaan kuntalaistilaisuudet. Tilaisuuksissa kerrottiin selvityksen tekemisestä ja siihen mennessä saaduista tuloksista. Vastaavat tilaisuudet järjestetään selvityksen päättymisen jälkeen. Toisessa vaiheessa keskityttiin mahdollisen kuntaliitoksen tuoman uuden kunnan suunnitteluun. Tällöin pääpaino siirtyy kuntakohtaisesta työskentelystä yhteistyöskentelyyn. 22.1.2015 järjestettiin kuntien johtoryhmille suunnattu seminaari, jossa learning cafe –tyyppisissä työpajoissa ideoitiin kuntien nykytilaa, yhteistyön mahdollisuuksia ja kuntaliitosta. 13.2.2015 järjestettiin seminaari kuntien kunnanhallituksille. Seminaarissa esiteltiin siihen mennessä saatuja tuloksia ja haettiin poliittista ohjausta työn jatkamiseen. Hallinto- ja taloustyöryhmä kokoontui neljä kertaa selvityksen aikana ja palvelutyöryhmä kolme kertaa. Virallisten kokoontumisten lisäksi työryhmien jäsenet kokoontuivat pienemmillä kokoonpanoilla. Ohjausryhmä koostui seuraavista henkilöistä: Nimi Kouhia Raimo Jokinen Mira Urkko Petri Lyytinen Heikki Malin Kimmo Laesterä Eero Auvinen Oskari Nimike Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kunnanjohtaja 5 Kunta Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Kangasala Heusala Anne Koivisto Janita Niemi Tapio Hellsten Sami Hartonen Toni Saukkoriipi Aleksi Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Henkilöstön edustaja Henkilöstön edustaja Henkilöstön edustaja Hallintokoordinaattori Kuhmoinen Pälkäne Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Pälkäne Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Eero Laesterä ja sihteerinä Aleksi Saukkoriipi. Selvityksen tekemiseen osallistuivat seuraavat henkilöt kunnista: Nimi Auvinen Oskari Harju Raija Ilkka Mikko Kivineva Jarmo Pajukoski Leena Saaarinen Seppo Sillman-Sola Jonna Silván Lasse Sipola Hannu Tetri-Lähde Eija Heusala Anne Kummala Arto Luukkanen Sanna Talja Reetta Terho Pertti Hirvonen Tuomas Koivisto Janita Kuisma Marja Käenniemi Anitta Laesterä Eero Leino Toni Nest Mauri Pinola Harri Saukkoriipi Aleksi Sorri Mia Vaismaa Marketa Vesava Matti Nimike kunnanjohtaja sosiaali- ja terveysjohtaja tekninen johtaja kehitysjohtaja sivistystoimenjohtaja talousjohtaja hallintojohtaja elinkeinojohtaja atk-päällikkö henkilöstöjohtaja kunnanjohtaja kehittämisasiamies hallintojohtaja taloussihteeri sivistystoimenjohtaja harjoittelija kunnanjohtaja aluearkkitehti rakennustarkastaja kunnanhallituksen puheenjohtaja kamreeri sivistystoimenjohtaja tietohallintopäällikkö hallintokoordinaattori hallintojohtaja kulttuurituottaja tekninen johtaja Kunta Kangasala Kangasala Kangasala Kangasala Kangasala Kangasala Kangasala Kangasala Kangasala Kangasala Kuhmoinen Kuhmoinen Kuhmoinen Kuhmoinen Kuhmoinen Pälkäne Pälkäne Pälkäne Pälkäne Pälkäne Pälkäne Pälkäne Pälkäne Pälkäne Pälkäne Pälkäne Pälkäne Kuntarakenneselvityksen ensimmäinen vaihe eli nykytilakuvaus valmistui joulukuun alussa 2014 ja ohjausryhmä hyväksyi sen 9.12.2014. Selvityksen toinen vaihe valmistui maaliskuussa 2015 ja ohjausryhmä hyväksyi sen 25.3.2015. 6 Selvityksen tärkeimmät päivämäärät ja tapahtumat: Tapahtuma Neuvottelu selvityksen tekemisestä 1. ohjausryhmä 2. ohjausryhmä Kunnanvaltuustojen seminaari Lehdistötilaisuus 3. ohjausryhmä Johtoryhmien seminaari Ajankohta 2.6.2014 Kunnanhallitusten seminaari 4. ohjausryhmä Selvityksen valmistuminen 13.2.2015 25.3.2015 30.3.2015 Osallistujat Kunnanjohtajat, kunnanhallitusten ja valtuustojen puheenjohtajat ohjausryhmä ohjausryhmä ohjausryhmä, johtoryhmät, kunnanvaltuustot Oskari Auvinen ja Aleksi Saukkoriipi ohjausryhmä Johtoryhmät täydennettynä muilla asiantuntijoilla kunnanhallitukset, ohjausryhmä ohjausryhmä 3.10.2014 25.11.2014 25.11.2015 26.11.2015 9.12.2014 22.1.2015 7 2. Selvityksen tavoite Selvityksellä on kaksi pääasiallista tavoitetta ja lisäksi Pälkäneellä ja Kuhmoisilla omat pienemmät tavoitteensa. Ensisijaisena tavoitteena on tehdä kuntarakenneselvitys, jossa aidosti pohditaan kolmen kunnan yhdistämisestä tulevia hyötyjä. Kaikki osallistuvat kunnat totesivat, että tilanteessa, jossa vuonna 2014 oltiin, ei kuntaliitosta voitu sulkea pois minkään kunnan mahdollisista ratkaisuista. Toisena tavoitteena on tarkastella, kuntaliitoksen mahdollisesti jäädessä toteutumatta, uusia mahdollisuuksia yhteistyön tekemiseen tulevaisuudessa. Syvenevä yhteistyö voisi olla vaihtoehtona kuntien selviytymiselle jatkossa, jos rakennetta päätettäisiin olla muuttamatta. Pälkäneen kunnalla on selvityksessä lisäksi tavoitteena täyttää lain velvoite kuntarakenneselvityksen tekemisestä. Pälkäneen kunta ei vielä ole osallistunut mihinkään selvitykseen, vaikka kuntarakennelain nojalla se on siihen velvoitettu. Kuhmoisten kunta on samaan aikaan tämän selvityksen kanssa tekemässä erillistä kuntarakenneselvitystä Jämsän kaupungin kanssa. Kuhmoisten kunnan selviytyminen tulevaisuudessa on pienen koon takia epävarminta selvityksen kuntajoukosta. Tästä syystä kunnassa koetaan tarpeelliseksi selvittää myös vaihtoehto Kangasalan ja Pälkäneen suuntaan. 8 3. Toimintaympäristön muutokset ja ennakoitavuus Kuntien toimintaympäristö on 2000-luvulla muuttunut nopeasti. Valtio on omilla toimillaan yrittänyt saada aikaan kuntauudistusta vuodesta 2005 alkaen. Näiden toimien seurauksena kuntaliitoksia on tehty selvitykseen osallistuvissa kunnissa jo Kangasalla vuosina 2005 ja 2011 ja Pälkäneellä 2007. Vuonna 2011 aloittanut Jyrki Kataisen hallitus otti tavoitteekseen kuntalakiuudistuksen, kuntarakenneuudistuksen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen tekemisen. Myös tämä selvitys juontuu osittain kuntarakennelain päivityksen aiheuttamasta selvitysvelvollisuudesta ja myös Kangasala on jo aiemmin osallistunut Tampereen kaupunkiseudun selvitykseen selvitysvelvollisuuden täyttääkseen. Kuntalain uudistamisella valtio tavoittelee kunnan asukkaiden itsehallinnon ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Uudistuksella huomioidaan myös entistä paremmin palvelutoiminnan erilaiset muodot. Myös kunnan pitkän aikavälin johtamista halutaan parantaa. Kuntalain uudistus ei vaikuta tähän selvitykseen. Kataisen/Stubbin hallituksen esittämä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus kaatui perustuslaillisiin ongelmiin helmikuussa 2015, mutta sote-palveluiden siirtyminen kuntia suuremmille kokonaisuuksille on hyvin todennäköinen skenaario. Todennäköisesti jossain muodossa toteutuvan sote-uudistuksen seurauksena vastuu sote-palveluiden järjestämisestä on siirtymässä todennäköisesti maakunnan kokoisille alueille lähitulevaisuudessa. Tästä syystä tässä selvityksessä ei käsitellä sote-palveluiden järjestämiseen liittyviä kysymyksiä. Sote-uudistus vaikuttaa voimakkaasti siihen, millainen toimija kunta on tulevaisuudessa. Sote-menot kattavat vuonna 2014 noin puolet kuntien menoista ja niihin liittyvät tukipalvelut mukaan lukien yli puolet. Sote-palveluiden lisäksi valtio on uudistamassa toisen asteen koulutuksen järjestämistä. Uudistuksen tavoitteena on tehostaa toisen asteen koulutusta, vähentää resurssien käyttöä ja uudistaa koulutusta vastaamaan paremmin tulevaisuuden tarpeita. Toisen asteen koulutuksen uudistus päätettiin jättää toteuttamatta vuoden 2015 maaliskuussa kokonaisuudessaan. Uudistus toteutunee sote-uudistuksen tapaan lähitulevaisuudessa jossain muodossa. Valtionosuusuudistus on astunut voimaan vuoden 2015 alusta alkaen. Uudistus muutti perusteita, joilla valtionosuuksia myönnetään, joten valtionosuuksien jakautuminen kunnille muuttui aiemmasta. Samaan aikaan valtionosuuksia kunnille supistetaan vuosittain. Tulopohjan pieneneminen aiheuttaa kunnille tarpeita hankkia tuloja muista lähteistä tai supistaa toimintaa. Tulojen lisääminen nopeasti on mahdollista vain kunnan veroja korottamalla. Toiminnan supistaminen on mahdollista, mutta se vaatii valtion toimia kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä ollakseen merkittävää. Valtion toimien lisäksi kuntien haasteena on ikärakenteen muutos. Ikääntyneiden määrät kasvavat jatkuvasti ja samoin kasvaa heidän palvelutarpeensa. Palvelutarpeeseen vastaaminen vaatii kunnilta joko tulojen lisäystä, velkaantumista tai palvelurakenteen muuttamista huomattavasti. Ongelma on akuutein niissä kunnissa, joissa väestö on pieni ja nuoret siirtyvät opiskelun ja työelämän vuoksi kasvukeskuksiin eikä työikäinen väestö riitä huoltamaan ikääntyneitä ikäluokkia. Näiden ongelmien lisäksi vaikeuksia koko kansantaloudelle aiheuttaa jo lähes vuosikymmenen jatkunut yleismaailmallinen talouden taantuma ja hitaan kasvun vaihe, jonka seurauksena mm. 9 työttömyys on Suomessa noussut jo lähes 1990-luvun laman aikaiselle tasolle. Talouden taantuma aiheuttaa lisäksi verotulomenetyksiä, joiden seurauksena myös julkisen talouden kriisiytyminen uhkaa kuntien toimintaa. Kokonaisuutena toimintaympäristö, jossa selvitystä tehtiin, oli haastava ja etenkin kuntien kannalta epävarma. Taloudellisen tilanteen epävarmuus ja valtion ajamien uudistusten vaikutuksesta lähitulevaisuuden ennakoiminen oli äärimmäisen vaikeaa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen jääminen toteutumatta ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja aiheuttaa todennäköisesti sen, että kuntien on tehtävä päätös kuntaliitoksen toteuttamisesta ilman tietoa sote-palveluiden tulevaisuudesta. 10 4. Selvityksen kunnat 4.1. Kuntien perustiedot Kangasala Kangasalan kunta on perustettu vuonna 1865. Kunta on käynyt läpi kaksi kuntaliitosta 2000-luvulla. Sahalahden ja Kangasalan kunnat lakkautettiin ja uusi kunta perustettiin 1.1.2005. Kuhmalahden kunta taas liittyi Kangasalan kuntaan 1.1.2011. Kangasalan asukasluku on (1.1.2015) 30 487 ja pinta-ala 871km². Kangasala sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Tampereen seutukunnassa ja on Tampereen naapurikunta. Kangasalan asutus on painottunut Tampereen vastaisen rajan ja Kangasalan kirkonkylän väliselle alueelle sekä valtatie 9:n läheisiin lähiöihin. Kangasala on asukasluvultaan maakunnan ja seutukunnan neljänneksi suurin kunta Tampereen, Nokian ja Ylöjärven jälkeen. Kangasala on yksikielinen suomenkielinen kunta. Kangasalan kunnan vaakuna on liitteessä nro 1. Kuhmoinen Kuhmoisten kunta on perustettu vuonna 1868. Kunta on neuvotellut Paras-hankkeen yhteydessä kuntaliitosneuvotteluiden aloittamisesta Jämsän ja Jämsänkosken kaupunkien kanssa vuosina 2006-2007. Kuhmoinen oli mukana myös Päijät-Hämeen kuntajakoselvityksessä vuonna 2009. Tällöin Kuhmoisten kunnanvaltuusto kuitenkin torjui kuntaliitokset. Kuhmoisten asukasluku on (1.1.2015) 2 373 ja pinta-ala 940km². Kuhmoinen sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa ja Jämsän seutukunnassa. Kunnalla on naapurikunta sekä Pirkanmaalla että Päijät-Hämeessä. Kuhmoinen on seutukunnan pienin kunta ja maakunnan pienempiä. Kunnan asutus keskittyy keskustaajamaan Päijänteen rannalla ja valtatie 24:n varteen. Kuhmoinen on yksikielinen suomenkielinen kunta. Kuhmoisten kunnan vaakuna on liitteessä nro 1. Pälkäne Pälkäneen kunta on perustettu vuonna 1866. Kunta on aiemmin tehnyt yhden kuntaliitoksen. Pälkäneen ja Luopioisten kunnat lakkautettiin ja uusi kunta perustettiin 1.1.2007 alkaen. Tässä yhteydessä yhtyneen kunnan vaakunaksi tuli Luopioisten kunnanvaakuna. Pälkäneen asukasluku on (1.1.2015) 6 724 ja pinta-ala 740km². Pälkäne sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja Tampereen seutukunnassa. Kunta sijaitsee maakunnan rajalla ja sillä on naapurikuntia Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Pälkäne on seutukunnan toiseksi pienin kunta Vesilahden jälkeen ja maakunnan pienimpiä. Kunnan asutus on jakautunut kolmeen suureen taajamaan sekä kunnan länsiosien kyliin. Kunnan tärkein tieyhteys on valtatie 12. Pälkäne on yksikielinen suomenkielinen kunta. Pälkäneen kunnan vaakuna on liitteessä nro 1. 11 4.2. Tilastotietoa kunnista Tässä luvussa esitellään kuntia erilaisten tilastojen valossa. Tilastot ovat väkiluvun kehitys, väestöllinen huoltosuhde, taloudellinen huoltosuhde, koulutustaso, loma-asuntojen määrä, työpaikkojen määrän kehitys, työssäkäynti, työpaikkarakenne ja ikäryhmien kehitys. Tilastot ovat Tilastokeskuksen tilastoja, ellei toisin mainita. Väestöllinen huoltosuhde ilmaisee sen, kuinka monta ei-työikäistä ihmistä kunnassa on jokaista sataa työikäistä kohti. Tämä kertoo mm. työvoiman ja verotulojen riittävyydestä tulevaisuudessa. Koko maan huoltosuhde kertoo myös eläkejärjestelmän kestävyydestä. Taloudellinen huoltosuhde puolestaan kertoo ei-työssäkäyvien määrän suhteessa työssäkäyviin. Tätä tarkastelua ei käytetä tässä, koska tulevaisuuden työllisyysastetta ei ole mahdollista ennustaa tarkasti. Työpaikkojen määrät, jakaumat, koulutustaso ja verotulot kertovat kunnan elinkeinoelämästä ja elinvoimaisuudesta. Työssäkäynti kertoo kuntien muodostaman talousalueen rakenteesta ja kuntien talouksien yhteydestä toisiinsa. Loma-asuntojen määrä kertoo matkailun merkityksestä kunnan taloudelle. Ikäluokittaiset tarkastelut kertovat tulevasta palvelutarpeesta. Esimerkiksi käytännössä kaikki 7-15vuotiaat käyvät peruskoulua, joten heidän määränsä perusteella voidaan suunnitella perusopetuksen määrää tulevaisuudessa. Väkiluvun kehitys 2002-2014 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Kangasala 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 26341 26778 27303 27927 28407 28809 29282 29522 29675 29891 30126 30345 30487 Kuhmoinen 2917 2880 2838 2805 2731 2703 2639 2589 2554 2505 2438 2409 2373 Pälkäne 6632 6693 6737 6861 6895 6970 6989 7012 6950 6882 6838 6795 6724 Yhteensä 35890 36351 36878 37593 38033 38482 38910 39123 39179 39278 39402 39549 39584 Väkiluvun kehitys on kunnista ollut selkeän positiivista ainoastaan Kangasalla. Pälkäneellä asukasluku on 2000-luvulla aluksi kasvanut, mutta vuodesta 2009 supistunut. Kuhmoisten asukasluku on supistunut koko 2000-luvun ajan. Alueen kokonaisväestömuutos on Kangasalan ansiosta ollut positiivinen koko tarkastelujakson. Väestönkasvu on kuitenkin hidastunut huomattavasti vuoden 2008 jälkeen ja oli vuoden 2014 aikana vain 35 henkilöä eli 0,1 %. 12 Väkiluvun kehitysennuste 2015 - 2040 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Kangasala 30 893 32 200 33 282 34 073 34 704 35 244 Kuhmoinen 2 336 2 196 2 099 2 027 1 966 1 916 Pälkäne 6 861 6 899 6 963 7 035 7 100 7 154 Yhteensä 40 090 41 295 42 344 43 135 43 770 44 314 Edellä kuvattu kehitys jatkuu Tilastokeskuksen vuonna 2012 tekemän ennusteen mukaan siten, että Kangasalan väkiluku jatkaa vahvalla kasvu-uralla, Pälkäneen väkiluku kasvaa hieman ja Kuhmoisten väkiluku jatkaa supistumistaan. Alueen kokonaisväestömuutos olisi edelleen positiivinen, pääasiassa Kangasalan ansiosta, koko ennusteen kattaman ajan. Väestöllinen huoltosuhde 2002 - 2014 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kangasala 51 51 52 52 53 54 55 55 57 58 60 62 Kuhmoinen 72 72 73 72 75 74 76 78 79 83 87 94 Pälkäne 64 65 65 65 66 64 64 65 66 68 70 71 Väestöllinen huoltosuhde tarkoittaa työikäisten määrää suhteessa huollettaviin ikäluokkiin. Väestöllinen huoltosuhde on heikentynyt kaikissa kolmessa kunnassa koko 2000-luvun. Kuhmoisten huoltosuhde on kuitenkin heikentynyt huomattavasti voimakkaammin kuin kahden muun kunnan. 13 Kuntien ja yhdistetty huoltosuhde vuoteen 2040 140 120 100 80 60 40 20 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Kangasala 65 70 72 74 76 77 Kuhmoinen 101 114 123 128 126 119 Pälkäne 75 81 87 93 96 95 68,8 73,8 76,6 80 81,6 81,4 Yhdistetty Väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde heikkenee kaikissa kunnissa myös jatkossa ainakin vuoteen 2030 saakka. Tämän jälkeen heikkeneminen ainakin hidastuu ja kääntynee seuraavalla vuosikymmenellä positiivisempaan suuntaan. Kuhmoisten huoltosuhde on koko tarkastelujakson erityisen vaikea, huollettavien ikäluokkien ollessa suurimmillaan lähes 130% huoltavista ikäluokista. Kolmen kunnan yhdistetty huoltosuhde vuosille 2015-2040 näyttää, että Kangasalan suuri väestö ja kohtuullisena pysyvä huoltosuhde tasapainottaisi tilannetta niin, että kokonaishuoltosuhde nousisi korkeimmillaan vain noin 82:en. Väestön vähimmäiskoulutustaso (%) 2012 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Koko maa Keskiaste 72,3 56,4 63,8 68,6 Korkea-aste 32,5 17,7 22,2 28,7 14 Väestön koulutustaso jakautuu kunnittain siten, että Kangasalla on sekä keskiasteen että korkeaasteen suorittaneita enemmän kuin koko maassa keskimäärin ja Pälkäneellä sekä Kuhmoisissa vähemmän. Loma-asunnot, lkm 2000 2005 4247 4206 2627 2773 3932 4022 Kangasala Kuhmoinen Pälkäne 2010 4498 2979 4060 2013 4609 3040 4179 Kaikissa kunnissa on runsaasti loma-asuntoja. Yhteensä loma-asuntoja vuonna 2013 oli kolmessa kunnassa 11 828 kappaletta. Asukaslukuun suhteutettuna loma-asuntoja on selkeästi eniten Kuhmoisissa, jossa on 1,2 loma-asuntoa jokaista vakituista asukasta kohti. Suuri loma-asuntojen määrä tarkoittaa suurta loma-asukkaiden määrää kunnassa. Loma-asukkaat tuovat yrityksille asiakkaita ja lisäävät yleistä elinvoimaa. Muualla vakituisesti asuvat loma-asukkaat ovat myös potentiaalisia muuttajia kuntaan. Työpaikkojen kokonaismäärä v 2002-2011 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 6 807 8 134 8 217 8 280 8 449 8 694 8 805 8 449 8 835 9 056 Kuhmoinen 886 844 826 779 767 788 775 654 673 692 Pälkäne 1410 1425 1483 2210 2297 2310 2181 2166 2240 2182 Yhteensä 9 103 10 403 10 526 11 269 11 513 11 792 11 761 11 269 11 748 11 930 Kangasala Työpaikkojen määrät ovat 2000-luvulla kasvaneet merkittävästi vain Kangasalla. Kuhmoisissa määrät ovat pääasiassa jatkuvasti vähentyneet ja Pälkäneellä polkeneet paikoillaan. Koko alueen työpaikkojen määrä on pääasiassa kasvanut vuosia 2007-2020 lukuun ottamatta. Tilastoa sekoittavat 2000-luvulla tapahtuneet kuntaliitokset, jotka näkyvät työpaikkojen määrissä harppauksina vuosien välillä. 15 Työpaikat toimialoittain 2011 100 % 2,3 % 4,7 % 2,0 % 4,3 % 90 % 14,4 % 16,8 % 80 % 30,4 % 70 % 23,3 % 20,1 % 60 % Muut 50 % Alkutuotanto Jalostus 40 % 62,6 % 58,8 % 60,3 % Kangasala Kuhmoinen Pälkäne 30 % Palvelut 20 % 10 % 0% Toimialoittain tarkasteltuna kaikissa kunnissa on noin 60% työpaikoista palvelualoilla. Kangasalla sen sijaan jalostuksen työpaikkojen osuus on muita kuntia korkeampi, lähinnä alkutuotannon kustannuksella. Työpaikkaomavaraisuus (%) 2002-2011 95,0 90,0 85,0 80,0 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 2002 2006 2010 2011 Kangasala 64,3 66,5 66,7 66,9 Kuhmoinen 90,7 86,5 80,5 83,7 Pälkäne 79,9 81,8 80,4 78,9 Työpaikkaomavaraisuus on Pälkäneellä ja Kuhmoisissa korkea, Kangasalla puolestaan matala. Kuhmoisten työpaikkaomavaraisuus on 2000-luvulla pienentynyt jonkin verran, muiden kuntien osalta muutokset eivät ole merkittäviä. 16 Työssäkäynti kuntien välillä vaihtelee. Kangasalan ja Pälkäneen välillä työssäkäynti on huomattavasti vilkkaampaa kuin työssäkäynti Kuhmoisiin tai Kuhmoisista kummastakaan kunnasta. Yhteensä 16935 Uusi kunta Yhteensä 7775 Tampere - Tammerfors Valkeakoski Pirkkala - Birkala Uusi kunta 7775 6879 Tampere Tammerfors 255 210 1143 6 Orivesi Nokia 164 145 Helsinki Helsingfors - 206 Valkeako ski 136 Hämeenlinna Tavastehus - 193 Lempäälä 124 - 2116 Kun tarkastellaan yhdistyneen kunnan työpaikkoja ja työssäkäyntiä, havaitaan että yhteensä kunnassa olisi (vuoden 2012 tiedoilla) 11436 työpaikkaa ja niissä kävisi 7775 kunnan asukasta. Kunnassa olisi puolestaan 16935 työssäkävijää, joista sama 7775 kävisi kunnan alueella työssä. Yhdistyneen kunnan työpaikkaomavaraisuus olisi edelleen heikko. Tampere olisi selkeästi suurin työssäkäyntikunta ja tamperelaiset suurin kunnan alueella työssäkäyvä ryhmä. 17 Työttömyys-% 2002-2014 21 19 17 15 13 11 9 7 5 Kangasala 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 9,3 9,4 8,9 8,3 6,9 5,8 6,8 10,1 9 7,4 8,8 10,3 11,3 Kuhmoinen 16,8 18,4 17,5 18 17,4 13,8 13,6 20,3 16,2 14,4 15,2 14,6 13,7 Pälkäne 9,2 8,4 8,2 8,9 7,5 6,2 7,4 10,5 10,6 8,8 9,5 10,6 10,6 Koko maa 9,1 9,0 8,8 8,4 7,7 6,9 6,4 8,2 8,4 7,8 7,7 8,2 8,7 Työttömyysasteet ovat kunnissa kehittyneet hyvin eri suuntiin 2000-luvulla. Pälkäneen ja Kangasalan työttömyysasteet ovat olleet alimmillaan vuonna 2007, nousseet taantumassa 20082009, palautuneet alaspäin vuosiksi 2010 ja 2011 ja sen jälkeen olleet nousussa. Kuhmoisissa sen sijaan työttömyys on ollut hyvin korkea lähes koko 2000-luvun. Vuoden 2010 jälkeen trendi on kuitenkin ollut laskeva. 0-6-vuotiaiden määrän kehittyminen 2011-2020 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2011 2015 2020 Kangasala 2978 2999 3022 Kuhmoinen 118 108 97 Pälkäne 485 453 435 Yhteensä 3581 3560 3554 18 0–6-vuotiaiden määrät ovat kehittymässä kunnissa eri suuntiin. Kangasalla tämän ikäisten määrien ennakoidaan kasvavan hieman vuoteen 2020 mennessä kun samaan aikaan vastaavan ikäisten määrien ennakoidaan vähenevän muissa kunnissa. Kokonaisuutenakin tarkasteltuna näiden ikäluokkien määrät pienenevät hitaasti. 7-15-vuotiaiden määrän kehittyminen 2011-2020 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2011 2015 2020 Kangasala 3518 3833 4068 Kuhmoinen 158 156 144 Pälkäne 727 725 717 Yhteensä 4403 4714 4929 7–15-vuotiaiden määrät ovat, samoin kuin nuorempienkin määrät, kehittymässä kunnissa eri suuntiin. Tämä joukko on kuitenkin vuoteen 2020 mennessä kuitenkin edelleen kokonaisuutena nopeasti kasvava. 16-64-vuotiaiden määrän kehittyminen 2011-2020 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2011 2015 2020 Kangasala 18502 18355 18560 Kuhmoinen 1348 1135 1009 Pälkäne 4004 3846 3727 Yhteensä 23854 23336 23296 19 Työikäisten määrät ovat nuoremmista ikäryhmistä poiketen kehittymässä myös Kangasalla heikosti. Kokonaisuutena työikäisten joukko pienenee vuoteen 2020 mennessä hieman. Kuhmoisissa väheneminen on kuitenkin jopa 25%:n luokkaa vuosikymmenen aikana. 65-74-vuotiaiden määrän kehittyminen 2011-2020 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2011 2015 2020 Kangasala 2838 3324 3680 Kuhmoinen 433 475 471 Pälkäne 874 996 1096 Yhteensä 4145 4795 5247 65–74-vuotiaiden määrät ovat kasvamassa kaikissa kunnissa paitsi Kuhmoisissa, jossa lukumäärä kääntynee jo vuosikymmenen lopulla laskuun. Kokonaisuutena määrät kasvavat neljänneksen vuosikymmenen mittaan. Yli 74-vuotiaiden määrän kehittyminen 2011-2020 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2011 2015 2020 Kangasala 2055 2382 2870 Kuhmoinen 448 462 475 Pälkäne 792 841 924 Yhteensä 3295 3685 4269 Yli 74-vuotiaiden määrät ovat kasvamassa kaikissa kunnissa koko tarkastelujakson ajan. Nopeinta kasvu on Kangasalla, jossa tämän ikäisten määrä kasvaa lähes 40% vuosikymmenen aikana. Koko alueella kasvu on hieman alle kolmanneksen luokkaa. Kuhmoisissa kasvu on vuosikymmenellä hyvin vähäistä. 20 4.3. Kuntien luottamuselinorganisaatiot Kangasala Kangasalan luottamuselinorganisaatio koostuu pakollisista elimistä (kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta), kuudesta lautakunnasta ja yhdestä liikelaitoksen johtokunnasta. Kunnassa on lisäksi useita muita, pienempiä elimiä. Näistä tärkeimmät ovat vanhusneuvosto, nuorisovaltuusto ja vammaisneuvosto. Kangasalan kunnalla on edustajia lisäksi useissa ylikunnallisissa elimissä. Näitä ovat mm. Tampereen kaupungin Osaamisja elinkeinolautakunta, Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto, Tampereen seudun joukkoliikennelautakunta, Valkeakosken aluesairaalan johtokunta, Pirkanmaan liiton edustajisto, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto jne. Kuhmoinen Kuhmoisten luottamuselinorganisaatio koostuu pakollisista elimistä ja kolmesta lautakunnasta. Kunnassa toimii lisäksi vanhusneuvosto ja yhtenäiskoululla johtokunta. Näiden lisäksi Kuhmoisilla on edustus muutamissa ylikunnallisissa elimissä, esimerkiksi Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnassa, Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhtymäkokouksessa, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa, Keski-Suomen liiton edustajainkokouksessa, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuustossa, Keurusselän ympäristölautakunnassa, maaseutuhallinnon yhteistoimintaryhmässä jne. 21 Pälkäne Pälkäneen luottamuselinorganisaatio koostuu pakollisista elimistä ja viidestä lautakunnasta. Lisäksi kunnassa toimii vanhusneuvosto. Pälkäneen kunnalla on edustajia lisäksi useissa ylikunnallisissa elimissä. Näitä ovat mm. Tampereen kaupungin Osaamis- ja elinkeinolautakunta, Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto, Kangasalan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta, Valkeakosken aluesairaalan johtokunta, Pirkanmaan liiton edustajisto, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto jne. 22 4.4. Kuntien toimintaorganisaatiot Kangasala Kangasalan kunta koostuu kunnan johdosta, kahdesta toimialasta ja liiketoimintayksikkö Oksasta. Toimialat jakaantuvat edelleen palvelukeskuksiin. 23 Kuhmoinen Kuhmoisten kunnan organisaatio koostuu kolmesta toimialasta. Hallinto-osasto vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tilaamisesta. Kunta hankkii yhdyskuntasuunnittelun palveluita Pälkäneen kunnalta ja aluearkkitehti kuuluu toiminnallisesti tekniselle osastolle. Pälkäne Pälkäneen kunnan organisaatio koostuu kolmesta toimialasta ja suoraan kunnanjohtajan alla toimivasta aluearkkitehtitoiminnasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tilaaminen kuuluu kunnanjohtajalle. 24 4.5. Kuntakonsernit Kangasala Kangasalan kuntakonserniin kuuluu 14 kunnan kokonaan suoraan tai välillisesti omistamaa yhteisöä, 10 osakkuusyhteisöä ja viisi kuntayhtymää, joissa kunnalla on pieni omitusosuus. 25 Kuhmoinen Kuhmoisten kuntakonserni koostuu kahdesta kunnan kokonaan omistamasta yhteisöstä ja kolmesta osakkuusyhteisöstä. Kunta on jäsenenä neljässä kuntayhtymässä. Nämä ovat KeskiSuomen liitto, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja Päijät-Hämeen koulutuskonserni. 100% kunnan hallinnassa Kuhmoisten kunnan vuokrakiinteistöt Oy Kuhmoisten Päijälänkoti As Oy 20-50% kunnan hallinnassa (omistusosuus prosentteina) Kiinteistöosakeyhtiö Hokkalanperä 35 Asunto Oy Peltohokkala 25,6 Kiinteistö Oy Pohjoisportti 35,5 Pälkäne Pälkäneen kuntakonserniin kuuluu kaksi kokonaan kunnan omistamaa yhteisöä ja 11 osakkuusyhteisöä. Kunta on jäsenenä viidessä kuntayhtymässä. Nämä ovat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hämeen päihdehuollon ky, Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä, 26 Pirkanmaan liitto ja Koulutuskeskus Tavastia. Pälkäne on eroamassa Hämeen Päihdehuollon kuntayhtymästä. 100% kunnan hallinnassa Pälkäneen Aluelämpö Oy Pälkäneen Asuntotuotanto Oy 4.6. 20-50% kunnan hallinnassa (omistusosuus prosentteina) Koy Luopioisten Pienteollisuustalo 48,65 Luopioisten Vesihuolto Oy 42,50 As Oy Tiilivakki 40,19 As Oy Kyläkantola 37,10 As Oy Luopioisten Retkipirtti 31,79 As Oy Luopioisten Kokinrivi 30,40 As Oy Aitoonrivi 26,57 As Oy Rantakukkia 26,48 As Oy Luopioisten Retkitie 25,73 As Oy Luopioisten Kyynärötarha 23,42 Koy Pälkäneen Liikekeskus 20,02 Kuntalaisvaikuttaminen, demokratia ja kansalaisyhteiskunta Kangasala Kuntavaaleissa 2012 Kangasalan äänestysprosentti oli 61,7%. Äänestysaktiivisuus laski edellisistä kuntavaaleista hieman. Tällöin aktiivisuus oli 63,7%. Kangasalla on valtuustopaikkoja 51 ja tulos oli vaalien 2012 perusteella seuraava. Puolue Prosenttia Paikkoja KOK 27,6 15 SDP 24,6 13 KESK 14,2 7 PS 11,7 6 KD 9,9 5 VIHR 6,6 3 VAS 4,8 2 Kangasalla toimii lähes 500 aktiivista yhdistystä, jotka ovat toimittaneet yhteystietonsa kuntaan ja järjestävät toimintaa kuntalaisille. Näihin kuuluvat myös kyläyhdistykset, joita kunnassa toimii lähes 30 kappaletta. Kangasalalaiset ovat aktiivisesti yhteydessä kunnanvaltuutettuihin ja osallistuvat myös suoraan kansalaisvaikuttamiseen. Kangasalan alueella ilmestyy kaksi sanomalehteä. Nämä ovat Kangasalan Sanomat ja SydänHämeen Lehti. Sydän-Hämeen Lehti on suuntautunut enemmän Pälkäneelle, mutta uutisoi aktiivisesti myös Kangasalan tapahtumista. Kangasalla toimii vanhusneuvosto, nuorisovaltuusto ja vammaisneuvosto. Nämä elimet toimivat aktiivisesti edistäen eturyhmiensä asioita kunnan suuntaan. Kuhmoinen 27 Kuntavaaleissa 2012 äänestysaktiivisuus oli 66 %. Aktiivisuus laski hieman edellisistä vaaleista, jolloin se oli 68 %. Kuhmoisten valtuustossa on 21 paikkaa ja jakauma vaalin perusteella on seuraava. Puolue Prosenttia Paikkoja KESK 32,9 7 KOK 29,3 6 SDP 20,6 4 PS 13,5 3 KD 3,5 1 Lautakuntien lisäksi kunnassa toimii yhtenäiskoululla johtokunta. Virallisten luottamuselinten lisäksi kunnassa toimii vanhusneuvosto. Kuhmoisissa ilmestyy kerran viikossa paikallinen Kuhmoisten Sanomat. Lehden pääasiallinen levikkialue on Kuhmoisten kunnan alue, mutta merkittävä osa tilaajista asuu muualla eteläisessä Suomessa. Kunta järjestää myös kuntalaistilaisuuksia, joissa kuntalaisilla on mahdollisuus esittää näkemyksiään tärkeiksi katsomiinsa asioihin. Pienessä kunnassa kunnan hallinto on ns. lähellä kuntalaista, jolloin kuntalaisten on helppo lähestyä kunnan virkamiehiä ja luottamushenkilöjohtoa. Kuhmoisten kunnan aktiivinen kolmannen sektorin toiminta tukee kuntalaisvaikuttamista. Lukuisat yhdistykset toimivat kunnan kanssa yhteistyössä järjestäen kuntalaisille suunnattuja tilaisuuksia ja aktiivista vapaa-ajantoimintaa. Kuntalaisvaikuttaminen tapahtuu näin myös yhdistysten kautta. Pälkäne Kuntavaaleissa 2012 Pälkäneen kunnan äänestysprosentti oli 64,4 %. Äänestysprosentissa oli hienoista laskua, sillä kuntavaaleissa 2008 äänestysprosentti oli 68,2 %. Pälkäneellä valtuustopaikkoja on 27. Vuoden 2012 kuntavaalien tulos oli seuraava: Puolue Prosenttia Paikkoja KOK 32,0 9 KESK 26,0 8 SDP 18,6 5 PS 13,8 4 VAS 5,8 1 VIHR 2,0 0 KD 1,8 0 Perinteisen vaaliosallistumisen ohella kuntalaisilla on myös muita osallistumis- ja vaikuttamiskanavia. Kunnassa toimii useita aktiivisia kansalaisjärjestöjä ja kylissä toimivat kyläyhdistykset järjestävät toimintaa etenkin kesäisin. Pälkäneen kunnassa toimii Vanhusneuvosto, joka on kuntalaisten vaikutuskanava erityisesti ikääntynyttä väestöä koskevissa asioissa. Kunnassa ollaan aloittamassa nuorisovaltuustotoimintaa jossain muodossa kuntalain muutoksen myötä. Sydän-Hämeen Lehti on yksipäiväinen tilattava paikallislehti, joka kirjoittaa aktiivisesti kunnan asioista ja tehdyistä päätöksistä. Lehden pääasiallisia levikkialueita ovat Kangasala ja Pälkäne. 28 4.7. Elinkeinot, työllisyys ja elinvoima Kangasala Kangasalan yritysrakenne on hyvin monipuolinen, kunnassa toimii satoja yrityksiä eri toimialoilla ja yrityskannan uusiutuminen on nopeaa. Kunnan tärkeimmät toimialat työpaikoissa mitattuna ovat teollisuus sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Kangasalan lähitulevaisuuden merkittävin hanke on tieyhteyden todennäköinen rakentuminen Tampereen Hervannasta Kangasalle ja tähän yhteyteen tukeutuvan alueen kehittyminen yritysalueeksi. Yritysalueet ovat kehittymässä lähitulevaisuudessa muuallakin Kangasalla. Tämän mahdollistaa osittain tuleva Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040ja osittain kunnan oma panostaminen yritysalueiden kehittämiseen. Kangasala on toisaalta vahvasti Tampereeseen kiinnittynyt kaupunkimainen kunta, toisaalta kunnalla on myös laajoja maaseutumaisia alueita. Nämä alueet ovat pääasiassa peräisin kuntaliitoksista, joissa maaseutukunnat Sahalahti ja Kuhmalahti liittyivät Kangasalaan. Kunnan kehitys on painottunut hyvin paljon Tampereen rajan tuntumaan ja kehitys on maaseutualueilla heikompaa, paikoin jopa negatiivista. Vapaa-ajan asuminen tuo elinvoimaa ja yritystoiminnan mahdollisuuksia maaseutumaisille alueille huomattavia määriä. Kangasalalaiset käyvät työssä eniten Tampereella ja vasta toiseksi eniten Kangasalla. Työssäkäynti myös muualla kaupunkiseudulla on vilkasta. Työpaikkaomavaraisuus on alle 70%, mutta osuus on kasvanut 2000-luvulla. Kangasalla on n. 9000 työpaikkaa. Määrä on kasvanut tasaisesti kunnan kehityksen tahdissa lukuun ottamatta lyhyttä laskua vuosien 2008-2009 taantumassa. Työttömyys on Kangasalla alhaisinta selvityskunnista. Työttömyysaste on vaihdellut talouden yleisen kehityksen mukana, mutta pysynyt muuta Pirkanmaata paremmalla tasolla. Työttömyys on kuitenkin koko maan tasoa korkeampi. Kangasalla koulutustaso on kuntajoukon korkein. Vähintään korkea-asteen koulutus on noin 32 % väestöstä ja vähintään keskiasteen koulutus noin 72 % väestöstä. Kangasalan työikäisen väestön ennakoidaan pysyvän samalla tasolla 2010-luvulla. Kunnan yritysten kannalta työvoiman saatavuus on turvattu, koska kaupunkiseudulla on tarjolla työvoimaa helposti yli kuntarajojen. Kuhmoinen Kunnan tärkeimmät toimialat työpaikoissa mitattuna ovat maa- metsä- ja kalatalous sekä teollisuus. Maa- ja metsätalouden osuus on hitaasti pienentynyt vuosi vuodelta, mutta ala on edelleen merkittävä työllistäjä kunnassa. Kuhmoisten kunnassa on 233 (tilastokeskus 2013) toimiva yritystä joista suurimpia ovat muun muassa Meltex Oy, Puulon Oy, Kuhmoisten maa- ja kiinteistö Oy, Roselli Oy, Kuhmoisten osuuspankki sekä K-market Kippari ja S- market Kuhmoinen. Pääosin kunnan yrityskanta muodostuu pienistä yhden tai kahden henkilön monialaisista yrityksistä. Suurenn liikevaihdon lisän yrityksille tuovat kunnan lähes 10 000 vapaa-ajan asukasta. Kuhmoisten kunta ei ole oleellisesti laajentamassa olemassa olevia kehittyneitä alueitaan. Kunta on kaavoittamassa pieniä alueita kunnan keskustaajaman läheisyydessä. Alueet on pääsääntöisesti tarkoitettu asumiskäyttöön. 29 Viime vuosien aikana kunta on panostanut vahvasti kunnan elinvoiman edistämiseen. Suurimpina hankkeina on ollut vuonna 2014 valmistunut kaukolämpöverkko, käynnissä oleva keskustan pääväylän Toritien saneeraus ja Koskenpartaan ja Satamarinteen kaavahankkeet. Kuhmoinen on ollut vuodesta 2008 mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa. hankkeen avulla pyritään näyttämään esimerkkiä muille toimijoille ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kuhmoislaiset käyvät työssä pitkälti omassa kunnassaan. Tärkein kunnan ulkopuolinen työssäkäyntialue on Jämsä. Muita alueita ovat Lahti ja Padasjoki. Työpaikkaomavaraisuus on yli 80%. Kuhmoisissa on n. 690 työpaikkaa. Määrä on laskenut tasaisesti väestön supistumisen kanssa lukuun ottamatta vuosina 2008-2009 tapahtuneen romahduksen jälkeistä lyhyttä elpymistä. Työttömyystilanne on Kuhmoisissa vaikea, taso on kuntajoukon korkein ja pysytellyt muuta maata korkeammalla tasolla koko viime vuosina. Työttömyys on kunnassa kuitenkin tällä hetkellä paremmalla tasolla kuin lähes koko 2000-luvulla. Tämä johtuu pitkälti työikäisen väestön eläköitymisestä, jolloin työttömistä on tullut eläkeläisiä. Työttömyys on kuitenkin edelleen yli 13 % työvoimasta ja siten kuntajoukon korkein. Kuhmoislaisten koulutustaso on kuntajoukon matalin. Vähintään korkea-asteen koulutus on noin 17 % väestöstä ja vähintään keskiasteen koulutus noin 56 % väestöstä. Kuhmoisten työikäisen väestön ennakoidaan vähenevän n. 1300:sta n. 1000:en 2010-luvun kuluessa. Tämä aiheuttaa mahdollisesti työvoimapulaa paikallisille yrityksille ja mahdollisesti vaikeuksia hoivapalveluiden tuottamiseen samaan aikaan kasvavalle ikäväestölle. Pälkäne Pälkäneen yritysrakenne on monipuolinen. Alueen suurimmat työllistäjät ovat Pälkäneen kunta ja Kangasalan kunta, Kangasalan tuottaessa Pälkäneen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kuntien lisäksi muita yhtä merkittäviä työllistäjiä ei ole, vaan kunnassa on useita keskisuuria työllistäjiä. Näistä viisi suurinta ovat Aitoon koulutuskeskus, Anna Tapion koulu, Celsa Steel Service, Artekno EPS ja Sappeen matkailukeskus. Näistä jokaisen työpaikkamäärä on noin 50 htv. Suurimpien työllistäjien joukossa on kaksi yksityistä oppilaitosta, kaksi teollisuusyritystä ja yksi matkailupalvelukeskus. Yritysten lisäksi myös maataloudella on huomattava rooli Pälkäneen elinkeinoissa. Matkailu ja aktiivinen loma-asuminen tuovat kunnan yrityksille suuren osan liikevaihdosta etenkin kesäisin. Kunnan tärkeimmät toimialat työpaikoissa mitattuna ovat maametsä- ja kalatalous sekä teollisuus. Kunta on kaavoittamassa tällä hetkellä keskikokoista asuinaluetta kuntakeskuksen läheisyyteen. Alueella voi tulevaisuudessa asua jopa satoja ihmisiä. Lisäksi kunta on hankkimassa maa-alueita uusien yritysalueiden kaavoittamiseksi valtatien 12 läheisyyteen. Kunnan kehittyminen tapahtuu olemassa olevien taajamien läheisyydessä. Kunnan kehittymistä uhkaa Tavasen tekopohjavesihanke ja laajan alueen varaaminen tärkeäksi pohjavesireserviksi. Molemmat heikentäisivät merkittävästi elinkeinoelämän kehitysmahdollisuuksia, sillä pohjavettä mahdollisesti uhkaava toiminta täytyisi tällöin sijoittaa muualle. Tavasen suunnitelmien toteutuminen veisi Pälkäneen keskustalta mahdollisuudet elinvoimaisuuden lisäämiseen käytännössä kokonaan. Yritysten näkymät Pälkäneellä ovat yleisesti ottaen hyvät, Celsa Steel Service on pälkäneläisenä yrityksenä tuore, koska yritys osti Tammet Oy:n omistuksessa olleen toimipisteen vasta vuoden 30 2014 aikana. Sappeen matkailualueen on tarkoitus laajentaa toimintaansa lähivuosina, minkä pitäisi näkyä nykyistä enemmän ympärivuotisina työpaikkoina. Oppilaitosten tilanne on vaikeampi, koska valtion muuttuvasta sääntelystä johtuen yksityisten oppilaitosten toiminta vaikeutunee lähitulevaisuudessa. Pälkäneläiset käyvät työssä pääasiassa Pälkäneellä, työpaikkaomavaraisuus on 2000-luvulla vaihdellut 80%:n molemmin puolin. Kunnan ulkopuolinen tärkein työssäkäyntialue on muu Tampereen seutu, etenkin Tampere ja Kangasala. Pienempiä, mutta huomattavia alueita ovat Valkeakoski ja Hämeenlinna. Pälkäneellä on n. 2200 työpaikkaa. Määrä on edelleen alhaisempi kuin ennen taantumaa vuonna 2007, jolloin työpaikkoja oli yli 2300. Määrä on kuitenkin pysynyt melko tasaisena ottaen huomioon työ- ja yrittäjäikäisen väestön samana pysymisen 2000-luvulla ja laskun vuoden 2009 jälkeen. Työttömyys on Pälkäneellä ollut 2000-luvulla maltillista huolimatta pitkään jatkuneesta taantumasta. Työttömyyden taso on taantuman aikana ollut pääasiassa noin 10%. Työttömyys on Pälkäneellä painottunut ikääntyneisiin ja pitkäaikaistyöttömiin, joita molempia oli syksyllä 2014 lähes puolet kaikista työttömistä. Kunnan työttömyys on koko maata korkeammalla tasolla. Pälkäneen kunnan talouden kannalta tilanne on heikko, jos suuri osa työttömistä on sellaisia, joiden työmarkkinatuen maksuun kunnan on osallistuttava. Työikäisen väestön määrän väheneminen on 2010-lvuulla myös Pälkäneen ongelma. Vähenemä on ollut noin yhden prosentin luokkaa vuosittain. Työikäisen väestön väheneminen vaikuttaa verotulojen vähenemiseen ja toisaalta osaavan työvoiman saatavuudessa voi tulevaisuudessa ilmetä yrityksillä ja kunnalla ongelmia. Pälkäneen alue on kuitenkin Tampereeseen läheisenä hyvässä asemassa työvoiman hankinnassa. Verotulojen kannalta kunnalle olisi kuitenkin tärkeää pystyä houkuttelemaan työssäkäyviä myös muuttamaan kuntaan. 4.8. Kuntien välinen yhteistyö Kolme kuntaa tekevät keskenään melko vähän yhteistyötä. Tällä hetkellä pelkästään nämä kolme kuntaa kattavaa toimintaa ei ole käynnissä. Kunnilla on myös vähän yhteisiä kuntayhtymäjäsenyyksiä. Kuhmoinen kuuluu Pirkanmaalla vain sairaanhoitopiiriin, mutta on muilta osin suuntautunut Keski-Suomeen. Kangasala ja Pälkäne ovat puolestaan vahvasti suuntautuneet Pirkanmaalle. Kangasala on voimakkaasti suuntautunut erityisesti Tampereelle, Pälkäne on suuntautunut pääasiassa myös Tampereelle, mutta myös Valkeakoskelle ja pieneltä osin Hämeenlinnaan kuntayhteistyössä. Merkittävää yhteistyötä on kuitenkin Kangasalan ja Pälkäneen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen yhteistoiminta-alueena. Yhteistyö supistui vuoden 2015 alussa kun ympäristöterveydenhuollon palvelut siirtyivät Tampereen kaupungin järjestämiksi. Kangasala tuottaa Pälkäneelle myös jonkin verran tukipalveluita kuten palkanlaskentaa. Samoin osa tietojärjestelmistä on hankittu yhteistyössä. Pälkäne järjestää Kuhmoisten yhdyskuntasuunnittelupalvelun. työskentelee osan ajastaan Kuhmoisten kunnalle. Pälkäneen aluearkkitehti Pälkäneen ja Kangasalan kunnilla on historiaa myös muutamissa seutuyhteistyönä toteutetuista hankkeista. Kunnat kehittävät edelleen esimerkiksi Sappeen matkailualuetta osittain yhteistyössä. 31 4.9. Kuntien yhteistyö muiden kuntien kanssa Kangasala Kangasala kuuluu Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymään. Tampereen kaupunkiseudun kuntien välistä yhteistyötä on tehty vapaamuotoiselta pohjalta 1960-luvulta alkaen. Yhteistyötä syvennettiin vuonna 2005 valmistuneella seutustrategialla. Strategiaa toteuttamaan perustettiin vuonna 2006 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. Kuntayhtymän perustajakuntia olivat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Orivesi liittyi kuntayhtymän jäseneksi vuoden 2009 alusta. Kuntayhtymä on luonteeltaan poliittisesti ohjattu kehittämisorganisaatio. Keskeisimmät tehtävät liittyvät seutustrategian toteutukseen. Kaupunkiseudun strategian lähtökohtina ovat seututason vahvistuminen, aktiivinen yhteistyö ja luottamuksen kanavointi tuloksiksi. Yhteistyön keskeiset osaalueet ovat yhdyskuntarakenteen seudullinen suunnittelu, palvelujen kehittäminen ja elinkeinoyhteistyö. Seudullisen yhteistyön toteuttamista maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa tukee valtion ja jäsenkuntien solmima MAL-aiesopimus. Osa kaupunkiseudun yhteistyöhankkeista valmistellaan kaupunkiseudun kuntayhtymän ulkopuolella. Tällöinkin kaupunkiseudun kuntayhtymä tarjoaa foorumin yhteisistä asioista keskustelulle. Seutuyhteistyön organisoinnissa tulee ottaa huomioon myös lukuiset muut yhteistyöorganisaatiot, joiden puitteissa yhteistyötä tehdään. Näitä ovat muun muassa elinkeinoyhtiö Tredea, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pirkanmaan liitto, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Yhteistyötä tehdään sopimuksiin pohjautuen myös useissa eri palveluissa. Kehyskuntien yhteistyömuotoja ovat lisäksi mm. Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy, Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö Pirteva, Työterveyspalvelu Viisari, Pirkan Opisto ja maaseutuhallinto. Kansalaisopiston toiminnot on siirretty sopimuksin Valkeakoski-opiston alaisuuteen 1.1.2013 alkaen. Kangasala on mukana Hämeenlinnan kaupungin koordinoimassa Suomen kasvukäytävä – hankkeessa (aiemmin HHT-hanke). Kuhmoinen Kuhmoinen tekee laajaa yhteistyötä Jämsän kaupungin kanssa. Jämsä tuottaa Kuhmoisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kokonaan lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuollon palveluita, jotka kunnan puolesta tuottaa Keuruun kaupunki. Kuhmoinen tekee yhteistyötä Jämsän kanssa myös tietohallinnon ja palkanlaskennan järjestämisessä. Jämsän kaupunki tuottaa ostopalveluna Kuhmoisten kunnan tietohallinto- ja palkanlaskentapalvelut. Kuhmoinen kuuluu lukuisiin kuntayhtymiin ja vastaaviin yhteistyöorganisaatioihin. Näistä tärkeimmät ovat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen liitto, Lahden Ammattikorkeakoulu Oy ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Pälkäne Pälkäneen kunta tekee olennaista yhteistyötä Kangasalan lisäksi Tampereen ja Valkeakosken kaupunkien kanssa. Tampere tuottaa Pälkäneelle mm. ammatillisen koulutuksen palveluita, ympäristöterveydenhuollon palveluita pelastustoimen palveluita ym. pienempiä kokonaisuuksia. Valkeakosken kaupungin kanssa Pälkäne tekee yhteistyötä mm. aikuislukiokoulutuksessa ja 32 kansalaisopistotoiminnassa. Maaseutuhallinnon palvelut myös Pälkäneelle tuottaa Oriveden kaupunki. Kuntayhtymistä merkittävimmät ovat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pirkanmaan liitto, Valkeakosken koulutuskuntayhtymä ja Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Pälkäne on Kangasalan tapaan mukana Suomen kasvukäytävä –hankkeessa. 33 5. Palvelurakenne 5.1. Kangasalan palvelurakenne Kangasalan kunta tuottaa itse suuren osan järjestämistään palveluista. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen palvelut Kangasalle tuottaa Tampereen kaupunki samoin kuin ympäristöterveydenhuollon palvelut vuoden 2015 alusta lukien. Maaseutupalvelut Kangasalan kunnalle tuottaa Oriveden kaupunki. Kangasalan organisaatio koostuu kunnan johdosta, liiketoimintayksiköstä ja kahdesta toimialasta. Toimialat jakaantuvat edelleen palvelukeskuksiin, palvelualueisiin ja palveluyksiköihin. Kunnanjohtajan kanssa kunnan johdossa ja hänen sijaisenaan toimii kehitysjohtaja. Sivistystoimi tuottaa varhaiskasvatuksen palvelut, opetuspalvelut alakoulusta lukioon, kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut ja vapaa-aikapalvelut. Kansalaisopistotoiminnan järjestää Valkeakosken kaupunki. Esiopetusta järjestetään sekä varhaiskasvatuksessa että kouluissa. Kangasalla toimii 16 peruskoulua, joista kaksi toimii vain yläkouluna ja yksi ala- ja yläkoulun yhdistävänä yhtenäiskouluna. Kunnassa toimii yksi lukio. Varhaiskasvatusta järjestetään 18 päiväkodissa ja neljässä avoimen varhaiskasvatustoiminnan yksikössä. Kunnassa toimii n. 15 perhepäivähoitajaa. Lisäksi kunnassa toimii neljä yksityistä päiväkotia sekä n. 40 yksityistä perhepäivähoitajaa. Kirjastopalvelut toimivat pääkirjastossa, neljässä lähikirjastossa ja kirjastoautossa. Kulttuuripalvelut järjestää taidekasvatusta ja tukee taideja kulttuuritoimintaa. Kulttuuripalvelut järjestää myös erilaisia tapahtumia yhteistyössä kunnan eri tahojen ja muiden kunnassa toimivien kanssa. Vapaa-aikapalvelut järjestää nuorisotyötä ja liikuntapalveluita. Palvelukokonaisuus tekee yhteistyötä kunnan eri toimijoiden (koulut, sote) kanssa ja järjestää runsaasti erilaista toimintaa leireistä nuorisotiloihin ja liikuntapaikoista etsivään nuorisotyöhön. Tekninen keskus vastaa kunnan maankäytön hallinnasta, yhdyskuntatekniikan rakentamisesta, vesihuollosta, rakentamisen ohjaamisesta ja ympäristönsuojelusta. Sen tehtäviin kuuluu maapolitiikan toteuttaminen, maankäytön suunnittelu, vesihuollon, katujen ja muiden yleisten alueiden suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito, rakentamiseen ja ympäristönsuojeluun liittyvien lupien käsittely sekä paikkatietorekisterin ja kartaston ylläpitoon liittyvät tehtävät. Palvelualueet ovat kaavoitus, paikkatieto ja mittaus, rakennusvalvonta, yhdyskuntatekniikka, ympäristönsuojelu sekä Kangasalan Vesi –liikelaitos ja Kuhmalahden vesilaitos. Sosiaali- ja terveyskeskus järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Kangasalan ja Pälkäneen kuntien asukkaille vastuukuntamallilla. Tampere järjestää vastuukuntana ympäristöterveydenhuollon palvelut 1.1.2015 alkaen yhteistoiminta-alueella, johon kuuluvat Tampere, Orivesi, Kangasala, Pälkäne, Valkeakoski, Urjala ja Akaa. Perusterveydenhuollon yö- ja viikonloppupäivystys järjestetään Valkeakosken aluesairaalassa. Sosiaali- ja terveyskeskus muodostui vielä vuonna 2014 seitsemästä palvelualueesta. Kun ympäristöterveydenhuolto siirtyi 1.1.2015 Tampereen kaupungin vastuulle, palvelualueita on kuusi: hallinto ja talous, vanhuspalvelut, terveyspalvelut, psykososiaaliset palvelut, sosiaalityön palvelut ja työterveyshuolto. Terveyspalveluita järjestetään kahdeksalla terveysasemalla, joista yhdessä ei ole lääkärin vastaanottoa. Sosiaalihuollon palveluita järjestetään useissa toimipisteissä Kangasalan 34 keskustassa ja Pälkäneellä kunnanvirastolla. Vanhus-, vammais- ja psykososiaalisen tuen palvelua järjestetään useissa toimipisteissä yhteistoiminta-alueella. Työterveyshuoltoa järjestetään Kangasalan keskusterveysasemalla vuoden 2014 loppuun saakka ja tämän jälkeen Suoramalla uusissa tiloissa. Liiketoimintayksikkö Oksa järjestää Kangasalan hallinto-, talous-, toimisto-, tietotekniikka-, siivous-, ruoka-, tila-, liikenne- ja lakipalvelut. Yksikkö toimii kunnan pääasiallisissa toimipisteissä kunnanvirastoissa 1, 2 ja 3 sekä virastotalolla ja terveyskeskuksessa. Siivous- ja ruokahuoltoa järjestetään kaikissa kunnan tiloissa lukuun ottamatta Pälkäneen alueella toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon tiloja. Ruokahuollossa toimii tällä hetkellä 15 valmistuskeittiötä ja 21 palvelukeittiötä. 5.2. Kuhmoisten palvelurakenne Kuhmoinen tuottaa itse noin puolet järjestämistään palveluista. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa kunnalle Jämsän kaupunki vastuukuntamallilla pois lukien ympäristöterveydenhuollon palvelut, jotka kunnalle tuottaa Keuruun kaupunki. Myös maaseutuhallinnon palvelut Kuhmoisiin tuottaa Keuruun kaupunki. Kuhmoisten kunnan organisaatio koostuu hallinto-osastosta, sivistystoimesta ja teknisestä toimesta. Toimialoista erillisenä toimii kehittämisasiamies suoraan kunnanjohtajan alaisuudessa. Sivistystoimi tuottaa koulutuspalvelut peruskoulun ja lukiokoulutuksen osalta, varhaiskasvatuksen palvelut mukaan lukien esiopetuksen, koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnan, kirjastopalvelut, liikuntapalvelut, vapaa-aikapalvelut, nuorisopalvelut, kulttuuripalvelut ja ruokahuoltopalvelut. Etsivä nuorisotyö järjestetään ostopalveluna. Työväenopistotoiminnan tuottaa Jämsän kaupunki. Ammatillisessa koulutuksessa Kuhmoinen kuuluu Jyväskylän koulutuskuntayhtymään. Kuhmoisissa toimii yksi yhtenäiskoulu, joka järjestää opetuksen esiopetuksesta lukioon asti. Lukiossa toimii ratsastuslinja, joka aloitti toimintansa 2014. Varhaiskasvatusta tuottavat yksi ryhmäperhepäiväkoti, 4 perhepäivähoitajaa ja yksi yksityinen perhepäivähoitaja. Kirjastopalvelut toimivat pääkirjastossa ja kahdessa lähikirjastossa. Lisäksi osassa kuntaa liikennöi Padasjoen kunnan kirjastoauto. Vapaa-aikapalvelut järjestää liikunta- ja nuorisopalveluita. Toiminta on pienimuotoista. Tekninen toimi tuottaa rakennusvalvonnan, maankäytön suunnittelun, ympäristönsuojelun, kunnallistekniikan kuntakeskukseen ja hallinnoi kunnan toimitiloja. Osa kiinteistöpalveluista on ulkoistettu. Teknisen toimen henkilöstöä on vähän ja suuri osa työskentelee kiinteistönhuollossa. Pääosa kunnan toimitiloista sijaitsee kuntakeskuksessa. Kunnassa toimii yksityinen kaukolämpöyhtiö, jolta kunta ostaa lämpöenergian. Kunta omistaa kaukolämpöverkon ja hoitaa lämmönjakelun asiakkaille. Kunta tekee tällä hetkellä yhteistyötä Padasjoen kunnan kanssa rakennusvalvonnan palveluiden osalta. Hallinto-osasto tuottaa kunnan asiakaspalvelun, asioiden kirjaamisen, talouspalvelut, työllisyydenhoidon palvelut ja yhteispalvelupisteen palvelut. Tietohallinnon ja verkkoasiat tuottaa Jämsän kaupunki ostopalveluna. Hallinto-osasto vastaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tilaamisen yhteistoiminta-alueelta. Toimialat hoitavat itse asiakaspalvelunsa. Elinkeinotoimi toimii suoraan kunnanjohtajan alla ja kuuluu toiminnallisesti yleishallintoon. Elinkeinotoimi sijaitsee kunnantalolla. 35 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Kuhmoisiin tuottaa Jämsän kaupunki. Jämsän kaupungilla on Kuhmoisissa terveysasema, palvelutalo ja toimintakeskus. Sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöt omistaa Kuhmoisten kunta. Lisäksi Kuhmoisissa toimii kotihoitoyksikkö. Sosiaalityön palveluita Jämsän kaupunki järjestää Kuhmoisten kunnantalolla tarvittaessa. 5.3. Pälkäneen palvelurakenne Pälkäne tuottaa itse noin puolet järjestämistään palveluistaan. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa kunnalle Kangasalan kunta vastuukuntamallilla. Ympäristöterveydenhuollon palvelut Pälkäneen kunnalle tuottaa Tampereen kaupunki alkaen vuoden 2015 alusta. Toisen asteen koulutusta Pälkäneelle järjestää pääasiassa Tampereen kaupunki. Maaseutuhallinnon palvelut puolestaan Pälkäneelle tuottaa Oriveden kaupunki. Pälkäne kunnan organisaatio koostuu teknisestä toimesta, sivistystoimesta ja yleishallinnosta. Toimialajohtajat toimivat kunnanjohtajan alaisina. Toimialoista erillisenä toimii yhdyskuntasuunnittelu suoraan kunnanjohtajan alaisena. Sivistystoimi tuottaa koulutuspalvelut peruskoulun ja lukiokoulutuksen osalta, varhaiskasvatuksen palvelut mukaan lukien esiopetuksen, koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnan, kirjastopalvelut, liikuntapalvelut, vapaa-aikapalvelut, nuorisopalvelut ja kulttuuripalvelut. Kansalaisopistotoiminnan järjestää Valkeakosken kaupunki. Ammatillisen koulutuksen palvelut tuottaa pääasiassa Tampereen kaupunki. Pälkäne on mukana myös Valkeakosken koulutuskuntayhtymässä ja Koulutuskuntayhtymä Tavastiassa. Pälkäneellä toimii viisi alakoulua ja yksi yhteiskoulu yhdistettynä lukiona ja yläkouluna. Lisäksi pieni määrä yläkouluikäisiä käy yksityistä Anna Tapion koulua. Lisäksi kunnan alueella toimii Aitoon Koulutuskeskus, joka järjestää koulutusta mm. kehitysvammaisille. Varhaiskasvatusta järjestetään kolmessa päiväkodissa, seitsemässä ryhmäperhepäiväkodissa ja esiopetusta kahdessa alakoulussa. Lisäksi kunnassa toimii neljä perhepäivähoitajaa. Kirjastopalvelut toimivat pääkirjastossa, yhdessä lähikirjastossa sekä neljällä lainausasemalla. Lisäksi kunnassa käy ostopalveluna hankittuna kirjastoautoja. Kirjastoautopalvelua tuottavat Padasjoen kunta ja Hämeenlinnan kaupunki. Vapaa-aikapalveluita tuottavat liikunta- ja vapaa-aikasihteeri, liikunta-alueiden hoitaja, nuorisotyöntekijä ja osa-aikaisena työntekijänä 50% osuudella kulttuurituottaja. Vapaa-aikapalvelut järjestää pienimuotoista museotoimintaa, erilaisia liikuntapaikkoja ja ylläpitää nuorisotiloja. Tekninen toimi tuottaa yhdyskuntapalvelut, osan kiinteistöpalveluista, rakennusvalvontapalvelut, ympäristönsuojelupalvelut ja pääosan siivous- ja ruokahuollon palveluista. Lisäksi vesihuoltolaitos kuuluu tekniseen toimeen. Vesihuoltolaitos hoitaa vesi- ja jätevesihuollon taajama-alueilla. Osa kiinteistö-, ulkoalueiden hoito-, siivous- ja ruokahuoltopalveluista hankitaan yksityisiltä tuottajilta. Iso osa henkilöstöstä työskentelee siivous- ja ruokahuollon tehtävissä. Kunnalla on valmistuskeittiöitä 7 kpl ja jakelukeittiöitä 3 kpl. Siivousta toteutetaan kaikissa kunnan yksiköissä sekä Kangasalan kunnan hallinnoimissa sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipisteissä Pälkäneen alueella. Ruokahuolto vie samoin ruokaa myös Kangasalan hallinnoimiin toimipisteisiin Pälkäneellä. Keskushallinto hoitaa kunnan keskeiset hallintotehtävät, mm. kunnan asiakaspalvelun, asioiden kirjaamisen, talouspalvelut, henkilöstöhallinnon, kehittämistyöt, tietohallintopalvelut, 36 työllisyyspalvelut ja yrityspalvelut. Keskushallinto tuottaa keskitetysti koko kunnan sihteeripalvelut. Keskushallinto hoitaa lisäksi palvelutilauksen mm. sotepalveluiden osalta. Osa tukipalveluista, esimerkiksi palkanlaskenta hankitaan Kangasalan kunnalta. Keskushallinto toimii keskitetysti kunnantalolla. Yhdyskuntasuunnittelu toimii suoraan kunnanjohtajan alaisuudessa, mutta toiminnallisesti se kuuluu keskushallintoon. Pälkäne myy aluearkkitehti-palvelua Kuhmoisten kunnalle 20% aluearkkitehdin työpanoksesta. 5.4. Toiminnan kustannukset Tässä luvussa tarkastellaan kuntien toimialojen nettomenoja ja henkilöstömääriä. Nettomenoissa bruttomenoista on vähennetty toiminnan tuotot ja menot on jaettu kunnan asukasluvulla. Henkilöstömäärät on esitetty todellisena henkilömääränä ja asukasluvulla jaettuna suhteellisena määränä (työntekijää per tuhat asukasta). Kuntia vertaillaan viiteryhmiin. Viiteryhmä tarkoittaa kuntaa, jonka asukasluku on korkeintaan +/25%:n päässä ko. kunnan asukasluvusta. Esimerkiksi Kangasalan viiteryhmään kuuluvien kuntien asukasluvut ovat noin 22500-37500, kun Kangasalan asukasluku on noin 30000. Kuntien vaihtelevista toimialarakenteista johtuen toimialakohtaiset luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vihreällä merkityt ovat viiteryhmiä parempia lukuja ja keltaisella merkityt huonompia. Kustannukset eivät ole vertailukelpoisia keskenään toimialojen välillä erilaisista toimialarakenteista johtuen. Kuntien kokonaiskustannukset ovat vertailukelpoisempia kuin toimialakohtaiset luvut. Kuntien nettomenot toiminnoittain asukasta kohti laskettuna Yleishallinto Kangasala Sivistystoimi Sosiaaliterveystoimi Muut palvelut ja (ml. tekninen Kaikki toimialat toimi) yhteensä 84 1959 2536 246 4825 Viiteryhmän keskiarvo 115 1907 2973 245 5241 Kuhmoinen 347 1618 4221 888 7074 Viiteryhmän keskiarvo 242 1702 3715 402 6060 73 1663 3351 448 5534 175 1778 3494 357 5805 Pälkäne Viiteryhmän keskiarvo Kunnista Kangasalan ja Pälkäne tuottavat palvelunsa nettomenoiksi muutettuna halvemmalla kuin viiteryhmän kunnat keskimäärin. Kuhmoinen taas tuottaa palvelut korkeammin kustannuksin. Erityisesti sote-palvelut ja ’muut palvelut’ Kuhmoinen hankkii/tuottaa huomattavasti korkeammin kustannuksin kuin viiteryhmän kunnat. 37 Henkilöstömäärät eivät ole toimialoittain vertailukelpoisia kuntien erilaisten toimialarakenteiden takia. Myöskään kokonaishenkilöstömäärät eivät ole suoraan vertailtavia, koska Pälkäne ja Kuhmoinen eivät tuota itse sote-palveluita. Kangasala puolestaan tuottaa myös Pälkäneen sotepalvelut. Henkilöstömäärä on kuvattuna kahdessa taulukossa. Ensimmäisessä taulukossa henkilöstömäärä on absoluuttisina määrinä ja jälkimmäisessä taulukossa suhteessa kunnan asukaslukuun. Vakituinen henkilöstö absoluuttinen luku toiminnoittain, Kangasala Kuhmoinen Sosiaalija TukiSivistysTekninen terveysHallinto palvelut toimi toimi toimi Muut 9 5 251 708 98 719 5 4 18 42 10 0 2 0 1792 79 Pälkäne 5 0 203 Johto 8 37 Vakituinen henkilöstö suhteellinen luku Johto Hallinto 136 17 0 yht. toiminnoittain, Tukipalvelut Sivistystoimi Sosiaalija Tekninen terveystoimi toimi yhteensä ilman sotea Muut 0,30 0,16 8,27 23,33 3,23 23,69 0,07 35,36 2,08 1,66 7,47 17,43 4,15 0,00 0,00 32,79 0,74 1,18 5,45 20,01 2,50 0,00 0,00 29,87 Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Kunnissa on huomattavia eroja toimialoittain. Kun tarkastellaan kaikkien kuntien yhteishenkilöstömääriä ilman sote-palveluita, havaitaan että erot eivät ole erityisen huomattavia. Kunnissa on noin 30-35 ei-sote-henkilöstöön kuuluvaa työntekijää tuhatta asukasta kohti. Kaikissa kunnissa suurin osa tukipalveluiden henkilöstöstä työskentelee sote-palveluiden tukitehtävissä. Koska Kangasala tuottaa sote-palvelut myös Pälkäneelle, on Kangasalan sote-henkilöstömitoitus mielekästä korjata yhteistoiminta-alueen väestöllä. Kun sote-henkilöstö jaetaan yhteistoimintaalueen väestömäärällä, havaitaan että Kangasalan ja Pälkäneen yhteistoiminta-alueella sotehenkilöstöä on 19,36 tuhatta asukasta kohti. 38 6. Kuntien talouden kehitys Kunnan talouden tasapainossa on viime kädessä kyse siitä, että kunnan tulorahoituksen tulee riittää palvelujen järjestämiseen niin lyhyellä (käyttötalousmenot) kuin pitkällä (investoinnit) aikavälillä. Seuraavassa kuvataan selvityskuntien talouden tasapainoa eri tunnuslukujen avulla. Kuviot on järjestetty siten, että ensimmäisenä tulevat kuntaorganisaatiota ympäröivän talouden luvut, joista siirrytään kunnan verotuksen ja valtionosuuksien tasoon. Tämän jälkeen käsitellään tilinpäätöksen tuloslaskelmaan liittyvät luvut, investointeihin liittyvät luvut ja viimeisenä taseeseen liittyvät luvut. Kunnan tulonsaajien tulot Kunnan tulonsaajien ansiotulot 30000 30000 28000 28000 26000 26000 24000 24000 22000 22000 20000 20000 18000 18000 16000 16000 14000 14000 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kangasala, tulot Kangasala, ansiotulot Kuhmoinen, tulot Kuhmoinen, ansiotulot Pälkäne, tulot Pälkäne, ansiotulot Kuntien tulonsaajien veronalaiset tulot ja ansiotulot ovat molemmat nousseet kaikissa kunnissa lähes koko tarkastelujakson ajan. Veronalaiset tulot sisältävät myös pääomatulot. Kangasalla tulot ovat korkeimmat ja Kuhmoisissa matalimmat. 39 Kunnallisveroprosentit 2002-2015 21 20,5 20 19,5 19 18,5 18 17,5 17 Kangasala 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 17,75 17,75 18,25 18,25 18,25 Kuhmoinen 18,5 19 19 19 19 19 19 19,5 20 20 20 20 20,5 21 19 19 19 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 20,75 19 19 19,5 Pälkäne 17,5 17,5 17,5 17,5 18,5 18,5 Koko maa 17,78 18,04 18,12 18,29 18,39 18,45 18,54 18,59 18,97 19,16 19,24 19,38 19,74 19,84 20 20 20 20,5 21 Tuloveroprosentit ovat kaikissa kolmessa kunnassa nousseet 2000-luvun samoin kuin koko maassa keskimäärin. Nousu on kuitenkin kaikissa kunnissa ollut nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin. Kiinteistöveroprososentit Pälkäne Kangasala Kuhmoinen 0,9 1 0,8 2014 Yleinen Vakituiset asuinrakennukset Muut kuin vakituiset asuinrakennukset 2015 Yleinen 0,43 0,5 0,4 1,03 1,1 1 0,9 1 1 Vakituiset asuinrakennukset Muut kuin vakituiset asuinrakennukset 0,43 0,5 0,45 1,03 1,1 1,05 Kiinteistöveroprosentit vaihtelevat jonkin verran kuntien välillä. Kuhmoisten taso on kuntajoukon korkein kaikissa luokissa. Pälkäne korottaa kaikkia veroluokkia vuodelle 2015, muut kunnat eivät korotuksia tee. Toimintatuotot 2013, 1000€ Myyntituotot Kangasala Maksutuotot Muut toimintatuotot Tuet ja Vuokraavustukset tuotot Toimintatuotot asukasta Yhteensä kohti laskettuna, € 26945 10820 4994 0 5445 48204 1589 Kuhmoinen 1331 112 261 590 191 2485 1032 Pälkäne 1541 2543 658 0 672 5414 797 40 Toimintatuotot vaihtelevat kunnittain huomattavasti. Pälkäneen toimintatuotot ovat huomattavan matalat verrattuna kahteen muuhun kuntaan. Etenkin kunnan myyntituotot ovat erittäin alhaisia kahteen muuhun verrattuna. Toimintakate €/as. 2011-2017 -3500 -4000 -4500 -5000 -5500 -6000 -6500 -7000 -7500 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kangasala -3949 -4348 -4424 -4600 -4768 -4811 -4838 Kuhmoinen -5626 -6144 -6533 -6874 -6653 -6338 -6379 Pälkäne -4884 -5155 -5321 -5434 -5585 -5687 -5831 Toimintakate kertoo paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate lasketaan toimintamenojen ja toimintatulojen erotuksena. Tärkein syy kuntien talouden epätasapainoon on toimintakatteen heikkeneminen nopeammin, kuin verotettava tulo kasvaa. Jokaisen tarkasteltavan kunnan toimintakate €/as on tarkastelukaudella heikkenevä, mutta selkeästi heikoin toimintakate on Kuhmoisissa. Suunnittelukaudella vuosina 2015 ja 2016 Kuhmoisten toimintakate olisi kuitenkin paranemassa. 41 Kunnallisverotulot €/asukas 4 000 3 800 3 600 3 400 3 200 3 000 2 800 2 600 2011 2012 2013 2014 Kangasala 3 471 3 583 3 784 3 833 Pälkäne 2 841 2 893 3 095 3 115 Kuhmoinen 2 959 3 031 3 131 3 196 Vuonna 2013 Manner-Suomen kuntien tuloverotulot olivat keskimäärin 3750 euroa asukasta kohti 19,38 % verokannalla. Pälkäneen ja Kuhmoisen kokonaisverotulokertymä on vuosina 2011 - 2014 Kangasalaa pienempi. Ainoastaan Kangasalan verotulot olivat 2013 suuremmat kuin kaikissa kunnissa keskimäärin. Valtionosuudet €/asukas 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2011 2012 2013 2014 Kangasala 1 118 1 123 1 148 1 124 Pälkäne 2 195 2 353 2 434 2 408 Kuhmoinen 3 241 3 585 3 728 3 748 Kuhmoinen saa kunnista selvästi eniten valtionosuuksia. Kangasalan ja valtionosuustulot supistuivat vuodelle 2014, mutta Kuhmoisten edelleen kasvoivat. 42 Pälkäneen Vuosikate €/as. 2011-2017 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kangasala 510 332 534 347 291 362 417 Kuhmoinen 614 504 375 87 496 616 796 Pälkäne 174 106 216 86 83 172 183 Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin. Kangasalan tunnusluku on kunnista parhaalla tasolla. Pälkäneen vuosikate on kunnista heikoin. Kuhmoisten vuosikate näyttää talousarvion vuodelle 2015 mukaan paranevan vuosittain huomattavasti vuoteen 2017 saakka. Kuntien bruttoinvestoinnit €/as. 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2009 2010 2011 2012 2013 Kangasala 855 608 661 781 872 Kuhmoinen 551 284 281 293 1 059 Pälkäne 317 460 198 817 466 Kuntien bruttoinvestoinnit tarkoittavat kunnan käyttöomaisuuteen tekemiä uus- ja korjausinvestointeja. Kangasalan investointitaso on kunnista korkein, yksittäisiä vuosia lukuun 43 ottamatta. Bruttoinvestoinnit koostuvat kuntien rahoitusosuuksista ja investointeihin saaduista muista rahoitusosuuksista. Nettoinvestoinnit/poistot 2009 2010 2011 2012 2013 Kangasala 2,27 1,2 1,22 2 2 Kuhmoinen 0,39 0,74 0,87 1 2 Pälkäne 0,44 3,01 0,98 5 2 Nettoinvestoinnit ovat bruttoinvestoinnit vähennettynä kuntien saamilla rahoitusosuuksilla. Nettoinvestoinnit siis ovat kuntien investointeihin käyttämät osuudet. Kuntien poistot suhteessa nettoinvestointeihin vaihtelevat investointitason mukaan. Jos suhde on alle yksi, eivät investoinnit kata omaisuuden arvon alenemista. Investointien taso on Kuhmoisissa ollut useana vuonna alle poistojen tason. Investointien määrässä on myös huomioitava kunnan kasvu. Jos kunnan väestö kasvaa voimakkaasti, on käyttöomaisuutta vastaavasti kasvatettava tarvetta vastaavaksi. Jos kunnan väestö supistuu, voi käyttöomaisuuden tarve vähetä ja investoinnit voivat olla alle poistojen tason. Kuntien taseen vastaavat ja käyttöomaisuus, 31.12.2013 Käyttöomaisuus Taseen vastaavat, (taseen pysyvät Käyttöomaisuus 1000€ vastaavat), vastaavista 1000€ Asukasluku Käyttöomaisuus asukasta kohti, € 210650 157374 74,7 % 30345 5186 Kuhmoinen 20780 16577 79,8 % 2409 6881 Pälkäne 41857 35438 84,7 % 6795 5215 Kangasala Kuntien taseen vastaavat eli kuntien omaisuus, varat ja saatavat vaihtelee suoraan kunnan asukasluvun mukaan. Asukaslukuun suhteutettuna Kangasalan ja Pälkäneen käyttöomaisuus ovat samalla tasolla. Kuhmoisten kunnalla käyttöomaisuutta sen sijaan on huomattavasti enemmän. Kuhmoisten kunnalla on käyttöomaisuutta noin 30 % enemmän kuin kahdella muulla kunnalla asukasta kohti laskettuna. Käyttöomaisuuteen vaikuttaa Kuhmoisissa vasta tehty kaukolämpöverkkoinvestointi. 44 Kuntakonsernien nettolainakanta €/asukas 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kangasala Kuntien nettolainakanta €/asukas 1000 800 600 400 200 0 -200 -400 -600 -800 -1000 200 201 201 201 201 9 0 1 2 3 Kangasala 1374 1341 1322 1153 1257 200 201 201 201 201 9 0 1 2 3 586 436 355 788 909 Kuhmoinen 1197 1195 1183 1137 1108 Kuhmoinen -17 -399 -480 -843 -148 Pälkäne Pälkäne 319 229 184 324 420 -90 -527 -812 -246 -108 Kunnista Pälkäne ja Kuhmoinen ovat nettovelattomia vuoden 2013 tilinpäätöksen tiedoilla. Kangasalan kunnalla on velkaa. Kaikilla kolmella kuntakonsernilla on velkaa, Pälkäneellä kuitenkin selkeästi vähiten ja Kangasalla eniten. Kumulatiivinen ylijäämä €/as. 2011-2017 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kangasala 1342 1290 1491 1408 1253 1167 1132 Kuhmoinen 1253 1404 1447 1031 1049 1175 1481 Pälkäne 1287 1491 1340 1267 1183 1181 1182 Ylijäämä kertoo, kuinka kunta on pystynyt vuosikatteellaan kattamaan poistot, satunnaiset erät ja tuloksen järjestelyerät. Vaikka kunta tekisi ylijäämää, voi sen talous silti velkaantua, jos vuosikate ei riitä kattamaan nettoinvestointeja, vaikka kattaisikin poistot. Kunnissa investoinnit ovat usein suuremmat kuin vuosittain tehtävät poistot, jotka perustuvat enemmän historiallisiin kuin nykyisiin investointeihin. Kangasalan ylijäämäiset tulokset on saavutettu useana vuonna kertaluonteisten erien avulla. Esim. myyntivoitot ja sijoitusomaisuuden arvonkehitys ovat vaikuttaneet useisiin tilinpäätöksiin. Vuoden 2014 tulokset on yllä esitetty alijäämäisiksi. Tilinpäätösennusteet maaliskuulta 2015 kuitenkin näyttävät, että Pälkäne ja Kuhmoinen tekevät ylijäämäisen tuloksen vuonna 2014. 45 7. Analyysi kuntien nykytilanteesta Analyysia varten kuntien toimialat tuottivat omasta toiminnastaan swot-analyysin. Selvityksen tekijä veti tehdyt analyysit yhteen ja muodosti näin kokonaiskuvan jokaisesta kunnasta. Tehdyn analyysin perusteella nähdään jokaisen kunnan tilanne nykyhetkellä, loppuvuodesta 2014. Analyysi on pohjamateriaalina selvityksen toisessa osassa, kun tarkastellaan kuntaliitoksen mahdollisia vaikutuksia toimintaan. Jos kuntaliitos auttaa vahvistamaan vahvuuksia, poistamaan heikkouksia sekä vastaamaan ympäristön mahdollisuuksiin ja uhkiin, on liitos positiivinen asia. Jos liitoksella ei pystytä näihin asioihin vaikuttamaan, on liitos tarpeeton tai mahdollisesti haitallinen. Kangasala Taloudellisten lukujen perusteella Kangasalan tilanne vaikuttaa tällä hetkellä vähintään kohtuulliselta. Kunnan verotulot ja valtionosuudet ovat kasvaneet tasaisesti muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta ja kunnalla on taseessa vahvasti ylijäämää. Alijäämäisiä vuosia ei ole juuri ollut. Kangasalan tuloveroprosentti on vuonna 2014 20,5% ja vuonna 2015 21%. Veron taso on maan keskiarvoa korkeampi ja taso on pysytellyt 0,5-1 prosenttiyksikköä maan keskiarvon yläpuolella jo vuodesta 2007. Kunnan ongelmana on kuitenkin suuri velkataakka, joka on kasvamassa myös jatkossa kasvavan palvelutarpeen vaatiessa investointeja. Valtionosuusuudistus ja sote-rahoituksen uudistus on viimeistään vuonna 2017 heikentämässä kunnan taloutta voimakkaasti. Seuraavina vuosina alijäämän välttäminen on vaikeaa ilman suuria leikkauksia tai verojen ja maksujen korotuksia. Tuloksen alijäämäisyyden lisäksi uhkana on myös vuosikatteen painuminen negatiiviseksi, jos edellä kuvatut uudistukset toteutuvat suunnitellusti. Swot-analyysin perusteella Kangasalan kuntaorganisaation toiminnallinen tilanne ja kunnan talouselämän tilanne on hyvä. Sen sijainti Tampereen lähellä, väestön suuri koko, alueellinen laajuus ja nopea kasvu vaikuttavat voimakkaasti sen tilanteeseen. Kuntaorganisaation vahvuudet ovat osaava ja koulutettu henkilöstö sekä muutosmyönteisyys. Organisaatio pyrkii jatkuvasti kehittymään ja parantamaan toimintaansa. Kunnan toiminnot on kuvattu hyvin ja prosessit ovat selkeitä. Toimitilat ovat pääosin laadukkaita ja toimivia. Toiminta on kustannustehokasta. Kunnan ikärakenne on lähitulevaisuudessa pysymässä hyvällä tasolla. Kunnassa on paljon aktiivisia kansalaisia ja kansalaistoimintaa. Heikkouksina on hajanainen palveluverkko useissa palveluissa ja samasta syystä johtuvat pienet toimipisteet sekä etäisyydet. Laaja konserni on vaikea hallita ja aiheuttaa hankaluuksia etenkin taloushallinnon kannalta. Asiantuntijuus on joillain erityisaloilla riittämätöntä. Organisaatio ei ole riittävän joustava. Lähimenneisyydessä on tapahtunut kuntaliitoksia, joista on aiheutunut hidasteita toiminnan muutoksille ja kokonaiskuvan kokoamiselle. Kunnan nopea kasvu on aiheuttanut kunnalle velkataakan, josta on vaikea päästä eroon edelleen kasvavan väestön ja palvelutarpeiden kasvamisen kanssa. Sijainti Tampereen vieressä ja todennäköinen tuleva maakuntakaava mahdollistavat entistä paljon nopeamman kehittymisen erityisesti yritysten määrän ja työpaikkojen osalta. Kunta on houkutteleva asuinpaikka, joten muuttajia on mahdollista saada jatkossakin. Kunnan ja yritysten on mahdollista houkutella osaavaa työvoimaa jatkossakin. Eläköityminen vie osaamista ja aiheuttaa kunnan toiminnalle kustannuksia ja haasteita lähitulevaisuudessa. Kangasalan väestöllä on edessään suuri ikärakenteen muutos. Ikäihmisten määrä kasvanee kuluvalla vuosikymmenellä yli kolmanneksen ja tämä aiheuttanee myös 46 vastaavasti kasvavia palvelutarpeita. Myös lasten ja nuorten määrä on kunnassa edelleen kasvamassa, joskin hitaammin kuin ikäihmisten määrä. Ympäryskuntien asema suurten kaupunkien ympäristössä voi vaikeutua valtion taholta. Myös heikko taloustilanne vie mahdollisuuksia kunnan kehittymiselle. Kangasalan sijainti ja edelleen jatkuva kehittyminen tarjoavat kunnalle turvaa sekä talouden muutoksissa että kuntien tehtävien muuttuessa. Kangasala on kuitenkin suuri ja vahva kunta, joten lyhyet taantumat kehityksessä eivät vie kunnan talouselämän tai organisaation elinvoimaa helposti. Kuhmoinen Taloudellisen informaation perusteella Kuhmoisten kunnan tilanne on hyvä. Kunta on käytännössä velaton ja myös kuntakonsernilla velkaa on vähän. Tuloveroprosentti on Kuhmoisissa ollut pitkään alhainen suhteessa maan keskiarvoon. Tilanne muuttuu kuitenkin vuodelle 2015 tältä osin kun tuloveroprosentti nousee 19,75%:sta 20,75%:in. Valtionosuuksien korkea taso on pitänyt kunnan talouden kunnossa. Valtionosuuksien korkea taso aiheuttaa kuitenkin myös riskin. Valtionosuusuudistus vaikuttaa kolmesta kunnista voimakkaimmin Kuhmoisiin. Taloussuunnitelman mukaan kunnan talous kuitenkin kestäisi aiemmin esitetyn rahoituksen pienenemisen ja kulujen kasvamisen hyvin ja kunnan tulos säilyisi ylijäämäisenä myös vuonna 2017. Swot-analyysin perusteella Kuhmoisten kuntaorganisaation tilanne on tasapainoinen, mutta melko heikko. Kunnan tilanteeseen vaikuttavat voimakkaasti väestön pieni koko, ikääntynyt väestö ja sijainti. Kuntaa ympäröivän talouden tilanne on vakaa, mutta heikkenevä. Kunnan vahvuudet ovat organisaation keveys ja ketteryys. Kaikki tietävät omat sekä toistensa vastuut ja tieto kulkee hyvin osista toisiin. Organisaatio toimii lähellä kuntalaisia ja asiointikynnys on matala. Paikallistuntemus on vahvaa, joten kuntalaisten edut on helppo tuntea. Kunnassa on toteutettu useita toiminnan tehostamistoimia ja toimintoja on siirretty yhteistoiminta-alueille useilla alueilla. Kunnan työttömyys on kohtuullisella tasolla ja tilanne on myös kehittynyt suotuisaan suuntaan talouden taantumasta huolimatta. Tämä johtuu pääasiassa työikäisen väestön eläköitymisestä, joten työpaikat kunnan alueella eivät ole lisääntyneet. Kuitenkin esimerkiksi työmarkkinatuen kuntaosuudet eivät rasita kunnan taloutta muiden kuntien tapaan jos työttömyys pysyy jatkossakin kohtuullisena. Kunnan heikkouksia ovat henkilöstön vähyys ja henkilöstön jakautuminen useisiin tehtäviin. Organisaatiossa on vähän mahdollisuuksia sijaisuuksien hoitamiseen ja henkilöstövaihdokset aiheuttavat vaikeita tilanteita toiminnan järjestämiseen. Henkilökuntaa on vähän kattavaan suunnitteluun ja kehittämiseen. Alueellinen yhteistyö on kunnalle mahdollisuus turvata toimintaa. Kunta voi selviytyä organisaationa pidempään, jos tuotantovastuu palveluista on vahvemmilla yksiköillä. Kunnan vahva vapaa-ajanasuntokanta tuo kuntaan paljon vapaa-ajan asukkaita. Vapaa-ajan asukkaat tuovat suoraan paikallisille yrityksille liikevaihtoa, mutta ovat mahdollisuus myös uusien ideoiden kehittämisessä ja mahdollisina uusina asukkaina. Kuhmoisten kannalta on mahdollisuus, että kunnan ikääntyneet ikäluokat eivät ole väestöennusteen mukaan enää juurikaan kasvamassa, vaan pysynevät melko vakaana lähitulevaisuudessa. Olennaisin yksittäinen uhka kunnalle organisaationa ja talousalueena on sen väestörakenne. Kunnan väestöllinen huoltosuhde on noin sata, mikä tarkoittaa että jokaista työikäistä kohti 47 kunnassa on saman verran huollettavia ikäluokkia. Suhdeluku on väestöennusteen mukaan nousemassa 2020-luvulla lähes 130:en. Tämä tarkoittaisi, että jokaista työikäistä kohti oli 1,3 huollettavaan ikäluokkaan kuuluvaa. Samaan aikaan kun huoltosuhde heikkenee, pienenee myös kunnan asukasluku. Väestössä työikäisten määrä vähenee, kun nämä pääasiassa eläköityvät ja osittain muuttavat muualle. Tämä heikentää yritysten toimintamahdollisuuksia, jos korvaavaa työvoimaa ei pystytä hankkimaan muualta. Kunta sijaitsee etäällä kasvukeskuksista, joten työikäistä, osaavaa työvoimaa voi olla vaikea tulevaisuudessa saada. Toistaiseksi työvoimaa on ollut hyvin saatavilla ainakin kunnan tarpeisiin. Myös valtion toiminta aiheuttaa kunnan toiminnalle uhkia: lainsäädännön, tarpeiden ja velvoitteiden muutokset aiheuttavat osaamistarpeen lisääntymistä, mihin voi olla vaikea vastata. Lisäksi epätietoisuus valtion ajamista uudistuksista heikentää toiminnan jatkuvuutta. Yritysten toiminnan alasajo aiheuttaa kunnalle paineita työttömyyden lisääntymisenä. Kuhmoisten kunnan organisaation ja talouselämän tilanne on kohtuullisen haastava johtuen pitkään jatkuneesta väestörakenteen heikkenemisestä ja kunnan väestön pienuudesta johtuen. Vapaa-ajan asukkaat ja yhteistyö muiden kuntien kanssa voivat auttaa kuntaa selviämään velvoitteistaan. Pälkäne Taloudellisen tilanteen perusteella Pälkäneen kunnan tilanne on kohtuullinen. Kunnan vuosikate on ollut viime vuosina kuntajoukon heikoin, mutta kunta on kuitenkin pystynyt tuottamaan ylijäämäisiä tuloksia. Myöskään kunnan velkataso ei ole korkea ja kunta on nettomääräisesti käytännössä velaton. Kunnan tuloveroprosentti on ollut vuodesta 2006 valtakunnallista tasoa korkeampi ja se on myös noussut vuodesta 2002 vuoteen 2015 kuntajoukosta nopeimmin, 3,5 prosenttiyksikköä. Veroprosentin nousun taustalla on vuonna 2007 tehty kuntaliitos. Kunnan saamat valtionosuudet ovat laskeneet vuodesta 2013 ja ovat laskemassa edelleen. Kunnan voi siis jatkossa olla vaikea pitää taloutensa positiivisena ilman jatkossakin tehtäviä palvelurakenteen muutoksia ja verojen sekä maksujen korotuksia. Valtionosuus- ja sote-rahoituksen uudistus vaikuttavat Pälkäneeseen kolmesta kunnasta vähiten. Toimintakate on kuitenkin uudistusten vaikutuksesta painumassa negatiiviseksi vuonna 2017. Swot-analyysin perusteella Pälkäneen kunnan ja kunnan talouselämän tilanne on tasapainoinen. Kunnan tilanteeseen vaikuttavat paljon sen pieni koko, paikallisuus, sijainti ja kuntalaiset. Kuntaorganisaation vahvuudet ovat osaava ja joustava henkilöstö sekä hyvä yhteistyö eri tahojen välillä. Pienessä organisaatiossa tieto kulkee hyvin ja yhteistyö on helppoa. Organisaatio on myös nopea toimimaan ja tiivis johto hyvin päätöksentekokykyinen. Kunnassa on toteutettu tehostamistoimia aktiivisesti, joten kunnan toiminta on kustannustehokasta. Paikallistuntemus on organisaatiossa hyvää ja tieto saadaan helposti käyttöön. Tilat ovat toimintaan nähden riittävät ja pääosin ajanmukaiset. Kunnassa on perinteet kuntalaisten itse tekemiselle. Kansalaisyhteiskunta ja paikallisyhteisöt ovat vahvoja. Organisaation heikkoudet ovat henkilöstön vähäinen määrä ja sijaisten puute. Poikkeukselliset tilanteen joudutaan hoitamaan henkilökunnan jaksamisen kustannuksella. Resursseja on vähän käytettävissä suunnitteluun ja kehittämiseen. Vaikka henkilökunta on osaavaa, on osalla kenttä jo liian laaja hallittavaksi. Osa tehtäväkokonaisuuksista on niin pieniä, että kokonaisuuksia on samoilla henkilöillä useita. 48 Mahdollisuuksia kuntaorganisaatiolle tuovat sähköisen asioinnin kehittyminen ja käyttöönottaminen. Tämä voisi vähentää erityisesti hallinnon töitä ja vapauttaa työpanosta muihin tehtäviin. Kunnan sijainti on hyvä liikenteellisesti ja Tampereen läheisyys tuo kunnalle ja sen yrityksille etua. Esimerkiksi työvoiman saatavuus on erinomaista. Kunnan yrityspohja on monipuolinen, vahva ja kasvuhakuinen. Tämä tuo turvaa yksittäisiin toimialoihin kohdistuvilta rakennemuutoksilta. Kuntaorganisaation henkilöstön uudistuminen tuo uusia ajatuksia ja virtaa toimintaan ja sen kehittämiseen. Haasteita kunnan toimintaan tuovat lähimenneisyyden ja lähitulevaisuuden nopea eläköityminen. Organisaation toiminta voi heikentyä jos paljon hiljaista tietoa poistuu, eikä tätä saada siirrettyä työn jatkajille. Henkilöstövaihdokset aiheuttavat myös kustannuksia itse toimintaan. Yhdyskuntatekniikassa ja osassa rakennuskantaa vanha infrastruktuuri ja sen korjaamisen kalleus ovat lähitulevaisuudessa ongelma. Lainsäädännön, tarpeiden ja velvoitteiden muutokset lisäävät osaamistarvetta, mihin voi olla vaikea vastata. Epätietoisuus valtion ajamista uudistuksista heikentää toiminnan jatkuvuutta. Väestön hidas kasvu ja etenkin työikäisen väestön väheneminen voivat heikentää kunnan alueen taloutta. Samaan aikaan tapahtuva väestön ikääntyminen aiheuttaa kasvavia tarpeita hoivatyövoimalle, olipa tuottajana kunta tai kuntayhtymä. Maaseudun houkuttelevuus asuinpaikkana on vähentynyt viime vuosina ja kaupungistuminen kiihtynyt, tämä on vienyt ja vienee myös lähitulevaisuudessa Pälkäneen väestökehityksen negatiivisemmaksi. Pälkäneen kuntaorganisaation ja kunnan talouselämän tilanne on kohtuullinen, mutta väestön väheneminen ja ikärakenteen heikkeneminen voivat jatkossa hidastaa kunnan kehittymistä. Jos kunta ei pysty palauttamaan aiempaa vetovoimaansa asuinpaikkana ja lisäämään yritysten sekä työpaikkojen määrää, on kunta vaarassa jäädä kehityksestä suhteessa lähialueisiin. 49 8. Uusi kunta 2017 8.1. Uuden kunnan visio ja yleiset tavoitteet (strategia) Strategia ja visio on laadittu kuntarakenne-selvityksen aikana asiantuntijatyönä ja selvityksen ohjausryhmä on hyväksynyt sen. Uuden kunnan strategia perustuu kunnan visioon. Kuntaliitossopimuksen hyväksymisen jälkeen toimintansa aloittava yhdistymishallitus alkaa toteuttaa strategiaa ja työskentelemään sen toteuttamiseksi. Strategiaa täsmennetään ja sitä päivitetään säännöllisesti yhdistymissopimuksen voimassaoloaikana ja sen jälkeen. Strategiassa tuodaan esiin niitä näkökulmia, joita hyödyntäen uusi kunta voisi kasvaa osiansa suuremmaksi ja hyötyä kuntien yhdistetyistä voimavaroista. Tästä esimerkkinä on strategiassa suurhankkeena kunnan kehittymien vapaa-ajan kärkikunnaksi. Tässä mahdollistavana tekijänä on kuntien vapaa-ajanasuntokanta, matkailukeskus ja historiallisesti vahva kulttuurinen pääoma. Näiden pohjalta uusi kunta voisi luoda itselleen profiilin, jossa laadukas vapaa-aika muodostuu keskeisimmäksi osaksi. Visio Uuden kunnan visio on kuntalaisia ja yrityksiä tukeva sekä velvoitteistaan selviytyvä kunta jossa yhdistyvät kaupunki, maaseutu ja luonto sekä arki ja vapaa-aika ainutlaatuisella tavalla. Uusi kunta järjestää toimintansa asiakaslähtöisesti siten, että asukkaat, vapaa-ajan asukkaat ja yritykset voivat asioida helposti kunnan kanssa. Uusi kunta koostuu erilaisista osista, joista jokainen lisää kunnan elinvoimaisuutta ja lisää asukkaiden tyytyväisyyttä ja tuo kuntaan uusia asukkaita. Uusi kunta näkee itsensä monipuolisena ja moniarvoisena suurena kokonaisuutena jossa eri osat tukevat kokonaisuuden toimintaa. Strategia Strategia koostuu viidestä painopistealueesta. Nämä alueet ovat 1. 2. 3. 4. 5. Tasapainoinen kuntatalous Tarkoituksenmukainen palvelutoiminta Elinvoima ja kasvu Vapaa-ajan kärkikunta Saavutettavuus Kunnan itsenäisyyden, toiminnan ja kuntalaisten oikeuksien turvaamisen kannalta kunnan talouden tasapaino on keskeinen tekijä. Jo ennen kuntaliitosta osallistuvilla kunnilla on oltava yhteinen suunnitelma talouden tasapainottamisesta heti uuden kunnan aloittaessa toimintansa. Itsenäisen kunnan keskeisin tekijä on pysyvästi tasapainoinen talous. Strategisena tavoitteena on, että kunnan talous pysyy ylijäämäisenä 2020-luvulle asti. Tämä vaatii palveluiden priorisoimista ennakoivasti siten, että talouden pysyessä heikkona on olemassa jo tahtotila siitä, mistä toimintoja sopeutetaan. Uuden kunnan on investoitava jatkossa harkiten. Vanhat rakenteet on uskallettava tarvittaessa rikkoa, jotta toimintaa voidaan kehittää. Työn tekemisen tapoja on arvioitava jatkuvasti uudelleen ja hyviä käytäntöjä on siirrettävä kaikkiin toimintoihin samalla kun huonoista 50 toimintatavoista pyritään eroon. tasapainottaminen välttämätöntä. Olivatpa kunnat yhdessä tai erikseen, on talouden Palveluverkko on laajassa kunnassa keskeisessä roolissa palveluiden tuotannossa. Palveluverkkoa on tarkasteltava kriittisesti ja viimeistään uuden kunnan aloittaessa toimintansa, on palveluverkkoa tiivistettävä. Palvelutoimintaa on samalla kehitettävä, jotta harvemmissa palvelupisteissä toimintaa voidaan parantaa ja laatua nostaa. Investoitaessa on edellisen kohdan mukaisesti arvioitava toimintoja kokonaisuutena ja vanhoja rakenteita uudistettava. Kun palveluverkkoa tiivistetään, on samalla huolehdittava palveluiden saavutettavuudesta. Palveluiden saavutettavuutta voidaan lisätä mm. kehittämällä joukkoliikennettä, palveluliikennettä ja sähköistä asiointia. Sähköisen asioinnin pisteitä ja avustavia henkilöitä voi toimia laajasti kunnan, valtion, yritysten ja yhdistysten tiloissa. Palveluissa, joissa asioinnin on tapahduttava henkilökohtaisesti, on asiointiapu järjestettävä siten, että jokainen kuntalainen pystyy palvelut saavuttamaan elämäntilanteeseensa nähden kohtuullisesti. Valtion palvelut pyritään tuomaan laajasti mukaan sähköisen asioinnin pisteisiin. Palveluiden kehittäminen sekä kustannusten ja laadun seuraaminen ovat palvelutoiminnan kehittämisen keskiössä. Palveluiden keskittyessä on olennaista parantaa palvelukokemusta ja vaikuttavuutta sekä luoda palveluketjuja, joissa asiakas pystyy liikkumaan sujuvasti. Kun palvelut toimivat sujuvasti, ne ovat laadukkaita ja niitä kehitetään, on palveluverkon tiivistäminen myös kuntalaisten etu. Kuntalaisten osallisuus, järjestöt ja yhteisöt ovat uuden kunnan tärkeä voimavara. Kuntaliitoksen keskeinen tavoite on lisätä kunnan elinvoimaa. Kunnan elinvoima syntyy kuntalaisten ja yritysten toiminnasta, joka luo hyvinvointia jaettavaksi. Uuden kunnan tärkein elinvoimaa luova tekijä on sen monimuotoisuus. Kunta koostuu kaupunkimaisesta nauhataajamasta, vahvoista kylistä, asutusta maaseudusta, suurista järvistä ja laajoista luontoalueista. Yritysten toimintaedellytyksiä edistetään selkiyttämällä yritysten palvelua ja nostamalla laatua. Palvelua parannetaan sekä tuleviin että nykyisiin yrittäjiin. Kunnasta luodaan imagoa yritysmyönteisenä ja yrityksiä palvelevana kuntana. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat mm. Päijänteen järvimatkailu, Sappee, Saarenmaa, Tarastejärvi, Lamminrahka jne. Kaavoitusta ohjataan alueille, jotka ovat houkuttelevia, hyvin saavutettavia ja toiminnallisesti nykyisten taajamien lähellä. Taajamien ulkopuolisia alueita kehitetään maaseutuelinkeinojen, matkailun ja vapaa-ajan asumisen lähtökohdista. Luonnontilaiset ympäristöt ja järvet pidetään kaikkien saavutettavissa siten, että osa rannoista ja saarista pidetään yleisessä käytössä sekä luontoarvot huomioidaan. Asukkaita houkutellaan kuntaan jatkossakin ja väkiluvun kehitys pidetään koko kunnan tasolla voimakkaasti positiivisena. Asumisen vaihtoehtoja kunnan eri osissa markkinoidaan aktiivisesti ja vapaa-ajan vaihtoehtoja tuodaan esille. Kunnan eri osia profiloidaan ja niitä tuodaan esiin. Ikäihmisten rooli kansalaistoiminnassa ja laadukkaan elämän luomisessa nostetaan esiin. Eläköityvä väestö muutetaan voimavaraksi, joka lisää uuden kunnan houkuttelevuutta ja rakentaa kunnan profiilia asukasmyönteisenä kuntana. Ikäihmisille tarjotaan eri tyyppistä mielekästä tekemistä ja heitä aktivoidaan heti eläköitymisestä lähtien. Kansalaisyhteiskuntaa vahvistetaan ikäihmisten kautta. Uuden kunnan valtakunnallinen profiili täytyy luoda sellaiseksi, että se tunnistetaan kaikkialla. Uusi kunta on loma-asuntojen määrällä mitattuna (yli 11 000) maan suurimpia ja muutenkin matkailulla on vahva rooli kunnassa. Sappee on Etelä-Suomen mittakaavassa merkittävä matkailun keskittymä ja sen kehittyminen edelleen nostaa myös kunnan julkisuuskuvaa. Vapaa-ajan asumisen ja matkailun lisäksi luonto on kunnalle vetovoimaa ja luonnetta antava tekijä järvineen ja harjuineen. Luontoalueiden saavutettavuus ja linkittyminen osaksi matkailua lisäävät niiden monipuolista hyödyntämistä. Esimerkiksi Laipan erämaa on aivan kunnan keskellä ja se on helppo 51 saavuttaa joka puolelta. Myös alueen läheisyys Sappeen matkailualueeseen lisää sen hyödynnettävyyttä. Vaikka matkailu ja vapaa-aika ovat jo nykyisellään merkittäviä elinkeinoja ja etenkin Kuhmoisissa muodostavat suuren osan kunnan yritystoiminnasta, on alalla edelleen kehittämisen varaa. Vapaa-aika ja matkailu voivat olla ne tulevaisuuden alat, joilla maaseutu saa tarvitsemaansa elinvoimaa ja yritystoimintaa lisää. Lähimatkailun ja kestävien toimintatapojen korostaminen voivat olla tulevaisuudessa olennaisia tekijöitä ihmisvirtojen houkuttelemisessa alueelle. Yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja yrittämiseen aktivoiminen on mahdollisuus edistää tätä kehitystä. Kunta voi myös profiloitua puhtaan ruoan ja lähiruoan kuntana. Liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ovat tulevaisuudessakin oleellisia tekijöitä alueiden elinkelpoisina pitämisessä. Yritysten ja vapaa-ajan asukkaidenkin tietoliikennetarpeet kasvavat jatkuvasti ja tähän on vastattava tai osat kunnasta jäävät kehityksen ulkopuolelle. Tieyhteydet on samoin edelleen tärkeä pitää hyvässä kunnossa. Saavutettavuus on tärkeä tekijä niin matkailussa kuin vapaa-ajan asumisessakin. Vapaa-ajan kärkikunta on tavoitteena niin laaja, että kuntaliitoksen myötä on tarpeen pohtia vapaa-aikajohtajan viran perustamista. Vapaa-aikajohtaja voisi johtaa ja kehittää laajasti mm. kulttuuri-, liikunta-, nuoriso-, museo-, kirjasto-, matkailu- ja vapaa-ajan asumisen asioita. Saavutettavuus on tärkeä tekijä niin yritysten, asukkaiden kuin matkailijoidenkin kannalta. Saavutettavuus tarkoittaa sekä fyysistä että sähköistä saavutettavuutta. Uusi kunta on edelleen suoraan kiinni Tampereen kaupunkiseudussa ja tämä on huomioitava kehittämisen lähtökohtana ja voimavarana. Liikenneyhteydet kunnasta ja kuntaan on pidettävä hyvinä, jotta ihmiset ja tavarat pystyvät kulkemaan sujuvasti. Yritysten on saatava työvoimaa ja kuntalaisten on päästävä työpaikkoihin. Samoin yritysten on saatava asiakkaita ja asukkaiden päästävä palveluihin. Kunnan tiivistyvä palveluverkko aiheuttaa uusia yhteystarpeita ja näitä on kehitettävä. Osana Tampereen kaupunkiseutua osaan kuntaa toimii taaja joukkoliikenne, jota on hyödynnettävä jatkossa entistä enemmän. Matkailun kannalta olennaisiin kohteisiin ja kyliin on pidettävä yllä riittävät yhteydet. Valokuituvalmiudet ovat kylien elinvoiman kannalta tärkeä kehittämiskohde. Matkailu ja vapaa-ajan asuminen voivat nojata aiempaa enemmän joukkoliikenteeseen jos paikan päällä on riittävästi tarjonta matkailijoille tärkeistä palveluista. Kunta toimii osana Tampereen kaupunkiseutua ja sen myötä uutta rakennetta on kehitettävä osana tätä kokonaisuutta. Uuden kunnan kehittämisen alueita valmistellaan Kangasalla kaupunkiseudun rakennemallin mukaisesti mm. lähelle Tampereen vastaista rajaa, samalla Pälkäneen ja Kuhmoisten taajamarakenteita vahvasti kehittäen. 8.2. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen muutos Hallitus antoi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen eduskunnalle joulukuussa 2014. Sote-järjestämislailla pyrittiin uudistamaan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, tuottamista, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Lain avulla oltaisiin luotu uudenlainen palvelurakenne julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle. Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi (PeVL 67/2014 vp) hallituksen esityksen olevan perustuslain vastainen, joten laki esitetyssä muodossa ei tule hyväksytyksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen on kuitenkin edelleen valtion tavoitteena. Vaikka sote-palveluiden uudistamisesta ei ole olemassa tarkkaa esitystä, on perusteltua olettaa, että sote-palvelut siirtyvät kuntia suuremmille tuottajayksiköille lähitulevaisuudessa. Perustuslakivaliokunnan mukaan jos sote-palveluiden järjestäjänä on joku muu kuin kunta, on tahon oltava joko sellainen, jolla on vaaleille valitut päättäjät (esimerkiksi itsehallinnollinen maakunta) tai valtio. 52 Nykyisten kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö (koskee myös hallinnossa ja tukipalveluissa työskentelevää henkilöstöä) siirtynee sote-tuottajien palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Jos Pirkanmaalle muodostuu yksi sote-tuottaja, on tuottajaorganisaation henkilöstömäärä noin 20 000. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää sote-uudistuksessa todennäköisesti kunnan tehtäväksi. Kunnan on jatkossakin seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. Tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien on toimittava yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Uudessa kunnassa hyvinvointi- ja terveyden edistämisen työtä koordinoi jatkossakin hyvinvointikoordinaattori. 8.3. Muut muutokset kuntien toiminnassa vuoden 2017 mennessä Kuntalakiuudistus Kuntalain uudistuksella pyritään uudenaikaistamaan ja selkiyttämään kuntien toimintaa. Edellinen kuntalaki on vuodelta 1995 ja jäänyt ajastaan jälkeen. Uudessa laissa kuntien toiminnan sääntely ulotetaan myös kuntien yhteistoimintaan, kuntakonserneihin ja ostopalvelutoimintaan. Laki tiukentaa kuntatalouden tasapainon vaatimusta ja lisää valtion mahdollisuuksia puuttua kuntien talouden tasapainottamiseen. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan ja kunnille annetaan lisää mahdollisuuksia vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen. Laki myös lisää kuntien velvoitteita jonkin verran ja siirtää mm. tiedottamista kohti sähköisiä kanavia. Uusi kuntalaki tulee voimaan ennen kuntaliitoksen syntymistä, joten kuntien on otettava muuttuva sääntely huomioon jo aiemmin. Kuntalain muutokset ovat kuitenkin niin suuria, että on tarpeen ottaa huomioon myös uuden kunnan rakentamisessa. Osa muutoksista tulee voimaan vasta siirtymäajalla, joten itsenäiset kunnat eivät ehdi niitä soveltaa. Rakennusvalvonnan uudistus 26.2.2015 on kulttuuri- ja ympäristöministeri saanut asettamaltaan työryhmältä selvityksen rakennusvalvonnan kehittämisestä. Selvityksessä selvitetään rakennusvalvonnan tehtävien siirtämistä nykyistä suurempiin yksiköihin. Selvityksessä ei oteta kantaa siihen, tullaanko rakennusvalvonnan alueellistuminen järjestämään lailla vai kuntien keskinäisillä sopimuksilla. Selvityksen perusteella on tulkittavissa toistaiseksi, että yhdistämällä Kangasalan, Pälkäneen ja Kuhmoisten rakennusvalvonta ei vielä saavutettaisi valtion tavoitteita alueen laajuuden tai teknisen asiantuntijahenkilöstön määrän osalta. Alueellisen yksikön tulisi olla laajempi ja asiantuntijuutta tulisi laajentaa mm. LVI-osaamiseen tai kaavoituksen ja ympäristönsuojelun kanssa tapahtuvan yhteistoiminnan tehostamisen suunnalta. Tampereen seudullinen vesi- ja jätevesiuudistus Tampereen seudun vesilaitokset tekevät laajaa yhteistyötä. Tulevaisuudessa yhteistyö saattaa kuitenkin syventyä, jos vesilaitokset päätetään yhdistää yhdeksi osakeyhtiöksi. Tällöin kuntaliitoksen myötä Tampereen Vesi Oy toimisi myös Pälkäneellä ja Kuhmoisissa. Osakeyhtiöön kuuluisi puhtaan veden lisäksi myös jätevesien puhdistus ja käsittely. Uudistuksella ei ole vielä tarkkaa aikataulua. 53 8.4. Uuden kunnan organisaatio Kuntaliitoksen yhteydessä organisaation pohjaksi otetaan Kangasalan kunnan organisaatio. Tämä on perusteltua, koska Kangasalan organisaatio on kahteen muuhun verrattuna huomattavasti suurempi ja toimintojen yhdistäminen sujuu helpoimmin sulauttamalla kahden muun toiminnot Kangasalaan. Kangasalan kunnalla on käynnissä koko organisaatiota koskeva kehittämishanke. Jos kuntaliitos hyväksytään, voidaan Kuhmoisten ja Pälkäneen kuntien edustajilla varata mahdollisuus osallistua kehittämistyöhön. Organisaatiorakennetta tarkennetaan yhdistymissopimuksessa. Toiminnallinen organisaatio Operatiivisen organisaation uudistus toteutetaan uudistuksista ensimmäisenä. Operatiivisen organisaation uudistus ja siihen liittyvä hallintosäännön muuttaminen valmistellaan kevään 2015 aikana ja uudistus on valtuustokäsittelyssä kesäkuussa 2015. Operatiivinen organisaatio tiivistyy ja palvelualueita vähennetään. Myös keskijohtoa tullaan vähentämään. Operatiivisia toimialoja ovat tekninen toimi ja palvelutuotanto/sivistystoimi. Tukipalveluiden asema ratkaistaan kehittämishankkeen aikana. Organisaatio uudistuksella pyritään vähentämään rajoja ja keinotekoisia yksikköjä organisaation sisällä. Tavoitteena on kustannustehokas organisaatio, joka vastaa 2020-luvun toimintaympäristöön. Organisaation muutos tehdään usean vuoden aikana ja siinä huomioidaan kuntakonserniin kuuluvat yhtiöt. Luottamuselinorganisaatio Uuden kunnan luottamuselimet ovat kuntalain perusteella kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta. Kangasalan luottamushenkilöhallinnon kehittämishankkeessa tavoitteena on, että valtuuston asemaa vahvistetaan. Samoin lautakuntien roolia korostetaan. Lautakuntiin ja kunnanhallitukseen valittavien henkilöiden tulee olla pääsääntöisesti valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Lautakuntien määrää tullaan vähentämään, mutta lautakuntien tehtävät tullaan määrittelemään kehittämishankkeen aikana. Uusi luottamushenkilöhallinto aloittaa seuraavien kuntavaalien jälkeen eli vuoden 2017 kesäkuussa. Valmistelutyö on määrä saada valmiiksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Kehittämishankkeen edellyttämät hallintosääntömuutokset päätetään valtuustossa vuoden 2015 aikana. Kunnanvaltuusto Vuoden 2012 kuntavaalien tuloksen perusteella uuden kunnan kunnanvaltuustossa puolueiden kannatus olisi seuraava: 54 Puolueiden kannatus uudessa kunnassa (2012) 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 28,6 % Kokoomus 23,3 % SDP 17,8 % Keskusta Perussuomalaiset 12,2 % Kristillisdemokraatit 7,9 % 10,0 % 5,3 % 5,0 % 4,6 % Vihreät Vasemmistoliitto 0,0 % Uuden kuntalain mukaan paikkoja valtuustossa olisi 20001-50000 asukkaan kunnassa vähintään 43. Paikat kunnanvaltuustossa jakautuisivat vuoden 2012 kuntavaalien perusteella d’Hondtin menetelmää käyttäen seuraavasti: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Suomen Keskusta Perussuomalaiset Suomen Kristillisdemokraatit Vihreä liitto Vasemmistoliitto 13 10 8 5 3 2 2 Seuraavat kuntavaalit toimitetaan huhtikuussa 2017. Uusi kunnanvaltuusto aloittaa toimintansa kuntalakiehdotuksen (HE 27.11.2014) mukaan 1.6.2017. Kuntaliitoksen ja uuden kunnanvaltuuston aloittamisen välisen ajan kunnassa toimii itsenäisten kuntien valtuustoista muodostettu kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuusto muodostetaan valitsemalla siihen valtuutettuja kaikkien kolmen kunnan valtuustoista. Uuden kunnanvaltuuston jäsenet valitaan kuntavaalien 2012 tuloksen perusteella. Väliaikaisen uuden kunnan kunnanvaltuuston toimikausi on 1.1.2017-31.5.2017. Väliaikaisen kunnanvaltuuston paikkamäärä ja kuntien välinen jakauma päätetään yhdistymissopimuksessa. Uuden kunnan varsinaisen kunnanvaltuuston paikkamäärä päätetään yhdistymissopimuksessa. 8.5. Uuden kunnan palvelutoiminta Uuden kunnan palvelutoiminta perustuu pitkälti entisten kuntien toimintaan. Vanhojen kuntien palvelutoimintaa jatketaan toistaiseksi vanhoissa toimipisteissä ja kuntajaon muutokseen ei liity palveluverkkoon tapahtuvia muutoksia. Luvun jaottelussa käytetään luvun 5.4 toiminnallista jaottelua. Luvusta 5.4 selviävät mm. henkilöstön määrä toiminnoittain. 55 Pitkien etäisyyksien vuoksi uuden kunnan palvelutoiminta täytyy järjestää siten, että päivystysluontoiset ja paljon liikkumista vaativat toiminnat pystytään hoitamaan mahdollisimman järkevästi. Kuntaliitos lisää henkilöstön liikkumista kunnan eri osiin huomattavasti ja tästä syntyy myös kustannuksia verrattuna nykytilanteeseen. Päivystysluontoisessa toiminnassa on järkevää pitää yllä paikallista valmiutta eikä näitä tehtäviä voida kokonaan keskittää. Hallinto ja johto Kuhmoisten ja Pälkäneen kunnantaloilta siirtyy hallinnon ja johdon henkilöstöä (noin 20-25 hlöä) Kangasalan keskustaajaman toimipisteisiin. Kuhmoisissa ja Pälkäneellä toimivat toistaiseksi uuden kunnan asiakaspalvelupisteet. Asiakkaita tapaava kunnan henkilöstö vastaanottaa asiakkaita näissä asiakaspalvelupisteissä säännöllisesti. Yhdistymisellä voitaisiin saada aikaan pieniä säästöjä. Johtoryhmätasolla henkilöstö voisi vähetä 19:stä noin 10:en. Mikä tarkoittaisi 9 johtaja-tason tehtävän vähenemää. Hallinnon henkilöstöä kunnissa on tällä hetkellä 17 henkilöä, josta vähennyspotentiaali voisi olla 5-7 henkilöä. Sivistyspalvelut Sivistyspalveluiden osalta henkilöstöä siirtyy Kangasalan keskustaajaman toimipisteisiin johtoa ja hallinnon henkilöstöä (noin 6-8 henkilöä). Varhaiskasvatuspalveluja johtaa varhaiskasvatuksenjohtaja ja varhaiskasvatusta organisoidaan alueittain. Palveluverkosto organisoidaan alueittain ja päällekkäisyydet karsitaan. Pälkäneen keskustaan rakennetaan uusi, 2-3 osastoinen päiväkoti, kaavoitetulle Roholan alueelle vuosina 2017-2018, joka mahdollistaa ryhmäperhepäiväkotien lakkauttamisen (3-4) ja sitä myötä tulevat henkilöstösäästöt. Kunnan alueella käytetään yhtenäisiä hoitomaksuja ja toimintatapoja. Esiopetus järjestetään yhdenmukaisin periaattein. Kasvun ja oppimisen tuen rakenteet yhdenmukaistetaan. Varhaiskasvatuksen taksat perustuvat lakiin, joten taksojen harmonisointi ei aiheuta merkittäviä muutoksia toimintatuottoihin. Opetuspalveluita johtaa sivistystoimenjohtaja. Kuhmoisissa ja Pälkäneellä on omat asiointipisteensä. Kunnassa on kolme perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 luokkien koulua. Lisäksi perusopetusta järjestetään kahdessa yhtenäiskoulussa luokille 1-9 sekä peruskoulun luokkien 1-6 kouluissa, joita on Pälkäneen alueella yhteensä viisi ja joista yksi on luokkien 1-4 koulu. Kangasalan alueella alakouluja on yhteensä 13. Kangasalan alueen alakouluista osassa ovat luokat 0/1lk-4 lk ja yksi 0-2 luokkien koulu. Toinen yhtenäiskouluista sijaitsee Kangasalla ja toinen Kuhmoisissa. Perusopetus organisoidaan aluemallia toteuttaen ja kouluverkon rakennetta tarkastellaan oppilasennustetta seuraten ja päällekkäisyyksiä karsien. Mahdollinen säästö tulee henkilöstön yhteiskäytöstä eri toimipisteiden kesken. Kouluverkkoa suunniteltaessa Sariolan, Lahdenkulman, Vilpeilän, Pohjan, Aitoon, Luopioisten ja Rautajärven koulujen läheisyyttä toisiinsa voidaan hyödyntää. Erityisopetus organisoidaan kunnan toimialueella yhdenmukaisin periaattein. opiskelijahuolto organisoidaan kunnassa yhtenäisin perustein. Oppilas- ja Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään alaluokkien oppilaille ja työssä hyödynnetään koulunkäyntiavustajien lisäksi kolmatta sektoria. Aamu- ja iltapäivätoiminnan taksat 56 harmonisoidaan. Niiden toimintatuottoihin. perustuessa lakiin harmonisointi ei aiheuta suuria muutoksia Koulujen kerhotoimintaa järjestetään koko kunnan alueella opetushallituksen avustusehtojen mukaisesti. Koulukuljetukset organisoidaan hallinnollisesti liiketoimintayksikkö Oksan kautta. Koulukuljetussopimukset toteutetaan yhdenmukaisin periaattein. Pälkäneen kunnan sopimus Anna Tapion säätiön kanssa perusopetuksen 7-9 luokkien opetuksesta siirtyy uudelle kunnalle. Tredun Kangasalan toimipisteen toimintaa kehitetään koulutustarpeen mukaisesti. Rakennushanke toimipisteen uusista tiloista Pikkolan alueelle toteutetaan vuosina 2018-2020. Kunnan alueelta hakeudutaan myös muualle ammatilliseen koulutukseen. Koulutukseen hakupolut säilyvät Valkeakosken ammatilliseen oppilaitokseen, Tavastiaan (Hämeenlinna), Jyväskylän ammattiopisto (Jämsä) ja Koulutuskeskus Salpaus (Lahti) Kuntaliitoksen myötä kolme lukiota yhdistetään hallinnollisesti yhdeksi. Kangasalan lukion sivutoimipisteet toimivat uuden kunnan aloittaessa Kuhmoisissa ja Pälkäneellä. Toimipisteitä tarkastellaan oppilasmäärien kehityksen mukaan. Koulutuksen järjestäjäverkon mahdollisesti uudistuessa koulutuspalvelut pyritään turvaamaan tarkoituksenmukaisessa laajuudessa ja niitä kehittäen. Mahdollinen säästö syntyy opettajien yhteiskäytöstä eri toimipisteiden kesken. Yksi lukio lisää kurssitarjontaa ja sähköiset yhteydet mahdollistavat joustavan opiskelun toimipisteiden välillä. Kataisen/Stubbin hallitus oli uudistamassa toisen asteen koulutusta. Uudistus kaatui helmimaaliskuussa 2015. Uudistuksen seurauksensa toisen asteen koulutuspalveluiden rahoitusta olisi leikattu ja koulutuksen järjestäjäverkkoa olisi tiivistetty. Toisen asteen koulutuksen uudistus toteutuneen sote-uudistuksen tapaan hallituskaudella 2015-2019. Uusi kunta on todennäköisesti riittävän iso järjestämään lukiokoulutusta myös mahdollisten uudistusten tapahtuessa. Ammatillisen koulutuksen osalta yhteistoiminta-alueet ovat jo nyt seudulla suuria. Kunnassa on pääkirjasto ja tarkoituksenmukainen määrä muita toimipisteitä sekä kirjastoauto. Lisäksi kunta voi ostaa kirjastoautopalveluja raja-alueillaan myös muilta kunnilta. Kirjaston Pikiyhteistyö jatkuu. Vapaata sivistystyötä organisoi Valkeakoski-opisto, koulutustarjontaa pyritään kehittämään ja hyödyntämään eri osissa kuntaa. Vapaa-aikapalveluihin kuuluvat kulttuuri-, liikunta-, nuoriso-, museo-, kirjastoja kansalaisopistopalvelut. Toimialaan kuuluvat ns. elämänlaatupalvelut. Vapaa-aikapalveluiden johtoon voi olla tarpeen ottaa vapaa-aikajohtaja viemään kunta kohti vapaa-ajan kärkikunta – tavoitetta. Tällöin palvelualuetta voisi täydentää mm. vapaa-ajan asumiseen liittyvillä asioilla. Sivistystoimen osalta kokonaissäästö, joka kuntaliitoksen myötä voi tulla, on pieni. Kouluverkkotarkastelua voidaan tehdä laajemman kouluverkon osalta itäisellä Kangasalla ja itäisellä Pälkäneellä, mutta säästöpotentiaali ei ole merkittävä suhteessa itsenäisiin kuntiin. Toimialojen johdosta ja hallinnosta on saatavilla säästöjä yksittäisiä henkilötyövuosia. Tekniset palvelut Teknisten palveluiden osalta henkilöstöä siirtyy Kangasalan keskustaajaman toimipisteisiin johtoa ja hallinnon henkilöstöä (noin 8-12 henkilöä). 57 Kuntaliitoksella ei ole vaikutusta yhdyskuntarakenteen kehittämiselle. Kuntakeskukset ja muut taajamat ovat rakenteeltaan toisista erillään. Kangasalla valtaosa väestöstä asuu nauhataajamassa Huutijärven ja Tampereen rajan välisellä alueella, mutta myös palvelukyliä on useita. Kuhmoisissa on voimakkaasti keskittynyt rakenne, kun taas Pälkäneellä on vanhojen kuntakeskusten, Onkkaalan ja Luopioisten ohella myös muita palvelukyliä. Kangasalla maankäytön suunnittelusta vastaa oma kaavoitusorganisaatio, Pälkäneellä ja Kuhmoisissa on yhteinen aluearkkitehti. Omien resurssien ohella joudutaan käyttämään myös ostopalveluita. Kaikkien kuntien alueilla on asemakaavoja ja katuverkostoa. Yhdistyvässä kunnassa maankäytön suunnittelu keskitetään Kangasalan organisaatioon. Kangasalla vesihuollon järjestämisestä vastaa Kangasalaan Vesi –liikelaitos. Liikelaitos kattaa investointinsa tulorahoituksellaan ja maksaa lisäksi kunnalle perustamislainan ja peruspääoman tuloutusta yhteensä noin 400 000 €/ vuosi. Kuhmalahden alueella toimii Kuhmalahden vesilaitos omana taseyksikkönään. Vesihuolto-laitosten yhdistäminen on vireillä, ja lisäksi on käynnistetty selvitys liikelaitoksen muuttamisesta osakeyhtiöksi. Kangasalan jätevedet johdetaan pääosin Tampereelle. Kaupunkiseudulla on vireillä uuden keskuspuhdistamon rakentaminen. Kangasalla omia jätevedenpuhdistamoita on kaksi, Kuhmalahdella ja Pohjassa. Kuhmalahden jätevesien johtamiseksi Tampereen puhdistamolle on vastikään käynnistynyt siirtoviemärin rakentaminen Kuhmalahden puhdistamolta Sahalahdelle. Vesihuoltoverkostojen toimivuuden ylläpitämiseksi peruskorjausinvestoinnit ovat oleellinen osa vuosittaisista investointimäärärahoista. Pälkäneen kunnan vesihuollosta vastaan Pälkäneen kunnan vesihuoltolaitos, joka on erillinen tulosyksikkö. Pälkäneen kunnan alueella on tällä hetkellä viisi vesilaitosta ja viisi jätevedenpuhdistamoa. Yksi jätevedenpuhdistamoista lakkautetaan, kunhan Sappeen alueelta johdettavat jäteveden voidaan ottaa puhdistettaviksi uudelle Tommolan jätevedenpuhdistamolle (otetaan kokonaisuudessaan käyttöön helmikuussa 2015). Kuhmoisissa on kaksi kunnallista vedenottamoa, joista käyttövesi pumpataan ylävesisäiliöön. Kirkonkylän alueella on yksi jätevedenpuhdistamo. Tehinkärjen lomaasuntoalueella on kunnallinen porakaivo ja jäteveden käsittely on järjestetty panospuhdistamolla. Vesihuollon yhdistämisen myötä myös taksat tulee harmonisoida. Liittymismaksujen osalta on mahdollista periä erisuuruisa liittymismaksuja eri alueilla, mutta juoksevien maksujen tulee olla samalla tasolla. Tällä hetkellä taksojen määräytymisperusteet ovat kunnissa vaihtelevat. Kangasalla vuosittaiset maksut ovat kuitenkin korkeimmat, Pälkäneellä hiukan matalammat ja Kuhmoisissa huomattavasti matalammat. Vuosittaisten maksujen voi siksi olettaa nousevan ainakin Kuhmoisissa huomattavasti. Puhtaan veden käyttömaksut ovat hyvin samalla tasolla Kangasalla ja Pälkäneellä. Kuhmoisissa hinta on hieman korkeampi. (Kangasala: 1,65€/m³, Kuhmoinen: 2,00€/m³, Pälkäne: 1,62€/m³), joten muutokset ovat pieniä. Jäteveden osalta käyttömaksut ovat sen sijaan Kangasalla (2,86€/m³) huomattavasti korkeammat kuin Kuhmoisissa (2,20€/m³) ja Pälkäneellä (2,55€/m³). Yhdistyneessä kunnassa ei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä ainakaan nopealla aikataululla yhdistämään verkostoja, vaan toimintaa jatketaan nykyisellä tavalla. Vesilaitokset on kuitenkin järkevää fuusioida ja sijoittaa yhteisen hallinnon alle. Samalla laitokset voidaan ottaa Kangasalla jo toimivan päivystyksen ja kaukovalvonnan piiriin, kun järjestelmät on saatu yhtenäistettyä. Kangasalla tilapalvelu on sijoitettu liiketoimintayksikkö Oksaan. Kuhmoisissa ja Pälkäneellä ne kuuluvat tekniseen toimeen. Kiinteistöjen hallinta ja kunnossapito yhdistyneessä kunnassa yhdistetään Kangasalan tila-palveluun. 58 Kangasalla yhdyskuntatekniikka vastaa katujen, teollisuus- ja asuinalueiden, puistojen ja ulkoliikuntapaikkojen rakentamisesta ja ylläpidosta. Rakennussuunnittelua tehdään sekä omana työnä että ostamalla konsultilta. Yhdyskuntatekniikassa on yksi rakennusryhmä. Suurimmat rakennushankkeet kilpailutetaan rakennus-urakoina. Kangasalla, Pälkäneellä ja Kuhmoisilla ei ole omaa kaivu- eikä kuljetuskalustoa. Tämä kalusto sekä rakentamisessa että hoitotöissä ostetaan yksityisiltä urakoitsijoilta. Kangasalla ulkoalueita hoidetaan omana työnä, mutta katualueiden hoito tilataan alueurakkana. Sahalahden ja Kuhmalahden alueilla on oma alueurakkansa, johon sisältyy myös ulkoalueiden kunnossapito. Kuhmoisissa ulkoalueet hoidetaan pääsääntöisesti omana työnä, tarvittaessa ulkoalueiden hoitoa ulkoistetaan paikallisille yrittäjille. Tiealueiden talvi- ja kesäkunnossapito kilpailutetaan alueurakkana. Pälkäneellä ulkoalueiden hoito on kokonaisuudessaan ulkoistettu. Kaavateiden auraukset ja hiekoitukset hoitavat ulkopuoliset urakoitsijat. Katujen, puistojen ja ulkoliikuntapaikkojen rakennuttaminen ja ylläpito yhdistyneessä kunnassa keskitetään Kangasalan organisaatioon. Kuntien taajamat ovat kuitenkin niin erillään toisistaan, että alueet on järkevä hoitaa jatkossakin omina yksiköinään. Kangasalla ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta on sijoitettu Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelualueelle tekniseen keskukseen. Kuhmoinen ostaa palvelut muilta kunnilta. Pälkäneellä rakennustarkastajat (2 kpl) ja ympäristönsuojelusihteeri kuuluvat teknisen toimen henkilöstöön. Yhdistyneessä kunnassa viranomaispalvelut keskitetään Kangasalle ja Kangasala tuottaa ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan palvelut Kuhmoisen ja Pälkäneen alueelle yhteisesti sovittavalla tavalla. Rakennusvalvonnan taksoissa Kangasalan kunnalla on selkeästi korkein taso. Kuhmoinen ja Pälkäne ovat lähellä toisiaan. Pälkäneellä on käynnissä taksojen korotus, joka astunee voimaan lähiaikoina. Tällä ei ole suuria vaikutuksia. Taksojen harmonisointi todennäköisesti nostaa hintoja Kuhmoisissa ja Pälkäneellä Kangasalan nykyiseen tasoon. Kangasalla ja Pälkäneellä pelastustoimesta vastaa Pirkanmaan pelastuslaitos ja paikallisesti sopimuspalokunnat. Kangasalla toimii vakituinen palokunta. Kuhmoisten pelastuslaitosta hoitaa Jyväskylän kaupunki. Kuhmoisissa on sopimuspalokunta ja järvipelastusasema. Käytännön päällystötyön hoitaa Jämsän paloasemalla oleva päällystö. Kuntien yhdistyessä organisaation tietotaito lisääntyy ja suurempi yksikkö antaa paremmat mahdollisuudet erikoistumiseen. Kaikissa yhdistyvissä kunnissa teknisen sektorin resurssit ovat kuitenkin erittäin niukat, eikä yhdistyminen välimatkojen pidentyessä tuo tähän helpotusta. Säästöjä syntyy lähinnä toimialan johdosta ja hallinnosta yksittäisiä henkilötyövuosia. Tukipalvelut Tukipalveluiden osalta henkilöstöä siirtyy Kangasalan keskustaajaman toimipisteisiin atk-, talousja toimistopalveluiden henkilöstöä (noin 10-12 henkilöä). Ateriapalveluiden henkilöstöä siirtyy kunnan kattavaan valmistuskeittiöön yksittäisiä työntekijöitä siten kun ruokien valmistusta uudelleenorganisoidaan. Uudessa kunnassa tukipalvelut muodostuisivat toiminnallisesti Kangasalan kunnan prosessien mukaisesti Liiketoimintayksikkö Oksaan, joka toimii kirjanpidollisesti eriytettynä taseyksikkönä. Liiketoimintayksikköön koottaessa, aiheuttaa se Pälkäneen ja Kuhmoisen kuntien osalta henkilöstön siirtymisiä hallintoyksikköjen välillä, koska jokainen kolmesta liitoskunnasta on organisoinut tukipalvelut toisistaan poikkeavalla tavalla. 59 Atk-, talous- ja toimistopalvelut muodostavat Kangasalan kunnassa palvelualueen yhden esimiehen alaisuuteen. Atk- palvelut ovat kokonaisuutena vahvasti sidoksissa Tampereen kaupunkiseutuun. joten Kuhmoisten ja Pälkäneen toimipisteet tulisi liittää Tampereen kaupunkiseudun verkkoon. Kuhmoinen ja Pälkäne ottaisivat käyttöön Kangasalan ohjelmistosovelluksen sekä tietotekniikan palvelut. Tiedot poistuvista tietojärjestelmistä siirrettäisiin yhteisiin järjestelmiin. Talouspalvelut tarkoittavat sekä kirjanpidon- että palkkahallinnon palvelut. Kangasalan talouspalvelun henkilöstön työnjako on selvästi eriytyneempää, kun Kuhmoisten ja Pälkäneen kunnissa. Haavoittuvuutta on suuremmassa yksikössä vähemmän ja työnkierto takaa osaamisen kehittymisen. Kuhmoisten ja Pälkäneen kuntien talous- ja palkkahallinnon henkilöstö tulisi sijoittumaan Kangasalan prosessien mukaisiin tehtäviin. Erilliset ohjelmistot poistuisivat. Toimistopalvelujen osalta Kangasalla on vuonna 2014 hajautettu toimistosihteerit palveluyksiköihin, keskitettyjä sen sijaan ovat mm. vaihdepalvelut sekä arkistonhoito. Uudessa organisaatiossa puhelinvaihteet edelleen keskitettäisiin sekä arkistonhoito ja asianhallinta koottaisiin mahdollisuuksien mukaan sähköisiin menetelmiin tukeutuen. Ateria- ja siivouspalvelut on koottu toiminnallisesti samaan organisaatioon siten, että kunnan alueella toimii kahdeksan (8) tiimiä, joissa järjestellään sekä ateria- että siivouspalvelu. Hajanaisen palveluverkon ja suhteellisen pienienkin toimipisteiden vuoksi on muodostettu moniosaajien ammattiryhmä, jotka kykenevät hoitamaan sekä ateria- että siivouspalvelun tehtäviä. Kuhmoisten ja Pälkäneen kunnat muodostaisivat kaksi uutta tiimialuetta. Kangasalla on vähennetty valmistuskeittiöitä ja siirrytty entistä enemmän kuljettamaan ruokia. Kehitystä on tarkoitus jatkaa siten, että uusi tuotantokeittiö korvaisi liki kaikki nykyiset ja tuottaisi 6000-7000 annosta päivässä. Kuhmoisten ja Pälkäneen ateriat olisi mahdollista valmistaa uudessa tuotantokeittiössä. Vanhusten kotiateriat hoidetaan ostopalvelulla. Tilapalvelussa rakennuttaminen ja isännöinti koottaisiin yhteen organisaatioon. Yksikkö vastaa myös asuin- ja liikehuoneistojen vuokraamisesta. Tilojen rakennuttamisen omaan omistuksen sijaan entistä voimakkaammin yksikkö vastaa erilaisten tilojen omistusjärjestelyistä ja hankkeiden etenemisestä. Kuntien lähellä olevien yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämät rakennukset ja vastuut niistä tulee myös selvittää. Kiinteistöjen kunnossapidon rakennusryhmä jatkaisi Kuhmoisten ja Pälkäneen osaajilla vahvistettuna ja kykenisi paremmin varautumaan lähiajan eläköitymisiin sekä laajentuvaan korjaustarpeeseen kiinteistöillä. Kiinteistöjen huoltoalueet on mitoitettu kiinteistönhoitajien ja talonmiesten kesken. Kuhmoisten ja Pälkäneen alueet mitoitettaisiin vastaavasti. Kiinteistöjen 24/7 -päivitystoiminta laajenisi liitoskuntien alueille. Lakimies ja liikennesuunnittelu ovat erikoisosaamisen alueita, joita tehtäviä on hoidettu sivutoimisesti Kuhmoisten ja Pälkäneen kunnissa. Lakimies lisää liitoskunnissa monipuolisesti oikeudellista osaamista. Liikennesuunnittelija vastaa joukkoliikenteestä kaikilla toimialoilla sekä seudullisen joukkoliikenteen mahdollisuuksista. Kuntien yhdistyessä tukipalveluiden työmäärä ei juurikaan muutu. Toimitilojen vähentäminen voi tämän kuitenkin tehdä. Atk-, talous- ja toimistopalveluissa henkilöstötarve voi olla liitoksen myötä hieman nykyistä pienempi. Ateriapalveluiden yhdistäminen ja valmistuksen keskittäminen tuo säästöpotentiaalia. Toisaalta valmistamisen keskittäminen myös siirtää työtä keskuskeittiöön. Valmistuksen keskittämisellä voitaisiin saada korkeintaan noin 10 henkilötyövuoden suuruinen säästö ateriapalveluiden henkilöstöstä. Säästö koskisi pääasiassa Kuhmoisten ja Pälkäneen henkilöstöä. Tietotekniikan järjestäminen 60 Kuntien yhdistyessä tietotekniset toiminnot yhdistetään, siirrytään tietojärjestelmiä ja vanhoista järjestelmistä luovutaan siirtymäajan jälkeen. käyttämään yhteisiä Tietotekniikan vaihtaminen kokonaisuudessaan on vaativa ja kallis projekti. Alustavan arvion mukaan tietotekniikan integrointi maksaa vähintään 200 000 euroa. Lisäksi voi tulla rakentamiskustannuksia tarvittavien yhteyksien luomiseksi kunnan eri osiin. Tähän ei ole sisällytetty integraatioprojektin vaatimaa henkilötyöpanosta. Projektin arvioitu kesto on 6-12 kk, minkä jälkeen osaa vanhoista järjestelmistä tulee vielä ylläpitää mahdollisesti jopa joitakin vuosia. Integrointityön kustannusten tarkka arviointi on vaikeaa, koska yllättäviä kustannuksia todennäköisesti syntyy ja muutostyöt laskutetaan kunnilta tuntityönä. Arvioinnin pohjana on käytetty Kangasala-Pälkäneen sosiaalipalveluiden integraatioprojektia ja Kangasalan aiempia kuntaliitoksia. Koko kuntaan tulisivat käyttöön Tampereen kaupunkiseudun vakioidut ratkaisut tietoliikenteessä, laitehankinnoissa ja tukipalveluissa. Työasemat täytyisi suurelta osin vaihtaa (opetus pois lukien), koska tukipalvelut perustuvat vakioituihin työasemiin. Tästä aiheutuisi kustannuksia uusien asemien hankintana ja vanhojen asemien pitämisestä rinnakkaiskäytössä. Tarkkoja laskelmia ei ole, mutta Kangasalan käyttämä Tampereen kaupunkiseudun tietoliikennepalvelu on todennäköisesi kalliimpi kuin Pälkäneen omana työnä tehty ja Kuhmoisten Jämsän kaupungilta tilaamat tietotekniikkapalvelut. Kokonaisuutena voidaan arvioida tietotekniikkakustannusten olevan kuntaliitoksen jälkeen pysyvästi korkeammalla tasolla kuin kolmen kunnan kustannukset tällä hetkellä. 8.6. Uuden kunnan henkilöstö Nykytila Selvitykseen osallistuvien kuntien vakituisen henkilöstön määrä on yhteensä noin 2081 (tilanne 31.12.2014). Lisäksi määräaikaista henkilöstöä on yhteensä 517. Voimassa olevia palvelussuhteita on siten yhteensä 2598. Toimintakauden aikana henkilöstömäärä on vuoden vaihteen henkilöstömäärää jonkin verran suurempi. Sote-uudistuksen toteutuessa uuden kunnan palveluksessa olevan henkilöstön määrä tulee olemaan selvästi pienempi kuin kuntien nykyinen yhteenlaskettu henkilöstömäärä. Karkea arvio uuden kunnan vakituisen henkilöstön määrästä on noin 1350 ja kokonaishenkilöstömäärästä n. 1660 (syksyn 2014 henkilöstömäärästä vähennetty sote-henkilöstö sekä arvioitu muut henkilöstömuutokset). Riippuen mm. sote-uudistuksen käytännön toteutuksesta ja sosiaali- ja terveystoimen tukipalveluiden järjestämistavoista, uuden kunnan henkilöstömäärä voi olla edellä todettua pienempi. Taulukossa ovat tuloslaskelmien yhteenlasketut henkilöstökulut vuodelle 2015 (sis. luottamushenkilöt). Taulukossa ei ole huomioitu Kuhmoisten alueella toimivaa Jämsän yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyshenkilöstöä (n. 70 vakituista ja 30-40 määräaikaista). 61 Henkilöstökustannukset vuonna 2015 TA 2015 henkilöstökustannukset yhteensä 1000 € Henkilöstömäärä, voimassa olevat palvelussuhteet 31.12.2014 94 036 Vakituiset 1 795 Määräaikaiset 407 Yhteensä 2 202 55 345 Vakituiset 1 091 Määräaikaiset 213 Yhteensä 1 304 4 900 Vakituiset 77,89 Määräaikaiset 30 Yhteensä 107,89 Pälkäne 11 661 Vakituiset 208 Määräaikaiset 80 Yhteensä 288 Yhteensä kaikki toiminnot 110 597 Kangasala (kaikki) Kangasala (ilman sotea) Kuhmoinen (ilman sotea) Yhteensä ilman sotea Vakituiset 2080,89 Määräaikaiset 517 Yhteensä Ilman sotea: Vakituiset 1376,89 Määräaikaiset 323 Yhteensä 1699,89 71 906 Taulukon oikean puoleisessa sarakkeessa näkyy voimassa olevien palvelussuhteiden määrä. Määräaikaisten lukumäärä sisältää sijaiset, määräaikaiset sekä oppisopimussuhteiset, työllistetyt ja toista tehtävää organisaatiossa hoitavat. Kangasalan osalta palkkaa saavan henkilöstön määrä toimintakauden aikana on noin 2000 henkilöä. Kangasalla henkilöstön keski-ikä on lokakuun 2014 tilanteen mukaan 44,8 vuotta, Pälkäneellä 45,5 vuotta ja Kuhmoisissa 50,7 vuotta. Kuhmoisissa keski-ikä on siten jonkin verran muita organisaatioita korkeampi. Lähivuosina eläköityy runsaasti henkilöstöä, mikä on tarpeen ottaa huomioon uuden kunnan henkilöstösuunnittelussa. Arvion mukaan kuntien yhteinen eläköityvien määrä on vuonna 2016 28 henkilöä, 2017 35 henkilöä, 2018 40 ja 2019 30 henkilöä (laskelma tehty ilman sote-henkilöstöä). On todennäköistä, että osa tehtävistä voidaan jättää täyttämättä ja järjestellä uudelleen eläköitymisen tai muun siirtymän yhteydessä. Toiminnoittain jaoteltuna henkilöstö eläköityy seuraavasti: 62 Johto Hallinto Tukipalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut 2016 0 3 11 13 5 2017 1 2 10 16 6 2018 4 0 8 25 3 2019 0 0 10 15 5 Henkilöstön siirtymistä koskevat yleiset periaatteet Kuntien yhdistymisselvitys valmistellaan yhteistyössä kuntien henkilöstön edustajien kanssa (kuntarakennelaki 4 k §). Ohjausryhmän työskentelyyn osallistuvat henkilöstön edustajat kustakin kunnasta. Asiaa käsitellään säännöllisesti kuntien yhteistoimintaelimissä valmistelutyön kuluessa. Ennen päätöksentekoa toteutetaan yhteistoimintalain mukainen käsittely. Työn etenemisestä tiedotetaan henkilöstölle. Henkilöstölle järjestetään myös henkilöstöinfoja valmistelun eri vaiheissa. Kuntarakennelaki sisältää erityissäännökset henkilöstön asemasta. Kuntajaon muutos, joka johtaa henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan kuntajakolain mukaan liikkeenluovutukseksi. Liikkeenluovutuksesta on lisäksi omat täydentävät säännöksensä työsopimus- ja viranhaltijalaissa. Vuosina 2014–2017 voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 §:ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 §:ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 §:n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta. (28.6.2013/478) Yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien asema ja tehtävät laajentuvassa kunnassa järjestetään kuntarakennelain 30 § mukaisesti. Henkilöstön sijoittuminen organisaatiossa suunnitellaan yhdistymissopimuksen hyväksymisen jälkeen palvelutoiminnan tarpeet huomioon ottaen. Siirtymävaiheessa hyödynnetään vakanssien vapautuminen mm. eläköitymisen ja muun vaihtuvuuden kautta yhteisen suunnittelun avulla. Pälkäneen ja Kuhmoisten kunnat neuvottelevat yhdistymissopimuksen hyväksymisen jälkeen Kangasalan kunnan kanssa ennen vakituisten vakanssien täyttämistä (yhteyshenkilö Kangasalan puolella henkilöstöjohtaja). Kangasalan kunta perustaa virat ja työsuhteet Pälkäneeltä ja Kuhmoisista siirtyvää henkilöstöä varten kuntalain 44 §:n säännökset huomioon ottaen. Henkilöstö siirretään heidän nykyisiä tehtäviä vastaaviin tehtäviin taikka muihin tehtäviin, joihin henkilöt soveltuvat koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella. Palvelussuhteet ovat voimassa toistaiseksi tai määräajan Pälkäneellä tai Kuhmoisissa määritellyn mukaisesti. Vakanssit ovat luonteeltaan kunnan palvelussuhteita eikä niitä ole sidottu tiettyyn työn suorituspaikkaan, vaan tilanteiden muuttuessa työn suorittamispaikka voi muuttua. 63 Henkilöstöön sovelletaan Kangasalan kunnan henkilöstöohjeita ja siirtymävaiheessa kunnan henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelmaa. Uuden kunnan kuntastrategian valmistuttua laaditaan laajentuneeseen kuntaan henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma, joka linjaa henkilöstö- ja työhyvinvointijohtamista sekä työnantajapolitiikkaa organisaatiossa. Siirtyvää henkilöstöä tuetaan tiedotus- ja keskustelutilaisuuksien lisäksi perehdyttämällä laajentuneen kunnan käytäntöihin, käytössä oleviin ohjelmistoihin sekä tarpeen mukaan muuttuvaan tehtäväkenttään. Henkilöstö sijoitetaan yhdistymisen jälkeen Kangasalan vaativuus- ja palkkausjärjestelmään. Kuntaliitoksesta aiheutuvat palkkaerot kartoitetaan ja yhdistymisen jälkeen laaditaan suunnitelma vaiheittaisesta harmonisoinnista sekä kustannusarvio vuositasolla. Palkkoja harmonisoidaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisten järjestelyeräratkaisujen yhteydessä jo ennen yhdistymistä kuntien välisen yhteistyön kautta, mikäli soveltuvia järjestelyeriä on käytettävissä ennen vuoden 2017 alkua. Arvion mukaan harmonisointitarve on suurin KVTES-alueella sekä teknisen toimen alueella. OVTES-alueella harmonisoinnilla ei ole suurta euromääräistä vaikutusta, koska palkkaus perustuu tiiviisti OVTES-virka- ja työehtosopimukseen. Mikäli sote-uudistus toteutuu suunnitellulla aikataululla, harmonisointitarvetta ei sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön osalta ole. Tarvetta tältä osin vähentää myös se, että Pälkäneen sote-henkilöstö on yhteistoiminta-alueen myötä jo tällä hetkellä Kangasalan kunnan palveluksessa. Harmonisointitarve saadaan siinä vaiheessa, kun laaditaan harmonisointisuunnitelma. Tässä vaiheessa tarkkaa laskelmaa ei pystytä esittämään, koska kokonaistilanteeseen vaikuttaa mm. kuntakohtaisen palvelutarpeen kautta määrittyvä henkilöstörakenne ja henkilöstön sijoittaminen uuteen palkkausjärjestelmään tehtävän vaativuuden perusteella. Henkilötyövuosien (HTV 2) perusteella lasketun vuotuisen tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvon mukaan harmonisointitarve on kohtuullisen vähäinen kun palkat harmonisoidaan Kangasalan palkkausjärjestelmään. Kangasalan tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvoa laskee palvelutarpeesta määrittyvä perustyötä tekevien määrä. Käytännössä eroavaisuuksia on kuitenkin tehtäväkohtaisissa palkoissa, joten harmonisointitarvetta on. Alustavan karkean arvion mukaan harmonisointitarve on vuodessa noin 100 000-230 000 euroa (+sosiaalikustannukset). Harmonisointi voidaan toteuttaa useamman vuoden aikana ja tavoitteena on hyödyntää mahdollisia tulevia järjestelyeriä harmonisointityössä. Vakituisen henkilöstön palkkakustannukset KVTES ja tekninen ala vuonna 2014 KVTES, TS, TTS HTV 2 vakituiset Tehtäväkohtainen palkka per sopimusalojen (KVTES, TTS, TS) htv2, keskimäärin, € palkkasumma HTV 2=palkallisten yhteensä palveluksessaolopäivien (vakituinen lukumäärä henkilöstö), € Kangasala 18 253 851 732 24 937 Kuhmoinen 1 439 463 53,82 Pälkäne 3 310 613 131 26 746 25 187 (ilman joryä 24 257) 64 Mikäli työntekijän/viranhaltijan hoitamaa palvelutoimintaa hoidetaan kuntien yhdistyessä kuntakonserniin kuuluvassa osakeyhtiössä tai muussa yhteistyöorganisaatiossa eikä peruskunnassa, ao. palvelutoiminnan henkilöstö siirtyy kyseisen organisaation palvelukseen. Henkilöstöön noudatetaan tällöin asianomaisen organisaation henkilöstöohjeita ja periaatteita. Kuntarakennelain säännöksiä ei sovelleta osakeyhtiöön tms siirtyvään henkilöstöön (kuntarakennelaki 3 ja 29 §:t). Asia selvitetään tarkemmin valmistelutyön edetessä. Kuhmoisten sosiaali- ja terveyspalveluita hoitava henkilöstö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuottaa tällä hetkellä Kuhmoisille Jämsän kaupunki vastuukuntamallilla. Mikäli sote-uudistus toteutuu suunnitellusti, sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö ei tältä osin siirry Kangasalan kunnan palvelukseen. Kuhmoisten kunnan arvion mukaan sen alueella työskentelee vuoden 2015 alussa noin 70 Jämsän kaupungin palveluksessa olevaa vakituista sosiaali- ja terveystoimen työntekijää. Lisäksi määräaikaisia on 30-40 henkilöä. Mikäli sote-uudistus ei toteudu suunnitellulla aikataululla, sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön asema selvitetään tältä osin erikseen yhteistyössä Jämsän kaupungin kanssa. Mahdollinen siirtyminen uuden kunnan palvelukseen aiheuttaisi palkkojen harmonisointitarpeen sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön osalta. Kuhmoisten kunnan ja Jämsän kaupungin välisen yhteistoiminta-alueen sopimuksen mukaan sopimuksen irtisanomistilanteessa sopimuksen osapuolet vastaavat oman alueensa toimipisteiden henkilöstöstä, oman osuutensa yhteisestä henkilöstöstä ja kaikista henkilöstökustannuksista. Tällöin toimipisteen henkilöstöön luetaan siirtynyt henkilöstö ja tehdyt lisäykset sekä vähennykset. Samaa menettelyä sovelletaan, jos vain toimen osapuoli irtisanoutuu sopimuksesta. Mikäli palveluita siirretään alueellisesti kuntien välillä, niiden henkilöstön siirtyminen selvitetään yhteistoiminta-alueen sopimuksen mukaan yhteisesti sopien palvelun kohdentumisen ja aloittamisvaiheen henkilöstön suhteessa. Irtisanoutuvalla kunnalla on Jämsän ja Kuhmoisten välisen sopimuksen mukaan velvollisuus ottaa tuki- ja hallintotehtäviin siirtynyt henkilökunta irtisanoutumisessa sille siirtyvän sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstömäärän suhteessa palvelukseensa. 8.7. Uuden kunnan talous Yhdistyneen kunnan talous Suomen kansantalouden vaikeudet ovat jatkuneet vuonna 2014. Kehitystä huonontaneet tekijät ovat sellaisia, että ne eivät väisty nopeasti. Suomen talous joutuu heikentyneenä kohtaamaan tilanteen, jossa työikäisen väestön määrä supistuu nopeasti ja vanhusten osuus kasvaa. Talouden kehitys on jäänyt selvästi useimmista euroalueen maista. Suomen bruttokansantuotteen määrä on edelleen runsaat 5 % pienempi kuin juuri ennen kansainvälisen finanssikriisin alkamista vuonna 2008. Suomen kansantalouden kehityksen ennustaminen on viime vuosina osoittautunut poikkeuksellisen vaikeaksi ja hankalaksi. Laaditut ennusteet ovat osoittautuneet lähes poikkeuksetta liian optimistisiksi ja kansantalouden kehitys on ollut ennakoitua huomattavasti heikompaa. 65 Kuntatalouden ennustamisen vaikeutta lisäävät vielä entisestään valmisteilla oleva sote –uudistus rahoitusmalleineen, toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus rahoituksineen, valtionosuusuudistuksen vaikutukset ja –leikkaukset lisättynä kuntien verotulojen kehittymiseen lähi vuosina. Lisäksi kunnille tulevat uudet tehtävät ja tehtävien siirrot valtiolta esimerkkinä työllisyyden hoitoon ja sen rahoittamiseen liittyvät velvoitteet. Myös tulevat palkkaratkaisut vaikuttavat merkittävästi kuntien taloudelliseen kantokykyyn. Tässä taloudellisessa suhdanteessa kuntien talous vaatii jatkuvia toimenpiteitä talouden tasapainottamistoimenpiteiksi. Kuntien lähitulevaisuuden muutokseen liittyy kiinteänä osana julkisen rahoituksen kiristyminen. Kansantuotteen kasvun hidastuttua ja samanaikaisesti palvelutarpeet ja –vaatimukset kasvavat. Mikäli taloutta ja rahoitusta ei saada tasapainoon, on uhkana kuntatalouden kriisiytyminen. Talouden hallinnan onnistumisen edellytyksenä on käyttömenojen kasvun jatkuva hallinta ja sopeuttaminen tulopohjaan. Tämä edellyttää toiminnan tehostamista, tiiviimpää palveluverkkoa, uusia palvelujen tuotantotapojen käyttöönottoa ja ostopalvelujen kilpailuttamista sekä palvelujen ulkoistamista. Menojen ja tulojen epäsuhtaisesta kehityksestä johtuen taloudellinen tilanne on heikentynyt. Omavaraisuus on heikentynyt, tilinpäätösten ja talousarvioiden mukainen kiihtyvä velkaantuminen heikentää omavaraisuutta edelleen nopeasti. Yhdistyneen kunnan talous on lähtökohdiltaan yhdistelmä vanhojen kuntien taloutta. Kuntaliitos ei poista suurta osaa niistä taloudellisista vaikeuksista, joita kolmella kunnalla tällä hetkellä on ja talouden sopeuttaminen on uudellekin kunnalle välttämättömyys. Kuntaliitoksen vaikutukset Kuntaliitoksen myötä kunnan tehtävät eivät vähene eikä toiminta suoraan supistu. Henkilökunta siirtyy vanhoina työntekijöinä ja kaikilla on viiden vuoden irtisanomissuoja kuntarakennelain mukaisesti. Kuntaliitos kuitenkin tuo mahdollisuuksia toiminnan tehostamiseen joissain toiminnoissa ja tämän myötä henkilöstöä voidaan eläköitymisen ja työnkierron kautta vähentää suunnitelmallisesti. Henkilöstöä voidaan yhdistymisen jälkeen vähentää erityisesti kunnan johdosta ja hallinnosta. Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osalta vähennyspotentiaalia on tulevaisuudessa muualla kuin Kangasalan nauhataajaman alueella lasten ja nuorten vähenemän takia. Eläköitymisiä voidaan tästä syystä hyödyntää vain jos jäljellejäävää henkilöstöä voidaan uudelleensijoittaa kunnan eri toimipisteiden välillä. Siivous- ja kiinteistöhuollon palveluissa henkilöstöä voidaan vähentää jos toimitilojen määrää voidaan vähentää. Ateriapalveluiden osalta säästöpotentiaali on tukipalveluista korkein. Yhteen valmistuskeittiöön siirtyminen vähentää henkilöstön tarvetta tuotantoa keskitettäessä. Kokonaissäästöpotentiaalin arvio eritellään seuraavassa taulukossa toiminnoittain. Toiminto Johto Hallinto Ateriapalvelu Muu eläköityminen Yhteensä Henkilöstösäästö 2020 mennessä 675 000 222 000 366 000 1 806 000 3 069 000 66 vuoteen Säästöpotentiaali on alustava arvio. Irtisanomissuojan vuoksi henkilöstömäärä voi laskea vain eläköitymisen, irtisanoutumisten ja tehtäväkierron kautta. Toimitilojen osalta säästöpotentiaali syntyy selkeimmin kunnanvirastojen tyhjentämisellä ja tilojen myymisellä tai vuokraamisella. Säästö koostuu lämmityksestä, valaistuksesta, siivouksesta, pihojen hoidosta, huollosta ja korjauksista. Tilojen myymisellä tai vuokraamisella ulos voisi saada myös tuottoa. Säästöpotentiaali voisi olla yhteensä noin 150 000 - 200 000 euroa kahdesta kunnanvirastosta riippuen siitä, kuinka tukipalveluiden henkilöstöä kyettäisiin vähentämään tilojen poistumisen myötä. Tietotekniikan yhdistäminen tuo aluksi muutoskustannuksia ja myös nykytilaa korkeammat käyttökulut. Kuluja syntyy ensi vaiheessa vanhojen tietojärjestelmien lopettamisesta, uusien tietojärjestelmien laajentamisesta ja tietojen siirtämisestä. Myöhemmin kulut nousevat, koska Kangasalan käyttämä Tampereen kaupunkiseudun tietotekniikkapalvelut on kalliimpi kuin Kuhmoisten ja Pälkäneen tämän hetken ratkaisut ovat. Uuden kunnan talouden painelaskelma Tässä luvussa esitellään lyhyesti uuden kunnan talouden painelaskelma vuosille 2015-2020. Tarkentavat taulukot ovat liitteessä nro 4. Painelaskelman pohjana ovat kuntien toteutunut menoja tulokehitys sekä väestömuutosten mukaiset tulevaisuuden palvelutarvelisäykset. Sopeutustarve miljoonaa euroa Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Yhdistelmä TA 2015 -7,0 -0,3 0,0 -7,3 TASU 2016 0,0 -0,4 0,0 -0,4 TASU 2017 -0,7 -0,6 0,0 -1,3 TE 2018 0,0 -0,6 -0,5 -1,1 TE 2019 -0,6 -0,7 -1,7 -3,0 TE 2020 -0,7 -0,7 -1,8 -3,2 Yht. -9,0 -3,2 -4,0 -16,2 eur/as vero% -297 -1,70 -1 333 -11,14 -589 -4,35 -410 -2,49 Kuntien yhteenlaskettu sopeuttamistarve on 410 euroa asukasta kohti laskettuna vuoteen 2020 mennessä. Sopeutustarve jakautuu kuntien kesken siten, että Kangasalan kunnan sopeutustarve on vähäisin (297euroa/asukas) ja Kuhmoisten suurin (1333 euroa/asukas). Kunnan tuloveroprosentteina sopeutus vastaa Kangasalla 1,7 veroprosenttiyksikköä ja Kuhmoisissa 11,14. Pälkäneellä sopeutustarve on 4,35 veroprosenttiyksikköä. Uuden kunnan aloittava taloustilanne Tässä luvussa käsitellään, mikä olisi yhdistyneen kunnan taloudellinen lähtötilanne vuonna 2017. Tärkeimpiä huomioitavia seikkoja tässä tarkastelussa ovat yhdistyvien kuntien historiallinen menokehitys, kuntien vuosille 2015-2017 laatimat talousarviot, toteutettu valtionosuusuudistus ja valtionosuusleikkaukset sekä valmistellun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kuntarahoituksen ratkaiseminen. Taloudellisen tilanteen arvioimiseksi on muodostettu kolme eri skenaariota vaihtoehtoisista menokehityksistä vuosille 2016–2020, ja valittu näistä skenaarioista yksi talousosan oletusskenaarioksi. Muut skenaariot ovat lisätiedoksi havainnollistamaan vaihtoehtoista talouskehitystä. Veroprosentit on pidetty kaikissa skenaarioissa vuosille 2016–2020 kuntien nykyisellä tasolla. Valtionosuudet on kaikissa skenaarioissa arvioitu talousarvioissa poiketen viimeisimpien VM:n arvioiden mukaan. Skenaariot on laskettu vuodesta 2016 eteenpäin, vuosi 2015 on laskettu kaikissa uusimpiin talousarvioihin perustuen. Vuoden 2017 tilanteen osalta 67 alhaisimman ja korkeimman toimintakatteen skenaarioiden välillä on yli-/alijäämän osalta eroa noin 15 miljoonaa euroa, joten valitulla oletuksella on vaikutusta lähtötilanteen arviointiin. Ensimmäinen skenaario A perustuu täysin historialliseen menokehitykseen vuosille 2016–2020. Historiallisen menokehitystarkastelun perusteella kolmen selvitettävän kunnan toimintakatteen eli nettomenojen kasvu yhdeksi kunnaksi jälkikäteen yhteenlaskettuna on ollut noin 4,6 % vuodessa ajalla 1997–2013. Skenaario A perustuu oletukseen, että kaikkien kolmen kunnan osalta uusimmissa talousarvioissa vuosille 2015–2017 esitetyt toimintakatteen sopeutustoimet hitaamman menokehityksen saavuttamiseksi jäävät toteutumatta, ja toimintakate kasvaisi historiallisen kehityksen mukaisesti keskimäärin 4,6 % vuosittain. Yhdistyvä kunta aloittaisi tässä tilanteessa vuonna 2017 noin 14 milj. euron alijäämäisellä talousarviolla. Skenaarion B oletukseksi on otettu vuosille 2015–2017 kuntien uusimpien talousarvioiden mukainen menokehitys, joka lukujen valossa on historialliseen kehitykseen nähden hyvin tavoitteellinen. Vuosittainen toimintakatteen kasvu olisi vain noin 1,5 % vuodessa. Vuosille 2018– 2020 skenaariossa on arvioitu 3 % toimintakatteen kasvu vuodessa. Historiallisen kehityksen perusteella toimintakatteen kasvun painaminen 3 % tasolle vuodessa edellyttäisi yleisellä tasolla arvioiden seuraavia asioita: kunnille ei määrättäisi ajalla näinä vuosina lisävelvoitteita, tarjottujen kuntapalvelujen määrä ei kasvaisi vaan pikemminkin supistuisi, resurssien painopiste kasvaisi lähinnä ikääntyneiden palveluissa. Liitoksesta aiheutuvia kustannuksia tulisi saada heti ensimmäisestä toimintavuodesta alkaen katetuksi palvelutuotannon sektoreiden säästöistä. Vuoden 2017 tilanteessa 1 % toimintakatteen kasvussa tarkoittaa noin 2 miljoonan euron vaikutusta nettomenoihin. Skenaarion B perusteella yhdistynyt kunta aloittaisi vuonna 2017 noin 6 milj. euron talousarvion ylijäämästä. Skenaario C on valittu talousosan peruslinjaksi. Skenaariossa C toimintakate on arvioitu kuntien talousarvioiden perusteella vuosille 2015 ja 2016. Vuodelle 2017 on talousarvioiden lisätty viimeisimmän sote-uudistuksen valmisteluvaiheen rahoitusmallin mukaiset vaikutukset kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon maksuihin (Valtionvarainministeriön julkistamat tiedot 27.2.2015). Vuodet 2018–2020 on arvioitu siten, että historiallisesta toimintakatteen kehityksestä 4,6 % vuodessa on vähennetty kuntarakenneselvityksen arvioit vuosittaisista henkilöstösäästömahdollisuuksista. Toimintakatteen kasvu vuosina 2018–2020 olisi näin arvioituna noin 4,1 %. Kunnan lähtötilanne olisi tämän skenaarion talousarviossa vuodelle 2017 noin 1,3 miljoonan euron ylijäämä. Perustelut skenaario C:n valinnalle oletusskenaarioksi ovat seuraavat. Oletetaan, että kunnat pystyvät toteuttamaan talouden ohjausta ja talousarvioiden edellyttämiä sopeutustoimia vuosina 2015 ja 2016 sen sijaan, että ajauduttaisiin historiallisen menokehityksen mukaisiin kasvuprosentteihin. Vuosille 2018–2020 on käytetty historiallista kasvuprosenttia vähennettynä arvioiduilla henkilöstösäästömahdollisuuksilla. Historiallisen kasvuprosentin on tarkoitus kuvata väliaikaista liitoskustannusten aiheuttamaa menopainetta, jonka vastapainoksi on huomioitu liitosvaiheen alun henkilöstösäästömahdollisuudet. 68 Eri skenaarioiden kehityskulut on esitetty yllä olevassa kuvaajassa. Kuntien tiedot on yhdistetty koko esitetyltä jaksolta 2010–2020. Luvut poikkeavat 1. osassa esitetyistä, koska Pälkäneen toteutuneet luvut vuodelta 2014 ovat aiempaa ennustetta huomattavasti paremmat. Kunnat yhteensä 2010 Toimintakate: A talousarviot, 2016 alk. 4,6 % B Talousarviot, 2018 alk. 3 % C Talousarviot, sote, henk. säästöt 2011 2012 2013 2014 2015 2016 -157 330 -166 315 -181 650 -186 152 -193 043 -198 708 -207 764 5,7 % 9,2 % 2,5 % 3,7 % 2,9 % 4,6 % -157 330 -166 315 -181 650 -186 152 -193 043 -198 708 -200 309 5,7 % 9,2 % 2,5 % 3,7 % 2,9 % 0,8 % -157 330 -166 315 -181 650 -186 152 -193 043 -198 708 -200 309 5,7 % 9,2 % 2,5 % 3,7 % 2,9 % 0,8 % 2017 2018 2019 2020 -217 233 -227 134 -237 486 -248 310 4,6 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % -201 992 -208 052 -214 294 -220 722 0,8 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % -206 731 -213 838 -222 830 -232 985 3,2 % 3,4 % 4,2 % 4,6 % Taulukossa on esitetty kuvaajan skenaarioissa käytetyt toimintakatteiden arvot ja kasvuprosentit Kunnat yhteensä Asukasluku 2013 2014 2015 2016 2017 39 549 39 571 39 722 39 893 40 071 C Vaihtoehdon mukaiset tunnusluvut: Vuosikate euroa/asukas Vuosikate, prosenttia poistoista Toimintakate euroa/asukas Verotulot euroa/asukas Valtionosuudet euroa/asukas Poistot euroa/asukas 436 107 % -5 159 4 011 1 608 407 69 Lainakanta milj. euroa Lainakanta/asukas Kassavarat/asukas Nettovelka/asukas 69,7 1 763 1 094 670 83,4 2 108 1 032 1 076 97,9 2 464 1 050 1 414 108,4 2 718 1 051 1 667 119,0 2 969 842 2 127 Yllä olevassa taulukossa on esitetty tunnuslukuja, joita on ollut mahdollista laskea vuoden 2017 tilanteesta muodostettujen tietojen perusteella. Vuoden 2017 yhdistyneestä kunnasta on skenaarion C perusteella koottu tuloslaskelma ja rahoituslaskelma, mutta ei tasetta. Taseen tiedoista vain lainakanta ja kassavarat on selvitetty rahoituslaskelmien tietojen perusteella. Vuosien 2013-2017 tunnusluvut on avattu liitteessä nro 5. Kolmen kunnan taseet on esitetty liitteessä nro 6. Tuloslaskelma Kunnat yhteensä 2017 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot yht 14 854 12 491 4 343 12 033 43 722 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut yht -108 046 -104 449 -14 100 -14 813 -9 043 -250 452 TOIMINTAKATE -206 731 Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut yht VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 160 720 64 421 0 126 765 -1 768 -70 -946 17 464 -16 318 SATUNNAISET ERÄT Pysyvien vastaavien myyntivoitot 70 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen muutos Var. a rah. muut. yhteensä TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Rahoituslaskelma 1 146 167 167 1 313 Kunnat yhteensä 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta 17 464 -231 17 233 -28 659 750 1 231 -26 678 -9 445 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset yhteensä Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset yhteensä 0 84 84 27 937 -17 380 -900 0 0 0 1 075 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ 0 -8 370 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. yht 33 725 42 096 -8 370 71 8.8. Kuntalaisten lähivaikuttaminen ja demokratia Kuntien yhdistymisen jälkeen kunnan alue on varsin laaja ja se sisältää hyvin erilaisia alueita. Laajenevassa kunnassa asukkaiden, kunnan päätöksentekijöiden ja keskushallinnon välisen vuorovaikutuksen yhdyselimiksi perustetaan aluetoimikuntia. Aluetoimikunnilla on seuraavia tehtäviä: edistää rakentavalla tavalla laajentuvan kunnan yhtenäisyyttä asukkaiden ja kylien omatoimisuuden ja aktiivisuuden kehittäminen lausuntojen antaminen ja esitysten tekeminen aluetoimikunnan aluetta koskevien lähipalveluiden järjestämisessä ja asuinympäristöä koskevissa asioissa paikallisen identiteetin säilymisen edistäminen hoitaa kunnanhallituksen sille antamat toimeksiannot vuorovaikutuksen lisääminen kunnan ja kylien/alueiden välillä Aluetoimikuntia voidaan perustaa kaikkien olemassa olevien kuntien alueille. Aluetoimikuntien määrä sovitaan yhdistymissopimuksessa sen voimassaoloajaksi. Yhdistymissopimuksen jälkeen aluetoimikuntamallia voidaan kunnanvaltuuston päätöksellä jatkaa. Aluetoimikuntien lisäksi kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan erityisesti sähköisiä vaikuttamiskanavia luomalla. Sähköisiin vaikuttamiskanaviin otetaan mallia hyviksi havaituista toimintatavoista. Demokratia uudessa kunnassa vahvistaa Kangasalan luottamuselinorganisaation kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä kunnanvaltuuston ja kunnanvaltuutettujen roolia päätöksenteossa. Kun kansalaisten suoraan valitseman valtuuston painoarvo kasvaa, kasvaa myös kansanvaltaisuus, hallinnon demokraattisuus ja luottamushenkilöiden vastuu kansalaisia kohtaan. 8.9. Uuden kunnan yhteistyö muiden kuntien kanssa Uuden kunnan yhteistyö muiden kuntien kanssa sekä kuntayhtymien jäsenyydet tulevat pitkälti Kangasalan kunnan nykyisten yhteistyösuuntien ja jäsenyyksien mukaan. Uusi kunta on vahvasti suuntautunut Tampereen suuntaan ja on mukana Pirkanmaan kuntien yhteistyöelimissä. Poikkeuksina näistä kansalaisopistopalvelut uudelle kunnalle tuottaa Valkeakoski-opisto ja maaseutuhallinnon palvelut Oriveden kunta. Lista kunnan tärkeimmistä kuntayhtymäjäsenyyksistä ja yhteistyömuodoista: Toiminto Pirkanmaan sote-alue) sairaanhoitopiiri (tai vastaava Pirkanmaan liitto (maakunta) Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Elinkeinoyhtiö Tredea Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Valkeakoski-opisto Pirkanmaan jätehuolto Oy Pirkanmaan pelastuslaitos Päätoimipaikka tai vastuukunta Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Valkeakoski Tampere Tampere 72 Maaseutupalveluiden yhteistoiminta-alue Orivesi Lomituspalveluiden yhteistoiminta-alue Lempäälä Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy Pirkkala Suomen kasvukäytävä –hanke (aiemmin HHT) Hämeenlinna Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Tampere Ympäristöterveydenhuollon toiminnot siirtyvät sote-uudistuksen myötä todennäköisesti myös sotealueille. Tällä hetkellä Tampereen kaupunki tuottaa nämä palvelut Kangasalle, Pälkäneelle ja joukolle muita kuntia. Valtionhallinnossa uusi kunta sijoittuu muiden muassa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon, Pirkanmaan ELY-keskukseen, Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomiopiiriin, Sisä-Suomen poliisilaitokseen ja Sisä-Suomen maistraattiin. 8.10. Yhdistymissopimuksen sisältö Uuden kunnan toiminnan yksityiskohdat päätetään yhdistymissopimuksessa. Yhdistymissopimus valmistellaan kun kunnanvaltuustot ovat hyväksyneet kuntajaon muuttamisen kuntarakenneselvityksen perusteella. Seuraavat yhdistymissopimuksen olennaiset kohdat on tarpeen esittää jo yhdistymisselvityksessä. Kuntajaon muuttamisen toteutustapa ja ajankohta Kuntajaon muutos tapahtuu alkaen 1.1.2017. Pälkäneen ja Kuhmoisten kunnat lakkautetaan 31.12.2016 ja kunnat yhdistyvät Kangasalan kuntaan. Uuden kunnan nimi ja vaakuna Yhdistyneen kunnan nimi on Kangasalan kunta ja kunnan vaakuna on Kangasalan nykyinen kunnanvaakuna. Uuden kunnan hallinnon järjestämisen periaatteet Uuden kunnan organisaatiosta. organisaatio koostuu poliittisista luottamuselimistä ja toiminnallisesta Kuntaa johtaa kunnanjohtaja. Muut hallinnon järjestämisen periaatteet päätetään yhdistymissopimuksessa. Yhdistymishallitus Yhdistymishallitus vastaa uuden kunnan toiminnan käynnistämisen valmistelusta siihen asti, kunnes uuden kunnan kunnanhallitus on valittu. Yhdistymishallituksen toiminta käynnistyy sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymisesitystä koskevat päätöksensä ja lisäksi hyväksyneet yhdistymissopimuksen. Yhdistymishallitukseen nimeää jokainen kunta jäseniä. Yhdistymishallituksesta päätetään tarkemmin yhdistymissopimuksessa. Kunnanjohtajien asema Kunnanjohtajat sijoittuvat uuteen kuntaan vaativiin, johtoryhmätason tehtäviin. 73 9. Haitat ja hyödyt (toinen vaihe) Luvussa tarkastellaan kuntaliitoksen hyötyjä ja haittoja suhteessa nykytilaan. Ensimmäisessä alaluvussa analysoidaan swot-analyysin avulla uudelleen nykytilaa, kuntaliitosta ja lisäksi syvenevän yhteistyön vaihtoehtoa. 9.1. Swot-analyysi vaihtoehdoista Tässä luvussa vertaillaan nykytilaa, kuntaliitosta ja syvenevää yhteistyötä toisiinsa. Pohjana tässä vertailussa ovat selvityksen 1. osassa tehty swot-analyysi kuntien nykytilanteesta ja kuntien johtoryhmien seminaarissa 22.1.2015 syntyneet swot-analyysit kolmesta skenaariosta. Johtoryhmien seminaarin tulokset ovat liitteessä nro 2. Nykytila Kuntien nykytilaa kartoitettaessa nostettiin esiin laajasti erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat kussakin kunnassa. Kuntia vertaillessa havaitaan, että Kangasala on vahva ja kasvava kaupunkimainen kunta. Pälkäne on hitaasti kehittyvä lievealueen kunta, joka ei täysin pysty hyödyntämään sijaintiaan ja vahvuuksiaan. Kuhmoinen taas on selkeästi maaseutukunta, joka on etäällä keskuksista ja heikosti kehittyvä. Kaikille kunnilla yhteinen ongelma on ikärakenteen muutos, johon kuitenkin sote-uudistus tuonee kunnista riippumattoman ratkaisun. Kaikille kunnille yhteinen vaikeus on myös heikko taloudellinen tilanne ja suuri työttömyys. Työllistämispolitiikka saanee lähitulevaisuudessa kaikissa kunnissa lisää painoarvoa. Kangasala on selkeästi asumiseen keskittynyt kunta, jossa työpaikkoja on vähän ja asukkaat käyvät tästä syystä muilla paikkakunnilla työssä. Kunnan haasteet keskittyvät talouden ohella väestön nopeaan kasvuun, jonka myötä palvelutarve kasvaa ja uusia alueita on rakennettava säännöllisesti. Kunnan toiminnalliset vaikeudet liittyvät laajaan palveluverkkoon, joka on kallis ja toiminnallisesti haastava. Tulevassa maakuntakaavassa kunta on saamassa lisää yritys- ja asumisalueita, joten kunta kehittynee tulevaisuudessa vielä nykyistä nopeammin. Kunnan toiminnassa on monia vahvuuksia. Kuhmoinen on perinteinen maaseutukunta. Kunnassa on vahva maaseutu- ja matkailuelinkeinojen suuntaus. Kuntalaiset käyvät työssä oman kunnan alueella ja yritystoiminta on pitkälti paikallista. Kunnan talous on hyvässä kunnossa etenkin hyvän valtionosuuskehityksen ansiosta ja lähivuosien kunnianhimoinen kuntatalouden suunnitelma pitää toteutuessaan talouden hyvässä kunnossa jatkossakin. Kunnan suurena ongelmana on työikäisten, lasten ja nuorten määrän vähenemä. Kunta kuihtuu tasaisesti ja palvelu- sekä yritystoiminnassa tulee olemaan suuria vaikeuksia jos työvoima alenee nykyistä vauhtia. Henkilöstö eläköityy nyt ja lähitulevaisuudessa ja korvaavan henkilöstön rekrytointi sekä osaamisen säilyttäminen organisaatiossa voi olla vaikeaa. Pälkäne on myös perinteinen maaseutukunta. Kunnan sijainti lähellä Tamperetta ja Hämeenlinnaa on kuitenkin tuonut sille muita maaseutukuntia paremmat mahdollisuudet kehittyä pitkälle 2000luvulle. Kunnan väkiluku kasvoi vuoteen 2009 saakka, minkä jälkeen se on laskenut hitaasti. Kunnan talous on hyvässä kunnossa, mutta kehitys ei lähitulevaisuudessa ole todennäköisesti yhtä vahvaa kuin tähän saakka. Kunta kehittyy hitaasti ja osin jopa negatiivisesti ja kunnalla on laaja palveluverkko. Kunnalla on tavoitteena luoda uusia asumisen ja yrittämisen alueita, mutta asukasluvun kehitys viime vuosilta ei ennusta näiden alueiden kehittymistä nopeasti. Johtoryhmien seminaarin perusteella kuntien nykytilassa nähdään hyvänä asioina läheisyyttä kuntalaisiin, paikallistuntemusta, alueiden erikoistumista ja erilaistumista, kuntien välistä kilpailua, 74 toiminnan kasvollisuutta, joustavaa toimintaa sekä nopeaa reagointia. Mahdollisuuksina nähdään pientenkin asioiden pääseminen käsittelyyn, profiloituminen ja erityispiirteiden korostaminen, asukaslähtöinen kehittäminen, sopeuttaminen yksinkin on mahdollista sekä toiminnan jatkuvuus ja varmuus. Näistä useat pätevät erityisesti joukon pieniin kuntiin. Heikkouksina nähdään toiminnan ja päätöksenteon henkilöityminen, luottamushenkilöiden urautuminen ja kyllääntyminen, vähäiset resurssit kehittämiseen ja poikkeustilanteista selviytymiseen, seudullista kehittämistä on vähän, suuriin hankkeisiin ei ole mahdollisuutta sekä se, että itsenäisyys ei takaa palveluita. Uhkina nähdään velvoitteiden lisääntyminen ja ettei niistä selvitä, erikoisosaamista ei ole tai se rapautuu, johdoilla on liikaa taakkaa, pienet piirit vaikeuttavat päätöksentekoa, kuntien välinen kilpailu vie resursseja, säästäminen ohentaa organisaatioita entisestään, kehittäminen loppuu sekä se, että palvelut viedään kunnan tahdosta riippumatta. Myös heikkouksista ja uhkista useimmat pätevät paremmin pieniin kuin suuriin kuntiin. Johtoryhmien esiin nostamien asioiden takaa voi huomata, että nykyiset kunnat nähdään läheisinä, joustavina ja asukaslähtöisinä ja joilla on mahdollisuus selvitä sopeuttamalla toimintojaan ja kehittymällä entistä omaleimaisimmiksi ja siten houkutella asukkaita sekä kehittyä. Toisaalta taloudellinen niukkuus, osaoptimointi, pienet piirit ja palveluiden lähteminen kunnista riippumatta uhkaavat kuntia tai heikentävät jo nyt toimintaa. Useat esiin nostetut seikat ovat kuitenkin voimassa vain Kuhmoisten ja Pälkäneen osalta. Kangasala on jo nyt organisaatioltaan ja resursseiltaan suuri kunta, johon samat lainalaisuudet kuin kahteen muuhun eivät päde. Kuntaliitos Tilastojen perusteella uusi kunta olisi väkiluvultaan kasvava kunta. Kasvunopeus kuitenkin riippuu vahvasti Kangasalan kehitysnopeudesta ja toisaalta siitä, kääntyykö Pälkäneen negatiivinen väestökehitys positiiviseen suuntaan. Maakuntakaava 2040:ssa Kangasalan kehitys on hyvin nopeaa. Väestöennusteen mukaan Kangasalla voisi vuonna 2040 olla n. 40 000 asukasta. Tämä luku voidaan helposti ylittää, jos maakuntakaava 2040 toteutuu. Uuden kunnan huoltosuhde pysyy hyvänä pitkälle 2020-luvulle saakka ja nousee korkeimmillaan noin 82:en vuoden 2035 paikkeilla. Tämä tasaa etenkin Kuhmoisten heikkoa huoltosuhdetta. Huoltosuhteen tasaaminen alueiden välillä on huomattava kuntaliitoksen tuoma hyöty alueille, joilla huoltosuhde on heikkenemässä. Uudessa kunnassa on n. 12 000 työpaikkaa. Työpaikkojen määrä suhteessa työssäkäyviin eli työpaikkaomavaraisuus on edelleen matala. Uuden kunnan väestöstä kuitenkin yli puolet kävisi oman kunnan alueella työssä, mikä olisi parannus etenkin Kangasalan nykytilanteeseen verrattuna, jossa yli puolet työllisistä käy Tampereella työssä. Kunnan aluerakenne (ks. liite 3) olisi hyvin hajanainen. Kunnassa olisi 9-13 taajamaa riippuen, lasketaanko Kangasalan keskustan ympäristö yhdeksi vai useammaksi taajamaksi. Keskeisten osien kannalta kaukaisin taajama olisi Kuhmoisten taajama, jonne on Kangasalan keskustasta 70 km. Kuhmoisten syrjäisimmät kylät olisivat puolestaan lähes 100 km:n päässä Kangasalan keskustasta. Palveluiden tuottamisen kannalta kuntaliitos antaa lisää joustavuutta. Kun palvelutarpeet kunnan eri osissa muuttuvat tai toimipisteitä lakkautetaan, on suuremmalla kunnalla paremmat mahdollisuudet työllistää työntekijöitä muualle samanlaisiin tai muihin tehtäviin. Esimerkiksi kouluverkon harvennukset kunnan eri osissa on helpompi toteuttaa jos henkilökunta voi sujuvasti 75 siirtyä sellaisiin paikkoihin, joissa työtä vielä on tarjolla. Tämä koskee etenkin koulu- ja varhaiskasvatuksen palveluita, jossa toisaalla lasten määrä vähene ja toisaalla vielä kasvaa. Johtoryhmien seminaarin perusteella hyvinä asioina kuntaliitoksessa nähdään johdon mahdollisuus keskittyä paremmin isoihin, strategisiin asioihin, kehittämismahdollisuuksien lisääntyminen myös maaseudun suhteen, kunnan painoarvon kasvaminen, joustavuus henkilöstön ja muiden resurssien käytössä, säästöt, paremmat mahdollisuudet haasteista selviämiseen, toimielinten lisääntyvä mielekäs tekeminen kun asiat ovat suurempia, rekrytoinnin helpottuminen, luottamushenkilöiden laatu voi parantua kun paikkoja on vähemmän sekä uusien mahdollisuuksien luominen kuntalaisvaikuttamiseen. Heikkouksina nähdään palveluiden etääntyminen, byrokratian lisääntyminen, päätöksenteon etääntyminen, kuntalaisvaikuttamisen vaikeutuminen, päätöksenteon vaikeutuminen, suuret etäisyydet kunnan toimintaan ja kuntalaisten asiointiin, hajanainen rakenne, tiedonkulun haastavuus, syrjäseutujen äänen heikkeneminen, hankintojen keskittyminen sekä yhteistä identiteettiä ei muodostu. Johtoryhmien esiin nostamista asioista voi huomata, että liitoksen hyvät puolet liittyvät lähes kokonaan kunnan organisaation toiminnallisuuteen ja huonot puolet taas pääasiassa kuntalaisiin tai alueiden elinvoimaan. Kuntaliitoksen nähdään pääasiassa parantavan siis kunnan toimintaa, mutta samalla kuntalaisten saamat hyödyt joko vähenevät tai uhka tähän ainakin kasvaa. Hyödyt ja haitat koskevat kuntaliitoksen arvioinnissa tasapuolisemmin kaikkia kuntia ja alueita kuin itsenäisyyden arvioinnissa. Itsenäisyyden swot-analyysissa korostuivat pienten kuntien asiat ja niiden erilaisuus suhteessa Kangasalaa, joka on jo nyt iso kunta. Esimerkiksi kehittämismahdollisuuksien parantuminen myös maaseudun suhteen koskee sekä nykyisen Kangasalan että muiden kuntien maaseutua. Tällöin kuntaliitos selkeästi hyödyttää kaikkien kolmen kunnan maaseutua tasapuolisesti. Osa tekijöistä on toki sellaisia, jotka ovat vahvempia pienten kuntien osalta. Esimerkiksi rekrytoinnin helpottuminen koskee ennen kaikkea Kuhmoista, jossa tällä hetkellä on suurimmat vaikeudet saada osaavia työntekijöitä. Kangasala sijaitsee jo nyt Tampereen kaupunkiseudulla, joten kuntaliitos vain levittäisi kaupunkiseudun työvoiman tarjontaa myös Kuhmoisten suuntaan. Kokonaisuutena kuitenkin kuntaliitos vaikuttaisi vähiten Kangasalan kunnan toimintaan ja kuntalaisten arkeen. Suurimmat vaikutukset näkyisivät todennäköisesti nykyisten Pälkäneen ja Kuhmoisten keskustaajamissa, josta kuntahallinto katoaisi. Pienten kuntien sivutaajamissa vaikutukset eivät olisi näin dramaattisia, koska etäisyys kunnantalolle on jo tällä hetkellä joissain osissa kuntia pitkä. Syvenevä yhteistyö Itsenäisyyden ja kuntaliitoksen lisäksi johtoryhmien seminaarissa pohdittiin mahdollisuutta yhteistyön lisäämiseen. Yhteistyö nähtiin houkuttelevana vaihtoehtona itsenäisyyden ja kuntaliitoksen välillä. Positiivisia ja negatiivisia tekijöitä arvioitaessa lisääntyvän yhteistyön nähtiin sisältävän vähiten negatiivisia tekijöitä eli heikkouksia ja uhkia verrattuna itsenäisenä jatkamiseen ja kuntaliitokseen. Johtoryhmien näkemysten mukaan yhteistyön syventämisellä saadaan aikaa monia samoja hyötyjä kuin kuntaliitoskin toisi. Hyötyjä olisivat mm. synergiaedut, pienempi haavoittuvuus, kuntien omien toimintatapojen säilyttäminen, asiantuntemuksen saaminen yhtä kuntaa laajempaan 76 käyttöön, olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen nykyistä laajemmin, yhteisten ja yhdenmukaisten käytäntöjen luominen, alueen yhteinen profiloiminen ja markkinointi. Yhteistyön nähdään tuovan hyötyjä erityisesti pienille kunnille, jotka saisivat parhaimmillaan uusia mahdollisuuksia esim. juuri asiantuntemuksen käyttöön ja joustavuutta palveluiden järjestämiseen. Toisaalta yhteistyön lisääminen voi olla haitallista suurelle kunnalle, joka mahdollisesti toimisi vastuukuntana yhteistyössä. Yhteistyö voisi muodostua ’rusinoiden poimimiseksi pullasta’ pienille kumppaneille ja suuri kumppani ei saisi juurikaan hyötyjä itselleen. Muita heikkouksia ovat mm. moninkertainen päätöksenteko samoista asioista, resurssien ja kustannusten jako usein vaikea tehdä tasapuolisesti, päällekkäisyyksistä ei päästä kokonaan eroon, sopimustoiminnan ja sen ongelmien lisääntyminen, vastuiden hämärtyminen, konkreettista tekemistä ei aina synny varsinkaan asiantuntijatyön yhdistämisessä sekä nurkkakuntaisuuden säilyminen. Yhteistyöhön liittyy selkeästi omanlaisiaan hyötyjä ja haittoja, mutta yhteistyön avulla kunta voi jatkaa itsenäisenä toimimista huomattavasti pidempään kuin itse palvelunsa tuottamalla. Yhteistyö voi toimia myös välivaiheena ennen kuntaliitosta. 9.2. Elinvoiman näkökulma Tässä luvussa tuodaan esiin teemoja joilla on merkitystä kuntaliitoksen elinvoimavaikutuksia arvioitaessa. Kuntaliitoksella ei suoraan ole merkitystä yritysten toimintaan tai työllisyyteen, mutta kuntien työpaikat, hankinnat ja kehittämistyö vaikuttavat ainakin välillisesti alueiden elinvoimaisuuteen. Kuntaliitoksella on positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia elinvoimaan. Maaseutukehittäminen Uudessa kunnassa maaseutumaisen alueiden osuus olisi suuri. Uusi kunta voisi keskittää resursseja maaseutukehittämiseen kohdistetummin kuin nykyisin kunnat tekevät. Mahdollista olisi perustaa vakanssi maaseutumaisten alueiden kehittämiseen. Vakanssin perustaminen olisi perusteltavissa muun muassa sen vuoksi, että maaseudun kehittämiseen on saatavilla kehittämistukia eri hankkeille ja hankekokonaisuuksille. Hanketoiminnan aktivoiminen ja tukien hyödyntämisen on erikoistumista vaativaa toimintaa ja siihen oikealla tavalla panostaminen synnyttäisi maaseudulle uutta elinvoimaa ja työpaikkoja. Yritysalueet Uudella kunnalla olisi tarjottavana varsin kattava tarjooma yritysalueita erilaisten yritysten tarpeisiin. Uuden kunnan tulisi valmistella kullekin alueelle selkeä ja houkutteleva profiili jolla kokonaisuutta pystyttäisiin markkinoimaan eri yrityskohderyhmille. Tonttien hinnoittelussa pystyttäisiin tarjoamaan joustavia ratkaisuja riippuen yrityksen sijaintitoiveesta ja tonttitarpeesta. Harrastustoiminta ja matkailu Uuden kunnan tulisi selvästi tunnistaa ne harrastustoiminnan alueet joilla saadan houkuteltua uusia asukkaita kuntaan. Yritystoiminnan kytkeminen osaksi harrastustoiminnan alueita on uusi mahdollisuus. Esimerkiksi hevosharrastuksen nousu on mahdollisuus johon tulisi tarttua tarjoamalla harrastajille ja yrittäjille toimintamahdollisuuksia. Päijänteen vesistön hyödyntäminen satamatoiminnan ja matkailun kehittämisen näkökulmasta on keskeistä. Tämä avaa mahdollisuuden päästä pääkaupunkiseudun vapaa-ajan markkinoille tarjoamalla mm. veneilymatkailun palveluja ja kytkeä tämä osaksi muuta matkailun markkinointia uudessa kunnassa. 77 Matkailumarkkinoinnin näkökulmasta uusi kunta olisi yksi markkinoitava kokonaisuus, jossa korostuisivat järvimatkailu, luonnonmukainen vapaa-ajan asuminen ja liikkuminen sekä kulttuurimatkailu. Matkailullinen tarjonta olisi kattava ja monipuolinen kokonaisuus. Työllisyys Kuntaliitoksella ei ole suoraa vaikutusta työllisyyteen. Kuntien yhdistymisen tavoitteena on kuitenkin toiminnan tehostaminen ja keskipitkällä aikavälillä tämä näkynee julkisten työpaikkojen vähenemänä. Toisaalta suuremmalla kunnalla on aiempaa paremmat mahdollisuudet toteuttaa työllistämispolitiikkaa ja täten helpottaa työttömyyttä nykyisen taantuman yli. Työttömyyden kasvu jonkin nykyisen kunnan alueella on myös suuremmalla kunnalla helpompi tasata. Kuntaliitoksen myötä myös työpaikkojen siirtyminen kunnan alueella on todennäköistä. Tämä saattaa jonkin verran aiheuttaa paikallista työttömyyttä, jos työntekijöiden ei ole mahdollista käydä työssä muualla tai muuttaa työn takia. Kuntakeskusten elinvoima Kuntien yhdistyessä hallintoa pyritään keskittämään ja siten saamaan synergiahyötyjä. Tässä tapauksessa hallintoa tultaneen keskittämään Kangasalan keskustaajamaan jos kuntaliitos toteutuu. Tällä on vaikutuksia Kuhmoisten ja Pälkäneen keskustaajamien työpaikkoihin ja kulutuskysyntään heikentävästi. Julkisten ja yksityisten palvelujen saatavuus ja turvaaminen on jokaisen kunnan tavoitteena nykyisessä tilanteessa. Yksityisten palvelujen säilymiseen vaikuttaa alueen kulutuskysyntä. Alueen työpaikat määrittävät osaltaan alueen palvelujen kysyntää ja tuotantoa. Siksi julkiset työpaikat kuntakeskuksissa ovat merkittävä tekijä kuntakeskusten elinvoimalle. Uuden kunnan suuri maantieteellinen koko vaikeuttaa kunnan kehittämistä, mutta toisaalta säilyttää alueellisen kysynnän nykyisissä kuntakeskuksissa vaikka julkisten työpaikkojen määrä vähenisikin. On vaikeaa tässä vaiheessa arvioida sitä, kuinka paljon kuntakeskuksista julkisia työpaikkoja siirtyisi pois ja mikä sen vaikutus olisi kuntakeskusten elinvoimalle. Oletettavaa kuitenkin on, että palvelut eivät kuntakeskuksista kuihdu kokonaan kuntaliitoksen seurauksena. Myös uuden kunnan hankintoja tulee tarkastella tältä näkökulmalta. Mahdollisen liitoksen jälkeen hankintakäytännöt muuttuvat ja niillä saattaa olla vaikutuksia esimerkiksi vähittäiskaupalle. Elinkeinopolitiikka Uudessa kunnassa olisi vahva maaseutu ja mahdollisuus osoittaa sille kehittämisresursseja. Elävä maaseutu alkutuotannon ja laadukkaan asumisen alueena on huomattava uuden kunnan imagotekijä. Myös monipuolinen luonto ja harrastusmahdollisuuden tulee huomioida uuden kunnan elinkeinopolitiikassa vetovoimatekijöinä. Kaupunkimainen asutus ja yritysalueet Tampereen kaupungin läheisyydessä houkuttelevat asukkaita tulevaisuudessakin ja luovat pohjan kasvavalle kunnalle, jossa on monimuotoisia asumismahdollisuuksia sekä monipuolinen tarjooma yrityksille toimitiloja ja tontteja. 9.3. Vision ja strategian toteutuminen Uuden kunnan menestymisen kannalta on tärkeää, että valittu visio ja strategia voivat toteutua. Tässä luvussa arvioidaan lyhyesti uuden kunnan mahdollisuuksia toteuttaa visio ja strategia. 78 Uuden kunnan aloittaessa talouden tilanne on vaikea. Kaikkien olemassaolevien kuntien taloutta on sopeutettava ennen liitosta ja yhdistyneen kunnan on jatkettava edelleen talouden sopeuttamista. Euromääräisesti suurin sopeuttamistarve on painelaskelman mukaan Kangasalla, n. 9 milj. euroa. Asukasta kohti laskettuna sopeutustarve on kuitenkin suurin Kuhmoisissa, n. 1333 euroa asukasta kohti. Kuntaliitos ei poista sopeuttamistarvetta vaan palveluverkkoa on tarkasteltava kriittisesti viimeistään uuden kunnan aloittaessa toimintansa. Uudella kunnalla on olemassaolevia kunttia paremmat mahdollisuudet toimintojen sopeuttamiseen kuin kunnilla yksin. Tarkoituksenmukaista palvelutoimintaa kuntaliitos edistäisi jonkin verran. Yhdistyneellä kunnalla on jonkin verran paremmat mahdollisuudet järjestellä toimintoja ja järkeistää palveluverkkoa paremmin kuin nykyisillä kunnilla. Suuri osa palveluverkkoon tehtävistä muutoksista on kuitenkin mahdollisia jo nykyisellä kuntarakenteella. Kuntaliitos ei siten luo olennaisia uusia mahdollisuuksia palveluverkon suhteen. Elinvoiman ja kasvun tavoitteita kuntaliitos edistäisi paljon. Uusi kunta olisi monimuotoinen, moninapainen alue, jolla olisi monenlaisia vahvuuksia. Lisääntyvät kehittämisresurssit mahdollistaisivat myös maaseudun kehittämisen entistä enemmän. Elinvoiman keskittyminen suurten hankkeiden (Lamminrahka, Saarenmaa, Tarastejärvi) myötä Kangasalan keskustaajamaan ympärille on kuitenkin uhka muille entisille kuntakeskuksille. Vapaa-ajan kärkikunta –hanke on kuntaliitoksen tuomista uudistuksista konkreettisin. Uudella kunnalla olisi nykyisiä kuntia paremmat mahdollisuudet profiloitua ja markkinoida itseään monimuotoisena vapaa-ajan kuntana ja täten houkutella matkailijoita ja yrityksiä alueelle. Tavoitteen toteutuminen vaatii runsaasti resursseja ja mahdollisesti myös tavoitteesta vastaavan vapaa-aikajohtajan, joka johtaisi ja kehittäisi vapaa-ajan kannalta tärkeimpiä palveluita. Kunnan tarjoamien hyvinvointipalveluiden tuominen matkailijoiden saataville on oleellinen osatavoite tässä. Saavutettavuuden tavoitteet ovat kunnan tasapainoisen kehittymisen kannalta tärkeitä, mutta etenkin tietoliikenneyhteyksien tuominen kaikkiin kyliin tulisi kunnalle hyvin kalliiksi. Samoin tieyhteyksien ylläpitäminen kunnan kaikkiin osiin voi olla kunnan kannalta mahdotonta, jos valtio ei kunnosta hallitsemiaan teitä. Kunta pystynee takaamaan hyvät tie- ja tietoliikenneyhteydet vain pieneen osaan kunnan alueelle. 9.4. Talouden näkökulma Kaikkien kuntien on laskelmien mukaan tasapainotettava talouttaan lähivuosina runsaasti. Kuntaliitos ei poista näitä tarpeita. Kuntaliitoksen myötä uuden kunnan taloutta voitaisiin sopeuttaa toimintoja järjestelemällä n. kolmen miljoonan euron verran vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttäisi henkilöstön eläköitymisen ja luontaisen tehtäväkierron hyödyntämistä. Suhteessa sopeuttamistarpeeseen kuntaliitos ei tuo riittäviä säästöjä. Uusi kunta joutuisi siis sopeuttamaan enemmän kuin kuntaliitoksen tuomat taloudelliset hyödyt olisivat. Sopeuttamistarve on etenkin Kuhmoisten kunnalla niin suuri, ettei kunta todennäköisesti pysty sopeutusta toteuttamaan. Myös Pälkäneen sopeuttamistarve on myös veroprosenttiyksiköinä suuri ja kunnan mahdollisuudet toiminnan sopeuttamiseen tässä mitassa ovat rajalliset. 79 9.5. Yhteenveto Kuntarakennelain 4 §:n kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntaliitos edistää näistä kahta ensimmäistä selkeästi, kolmatta mahdollisesti sekä neljättä vain Kangasalan ja Pälkäneen osalta. Kuntaliitos turvaa palvelutuotantoa kuntien välillä, koska uusi kunta olisi väestöltään ja taloudeltaan kestävämpi. Alueellista palvelutuotantoa kuntaliitos sen sijaan ei turvaisi vaan palveluverkkoa tulisi talouden kehitystä seuraten tarkastella kriittisesti esitetyn kuntastrategian mukaisesti. Alueen elinkeinojen toimintamahdollisuutta kuntaliitos edistää vaihtelevasti tai ei ollenkaan. Kangasalan elinkeinoihin kuntaliitoksella ei ole juurikaan suoraa merkitystä. Sen sijaan Kuhmoisten ja Pälkäneen elinkeinoelämä voi ainakin aluksi kärsiä osan työpaikoista (yhteensä 45-55) siirtyessä Kangasalle. Pidemmällä aikavälillä yhtyneen kunnan kehitystyö ja oikeanlaisella markkinoinnilla luotu muutto ja yritysten sijoittuminen voivat kääntää tämän kehityksen positiivisempaan suuntaan. Elinvoiman näkökulmasta Kuhmoinen on kuitenkin huonommassa asemassa kuin Pälkäne, koska sen sijainti on edelleen heikko suhteessa kasvukeskuksiin ja kehityspaine jäänee siksi parhaassakin skenaariossa vähäiseksi nykytilaan verrattuna. Pälkäneen sijainti on sen sijaan hyvä ja oikealla markkinoinnilla alue voisi kehittyä nykyistä voimakkaammin. Kangasalan kehittyminen painottuu kuitenkin jatkossakin Tampereen suuntaan ja kehityksen ennakoidaan kiihtyvän lähitulevaisuudessa. Tästä syystä on mahdollista, että muut alueet jäävät kehityksessä sivuun. Yhdistyneenkään kunnan resurssit eivät riitä kaikkien alueiden kehittämiseen nykyistä enempää. Yhdyskuntarakenteen toimivuutta kuntaliitos edistää osittain. Pälkäne ja Kangasala ovat toiminnallisesti toisiinsa sidoksissa jonkin verran. Kuhmoinen taas ei ole vahvasti sidoksissa kumpaankaan, vaan on itsellinen mm. työssäkäynnin kannalta. Vaikka Kangasala ja Pälkäne ovat toisiinsa enemmän sidoksissa kuin Kuhmoinen kumpaankaan, on Kangasalan sitoutuminen yhdyskuntarakenteellisesti paljon voimakkaampaa Tampereen suuntaan. Pälkäneen pääasiallinen työssäkäynti- ja asiointisuunta on Kangasala, mutta myös Tampere, Kangasalan suunta sen sijaan on lähinnä Tampere. Kuntaliitos edistää kyllä yhdyskuntarakenteen toimivuutta, mutta ei niin suuresti, että se perustelisi kuntaliitosta. Erikseen kunnittain tarkasteltuna näyttää, että kuntaliitoksesta on erilaisia hyötyjä ja haittoja kunnille. Kuhmoisten kannalta kuntaliitos näyttää tarpeelliselta lähitulevaisuudessa. Kunnan väestökehitys on erittäin negatiivista lähitulevaisuudessa ja valtion ajamat uudistukset uhkaavat kunnan taloutta. Samalla kunnan viimeinen suuri palvelukokonaisuus, eli peruskoulu ja varhaiskasvatus, supistuu nopeasti lasten ja nuorten määrän vähenemän takia. Kun kunnat eivät lähitulevaisuudessa vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista, ei Kuhmoisten kunnalle jää juurikaan enää ylläpidettäviä palveluita. 80 Tämä kehitys kyseenalaistaa koko kunnan olemassaolon tarkoituksen kunnan jäädessä vain nimelliseksi toimijaksi. Kunnan elinkeinoelämän ja kuntalaisten kannalta ei liene suurta merkitystä, mihin suuntaan kunta kuntaliitoksen tekee. Kangasalan kannalta kuntaliitoksella on vaikutuksia, mutta ne eivät ole yhtä merkittäviä kuin kahdelle pienemmälle kunnalle. Kunta on jo nyt asukasluvultaan ja organisaatioltaan suuri. Kuntaliitos toisi lisää veronmaksajia ja palvelutuotantoa, mutta muutokset olisivat nykyiseen volyymiin nähden pieniä. Kangasala ja Pälkäne ovat tällä hetkellä jossain määrin kilpailijoita keskenään. Molemmat sijaitsevat Tampereelta itään ja molemmat tukeutuvat vahvasti valtatie 12:en. Yhdistyminen vähentäisi tätä kilpailua ja mahdollistaisi Kangasalle entistä vahvemman maaseutu-, matkailu ja matkailuprofiilin kaupunkiseudun kuntien joukossa. Kuhmoisten kanssa yhteenliittyminen ei sen sijaan toisi Kangasalle huomattavia hyötyjä eikä haittoja. Tämäkin suunta voisi vahvistaa Kangasalan profiilia maaseutu-, matkailu- ja vapaa-ajan kuntana. Vähenevän palvelutarpeen takia Kuhmoinen ei luo tulevaisuuteen myöskään suuria taloudellista rasitetta. Pälkäneen kannalta kuntaliitoksella on suuria vaikutuksia. Kunnan kehittymisen kannalta kuntaliitos on mahdollisuus. Suurempi kunta toisi kehittämiseen aiempaa suuremmat resurssit ja alueen kehityspotentiaalia voitaisiin täten hyödyntää entistä paremmin. Kunnan talous ja elinvoima ovat kuitenkin kunnossa, kunnan sijainti on kohtuullisen houkutteleva ja kunnan kehitys voi jatkossa olla positiivisempaa kuin se viime vuosina on ollut. Kunnalla on hyvät mahdollisuudet jatkaa myös itsenäisenä tulevaisuudessa. Yhteistyön mahdollisuudet Kuntaliitoksen lisäksi selvityksen aikana on pohdittu mahdollisuuksia yhteistyön lisäämiseksi. Näitä mahdollisuuksia on paikallaan nostaa tässä esiin. Yhteistyötä lisäämällä kunnat voivat säilyä itsenäisinä ja saada palveluiden järjestämisessä alueidensa äänen kuuluviin samalla tuottaen palvelut taloudellisemmin ja varmemmin kuin yksin. Tehtäviä ulkoistettaessa kunnan pohjimmainen idea kuitenkin saattaa hämärtyä jos kaikki toiminta siirretään muiden kuntien vastuulle. Tämä koskee etenkin Kuhmoisten kuntaa. Toisen asteen koulutuksen uudistus ja etenkin lukioiden tulevaisuus ovat kunnille tärkeitä. Yhteistyö lukiokoulutuksessa on mahdollisuus, jossa kunnat voisivat hyvin syventää yhteistyötä ja luoda uuden yhteisen lukion. Ateriapalveluiden tuotannossa synergiaedut ovat saavutettavissa yhteistyöllä. Jos Kangasala tuottaa ateriapalvelut Pälkäneelle ja Kuhmoisiin, ovat aiemmin esitellyt vaikutukset saavutettavissa täysimääräisinä. Maankäytön suunnittelu on asiantuntijuutta vaativaa työtä. Tällä hetkellä Pälkäne vastaa myös Kuhmoisten maankäytön suunnittelusta myymällä tälle aluearkkitehtipalvelua. Yhteistyötä olisi mahdollista laajentaa myös Kangasalle. Maankäytön suunnittelun lisäksi yhteistyötä voisi lisätä myös kehittämistyössä, jossa monipuolista asiantuntemusta tarvitaan paljon. Pienillä kunnilla kehittämisresursseja on vähän ja tarpeet vaihtelevat. Molemmilla sektoreilla olisi mahdollista tasata asiantuntijoiden käyttöä alueilla ja saada etenkin pienempiin kuntiin laajempaa asiantuntemusta hyödynnettäväksi. 81 10. Liitteet Liite 1. Kuntien vaakunat Kangasalan kunnanvaakuna Pälkäneen kunnanvaakuna Kuhmoisten kunnanvaakuna 82 Liite 2. Tiivistelmä kuntien johtoryhmien seminaarin swot-analyysin tuloksista. Johtoryhmien jäsenten tehtävänä oli pohtia swot-tyyppisesti kolmea skenaariota (itsenäisyys, syvenevä yhteistyö, kuntaliitos) kuuden teeman (tekniset palvelut, sivistyspalvelut, johto & hallinto, maankäyttö & liikenne, tukipalvelut, elinvoima & investoinnit) kautta. Swotissa esiin nostetut asiat eivät ole yhteismitallisia. Yhteenlaskettujen määrien vertailu havainnollistaa kuitenkin hyvin eri skenaarioista esitettyjä näkökulmia. Itsenäisyys Vahvuudet 21 Heikkoudet 25 Mahdollisuudet 8 Uhkat 19 Yhteistyö 24 19 21 16 Liitos 32 19 44 28 Itsenäisyys Yhteistyö Liitos Vahv+Mahd 29 45 76 Heikk+Uhkat 44 35 47 Itsenäisyydessä nähdään sekä heikkouksia ja vahvuuksia paljon, heikkouksia kuitenkin enemmän. Itsenäisyydessä nähdään vähän uusia mahdollisuuksia ja paljon uhkia. Laajenevassa yhteistyössä nähdään vahvuuksia saman verran kuin itsenäisyydessä, mutta heikkouksia vähemmän. Mahdollisuuksia nähdään huomattavasti enemmän kuin itsenäisyydessä ja uhkia vähemmän. Kuntaliitoksessa nähdään vahvuuksia ja mahdollisuuksia huomattavasti enemmän kuin kahdessa muussa vaihtoehdossa. Heikkouksia nähdään vähemmän kuin itsenäisyydessä, mutta enemmän kuin yhteistyössä. Uhkia nähdään enemmän kuin kahdessa muussa, mutta mahdollisuuksien enemmyys on silti suurin kuntaliitoksessa. Itsenäisyys nähdään vaihtoehdoista heikoimpana, kuntaliitos parhaana. Kuitenkin: laajenevassa yhteistyössä nähdään vähiten heikkouksia ja uhkia, kuntaliitoksessa eniten! Itsenäisyys Vahvuudet Heikkoudet 21 Kunta on lähellä ja tuttu Paikallistuntemus on vahva Alueet saavat toteuttaa itseään ja erikoistua/erilaistua Alueiden/kuntien välinen kilpailu Toiminnalla on kasvot Toiminta on joustavaa ja reagointi on helppoa Mahdollisuudet 25 Uhkat 8 Päätöksenteko ja asiat henkilöityvät Luottamushenkilöt eivät vaihdu, urautuminen ja kyllästyminen Resurssit toimintaan ovat pienet: kehittämiseen ei pystytä, poikkeustilanteet vaikeita, asiat yksien ihmisten varassa Seudullista kokonaiskehittämistä vähän Suuriin hankkeisiin ei mahdollisuuksia Kapeampi palvelutarjonta Itsenäisyys ei takaa palveluita Pienetkin asiat pääsevät käsittelyyn Profiloituminen Erityispiirteet pysyvät esillä Asukaslähtöinen kehittäminen Toimintaa voidaan sopeuttaa myös yksin Toiminnassa on jatkuvuutta ja varmuutta 19 84 Velvoitteiden lisääntymisestä ei selvitä Erikoisosaamista ei ole/se rapautuu Johdolla liikaa taakkaa Tasapuolinen kohtelu vaarantuu (pienet piirit) Epäterve kilpailu hukkaa resursseja Säästäminen ohentaa organisaatioita entisestään Kehittäminen loppuu Palvelut viedään kunnan tahdosta riippumatta Verkostotoiminta (esim. kuntayhteistyö) muuttaa/lisää työn vaatimuksia Laajeneva yhteistyö Vahvuudet 24 Resurssien yhdistäminen tuo synergiaa Haavoittuvuus vähenee Kuntien omia toimintatapoja voidaan säilyttää Asiantuntemus saadaan yhtä kuntaa laajempaan käyttöön Avustusten saaminen yhteishankkeisiin on joissain tapauksissa helpompaa Olemassaolevan infran hyödyntäminen entistä laajemmin Suuremmalla yksiköllä toimiminen voi tuoda säästöjä esim. hankinnoissa Tuo mahdollisuuksia ja joustavuutta etenkin pienille kunnille jos sopimukset ovat sopivia, ”rusinat pullasta” Heikkoudet Mahdollisuudet 19 Uhkat 21 Moninkertainen päätöksenteko, kun samat asiat täytyy käsitellä kaikkien kuntien elimissä Resurssien ja kustannusten jaossa ei ole helppo onnistua Päällekkäisyyksistä ei päästä kokonaan eroon Joillain aloilla yhteistoiminnan luominen vaikeaa tai yhteistyöhön on sitouduttu muualle (esim. Kangasala Tampereen seudulle) Sopimusten valmistelu ja seuraaminen haastavaa, edunvalvonta vaikeaa Pysyvyys ei ole taattua Suuret etäisyydet 85 Koulutusyhteistyö Yhteisten käytäntöjen luominen Edunvalvonta helpompaa ulospäin kun toiminta on yhteistä Keskinäinen oppiminen Erityisasiantuntijuus syventyy Yhdessä voi olla vahvempi kuin yksin Sähköisen toiminnan kehittäminen esim. opetuksessa Kulttuuri ja matkailu voisivat vahvistua ja yhdistyä Alueen yhteismarkkinointi ja profiloituminen 16 Vastuut hämärtyvät Keskinäinen kilpailu ei vähene Vaikutusmahdollisuudet vähenevät etenkin pienillä kunnilla Konkreettista tekemistä ei välttämättä synny Nurkkakuntaisuudesta ja omista näkökulmista ei päästä yli Isäntäkunta voi menettää ”rusinansa pullasta” Tiedonkulku kuntiin voi heiketä Kuntaliitos Vahvuudet Heikkoudet 32 Johto voi keskittyä isoihin, strategisiin asioihin Resurssien yhdistäminen lisää kehittämismahdollisuuksia Luottamushenkilöhallinnon kustannukset pienenevät Vahvempi valmistelukoneisto Kunnan painoarvo kasvaa Vahva talous Maapolitiikan järkevöityminen Enemmän resursseja myös maaseudun kehittämiseen Joustavuus tilojen ja muiden resurssien käytössä lisääntyy Investointeja voidaan hyödyntää laajemmalla alueella Asiantuntemus saadaan nykyistä kuntaa laajempaan käyttöön Säästöt esim. hankinnoissa Henkilöstöä voidaan hyödyntää laajemmalla alueella Mahdollisuudet 19 Kuntalaisvaikuttaminen vaikeutuu Palvelut etääntyvät Byrokratia lisääntyy Päätöksenteko kauempana kuntalaisesta Käsiteltävät asiat entistä suurempia, päätöksenteko vaikeaa Suuret etäisyydet vaikeuttavat toimintaa Suuret etäisyydet vaikeuttavat asiointia Rakenne on hyvin hajanainen Tiedonkulku eri toimipisteisiin on haastavaa 44 86 Uhkat Kuntalaisten vaikuttamiseen on mahdollista luoda uusia muotoja Toimielimillä on enemmän mielekästä tekemistä, mielenkiinto työhön lisääntyy Strateginen suunnittelu lisääntyy Enemmän luottamushenkilöehdokka ita, vähemmän paikkoja Aluetoimikunnat voivat tuoda alueiden ääntä esiin Uudenlainen profiloituminen Haasteiden kohtaamiseen paremmat mahdollisuudet, esim. työllisyydenhoito Maaseutuakin voidaan kehittää paremmin 28 Syrjäseutujen ääni ei kuulu Päätöksenteko vaikeutuu kun alue kasvaa ja intressiryhmien määrä kasvaa Hankinnat keskittyvät ja pienten tuottajien asema hankaloituu Muiden alueiden kuin keskustaajaman asioita ei huomioida tai kehitetä Syrjäseudut näivettyvät entisestään Yhteistä identiteettiä ei muodostu Palvelut katoavat syrjäseuduilta Johtaminen vaikeaa kun toimitaan laajalla alueella Rekrytointi helpottuu 87 suuremmilla resursseilla Parantaa opetustarjontaa etenkin pienemmissä kouluissa Henkilöstön erikoistuminen Tilojen tarve vähenee, syntyy säästöjä ja korjausvelka pienenee Henkilöstön etenemismahdollisuudet paranevat Asiat tasapäistyvät, paikallisia erityispiirteitä ei huomioida Liite 3. Aluerakenne, merkittävät kylät ja taajamat asukaslukuineen. 88 Liite 4. Painelaskelma. Kangasalan perustrendi Kangasala TP 2012 Asukasluku Verotettava tulo TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 30 126 30 345 30 641 30 893 31 154 31 418 31 685 31 947 32 200 496 195 529 830 516 507 510 519 533 082 550 339 571 117 592 679 615 056 6,78 % -2,51 % -1,16 % 4,42 % 3,24 % 3,78 % 3,78 % 3,78 % Muutos-% Veroprosentti 20,00 20,00 20,50 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 Toimintakate -131 002 -134 261 -139 650 -142 131 -143 392 -144 222 -150 569 -157 179 -164 064 2,49 % 4,01 % 1,78 % 0,89 % 0,58 % 4,40 % 4,39 % 4,38 % 0 0 0 0 0 0 0 Muutos Sopeutus Verotulot Valtionosuudet 107 941 114 831 115 700 117 438 122 045 126 128 130 821 135 689 140 740 33 844 34 846 34 570 35 868 37 039 38 361 40 947 42 695 44 452 -773 788 1 518 -941 -809 -1 145 -1 233 -1 282 -1 335 Vuosikate 10 010 16 204 12 138 10 233 14 883 19 122 19 966 19 924 19 793 Poistot 11 275 12 505 13 600 13 561 13 644 13 759 14 309 14 565 14 811 Ylijäämä/alijäämä -1 256 6 421 -1 462 -3 328 1 239 5 363 5 657 5 359 4 982 Kumulatiivinen ylij/alij. 38 851 45 237 43 775 40 448 41 687 47 050 52 706 58 065 63 047 1 290 1 491 1 429 1 309 1 338 1 498 1 663 1 818 1 958 Nettoinvestoinnit 19 037 18 804 11 114 19 484 20 442 20 869 17 427 17 571 17 710 Lainakanta 1000 eur 54 753 63 705 67 678 81 927 92 483 99 228 101 687 104 332 107 247 Nettolaina 1000 eur Rahoitustuotot ja -kulut Kumulatiivinen ylij/alij./as 23 603 27 465 31 441 45 691 56 250 62 997 65 457 68 105 71 022 Nettolaina eur/as 783 905 1 026 1 479 1 806 2 005 2 066 2 132 2 206 Nettolaina veroprosenttia 4,76 5,18 6,09 8,95 10,55 11,45 11,46 11,49 11,55 89 Kuhmoisten perustrendi Kuhmoinen TP 2012 Asukasluku Verotettava tulo TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 2 438 2 409 2 374 2 336 2 305 2 274 2 247 2 221 2 196 28 977 28 820 28 430 28 467 28 695 29 212 29 247 29 282 29 317 -0,54 % -1,35 % 0,13 % 0,80 % 1,80 % 0,12 % 0,12 % 0,12 % Muutos-% Veroprosentti 19,75 19,75 19,75 20,75 20,75 20,75 20,75 20,75 20,75 Toimintakate -14 978 -15 737 -15 498 -15 908 -15 540 -15 260 -15 977 -16 727 -17 511 5,07 % -1,52 % 2,65 % -2,31 % -1,80 % 4,70 % 4,69 % 4,69 % Muutos 0 0 0 0 0 0 0 Verotulot 7 390 7 542 7 682 8 043 8 049 8 249 8 320 8 392 8 467 Valtionosuudet 8 740 8 981 9 059 9 046 9 376 9 323 9 375 9 336 9 342 76 118 115 34 37 46 61 73 76 1 228 904 1 357 1 215 1 922 2 359 1 779 1 075 374 Poistot 831 1 321 1 120 1 144 1 171 1 171 1 140 1 104 1 069 Ylijäämä/alijäämä 409 -405 237 72 751 1 188 639 -29 -696 Kumulatiivinen ylij/alij. 3 634 3 229 3 466 3 538 4 289 5 476 6 115 6 086 5 390 Kumulatiivinen ylij/alij./as 1 491 1 340 1 460 1 515 1 861 2 408 2 721 2 740 2 455 590 2 213 1 233 1 518 820 790 620 613 606 Lainakanta 1000 eur 1 021 2 760 2 628 2 939 1 860 330 189 281 535 Nettolaina 1000 eur -2 439 -716 -840 -523 -1 594 -3 117 -4 245 -4 683 -4 422 Nettolaina eur/as -1 000 -297 -354 -224 -692 -1 371 -1 889 -2 108 -2 014 -8,42 -2,48 -2,96 -1,84 -5,56 -10,67 -14,51 -15,99 -15,08 Sopeutus Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Nettoinvestoinnit Nettolaina veroprosenttia 90 Pälkäneen perustrendi Pälkäne TP 2012 Asukasluku Verotettava tulo TP 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 6 838 6 795 6 860 6 861 6 864 6 873 6 881 6 890 6 899 86 275 91 965 91 341 91 707 94 091 96 632 98 557 100 520 102 523 6,60 % -0,68 % 0,40 % 2,60 % 2,70 % 1,99 % 1,99 % 1,99 % Muutos-% Veroprosentti 20,00 20,00 20,50 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 Toimintakate -35 249 -36 157 -35 724 -36 678 -37 348 -38 292 -40 624 -43 099 -45 724 2,58 % -1,20 % 2,67 % 1,83 % 2,53 % 6,09 % 6,09 % 6,09 % Muutos 0 0 0 0 0 0 0 Verotulot 19 779 21 030 21 591 22 536 23 006 23 696 24 217 24 751 25 298 Valtionosuudet 16 091 16 540 16 441 16 173 16 377 16 784 17 349 17 597 17 846 Rahoitustuotot ja -kulut 104 58 43 7 -7 -31 -62 -90 -144 Vuosikate 725 1 471 2 351 2 038 2 029 2 156 880 -842 -2 725 Poistot 987 1 451 1 235 1 286 1 337 1 388 1 511 1 529 1 546 34 667 1 271 908 847 923 -477 -2 215 -4 116 Kumulatiivinen ylij/alij. 9 167 9 833 11 104 12 012 12 859 13 782 13 306 11 090 6 974 Kumulatiivinen ylij/alij./as 1 341 1 447 1 619 1 751 1 873 2 005 1 934 1 610 1 011 Nettoinvestoinnit 4 752 2 435 3 700 3 580 2 215 5 020 2 037 2 039 2 042 Lainakanta 1000 eur 3 933 3 270 4 607 6 137 6 541 9 623 10 768 13 637 18 392 Nettolaina 1000 eur -2 330 -1 336 13 1 555 1 972 5 065 6 223 9 104 13 871 Nettolaina eur/as -341 -197 2 227 287 737 904 1 321 2 011 Nettolaina veroprosenttia -2,70 -1,45 0,01 1,70 2,10 5,24 6,31 9,06 13,53 Sopeutus Ylijäämä/alijäämä 91 Yhteenlaskettu perustrendi Yhdistelmä TP 2012 Asukasluku Verotettava tulo TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 39 402 39 549 39 875 40 090 40 323 40 565 40 813 41 058 41 295 611 447 650 615 636 279 630 694 655 868 676 182 698 920 722 481 746 895 6,41 % -2,20 % -0,88 % 3,99 % 3,10 % 3,36 % 3,37 % 3,38 % Muutos-% Veroprosentti 19,99 19,99 20,47 20,99 20,99 20,00 20,00 20,00 20,00 Toimintakate -181 229 -186 155 -190 872 -194 717 -196 279 -197 773 -206 170 -214 957 -224 155 2,72 % 2,53 % 0 2,01 % 0 0,80 % 0 0,76 % 4,25 % 4,26 % 4,28 % -1 000 -1 000 -1 000 0 Muutos Sopeutus Menosopeutus 0 0 0 0 135 110 143 403 144 972 148 017 153 100 151 373 156 426 161 661 167 084 58 675 60 367 60 071 61 087 62 792 64 468 67 670 69 628 71 639 0 0 0 0 Lisää tuloja Verotulot Valtionosuudet …josta yhdistymisavustus -593 964 1 679 -893 -792 -1 077 -1 123 -1 186 -1 283 Vuosikate 11 963 18 579 15 850 13 494 18 821 16 990 16 804 15 146 13 285 Poistot 13 093 15 277 15 955 15 990 16 152 16 161 16 022 15 899 15 791 -813 6 683 50 -2 341 2 824 829 782 -753 -2 506 51 652 58 299 58 349 56 008 58 831 59 661 60 443 59 689 57 183 1 311 1 474 1 463 1 397 1 459 1 471 1 481 1 454 1 385 Nettoinvestoinnit 24 379 23 452 16 047 24 582 23 477 14 222 14 309 14 395 14 478 Lainakanta 1000 eur 59 707 69 735 74 914 91 003 100 910 103 350 105 834 110 062 116 234 Nettolaina 1000 eur Rahoitustuotot ja -kulut Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij. Kumulatiivinen ylij/alij./as 18 834 25 413 30 614 46 724 56 652 59 114 61 620 65 869 72 063 Nettolaina eur/as 478 643 768 1 165 1 405 1 457 1 510 1 604 1 745 Nettolaina veroprosenttia 3,08 3,91 4,81 7,41 8,64 8,74 8,82 9,12 9,65 92 Liite 5. Talouden tunnusluvut 2013-2017. Vuosi Tunnusluku Kangasala Pälkäne Kuhmoinen Yhdistynyt kunta 2013 Asukasluku 31.12.2013 30 345 6 795 2 409 39 549 2014 Asukasluku 31.12.2014 30 487 6 724 2 373 39 584 2015 Asukasluku 31.12.2015 30 600 6 650 2 350 39 600 2016 Asukasluku 31.12.2016 30 800 6 600 2 300 39 700 2017 Asukasluku 31.12.2017 31 000 6 550 2 250 39 800 2013 Vuosikate, euroa/as. 534 216 375 2014 Vuosikate, euroa/as. 351 135 83 2015 Vuosikate, euroa/as. 289 83 508 2016 Vuosikate, euroa/as. 357 172 639 2017 Vuosikate, euroa/as. 409 183 837 2013 Vuosikatteen suhde poistoihin, % 130 101 68 2014 Vuosikatteen suhde poistoihin, % 81 74 17 2015 Vuosikatteen suhde poistoihin, % 65 44 104 2016 Vuosikatteen suhde poistoihin, % 81 87 126 2017 Vuosikatteen suhde poistoihin, % 92 90 163 2013 Toimintakate, euroa/as. -4 424 -5 321 -6 533 2014 Toimintakate, euroa/as. -4 591 -5 504 -6 819 2015 Toimintakate, euroa/as. -4 735 -5 586 -6 810 2016 Toimintakate, euroa/as. -4 746 -5 686 -6 738 2017 Toimintakate, euroa/as. -4 743 -5 822 -6 707 2013 Verotulot, euroa/as. 3 784 3 095 3 131 2014 Verotulot, euroa/as. 3 826 3 206 3 169 2015 Verotulot, euroa/as. 3 927 3 297 3 430 2016 Verotulot, euroa/as. 4 048 3 442 3 462 2017 Verotulot, euroa/as. 4 146 3 541 3 575 2013 Valtionosuudet, euroa/as 1 148 2 434 3 728 2014 Valtionosuudet, euroa/as 1 123 2 428 3 716 2015 Valtionosuudet, euroa/as 1 120 2 376 3 873 2016 Valtionosuudet, euroa/as 1 074 2 425 3 905 2017 Valtionosuudet, euroa/as 1 034 2 480 3 958 2013 Poistot, euroa/as. 412 214 548 2014 Poistot, euroa/as. 434 183 493 2015 Poistot, euroa/as. 443 189 490 2016 Poistot, euroa/as. 443 197 508 2017 Poistot, euroa/as. 444 204 515 1 491 1 447 1 340 2013 Lainakanta, euroa 63 700 000 3 269 591 2 760 714 2014 Lainakanta, euroa 72 352 000 5 645 199 1 300 000 2015 Lainakanta, euroa 82 956 600 8 620 808 900 000 2013 Alijäämä/ylijäämä, euroa/as. 2014 Alijäämä/ylijäämä, euroa/as. 2015 Alijäämä/ylijäämä, euroa/as. 2016 Alijäämä/ylijäämä, euroa/as. 2017 Alijäämä/ylijäämä, euroa/as. 436 107 -5 159 4 011 1 608 407 2016 Lainakanta, euroa 91 198 800 10 921 416 2 400 000 2017 Lainakanta, euroa 97 836 000 14 852 024 3 900 000 2013 Lainakanta, euroa/as. 2 099 481 1 146 2014 Lainakanta, euroa/as. 2 380 831 535 2015 Lainakanta, euroa/as. 2 711 1 269 385 2016 Lainakanta, euroa/as. 2 961 1 607 1 041 2017 Lainakanta, euroa/as. 3 156 2 186 1 715 131 275 094 29 796 823 10 623 670 4326 4385 4410 1 832 116 67 669 0 3907 1 348 2472 2013 Kunnan osuus takausvastuista 2014 Kunnan osuus takausvastuista 2015 Kunnan osuus takausvastuista 2016 Kunnan osuus takausvastuista 2017 Kunnan osuus takausvastuista 2013 Kunnan osuus takausvastuista, euroa/as. 2014 Kunnan osuus takausvastuista, euroa/as. 2015 Kunnan osuus takausvastuista, euroa/as. 2016 Kunnan osuus takausvastuista, euroa/as. 2017 Kunnan osuus takausvastuista, euroa/as. 2013 Pitkäaikaiset sitoumukset, euroa 2014 Pitkäaikaiset sitoumukset, euroa 2015 Pitkäaikaiset sitoumukset, euroa 2016 Pitkäaikaiset sitoumukset, euroa 2017 Pitkäaikaiset sitoumukset, euroa 2013 Konsernin lainakanta, euroa/as. 2014 Konsernin lainakanta, euroa/as. 2015 Konsernin lainakanta, euroa/as. 2016 Konsernin lainakanta, euroa/as. 2017 Konsernin lainakanta, euroa/as. 94 118 973 068 2 969 Liite 6. Kuntien taseet vuonna 2013. TASE 2013 VASTAAVAA Kangasala 2013 Pälkäne Kuhmoinen 2013 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Keskeneräiset, muut pitkävaik. menot **Aineettomat hyödykkeet yhteensä 53 680 1 790 864 375 539 2 220 082 14 295 206 831 0 221 126 12 588 0 0 12 588 16 730 700 558 774 62 652 743 36 869 756 3 007 201 268 687 4 214 579 124 302 440 3 358 220 0 13 723 336 9 580 387 502 988 0 1 375 492 28 540 424 2 504 259 0 7 145 735 2 616 409 156 309 3 364 1 943 819 14 369 895 30 403 952 109 212 338 506 30 851 669 6 060 646 606 347 9 710 6 676 703 1 824 946 358 748 11 150 2 194 843 157 374 191 35 438 253 16 577 326 31 727 2 053 751 229 999 2 315 478 0 551 466 0 551 466 424 416 728 0 417 152 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet **Vaihto-omaisuus yhteensä 112 126 112 126 0 0 0 0 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 484 014 0 0 1 044 589 0 0 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat **Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset **Sijoitukset yhteensä ***Pysyvät vastaavat yhteensä TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat ***Toimeksiantojen varat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainasaamiset 95 Muut saamiset *Pitkäaikaiset saamiset yhteensä Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset *Lyhytaikaiset saamiset yhteensä **Saamiset yhteensä 3 311 751 4 840 354 0 0 0 0 4 632 832 3 384 2 043 113 3 198 299 9 877 628 14 717 982 574 184 12 500 727 673 552 578 1 866 935 1 866 935 316 944 233 180 0 118 526 668 650 668 650 Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Muut arvopaperit **Rahoitusarvopaperit 250 000 20 518 169 20 768 169 0 0 0 0 0 2 550 129 **Rahat ja pankkisaamiset 15 362 526 3 999 955 566 516 ***Vaihtuvat vastaavat yhteensä 50 960 804 5 866 890 3 785 295 210 650 472 41 856 609 20 779 773 VASTAAVAA TASE VASTATTAVAA 2013 2013 2013 OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä **Oma pääoma yhteensä 54 484 724 12 240 684 38 815 479 6 421 631 15 061 195 0 9 166 147 666 526 12 684 598 0 3 634 117 -405 385 111 962 518 24 893 868 15 913 331 142 012 5 758 524 56 300 142 012 5 758 524 56 300 79 857 1 821 517 513 751 0 651 419 0 424 430 799 0 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero **Poistoero ja vapaaeht. varauks. yhteensä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääoma Muut toimeksiantojen pääomat 96 **Toimeksiantojen pääomat yhteensä 2 415 125 651 419 431 223 49 033 140 1 106 467 1 078 738 8 554 987 2 590 977 174 039 0 3 020 419 866 576 50 000 3 532 124 147 59 773 333 5 785 435 1 044 256 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat *Lyhytaikainen yhteensä 9 164 110 195 984 4 205 000 42 980 4 607 705 2 231 263 15 910 443 36 357 485 472 203 32 372 0 60 948 1 918 142 386 513 1 897 184 4 767 363 1 696 577 147 000 0 0 772 566 122 376 596 146 3 334 664 **Vieras pääoma yhteensä 96 130 817 10 552 797 4 378 920 210 650 472 41 856 609 20 779 773 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat *Pitkäaikainen yhteensä VASTATTAVAA 97 11. Allekirjoitukset Selvitys on annettu Kangasalan, Kuhmoisten ja Pälkäneen kunnille 26.3.2015. Pälkäneellä 26.3.2015 ____________________ ____________________ Aleksi Saukkoriipi Kuntarakenneselvityksen tekijä Eero Laesterä Kuntarakenneselvityksen ohjausryhmän puheenjohtaja 98
© Copyright 2024