Kotitilalta 2/2011
Kotitilalta 2/2011 HK-ketju kehittää vastuullisuutta lihantuotannossa s. 4–5 Nopea lastaus on tilan ja Sikojen hyvinvoinnin eläinten etu tunnusluvut s. 20–21 käyttöön s. 9 pääkirjoitus Tuottajat maailmanmarkkinoiden puristuksessa L ihamarkkinoilla on jatkunut erittäin haastava markkinatilanne vuoden takaisten työmarkkinaselkkausten ja Venäjän suomalaiselle sianlihalle loppukesästä asettaman vientikiellon vuoksi. Sikavarastot paisuivat näiden seurauksena ennätyskorkeiksi. Alkuvuodesta Saksaa riepotellut dioksiinikohu ei parantanut tilannetta. Markkinahinnat Euroopassa ja Aasiassa ovat painuneet alhaiselle tasolle ja luontainen kysyntä on vuodenajasta johtuen heikkoa. Venäjän viennin avautuminen helpottaa varastotilannetta kesää kohti mentäessä, mutta hintataso pysyy alhaisena. Suomessa tuotettu broileri ja nauta kulutetaan pääsääntöisesti kotimaassa, mutta sian kohdalla tilanne on toinen. Suomalaisten kulutustottumuksista johtuen tiettyjä ruhon osia viedään jatkuvasti. Vientitarvetta on lisännyt tuonnin kasvu. Sian osalta olemme hyvin riippuvaisia kansainvälisistä vientimarkkinoista, joita viime kuukausina ovat leimanneet poikkeukselliset luonnonkatastrofit eri puolilla maailmaa, Venäjän kauppapolitiikan muutokset ja sikojen ruokintakohu Saksassa. Euroopan haastavasta markkinatilanteesta kertoo yksityisen varastoinnin nopea tukiohjelma ja varastojen kasvu. Kesän ja alkusyksyn aikana nämä lihavarastot tulevat markkinoille tuoden vielä lisää painetta jo ennestään tarjontavoittoiseen tilanteeseen. Vastuullisuus – ei vain sanahelinää HK:ssa Tässä lehden numerossa käsittelemme HK:n vastuullisuusohjelmaa ja toimenpiteitä eri osa-alueilla, kärkenä ravitsemus, eläinten hyvinvointi ja ympäristöhankkeet. Antti Lauslahti on kirjoittanut mielenkiintoisen artikkelin lihantuotannon ilmastovaikutuksista. Kerromme myös eri eläinlajien vastuullisuusohjelmista ja niiden kehitystyöstä. Vastuullisuuden kulmakivenä on ihminen – yrittäjäperhe, ajatukset, asenteet ja oma jaksaminen. Tästä aiheesta Harri Jallin jutussa. Toivotan hyviä lukuhetkiä lehden parissa. Terveisin, Kari Tillanen 2 Kotitilalta 2/2011 SISÄLTÖ Pääkirjoitus 2 Markkinakatsaus 3 Vastuullinen toiminta vahvistaa kuluttajan luottamusta 4 Liha ei olekaan ilmastorosvo 6 Sikavan rooli korostuu hyvinvoinnissa 8 Vastuullista naudanlihantuotantoa 10 Vastuullisuus alkaa omista ajatuksista 13 Oikeat olosuhteet broilerille 16 Kilpailukykyä kalkkunantuotantoon 18 OVR-rehun laatua valvotaan monessa kohdin 19 Yhteistyö pitää kuljetusajat kohtuullisina 20 Rypsiöljyruokinta pitää minkä lupaa 22 Kesägrillissä tirisee HK Rypsiporsas® 24 Wegelius ja Uusitalo LSO Osuuskunnan hallitukseen 26 LSO:n juhlavuosi lähestyy 27 Kotitilalla tapahtuu 28 Ajankohtaista 29 Sirko-rokotusten käytössä voittavat kaikki 30 Snabbt och kort 31 Kannen kuva: Merja Ojala Julkaisija HK Agri, PL 50, 20 521 Turku, puh. 010 570 150, www.hkagri.fi Päätoimittaja Kari Tillanen Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh. 040 543 2390, [email protected] Taitto Päivi Liikamaa, puh. 044 518 9258, paivi.liikamaa@ phnet.fi Ulkoasu Focus Flow Oy Painopaikka Forssa Print, ISSN 1239-1603. Osoitteenmuutoksen voi tehdä www.hkagri.fi-sivujen palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla 25. MARKKINAKATSAUS Vaikea tilanne sianlihalla jatkuu Sianlihantuotanto kasvoi tammi–helmikuussa kahdeksan prosenttia ja kulutus kaksi prosenttia verrattuna vastaavaan aikaan 2010. Tammikuun teurasmääriä nostivat vuoden vaihteen yli siirtyneet teurastukset. Alkuvuonna sikateurastukset ovat sujuneet suunnitelmien mukaan. Hintatasoa painavat halvat tuontierät Vuoden vaihteessa alkanut poikkeuksellisen vaikea sianlihan markkinatilanne jatkuu toistaiseksi. Varsinkin vientimarkkinoilta saatava sianlihan hinta on alavireinen ja hintataso on epätyydyttävä. Kotimarkkinoilla vähittäiskaupan hintatasoa painavat Keski-Euroopasta tulevat halvat lihaerät. USDA:n maaliskuun alussa julkaiseman raportin mukaan maailman viljaraakaaineiden varastot ovat ennustettua korkeammalla. Raportissa myös korjattiin ylöspäin ennustetta tuotantoaloista. Tiedot käänsivät soijan ja viljan hinnat ainakin hetkellisesti laskuun. Lyhyellä aikavä- lillä hinnat mitä todennäköisimmin eivät merkittävästi alene, mutta korkeimmat hintahuiput lienevät ehkä ohi tällä erää. HK Rypsipossu® -tuotteiston lanseeraus kuluttajille helmikuussa sai erinomaisen vastaanoton. Sianlihan rasvahappokoostumuksen muutos syntyy ainoastaan rehustuksella, ja siksi tuotannon omavalvontaohjelman noudattaminen on välttämätön osa rypsipossutuotantoa. Lopputuotteen laatu on ollut tavoitteen mukainen ja siitä suuri kiitos kaikille HK Rypsiporsaan tuottajillemme. Ulf Jahnsson Vasikkamäärät kasvavat, kasvattamopaikkoja tarvitaan lisää Teurasnautojen kysyntä on ollut kevään aikana hyvä ja nautojen noudot on toteutettu nopeasti. Olemme nostaneet sonnin ja erityisesti kevyemmän sonnin hintaa, koska nuorten nautojen tarjonta on ollut huhtikuun loppupuolelta hiljaista. Nuoren naudan niukkaa tarjontaa on paikannut teuraslehmien tarjonnan kasvu. Uusia maitotiloja on tullut asiakkaiksi kevään aikana runsaasti, mikä on li- sännyt reilusti myös vasikoiden tarjontaa. Välitysmäärien kasvun myötä tarvitsemme uutta kasvatuskapasiteettia ketjuumme. HK Agri haluaa olla vahvasti mukana kehittämässä sopimustuottajien lihantuotantoa. Naudanlihan kysynnän odotetaan jatkuvan hyvänä tulevat kuukaudet. Nyt on ensiarvoisen tärkeää suunnitella eläinten myyntien ajoitus ja tarvittaessa aikaistaa eläimiä loppukevääseen ja alkukesään. Loppukesä ja syksy tulevat olemaan tarjonnan kannalta runsaampaa aikaa. Nyt on tärkeää suunnitella myyntien ajoitus. Sami-Jussi Talpila Broilerinlihan kysyntä on päässyt hyvälle kasvu-uralle. Taloudellisen tilanteen koheneminen pikkuhiljaa luo kuluttajille uskoa paremmasta. Broilerissa erityisesti fileen kulutus kasvaa alkuvuoden aikana lähes 10 prosentin vauhdilla viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Sen sijaan luullisten koipituotteiden menekki ei ole kehittynyt yhtä hyvin. Syksyn ja talven aikana rehukustannus on noussut merkittävästi, ja noin sadan euron tonnihinta on luonnut kovan kustannuspaineen tiloille. Nyt ilmassa alkaa Kuva: Suomen Broileryhdistys ry Broilerilla hyvät näkymät keväälle olla merkkejä tilanteen laukeamisesta ja eri rehuraaka-aineiden hinnanlaskusta kevään aikana. Huhtikuu tuo kevään suuren siipikarjanlihan kulutushuipun. Pääsiäisen ja vapun välillä on tänä vuonna ainoastaan neljä työpäivää. Huhtikuussa teurasmääriä nostetaan ja lauantaityötä apuna käyttäen turvataan toimitusten riittävyys kaupoille ja kuluttajan kassiin. Toukokuun alkuun ajoittuva äitienpäivä näkyy sekin tavaran toimituksissa. Jarmo Seikola Kotitilalta 2/2011 3 HK Ruokatalon vastuullisuusohjelma etenee: Vastuullinen toiminta vahvistaa kuluttajan luottamusta Vastuullisuus vaikuttaa ostovalintoihin jo kolmasosalla kuluttajista. Toisaalta monet kokevat, etteivät saa riittävästi tietoa elintarviketeollisuudesta ja maatiloilla tapahtuvasta alkutuotannosta. Veera Vestman Tutkimuspäällikkö, HKScan Oyj H K Ruokatalon vastuullisuus ohjelman tehtävänä on edistää parhaita käytäntöjä toimintaketjussa ja samalla kertoa lihantuotannon toimintatavoista kuluttajalle. HK Ruokatalo toimii vähintään lainsäädännön ja viranomaisvaatimusten mukaisesti, ja osallistuu lisäksi aktiivisesti alan yhteisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Vastuullisuusohjelmassaan HK Ruokatalo keskittyy toimialalleen olennaisimpiin vastuullisuuden osa-alueisiin. Niitä ovat tuoteturvallisuus, ravitsemus, ympäristöasiat, henkilöstön työhyvinvointi, tuotantoeläinten hyvinvointi, paikallisuus ja taloudellinen vastuu. Eri osa-alueiden käytäntöjä parannetaan toimenpideohjelmilla. HK:n vastuullisuuden painopistealueita vuonna 2010 olivat ravitsemus, ympäristö ja eläinten hyvinvointi. Aktiivista viestintää vastuullisuudesta HK Ruokatalo kertoo vastuullisuusasioistaan tiedotteissaan ja verkkosivuillaan. HK:n Tie sydämeen -sivuille avattiin kesällä 2010 vastuullisuusosio. Sivustolla kerrotaan HK:n panostuksista ravitse- 4 Kotitilalta 2/2011 musasioihin, vastuullisesta eläintuotannosta ja ympäristöystävällisistä teoista. Sivuilla voi mm. tutustua sikatilan elämään web-kameran kautta. Lisäksi Tie sydämeen -sivuilla on jo ennestään suosittu Voi hyvin -sivusto, joka käsittelee ravitsemus- ja terveysasioita. Kariniemen vuodesta 2009 jatkunutta vastuullisuusohjelmaa esitellään Kariniemen internet-sivuilla. Vastuullisuusohjelman koko ketjun kattavat neljä teemaa ovat kotitila, ympäristö, maku ja ravitsemus. Ravitsemus kehitystyön kärkenä Vaikka HK Ruokatalo on panostanut maukkaiden ja terveellisten tuotteiden kehittämiseen jo usean vuoden ajan, on parin viimeisen vuoden aikana ravitsemusasioihin kiinnitetty erityistä huomio- HK Rypsiporsas® on näkyvä osoitus koko toimintaketjun yhteisestä onnistuneesta kehitystyöstä. Jo 90:lle HK:n tuotteelle on myönnetty Sydänmerkki. Naudanlihan tuotannolle kriteerit määritellään vuoden 2011 aikana. Lähivuosina määritellään rajat myös lääkkeiden käytölle. Yhtiöt ovat myös osallistuneet eläinten hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävään EU-tason Welfare Quality -hankkeeseen, jossa määriteltiin sikojen hyvinvoinnin periaatteet ja mittarit. Ympäristöhankkeita meneillään Piirros: Kati Kelo ta. HK Ruokatalossa uskotaan, että lisäämällä tuotteiden terveellisyyttä yhtiö pystyy vaikuttamaan myös kansanterveyteen. Helmikuussa 2011 HK Ruokatalo toi markkinoille HK Rypsiporsas®-tuotteet, joiden rasvan laatu on tavallisia porsaanlihatuotteita parempi. Tämä on näkyvä osoitus koko toimintaketjun yhteisestä onnistuneesta kehitystyöstä. HK Ruokatalon muista ravitsemuspanostuksista kertovat Sydänmerkki-tuotteiden määrän tasainen kasvu, portaittainen suolan vähentäminen ja natriumglutamaatin poistaminen valtaosasta tuot- teita. Jo 90:lle HK:n tuotteelle on myönnetty Sydänmerkki. Suolan käyttö HK:n tuotteissa on vuoteen 2007 verrattuna vähentynyt noin 60 000 kilolla. Eläinten hyvinvointi paranee Terveet ja hyvinvoivat tuotantoeläimet ovat perusedellytys koko lihaketjun toiminnalle ja kannattavuudelle. Vuonna 2010 HK Ruokatalo ja HK Agri keskittyivät myös alkutuotannossa erityisesti HK Rypsiporsas® -konseptin kehittämiseen. Alan yhteinen kansallinen hanke vuonna 2010 oli vastuullisen tuotannon kriteerien määrittely sianlihan tuotannolle. Lihateollisuuteen liittyvistä ympäristönäkökohdista erityisesti lihantuotannon hiilidioksidipäästöt puhuttavat. Valtaosa tuotannon ympäristökuormituksesta syntyy eläinten kasvatuksessa, mutta kokonaisvaikutuksia ympäristölle täytyy edelleen tutkia tarkemmin. HK Ruokatalo osallistuu useisiin tutkimushankkeisiin, joissa selvitetään mm. tarkempaa mallia sianlihan ja broilerinlihan hiilijalanjäljen laskemiseksi. Viime vuonna päättynyt Futupack EKO -hanke tutki elintarvikepakkausten ympäristökuormitusta. Tulosten mukaan pakkauksen osuus koko tuotteen ympäristökuormituksesta on pieni. Moninkertaisesti suurempi ympäristöhaitta muodostuu ruoan heittämisestä jätteeksi. Foodspillhankkeessa onkin tutkittu tarkemmin ruokahävikin vähentämistä. HK Ruokatalon tuotantolaitoksissa ympäristötavoitteena on vähentää energian ja veden kulutusta suhteessa tuotannon määrään sekä vähentää jätteiden määrää sekä tehostaa lajittelua. HK Ruokatalon kaikilla tuotantolaitoksilla on sertifioidut tuoteturvallisuusstandardit ja ympäristönhallintajärjestelmä. Kaikille yhteistyökumppaneille toimintaketjussa on asetettu korkeat laatuvaatimukset. Vuonna 2011 HK Ruokatalo jatkaa pitkäjänteistä vastuullisuustoimintaa sekä omien prosessien että koko toimialan käytäntöjen parantamiseksi. Kotitilalta 2/2011 5 Liha ei olekaan ilmastorosvo Ympäristön huomioiminen on ollut tuttu juttu lihaketjussa jo pitkään. 1990-luvulla puututtiin rehevöitymiseen ja 2000-luvun lopulla alkoi keskustelu ilmastonmuutoksesta. Antti Lauslahti Toimitusjohtaja, Reilua.fi M onia hämmentää koko ilmastonmuutoskäsite ja sen liittäminen lihantuottajan arkeen. Miten muka pieni vasikka tai porsas voi olla merkittävä vaikuttaja ilmastonmuutoksessa? Onko liha niin suuri mörkö kasvihuonekaasujen muodostajana kuin annetaan ymmärtää? Tuotannon vaikutuksia ilmastoon mitataan hiilijalanjälkenä, sillä hiilidioksidipäästöjen on nähty aiheuttavan ilmaston lämpenemistä. Päästöt ilmaistaan usein hiilidioksidiekvivalenttina eli CO2e-päästöinä, jossa erilaiset hiilidioksidin kaltaiset päästöt on muutettu yhteismitallisiksi ja laskettu yhteen. Muitakin ympäristömittareita on, kuten rehevöityminen ja luonnon monimuotoisuus. Niitä ei tässä yhteydessä kuitenkaan käsitellä enempää. Tehokas tuotanto, pieni hiilijälki Suomen koko maataloudesta aiheutuu noin seitsemän prosenttia suomalaisen tuotannon hiilijalanjäljestä. Energiatuotannon osuus vastaavasti on yli 80 prosenttia. Maatalouden hiilijalanjälki on parissakymmenessä vuodessa laskenut yli viidenneksen mm. tehokkaampien tuotantotapojen myötä. Tehokas rehuntuotanto ja korkeatuottoiset eläimet auttavat pienentämään maidon ja lihan hiilijalanjälkeä. Tehokkaammat tuotantotavat ovat siis ilmastoystävällisimpiä. 6 Kotitilalta 2/2011 Pitää kuitenkin muistaa myös vastuullisuuden muut ulottuvuudet. Jos tehokkaasti hoidettu tuotanto samalla heikentää eläinten hyvinvointia, on luultavasti menty tehokkuudessa liian pitkälle. Siksi eri ulottuvuuksien suhdetta tulee pohtia kokonaisvaltaisesti. Liha on mainettaan parempi FAO:n raportissa on väitetty kotieläintuotannon aiheuttavan yli 18 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä ja Worldwatch-instituutti on laskenut kotieläin- Tehokkaammat tuotantotavat ovat ilmastoystävällisimpiä. ten olevan syypää yli puoleen koko ilmastonmuutoksesta. Mistä löytyy totuus, ja mihin lihansyöntiä voidaan verrata? Kun tuotannon ympäristövaikutusten sijasta tarkkaillaankin eri tuotteiden kulutusta, tulee huomioiduksi myös tuonti ja vienti. Suomen osalta huomioidaan tänne tuotavien tuotteiden hiilijalanjälki, ja vientituotteiden, esim. paperin hiilijalanjälki vaikuttaa siellä, missä ne käytetään. Eri tutkimuksissa suomalaisen kuluttajan keskimääräiseksi hiilijalanjäljeksi on laskettu noin 10 000–160 000 CO2e-kiloa. Sekä elintarvikkeiden että liikenteen osuus on noin viidennes. Kolmannes hiilijäljestä aiheutuu asumisesta. Lihan ja maidon lasketaan muodostavan puolet elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä. Näin kotieläintuotannon osuudeksi tulisi vajaa kymmenesosa suomalaisten koko ilmastokuormituksesta. Lihantuotannon osuus on viisi prosenttia eli noin 500 CO2e-kiloa. Päästöjen vähentämistyö jatkuu Kun lihansyönnin vähentämistä perustellaan ilmastovaikutuksilla, monilta unohtuu, että myös kasviksilla on hiilijalanjälki. MTT:n ConsEnv-tutkimuksessa laskettiin kasvisruoalla olevan noin kolmanneksen pienempi hiilijalanjälki kuin liharuoalla. Näin todellinen potentiaalinen säästö lihansyönnin vähentämisestä olisi vain noin kahden prosentin luokkaa kokonaispäästöistä. Päästöinä se vastaa yhtä lentoa Kööpenhaminaan tai uimahallissa käyntiä kerran viikossa. Tässä ei vielä huomioida liharuoan arvokasta proteiinisisältöä tai kotieläintuotannon vaikutusta maan huoltovarmuuteen, jotka puolestaan puoltavat hyvinkin kotimaisen lihan kulutusta. Näyttää siis siltä, että lihan kulutuksen merkitystä ilmastonmuutoksessa on liioiteltu. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että myös lihaketjun tulee edelleen tehdä parhaansa hiilijalanjäljen pienentämisessä. On myös hyvä ymmärtää, että alkutuotanto aiheuttaa lopputuotteen hiilijalanjäljestä yli 80 prosenttia. Usein kustannusten säästäminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen kulkevat käsi kädessä. Lihansyönti vastaa yhtä lentoa Kööpenhaminaan tai uimahallissa käyntiä kerran viikossa. Liha 25 % Muut 51 % Autoilu 21 % Maito 24 % Elintarvikkeet 18 % Muut, esim. palvelut 29 % Asuminen 32 % Suomalaisen kuluttajan hiilijalanjäljen jakautuminen Yksityisen kulutuksen hiilijalanjälki: 10 000 CO2e kg/kuluttaja Lähde: Envimat, 2009 Kotitilalta 2/2011 7 Sikavan rooli korostuu hyvinvoinnissa Sikaloiden terveysluokitusrekisteriä kehitetään vastaamaan muuttuviin tarpeisiin ja lisääntyviin vaatimuksiin. Sikavan kautta voi seurata hyvinvoinnin raja-arvoja, pitää sikalan lääkekirjanpitoa ja tehdä ketjuinformaation vaatimat ilmoitukset. Sanna Nikunen Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT S ikavassa on tehty viime aikoina suuria uudistuksia. Uusi terveydenhuoltokäyntilomake tuli käyttöön vuoden 2011 alussa, ja tämän vuoden aikana otetaan käyttöön uusi terveydenhuoltosuunnitelma. Vastuullisen tuotannon raja-arvot otetaan seurantaan vuoden 2011 alusta alkaen. Raja-arvoina käytetään eläinten kuolleisuutta tilalla, koko- ja osaruhohylkäyksiä teurastuloksista ja eläinten lääkityksiä. Ensimmäinen ajo tehdään heinä-elokuussa 2011. Kaikkien Sikavaan terveydenhuoltosopimuksia tekevien eläinlääkäreiden on käytävä maa- ja metsätalousministeriön, Eviran ja Sikavan yhteistyössä suunnittelema ja toteuttama koulutus kesäkuun 2011 loppuun mennessä. Myöhemmin on tarkoitus aloittaa eläinlääkäreiden toiminnan auditoiminen. Selvitys auditointien tekemisestä on parhaillaan menossa. dinoidaan Eläintautien Torjuntayhdistyksen ETT ry:n kautta. Sikavan jäseniä ovat HK Agri Oy, A-tuottajat Oy, Kivikylän Kotipalvaamo Oy, Mika Myllymaa Oy, Osuuskunta Pohjanmaan Liha, Paimion Teurastamo Oy, Pöntiön Lihatuote Oy, Saarioinen Oy ja Snellmanin Lihanjalostus Oy. Työntekijöitä on kaksi, terveysluokitusvastaava Tove Hagner ja terveydenhuoltoeläinlääkäri Sanna Nikunen. Tuottajat voivat seurata omien teuraidensa lihantarkastustietoja Sikavassa. Yritykset maksavat Sikavan Sikatilojen kansallinen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Sikava perustettiin vuonna 2003, kun haluttiin yhdistää eri teurastamoiden samantapaiset tilojen laatuluokitusjärjestelmät. Sikava ylläpitää internet-pohjaista sikatilojen rekisteriä (www.sikava.fi). Maaliskuussa 2011 rekisterissä oli 2 133 pitopaikkaa. Sikavan ylläpidosta vastaavat sen jäsenyritykset yhteisesti ja toimintaa koor- 8 Kotitilalta 2/2011 Sikavan teurastuloksia voi tarkastella haluamaltaan ajanjaksolta. Kirjaamalla lääkkeet Sikavaan tuottaja varmistuu siitä, että lääkekirjanpito on tehty oikein. näin tarvittaessa päättämään mahdollisista erityistoimenpiteistä. Pykälien mukainen lääkekirjanpito Kuva: Merja Ojala Tila liittyy Sikavaan tekemällä eläinlääkärin kanssa terveydenhuoltosopimuksen ja valtuuttamalla samalla haluamansa yhteistyökumppanit (teurastamo, neuvontajärjestö, eläinlääkäri) katselemaan tilan tietoja. Sikavaan liittyminen on tilalle ilmaista, kun Sikavan jäsenyritys saa tietojen katseluvaltuuden. Kaikki tiedot yhdessä paikassa Terveydenhuoltosopimuksella tuottaja sopii eläinlääkärin kanssa vähintään 4–6 kertaa vuodessa tapahtuvista tilakäynneistä. Käynneillä täytetään Sikavan terveydenhuoltokäyntikaavake ja päivitetään sen tiedot rekisteriin. Näin Sikavaan kertyy koko maan tiloista tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi mm. sikaketjun läpinäkyvyyden osoittamisessa. Yksittäisen tilan tietoja ei julkaista. Sikavaan kerääntyy tietoja lisäksi laboratoriotuloksista, joista osa tulee suoraan Evirasta. Sikavan kansallisen tason vaatima, kerran vuodessa päivitettävä terveydenhuoltosuunnitelma on luettavissa Sikavasta. Teurastamot lähettävät teurastulokset Sikavan rekisteriin, josta kukin tila voi seurata omien teuraidensa lihantarkastustietoja. Teurastuloksia voi tarkastella haluamaltaan ajanjaksolta ja niiden perusteella voi itse tehdä seurantaa tulosten kehittymisestä. Ne toimivat myös tärkeänä apuna terveydenhuoltosuunnitelman teossa. Viranomaisten vaatima teuraiden ketjuinformaatio on yksi osa Sikavan toimintaa. Tuottaja helpottaa ketjuinformaation toimittamista teurastamolle käyttämällä Sikavaa ja erityisesti merkitsemällä sinne tilalla käytetyt lääkkeet. Teurastamon tarkastuseläinlääkäri pystyy katsomaan tilan käyttämiä lääkkeitä ennen sikaerän saapumista teurastamolle ja Lääkkeiden kirjaaminen Sikavaan on tullut vuoden 2011 alusta pakolliseksi kansallisen tason sikaloille. Kirjaamalla lääkkeet Sikavaan tuottaja varmistuu siitä, että lääkekirjanpito on tehty viranomaisten vaatimalla tavalla ja se on oikein. Tiedot myös varmasti säilyvät tallessa vaaditut viisi vuotta. Aiemmat lääkekirjaukset voi siirtää Excelin taulukkolaskentaan, jolloin ohjelman avulla pystyy esimerkiksi etsimään tilalla eniten käytetyn hoitokoodin. Tämä auttaa kohdentamaan terveydenhuollon toimenpiteitä oikeaan suuntaan ja vähentämään lääkkeiden käyttötarvetta. Sikavan avulla lääkekirjanpitoja voi käyttää koko maan tasolla hyödyksi seurattaessa esimerkiksi lääkkeiden kulutusta tai sikojen sairastavuutta. Lisätietoja: Eläintautien Torjuntayhdistys ETT ry / Sikava, Terveysluokitusvastaava Tove Hagner, p. 040 591 0181, Terveydenhuoltoeläinlääkäri Sanna Nikunen, p. 0400 363 304 HK Agri seuraa sikojen hyvinvointia Eläinten hyvinvointia edistävä, lihateollisuuden yhdessä sopima toimintamalli otettiin käyttöön HK Agrissa vuoden 2011 alusta. Hyvinvointia kuvaaville tunnusluvuille on määritelty hälytysrajat, joita seurataan teurastiedoista. Tila voi seurata omia tunnuslukujaan Sikavasta. Jokaiselle tilalle lasketaan lihantarkastuksesta tai terveydenhuoltokäynnillä saatujen tietojen perusteella tunnusluvut koko- ja osaruhohylkäyksille sekä kuolleisuudelle. Tunnusluvut lasketaan ensimmäisen kerran ajanjaksolle 1.1.–30.6.2011. Minkä tahansa hälytysrajan ylittyessä tulee tilan ottaa yhteyttä HK Agriin, jonka neuvojat auttavat löytämään sopivat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi. Tunnusluvut on saatava raja-arvojen sisään vuoden kuluessa. Jos vuoden kuluttua jokin hälytysrajoista edelleen ylittyy, tila poistetaan Sikavan kansalliselta tasolta ja lihateollisuudella on mahdollisuus sanoa tuotantosopimus irti. Hälytysrajat Kokoruhohylkäykset Osaruhohylkäykset Kuolleisuus Lihasiat 1,1 % 7% 4% Emakot 7% - Käyttöön 2012 Kotitilalta 2/2011 9 Vastuullista naudanlihantuotantoa Kun Laatusonni-kehitysohjelman lähtölaukaus kajahti vuonna 2002, ei vastuullisuudesta vielä paljon puhuttu. Laatusonnille silloin asetetut kriteerit tukevat vastuullista tuotantoa hyvin. Tilojen ei tarvitse hävetä omaa tekemistään tälläkään saralla. Harri Jalli Tuotanoneuvoja I ” hmisillä on moraalinen velvollisuus huolehtia eläimistä hyvin, mutta eläinten hyvinvoinnilla ja tuotannon eettisyydellä on tuottajalle suuri taloudellinen merkitys. Vaikutus tuotantoon tulee sekä kuluttajien vaatimuksesta että hyvin tuottavan eläimen kautta”, kehitysohjelma viestitti tuottajille lähes vuosikymmen sitten. Monissa kohdin eläinsuojelulaki asettaa minimit, ja Laatusonni-kriteerit ovat joko samoja tai tiukempia. Kaikki lainsäädäntöä tiukemmat kriteerit tukevat eläinten hyvinvointia ja tulevat tuottajan eduksi parempana kasvuna ja terveempinä eläiminä. Vasikoilla hyvät olosuhteet Eläinsuojelulaki edellyttää alle kahden viikon ikäiselle vasikalle kiinteän makuualueen. Laatusonnitiloilta kiinteä makuualue vaaditaan kahden kuukauden ikään asti. Tämä kriteeri havaittiin heti erittäin keskeiseksi. Ternivasikkavälitys kasvoi kymmenen vuotta sitten voimakkaasti. Päätimme sil- 10 Kotitilalta 2/2011 loin, että välitämme ternivasikat vain tiloille, joilla makuualuevaatimus täyttyy. Olki on vasikoille paras kuivike. Turve ja lastu imevät hyvin nestettä, mutta olki antaa lämmön tunteen. Kaikilla eläimillä, myös juottovasikoilla, pitää olla puhdasta vettä vapaasti tarjolla. Nauta on laiska juomaan. Siksi vedenvirtaama juottolaitteessa on oltava riittävän suuri. Laitteita pitää myös olla riittävästi ja ne on pidettävä puhtaina. Veden laadun on oltava niin hyvä, että se kelpaa juotavaksi ihmisillekin. Sonneilla ja hiehoille suositellaan juomakuppeja, jotka ovat nippoja parempia. Lypsylehmillä juottoaltaat ovat yleistyneet. Sonnit tarvitsevat tilaa Hyvissä olosuhteissa ja käyttämällä riittävästi kuivikkeita naudat saadaan pysymään puhtaina. Laatusonnitiloilla erityisesti isoilla sonneilla on oltava enemmän karsinatilaa kuin lain asettaman minimin verran. Mitä enemmän karsinassa on tilaa eläintä kohden, sitä helpompaa on eläinten Laatusonni-kriteerit tulevat tuottajan eduksi parempana kasvuna ja terveempinä eläiminä. Kuva: Pasi Leino Rotukarja kasvatetaan vastuullisesti loppuun asti On kulunut reilut kaksi vuotta siitä, kun ensimmäisiä Rotukarjan sonneja leikattiin. Aina ensimmäisestä ruhosta lähtien kuluttajille on kerrottu eläimen kasvattaja sekä rotu. Nyt, kun eri käyttötarkoituksiin on leikattu ja jalostettu noin 10000 sonnia, alkaa markkinoilla herätä kiinnostus asiaan: mistä oikein on kysymys. Tammisen ajattelutapaa leimaa kokonaisvaltainen ympäristö- ja yhteiskun- tavastuu. Eettinen, eläinten hyvinvointiin panostava tuotanto vaatii, että myös tuottajiemme hyvinvointi huomioidaan. Rotukarjan tuotannossa naudoille taataan turvalliset olosuhteet, joissa ne saavat toteuttaa lajikäyttäytymistään ja kasvaa stressittömästi. Tammisen perusarvoihin kuuluvat myös avoimuus ja jäljitettävyys. Kotimaisella Joutsenlippu-tuotannolla voidaan toimia näiden arvojen mukaisesti. Sama koskee myös alkanutta Luomutuotantoamme. Eläinten kohtelu syntymästä teurastamoon kuuluu näihin arvoihin. Kun asiat ovat kunnossa tiloilla ja teollisuudessa, voimme nauttia juhla-ateriana hienoa Aitoa Rotusonnin Pihvilihaa. Harri Tamminen Kotitilalta 2/2011 11 Kuva: Merja Ojala tarkkailu, karsinan ja eläinten puhtaanapito ja kuivitus sekä ruokinta. Ahtaus heikentää eläinten kasvua, vähentää hedelmällisyyttä ja lisää sairastumisia ja loukkaantumisvaaraa. Arvoasteikossa alimpina olevien mahdollisuudet syödä, juoda, maata ja suojautua muiden lauman jäsenten hyökkäyksiltä heikkenevät. lopputuloksen saavuttamiseksi. Usein kalliiden ostorehujen määrää voidaan pienentää, kun omat rehut analysoidaan. Likainen nauta kärsii Ruokinta perustuu nurmirehuun Nauta on märehtijä. Se on saavuttanut kuninkaallisen asemansa kotieläimenä juuri kyvyllään tuottaa valkuaista pitkäketjuisista hiilihydraattimolekyyleistä, joita yksimahaiset eivät pysty hyödyntämään. Kun viljan hintavaihtelut ovat jyrkentyneet, tätä ominaisuutta on taas opittu arvostamaan. Jotta naudan pötsi toimii kunnolla, pitää siellä olla riittävästi karkearehua. Laatusonneilla ruokinnan karkearehun minimäärä on 40 prosenttia kuiva-aineesta. Rajalla ole suurtakaan merkitystä viljan hinta ollessa korkea, mutta halvan viljan aikaan houkutus väkirehuvaltaisempaan ruokintaan ja samalla ruokinnallisten häiriöiden riski kasvaa. Säilörehu on nautojen ruokinnan perusta. Suunnitelmallisella ruokinnalla käytettävissä olevista rehuista saadaan paras mahdollinen tulos. Säilörehuanalyysin jälkeen valitaan parhaat mahdolliset muut rehut parhaan taloudellisen Vasikoiden hyvinvointi on tänä vuonna erityishuomion kohteena. Usein kalliiden ostorehujen määrää voidaan pienentää, kun omat rehut analysoidaan. Taloudellisesti kannattavaan ja vastuulliseen tuotantoon kuuluu eläinten puhtaus. Hyvissä olosuhteissa ja käyttämällä riittävästi kuivikkeita naudat saadaan pysymään puhtaina. Viime talvi oli kuivituksen kannalta ongelmallinen, mikä näkyi lantaisten teuraseläinten määrissä. Pitkä ja ankara pakkasjakso jäädytti kylmäkasvattamoitten karsinat, lantakäytäviä ei päästy puhdistamaan eivätkä makuualueet tyhjentyneet. Niitä Laatusonnitiloja, joilla on ollut ongelmia lantaisuuden kanssa, on pyritty auttamaan. Likaiset naudat ovat riski elintarvikehygienialle. Ne hidastavat huomattavasti teurastuslinjaa ja lisäävät työtä. Vuodan kunto heikkenee, jos lanta on päässyt hauduttamaan ihoa. Näistä syistä teurastamot vähentävät lantaisen naudan tilityshinnasta 10 prosenttia. Vastuullisessa tuotannossa sairaat eläimet hoidetaan. Laatusonnitiloille vuosittaiset terveydenhuoltokäynnit sekä lääke- ja sairauskirjanpito tulivat pakollisiksi jo 2000-luvun puolivälissä. Monilla muilla tiloilla nämä tulivat tutuiksi vasta Nasevan ja ketjuinformaation vaatimusten tultua voimaan. Nasevan tilakäynti uudistuu Nasevassa aletaan testata uutta terveydenhuoltokäynnin lomaketta. Tilakäyntilomaketta ja siihen liittyvää arviointiohjetta on työstetty useamman kuukauden ajan. Testiryhmään on valittu kymmenkunta nautojen terveydenhuoltotyöhön paneutunutta eläinlääkäriä, joiden tehtävänä on tilakäynneillä arvioida lomakkeen ja ohjeistuksen käyttökelpoisuutta. Lomakeuudistuksen yhteydessä uudistetaan koko terveydenhuoltotyön sisältöä. Uusi Naseva-tilakäynti on huomatta- 12 Kotitilalta 2/2011 vasti nykyistä laajempi ja vaatii eläinlääkäriltä perehtymistä tilan asioihin mielellään jo etukäteen, ettei aika tilalla venyisi turhan pitkäksi. Tarttuvien tautien tilanne ja tautiriskien hallinta ovat tilakäynnillä edelleen mukana, mutta pääasiassa huomio kohdistuu eläimiin. Lomakkeelle kootaan muutamia tuotannon tunnuslukuja, joita voidaan pitää myös hyvinvoinnin mittareina. Tarkasteltavat tunnusluvut ovat pääasiassa Nasevasta. Kun testiryhmä on puhunut, saamme arvokasta tietoa syksyllä toteutettavaa eläinlääkärikoulutusta varten. Terveydenhuoltokäynnin uudistaminen edellyttää myös Nasevan tietokantaan suuria muutoksia. Tavoitteena on, että tallennus Nasevaan voidaan aloittaa vuoden 2012 keväällä. Paula Halkosaari Rekisterivastaava, ETT ry Kuvat: Harri Jalli Jaakko Suominen arvostelee sitä, että mittarit asetetaan eläinten sijasta tuotannon mukaan. Hänelle eläinten hyvinvointi on ykkösasia. Vastuullisuus alkaa omista ajatuksista ”Ai toimittaja tulikin jo. Tulin juuri palaverista ja hieho on poikimassa. Vastuullisuuteen kuuluu sekin, että tarkistetaan hiehon tilanne ensin ja juodaan kahvit vasta sitten.” Näin tervehti maidontuottaja Jaakko Suominen minua tilalle tullessani. Harri Jalli Tuotanoneuvoja Pirkko ja Jaakko Suomisen isännöimä Vennan tila sijaitsee Turun Tortinmäen kaupunginosassa, noin 30 kilometrin päässä Tuomiokirkolta. Viljelyn he aloittivat vuonna 1986, tuolloin tilalla oli 12 lehmää. Kymmenen vuoden kuluttua Suomiset rakensivat viidenkymmenen lehmän kylmäpihaton ja taas kymmenen vuoden kuluttua kahden robotin navetan. Pellot siirrettiin luomuun EU:hun liittymisen aikaan ja lehmät pari vuotta myöhemmin. Ensi kosketuksen luomuun Jaakko sai harjoittelutilaltaan. Ypäjäläinen Aaro Rajala on todellisia luomuviljelyn pioneereja Suomessa. Luomu ei kuitenkaan ole Pirkolle ja Jaakolle itsetarkoitus. Heidän ajatuksensa vastuullisesta tuotannosta vain sattuvat sopimaan hyvin luomutuotannon periaatteisiin. Eläimet aina ensin Vastuullisen tuotannon kulmakivenä on eläinten hyvinvointi. Automaattilypsyyn siirtyminen vapautti aikaa eläimille, ja eläimen ja hoitajan suhdetta alettiin määrätietoisesti kehittää. Samaan tähdättiin viime vuonna valmistuneessa vanhan kylmäpihaton remontissa. Rakennus eristettiin, nuorille hiehoille tehtiin makuuparret kuivikekarsinoitten tilalle ja lantakäytäville asennettiin raapat. Kun makuuparsien väliset lantakäytävät vielä tyhjennettiin pienkuormaajalla, robottinavettaan siirtyessään hiehot pelästyivät äänettömästi koko lantakäytävän leveydellä kulkevaa raappaa. Nyt ne tottuvat raappaan jo vasikkana, ja paljon nopeammin kuin vanhemmat eläimet. Kotitilalta 2/2011 13 Suomiset ovat asettaneet tavoitteekseen, että Honkajoen auto ja eläinlääkäri pysyvät pois tontilta. 14 Kotitilalta 2/2011 ”Uuteen ympäristöön ja laumaan siirtyminen on aina eläimelle stressaavaa. Nyt kun tähän ei enää liity lantaraappaan totuttelemista, hiehot sopeutuvat laumaan paljon helpommin”, Jaakko Suominen toteaa. Vasikat ovat pari ensimmäistä elinviikkoaan yksilökarsinoissa omalla ilmanvaihdolla ja lisälämmöllä varustetussa osastossaan robottinavetan yhteydessä. Kun ne alkavat pärjätä ryhmäkarsinassa, ne siirtyvät vanhan navetan lypsyasemasta tehtyyn juottamoon. Sonnivasikat lähtevät välitykseen. Lypsyaseman monttu on katettu ritilällä ja kuivitettu ensin turpeella ja sen päälle lastulla. Ja kuinka hyväkuntoisia vasikoita juottamosta kohtasinkaan. Vasikat ovat terhakoita, jänteviä ja lihaksikkaita. Pitkä laidunkausi kaikille Kesällä kaikki eläimet juottovasikoita lukuun ottamatta laiduntavat. Navetan ovet avataan toukokuussa ja suljetaan marraskuussa. Laitumille on rakennuttu yli kilometrin runkovesilinja. Lehmät laiduntavat kahdessa ryhmässä navetan lähellä, nuoremmilla on muutama ryhmä hieman kauempana. ”Laiduntaminen ei automaattilypsyn kannalta ole ongelma. Ainoa harmi on, että siementäjän tullessa siemennettävä eläin on aina laitumen peränurkassa”, Pirkko Suominen kuvaa. Vasikat pääsevät laitumelle heti kolmen kuukauden juoton loputtua. Ennen ne saivat lisäruuaksi säilörehua, mutta kasvutuloksiin ei oltu tyytyväisiä. Tilanne korjaantui, kun ruokintakehiin alettiin viedä pienkuormaajalla apetta. Hiehoille tehtiin kuivikekarsinoiden tilalle makuuparret. Juottamo on entisen lypsyaseman paikalla. Vasikkakuolleisuus on tilalla lähes tuntematon käsite. Vain hiehojen poikimisissa on menetetty vasikka silloin tällöin. Jaakko ja Pirkko Suominen ovat asettaneet tavoitteekseen, että Honkajoen auto ja eläinlääkäri pysyvät pois tontilta. Eläinlääkäriä ei montaa kertaa vuodessa tarvita. si harjoittelija. Urakoitsijoilla teetetään kylvö, lannanlevitys sekä säilörehun korjuu, niittoa lukuun ottamatta. Omaa työtä tarvitaan silti paljon. Jos lomien väli venyy, sen huomaa jaksamisessa. Kriittinen jakso koettiin viime kesän myrskyjen aikaan, kun ukkonen sekoitti navetan tietoliikenteen. Huoltomiehetkään eivät löytäneet vikaa, vaan vaihtoivat osia. Häiriöt jatkuivat ja sekoittivat hoitajien päivät ja yöt. Kolmeen viikkoon ei tilalla nukuttu lähes lainkaan. Vastuullisuus näkyy tilalla kaikissa valinnoissa. Käytössä on niin tuulisähkö kuin puulämpökin. Peltoviljelyssä fosforin porttitase on kova. Harvalla tilalla kaikki valinnat ovat näin harkittuja. Riittävästi ruokintapöytää Tilan rehuomavaraisuus on vuodesta riippuen 50–70 prosenttia. Korsirehua tuotetaan yli 150 hehtaarilla. Kolmannes pinta-alasta on seosviljalla ja aina suojaviljana. Vilja säilötään murskeena. Suuri osa viljasta ostetaan tutuilta luomutiloilta. Suomiset myös viljelyttävät luomurypsiä, joka puristetaan lähellä olevassa puristamossa ja puriste käytetään rehuna. Suomiset tuntevat kaikki rehuntoimittajansa, vain kivennäinen ostetaan teollisuudesta. Ruokintapaikkoja on lehmämäärää vastaava määrä. Kun seosrehua on aina pöydällä, saavat aremmatkin lehmät syödä kyllikseen. Väkirehukioskeja ei käytetä. Maidontuotanto vaihtelee säilörehun laadun mukaan. Viime vuoden kevätsato oli huippuluokkaa niin määrältään kuin laadultaankin. Toinen sato oli täysin päinvastainen molemmilta osin. ”Kun kakkossato otettiin lopputalvesta käyttöön, päivämaito laski kolme-neljä kiloa. Mutta eläimet ovat silti tyytyväisiä ja märehtivät hyvin”, Jaakko Suominen kertoo. Jos lomien väli venyy, sen huomaa jaksamisessa. Lomat auttavat jaksamaan Vastuullisuuteen kuuluu myös vastuu itsestään. Sen isäntä myöntää jäävän liian vähälle huomiolle. Tilalla on vakituisesti yksi työntekijä ja kesällä lisäk- Vastuullisen tuotannon kulmakivenä Vennan tilalla on eläinten hyvinvointi. Kotitilalta 2/2011 15 Kuva: Pasi Leino Oikeat olosuhteet broilerille Broileriuntuvikkojen hyvinvointi alkaa jo emoketjusta, koska vain terveistä, hyvinvoivista emoista saadaan terveitä jälkeläisiä. Broilereiden kasvatusoloista kertoo niiden jalkapohjien kunto. Kanalle kanan elämää Eija Kaukonen Terveydenhuoltoeläinlääkäri L innuilla tulee olla koko kasvatus- ja munituskauden ajan hyvät olosuhteet eli oikea lämpö ja ilmankosteus, hyvälaatuinen ilma (riittävästi happea, ei pölyä tai haitallisia kaasuja), hyväkuntoinen pehku, sopiva valaistus ja riittävä lepoaika. Mitä tasaisempi parvi on, sitä helpompi on järjestää kaikille sopivat olosuhteet. Nopeasti kasvava broileri tarvitsee paljon happea ja siksi ilmanvaihdolla on suuri merkitys hyvinvoinnille ja terveydelle. Kudosten hapenpuute aiheuttaa kroonista sydänvikaa, joka johtaa vesipöhöön. Olosuhteiden hallinnassa tekniikka ja automatiikka ovat avuksi, mutta ne eivät voita hoitajan ammattitaitoa ja ”lintusilmää”. Paukkuvat pakkaset, helteet tai suuret vuorokautiset lämpötilavaihtelut tuovat haastetta kanalan olosuhteiden säätelyyn. Hälyttimet ja varavoimajärjestelmät on pidettävä toimintakuntoisina jatkuvasti. Emojen ja myös poikasten terveyttä suojellaan nuorikkoaikana annettavilla rokotuksilla. Lisäksi munittamossa on huolehdittava munahygieniasta ja munien oikeanlaisesta varastoinnista. Sairaat pois parvesta Teurastamolla tapahtuva broilerien jalkapohja-arvostelu on hyvä kasvatusolosuhteiden mittari. Jalkapohjat paljastavat herkästi, millaisella pehkulla parvi on elänyt. Pehku pysyy hyvässä kunnossa, kun sen materiaali on hyvälaatuista, ilmanvaihdon, lämpötilan ja kosteuden säätely onnistuvat ja nippalinjojen säädöt tehdään oikein. 16 Kotitilalta 2/2011 tulee selvittää ja miettiä hoitotoimia ja ennaltaehkäisyä. Tämä on tärkeää tilan ja koko ketjun kannalta, ja sillä vaikutetaan myös elintarviketurvallisuuteen. Pehkun kunto kertoo osaltaan myös lintujen terveydestä sekä rehun ja veden laadusta. Jos teurastamolta ilmoitetaan heikentyneestä jalkapohjien kunnosta, tuottajan on etsittävä ongelman syy ja korjattava tilanne. Jalkapohjaarvostelu on hyvä kasvatusolosuhteiden mittari. Sairaat ja loukkaantuneet linnut on joko hoidettava tai lopetettava asiallisesti. Rääpäleet, jalkavikaiset, nokitut tai sairaat eivät pärjää suuressa parvessa, ja tällaiset yksilöt pitää karsia. Kohonneen poistuman, heikon kasvun, parven epätasaisuuden tai muninnan alenemisen syy Eläinten hyvinvointiin kuuluu myös mahdollisuus mielihyvään ja positiivisiin tuntemuksiin. Stressi, nokkiminen ja hermostuneisuus vähentävät positiivisia tuntemuksia. Mielihyvää broilerille voi tuoda kylpeminen, sukiminen, ympäristön tutkiminen ja kuopsuttelu. Teuraslastaus ja -kuljetus ovat tärkeä lenkki sekä broilereiden hyvinvoinnin että elintarvikehygienian kannalta. Parvi valmistellaan lastausta varten HK Agrin ohjeiden mukaan ja oikeista olosuhteista pitää huolehtia myös lastauksen aikana. Ongelmia saattavat aiheuttaa lintujen hermostuminen, helle ja pakkanen. Kuivike-, vesi- ja rehuhygienialla ja huolellisella tautisuojauksella ennaltaehkäistään sekä lintujen terveyttä uhkaavia tarttuvia tauteja että elintarvikehygienian kannalta merkittäviä taudinaiheuttajia. Kasvattamon perusteellinen puhdistus, pesu ja desinfiointi erätauolla takaa uusille untuvikoille terveellisen elämän alun. Myös rakennuksen ja laitteiden kunnosta on huolehdittava. Pitopaikkailmoitukset ennen vappua EU:n broileridirektiiviä ollaan sisällyttämässä Suomen eläinsuojelulakiin ja asetukseen. Tämänhetkisen tiedon mukaan laki astuu voimaan 1. 5. 2011. Broilerituottajien on rekisteröidyttävä ja tehtävä pitopaikkailmoitus huhtikuun loppuun mennessä kunnan maataloussihteerille. Rekisteröinnin yhteydessä on jätettävä lyhyt kuvaus toiminnasta sekä annettava tekniset tiedot kasvattamosta. HK Agrin tuotantoneuvojat ovat keränneet vaadittavat tiedot ja lähettäneet tuottajilleen rekisteröitymistä helpottavan hallipassin maalis–huhtikuun vaihteessa. Jos havaitsette hallinpassinne tiedoissa virheitä, ottakaa välittömästi yhteyttä HK Agrin siipikarjaneuvontaan. Tekniikka ja automatiikka ovat avuksi, mutta ne eivät voita hoitajan ammattitaitoa ja lintusilmää. Pehkun kuopsuttelu on broilerin lajinomaista käyttäytymistä, joka tuottaa sille mielihyvää. Kotitilalta 2/2011 17 Teksti ja kuva Sirpa Perkkiö Kalkkunantuottajien kilpailukykyyn tarvitaan parannusta, Anne ja Seppo Heikkilä sanovat. Uusia keinoja toivotaan löytyvän menossa olevan hankkeen avulla. Kilpailukykyä kalkkunantuotantoon Hanke kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantamiseksi on tuonut uutta tietoa koko ketjuun. Viime syksynä käynnistyi Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen -hanke. Kehittämispäällikkö Mira Jääskeläinen Satafood Kehittämisyhdistys ry:stä kertoo, että ensimmäiset hankkeessa tehdyt tutkimukset antavat paljon uutta tietoa kuluttajapäästä. Kalkkunalihaa suosivat kuluttajat ovat selvityksen mukaan valistuneita, vaativia ja ruuanlaitosta kiinnostuneita. He myös keskustelevat paljon lähipiirissään ruuasta. Kotimaiselle kalkkunanlihalle pitäisikin olla löydettävissä oma paikka markkinoista sen omilla vahvuuksilla. ”Seuraavaksi alamme suunnitella, kuinka kuluttajien odotukset viedään käytäntöön ja tilalle asti. Selvitämme lisäksi kustannuskilpailukykyä tilatasolla ja etsimme kehityskohteita tuottajien kilpailukyvyn parantamiseksi”, Jääskeläinen kertoo. Löydettyjä kehityskohteita käytetään myös suunnittelun apuna. Pika- 18 Kotitilalta 2/2011 puoliin kalkkunantuottajille lähtee kysely sitoutumisesta ja muutoshalukkuudesta. ”Tästä saadaan eväitä siihen, miten näitä esityksiä, suunnitelmia ja kehi- Heikkilän kasvatushalleissa myös tekniikka kameravalvontoineen on viimeisen päälle. tysmalleja pitäisi viedä tuottajakentässä eteenpäin. Lisäksi järjestämme koulutusta kasvatushallin ilmastoinnista ja ääriolosuhteiden hallinnasta.” Tuottajat tiukassa kannattavuusraossa Anne ja Seppo Heikkilä ovat kasvattaneet kalkkunoita Euran Mannilan ky- lässä vuodesta 1991, jolloin rakennettiin 3 000 linnun halli. Alku oli nousukiitoa. Kysynnän tyydyttämiseksi kasvatuspaikkaluku kolminkertaistui kahdella laajennuksella, jotka rakennettiin 1997 ja 2000. Sitten kulutus lähti laskuun. Tässä tilanteessa, vuonna 2004, HK ja Atria yhdistivät voimansa ja perustivat LänsiKalkkuna Oy:n hoitamaan ketjun alkutuotantoa sekä teurastusta ja leikkuuta. Yhteistyöllä saavutettiin noin kahden miljoonan euron vuotuiset säästöt. Tuotantopanosten, etenkin rehujen hintojen nousu on kuitenkin pitänyt tuottajien tilanteen vaikeana. Vaikeutta lisäävät pidentyneet tauot erien välissä. Tilipäiviä on Heikkilöiden mukaan keskimäärin vain kaksi vuodessa. Pariskunnan tilannetta on helpottanut se, että isännällä on päivätyö tilan ulkopuolella ja hallit lämpiävät omista metsistä saatavalla hakkeella. ”Hintahan silläkin on, mutta rahavirta tilalta ulos kuitenkin pienenee”, toteaa Seppo Heikkilä. Tuoteuutuuksilla hinta kohdalleen Kalkkunanlihan hyvyyteen Heikkilät uskovat ja korostavat, että niin heillä kuin yleensä suomalaistiloilla tuotanto on laadukasta. Rokotteita ei käytetä eikä juuri lääkityksiäkään, ja olosuhteisiin on panostettu. Heikkilän kasvatushalleissa myös tekniikka kameravalvontoineen on viimeisen päälle. Markkinoilta pitäisi vielä saada tuotteesta oikea hinta. Avainasia on Heikkilöiden mukaan tuotekehitys. ”Ruotsalaiset ovat onnistuneet kalkkunan tuotteistuksessa suomalaisia paremmin”, he arvioivat äskettäin Ruotsiin tehdyn opintomatkan antia. OVR-rehun laatua valvotaan monessa kohdin Rehujen laatua varmistavat omalta osaltaan niin valvova viranomainen, valmistava teollisuus kuin rehut tilalle toimittava yrityskin. Eeva Veräväinen Hankintatoimihenkilö R ehun hygieeninen laatu on turvallisen tuotannon peruskivi, mutta viranomainen tutkii rehuista muutakin kuin salmonellaa. Näytteistä saatetaan tutkia esim. kalajauhoa, tuhohyönteisiä tai lääkejäämiä. Lisäksi seurataan ravintoainepitoisuuksien toteutumista sekä pakkaus- ja tuoteselosteiden oikeellisuutta. Evira tarkastaa tehdaskäynneillä myös rehukuljetusautoja ja niiden asiapapereita. Laajamittaisia, koko tehtaan tarkastuksia Evira tekee vuoden tai kahden välein. Niissä tarkastetaan mm. rehutuotantotilat ja käydään läpi rehujen laadunvarmistustoiminnot mukaan lukien HACCP-ohjelma. Nimi HACCP tulee englanninkielisistä sanoista Hazard Analysis and Critical Control Points, vaarojen arviointi ja kriittiset hallintapisteet. teitä tutkitaan kerran viikossa, kertoo Asko Rantanen Altialta. ”OVR on huono kasvualusta salmonellalle, koska sen pH on alhainen ja lämpötila on 65–70 astetta.” Tehtaan päätuotteiden, etanolin ja tärkkelyksen, menekki vaikuttaa ohravalkuaisrehunkin laatuun. Laatuvaihtelu on kuitenkin Rantasen mukaan ollut pienempää kuin EU-asetuksen sallima vaihtelu. Tehtaan käyttöaste on nousemassa, ja Rantanen uskoo OVR:n laadun pysyvän nyt aiempaa tasaisempana. Lisäksi päätuotteiden uudet puskurivarastot tasaavat kysyntävaihtelun vaikutusta rehujen valmistusmäärään ja laatuun. OVR-tietonurkka Tähkä-OVR on Altian Koskenkorvan tehtaalla valmistettu sikojen nestemäinen täydennysrehu. Rehu on tehty ohrasta ja siinä on rehujakeita etanoliprosessista (ohravalkuaisrehu 50, Tähkä -TTR) ja ohratärkkelysprosessista (ohrakuiturehu). Ohran tärkkelysosa käytetään lähes kokonaan etanolin ja ohratärkkelyksen valmistukseen. Kuoriosa poltetaan, ja pääosa ohran kuitujakeesta kuivataan ohrarehuksi. OVR:ään jää pääosa ohran jyvän valkuaisesta, kivennäisiä ja hieman kuitujaetta. Säilöntäaineena käytetään kaliumsorbaattia ja muurahaishappoa. Rehuportaalista hyötytietoa Oleellinen osa OVR:n laadunvarmistusta ovat tehtaan huolto- ja pesuseisokit. Seuraava kahden päivän seisokki on heti toukokuun alussa. Pitempi, noin viikon pituinen vuosihuolto on lokakuussa. Tarkemmat ajat ilmoitetaan Altian Rehuportaalissa. HK Agri lähettää asiakkailleen seisokeista muistutuksen tekstiviestillä. Jos rehukuljettaja on kirjoittanut toimituserän mukana tulleeseen tuoteselosteeseen kuusinumeroisen Altian rahtikirjanumeron, voi Rehuportaalista kat- Tehdas valvoo laatua Kiitos rehuasiakkaille Altian oma laadunvalvonta on sekin monialaista ja tarkkaa. Rehua valmistettaessa sen kuiva-ainetta ja pH:ta tutkitaan pikamittauksilla kolme kertaa vuorokaudessa sekä OVR:stä että sen valmistukseen käytetyistä rehujakeista. Kun OVR-kuorma lastataan, määritetään rehun pH, kuiva-aine ja raakavalkuainen säiliökohtaisesti. Salmonellanäyt- Kuljetus-Mikola haluaa kiittää asiakkaitaan kuluneesta talvesta. Vaikka pakkanen koetteli ja putkia jouduttiin sulattelemaan niin tehtaalla, autoissa kuin tiloillakin, olivat pihat ja tiet hyvin auratut ja hiekoitetut. Siitä kiitos kaikille asiakkaille! soa sen avulla rehutoimitusten analyysitulokset (https://rehu.altia.fi. Käyttäjätunnus: kuorma; salasana: tieto). Autoilla tarkka pesuohjelma Harjavaltalainen Kuljetus-Mikola Ky on kuljettanut HK Agrin liemirehuja jo useita vuosia. Kuljetusyrittäjä Jarkko Mikola kertoo, että Eviran omavalvontaohjelmaa noudatetaan tarkasti. Ohjelmassa on säädetty auton huollot, pesemiset ja desinfioimiset. Yrityksellä on useita autoja, mutta rehuautoissa ei kuljeteta muuta kuin eläinten rehuja, eli OVR:ää, erilaisia heratuotteita ja rypsiöljyä. Aina kun rehulaji vaihtuu, auto pestään. Pesukertoja tuleekin viikossa useita. Autoilijan näkökulmasta rehun laatuun liittyy myös sen toimittaminen oikein. HK Rypsiporsas® -tuotannon alkaessa tiloille on ilmestynyt uusia säiliöitä rypsiöljyä varten. Mikola muistuttaa, että kaikki säiliöt ja putket kannattaa merkitä huolellisesti. Kotitilalta 2/2011 19 Eläinautojen reitit ja kaluston mitoitus suunnitellaan tarkoin. Eläinsuojeluasetus asettaa rajat kuljetusajoille. Kuva: HK Agri Yhteistyö pitää kuljetusajat kohtuullisina Herra tuntee tiemme ja ostomies oikopolut, lausahti satakuntalainen ostomies aikoinaan. Tänä päivänä voidaan sanoa, että tietokone tuntee tiemme, kuljettaja kärry- ja telauspaikat. Yhteistyötäkin tarvitaan, jotta eläinten kuljetusajat eivät turhaan veny suunnitellusta. K Lasse Paavola Logistiikkapäällikkö uljetusten suunnittelussa HK Agrin lähtökohtana on, että kuormien tulee olla kuljetettavissa eläinsuojeluasetuksen mukaisesti. Karttaohjelma mittaa suun- 20 Kotitilalta 2/2011 nitellun reitin ja sen ajamiseen tarvittavan ajan. Lisäksi kuormasuunnittelija arvioi lastauksessa kuluvan ajan. Näin saadaan koko kuorman kuljetusaika. Suunnitelman valmistuttua kuormasuunnittelija käy sen vielä läpi autoilijan kanssa, joka tuntee alueen tilat ja voi tarkentaa aikataulutusta ja ajojärjestystä. Pitkiä, yli 200 kilometrin kuljetuksia suunniteltaessa keskeisenä tavoitteena on pitää eläinten kuljetusajat alle eläinsuojeluasetuksen salliman enimmäiskeston. Lähempää ajettavien kuormien aikataulutusta ohjaa usein teurastamon vastaanottonavetan sopiva täyttöaste. Kustannustehokkuus ei siis ole eläinkuljetusten suunnittelussa ensimmäinen ohjaava tekijä, vaikka sen merkitystä ei pidä väheksyä. Kalusto mitoitetaan tarkoin Eläinsuojeluasetus ja teurastuksen työrytmit ohjaavat eläinautojen rakennetta ja sijoittelua. Alueelliset erityispiirteetkin on otettava huomioon: ajoneuvoyhdistelmä ei ole ketterin nautojen keräilyväline Saimaan saaristossa, ja VarsinaisSuomesta taas on vaikea ehtiä kuljettaa tarpeeksi sikoja teurastamolle yksikerroksisella nuppiautolla. Forssan laitokselle sikoja tarvitaan paljon aamupäivän aikana. Uusissa keräilyautoissa on peräosan lastausiltaa levennetty ja siirrytty kolmikerrosrakenteeseen, mikä lyhentää kokonaistyöaikaa sikaa kohti. Nautojen kuljetuksissa lähialueilta voidaan keräilykuormia ajaa saman päivän teurastuksiin kustannustehokkaasti nup- Nautojen kuormasuunnitelmissa jätetään tilaa kiirelehmille. piautolla. Kauempaa naudat pyritään ajamaan yhdistelmäautoilla. Kuljetusaikojen hallitsemiseksi isompia sonniparttioita voidaan joutua jakamaan, jotta keräilypaikkojen määrää voidaan rajoittaa koko kuormassa. Keruuta voi nopeuttaa toisella keräilyautolla, joka lastaa yhdistelmän perävaunun. Tekstiviesti ilmoittaa noutoajan Sikojen alustava noutoajankohta kirjataan Sinetti-järjestelmään perjantai-iltaisin. Nautojen kohdalla valtaosaan kuormista jätetään tilaa kiireisille lehmille. Siksi kuormat valmistuvat pääosin vasta noutoa edeltävänä päivänä. Sekä sika- että nautakuormissa tarkennettu noutoilmoitus kellonaikoineen lähetetään tiloille tekstiviestillä viimeistään noutoa edeltävänä päivänä. Jos ilmoitetusta ajasta joudutaan poikkeamaan, asiasta neuvotellaan aina tuottajan kanssa puhelimitse. Nopeutettua noutoa ei koskaan ilmoiteta pelkästään Sinetti- tai tekstiviesti-ilmoituksella. tymisiä tapahtuu vain harvoin, mutta jos lastausolosuhteet ovat puutteelliset, ihmisten ja eläinten vaara loukkaantua lisääntyy. Lastausajan venymisestä kärsivät myös kuormassa olevat eläimet. Täysi nuppiauton karjakuorma kuumentaa kuormatilaa kesällä yli 10 kW:n lämmitysteholla. Vuosittain on aina muutamia hankalan kelin päiviä. Kuljettajat pyrkivät ennakoimaan tilanteet, ja heidän harras toiveensa on, että pihatiet ja pihapiirit on aurattu ja hiekoitettu ennen auton tuloa lastauspaikalle. Valmistelut tilalla noutoilmoituksen jälkeen • Varmista ilmoituksen mukaisen eläinmäärän merkinnät, erottele eläimet noutoa varten ja paastota tarvittaessa. • Kerää ja täydennä noudon yhteydessä tarvittavat asiakirjat. • Valmistele eläimille turvallinen reitti autoon ja kuljetusautolle turvallinen reitti lastauspaikalle ja sieltä yleiselle tielle ”Kuka vastaa, kysyy Harjakainen” Ilmoitetusta merkittävästi poikkeavat sika- tai nautamäärät aiheuttavat suurimman osan logistisista ongelmista. Jos eläimiä on tulossa paljon alle ilmoitetun, määrä joudutaan korjaamaan pikanoudoilla toisilta tiloilta. Tästä aiheutuvia virhekustannuksia on selvitetty laskelmin. Niiden mukaan kuljetuskulut nousevat noin 5 sentistä 6 senttiin per teuraskilo, jos 200 kilometrin etäisyydeltä noudettaessa sikoja on ilmoitetun 180:n sijasta vain 130. Naudalla vastaavasti noutomäärän putoaminen kahdella ilmoitetusta 16:sta nostaa kuljetuskuluja 10:stä 11 senttiin kilolta. HK Agrilla eläinten kuljetusajat pysyvät lähes sataprosenttisesti suunnitellussa. Poikkeamat syntyvät lähinnä teknisistä murheista tai eläinilmoitusten epätarkkuudesta. HK Agrin toimintaa kehitetään jatkuvasti tuotantolaitosten ja kuljetusautojen tekniikan osalta. Sopimustuottajilta toivomme tarkkuutta eläinten ilmoittamiseen ja paneutumista lastausolosuhteiden kehittämiseen. Harjakaisen kysymykseen vastaus kuuluu: virhekustannukset menevät ”virman piikkiin”. Tässä yhteydessä se tarkoittaa koko sika- tai nautaketjua ja heijastuu aikanaan tilityskykyyn. Kuva: Pasi Leino Jokin voi mennä vikaan Hyvästäkin suunnittelusta huolimatta matkaan voi tulla mutkia. Tekniset murheet tuotantolaitoksella tai kuljetuksessa aiheuttavat aika ajoin huolia, mistä koituu vaivaa myös tuottajille. Joskus lastaus venyy suunnitellusta. Eläinten käyttäytymisen vuoksi myöhäs- Virhekustannuksilta vältytään, kun tilalta lähtevä eläinmäärä vastaa ilmoitettua. Kotitilalta 2/2011 21 Rypsiöljyruokinta pitää minkä lupaa Kun Timo Norri vaihtoi työn maansiirtoyrityksessä maanviljelijäksi vuonna 2009, entinen työnantaja muistutti painokkaasti: ”Muista, maataloustyö on yrittäjyyttä!” Tämä motto ohjaa Timo ja Teresa Norrin työtä edelleen joka päivä. Ulla Ketola Tuotantoneuvoja 22 Kotitilalta 2/2011 N yt Timo Norri hoitaa lihasikoja kokopäiväisesti kotitilallaan Forssassa. 620-paikkainen lihasikala on vuodelta 2002. Sen jatkoksi tehtiin vuonna 2009 kaksi uutta osastoa sekä jatkokasvatusosasto. Nyt sikalassa on 1100 kasvatuspaikkaa. Viime vuoden lopulla Timo ja Teresa tekivät kenttäedustaja Tauno Pramin kanssa HK Rypsiporsas® -sopimuk- Kuvat: Ulla Ketola sen. Prami sai heidät vakuuttuneeksi, että HK Rypsiporsas® vastaa kuluttajan tarpeisiin ja sitä kannattaa lähteä tuottamaan. ”Ei saa jäädä polkemaan paikalleen. Yrittäjyyteen kuuluu ottaa uudet haasteet vastaan”, toteaa Timo. Rehureseptit uusiksi ”Alkuun meitä askarrutti, miten viljaan ja tiivisteeseen perustuva ruokinta saadaan toimimaan rypsiöljyn kanssa. Lisäksi olimme jo päättäneet, että kevään aikana alamme käyttää OVR-lientä, koska oma ohra ei riitä.” Norrilla sikojen ruokinta on aina perustunut rehuoptimointiin, jonka Agrimarketin rehuedustaja Ari Räikkä on Timo Norri ottaa omavalvontaohjelman mukaisesti näytteet rehusta. tehnyt. Nyt Räikkä laati uuteen tuotantotapaan sopivan reseptin, jossa käytetään ohraa, vehnää, rypsiöljyä sekä rypsiöljyruokintaan suunniteltua tiivistettä. Tilalle piti hankkia öljysäiliö, johon mahtuisi noin kuukauden tarve kerralla. Kilpailutuksen jälkeen Norrit päättivät ostaa kaksi 2 000 litran öljysäiliötä, Jokaisen osaston rehunkulutuksesta ja kustannuksesta saadaan tarkka tieto. koska isompi ei olisi mahtunut rehustamon ovesta sisään. Öljytankit toimitettiin avaimet käteen -periaatteella, joten niiden käyttöönotto oli helppoa. Helmikuussa uusi rehuseos otettiin käyttöön ensimmäisessä osastossa. Ruokintasuunnitelma, rehuarvot sekä hintatiedot tallennettiin ruokintalaitteen tietokoneelle. Osaston rehunkulutustiedot nollataan aina erän jälkeen, jotta jokaisen osaston rehunkulutuksesta ja kustannuksesta saadaan tarkka tieto. salaatuista pitkän rehulinjan alussa ja lopussa. Ongelman syyksi selvisi tankissa oleva suuri jäännösrehun määrä, jossa ei ollut mukana rypsiöljyä. Kasvatuksen alkuvaiheessa ruokintakerran rehumäärät ovat pieniä, joten tankissa olevan jäännösrehun vaikutus on suuri seuraavaksi tehtävään rehuannokseen. Ongelma saatiin korjattua lisäämällä myös tähän rehuseokseen rypsiöljyä. Muutosten jälkeen Timo otti uudet näytteet ja nyt ruokinta on kunnossa. Uutta mielenkiintoa työhön ”Yhden ison mokan tein”, kertoo Timo. ”Kirjasin alussa rypsiöljyn tiedon litroina, kun se olisi pitänyt kirjata kiloina. Ristiriita huomattiin, kun silmämääräisesti öljyn kulutus ei täsmännyt tietokoneen näyttämään kulutukseen.” Norrit merkitsevät rypsiöljyn pinnan viivalla öljysäiliön kylkeen. Läpinäkyvästä säiliöstä päivittäistä kulutusta on helppo seurata. ”On erittäin hyvä, että tutkitaan, mitä porsaat todella saavat eikä luulla, mitä ne mahdollisesti saavat”, Timo ja Teresa toteavat. He seuraavat kiinnostuneina, miten uusi rehustus vaikuttaa eläinten kasvuun ja hyvinvointiin. ”HK Rypsiporsas® -tuotanto on tuonut uutta mielenkiintoa siankasvatukseen.” Rasvan laatua valvotaan linjalla Rypsiporsaiden rasvan laatua seurataan jatkuvasti. Käytettäviä rehuja valvotaan tiloilla, mutta sen lisäksi jokaisen tilan possuista otetaan teurastamossa lihanäytteet rasvahappoanalyysejä varten. Näin pystytään varmistamaan rypsiruokinnan onnistuminen. Näytteet otetaan omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Lisäksi valvontaa suoritetaan pistokoeluontoisesti. Näytteet lähetetään HK Ruokatalon Vantaan keskuslaboratorioon analysoitaviksi. Laboratoriossa näyte ensin jauhetaan. Lihamassasta uutetaan uuttolaitteella rasva erilaisia liuottimia käyttäen. Rasvasta tehdään rasvahappoanalyysi, jossa eri rasvahappojen osuudet määritetään kaasukromatografisesti. Rasvahappoanalyysien tuloksen on täytettävä Rypsiporsas®-lupaus, jonka mukaan kovaa rasvaa on alle kolmasosa rasvasta. Näytteet ja nopea korjausliike Viikon kuluttua aloituksesta saapui kenttäedustaja Tauno Prami katsomaan, miten Rypsiporsas® -tuotanto oli alkanut. Käynnin yhteydessä varmistettiin, että ruokintalaitteen arvot vastaavat optimoinnin arvoja. Koska kaikki näytti olevan kunnossa, Prami otti rehunäytteet. Näytteet otettiin pisimmän, noin 150 metriä pitkän ruokintalinjan alusta ja lopusta ja lähetettiin tutkittavaksi Viljavuuspalveluun. Prami otti yhteyttä heti tulokset saatuaan: tavoitearvot eivät täyttyneet. Seos oli kuitenkin ta- Rypsiöljyn kulutusta on helppo seurata silmämääräisesti. Tarkat lukemat antaa tietokone. Kotitilalta 2/2011 23 Rypsiporsas® • on syönyt rypsiöljyä sisältävää rehua • on lihaa, joka on maukkaampaa ja mureampaa • vaikuttaa edullisesti sydänterveyteen • on oiva raaka-aine terveellisempien tuotteiden valmistuksessa. Kesägrillissä tirisee HK Rypsiporsas ® Kohta ovat taas grillit Makkaravalikoimassa jännittäviä uutuuksia kuumana ja koko Suomi HK Camping Grillimakkara HK Camping grilli- Valkosipuli raakamakkara (300 g) ja tulisempi makkaran, makkarapihvin ja nakin valmistuk- HK Kabanossi Chorizo raakamakkara (300 g). paistaa makkaraa. Ensi HK Kabanossi Kebab (400 g) on A-luokan kesessa käytetään toukokuusta lähtien Rypsiporkesänä se voisi olla vaikka sasta. Tuotteet sisältävät edelleen myös nau- bab-maustettu grillimakkara. Sopivan mausChorizo-raakamakkaraa. danlihaa. Suosikkimakkaran maku säilyy enti- teisessa makkarassa tomaattikastike on mukana kastikehelminä. sellään, mutta Rypsiporsas®-raaka-aine tekee Vai kokeilisiko suussa siitä terveellisemmän. Hieman karkearakenteisempi ja erittäin lisulavaa Pekonipihviä tai HK Kabanossi raakamakkaroiden lihapitoihaisa HK Kabanossi Karski Juusto & jalapeno liekkimarinoituja luullisia suus on 85 % ja ainesosina Rypsiporsaan liha, (300 g) sisältää täyteläistä cheddarjuustoa, jovesi, suola ja mausteet – ei lisäaineita! Tarjolla ka pehmentää jalapenon voimakasta makua. Ribs-grillikylkiä? Nyt nämä on kolme herkullista makua: HK Kabanossi Pe- Pakkauksessa on kuusi hieman pienempää rinteinen raakamakkara (300 g), HK Kabanossi makkaraa. ja paljon muita tuotteita Rypsiporsaasta! 24 Kotitilalta 2/2011 Pekoni ja BBQ ovat kesän hittimakuja Vaivatonta ja herkullista Kariniemeltä Broilerin koipireisi on monen herkuttelijan suosikki, mutta tunnetusti hankala valmistaa grillissä niin, ettei se jää sisältä raa´aksi ja pala päältä mustaksi. Enää tämä ei ole ongelma! Kariniemen Kananpojan Grillivalmis koipireisi & BBQ- grillauskastike (4 kpl, n. 1,3 kg) on esikypsennetty broilerituote, joka vaatii vain lyhyen ruskistuksen. Mukana pakkauksessa on täyteläisen makuinen lihan päälle siveltävä Barbequegrillauskastike. Sama aito Barbeque-maku on saatavana myös Grillileikkeessä. Kariniemen Kananpojan Grillileike & BBQ- grillauskastike (n. 1,4 kg) on broilerin paistileikkeitä kevyessä marinadissa. Reilun kokoisessa pakkauksessa on noin 10– 14 leikettä. Amerikkalaisten suosikkiherkkua, luullista grillikylkeä eli Ribsiä saa nyt kotimaisesta Rypsiporsaasta! Tulisesti maustetusta HK Rypsiporsas® Ribs, liekkimarinoitu noin 1,2 kg laatikosta riittää isommallekin grilliseurueelle. HK Rypsiporsas® Pekonipihvi (300 g) on maustettu laadukas täyslihapihvi jauhelihasta, johon on lisätty makua antamaan pekonin paloja (13 %). Neljä 75 gramman pihviä pysyy paikoillaan käytännöllisessä lokerorasiassa. Amerikan Pekonin paksumpi serkku HK Rypsiporsas® Grillipekoni (n. 600 g vakuumipakkaus) on pintamaustettuja luuttomia kylkiviipaleita, jotka paistuvat grillissä rapeiksi ja meheviksi. Grillaajan varma valinta on HK fileepihvi. Ohuet, nopeasti kypsyvät ulkofileepihvit on pakattu kätevään kolmen kappaleen rasiaan. Kolme suosikkimakua: HK Rypsi- porsas® Fileepihvi, BBQ (360 g) tummassa, savuisassa Barbeque-marinadissa, perinteisen pehmeän makuinen HK Rypsiporsas® Fileepihvi, kermapippuri (360 g) ja HK Ryp- siporsas® Fileepihvi, maustamaton (360 g). Maustamatonta fileepihviä on saatavana myös 1,2 kilon suurpakkauksessa. Kasslerpihvit ja grillivihannekset 1 pkt HK Rypsiporsas® Kasslerpihvi, liekkimarinoitu tai maustamaton juureksia ja vihanneksia ruokailijoiden lukumäärän mukaan Jos käytät marinoituja pihvejä, pyyhi ylimääräinen marinadi pihvien pinnalta. Paista tai grillaa pihvejä n. 15 minuuttia välillä käännellen. Maustamattomat kasslerpihvit maustetaan kypsänä suolalla ja mustapippurilla, tai voit sivellä niitä grillauskastikkeella kypsennyksen aikana. Herkkusienet, halkaistut sipulit sekä esikeitetyt porkkanat ja perunat kypsyvät grillissä samaan aikaan pihvien kanssa. Sivele myös niitä paiston aikana grillauskastikkeella. Tarjoile grillipihvien ja -vihannesten lisäkkeenä tuoretta salaattia sekä tsatsikia tai maustettua tuorejuustoa. Rypsiporsaan hyvät ominaisuudet korostuvat kasslerissa – pehmeä rasva sulaa grillattaessa ja mehevöittää tuotteen. HK Rypsiporsas® Kasslerpihvi, maustamaton (480 g, 4 kpl rasiassa) heille, jotka haluavat itse maustaa pihvinsä, ja HK Rypsiporsas® Kasslerpihvi, liekkimarinoitu (n. 1,2 kg) voimakkaampien makujen ystäville. Kotitilalta 2/2011 25 LSO Osuuskunta Wegelius ja Uusitalo osuuskunnan hallitukseen L SO Osuuskunnan hallintoneuvosto valitsi kokouksissaan sianlihantuottaja Rita Wegeliuksen ja broilerinlihantuottaja Ilkka Uusitalon LSO Osuuskunnan hallituksen uusiksi jäseniksi. Rita Wegelius valittiin erovuorossa olleen hallituksen pitkäaikainen jäsenen Markku Aallon tilalle ja Ilkka Uusitalo valittiin Niels Borupin tilalle hänen tultuaan valituksi HKScan Oyj:n hallitukseen. Hallituksen muina jäseninä jatkavat Tiina Varho-Lankinen (vuodesta 2001, puheenjohtajana vuodesta 2008), Matti Murto (vuodesta 2006, varapuheenjohtajana vuodesta 2008) ja Jussi Savijoki (vuodesta 2003). Uusien henkilövalintojen osalta toteutui osuuskunnan hallinnossaan tekemä linjaus, jossa HKScanin ja LSO Osuuskunnan hallituksissa halutaan jatkossa eriyttää henkilöedustajat. Tämä linjaus on pörssiyhtiöitä säätelevän hyvän hallintotavan ohjeistuksen hengen mukainen. Tiina Varho-Lankinen hallituksen puheenjohtaja Miten vastuullisuus näkyy tilasi arjessa? Rita Wegelius (synt. 1960) Hallituksen jäsen 1.1.2011– Agronomi, sianlihantuottaja Hattulasta Raisio Oyj:n hallintoneuvoston jäsen, Suomen Naudanjalostussäätiön hallituksen jäsen. hallinnon kokoukset • Edustajisto 28.4., Loimaa • Hallitus 5.5., Vantaa • Hallintoneuvosto 30.6–1.7., Rose Poultry, Tanska • Hallitus 9.8., Vantaa • Hallitus 12.9., Vantaa • Hallitus 18.10., Vantaa LSO Osuuskunta www.lso-osuuskunta.fi PL 50, 20521 Turku, puh. 010 570 4000 S-posti: [email protected] 26 Kotitilalta 2/2011 Ilkka Uusitalo (syn. 1968) Hallituksen jäsen 21.3.2011– Maatalousyrittäjä, broilerinlihantuottaja Salosta OP Kantrisalon hallituksen puheenjohtaja, Osuuskunta Metsäliiton edustajiston jäsen, MTK:n siipikarjanlihajaoston jäsen, Salon kaupunginvaltuutettu sekä rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen, Salon Veden johtokunnan varapuheenjohtaja. Rita: Tilan jokapäiväisissä arjen valinnoissa otamme ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin huomioon. Pyrimme toimimaan vastuullisesti meille suotujen taloudellisten resurssien puitteissa. Olemme myös halunneet kantaa vastuuta siitä kulttuuriperinnöstä, vanhoista rakennuksista ja maisemasta, joka meitä ympäröi. Maatalouden jonkinlaisena ”äänitorvena” oleminen on myös osa laajempaa vastuullisuutta. Kertomalla esimerkiksi sikataloudesta kuluttajille toivon herättäväni ymmärrystä kotimaisen tuotannon tärkeydestä. Ilkka: Broilereiden kasvatuksessa eläinten hyvinvoinnilla on tärkeä merkitys, joka tulee yhä korostumaan. HK:n broilerintuotannossa noudatetaan neliosaista Kariniemen kotitilalla -vastuullisuusohjelmaa, joka sisältää kotitilan, ympäristön, maun ja ravitsemuksen. Tilani hakkeella toimiva lämpökeskus lämmittää kanalat ja kuivaa viljasadon. Vuotuinen polttoöljyn ostotarve on laskenut 200 000 litrasta 20 000 litraan. Peltoviljelyssä olen sitoutunut noudattamaan ympäristötuen ehtoja. Ostolannoitteena käytetään ainoastaan salpietaria, sillä kaikki fosfori saadaan broilereiden lannasta. Lisäksi kaikki kanojen syömä vilja tuotetaan itse. Omaa viljaa on noin kolmannes koko rehustuksesta. Vastuullisuutta on myös se, että pellot ja metsät pidetään hyvässä kasvu- ja tuotantokunnossa, ja että rakennuksista pidetään hyvää huolta rakennusperinteitä kunnioittaen. Muistelukset talteen – LSO:n juhlavuosi lähestyy Tammikuussa 2013 tulee kuluneeksi 100 vuotta LSO Osuuskunnan perustamisesta. Vuonna 1913 aloittanut, silloinen Lounais-Suomen Osuusteurastamo on kasvanut maakunnallisesta teurastamosta Euroopan viidenneksi suurimman lihayrityksen, HKScan-konsernin, pääomistajaksi ja merkittäväksi alan vaikuttajaksi. Merkkivuoden juhlistamiseksi osuuskunnan hallitus on päättänyt teettää 100-vuotishistorian osuuskunnan ja sen teollisuuden vaiheista. Projekti käynnistyy tänä keväänä arkistotutkimuksilla ja haastatteluilla ja etenee sitten kirjoittamisvaiheeseen. Se alkaa aikataulun mukaan ensi lokakuussa ja valmistuu vuoden 2012 elokuussa. Sitten ovat vuorossa kirjapainotyöt: taitto ja painatus. Historian kirjoittajiksi on valittu historiantutkijat Laura Puro ja Veijo Åberg, joilla on runsaasti aiempaa kokemusta vastaavanlaisista hankkeista. Tarkoituksena on saada kattava ja tieteellisesti pätevä esitys, joka samalla on helposti lähestyttävissä myös niiden, jotka eivät ole erityisesti perehtyneet historiaan. Muistelukset talteen Elämän makua teokseen voisivat tuoda nyt erilaiset muistelukset, jotka liittyvät LSO:hon ja sen teollisuuteen, tuottajiin ja henkilökuntaan vuosien varrelta niin hyvässä kuin huonossa. Samaten kaskut ja anekdootit voivat antaa tutkijoille mukavasti aineistoa elävöittämään muuta kerrontaa. Muisteluksia voi lähettää tiedottaja Kari Suistorannalle, joka toimittaa ne edelleen tutkijoille. Karin sähköposti on [email protected] ja postiosoite: Kari Suistoranta, HKScan Oyj, PL 50, 20521 Turku. Muisteluksiin ja juttuihin on hyvä laittaa kirjoittajan nimi ja yhteystiedot siltä varalta, että tutkijat haluavat tehdä lisäkysymyksiä tai tarkistuksia. Jäsenyydessä on järkeä, vauhtia ja voimaa Erno Toikka Toikka, Mty Toikka Erno ja Erkki, naudanlihantuottaja Kokemäki. LSO Osuuskunnan jäsen vuodesta 2006: ”LSO Osuuskunnalta odotamme vahvaa osuutta kotimaisessa lihantuotannossa ja yhteistyössä suomalaisten viljelijöiden kanssa. Jäsenyys korostaa molemmin puolista sitoutuneisuutta lihantuotannossa. Jäsenyys on osa jatkuvuutta.” Kiinnostaako LSO Osuuskunnan jäsenyys? Ota asia puheeksi oman alueesi kenttäedustajan kanssa tai tutustu jäsenhyötyihimme osoitteessa www.lso-osuuskunta.fi Kotitilalta 2/2011 27 ajankohtaista OVR-lientä myös Jokioisilta Sikaloille lisää kilpailukykyä Kuva: Kimmo Haapanen Jokioisten entsyymitehdas lopetti ohraliemen tuotannon. Tilalle tuli OVR-liemi, joka vastaa ominaisuuksiltaan Koskenkorvan tehtaalta tulevaa OVR-lientä. Muutoksen myötä Jokioisten liemituotanto siirtyi kokonaisuudessaan HK Agrin käyttöön. HK Agri sai entistä paremmat valmiudet vastata alueella voimistuneeseen kysyntään ja pystyy palvelemaan uusia OVR-käyttäjiä. Rehuvarastojen merkintä kuntoon Rehulaitteiston ja ilmanvaihdon tarkemmalla säädöllä voidaan parantaa sikatalouden tehokkuutta, sanoi Rie Krükow sikahankkeen tilaisuudessa. Valmisteilla oleva rehulainsäädäntö edellyttää kotieläintilalla kaikkien rehuvarastojen merkitsemistä kirjanpitoon. Rehualan yhteiset merkintäohjeet toimivat valtakunnallisena suosituksena oikeasta merkintätavasta. Rehuvarastojen merkintäohjeen löydät Sinetistä. Vastuullinen sikatalous -hankkeen aloitusseminaari 23. 3. 2011 keräsi Huittisten Risto Ryti -saliin sata kuulijaa. Tilaisuudessa käsiteltiin suomalaisen sikatalouden kilpailukykyä. Mukana oli tanskalainen, LOM -neuvontaorganisaatiota edustava sika-asiantuntija Rie Krükow. Suurimpia eroja tanskalaisen ja suomalaisen sikatalouden kustannuksissa ovat kiinteät kustannukset. Rakennuskustannus sikalan neliömetriä kohti on sama Suomessa ja Tanskassa, mutta tanskalainen sika asuu neljännestä suomalaista ahtaammin. Tanskan sikaloissa kiertonopeus on jopa 30 prosenttia suurempi kuin Suomessa. Yhdellä sikapaikalla tuotetaan jopa neljä sikaa vuodessa, kun Suomessa päästään kolmeen. Kiertoa nopeuttamalla Suomessa on mahdollista saavuttaa Tanskan kustannustaso. Sikataloushanke pyrkii luomaan tehokkuuden edellytykset kehittämällä porsaslaatua, ruokintaa, sikaloiden tyhjennysstrategiaa ja rakennuskonseptia. Kuva: HK Agri HK Agri mukana Farmarissa 1.–3.7. Maatalousnäyttely Farmarin valmistelut ovat jo hyvässä vauhdissa. HK Agri näkyy Porissa järjestettävässä näyttelyssä yhteisosastolla HK Ruokatalon kanssa. Seuraa ilmoittelua! Vasikkakisa käynnistyi 28 Kotitilalta 2/2011 Aiempina vuosina tuottajat ovat seikkailleet prätkillään mm. Turun saaristossa. Prätkäreissu suuntaa Viroon K: Harri Jalli HK Agrin Vasikkakisassa kilvoitellaan, keneltä löytyvät parhaat vasikat, kenellä on pienimmät vasikkamenetykset ja kuka parantaa tuloksiaan eniten. Saimme mukavasti osallistujia niin lypsykarja- kuin emolehmätiloistakin sekä välitysvasikoiden kasvattajista. Vuosi on kuitenkin pitkä ja mukaan mahtuu vielä. Jos Vasikkakisa kiinnostaa, ilmoittaudu nopeasti sähköpostilla [email protected] tai puhelimella 040 772 1991. Kesäkuun perinteinen prätkäreissu suuntautuu tänä vuonna Viroon. Matkan kiinnekohtana on vanha yliopistokaupunki Tartto, Etelä-Viron keskus. Matkalla pyöräilijät pääsevät nauttimaan Viron järvisistä maisemista, hy- västä ruoasta ja mukavasta seurasta. Matkan tarkempi ohjelma lähetetään ilmoittautuneille toukokuussa. Peruutuspaikkoja voi vielä kysellä osoitteesta [email protected]. Kotitilalla tapahtuu Teksti ja kuva Raila Aaltonen Kotitilalla tapahtuu on uusi juttusarja, jossa tutustumme tuottajiemme harrastuksiin ja sivuelinkeinoihin. Onko sinulla tiedossa henkilö, joka olisi esittelemisen arvoinen? Vinkkaa hänestä osoitteeseen katja.toivanen@ hkagri.fi. Maatalousyrittäjä Harri Voutilainen ehtii välillä myös jäätelöntekoon. Voutilaiset odottavat hellesäitä Maatilan kevätkiireiden ohella Voutilaisella alkavat jäätelökiireet. Alkamassa on toinen kesä jäätelönvalmistusta oman tilan maidosta. Vuonosahon maitotilalla lähellä Outokumpua on alkamassa toinen jäätelökesä. Emäntä Sari Voutilainen toivoo kesän olevan jälleen helteinen, sillä se tietää hyvää menekkiä tilalla valmistetulle jäätelölle. Hän teki jäätelönvalmistuksesta itselleen leipäpuun. ”Olen ollut töissä muualla, mutta nyt halusin työllistyä omassa yrityksessä. Ja kivaa tämä on ollut”, Sari Voutilainen sanoo ensimmäisen vuoden kokemuksestaan jäätelöntekijänä. Ihan kylmiltään hän ei hommaan ryhtynyt, vaan elintarvikealalta oli sekä koulutusta että kokemusta. Emäntä myöntää iloisesti olevansa herkkusuu. Eihän tätä voisi tehdäkään, ellei tykkäisi, hän sanoo. Tuotekehityksessä tärkeä osa on testaus ja maistelu, ja siinä ovat hyvänä apuna isäntä ja perheen neljä 10–20-vuotiasta lasta. Nuorison kaveritkin ovat ruvenneet viihtymään Voutilaisilla. Vakavampaa tuotekehitysapua maatilan jäätelötehdas saa hollantilaiselta yhteistyökumppanilta, joka hallitsee tuotantokonseptin. ”Heiltä hankimme koneet ja laitteet sekä koulutuksen. Nyt saamme kuukausittain uusia reseptejä ja ideoita”, Sari Voutilainen kertoo. Jo parissakymmenessä maassa toimiva Maatilajäätelö vastaa monien kuluttajien toiveisiin puhtaasta ja lähellä tuotetusta ruoasta. ”Tässä on reilu meininki, sitä asiak- Nuorison kaveritkin ovat ruvenneet viihtymään Voutilaisilla. kaat tuntuvat arvostavan. Aamulla lypsetty maito on tunnin päästä paketissa. Valmistuksessa tarvitaan täysmaidon lisäksi sokeria, munankeltuaista ja marjoja tai muita makuaineita.” Pohjois-Karjala on marjaisa maakunta, ja poimijoitakin riittää. Vuonosjäätelöt maustetaan paikallisilla mansikoilla, vadelmilla, mustikoilla ja herukoilla. Suklaa ja vanilja ovat jatkuvasti toivemakujen kärjessä, mutta myös mascarpone ja vaahterasiirappi vetoavat asiakkaisiin. Ensi kesän uutuusjäätelöissä maistuvat myös kuusenkerkkä ja terva, Sari Voutilainen paljastaa. Maatilan ja 20 lehmän lypsykarjan hoitaa isäntä Harri Voutilainen. Maatalouden kevätkiireet saavat nyt rinnalleen jätskikiireet: Voutilaiset avaavat pian jäätelöbaarin Outokummun kaivoksessa. Sitä hoitavat perheen tyttäret. Tilamyymälä, josta myydään myös pastöroitua maitoa, on vanhemman pojan vastuulla, ja nuorimmainen hyörii apuna missä tarvitaan. ”Palkka maksetaan rahana, mutta kyllä se mahapalkka on hyvänä lisänä”, Sari Voutilainen linjaa maksupolitiikkaa. Kotitilalta 2/2011 29 Sirko-rokotusten käytössä voittavat kaikki Kuva: HK Agri Porsaiden rokottaminen sirkovirusta vastaan tuo hintansa takaisin yli kaksinkertaisena, osoittaa MTT:llä tehty selvitys. Selvitys pohjautuu HK Agrin keräämiin 750 lihasikaerän tietoihin. Elias Jukola Laatupäällikkö S irko-rokotusten kannattavuutta selvitettiin 16 eri porsastoimittajalta tulleiden porsaiden lihasikavaiheen tuotantotulosten avulla. Eläimet kasvoivat 71 lihasikalassa, jotka ottivat vain näiden porsastoimittajien porsaita. Yhteensä materiaalissa oli 750 erää ja noin 270 000 porsasta. Lihasiat katsottiin rokotetuiksi kaksi kuukautta rokotusten aloituksen jälkeen. Rokotetuista porsaista kasvatettujen lihasikojen tuotto oli 2,65 euroa korkeampi kuin rokottamattomien. Rokotteen annoshinta on 1,1 euroa porsasta kohti. Kasvu paranee selvästi Rokotuksen vaikutus näkyy selvimmin kasvussa. Rokotettujen porsaiden päiväkasvu oli 14 grammaa parempi kuin rokottamattomien, kun laskennassa teuraspainon vaihtelu suljettiin pois. Kasvun paraneminen heijastuu kiertonopeuteen, joka parani 0,06 erää vuodessa. Kuolleisuus aleni 0,4 prosenttiyksikköä. Kuolleisuus on kallista, joten pienikin muutos vaikuttaa kannattavuuteen. Erittäin selvästi, 0,8 prosentista 0,5:een, 30 Kotitilalta 2/2011 Sirkorokotetut porsaat pystyvät käyttämään kasvukykynsä lihasikalassa rokottamattomia paremmin. aleni teuraaksi tulleiden pienten sikojen määrä. Tämä kertoo terveyden paranemisesta, koska pienet siat ovat sairauden takia jälkeenjääneitä. Kasvun paraneminen ja pieneksi jääneiden sikojen väheneminen heijastuu aikaan, jonka siat pitävät osastoa varattuna. Se lyheni 2,7 päivällä. Osaruhohylkäykset vähenivät 0,2 prosenttiyksikköä ja myös kokoruhohylkäykset nytkähtivät alaspäin. Kaikkien näiden muutosten lopputuloksena lihasikapaikkaa kohti päivässä tuotettu lihamäärä parani 15 grammaa. Rokotusten käyttöönotto on tuonut kes- Rokotusten käyttöönotto on tuonut keskimääräiseen lihasikalaan 5 000 euroa lisätuloa. kimääräiseen lihasikalaan 5 000 euroa lisätuloa. Keuhko-ongelmiin sirko-rokotuksilla ei odotetusti ollut vaikutusta. Noin kolmen vuoden tarkastelujakson aikana maassamme levisi sikainfluenssa, johon on omat rokotteensa. Keuhkokalvontulehdusten lisääntyminen seurantajaksolla huolimatta rokotusten käyttöönotosta kertoo ongelman monisyisyydestä. Rehua ja lääkkeitä säästyy Viranomaisten tilastot osoittavat, että rokotusten lisääntyessä lääkkeiden käyttö lihasikaloissa on vähentynyt. Näkyvien keuhko-oireiden väheneminen osoittaa saman asian. Toisessa kotimaisessa tutkimuksessa näkyy vastaansanomattomasti rokotusten positiivinen vaikutus porsaiden laatuun jo välikasvattamossa, minkä seurauksena osastot tyhjenevät nopeammin. Paremman kasvun ja pienemmän kuolleisuuden ansiosta myös rehua säästyy, mutta säästön suuruus on tämän laskennan ulottumattomissa. Katso tarkat luvut Sinetin Ohjeet -välilehdeltä. Snabbt och kort Konsumenterna kräver ansvarstagande av köttföretagen Ansvarstagande hos företagen påverkar redan köpvalen för en tredjedel av konsumenterna. Viktiga ansvarsområden för HK Ruokatalo är näring, miljö och djurens välmående. Vid HK Ruokatalo tror vi att bolaget också kan påverka folkhälsan genom att göra sina produkter hälsosammare. I HK Rypsiporsas®-produkterna är fettkvaliteten bättre än i vanliga grisköttsprodukter, mängden Sydänmerkki-produkter ökar i jämn takt och vi har minskat användningen av salt. År 2010 hade branschen ett gemensamt projekt för att fastställa kriterierna för ansvarig produktion gällande grisköttsproduktionen. Kriterierna för nötköttsproduktion fastställs under år 2011. HK Ruokatalo deltar i ett flertal forskningsprojekt där man utreder bl.a. en noggrannare modell för att beräkna kolfotavtrycket av griskött och broilerkött, miljöbelastningen av livsmedelsförpackningar och möjligheterna att minska matsvinnet. Svinens välmående följs upp En verksamhetsmodell som främjar djurens välmående togs i bruk vid HK Agri i början av 2011. Alarmgränser har fastställts för de nyckeltal som beskriver välmåendet och dessa följs upp med hjälp av slaktuppgifterna. Gränsen för utdömning av hela kroppen är 1,1 procent för slaktsvin och 7 procent för suggor. Slaktsvinens dödlighet ska vara under 4 procent och utdömningen av delar av kropparna under 7 procent. De för- sta nyckeltalen räknas för perioden 1.1– 30.6.2011. Gårdarna kan följa med sina egna nyckeltal i Sikava. Om alarmgränsen överskrids ska gården kontakta HK Agri och med rådgivarnas hjälp söka lämpliga åtgärder för att korrigera situationen. Nyckeltalen måste komma ned under gränsvärdena inom ett år. Om någon av alarmgränserna överskrids ännu efter ett år, kan köttindustrin säga upp produktionsavtalet. Fungerande logistik genom samarbete Djurmängder som avviker från det som anmälts orsakar största delen av de logistiska problemen i transporten av slaktdjur. Det uppstår också felkostnader om man är tvungen att fylla på med djur från andra gårdar för att lastutrymmet inte fylls enligt planen. Då producenten fått avhämtningsanmälan kan han bidra till en smidig transport genom att se till följande: •Kontrollera att märkningen stämmer med den mängd djur som anmälts, avskilja djuren inför avhämtningen och vid behov låta bli att utfodra djuren. •Ta fram och fylla i de handlingar som behövs vid avhämtningen. •Förbereda en trygg rutt för djuren till bilen och en trygg rutt för transportbilen till lastningsplatsen och därifrån till en allmän väg. •På det sättet hålls också djurens restid inom tillåtna gränser. Vaccination mot cirkovirus gagnar alla En utredning som gjorts vid MTT visar att det betalar sig mer än dubbelt att vaccinera grisar mot cirkovirus. Utredningen bygger på uppgifter om 750 slaktsvinsomgångar som HK Agri samlat in. Lönsamheten i vaccinationerna utreddes med hjälp av produktionsresultaten för grisar från 16 olika leverantörer. Avkastningen av slaktsvin som fötts upp från vaccinerade grisar var 2,65 euro bättre än avkastningen av ovaccinerade svin. Priset för en vaccinationsdos är 1,1 euro per gris. Ordentlig märkning av foderlagren Den foderlagstiftning som är under beredning kräver att foderlagren på husdjursgårdar märks. Foderbranschen har förberett gemensamma märkningsanvisningar för foderlager, som fungerar som nationell rekommendation. Husdjursgårdarna kan göra det enklare att ordna foderbokföringen genom att meddela lagerbeteckningarna för sina foderbeställningar och spara fraktsedlarna. Du hittar anvisningarna för märkning av foderlager i Sinetti. Foto: HK Agri Man kan bekanta sig med djurbilar på sommarmässor. Kotitilalta 2/2011 31 Kotitilan albumi on auki! Katso kotitilaasi linssin takaa ja osallistu valokuvakisaan! Eikö olisikin mukavaa saada kotitilasi tunnelmat, työt ja arjen tapahtumat talteen? Maaseudun elämään liittyy monia ikuistamisen arvoisia aiheita ja hetkiä. Kotitilan albumi on HK Agrin järjestämä valokuvauskilpailu, johon osallistumalla voit voittaa upeita palkintoja. Kilpailuaika Kuvia voi lähettää kilpailuun 21.4.–21.6. välisenä aikana. HK Agrin kuvaraati valitsee lähetetyistä otoksista 12 parasta kuvaa, joista voittajaa voi äänestää HK Agrin kesätapahtumissa ja verkkosivuilla 24.6.–1.8.2011 välillä. Kisan valokuvia voidaan jatkossa käyttää HK Agrin viestintämateriaalina. Palkinnot Kolme eniten ääniä saanutta valokuvaa palkitaan. Pääpalkintona on 150 euron lahjakortti valokuvausliikkeeseen. Toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet saavat digikuvauskirjan. Tutustu HK Agrin nettisivuilla tarkempiin ohjeisiin ja kuvausvinkkeihin. Sitten ei muuta kuin kamera kouraan ja kuvaamaan! www.hkagri.fi
© Copyright 2024