Ota reitti kohti parempaa tulosta
Kotitilalta 3/2011 Rotukarjahanke pureutuu vasikoihin ja rehustukseen s. 19 Ajatukset vapaalle Harrikan satulassa s. 29 Ota reitti kohti parempaa tulosta s. 4–5 pääkirjoitus Uudet menetelmät käyttöön sikatiloilla M iltä kuulostaisi 950 gramman päiväkasvu ja 14 viikon kiertonopeus porsaista uusiin porsaisiin? Utopialtako? Ei, vaan lähtökohdalta tuottaa lihasikoja HK Agrin sikaketjussa. Vastuullinen sikatalous -hanke, jossa HK Agri on vahvasti mukana, on päässyt hyvään alkuun. Sianlihantuotannon kustannustehokkuuden parantaminen on juuri nyt hyvin ajankohtainen asia. Hankkeen tekemän esiselvityksen mukaan erityisesti kiinteät kustannukset tuotettua lihakiloa kohti ovat Suomessa korkeammat kuin kilpailijamaissa. Suurelta osin tämä johtuu hitaammasta kierrosta sikaloissa. Myös ruokintakustannukset vaihtelevat dramaattisesti tuottajien ja sikaerien välillä. Osittain syynä ovat erihintaiset rehun raaka-aineet, mutta myös kovin erilaiset rehuhyötysuhteet. Hanke kokoaa kattavaa sianlihan tuotannon parhaiden käytäntöjen kuvausta, joka julkaistaan loppukesällä. Voimakkaassa kannattavuuskriisissä tarvitaan koko arvoketjun täsmällisempää ohjausta ja johtamista. Ketjun tiivistäminen porsastuotannosta lihasikalaan ja sieltä teurastamolle on haaste, johon olemme tarttuneet. Tuottamalla markkinoille kysyntää vastaavan määrän halutun laatuista sianlihaa sikaketjun hyvinvointi paranee. HK Ruokatalossa on meneillään sian arvoketjun toimintamallin perusteellinen uudelleen arviointi alkaen tuotantomääristä, käsittäen teollisen toiminnan keskittämisen sekä tekemisen tason ja tuotteiden laadun nostamisen. Lihasian leikkuun keskittäminen Forssaan on hyvässä vauhdissa ja saadaan päätökseen syksyllä. Myös valmistusprosessien tarkentaminen niin valintalihaosastolla kuin leikkaamossa ovat tärkeitä hankkeita volyymien kasvaessa omassa laitoksessa. Pelkkä tehokkuuden ja toiminnan parantaminen eivät kuitenkaan riitä nostamaan sikaketjua ylös kannattavuussuosta, vaan tarvitaan myös myyntihintojen korotuksia. Näitä asioita HK Ruokatalo edistää parhaillaan hartiavoimin. Veli-Matti Jäppilä toimitusjohtajaksi HK Agriin HK Agri Oy:n toimitusjohtajaksi 13.6.2011 alkaen on nimitetty agrologi Veli-Matti Jäppilä. Keskityn itse tästä eteenpäin tehtäviini HK Ruokatalossa ja toivotan seuraajalleni menestystä tärkeässä alkutuotannon ohjaustyössään. Toivotan lukijoillemme aurinkoista Juhannusta ja lämmintä kesää! Terveisin, Kari Tillanen 2 Kotitilalta 3 /2011 SISÄLTÖ Pääkirjoitus 2 Markkinakatsaus 3 Laadusta tinkimättä 4 Satafood kehittää lihantuotantoa 6 Kolmen sikalan ketju tuottaa laatua yhdessä 8 Sikahanke kaivaa esiin ylivoimatekijät 11 Rypsiporsaat kasvavat vauhdilla 12 Vauhtia nautatilojen rakennekehitykseen 14 Perinteet eivät estä kehittämistä 16 Huutokaupasta hyviä sonneja laitumelle 18 Rotukarjan vahvuuksia kehitetään 19 Kilpailukykyä broilerituotantoon 20 Sinetti on sopimustuottajien sivusto 22 Helppoa grillievästä tai ainekset hienoon juhla-ateriaan 24 Onnela ja Ylikännö osuuskunnan hallintoneuvostoon 26 Osuuspääomalle 12 prosentin korko 27 Ajankohtaista 28 Kotitilalla tapahtuu 29 Leikkaamon toiminta tehostuu 30 Snabbt och kort 31 Kannen kuva: Pasi leino Kannen kuva: Pasi Leino Julkaisija HK Agri, PL 50, 20 521 Turku, puh. 010 570 150, www.hkagri.fi Päätoimittaja Kari Tillanen Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh. 040 543 2390, [email protected] Taitto Päivi Liikamaa, puh. 044 518 9258, paivi.liikamaa@ phnet.fi Ulkoasu Focus Flow Oy Painopaikka Forssa Print, ISSN 1239-1603. Osoitteenmuutoksen voi tehdä www.hkagri.fi-sivujen palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla 37. MARKKINAKATSAUS Sian tarjonta ylittää kysynnän Kuva: Ulla Ketola Sianlihan markkinatilanne on jatkunut erittäin kireänä koko kevään. Poikkeuksellisesti grillikausikaan ei ole helpottanut tilannetta. Syitä on useita. Euroopassa on edelleen sianlihasta enemmän tarjontaa kuin kysyntää. Lisäksi helmikuussa alkanut sianlihan vapaa varastointi alentaa kesäkauden hintoja. Tuettu varastointi päättyi toukokuussa. Saksassa sianlihan hinta on ollut toukokuussa laskussa, mikä vaikuttaa myös Suomen hintoihin. HK Agrin porsastilanne on ollut erittäin tarjontavoittoinen ja tulee jatkumaan vaikeana koko kesän. Lihasikaloita on ol- lut paljon tyhjänä tai vajaatäytöllä kannattavuussyistä. Raaka-ainemarkkinoilla tilanne on myös hermostunut. Euroopan kuivuus on alentanut satoennusteita ja viljojen hinnat ovat olleet koholla. USA:ssa maissin kylvöt ovat myöhästyneet ja satoennusteita on laskettu merkittävästi. Todennäköisesti viljojen ja valkuaisraakaaineiden hinnat tulevat pysymään poikkeuksellisen korkealla myös lähitulevaisuudessa, koska satoennusteiden laskun lisäksi viljan kulutus ruoantuotantoon ja etanolin valmistukseen on kasvussa. Ulf Jahnsson Nautamarkkinoilla myötätuulta Naudanlihan kysyntä on alkuvuonna ollut vilkasta. Kysyntään on vastattu pitämällä teurastusohjelmia mahdollisimman suurina. HK Agrin nautatilanne kääntyi nopeasti vuodenvaihteen jälkeen tasa- HK Agri tarvitsee lisää kasvatuspaikkoja. painoiseksi ja loppukevään viikot olivat vahvasti kysyntävoittoiset. Perinteisesti toukokuu on niukka kuukausi naudan tarjonnassa ja se oli sitä myös tänä vuonna. HK Ruokatalon naudanlihan tarve kasvaa ja HK Agri tarvitsee lihaketjuunsa lisää nuoren naudan kasvatuspaikkoja. Alkuvuoden aikana HK Agrin lehmien hankinta on kehittynyt erittäin myönteisesti. Tämä antaa hyvän pohjan uusille investoinneille. HK Agri uskoo vilkkaan kysynnän heijastuvan positiivisesti myös naudanlihan hintakehitykseen, mikä tuo helpotusta kannattavuustilanteeseen. Myös syksyn osalta tilanne teurastuksissa näyttää hyvältä. Outokummun investointi mahdollistaa teurastusmäärien nostamisen reilustikin markkinatilanteen niin vaatiessa. Sami-Jussi Talpila Broilerinlihalle riittää kysyntää Kesän grillikausi on saatu hyvään alkuun alkukesän kauniiden ilmojen ansiosta. Broilerin saatavuus kaupassa on ollut aika ajoittain rajallinen johtuen viime syksyn emotuotannon vaikeuksista. Tämän vuoden kulutushuipuista pääsiäinen ja vappu olivat viikon välein ja tuotannolle haasteellisia. HK Agrin alkutuotannon toimitusvarmuus on palautumassa normaaliksi loppukesästä. Seuraava sesonki on juhannus ja kaikki ennusteet kulutuksen suhteen näyttävät hyviltä. Kasvua viimevuotiseen on noin 10 prosenttia. Kesän 2011 toimitusmäärät ovat haasteelliset koko tuotantoketjulle. Toiveena on, ettei kohdalle osu kovin kuumia hellejaksoja. Syksyn tuotantomäärä tu- Seuraava sesonki on juhannus ja kaikki ennusteet kulutuksesta näyttävät hyviltä. lee olemaan kesän tasolla ja kulutuksen kasvu jatkuu. Maakunnassa jyllää lintujen IB-tauti, joka tätä kirjoitettaessa on vielä toistaiseksi pysynyt harrastepuolella. Riski taudin siirtymisestä ammattituotantoon on kuitenkin suuri. Tämä on asia, jonka kanssa meidän pitää pystyä elämään. Riittää, että huolehdimme joka päivä bioturvaan liittyvistä asioista. Kiitokset hyvästä toimitusvarmuudesta ja kaunista kesää kaikille sopimuskasvattajille! Jarmo Seikola Kotitilalta 3 /2011 3 Kalle Leino Kehityspäällikkö Laadusta tinkimättä Kun taloudellinen tulos alkaa kääntyä huonoksi, kannattaa ensimmäiseksi tarkastaa, mitä itse voi tehdä. Keskeiset lihasiantuotannon tunnusluvut antavat oman toiminnan kehittämiselle kelpo työkalut. S ian päiväkasvu ja kuolleisuus voidaan selvittää tarkasti suurimmasta osasta sikaeriä Sinetti-tuotannonseurannan avulla. Tiedot rehuhyötysuhteesta ja rehun kilohinnasta selvitetään pienemmältä Rypsiporsas® -tuottajaryhmältä. Tuloksista voidaan varmasti sanoa ainakin se, että kate-erot tilojen välillä ovat todella suuret. Rehuyksiköitä käytetään kasvukiloa kohti kahdesta ja puolesta yli kolmeen. Päiväkasvut vaihtelevat alle 800 grammasta kiloon. Kuolleisuus sikaerässä voi olla alle yhden tai yli neljä prosenttia. Lisäksi hyvät tulokset toistuvat samoilla tiloilla sikaerästä toiseen. Rehun hinta tuotettua lihakiloa kohti vaihtelee myös paljon. Kun aineistosta on poistettu selvästi epäuskottavat tulokset, vaihteluväli on yli 20 senttiä. 600 sian sikalassa tuo 20 sentin hintaero merkitsee kymppitonnin eroa erän tuloksessa, mikä tekee keskitason uuden henkilöauton hinnan vuodessa. Jos huomioidaan vain tilojen rehuhyötysuhteiden tuottama kustannusero eikä rehuyksikön hintaeroa, vuodessa ostettaisiin tosin vain pieni henkilöauto. Laskelmiin on tietysti lisättävä kuolleisuuden ja pääomakustannusten väheneminen tuotettua kiloa kohti. Näistä tekijöistä aiheutuu sikaa kohti noin nel- 4 Kotitilalta 3 /2011 jän euron ero parhaiden ja huonoimpien tulosten välillä. Vuodessa kertyvällä summalla saisi pikkuautoon automaattivaihteiston. Kustannuserot säilyvät, olipa lihan hinta mikä tahansa. Tiukassa tilanteessa nuo erot nostavat tilan tuloksen selvästä tappiosta plussan puolelle. Laatu kantaa isoa ja pientä Tuotannon mittakaavalla on totta kai väliä. Maataloudessa näyttää yleisesti toimivan koon ekonomia: isot yksiköt saavat hyötyä, kun työpanoksella, koneistuksella, kiinteillä rakenteilla ym. hoidetaan suurempia tuotantomääriä. 80-lukulainen keskustelu siitä, mikä on minimikoko kannattavalle tuotannolle, on kuitenkin vanhanaikaista, samoin keskustelu siitä, onko toiminnan laatu tärkeämpää kuin tuotantolaitoksen koko. Korkeatasoinen tuotanto sen sijaan mahdollistaa tilakoon kasvattamisen paremmalla kannattavuudella ja riski- en vähentämisellä. Ammattitaidoton tai innoton toiminta on huomattavasti tuhoisampaa isossa sikalassa kuin pienessä. Toisaalta isojen yksiköiden omistajilla on usein niin paljon pelissä, että toimintaan todella panostetaan ja tämä näkyy myös tuloksissa. Vanha, vuosikymmeniä sitten suojattu HK:n mainoslause kuvasi lihatuotteita sanoilla ”Lihaa säästämättä, laadusta tinkimättä.” 90-luvulla mainontaan tuli iskulause ”Liputamme laadun puolesta”, ja 2000-luvulla hankinnan puolella jatkettiin lauseella ”Laatu syntyy osaamisesta”. Tällä vuosikymmenellä maatilan iskulauseena voisi olla esimerkiksi ”Tulos syntyy laadusta”. Laatu puolestaan syntyy osaamisesta ja osaaminen kiinnostuksesta ja tiedonhankinnasta. Jarruttaa vai kiihdyttää? Kun ajat ovat tiukat, tilat näyttävät reagoivan eri tavoilla. Kiinnostus tuotantoon saattaa vähetä, ja sikalassa sikaeri- Tällä vuosikymmenellä maatilan iskulauseena voisi olla esimerkiksi ”Tulos syntyy laadusta”. en väliä pyritään pidentämään. Aikaa ja vaivaa tuotantoon käytetään mahdollisimman vähän ja sen sijaan keskitytään johonkin muuhun aktiviteettiin: kasvinviljelyyn, urakointiin, metsään, tilan ulkopuoliseen yritystoimintaan tai vaikka kunnallispolitiikkaan. Tuloskehitys sikalassa hidastuu tai taantuu. Turhautuminen lihantuotantoon kasvaa ja toiminnan alasajo hiipii mieleen. Toiset yrittäjät taas alkavat määrätietoisesti parantaa toimintaansa. Tuotanto analysoidaan vielä kerran ja kehityskohteet tunnistetaan asiantuntijoiden avulla. Tarvike-, rehu-, energia- ja muut kustannukset lasketaan vielä kerran. Tehoja viritetään vähentämällä sikalan tyhjiä päiviä. Tulokset paranevat vähän kerrallaan. Monella tilalla mietitään haikeina sitä tulosta, johon olisi päästy, jos nykyinen tehokkuus olisi saavutettu jo viisi vuotta sitten. Piirros: Kati Kelo Parhaiden tulosten resepti Vanhimmat meistä muistavat kymmenen vuoden takaisen laatujärjestelmien lanseeraamisen maatiloille. Ne olivat monille hyödyksi tilan johtamisjärjestelminä. Tilat kuvasivat silloin itse tuotantoprosessinsa ja pohtivat niihin tavoitteet, mittarit ja dokumentoinnin. Etenkin tuotanto- tai rakennusprosessia ei kuitenkaan kannata aina pohtia itse uudestaan. Näyttää nimittäin siltä, että parhaat tulokset tehdään suunnilleen samoin joka tilalla. Rehun optimointi, viljan jauhatus, varastointi ja tulosten seuraaminen, porsaiden vastaanotto, lihasian kasvatusolosuhteet, bioturva ja monet muut tuotannon yksityiskohdat voidaan tehdä yhdenmukaisesti useimmilla tiloilla. Paras käytäntö on todennäköisesti jo keksitty jossain, kysymys on vain sen kopioimisesta omalle tilalle. HK Agrin asiantuntijat käyvät kymmenillä tai sadoilla tiloilla vuosittain. Heillä on käytössään kattavasti myös vertailuaineistoa tuotantotuloksista ja myös lihan laadusta. HK Agrin ihmisiltä kannattaakin kysyä ohjeita tilalla havaittuihin ongelmiin. He voivat huomata myös sellaisia parannuskohteita, joista isäntäväki ei itse ole tietoinen. Kotitilalta 3 /2011 5 Kuva: HK Agri Satafood ri Kuva: HK Ag kehittää lihantuotantoa Satafoodilla on käynnissä viisi lihantuotantoon liittyvää kehityshanketta. Hankkeissa etsitään uusia, parempia toimintamalleja sian, broilerin, kalkkunan ja rotukarjan tuotantoon. Lintuketjuissa kehitettävää Jari Lehmusvaara Toimitusjohtaja, Satafood U udet toimintamallit lihan alkutuotantoon -hanke etsii uusia toimintamalleja, työkaluja, sopimusmalleja ja hinnoittelumekanismeja erityisesti sianlihan tuotantoon. Esiselvityksen tavoitteena oli rehun raaka-ainehallinnan parantaminen, tanskalaisen DPL-rahoitusmallin kuvaaminen sekä rakennuskustannusten vertailu Suomessa ja kilpailijamaissa. Esiselvitys poiki varsinaisen hankkeen nimeltään Vastuullinen sikatalous. Hanke on Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueiden välinen kehittämishanke, jonka 6 Kotitilalta 3 /2011 hankkeen kuluessa suoraan sikatiloille. Molempia hankkeita vetää Kalle Leino Satafoodista apunaan ruokinta-asiantuntija Johanna Daka. kohderyhmänä ovat alueiden siantuottajat. Hankkeen ideana on parantaa tuottajien kilpailukykyä mallintamalla parhaita käytäntöjä ruokintaratkaisuissa, rakennuskonsepteissa ja sikalamanagementissa. Hanke jakautuu suunnitelman mukaan tuotannon vastuullisuuteen, dokumentointiin, rakennusratkaisuihin sekä ruokinnan kehittämiseen. Tuottajille laaditaan yhtenäiset toimintaperiaatteet vastuullisen laadun takaamiseksi. Toimenpiteet ja tulokset toteutetaan yhteistyössä tuottajien kanssa ja hyödyt jalkautetaan Lihantuotannon puolella Satafood on toiminut pisimpään broilerikasvatuksen parissa. Eija Venäläisen ja Essi Tuomolan Asiakkaiden paremman huomioimisen kautta hankkeesta hyötyy koko kalkkunaketju. Satafoodin lihahankkeissa kehitetään sian-, siipikarjan- ja naudanlihan tuotantoa. Kuva: JOhanna Jahkola vetämän hankkeen tavoite on lisätä broilerituotannon kilpailukykyä ja varmistaa raaka-ainetuotannon säilyminen ja lisääminen Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa nostamalla mm. maaseutuyritysten tuotannon kustannustehokkuutta. Uutta osaamista hankitaan ulkomaisista tutkimuslaitoksista, tuotantotiloilta, seminaareista ja messuilta. Rehupuolella on saavutettu merkittäviä tuloksia siirryttäessä täysrehuruokinnasta pääosin viljaruokintaan. Lisäksi hankkeessa on käyty läpi mahdollisuuksia siirtyä uusiutuvan energian käyttöön tiloilla. Satafood käynnisti hankkeen kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantamiseksi marraskuussa 2010. Hanke kattaa laajasti tuottajat VarsinaisSuomesta, Satakunnasta, Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta. Alueiden välisen kehittämishankkeen kohderyhmänä ja esisijaisena hyödynsaajina ovat suomalaiset kalkkunantuottajat. Kilpailukyvyn parantumisen, tuotteiden kehittämisen ja asiakkaiden paremman huomioimisen kautta hankkeesta hyötyy koko kalkkunaketju elintarviketeollisuudesta aina kuluttajaan asti. Hankkeen tavoitteena on kokonaisvaltainen kehittämisstrategia optimaalisen kustannustehokkuuden ja kuluttajamieltymysten yhdistämiseksi sekä ketjun sisäinen luottamus ja jatkuva strategisen tiedon kulku. Näiden tuloksena tuotetaan uusia verkostomaiseen liiketoimintaa perustuvia ratkaisumalleja, jotka parantavat suomalaisen lihantuotannon kilpailukykyä. Uutta osaamista hankitaan ulkomaisista tutkimuslaitoksista, tuotantotiloilta ja seminaareista. Hankkeen tuottamia uusia ratkaisumalleja voidaan hyödyntää koko suomalaisen elintarvikeketjun kilpailukyvyn kehittämisessä. Kumppaneina hankkeessa ovat MTT, Vaasan Yliopisto ja Ruralia-instituutti. Vetäjänä toimii Mira Jääskeläinen. Nautahanke alkoi Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke alkoi tämän vuoden puolella. Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan alueiden välistä kehittämishanketta vetää Johanna Jahkola. Hankkeen kohderyhmänä ja suurimpina hyödynsaajina ovat rotukarjan, eli lihantuotantoon jalostettujen nautojen tuottajat. Hankkeesta hyötyy lisäksi koko ruokaketju, alkutuottajasta elintarviketeollisuuteen ja kuluttajaan asti. Tavoitteena on luoda rotukarjan tuotannolle kehittämissuunnitelma, joka sisältää vastuullisen ja kannattavan tuotantotavan, oikeat ruokintakonseptit sekä edistykselliset rakentamismallit. Hankkeen tuottamia uusia ratkaisumalleja voidaan jatkossa hyödyntää laajemmin myös muussa nautakarjan tuotannossa. Satafoodille on tärkeää löytää kehittämishankkeisiin kumppaneita, jotka osallistuvat hankkeisiin ns. yksityisellä rahalla. Yllä olevissa hankkeissa kumppaneina ovat toimineet mm. HK Agri Oy, Lihatukku Tamminen Oy ja Länsi-Kalkkuna Oy. Kertyneellä osaamisellaan Satafood aikoo jatkossakin olla mukana liha-alan hankkeissa. Yhdistyksellä on myös suoraa konsultointia liha-alan pienyrityksiin. Elintarvikealan kehittäjä Satafood Kehittämisyhdistys ry:n tarkoituksena on elintarvikealaan liittyvän elinkeinotoiminnan ja tutkimuksen edistäminen. Hieman yli 10 vuotta toiminut yhdistys hallinnoi ja toteuttaa EU-rahoitteisia kehittämishankkeita ja konsultoi elintarvikeyrityksiä. Pääosa toimeksiannoista toteutetaan LounaisSuomessa Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen alueilla. Satafoodin palveluksessa on 22 henkilöä, joista kaksi on koulutukseltaan lihateknologeja. Satafoodin jäseninä on Lounais-Suomen elintarvikeyrityksiä liha-, leipomo-, vihannes- ja meijerialalta. Päätoimipiste on Huittisissa ja sivutoimipaikat Tampereella, Turussa ja Eurassa. Kotitilalta 3 /2011 7 Kolmen sikalan ketju tuottaa laatua yhdessä Emakkosikala, välikasvatukseen erikoistunut sikala ja loppukasvattaja ovat saman tuotantoketjun peräkkäisiä lenkkejä. Työ porsaiden laadun eteen aloitetaan Vehmaan Haikarassa, sitä jatkaa Possupop, ja ketjun päässä Satapossu kasvattaa siat teuraaksi. Ulla Ketola Team leader Kuva: Ulla Ketola Vehmaan Haikara Oy, porsastuotantoyksikkö: Rokotukset osoittivat tehonsa ”Kun sikala valmistui vuonna 2001, oli tavoitteena saada mahdollisimman paljon porsaita. Ensimmäiset vuodet panostettiin erityisesti porsaiden määrään emakkoa kohti”, kertoo työnjohtaja Juha Tolppanen Vehmaan Haikara Oy:stä. Viime vuosina Haikarassa on parannettu porsaiden laatua. Tolppa- 8 Kotitilalta 3 /2011 sen mukaan 28 vieroitettua porsasta ei voi pitää hyvänä tuloksena, jos joukossa on muutama ”karvakinnas”. ”Olemme olleet mukana Optipossu-kehitysohjelmassa alusta alkaen ja sen kautta tietoisuus eläinten terveydestä ja laadusta on parantunut.” Vuonna 2009 tilanne sikalassa muuttui dramaattisesti. Emakoita kuoli, eikä oikein ymmärretty, mikä niitä vaivaa. Myöhemmin selvisi, että kyseessä oli sikainfluenssaepidemia. Samana vuonna Tolppanen osallistui Optipossun koulutustilaisuuteen, jossa oli puhumassa Paul Franssen Animal Health Servicestä. Heti tilaisuuden jälkeen Haikarassa aloitettiin emakoiden sirkorokotukset. Myöhemmin syksyllä myös porsaat alettiin rokottaa sirkoa vastaan. Kun rokotuksia oli jatkettu vuoden verran ja tilanne oli stabiili, emakoiden rokottamisesta luovuttiin. Pian huomattiin, että ongelmat tulivat takaisin: syntyi voimattomia porsaita ja rääpäleitä, eivätkä emakot olleet oikein kunnossa nekään. ”Tämä todella pysäytti minut miettimään”, Tolppanen kertoo. Sirkorokotukset aloitettiin uudelleen. Porsaiden elinvoimaisuus ja laatu parani sekä sammakkoporsaiden määrä väheni. ”Hyvä porsaan laatu lähtee heti syntymästä”, Juha Tolppanen sanoo. Haikarassa syntyy noin 13,5 elävää porsasta pahnueessa, ja kaikki tarvitsevat riittävästi ternimaitoa heti. Sikalassa panostetaan nyt emakoiden ruokintaan ja maidontuotannon parantamiseen. Emakoiden pitäisi pystyä hoitamaan enemmän porsaita vieroitukseen asti ja pysyä silti itse hyvässä kunnossa. Puolet porsaita myydään vieroituksen jälkeen välikasvattamoon ja puolet kasvatetaan itse myyntipainoon. ”Palautetta porsaista tulee harvoin, vaikka yhteiset keskustelut auttaisivat parantamaan porsaan laatua”, kertoo Tolppanen. Kuva: Ulla Ketola Possupop, välikasvatusyksikkö: Toiveena tasaiset porsaserät Possupoppiin tulee joka toinen viikko Vehmaan Haikarasta 1 000– 1 400 porsasta kasvamaan. ”Alku lähti liikkeelle tosi hyvin vuonna 2006”, kertoo Erkki Mikkola. ”Porsaiden kuolleisuus oli promillen luokkaa.” Myöhemmin porsailla oli vaikeuksia mm. vieroitusripulin ja Lawsonian kanssa. Lisäksi porsailla epäiltiin olevan Brachyspira, mutta sitä ei koskaan kuitenkaan löytynyt. Kun porsaiden olosuhteet ja oikea lääkitys saatiin kuntoon, on porsaiden laatukin parantunut. Porsaiden sirkorokotukset toivat Haikarassa ison parannuksen porsaiden laatuun. Tätä ennen Mikkola oli keskustellut sikalan ongelmista monien asiantuntijoiden kanssa ja lopulta porsaista otetuista näytteistä löytyi sirkon vasta-aineita. Rokotetut porsaat ovat olleet tasaisempia ja niiden päiväkasvu on parantunut. ”Huonoimmillaan porsaat kasvoivat 300 grammaa, mutta nyt kasvu on yli 500 grammaa päivässä”, iloitsee Mikkola. Hän seuraa porsaan laatua säännöllisesti. ”Tällä hetkellä olen tyytyväinen kasvuun. Vaaka on erittäin hyvä mittari.” Kehitettävää kuitenkin riittää. Mikkola odottaa tasaisia porsaseriä. ”Sellaiset porsaat, joilla selkeästi ei ole tulevaisuutta, kuten tyräporsaat, tulisi plokata pois ajoissa”, hän pohtii. Possupopista porsaat lähtevät jatkamaan matkaa kolmeen eri lihasikalaan. Mikkola on tyytyväinen kasvattajaporukan säännölliseen toimintaan. Kalenterista näkee, milloin porsaat lähtevät millekin tilalle. Vain pieni osa porsaita myydään välityksen kautta. ”Porsaan laadun kannalta on tärkeää, että erät lähtevät välikasvattamosta tasaisesti myös kesällä”, sanoo Erkki Mikkola. Kuva: Ulla Ketola Satapossu Oy, lihasikojen loppukasvatus: Yhteydenpitoa mahdollista lisätä Vuodesta 2008 alkaen Satapossuun on joka viikko tullut 180 porsasta Possupopista. Lihasiat lähtevät alkuviikosta, ja loppuviikosta karsinat on saatu kuntoon uusille porsaille, kertoo Martin Ylikännö. ”Porsaan laatuun olemme olleet tyytyväisiä, mutta meidän suurin ongelma sikalassa on APP (Actinobacillus Pleuropneumoniae)”. Ongelmaan haettiin ratkaisua rokotuksista, mutta niistä ei ollut apua. Nyt tilanne on jonkin verran rauhoittunut ja mm. kuolleisuus on laskenut. Satapossussa aloitettiin HK Rypsiporsas® -tuotanto viime vuoden vaihteessa. Sikojen päiväkasvu ja lihaprosentti ovat Ylikännön mukaan paremmat kuin ennen. ”Sikalassa pitää perusasioiden olla aina kunnossa. Siksi tarvittaisiin säännöllistä ruokinta- ja ilmastointilaitteiden tarkastusta. Tätä palvelua kaivataan ja tässä olisi markkinarako alasta kiinnostuneelle henkilölle”, tuumaa Ylikännö. Vesa Harjunmaan mukaan Satapossu on jonkin verran yhteydessä Possupoppiin, mutta ei riittävästi. Hän kaipailee tietoa mm. porsaiden rehustuksesta, jotta voisi aloittaa ruokinnan lihasikalassa samalla rehulla. Tärkeää olisi myös saada tietoa, jos porsaserässä on ollut jotain poikkeavaa kasvatuksen aikana. ”Tämä auttaisi tekemään oikeita toimenpiteitä tarvittaessa. Silloin tällöin olisi myös hyvä katsoa tuloksia yhdessä ja miettiä, miten voisimme parantaa laatua”, Harjunmaa ja Ylikännö toteavat. Tämänhetkinen taloudellinen tilanne on erittäin vaikea, ja se syö helposti motivaatiota parantaa laatua, kertoo Martin Ylikännö. Hän kuitenkin iloitsee, että moni tuottaja on osallistunut kevään aikana sikojen hyvinvointikoulutukseen. ”Hyvinvointikoulutus on laatukoulutusta”, hän tiivistää. Kotitilalta 3 /2011 9 Sirko-virus rapauttaa porsaiden laadun Optipossukehitysohjelman kautta tietoisuus eläinten terveydestä ja laadusta on parantunut. Sirko-virus eli PCV-2 on erittäin yleinen porsastuotantotiloilla. Tutkituista verinäytteistä 80 prosenttia on ollut positiivisia. Sirko-virus aiheuttaa monenlaisia ongelmia vieroituksesta sikojen loppukasvatukseen saakka. Emakoilla esiintyy hedelmällisyysongelmia ja luomisia erityisesti lopputiineyden aikana. Yleensä hedelmällisyysongelmat ovat epämääräisiä ja niiden syy on vaikea selvittää. Myös syntyvillä porsailla on sirko-viruksen aiheuttamia ongelmia. Ne ovat syntyessään heikkoja, kuolleena syntyneiden porsaiden määrä on korkea ja muumioita esiintyy paljon. Porsaskuolleisuus ennen vieroitusta nousee. Pahnueissa on yleisesti muutamia alikehittyneitä porsaita. Pahimmillaan sirko-virus voi aiheuttaa porsaiden näivetystautia eli PMWS:ää. Jos sikalassa on sirko-virukseen viittaavia oireita, ota yhteyttä omaan eläinlääkärii- si. Hän voi ottaa eläimistä verinäytteitä viruksen tunnistamista varten, tai sikalassa voidaan kokeilla eläinten rokottamista esimerkiksi kuuden kuukauden ajan. Saatujen kokemusten ja tulosten perusteella voidaan sitten miettiä eläinlääkärin kanssa rokotusten jatkamista. Sirko-viruksen vaikutukset emakoiden hedelmällisyyteen ja porsaiden laatuun ovat kiistattomat. Välikasvattamoista saatujen kokemusten mukaan rokotetut porsaat kasvavat paremmin ja tarvitsevat vähemmän lääkityksiä, mikä säästää työtä ja kustannuksia. Lisäksi porsaat ovat tasaisemman kokoisia. HK Agri suunnittelee porsaan hinnoittelun muuttamista laatuun kannustavaksi. Suunnitelmissa on lisähinta porsaille, jotka ovat rokotettu sirko-virusta vastaan. Hinnoittelu otettaneen ensiksi käyttöön verkostosikaloille. Kuva: Ulla Ketola Porsaiden rokottaminen sirkovirusta vastaan paransi niiden laatua selvästi, kertoo Juha Tolppanen Vehmaan Haikarasta. 10 Kotitilalta 3 /2011 Sikahanke kaivaa esiin ylivoimatekijät Kuva: Merja Ojala Vastuullinen sikatalous -hankkeessa keskitytään siantuotannon kustannustehokkuuden parantamiseen. Hankkeeseen liittynyt esiselvitys osoitti, että Suomessa on mahdollista saavuttaa tanskalainen kustannustaso, jos tietyt asiat siantuotannossa pannaan kuntoon. Kalle Leino Kehityspäällikkö K iinteät kustannukset tuotettua sianlihakiloa kohti ovat Suomessa korkeammat kuin kilpailijamaissa. Suurelta osin tämä johtuu hitaammasta eläinkierrosta sikaloissa. Suomalainen sikala tuottaa vuodessa lähes yhden kierron vähemmän kuin tanskalainen, joten tuotantokustannukset jakaantuvat pienemmälle lihamäärälle. Ruokintakustannukset vaihtelevat Suomessa dramaattisesti tuottajien ja sikaerien välillä. Tämä johtuu osittain erihintaisista rehun raaka-aineista, mutta myös rehun kovin erilaisesta rehuhyötysuhteesta. Uudet menetelmät avuksi Hanke kokoaa ainutlaatuisen kattavaa sianlihan tuotannon parhaiden käytäntöjen kuvausta, joka julkaistaan verkossa loppukesällä. Lähtökohtana on, että tuottamalla lihasikoja käsikirjassa kuvattavalla tavalla tila voi saavuttaa 950 gramman päiväkasvun ja 14 viikon kiertonopeuden porsaista uusiin porsaisiin. Käsikirjaan tulee mm. MMT Jarkko Niemen väitöskirjan malliin perustuva laskuri, jolla tuottaja voi arvioida kannatta- Parhaita käytäntöjä noudattamalla kasvatustulokset pysyvät tasaisen hyvinä. vimman tavan lähettää siat teurastamoon. Tässä voidaan ilmeisesti saavuttaa merkittäviä säästöjä. Lisäksi käsikirjassa kuvataan sikalan management, ilmanvaihto, ruokinta- ja rakennusratkaisut mahdollisimman käytännönläheisesti. Pyrimme kuvaamaan lihasiantuotannon kokonaiskonseptin, joka varmistaa hyvän ja tasaisen tuloksen parttiasta toiseen. Parhaat käytännöt tarkentuvat Olemme aloittamassa tilojen ruokinnan ja rehujen jatkoanalyysit, joihin kuuluu Suomalainen sikala tuottaa vuodessa lähes yhden kierron vähemmän kuin tanskalainen. viljan jauhatuskarkeus, rehun kuiva-ainepitoisuus, mikrobiologinen laatu ja ravintoaineiden määrät. Tätä varten hankkeeseen on palkattu kesätyöntekijäksi Krista-Maarit Ukkonen. Kesällä testataan myös managementkonseptia kahdella sikatilalla. Yhdessä lihasikalassa tutkitaan alle kilon painoisina syntyneiden porsaiden kasvatuksen kannattavuutta. Kesäkuussa aloitamme myös ilmanvaihdon ohjeistus- ja neuvontapaketin rakentamisen keskieurooppalaisten asiantuntijoiden avustuksella. Uskomme, että mallinnuksen avulla voimme tuottaa menetelmiä, mittauskohteita ja ohjeistoja, joita noudattamalla päästään nykyistä selvästi kannattavampaan siantuotantoon. Toivomme saavamme myös aikaan keskustelun koko toimialalla hyvästä siankasvatustavasta. Ota yhteyttä hankkeen työntekijöihin, Kalle Leinoon (p. 050 395 7171) ja Johanna Dakaan (p. 0400 568 032), jos haluat kysyä hankkeesta tai analysoittaa lihasikojesi rehut. Hankkeen toimialue on Varsinais-Suomen ja Satakunnan ely-keskuksen alue. Kotitilalta 3 /2011 11 Rypsiporsaat kasvavat vauhdilla Nopeasta kasvusta huolimatta Rypsiporsaiden lihaprosentti on pysynyt korkeana. Ansio tästä kuuluu tilalla tehtävälle työlle. 12 Kotitilalta 3 /2011 ypsiporsas®-tuotannossa lihasikojen päiväkasvu on ollut keskimäärin 927 grammaa. Eroa tavanomaisesti ruokittuihin sikoihin on 47 grammaa eli viisi prosenttia. Teurastulokset ovat osoittaneet, että pelko lihaprosentin laskusta on ollut turha. Lihaprosentti on sama kuin perinteisesti ruokituilla sioilla, 59,7 prosenttia. Miten tämä selittyy? Helppo vastaus olisi rehuseoksen suurempi energiapitoisuus. Miksi sitten lihaprosentti on pysynyt ennallaan? Molempiin kysymyksiin oikea vastaus on parempi ruokinnan suunnittelu ja seuranta sekä ruokintalaitteiden tarkka kunnossapito. Ruokinta kuntoon HK Rypsiporsaan tuotanto vaatii ottamaan napakan otteen sikojen ruokinnasta, jotta suunniteltu ruokintasuunnitelma toteutuu. Ruokintasuunnitelman on oltava paperilla, jotta tila pystyy osoittamaan myös auditoinnin yhteydessä käytetyn reseptin. Pelkkä rehutehtaan edustajan suullisesti antama annosteluohje ei siis riitä. Rehuoptimointi tehdään Rypsiporsas® -standardien mukaan määrättyjä rehutuotteita käyttäen. Ruokintaan lisätään rypsiöljyä sisältävää tiivistettä tai rypsiöljyä erikseen. Täysrehua käyttäville tiloille on omat Rypsiporsas®-täysrehut. HK Rypsiporsas® -tuotannon alkaessa on tuottajan hyvä tarkistaa ruokintalaiteen toiminta kuten vaaka, pumppu, sekoittaja ja venttiilit. Lopuksi tietokoneelle syötetään optimoinnista oikeat arvot. Analyysit varmistavat Kuvat: Merja Ojala R Eeva Veräväinen Hankintatoimihenkilö rehuanalyysien avulla. Varsinkin tiloilla, joilla öljy annostellaan erikseen, saatetaan joutua ottamaan useampi rehunäyte, ennen kuin rehuseoksen arvot ovat kohdallaan. Jos analyysin tulos on poikkeava, on selvitettävä, mistä vika johtuu. Usein syy löytyy vaa’asta, jäännösrehusta tai muualta ruokintalaitteistosta. Yhdistelmätiloilla, joilla osa eläimistä saa muuta kuin Rypsiporsas®-rehua, voi putkistoon jäävä jäännösrehu aiheuttaa ongelmia. Teurastuksen yhteydessä otetaan sioista näytteitä. Liha-analyysit varmistavat, että Rypsiporsaan vaatimukset täyttyvät. Tiloilla, joilla tuloksia mitataan ja seurataan, päästään parhaisiin tuloksiin rehunkäytössä, kasvussa ja teuraslaadussa. Rehutehtaan edustajan suullisesti antama annosteluohje ei riitä ruokintasuunnitelmaksi. Vastaa rehukyselyyn HK Agri lähettää tuottajille sähköpostilla linkin kyselyyn, johon tuottaja kirjaa rehutiedot. Kyselyn avulla selvitetään, onko Rypsiporsas®-tuotannosta maksettava rehukompensaatio riittävällä tasolla. Toinen tärkeä syy rehutietokyselyyn on lihan jäljitettävyys. HK:n on voitava osoittaa kuluttajalle, että Rypsiporsaan liha on sitä, mitä on luvattu. Rehutiedot lisätään lihasikalan tuloslaskelmaan, jolloin tuottaja saa laskelmasta lisätietoa kuten rehunhyötysuhteen ja rehukustannuksen lihakiloa kohti. Lihasikalaskelma on Sinetin tuotantoraportti-sivulla. Tavanomaisen ja Rypsiporsas®-tuotannon tuloksia esitellään Sinetissä. Kyselyyn kannattaa siis vastata! Jotta kasvatuseristä saadaan rehunkulutustiedot, on aina ennen uutta kasvatuserää nollattava ruokintalaitteen tietokoneelta venttiilien arvot. Yhdistelmä- ja jatkuvatäyttöiset lihasikalat merkitsevät vähintään 50 porsaan tarkkailuerän, joiden rehunkulutustiedot otetaan ylös. Ne ilmoitetaan rehukyselyllä, joka tarkempine ohjeineen on jo lähetetty tiloille. Lisätietoja Eeva Veräväiseltä, puh. 050 395 7153. Rypsiöljyruokinta säädetään kohdalleen rehuseoksesta otettujen näytteiden ja Kotitilalta 3 /2011 13 HK Agrin kehitysprojektin ansiosta nautatiloilla on rakennettu 2 500 uutta sonnipaikkaa ja 1 000 emolehmäpaikkaa vuosittain. Vaikka tavoitteet on saavutettu, kehitys ei saa pysähtyä. HK Agri tarvitsee edelleen lisää kasvatuspaikkoja. Olli Paakkala Johtaja, alkutuotannon kehitys, neuvonta ja genetiikka V uosituhannen alussa HK Agrissa herättiin tosiasiaan, että nautatuotannon rakenne ei ollut kehittynyt toivotulla tavalla EU:hun liittymisen jälkeen. Merkittäviä kasvattamoinvestointeja ei ollut tehty ja tuotantoyksiköt olivat edelleen pääosin pienehköjä. Nautatuotannon kannattavuusongelmat EU-jäsenyyden alkuvuosina eivät olleet kannustaneet investointeihin. HK Agrin sopimustuottajilla oli tuolloin runsaat 50 000 nuoren naudan kasvatuspaikkaa ja noin 12 000 emopaikkaa. Laskelmissa päädyttiin siihen, että sopimustiloilla tulisi vuosien 2004–2014 aikana rakentaa tai peruskorjata 2 500 nuoren naudan paikkaa ja 1 000 emolehmäpaikkaa vuosittain, jotta kaikille vasikoille löytyisi tulevaisuudessa sijoituspaikka. Määrä oli merkittävä, sillä siihen asti investointitahti oli ollut muutama sata paikkaa vuodessa. Haastetta lisäsi se, että emolehmätuotanto oli nähnyt tuotannollisen aallonpohjan, eli 27 000 emoa, vuosituhannen lopussa. 14 Kotitilalta 3 /2011 Vauhtia nautatilojen rakennekehi Kylmäkasvattamot yleistyvät Kehityshanke aloitettiin vuonna 2004 suunnittelemalla mallikonseptit kylmäja lämminkasvatukseen sekä lihanautaettä emopuolelle. Kasvattamomallit perustuivat käytännössä toimiviksi havaittuihin ratkaisuihin. Konsepti valitaan aina tilan omista lähtökohdista. Keskeisiä asioita valinnassa ovat kuivikkeiden riittävyys ja eläinten hoidossa tarvittava työmäärä. Toiselle tilalle sopii kylmä, toiselle lämmin kasvattamo. Vuosituhannen alussa kasvattamot rakennettiin valtaosin lämpimiksi, mutta viime vuosina kehitys on selvästi kään- tynyt kylmää kasvattamoa suosivaksi. Emopuolella kylmäkasvattamo on ollut aina suosituin vaihtoehto. Tukea rakentajille Investointi on merkittävä tapahtuma tilalle, joten esisuunnitteluun pitää panostaa. HK Agri rakensi investointia suunnitteleville tuottajille palvelupaketin, joka piti sisällään kasvattamon luonnossuunnittelun, avustamisen ympäristöluvan haussa, rakennuspiirustukset, kannattavuuslaskelmat ja tuotannon ylösajon. Raksa-palvelu sai hyvän vastaanoton. Lähes kaikki vuosina 2005–2010 investoineet tilat ovat käyttäneet palvelua osit- Rakennekehityksen tarve jatkuu edelleen, vaikka takana on seitsemän aktiivista investointivuotta. tykseen tain tai kokonaisuutena ja olleet pääosin tyytyväisiä palvelun sisältöön. Nautakasvattamojen rakentamiseen on myönnetty EU:n investointitukea lähes koko 2000-luvun ajan, mikä on merkittävästi kannustanut tiloja kehittämään tuotantoaan. Tukitaso on vaihdellut 40:stä 70 prosenttiin. Tukia on voinut hakea jatkuvasti, joten ruuhkilta on vältytty ja tukipäätökset ovat tulleet kohtuuajassa. Lisäksi rakentamista ohjaavat säädökset ovat olleet toteutettavissa. Porrastaminen kannattaa Projektin ensimmäisten seitsemän vuoden aikana tavoitteeksi asetetut paikka- Kuva: Marko Lappalainen Onnistuneita käynnistyksiä määrät on saavutettu vuosittain. Aktiivisin rakentamisvuosi oli 2007, jolloin toteutettiin noin 3 500 sonni- ja 1 300 emolehmäpaikan investoinnit. Useat tuottajat ovat toteuttaneet tänä aikana kaksikin rakentamishanketta. Aikaisempaa tuotantoa laajennettaessa tilalla on jo kokemusta nautojen pidosta, ja kassavirtaa saa vanhasta kasvattamosta rakentamisenkin aikana. Rakentamisen jaksottaminen ja porrastaminen on ollut eduksi hankkeille. Yksi tai kaksi välivuotta hankkeiden välissä on selkeyttänyt tilannetta ja kertonut investoijalle, millä tasolla tuotannossa mennään. Vuosituhannen vaihteessa pelättiin, että lypsylehmien väheneminen heikentäisi vasikoiden saatavuutta. Lypsykarjatilojen luopuminen teuraskasvatuksesta ja HK Agrin hankintayhteistyö Järvi-Suomen Portin kanssa ovat kuitenkin taanneet riittävästi vasikoita kaikille investoineille tiloille. Myös pihvivasikoihin keskittyvillä tiloilla on pystytty lisäämään kasvatusta, kun HK Agri alkoi välittää vierotettuja rotukarjavasikoita ja Lihatukku Harri Tamminen eriytti rotukarjan lihan muusta naudanlihasta omaksi tuotteekseen. HK Agrin Laatusonni-ohjelma on ollut investoivien tilojen tukena. Rakennushankkeet ovat niin mittavia, että tuotannon on oltava kunnossa niin ruokinnan, olosuhteiden kun hoidon puolesta heti ensimmäisistä vasikoista alkaen. Tärkeässä tuotannon ylösajovaiheessa on onnistuttu, eikä tuloksissa ei ole tapahtunut notkahduksia. Rakennekehityksen tarve jatkuu edelleen, vaikka takana on seitsemän aktiivista investointivuotta. Kotimaisella naudalla on kysyntää. HK Ruokatalon kasvava naudanlihan tarve tarjoaa nykyisille sopimustuottajille mahdollisuutta lisäinvestointeihin. Kotitilalta 3 /2011 15 Jokainen tila kehittää itseään varten, eikä toisia varten, muistuttaa Veli-Matti Hyvärinen. Perinteet eivät estä kehittämistä Kun tila on ollut suvulla vuodesta 1548 ja nykyinen isäntä on seitsemästoista, osoittaa se tilan pysyneen kehityksessä ajan mukana. Kiuruvetistä Veli-Matti Hyväristä tilan perinteet velvoittavat ja asettavat haasteensa toiminnalle. Harri Jalli Tuotantoneuvoja 16 Kotitilalta 3 /2011 V eli-Matti Hyvärinen otti Koskenkylän Korpijoella sijaitsevan Hingunmäen tilan isännyyden vastaan vuoden 2010 alussa. Matti ja Maija Hyvärinen viljelivät tilaa 1980-luvun alkupuolelta alkaen ja myös he kehittivät toimintaa määrätietoisesti. Vuosituhannen vaihteessa lypsykarjatalouden rinnalle rakennettiin navetta reilulle sadalle sonnille. Viljelyssä on nyt noin sata hehtaaria peltoa, suurin osa kahden kilometrin säteellä tilakeskuksesta. Nurmet uudistetaan Kasvattamovierailut avartavat omaa näkemystä ja antavat monenlaisia vaihtoehtoja. suojaviljaan, joka tehdään kokoviljasäilörehuksi tai vihantarehuksi. Osalla nurmista tavoitteena on kolme satovuotta. Sukupolvenvaihdos tehtiin nopeasti: laskelmineen ja ennakkopäätöksineen aikaa meni vuosi. Veli-Matti ei suosittele muille näin nopeaa aikataulua. Hänen mielestään vähintään kaksi vuotta on hyvä kypsytellä ja tehdä päätöksiä. Yhtiöpohjaista ratkaisua ei kannata sulkea pois, varsinkaan jos jatkajia on useampi. ”Sukupolvenvaihdoksessa myös isännyys vaihtuu, ei vain nimi. Sukupolvien pitäisi täydentää toisiaan”, Veli-Matti toteaa. Lehmien tilalle juottamo Lypsylehmät lähtivät pois viime kesänä. Juottamon suunnittelu vanhaan navettaan osoittautui hankalaksi. Parikin suunnittelijaa kävi paikalla, mutta ei saanut yhdistettyä toimivuutta ja edullista hintaa. Rakennussuunnittelija Marko Lappalaisen kanssa asiat saatiin ratkaistua, ja samalla suunniteltiin loppukasvattamo 240 sonnille. Rakennesuunnittelun teki Rakennusinsinööritoimisto Tiimi Oy ja navetan rakensi Hannu Roivainen kirvesmiehineen. ”Ammattitaitoinen rakennusporukka mahdollistaa investoinnin toteuttamisen nopeasti ja kustannustehokkaasti. Rakentajien valinta jo suunnitteluvaiheessa helpottaa ratkaisujen tekemistä”, Veli-Matti huomauttaa. ”Suunnittelu on tärkeä osa rakennusprojektia. Suunnitelmien pitää olla tarkkoja ja perusteellisia. Hyvä on miettiä, mutta myös päätös pitää tehdä. Kasvattamovierailut avartavat omaa näkemystä ja antavat monenlaisia vaihtoehtoja.” si Veli-Matin mielestä hyvä pitää yhteisiä palavereita. ”On periaatteessa kaksi tapaa toimia; ostaa valmis tuote tai tehdä itse. Rakennesuunnittelija, rakentaja ja esimerkiksi seinäelementtien toimittaja saavat yhdessä monta asiaa selvitettyä ja ratkaistua nopeasti”, Veli-Matti sanoo. Hyvärisellä oli tällainen palaveri betonielementit ja ritilät toimittaneen Lujabetonin kanssa. Vastaava työnjohtaja Ahti Kilvensalmi ja rakennusporukka pitivät palavereita jo ennen rakennusprojektin käynnistämistä. Asennus kannattaa monessa kohdin sisällyttää kauppahintaan. Nosto-ovien asentamiseen liittyvät rikkoutumis- ja loukkaantumisriskit ulkoistetaan ostamalla ovet asennettuna. Kokenut asentaja asentaa ovet ja ilmanvaihtolaitteet nopeasti ja vapauttaa kirvesmiehet tekemään muuta. Ilmanvaihdon suunnittelu osoittautui hankalaksi. Kaupantekovaihe paljasti, että harva ilmanvaihtolaitteitten myyjä osaa myös suunnitella ja mitoittaa laitteet kunnolla. Navetan syvien lietekuilujen kokoojakuilu tuotiin päädyssä seinän ulkopuolelle. Näin alapoiston imurin ja mahdollisen huuhteluveden syöttöputkien liitKuvat: Harri Jalli Ripeitä palaveripäätöksiä Kun navettasuunnitelma on saatu valmiiksi ja tavarantoimittajia selville, oli- Kasvattamon ratkaisut on suunniteltu huolella. timet oli helppo rakentaa. Koska karsinat ovat syvät, lattiaritilät ovat kaksiosaiset. ”Eläimet makaavat mieluummin karsinan takaosan lyhytrakoisten ritilöiden päällä. Hännänpolkemia ei ole vielä sattunut,” kertoo Veli-Matti. Kaikki navettakalusteet ja vesiputket tulivat Sirviön Metallista. Tekninen tila rakennettiin kaappiin navetan ulkopuolelle. Siellä sähkölaitteet ovat suojassa pölyltä ja samalla paloriski pienenee. Rakennustyöt aloitettiin elokuun neljäs päivä ja lopputarkastus pidettiin 2. päivänä marraskuuta. Sonnit tottuvat siirtelyyn Vanhaan ritilänavettaan saneerattiin tilat 30 teinille. Kolmenkymmenen eläimen ryhmiä on nyt yhteensä 14. Eläimiä siirretään niiden kasvaessa rakennuksesta ja karsinasta toiseen. Karsinoitten tilankäyttö on tehokasta, eikä siirtoihin kulu aikaa niin paljon kuin aluksi pelättiin, sillä sonnit tottuvat siirtelyyn. Kaikki sonnit ruokitaan nyt seosrehulla. Apevaunulla voidaan ajaa molempiin ritilänavetoihin ja jakaa rehu vaakaruuvilla yhtä aikaa molemmin puolin pöytää. Vierotettujen rehu puretaan etulaatalle, josta se ajetaan pienkuormaajalla sisään. Isoille sonneille tehdään päivittäin kaksi rehusatsia ja teineille satsi joka toinen päivä. Kesällä myös teinivasikoiden rehu sekoitetaan päivittäin. Seosrehuvaunulla myös hienonnetaan vasikoitten kuivikeoljet. Koneellistamisen ansiosta hoitotyön määrä on pysynyt suurin piirtein ennallaan. Ennen eläinten hoito vaati paljon käsityötä, joka vei aikaa ja kulutti terveyttä, nyt aikaa jää enemmän seurantaan ja tarkkailuun. Kehittäminen on jokaisella tilalla erilaista. Se on toisilla tuotostason nostamista tai kustannuksista tinkimistä. Jossain vaiheessa kehittämiseen kuuluu myös investointi. Veli-Matti Hyvärinen otti investoinnin ensimmäiseksi kehittämiskohteeksi heti sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Kotitilalta 3 /2011 17 Huutokaupasta hyviä sonneja laitumelle Mistä sonnin voi luotettavammin ostaa kuin kasvatusaseman sonnihuutokaupasta, kysyvät kasvattaja Hannu Karppila ja sonnin ostaja Marko Eerola kuin yhdestä suusta. H uhtikuussa pidettiin jo yhdeksäs HK Agrin Sonnihuutokauppa Tammelassa MTY Ali-Lekkalan tilalla. HK Agri on ollut maassamme edelläkävijä niin kasvatusasematoiminnassa, sonnihuutokaupassa kuin rakennearvostelutietojen laajamittaisessa hyödyntämisessäkin. Toimintaa on kehitetty vuosittain. Nykyinen konsepti, jossa kaikki huutokaupattavat sonnit ovat rakennearvosteltuja ja vertailtavissa huutokaupassa, on saavuttanut suuren suosion niin jalostajien kuin sonnin ostajienkin piirissä. Talvi oli haasteellinen kaikissa kasvattamoissa. Myös kasvatusasemalla pitkä talvi todennäköisesti vaikutti hieman sonnien kasvuun. Kasvutulokset ovat silti vertailukelpoisia. Kasvattajat halusivat tänäkin vuonna rakennearvostelijaksi kokeneen ruotsalaisen Per Mårtessonin. Hänen kalenteristaan sopiva päivä löytyi vasta viikkoa ennen huutokauppaa. Arvosteluvarmuuden kannalta myöhäinen ajankohta oli hyvä, mutta järjestäjille se aiheutti hieman normaaliakin kiireisemmän huutokauppaa edeltävän viikon. Toivottavasti jalostajat haluavat – ja myös saavat – pian käyttöönsä suomalaisen rakennearvostelijan. Huutokauppaan kokoontui lähes parisataa karjaihmistä. Sonneja myytiin yhteensä lähes neljäkymmentä ja keskihinnaksi tuli 3 350 euroa. Huutokaupan korkeimman hinnan, 4 900 euroa, saavutti herefordsonni APH. WeWillRock You. Siinä yhdistyivät sekä hyvät indeksit että erittäin korkeat rakennearvostelupisteet. Charolais-kasvattaja Hannu Karppilan sonneja on ollut kasvatusasemalla vuodesta 2003. Karppila pitää toiminnan yhtenä kulmakivenä luotettavuutta. Kun eri tilojen eläimet ovat samoissa olosuhteissa ja samalla ruokinnalla, eläinten todelliset erot tulevat näkyviin. Huutokauppa on hänen mielestään kehittynyt vuosien varrella merkittävästi. Aluksi ostajia oli vain muutamia, mutta tänä vuonna charolais-sonnien kauppa kävi hyvin. Huippusonnien arKuva: Harri Jalli Hyvää tunnelmaa huutokaupassa varmisti poikkeuksellisen lämmin sää. Kuvassa vasemmalta Katja Vättö, Juha Moisander, Leo Juntunen, Jyrki Ankelo, Hannu Karppila ja Olli Paakkala. 18 Kotitilalta 3 /2011 Parhaat sonnit palkittiin Joka rodun rakennearvostelussa parhaimman kokonaisarvostelun saanut sonni palkittiin huutokaupan yhteydessä. Sonnit arvosteli ruotsalainen Per Mårtensson. Palkitut sonnit: Aberdeen Angus: Vapola Häkämies, kasvattajat Katariina Vapola ja Jyrki Ankelo, Uusikaupunki Charolais: Fond, kasvattaja Hannu Karppila, Kangasala Hereford: APH. WeWillRockYou, kasvattajat Juha ja Hannele Moisander, Orimattila Limousin: Kestin Hiillos, kasvattaja Leo Juntunen, Suomussalmi Simmental: Ritamäen Hermanni, kasvattaja Kimmo Witikkala, Kokemäki vostus saisi Karppilan mielestä kuitenkin nousta. Hyvästä keskiarvosonnista maksetaan keskiarvon mukaan, mutta ero huippusonneihin jää pieneksi. Kasvattaja pitää tärkeinä sekä rakennearvostelua että indeksejä. ”Hyvät indeksit eivät mitenkään korvaa huonoa rakennetta, eikä hyvärakenteinen sonni vaikeita poikimisia tai puuttuvaa teurastiliä”, Karppila sanoo. Marko Eerola Janakkalasta on ostanut useita sonneja huutokaupasta. Hän seuraa netissä olevaa listaa pitkin talvea ja sitä mukaa, kun tiedot lisääntyvät ja sonnit vähenevät, omat suosikit nousevat esille. Rakenteen ja indeksien lisäksi Eerola arvostaa terveystodistusta ja sitä, että sonneja karsitaan luonteen mukaan. Tällä kerralla hän osti sonnin Karppilan Filee, jossa yhdistyvät sekä huippuindeksi että hyvät rakennepisteet. Harri Jalli Kuva: Johanna Jahkola Johanna Jahkola Keskeisin tulostekijä on onnistunut poikiminen ja terve vasikka. Karjankasvatus ei hitaasta syklistään huolimatta jätä varaa herpaantumiselle yksityiskohtien hallinnassa. Tuotannossa onnistuakseen nautatilan tulee asettaa toiminnalleen tavoitteet ja seurata oleellisia tunnuslukuja. Mitä rahalla saa? Rotukarjan vahvuuksia kehitetään Rotukarjatuotannolla on monta valttikorttia hihassaan. Helmikuussa 2011 alkanut kolmivuotinen hanke kehittää entistä parempia toimintamalleja ketjun emolehmätiloille ja loppukasvattamoille. R otukarjan liha vastaa niin kulinaristin kuin eettisiä ympäristövalintoja tekevän kuluttajan odotuksiin. Kuluttajien myönteinen kuva tuotannosta pohjautuu luonnonläheisyyteen, laiduntamiseen, eläinten vapauteen, maisema- ja ympäristöarvoihin sekä korsirehuvaltaiseen ruokintaan. Eläinten hyvinvointi on tärkeää kuluttajalle, mutta se on myös lähtökohta laadulle ja kannattavalle tuotannolle. HK Agri on mukana kehittämishankkeessa, joka toimii Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa ja jota hallinnoi Satafood Kehittämisyhdistys ry. Rotujoukkueissa ovat aberdeen angus, charolais, hereford, limousin ja simmental. Kolme tärkeää osiota Kehittämishankkeen kolmessa osiossa haetaan hyviä, vastuullisia ja kannatta- via toimintatapoja eläinten hyvinvointiin, eläinainekseen sekä terveyteen ja olosuhteisiin. Keskeisin tulostekijä on onnistunut poikiminen ja elävä, terve vasikka. Hankkeessa kartoitetaan vasikkakuolleisuuden syitä ja sitä, miten päästään parempiin vasikkatuloksiin. Rehustus on keskeinen kuluerä tilalla, mutta myös tärkeimpiä tuloksen tekotapoja eläinainesvalintojen ohella. Ruokintakokeiden kautta hankkeessa selvitetään ruokinnan vaikutuksia ruhon lihakkuuteen, rasvaisuuteen ja lihan laatuun. Hankkeen rakentamisosiossa haetaan kustannustehokkaita malleja ja ratkaisuja, jotka takaavat eläinten hyvinvoinnin kaikissa olosuhteissa. Tavoitteena on koko ketjun arvon parantaminen – alkutuotannosta lähtien aina kuluttajan ruokalautaselle asti. Osallistumismaksu on 100 euroa tilaa kohti vuodessa. Sitä vastaan tila saa hankkeessa tuotetun tiedon ja tutkimuksen käyttöönsä heti ja voi osallistua koulutustilaisuuksiin. Opintomatkojen kustannuksista hanke maksaa puolet. Vasikka- ja tuotostietoja toimittavat tilat voivat tutkituttaa vasikkanäytteitä Evirassa. Hankkeessa mukana olevat tuottajat ovat vaikuttamassa vastuullisen tuotantomallin rakentamiseen ja tutkimuksen myötä he saavat enemmän palvelupaketteja käyttöönsä. Hankkeessa selvitetään karjojen seleenitasoa ja tarvetta yhdessä Helsingin yliopiston kanssa tehtävässä tutkimuksessa. Tilakäynneillä tarkastellaan karja-ainesta, tuotantoa ja toimintatapoja. Hankkeesta hyötyvät niin uudet kuin 5–50 vuoden ”alkuharjoittelun” suorittaneet tuottajat, jotka haluavat kehittyä ja parantaa toimintatapojaan. Oikea asenne on avain onnistumiseen ja kehittymiseen. Tervetuloa mukaan! Johanna Jahkola Lisätietoja hankkeesta • Hankkeen nimi: Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen • Ilmoittautumiset: Johanna Jahkola, Satafood Kehittämiskeskus ry p. 040 127 3820 johanna.jahkola@ satafood.net • www.satafood.net Kotitilalta 3 /2011 19 Kannattavan broilerikasvatuksen avainkohdat paljastuvat, kun tuotannosta kerättävää tietoa ja kasvatusolosuhteita analysoidaan järjestelmällisesti. Kuva: Pasi Leino Kilpailukykyä broilerituotantoon Pari vuotta sitten käynnistyi Satafoodin koordinoima hanke Varsinais-Suomen ja Satakunnan broilerituotannon kilpailukyvyn parantamiseksi. Olli Paakkala Johtaja, alkutuotannon kehitys, neuvonta ja genetiikka 20 Kotitilalta 3 /2011 H K Agrin siipikarjaneuvonta on yhteistyökumppani hankkeessa, jolla on jo parin vuoden ajan määrätietoisesti kehitetty Varsinais-Suomen ja Satakunnan broilerituotannon kilpailukykyä. Satafoodin koordinoima hanke jatkuu vielä ainakin tämän vuoden. Maamme broilerituotanto on perustunut täysrehuruokintaan. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli pienentää broilerien ruokintakustannuksia kotoisen vehnän avulla. Vehnän lisäämisellä rehustukseen pyritään myös parantamaan broilerien elävyyttä, joka nousee uuden hyvinvointidirektiivin myötä entistä tärkeämmäksi. Kokeissa vehnän lisäyksellä on saavutettu ruokintakustannuksissa merkittä- vät säästöt, noin kahdeksan senttiä jokaista broilerikiloa kohden. HK Agrin sopimustuotannon ehtoihin on sisällytetty tämän vuoden alusta vaatimus vehnän käytöstä. Hanke on myös selvittänyt kustannustehokkainta mallia tilalla tapahtuvaan Vehnän lisäyksellä on saavutettu merkittävät säästöt ruokintakustannuksissa. rehusekoitukseen. Tilarehusekoittamon avulla suurissa yksiköissä voitaisiin rehukustannusta pienentää merkittävästi ja samalla hyödyntää entistä enemmän tilan omaa rehuviljaa. Ensimmäinen broileritilan rehusekoittamo on aloittanut toimintansa huhtikuussa. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan tuloksia. Hallipassi käyttöön broileritiloilla Broilerituotannon olosuhteita hanke on kartoittanut keräämällä kaikilta tiloilta kasvatushallia koskevat pinta-ala- ja laitetiedot, jotka koottiin tilakohtaisiin hallipasseihin. Tuottaja hyötyi hallipassista, kun EU:n hyvinvointidirektiivi astui voimaan 1.5.2011. Tarkennettuja pintaalatietoja tarvitaan mm. kasvatustiheyden laskemisessa. Hallipasseissa olevien tietojen avulla pyritään lisäksi etsimään parhaaseen kokonaistulokseen johtavia tekijöitä. Tietoja voidaan hyödyntää uusien hallien suunnittelussa ja vanhojen kasvattamojen laitteita uudistettaessa. Tiedot tullaan myöhemmin yhdistämään tuotantodata-analyysiin. Hedelmällisyyttä ruokinnalla Syksyllä 2009 hanke ryhtyi kehittämään ruokintaa, joka tukee broileriemojen hedelmällisyyttä. Kaikkien emorehujen toimittajien kanssa rakennettiin uusi haudontarehukonsepti, jossa rehun valkuaispitoisuutta suhteessa energiaan pienennettiin. Ensimmäinen koeparvi teurastettiin alkuvuodesta 2011. Uudella rehulla ruokitut parvet ovat menestyneet vähintäänkin hyvin, mutta kehitystyö jatkuu. Kilpailukykyä broilerituotantoon -hankkeen painopiste on ollut ruokinnassa ja olosuhteiden kartoittamisessa sekä emojen hedelmällisyyden tutkimisessa. Myös muilla osa-alueilla on edistytty, mutta tulokset ovat vielä kesken. Hanke jatkuu ainakin vuoden loppuun. Kilpailukykyä broilerituotantoon -hankkeen osa-alueet • ruokintakustannusten alentaminen • energia ja sivutuotteet • rakentaminen ja bioturvallinen toimintamalli • olosuhteet • seuranta ja kehittyminen • yhteistyö • untuvikkotuotannon uudet kasvatustavat Haudonnassa yksityiskohdat ratkaisevat tamon ruokintapäätöksissä, munavaraskoaines, enemmän untuvikkoja suhteesHK Ruokatalon kotimaisen broileriketton olosuhteiden hallinnassa ja untuviksa hedelmöittyneiden haudontamunien jun untuvikot tuotetaan HK Agrin omismäärään, pienemmät yksikkökustannuk- kokuljetusauton ilmastoinnin säädöissä. tamissa hautomoissa. Haudontamunat Haudonnan haasteena on optimoida set ja lopulta tyytyväinen broilerikasvatkuljetetaan sopimustiloilta hautomoille kahdesti viikossa. Jo haudonnan alkaessa taja. kaikkien munien osalta sikiölämpötilat, on suunniteltuna, mihin broilerikasvatSamanaikaisesti siis pyritään paranmunien painohävikki, kuoriutumisikkutamoihin untuvikot sijoitetaan, mikä on tamaan laatua ja laskemaan yksikkökusna ja kuoriutumishetki. Haudontakoneiskasvatuserien tavoiteteuraspaino ja mitannuksia. Mahdottomalta kuulostavan sa haudotaan noin kahta miljoonaa ominä päivänä erät teurastetaan. Toimintayhtälön ratkaisun avaimet ovat prosessin naisuuksiltaan erilaista munaa samanmalli asettaa korkeat laatuvaatimukset lukuisissa yksityiskohdissa, kuten munit- aikaisesti. Onnistuminen vaatii äärettöuntuvikoille. män tarkkaa lämpötilan hallintaa seKasvatusprosessin suorituskyvyn kä täsmälleen sopivaa ilmanvaihtoa tasalaatuisuus ei ole vähäpätöinen ja -kosteutta. asia. Mikäli broilereiden keskimääOnnistuminen näkyy untuvikkojen kasvunopeudessa, rehuhyötysuhräinen teuraspaino jää tavoitteesta teessa, poistumassa ja teuraslinjalla 200 grammaa, katoaa 40 000 broilepainovaihtelun määrässä – kaikissa rin erästä kahdeksan tonnia raakaolennaisissa talouden tekijöissä. ainetta. Tämä on pois ketjun toimitusvarmuudesta. Tommi Saksala HK Agri on käynnistänyt määräPomicon Oy tietoisen untuvikkolaadun ja tuottaKirjoittaja on HK Agrin yhteistyökumppani vuuden kehitysprojektin, jonka taPomicon Oy:n konsultti. Yhteistyön tavoitteena voitteena on tasalaatuinen untuvik- Parempia untuvikkoja pienemmin kustannuksin. on hautomoiden toiminnan hiominen. Kotitilalta 3 /2011 21 Kuva: HK Agri Sinetti on sopimustuottajien sivusto Sinetti on ollut HK Agrin sopimustuottajien käytössä pian kolme vuotta ja kehittynyt jatkuvasti paremmin tuottajia palvelevaksi sivustoksi. Sen rinnalla kulkenut vanha WebHanki-järjestelmä on nyt kokonaan poistunut käytöstä. Paula Leva Tietojärjestelmävstaava S inetti on selainpohjainen; sen käyttämiseen tarvitaan vain tietokone, selainohjelma ja internet-yhteys. Mitään lisäasennuksia tietokoneelle ei tarvita. Sinetissä näytetään tilakohtaista tietoa, ja tämän vuoksi järjestelmään tarvitaan henkilökohtaiset tunnukset. Vanhat WebHankin käyttäjätunnus ja salasana eivät kelpaa Sinettiin. Rekisteröitymispyyntölomake lähetetään HK Agrin kotisivujen kautta. Lomake on osoitteessa www.hkagri.fi Rekisteröidy tästä. Tunnukset sähköpostilla Sinettitunnukset lähetetään tuottajan lomakkeella ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen muutaman päivän sisällä rekisteröitymispyynnöstä. Tämän jälkeen Sinetti on valmis käytettäväksi osoitteesta www.hkagri.fi Etusivun kohdasta Kirjaudu sisään. 22 Kotitilalta 3 /2011 Sinetin tunnus ja salasana toimivat myös LSO Osuuskunnan jäsenen verkkopalvelussa. Kun tuottaja liittyy LSO Osuuskunnan jäseneksi, Sinetin tunnukset toimivat myös LSO Osuuskunnan jäsenen verkkopalvelussa. Tämä pätee myös siinä tilanteessa, kun tuottaja vaihtaa itse Sinettiin uuden salasanan. Tilakohtaista, ajantasaista tietoa Sivuston kautta jätetään välitys- ja teurasilmoitukset, mutta lisäksi Sinetissä on tuotantoon liittyvää ohjeistusta, laatuja terveystietoa, tuottajakohtaisia tuotantoraportteja ja tietysti teuras- ja tilitystietoja. Teurastiedoista voi tuottaja seurata reaaliaikaisesti esimerkiksi erän lihakkuutta, keskipainoa ja hylkäyssyitä. Vuoden vaihteesta lähtien on käytössä ollut ns. etusivu, joka aukeaa sisäänkirjautumisen jälkeen. Tältä sivulta näkee yhdellä silmäyksellä keskeisimmät asiakokonaisuudet, uusimmat tuotan- toraportit ja viimeisimmät tilitystiedot. Etusivun kalenteri kertoo tulevista tapahtumista ja tiedotelinkit HK:n uutisista. Palaute ja kehittäminen HK Agri kerää jatkuvasti tuottajiltaan palautetta niin yleisestä toiminnasta kuin Sinetin käytettävyydestä Sinetin Anna palautetta -linkin välityksellä. Palautetta voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Linkin välityksellä voi lisäksi tiedustella esim. neuvoa Sinetin salasanan vaihtamisesta. Kysymyksiin vastataan joko puhelimitse tai sähköpostilla. Lähetettyjen kysymysten perusteella HK Agri pystyy parantamaan ja tarkentamaan nykyistä Sinetti-ohjetta. Palautteista saadaan myös arvokasta tietoa siitä, kuinka järjestelmää pitäisi kehittää, jotta se palvelisi sopimustuottajia paremmin. Käyttäjänimi jää muistiin, kun Sinetin kirjautumissivulla valitsee kohdan Yksityinen tietokone. Kirjaudu sisään Kesäkuun Sinetti-vinkki Kirjautuessasi Sinettiin saamillasi tunnuksilla lisää valinta kohtaan Yksityinen tietokone, niin kone muistaa käyttäjänimen seuraavalla kerralla. Muista , että käyttäjänimi (username) ja salasana (password) on kirjoitettava täsmälleen samassa muodossa kuin olet ne sähköpostiviestissä saanut. Huomioi, että kirjain iso I, pieni l ja numero 1 saattavat erehdyttävästi muistuttaa toisiaan, samoin kuin iso O tai numero 0. Voit kopioida tunnuksen viestistä kirjautumisruutuun ja vaihtaa salasanan mieluisampaan, kun olet Sinetissä sisällä. Saamassasi sähköpostiviestissä on liitteenä ohjeet salasanan vaihtoon. Muista pitää tunnus tallessa, sillä vain sinä tiedät sen! Lopeta Sinetin käyttö nap sauttamalla Kirjaudu ulos -painiketta näytön oikeasta ylänurkasta. Ko. painikkeen vierestä löydät myös ohjeen, jossa Sinetin toimintaa on kuvattu tarkemmalla tasolla. Lue ohje aloittaessasi Sinetin käytön. Sinetin suora osoite muut tuu. 28.6.2011 alkaen osoite on https://sinetti.hkagri.fi. Klikkaa lisäohjeita uloskirjautumispainikkeen vierestä. Kotitilalta 3 /2011 23 Kesällä ollaan mökillä, jolloin grillissä nopeasti ja vaivatta valmistuva ruoka on arvossaan. Mutta nyt on myös mainio aika viettää isoja ja pieniä juhlia häistä synttäreihin. HK:n uutuuksista syntyvät kesän parhaat arki- ja juhlaherkut! HK Ruokatalo tarjoaa kesällä: Helppoa grillievästä tai ainekset hienoon juhla-ateriaan Erittäin laadukkaan ohuen ohut -tuotteen, Härän kylmäsavufileen rinnalle on tullut Rypsiporsaasta valmistettu HK Ohuen ohut Porsaan kylmäsavupaisti (100 g). HK:n punaviinimarinoidusta naudan sisäpaistipihvistä loihtii hienommankin gourmet-annoksen. HK Häränpihvi, punaviinimarinoitu (480 g) on mureutettuja ja nuijittuja sisäpaistipihvejä kolmen kappaleen rasiassa. Lihaisa hampurilaispihvi Naudan jauhelihapihvi, maustettu (300 g, 4 kpl) on pakattu kätevään lokerolliseen rasiaan. Maistuu lapsille ja aikuisille! 24 Kotitilalta 3 /2011 Kariniemen Ohuen ohut fileepihvi, hedelmäinen (500 g) on ohueksi litistettyä kotimaista broilerin sisäfileetä makeahkossa hedelmäisessä marinadissa. Muista myös saman tuoteperheen viime syksyn ja kevään uutuudet: Kariniemen maustamattomat Ohuen ohuet fileepihvit sekä Kariniemen Ohuen ohuet hunajafileepihvit. Perinteisen makuinen ja muotoinen HK Kiekura (400 g) eli napsahtavassa luonnonkuoressa yhdellä kiepillä oleva lenkkimakkara valmistetaan nyt Rypsiporsaasta! Aidosta luonnonsavusta arominsa saanut Kiekura on pakattu suojakaasupussiin. Pekoniset Viljapossun fileevartaat ja grillikasvikset 1 pkt 1 pkt 300 g 1–2 rkl 1 1 2 50 g HK Viljapossun fileevarras, BBQ (7–8 kpl) Amerikan Pekonia vettä bataattia öljyä paprika renkaina pieni kesäkurpitsa viipaleina puna-, tai keltasipulia renkaina voita tai margariinia tuoretta tai kuivattua yrttiä (esim. timjami) Aloita kiehauttamalla kattilassa hieman vettä. Leikkaa kuorittu bataatti viipaleiksi ja kiehauta niitä hetki, jotta ne esikypsyvät. Käännä Viljapossun fileevartaiden ympärille Amerikan Pekonia. Käsittele kasvikset. Grillaa vartaat kuumassa grillissä välillä käännellen. Sivele parilalevy öljyllä. Pariloi esikypsennetyt bataattiviipaleet, paprika-, ja kesäkurpitsaviipaleet ja sipulirenkaat molemmin puolin. Sulata voi ja lisää joukkoon yrttiä maun mukaan. Valuta yrtti-voi pariloitujen kasvisten päälle. Tarjoa yhdessä grillattujen vartaiden kanssa. HK Viljapossun fileevarras, BBQ (n. 700g), on nyt aidossa voimakkaassa BBQ-marinadissa. Fileevartaiden syömiseen ei tarvita veistä ja haarukkaa, joten ne ovat ulkoruokaa helpoimmillaan! Vuohenjuustotäytteiset härän leikkeet ja sitruunapolentaa 4 kpl HK Naudan ulkofileepihvejä, maustamat tomia tai maustettuja, (1 pkt, 600 g) 150 g vuohenjuustoa 6 aurinkokuivattua tomaattia 2 rkl hienonnettua basilikaa Sitruunapolenta 2 dl polenta-ryynejä 2 hienonnettua valkosipulinkynttä 6 dl mietoa kanalientä tai vettä 1 rkl oliiviöljyä 1 sitruuna 0,5 dl raastettua parmesanjuustoa suolaa ja valkopippuria Hienonna aurinkokuivatut tomaatit ja basilika. Sekoita keskenään tomaatit, basilika ja vuohenjuusto. Paista naudanpihvit nopeasti pannulla öljyssä molemmin puolin. Jos käytät maustamattomia pihvejä, mausta ne suolalla ja pippurilla. Lusikoi leikkeiden keskelle vuohenjuustotäytettä ja taita ne taskuiksi. Voit käyttää cocktailtikkua apuna taskujen kiinnipitoon. Sitruunapolenta Kuullota valkosipuli oliiviöljyssä. Lisää kasariin polenta sekä puolet liemestä. Hauduta miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen. Kun seos paksunee, lisää loppu liemi. Hauduta polentaa noin viisi minuuttia. Raasta sitruunan kuoresta keltainen osa ja purista mehu. Mausta polenta sitruunan kuorella ja mehulla, suolalla, pippurilla ja parmesanjuustolla. HK Naudan ulkofileepihvi, maustamaton (600 g) ja HK Naudan ulkofileepihvi, maustettu (600 g) ovat mureutettuja ja nuijittuja pihvejä, jotka on pakattu neljän kappaleen tyhjiöpakkaukseen. Liha jatkaa mureutumista tyhjiössä, pakkaus vie vähemmän tilaa ja siitä syntyy vain vähän jätettä. HK:n meetvurstit uudistuvat sisältä ja päältä HK:n meetvurstit ja kylmäsavutuotteet ovat uudistuneet. Nyt ne valmistetaan Rypsiporsaasta, joten niiden rasvan laatu on ravitsemussuositusten mukainen. Uudet Rypsiporsas®-tuotteet sekä uudet kätevät ja raikkaan näköiset pakkaukset sopivat vaikka kesähäiden pöydälle. Tarjolla on jotain uutta, jotain vanhaa, jotain sinistä… HK Ohut Meetvursti (170 g) valmistetaan pelkästä Rypsiporsaasta. Sen rinnakkaistuote HK Ohut Chilimeetvursti (150 g) ilahduttaa vahvemmin maustettujen leikkeleiden ystäviä. Valmisruokamatka maailmalle – tai mummolaan Maistamalla HK Via Kana-kookoscurrya (320 g) pääsee nojatuolimatkalle Thaimaahan. Tyypillisen thai-aterian tapaan tämä koostuu nuudeleista, kanasuikaleista ja kasviksista, jotka kruunaa kermaisen pehmeä kookoscurrykastike. Uusi naudanliha-ateria HK Via Härkää Teriyaki (320 g) maistuu japanilaistyyppisen ruoan ystäville. Jasmiiniriisin, häränlihalastujen ja kasvisten lisäksi annoksessa on makeaa japanilaista Teriyaki-kastiketta. HK Via Maalaisperunasalaatti (250 g) on uusi, kesäisen raikas ja ruokaisa ateria- tai lisäkesalaatti, joka sisältää perunakuutioita, pekonia, vihreitä papuja, kapriksia ja sipulia sinappisessa kastikkeessa. HK Mummon lihapullien ja HK Mummon jauhelihapihvien porsaanliha on nyt Rypsiporsasta ja naudanliha entistä vähärasvaisempi. Molemmat tuotteet ovat säilöntäaineettomia eivätkä sisällä keinotekoisia arominvahventeita (ei natriumglutamaattia eikä hiivauutetta). Kotitilalta 3 /2011 25 LSO Osuuskunta Henrik Treschow HKScanin hallitukseen HKScan Oyj:n varsinainen yhtiökokous 27.4.2011 valitsi suurimman osakkeenomistajan LSO Osuuskunnan ehdotuksesta hallituksen uudeksi jäseneksi Henrik Treschowin. Muina hallituksen jäseninä jatkavat Juha Kylämäki, Niels Borup, Matti Karppinen, Tero Hemmilä ja Otto Ramel. Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajakseen Juha Kylämäen ja varapuheenjohtajaksi Niels Borupin, molemmat uudelleen. Henrik Treschow on tehnyt pitkän, yli 30 vuoden uran elintarvikealalla. Vuoteen 2007 asti hän toimi Procordia Food Ab:n varatoimitusjohtajana. Eläkkeelle siirtymisensä jälkeen Treschow on keskittynyt hallitustyöskentelyyn useissa maa- ja metsätaloussektorin sekä elintarvikealan yrityksissä Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Treschow on suorittanut MBA-tutkinnon Lundin yliopistossa. Henrik Treschow (s. 1946) MBA, Ruotsin kansalainen HKScan Oyj, hallituksen jäsen Muut luottamustoimet: hallituksen puheenjohtaja seuraavissa yrityksissä: Abacus Sportswear AB, Sveriges Jordägareförbund, Sperlingsholms Gods AB ja Wanås Gods AB Ingleby Holding AS, hallituksen varapuheenjohtaja Skabernäs HB, hallituksen jäsen Treschow-Fritzöe Industries, hallituksen jäsen 26 Kotitilalta 3 /2011 Onnela ja Ylikännö osuuskunnan hallintoneuvostoon LSO Osuuskunnan ylin päättävä elin, edustajisto, kokoontui varsinaiseen kokoukseen 28.4.2011 Loimaalla. Edustajisto vahvisti hallintoneuvoston kooksi 20 henkeä. Vuoden 2012 alusta alkavalle toimikaudelle valittiin erovuorossa olleista uudelleen sianlihantuottaja Juha Anttila Mänttä-Vilppulasta, siipikarjanlihantuottaja Tommi Katila Eurasta, sian- ja siipikarjanlihantuottaja Mari Korkeaoja-Nurmo Kokemäeltä, naudanlihantuottaja Jyri Lehtinen Kihniöltä ja naudanlihantuottaja Timo Vähä-Eskeli Ikaalisista. Juha Kylämäki ilmoitti helmikuussa 2011 eroavansa hallintoneuvoston jä- senyydestä tultuaan nimetyksi ehdolle HKScan Oyj:n hallituksen jäseneksi. Hänen tilalleen ja 2012 alkavalle toimikaudelle valittiin sianlihantuottaja Marko Onnela Loimaalta. Maria Pietolan tilalle edustajisto valitsi sianlihantuottaja Martin Ylikännön Huittisista Pietolan jäljellä olevan toimikauden ajaksi vuoden 2013 loppuun asti. Pietola oli pyytänyt eroa hallintoneuvostosta lopettaessaan lihantuotannon. Edustajisto vahvisti vuoden 2010 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. LSO Osuuskunnan vuosikertomus on nähtävissä osuuskunnan verkkosivuilla www. lso-osuuskunta.fi/vuosikertomukset. Miten kehittäminen näkyy tilasi arjessa? Marko Onnela Alastarolainen 37-vuotias lihasiankasvattaja, perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta. ”Haemme jatkuvasti uusia ratkaisuja kokeilemalla ennakkoluulottomasti asioita. Periaatteemme on, että numerot kertovat, muu on luuloa. Jos hyviä toimivia asioita löydetään, niitä toteutetaan johdonmukaisesti. ” Martin YliKännö 39-vuotias poikamies Huittisten Vampulasta, Satapossu Oy:n 3 000-paikkaisen lihasikalan osakas ja Suomen Sikayrittäjät ry:n puheenjohtaja. ”Satapossu Oy:n suurin viimeaikainen kehittämistoimenpide on ollut Rypsiporsas® -tuotannon aloittaminen. Tilalla pyritään koko ajan löytämään innovatiivisia ratkaisuja tehostamiseen ja kustannusten hallintaan. Esimerkiksi liete toimitetaan putkilinjaa pitkin biokaasulaitokselle ja öljylämmityksestä siirryttiin VamBio Oy:n kaukolämpöasiakkaaksi. Sikojen hyvinvointiin panostetaan leluilla ja olkihäkeillä. ” hallinnon kokoukset LSO Osuuskunta • Hallintoneuvosto 30.6–1.7., Rose Poultry, Tanska • Hallitus 9.8., Vantaa • Hallitus 12.9., Vantaa www.lso-osuuskunta.fi PL 50, 20521 Turku puh. 010 570 4000 S-posti: [email protected] Osuuspääomalle 12 prosentin korko Edustajisto päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että LSO Osuuskunta maksaa osuuspääomalle 12 prosentin koron vuodelta 2010. Osuuskunta haluaa näin tukea jäseniään tilanteessa, jossa lihantuotannon kannattavuus on huono voimakkaasti kohonneiden tuotantokustannusten takia. Korkopäätös koskee osuuspääomaa, joka on ollut sijoitettuna LSO Osuuskuntaan vuoden 2010 aikana. Kaiken kaikkiaan LSO Osuuskunta tilittää vuonna 2011 jäsenilleen osuuspääoman korkoja 2,3 miljoonan euron edestä. Aktiivijäsenillä, joilla on vielä maksamatonta osuuspääomavelvoitetta, osuuspääoman korko kerryttää maksetun velvoitteen määrää. Velvoitteen täyteen maksaneille, passivoituneille ja eronneille jäsenille korko maksetaan kevään aikana suoraan pankkitilille. Tervetuloa Farmari-näyttelyyn 1.–3.7.2011 Satakuntaan Poriin keskustelemaan osuuskunnan ajankohtaista kuulumisista ja jäseneduista! Veikko Kemppi toimitusjohtaja LSO Osuuskunta LSO Osuuskunnan jäsenilleen maksama osuuspääoman korko 2000–2010 14 12 10 8 6 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Osuuspääoman korko, % Jäsenyydessä on järkeä, vauhtia ja voimaa Satu ja Kari Alakylä, sianlihan yhdistelmätuottajat Sauvosta. Osuuskunnan jäseniä vuodesta 1996: ”LSO Osuuskunta konserni tarjoaa tukiverkon lihantuotannon haasteissa, eläinten hyvinvoinnin jatkuvassa seurannassa, investointien suunnittelussa ja kotimaisen lihan menekin parantamisessa. Myös osuuspääomalle on saatu mukavasti korkoa” Kiinnostaako LSO Osuuskunnan jäsenyys? Ota asia puheeksi oman alueesi kenttäedustajan kanssa tai tutustu jäsenhyötyihimme osoitteessa www.lso-osuuskunta.fi Kotitilalta 3 /2011 27 ajankohtaista Veli-Matti Jäppilästä uusi toimitusjohtaja HK Agrin uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty agrologi Veli-Matti Jäppilä 13.6. alkaen. HK Agriin Jäppilä siirtyy A-Tuottajien palveluksesta, jossa hän on toiminut hankintajohtajana vuodesta 2001. Tätä ennen hän oli kenttäja hankintapäällikkönä LSO Foodsissa. HK Agri Farmarissa HK Agri osallistuu yhdessä HK Ruokatalon kanssa Farmari-maatalousnäyttelyyn Porissa 1.–3.7.2011. Oman osaston lisäksi HK Agri on mukana vasikkaosastolla yhdessä ProAgrian ja Valion kanssa. Tervetuloa Poriin maistelemaan HK:n tuotteita ja keskustelemaan HK Agrin asiantuntijoiden kanssa. HK Agrin osastolla pääsee myös äänestämään parasta Kotitilan albumi -kisan valokuvaa! HK Agrin ja HK Ruokatalon yhteisosasto sijaitsee näyttelypisteessä U 433. Tervetuloa risteilemään! eMerkki vasikan vasempaan korvaan Suomen Lihateollisuusyhdistys suo- rinteisen korvamerkin muotoinen ja sittelee, että kaikki vasikat merkitään joka on luettavissa etupuolelta. eMerkki voidaan lukea erilaisilla lueMerkillä viimeistään 1.1.2012. Uuden kiinnitysohjeen mukaan viivakoodilli- kijalaitteilla, mutta eläimet voi tunnisnen päämerkki kiinnitetään oikeaan taa myös ilman laitetta päämerkissä ja korvaan ja eMerkki aina vasempaan eMerkissä olevista numeroista. eMerkkorvaan. ki on hieman paksumpi kuin Ennen eMerkin korperinteinen merkki. Suosivanumero oli elektroteltavaa on hankkia kahdet nisen korvamerkin pihdit, joihin saa merkit takaosassa, joten valmiiksi ja merkitsese näkyi helposti minen sujuu nopeasti. vain taaksepäin. Lypsykarjatiloille Nyt markkinoille jaetaan uusi eMerkkion tullut myös lapesite tonkkapostissa. pumallisia eMerk- Uusien, lappumallisten eMerkkien nuSe löytyy myös Sinekejä, joka on pe- mero on luettavissa merkin etupuolelta. tistä. Sikojen hyvinvoinnin ensimmäiset tunnusluvut heinäkuussa HK Agri järjestää heinäkuussa tuottajaristeilyt Kuopiosta ja Hämeenlinnasta. Iltoja isännöivät toimitusjohtaja Veli-Matti Jäppilä ja naudan hankinnan johtaja Sami-Jussi Talpila. m/s Queen R lähtee Kuopion Matkustajasatamasta torstaina 7.7. klo 19 ja m/s Silver Moon Hämeenlinnan satamasta torstaina 14.7. klo 19. Ilmoittautumiset Liisa Jätinvuorelle, 010 570 4382 tai liisa.jatinvuori@ hkagri.fi. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Teurastamot sopivat viime vuonna yhteisistä mittareista sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi. Lähtökohtana hyväksyttävälle tuotannolle on tilan kuuluminen Sikavan kansalliselle tasolle. Lisäksi sikojen hyvinvointia kuvaaville tunnusluvuille on määritelty hälytysrajat. Emakoita seurataan kuolleisuuden ja kokoruhohylkäysten avulla. Lihasioilla mittarina on myös osaruhohylkäykset. Kuolleisuustiedot saadaan eläinlääkäreiden tilaraporteista ja muut tunnusluvut lihatarkastustiedoista. Lilliputti kiinni viikot 26–33 Hälytysrajat Turun tuottajamyymälä Lilliputti on suljettu 27.6.–22.8.2011. Nautaparlamentti heinäkuussa Kanta-Hämeen Lihanautakerho järjestää jokavuotisen lihanautakerhojen tapaamisen, Nautaparlamentin Hämeenlinnassa 21.– 22.7.2011. Lisätiedot: www.hkagri.fi. 28 Kotitilalta 3 /2011 Tunnusluvut lasketaan vuoden ajalta puolen vuoden välein. Ensimmäiset tilakohtaiset luvut saadaan heinäkuussa. Teurastamot ovat yhteydessä tiloihin, joilla hälytysrajat ylittyvät. HK Agrin neuvojat auttavat etsimään syyt ongelmiin, jotta tilanne saadaan korjattua mahdollisimman nopeasti. Tunnusluvut on saatava raja-arvojen sisään vuoden kuluessa. Tila voi itse seurata tunnuslukujaan Sikavasta, johon tulee seurantaa varten uusi välilehti. Kokoruhohylkäykset Osaruhohylkäykset Kuolleisuus Lihasiat 1,1 % 12 % 4 % Emakot 7% - Käyttöön 2012 Kotitilalta-lehden viime numerossa oli painovirhe sikojen hyvinvointitunnuslukujen hälytysraja -taulukossa. Lihasikojen osaruhohylkäysten hälytysrajaksi oli merkitty virheellisesti 7 %. Kotitilalla tapahtuu Monet haaveilevat Harley Davidson -moottoripyörästä vuosikymmeniä ja toteuttavat unelmansa viidenkympin villityksessä. Oripääläisestä Lauri Köymäristä tuli motoristi ja Harrikan omistaja vähän sattumalta - ja hiukan alaikäisenäkin, reilusti alle viisikymppisenä. Perhe oli vierailulla tyttären vaihto-oppilasperheen luona Utahissa, Yhdysvalloissa pari vuotta sitten. Edullisen taalan kurssin siivittämänä naisväki lähti kaupungille ostelemaan ”rätei ja lumpui”. Ostoksille suuntasi myös Köymäri. ”Ostin t-paidan, farkut ja Corvetten”, hän kertoo. ”Suomeen lähtevään kuormaan lastattiin myös kaksi moottoripyörää. Samalla kylällä myytiin juuri silloin käytettyä Harrikkaa. Tuttavaperheen isäntä kävi pyynnöstäni katsomassa pyörää ja teki siitä tarjouksen, ja niin se vähän ajettu, 2005-mallin HD V-Rod tuli Suomeen samassa kontissa Corvetten kanssa.” Kahden HD-vuoden jälkeenkään Köy märistä ei näy päältä, millä pyörällä hän ajelee. Pujopartaa ei ole, eikä harrikkamiehen vatsaa. ”Harrikoiden kokoontumisajoihin tekisi mieli mennä katselemaan muita harrastajia. Corvette-porukan tapahtumassa Loimaalla tunsin itseni kyllä aika noviisiksi, kun muut olivat pukeutumista myöten viimeisen päälle hengessä mukana. Mutta kyllä vehkeet yhdistävät ihmisiä.” ”Vähän sama kuin olisi ulkona koiranpennun kanssa. Kaikki pysähtyvät silittelemään pentua. Samalla tavalla Harrikka kiinnostaa ihmisiä. Jos et ole ihan ärjyn näköinen, monet tulevat juttelemaan.” Yhdistelmäsikala on pitänyt isännän niin kiinni, että pyörä on niellyt kilometrejä Suomessa vasta kolmisentuhatta. Teksti Raila Aaltonen Kuva Pasi Leino Lauri Köymäri nauttii ajamisesta, mutta ei touhua talvisin pyörän kanssa. Harrikkamies ilman pujopartaa Mutta millaisia kilometrejä ne ovat olleet! ”Se pyörä on tehty ajamisen nautintoa varten. Voimaa on, mutta sopii näkönsä puolesta myös silmälle. Kyllä siitä omanlaisensa euforia tulee, sellainen vapauden ja voiman tunne.” Kesällä Köymäri aikoo ajella pyörällään ainakin Kauhajoelle tractor pullingin EM-kisoihin ja Jaalaan mökkeilemään. HK Agrin kesäkuinen Vironkierros olisi sekin kiinnostanut, mutta kun vaimo Heli ei suostunut kyytiin, jäi reissu mieheltäkin tekemättä. Vaikka emäntä ei pyörästä innostunut, on hankinta lähentänyt isää ja perheen nuorisoa. Tyttäret Johanna ja Annika ajoivat kevarilla pari vuotta ennen kuin pääsivät auton rattiin, ja ajokortti-ikää lähestyvä Janne ajaa kevarilla parasta aikaa. Lauri Köymäri kertoo painaneensa nuorempana töitä vuosikaudet lomia pitämättä. Nyt hän on oppinut välillä irrottautumaan ja saa työajatukset pois mielestä heti loman ensimmäisenä päivänä. Vapaapäivien ottaminen helpottui vuosi sitten, kun sikalaan palkattiin pätevä virolainen työmies. Ja aina ei tarvitse ottaa lomaa päästäkseen pyörän selkään. Köymärin työajot vaikkapa rautakauppaan taittuvat kesäisin nautinnollisesti Harrikalla. ”Vähempi tulee lähdettyä ajelemaan ilman määränpäätä.” Kotitilalta 3 /2011 29 Leikkaamon toiminta tehostuu Forssan tehostuksen takana ovat kokeilut ja työntekijöiden omat ideat. Kuvassa Jesse Huuhanmäki ja Esa Vahlsten. huoli työmäärän kasvusta ja siitä, saadaanko työnkierrot toimimaan uudessa tilanteessa. Raskaita töitä jaksaa paremmin, kun välillä pääsee kevyempiin tehtäviin. Pienryhmistä vauhtia Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia on parannettu pienryhmätoiminnalla, jolla on kehittämisessä iso rooli. Leikkaamossa jokaisella osastolla on oma 3–4-henkinen ryhmä, jonka vapaamuotoisia tapaamisia vetää osaston luottamushenkilö. ”Teurastamolla minuutti on pitkä yksikkö. Tauot katsotaan sekuntikellosta. Ei ole aikaa viedä asioita eteenpäin”, taustoit- Kuva: Katja Toivanen Forssan teurastamossa kehitetään tuottavuutta yhdessä työnantajan ja työntekijöiden kesken, ideoita yhteisesti jakaen. Työntekijöitä vie eteenpäin usko, että teurastamo pystyy tulevaisuudessa tarjoamaan töitä myös heidän lapsilleen. Katja Toivanen Markkinointipäällikkö 30 Kotitilalta 3 /2011 H K Ruokatalo tiedotti tammikuun alussa, että yhtiö kotiuttaa mm. sian leikkuuta alihankkijoilta takaisin Forssaan. Samalla sovittiin, että teollisen toiminnan tuottavuutta pyritään parantamaan viidenneksellä. Forssan teurastamon leikkaamossa on nyt viety läpi parin kuukauden kokeilu, jossa leikkaamon nopeutta on trimmattu kansainväliselle tasolle. Suunnitelmissa on, että syksyn kuluessa linja vetää huomattavasti suuremman sikamäärän kuin vuosi sitten. Leikkaamon vastaava esimies Jesse Huuhanmäki kuvailee kokeiluja onnistuneiksi. ”Hyötyjä on haettu yhteistyössä. On tärkeää, että työntekijät ovat myös päässeet kertomaan ajatuksiaan.” Tehostamiseen on liittynyt epävarmuuttakin. Työntekijöitä on painanut Raskaita töitä jaksaa paremmin, kun välillä pääsee kevyempiin tehtäviin. taa teurastamolla kaksikymmentä vuotta työskennellyt Esa Vahlsten. Tavallisesti teurastamon työntekijät istuvat saman pöydän ääreen vain kerran pari vuodessa. Pienryhmissä keskitytään erityisesti toimintaa eteenpäin vieviin asioihin. ”Työntekijöiden mielestä tämä on hieno juttu. Heiltä tulee loistavia ehdotuksia, ja uusilta usein parhaita”, kertoo Vahlsten. Kehitysideoita heitellessä myös työskentelyn ilmapiiri paranee. Leikkaamon kokeilut olivat iso harppaus ja ne nostivat esiin asioita, joita pystytään tekemään toisin. Vahlsten kiittää työnantajapuolta siitä, että tehostamisessa on edetty rehdisti ja kokeilujen kautta. Tehostamistavoite on kova, mutta yhteistyön ansiosta usko onnistumiseen on korkealla. ”Forssa on hyvä paikka teurastamolle. Täällä tekevät töitä sitoutuneet ihmiset.” Snabbt och kort PCV-2 förstör grisarnas kvalitet HK Agri planerar att börja betala til�läggspris för grisar som är vaccinerade mot PCV-2. Prissättningen träder till en början i kraft gällande svinhus som ingår i nätverk. PCV-2 är ett ytterst vanligt virus på gårdar med grisproduktion. Viruset orsakar problem för svin i alla åldrar. Suggorna får diffusa fruktbarhetsproblem och kastar sina kultingar. Grisarna föds svaga eller döda och gris- dödligheten före avvänjning ökar. Som värst kan viruset orsaka sjukdomen PMWS. Kontakta veterinären om du ser symtom som tyder på PCV-2 i ditt svinhus. Erfarenheterna vid mellanuppfödningsanläggningar visar att grisar som är vaccinerade mot PCV-2 växer bättre och behöver mindre medicinering. Detta sparar arbete och kostnader och grisarna håller jämnare storlek. Svinprojekt gräver fram vinstfaktorer Omloppstakten i svinhusen i Finland är låg jämfört med Danmark. Huvudsakligen av den anledningen är de fasta kostnaderna höga per producerat kilogram kött. Projektet för ansvarsfull svinhushållning söker metoder för att förbättra kostnadseffektiviteten i svinproduktionen. Projektet sammanställer en heltäckande beskrivning av de bästa förfarandena inom grisköttsproduktionen. Beskrivningen publiceras på webben mot slutet av sommaren. Genom att följa det produktionssätt som beskrivs i handboken kan en gård nå en dagstillväxt på 950 gram och en omloppstakt på 14 veckor. Management-konceptet testas under sommaren på två svingårdar. I projektet preciseras dessutom utfodringen och foderanalysen på gårdarna, lönsamheten i uppfödningen av grisar med en födelsevikt på under ett kilogram undersöks och ett rådgivningspaket för ventilation utarbetas. Projektet fungerar inom Egentliga Finlands och Satakunta ELY-centralers område. Kontakta Kalle Leino (tfn 050 395 7171) eller Johanna Daka (tfn 0400 568 032), om du har frågor om projektet eller om du vill få ditt slaktsvinsfoder analyserat. Rasboskapens starka sidor utvecklas Rasboskapsproduktionen har många trumf på handen. Inom ramen för ett treårigt projekt som inleddes i februari 2011 utvecklas ännu bättre verksamhetsmodeller för gårdar med dikor och för slutuppfödningsanläggningar. HK Agri deltar i utvecklingsprojektet, som verkar i Birkalands, Satakunta och Egentliga Finlands område och administreras av Satafood Kehittämisyhdistys ry. I projektet kartläggs bland annat orsakerna till kalvdödlighet och metoder för att nå bättre kalvresultat. Med utfodringsförsök utreds utfodringens effekt på kropparnas köttighet, fetthalt och köttkvalitet. Man söker kostnadseffektiva lösningar för byggande som garanterar djurens välbefinnande i alla omständigheter. Deltagaravgiften är 100 euro per gård om året. Mot avgiften får gården omedelbart dröjsmål den information och forskning som tas fram inom ramen för projektet och kan delta i kurser. Projektet betalar hälften av kostnaderna för studieresor. Gårdar som levererar uppgifter om kalvar och avkastning kan få kalvproverna undersökta på Evira. Närmare upplysningar om projektet Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen (Utveckling av rasboskapens välbefinnande och de ekonomiska verksamhetsförutsättningarna) lämnas av Johanna Jahkola, Satafood Kehittämiskeskus ry, tfn 040 127 3820, [email protected]. Fart på strukturomvandlingen på nötgårdar Man har årligen byggt 1 500 nya tjurplatser och 1 000 dikoplatser på HK Agris nötgårdar. Utvecklingen får inte stanna upp, eftersom det fortfarande behövs mera uppfödningsplatser. HK Ruokatalos ökande behov av nötkött skapar möjligheter för avtalsproducenterna att utvidga produktionen. Utvecklingen av nötköttsproduktionen inleddes år 2004 med planeringen av ett mallkoncept för kall- och varmuppfödning av slaktnöt och dikor. Uppfödningsmallarna byggde i praktiken på lösningar som har konstaterats fungera i praktiken. Under de senaste åren har man byggt mera kalla uppfödningsanläggningar än varma hallar. Nästan alla nötgårdar som investerade åren 2005–2010 utnyttjade HK Agris servicepaket, som omfattar planeringen i utkastskedet, bistånd med ansökan om miljötillstånd, byggnadsritningar, lönsamhetskalkyler och produktionsstart. De antal platser som ställdes som mål för projektet nåddes varje år. Många producenter genomförde under projekttiden till och med två byggprojekt. Det aktivaste byggåret var 2007. Det att mjölkgårdarna upphör med uppfödningen för slakt och HK Agris inköpssamarbete med Järvi-Suomen Portti har garanterat tillräckligt mycket kalvar för alla gårdar som har investerat. Det har också gått att öka uppfödningen av biffkalvar. Med stöd av HK Agris Laatusonni-program har gårdarna lyckats med den viktiga produktionsstarten, och det har inte skett några nedgångar i resultaten. Kotitilalta 3 /2011 31 Odotettavissa kotitiloilla Laajoilla alueilla kustannussäästöjä HK Agri tarjoaa Suomen kustannustehokkaimmat rehustusratkaisut. Jatkuvasti laajeneva raaka-aineverkosto takaa luotettavat toimitukset vuosi vuodelta kasvavalle asiakaskunnalle. Kuusi vahvaa syytä siirtyä HK Agrin komponenttiruokintaan: • Jokioisten ja Altian OVR-liemet, ST1 valkuaisrehuliemet • Huuhteet, herat, rasvattomat maitojauheet, kirnumaitojauheet • Perunarehu, ohrarehu, tärkkelysrankki • Rehuviljat, rypsirouhe, soija • OVR-tiivisteet ja -mixerit • Laaja valikoima eri käyttötarkoituksiin optimoituja kivennäisiä, vitamiineja ja teollisia rehuja Kustannustehokkuus lähtee rehustuksen optimoinnista ja sopivista komponenteista. Ota yhteyttä osaaviin rehuedustajiimme ja kysy lisää! HK Agrin liemiverkosto Valio Haapavesi Kuusamon Osuusmeijeri Altia Koskenkorva Valio Seinäjoki Juustoportti Jalasjärvi Valio Lapinlahti Haaro Group Oy Isojoki Maitomaa Suonenjoki Nevalan peruna Valio Turenki Öströmin perunatuote Valio Riihimäki ST1 Etanolix Jokioinen ST1 Vantaa Arla Ingman Sipoo ST1 Hamina ja Lappeenranta Komponenttiruokinta tehokkaassa kasvussa Rekkaa viikossa 120 100 80 60 40 Jouni Saarinen Myyntipäällikkö, sianrehut [email protected] GSM: 0400 874 575 Pirjo Leva Myyntipäällikkö, sianrehut [email protected] GSM: 040 773 7290 Jukka Kinnunen Myyntipäällikkö, naudanrehut [email protected] GSM: 040 521 9516 Mirva Heikkilä Hankintatoimihenkilö, myynti [email protected] GSM: 040 587 7434 20 0 2008 HK Agri Oy PL 50 20521 Turku Vaihde 010 570 150 2009 2010 2011e www.hkagri.fi
© Copyright 2024