KOTITILALTA 2014
01 KOT IT IL A LTA 2 0 1 4 TEEMA: YHDESSÄ ENEMMÄN UUSI ILME KUNNIANOSOITUS AMMATTITAIDOLLE VUODEN TUOTTAJAT PALKITTIIN Rypsiporsas®-tuotteet tunnistat vihreistä etiketeistä ja pakkauksista. Lue lisää Rypsiporsas®-lihasta ja katso Tomin resepti: HooKoo.fi ”Rypsiporsas on monessakin mielessä maailman parasta porsaanlihaa.” ”Tarkkaan valituilla Rypsiporsas-tiloilla vastuullisesti kasvatetut porsaat herkuttelevat viljan lisäksi rypsillä. Yksinkertainen, mutta mullistava suomalainen oivallus pääsee parhaiten oikeuksiinsa lautasella: Rypsiporsas-liha on maukkaampaa, mureampaa ja sen rasva on parempilaatuista. Lyhyesti sanottuna se on huikean hyvää kotimaista lihaa.” Tomi Björck, keittiömestari YHDESSÄ VAHVEMPIA Erilaiset yhteistyömallit lihantuotannossa yleistyvät tilakoon kasvun myötä. Tapoja on erilaisia ja yhteistyötä voidaan tehdä monissa kohdin. Huomattavia kustannussäästöjä voidaan saavuttaa erikoistumisen avulla ja vaikkapa kaluston tehokkaammalla käytöllä, kuten tämän numeron jutuista selviää. Vuosi 2014 tuo Kotitilalta-lehteen uutta ilmettä ja sisältöä. Lehti ilmestyy samalla ulkoasulla tästä lähtien myös Ruotsissa. Konserni hankkii lihaa Suomesta, Ruotsista, Virosta ja Tanskasta yhteensä lähes 450 miljoonaa kiloa. Tämän lihamäärän ympärillä on KONSERNI HANKKII LIHAA valtava määrä erilaisia toimintamalleja, osaamista SUOMESTA, RUOTSISTA, ja tietoa. On tärkeää, että VIROSTA JA TANSKASTA tieto parhaista käytännöistä välitetään kattavasti kaikille YHTEENSÄ LÄHES 450 sopimustuottajille. MILJOONAA KILOA. Tuottajalehdessä kerromme lukuisin esimerkein, kuinka tilat ja lihantuotantoketju eri maissa toimivat. Lukijoilta saadun palautteen perusteella tilahaastattelut kiinnostavat. Talven aikana monella tilalla tehdään suunnitelmia, pieniä ja isoja. Tuotantovolyymien kasvaessa pieniltäkin tuntuvilla muutoksilla voi olla merkittävä taloudellinen vaikutus. Hyviä lukuhetkiä uudistuneen lehden parissa! Sami-Jussi Talpila Johtaja, eläintenhankinta ja tuottajapalvelut KETJU JOUSTI, KINKKUMYYNTI ONNISTUI HK:n kotimaiset kinkut tekivät jouluna erittäin hyvin kauppansa, ja tuotannon ohjauksessa onnistuttiin. HKScan Agrin ja tuottajien edustajien kehitysryhmän rakentamalla ohjelmalla aikaistettiin noin 10000 sian teurastusta joulun alle. Tavoitteeseen päästiin keskipainoa alentamalla. Kokonaisuutena ohjelma toimi suunnitellusti. Tuottajat reagoivat hienosti hinnaston kärkivälin muutoksiin. Teurasmääriä oli mietitty etukäteen ja HK sai tarvitsemansa tuoreet kinkut. Toteutuksessa oli myös opiksi otettavaa. Ennusteita suurempi teurastarjonta, joka johtui pääosin viime kesän hyvälaatuisesta viljasadosta, kasvatti siat etuajassa. Kaikkea tarjottua sikaa ei pystytty aikataulussa teurastamaan. Joulu sijoittuu tänäkin vuonna keskelle viikkoa, ja teurastuspäivät jäävät vähiin. On tärkeää onnistua aikaistamaan teurastuksia. Viime jouluna saamamme arvokas kokemus auttaa parempaan suoritukseen ensi kerralla. Olli Paakkala Johtaja, sianhankinta 01 2014 KOTITILALTA 3 / VERKKOVINKIT / UUSI ILME UUDISTUNEILLA SIVUILLAMME Tutustu HKScanin uudistettuihin verkkosivuihin osoitteessa hkscan.com. Sivuille on tulossa myös filmi, jossa kerrotaan HKScan uudistuneen logon tarina, kannattaa katsoa! HK Agrin sivujen osoite muuttuu muotoon hkscanagri.fi. Käy tutustumassa sivujen uuteen ilmeeseen maaliskuussa. LIHA ON SINULLE HYVÄKSI Lihasta on moneksi – herkullisen makunautinnon lisäksi se taittaa tehokkaasti näläntunteen. Proteiineja, hivenaineita ja vitamiineja sisältävä liha kuuluu terveelliseen ruokavalioon. Etenkin aktiivisesti liikkuvat ja laihduttajat tarvitsevat runsaasti proteiineja. Liha on siihen helppo ja maukas ratkaisu! Tutustu HooKoo.fi- sivujen kätevään proteiinilaskuriin, josta näet, kaipaako ruokavaliosi täydentämistä: hookoo.fi/lihakoulu/ hyvinvointi/proteiinilaskuri/ MAKKARASUOSIKKEJA MUUALTA HK Sininen Lenkki lienee meille suomalaisille se klassikko, jonka kaikki tiedämme. Ruotsissa yksi legendaarisimmista tuotteista ovat Bullens PILSNERKORV –nakit. Nämä herkut ovat maistuneet ruotsalaisille mitä erilaisimmissa hetkissä ja ympäristöissä. Näihin kuvamuistoihin voit tutustua Bullens instagram kuvasivuilla. www.bullens.se HKSCAN AGRI KOTITILALTA: JULKAISIJA: HKScan Agri, PL 50, 20521 Turku, puh. 010 570 150, www.hkscanagri.fi • VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA: Veli-Matti Jäppilä • PÄÄTOIMITTAJA: Sari Järvinen • TOIMITUSSIHTEERI: Raila Aaltonen, puh. 040 543 2390, raila.aaltonen@alkukirjain.fi • TOIMITUSKUNTA: Ulf Jahnsson, Harri Jalli, Veli-Matti Jäppilä , Sari Järvinen, Veikko Kemppi (LSO Osuuskunta), Ulla Ketola, Olli Paakkala, Jarmo Seikola, Marja Siltala (HK Ruokatalo), Sami-Jussi Talpila, Katja Toivanen, Essi Tuomola ULKOASU JA TAITTO: Miltton • PAINO: Erweko / ISSN 2242-153X • Osoitteenmuutoksen voi tehdä www.hkscanagri.fi-sivujen palauteosiossa. • Seuraava numero ilmestyy viikolla 15. 4 HKSCAN AGRI PEFC/02-31-120 05 KOT I T I L A LTA 1 / 2 0 1 4 6 3 PÄÄKIRJOITUS 22 YHTEISET VASTUULLISUUSTAVOITTEET 4 VERKKOVINKIT 24 VUODEN SIKATUOTTAJA RUOTSISTA 6 YHTEISTYÖTÄ ENSIKKOTILALLA 26 LAATUVASTUULLA SUOMALAINEN TUOTANTO ESILLE 10 VUODEN BROILERITUOTTAJA 27 REHUMARKKINAT 13 KULJETUS KÄHKÖNEN 28 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA 14 LIHANAUDAN KASVATUS KOLMESSA VAIHEESSA 29 SNABBT OCH KORT 16 PORSAS HUIPPUKOKKIEN LAUTASELLA 30 18 HERKULLISIA UUTUUKSIA 20 HKSCANIN UUSI ILME Neuvoja on hyvä apu tuotannon kehittämisessä. 31 14 AJANKOHTAISTA TAPAHTUMAKALENTERI Vesa Erosen sonnien loppukasvatuksessa on saatutettu huipputuloksia. 20 Uuden yritysilmeen kuvatyylissä liha on tärkeässä roolissa. 01 2014 KOTITILALTA 5 Rekottila sijaitsee kivenheiton päässä taajamasta. Avoin ja aktiivinen asenne auttavat säilyttämään hyvät suhteet naapurustoon. Hoksottimet yhteiseen käyttöön Timo Lehtiselle monipuolinen yhteistyö toisten viljelijöiden kanssa takaa mielenkiinnon säilymisen omaan tekemiseen. Hyvässä porukassa ideat jaetaan. TEKSTI: RAILA AALTONEN, KUVA: PEKKA ROUSI REKOTTILAN TILA PAIMIOSSA on ollut Timo Lehtisen työpaikka ja temmellyskenttä 25 vuoden ajan. Timo ja Katri Lehtisen perheessä on kolme lasta, Roope, 18, Juuli, 16 ja Iiro, 12 vuotta. Sukupolvenvaihdoksen aikoihin tilalla oli 67 hehtaaria peltoa eikä yhtään tuotantoeläimiä. Lypsykarjasta oli luovuttu jo vuonna 1973, tulevan jatkajan ollessa alakoulussa. – Olen aina tykännyt karjasta, ja harmittelin, kun kotieläinlupia ei tuolloin saanut. EU-jäsenyys muutti tilanteen. Rakensin heti sikalan, Lehtinen juttelee. Hänestä välittyy aito innostus omaan työhön. Aluksi hän kasvatti HK:lle lihasikoja, mutta jo kolmen vuoden kuluttua oli aika ottaa seuraava askel ja siirtyä tuottamaan testattuja hybridiensikoita. Vuonna 2004 Lehtinen rakensi kasvatussikalan jatkoksi tiineysosaston. Porsaat tulivat toisesta sikalasta 17 kilometrin päästä, sata kappaletta joka viikko. HYVÄ HEINÄ KOUKUTTAA – Tykkään tästä hommasta. Olen luonteeltani sellainen, että haluan pohtia asioita, ratkaista ongelmia ja kehittää, Lehtinen kuvailee itseään. Sikojen rinnalle onkin ajan myötä versonut muuta yritystoimintaa. Vuonna 2007 isäntä otti uudeksi tuotantosuunnaksi kuivaheinän. Hevosheinän tuotanto vaatii hyvät koneet ja sujuvan logistiikan – sekä hyvät yhteistyökumppanit. Lehtinen tuottaa heinää yhdessä kahden muun tilan kanssa. Heinäalaa on yhteensä 200 hehtaaria, josta Lehtisen osuus on runsas kolmannes. Hänen mukaansa heinäkauppa muistuttaa vähän huumekauppaa: asiakas on saatava koukkuun. Lehtinen kumppaneineen jakoi aluksi näytteitä hevosmiehille mm. Vermon raviradalla. Toiminnan ohjenuorana oli pitää kerran saatu asiakas pysyvästi tyytyväisenä. Hän kokee isot tallit helpoiksi keskustelukumppaneiksi, 6 HKSCAN AGRI sillä ne osaavat määritellä tarpeensa tarkoin. Myyjän tarvitsee vain vastata laadusta ja toimituksista juuri siten kuin on sovittu. – Yhtiö omistaa korjuukoneet, osakkailta on traktorit ja miehet, Lehtinen kuvaa. Markkinoimme itse heinän suoraan asiakkaille pääkaupunkiseudulla ja tässä lähiympäristössä. SUORAA VILJAKAUPPAA Heinäbisneksen laajetessa Timo Lehtinen sääti jälleen toimintaa sikatalouden puolella. Hän vuokrasi 1200-paikkaisen lihasikalan muutaman kilometrin päästä vuonna 2011 ja siirtyi seuraavana vuonna takaisin lihasikojen kasvatukseen myös kotitilan sikalassa. Yhteensä sikapaikkoja on 3400. Oma ja naapurustosta ostettu ohra jalostuu lihaksi OVRliemen ja tiivisteen avulla. Sioille päätyy myös rehulaatuinen oma vehnä. Rehuviljan hankinta perustuu sekin Lehtisen suosimille hyville kumppanuuksille. Yli puolet tarvitsemastaan ohrasta hän ostaa tuoreena lähialueelta. Vuokrasikalassa käytetään kuivaa viljaa. – Vakituisia sopimuskumppaneita on toistakymmentä. Isännät ilmoittelevat minulle keväällä kylvöalansa, ja puintiaikaan meillä on viljan vastaanotto aina auki. Hinta noudattaa Rehuraision tuoreviljan hinnoittelua, mutta viljan myyjä ja ostaja jakavat tasan rahtikustannusten säästön. Hintaan vaikuttavat erän kosteus ja hehtolitrapaino. – Kun isännät tuovat viljaa, selitän millaista viljaa tarvitsen, sillä tavalla saan ohjattua laatua toivomaani suuntaan. SUUNTAVIITAT OPTIPOSSUSTA Omat ostot ja tuoresäilöntä ovat auttaneet pitämään rehun hintaa kurissa, mutta Lehtinen seuraa myös kulutusta tarkasti. Apuna on HK:n viime vuonna lanseeraama tuotannonseurantaohjelma Optipossu netti. 01 2014 KOTITILALTA 7 Aivojen lisäksi koneiden yhteiskäyttö kannattaa Tuotantoneuvoja Ulla Ketola on tullut tänään tilalle tuoreen tuotantoraportin kanssa. Timo Lehtinen syventyy numeroihin ahnaasti. – Vertailut muihin lihasikaloihin ovat tärkeitä, jotta tietää missä mennään, hän sanoo. Omat havainnot sikalassa eivät yksin riitä. Kerran raporttia tutkiessa huomio kiinnittyi kotisikalan isoon rehunkulutukseen. Syyksi paljastui kymmenen prosentin heitto vaa´an punnitustarkkuudessa. – Kyllä ohjeissa käsketään tarkistamaan vaakojen toimivuus kahdesti vuodessa, mutta vasta raportista tajusin, miten paljon se vaikuttaa. Tuoreen osoituksen laitteiston toimivuuden merkityksestä Lehtinen sai, kun hännänpurenta alkoi yllättäen lisääntyä kotona, vaikka samoilla rehuilla ja eläinaineksella toimivassa vuokrasikalassa ongelmaa ei ollut. – Sekoitussäiliön lavat olivat kuluneet niin, että säiliön tyhjetessä liemi lajittui. Viimeiset karsinat eivät saaneet enää kunnon rehua. Purenta loppui samana päivänä kun sain sekoittimen kuntoon. AVOINTA YHTEISPELIÄ Ketola neuvoo Lehtiselle, miten Optipossu netin avulla pystyy saamaan selville erot eri kasvattajilta tuotujen porsaiden kesken. Ohjelmaan on tulossa automaattinen eläinlaskenta, ja tulevaisuudessa siitä voi lähettää eläinmääräilmoituksen sikarekisteriin. Lehtinen kokee numerot ja grafiikat aidosti hyödyllisiksi, mutta hän tietää joidenkin tuottajien myös vastustavan yhä tarkemmaksi menevää seurantaa ja raportointia. – Ajatellaan, että teurastamon ei tarvitsisi tietää tilojen asioita niin tarkoin. Mutta pitemmälle ajatellessa, onhan tämä tuotannon kannalta hyvä asia. Kuluttajaa kohtaan on oltava tosi avoin, lihantuotannossa ei voi salata yhtään mitään. Timo Lehtinen hakee mielellään uusia ratkaisuja kahteen lihasikalaan yhdessä Ulla Ketolan kanssa. 8 HKSCAN AGRI Omaan sikalaansa Lehtinen on kehittänyt yksinkertaisen osastolistan, josta on helppo kertavilkaisulla selvittää kussakin huoneessa tehdyt toimenpiteet ja seurattavat sekä muualle siirretyt eläimet. Osaston tyhjennyttyä tiedot naputellaan kerralla Optipossu nettiin. Sikalassa on osa-aikainen työntekijä, ja kesällä lisäksi sesonkityövoimaa. Lista palvelee yhtä hyvin vaihtuvia hoitajia kuin isäntää itseään, joka hoitaa siat kahtena päivänä viikossa. Myös Katri Lehtinen osallistuu sikalan töihin oman palkkatyönsä ohella. TAIDOT JA TIEDOT JAETAAN Rekottilan tilan viljelyala on kasvanut Timo Lehtisen aikana 600 hehtaariin ostamalla ja vuokraamalla. Isäntä arvelee, että yritystä voisi vielä hiukan kasvattaa ja tehokkuutta parantaa, mutta vain tiettyyn pisteeseen. – Mielestäni yhden ihmisen pitää pystyä pitämään mielessään kokonaiskuva. Tässä koossa toimiessani tiedän tarkkaan kaikki tärkeät asiat. Pienemmällä pinta-alalla olisin pärjännyt tähän asti, mutta tuskin olisin nyt onnellisempi. Ainakin olisi paljon hiljaisempaa. Hän muistelee nuorena uskoneensa, että osasi kaikki hommat paremmin kuin kukaan muu. – Nyttemmin olen huomannut, että muutkin osaavat jotain. Hyvässä porukassa kaikki saavat aivoja ilmaiseksi käyttöön. Aivojen lisäksi koneiden yhteiskäyttö kannattaa. Rekottila on osakkaana kolmen kotieläintilan yhtiössä, joka huolehtii yhteisin konein lietteenlevityksestä. Timo Lehtisen mukaan tila ei voi nykypäivänä toimia merkittävässä koossa ilman yhteistyöverkostoja. – Lapsia emme ole aivopesseet viljelijän ammattiin, mutta jos joku haluaa tähän ryhtyä, iso tila on kiinnostavampi. Tästä pystyy jatkamaan. VERRATON TYÖKALU TUOTANNON KEHITTÄMISEEN Optipossu-kehitysohjelmien avulla analysoidaan ja kehitetään koko sianlihan tuotantoketjua syntyvästä porsaasta aina teuraskypsään lihasikaan asti. Kehitysohjelmat kokoavat tulevaisuudessa porsasja lihasiantuottajat yhteen analysoimaan verkoston kehittämiskohteet. TEKSTI: ULLA KETOLA / TUOTANTONEUVOJA Kasvatuksen taloudellisen tulokseen vaikuttavat niin jalostus, ruokinta, terveys kuin sikalan olosuhteetkin. Siksi Optipossu-kehitysohjelmat, maxi, mini ja netti, on linkitetty toisiinsa siten, että niiden avulla voidaan syvällisemmin pureutua sianlihan tuotantoketjuun yhtenä kokonaisuutena. OPTIPOSSU-KEHITYSOHJELMAT ANTAVAT TARVITTAVAT TYÖKALUT NIILLE TILOILLE, JOTKA OVAT MOTIVOITUNEITA KEHITTÄMÄÄN TUOTANTOAAN MÄÄRÄTIETOISESTI. Tuottajan on helppo verrata Optipossu-kehitysohjelmien räätälöityjen raporttien avulla esimerkiksi emakoiden elinikäistuotosta tai lihasikapaikan vuosikatetta. Raporttien etuna on, että kaikki tuottajat saavat samalta tuotantojaksolta samalla tavalla lasketut tunnusluvut ja monipuoliset vertailutiedot. Mielenkiintoista on myös verrata omia tuotantotuloksia keskiarvojen lisäksi parhaaseen neljännekseen tai kymmenykseen. Vertailutietojen avulla on tuottajan helpompi löytää oman tuotannon vahvuudet ja heikkoudet. Optipossu-kehitysohjelmat antavat tarvittavat työkalut niille tiloille, jotka ovat motivoituneita kehittämään tuotantoaan määrätietoisesti ja yhteistyössä koko verkoston kanssa. Optipossu maxissa ja minissä tilat saavat kolme kertaa vuodessa raportin emakoiden ja välikasvattamon tuloksista. Lihasiantuottajilla on käytössään Optipossu netti, josta he saavat ajantasaista tietoa kasvatuseristä. Tämä edellyttää tietysti systemaattista tietojen keräämistä ja tallentamista mm. rehunkulutuksesta ja lääkityksistä. Kun tulevaisuudessa verkoston kaikilla porsaan- ja lihasiantuottajilla on tiedot tallennettu luotettavasti tuotannonseurantaohjelmiin ja raportit käytettävissä, he voivat istua yhdessä kenttäedustajan ja tuotantoneuvojan kanssa alas pohtimaan ja sopimaan seuraavat toimenpiteet. Lisää tietoa Optipossu-kehitysohjelmista sekä Optipossu netin käytöstä saat omalta kenttäedustajaltasi. TUOTANTONEUVOJA ULLA KETOLA • Sikaneuvonnan tiiminvetäjä ja tuotantoneuvoja • Agrologi AMK, töissä HK:lla vuodesta 1984 • Toiminut HK:lla mm. kenttäedustajana, sika- ja naudantuotannon neuvontatehtävissä, uudistuseläinmyyjänä ja ennen taloon tuloaan MTT:llä tutkimusapulaisena • Harrastaa kuntoilua (spinning, kahvakuula, melonta) ja sukututkimusta Jarmo ja Henri Ruusunen ovat puhdistaneet kasvattamon huolella uusia untuvikkoja varten. Jarmo lukee lintujaan huolella Vuoden Broilerikasvattaja viettää paljon aikaa lintujen parissa. Huolellisuus palkitsee isännän tasaisen hyvillä tuotantotuloksilla. TEKSTI: MAARIT LAINE, TUOTANTONEUVOJA , KUVAT: PASI LEINO TIE RUUSUSTEN MAATILALLE kulkee pientaloalueen läpi ja jylhän kuusimetsän reunaan. Metsän jälkeen aukeaa idyllinen maalaismaisema. Ollaan Porin kaupungissa, Paarnoorin kylässä, kivenheiton päässä merestä. Täällä on Satu ja Jarmo Ruususen koti ja Jarmon työpaikka. Tilalla kasvatetaan broilereita huolella ja hyvällä ammattitaidolla. Tilalla on harjoitettu maataloutta yli sata vuotta. Siipikarjan tuotanto alkoi jalostuskanalan pidolla 1950-luvun alussa. Vuonna 1959 siirryttiin tuottamaan broileriemoja. Ruususen tilalla sekä munitettiin että haudottiin, ja kuoriutuneet untuvikot lähetettiin suoraan kasvatettavaksi. Muutamien emovuosien jälkeen tila keskittyi broilerin kasvatukseen. Tuotantosuunta oli vakiintunut jo vuonna 1974, jolloin Jarmon vanhemmat aloittivat tilanpidon. Jarmosta tuli isäntä vuonna 1998, mutta hän oli ehtinyt olla kotitilan töissä täysipäiväisesti vuodesta 1985 lähtien. Tila on edelleen perhetila. Vaimo Satu työskentelee lastentarhanopettajana ja Jarmo hoitaa broilerit. Satu hoitaa lisäksi tilan kirjanpitoa ja toimii tarvittaessa Jarmon sijaisena. Perheen nuoret osallistuvat tilanhoitoon kukin omalla tavallaan, Henri päätoimisena työmiehenä, Reija ja Riina auttamalla untuvikkojen vastaanotossa ja tietotekniikan asioissa. Tilan koko on kasvanut noin 50 hehtaarista 90 hehtaariin. Broilereita on kerralla kasvamassa noin 26 000 kappaletta jaettuna kolmeen osastoon. Erikoiskasvina tilalla viljellään tärkkelysperunaa, jota on runsas 20 hehtaaria. Loput pellot ovat viljalla. Tilalla kasvatettu vehnä syötetään broilereille. TÄRKEÄT NELJÄ PÄIVÄÄ Miten loistavaksi broilerinkasvattajaksi tullaan? Jarmo Ruususta kuunnellessa tulee mieleen, että oppi on saatu jo äidinmaidossa. Toinen tärkeä asia on omien lahjojensa käyttö. MIKÄLI LUULEE TIETÄVÄNSÄ KAIKEN, LOPPUU KEHITYS. Ruususen tilan isäntä on työtä pelkäämätön, tunnollinen, tarkka ja vaativa itseään kohtaan, mutta avoin ja vastaanottavainen uusille asioille ja tavoille. – Mikäli luulee tietävänsä kaiken, loppuu kehitys, hän sanoo. Ruususella on hyvä lintusilmä, taito lukea lintuja. Sitä ei opita kirjoista eikä kansioista, vaan viettämällä aikaa lintujen Harmonisessa pihapiirissä yhdistyvät perinteet ja moderni maataloustuotanto. kanssa, tutkimalla ja seuraamalla niiden käyttäytymistä, aistimalla olosuhteita ja olemalla läsnä. Saavutettujen tulosten valossa isäntä analysoi omaa tekemistään jokaisen erän jälkeen. – Onnistuminen perustuu paljolti asioihin, jotka tehdään untuvikon neljän ensimmäisen vuorokauden aikana, sekä toimenpiteisiin ennen untuvikkojen tuloa. Olosuhteet alkuun lähdössä ovat kaiken a ja o. – Riittävän korkea alkulämpötila hallissa, myös lattialla, sekä riittävän kirkas valaistus. Rehupaperia reilusti ja vesilinja sopivalla korkeudella, Ruusunen listaa. – Jos alussa kaikki ei ole kohdallaan, syntyneitä vahinkoja ei voi korjata myöhemmin. Kaikki on pienestä kiinni. 01 2014 KOTITILALTA 11 Maarit Laine on Jarmo (oik.) ja Henri Ruususen keskustelukumppani tuotannon kehittämistä koskevissa asioissa. TARKKA JA YHTEISTYÖKYKYINEN PALKITTIIN Jarmo Ruusunen Porista on valittu vuoden broilerituottajaksi. Hän on kasvattajana tarkka ja tietää, mitä halleissa tapahtuu ja on tapahtunut. Kasvatuksessa hän tähtää aina tavoitepainoon, ja onnistuu saavuttamaan tavoitteen, vaikka lintujen kasvuaika vaihtelee. Rehupaperia on käytetty jo 70-luvulta alkaen joka kasvatuserän untuvikoille. Aluksi rehupaperina käytettiin sanomalehteä. AVOIMUUS VIE ETEENPÄIN Jarmo Ruusunen osallistuu aktiivisesti teurastamon ja muiden yhteistyökumppaneiden koulutustapahtumiin ja seuraa alan uutisointia mielenkiinnolla. Hän tekee omia kasvatusseurantoja ja las- YHTEISTYÖ TEURASTAMON, REHUTEHTAAN JA KULJETUSHENKILÖIDEN KANSSA ON TIIVISTÄ. kelmia niiden lisäksi, jotka kuuluvat päivittäiseen broilerin hoitoon. Alaa seuratessaan Ruusunen myös miettii ja kyseenalaistaa niin omia kuin muidenkin toimia. Kuitenkin hän on avoin uusille tuulille eikä jää 12 HKSCAN AGRI kehityksen jarruksi. Yhteistyö teurastamon, rehutehtaan sekä kuljetus- ja lastaushenkilöiden kanssa on tiivistä ja Jarmo kokee sen antoisaksi. Kun siirrytään pohtimaan tulevaisuutta, tulee ensin syvä hiljaisuus. – Broilerin kulutus on kasvanut ja se on hieno asia. Tietysti toivon oman talon teuraslintujen käsittelykapasiteetin nostamista, jolloin laajeneminen olisi mahdollista. ”Oma talo” on HK:n siipikarjateurastamo Eurassa. Ruusunen on sitoutunut tuottamaan Kariniemen broileria, ja kauan mukana olleena hänestä olisi hienoa päästä lähettämään lintuja uuteen teurastamoon. Tuotantotulosten tason säilyttäminen on Jarmo Ruususelle kunnia-asia. Työ on haasteellista, koska elävien eläinten kanssa toimittaessa kasvatus ei ole aina itsestäkään kiinni. Positiivisen asenteen omaavan isännän mielestä mikään ei ole mahdotonta. – Broilereita on tarkoitus kasvattaa jatkossakin. Toivon mukaan myös hallien rakennetta voidaan uusia ja samalla nostaa kasvatuskapasiteettia”, Ruusunen linjaa. Lisäksi vasta 50 vuotta täyttäneen isännän tärkeä tehtävä on siirtää tietotaitonsa tulevalle isännälle, Henrille. Jarmo osallistuu kehitys- ja tutkimusprojekteihin pyydettäessä, antaen kaiken tietotaitonsa siihen. Kasvatuksen onnistuminen on hänelle kunnia-asia. Jarmo on hyvin asiallinen kaveri, joka ottaa kaikki, niin linnut kuin yhteistyökumppaninsa huomioon. Lintujen hyvinvointi on taattua. – Hyvä valinta vuoden tuottajaksi, niin ovat muut hänestä todenneet. JARMO RUUSUSEN TUOTANTOTULOKSET 2013 7 vrk poistuma, % päiväkasvu, g rehua per tuotettu lihakilo RUUSUNEN HK keskiarvo 0,50 0,79 48,04 46,58 2,23 2,31 13 YHDESSÄ ELÄINTEN KANSSA TIEN PÄÄLLÄ KÄHKÖSEN VELJEKSILLÄ ON ELÄVÄ KUORMA, ARVOKAS AJOKKI JA PALJON VASTUUTA. ELÄINKULJETTAJAT OVAT LIHANTUOTTAJIEN ARVOSTAMIA ARJEN AMMATTILAISIA. Ilta hämärtyy. Kalle ja Rami Kähkönen ovat juuri ottaneet kyytiin kaksi poistolehmää maitotilan navetasta ja starttaamassa Hattulasta kohti Paimion teurastamoa. Auto näyttää yhä siistiltä sekä sisältä että päältä. Hereford-sonnin kuvalla koristettu Kuljetusliike Kähkösen auto on tuttu myös emolehmä- ja lihanautatiloilla. Toisella autollaan raumalainen perheyritys kuljettaa välitysvasikoita ja –porsaita HK:n sopimustuottajille. Kalle Kähkönen kertoo tulleensa alalle 14-vuotiaana, joten työvuosia on kertynyt jo 23. Rami Kähkönen on hänkin ollut alalla vakitöissä jo 11 vuotta. ”Isäukko aloitti karjanajon vuonna 1990 ja siirtyi LSO:lle vuonna 2000. Yritys perustettiin vuonna 2007. Ajamme myös tilojen välisiä siirtoja ja näyttelyeläimiä”, miehet kertovat, kun lehmien paperit on käyty läpi ja isäntä päästetty jatkamaan iltatöitään. Ketjuinformaatiolomakkeiden pino apukuskin edessä on kasvanut päivän mittaan paksuksi. Pääosin lomakkeet on täytetty valmiiksi eläinauton saapuessa, mutta joskus tietoja joutuu korjailemaan. Suurpiirteisyyteen ei ole varaa, sillä viranomaisvaatimukset ovat tiukat. KIIRETTÄ EI TUNNETA Työpäivä on ollut tavanomainen. Kuorma on kerätty seitsemästä talosta, enimmillään kohteita voi olla kymmenenkin. Auton mittariin kertyy 500–700 kilometriä joka päivä. Kiirettä ei ole tarvinnut pitää tänäänkään. – Ei meillä ole kiirettä ikinä, vakuuttaa Kalle. Tulee huono päivä, jos joutuu kiirehtimään. Veljesten työpäivä ei ole läheskään ohi kuorman purkamisen jälkeen. Auto pestään ja karsinat kuivitetaan seuraavaa aamua varten. Vasta polttoainetankkauksen jälkeen miehet pääsevät suuntaamaan koteihinsa. Autot ovat ajossa vuorokaudesta keskimäärin 15 tuntia. Automiesten viikonloput ajoittuvat eri tavoin kuin muilla: vapaata pidetään perjantaina ja lauantaina, sunnuntaina iltapäivällä lähdetään jo keräämään kuormaa seuraavan aamun teurastuksiin. ELÄINTYÖ MOTIVOI AUTOMIESTÄ Molemmat veljekset pitävät itseään ensisijaisesti nautamiehinä. Mutta mikä erottaa eläinautoilijan muista ammattikuljettajista? – Haju ainakin, kuittaa Kalle. Rami vakavoituu miettimään ammatin viehätystä: ”Minä en varmasti ajaisi rekkaa, ellei tässä saisi pelata eläinten kanssa”. Varmoin ottein ja ystävällisesti käsiteltyinä useimmat eläimet tulevat sovinnolla autoon. Joskus saattaa sonnin kanssa joutua vähän painimaankin. Mutta mikä on eläinten kannalta tärkeintä kuljetuksissa? Rami Kähkönen ei mieti vastausta kahta sekuntia: rauhallinen kyyti, hän sanoo, ja Kalle nyökkää. – Eläimet on kuljetettava aina yhtä rauhallisesti, olipa kuormassa sitten teuraita tai välityseläimiä. Viimeisenkin matkan pitää olla tasainen ja kohtelun loppuun asti hyvää. Kaikille tuottajille miehet toivottavat raumalaisittain: ”Luanikast kuluvaa vuotta. Nähdään tilalla!”. 01 2014 KOTITILALTA 13 Vesa Eronen kasvattaa hyvät maitorotuiset teinisonnit laadukkaalla seosrehulla teuraskypsiksi 12 kuukaudessa. Vasikasta teurassonniksi KOLMESSA VAIHEESSA Kolmivaihekasvatuksessa juottovaihetta seuraa teinikasvatus ja vasta sen jälkeen vasikka siirtyy loppukasvattajalle. Kävimme Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa tutustumassa kahden nautatilan ratkaisuihin. TEKSTI: HARRI JALLI, TUOTANTONEUVOJA , KUVAT: PENTTI VÄNSKÄ HANNU TOLVANEN KASVATTAA VASIKOITA Niinipalt- tan tilalla Tarvasjoella. Vanha lypsykarjanavetta remontoitiin tuotantoneuvoja Kimmo Haapasen suunnitelmien mukaan välikasvattamoksi syksyllä 2000, jolloin HK aloitti ternivasikoiden välittämisen. Juotto-osastossa on viisi seitsemän vasikan karsinaa. Niiden etuosassa on ritilä ja takaosassa kumimatolla päällystetty kalteva makuualue, joka kuivitetaan turpeella. Teiniosastossa on kaksi 35 vasikan ryhmää omissa seitsemän vasikan ritiläpohjakarsinoissa. Vasikat tulevat HKScan Agrin välitysauton mukana tilalle usein iltapäivällä. Saapumispäivänä vasikoille annetaan tuttiämpäristä elektrolyyttijuomaa. Sen jälkeen avataan hapanjuomasäiliön tuttihana ja vapaa juotto alkaa. Juottosäiliönä palvelee vanha tilatankki, jolla juomaa voidaan lämmittää ja pitää lämpimänä. Viimeistään viikon kuluttua juoman lämpö lasketaan 20 asteeseen. Juomaa kierrätetään kiertovesipumpulla. Säiliö pestään parin päivän välein, juomaerien välissä. Juomalinjat ja tutit pestään aina ryhmien vaihtuessa. – Vasikat oppivat hyvin menemään tutille. Muutamaa pitää 14 HKSCAN AGRI tavallisesti opastaa, hankalimpia ovat hieman vanhemmat, ämpäristä juotetut vasikat, Tolvanen kertoo. TEINEILLE REHUA VAPAASTI Kahden viikon kuluttua vasikat juovat noin kahdeksan litraa päivässä. Silloin juoman pH:ta lasketaan ja hanat voidaan laittaa yöksi kiinni. Vettä on aina tarjolla, lisäksi vasikat saavat lisäksi teollista ykkösrehua ja hyvää säilörehua vapaasti. Vierotuksen jälkeen ostorehun määrä rajoitetaan kiloon päivässä ja lisäksi tarjotaan kotoista väkirehuseosta, jossa viljaan on sekoitettu riittävästi kivennäistä sisältävää tiivistettä. Väkirehumäärä rajoitetaan säilörehun laadun mukaan 3,5– 4,5 kiloon. – Kun vilja ja tiiviste sekoitetaan, kaikki saavat varmasti riittävän määrän kivennäistä. Jos kivennäinen on erillisenä, en voi olla varma, onko jokainen syönyt sitä. Ternivasikoitten laatu on Tolvasen mukaan parantunut jatkuvasti. Hengitystiesairauksien torjunnassa auttaa osastoiden lämmitys, jonka ansiosta ilmaa ja kosteutta voidaan poistaa. Sorkkavälintulehdus aiheuttaa joskus ongelmia välikasvattamossa. TASAISET RYHMÄT LOPPUKASVATUKSEEN – Loppukasvattajan kannalta ihanteellinen teiniryhmä on hyvin kehittynyt ja tasakokoinen. Se kasvaa tasaisesti ja saavuttaa teuraskypsyyden nopeasti, pohtii liperiläinen Vesa Eronen. Hän on erikoistunut sonnien kolmanteen kasvatusvaiheeseen. Sonnien teurassuunnitelma päivitetään heti kasvatuksen alkaessa HKScan Agrin Sinettipalveluun. Hyvillä vasikoilla kasvatusaika on 12 kuukautta, pienempien kasvatus vie kuukauden pitempään. Havukkaniemessä siirryttiin maidosta lihantuotantoon 15 vuotta sitten sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Ensimmäiseen navettaan tuli paikat 130:lle yli puolivuotiaalle sonnille. Tuotantoa on laajennettu muutaman vuoden välein, ja nyt sonneja on noin 800. Uusimmassa kasvattamossa sonneilla on ruokinta-alueen ritilän takana laaja kuivitettu makuualue. Muissa navetoissa on kokoritiläkarsinat. Seosrehuruokinta on ollut käytössä alusta lähtien. Viljan ja säilörehun lisäksi Eronen laittaa seokseen kivennäistä ja tarpeen mukaan rypsirouhetta. Tila tuottaa itse kaiken tarvitsemansa säilörehun ja yli puolet rehuviljasta. Uusilla rehunkorjuun menetelmillä Eronen pyrkii kustannustehokkuuteen ja hyvään laatuun. Murskeviljaan siirryttiin viisi vuotta sitten. Paalirehusta luovuttiin vuonna 2011 ja säilörehu ryhdyttiin korjaamaan ajosilppurilla. Teinivasikoiden terveystilannetta Vesa pitää yleisesti ottaen hyvänä. Joskus saapuvien eläinten mukana tulee hengitystie-infektio, joka lähtee kiertämään, mutta muuten hoitoja on vähän. – Pitääkö jossain vaiheessa investoida karanteeniosastoon, jossa sonnit ovat ensimmäisen kuukauden. Mahdolliset taudit saataisiin pysähtymään sinne, Vesa miettii. Molemmat haastatellut tilat palkittiin Hämeenlinnassa Tuota noin -päivillä hyvistä tuotantotuloksistaan. TYÖJAKO TOI TEHOKKUUTTA Erosen tilalla kasvaa 800 sonnia. Kenttäedustaja Osmo Könönen on aina valmis isännän keskustelukumppaniksi. Suuri osa viimeisen parinkymmenen vuoden aikaisesta sonnien keskipainon noususta on ternivasikkavälityksen ja kolmivaihekasvatuksen ansioita. Tulokset kohenivat, kun erikoistuneet tilat ottivat hoitaakseen juoton ja alkukasvatuksen. Maitotiloille ternivasikkavälitys antaa lisätilaa hiehouudistukseen ja vähentää juottotyötä. Ternivasikka välitetään 2–4 viikon ikäisenä kertatäyttöiseen juotto-osastoon. Ryhmäkarsinassa on kiinteä, kuivitettu makuualue ja osastolla oma, erillinen ilmanvaihto. Lisälämmitys tarvitaan, jotta kosteus pysyy talvellakin hallinnassa. Näin ennaltaehkäistään mm. hengitystieinfektioita. Juottamoissa on joko juottoautomaatit tai vapaa hapanjuotto, lisäksi tarjolla on hyviä väkirehuja ja korsirehuja. Kasvunopeus on parhaimmillaan 1000 grammaa päivässä. Vieroitus on tarkka paikka, ja väkirehu kannattaa pitää ennallaan ainakin pari viikkoa juoton jälkeen. Vierotetut vasikat siirretään teiniosastoon. Teinivaiheessa väkirehua annetaan runsaasti, samoin hyvää säilörehua. Viiden kuukauden iässä vasikat painavat yli 200 kiloa. Loppukasvatus kestää reilun vuoden, sonnien teurastusikä on 18–20 kuukautta. Ruokinta perustuu usein seosrehuun. Ternivasikasta kasvatettuna sonnien teuraspainot ovat yli 350 kiloa, kun aiemmin samanikäinen sonni teurastettiin 30 kiloa kevyempänä. Nautatukia saavat vain loppukasvatukseen erikoistuneet tilat. Siksi teurastamon teinivasikan välityshinnalla pyritään tasaamaan tukien vaikutusta oikeudenmukaisesti koko ketjulle. 01 2014 KOTITILALTA 15 / MAKUPALOJA / RUOTSALAINEN PORSAS BOCUSE D´ORIN RAAKA-AINEENA Toukokuussa Tukholmassa järjestettävän maineikkaan Bocuse d´Or –kilpailun raaka-aineena on gotlantilaisella Havorin tilalla kasvatettu porsaanliha. TEKSTI: GASTRONOMI SVERIGE OCH FREDRIK HJERLING, KUVAT: NILS JIRSELL 16 HKSCAN AGRI Johtavat kokit useasta maasta valitsivat yhdessä ruotsalaisen porsaan kilpailun raaka-aineeksi vuosia kestäneiden testien ja kokeilujen jälkeen. RUOTSALAISET HUIPPUKOKIT RAKASTAVAT koti- maista possua. Jopa niin paljon, että he haluavat sen raaka-aineeksi kokkien EM-kisaan, joka järjestetään Tukholmassa keväällä 2014. Trendikäs porsaanliha näkyy yhä useammin ravintoloiden menussa. Ruotsalaista possua olisi aikaisemmin tuskin veikattu raaka-aineeksi kokkien EM-kilpailuun, mutta ruotsalaiskokkien menestyttyä maailmalla huomiota riittää myös maan raaka-aineille. Bocuse d´Or on maailman kuuluisin kokkikilpailu. Euroopan alkuerä pidetään ensimmäistä kertaa Ruotsissa, 7.-8. toukokuuta 2014. Voittaja ratkaistaan loppukilpailussa Lyonissa tammikuussa 2015. Ruotsi on menestynyt Bocuse d´Orissa hyvin. Mathias Dahlgren voitti vuonna 1997 ja neljästi ruotsalainen kokki on sijoittunut toiseksi. Toukokuussa Ruotsia edustaa Tommy Myllymäki.*)F NÄIN KASVATETAAN PREMIUMPOSSU YLEINEN ARVIO MAUSTA: huippulaatuinen, ylellinen, maukas, nuori, vaalea, elegantti, heleä, murea ja täydellisesti marmoroitunut. KISAPORSAAN TEURASPAINO: 38–42 kg RUOKINTA: tarkoin valittua viljaa huolellisesti koostettuna. Pääasiassa ruotsalaisia, varmasti tasalaatuisia raaka-aineita. KASVATUS: laatusertifioitua tuotantoa. Valikoidut porsaat ovat Ruotsissa syntyneitä ja kasvaneita ja myös teurastettu ja leikattu Ruotsissa. MYYNTI TEURASTAMOLTA: tukkuun kokoruhoina tai puolikkaina. KISA RUOTSIIN KOVALLA TYÖLLÄ Svenskt Kött sai monen vuoden kovalla työllä kilpailun ranskalaisen johtajiston hyväksymään ruotsalaisen HAVORIN TILA • Tilalla on 600 emakkoa, jotka siemennetään itse. • Kaikki emakot pidetään olkikuivikepatjalla lukuun ottamatta imetysaikoja, 10–12 viikkoa vuodessa. • Lihasikoja kasvatetaan vuodessa 3500 kappaletta. Porsaiden rehuohjelmaan kuuluu seitsemän eri reseptiä. • Hermanssonit ovat hyvin taitavia ja alaansa seuraavia tuottajia, sanoo HKScan Agrin hankinnasta Gotlannissa vastaava Mats Hallvede. – Toivon ja uskon, että heidän porsaansa Tommy Myllymäen valmistamana osoittaa ruotsalaisen porsaanlihan kuuluvan maailman gastronomiselle huipulle. porsaanlihan viralliseksi raaka-aineeksi Bocuse d´Orin Euroopan välieriin 2014. Kilpailussa käytettävä liha tulee Havorin tilalta Gotlannista. Matlandet Sverige tukee hankintaa rahallisesti. – Saamme tilaisuuden tehdä PR:ää ruotsalaiselle porsaalle. Pääsemme tarjoamaan sitä huippupoliitikoille ja tähtikokeille eri muodoissa. Porsaanlihan avulla osoitamme olevamme ylpeitä ruotsalaisesta sianlihasta, sanoo Svenskt Köttin toimitusjohtaja Maria Forshufvud. Havorin tilan kolmirotuporsaan emo on maatiaisen ja yorkshiren risteytys ja isä hampshirekarju. Porsaat teurastetaan 16 viikon iässä, jolloin ne painavat 60 kiloa. Nuoren eläimen liha on vaaleaa ja mureaa. Tilan omistajat ovat innostuneita ja osaavia. Erona tavalliseen tuotantoon on, että kasvattaja valitsee tietyssä painossa porsaina teurastettavat eläimet. Svenskt Kött on hionut tuotantoa vuosien ajan ja kerryttänyt kokemusta painon, rehun ja kasvatuksen vaikutuksesta. Konsepti on saanut nimen Svensk Unggris. • *) Suomea kisassa edustaa Matti Jämsén. Hän sijoittui vuoden 2011 loppukilpailussa viidenneksi. HK on tukemassa Jämsénin osallistumista kilpailuun. 01 2014 KOTITILALTA 17 Alkuvuoden helpot herkut HKScan tarjoaa Suomessa alkuvuoteen vaivattomia valmisateria-, nakki-, lihapulla- ja broileriuutuuksia. Myös jauhelihasta saa valmistettua helposti vaikka mitä herkkuja. Välimeren lihamureke kasvislisäkkeineen on mehevä ja värikäs muunnos tutusta arkiruuasta. VÄLIMEREN LIHAMUREKE 4-5 annosta 1 dl 2 dl 400 g ½ dl couscousia tai korppujauhoja kiehuvaa vettä HK Naudan jauhelihaa aurinkokuivattuja tomaattisuikaleita 2 valkosipulinkynttä hienonnettuna 1 sipuli silputtuna 100 g feta- tai salaattijuustoa 5–10 oliivia 2 tl kuivattua basilikaa, oreganoa tai rakuunaa ¾ tl suolaa PINNALLE: n. 3 rkl vihreää pestokastiketta ½–1 dl parmesanraastetta KASVISLISÄKE: 2 rkl rypsiöljyä 1 vihreä paprika 1 keltainen paprika 1 pieni munakoiso 1–2 punasipulia 200 g miniluumu- tai kirsikkatomaatteja 2 valkosipulinkynttä hienonnettuna 2 rkl soijakastiketta tai maun mukaan mustapippuria myllystä TEE NÄIN: Mittaa couscous tai korppujauhot kulhoon ja lisää vesi. Anna turvota 5 min. Lisää jauheliha, aurinkokuivatut tomaatit, hienonnetut valkosipulinkynnet ja silputtu sipuli. Leikkaa fetajuusto ja oliivit pieniksi paloiksi ja lisää joukkoon. Mausta kuivatulla basilikalla, oreganolla tai rakuunalla ja suolalla. Sekoita seos tasaiseksi ja muotoile tangoksi. Valuta murekkeen pinnalle vihreää pestokastiketta ja ripottele päälle parmesanraastetta. Paista leivinpaperilla vuoratulla uunipellillä tai uunivuoassa 200 asteessa noin 30−40 minuuttia. Valmista seuraksi värikäs lisäke. Suikaloi paprikat ja kuutioi munakoiso. Kuori punasipulit ja leikkaa lohkoiksi. Puolita miniluumutomaatit. Kuumenna öljy pannulla ja lisää kasvikset ja valkosipulinkynnet. Kääntele kovalla lämmöllä muutamia minuutteja. Mausta soijakastikkeella ja rouhitulla mustapippurilla. HK:N LIHAKOULU JAKAA LIHAOSAAMISTA HK-brändin verkkopalvelu HooKoo.fi on lihatiedon ABC. Sivuston Lihakoulussa liha-alan ammattilaiset jakavat osaamistaan omin sanoin. Lihakoulu antaa ohjeet naudan- ja porsaanlihan oikeaoppiseen käsittelyyn. Selkeiden kuvien lisäksi sivustolla on myös runsaasti lihankäsittelyvideoita, joissa HK:n tuotekehityskokki Tero Honkaniemi esittelee vastaavan työvaiheen. Lihakoulun blogissa HK Kanavalla Honkaniemi mm. esittelee ajankohtaisia lihan valmistusvinkkejä ja vastaa lukijoiden kysymyksiin. HooKoo.fi-sivustolla pääsee lisäksi tutustumaan HKScanin sian- ja naudanlihan tuotantoketjuihin Suomessa tuottajien, yhteistyökumppaneiden ja HK Ruokatalon työntekijöiden itsensä kertomina. Lihakoulu on ollut HK:n nettisivujen suosituinta sisältöä jo useamman vuoden ajan. Sivuston ylläpitäjät ja sisällöntuottajat pyrkivät jatkuvasti kuuntelemaan kuluttajien toiveita ja tarjoamaan heille mahdollisuuden vaikuttaa sivuston sisältöön ja jopa sen kehitykseen. HK:n Lihakoulu on monipuolisuudessaan ja laajuudessaan ainutlaatuinen lihasivusto Suomessa. Suurin ero muihin on se, että HK:lla on kärkenä lihaosaaminen ja lihankäsittely. 18 HKSCAN AGRI HooKoo.fi–sivuston Lihakoulu on osoitteessa: www.HooKoo.fi/Lihakoulu Uutta naposteluun − Kariniemen Kananpojan Poppis! Vaivattomat valmisateriat HK Lasagnette (320 g) on maukasta piccolopastaa juustoisessa jauhelihakastikkeessa. HK Pippuripihvi ja juustoperunat (320 g) sisältää Mummon jauhelihapihvin, juustoperunat ja maistuvaa pippurikastiketta. Tuote on vähälaktoosinen ja säilöntäaineeton. Tuote on vähälaktoosinen ja säilöntäaineeton. Lihaisat ja lisäaineettomat HK Rypsiporsas® lihapullat ja jauhelihapihvit Lihaisat ja lisäaineettomat HK Rypsiporsas® lihapullat (250 g) on valmistettu suomalaisesta Rypsiporsas® -lihasta. Kypsät lihapullat on helppo lämmittää mikrossa, uunissa tai pannulla ja ne sopivat naposteluun tai täyttävän aterian osaksi. Myös HK Rypsiporsas® jauhelihapihvit on valmistettu suomalaisesta Rypsiporsas®-lihasta. 270 g pakkauksessa on kuusi kypsää pihviä, joista riittää koko perheen ateriaan. Molempien tuotteiden lihapitoisuus on 80 %. Suomalaisesta kananpojasta valmistettu pieni paneroitu ”kanapallero” sopii erinomaisesti naposteluun, ruoaksi ja välipalaksi. Kariniemen Kananpojan Poppis, Sweet chili saa hieman lisää potkua chilistä. 200 g pakkauksessa on n. 20 palleroa. Parasta Poppis on pannulla tai uunissa lämmitettynä. Nakkien ystäviä hemmotellaan kahdella uudella suosikkimaulla HK Pitkä nakki BBQ ja HK Pitkä nakki pekoni ovat barbeque-mausteella tai pekonilla maustettuja, lihaisia nakkeja. 360 g pakkauksessa on kuusi kuoretonta pitkää nakkia, joiden lihapitoisuus 70 %. Nämä nakit tekevät hodarista entistäkin herkullisempia! 01 2014 KOTITILALTA 19 HKSCAN BRÄNDI – VALMISTETTU PARHAISTA AINEKSISTA HKScanissa on eletty kaksi vuotta voimakasta uudistamisen aikaa. Strategian ja toimintamallin muutos on edennyt hyvin. Konsernin brändi-identiteetin uudistus on luonnollinen jatkumo yhtenäisen HKScanin saavuttamiseksi. Uudistettu konsernibrändi konkretisoi strategisia linjauksia sanoin ja kuvin. HKScan-brändi rakentuu parhaista aineksista – vahvoista pohjoismaisista juurista ja vastuullisista tavoista toimia sekä vankasta liha-alan asiantuntijuudesta, viestintäjohtaja Marja-Leena Dahlskog kertoo. TEKSTI: REBECA ROMERO KUVAT: HKSCAN JA SAARA SALAMA KUVA: SAARA SALAMA Pääroolissa uuden yritysilmeen kuvatyylissä ovat liha, sen tuottajat, lihanleikkaajat, eläinlääkärit, kokit, toimistotyötä tekevät HKScanilaiset. – Näytämme myös itse eläimiä ja pohjoismaista luontoa. Keskiössä ovat tietysti myös kuluttajan pöydälle päätyvä ruoka ja arjen hetket sen parissa. Tätä kaikkea haluttiin kuvata rehellisesti ja kaunistelematta, mutta silti esteettisesti ja aiheesta välittäen, graafinen suunnittelija ja luova johtaja Mikael Kivelä luonnehtii. MILLAISISTA AINEKSISTA HKSCAN KOOSTUU? Mikä yrityksessä on tärkeintä – ja miten sen tulisi, toimia, kehittyä, näkyä ja kuulua? Muun muassa tällaiset kysymykset ovat risteilleet eri puolilla HKScania, kun yritys on uudistanut ja jalkauttanut strategiaansa ja toimintamalliaan. Voimakas uusiutumistarve on kummunnut HKScanin tavoitteesta rakentaa tulevaisuuden tekemiselle kestävä pohja. – Konsernin ja sen toimintatapojen yhtenäistäminen sekä toiminnan tehostaminen ovat vastuullisia tekoja paremman tuloksen ja kannattavuuden saavuttamiseksi. Tavoitteenamme on rakentaa yksi yhtenäinen HKScan. Kansainvälisesti yhtenäinen yritysilme vahvistaa osaltaan konsernin tunnettuutta ja synergioiden kautta saavutamme myös tehokkuutta ja tuottavuutta, toimitusjohtaja Hannu Kottonen kertoo. Ulospäin yritysidentiteetin muutokset näkyvät selkeimmin entistä vahvempana ja yhtenäisempänä yritysilmeenä kaikilla konsernin kotimarkkinoilla. Yksi HKScan merkitsee myös yhtenäisiä yritysnimiä – tulevaisuudessa yritykset tunnetaan HKScan-alkuisista nimistään kaikissa toimintamaissa. VANKKA YHTEINEN KIVIJALKA Vuonna 1913 perustettu HKScan aloitti maakunnallisena osuusteurastamona. Sadan vuoden kuluessa se on kasvanut merkittäväksi pohjoismaiseksi lihataloksi. Yritysostojen kyytipoikana taloon on tullut laaja kirjo tuotebrändejä, maakohtaisia yritysbrändejä ja yritysten mukanaan tuomia erilaisia toimintatapoja ja -kulttuureja. Nyt konserniin haluttiin luoda vankka yhteinen kivijalka. – Koimme, että konsernilla oli tarve luoda yksi yhteinen yritysbrändi, jonka arvoihin ja henkeen kaikki työntekijät ja sidosryhmät voisivat sitoutua. Brändi on rakennettu kaikkien konsernin toimintamaiden yhteisistä vahvuuksista, jotka erottavat meidät kilpailijoistamme. Myös konsernin visio, toiminta-ajatus eli missio ja arvot kirkastettiin viime vuoden aikana. Rakennuspalikat ovat siis kasassa, HKScanin viestintäjohtaja Marja-Leena Dahlskog kertoo. Sen sijaan ”kruununjalokivien” eli HKScanin tuotebrändien nimet ja brändi-ilmeet pysyvät entisellään ja niitä kehitetään eteenpäin. – Olemme bränditalo ja tuotteemme ovat koko liiketoimintamme perusta, ja niiden asema on kuluttajien, kaupan sekä muiden asiakkaiden keskuudessa erittäin vahva. Halusimme voimistaa sitä kivijalkaa, jonka varaan tuotemerkkimme rakentuu, Dahlskog kertoo. KUNNIANOSOITUS AMMATTITAIDOLLE Yhtiönimien yhtenäistämisen lisäksi HKScan on myös kirkastanut brändilupauksensa. Se kiteyttää osuvasti sen, mitä yrityksessä pidetään tärkeänä. – Uusi brändilupauksemme The Nordic meat experts korostaa asiantuntijuutta, ammattitaitoa ja pohjoismaista vastuullisuutta sekä vahvoja juuria. Olemme ylpeitä siitä, että olemme lihatalo, Dahlskog sanoo. Brändilupaus vaalii myös HKScanille tärkeää suhdetta lihantuottajiin. Konsernibrändi saa voimaa tuottajien kanssa solmituista yhteistyösopimuksista. Niiden ansiosta HKScan tuntee lihansa alkuperän ja koko arvoketjun. Se on kilpailuetu markkinoilla, jossa kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia lihan laadusta ja alkuperästä. LEIKKUULAUDALLA VIIMEISTELTY Uusi brändilupaus on ollut myös kaikkea yritysidentiteetin suunnittelua ohjaava voima. Uuden graafisen ilmeen sekä HKScan-logon taustalla on tositarina bisneksen vetäjän ja lihaleikkaajan kohtaamisesta. – Yksi johtoryhmämme uusista jäsenistä oli tutustumassa tuotantoomme. Erityisen vaikutuksen häneen teki lihanleikkaajan työ, joka yllätti hänet vaativuudellaan: mekaanisen suorituksen sijaan kyseessä olikin käsityöläisen taidonnäyte, Dahlskog kertoo. Siksi uuden yritysilmeen isä, suunnittelija ja luova johtaja Mikael Kivelä lähti työstämään logoa kirjaimellisesti leikkuulaudalla. Hän pyrki jäljittelemään lihanleikkaajan kädenjälkeä. – Logo on leikattu vankalla ammattitaidolla parhaasta raaka-aineesta – leikkuulaudalle jää sanakuva, joka on vahva, pohjoismainen, yhtenäinen ja innovatiivinen, Kivelä luonnehtii. Samalle ajatukselle rakentuu myös uusi, yhtenäisempi HKScan. Toimitusjohtaja Hannu Kottonen ja viestintäjohtaja Marja-Leena Dahlskog NÄIN NIMET MUUTTUVAT HK Ruokatalo Suomessa, Scan Ruotsissa, Tallegg ja Rakvere Virossa, Rose Poultry Tanskassa jne. HKScan-konsernissa on tähän asti vallinnut nimien kirjo. – Tänä vuonna yhtiönimien selkeyttämiseksi ja yritysidentiteetin vahvistamiseksi yhtiönimet muutetaan HKScan-alkuisiksi. Nimen loppuosaan liitetään kyseessä oleva toimintamaa pääsääntöisesti englanninkielisenä, esimerkkinä vaikkapa HKScan Finland, toimitusjohtaja Hannu Kottonen sanoo. Eläinten hankinnasta ja tuottajapalveluista vastaavat toiminnot konsernin kaikilla kotimarkkinoilla nimetään yhtenäisesti HKScan Agriksi. Muutokset toteutetaan tämän vuoden kuluessa. Uudistettu HKScan-brändi henkii konsernin vankkaa liha-alan asiantuntijuutta, vastuullista pohjoismaista tapaa toimia ja ylpeyttä pohjoisista juurista. Idea uudistettuun logoon syntyi seuraamalla lihanleikkaajan vaativaa työtä. Logo on väritykseltään ja muodoltaan yhtenäinen. Se on viesti yhdestä, kaikille yhteisestä konsernista. 01 2014 KOTITILALTA 21 PIA NYBÄCK HKScan-konsernin laatu- ja vastuullisuusjohtaja Pia Nybäck on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Aiemmin hän on toiminut muun muassa laatu- ja tuoteturvallisuustehtävissä lääketeollisuuden palveluksessa. PERHE: Aviomies, alakoulua käyvä tytär ja energinen cockerspanielin pentu. HARRASTUKSET: Urheilu ja luonnossa liikkuminen, kuten telemark-hiihto ja urheiluammunta. Toimin myös Olympiakomiteassa ja Ampumaurheiluliitossa. Vastuullisuutta koko ketjussa Laatu- ja vastuullisuusjohtaja Pia Nybäck hämmästyi huomatessaan, kuinka voimakkaita mielipiteitä liha ja lihantuotannon vastuullisuus herättävät. TEKSTI: SARI JÄRVINEN KUVA: SAARA SALAMA 22 HKSCAN AGRI ONKO TYÖ MUUTTANUT OMAA TAPAASI TOIMIA? Olen aina suosinut terveellistä perusruokaa. Nyt olen kiinnittänyt enemmän huomiota ruoan alkuperään ja lihan tuotannon vastuullisuuteen. Arvostan yhä enemmän puhdasta luontoa ja pyrin välittämään tätä asennetta myös tyttärelleni. SUOSIKKITUOTTEESI HKSCANIN VALIKOIMASSA? Suosin ruoanlaitossa marinoimattomia lihoja. Koko perheemme suosikkeja ovat ohuen ohuet leikkeleet ja perinteinen maksamakkara. – AIKAISEMMASSA TYÖSSÄNI lääketeolli- suudessa tuoteturvallisuus ja riskienhallinta olivat erittäin isossa roolissa, mutta lihatuotannon vastuullisuus kuohuttaa tunteita sitäkin enemmän, vajaan vuoden HKScanin laatu- ja vastuullisuusjohtajana toiminut Pia Nybäck kertoo. Tutustuessaan konsernin toimintaan eri maissa Nybäck yllättyi positiivisesti vahvasta osaamisesta vastuullisuustyön saralla. - Kaikissa maissa vastuullisuustyötä on tehty pitkään, mutta ajatukset siitä ovat eronneet hieman eri maissa. Lihan alkuperä kiinnostaa kuluttajia kaikkialla ja kaikilla kotimarkkinoilla kotimaista tuotantoa pidetään parhaana. - Nyt eri maiden hyviä kokemuksia ja oppeja pyritään systemaattisesti siirtämään yhteiseen käyttöön. Toimimalla yhdessä koko konsernin alueella meillä on mahdollisuus kehittää toimintaamme ja osaamistamme edelleen. Kun konsernin yhteiset vastuullisuustavoitteet ja pääpainopisteet on määritelty, on aiheesta helpompi tiedottaa myös kuluttajille. ELÄINTEN HYVINVOINTI ISOSSA ROOLISSA Viime vuonna konsernissa määriteltiin, mitä vastuullisuus tarkoittaa HKScanille. Taustatietona hyödynnettiin jo aiemmin tehtyjä tutkimuksia, kuten MTT:n selvityksiä kuluttajien vastuullisuusnäkemyksistä. - Lihatalolle on luontevaa säilyttää eläinten hyvinvointi omana erillisenä vastuullisuuden osa-alueenaan. Vastuullisuus tulee huomioida läpi koko toimitusketjun, aina alkutuotannosta kuluttajan lautaselle asti. - Tärkeää on ensin tietää, miten koko toimitusketju toimii. Vasta sen jälkeen voidaan määritellä, mitä riskejä ketjussa mahdollisesti on ja miten niihin voidaan varautua. Täytyy tuntea materiaalien toimitusketjut ja arvioida toimittajat säännöllisesti myös vastuullisuuden näkökulmasta, Nybäck kertoo. - Laatu- ja vastuullisuustiimin viisi jäsentä eivät kuitenkaan pysty vastaamaan kaikesta työstä yksin – tämä on yhteistyötä, jos mikä. Usein oman organisaation asi- - On luonnollista, että lihantuottajien jaksaminen heijastuu suoraan myös eläinten hyvinvointiin. HKScan tukee tuottajien työssä jaksamista muun muassa tarjoamalla koulutusta ja neuvontaa heille, Nybäck sanoo. Esimerkkinä vastuullisuustyöstä alkutuotannossa Nybäck mainitsee alkutuotannon kehitysryhmät. Näissä ryhmissä sekä tuottajat että yritys saavat arvokasta VASTUULLISUUS TULEE HUOMIOIDA LÄPI KOKO TOIMITUSKETJUN, AINA ALKUTUOTANNOSTA KULUTTAJAN LAUTASELLE ASTI. antuntijat, kuten eläinlääkärit ja tuotantoneuvojat auttavat tavoitteiden määrittelyssä ja jalkauttamisessa. Eläinten hyvinvointiin ja tuoteturvallisuuteen liittyy olennaisesti eläintautien hallinta. Antibioottien käytön säätely on esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa erinomaisella tasolla. Eläinten hyvinvoinnista pidetään hyvää huolta ja hygieniataso on niin hyvä, ettei ennaltaehkäisevää tai rutiininomaista lääkitystä tarvita. - Antibioottien käytön rajoittaminen on mielestäni yksi vastuullisuuden ydinkysymyksistä. Sen avulla resistenttien bakteerikantojen lisääntyminen voidaan välttää, Nybäck toteaa. VASTUU TUOTTAJIEN TYÖSSÄ JAKSAMISESTA Vastuullisuuden eri osa-alueet ovat sidoksissa toisiinsa. Tuottajien työhyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat esimerkkejä sosiaalisesta vastuullisuudesta. Taloudellinen vastuullisuus Sosiaalinen vastuullisuus Eläinten hyvinvointi Ympäristö Vastuullinen kannattavuus koko arvoketjussa Vastuulliset tuotteet, henkilöstön ja muiden sidosryhmien hyvinvointi Eläinten hyvinvointi genetiikassa, tiloilla, kuljetuksissa ja teurastamoilla Resurssien kestävä käyttö sekä vaikutukset ilmastoon ja lähiympäristöön tietoa ja kehitysehdotuksia alkutuotannon toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi. - Meille on tärkeää, että sopimustuottajamme jaksavat työssä ja pärjäävät taloudellisesti. Tämän vuoksi myös taloudellisen lisäarvon tulisi jakautua ketjussa siten, että elinkeino jatkuu ja kehittyy, Nybäck kiteyttää. Tuottajilla on merkittävä rooli koko ketjun vastuullisuudessa. Nybäck toivoo tuottajia myös jatkossa mukaan vastuullisuustyön kehittämiseen. - Vuoropuhelu koko ketjun ja sidosryhmien kanssa on tärkeää. Käynnistämme pian sidosryhmäkyselyn, johon myös tuottajillamme on mahdollisuus vastata. Kaikissa toimintamaissamme toteutettavan kyselyn tarkoituksena on selvittää, ovatko nyt valitsemamme painopistealueet oikeat ja mitä vastuullisuuden osaalueita ketjun eri toimijat pitävät keskeisimpinä, Nybäck sanoo. Vastuullisuus HKScanissa Vastuullisuus jaetaan taloudelliseen ja sosiaaliseen vastuullisuuteen, eläinten hyvinvointiin sekä ympäristövastuuseen. Vastuullinen ja läpinäkyvä toimitusketju Sidosryhmäyhteistyö ja viestintä 01 2014 KOTITILALTA 23 Jalostustyötä ei voita mikään Södergårdin tila Skånen Lackalängassa elää puoliksi sokerijuurikkaan, viljojen ja rapsin viljelystä ja puoliksi sianjalostuksesta. Sikojen rotu on hampshire. TEKSTI: NILS JIRSELL, KUVAT: LOUISA JA NILS JIRSELL TUOTAMME ERIKOISTUOTETTA kapeille markkinoille, kertoo Caroanne Bengtsson, joka vastaa sikalasta. Samalla eläinaineksella työskentelee Ruotsissa ainoastaan neljä tilaa, ja rodun jalostusemakoita on maassa kaikkiaan vain 450. Hampshire-rotu on lähtöisin Skotlannista ja pohjois-Englannista. Se tuli tunnetuksi Ruotsissa 80-luvulla Pigham-kolmiroturisteytyksen yhteydessä. Pigham-porsaiden tuotannossa emakot ovat yorkshiren ja maatiaisen risteytyksiä. – Olemme ihastuneita rotuun, kertovat Caroanne ja hänen miehensä Bengt-Erik Hangård. Hampshire tunnetaan erityisesti hyvästä syöntilaadusta ja terveistä ja vahvoista eläimistä. Eläimet ovat myös kivoja ja helppoja käsitellä. Södergårdens Avel tuottaa vuodessa 460 karjua, joista 80 menee keinosiemennyskäyttöön, 150 vientiin, 40 käyttökarjuiksi ja 230 kantakoeasemalle Månserydiin. Omaan uudistukseen valitaan lisäksi 180 imisää. MONIEN ETUJEN SIKAROTU Pigham-brändin omistaa HKScan. Ruotsin Gastronominen akatemia on myöntänyt Pighamille mehukkaan ja maukkaan lihan diplomin. Hampshirea käytetään myös Ruotsissa 2012 aloitetussa Rypsiporsas-ohjelmassa. HKScanin tytäryhtiön Nordic Geneticsin hampshiregenetiikka on menestynyt myös Englannissa, jossa yhteistyö JSR Geneticsin kanssa alkoi kaksi vuotta sitten. Caroanne uskoo ruotsalaisen hampshiren saavuttaneen suosionsa Englannissa monestakin syystä. – Suurilla markkinoilla on tilaa myös ylelliselle valikoimalle. Esimerkiksi Sainsburyllä, joka on yksi suurimmista ketjuista, tuore hampshire-liha myydään premiumtuotteena. Englanti on myös eläinten hyvinvoinnissa lähinnä Ruotsia, joten rotu sopii sinne hyvin. Eläimet ovat kestäviä ja terveitä ja sopivat ulkokasvatukseen. Siellä jopa 40 prosenttia lihasioista kasvatetaan ulkona. 24 HKSCAN AGRI Englantilaiskuluttajat ovat hyvin kiinnostuneita sekä eläinten hyvinvoinnista että ruoan laadusta. Mielenkiintoa ovat nostaneet Jamie Oliver ja muut tunnetut kokit, jotka TV:ssä esittävät hyvin selvästi, miten eri kasvatusmenetelmät vaikuttavat lihan laatuun. SORMITUNTUMAA JA SIKASILMÄÄ – Jalostustyössä yhdistyvät kiinnostus, tunne, harjaantunut eläinsilmä sekä seurannan ja tilastotieteen hallinta, Caroanne kuvaa. On valtavan kiinnostavaa parantaa jatkuvasti kasvukäyriä ja lihan laatua. Punnitsemme ja ultraamme silavan ja lihasten paksuutta järjestelmällisesti. Harjaantunutta silmää tarvitaan erottamaan kasvultaan ja lihan laadultaan parhaat eläimet. Vuoteen 1985 asti Bengt-Erik jalosti maatiaista. Ennen keinosiemennyksen yleistymistä tilalta myytiin 1500 käyttökarjua vuosittain. Nyt noin sata karjua riittää samaan porsasmäärään. – Hampshirellä on hyvät ominaisuudet, Bengt-Erik sanoo. Yhteen aikaan kauppa vaati täysin rasvatonta sianlihaa, mutta nyt kuluttajat ovat oppineet, että lihaksen sisäinen rasva ja rasvareunus kyljyksessä tuovat mureutta ja hyvän maun. Hän toivoo, että teuraaksi menevät puhdasrotuiset imisät myytäisiin hampshire-erikoistuotteena teurastamon lähiseudun kauppoihin – parempaan hintaan, luonnollisesti. – On hienoa, että hampshire on mukana Rypsiporsaassa ja että edelleen vahvaa Pigham-brändiä aletaan taas tuoda esiin, Caroanne sanoo. – Meidän siantuottajien on kuunneltava nöyrästi kuluttajien vaatimuksia ruokaelämyksistä. Jos tuotteemme ovat todella hyviä, ja voimme osoittaa eläinten voivan hyvin ja olevan terveitä, voimme kääntää ruotsalaisen lihan trendin jälleen nousuun. HKSCAN AGRIN RUOTSIN VUODEN SIANTUOTTAJA 2013 PALKINNOT ASIAKASLÄHTÖISILLE TILOILLE Ruotsin HKScan Agri palkitsee vuosittain yhden naudantuottajan, lammastuottajan, siantuottajan sekä eläinkuljettajan erityisen ansiokkaasta toiminnasta. Oheisessa jutussa esitellyt Bengt-Erik ja Caroanne Bengtsson saivat tänä vuonna Vuoden siantuottaja -tunnustuksen. Yrityksen kenttäedustajat ja kuljetusjärjestelijät nimeävät kolme ehdokasta kuhunkin luokkaan. Voittaja ratkaistaan äänestyksellä, johon saavat osallistua kaikki asiasta kiinnostuneet. Hankintajohtaja Torbjörn Lithell perustelee kilpailua toimialan monimuotoisuudella. – Kun toimitaan elävien eläinten ja säille alttiiden rehukasvien kanssa ja ketju tilalta kuluttajan lautaselle on niin monivaiheinen, kaikilta vaaditaan hyvää yhteistyökykyä ja sitoutumista. Vuoden tuottajien ja Vuoden kuljettajan nimeämällä korostamme, että yhdessä olemme vahvempia, hän sanoo. Voittajan valintakriteerejä ovat mm. hyvät ja tasaiset teurastulokset, tuotannon sopeuttaminen kulutukseen ja markkinoiden tarpeisiin, halu kehittää toimintaa sekä hyvä eläinsilmä ja aktiivisuus eläinten olojen kehittämisessä. Lisäksi kaikki voittajaehdokkaat toimivat ammattimaisesti, pitävät kiinni sovitusta ja pyrkivät täyttämään asiakkaan toiveet. Voittajiin voi tutustua Ruotsin HKScan Agri -blogissa, www.hkscanagri.se. 01 2014 KOTITILALTA 25 / MARKKINAT / Laatuvastuu-ohjelma kertoo kuluttajille alkutuotannosta Kansallisesta sianlihan Laatuvastuu-ohjelmasta kertova tiedotuskampanja käynnistyi vuoden 2013 lopussa. Siinä tuodaan avoimesti esiin kotimaisen sianlihan tuotannon turvallisuuteen ja eläinten terveyteen liittyviä asioita. TEKSTI: KRISTIINA KASS, KUVA: PASI LEINO OHJELMAN TAVOITTEENA on varmistaa jatkossakin turvallisen kotimaisen sianlihan tuotanto. Merkittävänä suomalaisena liha-alan toimijana HK Ruokatalo on alan muiden keskeisten toimijoiden kanssa mukana tässä Lihatiedotus ry:n koordinoimassa ohjelmassa. PERUSTANA SIKAVA-REKISTERI Lihatiedotuksen hallinnoimassa tiedotuskampanjassa kerrotaan sianlihan tuotantotavoista: perustuotannosta, kansallisen laatujärjestelmän mukaisesta Laatuvastuu-tuotannosta ja luomusta. Laatuvastuu-ohjelman tavoitteena on antaa puolueetonta ja kattavaa tietoa sianlihan kansallisesta laatujärjestelmästä. Laatuvastuu-ohjelma perustuu Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n sikojen terveydenhuoltorekisteriin Sikavaan, jonka tuottamat terveydenhuoltopalvelut sertifioidaan vuoden 2014 alussa ISO9001-laatujärjestelmän mukaiseksi. Liha-alan yritykset Suomessa ovat kehittäneet Sikavaa laadunohjaustyökaluna vuodesta 2003 lähtien. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on myöntänyt Sikavalle kansallisen laatujärjestelmän statuksen. Eviran mukaan Sikavan kansallisen tason tilat ylittivät merkittävästi EU-asetuksen kriteerit eläinten terveyden ja tuoteturvallisuuden suhteen. Laatuvastuu-ohjelma on kolmivuotinen Eu-osara- 26 HKSCAN AGRI hoitteinen ohjelma. Kansallisesti hanketta rahoittavat alan keskeisten toimijoiden lisäksi Maaseutuvirasto ja Suomen valtio. SUOMALAISILLA SIOILLA EU:N PARHAAT OLTAVAT Laatuvastuu nimi viittaa vastuulliseen tuotantoon. MTT (2009) tekemän tutkimuksen mukaan elintarvikkeiden vastuullisuus muodostuu 7:stä eri ulottuvuudesta: tuoteturvallisuus, eläinten hyvinvointi, ympäristö, paikallisuus, ravitsemus, taloudellinen vastuu ja työhyvinvointi. Osana kansallisen eläinten hyvinvointimittariston luomista HKScan on osallistunut eläinten hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävään EU-tason Welfare Quality -hankkeeseen. Hankkeessa määriteltiin sikojen hyvinvoinnin periaatteet ja mittarit. Näillä kansainvälisillä Welfare Quality -mittareilla tutkittuna suomalaiset siat voivat selvästi paremmin kuin siat Keski-Euroopassa. Laatuvastuu-järjestelmä kattaa kaikki sianlihan alkutuotantoon liittyvät asiat tilalta teurastamon ”ovelle”. Kuljetuksesta eteenpäin mm. toiminnan jäljitettävyys todennetaan ja varmennetaan yritysten omissa sertifioiduissa laatujärjestelmissä. Laatuvastuu-ohjelmassa mukana olleena yrityksenä HK Ruokatalo on sitoutunut laajentamaan laatujärjestelmän koskemaan kuljetuksia, teurastuksia ja tuotantoa. Evira edellyttää, että Laatuvastuu-merkitty liha on jäljitettävissä täydellisesti ennen kuin liha voi saada tällaisen merkinnän. HK:N SOPIMUSTUOTANTO LAATUVASTUUN PIIRISSÄ HKScanin sopimustuotannon osalta lähes kaikki tilat ovat Laatuvastuu-tuotannon piirissä. Jatkossa HK-merkkiset kuluttajapakatut porsaanlihat (marinoitu tai naturel) kasvatetaan Laatuvastuu-ohjelman piirissä olevilla tiloilla. 27 R E H UMA R K K I N AT SOIJA JA MAISSI TAHDITTAVAT REHUMARKKINOITA Perinteisesti olen tällä palstalla kirjoittanut rehumarkkinoista suomalaisen alkutuotannon näkökulmasta. Uudessa lehtiformaatissamme tarkastelukulma laajenee koskettamaan koko HKScanin eläinhankinta-aluetta. Käytännössä tällä ei ole juurikaan merkitystä, sillä olipa kyseessä ruotsalainen, suomalainen tai muu pohjoiseurooppalainen lihantuotanto, olemme kaikki osa globaalia markkinaa ja siitä riippuvaisia. Varsinkin rehujen pääraaka-aineet, viljat ja öljykasvit, hinnoitellaan päivittäin maailman raaka-ainepörsseissä. Globaalin markkinan ja sen merkityksen voi ULF JAHNSSON IKÄ: 46 TYÖSKENNELLYT YRITYKSESSÄ: vuodesta 2006 TITTELI JA VASTUUALUE: HKScan rehuliiketoiminnan johtaja AIEMMAT TYÖT: markkinointijohtaja/Suomen Rehu Oy, erikoisrehuryhmän johtaja/Suomen Rehu Oy, tuoteryhmäpäällikkö työkoneet/Hankkija-Maatalous Oy, tuotepäällikkö työkoneet/Tuko Maatalous Oy ehkä parhaiten ymmärtää sen tosiasian kautta, että esimerkiksi yhden sianlihakilon liikuttaminen maailman ympäri maksaa noin kymmenen eurosenttiä. Rehujen osalta markkinoiden globaalisuus tarkoittaa, että raaka-aineiden hinnat ovat käytännössä pääosin samat rahtikulujen aiheuttamia eroja ja tuotantoalueiden erilaisia tukia lukuun ottamatta. Vuodesta 2007 alkaneet rehujen raaka-aineiden merkittävät hintavaihtelut ovat jatkuneet tähän päivään asti ja tilanteeseen tuskin on tulossa muutosta jatkossakaan. Varmaa on ainoastaan hintavaihteluiden jatkuminen. Rehujen merkitys lihantuotannon kannattavuudessa on kiistaton. Eläinlajista riippuen rehukustannukset ovat 45–70 prosenttia kaikista tuotantokustannuksista. Siksi onkin välttämätöntä yrittää ymmärtää mahdollisimman syvällisesti raaka-aineiden markkinalogiikka. Aina logiikkaa ei ole, mutta pääosin hintamuutokset johtuvat markkinatalouden perusteesistä: kysynnästä suhteessa tarjontaan. Pyrittäessä arvioimaan esimerkiksi soijan kysyntää yksi keskeisistä muuttujista on Kiinan ja muiden kehittyvien kansantalouksien kasvu ja sen mukanaan tuoma proteiinin kulutuksen lisääntyminen. Soijan tarjontaa taas peilataan Pohjoisja Etelä-Amerikan satoennusteista. Raaka-aineen hintaan vaikuttavia muuttujia on tietysti paljon enemmän, mutta nämä tekijät antavat suuntaa raaka-aineiden hintakehitykselle. Siksi niitä kannattaa pitää silmällä. Globaali liha- ja kalamarkkina kasvaa noin 5–6 miljoonalla tonnilla vuodessa. Lisääntyvään lihantuotantoon tarvitaan karkeasti arvioiden noin 11 miljoonaa tonnia viljaa ja 7,5 miljoonaa tonnia öljykasvien rouheita. Viljeltävä pinta-ala ei kuitenkaan juuri kasva, joten vaihtoehdoksi jää käytännössä ainoastaan tuottavuuden parantaminen pelto- ja lihantuotannossa. Muutoin ei yhtälö toimi. Viime aikoina markkinat ovat olleet poikkeuksellisen rauhalliset. Tämä johtunee hyvistä kylvö- ja taimettumisennusteista soijan pääviljelyalueella Etelä-Amerikassa. Katse kannattaa pitää edelleen soijassa ja maisissa, sillä soija ohjaa öljykasvien markkinahintaa ja maissi ohjaa viljojen hintoja. Maissin hintamuutokset tulevat lievällä viiveellä pohjoisen viljoihin. HARRASTUKSET: metsästys, verkkokalastus, varhaisperunan viljely Turun saaristossa ja metsätyöt sekä lasten kasvatus kunnon kansalaisiksi. 01 2014 KOTITILALTA 27 Q&A JUHA LEVONEN eläinhankinnan rahoituksen kehityspäällikkö KY SY M Y K S I Ä JA VA STAUK S I A PITÄÄKÖ MAATALOUDEN TILINPÄÄTÖS ESITTÄÄ RAHOITTAJALLE? Kyllä pitää ja kannattaa esittää. Rahoittaminen ja rahakauppa ovat luottamuskauppaa: rahoittaja lainaa asiakkaalle pääomaa, jonka uskoo saavansa kokonaan korkoineen takaisin. Tuottaja hankkii pääomalla vaikkapa lautoja ja nauloja, jolloin tarkalleen samat setelit eivät voikaan koskaan palata rahoittajalle. Tässä rahalaina eroaa hyödykkeen lainasta: jos tuottaja lainaa naapurilta vaikka perävaunun, tämä tarkalleen sama kappale on palautettavissa lainan jälkeen. Mikään tietty laki tai asetus ei velvoita tuottajaa normaalitilanteessa esittämään tilipäätöstään rahoittajalle vuosittain. Mahdollista kuitenkin on, että osapuolet sopivat keskenään tällaisesta tiedonvaihdosta ja sopimuksethan on tehty pidettäviksi, kuten muinaiset roomalaiset sanovat – Pacta sunt servanda. Nykypäivänä on tyypillistä, että rahoitusneuvottelussa pankkirahoittaja esittää toiveen tai ehdon jatkossa saada asiakkaansa tilinpäätökset. Tätä ei tule tulkita epäluottamukseksi, vaan se osoittaa rahoittajan olevan oikeasti kiinnostunut tuottajan liiketoiminnasta, sen taloudellisista lainalaisuuksista ja kustannusrakenteesta. Joskus tieto lisää tuskaa, mutta kokonaisuuden kannalta asioiden ymmärtäminen on molempien osapuolien etu. Joskus rahoittaja, toimialan ulkopuolelta tulevana toimijana, esittää tilinpäätöksestä erikoisia ja mielestämme jopa tyhmiä kysymyksiä. Usein niissä kuitenkin on jokin kriittisen arvioinnin ja kehittämisen siemen. Jos oma liiketoimintamme tai sen talousprosessi kehittyy ulkopuolisen sparratessa, on tilinpäätös kannattanut esittää. Myös esimerkiksi rahoitusyhtiöt voivat ja saavat kysellä asiakkaan tilinpäätöstietoja rahoituspäätöstä tehdessään - kysymistä ei ole kielletty. Asiakas ratkaisee itse, suostuuko pyyntöön. Jos tilinpäätöksen esittäminen on rahoituksen ehto, tulee hakijan harkita, kumpi on tärkeämpää omalle liiketoiminnalle, rahoitusjärjestelyn toteutuminen vai tilinpäätöksen salaaminen. Kukaan ei varmasti rahoita taloudelliselta taustaltaan tuntematonta asiakasta kymmeniätuhansia euroja – itsekään en näin tekisi. Toisaalta taas asioiden hoitaminen käytännössä helpottuu, kun pienet rahoitusjärjestelyt hoidetaan nuhteettomaan nimeen ja henkilötunnukseen luottaen. Sen tiedon rahoittajat saavat käyttöönsä omia kanaviaan. Kuten todettua, rahakauppa on luottamuskauppaa. Tällä palstalla HKScan Agrin asiantuntijat vastaavat lukijoiden lihantuotantoa ja taloutta koskeviin kysymyksiin. Käytössäsi on kaikkien asiantuntijoidemme osaaminen: sikoja koskeviin kysymyksiin vastaa tuotantoneuvoja Ulla Ketola ja vastuullisuuspäällikkö Elias Jukola, broilerikysymyksiin kehityspäällikkö Essi Tuomola ja terveydenhuoltoeläinlääkäri Eija Kaukonen, nautakysymyksiin tuotantoneuvoja Harri Jalli ja terveydenhuoltoeläinlääkäri Heidi Härtel, taloutta koskeviin kysymyksiin kehityspäällikkö Juha Levonen. Joka numerossa käsitellään yksi toimituksen valitsema kysymys. Toimita kysymyksesi osoitteella [email protected] tai Kotitilalta HKScan Agri, PL 50, 20521 Turku. 28 HKSCAN AGRI / SNABBT & KORT / TILLVERKAD AV DE BÄSTA INGREDIENSERNA HKScans förnyade varumärke har de bästa ingredienserna – starka nordiska rötter, ansvarstagande och gedigen kunskap om köttbranschen. UNDER LOPPET AV HUNDRA ÅR har HKScan växt till ett betydande köttoch charkföretag i Norden. Genom förvärv har koncernen tillförts flera varumärken för produkter och företag i olika länder liksom olika arbetssätt och företagskulturer. Nu skapar koncernen ett solitt och gemensamt varumärke vars Designer av den nya grafiska profilen och HKScans värderingar och andemening alla logotyp är Mikael Kivelä. Logotypen avbildar anställda och intressenter i de oliuppskärning av kött på en skärbräda. ka länderna kan ställa sig bakom. HKScans “kronjuveler” – produkternas märkesnamn och grafiska profil – förändras dock inte. HKScans varumärkeslöfte, The Nordic meat experts, sammanfattar de saker som företaget anser viktiga och slår vakt om relationen till köttproducenterna. Tack vare avtalen med producenterna har HKScan kännedom om varifrån dess kött kommer och hela värdekedjan. Detta är en konkurrensfördel på marknaden. Alla företagsnamn i de olika länderna harmoniseras så att de börjar med HKScan. Alla funktioner för inköp av djur och för producenttjänster får ett enhetligt namn, HKScan Agri. Förändringarna sker under detta år. KVALITETSANSVARET GARANTERAR DE BÄSTA FÖRHÅLLANDENA FÖR FINSKA GRISAR Informationskampanjen om kvalitetsansvarsprogrammet för griskött startade i slutet av 2013. Nästan alla av HKScans avtalsgårdar ingår i programmet Kvalitetsansvar. Kampanjen informerar konsumenterna om produktionssätten för griskött: primärproduktion, produktion med Kvalitetsansvar och ekologisk produktion. Målet är att ge opartisk information om Finlands nationella kvalitetssystem, som bygger på Sikava, djurhälsovårdsregistret för svin. Sikava-kraven på djurens hälsa och produktsäkerheten går längre än kriterierna i EU-förordningen. Livsmedelssäkerhetsverket Evira har godkänt Sikava som ett nationellt kvalitetssystem och det ska också få en ISO 9000-standard. Allt konsumentförpackat griskött under HK-märket och märket HK Rypsiporsas® produceras på gårdar som ingår i kvalitetsansvarsprogrammet. HK Ruokatalo har förbundit sig att utvidga kvalitetssystemet till transporter, slakt och produktion. Spårbarheten för kött med märkningen Kvalitetsansvar är fullständig. Det treåriga kvalitetsansvarsprogrammet finansieras av EU, kött- och charkföretagen, Landsbygdsverket och finska staten. MED DJUR PÅ VÄG Djurtransporterna körs av yrkesförare som röner stor uppskattning bland köttproducenterna. Transportfirman Kähkönens bil är dekorerad med en bild på en Herefordtjur. Bilen är en bekant syn på gårdar med mjölkkor, moderkor och biffkor. Normalt hinner Kalle och Rami Kähkönen köra till 7–10 hus och en sträcka på 500–700 kilometer per dag. Inte heller i dag har de behövt stressa. – Vi stressar aldrig, försäkrar Kalle Kähkönen. Efter avlastning på slakteriet i Pemar tvättas bilen, båsens ströbädd prepare- ras och tanken fylls på för nästa morgon. Fredag och lördag är lediga dagar. På söndag börjar pålastningen för den slakt som sker morgonen därpå. När djuren behandlas med ett säkert grepp och vänligt går de flesta frivilligt in i bilen, berättar männen. Vad tycker de är viktigast med tanke på djuren? – Djurtransporten ska alltid ske lika lugnt, oavsett om djuren körs till slakt eller förmedling. Även den sista resan ska vara jämn och behandlingen god in i det sista. 01 2014 KOTITILALTA 29 / AJANKOHTAISTA / TUOTA NOIN -PÄIVÄT: VILKASTA KESKUSTELUA HYVÄSSÄ HENGESSÄ HK AGRIN KOLMANNET Tuota noin -tuottajapäivät keräsivät Hämeenlinnaan 16.-17. tammikuuta parisataa HKScankonsernin lihantuottajaa Suomesta. Uutta tilaisuudessa oli viestiseinä, johon seminaarivieraat lähettivät kiperiäkin kysymyksiä. Asialinjaa kevensivät osuvat heitot, jotka irrottivat seminaariyleisöltä naurut useampaankin otteeseen. Eniten kysymyksiä satoi Suomen ja Baltian kuluttajaliiketoiminnoista vastaavalle Samuli Eskolalle. Yleisöä kiinnostivat mm. Rypsiporsaan mainonta sekä palkittu Lihakoulu. Eskola kertoi HK Ruokatalon tuoreesta yhteistyösopimuksesta ravintoloitsija Tomi Björckin kanssa. Lihakoulu on puolestaan otettu yhdeksi K-citymarket -ketjun kuluttajakampanjan kärjeksi. YKSINKERTAISTAMISTA JA MAHDOLLISUUKSIA HKScanin toimitusjohtaja Hannu Kottonen totesi suurimman osan toimialan ja myös konsernin haasteista synty- neen pidemmän ajan kuluessa. Niihin on vastattu mm. konsernirakennetta tehostamalla, tehokkuuden parantamisohjelmilla ja uudella tuottajayhteistyömallilla. Parhaillaan HKScanissa vähennetään juridisten yhtiöiden määrää, kirkastetaan yrityskuvaa ja brändistrategiaa sekä selvitetään alkutuotannon sääntelystä syntyviä kustannuksia. Skandinavian kuluttajaliiketoiminnoista vastaava Göran Holm otti yleisönsä toivottamalla suomeksi hyvää huomenta. Holm puhui vahvasti erilaistamisen ja mainonnan hyödyistä. Työ on aloitettu onnistuneesti ruotsalaisen Rypsiporsaan tuotteistamisella. Scanin mainoskampanja ”Från grunden” on valittu kuukauden printtimainokseksi. Kampanja tuo esille koko ketjun tilalta ruokapöytään, kotoisuutta korostaen. SARVAMAA KÄTTELI VUODEN TUOTTAJAT Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa avasi seminaariväelle CAP-uudistusta: ”Uusi 149-artikla on osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja nyt tuen maksaminen on turvattu vuoteen 2020 saakka. Pidempi sopimus luo vakaamman toimintaympäristön.” Tuota noin –tuottajapäivät huipentui vuoden tuottajien palkitsemiseen. Tuotantoneuvojat ja eläinlääkärit olivat valinneet 14 sopimustilaa, joilla oli esimerkilliset tuotantotulokset ja intoa kehittää omaa tuotantoaan. • Nautatiloista palkittiin Mika Kaipiainen, Vesa Eronen, Eero Saaristenperä, Hannu Tolvanen, MTY Mäki-Mustonen ja Henrik Jensen. • Sikatiloista vuoden tuottajiksi valittiin Maria ja Juha Penkkala; Kari, Tuija, Antti ja Anne Varjola; Markus, Raija, Samu ja Elina Äijälä; Mäkilän Tila Oy; Jouni ja Marja Talvi; Mikko Mäki ja Lasse Siukkola. • Vuoden broilerituottajaksi valittiin Jarmo Ruusunen. Viestiseinän kommentit vahvistivat, että palkintojen osoite oli oikea: ”Hienoa että tuottajia palkitaan! Onnittelut kaikille hyvin tehdystä työstä!” e Europarlaamentaarikko Petri Sarvamaa saapui Aulangolle juuri sopivasti kätelläkseen vuoden sianlihantuottajat. BJÖRCK: RYPSIPORSAS® ON MAAILMAN PARASTA MAATALOUSTOIMITTAJAT PALKITSIVAT YLIKÄNNÖN HK Ruokatalo on solminut yhteistyösopimuksen ravintoloitsija ja keittiömestari Tomi Björckin kanssa. Björck näkyy jatkossa HK Rypsiporsas®-tuotteiden markkinoinnissa ja mainonnassa. - Yksinkertainen, mutta mullistava suomalainen oivallus pääsee parhaiten oikeuksiinsa lautasella. Rypsiporsas®-liha on maukkaampaa, mureampaa ja sen rasva on parempilaatuista. Lyhyesti sanottuna se on huikean hyvää kotimaista lihaa, kertoo Björck. - Yhteistyö Tomi Björckin kanssa on uusi askel HK Rypsiporsas® -lanseerauksessa. Porsaanlihan mielikuva yleisellä tasolla on viime aikoina parantunut huimasti. Tomi Björck on ollut yhtenä päätekijänä luomassa porsaanlihan uutta tulemista, nostamalla possua pääraaka-aineeksi ravintoloidensa suosikkiannoksiin, kertoo HK Ruokatalon markkinointijohtaja Mikko Järvinen. Maataloustoimittajat myönsi vuoden 2013 Tiedonjyvä-palkinnon sikafarmarille ja Sikayrittäjien puheenjohtajalle Martin Ylikännölle. Palkintoraadin mukaan hän on tuonut julkisuudessa vahvasti esille suomalaisen maanviljelijän ja erityisesti sianlihantuottajan työtä ja osallistunut monipuolisesti alalla käytävään keskusteluun. - Ylikännö on tuttu näky television ajankohtaisohjelmissa, oli sitten kyse lihansyönnistä, eläinten hyvinvoinnista tai eläinsuojelijoiden videotempauksista. Ohjelmissa hän on tinkimättömästi ja suorasanaisesti puolustanut ruuan tuottajaa ja tuonut keskusteluihin oikeaa tietoa erityisesti liha-alasta. - Ylikännö on myös aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä. Hänellä on lähes 600 keskustelevaa Facebook-kontaktia ja yli sata Twitter-seuraajaa, joita hän informoi sikatuotantoon liittyvillä twiiteillään, Maataloustoimittajien tiedotteessa todetaan. / KALENTERI / OMAT TAPAHTUMAT 26.4 HKSCAN AGRI SONNIHUUTOKAUPPA, TAMMELA MUKANA MENOSSA OLEMME MUKANA MEIJERIOSUUSKUNTIEN KEVÄTMARKKINOILLA, KATSO PÄIVÄMÄÄRÄ 4.4. PELTOTREFFIT JOKIOISTEN TIETOTALOSSA 2.–5.7. OKRA-MAATALOUSNÄYTTELY 24.–26.7. VILJO, KIURUVESI HUOM! MUISTA LEHMIEN JA NAUTOJEN KETJUINFORMAATIOTIEDOT Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus edellyttää eläinten terveydentilaa koskevien tietojen toimittamista teurastamolle. Ketjuinformaation tietojen tulee olla teurastamolla viimeistään 24 h ennen eläimen saapumista teurastamoon. Helpoiten tietojen toimittaminen onnistuu teurasilmoituksen yhteydessä Sinetti-palvelussa. Nopean noudon eläimistä ketjuinformaatiotieto on mahdollista toimittaa myös paperilla. Silloin mukaan tulee liittää myös eläinten lääkitystiedot. HENKILÖUUTISIA Eläinkuljetusautoilija Eino Piiroinen jäi eläkkeelle 1.2.2014 alkaen. Kiitämme Einoa antoisasta yhteistyöstä ja toivotamme hänelle mukavia eläkevuosia. LSO OSUUSKUNTA HALLINNON KOKOUKSET 28.2. VAALILAUTAKUNTA, TURKU 12.3. PUHEENJOHTAJAT, TURKU/VANTAA 19.3. HALLITUS, TURKU 20.3. HALLINTONEUVOSTO, TURKU 3.4. PUHEENJOHTAJAT, TURKU/VANTAA 24.4. EDUSTAJISTON KOKOUS, TURKU LSO OSUUSKUNTA NIMITYSUUTISET Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi Jari Mäkilä ja varapuheenjohtajaksi Mikko Leikola Jari Mäkilä Mikko Leikola LSO Osuuskunnan hallintoneuvosto kokoontui 9.1.2014 Turussa. Hallintoneuvoston nykyinen puheenjohtaja Pekka Uusitalo ei ollut käytettävissä perhesyiden takia puheenjohtajavalintaan. Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi hallintoneuvosto valitsi sianlihantuottaja Jari Mäkilän Oripäästä ja varapuheenjohtajaksi rotukarjankasvattaja Mikko Leikola Lohjalta. Hallituksen puheenjohta- jana jatkaa Matti Murto ja Mari Korkeaoja-Nurmo varapuheenjohtajana Tomi Kokemäeltä ja broilerinliVirtanen. hantuottaja Ilkka Uusitalo Salosta. Järjestäytymiskokouksessaan 22.1.2014 hallitus valitsi uudelleen puheenjohtajaksi naudanlihantuottaja Matti Murron Salosta ja varapuheenjoh- www.lso.fi tajaksi sianlihantuottaja www.lso.fi/vaalit2014 Tomi Virtasen Koski Tl:stä. kaikki edustajiston Muina jäseninä hallitukvaaleista sessa jatkavat sianlihantuottaja Tiina Teperi-Saari PL 50, 20521 Turku, Loimaalta, broilerin- ja puh. 010 570 4000 sianlihantuottaja S-posti: osuuskunta@lso.fi 01 2014 KOTITILALTA 31 KENTTÄEDUSTAJAT JA YHTEYSTIEDOT KOKO MAA KOKO MAA Talpila Sami-Jussi Härtel Heidi Jalli Harri Numminen Juhani Vanhalakka Juha naudan hankintajohtaja terveydenhuoltoeläinlääkäri tuotantoneuvoja tuotantoneuvoja, pihviliha vasikkavälitys 040 515 1373 040 823 2076 040 772 1991 0400 854 911 0400 558 412 ITÄ JA KESKI Öhman Mika kenttäedustaja Silvennoinen Jukka kenttäedustaja Koppi Jouni kenttäedustaja Leva Pirjo kenttäedustaja Karjalainen Matti kenttäedustaja Tynnyrinen Herkko kenttäedustaja Könönen Osmo kenttäedustaja Väisänen Markku kenttäedustaja Seppänen Jaakko asiakasneuvottelija Jolkkonen Minna asiakasneuvottelija nautailmoitukset ja kuljetussuunnittelu 0400 241 690 040 558 9000 0400 302 481 040 773 7290 0400 376 716 0400 373 581 040 831 4475 0400 192 423 010 570 4344 010 570 4381 010 570 1811 Paakkala Olli sian hankintajohtaja Haapanen Kimmo rakennussuunnittelu Jouppi Helena uudistuseläinmyynti Jukola Elias eläinten terveydenhuolto Ketola Ulla porsastuotannon neuvonta Vugts Jan tuotantoneuvoja Heiskanen Jutta porsasvälitys sikojen kuljetussuunnittelu, teuraat 0400 521 709 0400 83 1288 0400 611 310 040 764 8510 0400 420 898 0400 868 664 0400 727 233 010 5701 812 LÄNSI Heikkilä Esa Prami Tauno Lassila Olli Partala Jari kenttäedustaja kenttäedustaja kenttäedustaja kenttäedustaja 0400 303 854 0500 927 317 0400 740 451 040 573 3442 Leva Pirjo Ylöstalo Antti kenttäedustaja kenttäedustaja 040 773 7290 0400 716 717 Heikkilä Mirva Kinnunen Jukka Saarinen Jouni Leva Pirjo viljakauppa nautarehut, viljakauppa sikarehut, viljakauppa tuotepäällikkö, nautarehut 040 587 7434 040 521 9516 0400 874 575 040 773 7290 tuottajarahoitus 010 570 1715 010 570 5211 040 521 9515 010 570 4322 Sinetin tunnukset HKScan Agri Tuottajamyymäläkortit Kotitilalta-lehti LSO Osuuskunta, jäsenasiat 010 570 4382 010 570 4344 0400 620 199 010 570 6117 ITÄ LÄNSI JA ETELÄ Vättö Katja kenttäedustaja Lassila Olli kenttäedustaja Partala Jari kenttäedustaja Simonen Reijo kenttäedustaja Ylöstalo Antti kenttäedustaja Pudas Marko kenttäedustaja Jätinvuori Liisa asiakasneuvottelija nautailmoitukset ja kuljetussuunnittelu 040 865 2270 0400 740 451 040 573 3442 0400 833 307 0400 716 717 0400 382 288 010 570 4382 010 570 1810 TILITYS JA LASKUTUS Seikola Jarmo Kaukonen Eija Laine Maarit Santavuori Elina Tuomola Essi Talvio Eija (perhevapaalla) Leino Anu Peippo Pekka siipikarjan hankintajohtaja terveydenhuoltoeläinlääkäri broilerineuvonta broilerineuvonta kehityspäällikkö, emotuotanto 040 527 0339 040 559 7278 040 559 7218 040 801 0395 040 513 1473 alkutuotannon ohjaus kuljetussuunnittelu 010 570 5210 010 570 5631 Sika, Nauta Broileri Rehut Juha Levonen MUUT Liisa Jätinvuori Jaakko Seppänen Sari Järvinen Sinikka Reväsmäki HK Agri Oy, PL 50 (Lemminkäisenkatu 48), 20521 Turku, Vaihde 010 570 150, palvelu#hkagriIi, ZZZhkscanagriŵ
© Copyright 2024