HUOLTOUPSEERI
HUOLTOUPSEERI Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti 4 2010 ★ Riittävätkö luonnonvarat? ★ Huoltoupseeriyhdistyksen vilkas syksy BREAK THE HABIT batterydrink.com 2 Onko puolustusvoimien omaa huoltovarmuutta olemassa? Sotilashallinnollisen aikakauslehden perinteiden jatkaja Huoltoupseeriyhdistys r.y:n JÄSENLEHTI 4/2010 Päätoimittaja Ev evp Risto Gabrielsson Kalevi 109 B – 3 50104 Tartto, Viro [email protected] Toimittajat Everstiluutnantti Raimo Raivio PL 5, 15701 Lahti 0299 460 423 Hans Gabrielsson Lehmihaant. 7 A 2, 04300 Tuusula (09) 275 9369 [email protected] Ilmoitusmarkkinointi Juha Halminen Kielotie 47, 01350 VANTAA (09) 873 6944 [email protected] Huoltoupseeriyhdistys r.y. Valtuuskunta Pj Olli Happonen Vpj Harri Juhani Koponen Hallitus Pj ev Risto Kosonen Vpj kapt Caj Lövegren Evl res Matti Paasivaara Ltn res Hans Gabrielsson Maj Jari Virolainen Evl Timo Saarinen Evl Mauri Etelämäki Evl Mika Multanen Evl Timo Vilkko Maj Matti Sopanen Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsen-rekisteriä koskevat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteella Huoltoupseeriyhdistys r.y. /co Tarja Takala Sepäntie 15 A 04300 TUUSULA tai sähköpostilla [email protected] Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskevat tukipyynnöt Sihteeri Maj Matti Sopanen PE/LOGOS PL 919, 00131 HELSINKI [email protected] Huoltovarmuus on monen tekijän summa. Sen voidaan karkeasti katsoa muodostuvan materiaalista, palveluista ja henkilöstöstä. Materiaaliin ja sen varastointiin sitoutuu rahaa. Kaikkea materiaalia ei ole järkevä hankkia varastoon sodan ajan tarpeita varten. Osan lasketaan kriisin tullen saatavan yhteiskunnasta, osa hankitaan muualta. Tosin täysin sellaiseen ”Just-on-time”-konseptiin ei kuitenkaan voida mennä, jollaiseen liikemaailma on itsensä trimmannut. Valmius edellyttää omavaraisuutta tärkeimmän ja hankalimmin hankittavan materiaalin osalta. Palveluita olemme kumppanoineet muun yhteiskunnan kanssa. Lääkintähuolto on yksi tällaisen strategisen kumppanuuden onnistunut malliesimerkki. Teollinen korjaus on hiljan aloittanut oman kumppanuutensa Millog-yhtymän kanssa. Ruokahuoltoa kehitetään edelleen. Näilläkään esimerkkialoilla ei ole varaa rakentaa rinnakkaisia järjestelmiä muun yhteiskunnan kanssa. Integroitu huoltovarmuus on rakennettava yhdessä yhteisiä tarpeita varten. Meillä on puolustusvoimien huollossa perusvalmiudessa hyvin koulutettu ja ammattitaitoinen henkilöstö. Kriisiaikaa varten sen määrää ja tieto-taito-osaamista on kuitenkin tuntuvasti lisättävä. Reservistä me saamme tuon tarvittavan lisän. Määrän lisäksi on muistettava hyödyntää myös sieltä löytyvää laajaa ammattitaitoa huoltovarmuuttamme rakennettaessa ja ylläpidettäessä. Puolustusvoimien suorituskykyä kriisissä ei lopultakaan ratkaise tykinputkien määrä, vaan maan taloudellinen elinvoimaisuus, reservin kyvykkyys ja niiden varaan rakennettu huoltovarmuus. Huoltoupseeri toivottaa jäsenilleen ja kaikille tukijoilleen Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2011! Tässä numerossa: Pääkirjoitus............................................................................... 3 Joulun tärkein.......................................................................... 4 Puheenjohtaja.......................................................................... 5 Haasteena öljy ja muut luonnonvarat – ylittääkö kulutus tuotannon................................................................................. 6–12 Uuteen rakenteeseen – koko yhteiskunnan voimin................. 13 Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmä muutoksessa – katsaus tuleviin uusiin ja muuttuviin logistiikan palveluihin... 14–16 Divisioonan huollon johtaminen............................................... 18–20 Antoisa syysretki itäiseen Viroon............................................. 22–23 Sveitsiläisten huoltoupseerien vierailu..................................... 24–27 Kansikuva: Kaksi veteraania. JR 200 riveissä taistellut Suomen-poika Elret Epner ja T-34 Törsin sotamuseon pihamaalla. Huollon evp everstit perehtyivät maavoimien huoltojärjestelmän suunnittelun nykytilaan.............................. 28–29 ISSN 0355-2586 AO-PAINO 2009 Teollisuuskatu 9, 50130 Mikkeli, puhelin (015) 151 111 Huoltoupseeriyhdistys ry:n syyskokous Tampereella............... 30–31 Vuoden Huoltoupseeri 2010..................................................... 32 Sattumia................................................................................... 34 3 Joulun tärkein Olin äskettäin mukana lentokoneen hätälaskussa. Kone lähestyi jo kiitorataa, kun se yllättäen otti uudelleen korkeutta. Kapteeni ilmoitti, että laskutelineessä oli vikaa. Aloitettiin pakkolaskuvalmistelut. Ensin kulutettiin tunnin ajan polttoainetta. Sen kuluessa hätäuloskäynnit kerrattiin, päällysvaatteet puettiin päälle, silmälasit sijoitettiin tuolin taskuun. Samanaikaisesti kiitorata vaahdotettiin. Palokunta ja joukko ambulansseja ajettiin valmiuteen. Ilta-Sanomien etusivu kertoi myöhemmin: ”Hätätilanne Helsinki-Vantaalla. Paniikki koneessa. Elämä vilisi silmissä”. Tilanne tuntui hyvin epämukavalta. Pohdin, pääsenkö enää lainkaan kotiin. Näenkö enää minulle tärkeitä ihmisiä? Kenties kohta en enää ole hengissä. Tuossa tilanteessa rukous tuli tärkeäksi. Pyysin, että Jumala varjelisi meitä koneessa olevia. Pyysin, että jos matka kuitenkin nyt päättyisi, hän antaisi rikkomuksemme anteeksi ja pelastaisi meidät armossaan iankaikkiseen elämään. Rukoilin läheisteni puolesta, että Jumala pitäisi heistä huolen ja että kerran saisimme kaikki kohdata taivaassa. Lopulta kaikki meni hyvin. Jouduin kuitenkin kohtaamaan sen tosiasian, jonka me ihmiset mieluusti työnnämme taka-alalle. Tämä elämä 4 jat tai tunnelma. Vaikka nämä kaikki ovat hyviä asioita, tärkeintä on se, että ihmisen pimeyteen syttyy valo. On olemassa toinen todellisuus, ikuisuus. On olemassa tarkoitus ja toivo. On olemassa anteeksianto ja rakkaus. Jumala lupaa sanassaan: ”Huuda minua avuksi hädän päivänä! Minä pelastan sinut”. Mutta usko ei ole tarkoitettu pelkästään ”hukkuvan oljenkorreksi”. Se mielekkyyden jokaiseen päivään, syventää ilomme ja onnen hetkemme. Toivotan siunattua joulua Huoltoupseeri-lehden lukijoille Hannu Niskanen katoaa. Olemme joka hetki matkalla kohti lopullista ”pakkolaskua”. Joulun sanoma kertoo Jumalan rakkaudesta ihmistä kohtaan. Se rakkaus on vahvempi kuin kuolema, eikä siitä Raamatun mukaan mikään voi meitä erottaa. Pojassaan Jumala lähestyy meitä ja me saamme turvata häneen. Joulussa ei siis keskeistä ole hieno perinne, lepohetki kiireisen elämän keskellä, perheen yhdessäolo, lah- Joulua odotellessa Huoltoupseeriyhdistyksen toiminta saavutti tänä vuonna jo kunnioitettavat 84 vuotta! Jäseniä on noin 1250, mikä kertoo, että yhdistyksellä on tärkeä paikka tässä yhdistysten luvatussa maassa. Vuoden vaihteessa on tapahtumassa pientä verenvaihtoa muun muassa valtuuskunnassa. Uutena valtuuskunnan puheenjohtajana aloittaa toimitusjohtaja Harri Koponen. Valtuuskunnan rooli onkin aivan keskeinen niin henkisenä että taloudellisena tukijana koko yhdistykselle. Erityisesti haluan korostaa myös valtuuskunnan osuutta elinkeinoelämän ja teollisuuden logistiikan tiedonvälittäjänä koko jäsenkunnalle. Samalla välitän parhaimmat kiitokset valtuuskunnan monivuotiselle puheenjohtajalle Olli Happoselle sekä koko valtuuskunnalle yhdistyksen toiminnalle osoitetusta tuesta! Vuoden ehdoton kohokohta oli sveitsiläisvierailu. Tapahtuma huipentui Lahden huoltoupseereiden järjestämään lämminhenkiseen huoltotapahtumaan. Vierailta saadun palautteen mukaan koko vierailuviikko oli erittäin onnistunut. Kiitoskirjeessään SOLOG:n puheenjohtajat eversti Thomas Christen ja everstiluutnantti Rolf Häfeli pyysivät välittämään lämpimät kiitokset vieraanvaraisuudesta ja ystävällisyydestä kaikille tapahtumaan osallistuneille! Suomalaisia odotetaan Sveitsiin taas 2013. Yhdistyksen puolesta suurimman vastuun kantoivat huoltoveljet Jari Virolainen ja Juha Lemminki, mistä heille lämpimät kiitokset samoin kun kaikille tukijoillekin! Vuoden aikana kohokohtana on ollut myös laadukkaan Huoltoupseeri-lehden putkahtaminen postilaatikkoon. Toimitus on uurastanut pitkin vuotta meidän kaikkien hyväksi! Työ ei ole aivan help- po. Jotta lehden anti jatkossakin olisi yhtä korkeatasoinen ja mielenkiintoinen, toivoisin jokaisen jäsenen vuorollaan tarttuvan kynään. Varmasti jokaisella on ajatuksia, jotka haluaisi saattaa myös muiden huoltoveljien tietoon tai pohdittavaksi. Lehti on aivan erinomainen foorumi mielipiteiden vaihtoon tai vaikkapa yritysten logististen ratkaisujen esittelyyn. Lähivuosina puolustusvoimien logistiikkajärjestelmää kehitetään entistä kokonaisvaltaisemmin. Parin seuraavan vuoden aikana päivitetään huollon toimialojen toiminta niin, että uusitut menettelyt ovat käytössä jo parin vuoden päästä. Kehittämisen pohjana on meneillään oleva tutkimus- ja hanketyö. Osana kehitystyötä poikkeusolojen huoltopataljoonien ja -komppanioiden kokoonpanot ja kalusto uudistetaan vastaamaan 2020 -luvun vaatimuksia. Painopiste kehittämisessä on logistiikan tilanteen mukaisessa johtamisessa ja materiaalin koneellisessa käsittelyssä sekä täydentämisessä tukialueelta etulinjaan mahdol- lisimman suoraviivaisesti. Käytännössä koko logistiikkajärjestelmä kehittyy kohti huomisen haasteita ja vaatimuksia. Muutosprosessi edellyttää laajaa osaamisen kehittämistä kaikki henkilöstöryhmät huomioiden. Merkittävimmät osaamismuutokset tapahtuvat opistoupseereiden jäädessä reserviin ja uusien aliupseereiden tullessa riviin. Myös siviilihenkilöstöllä on yhä tärkeämpi rooli logistiikan kokonaisuuden hallinnassa. Huollon koulutus ja joukkotuotanto on yhä keskeisemmässä asemassa osaamisen kehittämistä. Logistiikan johtamisessa kumppanuuksien hallinnointi ja elinkeinoelämän parempi tuntemus on yhä merkittävämpi osaamisalue. Logistiikan ja huollon kehittäminen tuleekin olemaan varsin näkyvä teema myös Huoltoupseeriyhdistyksen toiminnassa ja lehden sivuilla. Näitä asioita pyrin valottamaan myös huollon tarkastajan näkökulmasta laajemmin ensi vuoden aikana, kun valmistelut etenevät siihen vaiheeseen. Nyt elämme jo joulun aikaa. Joulun valmistelut ovat todellinen haaste monelle logistiikan ammattilaiselle. Uskon, että juuri huoltoupseerit ja kaikki logistiikan parissa työtään tekevät, odottavat ehkäpä muitakin enemmän kiireetöntä joulun aikaa. Hyvät huoltoupseerit, Toivotan teille ja läheisillenne oikein Hyvää ja Rauhallista Joulua sekä menestystä vuodelle 2011! Mitä olisi joulukaan ilman toimivaa huoltoa? 5 Haasteena öljy ja muut luonnonvarat – Ylittääkö kulutus tuotannon? Monet Pohjois-Nepalin kaupungit ovat täysin ilmakuljetusten varassa. Kuvat Mika Helsingius Tkt Mika Helsingius Tutkimusjohtaja Huoltokoulun tutkimus- ja kehittämisosasto Hämeen Rykmentti Maailman öljyvarat Öljyvarojen rajallisuus uusiutumattomana luonnonvarana on aina tiedostettu, ennen pitkää öljy tulee väistämättä loppumaan. Se ei tule olemaan mikään nopea ja äkkinäinen ilmiö, pikku hiljaa tuotanto alkaa vain hiipua kun uusia öljykenttiä ei enää löydy tai niitä ei pystytä ottamaan käyttöön entiseen tahtiin geologisten ja fysikaalisten syiden vuoksi. Englanninkielinen termi ”Peak Oil” eli ”öljyhuippu” kuvaa hetkeä, jolloin maa- 6 ilman öljyntuotanto saavuttaa maksiminsa, sen jälkeen se lähtee vääjäämättä laskemaan. Shellillä työskennellyt geofyysikko Marion King Hubbert kehitti jo vuonna 1956 mallin (Hubbertin teoria), jonka avulla öljyntuotannon kehittymistä voidaan ennustaa tuotannon huippuhetken paikallistamisen jälkeen. Huippua ei havaita ennen sen ohittamista, mutta joitain vuosia jälkikäteen sen ajankohta voidaan määrittää aika tarkasti. Malli perustuu yksinkertaiseen gaussista normaalijakautumaa muistuttavaan kellokäyrään, kuten moni muukin luonnollinen ilmiö. [18] Hubbertin käyrä vaikuttaa toimivan kohtuullisesti arvioitaessa yksittäisen esiintymän tai maantieteellisen alueen öljyntuotantoa, öljyteollisuus on käyttänyt sitä hyväkseen vuosikausia. Hubbertin käyrä on pystytty sovittamaan mm. Yhdysvaltojen ja Norjan öljyntuotantoon, siellä paikalliset huiput saavutettiin vuosina 1979 ja 2000. Voidaan olettaa sen pitävän kohtuullisesti paikkansa myös maailman kokonaisöljyvarojen suhteen, tosin meidän tulee aina muistaa että tämänkaltaiset yleistykset sisältävät aina paljon virhelähteitä. [8] Tähän saakka yleisenä käsityksenä on ollut, että vielä löytämättömien tai hyödyntämättömien kenttien avulla öljyn riittävyys on taattu useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin ja tänä aikana voidaan kehittää korvaavia energianlähteitä. Öljyä on vaikeampi löytää ja sen nostaminen maanpinnalle on teknisesti vaativampaa ja kalliimpaa, mutta on luotettu etsintä- ja porausmenetelmien jatkuvaan kehittymiseen. Tämäkään ei ole suoraan ristiriidassa Hubbertin teorian kanssa, huippukohta saattaa parhaassa tapauksessa siirtyä hieman eteenpäin. On selvää, ettei tuotannossa tapahdu äkkinäistä notkahdusta. Vaikka uusia suuriakin kenttiä satuttaisiin löytämään, voi niiden hyödyntäminen olla sen verran haastavaa, ettei vuosituotantoa pystytä ylläpitämään samassa tahdissa kuin vanhemmat helpommin hyödynnettävät kentät alkavat tyrehtymään. Edes vanhojen kenttien tuotantotason saavuttaminen ei riitä, koska kysyntä kehittyvissä talouksissa kasvaa nousevan elintason, teollistumisen ja autoistumisen myötä. Varoitukset lisääntyvät Vuoden 2010 aikana varoitukset uudesta energia- tai öljykriisistä ovat lisääntyneet. Tällä kertaa niiden takana eivät ole olleet yksittäiset ympäristöaktivistit tai tiedepiirit, varoituksia ovat esittäneet mm. Yhdysvaltojen ja Saksan puolustusviranomaiset sekä suuret Brittiyritykset. Yhteisenä tekijänä useissa viesteissä on ollut epäilys siitä, että monet poliittiset päättäjät, elinkeinoelämä ja yksittäiset kansalaiset pyrkivät usein pyyhkimään Elinolosuhteiden heikkeneminen voi lisätä poliittista liikehdintää eri puolilla maailmaa. ikävät mahdollisuudet mielestään. Vallalla on uskomus siitä, että keskimäärin kaikki on kunnossa ja aikanaan joku jossain hoitaa asiat kuntoon. Siirtymisen fossiilisista polttoaineista eteenpäin on ajateltu tapahtuvan kaukaisessa tulevaisuudessa (seuraavien sukupolvien aikana) ja arjen kannalta mahdollisimman huomaamattomasti. Nyt on kuitenkin herännyt epäilyksiä siitä, että tapahtumien kulku saattaa päästä yllättämään ihmiskunnan. Joidenkin arvioiden mukaan öljyntuotannon ylijäämäkapasiteetti saattaa kääntyä vajaukseksi jo vuonna 2012, vajauksen noustessa 10 miljoonaan barreliin päivässä vuoteen 2015 mennessä [7]. Öljytuotteiden kysyntä kehittyvissä talouksissa on ollut viime vuosina nopeaa, toisaalta monet öljy-yhtiöt ja öljyntuottajamaat ovat saattaneet liioitella uusien potentiaalisten öljykenttien määriä. Tälle on liiketaloudellisia perusteita; pörssikursseja ei haluta häiritä ja samalla monilla on ollut luja itseluottamus siihen että uudet etsintämenetelmät paljastavat pian uusia potentiaalisia kenttiä. On haluttu välttää turhaa paniikin lietsomista epävarmassa tilanteessa, se heijastuisi negatiivisesti talouteen, joka perustuu faktojen lisäksi mielialoihin. Nyt kriittiset äänenpanot ovat kuitenkin alkaneet lisääntyä. Yhdysvalloissa maavoimat on ollut aktiivinen keskustelija. US ARMY on joidenkin arvioiden mukaan maailman suurin yksittäinen öljytuotteiden käyttäjä, joten luonnollisesti asia kiinnostaa heitä. Myös US Department of Energy on alkanut muuttamaan arviotaan aiempaa pessimistisempään suuntaan. Virallisesti kansainvälinen International Energy Agency pitää uhkakuvia vielä jossain määrin liioiteltuina ainakin aikataulun suhteen, mutta sekä koti- että ulkomaisten lehtitietojen perusteella sen sisällä on hyvin voimakkaita erimielisyyksiä asiasta.[7], [17] Britanniassa osa teollisuudesta kuten Virgin, Arup, Stagecoach ja Scottish and Southern Energy ilmaisivat huolensa kehityksestä kevättalvella 2010, sen jälkeen asiasta on ollut keskusteluita viranomaisten kuten Britannian energiaministerin Lordi Huntin kanssa. Brittilehdistössä asiasta on ollut paljon lehtikirjoittelua, suomalaisissakin uutisvälineissä on asiasta ollut lyhyitä mainintoja. On kysytty, onko hallitus tunnistanut muutoksen, ja miten se on aikonut varautua asiaan, vai onko se tehnyt yhtään mitään. Teollisuus pelkää, että äkkinäiset ja suunnittelemattomat muutokset voivat aiheuttaa talouselämälle vahinkoa monin eri tavoin ja riskien minimoimiseksi sopeutumissuunnitelmat tulisi käynnistää nopeasti.[4], [6], [15]. Saksan puolustusvoimien tulevaisuuden analysointikeskus on tutkinut luonnonvarojen, kuten öljyn ja eri mineraalien riittävyyttä perusteellisesti, mutta monia selvitysten tuloksia ei ole julkaistu. Syyskuun alussa 2010 joku sai haltuunsa luonnoksen kyseisen analysointikeskuksen öljyhuippua koskevasta raportista ja levitti sen internettiin [10], [12]. Bundeswehr vahvisti raportin aidoksi, mutta se ei kuitenkaan ole halunnut osallistua keskusteluun vielä sen enempää. Se raportista tiedetään, ettei sitä oltu vielä viimeistelty ja esitelty päättäjille kuten puolustusministeriölle ”siistitymmässä” muodossa. Tiedotusvälineet kuten Der Spiegel uskovatkin, että raportti antaa sensuroimattoman kuvan tilanteesta asiantuntijoiden näkökulmasta [13]. Haluttomuus kommentointiin on myös ymmärrettävää, kun muistetaan, että toukokuussa 2010 liittopresidentti Köhler päätyi eroamaan mediakohun saattelemana. Hän oli todennut ääneen viennistä ja maailmankaupasta riippuvaisen maan kuten Saksan tarvitsevan sotilaallista voimaa pystyäkseen turvaamaan omia etujaan kuten kauppareittejä ja muita kauppaan ja työllisyyteen vaikuttavia seikkoja [1]. Kyseinen luonnonvararaportin luonnos sisältää paljon pragmaattisia näkökulmia ulko- ja puolustuspolitiikkaan, joten ei ole yllättävä, ettei julkista keskustelua aiheesta haluta käydä ainakaan tässä vaiheessa. Öljyntuotannon laskun mahdollisia seurauksia Viime aikoina monet tahot ovat alkaneet esittämään arvioitaan öljyhuipun mahdollisista vaikutuksista. Pääosiltaan näkemykset ovat aika samansuuntaisia, kooste keskeisestä sanomasta esitellään seuraavaksi. Saksalainen raportin käyttö perustuu siitä kirjoitettuihin artikkeleihin ja englanninkielisen lyhennelmään [11], kielitaitoisemmat voivat tutustua myös alkuperäistekstiin joka löytyy ainakin tällä hetkellä mm. täältä [10]. Öljyvarojen riittävyyden arvioinnista ja tilastojen luotettavuudesta kerrotaan yksityiskohtaisesti aiemmin mainitussa Brittiläisessä raportissa [15]. Tuore suomalainen opinnäyte käsittelee aihetta yhteiskunnan sopeutumisen ja lainsäädännöllisen ohjauksen näkökulmasta [8]. Öljyhuipun saavuttaminen ei välttämättä näy arjessa välittömästi, kulutuksen ja tuotannon välinen epäsuhta lähtee kasvamaan pikku hiljaa ja suuremmat vaikutukset realisoituvat ehkä 15–30 vuoden viiveellä. Alkuvaiheessa vaikutusta voidaan kompensoida parantamalla energiatehokkuutta ja tehostamalla erilaisia toimintoja, mutta ennen pitää seuraukset alkavat näkyä jokapäiväisessä elämässä. Toisaalta, myös toisenlaisia kehityskulkuja pidetään mahdollisina. Mikäli kaikki osapuolet eivät sopeudu muutoksiin kylmän rauhallisesti, vaikutukset voivat tulla esiin nopeammin. Sen jälkeen kun tuotantohuippu on ohitettu ja tunnustettu tapahtuneeksi tosiasiaksi, tilanne voi lähteä kuumentumaan. Jotkut raportit varoittavat kansainvälisen kriisin mahdollisuudesta 15 vuoden sisällä, näkemykselle on yksinkertaisia ja järkeviä perusteluja. 7 Arvioiden mukaan 95% kaikista maail- neista ja maailmanmarkkinoista. Halvalla siirtyvän tuotannon ansiosta. man teollisuustuotteista on jollain tavoin työvoimalla ei ole enää entistä merki- Saksalaisessa mediassa on esitetty riippuvaisia öljystä, sitä käytetään joko tystä kuljetuskustannusten kasvaessa. arvioita, joiden mukaan tulevaisuudespolttoaineena tai polymeerien raaka- Nykyisin tuotteen elinkaaren eri vaiheet sa heidän pitää harjoittaa pragmaattiaineena. Nykyinen teollistunut yhteis- sijoittuvat usein eri puolille maailmaa, oli sempaa ulkopolitiikkaa. Suhteet Venäkuntamme on äärimmäisen riippuvainen kyse sitten materiaalien jalostamisesta jään tulee säilyttää hyvänä, koska se on kuljetuksista, globaalin talouden keski- tai puolivalmisteista. Suuruuden ekono- heille tärkeä energiantoimittaja. Suhteinäisriippuvuus on kasvanut ja suuri osa mian vuoksi on edullisempaa keskittää ta lähi-idän öljyntuottajamaihin kuten työvaiheet muutamaan suuryksikköön Saudi-Arabiaan ja Iraniin pitää parantaa, kuljetuksista perustuu juuri öljyyn. Siinä vaiheessa kun tieto öljyntuotan- ja kuljettaa välituotteita ympäri maail- jotta energiatoimitukset saataisiin taatnon hiipumisesta muuttuu riskistä tosi- maa. Teollisuuden sijoittuminen perus- tua myös tulevaisuudessa. On epäilty asiaksi, heijastuu se välittömästi maail- tuu päämarkkinoiden, raaka-aineiden ja tämän aiheuttavan kitkaa mm. Puolan mantalouteen. Hinnat nousevat, koska energialähteiden välisten etäisyyksien ja ja Israelin kanssa, mutta toisaalta enertiedetään, ettei syntyvä öljykriisi tule kustannusten optimointiin. Tapahtuuko giapolitiikka nähdään elintärkeäksi. On menemään pikaisesti ohi ja korvaavat jatkossa voimakkaampaa maantieteellis- todettu, että jatkossa joudutaan tekeenergianlähteet ovat vielä kaukana tule- tä keskittymistä?, tätä on vielä vaikea mään paljon kompromisseja ja painotvaisuudessa. Hinnannousu voi käynnis- arvioida. Tuotannossa eri osavaiheiden tamaan poliittisten tavoitteita uudella tää lumipalloefektin, jolla on laajoja vai- välisten kuljetusetäisyyksien minimoin- tavalla. [13] kutuksia. Kyse ei ole maailmanlopusta, nilla on tulevaisuudessa entistä suurem- Tulevaisuudessa suuret maat eivät välttämättä halua sekaantua muiden mutta häiriötila voi kestää vuosikymme- pi painoarvo. niä. Koko moderni teollisuusyhteiskunta On esitetty arvioita valtiollisen sään- maiden tapahtumiin poliittisesti tai sotilaallisesti niin ja korkea elintaso helposti kuin aiempohjautuu pääasiasmin, niillä ei ole sa öljyyn, nyt tämä siihen enää todelperusta alkaa mulista kykyä. Suuret rentua. maaoperaatiot tai Hintashokit ovat maihinnousut muutvarmasti ensimmäituvat entistä kalliimsiä esimerkkejä siitä miksi, varakkaidenmitä voi olla tulossa. kin kansantalouksiAlkuvaiheessa toimien pitää punnita ristaan vielä markkinakit ja hyödyt entistä talouden ehdoilla, tarkemmin. Pienet tällöin markkinat täsmäoperaatiot säiyrittävät löytää öllyttänevät asemanjytuotteille sopivaa sa, mutta kaikkea hint aa. Kuljetustullaan katsomaan kustannukset alkaenergiapolitiikan silvat nousta ja tämä mälasien läpi eikä vaikuttaa taas teolkukaan halua keilisuuden kannattakuttaa venettä liivuuteen. Kohonneet kaa. Kansainväliset logistiikkakustanavustusoperaatiot nukset vaikuttavat saattavat vaikeutua, ensimmäiseksi niihin kansalaisjärjestöillä yrityksiin, jotka ovat ei ole välttämättä kuljettaneet painavaroja mittaviin lovia massatuotteigistisiin operaatioita tai raaka-aineita Monet kehitysmaiden sisämaakaupungit ovat hyvin riippuvaisia maantiekuljetuksista. hin. Kansalaisilla ei pitkiä matkoja. Kulole varaa entisen jetuskust annukset kohoavat merkittävästi suhteessa työn nöstelyn ja ohjauksen kasvamisesta kaltaisiin lahjoituksiin, rikkaammatkin kustannuksiin ja aiemmat kannattavuus- suhteessa markkinatalouteen. Markkina- valtiot joutuvat tasapainottelemaan kevoimien toimintavapaus saattaa kaven- hitysavun ja muiden kulujen kanssa. laskelmat pettävät. Korkeammin jalostetuille tuotteilla tua, koska poliittista ohjausta on pakko ”Kukin pärjätköön omillaan”-asenne kuljetuskustannusten merkitys ei ole kasvattaa yhteiskuntarauhan säilyttä- saattaa hyvinkin yleistyä tulevaisuudesalkuvaiheessa välttämättä vielä niin miseksi. Tämä voi johtaa öljytuotteiden sa. Tällä voi puolestaan olla monia nesuuri. Pidemmällä aikavälillä nekään säännöstelyyn ja muihin rajoituksiin, gatiivisia seurauksia, lisääntyvä epätoieivät ole turvassa, sillä monien tuot- valtiovallan pitää ajatella pitkän tähtäi- vo köyhemmillä alueilla voi johtaa syveteiden tuotantoketjuihin sitoutuu suu- men etuja ja sopeutumista öljyttömään nevin kriiseihin ja radikalisoitumiseen. ria määriä raaka-aineita (esim. platina- maailmaan. Teollisuudella ei ole välttä- Maantiekuljetuksista riippuvaiset gramman tuottamiseen kuluu 350 kg mättä taloudellista kykyä kestää kaikkia maat kärsivät muita enemmän nouseuusiutumattomia raaka-aineita) [14]. samanaikaisia muutoksia yksinään, vaan vista polttoainekustannuksista. RauAjan myötä pula monista tärkeistä tar- se joutuu tekemään yhteistyötä valtio- tatiet ovat paremmassa asemassa, varsinkin jos ne on jo sähköistetty. vikkeista syvenee. Jotkin öljytuotteista vallan kanssa. riippuvaiset tuotannonalat kärsivät jos Öljyn- ja kaasuntuottajamaiden vaiku- Sähköenergiaa voidaan tuottaa useilla tuotteiden hinnat kasvavat niin korkeik- tusvallan ennustetaan kasvavan nykyi- vaihtoehtoisilla tavoilla, itse liikenneinfsi, ettei niille löydy enää riittävän laa- sestä. Hinnan lisäksi tai sen sijaan ne rastruktuuriin ei välttämättä tarvitse joja maksukykyisiä markkinoita. Tämä voivat neuvotella itselleen poliittisia etu- puuttua. Maantiekuljetukset ovat vaikoskettaa niin teollisuuskemikaaleja ja kahdenvälisillä sopimuksilla. Niiden ei keammassa asemassa, todelliset vaihtarvitse enää välittää entiseen tapaan toehdot nykyiselle kalustolle puuttuvat. kuin perinteistä autoteollisuutta. Muutoksilla olisi suuria vaikutuksia ta- länsimaisesta toimintamallista vaan ne Vetyteknologia on vielä tulevaisuutta louskehitykseen eri puolilla maailmaa. voivat toimia enenevässä määrin omien ja sähköautotkin rajoittuvat toistaiseksi Intian ja Kiinan talouskasvu saattaa hi- kulttuuri- ja arvoperustojensa mukaan. lyhyille etäisyyksille soveltuviin henkidastua merkittävästi, koska ne ovat riip- Niiden varallisuus saattaa kasvaa sekä löautoihin. Pitää muistaa, että henkilöpuvaisia tuontienergiasta, tuontiraaka-ai- energian viennin, että niiden alueelle kuljetuksessa toimintasädettä voidaan 8 Elämää Andeilla, lähimmät satamat ovat satojen kilometrien päässä hiekka-aavikon toisella puolella. kasvattaa pienentämällä ajoneuvon painoa, mutta rahtikuljetuksissa itse lastin paino on merkityksellinen. Rahtikuljetuksissa toimintasäteen nosto lisää akkujen osuutta, tällöin itse hyötykuorman osuus laskee. Hyötyajoneuvojen käyttöiän aikaiset kilometrimäärät ovat henkilöautoihin verrattuna paljon suurempia, silloin akkujen kestostakin tulee ongelma. Bensiiniä tai dieselpolttoaineita aletaan varmasti tuottaa aiempaa enemmän synteettisesti kivihiilestä tai biomassasta esim. jo 1920-luvulla kehitetyllä Fischer-Tropsch -menetelmällä, mutta tuotannon laajentamisessa on omat tekniset ja taloudelliset haasteensa [5]. Maantiekuljetusten ongelmat vaikuttaisivat voimakkaasti moniin köyhiin kehitysmaihin, jotka tuovat paljon elintarvikkeita meritse. Polttoaineen hinnannousu heijastuisi heti ruuanjakeluun, seurauksena olisi elintarvikepula, nälänhätä ja laajempi kriisi. On muistettava, että nykyisinkin viljan maailmanmarkkinahintojen ja polttoainekustannusten nousu aiheuttaa kehitysmaissa ruokamellakoita, kehitysmaissa hinnankorotukset siirtyvät lähes sellaisenaan kuluttajahintoihin. Länsimaissa raaka-aineiden osuus ruoan kokonaishinnasta on suhteellisesti pienempi, erinäiset oheiskulut ja verotus pehmentävät vaikutusta. Monissa kehitysmaissa merkittävä osa köyhimpien kansalaisten tuloista kuluu jo nyt ruokaan, nämä kotitaloudet ei kestä suuria hinnannousuja. Todellisuudessa tilanne voi olla vieläkin huonompi. 1960-luvun vihreän vallankumouksen jälkeen elintarviketuotanto on tullut hyvin energiariippuvaiseksi. Nykyinen väestömäärä on pystytty ylläpitämään, koska maatalous on koneellistunut, keinokastelun käyttö on laajentunut ja pelloille levitetään suuret määrät lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita. Kaikki tämä vaatii suuren määrän kemi- kaaleja ja energiaa. Öljyntuotannon häiriöt aiheuttavat vääjäämätöntä hinnannousua ja tuotannon alenemista. Osa ruoantuotantoon käytetyistä resursseista saatetaan kohdistaa biopolttoaineiden tuotantoon, viime kädessä kyse on elintarviketuotannon ja liikenteen kilpailuttamisesta keskenään. Teollisuusmaissa tämä laskisi kotitalouksien elintasoa, köyhimmissä kehitysmaissa seurauksena voi olla elintarvikekriisi. Yleinen talouden alamäki saattaa johtaa talouksien ja valuuttakurssien romahdukseen, massatyöttömyyteen ja tuotantoketjujen romahdukseen. Koska kuljetukset eivät enää toimi entiseen tapaan, perinteinen kaupankäynti häiriintyy ja verotulot tippuvat, samalla sosiaalikulut nousevat ja yhteiskuntien pitää muuttaa järjestelmän perusrakenteita. Elintason lasku voi lisätä poliittisia ääriliikkeitä, lisäksi rikollisuus ja terrorismi saattavat saada uutta jalansijaa. Öljy- ja kaasuputket sekä muut energiantuotannon kohteet tulevat yhä kriittisemmiksi yhteiskunnan kannalta sekä houkuttelevammiksi kohteiksi sotilaalliselle sekä terroritoiminnalle. Jos maailmantalous menee jyrkästi alaspäin, syrjäytyneiden ja epätoivoisten ihmisten määrä lisääntyy. He ovat erinomaista kasvupohjaa nykyisille ja uusille ideologisille ryhmittymille. Kiinnostus rauhanomaiseen ydinteknologiaan lisääntyy, monille maille se on ainoa keino energiantuotannon turvaamiseksi keskipitkällä tähtäimellä. Alan osaaminen leviää laajemmalle, vaikutus tuntuu myös sotilaallisessa käytössä. Vaikka köyhemmät valtiot pitäytyisivätkin ydinenergian rauhanomaisessa käytössä, lisääntyvä ydinmateriaalin kuljetus, varastointi ja käsittely lisäävät riskejä. Onnettomuudet, terrorismi tai huolimaton toiminta ovat suurempia riskejä niissä maissa, joilla ei ole välttämättä varaa samaan turvallisuustasoon kuin vauraimmissa maissa. Tähän asti ydinteknologian leviämistä on rajoitettu, mutta jatkossa rauhanomaisen ydinenergian kehittämisen kieltäminen on poliittisesti vaikeampaa, jos tarjolla ei ole mitään muita keinoja energiavajeen täyttämiseen. Uusiutuvia energiamuotoja pyritään varmasti kehittämään, leviin perustuvista biopolttoaineista Saharan aurinkovoimaloihin. Sähköautot tai vetyteknologia tullee ennen pitkää ainakin henkilökuljetuksiin. Fuusiosta on puhuttu 50 vuotta, ehkä senkin ongelmat saadaan ratkaistua. Muihin kuin uraaniin perustuvista turvallisista fissiovoimaloistakin on ollut paljon puhetta. Kyse on enemmänkin siitä, olemmeko jo liian myöhässä? Näihin asioihin olisi pitänyt panostaa enemmän ja aikaisemmin. On myös hyvä huomata, ettei öljypula ole ainoa peik- 9 Alemman keskiluokan asuinalueita Etelä-Amerikassa. ko tulevaisuudessa. Monet raaka-aineet ovat vähenemässä. OECD:n mukaan useiden yleisten metallien riittävyys saattaa olla vain pari vuosikymmentä, talouskasvusta riippuen. Esimerkiksi hopeaa riittää ehkä 17, 15 tai 13 vuotta sen mukaan, onko vuotuinen talouskasvu 0, 2 vai 5% [16]. Monet uusiutuviin energiamuotoihin ja energiansäästöön liittyvät tuotteet kuten sähköautojen akut, hybridiautojen moottorit, aurinkokennot ja tuuliturbiinit ovat riippuvaisia harvinaisia maametalleista kuten lantaani, samarium, tantaali ja neodyymi (Sama koskee myös useita puolustusteollisuuden tuotteita kuten ohjusten hakupäitä ja ohjausmoottoreita, etäisyysmittareita, kaikuluotaimia ja täsmäpommien osia). Yllättäen Kiinan kaivokset tuottavat 93% monista maailman harvinaisimmista mineraaleista ja 99% joistain metalleista. Tämä johtuu mm. siitä, että useissa muissa esiintymissä osa kyseisistä metalleista on sekoittuneena uraaniin ja thoriumiin, tehden niiden käsittelyn vaikeaksi ja kalliiksi. Metalliseosten jatkojalostusta on tehty paljon Japanissa, mutta hekin ovat riippuvaisia kiinalaisesta raaka-aineesta. Heinäkuussa 2010 Kiinan hallitus vähensi loppuvuoden vientilisensseistä 72%, tällöin 10 mm. samariumin hinta kolminkertaistui. Japanin kannalta suurimmat ongelmat iskivät vasta syyskuussa troolarikiistan jälkeen, kun Kiina lopetti maametallien viennin Japaniin kokonaan ainakin väliaikaisesti. Japanilla on kahden vuoden varmuusvarastot monien metallien osalta, mutta pitkän päälle Kiina voisi monopolisoida näiden metallien ja niihin perustuvien tuotteiden maailmankauppaa. Tämän lisäksi he ovat ostaneet esiintymiä eri puolilta maailmaa, mm. Afrikasta ja Etelä-Amerikasta. Deng Xiapong onkin aikoinaan sanonut, että Lähi-Idällä on öljy, Kiinalla harvinaiset maametallit. Tämä antaa Kiinalle ainakin yhden valttikortin tulevaisuuden vaihdantatalouteen, vaikkei sillä suuria energiavaroja olekaan. Tämän mm. Yhdysvaltain hallintokin on pannut merkille. (Tämän artikkelin viimeistelyn aikana vienti keskeytettiin myös USA:han ja Eurooppaan.) [2], [3]. Heijastuksia Suomeen Suomi ei ole eristyksissä muusta maailmasta. Mahdollisen öljykriisin taloudelliset vaikutukset heijastuvat myös Suomen talouteen ja sitä kautta bud- jettiin. Mikäli maailman talousjärjestelmä järkkyy pahoin, pienenee myös Suomessa jaettavana oleva verotuotto. Toisin kuin tyypillisessä lamassa, tämä taantuma kestäisi pitkään. Suomi on muutenkin haavoittuva, koska me olemme niin riippuvaisia tuontipolttoaineista. Mitä tapahtuu sen jälkeen kun maailman kokonaistuotanto lähtee laskuun? Laskeeko Suomen öljyntuonti samassa tahdissa vai nopeammin? Mikäli tuottajamaat ja merkittävimmät asiakkaat alkavat säästää öljyä omaan tai kumppaneidensa käyttöönsä, voi olla, että vapailla markkinoilla olevan öljyn määrä tippuu nopeammin ja samalla hinnat nousevat. Uusiutuvien energiamuotojen osuus ei ehdi nousta riittävän nopeasti, jos muutos tapahtuu niin nopeasti kuin pessimistisimmät arviot esittävät. Ydinvoiman suuri osuus voi loiventaa vaikutuksia jonkin verran. Kuljetukset kallistuisivat joka tapauksessa, niiden määrä vähentyisi. Huoltovarmuus heikkenisi ainakin lyhyellä tähtäimellä, pitkän ajan kuluessa tuotannon sijoittuminen lähemmäs asiakkaita voisi teoriassa parantaa huoltovarmuutta. Se on ainakin varmaa, että yhteiskunnan logistiikassa tapahtuisi suuria muutoksia. Samat muutokset koskisivat myös puo- PANKKIPALVELUT KAUPAN PÄÄLLE. S-ETUKORTILLA MAKSUTTA: • helppokäyttöinen verkkopankki • käyttötili hyvällä korolla • Visa Käy tutustumassa meidän tavallisten ihmisten elämää helpottaviin palveluihin osoitteessa s-pankki.fi 11 S-PANKKI.FI Slummien asukkaiden talous ei kestä suuria hinnankorotuksia. lustusvoimia ja sen huoltojärjestelmää. Vaikutukset olisivat suoria ja epäsuoria, aivan kuten muuallakin maailmassa. Toiminta pitäisi sopeuttaa uuteen kalliin polttoaineen aikaan, samalla kuin globaali turvallisuustilanne on täynnä uusia ja toistaiseksi vielä melko epäselviä uhkia. Faktaa vai fiktiota? Ovatko puheet öljyn loppumisesta turhaa pelottelua? Kaikenlaisia varoituksia erilaisista kriiseistä on annettu iät ja ajat. Tällä hetkellä kukaan ei ole todistanut aukottomasti, että öljypula olisi todella tulossa lähitulevaisuudessa. Yleensä tulevaisuuteen suhtaudutaan aina optimistisesti, tosin muistissa on vielä monia varmoja vakuutuksia kuten ”Suomi ei tule luopumaan vahvan markan politiikasta”, ”Yhdysvaltain kiinteistömarkkinat lähtevät pian entistä suurempaan nousuun” ja ”Islanti nousee Euroopan suurien talousmahtien joukkoon”. Ottaen huomioon, että mm. Puolustusvoimat joutuu suunnittelemaan toimintaansa useiden vuosikymmenien päähän, on ehkä kuitenkin viisasta miettiä erilaisia vaihtoehtoisia skenaarioita sille minne maailma on oikein menossa. Varautuminen ei muutenkaan mene täysin hukkaan, öljyn loppuminen on kuitenkin väistämätön fakta, jossa ainoa mysteeri on ajankohta. Palovakuutusta ottaessakaan ei voida tietää, palaako saha juuri ensi viikolla. Tulevaisuudentutkimuksessa puhutaan usein heikoista signaaleista. Monet uudet ilmiöt tulevat esiin pikku hiljaa, satunnaisina pikku-uutisina tai tapahtumina. Suuri yleisö tai media ei muutoksia noteeraa, ne jäävät aluksi sisäpiirijutuiksi. Kyse voi olla muodista, taloudesta, poliittisen suunnan muutoksesta tai tietyn teknologian yleistymisestä. Jossain vaiheessa tietty asia lyö itsensä läpi ja lyhyessä ajassa siitä puhutaan kaikkialla. Siinä vaiheessa monet asiantuntijat ihmettelevät lehtien palstoilla miten kyseinen ilmiö on taas yllättänyt kaikki, miksi kukaan ei huomannut mitään ennakolta? Muutaman vuoden kuluttua voimme muistella, oliko vuoden 2010 12 energiakirjoittelu uutisankka vai tyyntä myrskyn edellä? Joka tapauksessa tulevaisuuden ennustelusta tiedetään se, ettei mikään toteudu koskaan aivan kaavailujen mukaan. Ilmastonmuutos, muiden luonnonvarojen hupeneminen ja monet muut, ehkä vielä havaitsemattomat tekijät, vaikuttavat lopputulokseen. Tällä hetkellä jotkut pohdiskelevat mm. sitä ovatko NORC-maat (northern rim countries) USA, Kanada, Venäjä, Ruotsi, Suomi, Tanska (Grönlanti), Norja ja Islanti ilmastonmuutoksen jälkeisen maailman voittajia, eli ei meilläkään asiat aivan huonosti ole [9]. Kaikkea ei voida ottaa huomioon, kokonaisuus on niin kompleksiivinen. Ainoa tehtävissä oleva asia on pyrkiä olemaan pari askelta tapahtumien edellä ja pyrkiä ennakoimaan muutoksia parhaan mukaan, odottelu ja pelkkä muutoksiin reagoiminen ei välttämättä ole viisainta politiikkaa. Lähteet: Boyes, R., “Germany in crisis after surprise resignation of President Horst Köhler”, The Times, June 1, 2010, http:// www.timesonline.co.uk/tol/news/world/ europe/article7141151.ece Bradsher, K., “Amid Tension, China Blocks Vital Exports to Japan”, The New York Times, September 22, 2010, http:// www.nytimes.com/2010/09/23/business/ global/23rare.html Bradsher, K., “China Said to Widen Its Embargo of Minerals”, The New York Times, October 19, 2010, http://www. ny t i m e s . c o m / 2 010 / 10 / 2 0 / b u s i n e s s / global/20rare.html?_r=1&hp “Energy minister will hold summit to calm rising fears over peak oil”, guardian.co.uk, March 21, 2010, http://www. guardian.co.uk/business/2010/mar/21/ peak-oil.summit Fischer-Tropsch -menetelmä, Wikipedia, http://fi.wikipedia.org/wiki/FischerTropschmenetelmä Macalister, T., “Peak oil alarm revealed by secret official talks”, The Observer, August 22, 2010, http://www.guardian. co.uk/business/2010/aug/22/peak-oil-department-energy.climate-change Macalister, T., “US military warns oil output may dip causing massive shortages by 2015”, guardian.co.uk, April 11, 2010, http://www.guardian.co.uk/business/2010/apr/11/peak-oil-productionsupply Miilunpohja, A., ”Suomen yhteiskunnan siirtyminen maailman öljyntuotannon huipun jälkeiseen aikakauteen - veropoliittinen näkökulma”, Pro Gradu (Yritysjuridiikka), Helsingin Kauppakorkeakoulu, 2010, 141 s. Mooney, C., ” Triumph of the north or technological salvation?”, NewScientist, September 27, 2010, http:// www.newscientist.com/blogs/culturelab/2010/09/triumph-of-the-north-or-technological-salvation.html?DCMP=OTCrss&nsref=online-news “Peak Oil. Sicherheitspolitische Implikationen knapper Ressourcen 11082010“, Zentrum für Transformation der Bundeswehr Dezernat Zukunftsanalyse, http:// www.blog.de/media/document/peak_oil_ sicherheitspolitische_implikationen_knapper_ressourcen_11082010/4935069 Rapier R., “Leaked Study on Peak Oil Warns of Severe Global Energy Crisis”, Consumer Energy Report, September 2, 2010, http://www.consumerenenergyreport.com/2010/09/02/leaked-study-peakoil-warns-severe-global-energy-crisis Rudolf, J.C., “German Military Braces for Scarcity After ‘Peak Oil’”, The New York Times, September 9, 2010, http:// green.blogs.nytimes.com/2010/09/09/ study-warns-of-perilous-oil-crisis Schultz, S., “Military Study Warns of a Potentially Drastic Oil Crisis”, Spiegel Online International, September 13, 2010, http://www.spiegel.de/international/germany/0, 1518,715138,00.html Suomen luonnonsuojeluliitto, MIPS-lukuja, http://www.sll.fi/luontojaymparisto/ kestava/mips/mips-lukuja “The Oil Crunch: A wake-up call for the UK economy”, ITPOES (the UK Industry Taskforce on Peak Oil & Energy Security), http://peakoiltaskforce.net/download-the-report/2010-peak-oil-report “Tuhlailevan teknologian aika on ohi”, Näköalat – Tekesin asiakaslehti, 3/2010, s. 13 Tyllilä, K., “IEA varoittaa öljykriisistä”, Tekniikka&Talous, 17.9.2010, s.8. ”Öljyhuippu”, Wikipedia, http://fi.wikipedia.org/wiki/Öljyhuippu Uuteen rakenteeseen – koko yhteiskunnan voimin Uskottavalla puolustusjärjestelmällä on myös ennaltaehkäisevä vaikutus, sillä se vähentää meihin ulkoapäin kohdistuvaa uhkaa. Näin kirjoitti reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mika Hannula Pirkan Viestissä 5/2010. Tähän mielipiteeseen on helppo yhtyä. Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen on tekemässä Puolustusvoimissa suurinta rakennemuutosta vuosikymmeniin. Syyt tiedämme; rahat eivät riitä nykykokoisen järjestelmän ylläpitämiseksi. Rakennemuutos tulee koskemaan kaikkia puolustushaaroja. Sodanajan vahvuudet ovat tällä hetkellä: maavoimat 180 000, merivoimat 31 500 ja ilmavoimat 38 000 miestä. Nykyiset rakenteet tulevat kriittiseen tarkasteluun niin vahvuuksien, kuin tekniikankin puolesta. Kustannukset ja hyödyt on arvioitava uudelleen. Nyt tarvitaan viisautta sellaisen kokonaisrakenteen löytämiseksi, jolla supistuneenakin kyetään puolustamaan koko Suomea, siitä ei voi tinkiä! Sodanajan joukkojen määrä putoaa 225 000–250 000 mieheen. Koko järjestelmä rakennetaan tältä pohjalta. Puolustushaarojen lisäksi tarkasteltaviksi tulevat niiden huolto- ja logistiikkajärjestelmät. Myös ne on viritettävä uuden tilanteen vaatimuksia vastaaviksi. Puolustusvoimien huolto järjestettiin uuteen rakenteeseensa vain pari vuotta sitten. Sen yhtenä elementtinä oli kumppanuuksien rakentaminen. Tavoitteena oli osaamisen keskittäminen ja laaja-alaistaminen. Millog Oy:n perustaminen toi selkeästi alalle synergiaetuja sekä tuottavuutta. Siitä saadut kokemukset on malliesimerkkinä hyvin toteutetusta kumppanuudesta elinkeinoelämän ja Puolustusvoimien välillä. On tärkeää virtaviivaistaa rauhanajan logistiikkajärjestelmät kustannustehokkaiksi. Tähänastisessa suunnittelussa on kuitenkin hieman taka-alalle jäänyt kriisiajan huolto ja sen erityisvaatimukset. Puolustusvoimien huollon suunnittelun tulee ulottua kenttähuoltovaiheeseen asti. Kenttähuoltovaiheessa huollon todellinen toimivuus mitataan. Kriisiaikoja vartenhan Puolustusvoimat viime kädessä ovat olemassa. Mistä lisäresurssit kriisiajan suunnitteluun? Elinkeinoelämä ja Puolustusvoimat tekevät jatkuvaa yhteistyötä maanpuolustusasioissa. Elinkeinoelämässä toimii valtava määrä sotilaskoulutettuja eri alojen ammattilaisia. He ratkovat vaativia strategisia, taktisia ja operatiivisia kysymyksiä. Tämä osaaminen on sopeutettavissa puolustusvoimien kriisiajan huollon tehtäviin ja niiden suunnitte-luun. Molemminpuolisia valmiuksia on ylläpidettävissä kertausharjoituksissa vähäpätöisin kustannuksin. Tästä saadaan arvokas lisä Puolustusvoimien nyt jo tasokkaalle logistiikkaosaamiselle. Tässä matematiikassa 1 + 1 = 3. On siis lisättävä elinkeinoelämän ja puolustusvoimien vuorovaikutusta. Elinkeinoelämän ammattilaiset oppivat sotilailta kriisiajan taitoja ja sotilaat oppivat elinkeinoelämältä, miten siellä päivittäisissä ”kriisitilanteissa“ asioita käytännössä jo ratkotaan. Epäselvyyksien välttämiseksi sanon, että yhteistyö tapahtuu aina Puolustusvoimien johtamana. Sitä paitsi, kun tällainen viesti laajemmin kantautuu rajojemme ulkopuolelle, on sillä tuo ennaltaehkäisevä, uhkaa vähentävä vaikutus. Täällä koko yhteiskunta tekee maanpuolustustyötä! Seppo Laalo Huoltoupseeriyhdistyksen kevätkokous järjestetään 21.3.2011 klo 17.30 alkaen Senaattikiinteistöt, Lintulahdenkatu 5 A, Helsinki Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 § mainitut asiat. Tutustumme samalla isäntänä olevan Senaattikiinteistöjen toimintaan. Tervetuloa! 13 Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmä muutoksessa – katsaus tuleviin uusiin ja muuttuviin logistiikan palveluihin Tilannekuvan muodostamisen perustana ovat PVSAP-järjestelmään käyttäjien toimesta syötetyt tiedot. Näitä tietoja ovat esimerkiksi henkilötiedot, materiaalien perustiedot tai tietyn hankinnan kustannukset. Tilannekuvaa muodostetaan erilaisten raporttien kautta. Raportit sisältävät niin pakolliset viranomaisraportit, jokapäiväistä työskentelyä tukevat raportit kuin joukon komentajan tarvitsemat raportit oman joukkonsa suorituskyvyn tilasta ja sen kehittymisestä. Huoltoupseeri 4/2009 -lehdessä PVSAP DS (entinen DFPS) -puolustusesitellyn PVSAP:n kehittämis- ja turvallisuusalan sovelluksen käyttöön. suunnitelman mukaisesti (Tan- Tässä järjestelmässä perustan muohuamäki: ”Puolustusvoimien toi- dostaa joukko, oli se sitten komppania, minnanohjausjärjestelmä muu- rykmentti tai koko puolustusvoimat. toksessa – logistiikka mukana”) PVSAP:n kehittämisessä tarkastellaan logistiikan ensimmäisiä uusia kahdenlaisia joukkoja: joukkoja, jotka ja muuttuvia palveluita otetaan toimivat normaalioloissa sekä toiminnan Vuoden 2011 uudet palvelut käyttöön PVSAP-järjestelmässä tärkeintä kohderyhmää, poikkeusolo- tilahallinta ja hankkeiden hallinta vuosien 2011 ja 2012 aikana. En- jen joukkoja. Tilannetta voidaan seurata kiinsimmäisenä käyttöönottovuoros- sekä operatiivisessa valmiudessa ole- Tilahallinnan (koskee Tiinatoistaiseksi Turunen! 3.12.10 14:52 sekä hankkeiden sa ovat syksyllä 2011 tilahallinnan vien joukkojen että rakenteilla olevien teistöhallinnan osuutta) Poistettu: ollaan ottamassa hallinnan palvelut ovat kokonaisuudesja hankkeiden hallinta siten, että joukkojen näkökulmasta. Ari Ohtonen! 9.12.10 11:46 Näistä palvuoden 2012 toiminta voidaan Joukon kautta hallinnoidaan PVSAP- saan uusia PVSAP-palveluja. Poistettu: PVSAP:n kehittämishankkeen käyttöön tulevat suunnitella, seurata sekä viedä järjestelmän tavoitetilassa sekä henki- veluista syksyllä 2011 logistiikkaprojektin kokonaisuus vuonna 201 Ari Ohtonen! 9.12.10 11:46 tarvittavat läpi kokonaisuudessaan PVSAP- löstön että materiaalin suunnittelua, vuoden 2012 suunnitteluun Poistettu: s muun Uusien ja muuttuvien palveluiden sijoittamista ja sitomista joukolle, joukpalvelut. Talouskirjauksiin ja toi- käyttööno järjestelmässä. Tammikuussa 2012 Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmä muutoksessa - katsaus tuleviin uusiin ja muuttuviin 201011:46 aikana tehty tekn kotuotantoa, tarvittavien tilojen käyttöä minnan tukemiseenmahdollistanut palvelut Aritarkoitetut Ohtonen! kesän 9.12.10 mukaan liittyy uusia palveluita logistiikan palveluihin siirtyminen PVSAP DS (entinen DFPS) -puo 2012 alusta. myös muilta huollon toimialoil- sekä luonnollisesti myös syntyviä kus- otetaan käyttöön vuoden Poistettu: alan sovelluksen käyttöön. Täss ja turvallisuus järjestelmässä perustan muodostaa joukko, o sisältävät ta: täydennyksistä (materiaalihal- tannuksia. Suorituskyvyn rakentamis- Tilahallinnan uudet Ari palvelut Ohtonen! 9.12.10 11:46 sitten komppania, rykmentti tai koko Huoltoupseeri 4/2009 -lehdessä esitellyn PVSAP:n mukaisesti ta tuetaankehittämissuunnitelman myös kehittämisohjelmien, tuen alueiden, tonttien, rakennusten, linto), teollisuuden valmiudesta, Poistettu: joukon käyttötarkoitusta, puolustusvoimat. PVSAP:n kehittämisessä (Tanhuamäki: ”Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmä muutoksessa - logistiikka hankkeiden ja projektien hallintaan tarrakenteiden ja verkostojen, sopimusten huoltopalveluista, kunnossapidostarkastellaan kahdenlaisia joukkoja: joukkoja Ari Ohtonen! 9.12.10 11:46 koitetuilla työkaluilla. sekä liikekumppaneiden perustietojen toimivat normaalioloissa sekä toiminnan tärk ta, kuljetuksista sekä logistiikan mukana”) logistiikan ensimmäisiä uusia ja muuttuvia palveluita otetaan käyttöön PVSAPPoistettu: joukkotuotantoa, tarvittavien til kohderyhmää, poikkeusolojen joukkoja. Tila PVSAP:n kehittämisessä tarkastellaan hallintaan. Näitä tietoja käytetään tilajohtamisesta. järjestelmässä vuosien 2011 ja 2012 aikana. Ensimmäisenä käyttöönottovuorossa ovat käyttöä sekä luonnollisesti myös syntyviä voidaan seurata sekä operatiivisessa valmiud Ari Ohtonen! 9.12.10 11:46 kahdenlaisia joukkoja: joukkoja, jotka hallinnan tapahtumatietojen sekä kuskustannuksia. Suorituskyvyn rakentamista tu olevien joukkojen että rakenteilla olevien jou syksyllä 2011 tilahallinnan ja hankkeiden hallinta siten, että vuoden 2012 toiminta voidaan Poistettu: kehittämisessä myös kehittämisohjelmien, hankkeidentarkas ja pro ja PVSAP:n seurantaan. Uusien ja muuttuvien palveluiden käyt- toimivat normaalioloissa sekä toiminnan tannusten kirjaamiseen näkökulmasta. kahdenlaisia joukkoja: joukkoja, jotka toimiv suunnitella,onseurata sekä viedä läpi kokonaisuudessaan PVSAP-järjestelmässä. hallintaan tarkoitetuilla työkaluilla. Ari Ohtonen! 9.12.10 11:46 tärkeintä kohderyhmää, poikkeusolojenTammikuussa Tiloihin liittyvien kustannusten sekä ta- tärkeintä töönoton mahdollistanut kesän normaalioloissa sekä toiminnan Joukon kautta hallinnoidaan PVSAP-järjeste 2012 mukaan liittyy uusia palveluita myös muilta huolloin toimialoilta: täydennyksistä Poistettu: pahtumatietojen kirjaamisen ja seuraa-joukkoja. Tila 2010 aikana tehty tekninen siirtyminen joukkoja. kohderyhmää, poikkeusolojen tavoitetilassa sekä henkilöstön perustana että materiaal Tilannekuvan ova voidaan seuratamuodostamisen sekätuetaan operatiivisessa valmiud (materiaalihallinto), teollisuuden valmiudesta, huoltopalveluista, kunnossapidosta, misen lisäksi uusilla Ari palveluilla Ohtonen! 9.12.10 11:45 suunnittelua, sijoittamista ja sitomista joukol PVSAP-järjestelmään syö olevien joukkojen että käyttäjien rakenteillatoimesta olevien jou myös joukkotuotantoa sekä joukkojen kuljetuksista sekä logistiikan johtamisesta. Poistettu: PVSAP:lla on 3 päätehtävää: tiedot. Näitä tietoja ovat esimerkiksi henkilöt näkökulmasta. Suorituskyvyn rakentamista PVSAP:n kehittämishankkeen logistiikkaprojektin kokonaisuus vuonna 2010. 14 operatiivista käyttöä mahdollistamalla Integroituminen, prosessien mukais materiaalien perustiedot tai tietyn hankinnan myös kehittämisohjelmien, hankkeiden ja pro Ari Ohtonen! 9.12.10 11:45 kustannukset. Tilannekuvaa muodostetaan er tilakohteiden käytön suunnittelu jouhallintaan tarkoitetuilla työkaluilla. Poistettu: et Raportit sisältävät niin pak raporttien kautta. koille. Kuvaamalla tilat PVSAP-järjesviranomaisraportit, jokapäiväistä Ari Ohtonen! 9.12.10 11:45 työskentely telmään tuetaan myös haltukevat kuljetusten raportit kuin joukon komentajan tarv Poistettu: ten palveluiden tuottaminen ja e lintaa (kuljetuskaluston sijainti), varasraportit oman joukkonsa suorituskyvyn tilast käsitelty resurssitilannetietojen tuottaminen. kehittymisestä. Ari Ohtonen! 9.12.10 11:45 totilojen kuvaamista sekä hankkeiden nta hallintaa (hankkeenPoistettu: tilasuunnittelu). Vuoden 2011 uudet palvelut - tilahallinta j Hankkeiden hallinnan toiminnallisuus Ari Ohtonen! 9.12.10 11:45 hallinta käsittää palveluita hankkeiden kehittämisohjelmataPoistettu: ) sekä hankkeiden hallinnan pal kokonaisuudessaan uusia son hallinnoinnistaovat projektin hal-PVSAP-palve Tilahallinnan (koskee toistaiseksi kiinteistöh Ariaina Ohtonen! 9.12.10 11:45 linnointiin saakka. osuutta Palveluita käytetään Poistettu: it pääasiassa standardoidun käyttäjän Ari Ohtonen! 9.12.10 11:45 työpöydän kautta. Kehittämisohjelmien, Poistettu: ja. Näistä palveluista syksyllä 2 hankkeiden ja projektien hallintaa tuekäyttöön tulevat vuoden 2012 suunnitteluun Ari Ohtonen! 9.12.10 11:45 taan ylläpitämällä PVSAP-järjestelmässä tarvittavat palvelut. T Poistettu: ,t kunkin kokonaisuuden perustiedot, reuOhtonen! 9.12.10 11:45 naehdot ja rakenne.AriNäitä käytetään hyväksi eri tehtävien Poistettu: kestojen, aikataulualouskirjauksiin ja muun toimin tarkoitetut palvelut otetaan käytt jen, resurssien ja tukemiseen tehtävien suhteiden Ari Ohtonen! 9.12.10 11:45 vuoden 2012 alusta. suunnittelussa sekä niihinja liittyvissä Poistettu: toteumakirjauksissa. Hankkeiden kesTilahallinnan palvelut sisältävät tuen a Ari Ohtonen!uudet 9.12.10 11:45 tonttien, rakennusten, rakenteiden kinäiseen arvottamiseen luodaan pis- ja verkosto Poistettu: sekäliikekumppaneiden niihin liittyvissä perustie sopimusten sekä toteumakirjauksissa. Hankkeiden hallintaan. Näitä9.12.10 tietoja käytetään tilahallinna Ari Ohtonen! 11:45 keskinäisee arvottamiseen luodaan lisäk tapahtumatietojen sekä pisteytysmalleja, kustannusten kirjaam Poistettu: hankeauditointeja sekä hankkeen etenemisens seurantaan. Tiloihin liittyvien kustannusten seurantaa tuetaan raporteilla. Auditointia tue tapahtumatietojen kirjaamisen ja seuraamisen Ari Ohtonen! 9.12.10 11:45 myös sekä mahdollistamalla auditoinnissa uusilla palveluilla tuetaan myös joukkotuotan PVSAP:lla on 3 päätehtävää: Integroituminen, prosessien mukaisetten palveluiden tuottaminen ja edellä käsitelty resurssitilannetietojen tuottaminen. teytysmalleja, lisäksi hankeauditointeja sekä hankkeen etenemisen seurantaa tuetaan raporteilla. Auditointia tuetaan myös mahdollistamalla auditoinnissa vaadittujen dokumenttien liittäminen rakenteeseen. DS-toiminnallisuuden käyttöönotto – logistiikan muut kokonaisuudet Vaikka kesällä 2010 tehtiin transformaatio ja otettiin teknisesti käyttöön DS-toimialasovellus, logistiikan toiminnot siirtyivät uuteen tekniseen alustaan lähes muuttumattomina. Vuoden 2012 alusta alkaen näitä logistiikan jo aikaisemmin PVSAP-järjestelmässä käyttöön otettuja palveluita muokataan ja niiden rinnalle tuodaan uusia palveluita siten, että joukkokeskeinen toimintatapa siirtyy myös logistiikan toiminnallisuuksia ohjaavaksi tekijäksi. Erityisesti muutokset koskevat materiaalihallinnon ja kunnossapidon toiminnallisuuksia, uusina toiminnallisuuksina otetaan käyttöön teollisuuden valmiuteen, huoltopalveluihin, logistiikan johtamiseen sekä kuljetuksiin liittyviä palveluita. Materiaalihallinnon näkökulmasta suurimmat nykyisten toiminnallisuuksien muutokset tulevat materiaalitarpeen suunnitteluun. Erityisesti poikkeusoloissa materiaalitarve on suunniteltava etukäteen. Tätä suunnitelmaa vastaan tehdään hankinnat, tilaukset, lainat ja varastonsiirrot. Joukoille luodaan PVSAPjärjestelmään tukeutumissuhteet, jotka auttavat täydentävän joukon valinnassa, näiden suhteiden perusteella tilauksia voidaan myös välittää eteenpäin. Järjestelmä tukee täydentävää joukkoa priorisoimaan täydennystilauksia ennalta määritellyin perustein. Teknisempänä muutoksena tehdään toimipisterakenteen muutos, missä siirrytään kokoamaan logistisia kokonaisuuksia toimipisteen taakse nykyisen organisaatiojaon sijaan. Muutoksista ja uusista palveluista huolimatta on pidettävä mielessä, että materiaali on edelleenkin tilattava, kerättävä, kuljetettava ja vastaanotettava, kuten ennenkin. Näin ollen suurimmat muutokset eivät kohdistu varastotasolla työskenteleviin, vaan materiaalitarvetta suunnitteleviin tasoihin. Näidenkin käyttäjien työkaluihin tulee muutoksia. Uudet DS-palvelut pyritään Järjestelmän käyttöperiaatteet ja toiminnat pyritään pitämään samankaltaisina normaali- ja poikkeusoloissa. Täten kaikki PVSAP:n toiminnot eivät voi olla nopeita ja äärimmäisen yksinkertaisia, koska niillä pitää palvella poikkeusolojen toimintaa. Huoltopalveluiden saralla otetaan käyttöön niitä tukipalveluita, jotka ovat täydennysten PVSAP-palvelujen kanssa yhteisiä tilahallinnon palveluiden lisäksi. Teollisuuden valmiuden uudet palvelut mahdollistavat poikkeusoloissa varatun tuotantokapasiteetin mallintamisen PVSAP-järjestelmään sekä tärkeiden yritysten yhteystietorekisterin ylläpitämisen. Vuoden 2012 aikana muutokset koskevat maavoimien ja yhteisen kaluston kunnossapitoa, lisäksi ilmavoimien TVJ-alan kaluston kunnossapito siirtyy PVSAP-järjestelmään. Kunnossapidon osalta nykyisten toiminnallisuuksien muutokset ovat kenties pienimmät, suuri osa muutoksista on luoteeltaan toimintatapojen yhtenäistämistä sekä jo olemassa olevien mahdollisuuksien nykyistä suurempaa hyödyntämistä. Suurimmat muutokset kunnossapidossa ovat laiterakenteiden luonti ja hyödyntäminen erityisesti ennakkohuoltosuunnittelussa sekä järjestelmien käyttökuntoisuuden analyyseissä. Myös mittauspisteiden ja mittaustulosten hyödyntämistä kunnossapidon suunnittelussa tehostetaan. Kuten täydennyksissäkin, myös kunnossapidossa voidaan tietylle joukolle määrittää tämän kalustoa kunnossapitävä taho. Vastuullinen kunnossapidon työpiste voidaan määrittää myös (osa)järjestelmälle. Kuljetusten tavoitetila ja myös aikataulu poikkeavat edellä mainittujen kokonaisuuksien aikataulusta. Kuljettajien läsnäolotietojen siirtyminen KULTI:in varmistetaan myös VARTTI-järjestelmän korvauduttua. Lisäksi vuoden 2012 alussa otetaan käyttöön liittymä, jossa PVSAP:n ja KULTI:n välillä vaihtuu tieto (maa)kuljetusvälineiden kunnossapidon tilanteesta. Kuljetusten osalta vuosien 2011 ja 2012 aikana luodaan myös pohja laajemman kuljetusratkaisun rakentamisesta PVSAP:n yhteyteen. Tähän selvitykseen kuuluvat osina niin erilaisten kuljetusvälinerekisterien siirtomahdollisuudet kuin ajotilausten sekä ajojärjestelyn mahdollinen toteutus PVSAP:lla. Näiden osa-alueiden mahdollinen toteutus ajoittuu vuosille 2012–2013. 15 Raportoitua tietoa logistiikan johtamisen tueksi Samalla, kun eri logistiikan ja hankkeiden hallinnan osa-alueita kehitetään PVSAP-järjestelmässä, kehitetään myös näihin palveluihin liittyvää raportointia logistiikan johtamisen tueksi. Kukin kehitettävä osa-alue tuottaa omia toimialaan sidottuja raportteja, tämän lisäksi logistiikan johtamisen tueksi tuotetaan kokoelmaraportteja johdon tarvitsemasta näkökulmasta. Kuhunkin uuteen tai muuttuvaan palveluun liittyvät raportit otetaan pääasiassa käyttöön samaan aikaan kuin varsinainen palvelukin, pääosa johdon tarvitsemista raporteista ovat käytössä vuoden 2012 alussa. Raportoidun tilannekuvan syntyminen alkaa siis välittömästi toiminnallisuuden käyttöönotosta. parhaiten palvelevalla tavalla, linjaorganisaatiolta vaaditaan työhön suurta tukipanosta projektiorganisaation työpanoksen lisäksi. Olennaisessa osassa kaikissa näissä jäljellä olevissa vaiheissa ovat ne arjen osaajat, jotka tuntevat toimintatavat ja PVSAP:ssa olevat perustiedot sekä mahdolliset korvattavat järjestelmät. Koulutuksessa tukitarve painottuu PVSAP-järjestelmän sovellusvastuuhen- kilöihin sekä integraatiopäälliköihinden, he kun toimivat ensin itse koulutuksen saatuaan paikallisena kouluttajana omassa hallintoyksikössään. Kuten logossa lukee, PVSAP:n tekeminen on sinusta kiinni, mutta erityisesti sinua varten. Tahti on kova, mutta yhdessä tekemällä tavoitteiden saavuttamisessa on mahdollisuus onnistua. Linjaorganisaation tuki palveluiden käyttöönoton mahdollistaja Edellä kuvattujen uusien palveluiden määrittely ja suunnittelu ovat pääosin loppusuoralla ja työ painottuu kohti testausta, datatyötä sekä käyttöönottoihin liittyviä toimenpiteitä. Jotta uudet palvelut saadaan käyttöön puolustusvoimia Artikkelin kirjoittajat, DI:t Tiina Turunen ja Mikko Tanhuamäki palvelevat Huoltokoulun Tutkimus- ja kehittämisosastolla ja toimivat logistiikkaprojektin käyttöönottopäällikkönä ja projektipäällikkönä. Joulutervehdys Huoltoupseereille TEOLLISUUSKATU 6, 80100 JOENSUU 10, PUH. 013-224 493 16 Panssariseminaari 2011 Panssarikilta r.y. järjestää panssarialaa käsittelevän seminaaritilaisuuden lauantaina 5.2.2011 Parolannummella Tilaisuus pidetään Parolannummen vanhan sotilaskodin Vaakunasalissa klo 10.00–17.00. Ovet avautuvat ilmoittautumista ja tulokahveja varten klo 9.15. Tilaisuuden luennoitsijoiksi on lupautunut joukko alansa parhaita koti- ja ulkomaisia asiantuntijoita. Ohjelmassa olevien viiden luennon aiheet ovat seuraavat: ”Suomessa suunnitellut panssarintorjuntatykit – liian myöhään syntyneet” ins. Vesa Toivonen ”Panssari- ja mekanisoitujen joukkojen käyttämät nykyaikaiset miinanraivaamislaitteet” dipl.ins. Jari Poutanen ”Main battle tank ammunition – today and tomorrow” dipl.ing. Martin Wolff ”Mitä tankisti-sotavangit kertoivat? Sotavankien kuulustelusta ja saaduista tiedoista panssariasioita koskien.” dipl.ins. Carl-Fredrik Geust & dipl.ins. Esa Muikku ”Renkituvasta rynnäkkötykkiin – Yrjö K. K. Talvitien sodanaikainen toiminta” VTM Kari J. Talvitie Kunkin luennon jälkeen on varattu aikaa kysymyksiä varten ja tilaisuuden lopuksi on vuorossa loppukeskustelu päivän kaikista aiheista. Lounastauon yhteydessä on tutustumistilaisuus luentojen aiheisiin liittyvään kalustoon. Ennakkoilmoittautumiset: Tilaisuus on avoin Panssarikillan ja muidenkin maanpuolustusjärjestöjen jäsenille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Kulujen peittämiseksi peritään etukäteen osallistumismaksu, joka on samalla sitova ennakkoilmoittautuminen tilaisuuteen ja siihen kuuluvaan ruokailuun ja kahteen kahvitukseen. Tilaisuuteen on esitystilan rajallisuuden vuoksi mahdollista ottaa vain 120 ensimmäiseksi ilmoittautunutta kuuntelijaa. Tämän vuoksi tilaisuuteen tulevien on tehtävä ennakkoilmoittautuminen kaksivaiheisesti: ottamalla ensin yhteys Panssarikillan toimistoon, puh 040 5681186 tai [email protected], josta annetaan osallistujakoodi osallistumismaksun maksamista varten niin kauan, kuin paikkoja on vapaana ja maksamalla osallistumismaksu käyttämällä osallistujakoodia maksun viitenumerona. Paikkoja on siis rajallisesti, joten tee ennakkoilmoittautumisesi ajoissa! Ennakkoilmoittautuminen on vahvistettava viimeistään perjantaihin 28.1.2011 mennessä maksamalla osallistumismaksu 30,00 euroa (Panssarikillan jäseniltä 27,00 euroa) Panssarikillan tilille 426013-212680 Lammin säästöpankkiin ja kirjoittamalla osallistujakoodi viitenumerokenttään (osallistujakoodi toimii viitenumerona). Seminaaripaikalle saavuttuaan vieraita pyydetään ilmoittautumaan vastaanottopisteessä, jossa läsnäolo rekisteröidään ja annetaan tarkempia ohjeita tilaisuuden järjestelyistä. Lisätietoja tilaisuudesta ja tarkempi aikataulu julkaistaan Panssarikillan internet-sivuilla www.panssarikilta.fi kohdassa ”Ajankohtaista”. Etelä-Suomen aluetapahtuma Etelä-Suomen huoltoveljillä on ainutlaatuinen tilaisuus päästä tutustumaan Vehon hyötyajoneuvoyksikön toimintaan isäntänä toimivan johtaja Juha Ruotsalaisen johdolla. Tilaisuus järjestetään 14.2.2011 klo 17.00 alkaen osoitteessa Lommilanrinne 3, Espoo. Tilaisuus loppuu klo 20.00 mennessä. Tilaisuuden luonteesta johtuen osallistujamäärä on rajoitettu 20 henkilöön. Ilmoittautuminen 7.2.2011 mennessä [email protected] tai [email protected] Tervetuloa saamaan uusia kokemuksia ja näkemyksiä sekä tapaamaan huoltoveljiä HUY/Etelä-Suomi 17 Artikkelisarja, 2. osa Divisioonan huollon johtaminen Tässä artikkelin toisessa osassa käsitellään divisioonan huollon suunnitteluprosessia sekä huollon johtamista huoltopäällikön näkökulmasta. Artikkelissa keskitytään erityisesti divisioonan huollon toiminnan suunnitteluun sekä huoltopäällikön johtamistoimintaan 1941–1945. Asiakokonaisuuksia tarkastellaan yleisellä tasolla ja tavoitteena on antaa lukijalle yleiskuva huoltopäällikön toiminnasta. Artikkelin lopussa tarkastellaan lyhyesti joitain keskeisiä tekijöitä ja ominaisuuksia joiden avulla useat divisioonien huoltopäälliköt saavuttivat menestystä tehtävissään. Yliluutnantti Markus Lahti palvelee osastoesiupseerina Etelä-Suomen Sotilasläänin Esikunnassa. Kirjoittaja valmistelee väitöskirjaa aiheesta ”Lapin sodan huolto 1944– 1945”. Huollon suunnittelu- ja johtamisprosessi Huollon suunnittelu- ja johtamisprosessiin kuului divisioonassa yleisesti huollon suunnitteluprosessin käynnistänyt tehtävän anto, sitä seurannut huoltotaktillinen tilanteen arvostelu, divisioonan huoltosuunnitelman ja huoltokäskyjen (ml. ohjeet) laadinta, huoltotehtävien ja huoltomuodostelmien ryhmitysten käskeminen sekä käskyjen toimeenpanon valvonta yhdessä huoltosuunnitelman jatkokehittämisen kanssa. Huollon suunnittelu- ja johtamisprosessi oli usein jatkuvaa huoltopäälliköiden aktiivisuudesta riippuen. Voimassaolevaa huoltosuunnitelmaa ja huollon järjestelyjä kehitettiin usein aktiivisesti samalla kun valmistauduttiin seuraavaan tehtävään, mikäli siitä oli viitteitä. Vaatimuksia ja suunnitteluperusteita huollon toiminnalle Perusteet ja vaatimukset huollon suunnittelulle, valmistelulle ja johtamiselle määritti divisioonan komentaja. Esikuntapäällikkö käski ne edelleen alaiselleen 18 divisioonan huoltopäällikölle. Divisioonan komentajalta edellytettiin huollon osalta yleisesti vain taktillisen ja teknillisen suorituskyvyn ymmärrystä niin, että hän pystyi käskemään divisioonan kokonaistoimintaan liittyvät keskeisimmät huollon tehtävät. Huoltopäälliköille annetut käskyt olivat usein suppeita sisältäen vain huollon päätehtävät sekä tarvittaessa erityisiä vaatimuksia huoltomuodostelmien ryhmittämiselle divisioonan joukkojen kokonaistoimintaan sopivalla tavalla. Tämä oli merkittävää, koska tällöin annettiin huoltopäällikölle tietoisesti mahdollisuus itsenäiseen huollon suunnittelu- ja johtamisprosessiin. Huollon lopullisten suunnitelmien edellytettiinkin perustuvan täysin huoltopäällikön päätöksiin. Tällä tavoin pyrittiin varmistamaan divisioonan huollon toiminta taktilliseen kokonaistilanteeseen sopivalla tavalla divisioonan komentajan päätösten mukaisesti. Perusteita ja vaatimuksia huollon suunnittelulle ja johtamiselle käskettiin usein myös huollon ylemmistä johtoportaista. Huoltopäällikön vastuulle jäi näiden perusteiden huomioiminen huollon suunnittelussa ja johtamisessa divisioonan huollon kokonaistoimintaan sopivalla tavalla. Huollon ylempien johtoportaiden käskemät asiat liittyivät usein huolto-kuljetusten järjestelyihin, tukeutumiseen eri huoltolaitoksiin tai huoltomuodostelmiin, tehtävään käytössä olevan materiaalimääriin tai ylemmän johtoportaan mahdolliseen kalusto-, henkilöstö- tai materiaalitukeen. Ylempi johtoporras käski usein myös tilahallinta-asioita kuten divisioonan huolto-organisaation käyttöön annettavista rakennuksista tai toimipaikoista. Huoltotaktillisesta tilanteen arvostelusta huoltosuunnitelmaksi Huollon suunnitteluprosessi aloitettiin esikuntapäällikön käskynannon jälkeen huoltopäällikön käskyllä. Huoltopäällikkö käski huoltolajijohtajille (ml. aselajikomentajat) ja divisioonan esikunnan (DE) huolto-osaston henkilöstölle kaikki ne tiedot mitä he tarvitsivat suunnittelua, päätöksentekoa ja huoltolajien johtamisen suunnittelua varten. Huoltolajijohtajille oli käskettävä aina vähintään tiedot divisioonan nykyisestä ja tulevasta tehtävästä sekä siihen liittyen arvio tulevasta huollon taktillisesta ja teknillisestä tilanteesta. Huollon suunnitteluprosessi jatkui tehtävänannon jälkeen huoltotaktillisella tilanteen arvostelulla. Tilanteen arvostelulla pyrittiin laaja-alaisesti arvioimaan miten divisioonan huolto toteuttaa huoltopäällikölle ja hänen edelleen huoltolajijohtajille käskemät tehtävät. Huoltotaktillinen tilanteen arvostelu toteutettiin usein huollon toimialoittain huoltopäällikön keskittyessä kokonaisuuden arviointiin. Huoltopäällikön yhtenä tärkeänä tehtävänä oli tässä yhteydessä löytää ja tunnistaa mahdolliset huollolliset rajoitukset ja haasteet joilla saattaisi olla merkittävää vaikutusta divisioonan tulevaan toimintaa. Huoltopäällikön vastuulla oli erityisesti havaittujen huollollisten rajoitusten ja haasteiden saattaminen viipymättä divisioonan komentajalle tiedoksi viipymättä. Huoltotaktillisessa tilanteen arvostelussa etsittiin vastauksia allaoleviin kysymyksiin: • Minne huoltopaikat on sijoitettava ja milloin niiden on oltava toiminta-valmiina? • Millainen huoltopaikan toimintakyvyn tulee olla ja soveltuuko suunniteltu alue tai toimipaikka esim. hoitopaikaksi tai evakuointikuljetuksiin? • Miten huoltolajien yhteistoiminta on järjestettävä kokonaisuutta silmällä pitäen? • Mitkä ovat huollon tämänhetkiset materiaaliresurssit, mitä tarvitaan lisää ja koska? • Miten täydennetään puuttuvat ja tehtävän aikana kuluvat materiaalit? • Minne materiaalia on kuljetettava ja minne varastoja on perustettava ja sijoitettava niin että joukkojen taistelunaikainen täydennystoiminta voitaisiin mahdollisimman hyvin toteuttaa? • Milloin varastopaikkojen on oltava toimintavalmiina ja paljonko niissä on oltava materiaalia? KUVAN LÄHDE: Yleisesikunnan Kenttäohjesääntö III:een vuodelta 1934, Liite 5. • Miten liikennejärjestelyt ja kuljetukset toteutetaan mahdollisimman hyvin? • Miten kuljetusmuodostelmia on käytettävä ja miten ja mistä saadaan tarvittaessa lisää kuljetusmuodostelmia? • Mitä erikoistoimenpiteitä toiminta-alueen koko, tieverkko ja laajuus vaativat? • Miten evakuointi- ja täydennyskuljetuksia voidaan yhdistää? • Mitä viestiyhteyksiä tulee olla käytössä ja miten niitä tulee käyttää? • Miten huollon toiminta-alue tulee jakaa ja miten sitä tulee käyttää tehtävän aikana? Huoltotaktillisen tilanteen arvostelun perusteella laadittiin huoltopäällikön johtamana divisioonan huoltosuunnitelma. Huoltosuunnitelma laadittiin aina yhteistoiminnassa esikunnan huolto-osaston huoltolajijohtajien ja divisioonan aselajikomentajien kanssa. Huoltopäällikkö vastasi huoltosuunnitelman yleisistä kaikkia koskevista asiakokonaisuuksista sekä usein henkilökohtaisesti huoltokuljetusten ja tiestön käytön suunnittelusta apunaan DE:n huolto-osaston Huolto- ja kuljetustoimisto IV. Tämä erityisesti siksi, että divisioonan kuljetus- ja liikennesuunnitelmat vaikuttivat lähes aina kaikkien divisioonan joukkojen toimintaan ja niiden valmistelu edellytti laajaa yhteistoimintaa ja yhteensovittamista divi- sioonan esikunnassa ja toiminta-alueen muiden joukkojen kanssa. Divisioonan käyttämä tiestö saattoi olla yhteiskäytössä myös toisen divisioonaan kuulumattoman joukon kanssa. Liikenne- ja kuljetussuunnitelmien avulla suunniteltiin yksityiskohtaisesti mm. divisioonan kuljetusmuodostelmien ja kuljetusresurssien käyttö sekä miten tieverkkoa kunnostettaisiin ja ylläpidettäisiin toiminnan aikana. Suunniteltavia kokonaisuuksia olivat edelleen käytettävän huoltotiestön tiedustelu ja valmistelu, huollon kuljetusmuodostelmille sallitut liikennöintialueet, liikenteenohjausjärjestelyt käytettäviä ohituspaikkoja, ilmasuojelu- tai kaasusuojelutoimenpiteitä unohtamatta. Kuljetus- ja liikennesuunnitelmien tärkeyttä korosti erityisesti myös se, että divisioonan tiestöä käyttivät usein samanaikaisesti myös divisioonan taistelujoukot ja aselajijoukot yhdessä huoltomuodostelmien kanssa, jolloin oli usein välttämätöntä jakaa myös aikaan sidottuja tiestönkäyttöoikeuksia. Huoltosuunnitelma laadittiin yhdistämällä huoltolajisuunnitelmat yhdeksi kokonaisuudeksi = divisioonan huoltosuunnitelmaksi. Divisioonan huoltosuunnitelmasta tuli selvitä yksityiskohtaisesti ainakin materiaalin ja huoltovälineiden suunniteltu käyttö huoltolajeittain, suunnitelma huoltokuljetusten toteuttamisesta ja tiestön käytöstä, alajohtoportaiden huoltojoukkojen ryhmitykset ja täydennysoikeudet, divisioonan huoltomuodostelmien ja huoltoelimien suunniteltu käyttö ml. ryhmitykset, siirrot sekä toimintavalmiudet aikaan sidottuna. Huoltosuunnitelmaan liittyi myös keskeisellä tavalla esitys pioneeri- ja taisteluväline- ja viestimateriaalin porrastusta koskevista asioista sekä huoltopäällikön esitys ilmatorjunnan, kaasusuojelun ja viestitoiminnan järjestämiseksi huollon osalta divisioonan tulevassa tehtävässä. Valmiit huoltosuunnitelmat esiteltiin huoltopäällikön toimesta aina ensin esikuntapäällikölle, joka esitteli ne itse tai huoltopäällikön kanssa edelleen divisioonan komentajalle. Huoltosuunnitelmat hyväksyttiin esikuntapäällikön allekirjoituksella huoltopäällikön toimiessa varmentajana. Huoltosuunnitelmasta huollon käskyksi Hyväksytyn ja allekirjoitetun huoltosuunnitelman toteutus ja jatkokehittäminen kaikkine siihen liittyvine toimenpiteineen oli huoltopäällikön vastuulla. Huoltosuunnitelma saatettiin toteutukseen käytännön toimenpiteiksi laatimalla huoltoon liittyviä käskyjä, käskynannoin sekä käskyjen toimeenpanon valvonnalla. Täytäntöönpanoon liittyi keskeisellä tavalla myös huoltosuun- 19 nitelman jatkuva kehittäminen. Huoltosuunnitelman perusteella laadittiin divisioonan huollon johtamisessa tarvittavia huoltotaktillisia käskyjä, huoltoerikoismääräyksiä, huoltokäskyjä sekä laatimalla huoltoa käsittelevät kohdat divisioonan taistelujoukoille annettaviin yhteiskäskyihin eli sotatoimikäskyihin. Huoltopäällikkö käski perusteet ja ohjasi kaikkien huoltoon liittyvien käskyjen laadintaa. Tärkeimmät huollon käskyt laadittiin pääosin yhteistoiminnassa huoltopäällikön, huoltolajijohtajien ja DE:n huolto-osaston ja aselajitoimistojen kanssa. Huoltolajijohtajat laativat itsenäisesti vain huollon teknilliseen toteutukseen liittyviä huoltoteknillisiä käskyjä (käskyjä esim varastointijärjestelyistä tai siitä miten ja missä haavoittuneet kulloinkin hoidetaan). Huoltotaktilliset käskyt (joilla käskettiin esim. huoltojoukkojen ryhmitykset ja toiminta-ajat ja -valmiudet) syntyivät yleensä siten, että huoltolajijohtajat ja aselajikomentajat tekivät ehdotuksia käskyjen kohdaksi, jotka sitten yhdistettiin laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Huoltopäällikköä avustivat käskyjen laadinnassa DE:n huolto-osasto ja huoltolajijohtajat sekä aselajikomentajat. Aselaji- tai huoltolajikomentajia avustivat käskyjen laadinnassa heidän huoltolajitai aselajitoimistonsa. Tärkeimpiä divisioonan huollon johtamisessa käytettyjä käskyjä olivat ylempien johtoportaiden sotatoimi-, huoltoja tukeutumiskäskyt, divisioonan käskyjen (=sotatoimikäskyjen) huoltokohdat, huoltokäskyt, huoltoteknilliset käskyt huoltomuodostelmille, huoltomuodostelmien ryhmittymiskäskyt, liikennekäskyt, viestitoimintakäskyt, pioneeritoimintakäskyt sekä valistustoimintakäskyt. Huollon järjestelyjä ja huoltolajien toimintaa ohjattiin merkittävällä tavalla myös huoltolajikohtaisilla huoltoerikoismääräyksillä ja ohjeilla kuten: kuljetusvälinehuolto-ohjeet, hevoshuolto-ohjeet, metsätalous-ohjeet, lääkintäpalveluohjeet, taisteluvälinehuolto-ohjeet sekä taloushuolto-ohjeet Huoltosuunnitelman perusteella laaditut ja divisioonan taistelujoukoille annettavat huoltokäskyt allekirjoitti yleensä esikuntapäällikkö (divisioonan komentajan valtuuttamana) huoltopäällikön toimiessa käskyn varmentajana. Jos divisioonan esikunta toimi jakautuneena kahdessa portaassa, käskettiin taistelujoukoille annettavien käskyjen allekirjoitus- ja käskytysoikeudet divisioonan komentajan toimesta aina tapauskohtaisesti. Mikäli huoltopäällikkö halusi käskeä huollollisia asioita suoraan divisioonan taistelujoukoille, tuli hänen saada siihen ensin valtuutus divisioonan komentajalta tai esikuntapäälliköltä. Muut huoltomuodostelmille ja taistelujoukoille annettavat huoltotaktilliset erilliskäskyt (esim huoltomuodostelmien siirtymiskäskyt) allekirjoitti huoltopäällikkö sekä kyseisen huoltolajin johtaja. Huoltolajien johtajat allekirjoittivat itse kaikki alaisilleen huoltomuodostelmille annettavat huoltoteknilliset käskyt. 20 Huoltopäällikön johtamistoiminnasta Huoltopäällikön ja kaikkien huoltolajijohtajien johtamistoiminnan tavoite oli täysin yksiselitteinen: huolto toimii divisioonan komentajan tahdon mukaan siten, että jokainen sotilas saa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tehtävänsä edellyttämät välineet tai tarvikkeet ja taistelujoukot kyetään oikea-aikaisesti vapauttamaan kaikesta niiden toimintaa haittavasta tai hidastavasta materiaalista tai elävästä voimasta. Huollon johtaminen divisioonassa oli erittäin laaja-alainen tehtävä. Huollon johtaminen oli jaettu huollon taktilliseen ja teknilliseen johtamiseen huoltopäällikön ollessa ensisijaisesti huollon taktillinen johtaja. Huoltolajien teknillistä johtamista varten oli eri huoltolajeilla omat johtajansa. Huoltolajijohtajat olivat huoltopäällikön alaisia kaikissa huoltotaktillisissa kysymyksissä, mutta huoltoteknillisissä asioissa he olivat myös oman ylemmän johtoportaan huoltolajijohtajan alaisia. Divisioonan huollon johtamiseen osallistuvat huoltojohdon ja huoltomuodostelmien lisäksi kaikki divisioonan alajohtoportaiden johtajat sekä niihin kuuluneiden huoltojoukkojen johtajat. He vastasivat omalta osaltaan huollon tarkoituksenmukaisesta suunnittelusta ja toteutuksesta. Huoltopäällikön johtamistoiminta käsitti yleisesti huoltokäskyjen laadinnan, käskemisen ja käskyjen toimeenpanon valvonnan. Huoltopäällikön oli oltava kaikessa johtamistoiminnassaan aktiivinen ja hänen tuli (tarvittaessa) pyrkiä aktiivisesti itse ottamaan selvää divisioonan johdon ja jopa ylemmän johtoportaan aikeista. Huoltopäällikkö johti divisioonan huoltoa pääasiassa divisioonan esikunnan huolto-osastolta käsin. Pääperiaatteena ja tavoitteena oli DE:n huolto-osaston ryhmittäminen mahdollisimman lähellä huoltomuodostelmien pääosaa. Tämä mahdollisti huoltopäällikölle ja kaikille huoltolajijohtajille huoltomuodostelmien tehokkaan johtamistoiminnan, kun etäisyys tärkeimpiin alaisiin säilyi lyhyenä. Huolto-osaston siirrotkin pyrittiin liittämään mahdollisuuksien mukaan huoltomuodostelmien samanaikaisiin siirtoihin. Huolto-osastoa siirrettiin tilanteen edellyttämällä tavalla yhtenä kokonaisuutena tai portaittain. Huolto-osaston siirrot toteutettiin tilanteesta riippuen divisioonan esikunnan siirtojen yhteydessä tai 1-2 vuorokautta divisioonan esikunnan siirtymisen jälkeen. Huollon johtamisen kannalta oli ratkaisevaa kuitenkin se, että divisioonan esikunnassa oli aina paikalla huoltopäällikkö tai hänen edustajansa. Tällä tavoin säilytettiin jatkuva tilannetietous ja ylläpidettiin jatkuva valmius toteuttaa esikuntapäällikön tai komentajan käskyt. Huollon johtamisen kannalta olivat toimivat puhelinyhteydet avainasemassa. Tavoitteena oli että huoltopäälliköllä ja huoltolajijohtajilla oli käytössään aina toimivat puhelinyhteydet divisioonan huollon sisäiseen johtamiseen sekä ylempiin johtoportaisiin. Puhelinyhteyksillä saavutettiin merkittävää ja usein ratkaisevaa nopeutta käskyjen toimeenpanossa. Puhelinyhteyksien käyttö johtamiseen korostui kun käskyjen laadinta asiakirjamuotoon yhdessä käskyjen monistamisen kanssa saattoi kestää käytössä olleilla toimistotarvikkeilla ja konttorivälineillä usein huomattavan kauan. Kirjallinen käsky saavutti käskyn vastaanottajan joskus jopa vuorokausien kuluttua suullisen käskyn antamisen jälkeen. Siirtymisten aikana käytettiin huoltomuodostelmien johtamiseen pääosin lähettiyhteyksiä ja divisioonan liikenteenohjausyksiköitä. Milloin ja miksi huoltopäälliköt menestyivät tehtävissään? Kun arvioidaan divisioonan huoltopäälliköiden menestymistä tehtävissään 1941–1945 tulee heidän toimintaansa arvioida ensisijaisesti heidän kykyynsä toimeenpanna divisioonan komentajan antamat vaatimukset ja käskyt divisioonan huollon toteuttamiseksi sotatoimien aikana. Kun asiaa tarkastellaan laajemmin voidaan sotapäiväkirjoista, kantakorteista ja tilanneilmoituksista löytää yksityiskohtaisempia yhteisiä ominaisuuksia tehtävissään menestyneille divisioonien huoltopäälliköille. Näistä keskeisimpiä ominaisuuksia olivat: hyvä yhteistoimintakyky ja henkilösuhteet alaisiin sekä esimiehiin, sotilaskoulutukseen ja sotakokemukseen perustuva ammattitaito, kyky ennakoida tulevaa toimintaa, kyky hahmottaa ja ymmärtää laajoja kokonaisuuksia, kyky sovittaa asioita yhteen ajallisesti tai paikkaan sidottuna, aktiivinen johtamisote, kyky tehdä nopeita päätöksiä sekä hyvä fyysinen kunto. Artikkeli perustuu pääosin Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteen arkistolähteisiin, yleisesikunnan esikuntaoppaaseen vuodelta 1940 sekä yleisesikunnan Kenttäohjesääntö III:een vuodelta 1934. Kirjoittaja ottaa mielellään vastaan palautetta artikkelista sekä antaa lisätietoa aiheesta ja lähteistä osoitteessa [email protected] Insta DefSec Oy:n erityisosaamista ovat verkkokeskeiset johtamis-, tietoliikenne- ja koulutusjärjestelmät, vahvat tietoturvaratkaisut sekä puolustusjärjestelmien integrointi- ja ylläpitopalvelut. Asiakkaitamme ovat niin kotimaiset kuin kansainväliset toimijat. www.insta.fi Antoisa syysretki itäiseen Viroon Narvajoen varrella riittää muistomerkkejä. Kuvan vaunun torni on nyt hitsattu kiinni. Aiemmin jotkut "kurittomat" matkalaiset suuntasivat vaunutykin eri ilmansuuntiin kunkin historianäkemysten mukaisesti. Kolmenkymmenen hengen joukko yhdistyksen jäseniä ystävineen osallistui Jukka Salmisen 10.-12. syyskuuta järjestämälle sotahistorialliselle teemamatkalle Itä-Viron taistelupaikoille. Matkalla perehdyttiin erityisesti ankariin torjuntataisteluihin, jotka käytiin vuonna 1944 Sinimäillä Vaivaran kunnassa. Taisteluiden merkitys itsenäisyytemme säilymisen ja sotamenestyksemme kannalta on saanut laajempaa huomiota vasta viime vuosina. Jukan huolellisesti valmistelema pohjatyö taistelujen kulusta sekä tapahtumiin osallistuneiden veteraanien haastatteluista saadut yksityiskohtaiset kuvaukset Sinimäkien tulihelvetistä avarsi varmasti jokaisen näkemystä vuoden 1944 kriittisistä hetkistä. Lisämausteena matkalaiset saivat tietoiskun suomalaisten osallistumisesta Viron vapaussotaan sekä saivat matkalla mukana olleilta virolaisveteraaneilta realistisen kuvauksen maan karusta kohtalon kamppailusta vuonna 1944 ja miehitystä seuranneesta vuosikymmenten mittaisesta synkästä ajanjaksosta. Suomenkin kohtalo vaakalaudalla Leningradin saartorenkaan murruttua helmikuussa 1944 saksalaisten armeijaryhmä Nord vetäytyi puolustusasemiin Narvajoelle. Puna-armeijan hyökkäyskiilat pysäytettiin alkumenestyksen jälkeen, mutta 22 ne onnistuivat luomaan sillanpääaseman Narvajoen länsirannalle. Saksalaisjoukkoja uhkasi mottiin jääminen, mikäli puna-armeija olisi onnistunut pohjoiseen suunnatussa pihtiliikkeessään. Kantona kaskessa olivat kuitenkin kolme vaatimatonta Sinimäkien kukkulaa, joiden hallinnasta käytiin eräät II Maailmansodan verisimmät taistelut. Neuvostoliiton sodanjohto asetti joukoilleen tiukan aikarajan Viron miehittämiselle. Tavoitteen varmistamiseksi kapealle rintamalohkolle keskitettiin lähes käsittämättömän suuri mies- ja materiaalimäärä. Viron murtuminen olisi asettanut Suomen poikkeuksellisen tukalaan tilanteeseen. Punalaivasto oli onnistuneesti pussitettu Suomenlahden pohjukkaan. Näin meritse kulkeva huoltoreitti Saksasta Suomeen pystyttiin pitämään toiminnassa koko Jatkosodan ajan. Viron menetys olisi pahimmillaan johtanut kauppamerenkulkumme täydelliseen katkokseen tai vähintään ase- polttoaine- ja elintarviketäydennysten vakaviin häiriöihin. Maihinnousu Suomen etelärannikolle kesällä 1944 olisi ollut puolustuksen kannalta kestämätön tilanne. Sinimäkien lukko kuitenkin piti ja sieltä vetäydyttiin vasta 18.9.1944 tilanteen muututtua kriittiseksi eteläisimmillä rintamalohkoilla. Tunnistamattomaan kuntoon moukaroidun maakaistaleen hallinnasta käydyissä taisteluissa menetykset olivat molemmilla osapuolilla raskaat. Tutkijat arvioivat pelkästään puna-armeijan menettäneen Sinimäkien taisteluissa 150 000- 200 000 sotilasta kaatuneina tai haavoittuneina. Veteraanien arvokkaat kokemukset Matkaan saatiin huomattavaa lisäantia mukana olleilta veteraaneilta. JR 200:n veteraanit Leo Porman, Edgar Sinisalu ja Elret Epner sekä heidän kanssaan samoilla rintamalohkoilla Karjalan Kannaksella taistellut JR 1:n veteraani eversti Lauri Vilkko täydensivät mainiosti matkalaisten tiedonnälkää. Leo Pormanin nuoruuden koti sijaitsi Sinimäkien kupeessa. Kertomukset ja valokuvat alueesta ennen vuotta 1940 antoi hyvän vertailukohdan nyt nähdylle. Sota-ajan kuukausien moukaroinnin jäljet ovat jääneet pysyväksi muistoksi Sinimäille. Muistoaluetta on kunnostettu vuosien ajan ja siellä sijaitsee pienen museon lisäksi mm. useita eri kansallisille joukkoosastoille omistettuja muistomerkkejä. Varsin onnistuneen teemamatkan rohkaisemana Jukka Salminen on lupautunut edelleen ottamaan harteilleen matkanjärjestäjän roolin, mikäli halukkaita osallistujia matkoille löytyy. Toivottavasti kuulemme asiasta keväällä lisää! Saksan alaisissa joukkoissa taisteli Sinimäillä virolaisten lisäksi runsaasti vapaaehtoisia eri maista. Joukoissa oli mm. hollantilaisia, flaameja, tanskalaisia, norjalaisia ja jopa muutama kymmenen ruotsalaista. Kuvassa eversti Lauri Vilkko tarkastelee Vaivaran vanhalla hautausmaalla norjalaisten sankarivainajien muistolaattoja. Perehtyminen Sinimäkien taistelupaikkoihin herätti mielenkiintoisia keskusteluja. Kuvassa etualalla Jukka Salminen ja sotaveteraani Edgar Sinisalu puivat tykistön merkitystä taistelujen kulkuun. Matkan ohjelmaan kuului vierailu Johannes Tõrsin yksityisessä sotamuseossa.Tõrs (kuvassa tykin edessä punaisessa takissa) on synnynnäinen huoltopäällikkö. Hänen uskomattomia tarinoitaan museon esineistön hankintatavoista ei voi vakavin perusilmein kuunnella. 23 Sveitsiläisten huoltoupseerien vierailu 22.–29.8.2010 Majuri Jari Virolainen ja majuri Juha Lemminki Sveitsin huoltoupseeriyhdistys vieraili Suomen huoltoupseeriyhdistyksen vieraana Suomessa 22.–29.8.2010. Vierailu perustui Suomen ja Sveitsin huoltoupseeriyhdistysten väliseen yhteistoimintaan, jossa yhdistykset ovat perinteisesti vierailleet tutustumassa toistensa huoltojärjestelmiin kolmen vuoden välein. Sveitsiläisseurueeseen kuului tällä kertaa edustajia myös paikallisesta huollon aliupseeriyhdistyksestä. Vieraat saapuivat Suomeen sunnuntaina 22.8. Vierailun yhteysupseerina toimi koko vierailun ajan majuri Juha Lemminki. Vieraat tutustuivat sunnuntain ja maanantai aamupäivän aikana Helsingin keskustan nähtävyyksiin omatoimisesti. 24 Maanantai iltapäivänä vieraat majoitettiin Merisotakoululle ja johdatettiin tutustumaan Suomenlinnaan ja sen historiaan opastetun kierroksen avulla. Illalla vuorossa oli päivällinen Suomenlinnan Upseerikerholla, jossa PELOG-OS edustaja majuri Matti Sopanen piti esitelmän Suomen logistiikkajärjestelmästä, huollon tarkastaja eversti Risto Kosonen toivotti vieraat tervetulleeksi Suomeen, nautittiin yhteinen päivällinen sekä seurusteltiin vieraiden kanssa. Sveitsiläisten huoltoupseeriyhdistyksen nykyinen ja entinen puheenjohtaja, eversti Thomas Christen ja everstiluutnantti Rolf Häfeli, sekä prikaatikenraali Daniel Roubaty käyttivät vieraiden puheenvuorot ja suorittivat muistolahjojen jakamisen. Tiistai aamuna vieraat siirtyivät Suomenlahden meripuolustusalueelle Upinniemeen, jossa heille esiteltiin merivoimien huollon ajankohtaisia asioita ja tutustuttiin Upinniemen varuskunnan huollon järjestelyihin. Vieraat olivat erityisen kiinnostuneita ohjusveneisiin ja sukeltajien painekammioon tutustumisesta. Merivoimien esittelyn jälkeen vieraat siirtyivät Helsinkiin, jossa oli vapaata aikaa Helsingin keskustassa. Keskiviikkona seurue siirtyi aamupäiväksi tutustumaan Mannerheim museoon. Iltapäivällä siirryttiin Keskon tiloihin Vantaalle, jossa johtaja Petteri Niemi Everstiluutnantti Eero Pakarinen esitteli Karjalan Huoltopataljoonan. Karjalan Prikaatin kalustoesittely. Kenraalimajuri Jukka Pennanen ja prikaatikenraali Daniel Roubaty Taistelukoulun perinteikäs upseerikerho saa sotilaat aina tuntemaan keskustelevat Kouvolan kasarminmäen upseerikerholla. olonsa kodikkaaksi. Ulrich Meyer, Juha Lemminki, Thomas Christen, Daniel Roubaty ja Rolf Häfeli ovat saaneet saunaurakkansa päätökseen ja kohta on aika valmistautua illanviettoon. Eversti Ulrich Meyer on perehtynyt hyvin Suomen sotahistoriaan. Taistelukoulun Perinneyhdistyksen edustajalle Reijo Piiralle on juuri Taistelukoulun upseerikerhon tiloista löytyi paljon mielenkiintoista luovutettu SOLOGin standaari hienosti järjestetyn esittelykierroksen päätteeksi. esineistöä. 25 Pöydän antamia nautittiin Tuusulan kerholla... esitteli Keskon päivittäistavaralogistiikkaa ja kierrätti vieraita Keskon varastotiloissa. Keskolta siirryttiin Tuusulaan MPKK:lle vanhan Taistelukoulun tiloihin, jossa everstiluutnantti Timo Vilkko perehdytti vieraat suomalaisen savusaunan saloihin. Saunomisen päätyttyä tutustuttiin eversti Reijo Piiran opastuksella vanhan taistelukoulun upseerikerhon tiloihin ja nautittiin iltapala. Torstaina seurue siirtyi pääkaupunkiseudulta Pirkanmaan suuntaan Tampereelle. Matkalla pysähdyttiin Hämeenlinnassa, jossa tutustuttiin Tykistömuseoon ja Talvisota elokuvaan, sekä käytiin SA-kaupassa. Tampereella Maavoimien Materiaalilaitos esitteli kenraalimajuri Raimo Jyväsjärven sekä everstien Jari Anttalainen ja Raimo Petäsnoro toimesta Suomen huoltojärjestelmän ajankohtaisia asioita mm kumppanuudesta. Millog Oy:n Heikki Hartsia täydensi aiempia esityksiä Millog Oy:n toimesta. Kumppanuus herätti paljon keskustelua sveitsiläisen keskuudessa ja aiheeseen syvennyttiin Millog oy:n tarjoamalla päivällisellä Ravintola Astorissa. Tampereen osuuden suunnittelijan, everstiluutnantti Ville Poutun vaimo rouva Kathia Pouttu järjesti iltapäivällä erityisohjelmaa vieraiden rouville Tampereen ympäristössä. Rouvat olivat erityisen tyytyväisiä Kathian panokseen ja siitä suuri kiitos Huoltoupseeriyhdistyksen puolesta. Perjantaina vieraat siirtyivät Tampereelta Kymenlaaksoon Vekaranjärven varuskuntaan, jossa tutustuttiin mekanisoidun joukko-osaston huoltojärjestelmään. Komentaja prikaatikenraali Jorma Ala-Sankila toivotti vieraat lämpimästi tervetulleeksi varuskuntaan ja everstiluutnantti Eero Pakarinen joukkoineen oli järjestänyt erinomaisen tutustumiskierroksen KARPR:n huoltojärjestelmän eri piirteisiin. Päivän kruunasi päivällinen laavulla ja tutustuminen Milljazz konserttiin Kouvolan keskustan varuskunta-alueella, jossa myös sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Jukka Pennanen tapasi vanhoja tuttujaan. Lauantaina vuorossa oli huoltoupseeriyhdistyksen vuosittainen huoltotapahtuma Lahdessa. Huoltotapahtuman aikana kilpailtiin leikkimielisessä ryhmä- 26 ... erinomaiselta maistuu. Kouvolan kasarmilla järjestetty sotilassoittokuntien perinteinen jazziltama sai runsaasti kiitosta vierailta. Hämmästyttävän hienoista esityksistä olisi voinut nauttia vaikka useampanakin iltana taitokilpailussa suomalais-sveitsiläisissä ryhmissä. Ohessa saunottiin ja seurusteltiin ennen vierailun päättävää illallista. Huoltotapahtuman illallisen järjestelyistä vastasi kapteeni Timo Mörsky apunaan kapteeni Petri Kuivalainen ja Huoltokoululla opiskelevat kadetit. Huoltoleirin johtolassa järjestetty illallinen oli hyvä henkinen ja mukava tapahtuma, jossa mm eversti Ulrich Meyerille luovutettiin huollon tarkastajan toimesta sotatalouspäällikön myöntämä huollon ansioristi. Vieraat olivat tyytyväisiä järjestelyihin ja toivottivat meidät tervetulleeksi vastavierailulle kolmen vuoden kuluttua Sveitsiin. Lopuksi vierailun järjestelytoimikunta haluaa yhdistyksen puolesta kiittää saamastaan tuesta puolustusvoimia ja kaikkia muita vierailun onnistumiseen vaikuttaneita henkilöitä ja yhteisöjä. Timo Vilkon taituroimien saunavihtojen käyttötarkoitus ei heti selvinnyt Saunavihdatkin saivat asianmukaista kyytiä ja kaikki ovat saunavieraille. Kylmäharjoittelu oli paikallaan ja loppu sujuikin mainiosti. diplominsa ansainneet. Vastaavana saunamestarina Timo Vilkko sai kunnian jakaa huomionosoitukset. Sveitsiläisvieraat osallistuivat myös huoltotapahtumaan Hälvälässä Lahdessa. 27 Huollon evp everstit perehtyivät maavoimien huoltojärjestelmän suunnittelun nykytilaan Harjoitukseen osallistuivat evp everstit Martti Tuomainen, Leo Puustinen, Jari Mäenpää, Kari Suvanto, Ensio Mäkipelto, Pentti Väänänen, Heikki Päivärinta sekä lääkintäeversti Heikki Laapio. Maavoimien Esikunnan Huoltoosasto järjesti evp everstien vapaaehtoisen harjoituksen 11.10. 2010 Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnan Huolto-osaston tiloissa Tampereella. Harjoitukseen oli kutsuttu entiset huollon tarkastajat sekä nykyisen huoltojärjestelmän pääarkkitehdit ja suunnittelijat. Harjoituksen tavoitteena oli perehdyttää osallistujat maavoimien huoltojärjestelmään ja suunnittelun nykytilaan. 28 Harjoituksen johtaja eversti Risto Kosonen esitteli maavoimien toimintaa ja maavoimien huollon kehittämistä. Maavoimien Materiaalilaitoksen esikuntapäällikkö eversti Jari Anttalainen perehdytti kuulijat Maavoimien Materiaalilaitoksen tehtäviin, toimintaan ja kehittämiseen. Erityisesti varastointi, räjähdeala, kumppanuudet ja teollinen yhteistyö sekä yhteistoiminta elinkeinoelämän kanssa ovat kehittämisen kohteena maavoimien huoltojärjestelmässä, jonka huollon järjestelyjen johtamisesta Maavoimien Materiaalilaitos vastaa. Harjoituksen aiheisiin liittyen käytiin vilkasta keskustelua huollon kehittämisen perusteista ja suuntaviivoista. Yhteisenä havaintona todettiin, että maavoimien perustamiseen liittyen huolto on selkeästi saanut sille kuuluvan arvostuksen ja aseman. Maavoimien huoltojärjestelmää on kyetty kehittämään suunnitellusti ja myös jatkokehittäminen näyttää erittäin hyvältä. Osanottajat totesivat tyytyväisenä, että hyvää ja ansiokasta työtä on tehty hyvillä tuloksilla. Maavoimien Materiaalilaitoksen esikuntapäällikkö eversti Jari Anttalainen esittelee Materiaalilaitoksen ajankohtaisia asioita. Pöydän molemmin puolin esitykset herättivät vilkasta keskustelua huollon kehittämisestä. Entisillä huollon kehittäjillä riitti hauskoja muistelmia kerrottavaksi nykyisellekin huollon tarkastajalle. 29 Huoltoupseeriyhdistys ry:n syyskokous Tampereella Huoltoupseeriyhdistyksen syyskokous pidettiin Millog Oy:n tiloissa Tampereella 11.10.2010 klo 17.00 alkaen. Läsnä olivat yhdistyksen kunniajäsenistä toimitusjohtaja Seppo Laalo, kauppaneuvos Arto Arvonen ja toimitusjohtaja Erkki Poranen sekä valtuuskunnan jäseniä kahdeksan henkilöä ja 39 yhdistyksen jäsentä. Huoltoupseeriyhdistys ry:n puheenjohtaja, eversti Risto Kosonen avasi kokouksen toivottamalla kokousedustajat tervetulleiksi. Millog Oy:n isäntä Heikki Härtsiä toivotti osallistujat tervetulleiksi Millog:n tiloihin Tampereelle. Yhdistyksen puheenjohtaja piti lyhyen katsauksen yhdistyksen kuluneen kauden ja tulevaan toimintaan. Keskeisinä asioina Kosonen nosti esille elokuussa 2010 toteutuneen sveitsiläisvierailun sekä yhdistyksen 85-vuotisjuhlan 2011. Samalla hän totesi valtuuskunnan roolin olevan merkittävä yhdistyksen toiminnan tukemisessa; erityisesti huoltovarmuuden näkökulmasta. Yhdistyksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja hallituksen valinta Vuodeksi 2011 Huoltoupseeriyhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin ev Risto Kosonen ja varapuheenjohtajaksi res kapt Caj Lövegren; sekä hallituksen jäseniksi: - maj Mika Sepling - evl evp Matti Paasivaara - ltn resHans Gabrielsson - evl Mauri Etelämäki - evl Timo Saarinen 30 - kapt res Olli Happonen - evl Timo Vilkko - maj Matti Sopanen (sihteeri). Toiminnantarkastajiksi valittiin eversti evp Martti Tuomainen ja eversti evp Leo Puustinen sekä varalle eversti Jari Anttalainen. 2011 jäsenmaksuksi päätettiin 22 euroa. Valtuuskunnan puheenjohtajan ja varapuheen valinta sekä valtuuskunnan jäseneksi kutsuminen Valittiin vuodeksi 2011 valtuuskunnan puheenjohtajaksi toimitusjohtaja ltn res Harri Koponen ja varapuheenjohtajaksi myynti- ja markkinointijohtaja inskapt res Heikki Härtsiä. Valtuuskuntaan valittiin erovuoroisista uudelleen kaudeksi 2011–2015: maj res Harri Hentunen (Lukkorengas Oy) ylil res Pertti Huusko (Insta Group Oy) kapt res Pertti Rusanen (Kesko Oyj). Illan isäntänä toimi Millog Oy:n myynti-ja markkinointijohtaja Heikki Härtsiä Valtuuskuntaan uusiksi jäseniksi 2011– 2015 valittiin: Kari-Pekka Laaksonen (Nokian Renkaat) kapt res Paavo Käsmä (Osuuskauppa Arina) ltn res Martti Leskinen (Kuopion OP) ylil res Pekka Kaivola (Orion Oyj). Yhdistyksen puheenjohtaja eversti Kosonen toi esille, että hallitus on valmistelemassa yhdistyksen sihteerin ja ilmoitushankkijan tehtävien yhdistämistä; tehtävänimike olisi toiminnanjohtaja. Tehtävänkuvaus on laadittu. Kosonen ilmoitti, että huoltotapahtuman 2011 järjestelyitä johtaa Länsi-Suomen Huoltorykmentti. Eversti Raimo Petäsnoro johti vuosikokouksen vankalla kokemuksella. Noin 50 yhdistyksen jäsentä osallistui vuosikokoukseen. Valtuuskunnan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Harri Koponen. Vuoden 2010 kirjoittaja yliluutnantti Tommi Myyryläinen Kunniajäsen Seppo Laalolle ojennettiin hänelle myönnetty huollon ansioristi. Yhdistyksen puheenjohtaja totesi, ettei lue kaikkia ristin myöntämisen perusteita, vaan totesi, että Laalon ollessa kyseessä, kaikille läsnäolijoille perustelut ovat selvät. Laalo kiitti ja totesi, että hieno kunnia vastaanottaa myönnetty huomionosoitus. Samalla hän totesi, että on ollut jo yli 40 vuotta huollon piirissä, ja huomattavaa on jatkuva muutos sekä yhteiskunnassa että puolustusvoimissa. Vuoden 2010 huoltoupseeriksi valittiin ltn res Hans Gabrielsson. Perusteena palkitsemiselle oli mm aktiivisuus yhdistyksen lehden kehittämisessä ja aluetoiminnassa. Yliluutnantti Tommi Myyryläinen on syntynyt 17.1.1984 Mäntyharjulla. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Mikkelin Lyseon lukiosta. Varusmiespalveluksen Tommi Myyryläinen suoritti Savon Prikaatissa Tiedustelukomppaniassa. Nykyiseen ammattiinsa hän valmistui 91. Kadettikurssin huoltolinjalta keväällä 2008 palveluspaikkana Tykistöprikaati. Tommi Myyryläinen palveli aluksi kouluttajana 3. Patterissa ja syksystä 2008 alkaen Kuljetuspatterissa varapäällikkönä. Hän aloitti Kuljetuspatterin päällikkönä elokuussa 2010. Töiden ohessa Tommi Myyryläinen suorittaa opintoja sotatieteiden tohtorikoulutuksessa Maanpuolustuskorkeakoulussa johtamisen oppiaineessa. Tutkimusaiheena on asevoimien ja avustusjärjestöjen yhteistoiminta humanitaarisessa logistiikassa. Opiskelu on alkuvaiheessa ja muutamia kansainvälisiä kursseja on tullut suoritettua. Kursseille osallistumisen on tehnyt mahdolliseksi Wilho Väiniön huoltoupseerisäätiöltä saadut apurahat. Tavoitteena on päästä tulevaisuudessa kansainvälisiin tehtäviin ja samalla kerätä tapaustutkimusaineistoa väitöskirjaan liittyen. Vapaaaikana tapahtuva opiskelu on hidasta ja arvio valmistumiselle on vuonna 2016. Huoltoupseerilehdessä julkaistut artikkelit liittyvät pääsääntöises- Huoltoupseeri -lehden vuoden 2010 kirjoittajaksi valittiin yliluutnantti Tommi Myyryläinen. ti Myyryläisen tutkimusaiheeseen tai muuten ajankohtaiseen tapahtumaan. Väitöskirjan ohella harrastuksina ovat jääkiekko ja kaukalopallo. Perheeseen kuuluu avovaimo ja kolme tyttöä. 31 Vuoden Huoltoupseeri 2010 Haastattelu ja kuva: Raimo Raivio Huoltoupseeriyhdistys ry valitsi syyskokouksessaan 11.10.2010 Vuoden Huoltoupseeriksi luutnantti, res. Hans Gabrielssonin Tuusulasta. Kuinka koet valintasi Vuoden Huoltoupseeriksi? Yllätyshän oli lievästi sanoen täydellinen. Nähdäkseni huomionosoituksen oikea kohde on Huoltoupseerilehti ja sen toimituskunta. Reserviläisenä valinta henkilöityi minuun ja toki tämä kannustaa edelleen omalta pieneltä osaltani tuomaan korteni kekoon yhdistyksen toiminnan tukemisessa. Miten olet kokenut HUY:n kehittymisen jäsenaikanasi? Minut hyväksyttiin Huoltoupseeriyhdistyksen jäseneksi muistaakseni vuonna 1992. Yhdistys on tehnyt minuun hyvin positiivisen vaikutuksen heti alusta lähtien. Konsepti, jossa aktiiviupseerit, reserviläiset ja elinkeinoelämän vaikuttajat toimivat yhdessä huollon sekä huoltovarmuuden kehittämiseksi, on nähdäkseni ainoa laatuaan. Kehitys on kulkenut todella eteenpäin ja yhdistyksellä on jäsenistössään uskomattoman pätevä voimavara pitämään kurssi edelleen oikeassa suunnassa. Olen havainnut myös huollon arvostuksen nousun muun maanpuolustusväen keskuudessa ja uskon Huoltoupseeriyhdistyksen olevan keskeinen vaikuttaja tässäkin asiassa. Hans Gabrielsson Varusmiespalvelus: LapJP RUK kurssi 152 Huoltoupsk. 1976–77 1976 Sotilasarvo: luutnantti res. 2002 Koulutus: Poliisin virkatutkinto 1980 Onko matkan varrelta jäänyt mieleenpainuvia kokemuksia? Palvelus: Helsingin pol.laitos 1979–96 Yhteiset matkat ja tutustumiskäynnit tulevat päällimmäisenä mieleen. Huoltoupseerilehden toimittajana minulle on suotu mahdollisuus haastatella ja tavata huollon vaikuttajia sekä huollon vaikeudet sotien aikana kokeneita veteraaneja. Eri tehtävät Mm. Essec Security ltd Etsivät Oy Merenkulkulaitos Casa Real Oy Ne ovat arvokkaita tapaamisia, joista toivon itsekin oppineeni jotakin. Kuinka HUY:n toimintaa tulisi kehittää? Tähän minä olen aivan väärä mies vastaamaan. Huoltoupseerilehden kannalta olisi tietysti toivottavaa, että jäsenkunta ottaisi vielä aktiivisemmin osaa juttujen julkaisuun. Katse kääntyy samalla Meri- ja Ilmavoimien suuntaan, sieltä riittäisi varmasti lukijakuntaa kiinnostavaa materiaalia. Itse olen pyrkinyt olemaan aktiivinen vapaaehtoisen maanpuolustustyön ja reserviläistoiminnan saralla. Siellä olisi tarvetta huollon ammattilaisille mm. kouluttajina ja luennoitsijoina. Kenties Huoltoupseeriyhdistys voisi jollakin osa-alueella lähestyä muita maanpuolustusyhdistyksiä? Puolustusvoimien aktiivipalveluksessa olevien ajankäyttö on varmasti jo ”kortilla”, mutta meillä on edustava joukko evp. upseereita ja elinkeinoelämän edustajia, joiden tiedot ja kokemukset olisivat tervetullutta antia kokonaismaanpuolustuksesta kiinnostuneille. 1996– Luottamustehtävät ja jäsenyydet maanpuolustusjärjestöissä: Töölön Reserviupseerit ry Hallituksen jäsen 1996– puheenjohtaja 1999–2003, 2006 Turvakurssin Kilta ry Hallituksen jäsen 2006–09 Suomen-poikien Perinneyhdistys ry Hallituksen jäsen 2006–08 Inkeriläiset ja Karjalaiset Heimoveteraanit ry Puheenjohtaja 2006– Helsingin Seudun Sotaveteraanipiiri ry Piirihallituksen jäsen 2006– Huoltoupseeriyhdistys ry Hallituksen jäsen 2010– Tärkeimmät huomionosoitukset: Poliisin ansioristi Suomen Sotaveteraaniliiton ansiomitali Suomen Reserviupseeriliiton kultainen ansiomitali Huollon ansioristi Vuoden Huoltoupseeri Suomen Sotaveteraanien Viron yhdistys kunniajäsen 1993 2007 2008 2008 2010 2006 Harrastukset: Reserviläistoiminta, työ veteraaniemme hyväksi 32 Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta! Lahjoitamme joulutervehdyksiin tarkoitetut varat lasten ja nuorten sekä kehitysvammaisten toiminnan tukemiseen. 33 Huoltokoulun syksyn vierailusatoa Itävallan asevoimien huoltokoulun johtaja, prikaatikenraali Dieter Jocham (kuvassa oikealla) seurueineen vieraili Huoltokoululla 12.-15.9.2010. Vierailijoille esiteltiin puolustusvoimien logistiikkajärjestelmää ja Huoltokoulun toimintaa. Erityisen mielenkiinnon kohteena oli toteutettu maavoimien materiaalin kunnossapidon tason 2 strateginen kumppanuus seurannaisvaikutuksineen. Myös huollon kenttähuoltoharjoitus ja kenttähuollon materiaali innostivat vilkkaaseen näkemysten vaihtoon. Itävallan asevoimien toiminnassa ja huollossa todettiin siinä määrin yhtäläisyyksiä, että vastavierailulle on selkeä tiedonhankinnallinenkin tarve. Professori Kongkiti Phusavat Thaimaasta vieraili Huoltokoululla 2.11.2010 osana logistiikan tutkimuksen kansainvälistä tiedonvaihtoa. Phusavat on perehtynyt erityisesti järjestelmien elinkaaren hallintaan ja on tehnyt alaan liittyvää tutkimusta USA:n asevoimien kanssa.Varsinaisena kutsujana Suomeen toimi Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, professori Josu Takala Vaasan yliopistosta. Professori Takala on tehnyt selvitystöitä muun muassa MILLOG:lle. Keskusteluissa syvennettiin sitä, miksi erillinen sotilaslogistiikan tutkimus on maailmalla tarpeen jatkossakin. Vierailun päätteeksi Phusavatille esiteltiin Lääkintäkoulun ensihoitosimulaatiota. Kuvassa vasemmalta DI Marjo Kauhaniemi, tohtori Mika Helsingius, ensihoidon ylilääkäri Pekka Mononen (SOTLK), everstiluutnantti Mauri Etelämäki, professori Kongkiti Phusavat ja professori Josu Takala. 34 Tiesitkö, että kaikilla Pirkkatuotteilla on tyytyväisyystakuu, jos et ole tyytyväinen, saat rahasi takaisin. KAIKISTA SUOMEN YLI TUHANNESTA KRUOKAKAUPASTA Huoltoupseeri PL 5 15701 Lahti Muistatko viime talven? Nokian Hakkapeliitoilla talvesta voi myös nauttia. Pohjoisen talvessa pärjää vain tänne suunnitelluilla renkailla. Siksi Nokian Hakkapeliitta on testattu ja tehty kovimman kautta, antamaan varmuutta pohjoisen talven vaativiin olosuhteisiin. Ja juuri siksi se on kerännyt enemmän testivoittoja* kuin mikään muu talvirengasmerkki. Hanki aidot Nokian Hakkapeliitat - nastoilla tai ilman - ja nauti talvesta! *Johtavien moottorilehtien talvirengastestit Pohjoismaissa v. 2007-2010 Nokian Hakkapeliitta 7:n monisärmäinen ja jämäkkä ankkurinasta tehostaa pitkittäispitoa kiihdytettäessä ja jarrutettaessa. Nokian Hakkapeliitta R:n patentoidut pumppulamellit parantavat renkaan pitoa märällä jäällä. 17/2010 13/2010 Trust the Natives. www.nokiantyres.com
© Copyright 2024