HUOLTOUPSEERI

HUOLTOUPSEERI
Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti
4
2010
★ Riittävätkö luonnonvarat?
★ Huoltoupseeriyhdistyksen vilkas syksy
BREAK
THE HABIT
batterydrink.com
2
Onko puolustusvoimien omaa
huoltovarmuutta olemassa?
Sotilashallinnollisen
aikakauslehden
perinteiden jatkaja
Huoltoupseeriyhdistys r.y:n
JÄSENLEHTI
4/2010
Päätoimittaja
Ev evp Risto Gabrielsson
Kalevi 109 B – 3
50104 Tartto, Viro
[email protected]
Toimittajat
Everstiluutnantti Raimo Raivio
PL 5, 15701 Lahti
0299 460 423
Hans Gabrielsson
Lehmihaant. 7 A 2, 04300 Tuusula
(09) 275 9369
[email protected]
Ilmoitusmarkkinointi
Juha Halminen
Kielotie 47, 01350 VANTAA
(09) 873 6944
[email protected]
Huoltoupseeriyhdistys r.y.
Valtuuskunta
Pj Olli Happonen
Vpj Harri Juhani Koponen
Hallitus
Pj ev Risto Kosonen
Vpj kapt Caj Lövegren
Evl res Matti Paasivaara
Ltn res Hans Gabrielsson
Maj Jari Virolainen
Evl Timo Saarinen
Evl Mauri Etelämäki
Evl Mika Multanen
Evl Timo Vilkko
Maj Matti Sopanen
Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsen-rekisteriä
koskevat tiedustelut ja
laskutusasiat pyydetään
lähettämään KIRJALLISESTI
osoitteella
Huoltoupseeriyhdistys r.y.
/co Tarja Takala
Sepäntie 15 A
04300 TUUSULA
tai sähköpostilla
[email protected]
Kokousasiat, jäsenhakemukset
ja aluetoimintaa koskevat
tukipyynnöt
Sihteeri
Maj Matti Sopanen
PE/LOGOS
PL 919, 00131 HELSINKI
[email protected]
Huoltovarmuus on monen tekijän
summa. Sen voidaan karkeasti
katsoa muodostuvan materiaalista, palveluista ja henkilöstöstä.
Materiaaliin ja sen varastointiin
sitoutuu rahaa. Kaikkea materiaalia ei ole järkevä hankkia varastoon sodan ajan tarpeita varten.
Osan lasketaan kriisin tullen saatavan yhteiskunnasta, osa hankitaan muualta. Tosin täysin sellaiseen ”Just-on-time”-konseptiin
ei kuitenkaan voida mennä, jollaiseen liikemaailma on itsensä
trimmannut. Valmius edellyttää
omavaraisuutta tärkeimmän ja
hankalimmin hankittavan materiaalin osalta.
Palveluita olemme kumppanoineet muun yhteiskunnan kanssa.
Lääkintähuolto on yksi tällaisen
strategisen kumppanuuden onnistunut malliesimerkki. Teollinen
korjaus on hiljan aloittanut oman
kumppanuutensa Millog-yhtymän
kanssa. Ruokahuoltoa kehitetään
edelleen. Näilläkään esimerkkialoilla ei ole varaa rakentaa rinnakkaisia järjestelmiä muun yhteiskunnan kanssa. Integroitu
huoltovarmuus on rakennettava
yhdessä yhteisiä tarpeita varten.
Meillä on puolustusvoimien
huollossa perusvalmiudessa hyvin koulutettu ja ammattitaitoinen
henkilöstö. Kriisiaikaa varten sen
määrää ja tieto-taito-osaamista
on kuitenkin tuntuvasti lisättävä.
Reservistä me saamme tuon tarvittavan lisän. Määrän lisäksi on
muistettava hyödyntää myös sieltä löytyvää laajaa ammattitaitoa
huoltovarmuuttamme rakennettaessa ja ylläpidettäessä.
Puolustusvoimien suorituskykyä kriisissä ei lopultakaan ratkaise tykinputkien määrä, vaan
maan taloudellinen elinvoimaisuus, reservin kyvykkyys ja niiden varaan rakennettu huoltovarmuus.
Huoltoupseeri
toivottaa jäsenilleen
ja kaikille tukijoilleen
Rauhallista Joulua ja
Menestyksellistä
Uutta Vuotta 2011!
Tässä numerossa:
Pääkirjoitus...............................................................................
3
Joulun tärkein..........................................................................
4
Puheenjohtaja..........................................................................
5
Haasteena öljy ja muut luonnonvarat – ylittääkö kulutus
tuotannon................................................................................. 6–12
Uuteen rakenteeseen – koko yhteiskunnan voimin.................
13
Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmä muutoksessa
– katsaus tuleviin uusiin ja muuttuviin logistiikan palveluihin... 14–16
Divisioonan huollon johtaminen............................................... 18–20
Antoisa syysretki itäiseen Viroon............................................. 22–23
Sveitsiläisten huoltoupseerien vierailu..................................... 24–27
Kansikuva: Kaksi veteraania. JR 200 riveissä taistellut Suomen-poika Elret Epner
ja T-34 Törsin sotamuseon pihamaalla.
Huollon evp everstit perehtyivät maavoimien
huoltojärjestelmän suunnittelun nykytilaan.............................. 28–29
ISSN 0355-2586
AO-PAINO 2009
Teollisuuskatu 9, 50130 Mikkeli,
puhelin (015) 151 111
Huoltoupseeriyhdistys ry:n syyskokous Tampereella............... 30–31
Vuoden Huoltoupseeri 2010.....................................................
32
Sattumia...................................................................................
34
3
Joulun tärkein
Olin äskettäin mukana lentokoneen
hätälaskussa. Kone lähestyi jo kiitorataa, kun se yllättäen otti uudelleen korkeutta. Kapteeni ilmoitti,
että laskutelineessä oli vikaa. Aloitettiin pakkolaskuvalmistelut. Ensin
kulutettiin tunnin ajan polttoainetta.
Sen kuluessa hätäuloskäynnit kerrattiin, päällysvaatteet puettiin päälle,
silmälasit sijoitettiin tuolin taskuun.
Samanaikaisesti kiitorata vaahdotettiin. Palokunta ja joukko ambulansseja ajettiin valmiuteen. Ilta-Sanomien etusivu kertoi myöhemmin: ”Hätätilanne Helsinki-Vantaalla. Paniikki
koneessa. Elämä vilisi silmissä”.
Tilanne tuntui hyvin epämukavalta.
Pohdin, pääsenkö enää lainkaan kotiin. Näenkö enää minulle tärkeitä
ihmisiä? Kenties kohta en enää ole
hengissä.
Tuossa tilanteessa rukous tuli tärkeäksi. Pyysin, että Jumala varjelisi
meitä koneessa olevia. Pyysin, että
jos matka kuitenkin nyt päättyisi,
hän antaisi rikkomuksemme anteeksi ja pelastaisi meidät armossaan
iankaikkiseen elämään. Rukoilin läheisteni puolesta, että Jumala pitäisi heistä huolen ja että kerran saisimme kaikki kohdata taivaassa.
Lopulta kaikki meni hyvin. Jouduin
kuitenkin kohtaamaan sen tosiasian, jonka me ihmiset mieluusti
työnnämme taka-alalle. Tämä elämä
4
jat tai tunnelma. Vaikka nämä kaikki
ovat hyviä asioita, tärkeintä on se,
että ihmisen pimeyteen syttyy valo.
On olemassa toinen todellisuus,
ikuisuus. On olemassa tarkoitus ja
toivo. On olemassa anteeksianto ja
rakkaus.
Jumala lupaa sanassaan: ”Huuda
minua avuksi hädän päivänä! Minä
pelastan sinut”. Mutta usko ei ole
tarkoitettu pelkästään ”hukkuvan oljenkorreksi”. Se mielekkyyden jokaiseen päivään, syventää ilomme ja
onnen hetkemme.
Toivotan siunattua joulua
Huoltoupseeri-lehden lukijoille
Hannu Niskanen
katoaa. Olemme joka hetki matkalla
kohti lopullista ”pakkolaskua”.
Joulun sanoma kertoo Jumalan rakkaudesta ihmistä kohtaan. Se rakkaus on vahvempi kuin kuolema, eikä
siitä Raamatun mukaan mikään voi
meitä erottaa. Pojassaan Jumala lähestyy meitä ja me saamme turvata häneen.
Joulussa ei siis keskeistä ole hieno
perinne, lepohetki kiireisen elämän
keskellä, perheen yhdessäolo, lah-
Joulua odotellessa
Huoltoupseeriyhdistyksen toiminta saavutti tänä vuonna jo kunnioitettavat 84
vuotta! Jäseniä on noin 1250, mikä kertoo, että yhdistyksellä on tärkeä paikka tässä yhdistysten luvatussa maassa.
Vuoden vaihteessa on tapahtumassa
pientä verenvaihtoa muun muassa valtuuskunnassa. Uutena valtuuskunnan
puheenjohtajana aloittaa toimitusjohtaja
Harri Koponen. Valtuuskunnan rooli onkin aivan keskeinen niin henkisenä että
taloudellisena tukijana koko yhdistykselle. Erityisesti haluan korostaa myös valtuuskunnan osuutta elinkeinoelämän ja
teollisuuden logistiikan tiedonvälittäjänä
koko jäsenkunnalle. Samalla välitän parhaimmat kiitokset valtuuskunnan monivuotiselle puheenjohtajalle Olli Happoselle sekä koko valtuuskunnalle yhdistyksen toiminnalle osoitetusta tuesta!
Vuoden ehdoton kohokohta oli sveitsiläisvierailu. Tapahtuma huipentui Lahden
huoltoupseereiden järjestämään lämminhenkiseen huoltotapahtumaan. Vierailta saadun palautteen mukaan koko
vierailuviikko oli erittäin onnistunut. Kiitoskirjeessään SOLOG:n puheenjohtajat
eversti Thomas Christen ja everstiluutnantti Rolf Häfeli pyysivät välittämään
lämpimät kiitokset vieraanvaraisuudesta
ja ystävällisyydestä kaikille tapahtumaan
osallistuneille! Suomalaisia odotetaan
Sveitsiin taas 2013. Yhdistyksen puolesta suurimman vastuun kantoivat huoltoveljet Jari Virolainen ja Juha Lemminki,
mistä heille lämpimät kiitokset samoin
kun kaikille tukijoillekin!
Vuoden aikana kohokohtana on ollut
myös laadukkaan Huoltoupseeri-lehden
putkahtaminen postilaatikkoon. Toimitus on uurastanut pitkin vuotta meidän
kaikkien hyväksi! Työ ei ole aivan help-
po. Jotta lehden anti jatkossakin olisi
yhtä korkeatasoinen ja mielenkiintoinen,
toivoisin jokaisen jäsenen vuorollaan
tarttuvan kynään. Varmasti jokaisella on
ajatuksia, jotka haluaisi saattaa myös
muiden huoltoveljien tietoon tai pohdittavaksi. Lehti on aivan erinomainen foorumi mielipiteiden vaihtoon tai vaikkapa
yritysten logististen ratkaisujen esittelyyn.
Lähivuosina puolustusvoimien logistiikkajärjestelmää kehitetään entistä kokonaisvaltaisemmin. Parin seuraavan vuoden aikana päivitetään huollon toimialojen toiminta niin, että uusitut menettelyt
ovat käytössä jo parin vuoden päästä.
Kehittämisen pohjana on meneillään
oleva tutkimus- ja hanketyö. Osana kehitystyötä poikkeusolojen huoltopataljoonien ja -komppanioiden kokoonpanot
ja kalusto uudistetaan vastaamaan 2020
-luvun vaatimuksia. Painopiste kehittämisessä on logistiikan tilanteen mukaisessa johtamisessa ja materiaalin koneellisessa käsittelyssä sekä täydentämisessä tukialueelta etulinjaan mahdol-
lisimman suoraviivaisesti. Käytännössä
koko logistiikkajärjestelmä kehittyy kohti
huomisen haasteita ja vaatimuksia.
Muutosprosessi edellyttää laajaa osaamisen kehittämistä kaikki henkilöstöryhmät huomioiden. Merkittävimmät
osaamismuutokset tapahtuvat opistoupseereiden jäädessä reserviin ja uusien
aliupseereiden tullessa riviin. Myös siviilihenkilöstöllä on yhä tärkeämpi rooli
logistiikan kokonaisuuden hallinnassa.
Huollon koulutus ja joukkotuotanto on
yhä keskeisemmässä asemassa osaamisen kehittämistä. Logistiikan johtamisessa kumppanuuksien hallinnointi ja
elinkeinoelämän parempi tuntemus on
yhä merkittävämpi osaamisalue. Logistiikan ja huollon kehittäminen tuleekin
olemaan varsin näkyvä teema myös
Huoltoupseeriyhdistyksen toiminnassa ja lehden sivuilla. Näitä asioita pyrin
valottamaan myös huollon tarkastajan
näkökulmasta laajemmin ensi vuoden
aikana, kun valmistelut etenevät siihen
vaiheeseen.
Nyt elämme jo joulun aikaa. Joulun valmistelut ovat todellinen haaste monelle
logistiikan ammattilaiselle. Uskon, että
juuri huoltoupseerit ja kaikki logistiikan
parissa työtään tekevät, odottavat ehkäpä muitakin enemmän kiireetöntä joulun aikaa.
Hyvät huoltoupseerit, Toivotan teille
ja läheisillenne oikein Hyvää ja Rauhallista Joulua sekä menestystä vuodelle 2011! Mitä olisi joulukaan ilman
toimivaa huoltoa?
5
Haasteena öljy ja muut
luonnonvarat – Ylittääkö
kulutus tuotannon?
Monet Pohjois-Nepalin kaupungit ovat täysin ilmakuljetusten varassa.
Kuvat Mika Helsingius
Tkt Mika Helsingius
Tutkimusjohtaja
Huoltokoulun tutkimus- ja kehittämisosasto
Hämeen Rykmentti
Maailman öljyvarat
Öljyvarojen rajallisuus uusiutumattomana luonnonvarana on aina tiedostettu,
ennen pitkää öljy tulee väistämättä loppumaan. Se ei tule olemaan mikään nopea ja äkkinäinen ilmiö, pikku hiljaa tuotanto alkaa vain hiipua kun uusia öljykenttiä ei enää löydy tai niitä ei pystytä
ottamaan käyttöön entiseen tahtiin geologisten ja fysikaalisten syiden vuoksi.
Englanninkielinen termi ”Peak Oil” eli
”öljyhuippu” kuvaa hetkeä, jolloin maa-
6
ilman öljyntuotanto saavuttaa maksiminsa, sen jälkeen se lähtee vääjäämättä
laskemaan. Shellillä työskennellyt geofyysikko Marion King Hubbert kehitti jo
vuonna 1956 mallin (Hubbertin teoria),
jonka avulla öljyntuotannon kehittymistä
voidaan ennustaa tuotannon huippuhetken paikallistamisen jälkeen. Huippua
ei havaita ennen sen ohittamista, mutta
joitain vuosia jälkikäteen sen ajankohta voidaan määrittää aika tarkasti. Malli perustuu yksinkertaiseen gaussista
normaalijakautumaa muistuttavaan kellokäyrään, kuten moni muukin luonnollinen ilmiö. [18]
Hubbertin käyrä vaikuttaa toimivan
kohtuullisesti arvioitaessa yksittäisen
esiintymän tai maantieteellisen alueen
öljyntuotantoa, öljyteollisuus on käyttänyt sitä hyväkseen vuosikausia. Hubbertin käyrä on pystytty sovittamaan mm.
Yhdysvaltojen ja Norjan öljyntuotantoon,
siellä paikalliset huiput saavutettiin vuosina 1979 ja 2000. Voidaan olettaa sen
pitävän kohtuullisesti paikkansa myös
maailman kokonaisöljyvarojen suhteen,
tosin meidän tulee aina muistaa että tämänkaltaiset yleistykset sisältävät aina
paljon virhelähteitä. [8]
Tähän saakka yleisenä käsityksenä
on ollut, että vielä löytämättömien tai
hyödyntämättömien kenttien avulla öljyn riittävyys on taattu useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin ja tänä aikana
voidaan kehittää korvaavia energianlähteitä. Öljyä on vaikeampi löytää ja sen
nostaminen maanpinnalle on teknisesti vaativampaa ja kalliimpaa, mutta on
luotettu etsintä- ja porausmenetelmien jatkuvaan kehittymiseen. Tämäkään
ei ole suoraan ristiriidassa Hubbertin
teorian kanssa, huippukohta saattaa
parhaassa tapauksessa siirtyä hieman
eteenpäin. On selvää, ettei tuotannossa tapahdu äkkinäistä notkahdusta.
Vaikka uusia suuriakin kenttiä satuttaisiin löytämään, voi niiden hyödyntäminen olla sen verran haastavaa, ettei
vuosituotantoa pystytä ylläpitämään
samassa tahdissa kuin vanhemmat helpommin hyödynnettävät kentät alkavat
tyrehtymään. Edes vanhojen kenttien
tuotantotason saavuttaminen ei riitä,
koska kysyntä kehittyvissä talouksissa
kasvaa nousevan elintason, teollistumisen ja autoistumisen myötä.
Varoitukset lisääntyvät
Vuoden 2010 aikana varoitukset uudesta energia- tai öljykriisistä ovat lisääntyneet. Tällä kertaa niiden takana eivät
ole olleet yksittäiset ympäristöaktivistit
tai tiedepiirit, varoituksia ovat esittäneet
mm. Yhdysvaltojen ja Saksan puolustusviranomaiset sekä suuret Brittiyritykset.
Yhteisenä tekijänä useissa viesteissä on
ollut epäilys siitä, että monet poliittiset
päättäjät, elinkeinoelämä ja yksittäiset
kansalaiset pyrkivät usein pyyhkimään
Elinolosuhteiden heikkeneminen voi lisätä poliittista liikehdintää eri puolilla maailmaa.
ikävät mahdollisuudet mielestään. Vallalla on uskomus siitä, että keskimäärin
kaikki on kunnossa ja aikanaan joku jossain hoitaa asiat kuntoon. Siirtymisen
fossiilisista polttoaineista eteenpäin on
ajateltu tapahtuvan kaukaisessa tulevaisuudessa (seuraavien sukupolvien aikana) ja arjen kannalta mahdollisimman
huomaamattomasti. Nyt on kuitenkin
herännyt epäilyksiä siitä, että tapahtumien kulku saattaa päästä yllättämään
ihmiskunnan.
Joidenkin arvioiden mukaan öljyntuotannon ylijäämäkapasiteetti saattaa
kääntyä vajaukseksi jo vuonna 2012, vajauksen noustessa 10 miljoonaan barreliin päivässä vuoteen 2015 mennessä
[7]. Öljytuotteiden kysyntä kehittyvissä
talouksissa on ollut viime vuosina nopeaa, toisaalta monet öljy-yhtiöt ja öljyntuottajamaat ovat saattaneet liioitella
uusien potentiaalisten öljykenttien määriä. Tälle on liiketaloudellisia perusteita;
pörssikursseja ei haluta häiritä ja samalla monilla on ollut luja itseluottamus siihen että uudet etsintämenetelmät paljastavat pian uusia potentiaalisia kenttiä.
On haluttu välttää turhaa paniikin lietsomista epävarmassa tilanteessa, se
heijastuisi negatiivisesti talouteen, joka
perustuu faktojen lisäksi mielialoihin.
Nyt kriittiset äänenpanot ovat kuitenkin
alkaneet lisääntyä.
Yhdysvalloissa maavoimat on ollut
aktiivinen keskustelija. US ARMY on
joidenkin arvioiden mukaan maailman
suurin yksittäinen öljytuotteiden käyttäjä, joten luonnollisesti asia kiinnostaa
heitä. Myös US Department of Energy
on alkanut muuttamaan arviotaan aiempaa pessimistisempään suuntaan. Virallisesti kansainvälinen International Energy Agency pitää uhkakuvia vielä jossain
määrin liioiteltuina ainakin aikataulun
suhteen, mutta sekä koti- että ulkomaisten lehtitietojen perusteella sen sisällä on hyvin voimakkaita erimielisyyksiä
asiasta.[7], [17]
Britanniassa osa teollisuudesta kuten Virgin, Arup, Stagecoach ja Scottish and Southern Energy ilmaisivat
huolensa kehityksestä kevättalvella
2010, sen jälkeen asiasta on ollut keskusteluita viranomaisten kuten Britannian energiaministerin Lordi Huntin
kanssa. Brittilehdistössä asiasta on ollut paljon lehtikirjoittelua, suomalaisissakin uutisvälineissä on asiasta ollut
lyhyitä mainintoja. On kysytty, onko
hallitus tunnistanut muutoksen, ja miten se on aikonut varautua asiaan, vai
onko se tehnyt yhtään mitään. Teollisuus pelkää, että äkkinäiset ja suunnittelemattomat muutokset voivat aiheuttaa talouselämälle vahinkoa monin eri
tavoin ja riskien minimoimiseksi sopeutumissuunnitelmat tulisi käynnistää
nopeasti.[4], [6], [15].
Saksan puolustusvoimien tulevaisuuden analysointikeskus on tutkinut
luonnonvarojen, kuten öljyn ja eri mineraalien riittävyyttä perusteellisesti,
mutta monia selvitysten tuloksia ei
ole julkaistu. Syyskuun alussa 2010
joku sai haltuunsa luonnoksen kyseisen analysointikeskuksen öljyhuippua
koskevasta raportista ja levitti sen
internettiin [10], [12]. Bundeswehr
vahvisti raportin aidoksi, mutta se ei
kuitenkaan ole halunnut osallistua keskusteluun vielä sen enempää. Se raportista tiedetään, ettei sitä oltu vielä
viimeistelty ja esitelty päättäjille kuten
puolustusministeriölle ”siistitymmässä” muodossa. Tiedotusvälineet kuten
Der Spiegel uskovatkin, että raportti
antaa sensuroimattoman kuvan tilanteesta asiantuntijoiden näkökulmasta
[13]. Haluttomuus kommentointiin on
myös ymmärrettävää, kun muistetaan,
että toukokuussa 2010 liittopresidentti
Köhler päätyi eroamaan mediakohun
saattelemana. Hän oli todennut ääneen viennistä ja maailmankaupasta
riippuvaisen maan kuten Saksan tarvitsevan sotilaallista voimaa pystyäkseen
turvaamaan omia etujaan kuten kauppareittejä ja muita kauppaan ja työllisyyteen vaikuttavia seikkoja [1]. Kyseinen luonnonvararaportin luonnos sisältää paljon pragmaattisia näkökulmia
ulko- ja puolustuspolitiikkaan, joten ei
ole yllättävä, ettei julkista keskustelua
aiheesta haluta käydä ainakaan tässä
vaiheessa.
Öljyntuotannon laskun
mahdollisia seurauksia
Viime aikoina monet tahot ovat alkaneet esittämään arvioitaan öljyhuipun
mahdollisista vaikutuksista. Pääosiltaan
näkemykset ovat aika samansuuntaisia,
kooste keskeisestä sanomasta esitellään seuraavaksi. Saksalainen raportin
käyttö perustuu siitä kirjoitettuihin artikkeleihin ja englanninkielisen lyhennelmään [11], kielitaitoisemmat voivat
tutustua myös alkuperäistekstiin joka
löytyy ainakin tällä hetkellä mm. täältä [10]. Öljyvarojen riittävyyden arvioinnista ja tilastojen luotettavuudesta
kerrotaan yksityiskohtaisesti aiemmin
mainitussa Brittiläisessä raportissa [15].
Tuore suomalainen opinnäyte käsittelee
aihetta yhteiskunnan sopeutumisen ja
lainsäädännöllisen ohjauksen näkökulmasta [8].
Öljyhuipun saavuttaminen ei välttämättä näy arjessa välittömästi, kulutuksen ja tuotannon välinen epäsuhta
lähtee kasvamaan pikku hiljaa ja suuremmat vaikutukset realisoituvat ehkä
15–30 vuoden viiveellä. Alkuvaiheessa
vaikutusta voidaan kompensoida parantamalla energiatehokkuutta ja tehostamalla erilaisia toimintoja, mutta ennen
pitää seuraukset alkavat näkyä jokapäiväisessä elämässä. Toisaalta, myös
toisenlaisia kehityskulkuja pidetään
mahdollisina. Mikäli kaikki osapuolet
eivät sopeudu muutoksiin kylmän rauhallisesti, vaikutukset voivat tulla esiin
nopeammin. Sen jälkeen kun tuotantohuippu on ohitettu ja tunnustettu
tapahtuneeksi tosiasiaksi, tilanne voi
lähteä kuumentumaan. Jotkut raportit
varoittavat kansainvälisen kriisin mahdollisuudesta 15 vuoden sisällä, näkemykselle on yksinkertaisia ja järkeviä
perusteluja.
7
Arvioiden mukaan 95% kaikista maail- neista ja maailmanmarkkinoista. Halvalla siirtyvän tuotannon ansiosta.
man teollisuustuotteista on jollain tavoin työvoimalla ei ole enää entistä merki- Saksalaisessa mediassa on esitetty
riippuvaisia öljystä, sitä käytetään joko tystä kuljetuskustannusten kasvaessa. arvioita, joiden mukaan tulevaisuudespolttoaineena tai polymeerien raaka- Nykyisin tuotteen elinkaaren eri vaiheet sa heidän pitää harjoittaa pragmaattiaineena. Nykyinen teollistunut yhteis- sijoittuvat usein eri puolille maailmaa, oli sempaa ulkopolitiikkaa. Suhteet Venäkuntamme on äärimmäisen riippuvainen kyse sitten materiaalien jalostamisesta jään tulee säilyttää hyvänä, koska se on
kuljetuksista, globaalin talouden keski- tai puolivalmisteista. Suuruuden ekono- heille tärkeä energiantoimittaja. Suhteinäisriippuvuus on kasvanut ja suuri osa mian vuoksi on edullisempaa keskittää ta lähi-idän öljyntuottajamaihin kuten
työvaiheet muutamaan suuryksikköön Saudi-Arabiaan ja Iraniin pitää parantaa,
kuljetuksista perustuu juuri öljyyn.
Siinä vaiheessa kun tieto öljyntuotan- ja kuljettaa välituotteita ympäri maail- jotta energiatoimitukset saataisiin taatnon hiipumisesta muuttuu riskistä tosi- maa. Teollisuuden sijoittuminen perus- tua myös tulevaisuudessa. On epäilty
asiaksi, heijastuu se välittömästi maail- tuu päämarkkinoiden, raaka-aineiden ja tämän aiheuttavan kitkaa mm. Puolan
mantalouteen. Hinnat nousevat, koska energialähteiden välisten etäisyyksien ja ja Israelin kanssa, mutta toisaalta enertiedetään, ettei syntyvä öljykriisi tule kustannusten optimointiin. Tapahtuuko giapolitiikka nähdään elintärkeäksi. On
menemään pikaisesti ohi ja korvaavat jatkossa voimakkaampaa maantieteellis- todettu, että jatkossa joudutaan tekeenergianlähteet ovat vielä kaukana tule- tä keskittymistä?, tätä on vielä vaikea mään paljon kompromisseja ja painotvaisuudessa. Hinnannousu voi käynnis- arvioida. Tuotannossa eri osavaiheiden tamaan poliittisten tavoitteita uudella
tää lumipalloefektin, jolla on laajoja vai- välisten kuljetusetäisyyksien minimoin- tavalla. [13]
kutuksia. Kyse ei ole maailmanlopusta, nilla on tulevaisuudessa entistä suurem- Tulevaisuudessa suuret maat eivät
välttämättä halua sekaantua muiden
mutta häiriötila voi kestää vuosikymme- pi painoarvo.
niä. Koko moderni teollisuusyhteiskunta On esitetty arvioita valtiollisen sään- maiden tapahtumiin poliittisesti tai
sotilaallisesti niin
ja korkea elintaso
helposti kuin aiempohjautuu pääasiasmin, niillä ei ole
sa öljyyn, nyt tämä
siihen enää todelperusta alkaa mulista kykyä. Suuret
rentua.
maaoperaatiot tai
Hintashokit ovat
maihinnousut muutvarmasti ensimmäituvat entistä kalliimsiä esimerkkejä siitä
miksi, varakkaidenmitä voi olla tulossa.
kin kansantalouksiAlkuvaiheessa toimien pitää punnita ristaan vielä markkinakit ja hyödyt entistä
talouden ehdoilla,
tarkemmin. Pienet
tällöin markkinat
täsmäoperaatiot säiyrittävät löytää öllyttänevät asemanjytuotteille sopivaa
sa, mutta kaikkea
hint aa.
Kuljetustullaan katsomaan
kustannukset alkaenergiapolitiikan silvat nousta ja tämä
mälasien läpi eikä
vaikuttaa taas teolkukaan halua keilisuuden kannattakuttaa venettä liivuuteen. Kohonneet
kaa. Kansainväliset
logistiikkakustanavustusoperaatiot
nukset vaikuttavat
saattavat vaikeutua,
ensimmäiseksi niihin
kansalaisjärjestöillä
yrityksiin, jotka ovat
ei ole välttämättä
kuljettaneet painavaroja mittaviin lovia massatuotteigistisiin operaatioita tai raaka-aineita
Monet kehitysmaiden sisämaakaupungit ovat hyvin riippuvaisia maantiekuljetuksista.
hin. Kansalaisilla ei
pitkiä matkoja. Kulole varaa entisen
jetuskust annukset
kohoavat merkittävästi suhteessa työn nöstelyn ja ohjauksen kasvamisesta kaltaisiin lahjoituksiin, rikkaammatkin
kustannuksiin ja aiemmat kannattavuus- suhteessa markkinatalouteen. Markkina- valtiot joutuvat tasapainottelemaan kevoimien toimintavapaus saattaa kaven- hitysavun ja muiden kulujen kanssa.
laskelmat pettävät.
Korkeammin jalostetuille tuotteilla tua, koska poliittista ohjausta on pakko ”Kukin pärjätköön omillaan”-asenne
kuljetuskustannusten merkitys ei ole kasvattaa yhteiskuntarauhan säilyttä- saattaa hyvinkin yleistyä tulevaisuudesalkuvaiheessa välttämättä vielä niin miseksi. Tämä voi johtaa öljytuotteiden sa. Tällä voi puolestaan olla monia nesuuri. Pidemmällä aikavälillä nekään säännöstelyyn ja muihin rajoituksiin, gatiivisia seurauksia, lisääntyvä epätoieivät ole turvassa, sillä monien tuot- valtiovallan pitää ajatella pitkän tähtäi- vo köyhemmillä alueilla voi johtaa syveteiden tuotantoketjuihin sitoutuu suu- men etuja ja sopeutumista öljyttömään nevin kriiseihin ja radikalisoitumiseen.
ria määriä raaka-aineita (esim. platina- maailmaan. Teollisuudella ei ole välttä- Maantiekuljetuksista riippuvaiset
gramman tuottamiseen kuluu 350 kg mättä taloudellista kykyä kestää kaikkia maat kärsivät muita enemmän nouseuusiutumattomia raaka-aineita) [14]. samanaikaisia muutoksia yksinään, vaan vista polttoainekustannuksista. RauAjan myötä pula monista tärkeistä tar- se joutuu tekemään yhteistyötä valtio- tatiet ovat paremmassa asemassa,
varsinkin jos ne on jo sähköistetty.
vikkeista syvenee. Jotkin öljytuotteista vallan kanssa.
riippuvaiset tuotannonalat kärsivät jos Öljyn- ja kaasuntuottajamaiden vaiku- Sähköenergiaa voidaan tuottaa useilla
tuotteiden hinnat kasvavat niin korkeik- tusvallan ennustetaan kasvavan nykyi- vaihtoehtoisilla tavoilla, itse liikenneinfsi, ettei niille löydy enää riittävän laa- sestä. Hinnan lisäksi tai sen sijaan ne rastruktuuriin ei välttämättä tarvitse
joja maksukykyisiä markkinoita. Tämä voivat neuvotella itselleen poliittisia etu- puuttua. Maantiekuljetukset ovat vaikoskettaa niin teollisuuskemikaaleja ja kahdenvälisillä sopimuksilla. Niiden ei keammassa asemassa, todelliset vaihtarvitse enää välittää entiseen tapaan toehdot nykyiselle kalustolle puuttuvat.
kuin perinteistä autoteollisuutta.
Muutoksilla olisi suuria vaikutuksia ta- länsimaisesta toimintamallista vaan ne Vetyteknologia on vielä tulevaisuutta
louskehitykseen eri puolilla maailmaa. voivat toimia enenevässä määrin omien ja sähköautotkin rajoittuvat toistaiseksi
Intian ja Kiinan talouskasvu saattaa hi- kulttuuri- ja arvoperustojensa mukaan. lyhyille etäisyyksille soveltuviin henkidastua merkittävästi, koska ne ovat riip- Niiden varallisuus saattaa kasvaa sekä löautoihin. Pitää muistaa, että henkilöpuvaisia tuontienergiasta, tuontiraaka-ai- energian viennin, että niiden alueelle kuljetuksessa toimintasädettä voidaan
8
Elämää Andeilla, lähimmät satamat ovat satojen kilometrien päässä hiekka-aavikon toisella
puolella.
kasvattaa pienentämällä ajoneuvon
painoa, mutta rahtikuljetuksissa itse
lastin paino on merkityksellinen. Rahtikuljetuksissa toimintasäteen nosto
lisää akkujen osuutta, tällöin itse hyötykuorman osuus laskee. Hyötyajoneuvojen käyttöiän aikaiset kilometrimäärät
ovat henkilöautoihin verrattuna paljon
suurempia, silloin akkujen kestostakin
tulee ongelma. Bensiiniä tai dieselpolttoaineita aletaan varmasti tuottaa aiempaa enemmän synteettisesti kivihiilestä
tai biomassasta esim. jo 1920-luvulla
kehitetyllä Fischer-Tropsch -menetelmällä, mutta tuotannon laajentamisessa on omat tekniset ja taloudelliset
haasteensa [5].
Maantiekuljetusten ongelmat vaikuttaisivat voimakkaasti moniin köyhiin kehitysmaihin, jotka tuovat paljon
elintarvikkeita meritse. Polttoaineen
hinnannousu heijastuisi heti ruuanjakeluun, seurauksena olisi elintarvikepula, nälänhätä ja laajempi kriisi. On
muistettava, että nykyisinkin viljan
maailmanmarkkinahintojen ja polttoainekustannusten nousu aiheuttaa
kehitysmaissa ruokamellakoita, kehitysmaissa hinnankorotukset siirtyvät
lähes sellaisenaan kuluttajahintoihin.
Länsimaissa raaka-aineiden osuus ruoan kokonaishinnasta on suhteellisesti
pienempi, erinäiset oheiskulut ja verotus pehmentävät vaikutusta. Monissa
kehitysmaissa merkittävä osa köyhimpien kansalaisten tuloista kuluu jo nyt
ruokaan, nämä kotitaloudet ei kestä
suuria hinnannousuja.
Todellisuudessa tilanne voi olla vieläkin huonompi. 1960-luvun vihreän vallankumouksen jälkeen elintarviketuotanto on tullut hyvin energiariippuvaiseksi.
Nykyinen väestömäärä on pystytty ylläpitämään, koska maatalous on koneellistunut, keinokastelun käyttö on laajentunut ja pelloille levitetään suuret määrät lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita.
Kaikki tämä vaatii suuren määrän kemi-
kaaleja ja energiaa. Öljyntuotannon häiriöt aiheuttavat vääjäämätöntä hinnannousua ja tuotannon alenemista. Osa
ruoantuotantoon käytetyistä resursseista saatetaan kohdistaa biopolttoaineiden
tuotantoon, viime kädessä kyse on elintarviketuotannon ja liikenteen kilpailuttamisesta keskenään. Teollisuusmaissa
tämä laskisi kotitalouksien elintasoa,
köyhimmissä kehitysmaissa seurauksena voi olla elintarvikekriisi.
Yleinen talouden alamäki saattaa johtaa talouksien ja valuuttakurssien romahdukseen, massatyöttömyyteen ja
tuotantoketjujen romahdukseen. Koska
kuljetukset eivät enää toimi entiseen tapaan, perinteinen kaupankäynti häiriintyy ja verotulot tippuvat, samalla sosiaalikulut nousevat ja yhteiskuntien pitää
muuttaa järjestelmän perusrakenteita.
Elintason lasku voi lisätä poliittisia ääriliikkeitä, lisäksi rikollisuus ja terrorismi
saattavat saada uutta jalansijaa. Öljy- ja
kaasuputket sekä muut energiantuotannon kohteet tulevat yhä kriittisemmiksi
yhteiskunnan kannalta sekä houkuttelevammiksi kohteiksi sotilaalliselle sekä
terroritoiminnalle. Jos maailmantalous
menee jyrkästi alaspäin, syrjäytyneiden
ja epätoivoisten ihmisten määrä lisääntyy. He ovat erinomaista kasvupohjaa
nykyisille ja uusille ideologisille ryhmittymille.
Kiinnostus rauhanomaiseen ydinteknologiaan lisääntyy, monille maille se
on ainoa keino energiantuotannon turvaamiseksi keskipitkällä tähtäimellä.
Alan osaaminen leviää laajemmalle, vaikutus tuntuu myös sotilaallisessa käytössä. Vaikka köyhemmät valtiot pitäytyisivätkin ydinenergian rauhanomaisessa käytössä, lisääntyvä ydinmateriaalin
kuljetus, varastointi ja käsittely lisäävät
riskejä. Onnettomuudet, terrorismi tai
huolimaton toiminta ovat suurempia riskejä niissä maissa, joilla ei ole välttämättä varaa samaan turvallisuustasoon
kuin vauraimmissa maissa. Tähän asti
ydinteknologian leviämistä on rajoitettu, mutta jatkossa rauhanomaisen ydinenergian kehittämisen kieltäminen on
poliittisesti vaikeampaa, jos tarjolla ei
ole mitään muita keinoja energiavajeen
täyttämiseen.
Uusiutuvia energiamuotoja pyritään
varmasti kehittämään, leviin perustuvista biopolttoaineista Saharan aurinkovoimaloihin. Sähköautot tai vetyteknologia
tullee ennen pitkää ainakin henkilökuljetuksiin. Fuusiosta on puhuttu 50 vuotta,
ehkä senkin ongelmat saadaan ratkaistua. Muihin kuin uraaniin perustuvista
turvallisista fissiovoimaloistakin on ollut
paljon puhetta. Kyse on enemmänkin
siitä, olemmeko jo liian myöhässä? Näihin asioihin olisi pitänyt panostaa enemmän ja aikaisemmin. On myös hyvä
huomata, ettei öljypula ole ainoa peik-
9
Alemman keskiluokan asuinalueita Etelä-Amerikassa.
ko tulevaisuudessa. Monet raaka-aineet
ovat vähenemässä. OECD:n mukaan
useiden yleisten metallien riittävyys
saattaa olla vain pari vuosikymmentä,
talouskasvusta riippuen. Esimerkiksi hopeaa riittää ehkä 17, 15 tai 13 vuotta
sen mukaan, onko vuotuinen talouskasvu 0, 2 vai 5% [16].
Monet uusiutuviin energiamuotoihin
ja energiansäästöön liittyvät tuotteet
kuten sähköautojen akut, hybridiautojen moottorit, aurinkokennot ja tuuliturbiinit ovat riippuvaisia harvinaisia
maametalleista kuten lantaani, samarium, tantaali ja neodyymi (Sama koskee myös useita puolustusteollisuuden
tuotteita kuten ohjusten hakupäitä ja
ohjausmoottoreita, etäisyysmittareita,
kaikuluotaimia ja täsmäpommien osia).
Yllättäen Kiinan kaivokset tuottavat
93% monista maailman harvinaisimmista mineraaleista ja 99% joistain
metalleista. Tämä johtuu mm. siitä,
että useissa muissa esiintymissä osa
kyseisistä metalleista on sekoittuneena uraaniin ja thoriumiin, tehden niiden
käsittelyn vaikeaksi ja kalliiksi. Metalliseosten jatkojalostusta on tehty paljon
Japanissa, mutta hekin ovat riippuvaisia
kiinalaisesta raaka-aineesta. Heinäkuussa 2010 Kiinan hallitus vähensi loppuvuoden vientilisensseistä 72%, tällöin
10
mm. samariumin hinta kolminkertaistui.
Japanin kannalta suurimmat ongelmat
iskivät vasta syyskuussa troolarikiistan
jälkeen, kun Kiina lopetti maametallien viennin Japaniin kokonaan ainakin
väliaikaisesti. Japanilla on kahden vuoden varmuusvarastot monien metallien
osalta, mutta pitkän päälle Kiina voisi
monopolisoida näiden metallien ja niihin perustuvien tuotteiden maailmankauppaa. Tämän lisäksi he ovat ostaneet esiintymiä eri puolilta maailmaa,
mm. Afrikasta ja Etelä-Amerikasta.
Deng Xiapong onkin aikoinaan sanonut,
että Lähi-Idällä on öljy, Kiinalla harvinaiset maametallit. Tämä antaa Kiinalle
ainakin yhden valttikortin tulevaisuuden
vaihdantatalouteen, vaikkei sillä suuria
energiavaroja olekaan. Tämän mm. Yhdysvaltain hallintokin on pannut merkille. (Tämän artikkelin viimeistelyn aikana vienti keskeytettiin myös USA:han
ja Eurooppaan.) [2], [3].
Heijastuksia Suomeen
Suomi ei ole eristyksissä muusta maailmasta. Mahdollisen öljykriisin taloudelliset vaikutukset heijastuvat myös
Suomen talouteen ja sitä kautta bud-
jettiin. Mikäli maailman talousjärjestelmä järkkyy pahoin, pienenee myös
Suomessa jaettavana oleva verotuotto.
Toisin kuin tyypillisessä lamassa, tämä
taantuma kestäisi pitkään. Suomi on
muutenkin haavoittuva, koska me
olemme niin riippuvaisia tuontipolttoaineista. Mitä tapahtuu sen jälkeen
kun maailman kokonaistuotanto lähtee
laskuun? Laskeeko Suomen öljyntuonti samassa tahdissa vai nopeammin?
Mikäli tuottajamaat ja merkittävimmät
asiakkaat alkavat säästää öljyä omaan
tai kumppaneidensa käyttöönsä, voi
olla, että vapailla markkinoilla olevan
öljyn määrä tippuu nopeammin ja samalla hinnat nousevat. Uusiutuvien
energiamuotojen osuus ei ehdi nousta
riittävän nopeasti, jos muutos tapahtuu niin nopeasti kuin pessimistisimmät arviot esittävät. Ydinvoiman suuri
osuus voi loiventaa vaikutuksia jonkin
verran.
Kuljetukset kallistuisivat joka tapauksessa, niiden määrä vähentyisi. Huoltovarmuus heikkenisi ainakin lyhyellä tähtäimellä, pitkän ajan kuluessa tuotannon
sijoittuminen lähemmäs asiakkaita voisi
teoriassa parantaa huoltovarmuutta. Se
on ainakin varmaa, että yhteiskunnan logistiikassa tapahtuisi suuria muutoksia.
Samat muutokset koskisivat myös puo-
PANKKIPALVELUT
KAUPAN
PÄÄLLE.
S-ETUKORTILLA MAKSUTTA:
• helppokäyttöinen verkkopankki
• käyttötili hyvällä korolla
• Visa
Käy tutustumassa meidän tavallisten ihmisten elämää
helpottaviin palveluihin osoitteessa s-pankki.fi
11
S-PANKKI.FI
Slummien asukkaiden talous ei kestä suuria hinnankorotuksia.
lustusvoimia ja sen huoltojärjestelmää.
Vaikutukset olisivat suoria ja epäsuoria,
aivan kuten muuallakin maailmassa. Toiminta pitäisi sopeuttaa uuteen kalliin
polttoaineen aikaan, samalla kuin globaali turvallisuustilanne on täynnä uusia ja
toistaiseksi vielä melko epäselviä uhkia.
Faktaa vai fiktiota?
Ovatko puheet öljyn loppumisesta turhaa pelottelua? Kaikenlaisia varoituksia erilaisista kriiseistä on annettu iät
ja ajat. Tällä hetkellä kukaan ei ole todistanut aukottomasti, että öljypula olisi todella tulossa lähitulevaisuudessa.
Yleensä tulevaisuuteen suhtaudutaan
aina optimistisesti, tosin muistissa on
vielä monia varmoja vakuutuksia kuten
”Suomi ei tule luopumaan vahvan markan politiikasta”, ”Yhdysvaltain kiinteistömarkkinat lähtevät pian entistä suurempaan nousuun” ja ”Islanti nousee
Euroopan suurien talousmahtien joukkoon”. Ottaen huomioon, että mm. Puolustusvoimat joutuu suunnittelemaan
toimintaansa useiden vuosikymmenien
päähän, on ehkä kuitenkin viisasta miettiä erilaisia vaihtoehtoisia skenaarioita
sille minne maailma on oikein menossa. Varautuminen ei muutenkaan mene
täysin hukkaan, öljyn loppuminen on
kuitenkin väistämätön fakta, jossa ainoa
mysteeri on ajankohta. Palovakuutusta
ottaessakaan ei voida tietää, palaako
saha juuri ensi viikolla.
Tulevaisuudentutkimuksessa puhutaan
usein heikoista signaaleista. Monet uudet ilmiöt tulevat esiin pikku hiljaa, satunnaisina pikku-uutisina tai tapahtumina. Suuri yleisö tai media ei muutoksia
noteeraa, ne jäävät aluksi sisäpiirijutuiksi. Kyse voi olla muodista, taloudesta,
poliittisen suunnan muutoksesta tai tietyn teknologian yleistymisestä. Jossain
vaiheessa tietty asia lyö itsensä läpi ja
lyhyessä ajassa siitä puhutaan kaikkialla. Siinä vaiheessa monet asiantuntijat
ihmettelevät lehtien palstoilla miten
kyseinen ilmiö on taas yllättänyt kaikki, miksi kukaan ei huomannut mitään
ennakolta? Muutaman vuoden kuluttua
voimme muistella, oliko vuoden 2010
12
energiakirjoittelu uutisankka vai tyyntä
myrskyn edellä?
Joka tapauksessa tulevaisuuden ennustelusta tiedetään se, ettei mikään
toteudu koskaan aivan kaavailujen mukaan. Ilmastonmuutos, muiden luonnonvarojen hupeneminen ja monet muut,
ehkä vielä havaitsemattomat tekijät,
vaikuttavat lopputulokseen. Tällä hetkellä jotkut pohdiskelevat mm. sitä ovatko NORC-maat (northern rim countries)
USA, Kanada, Venäjä, Ruotsi, Suomi,
Tanska (Grönlanti), Norja ja Islanti ilmastonmuutoksen jälkeisen maailman
voittajia, eli ei meilläkään asiat aivan
huonosti ole [9]. Kaikkea ei voida ottaa
huomioon, kokonaisuus on niin kompleksiivinen. Ainoa tehtävissä oleva asia
on pyrkiä olemaan pari askelta tapahtumien edellä ja pyrkiä ennakoimaan
muutoksia parhaan mukaan, odottelu ja
pelkkä muutoksiin reagoiminen ei välttämättä ole viisainta politiikkaa.
Lähteet:
Boyes, R., “Germany in crisis after
surprise resignation of President Horst
Köhler”, The Times, June 1, 2010, http://
www.timesonline.co.uk/tol/news/world/
europe/article7141151.ece
Bradsher, K., “Amid Tension, China
Blocks Vital Exports to Japan”, The New
York Times, September 22, 2010, http://
www.nytimes.com/2010/09/23/business/
global/23rare.html
Bradsher, K., “China Said to Widen Its
Embargo of Minerals”, The New York
Times, October 19, 2010, http://www.
ny t i m e s . c o m / 2 010 / 10 / 2 0 / b u s i n e s s /
global/20rare.html?_r=1&hp
“Energy minister will hold summit to
calm rising fears over peak oil”, guardian.co.uk, March 21, 2010, http://www.
guardian.co.uk/business/2010/mar/21/
peak-oil.summit
Fischer-Tropsch -menetelmä, Wikipedia, http://fi.wikipedia.org/wiki/FischerTropschmenetelmä
Macalister, T., “Peak oil alarm revealed
by secret official talks”, The Observer,
August 22, 2010, http://www.guardian.
co.uk/business/2010/aug/22/peak-oil-department-energy.climate-change
Macalister, T., “US military warns oil
output may dip causing massive shortages by 2015”, guardian.co.uk, April 11,
2010, http://www.guardian.co.uk/business/2010/apr/11/peak-oil-productionsupply
Miilunpohja, A., ”Suomen yhteiskunnan
siirtyminen maailman öljyntuotannon
huipun jälkeiseen aikakauteen - veropoliittinen näkökulma”, Pro Gradu (Yritysjuridiikka), Helsingin Kauppakorkeakoulu,
2010, 141 s.
Mooney, C., ” Triumph of the north
or technological salvation?”, NewScientist, September 27, 2010, http://
www.newscientist.com/blogs/culturelab/2010/09/triumph-of-the-north-or-technological-salvation.html?DCMP=OTCrss&nsref=online-news
“Peak Oil. Sicherheitspolitische Implikationen knapper Ressourcen 11082010“,
Zentrum für Transformation der Bundeswehr Dezernat Zukunftsanalyse, http://
www.blog.de/media/document/peak_oil_
sicherheitspolitische_implikationen_knapper_ressourcen_11082010/4935069
Rapier R., “Leaked Study on Peak Oil
Warns of Severe Global Energy Crisis”,
Consumer Energy Report, September 2,
2010, http://www.consumerenenergyreport.com/2010/09/02/leaked-study-peakoil-warns-severe-global-energy-crisis
Rudolf, J.C., “German Military Braces
for Scarcity After ‘Peak Oil’”, The New
York Times, September 9, 2010, http://
green.blogs.nytimes.com/2010/09/09/
study-warns-of-perilous-oil-crisis
Schultz, S., “Military Study Warns of a
Potentially Drastic Oil Crisis”, Spiegel
Online International, September 13,
2010, http://www.spiegel.de/international/germany/0, 1518,715138,00.html
Suomen luonnonsuojeluliitto, MIPS-lukuja, http://www.sll.fi/luontojaymparisto/
kestava/mips/mips-lukuja
“The Oil Crunch: A wake-up call for the
UK economy”, ITPOES (the UK Industry
Taskforce on Peak Oil & Energy Security), http://peakoiltaskforce.net/download-the-report/2010-peak-oil-report
“Tuhlailevan teknologian aika on ohi”, Näköalat – Tekesin asiakaslehti, 3/2010, s. 13
Tyllilä, K., “IEA varoittaa öljykriisistä”,
Tekniikka&Talous, 17.9.2010, s.8.
”Öljyhuippu”, Wikipedia,
http://fi.wikipedia.org/wiki/Öljyhuippu
Uuteen rakenteeseen –
koko yhteiskunnan voimin
Uskottavalla puolustusjärjestelmällä on myös ennaltaehkäisevä
vaikutus, sillä se vähentää meihin ulkoapäin kohdistuvaa uhkaa.
Näin kirjoitti reserviupseeriliiton
puheenjohtaja Mika Hannula Pirkan Viestissä 5/2010. Tähän mielipiteeseen on helppo yhtyä.
Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen on tekemässä
Puolustusvoimissa suurinta rakennemuutosta vuosikymmeniin.
Syyt tiedämme; rahat eivät riitä
nykykokoisen järjestelmän ylläpitämiseksi. Rakennemuutos tulee
koskemaan kaikkia puolustushaaroja. Sodanajan vahvuudet ovat
tällä hetkellä: maavoimat 180 000,
merivoimat 31 500 ja ilmavoimat
38 000 miestä. Nykyiset rakenteet
tulevat kriittiseen tarkasteluun
niin vahvuuksien, kuin tekniikankin puolesta. Kustannukset ja
hyödyt on arvioitava uudelleen.
Nyt tarvitaan viisautta sellaisen
kokonaisrakenteen löytämiseksi, jolla supistuneenakin kyetään
puolustamaan koko Suomea, siitä ei voi tinkiä!
Sodanajan joukkojen määrä putoaa
225 000–250 000 mieheen. Koko järjestelmä rakennetaan tältä pohjalta. Puolustushaarojen lisäksi tarkasteltaviksi
tulevat niiden huolto- ja logistiikkajärjestelmät. Myös ne on viritettävä uuden
tilanteen vaatimuksia vastaaviksi. Puolustusvoimien huolto järjestettiin uuteen
rakenteeseensa vain pari vuotta sitten.
Sen yhtenä elementtinä oli kumppanuuksien rakentaminen. Tavoitteena oli
osaamisen keskittäminen ja laaja-alaistaminen. Millog Oy:n perustaminen
toi selkeästi alalle synergiaetuja sekä
tuottavuutta. Siitä saadut kokemukset
on malliesimerkkinä hyvin toteutetusta kumppanuudesta elinkeinoelämän ja
Puolustusvoimien välillä.
On tärkeää virtaviivaistaa rauhanajan
logistiikkajärjestelmät kustannustehokkaiksi. Tähänastisessa suunnittelussa on
kuitenkin hieman taka-alalle jäänyt kriisiajan huolto ja sen erityisvaatimukset.
Puolustusvoimien huollon suunnittelun
tulee ulottua kenttähuoltovaiheeseen
asti. Kenttähuoltovaiheessa huollon todellinen toimivuus mitataan. Kriisiaikoja
vartenhan Puolustusvoimat viime kädessä ovat olemassa.
Mistä lisäresurssit kriisiajan suunnitteluun? Elinkeinoelämä ja Puolustusvoimat tekevät jatkuvaa yhteistyötä maanpuolustusasioissa. Elinkeinoelämässä
toimii valtava määrä sotilaskoulutettuja
eri alojen ammattilaisia. He ratkovat
vaativia strategisia, taktisia ja operatiivisia kysymyksiä. Tämä osaaminen on
sopeutettavissa puolustusvoimien kriisiajan huollon tehtäviin ja niiden suunnitte-luun. Molemminpuolisia valmiuksia
on ylläpidettävissä kertausharjoituksissa
vähäpätöisin kustannuksin. Tästä saadaan arvokas lisä Puolustusvoimien nyt
jo tasokkaalle logistiikkaosaamiselle.
Tässä matematiikassa 1 + 1 = 3. On
siis lisättävä elinkeinoelämän ja puolustusvoimien vuorovaikutusta. Elinkeinoelämän ammattilaiset oppivat sotilailta
kriisiajan taitoja ja sotilaat oppivat elinkeinoelämältä, miten siellä päivittäisissä
”kriisitilanteissa“ asioita käytännössä jo
ratkotaan. Epäselvyyksien välttämiseksi sanon, että yhteistyö tapahtuu aina
Puolustusvoimien johtamana.
Sitä paitsi, kun tällainen viesti laajemmin kantautuu rajojemme ulkopuolelle,
on sillä tuo ennaltaehkäisevä, uhkaa vähentävä vaikutus. Täällä koko yhteiskunta tekee maanpuolustustyötä!
Seppo Laalo
Huoltoupseeriyhdistyksen
kevätkokous
järjestetään 21.3.2011 klo 17.30 alkaen
Senaattikiinteistöt, Lintulahdenkatu 5 A, Helsinki
Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 § mainitut asiat. Tutustumme samalla isäntänä olevan Senaattikiinteistöjen toimintaan.
Tervetuloa!
13
Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmä muutoksessa
– katsaus tuleviin uusiin ja
muuttuviin logistiikan palveluihin
Tilannekuvan muodostamisen perustana ovat PVSAP-järjestelmään käyttäjien
toimesta syötetyt tiedot. Näitä tietoja
ovat esimerkiksi henkilötiedot, materiaalien perustiedot tai tietyn hankinnan
kustannukset. Tilannekuvaa muodostetaan erilaisten raporttien kautta. Raportit sisältävät niin pakolliset viranomaisraportit, jokapäiväistä työskentelyä tukevat raportit kuin joukon komentajan
tarvitsemat raportit oman joukkonsa
suorituskyvyn tilasta ja sen kehittymisestä.
Huoltoupseeri 4/2009 -lehdessä PVSAP DS (entinen DFPS) -puolustusesitellyn PVSAP:n kehittämis- ja turvallisuusalan sovelluksen käyttöön.
suunnitelman mukaisesti (Tan- Tässä järjestelmässä perustan muohuamäki: ”Puolustusvoimien toi- dostaa joukko, oli se sitten komppania,
minnanohjausjärjestelmä muu- rykmentti tai koko puolustusvoimat.
toksessa – logistiikka mukana”) PVSAP:n kehittämisessä tarkastellaan
logistiikan ensimmäisiä uusia kahdenlaisia joukkoja: joukkoja, jotka
ja muuttuvia palveluita otetaan toimivat normaalioloissa sekä toiminnan Vuoden 2011 uudet palvelut käyttöön PVSAP-järjestelmässä tärkeintä kohderyhmää, poikkeusolo- tilahallinta ja hankkeiden hallinta
vuosien 2011 ja 2012 aikana. En- jen joukkoja. Tilannetta voidaan seurata
kiinsimmäisenä käyttöönottovuoros- sekä operatiivisessa valmiudessa ole- Tilahallinnan (koskee
Tiinatoistaiseksi
Turunen! 3.12.10
14:52
sekä
hankkeiden
sa ovat syksyllä 2011 tilahallinnan vien joukkojen että rakenteilla olevien teistöhallinnan osuutta)
Poistettu: ollaan ottamassa
hallinnan palvelut ovat kokonaisuudesja hankkeiden hallinta siten, että joukkojen näkökulmasta.
Ari Ohtonen! 9.12.10 11:46
Näistä palvuoden 2012 toiminta voidaan Joukon kautta hallinnoidaan PVSAP- saan uusia PVSAP-palveluja.
Poistettu: PVSAP:n kehittämishankkeen
käyttöön tulevat
suunnitella, seurata sekä viedä järjestelmän tavoitetilassa sekä henki- veluista syksyllä 2011
logistiikkaprojektin kokonaisuus vuonna 201
Ari Ohtonen! 9.12.10
11:46
tarvittavat
läpi kokonaisuudessaan PVSAP- löstön että materiaalin suunnittelua, vuoden 2012 suunnitteluun
Poistettu:
s muun
Uusien
ja
muuttuvien
palveluiden
sijoittamista
ja
sitomista
joukolle,
joukpalvelut.
Talouskirjauksiin
ja
toi- käyttööno
järjestelmässä.
Tammikuussa
2012
Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmä muutoksessa - katsaus tuleviin uusiin ja muuttuviin
201011:46
aikana tehty tekn
kotuotantoa, tarvittavien tilojen käyttöä minnan tukemiseenmahdollistanut
palvelut
Aritarkoitetut
Ohtonen! kesän
9.12.10
mukaan
liittyy
uusia
palveluita
logistiikan palveluihin
siirtyminen PVSAP DS (entinen DFPS) -puo
2012
alusta.
myös muilta huollon toimialoil- sekä luonnollisesti myös syntyviä kus- otetaan käyttöön vuoden
Poistettu:
alan
sovelluksen
käyttöön. Täss
ja turvallisuus
järjestelmässä
perustan
muodostaa joukko, o
sisältävät
ta: täydennyksistä (materiaalihal- tannuksia. Suorituskyvyn rakentamis- Tilahallinnan uudet
Ari palvelut
Ohtonen! 9.12.10
11:46
sitten komppania, rykmentti tai koko
Huoltoupseeri
4/2009 -lehdessä
esitellyn PVSAP:n
mukaisesti
ta tuetaankehittämissuunnitelman
myös kehittämisohjelmien,
tuen alueiden, tonttien,
rakennusten,
linto),
teollisuuden
valmiudesta,
Poistettu:
joukon
käyttötarkoitusta,
puolustusvoimat.
PVSAP:n
kehittämisessä
(Tanhuamäki: ”Puolustusvoimien
toiminnanohjausjärjestelmä
muutoksessa
- logistiikka
hankkeiden ja projektien
hallintaan tarrakenteiden ja verkostojen,
sopimusten
huoltopalveluista,
kunnossapidostarkastellaan
kahdenlaisia
joukkoja: joukkoja
Ari Ohtonen!
9.12.10 11:46
koitetuilla
työkaluilla.
sekä liikekumppaneiden
perustietojen
toimivat normaalioloissa
sekä toiminnan tärk
ta,
kuljetuksista
sekä
logistiikan
mukana”)
logistiikan
ensimmäisiä
uusia ja
muuttuvia
palveluita otetaan käyttöön PVSAPPoistettu: joukkotuotantoa,
tarvittavien
til
kohderyhmää,
poikkeusolojen
joukkoja. Tila
PVSAP:n
kehittämisessä
tarkastellaan
hallintaan.
Näitä
tietoja
käytetään
tilajohtamisesta.
järjestelmässä vuosien 2011 ja 2012 aikana. Ensimmäisenä käyttöönottovuorossa ovat
käyttöä
sekä
luonnollisesti
myös syntyviä
voidaan
seurata
sekä operatiivisessa
valmiud
Ari Ohtonen!
9.12.10
11:46
kahdenlaisia joukkoja: joukkoja, jotka hallinnan tapahtumatietojen
sekä
kuskustannuksia.
Suorituskyvyn
rakentamista
tu
olevien joukkojen että rakenteilla olevien jou
syksyllä 2011 tilahallinnan ja hankkeiden hallinta siten, että vuoden 2012 toiminta voidaan
Poistettu:
kehittämisessä
myös
kehittämisohjelmien,
hankkeidentarkas
ja pro
ja PVSAP:n
seurantaan.
Uusien ja muuttuvien palveluiden käyt- toimivat normaalioloissa sekä toiminnan tannusten kirjaamiseen
näkökulmasta.
kahdenlaisia
joukkoja: joukkoja,
jotka toimiv
suunnitella,onseurata
sekä viedä läpi
kokonaisuudessaan
PVSAP-järjestelmässä.
hallintaan
tarkoitetuilla
työkaluilla.
Ari Ohtonen!
9.12.10
11:46
tärkeintä kohderyhmää,
poikkeusolojenTammikuussa
Tiloihin liittyvien kustannusten
sekä
ta- tärkeintä
töönoton
mahdollistanut
kesän
normaalioloissa sekä
toiminnan
Joukon
kautta
hallinnoidaan
PVSAP-järjeste
2012
mukaan
liittyy
uusia
palveluita
myös
muilta
huolloin
toimialoilta:
täydennyksistä
Poistettu:
pahtumatietojen kirjaamisen
ja seuraa-joukkoja. Tila
2010 aikana tehty tekninen siirtyminen joukkoja.
kohderyhmää, poikkeusolojen
tavoitetilassa
sekä henkilöstön perustana
että materiaal
Tilannekuvan
ova
voidaan
seuratamuodostamisen
sekätuetaan
operatiivisessa
valmiud
(materiaalihallinto), teollisuuden valmiudesta, huoltopalveluista, kunnossapidosta, misen lisäksi uusilla
Ari palveluilla
Ohtonen!
9.12.10
11:45
suunnittelua,
sijoittamista
ja sitomista joukol
PVSAP-järjestelmään
syö
olevien joukkojen että käyttäjien
rakenteillatoimesta
olevien jou
myös joukkotuotantoa
sekä
joukkojen
kuljetuksista sekä logistiikan johtamisesta.
Poistettu:
PVSAP:lla
on
3
päätehtävää:
tiedot.
Näitä tietoja
ovat esimerkiksi
henkilöt
näkökulmasta.
Suorituskyvyn
rakentamista
PVSAP:n kehittämishankkeen logistiikkaprojektin kokonaisuus vuonna 2010.
14
operatiivista käyttöä
mahdollistamalla
Integroituminen,
prosessien
mukais
materiaalien
perustiedot
tai
tietyn
hankinnan
myös
kehittämisohjelmien,
hankkeiden
ja pro
Ari Ohtonen!
9.12.10
11:45
kustannukset.
Tilannekuvaa
muodostetaan er
tilakohteiden käytön
suunnittelu
jouhallintaan
tarkoitetuilla
työkaluilla.
Poistettu:
et Raportit sisältävät niin pak
raporttien
kautta.
koille. Kuvaamalla tilat PVSAP-järjesviranomaisraportit,
jokapäiväistä
Ari Ohtonen! 9.12.10
11:45 työskentely
telmään tuetaan myös
haltukevat kuljetusten
raportit kuin joukon
komentajan tarv
Poistettu:
ten
palveluiden
tuottaminen ja e
lintaa (kuljetuskaluston
sijainti),
varasraportit oman
joukkonsa
suorituskyvyn tilast
käsitelty resurssitilannetietojen tuottaminen.
kehittymisestä.
Ari
Ohtonen!
9.12.10
11:45
totilojen kuvaamista sekä hankkeiden
nta
hallintaa (hankkeenPoistettu:
tilasuunnittelu).
Vuoden
2011 uudet
palvelut
- tilahallinta j
Hankkeiden hallinnan
toiminnallisuus
Ari Ohtonen!
9.12.10
11:45
hallinta
käsittää palveluita hankkeiden
kehittämisohjelmataPoistettu: ) sekä hankkeiden hallinnan pal
kokonaisuudessaan
uusia
son hallinnoinnistaovat
projektin
hal-PVSAP-palve
Tilahallinnan
(koskee
toistaiseksi
kiinteistöh
Ariaina
Ohtonen!
9.12.10
11:45
linnointiin saakka. osuutta
Palveluita käytetään
Poistettu: it
pääasiassa standardoidun käyttäjän
Ari Ohtonen! 9.12.10 11:45
työpöydän kautta. Kehittämisohjelmien,
Poistettu: ja. Näistä palveluista syksyllä 2
hankkeiden ja projektien
hallintaa tuekäyttöön tulevat vuoden 2012 suunnitteluun
Ari Ohtonen! 9.12.10 11:45
taan ylläpitämällä PVSAP-järjestelmässä
tarvittavat palvelut. T
Poistettu:
,t
kunkin kokonaisuuden
perustiedot,
reuOhtonen!
9.12.10 11:45
naehdot ja rakenne.AriNäitä
käytetään
hyväksi eri tehtävien Poistettu:
kestojen,
aikataulualouskirjauksiin
ja muun toimin
tarkoitetut
palvelut otetaan käytt
jen, resurssien ja tukemiseen
tehtävien
suhteiden
Ari
Ohtonen! 9.12.10
11:45
vuoden 2012 alusta.
suunnittelussa sekä
niihinja liittyvissä
Poistettu:
toteumakirjauksissa.
Hankkeiden
kesTilahallinnan
palvelut
sisältävät tuen a
Ari Ohtonen!uudet
9.12.10
11:45
tonttien, rakennusten,
rakenteiden
kinäiseen arvottamiseen
luodaan
pis- ja verkosto
Poistettu:
sekäliikekumppaneiden
niihin liittyvissä perustie
sopimusten sekä
toteumakirjauksissa.
Hankkeiden
hallintaan.
Näitä9.12.10
tietoja
käytetään
tilahallinna
Ari Ohtonen!
11:45 keskinäisee
arvottamiseen luodaan
lisäk
tapahtumatietojen
sekä pisteytysmalleja,
kustannusten kirjaam
Poistettu:
hankeauditointeja
sekä
hankkeen
etenemisens
seurantaan.
Tiloihin
liittyvien
kustannusten
seurantaa
tuetaan
raporteilla.
Auditointia
tue
tapahtumatietojen
kirjaamisen
ja seuraamisen
Ari
Ohtonen!
9.12.10
11:45
myös sekä
mahdollistamalla
auditoinnissa
uusilla
palveluilla
tuetaan myös
joukkotuotan
PVSAP:lla on 3 päätehtävää: Integroituminen, prosessien mukaisetten palveluiden tuottaminen ja edellä käsitelty resurssitilannetietojen
tuottaminen.
teytysmalleja, lisäksi hankeauditointeja
sekä hankkeen etenemisen seurantaa
tuetaan raporteilla. Auditointia tuetaan
myös mahdollistamalla auditoinnissa
vaadittujen dokumenttien liittäminen rakenteeseen.
DS-toiminnallisuuden
käyttöönotto
– logistiikan muut kokonaisuudet
Vaikka kesällä 2010 tehtiin transformaatio ja otettiin teknisesti käyttöön DS-toimialasovellus, logistiikan toiminnot siirtyivät uuteen tekniseen alustaan lähes
muuttumattomina. Vuoden 2012 alusta
alkaen näitä logistiikan jo aikaisemmin
PVSAP-järjestelmässä käyttöön otettuja
palveluita muokataan ja niiden rinnalle
tuodaan uusia palveluita siten, että joukkokeskeinen toimintatapa siirtyy myös
logistiikan toiminnallisuuksia ohjaavaksi
tekijäksi. Erityisesti muutokset koskevat materiaalihallinnon ja kunnossapidon
toiminnallisuuksia, uusina toiminnallisuuksina otetaan käyttöön teollisuuden
valmiuteen, huoltopalveluihin, logistiikan
johtamiseen sekä kuljetuksiin liittyviä
palveluita.
Materiaalihallinnon näkökulmasta
suurimmat nykyisten toiminnallisuuksien muutokset tulevat materiaalitarpeen
suunnitteluun. Erityisesti poikkeusoloissa materiaalitarve on suunniteltava etukäteen. Tätä suunnitelmaa vastaan tehdään hankinnat, tilaukset, lainat ja varastonsiirrot. Joukoille luodaan PVSAPjärjestelmään tukeutumissuhteet, jotka
auttavat täydentävän joukon valinnassa,
näiden suhteiden perusteella tilauksia
voidaan myös välittää eteenpäin. Järjestelmä tukee täydentävää joukkoa priorisoimaan täydennystilauksia ennalta
määritellyin perustein.
Teknisempänä muutoksena tehdään
toimipisterakenteen muutos, missä siirrytään kokoamaan logistisia kokonaisuuksia toimipisteen taakse nykyisen
organisaatiojaon sijaan.
Muutoksista ja uusista palveluista
huolimatta on pidettävä mielessä, että
materiaali on edelleenkin tilattava, kerättävä, kuljetettava ja vastaanotettava,
kuten ennenkin. Näin ollen suurimmat
muutokset eivät kohdistu varastotasolla
työskenteleviin, vaan materiaalitarvetta
suunnitteleviin tasoihin. Näidenkin käyttäjien työkaluihin tulee muutoksia. Uudet DS-palvelut pyritään Järjestelmän
käyttöperiaatteet ja toiminnat pyritään
pitämään samankaltaisina normaali- ja
poikkeusoloissa. Täten kaikki PVSAP:n
toiminnot eivät voi olla nopeita ja äärimmäisen yksinkertaisia, koska niillä pitää
palvella poikkeusolojen toimintaa.
Huoltopalveluiden saralla otetaan käyttöön niitä tukipalveluita, jotka ovat täydennysten PVSAP-palvelujen kanssa yhteisiä
tilahallinnon palveluiden lisäksi. Teollisuuden valmiuden uudet palvelut mahdollistavat poikkeusoloissa varatun tuotantokapasiteetin mallintamisen PVSAP-järjestelmään sekä tärkeiden yritysten yhteystietorekisterin ylläpitämisen.
Vuoden 2012 aikana muutokset koskevat maavoimien ja yhteisen kaluston kunnossapitoa, lisäksi ilmavoimien
TVJ-alan kaluston kunnossapito siirtyy
PVSAP-järjestelmään. Kunnossapidon
osalta nykyisten toiminnallisuuksien
muutokset ovat kenties pienimmät,
suuri osa muutoksista on luoteeltaan
toimintatapojen yhtenäistämistä sekä
jo olemassa olevien mahdollisuuksien
nykyistä suurempaa hyödyntämistä.
Suurimmat muutokset kunnossapidossa ovat laiterakenteiden luonti ja hyödyntäminen erityisesti ennakkohuoltosuunnittelussa sekä järjestelmien
käyttökuntoisuuden analyyseissä. Myös
mittauspisteiden ja mittaustulosten
hyödyntämistä kunnossapidon suunnittelussa tehostetaan. Kuten täydennyksissäkin, myös kunnossapidossa voidaan tietylle joukolle määrittää tämän
kalustoa kunnossapitävä taho. Vastuullinen kunnossapidon työpiste voidaan
määrittää myös (osa)järjestelmälle.
Kuljetusten tavoitetila ja myös aikataulu poikkeavat edellä mainittujen kokonaisuuksien aikataulusta. Kuljettajien
läsnäolotietojen siirtyminen KULTI:in
varmistetaan myös VARTTI-järjestelmän
korvauduttua. Lisäksi vuoden 2012
alussa otetaan käyttöön liittymä, jossa
PVSAP:n ja KULTI:n välillä vaihtuu tieto
(maa)kuljetusvälineiden kunnossapidon
tilanteesta. Kuljetusten osalta vuosien
2011 ja 2012 aikana luodaan myös pohja laajemman kuljetusratkaisun rakentamisesta PVSAP:n yhteyteen. Tähän selvitykseen kuuluvat osina niin erilaisten
kuljetusvälinerekisterien siirtomahdollisuudet kuin ajotilausten sekä ajojärjestelyn mahdollinen toteutus PVSAP:lla.
Näiden osa-alueiden mahdollinen toteutus ajoittuu vuosille 2012–2013.
15
Raportoitua tietoa logistiikan
johtamisen tueksi
Samalla, kun eri logistiikan ja hankkeiden hallinnan osa-alueita kehitetään
PVSAP-järjestelmässä, kehitetään myös
näihin palveluihin liittyvää raportointia
logistiikan johtamisen tueksi. Kukin kehitettävä osa-alue tuottaa omia toimialaan sidottuja raportteja, tämän lisäksi
logistiikan johtamisen tueksi tuotetaan
kokoelmaraportteja johdon tarvitsemasta näkökulmasta. Kuhunkin uuteen tai
muuttuvaan palveluun liittyvät raportit
otetaan pääasiassa käyttöön samaan aikaan kuin varsinainen palvelukin, pääosa
johdon tarvitsemista raporteista ovat
käytössä vuoden 2012 alussa. Raportoidun tilannekuvan syntyminen alkaa siis
välittömästi toiminnallisuuden käyttöönotosta.
parhaiten palvelevalla tavalla, linjaorganisaatiolta vaaditaan työhön suurta tukipanosta projektiorganisaation työpanoksen
lisäksi. Olennaisessa osassa kaikissa
näissä jäljellä olevissa vaiheissa ovat ne
arjen osaajat, jotka tuntevat toimintatavat ja PVSAP:ssa olevat perustiedot
sekä mahdolliset korvattavat järjestelmät. Koulutuksessa tukitarve painottuu
PVSAP-järjestelmän sovellusvastuuhen-
kilöihin sekä integraatiopäälliköihinden,
he kun toimivat ensin itse koulutuksen
saatuaan paikallisena kouluttajana omassa hallintoyksikössään. Kuten logossa
lukee, PVSAP:n tekeminen on sinusta
kiinni, mutta erityisesti sinua varten.
Tahti on kova, mutta yhdessä tekemällä
tavoitteiden saavuttamisessa on mahdollisuus onnistua.
Linjaorganisaation tuki palveluiden käyttöönoton
mahdollistaja
Edellä kuvattujen uusien palveluiden
määrittely ja suunnittelu ovat pääosin
loppusuoralla ja työ painottuu kohti testausta, datatyötä sekä käyttöönottoihin
liittyviä toimenpiteitä. Jotta uudet palvelut saadaan käyttöön puolustusvoimia
Artikkelin kirjoittajat, DI:t Tiina Turunen ja Mikko Tanhuamäki palvelevat Huoltokoulun Tutkimus- ja kehittämisosastolla ja toimivat logistiikkaprojektin käyttöönottopäällikkönä ja projektipäällikkönä.
Joulutervehdys Huoltoupseereille
TEOLLISUUSKATU 6, 80100 JOENSUU 10, PUH. 013-224 493
16
Panssariseminaari 2011
Panssarikilta r.y. järjestää panssarialaa käsittelevän seminaaritilaisuuden
lauantaina 5.2.2011 Parolannummella
Tilaisuus pidetään Parolannummen vanhan sotilaskodin Vaakunasalissa klo 10.00–17.00. Ovet avautuvat ilmoittautumista ja tulokahveja varten klo 9.15.
Tilaisuuden luennoitsijoiksi on lupautunut joukko
alansa parhaita koti- ja ulkomaisia asiantuntijoita.
Ohjelmassa olevien viiden luennon aiheet ovat seuraavat:
”Suomessa suunnitellut panssarintorjuntatykit – liian
myöhään syntyneet” ins. Vesa Toivonen
”Panssari- ja mekanisoitujen joukkojen käyttämät
nykyaikaiset miinanraivaamislaitteet”
dipl.ins. Jari Poutanen
”Main battle tank ammunition – today and tomorrow” dipl.ing. Martin Wolff
”Mitä tankisti-sotavangit kertoivat? Sotavankien
kuulustelusta ja saaduista tiedoista panssariasioita
koskien.”
dipl.ins. Carl-Fredrik Geust & dipl.ins. Esa Muikku
”Renkituvasta rynnäkkötykkiin – Yrjö K. K. Talvitien
sodanaikainen toiminta” VTM Kari J. Talvitie
Kunkin luennon jälkeen on varattu aikaa kysymyksiä
varten ja tilaisuuden lopuksi on vuorossa loppukeskustelu päivän kaikista aiheista. Lounastauon yhteydessä on tutustumistilaisuus luentojen aiheisiin
liittyvään kalustoon.
Ennakkoilmoittautumiset: Tilaisuus on avoin Panssarikillan ja muidenkin maanpuolustus­järjestöjen jäsenille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Kulujen
peittämiseksi peritään etukäteen osallistumismaksu,
joka on samalla sitova ennakkoilmoittautuminen tilaisuuteen ja siihen kuuluvaan ruokailuun ja kahteen kahvitukseen. Tilaisuuteen on esitystilan rajallisuuden vuoksi mahdollista ottaa vain 120 ensimmäiseksi ilmoittautunutta kuuntelijaa. Tämän vuoksi
tilaisuuteen tulevien on tehtävä ennakkoilmoittautuminen kaksivaiheisesti:
ottamalla ensin yhteys Panssarikillan toimistoon,
puh 040 5681186 tai [email protected], josta
annetaan osallistujakoodi osallistumismaksun maksamista varten niin kauan, kuin paikkoja on vapaana ja
maksamalla osallistumismaksu käyttämällä osallistujakoodia maksun viitenumerona.
Paikkoja on siis rajallisesti, joten tee ennakkoilmoittautumisesi ajoissa!
Ennakkoilmoittautuminen on vahvistettava viimeistään perjantaihin 28.1.2011 mennessä maksamalla
osallistumismaksu 30,00 euroa (Panssarikillan jäseniltä 27,00 euroa) Panssarikillan tilille 426013-212680
Lammin säästöpankkiin ja kirjoittamalla osallistujakoodi viitenumerokenttään (osallistujakoodi toimii
viitenumerona).
Seminaaripaikalle saavuttuaan vieraita pyydetään ilmoittautumaan vastaanottopisteessä, jossa läsnäolo
rekisteröidään ja annetaan tarkempia ohjeita tilaisuuden järjestelyistä. Lisätietoja tilaisuudesta ja tarkempi
aikataulu julkaistaan Panssarikillan internet-sivuilla www.panssarikilta.fi kohdassa ”Ajankohtaista”.
Etelä-Suomen aluetapahtuma
Etelä-Suomen huoltoveljillä on ainutlaatuinen tilaisuus päästä tutustumaan Vehon hyötyajoneuvoyksikön toimintaan isäntänä toimivan johtaja Juha Ruotsalaisen johdolla.
Tilaisuus järjestetään 14.2.2011 klo 17.00 alkaen osoitteessa Lommilanrinne 3, Espoo.
Tilaisuus loppuu klo 20.00 mennessä.
Tilaisuuden luonteesta johtuen osallistujamäärä on rajoitettu 20 henkilöön.
Ilmoittautuminen 7.2.2011 mennessä [email protected] tai [email protected]
Tervetuloa saamaan uusia kokemuksia ja näkemyksiä sekä tapaamaan huoltoveljiä
HUY/Etelä-Suomi
17
Artikkelisarja, 2. osa
Divisioonan huollon johtaminen
Tässä artikkelin toisessa osassa käsitellään divisioonan huollon suunnitteluprosessia
sekä huollon johtamista huoltopäällikön näkökulmasta. Artikkelissa keskitytään erityisesti divisioonan huollon toiminnan suunnitteluun sekä huoltopäällikön johtamistoimintaan 1941–1945. Asiakokonaisuuksia tarkastellaan yleisellä tasolla ja tavoitteena on
antaa lukijalle yleiskuva huoltopäällikön toiminnasta. Artikkelin lopussa tarkastellaan
lyhyesti joitain keskeisiä tekijöitä ja ominaisuuksia joiden avulla useat divisioonien huoltopäälliköt saavuttivat menestystä tehtävissään.
Yliluutnantti Markus Lahti palvelee osastoesiupseerina Etelä-Suomen Sotilasläänin
Esikunnassa. Kirjoittaja valmistelee väitöskirjaa aiheesta ”Lapin sodan huolto 1944–
1945”.
Huollon suunnittelu- ja
johtamisprosessi
Huollon suunnittelu- ja johtamisprosessiin kuului divisioonassa yleisesti huollon suunnitteluprosessin käynnistänyt
tehtävän anto, sitä seurannut huoltotaktillinen tilanteen arvostelu, divisioonan
huoltosuunnitelman ja huoltokäskyjen
(ml. ohjeet) laadinta, huoltotehtävien ja
huoltomuodostelmien ryhmitysten käskeminen sekä käskyjen toimeenpanon
valvonta yhdessä huoltosuunnitelman
jatkokehittämisen kanssa. Huollon suunnittelu- ja johtamisprosessi oli usein jatkuvaa huoltopäälliköiden aktiivisuudesta
riippuen. Voimassaolevaa huoltosuunnitelmaa ja huollon järjestelyjä kehitettiin
usein aktiivisesti samalla kun valmistauduttiin seuraavaan tehtävään, mikäli siitä
oli viitteitä.
Vaatimuksia ja
suunnitteluperusteita huollon
toiminnalle
Perusteet ja vaatimukset huollon suunnittelulle, valmistelulle ja johtamiselle
määritti divisioonan komentaja. Esikuntapäällikkö käski ne edelleen alaiselleen
18
divisioonan huoltopäällikölle. Divisioonan komentajalta edellytettiin huollon
osalta yleisesti vain taktillisen ja teknillisen suorituskyvyn ymmärrystä niin,
että hän pystyi käskemään divisioonan
kokonaistoimintaan liittyvät keskeisimmät huollon tehtävät. Huoltopäälliköille
annetut käskyt olivat usein suppeita sisältäen vain huollon päätehtävät sekä
tarvittaessa erityisiä vaatimuksia huoltomuodostelmien ryhmittämiselle divisioonan joukkojen kokonaistoimintaan
sopivalla tavalla. Tämä oli merkittävää,
koska tällöin annettiin huoltopäällikölle tietoisesti mahdollisuus itsenäiseen
huollon suunnittelu- ja johtamisprosessiin. Huollon lopullisten suunnitelmien
edellytettiinkin perustuvan täysin huoltopäällikön päätöksiin. Tällä tavoin pyrittiin varmistamaan divisioonan huollon
toiminta taktilliseen kokonaistilanteeseen sopivalla tavalla divisioonan komentajan päätösten mukaisesti.
Perusteita ja vaatimuksia huollon
suunnittelulle ja johtamiselle käskettiin
usein myös huollon ylemmistä johtoportaista. Huoltopäällikön vastuulle
jäi näiden perusteiden huomioiminen
huollon suunnittelussa ja johtamisessa divisioonan huollon kokonaistoimintaan sopivalla tavalla. Huollon ylempien
johtoportaiden käskemät asiat liittyivät
usein huolto-kuljetusten järjestelyihin,
tukeutumiseen eri huoltolaitoksiin tai
huoltomuodostelmiin, tehtävään käytössä olevan materiaalimääriin tai ylemmän johtoportaan mahdolliseen kalusto-, henkilöstö- tai materiaalitukeen.
Ylempi johtoporras käski usein myös
tilahallinta-asioita kuten divisioonan
huolto-organisaation käyttöön annettavista rakennuksista tai toimipaikoista.
Huoltotaktillisesta tilanteen
arvostelusta huoltosuunnitelmaksi
Huollon suunnitteluprosessi aloitettiin
esikuntapäällikön käskynannon jälkeen
huoltopäällikön käskyllä. Huoltopäällikkö
käski huoltolajijohtajille (ml. aselajikomentajat) ja divisioonan esikunnan (DE)
huolto-osaston henkilöstölle kaikki ne
tiedot mitä he tarvitsivat suunnittelua,
päätöksentekoa ja huoltolajien johtamisen suunnittelua varten. Huoltolajijohtajille oli käskettävä aina vähintään tiedot
divisioonan nykyisestä ja tulevasta tehtävästä sekä siihen liittyen arvio tulevasta huollon taktillisesta ja teknillisestä
tilanteesta. Huollon suunnitteluprosessi
jatkui tehtävänannon jälkeen huoltotaktillisella tilanteen arvostelulla. Tilanteen
arvostelulla pyrittiin laaja-alaisesti arvioimaan miten divisioonan huolto toteuttaa huoltopäällikölle ja hänen edelleen
huoltolajijohtajille käskemät tehtävät.
Huoltotaktillinen tilanteen arvostelu toteutettiin usein huollon toimialoittain
huoltopäällikön keskittyessä kokonaisuuden arviointiin. Huoltopäällikön yhtenä
tärkeänä tehtävänä oli tässä yhteydessä
löytää ja tunnistaa mahdolliset huollolliset rajoitukset ja haasteet joilla saattaisi
olla merkittävää vaikutusta divisioonan
tulevaan toimintaa. Huoltopäällikön vastuulla oli erityisesti havaittujen huollollisten rajoitusten ja haasteiden saattaminen viipymättä divisioonan komentajalle
tiedoksi viipymättä.
Huoltotaktillisessa tilanteen arvostelussa etsittiin vastauksia allaoleviin kysymyksiin:
• Minne huoltopaikat on sijoitettava ja
milloin niiden on oltava toiminta-valmiina?
• Millainen huoltopaikan toimintakyvyn
tulee olla ja soveltuuko suunniteltu
alue tai toimipaikka esim. hoitopaikaksi tai evakuointikuljetuksiin?
• Miten huoltolajien yhteistoiminta on
järjestettävä kokonaisuutta silmällä pitäen?
• Mitkä ovat huollon tämänhetkiset materiaaliresurssit, mitä tarvitaan lisää ja
koska?
• Miten täydennetään puuttuvat ja tehtävän aikana kuluvat materiaalit?
• Minne materiaalia on kuljetettava ja
minne varastoja on perustettava ja sijoitettava niin että joukkojen taistelunaikainen täydennystoiminta voitaisiin
mahdollisimman hyvin toteuttaa?
• Milloin varastopaikkojen on oltava toimintavalmiina ja paljonko niissä on oltava materiaalia?
KUVAN LÄHDE: Yleisesikunnan Kenttäohjesääntö III:een vuodelta 1934, Liite 5.
• Miten liikennejärjestelyt ja kuljetukset
toteutetaan mahdollisimman hyvin?
• Miten kuljetusmuodostelmia on käytettävä ja miten ja mistä saadaan tarvittaessa lisää kuljetusmuodostelmia?
• Mitä erikoistoimenpiteitä toiminta-alueen koko, tieverkko ja laajuus vaativat?
• Miten evakuointi- ja täydennyskuljetuksia voidaan yhdistää?
• Mitä viestiyhteyksiä tulee olla käytössä ja miten niitä tulee käyttää?
• Miten huollon toiminta-alue tulee jakaa ja miten sitä tulee käyttää tehtävän aikana?
Huoltotaktillisen tilanteen arvostelun
perusteella laadittiin huoltopäällikön johtamana divisioonan huoltosuunnitelma.
Huoltosuunnitelma laadittiin aina yhteistoiminnassa esikunnan huolto-osaston
huoltolajijohtajien ja divisioonan aselajikomentajien kanssa. Huoltopäällikkö
vastasi huoltosuunnitelman yleisistä
kaikkia koskevista asiakokonaisuuksista
sekä usein henkilökohtaisesti huoltokuljetusten ja tiestön käytön suunnittelusta
apunaan DE:n huolto-osaston Huolto- ja
kuljetustoimisto IV. Tämä erityisesti siksi, että divisioonan kuljetus- ja liikennesuunnitelmat vaikuttivat lähes aina kaikkien divisioonan joukkojen toimintaan
ja niiden valmistelu edellytti laajaa yhteistoimintaa ja yhteensovittamista divi-
sioonan esikunnassa ja toiminta-alueen
muiden joukkojen kanssa. Divisioonan
käyttämä tiestö saattoi olla yhteiskäytössä myös toisen divisioonaan kuulumattoman joukon kanssa. Liikenne- ja
kuljetussuunnitelmien avulla suunniteltiin yksityiskohtaisesti mm. divisioonan
kuljetusmuodostelmien ja kuljetusresurssien käyttö sekä miten tieverkkoa
kunnostettaisiin ja ylläpidettäisiin toiminnan aikana. Suunniteltavia kokonaisuuksia olivat edelleen käytettävän
huoltotiestön tiedustelu ja valmistelu,
huollon kuljetusmuodostelmille sallitut
liikennöintialueet, liikenteenohjausjärjestelyt käytettäviä ohituspaikkoja, ilmasuojelu- tai kaasusuojelutoimenpiteitä unohtamatta. Kuljetus- ja liikennesuunnitelmien tärkeyttä korosti erityisesti myös
se, että divisioonan tiestöä käyttivät
usein samanaikaisesti myös divisioonan
taistelujoukot ja aselajijoukot yhdessä
huoltomuodostelmien kanssa, jolloin oli
usein välttämätöntä jakaa myös aikaan
sidottuja tiestönkäyttöoikeuksia.
Huoltosuunnitelma laadittiin yhdistämällä huoltolajisuunnitelmat yhdeksi
kokonaisuudeksi = divisioonan huoltosuunnitelmaksi. Divisioonan huoltosuunnitelmasta tuli selvitä yksityiskohtaisesti
ainakin materiaalin ja huoltovälineiden
suunniteltu käyttö huoltolajeittain, suunnitelma huoltokuljetusten toteuttamisesta ja tiestön käytöstä, alajohtoportaiden
huoltojoukkojen ryhmitykset ja täydennysoikeudet, divisioonan huoltomuodostelmien ja huoltoelimien suunniteltu käyttö ml. ryhmitykset, siirrot sekä
toimintavalmiudet aikaan sidottuna.
Huoltosuunnitelmaan liittyi myös keskeisellä tavalla esitys pioneeri- ja taisteluväline- ja viestimateriaalin porrastusta
koskevista asioista sekä huoltopäällikön
esitys ilmatorjunnan, kaasusuojelun ja
viestitoiminnan järjestämiseksi huollon
osalta divisioonan tulevassa tehtävässä. Valmiit huoltosuunnitelmat esiteltiin
huoltopäällikön toimesta aina ensin esikuntapäällikölle, joka esitteli ne itse tai
huoltopäällikön kanssa edelleen divisioonan komentajalle. Huoltosuunnitelmat
hyväksyttiin esikuntapäällikön allekirjoituksella huoltopäällikön toimiessa varmentajana.
Huoltosuunnitelmasta huollon
käskyksi
Hyväksytyn ja allekirjoitetun huoltosuunnitelman toteutus ja jatkokehittäminen kaikkine siihen liittyvine toimenpiteineen oli huoltopäällikön vastuulla.
Huoltosuunnitelma saatettiin toteutukseen käytännön toimenpiteiksi laatimalla huoltoon liittyviä käskyjä, käskynannoin sekä käskyjen toimeenpanon
valvonnalla. Täytäntöönpanoon liittyi
keskeisellä tavalla myös huoltosuun-
19
nitelman jatkuva kehittäminen. Huoltosuunnitelman perusteella laadittiin
divisioonan huollon johtamisessa tarvittavia huoltotaktillisia käskyjä, huoltoerikoismääräyksiä, huoltokäskyjä sekä
laatimalla huoltoa käsittelevät kohdat
divisioonan taistelujoukoille annettaviin
yhteiskäskyihin eli sotatoimikäskyihin.
Huoltopäällikkö käski perusteet ja ohjasi kaikkien huoltoon liittyvien käskyjen laadintaa. Tärkeimmät huollon käskyt laadittiin pääosin yhteistoiminnassa
huoltopäällikön, huoltolajijohtajien ja
DE:n huolto-osaston ja aselajitoimistojen kanssa. Huoltolajijohtajat laativat
itsenäisesti vain huollon teknilliseen
toteutukseen liittyviä huoltoteknillisiä
käskyjä (käskyjä esim varastointijärjestelyistä tai siitä miten ja missä haavoittuneet kulloinkin hoidetaan).
Huoltotaktilliset käskyt (joilla käskettiin esim. huoltojoukkojen ryhmitykset
ja toiminta-ajat ja -valmiudet) syntyivät
yleensä siten, että huoltolajijohtajat ja
aselajikomentajat tekivät ehdotuksia
käskyjen kohdaksi, jotka sitten yhdistettiin laajemmiksi kokonaisuuksiksi.
Huoltopäällikköä avustivat käskyjen
laadinnassa DE:n huolto-osasto ja huoltolajijohtajat sekä aselajikomentajat.
Aselaji- tai huoltolajikomentajia avustivat
käskyjen laadinnassa heidän huoltolajitai aselajitoimistonsa.
Tärkeimpiä divisioonan huollon johtamisessa käytettyjä käskyjä olivat ylempien johtoportaiden sotatoimi-, huoltoja tukeutumiskäskyt, divisioonan käskyjen (=sotatoimikäskyjen) huoltokohdat,
huoltokäskyt, huoltoteknilliset käskyt
huoltomuodostelmille, huoltomuodostelmien ryhmittymiskäskyt, liikennekäskyt, viestitoimintakäskyt, pioneeritoimintakäskyt sekä valistustoimintakäskyt. Huollon järjestelyjä ja huoltolajien
toimintaa ohjattiin merkittävällä tavalla
myös huoltolajikohtaisilla huoltoerikoismääräyksillä ja ohjeilla kuten: kuljetusvälinehuolto-ohjeet, hevoshuolto-ohjeet,
metsätalous-ohjeet, lääkintäpalveluohjeet, taisteluvälinehuolto-ohjeet sekä
taloushuolto-ohjeet
Huoltosuunnitelman perusteella
laaditut ja divisioonan taistelujoukoille annettavat huoltokäskyt allekirjoitti
yleensä esikuntapäällikkö (divisioonan
komentajan valtuuttamana) huoltopäällikön toimiessa käskyn varmentajana.
Jos divisioonan esikunta toimi jakautuneena kahdessa portaassa, käskettiin taistelujoukoille annettavien käskyjen allekirjoitus- ja käskytysoikeudet
divisioonan komentajan toimesta aina
tapauskohtaisesti. Mikäli huoltopäällikkö halusi käskeä huollollisia asioita
suoraan divisioonan taistelujoukoille,
tuli hänen saada siihen ensin valtuutus
divisioonan komentajalta tai esikuntapäälliköltä. Muut huoltomuodostelmille
ja taistelujoukoille annettavat huoltotaktilliset erilliskäskyt (esim huoltomuodostelmien siirtymiskäskyt) allekirjoitti
huoltopäällikkö sekä kyseisen huoltolajin johtaja. Huoltolajien johtajat allekirjoittivat itse kaikki alaisilleen huoltomuodostelmille annettavat huoltoteknilliset käskyt.
20
Huoltopäällikön
johtamistoiminnasta
Huoltopäällikön ja kaikkien huoltolajijohtajien johtamistoiminnan tavoite oli
täysin yksiselitteinen: huolto toimii divisioonan komentajan tahdon mukaan
siten, että jokainen sotilas saa oikeaan
aikaan ja oikeassa paikassa tehtävänsä
edellyttämät välineet tai tarvikkeet ja
taistelujoukot kyetään oikea-aikaisesti
vapauttamaan kaikesta niiden toimintaa haittavasta tai hidastavasta materiaalista tai elävästä voimasta. Huollon
johtaminen divisioonassa oli erittäin
laaja-alainen tehtävä. Huollon johtaminen oli jaettu huollon taktilliseen ja teknilliseen johtamiseen huoltopäällikön
ollessa ensisijaisesti huollon taktillinen
johtaja. Huoltolajien teknillistä johtamista varten oli eri huoltolajeilla omat
johtajansa. Huoltolajijohtajat olivat huoltopäällikön alaisia kaikissa huoltotaktillisissa kysymyksissä, mutta huoltoteknillisissä asioissa he olivat myös oman
ylemmän johtoportaan huoltolajijohtajan
alaisia. Divisioonan huollon johtamiseen
osallistuvat huoltojohdon ja huoltomuodostelmien lisäksi kaikki divisioonan
alajohtoportaiden johtajat sekä niihin
kuuluneiden huoltojoukkojen johtajat.
He vastasivat omalta osaltaan huollon
tarkoituksenmukaisesta suunnittelusta
ja toteutuksesta.
Huoltopäällikön johtamistoiminta käsitti yleisesti huoltokäskyjen laadinnan,
käskemisen ja käskyjen toimeenpanon
valvonnan. Huoltopäällikön oli oltava
kaikessa johtamistoiminnassaan aktiivinen ja hänen tuli (tarvittaessa) pyrkiä
aktiivisesti itse ottamaan selvää divisioonan johdon ja jopa ylemmän johtoportaan aikeista. Huoltopäällikkö johti
divisioonan huoltoa pääasiassa divisioonan esikunnan huolto-osastolta käsin.
Pääperiaatteena ja tavoitteena oli DE:n
huolto-osaston ryhmittäminen mahdollisimman lähellä huoltomuodostelmien pääosaa. Tämä mahdollisti huoltopäällikölle ja kaikille huoltolajijohtajille
huoltomuodostelmien tehokkaan johtamistoiminnan, kun etäisyys tärkeimpiin
alaisiin säilyi lyhyenä. Huolto-osaston
siirrotkin pyrittiin liittämään mahdollisuuksien mukaan huoltomuodostelmien
samanaikaisiin siirtoihin. Huolto-osastoa
siirrettiin tilanteen edellyttämällä tavalla
yhtenä kokonaisuutena tai portaittain.
Huolto-osaston siirrot toteutettiin tilanteesta riippuen divisioonan esikunnan
siirtojen yhteydessä tai 1-2 vuorokautta
divisioonan esikunnan siirtymisen jälkeen. Huollon johtamisen kannalta oli
ratkaisevaa kuitenkin se, että divisioonan esikunnassa oli aina paikalla huoltopäällikkö tai hänen edustajansa. Tällä
tavoin säilytettiin jatkuva tilannetietous
ja ylläpidettiin jatkuva valmius toteuttaa
esikuntapäällikön tai komentajan käskyt.
Huollon johtamisen kannalta olivat
toimivat puhelinyhteydet avainasemassa. Tavoitteena oli että huoltopäälliköllä
ja huoltolajijohtajilla oli käytössään aina
toimivat puhelinyhteydet divisioonan
huollon sisäiseen johtamiseen sekä
ylempiin johtoportaisiin. Puhelinyhteyksillä saavutettiin merkittävää ja usein
ratkaisevaa nopeutta käskyjen toimeenpanossa. Puhelinyhteyksien käyttö johtamiseen korostui kun käskyjen laadinta asiakirjamuotoon yhdessä käskyjen
monistamisen kanssa saattoi kestää
käytössä olleilla toimistotarvikkeilla ja
konttorivälineillä usein huomattavan
kauan. Kirjallinen käsky saavutti käskyn
vastaanottajan joskus jopa vuorokausien kuluttua suullisen käskyn antamisen
jälkeen. Siirtymisten aikana käytettiin
huoltomuodostelmien johtamiseen
pääosin lähettiyhteyksiä ja divisioonan
liikenteenohjausyksiköitä.
Milloin ja miksi huoltopäälliköt
menestyivät tehtävissään?
Kun arvioidaan divisioonan huoltopäälliköiden menestymistä tehtävissään
1941–1945 tulee heidän toimintaansa
arvioida ensisijaisesti heidän kykyynsä
toimeenpanna divisioonan komentajan
antamat vaatimukset ja käskyt divisioonan huollon toteuttamiseksi sotatoimien aikana. Kun asiaa tarkastellaan
laajemmin voidaan sotapäiväkirjoista,
kantakorteista ja tilanneilmoituksista
löytää yksityiskohtaisempia yhteisiä
ominaisuuksia tehtävissään menestyneille divisioonien huoltopäälliköille.
Näistä keskeisimpiä ominaisuuksia olivat: hyvä yhteistoimintakyky ja henkilösuhteet alaisiin sekä esimiehiin, sotilaskoulutukseen ja sotakokemukseen
perustuva ammattitaito, kyky ennakoida tulevaa toimintaa, kyky hahmottaa
ja ymmärtää laajoja kokonaisuuksia,
kyky sovittaa asioita yhteen ajallisesti
tai paikkaan sidottuna, aktiivinen johtamisote, kyky tehdä nopeita päätöksiä
sekä hyvä fyysinen kunto.
Artikkeli perustuu pääosin Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteen arkistolähteisiin, yleisesikunnan esikuntaoppaaseen vuodelta 1940 sekä yleisesikunnan
Kenttäohjesääntö III:een vuodelta 1934.
Kirjoittaja ottaa mielellään vastaan palautetta artikkelista sekä antaa lisätietoa
aiheesta ja lähteistä osoitteessa
[email protected]
Insta DefSec Oy:n erityisosaamista ovat
verkkokeskeiset johtamis-, tietoliikenne- ja koulutusjärjestelmät, vahvat tietoturvaratkaisut sekä puolustusjärjestelmien integrointi- ja ylläpitopalvelut.
Asiakkaitamme ovat niin kotimaiset
kuin kansainväliset toimijat.
www.insta.fi
Antoisa syysretki
itäiseen Viroon
Narvajoen varrella riittää muistomerkkejä. Kuvan vaunun torni on nyt hitsattu kiinni. Aiemmin jotkut "kurittomat" matkalaiset suuntasivat
vaunutykin eri ilmansuuntiin kunkin historianäkemysten mukaisesti.
Kolmenkymmenen hengen joukko yhdistyksen jäseniä ystävineen osallistui
Jukka Salmisen 10.-12. syyskuuta järjestämälle sotahistorialliselle teemamatkalle Itä-Viron taistelupaikoille. Matkalla
perehdyttiin erityisesti ankariin torjuntataisteluihin, jotka käytiin vuonna 1944
Sinimäillä Vaivaran kunnassa.
Taisteluiden merkitys itsenäisyytemme säilymisen ja sotamenestyksemme
kannalta on saanut laajempaa huomiota
vasta viime vuosina.
Jukan huolellisesti valmistelema pohjatyö taistelujen kulusta sekä tapahtumiin osallistuneiden veteraanien haastatteluista saadut yksityiskohtaiset kuvaukset Sinimäkien tulihelvetistä avarsi
varmasti jokaisen näkemystä vuoden
1944 kriittisistä hetkistä.
Lisämausteena matkalaiset saivat tietoiskun suomalaisten osallistumisesta
Viron vapaussotaan sekä saivat matkalla
mukana olleilta virolaisveteraaneilta realistisen kuvauksen maan karusta kohtalon kamppailusta vuonna 1944 ja miehitystä seuranneesta vuosikymmenten
mittaisesta synkästä ajanjaksosta.
Suomenkin kohtalo vaakalaudalla
Leningradin saartorenkaan murruttua
helmikuussa 1944 saksalaisten armeijaryhmä Nord vetäytyi puolustusasemiin
Narvajoelle.
Puna-armeijan hyökkäyskiilat pysäytettiin alkumenestyksen jälkeen, mutta
22
ne onnistuivat luomaan sillanpääaseman
Narvajoen länsirannalle.
Saksalaisjoukkoja uhkasi mottiin jääminen, mikäli puna-armeija olisi onnistunut pohjoiseen suunnatussa pihtiliikkeessään.
Kantona kaskessa olivat kuitenkin kolme vaatimatonta Sinimäkien kukkulaa,
joiden hallinnasta käytiin eräät II Maailmansodan verisimmät taistelut.
Neuvostoliiton sodanjohto asetti joukoilleen tiukan aikarajan Viron miehittämiselle. Tavoitteen varmistamiseksi kapealle rintamalohkolle keskitettiin lähes
käsittämättömän suuri mies- ja materiaalimäärä.
Viron murtuminen olisi asettanut Suomen poikkeuksellisen tukalaan tilanteeseen.
Punalaivasto oli onnistuneesti pussitettu Suomenlahden pohjukkaan. Näin
meritse kulkeva huoltoreitti Saksasta
Suomeen pystyttiin pitämään toiminnassa koko Jatkosodan ajan.
Viron menetys olisi pahimmillaan johtanut kauppamerenkulkumme täydelliseen katkokseen tai vähintään ase- polttoaine- ja elintarviketäydennysten vakaviin häiriöihin.
Maihinnousu Suomen etelärannikolle kesällä 1944 olisi ollut puolustuksen
kannalta kestämätön tilanne.
Sinimäkien lukko kuitenkin piti ja sieltä vetäydyttiin vasta 18.9.1944 tilanteen
muututtua kriittiseksi eteläisimmillä rintamalohkoilla.
Tunnistamattomaan kuntoon moukaroidun maakaistaleen hallinnasta käydyissä taisteluissa menetykset olivat
molemmilla osapuolilla raskaat.
Tutkijat arvioivat pelkästään puna-armeijan menettäneen Sinimäkien taisteluissa 150 000- 200 000 sotilasta kaatuneina tai haavoittuneina.
Veteraanien arvokkaat kokemukset
Matkaan saatiin huomattavaa lisäantia
mukana olleilta veteraaneilta. JR 200:n
veteraanit Leo Porman, Edgar Sinisalu
ja Elret Epner sekä heidän kanssaan samoilla rintamalohkoilla Karjalan Kannaksella taistellut JR 1:n veteraani eversti
Lauri Vilkko täydensivät mainiosti matkalaisten tiedonnälkää.
Leo Pormanin nuoruuden koti sijaitsi
Sinimäkien kupeessa. Kertomukset ja
valokuvat alueesta ennen vuotta 1940
antoi hyvän vertailukohdan nyt nähdylle.
Sota-ajan kuukausien moukaroinnin jäljet ovat jääneet pysyväksi muistoksi Sinimäille.
Muistoaluetta on kunnostettu vuosien
ajan ja siellä sijaitsee pienen museon lisäksi mm. useita eri kansallisille joukkoosastoille omistettuja muistomerkkejä.
Varsin onnistuneen teemamatkan rohkaisemana Jukka Salminen on lupautunut edelleen ottamaan harteilleen matkanjärjestäjän roolin, mikäli halukkaita
osallistujia matkoille löytyy. Toivottavasti
kuulemme asiasta keväällä lisää!
Saksan alaisissa joukkoissa taisteli
Sinimäillä virolaisten lisäksi runsaasti
vapaaehtoisia eri maista. Joukoissa oli
mm. hollantilaisia, flaameja, tanskalaisia, norjalaisia ja jopa muutama kymmenen ruotsalaista. Kuvassa eversti
Lauri Vilkko tarkastelee Vaivaran vanhalla hautausmaalla norjalaisten sankarivainajien muistolaattoja.
Perehtyminen Sinimäkien
taistelupaikkoihin herätti
mielenkiintoisia keskusteluja. Kuvassa etualalla Jukka
Salminen ja sotaveteraani
Edgar Sinisalu puivat tykistön merkitystä taistelujen
kulkuun.
Matkan ohjelmaan kuului vierailu Johannes Tõrsin yksityisessä sotamuseossa.Tõrs (kuvassa tykin edessä punaisessa takissa) on synnynnäinen
huoltopäällikkö. Hänen uskomattomia tarinoitaan museon esineistön hankintatavoista ei voi vakavin perusilmein kuunnella.
23
Sveitsiläisten huoltoupseerien vierailu
22.–29.8.2010
Majuri Jari Virolainen ja majuri Juha Lemminki
Sveitsin huoltoupseeriyhdistys vieraili
Suomen huoltoupseeriyhdistyksen vieraana Suomessa 22.–29.8.2010. Vierailu
perustui Suomen ja Sveitsin huoltoupseeriyhdistysten väliseen yhteistoimintaan, jossa yhdistykset ovat perinteisesti vierailleet tutustumassa toistensa
huoltojärjestelmiin kolmen vuoden välein. Sveitsiläisseurueeseen kuului tällä kertaa edustajia myös paikallisesta
huollon aliupseeriyhdistyksestä.
Vieraat saapuivat Suomeen sunnuntaina 22.8. Vierailun yhteysupseerina toimi
koko vierailun ajan majuri Juha Lemminki. Vieraat tutustuivat sunnuntain ja
maanantai aamupäivän aikana Helsingin
keskustan nähtävyyksiin omatoimisesti.
24
Maanantai iltapäivänä vieraat majoitettiin Merisotakoululle ja johdatettiin tutustumaan Suomenlinnaan ja sen historiaan opastetun kierroksen avulla. Illalla
vuorossa oli päivällinen Suomenlinnan
Upseerikerholla, jossa PELOG-OS edustaja majuri Matti Sopanen piti esitelmän
Suomen logistiikkajärjestelmästä, huollon tarkastaja eversti Risto Kosonen
toivotti vieraat tervetulleeksi Suomeen,
nautittiin yhteinen päivällinen sekä seurusteltiin vieraiden kanssa. Sveitsiläisten
huoltoupseeriyhdistyksen nykyinen ja
entinen puheenjohtaja, eversti Thomas
Christen ja everstiluutnantti Rolf Häfeli, sekä prikaatikenraali Daniel Roubaty
käyttivät vieraiden puheenvuorot ja suorittivat muistolahjojen jakamisen.
Tiistai aamuna vieraat siirtyivät Suomenlahden meripuolustusalueelle Upinniemeen, jossa heille esiteltiin merivoimien huollon ajankohtaisia asioita ja tutustuttiin Upinniemen varuskunnan huollon järjestelyihin. Vieraat olivat erityisen
kiinnostuneita ohjusveneisiin ja sukeltajien painekammioon tutustumisesta.
Merivoimien esittelyn jälkeen vieraat
siirtyivät Helsinkiin, jossa oli vapaata aikaa Helsingin keskustassa.
Keskiviikkona seurue siirtyi aamupäiväksi tutustumaan Mannerheim museoon. Iltapäivällä siirryttiin Keskon tiloihin
Vantaalle, jossa johtaja Petteri Niemi
Everstiluutnantti Eero Pakarinen esitteli Karjalan Huoltopataljoonan. Karjalan Prikaatin kalustoesittely.
Kenraalimajuri Jukka Pennanen ja prikaatikenraali Daniel Roubaty Taistelukoulun perinteikäs upseerikerho saa sotilaat aina tuntemaan
keskustelevat Kouvolan kasarminmäen upseerikerholla.
olonsa kodikkaaksi. Ulrich Meyer, Juha Lemminki, Thomas Christen,
Daniel Roubaty ja Rolf Häfeli ovat saaneet saunaurakkansa päätökseen
ja kohta on aika valmistautua illanviettoon.
Eversti Ulrich Meyer on perehtynyt hyvin Suomen sotahistoriaan. Taistelukoulun Perinneyhdistyksen edustajalle Reijo Piiralle on juuri
Taistelukoulun upseerikerhon tiloista löytyi paljon mielenkiintoista luovutettu SOLOGin standaari hienosti järjestetyn esittelykierroksen
päätteeksi.
esineistöä.
25
Pöydän antamia nautittiin Tuusulan kerholla...
esitteli Keskon päivittäistavaralogistiikkaa ja kierrätti vieraita Keskon varastotiloissa. Keskolta siirryttiin Tuusulaan
MPKK:lle vanhan Taistelukoulun tiloihin,
jossa everstiluutnantti Timo Vilkko perehdytti vieraat suomalaisen savusaunan
saloihin. Saunomisen päätyttyä tutustuttiin eversti Reijo Piiran opastuksella vanhan taistelukoulun upseerikerhon tiloihin
ja nautittiin iltapala.
Torstaina seurue siirtyi pääkaupunkiseudulta Pirkanmaan suuntaan Tampereelle. Matkalla pysähdyttiin Hämeenlinnassa, jossa tutustuttiin Tykistömuseoon ja Talvisota elokuvaan, sekä käytiin
SA-kaupassa. Tampereella Maavoimien
Materiaalilaitos esitteli kenraalimajuri
Raimo Jyväsjärven sekä everstien Jari
Anttalainen ja Raimo Petäsnoro toimesta Suomen huoltojärjestelmän ajankohtaisia asioita mm kumppanuudesta.
Millog Oy:n Heikki Hartsia täydensi aiempia esityksiä Millog Oy:n toimesta.
Kumppanuus herätti paljon keskustelua
sveitsiläisen keskuudessa ja aiheeseen
syvennyttiin Millog oy:n tarjoamalla päivällisellä Ravintola Astorissa. Tampereen
osuuden suunnittelijan, everstiluutnantti
Ville Poutun vaimo rouva Kathia Pouttu
järjesti iltapäivällä erityisohjelmaa vieraiden rouville Tampereen ympäristössä.
Rouvat olivat erityisen tyytyväisiä Kathian panokseen ja siitä suuri kiitos Huoltoupseeriyhdistyksen puolesta.
Perjantaina vieraat siirtyivät Tampereelta Kymenlaaksoon Vekaranjärven
varuskuntaan, jossa tutustuttiin mekanisoidun joukko-osaston huoltojärjestelmään. Komentaja prikaatikenraali Jorma
Ala-Sankila toivotti vieraat lämpimästi
tervetulleeksi varuskuntaan ja everstiluutnantti Eero Pakarinen joukkoineen
oli järjestänyt erinomaisen tutustumiskierroksen KARPR:n huoltojärjestelmän
eri piirteisiin. Päivän kruunasi päivällinen
laavulla ja tutustuminen Milljazz konserttiin Kouvolan keskustan varuskunta-alueella, jossa myös sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Jukka Pennanen tapasi
vanhoja tuttujaan.
Lauantaina vuorossa oli huoltoupseeriyhdistyksen vuosittainen huoltotapahtuma Lahdessa. Huoltotapahtuman
aikana kilpailtiin leikkimielisessä ryhmä-
26
... erinomaiselta maistuu.
Kouvolan kasarmilla järjestetty sotilassoittokuntien perinteinen jazziltama sai runsaasti
kiitosta vierailta. Hämmästyttävän hienoista esityksistä olisi voinut nauttia vaikka useampanakin iltana
taitokilpailussa suomalais-sveitsiläisissä
ryhmissä. Ohessa saunottiin ja seurusteltiin ennen vierailun päättävää illallista.
Huoltotapahtuman illallisen järjestelyistä
vastasi kapteeni Timo Mörsky apunaan
kapteeni Petri Kuivalainen ja Huoltokoululla opiskelevat kadetit. Huoltoleirin
johtolassa järjestetty illallinen oli hyvä
henkinen ja mukava tapahtuma, jossa
mm eversti Ulrich Meyerille luovutettiin
huollon tarkastajan toimesta sotatalouspäällikön myöntämä huollon ansioristi.
Vieraat olivat tyytyväisiä järjestelyihin ja
toivottivat meidät tervetulleeksi vastavierailulle kolmen vuoden kuluttua Sveitsiin.
Lopuksi vierailun järjestelytoimikunta haluaa yhdistyksen puolesta kiittää
saamastaan tuesta puolustusvoimia ja
kaikkia muita vierailun onnistumiseen
vaikuttaneita henkilöitä ja yhteisöjä.
Timo Vilkon taituroimien saunavihtojen käyttötarkoitus ei heti selvinnyt Saunavihdatkin saivat asianmukaista kyytiä ja kaikki ovat saunavieraille. Kylmäharjoittelu oli paikallaan ja loppu sujuikin mainiosti.
diplominsa ansainneet. Vastaavana saunamestarina Timo Vilkko sai
kunnian jakaa huomionosoitukset.
Sveitsiläisvieraat osallistuivat myös huoltotapahtumaan Hälvälässä Lahdessa.
27
Huollon evp everstit
perehtyivät maavoimien
huoltojärjestelmän
suunnittelun nykytilaan
Harjoitukseen osallistuivat evp everstit Martti Tuomainen, Leo Puustinen, Jari Mäenpää, Kari Suvanto, Ensio Mäkipelto, Pentti Väänänen,
Heikki Päivärinta sekä lääkintäeversti Heikki Laapio.
Maavoimien Esikunnan Huoltoosasto järjesti evp everstien vapaaehtoisen harjoituksen 11.10.
2010 Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnan Huolto-osaston
tiloissa Tampereella. Harjoitukseen oli kutsuttu entiset huollon
tarkastajat sekä nykyisen huoltojärjestelmän pääarkkitehdit ja
suunnittelijat. Harjoituksen tavoitteena oli perehdyttää osallistujat maavoimien huoltojärjestelmään ja suunnittelun nykytilaan.
28
Harjoituksen johtaja eversti Risto Kosonen esitteli maavoimien toimintaa ja
maavoimien huollon kehittämistä.
Maavoimien Materiaalilaitoksen esikuntapäällikkö eversti Jari Anttalainen
perehdytti kuulijat Maavoimien Materiaalilaitoksen tehtäviin, toimintaan ja
kehittämiseen. Erityisesti varastointi,
räjähdeala, kumppanuudet ja teollinen
yhteistyö sekä yhteistoiminta elinkeinoelämän kanssa ovat kehittämisen kohteena maavoimien huoltojärjestelmässä,
jonka huollon järjestelyjen johtamisesta
Maavoimien Materiaalilaitos vastaa.
Harjoituksen aiheisiin liittyen käytiin vilkasta keskustelua huollon kehittämisen
perusteista ja suuntaviivoista. Yhteisenä
havaintona todettiin, että maavoimien
perustamiseen liittyen huolto on selkeästi saanut sille kuuluvan arvostuksen ja
aseman. Maavoimien huoltojärjestelmää
on kyetty kehittämään suunnitellusti ja
myös jatkokehittäminen näyttää erittäin
hyvältä. Osanottajat totesivat tyytyväisenä, että hyvää ja ansiokasta työtä on
tehty hyvillä tuloksilla.
Maavoimien Materiaalilaitoksen esikuntapäällikkö eversti Jari Anttalainen esittelee Materiaalilaitoksen ajankohtaisia asioita.
Pöydän molemmin puolin esitykset herättivät vilkasta keskustelua huollon kehittämisestä.
Entisillä huollon kehittäjillä riitti hauskoja
muistelmia kerrottavaksi nykyisellekin huollon tarkastajalle.
29
Huoltoupseeriyhdistys ry:n
syyskokous Tampereella
Huoltoupseeriyhdistyksen syyskokous pidettiin Millog Oy:n tiloissa
Tampereella 11.10.2010 klo 17.00
alkaen. Läsnä olivat yhdistyksen
kunniajäsenistä toimitusjohtaja
Seppo Laalo, kauppaneuvos Arto
Arvonen ja toimitusjohtaja Erkki
Poranen sekä valtuuskunnan jäseniä kahdeksan henkilöä ja 39
yhdistyksen jäsentä.
Huoltoupseeriyhdistys ry:n puheenjohtaja, eversti Risto Kosonen avasi kokouksen toivottamalla kokousedustajat
tervetulleiksi. Millog Oy:n isäntä Heikki
Härtsiä toivotti osallistujat tervetulleiksi
Millog:n tiloihin Tampereelle.
Yhdistyksen puheenjohtaja piti lyhyen
katsauksen yhdistyksen kuluneen kauden ja tulevaan toimintaan. Keskeisinä
asioina Kosonen nosti esille elokuussa
2010 toteutuneen sveitsiläisvierailun
sekä yhdistyksen 85-vuotisjuhlan 2011.
Samalla hän totesi valtuuskunnan roolin
olevan merkittävä yhdistyksen toiminnan tukemisessa; erityisesti huoltovarmuuden näkökulmasta.
Yhdistyksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja hallituksen valinta
Vuodeksi 2011 Huoltoupseeriyhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin
ev Risto Kosonen ja varapuheenjohtajaksi res kapt Caj Lövegren;
sekä hallituksen jäseniksi:
- maj Mika Sepling
- evl evp Matti Paasivaara
- ltn resHans Gabrielsson
- evl Mauri Etelämäki
- evl Timo Saarinen
30
- kapt res Olli Happonen
- evl Timo Vilkko
- maj Matti Sopanen (sihteeri).
Toiminnantarkastajiksi valittiin eversti evp
Martti Tuomainen ja eversti evp Leo Puustinen sekä varalle eversti Jari Anttalainen.
2011 jäsenmaksuksi päätettiin 22 euroa.
Valtuuskunnan puheenjohtajan ja
varapuheen valinta sekä valtuuskunnan jäseneksi kutsuminen
Valittiin vuodeksi 2011 valtuuskunnan
puheenjohtajaksi toimitusjohtaja ltn res
Harri Koponen ja varapuheenjohtajaksi
myynti- ja markkinointijohtaja inskapt
res Heikki Härtsiä.
Valtuuskuntaan valittiin erovuoroisista
uudelleen kaudeksi 2011–2015:
maj res Harri Hentunen (Lukkorengas Oy)
ylil res Pertti Huusko (Insta Group Oy)
kapt res Pertti Rusanen (Kesko Oyj).
Illan isäntänä toimi Millog Oy:n myynti-ja
markkinointijohtaja Heikki Härtsiä
Valtuuskuntaan uusiksi jäseniksi 2011–
2015 valittiin:
Kari-Pekka Laaksonen (Nokian Renkaat)
kapt res Paavo Käsmä (Osuuskauppa
Arina)
ltn res Martti Leskinen (Kuopion OP)
ylil res Pekka Kaivola (Orion Oyj).
Yhdistyksen puheenjohtaja eversti Kosonen toi esille, että hallitus on valmistelemassa yhdistyksen sihteerin ja ilmoitushankkijan tehtävien yhdistämistä; tehtävänimike olisi toiminnanjohtaja. Tehtävänkuvaus on laadittu. Kosonen ilmoitti, että
huoltotapahtuman 2011 järjestelyitä johtaa
Länsi-Suomen Huoltorykmentti.
Eversti Raimo Petäsnoro johti vuosikokouksen vankalla kokemuksella.
Noin 50 yhdistyksen jäsentä osallistui vuosikokoukseen.
Valtuuskunnan uudeksi puheenjohtajaksi
valittiin toimitusjohtaja Harri Koponen.
Vuoden 2010 kirjoittaja
yliluutnantti
Tommi Myyryläinen
Kunniajäsen Seppo Laalolle ojennettiin hänelle myönnetty huollon ansioristi. Yhdistyksen
puheenjohtaja totesi, ettei lue kaikkia ristin
myöntämisen perusteita, vaan totesi, että
Laalon ollessa kyseessä, kaikille läsnäolijoille
perustelut ovat selvät.
Laalo kiitti ja totesi, että hieno kunnia
vastaanottaa myönnetty huomionosoitus.
Samalla hän totesi, että on ollut jo yli 40
vuotta huollon piirissä, ja huomattavaa on
jatkuva muutos sekä yhteiskunnassa että
puolustusvoimissa.
Vuoden 2010 huoltoupseeriksi valittiin ltn res
Hans Gabrielsson. Perusteena palkitsemiselle
oli mm aktiivisuus yhdistyksen lehden kehittämisessä ja aluetoiminnassa.
Yliluutnantti Tommi Myyryläinen on
syntynyt 17.1.1984 Mäntyharjulla. Hän
kirjoitti ylioppilaaksi Mikkelin Lyseon
lukiosta. Varusmiespalveluksen Tommi
Myyryläinen suoritti Savon Prikaatissa
Tiedustelukomppaniassa. Nykyiseen
ammattiinsa hän valmistui 91. Kadettikurssin huoltolinjalta keväällä 2008
palveluspaikkana Tykistöprikaati. Tommi Myyryläinen palveli aluksi kouluttajana 3. Patterissa ja syksystä 2008
alkaen Kuljetuspatterissa varapäällikkönä. Hän aloitti Kuljetuspatterin päällikkönä elokuussa 2010. Töiden ohessa
Tommi Myyryläinen suorittaa opintoja sotatieteiden tohtorikoulutuksessa
Maanpuolustuskorkeakoulussa johtamisen oppiaineessa.
Tutkimusaiheena on asevoimien
ja avustusjärjestöjen yhteistoiminta
humanitaarisessa logistiikassa. Opiskelu on alkuvaiheessa ja muutamia
kansainvälisiä kursseja on tullut suoritettua. Kursseille osallistumisen on
tehnyt mahdolliseksi Wilho Väiniön
huoltoupseerisäätiöltä saadut apurahat. Tavoitteena on päästä tulevaisuudessa kansainvälisiin tehtäviin
ja samalla kerätä tapaustutkimusaineistoa väitöskirjaan liittyen. Vapaaaikana tapahtuva opiskelu on hidasta
ja arvio valmistumiselle on vuonna
2016. Huoltoupseerilehdessä julkaistut artikkelit liittyvät pääsääntöises-
Huoltoupseeri -lehden vuoden 2010 kirjoittajaksi valittiin yliluutnantti Tommi
Myyryläinen.
ti Myyryläisen tutkimusaiheeseen
tai muuten ajankohtaiseen tapahtumaan. Väitöskirjan ohella harrastuksina ovat jääkiekko ja kaukalopallo.
Perheeseen kuuluu avovaimo ja kolme tyttöä.
31
Vuoden Huoltoupseeri 2010
Haastattelu ja kuva: Raimo Raivio
Huoltoupseeriyhdistys ry valitsi syyskokouksessaan 11.10.2010
Vuoden Huoltoupseeriksi luutnantti, res. Hans Gabrielssonin
Tuusulasta.
Kuinka koet valintasi Vuoden Huoltoupseeriksi?
Yllätyshän oli lievästi sanoen täydellinen. Nähdäkseni huomionosoituksen oikea kohde on Huoltoupseerilehti ja sen toimituskunta. Reserviläisenä valinta henkilöityi minuun ja toki
tämä kannustaa edelleen omalta pieneltä osaltani tuomaan
korteni kekoon yhdistyksen toiminnan tukemisessa.
Miten olet kokenut HUY:n kehittymisen
jäsenaikanasi?
Minut hyväksyttiin Huoltoupseeriyhdistyksen jäseneksi muistaakseni vuonna 1992. Yhdistys on tehnyt minuun hyvin positiivisen vaikutuksen heti alusta lähtien.
Konsepti, jossa aktiiviupseerit, reserviläiset ja elinkeinoelämän vaikuttajat toimivat yhdessä huollon sekä huoltovarmuuden kehittämiseksi, on nähdäkseni ainoa laatuaan.
Kehitys on kulkenut todella eteenpäin ja yhdistyksellä on jäsenistössään uskomattoman pätevä voimavara pitämään kurssi edelleen oikeassa suunnassa.
Olen havainnut myös huollon arvostuksen nousun muun
maanpuolustusväen keskuudessa ja uskon Huoltoupseeriyhdistyksen olevan keskeinen vaikuttaja tässäkin asiassa.
Hans Gabrielsson
Varusmiespalvelus:
LapJP
RUK kurssi 152
Huoltoupsk.
1976–77
1976
Sotilasarvo:
luutnantti res.
2002
Koulutus:
Poliisin virkatutkinto
1980
Onko matkan varrelta jäänyt mieleenpainuvia
kokemuksia?
Palvelus:
Helsingin pol.laitos
1979–96
Yhteiset matkat ja tutustumiskäynnit tulevat päällimmäisenä
mieleen. Huoltoupseerilehden toimittajana minulle on suotu
mahdollisuus haastatella ja tavata huollon vaikuttajia sekä
huollon vaikeudet sotien aikana kokeneita veteraaneja.
Eri tehtävät
Mm. Essec Security ltd
Etsivät Oy
Merenkulkulaitos
Casa Real Oy
Ne ovat arvokkaita tapaamisia, joista toivon itsekin oppineeni
jotakin.
Kuinka HUY:n toimintaa tulisi kehittää?
Tähän minä olen aivan väärä mies vastaamaan. Huoltoupseerilehden kannalta olisi tietysti toivottavaa, että jäsenkunta
ottaisi vielä aktiivisemmin osaa juttujen julkaisuun.
Katse kääntyy samalla Meri- ja Ilmavoimien suuntaan, sieltä
riittäisi varmasti lukijakuntaa kiinnostavaa materiaalia.
Itse olen pyrkinyt olemaan aktiivinen vapaaehtoisen maanpuolustustyön ja reserviläistoiminnan saralla. Siellä olisi tarvetta
huollon ammattilaisille mm. kouluttajina ja luennoitsijoina. Kenties Huoltoupseeriyhdistys voisi jollakin osa-alueella lähestyä
muita maanpuolustusyhdistyksiä?
Puolustusvoimien aktiivipalveluksessa olevien ajankäyttö on
varmasti jo ”kortilla”, mutta meillä on edustava joukko evp.
upseereita ja elinkeinoelämän edustajia, joiden tiedot ja kokemukset olisivat tervetullutta antia kokonaismaanpuolustuksesta kiinnostuneille.
1996–
Luottamustehtävät ja
jäsenyydet maanpuolustusjärjestöissä:
Töölön Reserviupseerit ry
Hallituksen jäsen
1996–
puheenjohtaja
1999–2003, 2006
Turvakurssin Kilta ry
Hallituksen jäsen
2006–09
Suomen-poikien Perinneyhdistys ry
Hallituksen jäsen
2006–08
Inkeriläiset ja Karjalaiset Heimoveteraanit ry
Puheenjohtaja
2006–
Helsingin Seudun Sotaveteraanipiiri ry
Piirihallituksen jäsen
2006–
Huoltoupseeriyhdistys ry
Hallituksen jäsen
2010–
Tärkeimmät huomionosoitukset:
Poliisin ansioristi
Suomen Sotaveteraaniliiton ansiomitali
Suomen Reserviupseeriliiton
kultainen ansiomitali
Huollon ansioristi
Vuoden Huoltoupseeri
Suomen Sotaveteraanien Viron yhdistys
kunniajäsen
1993
2007
2008
2008
2010
2006
Harrastukset:
Reserviläistoiminta, työ veteraaniemme hyväksi
32
Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme
rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta!
Lahjoitamme joulutervehdyksiin tarkoitetut varat lasten ja nuorten sekä
kehitysvammaisten toiminnan tukemiseen.
33
Huoltokoulun syksyn
vierailusatoa
Itävallan asevoimien huoltokoulun johtaja, prikaatikenraali Dieter Jocham (kuvassa oikealla)
seurueineen vieraili Huoltokoululla 12.-15.9.2010. Vierailijoille
esiteltiin puolustusvoimien logistiikkajärjestelmää ja Huoltokoulun toimintaa. Erityisen
mielenkiinnon kohteena oli
toteutettu maavoimien materiaalin kunnossapidon tason 2
strateginen kumppanuus seurannaisvaikutuksineen. Myös
huollon kenttähuoltoharjoitus ja
kenttähuollon materiaali innostivat vilkkaaseen näkemysten
vaihtoon. Itävallan asevoimien
toiminnassa ja huollossa todettiin siinä määrin yhtäläisyyksiä,
että vastavierailulle on selkeä
tiedonhankinnallinenkin tarve.
Professori Kongkiti Phusavat
Thaimaasta vieraili Huoltokoululla 2.11.2010 osana logistiikan
tutkimuksen kansainvälistä tiedonvaihtoa. Phusavat on perehtynyt erityisesti järjestelmien
elinkaaren hallintaan ja on tehnyt alaan liittyvää tutkimusta
USA:n asevoimien kanssa.Varsinaisena kutsujana Suomeen toimi Maanpuolustuskorkeakoulun
dosentti, professori Josu Takala
Vaasan yliopistosta. Professori
Takala on tehnyt selvitystöitä
muun muassa MILLOG:lle. Keskusteluissa syvennettiin sitä,
miksi erillinen sotilaslogistiikan
tutkimus on maailmalla tarpeen
jatkossakin. Vierailun päätteeksi
Phusavatille esiteltiin Lääkintäkoulun ensihoitosimulaatiota.
Kuvassa vasemmalta DI Marjo
Kauhaniemi, tohtori Mika Helsingius, ensihoidon ylilääkäri
Pekka Mononen (SOTLK), everstiluutnantti Mauri Etelämäki,
professori Kongkiti Phusavat ja
professori Josu Takala.
34
Tiesitkö, että kaikilla Pirkkatuotteilla on tyytyväisyystakuu,
jos et ole tyytyväinen, saat
rahasi takaisin.
KAIKISTA SUOMEN YLI TUHANNESTA KRUOKAKAUPASTA
Huoltoupseeri
PL 5
15701 Lahti
Muistatko viime talven?
Nokian Hakkapeliitoilla talvesta voi myös nauttia.
Pohjoisen talvessa pärjää vain tänne suunnitelluilla renkailla. Siksi Nokian Hakkapeliitta on testattu ja tehty kovimman
kautta, antamaan varmuutta pohjoisen talven vaativiin olosuhteisiin. Ja juuri siksi se on kerännyt enemmän testivoittoja*
kuin mikään muu talvirengasmerkki. Hanki aidot Nokian Hakkapeliitat - nastoilla tai ilman - ja nauti talvesta!
*Johtavien moottorilehtien talvirengastestit Pohjoismaissa v. 2007-2010
Nokian Hakkapeliitta 7:n monisärmäinen ja jämäkkä ankkurinasta
tehostaa pitkittäispitoa kiihdytettäessä
ja jarrutettaessa.
Nokian Hakkapeliitta R:n patentoidut pumppulamellit parantavat renkaan pitoa märällä jäällä.
17/2010
13/2010
Trust the Natives.
www.nokiantyres.com