Momentti 8_13.fm - LakimiesUutiset

Sisältö
2 • Hallituksen esitykset 2 • Tasavallan Presidentin asetukset 5
• Valtioneuvoston asetukset 5 • MIETINNÖT YM. 5 • ASETETUT TOIMIELIMET 7 • OIKEUSTAPAUKSET
• Korkein oikeus 9 • Korkein hallinto-oikeus 11 • Korkeimman oikeuden valitusluvat 15
LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS • Vahvistetut lait
Momentti 8_13.fm Page 1 Friday, November 22, 2013 9:05 AM
8/2013
Momentti
Sisältö
3
• OIKEUSTAPAUKSET • Korkein oikeus 8 • Korkein hallinto-oikeus 10 •
LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS • Vahvistetut lait
2
• Hallituksen esitykset
KKO:N VALITUSLUVAT
16
Momentti 8_13.fm Page 2 Friday, November 22, 2013 9:05 AM
Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen
Momentti 8/2013
Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on
toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus.
Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä
lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista.
VAHVISTETUT LAIT
●Laki osakeyhtiölain 18 luvun
muuttamisesta ja laki kauppakamarilain 5 ja 6 §:n muuttamisesta (726–727/2013)
HE 71/2013 vp
TaVN 22/2013 vp
Lait tulevat voimaan 1.1.2014.
Lakeihin tehdään muutoksia vähemmistöosakkeiden lunastusmenettelyyn, Keskuskauppakamarin
lunastuslautakunnan kokoonpanoon, uskotun miehen valitsemiseen, lunastushinnan koron alkamisajankohtaan ja uskotun miehen
valitusoikeuteen sekä valitusoikeuteen välimiesten valitsemista ja
uskotun miehen hakematta jättämistä koskevaan päätökseen. Lisäksi välimiesten lunastuspäätöksiä koskevat valitukset keskitetään
Helsingin käräjäoikeuteen.
●Laki yliopistolain 7 §:n muuttamisesta (728/2013)
HE 33/2013 vp
SiVM 5/2013 vp
Laki tulee voimaan 1.1.2014.
Yliopistolakia muutetaan yliopistojen koulutusvastuita koskevan
kokonaisuudistuksen mahdollistamiseksi siten, että yliopistojen koulutusvastuiden täsmentäminen
opetus- ja kulttuuriministeriön
asetuksella ei edellytä yliopiston
esitystä. Yksittäisen yliopiston
koulutusvastuun täsmentämistä
koskevat muutokset perustuvat
lähtökohtaisesti yliopiston omaan
aloitteeseen.
●Laki arvonlisäverolain muuttamisesta (761/2013)
HE 108/2012 vp
VaVM 17/2013 vp
Laki tulee voimaan 1.1.2014.
Tietyt yhteenliittymän jäsenillensä
näiden kustannusosuutta vastaan
myymät palvelut vapautetaan verosta. Verottomuus koskee yhteenliittymää, jonka jäsenet harjoittavat
verotonta toimintaa tai muuta
kuin liiketoimintaa. Verottomuutta ei sovelleta, jos se on omiaan aiheuttamaan kilpailun vääristymistä. Lisäksi verosta vapautetaan uskonnollisten ja filosofisten laitosten harjoittama henkilöstön luovuttaminen hengellisen avun antamista varten verottoman terveyden- ja sairaanhoidon, koulutuksen ja sosiaalihuollon yhteydessä.
●Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta ja laki orpoteosten
käyttämisestä (763–764/2013)
HE 73/2013 vp
SiVM 6/2013 vp
Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta tulee voimaan
15.11.2013, lain 16f § tulee kuitenkin voimaan 29.10.2014. Laki
orpoteosten käyttämisestä tulee
voimaan 29.10.2014.
Tekijänoikeuslakia muutetaan siten, että esittävän taiteilijan äänitallenteelle tallennetun esityksen
ja äänitallenteen tuottajan suoja
pidennetään 50 vuodesta 70 vuodeksi. Suoja-ajan pidentyessä esittävä taiteilija voi irtisanoa oikeuksien luovutussopimuksen, jos
tuottaja ei tarjoa äänitallenteen
kappaleita myyntiin tai välitä äänitallennetta yleisölle. Tuottajan on
maksettava kertakorvauksella oikeutensa luovuttaneelle esittävälle taiteilijalle vuotuinen lisäkorvaus. Sanoitetun sävellysteoksen tekijänoikeus lasketaan viimeksi
kuolleen sanoittajan tai säveltäjän
kuolinvuodesta. Tekijänoikeuslakiin tehdään lisäksi eräitä muita
muutoksia, kuten sopimuslisenssisäännöstä arkistoidun radio- ja
televisio-ohjelman ja lehden
uudelleen käyttämisestä sekä lainauskorvausta koskevan säännöksen täsmentämistä sille alun
perin tarkoitetun sisällön mukaiseksi. Laissa orpoteosten käyttämisestä säädetään oikeudenhalti2
joita koskevasta selvityksestä ja
selvityksen tulosten kirjaamisesta
sekä orpoteoksen käyttämisestä.
Eduskunnan lausuma; Eduskunta
edellyttää, että hallitus huolehtii
av-teoksissa esiintyvien esittävien
taiteilijoiden oikeuksista tasavertaisesti muiden taiteilijoiden
kanssa.
●Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6a luvun
ja siihen liittyvien lakien
muuttamisesta (769–780/
2013)
HE 63/2013 vp
LaVM 12/2013 vp
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6a luvun
muuttamisesta, laki esitutkintalain muuttamisesta, laki pakkokeinolain 1 luvun muuttamisesta, laki rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain 5 §:n
väliaikaisesta muuttamisesta,
laki rikesakkomenettelystä
annetun lain 7 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja laki
rikoksen johdosta tapahtuvasta
luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain
21 §:n väliaikaisesta muuttamisesta tulevat voimaan 1.12.2013.
Laki esitutkintalain 4 ja 9 luvun
muuttamisesta, laki pakkokeinolain 2 ja 3 luvun muuttamisesta, laki rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain 5 §:n
muuttamisesta, laki rikesakkomenettelystä annetun lain 7 §:n
muuttamisesta ja laki rikoksen
johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden
Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain 21 §:n
muuttamisesta tulevat voimaan
1.1.2014. Laki sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain
7 §:n muuttamisesta tulee voimaan samana päivänä kuin
Momentti 8_13.fm Page 3 Friday, November 22, 2013 9:05 AM
Oikeudenkäynnistä rikosasioissa
annettuun lakiin lisätään oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin
rikosoikeudellisissa menettelyissä
annetun Euroopan parlamentin ja
neuvoston direktiivin edellyttämät
asiakirjan kääntämistä koskevat
säännökset. Rikosasian vastaajalle
on annettava maksuton käännös
haastehakemuksesta ja tuomiosta.
Vastaajalle on annettava käännös
myös muusta olennaisesta asiakirjasta, jos käännös on tarpeen vastaajan oikeuden valvomiseksi.
Asiakirjat voidaan kääntää myös
tulkin avulla suullisesti, jollei vastaajan oikeusturva edellytä asiakirjan kääntämistä kirjallisesti. Pakkokeinolakiin lisätään säännökset
epäillyn oikeudesta pidättämistä
koskevan päätöksen ja vangitsemispäätöksen kirjalliseen tai suulliseen käännökseen.
●Laki erillisellä päätöksellä
määrättävästä veron- tai tullinkorotuksesta, laki rikoslain
muuttamisesta, laki rikesakkorikkomuksista annetun lain
10 §:n muuttamisesta, laki
verotusmenettelystä annetun
lain 86 ja 87 §:n muuttamisesta, laki arvonlisäverolain
218 §:n muuttamisesta, laki
varainsiirtoverolain 54 ja
55 §:n muuttamisesta, lain
ennakkoperintälain 55 §:n
muuttamisesta, laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta
annetun lain 18 §:n muuttamisesta, laki polttoainemaksusta
annetun lain 32 §:n muuttamisesta ja laki yksityisestä huvialuksesta suoritettavasta polttoainemaksusta annetun lain
29 §:n muuttamisesta (781–
790/2013)
HE 191/2012 vp
VaVM 15/2013 vp
Lait tulevat voimaan 1.12.2013.
Laki rikesakkorikkomuksista
annetun lain 10 §:n muuttamisesta tulee voimaan samana päivänä kuin rikesakkorikkomuksista annettu laki (756/2010).
Lainsäädäntöön tehdään Euroopan ihmisoikeussopimuksen kahdesti samassa asiassa syyttämisen
ja tuomitsemisen kiellon edellyttä-
mät muutokset. Verohallinto, tullilaitos ja Liikenteen turvallisuusvirasto voivat verotuspäätöstä tehdessään jättää veronkorotusta koskevan päätöksen tekemättä. Korotus voidaan määrätä erillisellä päätöksellä varsinaisen päätöksen tekemistä seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä, jos toimivaltainen viranomainen ei tee asiasta rikosilmoitusta. Jos viranomainen on määrännyt veronkorotuksen, viranomainen ei voi tehdä samasta asiasta rikosilmoitusta,
jollei veronkorotuksen määräämisen jälkeen ole saatu näyttöä uusista tai vasta esiin tulleista tosiseikoista. Rikoslaissa säädetään,
ettei veron- tai tullinkorotuksen
jälkeen syytettä voida nostaa eikä
tuomiota antaa, jollei veronkorotuksen määräämisen jälkeen ole
saatu näyttöä uusista tai vasta esiin
tulleista tosiseikoista. Rikoslaissa
säädetään myös määräämättä jätetyn veronkorotuksen vaikutuksesta tekijälle tuomittavaan rangaistukseen.
vaalitapaa, välitön tai välillinen
vaali. Kirkkoherra valitaan ensisijaisesti välittömällä vaalilla, joka
pääosin vastaa nykyistä kirkkoherranvaalia. Lisäksi muutetaan säännöksiä aloiteoikeudesta hiippakuntavaltuustoon. Aloiteoikeutettujen joukkoa laajennetaan siten,
että aloiteoikeus hiippakuntavaltuustoon on nykyisten aloiteoikeutettujen lisäksi vähintään kymmenellä hiippakuntaan kuuluvan
seurakunnan seurakuntavaaleissa
äänioikeutetulla jäsenellä.
●Laki lapseen kohdistuneen
seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun
lain muuttamisesta (793/2013)
Lakia muutetaan siten, että Suomessa asuva kotikuntaa vailla oleva ulkomaalainen voi liittyä kirkon jäseneksi. Kirkkoherranvaalia
koskevia säännöksiä muutetaan siten, että kirkkoherranvaalissa on
käytettävissä kaksi vaihtoehtoista
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi voimalaitosverolaki. Siinä
otettaisiin käyttöön päästökauppajärjestelmästä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ansiottomasti hyötyviin voimalaitoksiin kohdistuva
vero. Vero tuloutettaisiin valtiolle.
Voimalaitosvero kohdistuisi päästökaupan ulkopuolisiin ydin-, vesi- ja tuulivoimalaitoksiin, jotka on
otettu käyttöön ennen vuotta 2004.
Vero määräytyisi kiinteistöverotuksessa käytettyjen voimalaitosrakennusten ja -rakennelmien jälleenhankinta-arvojen perusteella.
Veron soveltamisalan ulkopuolelle
jäisivät nimellisteholtaan alle yhden megavolttiampeerin tehoiset
voimalaitokset. Lisäksi vero porrastettaisiin siten, että täysimääräinen vero kannettaisiin vasta yli
10 megavolttiampeerin tehoisista
voimalaitoksista. Vero kohdistuisi
noin 130 vesivoimalaitokseen, neljään ydinvoimalaitosyksikköön ja
10–15 tuulivoimalaitokseen. Tuulivoimalaitokset jäisivät veron ulkopuolelle siinä vaiheessa, kun viimeisimmät ennen vuotta 2004 valmistuneet voimalaitokset poistuisivat käytöstä. Veroa olisi velvollinen suorittamaan voimalaitostoiminnan harjoittaja. Vero ilmoitettaisiin oma-aloitteisena verona
kausiveroilmoituksella Verohallinnolle ja maksettaisiin verotilille
kerran vuodessa. Lisäksi elinkei-
3
Momentti 8/2013
HE 127/2013 vp
StVM 12/2013 vp
Laki tulee voimaan 1.1.2014.
Lain soveltamisalaa laajennetaan
siten, että siihen kuuluvat myös
lapsiin kohdistuneet pahoinpitelyrikokset. Lapsiin kohdistuneiden pahoinpitelyrikosten selvittämisestä aiheutuvat terveydenhuollon kustannukset siirtyvät
kunnilta valtion korvattaviksi samalla tavoin kuin lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten selvittämisestä aiheutuvat kustannukset korvataan.
●Laki kirkkolain muuttamisesta (797/2013)
HE 47/2013 vp
HaVM 13/2013 vp
Laki tulee voimaan 1.1.2014.
HALLITUKSEN
ESITYKSET
●Hallituksen esitys (HE 140/
2013 vp) eduskunnalle voimalaitosverolaiksi sekä laeiksi
elinkeinotulon verottamisesta
annetun lain 16 §:n ja verotilistä annetun lain 1 §:n muuttamisesta
Momentti
sakon ja rikesakon määräämisestä annettu laki (754/2010).
Momentti 8_13.fm Page 4 Friday, November 22, 2013 9:05 AM
notulon verottamisesta annettuun
lakiin ja verotilistä annettuun lakiin tehtäisiin voimalaitosverosta
aiheutuvia veronkantoteknisiä
muutoksia. Esitys liittyy valtion
vuoden 2014 talousarvioesityksen.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014 edellyttäen, että komissio hyväksyy veroon ehdotetut
rajaukset valtiontukimenettelyssä.
●Hallituksen esitys (HE 144/
2013 vp) eduskunnalle laeiksi
kiinteistönmuodostamislain ja
kiinteistötoimitusmaksusta
annetun lain 3 ja 5 §:n muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan luopumista kiinteistönmuodostamislaissa
säädetystä toimituskustannusten
jaosta toimitusmenoihin ja kiinteistötoimitusmaksuun. Esityksellä tehtäisiin mahdolliseksi toimitusmenoja vastaavien kustannusten ja korvausten sisällyttäminen
työkorvauksena tai toimituskorvauksena velottavan kiinteistötoimituksen kiinteistötoimitusmaksuun. Samalla toimitusmenoja koskeva sääntely ehdotetaan siirrettäväksi kiinteistönmuodostamislaista kiinteistötoimitusmaksulakiin.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014.
●Hallituksen esitys (HE 147/
2013 vp) eduskunnalle laeiksi
maankäyttö- ja rakennuslain
ja asuntokauppalain 7 luvun
7 §:n muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan, että rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuuksia, rakennuksen suunnittelua ja suunnittelijoita, rakennustyönjohtoa, rakennuslupamenettelyä ja rakentamisen viranomaisvalvontaa koskeva eri säädöstasoilla
oleva hajanainen sääntely koottaisiin lain tasolle siten, että laissa olisivat perustuslaissa edellytetyt perussäännökset yksilön oikeuksista
ja velvollisuuksista sekä täsmälliset ja tarkkarajaiset asetuksenantovaltuudet. Sisällöllisesti sääntely
säilyisi pääosin ennallaan lukuun
ottamatta eräitä korjausrakentamisen erityispiirteitä painottavia tarkennuksia. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014.
●Hallituksen esitys (HE 149/
2013 vp) eduskunnalle laeiksi
lasten kanssa toimivien vapaa-
ehtoisten rikostaustan selvittämisestä, rikosrekisterilain
muuttamisesta sekä rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä
annetun lain muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki lasten kanssa toimivien
vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä. Lailla pantaisiin osaltaan täytäntöön lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen
riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun direktiivin velvoitteet. Lain mukaan lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostausta voitaisiin selvittää rikosrekisteritietojen ja sakkorekisteritietojen avulla. Otteen antaisi vapaaehtoistehtävän järjestäjän pyynnöstä Oikeusrekisterikeskus. Esitykseen sisältyvät myös tarvittavat
ehdotukset rikosrekisterilain sekä
niin sanotun EU-rikosrekisterilain
muuttamisesta. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen.
●Hallituksen esitys (HE 150/
2013 vp) eduskunnalle laeiksi
valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä, julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta
annetun lain 11 §:n ja 13 §:n
2 momentin kumoamisesta
sekä valtiokonttorista annetun
lain 2 §:n 4 momentin kumoamisesta
Ehdotettavan uuden lain valtion
yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä tarkoituksena olisi tehostaa valtion
tieto- ja viestintäteknisiä toimintoja, parantaa tieto- ja viestintäteknisten palvelujen laatua ja yhteentoimivuutta sekä parantaa tieto- ja
viestinteknisen palvelutuotannon
kustannustehokkuutta ja ohjausta.
Lailla selkiytettäisiin valtion tietoja viestintätekniikan järjestämisen
rakenteita kokoamalla hallinnollisesti yhteen valtion tieto- ja viestintäteknisiä toimintoja. Lailla luotaisiin puitteet järjestää valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten
palvelujen yhtenäinen tuotanto ja
käyttö. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun
4
lain 11 § ja 13 §:n 2 momentti.
Nämä säännökset sisältyisivät ehdotettavaan uuteen lakiin. Lisäksi
ehdotetaan kumottavaksi valtiokonttorista annetun lain 2 §:n
4 momentti. Säännös jää tarpeettomaksi, koska jatkossa on tarkoitus,
että säännöksessä tarkoitettujen
yhteisten sähköisten asioinnin ja
hallinnon tukipalvelujen tuottajasta säädettäisiin ehdotetun lain valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä
nojalla. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014.
●Hallituksen esitys (HE 151/
2013 vp) eduskunnalle laiksi
alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen
muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annettua lakia. Veronkorotus
kohdistettaisiin eri juomaryhmiin
siten, että niiden verorasitus nousisi yhtä paljon suhteessa alkoholipitoisuuteen. Väkevien alkoholijuomien veroa korotettaisiin noin
5,3 prosenttia, oluen veroa noin
8,2 prosenttia ja viinien veroa noin
8,6 prosenttia. Keskimäärin alkoholijuomien valmisteveroa korotettaisiin 7 prosenttia. Kasvaneen
matkustajatuonnin samoin kuin alkuvuoden 2013 aikana tapahtuneen veropohjan pienentymisen
takia korotuksen suuruus olisi
noin puolet kevään 2013 kehysriihessä päätetystä. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014.
●Hallituksen esitys (HE 152/
2013 vp) eduskunnalle laiksi
yhteistoiminnasta valtion
virastoissa ja laitoksissa sekä
eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki yhteistoiminnasta
valtion virastoissa ja laitoksissa ja
kumottavaksi voimassa oleva samanniminen laki. Esityksellä
uudistettaisiin ja selkeytettäisiin
yhteistoimintaa ohjaavien säännösten rakennetta sekä valtion työpaikoilla toteutettavan yhteistoiminnan menettelytapoja ja sisältöä. Lailla vähennettäisiin yhteistoimintaa koskevien eritasoisten
Momentti 8_13.fm Page 5 Friday, November 22, 2013 9:05 AM
lystä annetun lain kumoamisesta
annettu laki tulemaan voimaan toteutettaisiin Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnan
lakkauttaminen. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014.
●Hallituksen esitys (HE 153/
2013 vp) eduskunnalle laiksi
tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä annetun lain 8 §:n
muuttamisesta
●Hallituksen esitys (HE 157/
2013 vp) eduskunnalle laeiksi
kuluttajansuojalain ja sähkömarkkinalain 88 §:n muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä annettua lakia muutettavaksi niin, että
Liikenneviraston tietojärjestelmästä luovuttamista suoritteista ja tietopalveluista ei jatkossa perittäisi
maksua. Esityksellä on vain vähäinen vaikutus Liikenneviraston talouteen. Muutos toteuttaisi hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta
julkisten tietoaineistojen avaamisesta laajempaan käyttöön. Laki on
tarkoitettu tulemaan voimaan
1.1.2014.
Muutoksilla pantaisiin täytäntöön
direktiivi kuluttajan oikeuksista.
Merkittävimmät muutostarpeet
liittyvät elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvoitteisiin sekä peruuttamisoikeuteen koti- ja etämyynnissä. Uutta muun muassa on, että
peruuttamisoikeuttaan käyttävän
kuluttajan on jatkossa yleensä vastattava tavaroiden palauttamisesta
johtuvista välittömistä kuluista.
Puhelinasioinnin osalta ehdotetaan, että elinkeinonharjoittaja ei
saisi jatkossa käyttää tekemäänsä
kulutushyödykesopimusta koskevassa puhelinasioinnissa palvelua,
jonka käyttämisestä kuluttajalta
peritään hänen liittymäsopimuksensa mukaisen hinnan tai sitä vastaavan laskennallisen perushinnan
ylittäviä kuluja. Lait on tarkoitettu
tulemaan voimaan 13.6.2014.
●Hallituksen esitys (HE 155/
2013 vp) eduskunnalle laiksi
lääkelain muuttamisesta
Ehdotetulla lailla pantaisiin täytäntöön Euroopan parlamentin ja
neuvoston lääkedirektiiviin tehdyt
lääketurvatoimintaa koskevat
muutokset. Lääkelakiin ehdotetaan lisättäväksi eurooppalaista
lääkemääräystä koskeva säännös,
joka mahdollistaisi toisessa EU- tai
ETA-valtiossa tai Sveitsissä annetun lääkemääräyksen toimittamisen Suomessa. Muutoksella saatettaisiin voimaan lääkemääräysten
vastavuoroista tunnustamista koskevat säännökset, jotka sisältyvät
Euroopan parlamentin ja neuvoston potilaan oikeuksia rajat ylittävässä terveydenhuollossa koskevaan direktiiviin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.12.2013.
●Hallituksen esitys (HE 156/
2013 vp) eduskunnalle laiksi
patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain kumoamisesta annetun lain voimaanpanosta
Saattamalla patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsitte-
●Hallituksen esitys (HE 159/
2013 vp) eduskunnalle laeiksi
kiinteistönmuodostamislain
sekä kiinteistörekisterilain
3 ja 7 §:n muuttamisesta
sesta annetun lain muuttamisesta
Momentti
sopimusten määrää sisällyttämällä
lakiin merkittävimmät keskustason sopimusmääräykset. Tärkeimmät niistä koskisivat koko valtionhallinnon tai useamman kuin yhden ministeriön hallinnonalan
muutoshankkeita koskevaa yhteistoimintaa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014.
Ehdotetuilla muutoksilla siirrettäisiin vaarallisten aineiden tie- ja
rautatiekuljetuksia koskevaa norminantovaltaa ja siihen liittyviä
tehtäviä liikenne- ja viestintäministeriöltä Liikenteen turvallisuusvirastolle. Lisäksi ehdotetaan, että
Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle annetaan markkinavalvontakeinoja sekä tarkistetaan eräitä muita
vaarallisten aineiden kuljetuksesta
annetun lain säännöksiä.
●Hallituksen esitys (HE 161/
2013 vp) eduskunnalle laiksi
työttömyysturvalain muuttamisesta
Esityksellä toteutetaan yhdistelmälupadirektiivin edellyttämä yhdenvertainen kohtelu työttömyysturvalainsäädännössä. Esityksessä
ehdotetaan, että kolmannen maan
kansalaisella, joka on ollut työssä
Suomessa yhdenjaksoisen oleskelunsa aikana siten, että hän on täyttänyt työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä olevan työssäoloehdon, on oikeus työttömyyspäivärahaan Suomessa oleskelun jatkuessa, vaikka häntä ei pidetä Suomessa asuvana. Laki on
tarkoitettu tulemaan voimaan
1.1.2014.
●Hallituksen esitys (HE 162/
2013 vp) eduskunnalle rekisteröidyn TEL-lisäeläkejärjestelmän lakkauttamiseksi ja
eräiksi muiksi lisäeläkettä
koskeviksi muutoksiksi
●Hallituksen esitys (HE 160/
2013 vp) eduskunnalle laiksi
vaarallisten aineiden kuljetuk-
Esityksessä ehdotetaan rekisteröidyn TEL-lisäeläkejärjestelmän lakkauttamista vuoden 2016 lopussa
siten, että vuoden 2016 viimeisenä
päivänä vielä voimassa olevien
TEL-lisäeläkevakuutuksien voimassaolo päätetään suoraan lain
nojalla. Päättymisajankohtaan
mennessä ansaitusta lisäeläketurvasta muodostettaisiin vapaakirja.
Lisäksi työntekijällä säilyisi tietyin
edellytyksin oikeus saada vanhuuseläke lisäeläketurvan mukaisessa eläkeiässä. Myös ehdotetaan,
että työnantajalla olisi edellä tarkoitetun lisäeläkevakuutuksen
päättämistilanteessa tietyin edellytyksin oikeus kertamaksulla ostaa
lisävakuutuksen piirissä oleville
työntekijöilleen lisäeläketurvaa.
5
Momentti 8/2013
Ehdotetut muutokset aiheutuvat
kiinteistörekisterin tunnusjärjestelmän uudistamisesta. Kiinteistötunnusta ei jatkossa enää muutettaisi kuntarakenteen muutoksen
yhteydessä, jolloin tunnuksesta ei
enää voitaisi päätellä hallinnollista
aluejaotusta. Sen sijaan tieto kiinteistön sijainnista merkittäisiin rekisterissä kiinteistön ominaisuustiedoksi. Lisäksi lakeihin tehtäisiin
eräitä teknisluonteisia muutoksia.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.2.2014.
Momentti 8_13.fm Page 6 Friday, November 22, 2013 9:05 AM
Työkyvyttömyyseläkkeenä myönnetyn TEL- ja YEL-lisäeläkkeen
vanhuuseläkkeeksi muuttumisen
ajankohta ehdotetaan muutettavaksi samaksi kuin se on peruseläketurvassa. Muutokseen liittyisi
eräitä osatyökyvyttömyyseläkettä
koskevia poikkeussäännöksiä. Lisäksi ehdotetaan, että YEL-lisäeläketurva rahoitettaisiin vuoden
2014 alusta alkaen kokonaisuudessaan YEL-eläkelaitosten yhteisestä
tasausjärjestelmästä ja että TEL-lisäeläketurva rahoitettaisiin vuoden 2017 alusta alkaen kokonaisuudessaan TyEL- ja MEL-eläkelaitosten yhteisestä tasausjärjestelmästä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014. TEL-lisäeläketurvan rahoituksen muutos
tulisi kuitenkin voimaan 1.1.2017.
●Hallituksen esitys (HE 164/
2013 vp) eduskunnalle laeiksi
rikoslain 17 luvun 7 ja 8 §:n ja
rajavartiolain 72 §:n muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain säännöksiä laittoman maahantulon järjestämisestä
ja valtionrajarikoksesta sekä rajavartiolain säännöstä rajavyöhykerikkomuksesta. Laittoman maahantulon järjestämistä koskevaa rikoslain säännöstä muutettaisiin
niin, että rangaistavaa olisi tuoda
maahan ulkomaalainen, jonka
maahantuloon vaadittava matkustusasiakirja, viisumi, oleskelulupa
tai matkustusasiakirjaan rinnastettava muu asiakirja olisi saatu viranomaiselta asiakirjan myöntämisen kannalta merkityksellisen totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon avulla, lahjomalla viranomainen tai virkamiehen väkivaltaisella vastustamisella. Teon
rankaisemattomuutta koskevaa
säännöstä täsmennettäisiin. Rikoslain valtionrajarikossäännöksessä
ehdotetaan viitattavaksi rajavartiolakiin ja sen rajavyöhykkeellä
kiellettyä tai luvanvaraista liikkumista tai oleskelua koskeviin säännöksiin. Samalla rajavartiolakia
ehdotetaan muutettavaksi niin,
että vastaavat teot eivät enää olisi
rangaistavia rajavyöhykerikkomuksena.
●Hallituksen esitys (HE 166/
2013 vp) eduskunnalle laeiksi
opiskelijavalintarekisteristä,
korkeakoulujen valtakunnalli-
sesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain sekä eräiden koulutusta koskevien lakien muuttamisesta
Opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annettuun lakiin esitetään tehtäväksi Oppijan verkkopalveluiden käyttöönoton ensivaiheen edellyttämiä muutoksia.
Opiskelijavalintarekisterilakiin lisättäisiin säännökset henkilön yksilöintiin tarkoitetusta oppijanumerosta. Lisäksi opiskelijavalintarekisterilakiin ja perusopetuslakiin
tehtäisiin muutoksia, jotka mahdollistaisivat perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen
yhteisten hakumenettelyiden käyttöönoton. Koulutusta koskeviin lakeihin ehdotetaan lisättäväksi
myös säännökset oppilaaksi tai
opiskelijaksi ottamista koskevan
päätöksen antamisessa noudatettavista menettelyistä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan
1.1.2014.
●Hallituksen esitys (HE 167/
2013 vp) eduskunnalle laeiksi
eläinjalostustoiminnasta,
eläinsuojelulain muuttamisesta ja hevostalouslain muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki eläinjalostustoiminnasta, johon koottaisiin säännökset jalostukseen käytettävistä eläimistä
pidettävästä kantakirjasta ja sitä
pitävästä yhteisöstä sekä jalostukseen käytettäviä eläimiä sekä niiden sukusoluja ja alkioita koskevista asiakirjoista. Laissa säädettäisiin kantakirjaa pitävistä yhteisöistä ja niiden hyväksymisestä ja tehtävistä, kantakirjaan merkitsemisestä, ohjesäännöstä sekä polveutumistodistuksesta ja tunnistusasiakirjasta. Lakiin otettaisiin lisäksi
säännökset jalostukseen käytettävien eläinten ja niiden sukusolujen
ja alkioiden tuonnista, viranomaisten tehtävistä sekä muun muassa
viranomaisten tietojensaantioikeudesta ja salassa pidettävien tietojen
luovuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi voimassa oleva kotieläinjalostuslaki sekä hevostalouslain säännökset niiltä
osin, kuin ne koskevat hevosten
jalostustoimintaa ja tuontia maa6
han. Eläinten keinollisen lisäämisen harjoittamisen luvanvaraisuudesta ehdotetaan luovuttavan.
Tästä johtuen eläinsuojelulakiin
ehdotetaan otettavaksi säännös
eläinten keinollista lisäämistä harjoittavien kelpoisuudesta kuitenkin siten, että kotieläinjalostuslain
tai hevostalouslain nojalla myönnetty lupa eläinten keinollisen lisäämisen harjoittamiseen oikeuttaisi edelleen tekemään myönnetyn luvan mukaista eläinten keinollista lisäämistä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014.
●Hallituksen esitys (HE 168/
2013 vp) eduskunnalle laiksi
rautatielain muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rataverkon käyttösopimusta,
liikenteenohjausta, osajärjestelmän
käyttöönottoluvan myöntämistä,
kalustoyksikköjen käyttöönottoa,
poikkeusoloihin varautumista, onnettomuuksista ilmoittamista sekä
muutoksenhakua koskevia rautatielain säännöksiä. Lisäksi eräisiin
muihin lain säännöksiin tehtäisiin
täsmennyksiä. Uusina säännöksinä lakiin otettaisiin oikeutta rataverkon käyttämiseen ja rataverkon
käyttöoikeuden rajoittamista, museoraidetta ja onnettomuutta koskevan tiedon käyttöä koskevat
säännökset. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään
1.1.2014.
●Hallituksen esitys (HE 169/
2013 vp) eduskunnalle laiksi
päästökauppalain muuttamisesta
Ehdotuksessa esitetään muutettavaksi päästökauppalakia. Lailla on
pantu kansallisesti täytäntöön
päästökauppadirektiivi ja sen
muuttamisesta annettu direktiivi,
joka koskee Euroopan unionin
päästökauppajärjestelmää vuoden
2013 alusta lukien. Esityksen ensisijaisena tarkoituksena on täydentää voimassa olevaa sääntelyä siltä
osin kuin EU-sääntely on lain antamisen jälkeen täsmentynyt. Päästökauppalakiin ehdotetut muutokset koskevat Kioton pöytäkirjan
mukaisten hankemekanismien
käyttöä, maksutta jaettavien päästöoikeuksien kirjaamista ja takaisinperintäoikeutta sekä päästöjen
tarkkailua ja todentamista. Lisäksi
lakiehdotus sisältää täsmennyksen
Momentti 8_13.fm Page 7 Friday, November 22, 2013 9:05 AM
●Hallituksen esitys (HE 170/
2013 vp) eduskunnalle laiksi
sairausvakuutuslain 5 luvun
8 ja 9 §:n muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia. Lääkkeiden vähittäismyyntihinnan
määräytymistä on muutettu uudella valtioneuvoston asetuksella
lääketaksasta. Siitä johtuen ehdotetaan lääkekustannusten vuotuista omavastuuosuutta laskettavaksi
610 euroon potilaiden ja sairausvakuutuksen välisten kustannusten
tasaamiseksi. Lisäksi ehdotetaan
täsmennettäväksi, että kliinisen ravintovalmisteen ja perusvoiteen
korvauksen perusteena on käytettävä lääketaksasta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaista itsehoitolääkkeen vähittäismyyntihintaa. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014.
●Hallituksen esitys (HE 172/
2013 vp) eduskunnalle laeiksi
valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja
6 §:n muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkelakia ja valtion
eläkerahastosta annettua lakia siten, että valtion eläkerahaston tehtävästä, karttumisesta, tuloista ja
menoista säädettäisiin kokonaisuudessaan eläkerahastosta annetussa laissa. Muutoksen tarkoituksena on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.
●Hallituksen esitys (HE 173/
2013 vp) eduskunnalle laiksi
ajokorttilain muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutoksia
opetusluvalla annettavan ajokorttiopetuksen vaatimuksiin. Autokouluopetusta koskevista vaatimuksista luovuttaisiin kuljettajantutkintoon pääsemisen edellytyksenä olevassa opetuksessa. Opetusajoneuvojen muutoskatsastusvaatimuksia karsittaisiin ja opetuslupien määrää rajoitettaisiin. Laki
on tarkoitettu tulemaan voimaan
1.1.2014.
●Hallituksen esitys (HE 174/
2013 vp) eduskunnalle laeiksi
valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 12 luvun
10 §:n ja 14 luvun 1 §:n muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi määräaikainen laki valtionavustuksesta yritystoiminnan
kehittämiseksi. Lain tavoitteena on
yritystoiminnan kehittämiseksi
tarkoitetun avustusjärjestelmän
yksinkertaistaminen, tehostaminen ja vaikuttavuuden parantaminen. Lakiesitys liittyy keskeisiltä
osiltaan Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmakauden 2014–
2020 alkamiseen vuoden 2014 alussa. Lain mukainen avustusjärjestelmä muodostuisi tulevaisuudessa kahdesta avustusmuodosta eli
yrityksen kehittämisavustuksesta
ja yritysten toimintaympäristön
kehittämisavustuksesta. Ehdotetun lain mukaisilla avustuksilla
edistettäisiin taloudellista kasvua,
työllisyyttä, yritysten kilpailukykyä sekä muita elinkeinopoliittisia
tavoitteita. Edellä mainittuihin tavoitteisiin pyrittäisiin myöntämällä avustuksia erityisesti pienten ja
keskisuurten yritysten käynnistämiseen, kasvuun ja kehittämiseen.
Avustusten myöntämisessä otettaisiin huomioon Euroopan unionin ja kansallisen alue- ja rakennepolitiikan tavoitteet sekä kilpailunäkökohdat. Samassa yhteydessä
muutettaisiin julkisesta työvoimaja yrityspalvelusta annettua lakia
siten, että sen nojalla ei voitaisi
enää myöntää työllisyysperusteista investointiavustusta ja työllisyystyöohjelman mukaista avustusta valtion rakennuttaville toimintayksiköille. Työllisyysperusteinen investointiavustus olisi tarkoitus korvata osittain yritysten
toimintaympäristön kehittämisavustuksella. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2014.
että työnantajan keskimääräistä
työttömyysvakuutusmaksua ehdotetaan alennettavaksi 0,1 prosenttiyksiköllä. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi
0,50 prosenttia palkasta ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksu
0,75 prosenttia palkkasumman
1990500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,95 prosenttia palkasta. Yrityksen osaomistajan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuksi ehdotetaan 0,19 prosenttia
palkasta ja yrityksen osaomistajasta maksettavaksi työnantajan työttömyysvakuutusmaksuksi
0,75 prosenttia palkasta. Valtion
liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksuksi ehdotetaan 0,75 prosenttia liikelaitoksen liiketoiminnasta maksamien palkkojen määrästä palkkasumman 1990500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta
1,95 prosenttia palkasta. Yliopistojen työttömyysvakuutusmaksuksi
ehdotetaan 0,75 prosenttia palkasta palkkasumman 1990500 euroon
asti ja sen ylittävältä osalta
2,35 prosenttia palkasta. Lisäksi
työnantajan omavastuumaksun
enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi Työurasopimuksessa
sovitun mukaisesti 80 prosentista
90 prosenttiin maksun perusteena
olevasta etuusmenosta. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan
1.1.2014.
Momentti
lain soveltamisalaan ja useita teknisluonteisia tarkistuksia.
●Hallituksen esitys (HE 176/
2013 vp) eduskunnalle laiksi
työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 90/2013 vp)
täydentämisestä
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työttömyysvakuutusmaksut
vuodelle 2014. Sekä palkansaajan
Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi työttömyysturvalain
muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annettua hallituksen
esitystä. Esityksellä toteutetaan
työmarkkinakeskusjärjestöjen
Työllisyys- ja kasvusopimuksessa
sovitut työttömyysturvaa koskevat esitykset. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työttömyysturvalain mukaiseen soviteltuun päivärahaan 300 euron suojaosa, korotettavaksi ansiopäivärahan sovitellun päivärahan ja työtulon
enimmäismäärä ansiopäivärahan
perusteena olevan palkan suuruiseksi sekä työttömyyspäivärahan
omavastuuaikaa lyhennettäväksi
seitsemästä päivästä viiteen päi-
7
Momentti 8/2013
●Hallituksen esitys (HE 175/
2013 vp) eduskunnalle laeiksi
työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyyskassalain 25 §:n muuttamisesta
Momentti 8_13.fm Page 8 Friday, November 22, 2013 9:05 AM
vään. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi vuorotteluvapaalakia siten, että työttömyysturvalain mukaista suojaosaa ei sovelleta vuorottelukorvauksen määrää laskettaessa. Esityksessä ehdotetaan
myös, että työntekijän, jonka palkkaa on alennettu määräaikaisesti
tuotannollisista ja taloudellisista
syistä, ansiopäivärahan perusteena oleva palkka määräytyisi palkan alentamista edeltävän tilanteen mukaan. Lait ovat tarkoitettu
tulemaan voimaan 1.1.2014.
●Hallituksen esitys (HE 177/
2013 vp) eduskunnalle laiksi
kevennettyjen rakentamis- ja
kaavamääräysten kokeilusta
annetun lain muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi määräaikaista, vuoden 2014
alkuun saakka voimassa olevaa,
kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annettua
kokeilulakia siten, että lain voimassaoloaikaa jatkettaisiin viidellä
vuodella vuoden 2018 loppuun
saakka. Lain alueellista soveltamisalaa laajennettaisiin poikkeamistoimivallan siirtämisen kokeilun osalta koskemaan kymmentä
asukasluvultaan suurinta kuntaa.
Lain soveltamisalaan kuuluisivat
siten Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja
Kouvolan kaupungit. Samalla lakiin ehdotetaan tehtäviksi eräitä
tarkistuksia.
●Hallituksen esitys (HE 178/
2013 vp) eduskunnalle laiksi
sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun
lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua
lakia. Sähköverotuksen rakennetta
muutettaisiin siten, että teollisuuden, kaivostoiminnan ja maatalouden lisäksi myös konesaleissa kulutetusta sähköstä kannettaisiin
alennettu, sähköveroluokan II mukainen vero. Alennuksen saamiseksi konesalitoiminnan tulisi olla
toiminnanharjoittajan pääasiallista
liiketoimintaa ja lisäksi konesalin
kokonaistehon tulisi olla vähintään viisi megawattia. Esitys liittyy
valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tu-
lemaan voimaan 1.1.2014 edellyttäen, että komissio hyväksyy sen
valtiontukimenettelyssä.
●Hallituksen esitys (HE 180/
2013 vp) eduskunnalle laeiksi
tullilain, pakkokeinolain
2 luvun 9 §:n ja ulkomaalaislain 181 §:n muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tullilakia, pakkokeinolakia ja
ulkomaalaislakia siten, että vuoden 2014 alusta voimaan tuleviin
pykäliin tehtäisiin Tullin organisaatiouudistuksesta johtuvat tekniset muutokset. Tullin hallinnosta
annetulla lailla perustettiin Tulliniminen viranomainen, jolla korvattiin entinen tullilaitos. Samalla
tullilaitoksen organisaatiomallia
uudistettiin. Tullin hallinnosta annetun lain yhteydessä organisaatiouudistuksesta johtuvat tekniset
muutokset tehtiin myös useisiin
muihin lakeihin. Eräisiin tullilain,
pakkokeinolain ja ulkomaalaislain
säännöksiin tehtiin väliaikaisesti
voimassa olevia teknisiä muutoksia. Kyseisiin säännöksiin ehdotetaan nyt tehtäviksi Tullin hallinnosta annetun lain aiheuttamat
tekniset tarkistukset, joihin sisältyvät muun muassa toimivaltaisia
tahoja koskevat säännökset. Lait
on tarkoitettu voimaan 1.1.2014.
●Hallituksen esitys (HE 181/
2013 vp) eduskunnalle vuoden
2014 tuloveroasteikkolaiksi
sekä eräiksi muiksi laeiksi
annetun hallituksen esityksen
(HE 105/2013 vp) täydentämisestä
Eduskunnalle annettua hallituksen esitystä vuoden 2014 tuloveroasteikkolaiksi sekä eräiksi muiksi
laeiksi ehdotetaan täydennettäväksi. Vuoden 2014 valtionverotuksessa sovellettavaa progressiivista ansiotuloveroasteikkoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että tuloveroasteikon tulorajoja, lukuun
ottamatta ylintä tulorajaa, korotettaisiin n. 1,5 prosentilla. Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi
siten, että työtulovähennyksen
enimmäismäärää ja poistumaprosenttia korotettaisiin aiemmassa
esityksessä ehdotetuista määristä.
Kunnallisverotuksen perusvähennystä muutettaisiin siten, että perusvähennyksen enimmäismäärää
korotettaisiin ja poistumaprosent8
tia alennettaisiin aiemmassa esityksessä ehdotetuista määristä.
Tuloverolaista ehdotetaan kumottavaksi säännös, jonka mukaan Verohallinto vahvistaa erikseen verosta vapaan kilometrikorvauksen
enimmäismäärän 15000 ajokilometriä ylittävälle osalle. Vastaavat
muutokset tehtäisiin elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin, maatilatalouden tuloverolakiin sekä ennakkoperintälakiin.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014. Lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta
2014 toimitettavassa verotuksessa.
●Hallituksen esitys (HE 182/
2013 vp) eduskunnalle laiksi
sähköisten tietullijärjestelmien
yhteentoimivuudesta
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta, joka
sisältäisi säännökset sähköisten
tietullien keräämisjärjestelmien
teknisistä vaatimuksista ja eurooppalaisesta sähköisestä tietullipalvelusta. Lailla pantaisiin täytäntöön eurooppalaisen sähköisen tietullipalvelun ja sen teknisten osien
määrittelystä tehty Euroopan komission päätös 2009/750/EY. Sähköisten tienkäyttömaksujen keräämisjärjestelmistä annettu laki esitetään kumottavaksi. Lain säännökset sisällytettäisiin pienin teknisluonteisin mukautuksin uuteen lakiin.
KORKEIN OIKEUS
KKO:2013:73
Salakuljetus
A oli tuonut maahan Yhdysvalloista postilähetyksenä 23 kappaletta
laserosoittimia esittämättä maahantuonnin yhteydessä osoittimien turvallisuusluokitusta koskevia
asiakirjoja. Osoittimien mukana ei
myöskään ollut tyyppitarkastustodistuksia. Laserlaitteiden maahantuojan velvollisuus teettää laitteille
tyyppitarkastus ennen niiden luovuttamista markkinoille tai käyttöön ei merkinnyt sitä, että maahantuonti olisi ollut kiellettyä tai
edellyttänyt viranomaisen lupaa
tai tarkastusta salakuljetuksen tunnusmerkistössä tarkoitetuin ta-
Momentti 8_13.fm Page 9 Friday, November 22, 2013 9:05 AM
RL 46 luku 4 §
KKO:2013:74
Asunto-osakeyhtiö – Yhtiökokouksen päätöksen moite – Hallitus – Toimikausi – Yhtiökokouksen koolle kutsuminen
A ja B oli 27.11.2009 valittu asuntoosakeyhtiön hallituksen jäseniksi.
Hallituksen jäsenten toimikausi
päättyi yhtiöjärjestyksen mukaan
vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, ja
varsinainen yhtiökokous tuli pitää
vuosittain kuuden kuukauden kuluessa kalenterivuoden päättymisestä. Yhtiökokousta ei ollut kuitenkaan pidetty ennen kuin
28.9.2011 B:n yksin koolle kutsumana. Kun 27.11.2009 valitun hallituksen toimikausi ei ollut päättynyt eikä B ollut voinut pätevästi
kutsua yhtiökokousta koolle, yhtiökokouksen päätökset olivat mitättömiä.
AsOYL 6 luku 18 §
KKO:2013:75
Osakeyhtiö – Osakkeen lunastaminen – Lunastuslauseke
Kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestykseen sisältyvää lunastuslauseketta oli muutettu vuonna 1981 siten, ettei uusi lunastuslauseke vastannut tuolloin voimassa olleen
vuoden 1978 osakeyhtiölain pakottavia säännöksiä lunastusvaatimuksen esittämiselle määrätyn
ajan osalta. Tällaista lunastuslauseketta on sanotun lain nojalla pidetty tehottomana, mistä on katsottu seuraavan, ettei osakeyhtiössä ole ollut lunastusoikeutta
(KKO:1984-II-170 KKO:1992:8).
Kiinteistöosakeyhtiön osakkeita koskeva lunastusvaatimus oli
tehty vuonna 2009 eli uuden osakeyhtiölain (624/2006) ollessa voimassa. Huomioon ottaen osakeyhtiölain voimaanpanosta annetun
lain (625/2006) 4 §:n 1 momentin ja
osakeyhtiölain (624/2006) 3 luvun
7 §:n 2 momentin 5 kohdan säännökset lunastuslauseketta ei pidetty lunastusvaatimukseen nähden
tehottomana. Kysymys ei myöskään ollut uuden lain taannehtivasta soveltamisesta.
OYL 3 luku 7 § 2 mom. 5 k.
L osakeyhtiölain voimaanpanosta
4 § 1 mom.
KKO:2013:76
Yksityishenkilön velkajärjestely
– Maksuohjelma – Maksuohjelman kesto
Velallisella ei ollut maksuvaraa,
mutta hänellä oli kuolinpesäosuuksia, joiden tulevat realisointitulokset hän oli maksuohjelman
mukaan velvollinen tilittämään
velkojille. Koska velallisen maksuvelvollisuutta ei ollut kokonaan
poistettu, maksuohjelman kestoksi
määrättiin pääsäännön mukaisesti
kolme vuotta.
VJL 30 §
estivät veropetosta koskevan syytteen tutkimisen. Ks. KKO:2013:59.
PL 21 § 2 mom
Vahvennettu jaosto
KKO:2013:79
Yksityishenkilön velkajärjestely
– Lisäsuoritusten vahvistaminen
Momentti
voin. Syyte salakuljetuksesta hylättiin.
A:n tulot olivat lisääntyneet hänelle vahvistetun maksuohjelman aikana. Toisaalta A:n asumis- ja terveydenhoitomenot olivat samaan
aikaan kasvaneet. Kysymys siitä,
miten lisäsuoritusvelvollisuuden
määrä oli yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 35a §:n
3 momentin mukaan laskettava.
VJL 35a §
KKO:2013:80
KKO:2013:77
Oikeudenkäyntimenettely –
Todistelu
Pahoinpitely – Törkeä pahoinpitely
Vammantuottamus – Törkeä
vammantuottamus
Kahden ja puolen kuukauden ikäisellä lapsella havaittiin tutkimuksissa useita luunmurtumia, jotka
olivat syntyneet 2–4 viikkoa aikaisemmin joko samalla kertaa tai
verrattain samanaikaisesti. Vammat olivat seurausta lapseen kohdistuneesta huomattavan suuresta
ulkoisesta voimasta. Tapahtumainkulusta ei kirjallisten lääkärinlausuntojen lisäksi esitetty
muuta selvitystä kuin lasta hoitaneiden vanhempien kertomukset,
joissa he kiistivät aiheuttaneensa
lapsen vammoja. Vanhemmille
vaadittiin rangaistusta törkeästä
pahoinpitelystä tai törkeästä vammantuottamuksesta. Kysymys
näytön arvioinnista.
KKO:2013:78
Veropetos – Törkeä veropetos
Veronkorotus
Ne bis in idem
Lis pendens
Luganon sopimus
Oikeudenkäyntimenettely – Pääkäsittely hovioikeudessa
Suomessa haettiin Norjassa annetun yksipuolisen tuomion julistamista täytäntöönpanokelpoiseksi.
Haastehakemus oli annettu vastaajalle tiedoksi tavallisella kirjeellä Norjan yritysrekisteriin ilmoitetulla vastaajan osoitteella. Vastaaja
väitti, ettei ollut saanut hakemusta
tiedokseen, koska oli ennen tiedoksiantoa muuttanut Norjasta
Suomeen, minkä myös kantaja oli
tiennyt. Kysymys siitä, oliko haastehakemus annettu tiedoksi vastaajalle vuoden 1988 Luganon
yleissopimuksen 27 artiklan 2 kohdan edellyttämällä tavalla. Kysymys myös pääkäsittelyn toimittamisesta hovioikeudessa.
Luganon sopimus (16.9.1988) 27 art
2 k.
Luganon sopimus (16.9.1988) 34 art
Luganon sopimus (16.9.1988) 37 art
OK 27 luku 2 §
OK 27 luku 3 §
KKO:2013:81
Yhdistys – Yhdistyksen päätöksen moittiminen
A:n ja B:n osalta oli tehty neljä jälkiverotuspäätöstä ja määrätty jälkiverojen ohella veronkorotuksia.
A:n ja B:n valitusten perusteella
hallintotuomioistuin kumosi veronkorotuspäätökset ja palautti
asian tullipiirille uudelleen käsiteltäväksi. Veronkorotuspäätökset
Yhdistyksen hallitus oli ilmoittanut yhdistyksen kurinpitolautakunnalle käsiteltäväksi A:ta koskevan asian. Kurinpitolautakunta oli
9.3.2010 määrännyt A:lle kurinpitoseuraamuksen. A pyysi yhdistyksen hallitusta käsittelemään
asian uudelleen tai palauttamaan
sen kurinpitolautakunnalle. Halli-
9
Momentti 8/2013
Momentti 8_13.fm Page 10 Friday, November 22, 2013 9:05 AM
KHO:2013:154
Tilaliikelaitokselle uudelleen valmisteltavaksi.
Hallintolainkäytön järjestyksessä ei kunnallisvalituksen johdosta
voitu ratkaista, oliko R:n kaupungin ja H Oy:n välille syntynyt sitova sopimus, eikä arvioida kysymystä kaupunginhallituksen
2.11.2009 tekemän päätöksen merkityksestä tässä velvoiteoikeudellisessa suhteessa. Hallintolainkäytön järjestyksessä voitiin tutkia kysymys siitä, rajoittaako päätös
myydä huoneistot H Oy:lle sen tekemän tarjouksen mukaisella hinnalla kaupunginhallitusta hallintooikeudellisesti siten, ettei se ollut
voinut ilman yhtiön hyväksyntää
kumota päätöstään. Kaupunginhallituksen päätös 2.11.2009 ei ollut tullut hallinto-oikeudellisesti
kaupunginhallitusta sitovaksi jo
siitä syystä, että päätöksestä oli
tehty oikaisuvaatimus kaupunginhallitukselle eikä se siten ollut tullut lainvoimaiseksi ennen kaupunginhallituksen päätöstä 8.2.2010.
Hallintolainkäytön näkökulmasta R:n kaupunginhallitus oli
sekä päätöksellään huoneistojen
myymisestä että päätöksensä myöhemmällä peruuttamisella käyttänyt sille kuuluvaa toimivaltaa
päättää kaupungin ryhtymisestä
yksityisoikeudellisiin oikeustoimiin. Kaupunginhallituksen päätös osakehuoneistojen myymisestä
H Oy:lle ei ollut perustanut yhtiölle julkisoikeudellisen lainsäädännön perusteella suojattavaa oikeusasemaa. Asiassa ei ollut ilmennyt, että kaupunginhallitus
olisi päätöksellään 8.2.2010 käyttänyt harkintavaltaansa muuhun
kuin mihin se oli ollut käytettävissä.
Kunnallisasia – Yksityisoikeudellinen sopimus – Hallintopäätös – Päätöksen sitovuus –
Päätöksen peruuttaminen
Kuntalaki 23 §, 87 a § 4 mom., 87c §
ja 87d §
Rovaniemen kaupungin hallintoja johtosääntö 6 § ja 18 §
R:n kaupungin Tilaliikelaitos oli
kuuluttanut myytäväksi 39 kaupungin keskustan alueella sijaitsevaa osakehuoneistoa yhtenä kokonaisuutena. Kaupunginhallitus oli
2.11.2009 päättänyt myydä osakehuoneistot H Oy:lle sen tekemän
tarjouksen mukaisella hinnalla.
Kaupunginhallitus päätti
8.2.2010 kumota 2.11.2009 tekemänsä osakehuoneistojen myymistä H Oy:lle koskevan päätöksensä, hylätä kaikki tarjoukset ja
palauttaa myyntiä koskevan asian
KHO:2013:159
tus totesi 10.6.2010 tekemässään
päätöksessä käsitelleensä ja päättäneensä asian jo aikaisemmin ja kurinpitolautakunnan tehneen lopullisen päätöksen 9.3.2010. A:n kanne yhdistyksen hallituksen
10.6.2010 tekemän päätöksen julistamisesta pätemättömäksi hylättiin, koska hallitus ei ollut menetellyt yhdistyksen sääntöjen vastaisesti eikä päätös myöskään ollut
lain vastainen.
KKO:2013:82
Tahallisuus
Tapon yritys
A oli kaksi eri kertaa pyöräyttänyt
sattumanvaraisesti revolverin patruunarullaa ja pyöräytysten jälkeen laukaissut aseen metrin etäisyydeltä kohti B:n otsaa. Sen jälkeen A oli tietoisesti siirtänyt patruunarullaa niin, että patruuna oli
ollut iskurin kohdalla ja osoittanut
aseella B:n päähän. Kun A oli tämän jälkeen laskenut aseen ja ryhtynyt vapauttamaan iskuria, ase
oli lauennut. B:lle oli aiheutunut
luodin kimmokkeesta lievä vamma. Kysymys siitä, oliko sitä, että B
olisi voinut A:n teon seurauksena
kuolla, pidettävä sillä tavalla todennäköisenä, että teko oli luettava A:n syyksi tapon yrityksenä.
KORKEIN
HALLINTO-OIKEUS
Yleishallintoasiat
Kunnallisvalitus – Valituskelpoisuus – Tosiasiallinen hallintotoimi – Valituskielto –
Muutoksenhakutie – Opetuksen
julkisuus – Opetuksen seuraamisen rajoittaminen
Peruskoulun rehtori oli perusopetuslain 19 §:n nojalla rajoittanut
henkilön oikeutta päästä seuraamaan opetustunteja. Rajoitus ei
koskenut perusopetuslaissa tarkoitettua oppilasta koskevaa asiaa, jo10
hon haettaisiin muutosta perusopetuslain 42 §:n mukaisesti. Rehtorin päätöksestä voitiin tehdä
kuntalaissa tarkoitettu oikaisuvaatimus ja sen jälkeen kunnallisvalitus hallinto-oikeuteen. Rajoitus
voitiin määrätä vain määräajaksi.
Perusopetuslaki 19 § ja 42 §
Kuntalaki 89 § ja 90 §
KHO:2013:160
Julkinen hankinta – Yhteysalusliikennepalvelu – Toissijainen
palveluhankinta – Tarjousten
vertailu – Kokonaistaloudellinen edullisuus – Vertailuperusteet – Laadun vähimmäistaso –
Hankintamenettelyn vaiheittaisuus
Hankintalaissa tarkoitettua toissijaista palveluhankintaa (yhteysalusliikenteen hoito ja sen ohessa
tuotettavat öljyntorjuntapalvelut)
koskeneessa tarjouspyynnössä oli
ilmoitettu, että tarjoukset vertaillaan kahdessa vaiheessa. Tarjouspyynnön mukaan ensimmäisessä
vaiheessa tarjoukset pisteytetään
ennalta ilmoitetuin painoarvoin
palvelun suorittamiseen osallistuvan henkilöstön osaamiseen, kalustoon ja muutoin toiminnan järjestämiseen liittyvien laadullisten
arviointikohteiden perusteella.
Toisessa vaiheessa suoritettavaan
hintavertailuun pääsemiseksi tarjouksen tulee saada tietyt vähimmäispisteet sekä kustakin arviointikohteesta erikseen että kaikista
arviointikohteista yhteensä. Hintavertailuun pääsevistä tarjouksista
oli ilmoitettu valittavan vertailuhinnaltaan halvin tarjous.
Markkinaoikeus oli kumonnut
hankintapäätöksen. Markkinaoikeus oli katsonut muun ohella, että
hankintayksikkö ei ollut tehnyt
riittävästi eroa hankintamenettelyn eri vaiheiden välille eikä ottanut huomioon, että tarjouksen valintaperusteeksi oli ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus.
Markkinaoikeus oli viitannut
muun ohella hankintalain esitöissä
selostettuihin hankintadirektiivistä johtuviin EU-hankintoja koskeviin vaatimuksiin.
KHO kumosi markkinaoikeuden päätöksen. KHO otti asiaa arvioidessaan huomioon muun ohella, että tarjousten vertailuperusteet
oli ennalta ilmoitettu eivätkä ne olleet markkinaoikeuden toteamin
tavoin tarjoajien soveltuvuutta
Momentti 8_13.fm Page 11 Friday, November 22, 2013 9:05 AM
Laki julkisista hankinnoista 2 §
1 mom., 69 §, 71 § ja 72 §
KHO:2013:161
Viranomaisen valitusoikeus –
Poliisilaitos – Ajo-oikeus – Ajokielto – Rikesakko – Syyllisyys
Poliisilaitos oli määrännyt ajo-oikeuden haltijan ajokieltoon hänen
syyllistyttyään ajoneuvoliikennerekisteriin merkittyjen tietojen
perusteella vuoden aikana kolmeen rikesakkorangaistukseen
johtaneeseen tekoon moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljettaessaan.
Hallinto-oikeus kumosi poliisilaitoksen ajokieltopäätöksen sillä perusteella, että ajo-oikeuden haltija
oli osoittanut, ettei hän ollut syyllistynyt yhteen rikesakkomääräykseen johtaneista teoista. Poliisilaitoksella oli oikeus valittaa hallintooikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Äänestys
5–3.
Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin poliisilaitokselle ajokieltoajan määräämistä varten. Hallintomenettelyssä
tai hallintolainkäytön järjestyksessä ei tutkita ajokiellon määräämisen perusteena olevien lainvoimaisten rikesakkopäätösten oikeellisuutta. Äänestys 6–2.
Hallintolainkäyttölaki 6 §
Tieliikennelaki 106a §
Ajokorttilaki 64, 65 ja 66 §
Laki rikesakkomenettelystä 13b §
1 mom., 13f § 1 mom. ja 13h §
2 mom.
Poliisilaki 1 §
Ks. myös KHO 9.10.2013 T 3182.
KHO:2013:162
Perusopetus – Erityinen tuki –
Henkilökohtainen avustaja –
Hallintovalitus – Valitustie –
Hallinto-oikeus – Aluehallintovirasto
Kunnan sivistysjohtaja oli päättänyt, että oppilaalle annetaan pe-
rusopetuslain 17 §:ssä tarkoitettua
erityistä tukea, joka muodostuu
erityisopetuksesta ja muusta perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Samalla hän oli päättänyt, että oppilaalle ei myönnetä
henkilökohtaista avustajaa.
Perusopetuslain 42 §:n 2 momentin mukaan erityisen tuen järjestämistä koskevaan päätökseen
haetaan muutosta valittamalla
aluehallintovirastoon. Sivistysjohtajan päätökseen oli liitetty valitusosoitus aluehallintovirastoon.
Aluehallintoviraston siirrettyä oppilaan vanhempien asiassa tekemän valituksen hallinto-oikeuden
käsiteltäväksi hallinto-oikeus jätti
mainitun valituksen toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta.
KHO katsoi, että perusopetuslain 42 §:n 1 momentti huomioon
ottaen henkilökohtaista avustajaa
koskevaan päätökseen haetaan
muutosta hallinto-oikeuteen tehtävällä valituksella. Henkilökohtaisesta avustajasta päättäminen erityistä tukea koskevan päätöksen
yhteydessä ei vaikuttanut valitustiehen.
Koska hallinto-oikeus ei ollut
tutkinut valitusta, sen päätös oli
kumottava ja asia palautettava sille
uudelleen käsiteltäväksi.
Perusopetuslaki 17 § 1 ja 2 mom.,
31 § sekä 42 § 1 mom. ja 2 mom. 2 k.
Yhtiö A vaati hallintoriitahakemuksessaan hallinto-oikeudelle,
että kaupunki velvoitetaan suorittamaan yhtiölle sen laskuttamat
määrät kokonaisuudessaan. Yhtiön mukaan kaupungin ja yhtiön
välillä oli vakiintunut sopimussuhde, kun taas kaupungin mukaan sopimussuhde oli asumispalvelun käyttäjän ja yhtiön välillä.
Asumispalvelun käyttäjä puolestaan ei voinut siirtää toimeentulotukeen perustuvaa saamisoikeuttaan palvelujen tuottajalle yli maksusitoumuksesta ilmenevän määrän. Toisaalta kaupunki oli antanut
määrältään avoimia
maksusitoumuksia ja niitä oli annettu senkin jälkeen kun yhtiö oli
jo ilmoittanut kaupungille uudesta
hinnoittelustaan. Hallinto-oikeus
hylkäsi yhtiön hakemuksen.
Momentti
koskevien vaatimusten kanssa
päällekkäisiä. Lisäksi otettiin huomioon, että hankintalaissa oli nimenomaisesti tarkoitettu mahdollistaa tarjoajien ja tarjousten valinnassa hankintadirektiivissä säädettyä joustavampi menettely, kun
kysymys oli hankinnasta, johon direktiivin säännöksiä ei tältä osin
sovellettu.
KHO katsoi, että yhtiö A:n vaatimus oli tullut tutkia hallintoriitaasiana. Kaupungin ja lakisääteisiä
mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja kuntalaisille tuottavan palvelujen tuottajan välistä oikeussuhdetta oli pidettävä julkisoikeudellisena oikeussuhteena siitä riippumatta, katsottiinko, että
niiden välillä oli hallintosopimukseen perustuva ostopalvelusuhde
vai vain maksusitoumuksiin perustuva muunkaltainen oikeussuhde.
Turun kaupunki oli useamman
vuoden ajan myöntänyt mielenterveyskuntoutujille toimeentulotukea asumispalvelukustannuksiin
yksityisten palvelujen tuottajien
asumispalveluyksiköissä ja antanut toimeentulotukea vastaavia
maksusitoumuksia palvelujen
tuottajille. Vuoden 2007 alusta lukien yhtiö A oli jakanut kuntoutuskotiensa asukkaat kolmeen hoitoluokkaan ja sen kaupungilta laskuttamat korvaukset perustuivat
hoitoluokkien uusiin hoitovuorokausihintoihin. Kaupunki oli kieltäytynyt maksamasta hoitoluokkiin 2 ja 3 perustuneita yhtiö A:n
vaatimia korotettuja hintoja.
KHO katsoi, että kaupunki oli
sosiaali- ja terveydenhuollon
suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla
järjestänyt asumispalveluja mielenterveyskuntoutujille hankkimalla niitä yksityisiltä palvelujen
tuottajilta, muiden ohella yhtiö
A:lta. Hallintoriita koski sitä palvelujen hintaa, jonka perusteella laskettiin korvaus, joka kaupungin oli
antamiensa maksusitoumusten perusteella suoritettava yhtiölle. Yhtiön ja kaupungin välisessä riidassa ei ollut kysymys toimeentulotuesta. Korvaukset olivat aikaisempina vuosina perustuneet hintoihin, jotka palvelujen tuottajat olivat hintaneuvottelujen jälkeen ilmoittaneet kaupungille ja jotka sosiaalilautakunta oli vahvistanut
merkitsemällä ne tiedoksi. KHO
katsoi, ettei yhtiö A ollut yksipuolisesti voinut muussa menettelyssä
kaupunkia sitovasti korottaa hintojaan. Kaupungin passiivisuus
reagoimisessa yhtiön neuvottelualoitteisiin ja ilmoituksiin ei johta-
11
Momentti 8/2013
KHO:2013:165
Hallintoriita – Julkisoikeudellinen oikeussuhde – Kunnan lakisääteinen tehtävä – Julkinen
hallintotehtävä – Sosiaalihuolto
– Asumispalvelu – Yksityinen
palvelujen tuottaja – Maksusitoumus – Korvauksen suuruus –
Vakiintunut käytäntö
Momentti 8_13.fm Page 12 Friday, November 22, 2013 9:05 AM
nut siihen, että kaupunki olisi tullut sidotuksi yhtiön kaupungille ilmoittamiin hintoihin. Yhtiön valitus hallinto-oikeuden päätöksestä
hylättiin.
Sosiaalihuoltolaki 13 §, 17 §
1 mom., 22 § ja 23 §
L sosiaali- ja terveydenhuollon
suunnittelusta ja valtionosuudesta
4 § (1309/2003)
Hallintolaki 3 § 1 mom. ja 66 §
Hallintolainkäyttölaki 69 §
KHO:2013:168
Kansainvälinen tavaramerkki –
Toiminimi – Sekoitettavuus –
Tavarayhteys – Toimiala – Elintarvikepakkaus – Postipakkaus
– Käyttötarkoitus – Merkkiyhteys
Kansainvälinen tavaramerkki olisi
koskenut tavaraluettelon rajoituksen jälkeen erilaisia tavaraluokkaan 16 kuuluvia pakkauksia ja
pakkausmateriaalia, jotka on tarkoitettu käytettäväksi postitukseen ja jotka eivät ole elintarvikepakkauksia. Rekisteröinnin esteenä olleen toiminimen toimiala liittyi puolestaan nimenomaan elintarvikepakkauksiin. Toiminimen
rekisteröityä toimialaa ei kuitenkaan ollut rajoitettu siten, ettei se
voisi käsittää myös kuljetustarkoitukseen valmistettavia, tavaraluokkaan 16 kuuluvia pakkauksia.
Koska elintarvikepakkaus ei välttämättä tarkoittanut vain pakkausta, jossa elintarvike sellaisenaan
luovutetaan kuluttajalle, tavarayhteyttä ei voitu sulkea pois elintarvikkeiden säilyttämiseen tarkoitettujen pakkausten ja postipakkausten välisiä eroja koskevilla perusteilla.
Tavaramerkkilaki 6 § 1 mom., 14 §
1 mom. 6 k., 56 b § 2 mom.
KHO:2013:170
Kilpailuasia – Asianosaisasemaa koskeva vaatimus – Kilpailija – Markkinaoikeus –
Välipäätös – Valituksen tutkiminen
Kilpailuvirasto (nykyisin Kilpailuja kuluttajavirasto) oli päätöksellään määrännyt elinkeinonharjoittajan lopettamaan määräävän
markkina-aseman väärinkäytöksi
katsotun menettelyn. Elinkeinonharjoittaja oli valittanut päätöksestä markkinaoikeuteen. Valituksen
tultua vireille elinkeinonharjoittajan kilpailija oli vaatinut markkinaoikeudessa, että sillä todetaan
olevan asiassa asianosaisen tai ainakin väliintulijan asema.
Markkinaoikeus oli hylännyt
kilpailijan vaatimuksen erillisellä
välipäätöksellä. Markkinaoikeuden päätöksen mukaan siihen ei
saanut hakea erikseen muutosta
valittamalla.
KHO ei tutkinut kilpailijan valitusta markkinaoikeuden välipäätöksestä. Markkinaoikeuden välipäätös ei ollut päätös, josta olisi
voinut lain mukaan erikseen valittaa, eikä asiassa ollut todettavissa,
että kilpailijan unionin oikeuteen
liittyvien tai muiden oikeuksien
suojaaminen taikka sen oikeusturva muutoin olisi edellyttänyt, että
sillä olisi tullut olla tästä huolimatta mahdollisuus saada markkinaoikeuden käsittelyjärjestystä koskevan kannanoton lainmukaisuus
korkeimmassa hallinto-oikeudessa
erikseen ratkaistavaksi.
Hallintolainkäyttölaki 4 §, 5 §
1 mom. ja 79 §
EU:n perusoikeuskirja 47 art
KHO:2013:171
Vammaispalvelu – Vaikeavammainen – Henkilökohtainen apu
– Henkilökohtaisen avustajan
palkka – Kunta – Sijaistyönantaja – Työnantajan velvollisuudet
– Lain noudattaminen – Ulkomaalaiselta avustajalta puuttuva
oleskelulupa – Korvauksen
epääminen määräajalta – Hallinnon oikeusperiaatteet
Sosiaalityön johtajan tekemän päätöksen perusteella vaikeavammaiselle henkilölle oli korvattu tämän
henkilökohtaiseksi avustajakseen
palkkaaman ulkomaalaisen työntekijän palkkaamisesta aiheutuneet kustannukset. Kunnassa käyttöön otetun sijaispalkanlaskentajärjestelmän mukaisesti kunta suoritti palkan suoraan työntekijälle.
Kun ilmeni, ettei avustajalla ollut
oleskelulupaa tai muulla perusteella oikeutta oleskella ja työskennellä Suomessa, sosiaalityön johtaja teki uuden päätöksen, jolla aiemmin myönnetty korvaus evättiin
yhdeltä kuukaudelta.
Asiassa tuli ratkaistavaksi, oliko
kunnalla oikeus evätä korvaus jo
suoritetun avustamisen osalta ja
ottaen huomioon, että ulkomaa12
laislain säännösten rikkominen oli
myös erikseen sanktioitu.
KHO katsoi, ettei kunta voinut
korvauksen maksatuksesta päättäessään olla ottamatta huomioon sitä, noudattiko vaikeavammainen
työnantaja työnantajavelvoitteitaan. Yksittäistapauksessa ratkaistavaksi jäi, millä tavoin tilanteeseen puututtiin, kun huomioon
otettiin hallintolain 6 §:n mukaiset
hallinnon oikeusperiaatteet. Kunnan toimenpiteet eivät saaneet
muodostua työnantajan laiminlyöntiin nähden ilmeisen kohtuuttomiksi. Korvauksen maksatuksen
keskeyttäminen yhden kuukauden
ajalta ei ollut tapauksen olosuhteissa ilmeisen kohtuutonta. (Äänestys 7–1)
Laki vammaisuuden perusteella
järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 8 § 2 mom., 8 d § 2 mom.
1 k. ja 3 mom. (981/2008)
Ulkomaalaislaki 73 § 2 mom.
KHO:2013:172
Ampuma-ase – Ne bis in idem –
Kaksoisrangaistavuus – Ihmisoikeussopimus – Rikosasia – Yleinen turvallisuus – Soveltuvuus –
Hallussapitolupa – Luvan
peruuttaminen – Törkeä rattijuopumus
A oli tuomittu törkeästä rattijuopumuksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen, päiväsakkoihin ja
määräaikaiseen ajokieltoon. Poliisilaitos oli peruuttanut A:lle myönnetyt ampuma-aseiden ja kaasuaseen hallussapitoluvat muun ohella ampuma-aselain 67 §:n 2 momentin 1 kohdan nojalla, koska
hän oli syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen.
Molemmat seuraamukset perustuivat samaan A:n tekoon ja
molemmissa arvioitiin A:n käyttäytymistä. Ampuma-aseen hallussapitoluvan peruuttamista ei ollut kuitenkaan tarkoitettu luvanhaltijan tiettyä tekoa koskevaksi
rangaistukseksi eikä rikosluonteiseksi seuraamukseksi. Lupien peruuttamismahdollisuuden tarkoituksena oli varmistaa yleisen turvallisuuden ylläpitäminen. Ampuma-aseen hallussapitoluvan peruuttamisasiassa ei arvioitu teon
moitittavuutta sinänsä, vaan sitä,
täyttikö tekoon syyllistynyt teon
jälkeenkin ampuma-aselaissa yleisen turvallisuuden takaamiseksi
asetetut luvan edellytykset.
Momentti 8_13.fm Page 13 Friday, November 22, 2013 9:05 AM
Euroopan ihmisoikeussopimus 7.
lisäpöytäkirja 4 art
Suomen perustuslaki 22 §
Ampuma-aselaki 67 § 2 mom. 1 ja
4 k.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio Engel v. Alankomaat 8.6.1976
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio Tre Traktörer AB v.
Ruotsi 7.7.1989
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätös Manasson v. Ruotsi
8.4.2003
Verotusasiat
KHO:2013:152
Henkilökohtaisen tulon verotus
– Pääomatulo – Puun myyntitulo
– Vapaa-ajan kiinteistö – Hankintamenon vähentäminen
A:n puolisot olivat 10.6.2008 ostaneet 0,45 hehtaarin suuruisen määräalan, josta he olivat 11.8.2008
luovuttaneet puita pystykaupalla
B Oy:lle 2 926,60 euron arvosta. Verotusta toimitettaessa puun myyntitulo katsottiin puoliksi A:n puolisoiden pääomatuloksi. A:n puolisot vaativat, että myyntitulosta vähennetään vastaavan suuruinen
osa määräalan hankintamenoa, jolloin luovutusvoittoa ei jää. Hallinto-oikeus hylkäsi A:n puolisoiden
valituksen.
KHO totesi, että kysymyksessä
ei ollut maatila, joten oli riidatonta, että myyntiin ei sovellettu
tuloverolain 55 §:n 1 momentin
metsävähennystä koskevaa säännöstä.
Kasvavan metsän myynnissä on
kysymys maa-alueen tuoton verottamisesta. Tuloverolain mukaisessa laskentajärjestelmässä ei omaisuuden tuottoa verotettaessa tästä
tuotosta voida vähentää osaa
omaisuuden hankintamenosta,
vaikka tuoton irrottaminen omaisuudesta alentaisi omaisuuden arvoa. Tähän ei vaikuta se, tapahtuuko tuoton irrottaminen omaisuudesta heti sen hankkimisen jälkeen
vai myöhemmin.
Vaikka voitaisiinkin katsoa, ettei A:n puolisoille ole tässä tilanteessa realisoitunut varallisuuden
lisäystä metsän myynnillä, on
verotuksen lopputulos tuloverolain laskentajärjestelmän mukainen. Laissa ei ole tämän tilanteen
osalta säädetty metsävähennyksen kaltaisesta vähennysoikeudesta, eikä ole myöskään lainsäätäjän tarkoituksen mukaista, että
vastaava vähennysten laskentajärjestelmä otettaisiin käyttöön
oikeuskäytännön kautta. Muun
ohella näillä perusteilla KHO
hylkäsi A:n puolisoiden valituksen.
KHO:2013:155
Verovuosi 2008.
Ennakkoratkaisu verovuodelle
2009.
Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 49 ja 54 art
Tuloverolaki 117 §, 119 § 1 ja
2 mom. ja 123 § 2 mom.
Unionin tuomioistuimen tuomio
C-123/11
Tuloverolaki 32 §, 43 § 1 mom., 54 §
1 mom. ja 55 § 1 mom.
KHO:2013:153
Oman asunnon luovutusvoiton
verovapaus – Vakituinen asunto
– Kiinteistön myynti kahtena
määräosana – Hallinnanjakosopimus
Aviopuolisot olivat myyneet samana päivänä kahdella eri kaupalla 2163 neliömetrin suuruisen
asuinkiinteistönsä kahdelle eri ostajalle määräosin 1/5 ja 4/5. Kaupan kohteet oikeuttivat hallitsemaan samana päivänä allekirjoitetun hallinnanjakosopimuksen mukaisesti tontin tiettyjä alueita. Hallinto-oikeus hyväksyi aviopuolisoiden valituksen ja katsoi, että
kun molemmat kaupat oli tehty samana päivänä ja kun määräosat
muodostivat myytäessä yhtenä rekisteriyksikkönä olevan tontin, oli
kumpaankin määräosan myyntiin
sovellettava oman asunnon luovutusvoiton verovapautta koskevaa
säännöstä. KHO hylkäsi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen niin, että hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei
muutettu. Ennakonkanto verovuodelta 2012.
Tuloverolaki 45 § 1 mom. ja 48 §
1 mom. 1 k. ja 2 mom.
13
Momentti
Poliisilaitoksen päätös oli perustunut ennen muuta siihen arvioon,
että törkeä rattijuopumus osoittaa
tekijässään piittaamattomuutta
toisten ihmisten turvallisuutta
kohtaan. Ampuma-aseiden hallussapitoluvan peruuttaminen ei ollut
rangaistusluonteinen seuraamus
päihtyneenä ajamisesta. A:lle samasta teosta määrätty rangaistus
törkeästä rattijuopumuksesta ei estänyt A:lle myönnettyjen ampuma-aseiden hallussapitolupien
peruuttamista. Ne bis in idem -periaate ei tullut sovellettavaksi asiassa.
Elinkeinotulon verotus – Yritysjärjestely – Fuusio – Ulkomailla
asuva tytäryhtiö – Tappion
vähentäminen – Unionin tuomioistuimen tuomio
A Oy sai vähentää siihen sulautuvalle ruotsalaiselle tytäryhtiölle B
AB:lle vahvistetut tappiot, jos A
Oy näytti toteen, että B AB oli käyttänyt loppuun mahdollisuudet kyseisten tappioiden huomioon ottamiseksi eikä ollut mahdollisuutta
siihen, että joko B AB itse tai kolmas osapuoli saisi ottaa ne huomioon Ruotsissa. Vähentämisen edellytyksenä oli, että tappiot voitaisiin vähentää vastaavassa suomalaisten yhtiöiden välisessä sulautumisessa.
B AB:n tappiot oli vähentämistä
varten laskettava elinkeinotulon
verottamisesta annetun lain mukaan.
KHO:2013:156
Tuloverotus – Veronalainen tulo
– Apuraha – Sukurahasto – Saajien rajattu piiri – Testamentin
tekijän sukulainen
A oli saanut sukurahastolta ammattikorkeakouluopintojaan varten 15000 euron apurahan. Rahasto oli perustettu vuonna 1952 kuolleen B:n testamenttimääräyksellä,
jonka mukaan rahaston tuli jakaa
vuosittain nettotuottonsa tukena
testamentin tekijän sisarusten lapsille ja heidän avioliitossa syntyneille jälkeläisilleen taikka adoptiolapsille tai heidän jälkeläisilleen,
jotka tarvitsevat rahallista tukea
koulutustaan varten. Testamentissa määrättiin, että tuki oli ilmoitettava haettavaksi vuosittain vähintään kahdessa sanomalehdessä.
Tukea oli vuosina 2006–2009 hakenut 44–60 hakijaa ja sitä oli myönnetty samoina vuosina 44–51 henkilölle. Vuosina 2008 ja 2009 tukea
oli myönnetty kaikille 44 ja 51 hakijalle. Apurahojen suuruus oli
vuonna 2007 lukio-opintoja varten
5000 euroa, ammattiopintoja varMomentti 8/2013
Momentti 8_13.fm Page 14 Friday, November 22, 2013 9:05 AM
ten 10000 euroa ja korkeakouluopintoja varten 15000 euroa. A oli
saanut rahastolta myös vuosina
2002–2006 apurahoja muun muassa lukio-opiskeluaan varten. KHO
katsoi, että apurahaa ei voitu pitää
A:n verovapaana tulona. Verovuosi 2007.
Tuloverolaki 29 § 1 mom. ja 82 §
1 mom. 1 k.
KHO:2013:158
Tuloverotus – Omaisuuden luovutusvoitto – Lahjanluonteinen
kauppa – Luovutusvoittoon lisättävä metsävähennys – Vastikkeellisen osan hankintameno
A oli myynyt verovuonna lahjanluonteisella kaupalla puolet viidestä metsätilasta 22000 euron
kauppahinnalla. Luovutuksen
käyväksi arvoksi oli lahjaverotuksessa vahvistettu 56128 euroa ja
lahjan osuudeksi 34128 euroa. Vastikkeellinen osuus myydyn omaisuuden käyvästä arvosta oli 39,2
prosenttia. A oli käyttänyt metsävähennystä enemmän kuin 60 prosenttia metsätilan hankintamenosta 56564,30 eurosta.
Asiassa oli kysymys siitä, lasketaanko luovutusvoittoon eli tässä
tapauksessa 173,21 euron luovutustappioon lisättävä metsävähennyksen määrä lahjanluonteisessa
kaupassa koko hankintamenosta
56564,30 eurosta vai vastikkeellisen osan hankintamenosta
22173,81 eurosta. Hallinto-oikeus
hyväksyi A:n valituksen ja lausui,
että lahjanluonteisen kaupan vastikkeellisen osuuden hankintamenon laskemisesta on säädetty tuloverolain 47 §:n 5 momentissa, jonka mukaan vastikkeellisesti luovutetun osuuden hankintamenoksi
katsotaan siihen kohdistuva osa
omaisuuden hankintamenosta.
Kun otetaan huomioon mainittu
säännös, on myös myyntivoittoon
lisättävää metsävähennyksen määrää laskettaessa käytettävä laskentaperusteena tuota vastikkeellisen
osan suhteellista osuutta hankintamenosta eli 22173,21 euroa, josta
laskien lisättävä 60 prosenttia on
13303,93 euroa. KHO hylkäsi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen.
Verovuosi 2009.
Tuloverolaki 46 § 8 mom., 47 §
5 mom. ja 55 §
KHO:2013:167
Elinkeinotulon verotus – Tappioiden vähentäminen – Omistajanvaihdos – Poikkeuslupa –
Euroopan unionin oikeus – Valtiontuki
Matkapuhelinteknologiaan liittyviä järjestelmiä kehittäneelle ja ylläpitäneelle P Oy:lle oli vahvistettu
elinkeinotoiminnan tappioita verovuosilta 1998–2004. P Oy oli hakenut tuloverolain 122 §:n 3 momentin mukaista lupaa tappioiden
vähentämiseen omistajanvaihdoksesta huolimatta. Verovirasto oli
hylännyt käyttölupahakemuksen
ja hallinto-oikeus tästä päätöksestä
tehdyn valituksen. Yhtiön hallintooikeuden päätöksestä tekemän valituksen johdosta KHO oli pyytänyt Euroopan unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisun valtiontukea koskevien unionin oikeuden määräysten tulkinnasta.
KHO katsoi unionin tuomioistuimen tuomion C - 6/12 perusteella, ettei tappioiden käyttölupajärjestelmän soveltamiselle ollut
unionin valtiontukia koskevista
määräyksistä johtuvia esteitä. Asiassa ei ollut tarpeen arvioida sitä,
onko käyttölupajärjestelmässä
kyse Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107
artiklan mukaisesta valtiontuesta.
Näin ollen ja kun tappioiden
käyttämiselle tuloverolain 122 §:n
3 momentissa säädettyjen edellytysten katsottiin täyttyneen, asia
palautettiin Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi.
Äänestys perusteluista 3–2.
SEUT 107 ja 108 art
Neuvoston asetus (EY) N:o 659/
1999 1 art b alakohdan i alakohta
Tuloverolaki 122 § 3 mom.
Unionin tuomioistuimen tuomio
C - 6/12
lain (EVL) 52 d §:ssä kuvatun mukaisena.
KHO katsoi, että suunniteltuun
liiketoimintasiirtoon tulee verotuksessa soveltaa EVL 52 d §:stä ilmeneviä periaatteita.
Laki elinkeinotulon verottamisesta
52d §
Sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja Amerikan yhdysvaltojen
hallituksen välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 24 artikla 2 kappale
Ympäristöasiat
KHO:2013:157
Maankäyttö ja rakentaminen –
Yleiskaava – MU-merkintä –
Pääkäyttötarkoitus – Kohtuullisuus – Toimenpiderajoitus –
Maisematyölupa
Rantaosayleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolle
kohdistuu ulkoilukäyttöä ja/tai
ympäristöarvoja (MU), oli määrätty toimenpiderajoitus, jonka mukaan maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saanut suorittaa ilman maankäyttö- ja rakennuslain
128 §:ssä tarkoitettua maisematyölupaa. Kun otettiin huomioon alueen maisemalliset arvot, ulkoilu- ja
virkistyskäytön tarpeet sekä se,
että maisematyölupa oli myönnettävä, mikäli toimenpide ei vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa, kaavamerkintä ei ollut MUmerkinnän pääkäyttötarkoituksen
vastainen eikä maanomistajan
kannalta kohtuuton.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 39 §
4 mom., 43 § 2 mom., 128 § ja 140 §
1 ja 3 mom.
KHO:2013:169
KHO:2013:163
Elinkeinotulon verotus – Sivuliike – Liiketoimintasiirto –
Verosopimus – Syrjintäkielto
Yhdysvaltalaisen A Inc.:n Suomen
sivuliike on suunnitellut siirtävänsä kaikki varansa, velkansa ja varauksensa perustettavalle suomalaisosakeyhtiölle, joka antaisi A
Inc.:lle vastikkeeksi liikkeelle laskemiaan uusia osakkeitaan. Liiketoimintasiirto toteutettaisiin elinkeinotulon verottamisesta annetun
14
Hallintopakkoasia – Ympäristönsuojelulaki – Raskasaseammunnat – Puolustusvoimien
toiminta – Luvanvaraisuus –
Kohtuuton rasitus – Haitan
tavanomaisuus – Paikalliset olosuhteet – Valitusoikeus – Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
X oli ympäristönsuojelulain nojalla
tekemässään hallintopakkohake-
Momentti 8_13.fm Page 15 Friday, November 22, 2013 9:05 AM
pauskohtaisen arvioinnin perusteella KHO kumosi hallinto-oikeuden päätöksen raskasaseammunnoille haettavan määräyksen kumoamista koskevalta osalta. KHO
totesi, että myös raskasaseammunnoilta tuli edellyttää ympäristölupaa sen vuoksi, että toiminnasta
saattoi kysymyksessä olevassa tapauksessa aiheutua naapuruussuhdelain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa, jonka vuoksi toiminnalle oli ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin
3 kohdan nojalla haettava ympäristölupa.
Euroopan ihmisoikeussopimus
8 art
Ympäristönsuojelulaki 2 § 3 mom.,
22 § 1 mom., 28 §, 35 § 4 mom., 84 §
1 mom., 91 §, 92 § 1 mom. ja 97 §
Laki eräistä naapuruussuhteista
17 §
Ympäristönsuojeluasetus 1 §
1 mom. 14 k. a alakohta ja 4b §
KHO:2013:164
Ympäristölupa – Jätevedenpuhdistamo – Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava
toiminta – Viemäriverkosto –
Toiminnanharjoittajan vastuu Lupamääräys – Selvilläolovelvollisuus – Määräys ympäristön
pilaantumisen ehkäisemiseksi –
Sopimus
Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskeneen päätöksen mukaiset puhdistettavat jätevedet johdettiin viemäriliittymien omistajilta viemäriverkon kautta jätevedenpuhdistamolle ja sieltä puhdistettuina vesistöön. Luvansaaja ei
omistanut tai hallinnut viemäriverkkoa, vaan viemäriverkko kuului neljälle erilliselle puhdistamoon jätevesiä johtaneelle kunnalliselle vesihuoltolaitokselle. Jätevedenpuhdistamon toimintaa koskeneeseen päätökseen oli sisällytetty
lupamääräyksiä, jotka velvoittivat
toiminnanharjoittajan huolehtimaan muun muassa siitä, että mainittujen vesihuoltolaitosten omistamaa tai hallitsemaa viemäriverkkoa hoidettiin ja käytettiin siten,
että puhdistamolla saavutettiin paras mahdollinen puhdistustulos.
Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa ei voitu asettaa luvanhaltijalle velvoitteita, jotka kohdistuivat välittömästi muuhun toiminnanharjoittajaan. Sen vuoksi
15
KHO valitusten johdosta muutti
lupamääräyksiä siten, että luvan
haltijan oli huolehdittava siitä, että
luvan haltijan ja puhdistamolle jätevettä johtavien vesihuoltolaitosten väliset sopimukset olivat sellaiset, että ympäristöluvan mainittuja
lupamääräyksiä voitiin noudattaa.
Näin muutettujen viemäriverkkoa
koskevien lupamääräysten tarkoituksena oli ympäristönsuojelulain
5 §:n 1 momentin selvilläolovelvollisuus huomioon ottaen varmistaa,
että jätevesipuhdistamotoiminnan
harjoittaja oli riittävästi selvillä
viemäriverkon kautta puhdistamolle tulevien jätevesien laatuun
ja määrään vaikuttavista seikoista.
Muutetut määräykset olivat tarpeellisia luvan mukaisesta toiminnasta aiheutuvan vesistön pilaantumisen tai sen vaaran ehkäisemiseksi, vähentämiseksi tai selvittämiseksi. Muutetuilla lupamääräyksillä ei ollut annettu eikä ollut
voitukaan antaa luvansaajalle niitä
oikeuksia ja velvollisuuksia, joita
ympäristönsuojelulaissa tarkoitetuilla valvontaviranomaisilla on.
Muutetuilla määräyksillä ei myöskään ollut asetettu ympäristöluvan
haltijaa vastuuseen vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen hoidon
ja käytön valvontaan liittyvistä seikoista.
Momentti
muksessa vaatinut, että Helsingin
kaupungissa Santahaminan saarella tapahtuvat puolustusvoimien
raskasaseammunnat kielletään välittömästi. Hakemuksen johdosta
ELY-keskus velvoitti puolustusvoimat hakemaan Santahaminan
ampumaradoille ja raskasaseammunnoille ympäristölupaa.
Hallinto-oikeus kumosi puolustusvoimien valituksesta velvoitteen siltä osin kuin puolustusvoimat oli velvoitettu hakemaan lupaa raskasaseammunnoille. Hallinto-oikeus totesi, ettei raskasaseammuntojen toteuttaminen aiheuttanut naapuruussuhdelain
17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta
rasitusta eikä luvan hakeminen kyseiselle toiminnalle näin ollen ollut
tarpeen.
KHO tutki muiden ohella Helsingin ympäristölautakunnan valituksen hallinto-oikeuden päätöksestä. Kun otettiin huomioon hallintopakkohakemuksessa raskasaseammunnoista aiheutuvan melun vaikutusalueella asuvien ihmisten määrä ja melun voimakkuudesta saatu selvitys, se ettei
ympäristölautakunnalle ollut varattu tilaisuutta tulla kuulluksi
hallintopakkohakemuksen johdosta ja että hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen johdosta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella oli yleisen ympäristönsuojeluedun valvomiseksi intressi valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä
edellä mainitulta osin, oli ympäristölautakunnan valitus kysymyksessä olevassa asiassa tutkittava
siitä huolimatta, ettei lautakunta
ollut käyttänyt ympäristönsuojelulain 92 §:ssä tarkoitettua vireillepano-oikeutta.
Arvioitaessa sitä, saattoiko toiminnasta aiheutua naapuruussuhdelain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta oli
otettava huomioon se, olivatko nykyinen toiminta ja haitta-alueen
muuttuneet olosuhteet sellaisia,
että toiminnasta aiheutuvaa haittaa voitiin pitää alueella tavanomaisena. Arvioinnissa oli myös
otettava huomioon raskasaseammunnoista aiheutuvan melun voimakkuuden lisäksi melun luonne,
toiminnan sijaintipaikka, häiriintyvän alueen laajuus ja häiriötä kokevien ihmisten määrä sekä toiminnan sijoittuminen hyvin lähelle tiiviisti rakennettua kaupunkialuetta. Edellä mainittujen seikkojen ta-
Ympäristönsuojelulaki 3 § 1 momentti 2 ja 5 kohta, 5 § 1 momentti,
43 § 1 momentti 1 ja 5 kohta, 47 §
Vesihuoltolaki
KHO:2013:166
Maankäyttö ja rakentaminen –
Rakennuslupa – Käyttötarkoituksen muutos – Rakennuskielto
– Poikkeamisen tarve
Rakennuslupa oli myönnetty
asuinrakennuksen ensimmäisen
kerroksen myymälähuoneiston
muuttamiseen kokoontumistilaksi. Oikeus myymälätilan käyttämiseen kokoontumistilana oli määräaikainen. Alueella oli voimassa rakennuskielto asemakaavan muuttamista varten.
Rakennuskiellosta poikkeamisen tarvetta harkittaessa ei ollut
merkitystä sillä, että hankkeella ei
muutettu kysymyksessä olevan rakennuksen ulkoasua, rakenteita tai
alueella voimassa olevan asemakaavan mukaista käyttötarkoitusta. Poikkeamisen tarve ei riippunut myöskään siitä, oliko hankkeella etukäteen arvioituna erityiMomentti 8/2013
Momentti 8_13.fm Page 16 Friday, November 22, 2013 9:05 AM
siä maankäytöllisiä tai ympäristöllisiä vaikutuksia. Viimeksi mainittujen seikkojen merkitys arvioidaan poikkeamisharkinnan yhteydessä.
VL:2013-88
Rakennuslupaa ei näin ollen olisi tullut myöntää ilman poikkeusta
alueella voimassa olleesta rakennuskiellosta.
Kysymys siitä, onko A:n krooninen poskiontelotulehdus ammattitautina korvattava sairaus. Kysymys myös vakuutusoikeuden päätöksen perusteluista.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 §
1 mom., 125 § 3 ja 4 mom., 135 §
2 mom. ja 171 § 1 mom.
KKO:N
VALITUSLUVAT
VL:2013-86
Yleisvaarallinen rikos – Tuhotyö
– Törkeä tuhotyö
Käräjäoikeus tuomitsi tulipalon rivitalossa sytyttäneen vastaajan törkeästä tuhotyöstä. Hovioikeus
muutti käräjäoikeuden ratkaisua ja
tuomitsi vastaajan tuhotyöstä. Hovioikeus katsoi, ettei tulipalosta,
jonka johdosta kaksitoista henkilöä oli ollut vakavassa hengen tai
terveyden vaarassa, ollut näytetty
aiheutuneen vakavaa hengen tai
terveyden vaaraa suurelle ihmismäärälle. Kysymys törkeän tuhotyön tunnusmerkistön täyttymisestä.
VL:2013-87
Perintökaari – Perinnönjako –
Testamentti – Testamentista luopuminen – Sijaantulo
Aviopuolisot olivat määränneet
osan omaisuudestaan testamentilla yhdelle rintaperillisistään A:lle,
joka oli perittävien kuoltua ilmoittanut luopuvansa oikeudestaan
testamenttiin. Kysymys siitä, oliko
A:n jälkeläisten katsottava tulevan
A:n sijaan testamentin saajina vai
oliko perintö jaettava perillisten
kesken, niin kuin testamenttia ei
olisi ollutkaan.
Tapaturmakorvaus
Oikeudenkäyntimenettely – Tuomion perusteleminen
VL:2013-89
Lunastuslaki – Lunastuskorvaus
– Kohteenkorvaus
Kysymys siitä, oliko maaoikeus
korottanut lunastuskorvausta sellaisilta osin, joilta korvauksen korottamista ei ollut maaoikeuteen
tehdyssä valituksessa vaadittu.
VL:2013-90
Veropetos – Törkeä veropetos
Ne bis in idem
A:lle oli määrätty henkilökohtaisessa verotuksessa veronkorotusta
sillä perusteella, että hän oli jättänyt ilmoittamatta eräistä yhtiöistä
saamaansa tuloa. Sittemmin A:ta
syytettiin muun ohella saman menettelyn perusteella törkeästä veropetoksesta. Kysymys siitä, voitiinko syyte tältä osin tutkia.
VL:2013-91
Veropetos – Törkeä veropetos
Ne bis in idem
A:lle ja B:lle oli määrätty henkilökohtaisessa verotuksessa veronkorotusta sillä perusteella, että he olivat jättäneet ilmoittamatta eräistä
yhtiöistä saamaansa tuloa. Sittemmin A:ta ja B:tä syytettiin muun
ohella saman menettelyn perusteella törkeistä veropetoksista. Kysymys siitä, voitiinko syytteet näiltä osin tutkia.
VL:2013-92
Veropetos – Törkeä veropetos
Ne bis in idem
A:lle oli määrätty henkilökohtaisessa verotuksessa veronkorotusta
Toimitus: Carina Kåla
Talentum Media Oy
http://www.talentumshop.com
www.suomenlaki.com
sillä perusteella, että hän oli jättänyt ilmoittamatta eräästä yhtiöstä
saamaansa tuloa. Sittemmin A:ta
syytettiin muun ohella saman menettelyn perusteella törkeästä veropetoksesta. Kysymys siitä, voitiinko syyte tältä osin tutkia.
VL:2013-93
Tapaturmakorvaus
Kysymys siitä, ovatko 22.5.2010 todettu aivoinfarkti ja näön osittainen menetys syy-yhteydessä A:lle
31.1.2010 sattuneeseen tapaturmaan.
VL:2013-94
Ympäristörikos – Ympäristön
turmeleminen
Kysymys osakeyhtiön hallituksen
jäsenen rikosoikeudellisesta vastuusta yhtiössä tehdystä ympäristörikoksesta.
VL:2013-95
Ajokielto
Kysymys siitä, tuleeko ajokieltoa
määrättäessä ottaa vähennyksenä
huomioon poliisin määräämä väliaikainen ajokielto, jos kuljettaja on
väliaikaisen ajokiellon aikana ollut
muusta syystä ajo-oikeutensa menettäneenä.
VL:2013-96
Tuomioistuimen toimivalta –
Yleinen tuomioistuin vai hallintotuomioistuin
P oli toiminut kaupungin palveluksessa palomiehenä useiden peräkkäisten määräaikaisten työsopimukseksi nimettyjen sopimusten perusteella. Kysymys siitä, oliko yleinen tuomioistuin toimivaltainen käsittelemään P:n palvelussuhteen perusteella kaupunkiin
kohdistamia vaatimuksia.