Momentti 4_13.fm - LakimiesUutiset

(')*+&,
!"-,8/77246935:,5324;9354,!,-,(/3/1/77/:,<=532>5:42:,/35469354,#
-,./742?:561?34?:,/35469354,#,-,@#A(#$$)(,B@C,#,-,"%A(A(+(,(D#@#A!#@A(,$,-,D#*A+%("<"+*%A(
-,*?=952:,?29563,%,-,*?=952:,0/772:4?E?29563,&&,-,*?=952FF/:,?2956>5:,1/72463761/4,&#
!"#$%&&'&$()*"(%"+%,-,./012345464,7/24,
Momentti 4_13.fm Page 1 Wednesday, May 15, 2013 12:09 PM
4/2013
!"#$%&&'
Sisältö
LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS • Vahvistetut lait
• MIETINNÖT YM.
8
2
• Hallituksen esitykset
• OIKEUSTAPAUKSET • Korkein oikeus
• KKO:N VALITUSLUVAT
15
9
5
• Valtioneuvoston asetukset
• Korkein hallinto-oikeus
10
7
Momentti 4_13.fm Page 2 Wednesday, May 15, 2013 12:09 PM
Momentti 4/2013
Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen
Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on
toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus.
Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä
lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista.
VAHVISTETUT LAIT
●Laki tieliikennelain muuttamisesta (253/2013)
HE 174/2012 vp
LiVM 1/2013 vp
Laki tuli voimaan 15.4.2013.
Tieliikennelain muutoksella pannaan täytäntöön tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen
puitteista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi
(ITS-direktiivi). Laki sisältää keskeiset tieliikenteen älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevat määritelmät ja pykälän järjestelmien
käyttöönotossa sovellettavista periaatteista.
●Laki Finanssivalvonnasta
annetun lain muuttamisesta,
laki Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain
muuttamisesta, laki arvoosuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain
muuttamisesta, laki kaupankäynnistä rahoitusvälineillä
annetun lain muuttamisesta,
laki arvopaperimarkkinalain
1 luvun 5 §:n ja 15 luvun 1 §:n
muuttamisesta, laki maksulaitoslain muuttamisesta, laki
maksupalvelulain muuttamisesta ja laki valtion vakuusrahastosta annetun lain
19b §:n muuttamisesta (254–
261/2013)
HE 2/2013 vp
TaVM 5/2013 vp
Lait tulivat voimaan 15.4.2013.
OTC-johdannaisia, keskusvastapuolia ja kauppatietorekistereitä
koskeva Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetus pannaan täytäntöön. Finanssivalvonta valvoo asetuksessa tarkoitettuja finanssialalla toimivia vastapuolia, finans-
sialan ulkopuolisia vastapuolia ja
eläkejärjestelmiä. Finanssivalvonta
on asetuksessa tarkoitettu yhteistyöstä ja tietojenvaihdon koordinoinnista vastaava kansallinen viranomainen. Valtiovarainministeriö on keskusvastapuoliyhteisöjen
toimilupaviranomainen.
●Laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain
muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ja laki
Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n
muuttamisesta (262–263/
2013)
HE 193/2012 vp
LiVM 3/2013 vp
Lait tulivat voimaan 25.4.2013.
Kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta
muuttamisesta annetun lain
2 §:n 5 ja 11 kohta, 7 §:n
1 momentin 3–5 kohta ja
2 momentti sekä 7 § 3 momentin
kumoaminen tulevat kuitenkin
voimaan 1.7.2014.
Liikennelupaehtoja kiristetään
niin sanottujen ketjukonkurssien
estämiseksi niin, että aiemmat
konkurssit muodostavat yhdeksi
vuodeksi esteen uuden liikenneluvan hankkimiselle. Myös työnantajarikkomukset otetaan paremmin huomioon. Ammattimaisen
kuljetuksen tilaajan velvollisuutta
tarkastaa liikennelupa laajennetaan koskemaan kabotaasikuljetuksia ja arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymistä. ELY-keskusten ja verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön välistä tietojenvaihtoa parannetaan. Ulkomailla rekisteröidyn ajoneuvon
käyttäminen suomalaisessa yhtiössä Suomen sisäisessä liikenteessä
rajoitetaan yhteen viikkoon.
●Laki merilain muuttamisesta ja
laki alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain 14g §:n
2
muuttamisesta (264–265/
2013)
HE 205/2012 vp
LiVM 4/2013 vp
Lait tulivat voimaan 1.5.2013.
Merilakia ja alusturvallisuuden
valvonnasta annettua lakia muutetaan alusten omistajien vakuutuksesta merioikeudellisia vaateita
varten koskevan direktiivin täytäntöönpanemiseksi. Merilakiin
tehdään myös merten matkustajaliikenteen harjoittajan vastuusta
onnettomuustapauksissa koskevasta asetuksesta ja merimatkustajien oikeuksia koskevasta asetuksesta johtuvat Liikenteen turvallisuusviraston toimivaltaa koskevat
muutokset.
●Laki vaalilain 5 ja 11 §:n muuttamisesta (271/2013)
HE 123/2012 vp
PeVM 1/2013 vp
Laki tulee voimaan 1.9.2013.
Vaalilakia muutetaan siten, että
Manner-Suomessa on 12 vaalipiiriä. Kymen vaalipiiri ja Etelä-Savon vaalipiiri yhdistetään Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi sekä
Pohjois-Savon vaalipiiri ja PohjoisKarjalan vaalipiiri Savo-Karjalan
vaalipiiriksi. Uutta vaalipiirijakoa
sovelletaan ensimmäisen kerran
vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.
●Laki eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta annetun lain 8 ja 12 §:n
muuttamisesta (272/2013)
HE 204/2012 vp
TaVM 3/2013 vp
Laki tuli voimaan 1.5.2013.
Lakiin otetaan valtuutussäännös.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää teknisen laitteen
markkinoille saattamisen kieltämisestä, rajoittamisesta tai erityisten
ehtojen asettamisesta laitteelle sen
mukaan kuin koneita koskevassa
Euroopan unionin lainsäädännös-
Momentti 4_13.fm Page 3 Wednesday, May 15, 2013 12:09 PM
●Laki vuosilomalain muuttamisesta (276/2013)
HE 203/2012 vp
TyVM 1/2013 vp
Laki tuli voimaan 1.5.2013. Lain
25 § tulee kuitenkin voimaan
1.10.2013.
Kuukausipalkkaisia työntekijöitä
ja virkamiehiä koskevan lomapalkan laskentasääntöä muutetaan tilanteissa, joissa henkilön työaika ja
vastaavasti palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana.
Näissä tilanteissa vuosilomapalkka lasketaan prosenttiperusteista
lomapalkan laskentasääntöä käyttäen. Jos työaika ja vastaavasti
palkka muuttuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen
jälkeen mutta ennen vuosiloman
tai sen osan alkamista, vuosilomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän palkan mukaan. Säännöstä työntekijän oikeudesta saada lakisääteisen vuosilomansa tai sen osa siirretyksi vuosiloman aikaan sijoittuvan työkyvyttömyysjakson vuoksi muutetaan
siten, että siirto-oikeus koskee jo
ensimmäistä sairauspäivää. Lisäksi lakiin lisätään säännös viikko- ja
kuukausipalkan jakajista, joita
käytetään työsuhteen päättyessä
maksettavan lomakorvauksen laskennassa. Eduskunnan lausuma;
Eduskunta edellyttää, että hallitus
seuraa vuosiloman siirtämiseen
liittyvien karenssisäännösten
(vuosilomalain 25 §) muuttamisesta johtuvia toiminnallisia, taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia
sekä toimittaa asiasta selvityksen
työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle 31. päivään joulukuuta 2015
mennessä.
●Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain
muuttamisesta (277/2013)
HE 198/2012 vp
StVM 4/2013 vp
Laki tuli voimaan 1.5.2013.
Lailla pannaan täytäntöön elinsiirtoa varten tarkoitettujen ihmiselinten laatu- ja turvallisuusvaatimuksia koskeva Euroopan parlamentin
ja neuvoston direktiivi 2010/53/
EU. Lakiin kirjataan direktiivissä
säädetyt elinten laadun ja turvallisuuden varmistamisen vaatimukset. Lakiin otetaan säännökset
muun muassa luovutussairaaloiden ja elinsiirtokeskuksen toimintaa koskevista vaatimuksista, henkilöstön pätevyydestä ja koulutuksesta, elinsiirtoon tarkoitettujen
elinten jäljitettävyydestä sekä menettelyistä vakavien vaaratilanteiden ja haittavaikutusten ilmetessä.
Direktiivin tarkoittamana toimivaltaisena viranomainen on Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus. Sille kuuluu elinsiirtoon
tarkoitettujen elinten käsittelyä,
elimiä koskevia laatu- ja turvallisuusvaatimuksia, vakavien vaaratilanteiden ja haittavaikutusten raportointia sekä jäljitettävyysvaatimusta koskeva ohjaus ja valvonta.
●Laki kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston
välitysliikkeistä annetun lain
muuttamisesta (279/2013)
tarkoituksiin käytettäville miehittämättömille ilma-aluksille lentosäännöistä säädetty poikkeus laajennetaan kattamaan kaikki miehittämättömät ilma-alukset ja näiden alusten rekisteröintiä koskevia
säännöksiä muutetaan. Lääketieteelliseen kelpoisuuteen liittyvät
säännökset muutetaan vastaamaan uutta EU-lainsäädäntöä niin,
että henkilölupien listaan lisätään
ilmailulääkärin hyväksyntätodistus, matkustamomiehistön kelpoisuustodistus ja matkustamomiehistön lääkärintodistus. Lennontiedottajan kelpoisuustodistus
muutetaan lennontiedottajan lupakirjaksi siihen liittyvine kelpuutuksineen. Lisäksi Liikenteen turvallisuusvirasto valtuutetaan tarvittaessa puuttumaan työterveyslääkärin, ilmailulääkärin ja ilmailulääketieteen keskuksen toimintaan sekä näiden myöntämiin lupiin.
Momentti
sä edellytetään. Lisäksi muutetaan
yksi viittaussäännös.
Ilmailulain eräitä miehittämättömiä ilma-aluksia ja lääketieteellistä
kelpoisuutta koskevia säännöksiä
muutetaan. Kokeilu- ja tutkimus-
●Laki hovioikeuslain muuttamisesta, laki hallinto-oikeuslain
1 ja 2 §:n muuttamisesta, laki
merilain 21 luvun 1 §:n muuttamisesta, laki ryhmäkannelain 3 §:n muuttamisesta, laki
poronhoitolain muuttamisesta, laki poronhoitajien
sijaisapukokeilusta annetun
lain 10 §:n muuttamisesta, laki
omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien
päätösten täytäntöönpanosta
Euroopan unionissa annetun
lain 5 ja 16 §:n muuttamisesta,
laki eurooppalaisesta todisteiden luovuttamismääräyksestä
esineiden, asiakirjojen ja tietojen hankkimiseksi rikosasian
käsittelyä varten tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön
alaan kuuluvien säännösten
kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain 5 ja
10 §:n muuttamisesta, laki
rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen
ja muiden Euroopan unionin
jäsenvaltioiden välillä annetun lain 11 §:n muuttamisesta
sekä laki rikoksen johdosta
tapahtuvasta luovuttamisesta
Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain 8 §:n
3
Momentti 4/2013
HE 196/2012 vp
TaVM 4/2013 vp
Laki tuli voimaan 1.5.2013. Lain
5 §:n 1 momentti tulee voimaan
kuitenkin 1.1.2016.
Kiinteistönvälitysliikkeistä ja
vuokrahuoneiston välitysliikkeistä
annettua lakia muutetaan siten,
että välitysliikkeen vastaavan hoitajan on huolehdittava siitä, että
välitysliikkeen palveluksessa ja
sen jokaisessa toimipaikassa välitystehtäviä suorittavista henkilöistä vähintään puolella on välittäjäkokeessa osoitettu ammattipätevyys ja että muillakin välitystehtäviä suorittavilla henkilöillä on tehtävän edellyttämä riittävä ammattitaito. Välittäjäkokeita järjestävän
Keskuskauppakamarin välittäjälautakunnan nimi muutetaan Keskuskauppakamarin välittäjäkoelautakunnaksi. Lakiin otetaan
myös säännökset Keskuskauppakamarin välittäjäkoelautakunnan
pitämästä välittäjäkokeen suorittaneiden rekisteristä.
●Laki ilmailulain muuttamisesta
(280/2013)
HE 5/2013 vp
LiVM 6/2013 vp
Laki tuli voimaan 1.5.2013.
Momentti 4_13.fm Page 4 Wednesday, May 15, 2013 12:09 PM
muuttamisesta (281–290/
2013)
HE 153/2012 vp
LaVM 2/2013 vp
Lait tulevat voimaan 1.4.2014.
Lakeihin tehdään hovi- ja hallintooikeuksien rakenneuudistuksen
edellyttämät muutokset. Lisäksi
lakeihin tehdään rakenneuudistuksen aiheuttamista tuomiopiirimuutoksista johtuvat viranomaisten alueellista toimivaltaa koskevat muutokset.
●Laki elatusvelvoitteita koskevan neuvoston asetuksen
soveltamisesta annetun lain
muuttamisesta, laki Suomen
keskusviranomaisesta eräissä
elatusapua koskevissa kansainvälisissä asioissa annetun
lain 2 §:n muuttamisesta ja
laki ulkomailla annetun elatusapua koskevan päätöksen
tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n
muuttamisesta (298–300/
2013)
HE 186/2012 vp
LaVM 1/2013 vp
Lakien voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Lakeihin lisätään täydentävät
säännökset, joita lasten ja muiden
perheenjäsenten elatusavun kansainvälisestä perinnästä Haagissa
vuonna 2007 tehdyn yleissopimuksen soveltaminen edellyttää.
Yleissopimuksen ratifiointi kuuluu Euroopan unionin toimivaltaan. Euroopan unioni allekirjoitti
yleissopimuksen huhtikuussa
2011.
●Laki Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta annetun lain
muuttamisesta ja laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n
muuttamisesta (301–302/
2013)
HE 184/2012 vp
HaVM 2/2013 vp
Lait tulivat voimaan 1.5.2013.
Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta annettuun lakiin lisätään
säännös tutkimuslaitoksen oikeudesta saada salassapitosäännösten
ja tuomioistuimen antaminen salassapitomääräysten estämättä tutkimus- ja seurantatehtäviensä hoitamiseksi tarpeellisia tietoja maksutta tuomioistuimilta ja eräiltä
muilta viranomaisilta. Lakiin lisätään säännökset myös tutkimuslaitoksen oikeudesta muodostaa tutkimusrekistereitä ja tietojen luovuttamisesta niistä. Tutkimustarkoituksia varten kerättyjen tietojen
salassapidosta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta
annetussa laissa.
Laki tuli voimaan 1.5.2013.
●Laki passilain muuttamisesta
ja laki passilain muuttamisesta
annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta (303–304/
2013)
●Laki yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun
lain muuttamisesta (306/2013)
HE 188/2012 vp
HaVM 4/2013 vp
Patentti- ja rekisterihallituksen
suoritteiden perustana olevien
säännösten asemaa suhteessa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin selkeytetään. Patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista peritään liiketaloudellisin perustein määräytyvä
maksu silloinkin, kun julkinen sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään tiedon pyytäjälle sähköpostitse. Lisäksi lakiin tehdään eräitä
teknisluonteisia muutoksia.
HE 180/2012 vp
TaVM 1/2013 vp
Laki tuli voimaan 1.5.2013.
Lait tulivat voimaan 29.4.2013.
Passilakia muutetaan siten, että
valmis passi toimitetaan hakijalle
pääsääntöisesti kirjattuna kirjeenä
tai vastaavana seurattavana lähetyksenä suoraan passivalmistajalta. Viranomaiselle kuuluvia passin
laadun ja oikeasisältöisyyden tarkastamista sekä passilähetyksen
toimittamista koskevia tehtäviä
voidaan siirtää yksityiselle palveluntuottajalle. Laissa säädetään
yksityistä palveluntuottajaa koskevista vaatimuksista, toiminnan
valvonnasta ja palveluntuottajan
vastuusta. Toimitusmenettelyn
muutoksen johdosta hakija noutaa
passilähetyksen yksityisen palveluntuottajan toimipisteestä. Hakijan ei enää tarvitse palauttaa viranomaiselle aiempaa voimassaolevaa passiaan, vaan hakijalle toimitetaan uuden passin mukana ohjeet aiemman passin mitätöimiseksi. Lisäksi passilakiin tehdään eräitä täsmennyksiä ja teknisiä muutoksia sekä siirretään tiettyjä passilaissa säänneltyjä toiminnallisia
tehtäviä sisäasiainministeriöltä Poliisihallitukselle. Lakiteknisistä
syistä kumotaan vuonna 2014 voimaan tulevasta passilain muutoksesta eräitä säännöksiä.
●Laki patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista perittävistä
maksuista annetun lain muuttamisesta (305/2013)
HE 202/2012 vp
TaVM 2/2013 vp
4
Yrityspalvelurekisteristä muodostetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen yhteinen rekisteri. Myös työ- ja elinkeinotoimistoilla on oikeus tallettaa tietoja yrityspalvelurekisteriin sekä käsitellä rekisterissä olevia tietoja. Työ- ja
elinkeinotoimistoilla on elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskusten
ohella oikeus salassapitosäännösten estämättä saada yrityspalvelurekisterin tietoja tehtäviensä hoitamista varten. Lakiin lisätään selventävä säännös luovutuksensaajan oikeudesta tallettaa, tulostaa ja
jäljentää teknisen käyttöyhteyden
avulla luovutetut tiedot.
●Laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä
annetun lain 3 ja 4 §:n muuttamisesta (320/2013)
HE 172/2012 vp
LaVM 3/2013 vp
Laki tuli voimaan 1.5.2013.
Nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä annettua lakia
muutetaan siten, että nuoren rikosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden määräaika alkaisi kulua esitutkinnan valmistumisesta. Lakiin lisätään myös säännös, jonka mukaan sotilaskurinpitomenettelyssä
käsiteltävistä nuoren rikoksista ei
tarvitse tehdä esitutkintaviranomaisen ilmoitusta. Lisäksi lakiin
lisätään säännös, jonka mukaan
syyttäjän ei tarvitse tehdä seuraamusselvityspyyntöä, jos nuori rikoksesta epäilty on ulkomaan kansalainen tai hänen vakinainen
Momentti 4_13.fm Page 5 Wednesday, May 15, 2013 12:09 PM
●Laki sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta vero-vuosina
2013–2015 annetun lain 8 §:n
muuttamisesta (322/2013)
HE 22/2013 vp
VaVM 7/2013 vp
Laki tulee voimaan samana päivänä kuin sijoitustoiminnan
veronhuojennuksesta verovuosina 2013–2015 annettu laki
(993/2012).
Veronhuojennuslakiin lisätään
säännös veronkantolain maksujärjestelyä koskevien säännösten soveltamisesta veronhuojennuslaissa
tarkoitetuissa maastamuuttotilanteissa. Maksujärjestelyjen yhteydessä veronmaksun turvaamiseksi
ei voida vaatia vakuutta eikä maksamattomalle verolle voida periä
korkoa. Verohallinnolle säädetään
velvollisuus myöntää verovelvolliselle hakemuksesta maksuaikaa
veronmaksulle vuodeksi kerrallaan siihen saakka, kun hän on
muuttanut pois Euroopan talousalueelta tai kun muut lain 8 §:ssä
säädetyt edellytykset verotuksessa
vähennetyn vähennyksen tuloksi
lukemiselle täyttyvät. Maastamuuttotilanteissa verosaatavan
viiden vuoden vanhentumisaika
alkaa pääsäännöstä poiketen kulua
vasta siitä ajankohdasta, jolloin veronmaksulle myönnetty maksuaika päättyy.
●Laki rautatielain muuttamisesta (323/2013)
HE 12/2013 vp
LiVM 7/2013 vp
Laki tuli voimaan 7.5.2013.
Kalustoyksikön kunnossapidosta
vastaavan yksikön sertifiointia ja
ratarekisteriä koskevia rautatielain säännöksiä muutetaan. Lisäksi lakiin tehdään eräitä täsmennyksiä.
●Laki varojen jäädyttämisestä
terrorismin torjumiseksi, laki
rikoslain 46 luvun 1 §:n muuttamisesta ja laki rahanpesun ja
terrorismin rahoittamisen
estämisestä ja selvittämisestä
annetun lain 35 ja 36 §:n
muuttamisesta (325–327/
2013)
●Laki lääkelain muuttamisesta
(330/2013)
Momentti
asuntonsa on muualla kuin Suomessa.
HE 61/2012 vp
HaVM 3/2013 vp
HE 200/2012 vp
StVM 3/2013 vp
Lait tulevat voimaan 1.6.2013.
Laki tulee voimaan 1.6.2013.
Lailla varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi luodaan menetelmä, jolla terroritekoihin osallistuvien tai niiden toteuttamista
edistävien henkilöiden, yhteisöjen
ja ryhmien varat voidaan Suomessa jäädyttää Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston
vuonna 2001 hyväksymän päätöslauselman edellyttämällä tavalla.
Lisäksi tehdään muutoksia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen
estämisestä ja selvittämisestä annettuun lakiin sekä rikoslain maastavientiin ja maahantuontiin liittyviä rikoksia koskevaan lukuun.
Laissa säädetään Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen
sekä myyntiluvan ja rekisteröinnin
haltijan tehtävistä ja velvollisuuksista lääketurvatoiminnan osalta.
Myyntiluvan ja rekisteröinnin haltija on velvollinen ylläpitämään
lääketurvajärjestelmää, jonka avulla seurataan myyntiluvallisten ja
rekisteröityjen valmisteiden turvallisuutta ja voidaan havaita niiden riski-hyötysuhteessa tapahtuvat muutokset. Viranomaisvalvonnan piiriin tulevat myös myyntiluvan myöntämisen jälkeiset turvallisuustutkimukset.
●Laki maantielain 5 ja 42 §:n
muuttamisesta (328/2013)
HE 195/2012 vp
LiVM 5/2013 vp
Laki tulee voimaan 1.6.2013.
Maantielakia muutetaan niin, että
sähkö- ja viestintäjohtojen sekä
muiden yhteiskunnan toiminnan
kannalta välttämättömien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden
sijoittaminen tiealueelle helpottuu.
Jatkossa tienpitoviranomaisen on
myönnettävä sijoittamislupa tiealueelle, jos toimenpiteestä ei aiheudu vaaraa liikenteelle tai vähäistä suurempaa haittaa tienpidolle. Maantien tiealueen muodostavaa aluetta myös laajennetaan
niin, että siihen kuuluvat myös tiehen välittömästi liittyvät alueet,
jotka uuden tien tekemisen tai tien
parantamisen yhteydessä tarvitaan yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sijoittamista varten.
●Laki työturvallisuuslain muuttamisesta (329/2013)
HE 201/2012 vp
TyVM 2/2013 vp
HALLITUKSEN
ESITYKSET
●Hallituksen esitys (HE 33/2013
vp) eduskunnalle laiksi yliopistolain 7 §:n muuttamisesta
Yliopistolakia ehdotetaan yliopistojen koulutusvastuita koskevan
kokonaisuudistuksen mahdollistamiseksi muutettavaksi siten, että
yliopistojen koulutusvastuiden
täsmentäminen opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella ei edellyttäisi yliopiston esitystä. Opetusja kulttuuriministeriön asetus valmisteltaisiin yhteistyössä yliopistojen kanssa. Yksittäisen yliopiston
koulutusvastuun täsmentämistä
koskevat muutokset perustuisivat
lähtökohtaisesti yliopiston omaan
aloitteeseen kuten nykyisinkin.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014.
●Hallituksen esitys (HE 35/2013
vp) eduskunnalle laeiksi eläinsuojelulain ja rikoslain
17 luvun 14 §:n muuttamisesta
Lakia täsmennetään siten, että työajat nimenomaisesti mainitaan yhtenä seikkana, josta aiheutuvat
haitta- ja vaaratekijät työnantajan
on selvitettävä ja arvioitava. Lisäksi muutetaan kahta viittaussäännöstä.
Eläinsuojelulakia ehdotetaan
muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin Euroopan unionin tuotantoeläinten lopetusta koskevassa
asetuksessa edellytetyt säännökset. Lisäksi lakiin lisättäisiin asetuksen sallimissa rajoissa asetusta
tiukemmat tai sitä täydentävät
kansalliset säännökset eläinten lopetuksesta ja teurastuksesta. Lakia
muutettaisiin myös siten, että se
5
Momentti 4/2013
Laki tulee voimaan 1.6.2013.
Momentti 4_13.fm Page 6 Wednesday, May 15, 2013 12:09 PM
soveltuisi asetuksen noudattamisen valvontaan. Valvontaviranomaiset ja valvonnan järjestäminen säilyisivät nykyisellään. Eläinten lopetustoimintaa koskevan
valvonnan tehostamiseksi toiminnanharjoittajan olisi tehtävä eläinten lopetukseen liittyvästä toiminnasta ilmoitus aluehallintovirastolle ennen toiminnan aloittamista.
Uskonnollisista syistä noudatettavaa erityistä teurastustapaa koskeva sääntely, joka mahdollistaa verenlaskun aloittamisen samanaikaisesti tainnuttamisen kanssa,
säilytettäisiin nykyisellään. Rikoslakiin tehtäisiin tarvittavat teknisluonteiset muutokset eläinten teurastusta ja lopetusta koskevien tekojen rangaistavuuden säilyttämiseksi nykyisellään. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2013.
●Hallituksen esitys (HE 36/2013
vp) eduskunnalle joukkoliikennelain muuttamisesta
Joukkoliikennelakiin ehdotetaan
lisättäväksi säännökset linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksista annetun Euroopan parlamentin
ja neuvoston asetuksen (EU) N:o
181/2011 sekä asetuksen (EY) N:o
2006/204 muuttamisesta annetun
asetuksen (EU:n linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksia koskeva asetus) soveltamisesta Suomessa. Lisäksi esityksessä ehdotetaan,
että liikenteenharjoittajien tulisi
luovuttaa liikenteen reitti-, pysäkki- ja aikataulutietoja toimivaltaisille viranomaisille ja Liikennevirastolle. EU:n asetuksessa tarkoitettuja toimivaltaisia viranomaisia
olisivat kuluttaja-asiamies ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.
Matkustajien yksittäisissä riita-asioissa toimivaltainen viranomainen
olisi kuluttajamatkustajien osalta
Kuluttajariitalautakunta ja liikematkustajien osalta Trafi. Asetuksen noudattamatta jättämisestä
voitaisiin määrätä kielto tai määräys muuttaa toiminta asetuksen
mukaiseksi. Kieltoa ja määräystä
voitaisiin tehostaa uhkasakolla.
Asetuksen edellyttämät terminaalit, joissa vammaisia ja liikuntarajoitteisia matkustajia avustetaan,
nimeäisi Trafi. Asetusta sovellettaisiin Suomen ja Venäjän sekä
Suomen ja Norjan välisessä säännöllisessä linja-autoliikenteessä
vasta 1.3.2021 lähtien ja asetuksen
säännöksiä kuljettajien koulutuksen osalta 1.3.2018 lähtien. Laki on
tarkoitettu tulemaan voimaan
1.7.2013
●Hallituksen esitys (HE 37/2013
vp) eduskunnalle laiksi sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta annetun lain muuttamisesta
Esityksellä pantaisiin täytäntöön
uusiutuvan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin sekä
energiatehokkuusdirektiivin sähkön alkuperätakuita koskeva sääntely. Laissa säädettäisiin menettelyistä, joiden mukaisesti sähkönmyyjä voi alkuperätakuilla varmentaa tietyn sähkömäärän tuotetuksi uusiutuvilla energialähteillä
tai sähkön ja lämmön tehokkaalla
yhteistuotannolla. Lisäksi laissa
säädettäisiin sähkönmyyjän velvollisuudesta ilmoittaa sähkön
energialähteitä koskevia tietoja
sähkönkäyttäjille. Alkuperätakuu
säädettäisiin laissa ainoaksi sallituksi tavaksi varmentaa tietty sähkömäärä tuotetuksi uusiutuvilla
energialähteillä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2013.
●Hallituksen esitys (HE 38/2013
vp) eduskunnalle kemikaalilaiksi sekä laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Uusi kemikaalilaki olisi pääosin
niin sanottu valvontalaki, sillä toiminnanharjoittajan velvoitteista
säädetään suurelta osin Euroopan
unionin asetuksilla. Lailla keskitettäisiin Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle kemikaalien markkinavalvontatehtävät siirtämällä sille
kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen tehtävät sekä tilapäisiä
äkillisiä tapauksia lukuun ottamatta myös työsuojeluviranomaisen
markkinavalvontaa koskevat tehtävät. Työsuojeluviranomaisen
tehtävät painottuisivat kemikaalin
käytön olosuhteita ja työnantajan
velvoitteita koskevaan valvontaan.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoisivat kemikaalin käytön olosuhteita. Suomen ympäristökeskus valvoisi
eräiden EU-asetusten sekä kansainvälisten sopimusten noudattamista. Tulli valvoisi maahantuonnin ja maastaviennin edellytysten
täyttymistä. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus valvoisi
hyvän laboratoriokäytännön noudattamista. Lailla annettaisiin
myös biosideja koskevan uuden
EU-asetuksen edellyttämät kansal6
liset säännökset. Lait on tarkoitettu
tulemaan voimaan 1.9.2013.
●Hallituksen esitys (HE 40/2013
vp) eduskunnalle laeiksi kilpailulain ja oikeudenkäynnin
julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain
4 ja 16 §:n muuttamisesta
Ehdotuksen mukaan Kilpailu- ja
kuluttajaviraston toimivaltuuksia
julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasapuolisten toimintaedellytysten eli niin sanotun kilpailuneutraliteetin valvonnan tehostamiseksi lisättäisiin. Jos kunnan, kuntayhtymän, valtion tai niiden määräysvaltaan kuuluvan yksikön toiminnassa sovellettaisiin
sellaista menettelyä tai rakennetta,
joka vääristäisi kilpailua tai estäisi
kilpailun syntymistä, Kilpailu- ja
kuluttajaviraston olisi ensisijaisesti
neuvotteluteitse pyrittävä poistamaan kilpailuneutraliteettia vaarantava menettely tai toiminnan
rakenne. Jos neuvottelut eivät johtaisi tulokseen, Kilpailu- ja kuluttajavirasto voisi kieltää toiminnan
tai asettaa sen jatkamisen edellytykseksi kilpailuneutraliteetin varmistavia velvoitteita. Säännöksiä
ei kuitenkaan sovellettaisi, jos toiminta perustuu lainsäädäntöön.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto voisi
asettaa kiellon tai velvoitteen tehostamiseksi uhkasakon. Kieltoa
tai velvoitetta olisi noudatettava
muutoksenhausta huolimatta, jollei markkinaoikeus toisin määrää.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto voisi
jättää kilpailuneutraliteettia koskevan toimenpidepyynnön tutkimatta, jos sovellettavan menettelyn tai
toiminnan rakenteen vaikutukset
terveen ja toimivan kilpailun edellytyksille ovat vähäiset. Kuntaan,
kuntayhtymään, valtioon sekä niiden määräysvallassa oleviin yksiköihin sovellettaisiin lisäksi, mitä
kilpailulaissa säädetään elinkeinonharjoittajan velvollisuudesta
antaa tietoja. Lisäksi esitetään tehtäväksi lainsäädäntöteknisiä muutoksia kilpailulakiin sekä oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain
4 ja 16 §:iin.
●Hallituksen esitys (HE 41/2013
vp) eduskunnalle laiksi
Patentti- ja rekisterihallituksesta
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Patentti- ja rekisterihalli-
Momentti 4_13.fm Page 7 Wednesday, May 15, 2013 12:09 PM
●Hallituksen esitys (HE 42/2013
vp) eduskunnalle laeiksi aravalainojen lainaehtojen
määräaikaisesta muuttamisesta eräissä tapauksissa
annetun lain ja aravarajoituslain muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan aravalainojen lainaehtojen määräaikaisesta
muuttamisesta eräissä tapauksissa
annettua lakia muutettavaksi siten, että lainaehtojen muuttamismahdollisuuksia joustavoitettaisiin ja lainaehtojen muutoksen
myöntämisedellytyksiä täydennettäisiin. Lisäksi esityksessä ehdotetaan aravarajoituslakia muutettavaksi siten, että purku- ja rajoitusakordien enimmäismääriä nostettaisiin, purkuakordien myöntämisedellytyksiä joustavoitettaisiin
ja akordien haku- ja myöntämismenettelyitä selkeytettäisiin. Esityksen tavoitteena on mahdollistaa
yksilöllisempi ja ennaltaehkäisevämpi lähestymistapa taloudellisissa vaikeuksissa olevien vuokrataloyhteisöjen ongelmien ratkaisussa. Lait on tarkoitettu tulemaan
voimaan 1.9.2013.
●Hallituksen esitys (HE 43/2013
vp) eduskunnalle laiksi sähköistä kiinteistön kauppaa,
panttausta ja kirjaamismenettelyä koskevan lainsäädännön
voimaanpanosta sekä eräiksi
siihen liittyviksi laeiksi
Esityksessä ehdotetaan, että sähköistä kiinteistön kauppaa, panttausta ja kirjaamismenettelyä koskeva lainsäädäntö tulee voimaan
1.11.2013. Mainitusta päivästä lukien suurin osa kiinteistön luovutuksista voitaisiin tehdä sähköisesti Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä asiointijärjestelmässä. Vastaavasti kiinnityshakemukset voi-
taisiin tehdä sähköisesti ja sähköiset panttikirjat ottaa käyttöön.
Eräisiin luovutuksiin ja kiinnityshakemuksiin säännöksiä sovellettaisiin kuitenkin vasta 1.3.2015 lukien.
●Hallituksen esitys (HE 44/2013
vp) eduskunnalle laeiksi
aikuiskoulutustuesta annetun
lain 12a ja 14 §:n sekä Koulutusrahastosta annetun lain
muuttamisesta
Aikuiskoulutustuessa sovitellun
tuen ehtoja ehdotetaan muutettaviksi siten, että täyden suojaosan
määrä kuukaudessa korotettaisiin
250 euroon. Lisäksi aikuiskoulutustuen enimmäiskestoaika ehdotetaan pidennettäväksi 19 kuukauteen. Ammattitutkintostipendin
määrä ehdotetaan korotettavaksi
450 euroon niiden henkilöiden
osalta, joilla ei ole perusasteen jälkeistä ammatillista tutkintoa. Perusmääräiseen ammattitutkintostipendiin ehdotetaan tehtäväksi indeksitarkistus. Lisäksi ammattitutkintostipendin hakumenettelyä
ehdotetaan yksinkertaistettavaksi
ja stipendin määrän tarkistusväliä
pidennettäväksi kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen. Lait ovat tarkoitettu tulemaan voimaan
1.8.2013.
●Hallituksen esitys (HE 45/2013
vp) eduskunnalle laiksi verontilityslain 3 §:n muuttamisesta
Lakia ehdotetaan muutettavaksi
siten, että kaikkien verontilityslain
mukaan tilitettävien verojen kertymisjaksot vastaisivat verotililaissa
tarkoitettujen verojen kertymisjaksoa. Tilitettävien verojen kertymisjakso alkaisi kunkin kalenterikuukauden 18 päivänä ja päättyisi seuraavan kalenterikuukauden
17 päivänä. Verohallinto tilittää
verot kunkin kuukauden 28 päivänä. Muutoksella lyhennetään verojen tilitysviivettä veronsaajille.
●Hallituksen esitys (HE 46/2013
vp) eduskunnalle laiksi Euroopan rahoitusvakausvälineelle
annettavista valtiontakauksista annetun lain 5 §:n muuttamisesta
Lakia ehdotetaan muutettavaksi
siten, että laissa tarkoitettuja valtiontakauksia voitaisiin antaa myös
kesäkuun 2013 jälkeen. Annettavat
valtiontakaukset voisivat koskea
7
sellaista Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankintaa,
joka tehdään ennen hallituksen
esityksen antamista päätettyjä talouden sopeutusohjelmia varten.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa, kuitenkin viimeistään 1.7.2013.
Momentti
tuksesta. Lailla korvattaisiin nykyinen patentti- ja rekisterihallituksesta annettu laki. Keskeisimmät uudistukset koskevat johtamista, organisaation sääntelyä ja
sidosryhmäyhteistyön asemaa.
Ehdotetulla lailla korvattaisiin viraston johtokunta neuvottelukunnalla. Lisäksi lain- ja asetuksentasoista viraston organisaation
sääntelyä selkeytettäisiin siten,
että toiminnan tuloksellisuudesta
ja tavoitteiden saavuttamisesta
vastaava pääjohtaja päättäisi nykyistä itsenäisemmin viraston organisaatiosta.
●Hallituksen esitys (HE 47/2013
vp) eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta
Lakia ehdotetaan muutettavaksi
siten, että Suomessa asuva kotikuntaa vailla oleva ulkomaalainen
voisi liittyä kirkon jäseneksi. Kirkkoherranvaalia koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirkkoherranvaalissa olisi
käytettävissä kaksi vaihtoehtoista
vaalitapaa, välitön tai välillinen
vaali. Kirkkoherra valittaisiin ensisijaisesti välittömällä vaalilla, joka
pääosin vastaa nykyistä kirkkoherranvaalia. Lisäksi ehdotetaan
muutettavaksi säännöksiä aloiteoikeudesta hiippakuntavaltuustoon. Aloiteoikeutettujen joukkoa
laajennettaisiin siten, että aloiteoikeus hiippakuntavaltuustoon olisi
nykyisten aloiteoikeutettujen lisäksi vähintään kymmenellä hiippakuntaan kuuluvan seurakunnan
seurakuntavaaleissa äänioikeutetulla jäsenellä. Laki on tarkoitettu
tulemaan voimaan 1.1.2014.
VALTIONEUVOSTON
ASETUKSET
●Valtioneuvoston asetus kansalaisuudesta (293/2013)
Asetus tuli voimaan 1.5.2013.
Asetuksella säädetään viranomaisten tehtävistä kansalaisuushakemuksen, kansalaisuusilmoituksen
ja kansalaisuusaseman määrittämistä koskevan asian vireillepanossa ja käsittelyssä, käsittelymaksun suorittamisesta pantaessa
asia vireille kunniakonsulaatissa ja
viranomaisten keskinäisen yhteistyön järjestämisestä Suomen kansalaisuutta koskevissa asioissa.
●Valtioneuvoston asetus puolustustarvikkeiden vientiä
Momentti 4/2013
Momentti 4_13.fm Page 8 Wednesday, May 15, 2013 12:09 PM
koskevan lupaharkinnan yleisistä edellytyksistä (311/2013)
Asetus tuli voimaan 30.4.2013.
Asetuksella säädetään puolustustarvikkeiden viennistä annetun
lain nojalla täydentävistä säännöksistä, jotka koskevat puolustustarvikkeiden vientiä koskevia lupaharkinnan yleisiä edellytyksiä.
Asetuksessa säädetään niistä valtioista, joihin suuntautuvaan puolustustarvikkeiden vientiin, siirtoon, välitykseen tai kauttakuljetukseen Suomesta lupaa myönnettäessä ei sovelleta ulko- ja turvallisuuspoliittista harkintaa.
●Valtioneuvoston asetus Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan
muuttamisesta tehdyn päätöksen voimaansaattamisesta
(324/2013)
Päätös on voimassa 1.5.2013
lukien, kuten siitä on sovittu.
Asetus tuli voimaan 6.5.2013.
Asetuksella saatetaan voimaan Eurooppa-neuvoston päätös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn
sopimuksen 136 artiklan muuttamisesta niitä jäsenvaltioita koskevaa vakausmekanismia varten, joiden rahayksikkö on euro.
●Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)
Asetus tulee voimaan 1.6.2013
siirtymäsäännöksin.
Asetus korvaa nykyisen samannimisen valtioneuvoston päätöksen,
joka on kaatopaikoista annetun
neuvoston direktiivin keskeinen
täytäntöönpanosäädös. Uusi asetus perustuu sisällöllisesti suurelta
osin nykyiseen valtioneuvoston
päätökseen. Rakenteellisesti sääntelyä kuitenkin muutetaan siten,
että nykyisin säädöksen liitteisiin
sisältyvät asiat siirretään pääosin
asetuksen pykäliin. Asetuksessa
käytettyä käsitteistöä tarkistetaan
vastaamaan uuden jätelain terminologiaa. Sääntelyä kehitetään
kaatopaikkojen aiheuttamien metaanipäästöjen ja suotovesikuormituksen vähentämiseksi. Tämän
mukaisesti täsmennetään nykyisiä
säännöksiä, joilla rajoitetaan biohajoavien ja muiden orgaanisten
jätteiden hyväksymistä tavanomaisen jätteen kaatopaikoille.
Uudet rajoitukset koskevat jätettä,
jonka orgaanisen hiilen kokonaismäärä tai hehkutushäviö ylittää
määritellyt raja-arvot. Jätteet on
testattava mainittujen ominaisuuksien selvittämiseksi. Rajoitukset eivät koske eräitä erikseen mainittuja jätteitä. Lupaviranomainen
voi asetuksessa määritellyin edellytyksin myöntää poikkeuksia rajoituksista. Lisäksi asetuksella
pannaan täytäntöön kaatopaikkadirektiivin muuttamista koskeva
neuvoston direktiivi, jossa on
säännökset nestemäisen elohopean väliaikaisesta varastoinnista.
●Valtioneuvoston asetus hovioikeuksien tuomiopiireistä, valtioneuvoston asetus hallintooikeuksien tuomiopiireistä,
valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä yrityksen saneerausta koskevissa
asioissa ja valtioneuvoston
asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ulosottovalituksia
koskevissa asioissa (337–340/
2013)
Asetukset tulevat voimaan
1.4.2014.
Lait hovioikeuslain muuttamisesta, hallinto-oikeuslain 1 ja 2 §:n
muuttamisesta sekä lait eräiden
niihin liittyvien lakien muuttamisesta tulevat voimaan 1.4.2014.
Muutokset liittyvät hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistukseen, jolla vähennetään hovioikeuksien määrää yhdellä ja hallintooikeuksien määrää kahdella. Uudistuksen edellyttämien hovioikeuksien tuomiopiirimuutosten toteuttamiseksi annetaan uusi valtioneuvoston asetus hovioikeuksien
tuomiopiireistä. Muutoksia tehdään Itä-Suomen, Helsingin ja Rovaniemen hovioikeuksien tuomiopiireihin. Yhdistetyn Itä-Suomen
hovioikeuden tuomiopiiri muodostuu nykyisten Itä-Suomen ja
Kouvolan hovioikeuksien tuomiopiireistä lukuun ottamatta Hyvinkään käräjäoikeutta, joka siirretään
Helsingin hovioikeuspiiriin, ja
Kainuun käräjäoikeutta, joka siirretään Rovaniemen hovioikeuspiiriin. Myös hallinto-oikeuksien tuomiopiireistä säädetään jatkossa
valtioneuvoston asetuksella, kun
niitä koskeva sääntely on nykyisin
toteutettu valtioneuvoston päätöksen tasoisesti. Muutoksia voimassa
olevaan sääntelyyn nähden tulee
siten, että asetuksessa säädetään
Oulun ja Rovaniemen hallinto-oi8
keuksien yhdistymisen seurauksena perustettavan Pohjois-Suomen
hallinto-oikeuden tuomiopiiristä
sekä Kouvolan ja Kuopion hallinto-oikeuksien yhdistyessä uuden
Itä-Suomen hallinto-oikeuden tuomiopiiristä. Tämän lisäksi nykyisin Kouvolan hallinto-oikeuden
tuomiopiiriin kuuluva Päijät-Hämeen maakunta siirretään Hämeenlinnan hallinto-oikeuden
tuomiopiiriin. Hovioikeuksien
tuomiopiirien muuttumisen johdosta tehdään muutoksia myös
valtioneuvoston asetuksiin käräjäoikeuksien tuomiopiireistä yrityksen saneerausta sekä ulosottovalituksia koskevissa asioissa.
MIETINNÖT
●Näkökohtia luottotietojen
kokoamisen ja käytön sääntelystä
Oikeusministeriö julkisti 24.4.2013
selvityksen luottotietojen kokoamisen ja käytön sääntelystä. Selvityksessä on arvioitu oikeudellisesta näkökulmasta edellytyksiä
säännellä positiivisten luottotietojen kokoamista ja käyttöä. Positiivisilla luottotiedoilla tarkoitetaan
esimerkiksi tietoja henkilön kaikista luotoista ja mahdollisesti muitakin tietoja hänen taloustilanteestaan. Luottotietorekisteriin tallennetaan Suomessa nykyisin tiedot
maksuhäiriöistä eli ns. negatiiviset
luottotiedot. Selvityksen mukaan
luottotietojen käsittelyä koskevan
kansallisen lainsäädännön muutoksista tulisi toistaiseksi pidättäytyä. Lainsäädännön kehittämistä
puoltavia yleisiä tekijöitä ovat selvityksen mukaan informaatiotasapainon edistäminen luottosuhteissa, luottotietotoiminnan kehitys
sekä ylivelkaantumisen seuranta.
Lainsäädäntömuutosta vastaan
puhuvia seikkoja ovat puolestaan
henkilötietojen suojan merkityksen kasvu nykyaikaisessa oikeusvaltiossa, henkilöluottotietojen
muuttunut asema osana kuluttajasuojan sääntelyä sekä positiivisten
luottotietojen käsittelyn ja hallinnoinnin järjestämisen ongelmallisuus. EU:ssa valmistellaan parhaillaan uutta henkilötietoasetusta,
asuntoluottodirektiiviä ja tietoturvallisuusdirektiiviä. Selvityksen
mukaan niiden hyväksymistä ja
vaikutuksia tulisi odottaa ennen
kuin kansallista lainsäädäntöä
mahdollisesti ryhdytään muuttamaan.
Momentti 4_13.fm Page 9 Wednesday, May 15, 2013 12:09 PM
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi
25.4.2013 selvityksen vuokratyöstä. Selvityksen mukaan vuokratyöntekijöistä suurin osa on määräaikaisessa työsuhteessa, mutta
heillä ei ole riittävästi tietoa määräaikaisuuden perusteista ja kestosta. Yli puolet vuokratyöntekijöistä
kokee myös olevansa heikommassa asemassa kuin yrityksen muut
työntekijät. Kyselyyn vastanneista
vuokratyöntekijöistä 76 prosenttia
oli määräaikaisessa työsuhteessa.
Eniten määräaikaisia työsuhteita
oli kiinteistönhoitoalalla, sähkö-,
kaasu- ja lämpöhuollossa, terveysja sosiaalipalveluissa, teollisuudessa, kuljetus- ja varastointialalla
sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa. Keskimääräistä vähemmän määräaikaisuuksia oli tukkuja vähittäiskaupan ja muun palvelutoiminnan aloilla sekä informaatio- ja viestintäalalla. Selvityksen
mukaan vuokratyöntekijöillä ei ole
riittävästi tietoa työsuhteen määräaikaisuuden perusteista ja kestosta. Vuokratyötä käyttävät työnantajat ovat tyytyväisiä vuokratyön
helppouteen ja nopeuteen. He
myös saavat hyviä työntekijöitä
vuokrayritysten kautta. Niin
vuokratyövoimaa välittävät kuin
käyttävät yritykset korostivat, että
vuokratyöntekijöiden tulee saada
vakituisten työntekijöiden kanssa
samat edut. Selvityksen mukaan
vuokratyöhön tulisi soveltaa lähtökohtaisesti samoja säännöksiä
kuin muuhun työhön ja vuokratyöntekijöitä tulisi kohdella yhdenvertaisesti muiden työntekijöiden kanssa.
●Selvitys Jehovan todistajien
asepalveluksesta
Ministeri Carl Haglund nimitti
27.9.2012 professori Jukka Kekkosen Helsingin yliopistosta selvitysmieheksi arvioimaan lainsäädäntöä, joka koskee Jehovan todistajien vapauttamista asevelvollisuuden suorittamisesta. Toimeksiantona oli vertailla puolustusministeriön 2007 asettaman toimikunnan
mietinnössä esitettyjä ratkaisuvaihtoehtoja. Vertailussa tuli arvioida, kuinka korvaava palvelus
voitaisiin liittää perustuslain yhdenvertaisuuteen ja samalla maanpuolustusvelvollisuuteen. Nyt valmistuneessa selvityksessä tehdyt
ratkaisuehdotukset perustuvat de-
mokraattisen oikeusvaltion perusperiaatteisiin ja arvoperustaan, joita sovelletaan laajassa yhteiskunnallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa. Selvityksessä todetaan,
että yksinkertaisia ratkaisuja ei ole,
vaan lopputulos kansalaisten perusoikeuksien ja velvollisuuksien
välisestä suhteesta on kokonaisharkinnan tulos, jota on tarvittaessa voitava tarkastella uudelleen.
Nykytilannetta ei professori Kekkosen mukaan voida pitää täysin
tyydyttävänä. Yhdenvertaisuuden
ja syrjimättömyyden näkökulmasta ongelmallista on, että Jehovan
todistajat on asetettu muihin vastaavan tasoisiin vakaumuksiin
nähden parempaan asemaan. Nykytilanteen säilyttämisen ohella
professori Kekkonen esittää selvityksessä kolme perusteltua vaihtoehtoa tilanteen ratkaisemiseksi.
Selvityksessä korostetaan, että
minkä tahansa vaihtoehdon valinta edellyttää huolellista jatkovalmistelua ja laajaa keskustelua.
KORKEIN OIKEUS
KKO:2013:18
Rangaistuksen määrääminen –
Rangaistuslajin valinta – Yhdyskuntapalvelu – Valvontarangaistus
Käräjäoikeus tuomitsi A:n yhdyskuntapalveluun. A:n muutoksenhaussa esittämää vaatimusta, että
hänet tuomitaan yhdyskuntapalvelun sijasta valvontarangaistukseen,
ei tutkittu, koska hänellä ei tältä
osin ollut oikeussuojan tarvetta.
RL 6 luku 11 §
RL 6 luku 11 a §
taminen, vaan kysymyksessä oli
palvelun hankinta, jonka kunta oli
tehnyt osana sille kuuluvaa terveydenhuollon järjestämistä. Kysymyksessä ei siten ollut hallintosopimus. Sopimusta koskevan riidan
käsittely kuului yleisen tuomioistuimen toimivaltaan.
PL 99 §
PL 124 §
HallintoL 3 §
HallintolainkäyttöL 69 § 1 mom.
KKO:2013:20
Momentti
●Selvitys määräaikaisten sopimusten yleisyydestä ja tiedottamisesta vuokratyössä
Yritysvakoilu – Yrityssalaisuuden rikkominen – Rikoksen yritys
A ja B olivat yhdessä ennen työsuhteidensa päättymistä kopioineet työnantajansa Y Oy:n tietojärjestelmistä käytössään olleille tietokoneille ja muistitikuille laajasti
yrityssalaisuuksia sisältäneitä tietoja. He olivat siirtyneet pian työsuhteidensa päättymisen jälkeen
Y Oy:n kanssa kilpailevan yhtiön
palvelukseen. Tietojen kopioiminen ei ollut ollut kiellettyä, mutta
mainittuun laajaan kopioimiseen
ei enää tuolloin ollut ollut heidän
työtehtävistään johtunutta tarvetta. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, etteivät A ja B olleet syyllistyneet yritysvakoiluun. Heidät
tuomittiin yrityssalaisuuden rikkomisen yrityksestä.
RL 30 luku 4 § 1 mom. 2 k.
RL 30 luku 5 § 1 mom. 1 k.
RL 30 luku 5 § 3 mom.
RL 5 luku 1 § 2 mom.
KKO:2013:21
Väärennysrikos – Väärennys
Pakolaisen oikeusasema
KKO:2013:19
Tuomioistuimen toimivalta –
Tuomioistuin- vai hallintoriitaasia – Sopimus – Julkisyhteisön
ostopalvelusopimus
Kaupunki ja yhtiö olivat solmineet
ostopalvelusopimuksen tähystystutkimusten suorittamisesta kaupungin terveyskeskuksessa. Yhtiö
vaati kaupunkia vastaan ajamassaan kanteessa, että kaupunki velvoitetaan suorittamaan yhtiölle vahingonkorvausta sopimuksen irtisanomisaikana aiheutuneesta tulojen menetyksestä. Sopimus ei sisältönsä perusteella liittynyt julkisen
vallan käyttöön eikä sen kohteena
ollut julkisen hallintotehtävän hoi9
A oli saapunut lentoteitse Suomeen neljän kauttakulkumaan
kautta. Oleskeltuaan Suomessa
noin kuusi vuorokautta hän oli
pyrkinyt jatkamaan matkaansa
Kanadaan ja edelleen Iso-Britanniaan hakeakseen siellä turvapaikkaa. Hän oli yrittäessään poistua
maasta esittänyt rajaviranomaisille
väärän matkustusasiakirjan ja jäätyään siitä kiinni hakenut turvapaikkaa Suomesta. Korkeimman
oikeuden ratkaisusta ilmenevillä
perusteilla katsottiin, että Geneven
pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen 31 artiklan
1 kohta esti tuomitsemasta A:ta
väärennysrikoksesta.
RL 33 luku 1 §
Momentti 4/2013
Momentti 4_13.fm Page 10 Wednesday, May 15, 2013 12:09 PM
KKO:2013:22
Kiinteistönmuodostamislaki –
Rajankäynti – Virheen korjaaminen
velan perimisen turvaamiseksi.
Ulosmittaus kumottiin.
Tuomion purkaminen rikosasiassa
VakSopL 54 § 1 mom. 1 k. (543/
1994)
Käräjäoikeus oli muuntanut A:lle
määrätyn yhdyskuntapalvelun
vankeudeksi, joka vastasi sitä osaa
alkuperäisestä rangaistuksesta,
josta oli vähennetty vapaudenmenetysaika. Koska vapaudenmenetysaikaa ei vähennetty rikoslain 2c
luvun 5 §:n mukaisesti vankeuden
vankilassa suoritettavasta osasta,
muunnettu rangaistus muodostui
alkuperäistä vankeusrangaistusta
ankarammaksi. Käräjäoikeuden
tuomio purettiin. Vrt.
KKO:1999:64
Asianosaisten tyydyttyä toimituksessa suoritettuihin rajankäynteihin toimitusinsinööri oli ennen toimituksen merkitsemistä kiinteistörekisteriin päättänyt, että toimitus
otetaan osaksi uudelleen käsiteltäväksi, koska rajaa tietyllä rajaosuudella ei ollut toimituksessa käyty
maastossa löydettyjen pyykkien
mukaisesti entiseen paikkaansa.
Rajan paikka mainituilta osin oli
toimituksessa määritetty virheellisesti sen vuoksi, että toimitusinsinööri oli tulkinnut toimituskarttoja
virheellisesti.
Kysymys siitä, onko rajankäynti
mainituilta osin voitu ottaa kiinteistönmuodostamislain 271 §:n
1 momentin ja 275 §:n nojalla uudelleen käsiteltäväksi asiavirheen
korjaamista koskevassa toimituksessa.
KKO:2013:25
KML 271 § 1 mom.
KML 275 §
KKO:2013:26
KKO:2013:23
Oikeudenkäyntimenettely – Tutkimatta jättäminen
Oikeusvoima
Kiinteistön ostajan myyjiä vastaan
ajama kanne, jossa ostaja oli vaatinut kiinteistön laatuvirheen perusteella kaupan purkua, oli hylätty
lainvoimaisella tuomiolla. Mainittu tuomio esti tutkimasta ostajan
myyjiä vastaan myöhemmin nostaman kanteen, jossa ostaja vaati
myyjiltä samojen virheiden perusteella hinnanalennusta. (Ään.) Ks.
KKO 2001:136 ja KKO 2008:43.
KKO:2013:24
Ulosottokaari – Ulosmittaus
Turvaamistoimi
Henkivakuutus
A:n 4.7.1997 ottama henkivakuutus ulosmitattiin 16.4.2010 rikokseen perustuvaa vahingonkorvaussaatavaa koskevan tuomion
perusteella. Koska vakuutuksen
ottamisesta oli ulosmittausta toimitettaessa kulunut enemmän
kuin 10 vuotta, sitä ei olisi vakuutussopimuslain 54 §:n 1 momentin
1 kohdan (543/1994) mukaan saanut ulosmitata. Merkitystä ei ollut
sillä, että henkivakuutus oli jo
6.9.2005 pantu vakuustakavarikkoon sanotun vahingonkorvaus-
Oikeudenkäyntimenettely –
Todistelu – Hyödyntämiskielto
Oikeus avustajaan – Rikosasian
vastaaja – Esitutkinta
Itsekriminointisuoja
Kysymys siitä, oliko vastaajalle
esitutkinnassa epäiltynä kuuluvia
oikeuksia loukattu siten, että hänen esitutkintakertomuksiaan ei
olisi voitu käyttää näyttönä häntä
vastaan. Ks. KKO:2012:45
OK 17 luku 32 §
ROL 6 luku 7 § 2 mom.
EsitutkintaL 10 §
EsitutkintaL 29 §
EsitutkintaL 39 §
IhmisoikeusSop 6 art.
Seksuaalirikos – Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
Rangaistuksen määrääminen –
Rangaistuksen mittaaminen –
Rangaistusasteikon lieventäminen
63-vuotiaan miehen syyksi oli luettu lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä se, että hän oli pyytänyt
kolmea 12–14-vuotiasta poikaa
katselemaan, kun hän oli tyydyttänyt itseään. Teon oli heidän lisäkseen nähnyt 14-vuotias poika. Korkeimman oikeuden tuomiossa lausutuilla perusteilla katsottiin, ettei
rangaistusta voitu määrätä noudattaen rikoslain 6 luvun 8 §:ssä
säädettyä lievennettyä asteikkoa.
RL 20 luku 6 § 1 mom.
RL 6 luku 8 § 1 mom. 5 k.
KKO:2013:27
L yhdyskuntapalvelusta 9 §
2 mom.
RL 2 c luku 5 § 2 mom.
RL 6 luku 13 § 1 mom.
VankeusL 3 luku 1 § 2 mom.
KKO:2013:29
Tapaturmakorvaus – Syy-yhteys
Tapaturmavakuutus - Urheilijan
tapaturmavakuutus
Keihäänheittäjällä oli urheilijoiden
tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain mukainen vakuutus. Vakuutusyhtiö oli maksanut hänelle
korvauksia sairaanhoitokuluista
kahdeksan eri vahinkotapahtuman johdosta. Vakuutettu oli sittemmin hakenut vakuutusyhtiöltä
tapaturmavakuutuksessa tarkoitettua tapaturmaeläkettä sillä perusteella, että hän oli tullut vahinkotapahtumien yhteisvaikutuksen
vuoksi kykenemättömäksi jatkamaan kilpauraansa. Kysymys vakuutetun oikeudesta korvaukseen.
L urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta (575/2000) 2 § 1 mom.
KORKEIN
HALLINTO-OIKEUS
Yleishallintoasiat
KHO:2013:21
Tappo
Todistelu
KKO:2013:28
Julkinen hankinta – Maatalousyrittäjien eläkelaitos – Hankintayksikkö – Julkisoikeudellinen
laitos – Pääasiallinen rahoitus –
Hallituksen jäsenten nimeäminen
Rangaistuksen määrääminen –
Yhdyskuntapalvelu – Muuntaminen vankeudeksi
Ylimääräinen muutoksenhaku –
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen
tehtävistä säädetään maatalousyrittäjän eläkelaissa ja määrätään
valtioneuvoston asetuksella annetussa eläkelaitoksen ohjesäännös-
Kysymys näytön arvioinnista henkirikosta koskevassa asiassa.
10
Momentti 4_13.fm Page 11 Wednesday, May 15, 2013 12:09 PM
Laki julkisista hankinnoista 6 §
1 mom. 4 kohta
Maatalousyrittäjän eläkelaki 1 §
2 mom. ja 114 §
KHO:2013:23
Ulkomaalaisasia – Turvapaikka Oleskelulupa – Käännyttäminen
– Somalia – Somalimaa – Kielitesti (Kielianalyysi) – Lapsen etu
Somalian kansalainen, joka oli kertonut olevansa kotoisin Mogadishusta, oli hakenut kansainvälistä suojelua kotimaansa huonon
turvallisuustilanteen ja Mogadishussa tapahtuneiden oikeudenloukkausten johdosta. Hänelle
suoritetun kielianalyysin mukaan
hän ei ilmeisen selvästi puhunut
sellaista somalia, jota puhutaan
Etelä-Somaliassa, vaan ilmeisen
selvästi somalia, jota puhutaan
Pohjois-Somaliassa. Kielianalyysin
tuloksen ei katsottu yksin riittävän
osoittamaan asianomaisen kotipaikkaa, mutta kun otettiin huomioon myös hänen vähäinen Mogadishun paikallistuntemuksensa
ja osin ristiriitaiset kertomuksensa,
hänen katsottiin olevan tosiasiassa
kotoisin Pohjois-Somaliasta, Somalimaasta. Asiassa saadun selvityksen mukaan muutoksenhakija
ja hänen mukanaan Suomeen tulleet alaikäiset lapsensa eivät olleet
kansainvälisen suojelun tarpeessa.
Ulkomaalaislaki 87 § 1 mom., 88 §
1 mom., 88 a § 1 mom., 52 § 1 mom.
ja 6 § 1 mom.
Euroopan ihmisoikeussopimus
3 artikla
KHO:2013:24
Nuoren viljelijän aloitustuki –
Tilanpidosta vastaava maatalousyrittäjä – Tilanpidon aloittaminen – Aikaisemmin harjoitettu
maataloustoiminta – Tuen maksamisen keskeyttäminen – Tuen
myöntämisedellytys – Yhtiömuotoinen maatalouden harjoittaminen – Yrittäjätulo – Unionin
tuomioistuimen ratkaisu
Valittajalle oli hakemuksesta
myönnetty nuoren viljelijän aloitustukea kotitilan hankinnan perusteella. Tukiviranomainen oli
myöhemmin päättänyt tuen maksamisen keskeyttämisestä sillä perusteella, että tuen myöntämisen
edellytykset eivät olleet täyttyneet.
Valittaja oli aikaisemmin ollut vähemmistöosakkaana ja toimitusjohtajana osakeyhtiössä, jonka toimialaan oli kuulunut muun ohella
lihasikojen kasvatus.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ratkaistavana kysymys
siitä, onko valittajalle myönnetyn
aloitustuen maksamisen keskeyttämisestä voitu päättää sillä perusteella, että valittajan tukihakemus
olisi tullut aikaisemman toiminnan perusteella hylätä, koska valittajan ei voitu katsoa olevan maatalousyrittäjä, joka ensimmäistä kertaa ryhtyy tilanpidosta vastaavaksi
elinkeinonharjoittajaksi.
Saatuaan unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisun muun
ohella Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston
(maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun
neuvoston asetuksen (EY) N:o
1698/2005 22 artiklan tulkinnasta
korkein hallinto-oikeus kumosi
Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen
ja maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan aloitustuen maksamisen keskeyttämistä koskevat valituksenalaiset päätökset lainvastaisina.
Korkeimman hallinto-oikeuden
päätöksen mukaan, kun aloitustuen myöntäminen osakeyhtiön
osakkaana maataloutta harjoittavalle luonnolliselle henkilölle edellytti muun ohella määräysvallan
hankkimista yhtiöstä, ei valittajana
asiassa olleella A:lla 30 prosentin
omistusosuuden perusteella ollut
ollut riittävää määräysvaltaa
X Oy:ssä. A:lla ei kyseisessä yhtiössä aikaisemmin toimiessaan ollut omistusosuutensa tai muuten11
kaan asemansa perusteella ollut
sellaista tosiasiallista ja jatkuvaa
päätäntävaltaa tilan ja sen hoidon
suhteen, että hänen olisi voitu katsoa jo yhtiössä toimiessaan ryhtyneen tilanpidosta vastaavaksi
maatalousyrittäjäksi. Se seikka,
että A oli toiminut yhtiön toimitusjohtajana, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Kun otettiin huomioon se, että neuvoston asetuksen
22 artiklassa säädettyjä tukiedellytyksiä oli tarkasteltava yhdessä,
myöskään A:n omistusosuutta
vastaavalla osuudella X Oy:n tuloista tai A:n yhtiöstä saamilla
palkkatuloilla ei ollut asian arvioinnissa ratkaisevaa ja itsenäistä
merkitystä.
Momentti
sä. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen pääasiallinen tehtävänä on
huolehtia maatalousyrittäjien lakisääteisestä eläke- ja tapaturmaturvasta. Tätä tehtäväänsä, samoin
kuin muita laissa määriteltyjä tehtäviään, eläkelaitos hoitaa ainoana
laitoksena Suomessa toimimatta
kilpailuolosuhteissa ja tavoittelematta voittoa. Vuonna 2009 laitoksen toiminnan kokonaistulot olivat
olleet 1150 miljoonaa euroa, josta
valtio ja Kansaneläkelaitos olivat
maksaneet 664 miljoonaa euroa.
Eläketurvakeskus nimeää hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, minkä lisäksi kolme ministeriötä nimeää hallitukseen kukin yhden jäsenen. Hallituksessa
on yhteensä yhdeksän jäsentä.
Maatalousyrittäjien eläkelaitosta
oli pidettävä julkisista hankinnoista annetun lain 6 §:n 1 momentin
4 kohdassa tarkoitettuna julkisoikeudellisena laitoksena ja siten
lainkohdassa tarkoitettuna hankintayksikkönä.
Neuvoston asetus Euroopan
maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen (EY) N:o 1698/2005 20 ja
22 artikla
Komission asetus (EY) N:o 1974/
2006 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun
kehittämiseen annetun neuvoston
asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13 artikla
Laki maatalouden rakennetuista
3 § 1 mom., 6 § 1 ja 3 mom., 8 § 2–4
mom. ja 46 §
Valtioneuvoston asetus maatalouden investointituesta ja nuoren viljelijän aloitustuesta 3 § 1 mom., 16 §
1 ja 3 mom. ja 18 §
KHO:2013:28
Asiakirjajulkisuus – Potilasvahinkolautakunta – Täysistunnossa annettujen
ratkaisusuositusten julkisuus –
Viranomaisen valitusoikeus –
Julkisuuslain soveltaminen –
Terveydentilaa koskevat tiedot
Lakiasiaintoimisto oli pyytänyt
potilasvahinkolautakunnalta saada tiedoksi sen kaikki täysistuntoratkaisut syyskuun 2007 ja kesäkuun 2009 väliseltä ajalta.
Potilasvahinkolautakunnan toimintaan ja sen täysistunnon antamiin ratkaisusuosituksiin oli sovellettava viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia
(julkisuuslaki). Täysistuntoratkaisut sisälsivät yksittäisen henkilön
terveydentilaa, tämän saamaa hoitoa ja hoitotuloksia koskevia tietoja, jotka perustuivat potilasvahinkolautakunnan terveydenhuollon
toimintayksiköiltä sille laissa sääMomentti 4/2013
Momentti 4_13.fm Page 12 Wednesday, May 15, 2013 12:09 PM
detyn tietojensaantioikeuden nojalla saamiin potilasasiakirjoihin ja
muuhun selvitykseen.
Selosteet sisälsivät sellaisia yksittäisiin henkilöihin yhdistettävissä olevia terveydentilaa koskevia
tietoja, ettei tietojen antaminen
asiakirjoista henkilöiden nimet
peittämällä ollut mahdollista julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohdassa säädettyä salassapitovelvollisuutta rikkomatta. Tiedon antaminen niin, että terveydentilaa
koskevat tiedot peitettiin, ei taas
ollut mahdollista siksi, etteivät
asiakirjat olleet osittaisen peittämisen jälkeen ymmärrettävissä eivätkä myöskään enää vastanneet tietopyyntöön. Äänestys 4–1.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1 §, 2 § 1–2 ja 4–5 mom. sekä
13 §
Potilasvahinkolaki 11b § 4 mom.,
12 § ja 13 §
Vakuutusyhtiölaki 30 luku 1 §
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1 §, 4 § 1 mom. 8 k., 10 §,
17 § 1–2 mom., 20 §, 22 § ja 24 §
1 mom. 25 k.
Ks. myös KHO 2008:52.
KHO:2013:31
Helsingin yliopiston apteekki –
Sivuapteekin siirtäminen – Sivuapteekkilupa – Luvan myöntämisen edellytykset – Päätöksen
perusteleminen – Hakemusten
yhdessä käsitteleminen – Unionin tuomioistuimen tuomio
Helsingin yliopiston apteekin sivuapteekin perustamista koskevassa asiassa ei tullut soveltaa yksityisten apteekkien sivuapteekin
perustamista sääntelevää lääkelain
52 §:n 1 momenttia.
Helsingin yliopiston apteekin
sivuapteekkien tehtäviin oli katsottava kuuluvan edistää Helsingin yliopiston apteekin lääkelain
42 §:n 1 momentissa (420/1999)
säädettyjen erityistehtävien toteuttamista. Harkitessaan sivuapteekkiluvan myöntämistä Helsingin
yliopiston apteekille Lääkelaitoksen oli siksi otettava huomioon
myös Helsingin yliopiston apteekin erityistehtäviä koskeva lääkelain 42 §:n 1 momentti (420/1999).
Lääkelaitoksen päätöksestä, jolla Helsingin yliopiston apteekille
oli myönnetty sivuapteekkilupa, ei
hallintolain 45 §:ssä edellytetyllä
tavalla käynyt ilmi ne seikat, joiden perusteella Lääkelaitos lääkelain 42 §:n 1 momentissa tarkoitetut Helsingin yliopiston apteekin
erityistehtävät huomioon ottaen
oli myöntänyt Helsingin yliopiston apteekille sen hakeman luvan.
Lääkelaitoksen päätöksen perusteluista ei myöskään käynyt ilmi, miten se oli arvioinut niitä Helsingin
yliopiston apteekin sivuapteekkiluvan myöntämisen kannalta olennaisia edellytyksiä, jotka koskivat
perustettavan sivuapteekin todellista osallistumista yliopiston apteekin erityistehtävien toteuttamiseen farmasian opiskelijoiden koulutuksessa, lääkehuoltoa koskevassa tutkimuksessa ja harvinaisten lääkevalmisteiden valmistuksessa, unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisupyyntöasiassa antaman tuomion mukaisesti. Tämän
vuoksi korkein hallinto-oikeus ottamatta asiaa ensi asteena tutkittavakseen kumosi Lääkelaitoksen ja
hallinto-oikeuden valituksenalaiset päätökset ja palautti asian Lääkelaitoksen sijaan tulleelle Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle uudelleen käsiteltäväksi.
Helsingin yliopiston apteekin
sivuapteekin perustamista koskevat erityiset lupaedellytykset eivät
koskeneet yksityisten apteekkarien sivuapteekkien perustamista.
Helsingin yliopiston apteekin ja
yksityisen apteekkarin sivuapteekin välillä ei näin ollen ollut todellista kilpailullista yhteyttä. Sillä,
että Helsingin yliopiston apteekille
ei olisi voitu erityisten lupaedellytysten puuttuessa myöntää lupaa
sivuapteekin perustamiseen, ei olisi ollut vaikutusta yksityisen apteekkarin vireillä olleen sivuapteekkilupahakemuksen käsittelyyn. Tämän vuoksi ei samaa toimipaikkaa koskevaa, samaan aikaan vireillä olevaa yksityisen apteekkarin sivuapteekkiluvan
myöntämistä koskevaa hakemusta
ollut hallintolain 25 §:n nojalla tarpeen käsitellä yhtä aikaa Helsingin
yliopiston apteekin sivuapteekkilupaa koskevan hakemuksen kanssa. Äänestys perusteluista 4–1.
Lääkelaki 1 §, 38 § (853/2005), 39 §,
41 § (22/2006) 1 momentti, 42 §
1 momentti (420/1999), 45 § (22/
2006), 52 § 1 momentti (22/2006) ja
54 § 1 momentti (895/1996)
Hallintolaki 6 § 1 momentti, 25 § ja
45 § 1 momentti
Unionin tuomioistuimen tuomio
21.6.2012 asiassa C-84/11
KHO:2013:32
Asiakirjajulkisuus – Salassa
pidettävät viranomaisen asiakirjat – Asianosaisjulkisuus – Tar12
kastus- ja valvontatoiminnan
tehokkuus
Yhtiön entinen työntekijä oli lähettänyt Tekesille sähköpostiviestejä,
jotka koskivat yhtiön liiketoimintaa. Yhtiö, jonka tiedossa oli viestien lähettäjän nimi, oli pyytänyt
sähköpostiviestejä ja niihin annettuja vastauksia Tekesiltä.
Sähköpostiviestit olivat salassa
pidettäviä julkisuuslain 24 §:n
1 momentin 15 kohdan nojalla.
Tietojen antaminen viestien sisällöstä yhtiölle, jota oli pidettävä julkisuuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettuna asianosaisena, ei ollut
enää viestien lähettäjän nimen tultua sen tietoon vastoin julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 1 kohdassa
tarkoitettua erittäin tärkeää yleistä
tai yksityistä etua.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 5 § 2 momentti, 11 §
1 momentti ja 2 momentti 1 kohta
sekä 24 § 1 momentti 3 ja 15 kohta
KHO:2013:34
Oikeus harjoittaa elinkeinoa –
Ahvenanmaan itsehallinto –
Ahvenanmaan pöytäkirja –
Stand still -lauseke – Syrjintäkielto – Ahvenanmaan kansallisuussuoja
Ahvenanmaan maakunnan hallitus oli hylännyt osakeyhtiön hakemuksen elinkeino-oikeuden saamiseksi Ahvenanmaan maakunnassa sillä perusteella, että osakeyhtiö ei täyttänyt Ahvenanmaan
maakunnassa sijaitsevaa kotipaikkaa koskevaa ehtoa eikä kukaan
sen hallituksen jäsenistä täyttänyt
Ahvenanmaan kotiseutuoikeutta
koskevaa ehtoa tai vaihtoehtoista
hakemushetkellä viisi vuotta kestänyttä Ahvenanmaan maakunnassa asumista koskevaa ehtoa.
Hakemuksensa tueksi osakeyhtiö
oli vedonnut tarkoitukseensa sulauttaa itseensä tytäryhtiönsä, jolle
oli myönnetty lupa harjoittaa elinkeinoa Ahvenanmaan maakunnassa.
Korkein hallinto-oikeus katsoi,
että Suomen Euroopan unioniin
liittymistä koskevan sopimuksen
pöytäkirjan nro 2 (niin sanottu Ahvenanmaan pöytäkirja) 1 artiklaa
oli sovellettava Ahvenanmaan
maakunnan hallituksen periaatepäätökseen, jossa määriteltiin ne
edellytykset, joilla oikeushenkilölle voitiin myöntää lupa harjoittaa
elinkeinoa Ahvenanmaan maakunnassa. Asiassa saadusta selvityksestä ei käynyt ilmi, että maa-
Momentti 4_13.fm Page 13 Wednesday, May 15, 2013 12:09 PM
Ahvenanmaan itsehallintolaki 11 §
(1144/1991)
Landskapslagen (ÅFS 1996:47) om
rätt att utöva näring 4 §
Suomen liittymistä Euroopan unioniin koskevan sopimuksen pöytäkirja nro 2, 1 artikla
Verotusasiat
KHO:2013:26
Elinkeinotulon verotus – Käyttöomaisuusosake – Vähennyskelpoinen vai vähennyskelvoton
meno tai menetys – Saamisen
menetys – Omistuksen ajankohta
A Oyj oli 16.12.2004 myynyt vuonna 2001 hankkimansa B Ltd:n
osakkeet, jotka muodostivat
50,25 prosenttia B Ltd:n osakekannasta. Myyntihinta oli 0 euroa.
A Oyj oli lainannut B Ltd:lle yhtiön yleiseen rahoitustarpeeseen
omistusaikanaan yhteensä
7784082 euroa. Osakekaupan, joka
oli tehty 16.12.2004, yhteydessä A
Oyj:n lainasaamiset B Ltd:ltä oli sovittu maksettavaksi takaisin, kun
B Ltd:n kannattavuus sen sallii tai
B Ltd:n liiketoiminta myydään ulkopuoliselle.
A Oyj:llä oli lisäksi ollut
31.12.2005 yhteensä 445664 euron
suuruinen korkosaaminen B
Ltd:ltä. Kyseinen saaminen oli
muodostunut koroista, jotka B Ltd
oli velvollinen maksamaan
A Oyj:lle yhtiöiden välisten laina-
sopimusten perusteella. Korkotulosta oli luettu A Oyj:n elinkeinotoiminnan tuloksi 338869 euroa
verovuonna 2004 ja 106794 euroa
verovuonna 2005.
B Ltd oli asetettu selvitystilaan
20.9.2005. A Oyj oli poistanut B
Ltd:n selvitystilaan asettamisen
perusteella kirjanpidossaan lainasaamisensa B Ltd:ltä sille kertyneine korkoineen, yhteensä 8229746
euroa.
Elinkeinotulon verottamisesta
annetun lain 16 §:n 7 kohdan säännöstä oli tulkittava siten, että vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen vähennyskelvottomuus koskee sellaisia saamisia, joissa saaminen on syntynyt yhtiöiden ollessa
mainitussa lainkohdassa tarkoitetussa omistussuhteessa. Saamisen
menetyksen vähennyskelvottomuuteen ei vaikuta se, että lainkohdassa tarkoitetun omistussuhteen aikana kertynyt saaminen kirjataan kuluksi vasta osakkeiden
myyntiajankohdan jälkeen. Lainaja korkosaamiset eivät olleet myöskään mainitussa lainkohdassa tarkoitettuja myyntisaamisia.
A Oyj oli sopinut saamistensa
uudelleenjärjestelystä 16.12.2004
tehdyn osakekaupan yhteydessä,
koska B Ltd:llä ei tuolloin ollut
mahdollisuuksia saamisten takaisinmaksuun yhtiön kehittämän
teknologian keskeneräisyyden ja
huonon rahoitustilanteen vuoksi ja
koska A Oyj oletti B Ltd:n kykenevän maksamaan velkansa myöhemmin. A Oyj:lle 16.12.2004 tehdyn osakekaupan jälkeen kertynyt
korkosaaminen oli näissä olosuhteissa syntynyt muun saamisen
turvaamiseksi eli tulon hankkimistai säilyttämistarkoituksessa. Näin
ollen A Oyj:llä oli oikeus vähentää
elinkeinotoiminnan tulostaan osakekaupan 16.12.2004 jälkeen kertyneen 106 794 euron korkosaamisen
menetys. Muilta osin A Oyj:n yhteensä 8 229 746 euron määräinen
vähennysvaatimus hylättiin.
Verovuosi 2005. Äänestys 4–1.
Laki elinkeinotulon verottamisesta
7 §, 16 § 7 k. ja 17 § 2 k.
KHO:2013:27
Elinkeinotulon verotus – Menon
vähennyskelpoisuus – Asiantuntijakulut – Ostotarjous listatuista osakkeista – Osakevaihto
– Yhtiöiden yhdistyminen
Julkisesti noteerattu yhtiö A Oyj oli
vastaanottanut vuonna 2002 B:ltä
ehdotuksen yhteenliittymistä kos13
kevien neuvotteluiden aloittamisesta. Näissä neuvotteluissa ja niitä
edeltävissä selvityksissä neuvonantajana toimivat toimistot avustivat A Oyj:tä. Neuvotteluissa päädyttiin luonnokseen yhdistymissopimuksesta, johon liittyi B:n osakevaihtotarjous A Oyj:n osakkaille.
A Oyj:n hallitus päätti suositella
osakkeenomistajille tarjouksen hyväksymistä. A Oyj:lle aiheutui osakevaihtoon ja sitä edeltäviin neuvotteluihin liittyvistä asiantuntijapalveluista kustannuksia, joita ei
katsottu A Oyj:hin kohdistuneessa
jälkiverotuksessa vähennyskelpoisiksi.
Korkein hallinto-oikeus totesi,
että ostotarjous listatun yhtiön
osakkeista osoitetaan kohdeyhtiön
osakkaille ja osakevaihdossa on
kysymys kohdeyhtiön osakkeiden
omistusta koskevasta järjestelystä.
Tämä puoltaa sitä, että kulujen katsotaan asiassa liittyvän osakkaiden
toimintaan. Listatussa yhtiössä
osakkaiden yhdenvertaisuus toisaalta edellyttää, että tarjous kohdistetaan kaikkiin osakkaisiin. Tällöin on luonnollista, että kohdeyhtiön hallitus toimii asiassa osakkaiden puolesta. Arvopaperimarkkinalain ostotarjousta koskevaan
6 lukuun onkin lailla 442/2006 lisätty säännökset kohdeyhtiön hallituksen velvollisuuksista ostotarjouksen johdosta.
Kohdeyhtiön hallituksella ei
vuonna 2002 ollut arvopaperimarkkinalakiin perustuvaa velvollisuutta ryhtyä kysymyksessä oleviin toimiin. Suositeltuna käytäntönä kuitenkin jo tuolloin oli, että
kohdeyhtiön hallitus arvioi ostotarjousta ja sen edullisuutta osakkeenomistajien kannalta. Tämä
johtui hallituksen velvollisuudesta
toimia osakeyhtiössä yhtiön ja
osakkeenomistajien etujen mukaisesti. Vaikka toimenpiteet oli muodollisesti suoritettu osakkaiden
osakkeistaan saaman luovutushinnan turvaamiseksi, noteeratun yhtiön kaikille osakkaille tehdyn tarjouksen arviointi ei ollut voinut tapahtua muutoin kuin yhtiön toimesta. Aiheutuneet kustannukset
olivat luonteeltaan tulon hankkimisesta johtuvia menoja.
Korkein hallinto-oikeus katsoi
muun ohessa näillä perusteilla,
että A Oyj:llä oli oikeus vähentää
osakevaihtotarjouksesta kohdeyhtiölle aiheutuneet asiantuntijapalkkioiden kustannukset verotettavasta tulostaan. Verovuosi 2002.
Momentti
kunnan hallituksen lupakäytäntö
olisi 1.1.1994 jälkeen lieventynyt
niin, että osakeyhtiön hakemuksen
hylkäämisen olisi voitu katsota
osoittavan, että uusia elinkeinon
harjoittamisen oikeutta Ahvenanmaalla koskevia rajoituksia olisi
otettu käyttöön Ahvenanmaan
pöytäkirjan 1 artiklaan sisältyvän
stand still -lausekkeen ja unionin
tuomioistuimen tällaisten lausekkeitten soveltamista koskevan oikeuskäytännön vastaisesti. Maakunnan hallituksen päätöksen ei
myöskään katsottu syrjivän hakijaa Ahvenanmaan pöytäkirjan
1 artiklassa tarkoitetulla tavalla
pelkästään sillä perusteella, että samalla toimialalla toimivalle toiselle osakeyhtiölle oli vuonna 1997
myönnetty lupa harjoittaa elinkeinoa Ahvenanmaan maakunnassa
konsernin yritysjärjestelytilanteessa, jossa yhdellä järjestelyyn osallistuvista osakeyhtiöistä oli ollut
lupa harjoittaa elinkeinoa Ahvenanmaan maakunnassa.
Laki elinkeinotulon verottamisesta
7 § ja 8 § 1 mom. 7 k.
Momentti 4/2013
Momentti 4_13.fm Page 14 Wednesday, May 15, 2013 12:09 PM
KHO:2013:29
Elinkeinotulon verotus – Tulon
veronalaisuus – Pääomasijoitustoiminta – Käyttöomaisuusosake – Luovutushinta
A Oyj oli A-konsernin hallinnollinen emoyhtiö, jonka tytär- ja
osakkuusyhtiöt hallinnoivat henkilöyhtiömuotoisia pääoma- ja
kiinteistösijoitusrahastoja muun
ohella toimimalla niiden vastuunalaisina yhtiömiehinä. A Oyj
huolehti tytäryhtiöidensä rahoituksesta, markkinoinnista, hallinnosta ja muista vastaavista toimista.
A-konsernille kertyi tuloja pääasiallisesti kolmesta eri lähteestä:
rahastojen maksamista hallinnointipalkkioista, rahastoilta saatavista
voitonjako-osuuksista sekä konsernin yhtiöiden suoraan omasta
taseesta rahastoihin tekemien sijoitusten tuotoista. A Oyj oli äänettömän yhtiömiehen ominaisuudessa
sijoittanut myös itse omasta taseestaan varoja lähes kaikkiin tytäryhtiöidensä hallinnoimiin vuoden
2001 jälkeen perustettuihin pääomarahastoihin.
A Oyj ja B-yhtiön tuleva johto
perustivat vuonna 1999 B-yhtiön,
joka on niin sanottu fund of funds
-toimija eli rahastojen rahasto. Byhtiöryhmään kuului kaksi hallinnointiyhtiötä eli B S.A. -yhtiö ja
B Ltd sekä niiden hallinnoimat rahastot. A Oyj oli saanut B:ltä osinkotuloja ja lisäksi A Oyj oli laskuttanut B:tä antamistaan palveluista
sijoitushankintoihin liittyen. A
Oyj myi vuonna 2006 12,5 prosentin omistusosuuden B S.A:n osakkeista B S.A:n toimivalle johdolle
ja ilmoitti osakeluovutuksesta
saadun voiton verovapaana käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittona.
Kun otettiin huomioon A Oyj:n
asema pääomasijoitustoimintaa
harjoittavan konsernin emoyhtiönä ja A Oyj:n tehtävät konsernissa, yhtiön oli katsottava harjoittaneen EVL 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pääomasijoitustoimintaa. EVL 6 b §:n säännös
käyttöomaisuusosakkeiden verovapaasta luovutuksesta ei koskenut pelkästään pääomasijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön
omistamien osakkeiden luovutuksia.
B S.A:n perustamisessa ei ollut
kysymys tavanomaisesta yrityshankinnasta, jonka tavoitteena olisi ollut laajentuminen uudelle toimialalle, vaan A-konsernin ennes-
tään harjoittaman pääomasijoitustoiminnan laajentamisesta uudelle
markkina-alueelle. B S.A:n osakkeita ei voitu pitää A Oyj:n muuhun kuin pääomasijoitustoimintaan kuuluvina käyttöomaisuusosakkeina. Verovuosi 2006.
Laki elinkeinotulon verottamisesta
6 § 1 mom. 1 k.
KHO:2013:30
Kiinteistöverotus – Kotikunta –
Vakituinen asuinpaikka – Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti – Pientalo –
Osakehuoneisto – Väestötietojärjestelmä
A omisti kotikunnassaan T:n kaupungissa 99,5 neliömetrin suuruisen osakehuoneiston, joka oli väestötietojärjestelmän mukaan ollut
A:n puolisoiden vakituinen asunto
vuodesta 2004 lukien, ja S:n maaseutukunnassa tilan, jolla sijaitsi
112 neliömetrin suuruinen pientalo. A:n puolisot olivat A:n eläkkeelle siirtymisen vuoksi asuneet
vuonna 2009 maaseutuasunnossa
202 vuorokautta ja vuonna 2010
elokuun alkuun mennessä 146
vuorokautta. Hallinto-oikeus katsoi, että A oli selvittänyt elinolosuhteissaan vuoden 2009 alussa tapahtuneen muutoksen johdosta
viettäneensä puolisonsa kanssa
pääosan vuosista 2009 ja 2010
omistamallaan tilalla, jolla oleva
asuinrakennus oli näissä oloissa ollut kyseisinä vuosina A:n vakituinen asunto. Asiaa ei ollut arvioitava toisin T:n kaupungissa olevan
asuinhuoneiston eikä väestötietojärjestelmän merkinnän perusteella. Korkein hallinto-oikeus kumosi
hallinto-oikeuden päätöksen ja
katsoi, ettei pientalon kiinteistöveroa voitu määrätä vakituisten
asuinrakennusten veroprosentin
mukaan, kun otettiin huomioon,
että A:n puolisoiden kotikunta oli
T:n kaupunki. Verovuodet 2009 ja
2010.
Kiinteistöverolaki 11 § 3 mom.
(1026/1999 ja 969/2009), 12 §
2 mom. ja 13 § 1 mom. (476/1998)
Kotikuntalaki 2 § 1 ja 2 mom. sekä
7 § 1 mom. (624/2004)
KHO:2013:33
Tuloverotus – Kotitalousvähennys – Palvelutalo – Asumispalvelumaksut – Kunnallinen palvelu
A oli asunut vuosina 2006 ja 2007
yksityisen yhdistyksen omista14
massa palvelutalossa. Kaupungin
ja yhdistyksen välisellä sopimuksella oli yhdistyksen vastuulle
määritelty tiettyjen palvelujen
tuottaminen palvelutalon asukkaille. Kaupunki oli suorittanut
yhdistykselle korvausta, joka perustui hoitopäivien yhteenlaskettuun lukumäärään. Korvaus ei ollut sidoksissa yksittäisen asukkaan
käyttämiin palveluihin.
Kaupunki oli tehnyt kunkin palvelutalon asukkaan kanssa sopimuksen, jonka perusteella kaupunki oli veloittanut asukkailta
muun muassa asumispalvelumaksua. Asumispalvelumaksulla oli
katettu pyykinpesu, siivous, henkilökohtainen hygienia, sängyn
petaaminen sekä pukeutumisessa
ja ulkoilussa saadut avut. Asumispalvelumaksun suuruus oli määräytynyt sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamien periaatteiden ja asukkaan käytettävissä olevien tulojen perusteella, eikä sen
veloittamiseen ollut vaikuttanut
asukkaan tilapäinen poissaolo palvelutalosta.
Korkein hallinto-oikeus katsoi,
ettei A:lla ollut oikeutta kotitalousvähennykseen kaupungille suoritettujen asumispalvelumaksujen
perusteella. Verovuodet 2006 ja
2007.
Tuloverolaki 127a § ja 127b §
KHO:2013:35
Tuloverotus – Omaisuuden luovutusvoitto – Hankintameno –
Perintöverotusarvo – Sisäkkäiset
kuolinpesät
A oli kuollut 22.12.1992. Häneltä
on jäänyt oikeudenomistajina kaksi tytärtä B ja C. A:n jälkeen vuonna 1993 toimitetussa perintöverotuksessa hänen kuolinpesänsä varoihin kuuluneiden asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden arvoksi oli vahvistettu
20813,26 euroa.
Toinen A:n tyttäristä B oli kuollut 16.5.2006. B:ltä oli jäänyt oikeudenomistajina tyttäret D ja E.
B:n jälkeen vuonna 2006 toimitetussa perintöverotuksessa kysymyksessä olevien osakkeiden arvoksi oli vahvistettu 50 000 euroa
ja B:n osuudeksi siten 25 000 euroa.
A:n jakamattoman kuolinpesän
osakkaat C, D ja E olivat 4.9.2006
myyneet kuolinpesään kuuluneet
osakkeet 53000 eurolla.
Luettaessa osakkeiden myynnistä saatu luovutusvoitto A:n
Momentti 4_13.fm Page 15 Wednesday, May 15, 2013 12:09 PM
Tuloverolaki 47 § 1 momentti
Ympäristöasiat
KHO:2013:22
ELY-keskus – Vastuualueet –
Toimivalta – Vastuualue asianosaisena – Käsittelyn puolueettomuus – Virkamies –
Esteellisyys – Kalojen siirto –
Vaelluskala – Lohi – Poikkeuslupa – Eläintaudit – Natura 2000
– YVA-menettely
Tehtyään luonnonsuojelulain
65 §:n mukaisen arvioinnin Lapin
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue haki saman elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen
kalatalouspalvelut-ryhmältä lupaa
poiketa luonnonvaraisten kalojen
siirtoa koskevasta kiellosta 1000
lohen siirtämiseksi Kemijoen suulta Ounasjokeen vuosina 2010 ja
2011.
Myönnetty poikkeuslupa ei
ollut virheellinen sillä perusteella,
että saman keskuksen ympäristö
ja luonnonvarat -vastuualue oli
toiminut poikkeusluvan hakijana
ja laatinut luonnonsuojelulain
65 §:ssä tarkoitetun arvioinnin,
eikä myöskään siksi, että kysymys YVA-menettelyn tarpeesta
kuului tuon vastuualueen ratkaistavaksi.
Hankkeen suunnitteluun ja lupahakemuksen tekemiseen sekä
luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen arvioinnin tekemiseen oli
osallistunut sama ympäristö ja
luonnonvarat -vastuualueen palveluksessa oleva virkamies. Menettelyä ei voitu pitää hallintolain
27 ja 28 §:n vastaisena, kun otettiin huomioon luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentti, jonka mukaan hankkeen toteuttajan ja
suunnittelijan velvollisuus on teh-
dä arviointi. Kun lisäksi otettiin
huomioon, että arvioinnista on
pyydetty luonnonsuojelulain
65 §:n 2 momentin mukainen lausunto ympäristöministeriöltä ja
että lupaviranomaisena on toiminut ELY-keskuksista annetun lain
mukaan eriytetty elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualueen kalatalouspalvelutryhmä, ei kalatalouspalvelut-ryhmän päätös ollut muullakaan valituksessa mainitulla perusteella
virheellinen.
Ks. myös KHO 2012:6 ja KHO
2.3.2011 T 540.
KHO:2013:25
Maankäyttö ja rakentaminen –
Poikkeaminen – Toimivalta –
Rantavyöhyke – Ranta-alueen
suunnittelutarve – Käyttötarkoituksen muuttaminen – Talousrakennus – Asuinrakennus –
Rakennuspaikka – Maankäytölliset ja ympäristölliset vaikutukset
Poikkeamishakemus ranta-alueen
suunnittelutarpeesta koski talousrakennuksen rakennusluvalla rakennetun rakennuksen 113 kerrosneliömetrin suuruisen lämpöeristetyn tilan käyttötarkoituksen
muuttamista vapaa-ajan asunnoksi. Hakemuksen mukaan käyttötarkoituksen muutos ei edellyttänyt rakentamistoimenpiteitä. Rakennus oli aikanaan rakennettu
sittemmin lohkomisen jälkeen
kantatilalle jääneen asuinrakennuksen yhteyteen kuuluvana talousrakennuksena.
Hakemuksen hyväksyminen
olisi merkinnyt uuden rantarakennuspaikan muodostumista.
Tässä tilanteessa hankkeessa oli
maankäytöllisiltä ja ympäristöllisiltä vaikutuksiltaan kysymys
maankäyttö- ja rakennuslain
171 §:n 2 momentin 1 kohdassa
(132/1999) tarkoitetun uuden
rakennuksen rakentamisesta.
Poikkeamistoimivalta oli elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella.
KKO:N
VALITUSLUVAT
VL:2013-20
Veropetos – Törkeä veropetos
Ne bis in idem
Skattebedrägeri – Grovt skattebedrägeri
Momentti
kuolinpesän tuloksi hankintamenona oli vähennettävä puolet A:n
jälkeen toimitetussa perintöverotuksessa vahvistetusta osakkeiden
arvosta eli 10406,63 euroa ja puolet
A:n toisen perillisen B:n kuoleman
jälkeen toimitetussa perintöverotuksessa vahvistetusta osakkeiden
arvosta eli 25000 euroa ja siten yhteensä 35406,63 euroa. Luovutushinnasta voitiin hankintamenon lisäksi vähentää luovutusvoiton
hankkimisesta johtuneina menoina huoneiston myynnistä maksettu välityspalkkio.
A och B hade importerat snus från
Sverige till Finland. Fråga om de
har gjort sig skyldiga till grovt
skattebedrägeri vid sidan av
smuggling. Enligt Högsta förvaltningsdomstolen var A skyldig att
betala accis på grund av det importerade snuset. Ärendet hade dock
återförvisats till tulldistriktet för
ny handläggning. Fråga även om
förbudet mot att åtala eller döma
två gånger i samma ärende är ett
hinder för att pröva åtalet för skattebedrägeri.
VL:2013-21
Veropetos – Törkeä veropetos
Rangaistuksen määrääminen –
Rangaistuksen mittaaminen
Hovioikeus oli tuominnut A:n törkeästä veropetoksesta ynnä muista
rikoksista viiden vuoden vankeusrangaistukseen. Kysymys rangaistuksen mittaamisesta.
VL:2013-22
Veropetos – Törkeä veropetos
Rangaistuksen määrääminen –
Rangaistuksen mittaaminen
Hovioikeus oli tuominnut A:n törkeästä veropetoksesta ynnä muista
rikoksista neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Kysymys rangaistuksen mittaamisesta.
VL:2013-23
Ylimääräinen muutoksenhaku –
Kantelu
Oikeudenkäyntimenettely – Prosessinjohto
Maankäyttö- ja rakennuslaki 72 §
1 ja 2 mom., 3 mom. 4 k., 171 §
1 mom., 2 mom. 1 k. (132/1999) ja
3 mom.
Ks. ja vrt. KHO 19.6.2003 T 1520,
KHO 2004:53, KHO 2004:57, KHO
2005:8, KHO 27.8.2007 T 2137 ja
KHO 28.8.2012 T 2241.
Käräjäoikeus on rikosasian pääkäsittelyä aloitettaessa velvoittanut
syyttäjän erottamaan nimeämänsä
esitutkinta-aineistoon sisältyneet
kirjalliset todisteet erilliseen kansioon tai tallenteeseen, jossa todisteet oli eroteltu sähköiseen hakemistoon. Käräjäoikeus on samalla
ilmoittanut, ettei sellaisia kirjallisia
todisteita, joita ei ollut mainituin
tavoin eroteltu, oteta vastaan todisteina. Hovioikeus on asian syyt-
15
Momentti 4/2013
Momentti 4_13.fm Page 16 Wednesday, May 15, 2013 12:09 PM
täjien kantelusta kumonnut käräjäoikeuden päätöksen. Kysymys ensiksi muutoksenhakuoikeudesta
ratkaisuihin ja toiseksi käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuudesta.
VL:2013-24
Rangaistuksen määrääminen –
Rangaistuksen mittaaminen –
Koventamisperusteet
Murhan yritys
Hovioikeus oli tuominnut moottoripyöräkerhoon kuuluneet vastaajat muun ohella kahdesta murhan
yrityksestä vankeusrangaistuksiin,
joita mitattaessa rikoslain 6 luvun
5 §:n 2 kohdan nojalla otettiin rangaistusta koventavana seikkana
huomioon se, että rikokset oli tehty
vakavien rikosten tekemistä varten
järjestäytyneen ryhmän jäsenenä.
Kysymys koventamisperusteen
soveltamisen edellytyksistä ja rangaistuksen mittaamisesta.
ka. Tämän jälkeen vakuutettu oli
palannut työhön, mutta hän oli jäänyt 1.1.2010 uudelleen sairauslomalle kognitiivisen oireiston ja
muistivaikeuksien johdosta. Kysymys 8.2.2009 jälkeen esiintyneen
oireiston syy-yhteydestä
12.12.2008 sattuneeseen tapaturmaan.
VL:2013-27
Ulosottokaari – Ulosottovalitus
Saamisen vanhentuminen – Vanhentumisen katkaiseminen
Kysymys ulosottomiehen velvollisuudesta lähettää ulosottoasian vireilletuloilmoitus velalliselle, joka
väestötietojärjestelmästä saadun
selvityksen mukaan asui ulkomailla. Kysymys myös vireilletuloilmoituksen lähettämisen merkityksestä saamisen vanhentumisen
katkaisemiseen.
denkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1a §:n nojalla korvattavia oikeudenkäyntikuluja.
VL:2013-31
Puolustaja – Puolustajan palkkion korvaaminen valtiolle
Hovioikeus oli määrännyt vastaajan korvaamaan valtiolle tämän
puolustajalle hovioikeudessa määrätyn palkkion, vaikka vastaajalla
olisi ollut oikeus oikeusapuun ilman omavastuuosuutta. Kysymys
hovioikeuden menettelyn oikeellisuudesta.
VL:2013-32
Tapaturmakorvaus – Syy-yhteys
VL:2013-28
Kysymys oikeudesta tapaturmavakuutuslain mukaisiin korvauksiin 12.1.1993 sattuneen tapaturman perusteella 31.8.1996 jälkeenkin.
Tapaturmakorvaus – Syy-yhteys
VL:2013-33
Yksityishenkilön velkajärjestely
– Lisäsuoritusten vahvistaminen
Kysymys rikosasian asianomistajana olevan alaikäisen laillisena
edustajana toimineen huoltajan
velvollisuudesta korvata valtiolle
sen varoista vastapuolen avustajalle maksettu palkkio, kun asianomistajan vahingonkorvausta koskeva valitus ei ole menestynyt hovioikeudessa. Kysymys myös tuomion perustelemisesta.
A:lle on 7.7.1997 sattuneesta työtapaturmasta tulleiden tapaturmavammojen jälkitilana kehittynyt
CRPS II-tyyppinen neuropaattinen
kiputila, jonka vuoksi A oli työssä
ollessaan joutunut käyttämään särkylääkkeitä. Kysymys siitä, oliko
A tapaturmavakuutuslain nojalla
oikeutettu korvaukseen työansioiden menetyksestä, kun A:n raskaus oli estänyt kipulääkityksen
käyttämisen ja A oli lääkityksen
puutteesta aiheutuvan kiputilan
johdosta ollut työkyvytön.
VL:2013-26
VL:2013-29
Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys
Oikeudenkäyntimenettely – Jatkokäsittelylupa
Asuntokauppa – Hinnanalennus
VL:2013-25
Oikeusapu – Oikeusavun saajan
vastapuolen korvausvelvollisuus
Oikeudenkäyntikulut
Tuomion perusteleminen
Vakuutettu oli joutunut 12.12.2008
auto-onnettomuuteen, jossa hän
oli lyönyt päänsä ja menettänyt tapaturman yhteydessä laadittujen
hoitotietojen mukaan tajuntansa
joksikin aikaa. Vakuutusyhtiö oli
korvannut hänelle mainitusta työtapaturmasta aiheutuneesta lievästä aivovammasta, aivotärähdyksestä, niskan retkahdusvammasta ja vasemman kyljen ruhjevammasta johtuneesta työkyvyttömyydestä korvausta 8.2.2009 saak-
Kysymys jatkokäsittelyluvan
myöntämisestä asuntokaupan hinnanalennusta koskevassa asiassa.
VL:2013-30
Oikeudenkäyntikulut – Valtion
korvausvastuu
Kysymys siitä, olivatko asianajajan
kopiointi- ja postituskulut oikeu-
Toimitus: Kristiina Kahri
Talentum Media Oy
http://www.talentumshop.com
www.suomenlaki.com
Kysymys siitä, miten velallisen lisäsuoritusvelvollisuuden määrä
on yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 35a §:n 3 momentin perusteella laskettava.
VL:2013-34
Pakkokeino – Kotietsintä
Vahingonkorvaus
Kysymys kotietsintään perustuvan
korvausvaatimuksen tutkimisesta.
VL:2013-35
Yksityishenkilön velkajärjestely
– Maksuohjelma – Maksuohjelman kesto
Velallisella oli maksuvaraa, joka
maksuohjelman mukaan käytettiin
kuukausittain kokonaan vakuusvelkaosuuden maksamiseen. Tavallisille veloille ei maksuohjelmassa kertynyt suorituksia. Kysymys siitä, tuliko maksuohjelman
tavallisten velkojen osalta olla pituudeltaan kolme vai viisi vuotta.