Lataa tiedosto - Suomen Teollisuussijoitus

Suomen Teollisuussijoitus Oy:n vuosijulkaisu 2013
kasvuun
sijoitamme
l
l
l
ROHKEUTTA UUDISTUMISEEN
kumppanuudesta markkinaetua
rahastojen rahasto TUO PÄÄOMAA MARKKINAAN
3
pääkirjoitus
avainluvut ja sisältö
SIJOITUKSET VUONNA 2013
Yhtiö
Toimiala
Aker Arctic Technology IncLiiketoiminta- ja teollisuuspalvelut Beneq OyLiiketoiminta- ja teollisuustuotteet
Coronaria Hoitoketju OyLife Sciences
Enevo OyEnergia ja ympäristö
Finnprotein OyKemikaalit ja materiaalit
Glaston Oyj Abp Liiketoiminta- ja teollisuustuotteet
IonPhasE Oy Kemikaalit ja materiaalit
M-Files Oy Tietokoneet ja kuluttajaelektroniikka
Mendor OyLife Sciences
Multi Touch OyTietokoneet ja kuluttajaelektroniikka
Nordic Tank OyLiiketoiminta- ja teollisuustuotteet
Rightware OyTietokoneet ja kuluttajaelektroniikka
Scoopshot/P2S Media Group OyLiiketoiminta- ja teollisuuspalvelut
Silecs International Pte. LtdTietokoneet ja kuluttajaelektroniikka
SkySQL Corporation AbTietokoneet ja kuluttajaelektroniikka
Talenom Group OyLiiketoiminta- ja teollisuuspalvelut
Thermisol Oy Rakennusteollisuus Visedo Oy Liiketoiminta- ja teollisuustuotteet
Yhteensä
Sijoitus,
milj. euroa
9,4
1,2
2,0
1,0
6,7
1,5
0,2
3,0
0,5
0,5
0,3
1,5
0,4
0,1
1,3
5,5
0,7
0,9
36,8
Rahastosijoitukset
Sijoitussitoumus, milj. euroa
CapMan Buyout X B Fund Ky
FSN Capital Fund IV L.P. Inventure Fund II Ky
Lifeline Ventures Fund I Ky
Verdane Capital VIII K/S Yhteensä
10,0
10,2
3,0
3,0
6,8
33,1
Hallinnoitavat varat 894,8 milj. euroa 31.12.2013 (alustava)
2,7%
15,4%
18,3%
Alkuvaiheen rahastot 137,8 milj. eur
27,2%
usilla vesillä
9 uMeriteollisuus
on yksi Teollisuus­
sijoituksen painopistealoista.
avoitteena kasvu
10 TSijoituksen
elinkaari lähtö­
arvioinnista irtautumiseen.
hteistyön kautta
12 Ymarkkinaetua
Teollisuussijoitus on kansainväliselle sijoittajalle paikallinen
kumppani Suomessa.
ahastojen rahasto tuo
14 Rnostetta
markkinaan
KRR II:n uskotaan katalysoivan
jopa miljardin pääomat kohderahastoihin.
Uutta kasvua rakentamassa
S
rviointi kannustaa
18 akansainvälistymään
Teollisuussijoitus jatkaa
aktiivista toimintaansa pkyritysten kasvun rahoittajana.
uloksellisuus
20 Tedellyttää
riskinottoa
Tavoitteena on aktivoida
yksityisiä sijoittajia riskinottoon.
ahva lähtö vuoteen 2014
23 VKolme
kohdeyritystä
kertoo näkymistään.
Kasvurahastot 195,6 milj. eur
Yritysjärjestelyrahastot 129,2 milj. eur
KRR I ja II 243,6 milj. eur
Suorat sijoitukset 164,1milj. eur
21,9%
Kasvuyrittäjyyden merkitys
vahvistuu, uskovat Teollisuus­
sijoituksen asiantuntijat.
Start Fund I Ky:n sijoitukset
24,5 milj. eur
julkaisija
Suomen Teollisuussijoitus Oy,
Mannerheimintie 14 A, 00100 Helsinki,
puh. 09 680 3680.
[email protected],
www.teollisuussijoitus.fi
Kuva Hanna Linnakko
Rahasto
Kansainvälisen toiminnan vahvistaminen
on tärkeää pääomasijoitusmarkkinoiden
kehittymisen kannalta.”
ohkeasti kohti
4 Ruudistumista
suorat sijoitukset
uomen elinkeinorakenne on voimakkaassa murroksessa. Kilpailukykyä parantamalla sekä kasvuun ja uuteen liiketoimintaan panostamalla säilytämme ja
luomme työpaikkoja. Vuoden 2013 aikana oli paljon hyviä merkkejä uuden kasvun viriämisestä. Yrittämisen kulttuuri
on vahvassa nosteessa. Kasvuyrittäjyys
ja siihen liittyvä riskinotto saa kannustusta.
Teollisuussijoituksella oli aktiivinen pääomasijoitusvuosi. Sekä rahastomarkkinoilla että suorien kasvuyrityssijoitusten osalta hankevirta oli hyvä. Uusia sijoitussitoumuksia annettiin tilivuoden aikana 70 miljoonaa
euroa. Teollisuussijoituksen hallinnointivastuulla oli
vuoden 2013 lopussa varoja yhteensä 895
miljoonaa euroa huomioiden Kasvurahastojen Rahasto I:n ja II:n pääomat.
Kehysriihessä päätettiin merkittävästä 30 miljoonan euron vuosittaisesta lisäpanostuksesta pk-yritysten riskirahoitukseen. Syksyn aikana valmisteltiin Kasvurahastojen
Rahasto II:n perustamista. Heti
vuoden vaihteen jälkeen
rahasto syntyi 130 miljoonan euron suuruisena. Kun huomioimme muut mukaan tulevat sijoittajat, arvioimme
rahastojen kokonaispääomien lähivuosina nousevan jopa miljardiin euroon.
Vuoden 2013 aikana menestyksekkäiden irtautumisten määrä pääomasijoitusmarkkinoilla kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna yritysjärjestelysijoituksissa.
Venture capital -segmentissä onnistuneet irtautumiset
olivat edelleen harvassa. Teollisuus­sijoituksen uusien
sijoitusten maksut olivat tilivuoden aikana 83 miljoonaa euroa ja markkinoilta palautuva pääoma 64 miljoonaa euroa. Suorien sijoitusten korkean riskin hankkeissa
realisoitui riskejä ja arvonalennuksia. Ennakkoarvio tilivuoden tuloksesta on tappiollinen. Tilinpäätös julkaistaan maaliskuun lopussa.
Vuodenvaihteessa toteutettiin lakimuutos, jonka
myötä Teollisuussijoituksen toiminta laajenee siten, että yhtiö voi toteuttaa ja hallinnoida teollisuuspoliittisin
perustein tehtäviä sijoituksia ja osakehankintoja. Silloin
kun kyseessä olisivat kokoluokassa suuremmat yksittäiset sijoitukset, ne tulisi lähtökohtaisesti pääomittaa
erikseen. Teollisuussijoituksen pääomasijoitustoiminta
jatkuu entisellään, ja sen volyymi tulee turvata.
Arviointiraportti sisältää suosituksia Teollisuussijoituksen toiminnan kehittämiseksi. Uskon, että suositus
kansainvälisen toiminnan vahvistamiseksi on hyvin
merkittävä pääomasijoitusmarkkinoiden kehittymisen kannalta. Arvioinnissa Teollisuussijoituksen toimintaa kiitettiin ammattimaiseksi ja toiminnan todettiin olevan kustannustehokasta kansainvälisestikin arvioiden. Tästä suuri kiitos kuuluu yhtiön henkilökunnan laadukkaalle ja pitkäjänteiselle työlle.
Juha Marjosola
Toimitusjohtaja
päätoimittajat
14,4%
Juha Marjosola, Anna Kilpeläinen
kustantaja Sanoma Media Finland Oy
toimitus Kati Heikinheimo, Pii Haikka
paino Kirjapaino Uusimaa
osoitemuutokset [email protected]
Kannen kuvitus Sanna Mander
2
3
sijoitustoiminta
Rohkeasti
kohti
UUDISTUMISTA
Suomessa on käynnissä talouden rakennemurros, jonka seurauksena
kasvuyrittäjyyden ja siihen liittyvän riskinoton tärkeys ymmärretään paremmin
kuin koskaan. Teollisuussijoituksen johtajat Anne Riekki (rahastosijoitukset),
Antti Kummu (yritysjärjestelyt), Jussi Hattula (kasvusijoitukset) ja yhtiön
seniorianalyytikko Tomi Riihiranta uskovat trendin vahvistuvan.
teksti jorma leppänen kuvat susa junnola
4
5
M-Files kiihdytti kasvuaan
Ohjelmistoyhtiö M-Files laittoi kasvussa ja kansainvälistymisessä uuden vaihteen päälle vuonna 2013.
Tamperelaisyhtiö palkkasi vuoden
aikana 78 työntekijää. Entistä voimakkaamman kasvun mahdollisti
M-Filesin viime huhtikuussa saama
kuuden miljoonan euron pääomasijoitus. Pääsijoittajia olivat brittiläinen DFJ Esprit ja Teollisuussijoitus.
Samalla M-Filesin hallitukseen tuli
vahvistuksia.
M-Files on kehittänyt kilpailijoita
fiksumman ratkaisun tietojen hallintaan. Asiakirjojen hallinta perusAntti Kummu
tuu vielä monissa yrityksissä 1980-luvulta peräisin olevaan kansiorakenteeseen. M-Filesin ratkaisut perustuvat sen sijaan metatietojen tehokkaaseen hyödyntämiseen.
”Oikean dokumentin hakeminen
esimerkiksi asiasanan perusteella tapahtuu nopeasti. Tärkeintä on tiedon
sisältö, ei sen sijainti”, korostaa toimitusjohtaja Miika Mäkitalo.
M-Filesin tavoite on nousta viiden vuoden aikajänteellä alansa
johtavaksi tekijäksi kansainvälisillä
markkinoilla.
Yhtiön liikevaihto vuonna 2012 oli
yhdeksän miljoonaa euroa. Liikevaihto on kasvanut 40–50 prosentin vuosivauhtia. Henkilöstön määrä lähestyy
jo kahtasataa. Suomen lisäksi yhtiön
toinen tärkeä markkina-alue on Yhdysvallat. Muissa maissa yritys on toiminut jälleenmyyjien kautta. Yhdysvallat on kasvun tärkein suunta.
”Sieltä saadut referenssit auttavat
meitä kasvamaan muualla”, Mäkitalo
toteaa.
teksti matti remes
w w w.m-files.com
Anne Riekki
Tomi Riihiranta
Jussi Hattula
JH: Viime vuoden kohokohtiin
kuului Slushin ohella Supercellin
huippuhintainen omistusjärjestely.
Tällaiset tapahtumat lisäävät kansalaisten tietoisuutta kasvuyritysten
merkityksestä. On kuitenkin tärkeätä huomata, että kasvumahdollisuuksia nähdään kaikilla toimialoilla.
Perinteisiä pk-yrityksiä ajaa kasvuun
se, että kotimarkkinoille ulottuvassa
kansainvälisessä kilpailussa pienet
jäävät suurten jalkoihin.
AR: Tapaus Supercell on jatkumoa
irtaantumisille, joissa eurooppalaiset
supermenestyjät ovat pärjänneet arvostuksissa amerikkalaisille yrityksille. Tämä ilmiö sekä sarjayrittäjyyden
vakiintuminen osaksi ekosysteemiä
ja kasvanut startup-aktiivisuus lisäävät luottamusta yrityskentän uudistumiskykyyn.
AK: Suomessa on myös paljon onnistuneita esimerkkejä siitä,
kuinka palvelualojen yritykset ovat kasvaneet ja kehittäneet kilpailukykyään yritysjärjestelyjen kautta. Olisi tärkeätä, että vastaavaa
tapahtuisi myös teollisuudessa. Etenkin silloin, kun toimialalla on
vaikea luoda voimakasta orgaanista kasvua, yritysjärjestelyt ovat
hyvä keino turvata tulevaisuuden kilpailukyky ja sitä kautta työpaikat.
AR: Pienellä yrityksellä ei uusilla markkina-alueilla aina ole tarvittavaa uskottavuutta suuren asiakkaan silmissä. Suomessa tarvitaan
teknologiayritysten horisontaalista ja vertikaalista konsolidaatiota
vahvistamaan yritysten kilpailukykyä ja uskottavuutta kansainvälisillä markkinoilla.
TR: Sarjayrittäjät, bisnesenkelit ja
pääomasijoittajat allokoivat rahansa yhä uudestaan korkeaa
tuottoa antaviin hankkeisiin ja
ovat mukana omistamiensa yhtiöiden hallituksissa. He tuovat yhtiöihin rahan lisäksi toimialaosaamista ja verkostojensa tuen.
AR: Ammattitaitoinen ja osaava tiimi on yksi tärkeimmistä sijoituskriteereistämme rahastosijoituksissa. Tiimien monipuolinen osaaminen muun muassa
yrittäjyydestä, rahoi­t uksesta,
myynnistä, liiketoimintamalleista sekä teollisuuden eri toimialoilta auttavat rahastojen kohdeyhtiöitä liiketoiminnan kehittämisessä.
JH: Yritystä kasvattamaan pyrkivän tiimin kasvuhalu ja osaaminen ovat keskeiset asiat, joihin paneudumme myös suoria
sijoituskohteita valitessamme. Osaamisella emme tarkoita
vain teknologiaosaamista. Menestyneissä kasvuyrityksissä
on ymmärretty, että on erittäin tärkeää tunnistaa asiakaskunnan tulevia tarpeita. Tuote- ja palvelukokonaisuutta kehitetään siis alusta alkaen asiakaskunnan tarpeisiin.
Ammattitaitoinen
ja osaava tiimi
on yksi tärkeimmistä
sijoitus­kriteereis­
tämme.”
Keskustelemassa
Antti Kummu (AK),
Anne Riekki (AR),
Tomi Riihiranta (TR)
ja Jussi Hattula (JH)
6
J
h: Kun työpaikat elektroniikan ja metsäteollisuuden toimialoilla Suomessa vähenevät, uusia
mahdollisuuksia luovat kasvuyritykset ovat
työllisyyden ja kansantalouden kannalta elintärkeitä. Moni opiskelija pitää yrittäjäksi ryhtymistä vakavana uravaihtoehtonaan. Kun tahto
luoda kasvua on vahva, keinot varmasti löytyvät.
TR: Kulttuurinmuutos on huomattu myös muualla. Esimerkiksi syksyisin Helsingissä järjestettävä startup-tapahtuma Slush houkuttelee paikalle pohjoiseurooppalaisten alkuvaiheen yritysten lisäksi maailman
eturivin riskisijoittajia. Tämä auttaa myös kotimaisia toimijoita omien verkostojensa rakentamisessa ja Teollisuussijoitusta pääomien houkuttelemisessa Suomeen.
Suomeen on syntynyt ensimmäinen sarjayrittäjien sukupolvi parinkymmenen viime vuoden aikana. Uranuurtajien ansiosta maahamme
on kumuloitunut paljon kokemusta ja osaamista, joita yrityksen kasvattaminen ja kansainvälistäminen vaatii. Avainasemassa on osaamisen
tunnistaminen.
Suomessa tarvitaan suuryhtiöiden ja kasvuyritysten välistä vuoropuhelua, jonka avulla molemmat voivat kehittää kansainvälistä kilpailukykyään.
JH: Innovatiiviset kasvuyritykset ovat erittäin tärkeitä suuryrityksille uudistumisen ja kilpailukyvyn kannalta, niin toimittajan roolissa kuin ostokohteina. Toisaalta suuryrityksissä syntyy
paljon uusia ideoita, jotka toimivat paremmin itsenäisinä kasvuyrityksinä. Esimerkiksi Nokia on kiitettävällä tavalla tukenut
tällaisten spinoff-yritysten syntymistä. Niillä on jo syntyessään
vankka osaamispääoma ja usein myös markkinat.
7
kolumni
Olemme oppineet tuntemaan laajan
joukon meriteollisuusklusterin yrityksiä, joilla
on kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista
sekä merkittävää kasvupotentiaalia.”
Kasvuyritys­­
sijoituksissa vuosi
2013 oli Suomessa
aktiivisin viiteen
vuoteen.”
Teollisuussijoituksen sijoitusaktiviteetille vuosi 2013 oli suhteellisen hyvä. Suomalaisten kasvuyritysten laadukas hankevirta
heijastui Teollisuussijoituksen ja koko markkinan korkeaan sijoitusvolyymiin. Yritysjärjestelypuolella nähtiin Suomessa useita menestyksekkäitä irtautumisia. Irtautumiset kasvuyrityksistä
olivat silti vielä harvassa.
AR: Rahastopuolella Teollisuussijoitus antoi sijoitussitoumukset suomalaisiin varhaisen vaiheen teknologiarahastoihin Inventure Fund II:een ja Lifeline Ventures Fund I:een. Sijoitimme myös niin sanotussa secondary direct -segmenttissä toimivaan Verdane Capital VIII -rahastoon. Tällä sijoituksella katalysoimme jälkimarkkinan toimivuutta. Yritysjärjestelypuolella annoimme sijoitussitoumukset Capman Buyout
X Fund B ja FSN Capital IV -rahastoihin.
Teollisuussijoituksen rahastosalkusta toteutui vuonna
2013 useita positiivisia yritysjärjestely- ja pitkästä aikaa myös
venture capital -rahastojen irtautumisia. Varhaisen vaiheen
sijoitusten onnistuneita irtautumisia tarvittaisiin vielä lisää.
Pääoman kierron nopeutuminen heijastuisi varainkeruun
helpottumiseen venture capital -markkinassa.
JH: Teimme kasvusijoituksia muun muassa tiedonhallintaratkaisuja kehittävään M-Filesiin, joka on nyt murtautumassa
Yhdysvaltojen markkinoille. Uusia sijotuskohteitamme ovat
myös jätteenkeräykseen optimointijärjestelmän luonut Enevo ja suomalainen it-osaaja Rightware, joka on löytänyt asiakaskuntaa ohjelmistoilleen muun muassa autoteollisuudesta. Jatkosijoituksia ja omistuksen uudelleenjärjestelyjä teh8
tiin paljon. Vuosi 2014 näyttää lupaavammalta myös irtautumisten
suhteen.
TR: Kasvuyrityssijoituksissa viime vuosi oli tosiaan erittäin aktiivinen – alustavien tilastojen valossa koko Suomen venturemarkkinan sijoitusvolyymit ylsivät korkeimmalle tasolle viiteen
vuoteen. Ilmiötä selittää keskimääräiseltä laadultaan kehittynyt
suomalaisten kasvuyritysten hankevirta. Usein tämä tarkoittaa sitä,
että kansainväliset valmiudet
omaavat yrittäjätiimit vievät hyviä liiketoimintaideoitaan eteenpäin. Onnistumisten ja esimerkkien voimaa ei pidä väheksyä.
AK: Yritysjärjestelypuolella viime vuonna sijoitimme kotimaiseen taloushallinnon palveluyhtiöön Talenomiin sekä terveys- ja
hyvinvointipalveluyritykseen Coronariaan. Vuonna 2014 suurin paino on teollisilla ja nimenomaan vientiin suuntautuvilla hankkeilla. Aikaisemmin olemme tehneet merkittäviä sijoituksia myös kaivoshankkeisiin, mutta viime vuonna raaka-aineiden hinnat olivat niin alhaalla, että uusiin projekteihin ei löytynyt rahoitusta.
Kasvurahastojen Rahaston KRR I:n sijoituskausi päättyi marraskuun lopussa vuonna 2013. KRR II aloitti toimintansa vuoden
2014 tammikuussa 130 miljoonan euron suuruisena.
AR: Kokemukset KRR I:stä ovat tähän mennessä myönteiset.
KRR I:stä annettiin sijoitussitoumuksia 129 miljoonalla eurolla
eli rahasto tuli täyteen sijoitetuksi, ja salkku vaikuttaa lupaavalta. Vuonna 2013 KRR I antoi merkittävän kokoisen sijoitussitoumuksen Inventuren hallinnoimaan uuteen rahastoon
sekä korotti sijoitussitoumuksiaan Lifeline Ventures Fund
I:een ja VisionPlus Fund I:een.
Vuoden 2013 aikana keräsimme varoja KRR II:een. Teollisuussijoitus on antanut siihen 60 miljoonan euron sijoitussitoumuksen. Lisäksi kotimaiset työeläkeyhteisöt Ilmarinen,
Keva, Elo ja Valtion Eläkerahasto ovat antaneet yhteensä 70
miljoonan euron sijoitussitoumukset. ■
Teollisuussijoitus uusilla vesillä
T
eollisuussijoitus tutkii aktiivisesti uusia toimialoja ja arvioi niihin liittyviä sijoitusmahdollisuuksia. Alkusysäyksen kartoitukselle
voi antaa teollisuus- tai innovaatiopoliittinen ohjelma, sijoitustoiminnan vaikuttavuustavoitteet tai houkutteleviksi arvioidut
sijoitusmahdollisuudet.
Viimeksi kartoituksen kohteena ovat olleet meriteollisuusklusterin pk-yritykset. Taustalla vaikutti telakkateollisuuden voimakas rakennemuutos, joka on koetellut erityisesti suuria telakoitamme. Toimialalle on syntynyt vuosien
kuluessa vajaan 500 toimijan verkosto telakoiden projekteihin ja erityisesti loistoristeilijöiden rakentamiseen osallistuneita yrityksiä.
Käynnistimme vuoden 2013 keväällä projektin yhteistyössä alaa tuntevan asiantuntijan kanssa. Tavoitteenamme oli kartoittaa meriteollisuussektorin pk-yrityksiä ja selvittää niiden kasvusuunnitelmia sekä kasvuun liittyviä rahoitustarpeita. Selvitystyön tulokset yllättivät meidät positiivisesti. Olemme oppineet tuntemaan laajan joukon yrityksiä, joilla on kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista
ja teknologiaa sekä merkittävää kasvupotentiaalia.
Teollisuussijoitus osti joulukuussa 2013 Aker Arctic
Technology Oy:n osake-enemmistön STX Finland Oy:ltä.
Arktisen merenkulun odotetaan lisääntyvän huomattavasti tulevien vuosien ja vuosikymmenten kuluessa. Maailman johtavana arktisia ratkaisuja kehittävänä suunnitteluyhtiönä Aker Arcticilla on hyvät mahdollisuudet saada
merkittävä markkinaosuus toimialalla.
Meriteollisuudella on Suomessa vahvat perinteet. Hyvä
maineemme yhdessä tunnustetun osaamisen kanssa luovat vankan perustan kilpailukyvyllemme tulevaisuudessa, erityisesti arktisen ja
kestävää kehitystä tukevan merenkulun
alueella. Nyt on huolehdittava siitä, että
teemme oikeita valintoja ja lunastamme
paikkamme kansainvälisillä markkinoilla meille parhaiten sopivilla erityisosaamisalueilla. ■
Henri Grundstén
Johtaja
Kuva Susa junnola
AK: Pääomasijoittajan näkökulmasta olisi toivottavaa, että suomalaiset suuryritykset lisäisivät entisestään vuoropuhelua kasvuhakuisten
kotimaisten pk-yritysten kanssa.
JH: Kuten Antti aikaisemmin sanoi, teollisuuden toimialoilla keskisuurten yritysten yrityskauppojen
määrä on Suomessa pieni. Tämä jarruttaa yritysten ja kansantalouden
kasvua.
AK: Pääomasijoittajalle on ongelmallista, ellei myyntikuntoiselle yritykselle löydy ostajaa. Osittain tämän takia olemme alkaneet etsiä
keinoja, joilla voisimme osallistua
yritysten listautumisiin pörssissä –
riippumatta siitä, onko kyseessä
oma kohdeyrityksemme. On tärkeää saada raha kiertämään, jotta se
voidaan sijoittaa uusiin kohteisiin.
Lue lisää KRR:stä sivuilta 14 –17
9
pääomaa ja osaamista
1
2
3
1
Tavoitteena kasvu
2
3
T
4
Teollisuussijoitus kehittää
kohdeyrityksiään tuomalla niihin
pääomaa ja osaamista. Sijoituksella
pyritään aina antamaan vauhtia
kasvulle ja kansainvälistymiselle.
teksti jorma leppänen
eollisuussijoituksen kaikki sijoituskohteet
ovat lähtökohtaisesti kasvuyrityksiä. Sijoituspäätöksen keskeinen edellytys on
siis kohdeyhtiön mahdollisuus kasvaa.
Erityisen suuri huomio kohdistuu yhtiötä
vetävään tiimiin. Sen tahto ja taito ovat
olennaisimmat asiat kasvua luotaessa.
”Tuomme yritykseen kasvun vaatimaa pääomaa ja pyrimme varmistamaan, että sitä vetävä tiimi ja hallitus
ovat alusta alkaen parhaat mahdolliset”, Teollisuussijoituksen yritysjärjestelyjen ja sijoitusohjelmien tiimiä vetävä johtaja Antti Kummu sanoo.
10
Arviointi
- Yhteydenotto joko yrityksen,
Teollisuussijoituksen tai
kanssasijoittajan aloitteesta
- Lupaavien hankkeiden arviointi
Hyvä esimerkki sijoittajan roolista kasvuedellytysten
luojana liittyy öljyntorjuntaan erikoistuneeseen Lamoriin. Sijoituksen yhteydessä toteutettiin sukupolvenvaihdos.
”Toimme Lamoriin uutta pääomaa ja mahdollistimme
sukupolvenvaihdoksen toteuttamisen, joka oli ollut pitkään valmisteilla. Samassa yhteydessä vahvistimme yhtiön omia pääomia siten, että se pystyi järjestelemään koko
pankkirahoituksen uudelleen paremmilla ehdoilla. Yhtiön tase vahvistui, ja sille jäi selvästi enemmän rahaa kansainvälistymiseen ja kasvuun, myös yrityskauppoihin.”
Teollisuussijoitus pyrkii saamaan aikaan vahvan vipuvaikutuksen. Sijoittamalla yhdessä kotimaisten ja ulkomaisten sijoittajien kanssa saadaan kerättyä kasvuun tarvittava riittävän suuri rahoitus.
Kun sijoittaja on saavuttanut tavoitteensa arvonluonnin suhteen, on aika irtautua omistuksesta. Esimerkki
Teollisuussijoituksen kohteesta, joka alkaa olla tavoitetasollaan, on reilut viisi vuotta sitten hankittu matkailualan yritys Holiday Club Resorts. Pääasiassa Suomessa ja
Ruotsissa toimineen yhtiön liikevaihto oli sijoitusvuonna
noin 65 miljoonaa euroa. Sijoitusaikana yhtiön liikevaihto
on kaksinkertaistunut, kun yhtiö on investoinut kasvuun
4
Sijoitus
- Sijoitus- ja arvostusnäkymä
- Liiketoiminta- ja
kasvusuunnitelma
- Rahoitussuunnitelma
Hallinnointi
- Yritysjohdon tukeminen
- Hallitustyöskentely
- Yrityksen suunnitelman
kehittäminen
Irtautuminen
- Tuotto-odotus
- Joustava irtautumis­ajankohta
yhdessä sijoittajakumppanin
kanssa
■
Tuomme yritykseen kasvun
vaatimaa pääomaa ja pyrimme
varmistamaan, että sitä vetävä
tiimi ja hallitus ovat parhaat
mahdolliset.”
Antti Kummu
Suomessa ja ulkomailla. Yhtiö on sijoitusaikana laajentanut toimintaansa Saimaalle ja Espanjaan sekä aloittanut
uusia liiketoiminta-alueita, kuten Angry Birds -puistot.
Pääomasijoittajien tavoitteena on, että kohdeyrityksen
koko vähintään kaksinkertaistuu sijoitusaikana. Tähän
päästään sekä orgaanisen kasvun että yritysjärjestelyiden
kautta. Kun tavoite on saavutettu, Teollisuussijoitus etsii
yhdessä muiden omistajien kanssa yhtiölle uuden omistajan, jolla on resursseja viedä yhtiötä taas eteenpäin, tai vie
sen pörssiin.
Yhtiön kehitysvaiheesta riippuu, millaista osaamista
hallituksessa tarvitaan. Joskus kysymys on hallitustyössä
hyviksi havaittujen käytäntöjen omaksumisesta, joka jo sinänsä antaa suuntaa ja järjestelmällisyyttä toiminnalle.
Usein Teollisuussijoitus pyrkii yhteistyössä muiden omistajien kanssa nimittämään kohdeyhtiöiden hallitukseen
toimialaa syvällisesti tuntevan asiantuntijan. Olennaista
on se, että yhtiöllä on mahdollisimman asiantunteva ja tavoitteisiin sitoutunut hallitus.
”Yhtiön normaaliin liiketoimintaan liittyvässä päätöksenteossa luotamme yrittäjään ja toimivaan johtoon. Hallituksen kautta olemme aktiivisesti mukana yhtiön kannalta
suurissa kauaskantoisissa päätöksissä, kuten suuremmissa
yritysjärjestelyissä, investoinneissa, rahoitusjärjestelyissä
ja omistuksesta irtautumisessa”, Kummu sanoo. ■
11
kumppanuus
Sofinnova
Partners
sofinnova partners
Tavoitteemme on löytää ne
yrittäjät, joilla on kyky tuoda uusia
innovaatioita markkinoille.”
Joško Bobanović, Sofinnova Partners
■V
uonna 1972 perustettu pääoma­
sijoitusyhtiö.
■P
ääkonttori Pariisissa.
■H
allinnoitavat varat 1,3 miljardia euroa.
■S
ijoitusfokuksessa bio- ja terveys­
teknologia sekä puhdas energia.
■S
ijoituskohteina pääasiassa startup-,
varhaisen vaiheen ja spinoff-yrityksiä.
■T
yypillinen sijoituksen koko vaihtelee
S
YHTEISTYÖN
kautta
markkinaetua
Ranskalainen Sofinnova Partners
varmisti pääsyn suomalaiseen
pääomasijoitusmarkkinaan
yhteistyökumppaninsa
Teollisuussijoituksen avulla.
teksti nina garlo -melkas kuva jaakko lukumaa
12
ofinnova Partners tarjoaa oman pääoman ehtoista rahoitusta startup- ja varhaisen vaiheen
yrityksille, jotka toimivat pääasiassa Life Science- tai bioenergian toimialoilla.
Sofinnova Partnersin hallinnoiman noin 1,3
miljardin euron pääoman turvin yhtiö on auttanut rakentamaan monia menestyksekkäitä ja
kansainvälisesti toimivia yhtiötä, kuten lääkeyhtiö Genentechin
sekä belgialaisen Movetiksen. Jälkimmäinen on syntynyt spinoffina yhdysvaltalaisesta suuryrityksestä Johnson & Johnsonista.
Vuosi sitten Sofinnova Partners, Suomen Teollisuussijoitus,
Emerald Technology Ventures sekä joukko muita pääomasijoittajia sijoittivat yhteensä 2,7 miljoonaa euroa suomalaiseen
MetGen Oy:hyn. Cleantech-yhtiö MetGen kehittää ja valmistaa
entsyymituotteita biopolttoainevalmistuksen ja jätevesien
puhdistuksen sekä sellu- ja paperiteollisuuden tarpeisiin.
Sofinnova Partnersin osakkaan Joško Bobanovićin mukaan
pääsyy yhteistyön aloittamiseen Teollisuussijoituksen kanssa
on tarve oppia tuntemaan suomalaiset markkinat hyvin ja luoda laaja paikallinen kontaktiverkosto. Bobanović näkee, että
Teollisuussijoituksen vahva asiantuntemus tukee ”paikan päällä” portfolioyritysten kasvua nopeasti ja tehokkaasti.
”Investoimme kaikkialle Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.
Usein etsimme paikallisia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa
toteutamme yhdessä pääomasijoituksia – erityisesti silloin, kun
kohdeyritykset ovat kehityksensä varhaisessa vaiheessa”,
Bobanović sanoo.
Yhteistyö on hyödyllistä. Paikallinen toimija tuntee omat
markkinansa parhaiten, olipa kyse lainsäädännöstä, rahoitussektorin säädöksistä tai verotuskäytännöistä.
”Teollisuussijoitus on auttanut meitä valtavasti MetGen-sijoituksen toteutuksessa. Yhtiö on mahdollistanut sen, että
olemme voineet tarjota portfolioyritykselle osaamistamme ilman, että meidän olisi tarvinnut opetella paikallisia käytäntöjä
alusta alkaen.”
tähtäimessä menestysinnovaatiot
Vuonna 1972 perustettu Sofinnova Partners on tehnyt sijoituksia 500 eri vaiheessa olevaan yritykseen – niin spinoff-järjestelyihin kuin yritystoiminnan alku- tai muutosvaiheessa oleviin
yrityksiin.
Bobanović kertoo yhtiön olevan kiinnostunut pääasiassa
kahdesta toimialasta: terveydenhoitoalasta, jossa suurin mielenkiinto kohdistuu biolääketieteeseen ja lääkinnällisiin laittei-
muutaman sadan tuhannen euron
ja 16 miljoonan euron välillä.
■S
ijoituksia tähän mennessä
liki 500 yhtiöön.
■S
alkussa suomalainen cleantech-yhtiö
MetGen, johon yhtiö on sijoittanut
yhdessä Teollisuussijoituksen ja muiden
sijoittajien kanssa.
Lähde: Sofinnova Partners
www.sofinnova.fr
siin sekä uusiutuvasta kemianteollisuudesta ja teollisesta bioteknologiasta.
”Tavoitteemme on löytää parhaat innovaatiolähteet ja tunnistaa ne yrittäjät, joilla on kyky tuoda uusia innovaatioita
markkinoille. Emme lähde etsimään näitä maakohtaisesti, vaan
keskitymme identifioimaan johtavia tutkimus- ja tuotekehityskeskittymiä tai suuryritysten piiriin kuuluvia strategisen huippuosaamisen ryhmittymiä.”
Bobanović pitää Suomea mielenkiintoisena markkina-alueena. Esimerkiksi teknologiaosaaminen on huippuunsa hiottua.
Lisäksi Suomessa tehdään korkeatasoista Life Science-toimialan tutkimustyötä. Ennen MetGen-investointiaan Sofinnova
Partners oli mukana suomalaisen mobiiliviestintäyhtiön Blykin
rahoitusjärjestelyssä.
suomesta uusia mahdollisuuksia
Mikä tekee Suomesta mielenkiintoisen kohdemaan kansainväliselle pääomasijoittajalle?
”Suomella on pitkä innovaatio- ja yrittäjäkulttuuri, samoin
erinomainen koulujärjestelmä, huippuyliopistoja ja tutkimuskeskuksia. Suomalaiset it-alan startup-yritykset ovat niittäneet
mainetta kansainvälisellä areenalla. Olemme yhtä vakuuttuneita myös muiden toimialojen teknologioista. Näiden kehitystyö
voi viedä enemmän aikaa ja vaatia suurempaa panostusta,
mutta pidemmällä aikavälillä ne ovat pääomasijoittajan kannalta yhtä kiinnostavia sijoituskohteita.”
Aikooko Sofinnova Partners sijoittaa Suomen pääomasijoitusmarkkinoille lähiaikoina uudelleen?
”Miksipä ei? Ajoitus uusien investointien suhteen on kuitenkin avoin. Me tarkastelemme vuosittain yli 2 000 sijoitusmahdollisuutta. Koskaan emme voi olla varmoja siitä, missä ja milloin seuraava helmi ilmestyy eteemme.” ■
13
Markkina
rahastojen
rahasto
tuo nostetta
markkinaan
teksti nina garlo -melkas
kuvitus sanna mander
Kasvurahastojen Rahasto
sijoitti vuosina 2009−2013 yhteentoista
kotimaiseen pääoma­sijoitusrahastoon,
jotka puolestaan sijoittavat noin
sataan suomalaiseen kasvuyritykseen.
Samaan pyrkii vuoden 2014
alkupuolella käynnistynyt uusi
Kasvurahastojen Rahasto II.
U
udet työpaikat syntyvät pääosin nopeasti kasvaviin pk-yrityksiin, jotka ovat muutenkin tärkeitä talouskasvun vauhdittajina. Yhtä tärkeää työpaikkojen kannalta on, että olemassa olevien
yhtiöiden kasvumahdollisuudet turvataan.
”Rahaa tarvitaan suomalaisyritysten kasvu- ja
kansainvälistymiskehityksen tueksi kaikissa taloussuhdanteissa”,
korostaa sijoitusjohtaja Riitta Jääskeläinen Teollisuussijoituksesta.
Kasvuyritysten haasteena Suomessa on tarvittavan rahoituksen
turvaaminen; käyttöpääoman kannalta monien yritysten nykytilanne on hankala muun muassa pankkien kiristyneiden lainaehtojen takia. Samoin yritykset tarvitsevat rahoitusta investointeihin ja
innovaatiotoimintaan.
siin ja samalla tarjota niille osaamistaan ja verkostojaan”, Jääskeläinen toteaa.
Kasvurahastojen Rahasto (KRR I) perustettiin vuonna 2008, ja
sen sijoituskausi päättyi joulukuussa 2013. Se sijoitti yhteentoista
kotimaiseen pääomasijoitusrahastoon. Nämä rahastot puolestaan
sijoittavat omien sijoituskausiensa aikana kasvuyrityksiin.
Jääskeläinen muistuttaa, että pääomasijoitusmarkkinan kehittymisen ja jatkuvuuden kannalta on oleellista varmistaa osaavien
ja ammattitaitoisten hallinnointitiimien toiminta.
”Kasvuyritysten saaman pääoman lisäksi avainasemassa niiden
kehittämisessä ovat hallinnointitiimien tuoma osaaminen ja kontaktit.”
riskinrakastajia tarvitaan
”Suomalaisten kasvuyritysten – niin aloittavien yhtiöiden kuin toimintansa jo vakiinnuttaneiden – osalta on tärkeää, että kasvun rahoitukseen löytyy perinteisen pankkirahoituksen lisäksi riittävästi
riskinottohaluista pääomaa. Tätä tarjoavat pääomasijoittajat. Kasvurahastojen Rahaston (KRR) avulla suomalaisille pääomasijoitusrahastoille on ollut viiden viime vuoden aikana tarjolla enemmän
pääomaa, jotta ne ovat voineet sijoittaa suomalaisiin kasvuyrityk14
15
Riitta Jääskeläinen
Inventure keräsi uuden
50 miljoonan euron rahaston
Varhaisen vaiheen teknologiayrityksille
on tarjolla jopa 75 miljoonan euron potti
pääomasijoitusyhtiö Inventuren uuden
rahaston, Inventure II:n, kautta. Suomen
Teollisuussijoitus ja Kasvurahastojen
Rahasto ovat mukana sijoittajina rahastossa.
Uuden rahaston turvin parisenkymmentä valikoitua yritystä voi lyödä itsensä läpi kansainvälisillä markkinoilla.
Inventure II -rahastossa on nyt koossa
noin 50 miljoonaa euroa. Rahaston tavoitekoko on 75 miljoonaa euroa, ja se
on määrä kerätä täyteen kuluvan vuoden aikana. Rahaston sijoitukset tehdään pääasiassa Suomeen, mutta myös
muihin Pohjoismaihin ja Baltiaan.
”Kasvurahastojen Rahasto (KRR) on 14
miljoonan euron sijoitussitoumuksellaan
16
rahaston suurin yksityinen sijoittaja ja
siten avainroolissa rahaston perustamisen näkökulmasta,” Inventure Oy:n toimitusjohtaja Sami Lampinen kertoo.
Vuonna 2008 pääomasijoitusyhtiö
Inventure Oy keräsi 41 miljoonan euron
suuruisen ykkösrahastonsa Inventure
I:n. Lampisen mukaan vuoden 2014
alussa käynnistyneen II-rahaston tavoitteet ovat pääosin samat kuin edeltäjänsä. Myös sijoitusstrategia säilyy pääosin
ennallaan.
”Keskitymme valtaosin kotimaisiin
yhtiöihin, joihin tuomme kansainvälistymisen edellyttämän rahoituspanoksen ja kontakteja tiimin vahvistamiseksi. Merkittävä ero on se, että kokoamme portfolion jonkin verran rivakammin ja viemme yhtiöitä nopeammin
isoille markkinoille.”
Inventure on sijoittanut menestystarinoihin ennenkin. Esimerkkejä näistä
ovat laite- ja komponenttiyhtiöt Canatu, Valon Lasers ja Merus Power. Mobiili- ja ohjelmistoyhtiöistä sijoituksia on
tehty muun muassa Rightwareen, Thing­
linkiin, Freespeehin ja Miradoreen.
”Kaikissa portfoliomme yrityksissä
tähtäämme yli sadan prosentin vuotuisiin kasvulukuihin”, Lampinen tähdentää.
Hän kertoo, että potentiaalisia sijoituskohteita on tällä hetkellä runsaasti.
”Tapaamme päivittäin kokeneita yrittäjätiimejä. Pyrimme houkuttelemaan
rahastoon parhaimmat tiimit ja kansainvälisesti menestyskelpoisimmat, edistykselliset liikeideat.” ■
Kasvurahastojen Rahasto KRR II
Teollisuussijoituksen hallinnoima
130 miljoonan euron suuruinen
rahastojen rahasto
■S
ijoittajina Teollisuussijoitus,
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö
Ilmarinen, Keva, Keskinäinen
Työeläkevakuutusyhtiö Elo ja
Valtion Eläkerahasto.
■S
ijoituskausi 2014–2018
■S
ijoittaa lupaaviin listaamattomiin
kasvuyrityksiin sijoittaviin
pääoma­sijoitusrahastoihin.
■
haasteena rajalliset suomen markkinat
Jääskeläisen mukaan haasteena pääomarahoituksen saatavuudelle Suomessa on pääomasijoitusmarkkinoiden pienuus ja ohuus.
Suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin sijoittavat pääosin suuret
institutionaaliset eläkesijoittajat, joita on vähän.
Vuoden 2014 alussa toimintansa käynnistävä, järjestyksessään
toinen Kasvurahastojen Rahasto (KRR II) on kerännyt varoja valtion
ohella kotimaisilta eläkesijoittajilta. KRR II sijoittaa edeltäjänsä tavoin markkinoilla jo toimiviin tai tulevina vuosina syntyviin pääomarahastoihin. Rahastojen sijoitukset turvaavat osaltaan suomalaisyritysten kasvun rahoitusta.
KRR II:n tavoite onkin tarjota suomalaissijoittajille kustannustehokas väylä sijoittaa varoja suomalaisiin pääomarahastoihin. Jääskeläinen myöntää, että Suomi kaipaa uusia pääomarahoitusmalleja. Teollisuussijoituksen tarjoaman KRR-toimintamallin avulla voidaan muun muassa parantaa suomalaisen pääomasijoitusmarkkinan houkuttelevuutta.
”Sen sijaan, että suomalaiset instituutiosijoittajat joutuisivat sijoittamaan kymmeneen eri rahastoon pienen summan, ne voivat
sijoittaa suuremman summan yhteen rahastojen rahastoon, joka
tekee työn heidän puolestaan”, Jääskeläinen sanoo.
uutta kasvua ja lisää työpaikkoja
Jääskeläisen mukaan KRR I:n sijoittajat ovat olleet tyytyväisiä sijoitukseensa: suomalainen eläkesijoitusyhtiö saa yhdellä sijoituspäätöksellä mahdollisuuden osallistua rahaston toiminta-aikana yli sadan kasvuyrityksen kasvuun.
”KRR II:nkin osalta oletusarvona on muodostaa noin sadan kasvuhakuisen yhtiön salkku. Kansantalouden kasvun kannalta
myönteistä on myös se, että jo nyt ensimmäisen KRR:n salkkuyhtiöt työllistävät noin 4 500 henkilöä.”
Jääskeläinen toteaa, että KRR on kansainvälisesti erinomainen
esimerkki julkisen ja yksityisten tahojen yhteistyöstä sekä pääoman katalysointivaikutuksesta. Sijoituskautensa juuri päättäneen KRR I:n salkun kaiken kaikkiaan 11 rahastoa ovat keränneet
yhteensä yli 800 miljoonaa euroa pääomaa. Tästä summasta yksityistä pääomaa on noin 70 prosenttia ja julkista noin 30 prosenttia. Myös ulkomaisen ja kotimaisen pääoman suhdeluku on
sama; kotimaista pääomaa on noin 70 prosenttia ja ulkomaista
30 prosenttia.
Kuva Susa junnola
KRR on erinomainen
esimerkki julkisten ja
yksityisten sijoittajien
yhteis­työstä sekä pääoman
katalysointivaikutuksesta.”
Riitta Jääskeläinen
Jääskeläisen mukaan näiden rahastojen salkkuihin nyt kuuluvista runsaasta 50 kasvuyrityksestä noin puolet muodostuu alkuja kasvuvaiheen teknologiayrityksistä, jotka toimivat muun muassa peli- ja cleantech-toimialoilla. Toinen puoli taas koostuu jo
hiukan pidemmällä kasvussa olevista, perinteisimmillä toimialoilla toimivista yrityksistä, jotka hakevat vahvaa kasvua ja kansainvälistymistä.
”KRR I on onnistunut tavoitteessaan tarjota suomalaisille pääomasijoitusrahastoille enemmän pääomaa, jotta ne voivat sijoittaa suomalaisiin kasvuyrityksiin. Seuraamme mielenkiinnolla ja
uteliaina, millainen on lopulta syntyvä noin sadan kasvuyrityksen
salkku ja millaisia ovat menestystarinat.”
”Vähintään yhtä merkittävä saavutus on ollut se, että KRR:n salkussa olevien rahastojen hallinnointiyhtiöt tarjoavat sijoitussalkkuun kuuluvien rahastojen kohdeyrityksille uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja niin liiketoiminnassa kuin rahoituksessa”, Jääskeläinen lisää. ■
17
arviointi
arviointi kannustaa
kansainvälistymään
lisää
Kansainvälisen toiminnan
lisääminen on jatkossakin tärkeää
koko suomalaiselle pääoma­sijoitus­
kentälle, todetaan Teollisuus­
sijoituksen arvioinnissa.
teksti risto pennanen kuva susa junnola
T
eollisuussijoitus on vaikuttanut merkittävästi pääomamarkkinoiden kehitykseen
ja uusien rahastojen syntymiseen. Näin
tiivistyy Teollisuussijoituksen sidosryhmien näkemys kansainvälisessä arvioinnissa, jonka työ- ja elinkeinoministeriö julkisti tammikuussa.
Arviointiraportti korostaa, että alan uudistamiseksi
Teollisuussijoituksen pitää jatkaa kansainvälistymistä sekä omissa sijoituksissaan että uusien sijoittajien houkuttelussa.
Ulkomaista pääomaa Teollisuussijoitus on jo osaltaan
vetänyt maahan roimasti. Vuosina 2011–2012 Teollisuussijoitus toteutti yhteensä 17 suoraa sijoitusta, joissa oli
Ulkoinen arviointi tuo
arvokkaita näkemyksiä
Teollisuussijoituksen
toiminnan kehittämiseen,
Jouni Hakala sanoo.
kansainvälinen sijoittajakumppani mukana. Näillä kierroksilla yrityksiin sijoitettiin yhteensä yli 141 miljoonaa euroa,
josta lähes 97 miljoonaa tuli ulkomaisilta sijoittajilta. Teollisuussijoitus on myös vauhdittanut Euroopan investointirahaston sijoituksia Suomeen niin, että suomalaisissa rahastoissa oli EIF:n sijoituksia vuoden 2012 lopussa 170 miljoonaa euroa.
Kun kansainväliset rahoittajat sijoittavat suomalaiseen
yhtiöön suoraan tai rahaston kautta, avautuu yritykselle
kullanarvoisia kontakteja. Lisäksi kun Teollisuussijoituksen
kaltainen toimija investoi Suomen ulkopuolella toimivaan
rahastoon, kiinnostuvat ulkomaiset sijoittajat myös suomalaisista kohteista. Kansainvälistymistä Teollisuussijoitus
avittaa osaltaan myös Team Finland -verkostossa.
”Se on hieno konsepti, jolla on paljon mahdollisuuksia lisätä julkisten toimijoiden ja yksityisten yritysten yhteistyötä. Sitä kautta vauhdittuvat sekä vienti että pääoman tuonti”, toteaa Teollisuussijoituksen uusista sijoitusmahdollisuuksista vastaava johtaja Jouni Hakala.
osaamista ja tehokkuutta
Sidosryhmät kiittävät Teollisuussijoituksen toimintaa ammattimaiseksi. Teollisuussijoituksen toiminta on kustannustehokasta niin pohjoismaisiin julkisiin pääomasijoitusyhtiöihin kuin Suomessa toimiviin yksityisiin sijoitusyhtiöihin verrattuna.
”Näillä asioilla on suuri merkitys, kun etsimme kumppaneita kotimaasta ja ulkomailta”, Hakala painottaa.
Raportti suosittaa myös, että Teollisuussijoitus tekisi nykyisillä resursseillaan enemmän sijoituksia.
”Tällöin on erityisen tarkkaan pohdittava pääomien
kiertoa, koska pääomasijoitukset ovat jo luonteensa mukaisesti pitkäkestoisia eivätkä kovin likvidejä. Voimme vaikuttaa salkun kiertonopeuteen sijoituspäätöksillä”, Hakala
arvioi.
lisää myöhäisemmän vaiheen
venture capital -sijoituksia
Raportti kannustaa Teollisuussijoitusta lisäämään pääomia
myöhäisemmän vaiheen venture capital -alueelle: tavoitteena olisivat yli 200 miljoonan euron sitoumukset. Samoin
Teollisuussijoituksen suoria sijoituksia voisi fokusoida uudelleen suuriin venture capital -hankkeisiin sekä teollisuuspoliittisiin markkinaehtoisiin investointeihin.
”Myöhäisemmän vaiheen venture capital eli mielellään
noin 1–5 miljoonan euron yksikkökoko sijoituksissa on juuri se segmentti, jota suorien sijoitusten tiimimme yhä aktiivisemmin hakee”, Hakala sanoo.
Arvioinnin keskeiset suositukset
Venture capital -ekosysteemin kehittäminen
lisäämällä kansainvälistä osaamista ja
ulkomaisia rahastoja
■ T
eollisuussijoitus ankkurisijoittajaksi uusissa
rahastoissa; lisää suurempia rahastoja
ja alan kilpailua
■ U
usien sijoittajien ja markkinaosapuolten
houkuttelu markkinaan
■ Irtaantumismarkkinoiden kehittäminen
■ P
ääoman lisääminen myöhäisemmän vaiheen
venture capital -alueelle
■ Panostuksien lisääminen nykyisillä resursseilla
■ S
uorien sijoitusten lisääminen suuriin
venture capital -hankkeisiin
■ M
arkkinapullonkaulojen korjaaminen
määräaikaisilla hankkeilla
■ T
eollisuussijoituksen toimintamallien
aktiivinen uudistaminen
■ T
EM-toimijoiden hallitusten roolin
vahvistaminen
■O
mistajaohjauksen muokkaaminen
strategisempaan suuntaan
■J
ulkisten toimijoiden yhteistyön kasvattaminen
■
Lähde: Evaluation of Finnish Industry Investment Ltd.
Raportin laatija: Valor Nag Partners Oy.
pk-yritysten kasvuun lisävoimaa
Samaan aikaan Teollisuussijoitus jatkaa aktiivista toimintaansa pk-yritysten kasvun rahoittajana. Tätä vauhdittaa
osaltaan muun muassa Kasvurahastojen Rahasto II, johon
maan hallitus päätti kehysriihessään varata vuosittain 30
miljoonaa euroa. Tuolla pääomalla voi olla mahdollista saada pystyyn yhteensä jopa noin miljardin euron rahastot.
Raportin vaikeimmin toteutettava suositus on se, että
Teollisuussijoitus edistäisi vahvemmin yksityisen toimijakentän kehittymistä.
”Markkinamekanismit ovat vähentäneet toimijoiden
määrää viime vuosina, eikä julkinen toimija ole voinut siihen vaikuttaa. Uutta syntyy kyllä tilalle”, Hakala pohtii. ■
Lue lisää : www.tem.fi/publications
18
19
tuloksellisuus
Tuloksellisuus
edellyttää riskinottoa
Vuosi 2013
Teollisuussijoitus teki uusia sitoumuk-
sia rahastoihin 33 miljoonalla eurolla vuonna 2013. Rahastosijoitusten ajureina olivat
suomalaisen kasvun edistämisen lisäksi
kansainvälistymisen edistäminen. Lisäksi
Teollisuussijoitus teki 60 miljoonan euron
sijoitussitoumuksen Kasvurahastojen
Rahasto II Ky:öön.
Epävarmassa taloustilanteessa
Teollisuussijoituksen riskirahoitukselle on
erityisen suuri tilaus. Tavoitteena on aktivoida
yksityisiä sijoittajia riskinottoon ja luoda näin
edellytyksiä yritysten kasvulle ja uusille
työpaikoille, sanoo Teollisuussijoituksen
talousjohtaja Marko Häikiö.
teksti matti remes kuva hanna linnakko
20
Uusia suoria sijoituksia yrityksiin tehtiin
päättyneenä vuotena 37 miljoonalla eurolla. Suorissa sijoituksissa painopiste oli kansainvälistyvissä korkean teknologian yrityksissä sekä palvelualan yrityksissä.

Vuoden 2013 lopussa Teollisuussijoituksen hallinnoitavat varat olivat noin 895
miljoonaa euroa (sisältäen Kasvurahastojen
Rahastojen pääomat).
Kansainvälinen kiinnostus
Pohjois-Eurooppaa kohtaan on
kasvanut huimiin mitta­
suhteisiin, ja Suomi on tämän
kiinnostuksen keskiössä.
Suomalaisilla kasvuyrityksillä ei
ole kansainvälisen rahoituksen
ja mediahuomion näkökulmasta
ollut koskaan yhtä hyvää
mahdollisuutta menestyä.”
T
aloussuhdanteilla on suora vaikutus pääomasijoittamiseen. Epävarmassa taloustilanteessa moni sijoituskohteena oleva yritys
jää kasvutavoitteestaan, kannattavuus kärsii ja arvostus heikkenee. Laskusuhdanteessa myös yrityskauppojen määrä vähenee,
minkä vuoksi sijoituskohteista irtautumisia
ei tapahdu samassa tahdissa kuin nousukaudella.
Haasteellinen toimintaympäristö on heijastunut viime vuosina myös Teollisuussijoituksen tulokseen. Pitkällä aikavälillä
tarkasteltuna Teollisuussijoituksen toiminta on kuitenkin ollut
kannattavaa. Valtio on sijoittanut Teollisuussijoitukseen 470
miljoonaa euroa. Vuoden 2013 lopulla valtion sijoituksen arvo
oli kasvanut noin 560 miljoonaan euroon. Vuoden 2013 tulos
ei ole vielä tiedossa, sillä sijoitusten arvostaminen tilinpäätökseen, jolla on keskeinen vaikutus tulokseen, on vielä vireillä.
tilikausi 2013
Rahastosijoitusten osalta vuosi 2013 oli myönteinen. Sijoituksia
maksettiin vuoden aikana 46 miljoonalla eurolla. Vastaavasti rahastoista palautuva kassavirta oli 54 miljoonaa euroa. Palautuvasta kassavirrasta pääosa tuli yritysjärjestelyrahastoista, joissa
pääoma kiertää selkeästi nopeammin kuin venture capital -rahastoissa. Rahastosijoittamisen osalta tuloksen arvioidaan olevan voitollinen vuodelta 2013.
Suoria sijoituksia maksettiin vuoden aikana yhteensä 37
miljoonalla eurolla. Sijoituksista palautuva kassavirta oli noin
10 miljoonaa euroa. Lisäksi korkean riskin hankkeissa riskejä
realisoitui ja arvonalennuksia jouduttiin kirjaamaan merkittävästi. Suorien sijoitusten tulos vuodelta 2013 oli kaikkiaan tappiollinen.
Likvidien varojen osalta vuosi oli tyydyttävä. Likvidien varojen tuotto markkina-arvoin oli noin 11,5 miljoonaa euroa ja
kirjanpidollinen tulos 9,6 miljoonaa euroa. Myönteiseen tuottoon vaikutti oleellisesti yleinen osakemarkkinoiden hyvä kehitys lähes kaikilla markkina-alueilla, pois lukien kehittyvät
markkinat. Korkosijoitusten tuotto oli maltillista vuonna 2013.
Kaikkiaan tilikauden tuloksen odotetaan jäävän tappiolliseksi johtuen suorien sijoitusten heikosta arvonkehityksestä
tilikaudella. Tilinpäätöstiedot julkaistaan maaliskuun lopussa.
Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka
kasvuyritystapahtuma Slushista kertovassa Helsingin
Sanomien uutisessa 13.8.2013
Pääomasijoittaja Lifeline
Venturesilta rahaa 8 yhtiölle:
"Olemme valmiita ottamaan isoa
riskiä perustajien kanssa.”
Otsikko talouselama.fi:ssä 13.12.2013
Huippusijoittajalta jälleen
rahoitusta Suomeen
Otsikko kauppalehti.fi:ssä 30.4.2013
riskiä tavanomaista enemmän
Häikiön mukaan viime vuosina sijoitussalkkuun on otettu riskiä
tavanomaista enemmän.
”Riskirahoituksen tarjontaa lisäämällä pyrimme aktivoimaan
yksityisiä sijoittajia riskinottoon ja luoda näin edellytyksiä yritysten kasvulle ja uusille työpaikoille.”
Hitaan talouskasvun aikana Teollisuussijoituksen toiminnalle
on Häikiön mielestä erityisen selkeä tarve. Yritysten pankkirahoitus on tiukassa, ja muutakin yksityistä pääomaa on niukalti
tarjolla.
”Etenkin myöhäisemmän vaiheen venture capital -sijoituksissa tarvitaan Teollisuussijoituksen kaltaista toimijaa, joka pystyy tarjoamaan pääomaa ja jakamaan riskejä.”
Marko Häikiö muistuttaa, että Teollisuussijoituksen toiminnan on oltava vaikuttavuuden ohella pitkällä aikavälillä kannattavaa. Sijoitustoiminnan tuottotavoite ohjaa pääomat hakeutumaan sellaisiin kohteisiin, joissa pääoman aikaansaama
21
Kuulolla
Vahva lähtö vuoteen 2014
Kovan luokan yrittäjiä ja
huippuinnovaatioita on paljon
tarjolla. On upea aika rakentaa
Inventure II -rahastoon uusi
joukko kansainvälisiä,
kilpailukykyisiä ja tuottoisia
kasvuyhtiöitä.”
Kysyimme kolmelta Teollisuussijoituksen kohdeyritykseltä, miltä vuosi 2014 vaikuttaa liiketoiminnan näkökulmasta.
Fred Larsen, toimitusjohtaja,
Lamor Corporation
”Öljyntorjuntaan keskittyvien laitteidemme ja ratkaisujemme
kysyntä on edelleen kovaa. Trendi tulee jatkumaan maailmanlaajuisen energiantarpeen kasvaessa. Lamor on markkinajohtaja, ja laitteistojamme on käytössä kaikissa ilmasto-oloissa ja
kaikenlaisissa ympäristöissä.
Talouden epävakaasta tilanteesta huolimatta laajennamme
optimistisesti tuotevalikoimaamme. Vuonna 2014 lanseeraamme uuden, patentoidun tekniikan saastuneen veden ja maan
puhdistamiseen. Tuoreimmissa kenttäkokeissa on saatu erinomaisia tuloksia porausjätteen ja säiliöiden pohjaliejun puhdistuksessa.”
www.lamor.com
Pääomasijoitusyhtiö Inventuren toimitusjohtaja
Sami Lampinen talouselama.fi:ssä 8.1.2014
Nyt on tilaisuus painaa kaasua
ja ottaa lisää markkina­osuutta,
arvioi avoimen lähdekoodin
tietokantoihin erikoistunut
suomalaisyhtiö SkySQL.
Vauhdittaakseen kasvuaan
yhtiö keräsi kansainvälisiltä
rahoittajilta 15 miljoonan
euron rahoituksen.
Uutinen Talouselämä-lehdessä 25.10.2013
vaikuttavuus on parhaimmillaan: lupaavimmat yritykset
kasvavat nopeimmin ja luovat eniten uusia työpaikkoja. Pitkällä aikavälillä taloudellinen tuotto varmistaa myös toiminnan jatkuvuuden ja vahvistaa riskinottokykyä.
”Sijoitustoiminnan on oltava jatkossakin laadukasta. Meidän on sijoitettava varat hankkeisiin, jotka ovat taloudellisesti kannattavia ja joiden vaikuttavuus pitkällä aikavälillä
on mahdollisimman hyvä. Vain kasvavat ja kannattavat yritykset tuovat työpaikkoja ja verotuloja. Monet niistä edistävät myös viennin kasvua, mikä myös on tärkeää koko kansantaloudelle.”
uusi rahastojen rahasto
Viime vuoden merkittäviin asioihin Häikiö lukee maan hallituksen päätöksen pitkäaikaisesta kasvurahoitusohjelmasta.
Se sisältää uuden Kasvurahastojen Rahasto II:n, jota Teollisuussijoitus hallinnoi. Valtio pääomittaa Teollisuussijoitusta
rahastoa varten 30 miljoonalla eurolla vuodessa. Yli puolet rahaston pääomasta tulee suomalaisilta työeläkeyhtiöiltä.
”Uuden rahaston tavoitteena on edistää suomalaista rahastomarkkinaa sijoittamalla venture capital- ja kasvurahastoihin, jotka sijoittavat varoja edelleen suomalaisiin kasvuyrityksiin.”
22
Häikiön mukaan ulkopuolisten varojen hallinnointi on
tärkeä osa-alue Teollisuussijoituksen toiminnassa. Hän muistuttaa, että asiantuntemuksen lisäksi Teollisuussijoitus pystyy tarjoamaan myös kustannustehokkaan vaihtoehdon.
”Teollisuussijoituksen toiminta on ollut kautta historian
kustannustehokasta. Sijoitustoiminnasta aiheutuvien kulujen suhde hallinnoitavaan pääomaan on ollut noin yhden
prosentin tasoa. Olemme varsin kilpailukykyisiä verrattuna
muihin sijoitusmarkkinoiden toimijoihin Suomessa tai muihin valtiollisiin sijoittajiin.”
kansainvälisyyttä tarvitaan lisää
Pääomasijoitusmarkkinat ovat kasvaneet globaalisti merkittävästi 2000-luvulla, ja pääomasijoittamisesta on tullut tärkeä
osa yritysten rahoitusta.
”Muuhun Eurooppaan verrattuna markkinat ovat meillä
varsin kehittyneet. Toimialalla on vakiintuneita toimijoita ja
hyvää osaamista.”
Häikiön mielestä pääomamarkkinat kaipaavat kuitenkin
lisää kansainvälistymistä ja pääomia ulkomailta – erityisesti
kasvuvaiheen yrityksille.
Suomessa kypsemmän vaiheen sijoittaminen on kansainvälistynyt, mutta alku- ja kasvuvaiheeseen pitäisi saada ulkomaista pääomaa ja osaamista entistä enemmän.
”Tämä on ollut Suomen pääomasijoitusmarkkinoiden
heikkous jo pitkään. Tarvitsemme jatkossa entistä aktiivisempaa verkostoitumista ulkomaille.”
Teollisuussijoitus pyrkii omalta osaltaan edistämään tätä
tekemällä yhteistyötä kansainvälisten sijoittajien kanssa. Se
on esimerkiksi sijoittanut ulkomaisiin rahastoihin, jotta kansainvälistä pääomaa ja liiketoimintaosaamista saadaan houkuteltua suomalaisiin kasvuyrityksiin. ■
Teollisuussijoituksen tilinpäätös ja yritysvastuu­­
raportti julkaistaan yhtiön verkkosivuilla
www.teollisuussijoitus.fi maaliskuussa 2014
Petri Martikainen, toimitusjohtaja,
MultiTouch
”Vuosi 2014 näyttää erittäin hyvältä. Liiketoimintamme kasvaa voimakkaasti erityisesti
Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa, samoin asiakkaiden keskimääräinen koko on kasvussa.
Myös vertikaaliratkaisujen lisääntyminen
muun muassa ryhmätyön alueella lisää suurien monikosketusnäyttöjemme kysyntää.”
www.multitaction.com
Teppo Linden, toimitusjohtaja,
Coronaria Hoitoketju
”Sosiaali- ja terveysalalla muutoksen tuulet puhaltavat voimakkaana myös vuonna 2014. Julkinen sektori hakee aikaisempaa enemmän yhteistyökumppaneita sosiaali- ja terveyspalvelujensa järjestämiseksi. Samalla siirrytään usein yksittäisten asiantuntijapalvelujen ostamisesta yhä suurempien kokonaisuuksien hankintaan kerralla.
Coronaria Hoitoketju on suomalainen yritys, joka tuottaa
palveluita lähes kaikille sosiaali- ja terveystoimen aloille. Vuonna 2014 liikevaihtomme tulee näillä näkymin kasvamaan voimakkaasti eli vajaasta 40 miljoonasta eurosta yli 50 miljoonaan
euroon, pitäen samalla kannattavuus kohtuullisella tasolla.
Kasvu tulee yrityksemme strategian mukaisesti usealta toimialalta ja koko Suomen alueelta.”
www.coronaria.fi
23
Hallinnoitavat
pääomat
895
miljoonaa
euroa
510
kohdeyritystä
50000
työpaikkaa
Mannerheimintie 14 A 9. krs, 00100 Helsinki, puh. 09 680 3680
[email protected]
www.teollisuussijoitus.fi