Taustatukena bisnesenkeli - Suomen Teollisuussijoitus

2/2011
MultiTouch
osui kasvutrendiin
Kaivosklusteri
tarvitsee
uusia avauksia
Taustatukena
bisnesenkeli
S u o m e n T e o l l i s u u ss i j o i t u s O y : n s i d o s r y h m ä l e h t i
Kuva: Susa Junnola
Pääkirjoitus
2
Sanoma
Talous elpyi finanssikriisin jälkeisestä taantumasta viime
vuoden lopulle asti. Tämän vuoden alkupuolella kasvu on
lähes pysähtynyt Yhdysvalloissa ja monessa Euroopan maassa.
Epävarmuus on liittynyt erityisesti EU:n kykyyn vakauttaa
kriisimaiden julkisen sektorin rahoitus.
Pääomasijoitusmarkkinat Suomessa kehittyivät alkuvuonna
myönteisesti. Teollisuussijoitus on tehnyt uusia sijoituksia noin
70 miljoonalla eurolla ja hankevirta on edelleen hyvällä tasolla.
Talouden epävarmuus heijastuu kuitenkin nyt pääomasijoitusmarkkinoihin, pysäyttää monia hankkeita ja laskee sijoitusten
arvostustasoja. Ellei luottamuksen ilmapiiri markkinoilla palaudu, Teollisuussijoituksen tuloskehitys heikkenee myönteisen
alkuvuoden jälkeen.
Teollisuussijoitus käynnisti Vakautuksen rahoitusohjelman
kolme vuotta sitten. Kun ohjelmaan varatusta 100 miljoonasta
eurosta osa on vielä sijoittamatta, valtioneuvosto päätti jatkaa ohjelmaa vuoden 2012 loppuun.
Näin varaudumme rahoittamaan hyviä suomalaisia yrityksiä, jotka mahdollisessa taantumassa
tarvitsevat riskirahoitusta.
Hallitusohjelmassa on kirjattu kunnianhimoinen tavoite: Suomi Euroopan johtavaksi kaivosteollisuusmaaksi. Teollisuussijoitus on kehittänyt sijoitusosaamista kaivossektorille monen
vuoden ajan ja voi osaltaan tukea tavoitteen toteutumista. Jotta uusia kaivoshankkeita saadaan
ripeästi eteenpäin, kehitysvaiheen riskirahoitukseen tarvitaan lähivuosina 150 miljoonaa euroa
kotimaista rahoitusta. Teollisuussijoituksen osuus tästä olisi kolmannes.
Tässä lehdessä esittelemme kasvuyritysten uudesta aallosta verensokerimittausyhtiö Mendorin. Tutustumme myös OpenOcean Capitalin uuteen rahastoon sekä Aidonin, Design-Talon
ja MultiTouchin kasvutarinoihin.
188
iStockphoto
Kuva: MultiTouch
4
Kansikuva: Susanna Kekkonen
Toivotan yhteistyökumppaneillemme menestyksekästä syksyn jatkoa!
Kareline
iStockphoto
Kuva: Susanna Kekkonen
10
Kuva: Design-Talo Oy
Kuva: Kari Ylitalo
Sijoitamme kasvuyritysten
uuteen aaltoon
Juha Marjosola
Toimitusjohtaja
Sisältö 2/2011
4–6
18
KAiVosKLustEri KAipAA rAhoittAjiA
helsingin pörssiin tarvitaan kaivosalan varhaisen
vaiheen hankkeitten yhtiöitä, sanovat teollisuussijoituksen johtaja Kimmo Viertola ja neuvonantaja
tuomo Mäkelä.
7
äLY VALtAA EuroopAn sähKÖVErKot
8–9
MEnDor VAKuutti risto siiLAsMAAn
10–13
MuLtitouch VALitsEE tArKoin KuMppAnit
14–16
opEn ocEAn spArrAA uuDEn AjAn
ohjELMistoYritYKsiä
älykkäät sähköverkot avaavat jyväskyläläiselle Aidonille
tietä sähkömittauksen miljardimarkkinoille.
terveysteknologian nouseva tähti, Mendor oy, sai
taustavoimakseen arvostetun bisnesenkelin.
Kansainväliseen kasvuun tarrannut monikosketusnäyttöjen valmistaja näkee tehokkaan verkottumisen ja
oikein valitut kumppanit menestyksensä kivijalkana.
uusi varhaisen vaiheen pääomarahasto poimii kohteikseen ohjelmistoyrityksiä, joiden bisnestä ovat
suurten käyttäjäyhteisöjen palvelut.
4
14
pääKirjoitus
17
VAstuuLLisuus Korostuu
18–19
VALMistALoMArKKinAn YKKÖnEn
20–21
tEoLLisuussijoitus VAhVistAA
suorAA sijoitustoiMintAA
22–23
uutisEt
teollissuussijoitus liittyi vastuullsita sijoittamista
edistävän FinsiFin jäseneksi.
pohjolan Design-talo kuuntelee herkällä korvalla
omakotitalosta haaveilevien toiveita.
14
JULKAISIJA suoMEn tEoLLisuussijoitus oY, KALEVAnKAtu 9 A, pL 685, 00101 hELsinKi, puh. (09) 680 3680,
[email protected], www.tEoLLisuussijoitus.Fi | PÄÄTOIMITTAJAT juhA MArjosoLA, AnnA KiLpELäinEn | KUSTANTAJA sAnoMA MAgAzinEs
FinLAnD oY | TOIMITUS piA hYVÖnEn | ULKOASU Anu pYYKKÖ | PAINO pAinoYhtYMä oY 2011 | ISSN 1796-0266 | OSOITEMUUTOKSET [email protected]
2
Teollisuussijoitus 02/2011
3
teksti: Risto Pennanen kuvat: Susa Junnola
kaivosten
vetovoima jatkuu
Teollisuussijoituksen
johtaja
Kimmo Viertola
teollisuussijoitus haluaa vahvistaa
ja monipuolistaa suomalaista
kaivosklusteria. Yksi askel olisi alan
ensimmäinen junioriyhtiön listaus
Helsingin pörssiin.
S
uomi Euroopan johtavaksi kaivosteollisuuden maaksi. Teollisuussijoitus vie tätä uuden hallituksen kunnianhimoista tavoitetta
määrätietoisesti askeleen eteenpäin.
Yleisen taloustilanteen heikkeneminen
tosin saa pohtimaan, löytävätkö hallitusohjelmassa kaivosteollisuuden investointeihin varatut 30 miljoonaa euroa tiensä Teollisuussijoituksen kassaan. Sijoitukset alalle
jatkuvat nyt Teollisuussijoituksen nykyisistä varoista.
”Jatkamme sijoitustoimintaa kaivossektorille yhtä
vahvasti kuin aiemminkin”, sanoo johtaja Kimmo
Viertola.
Osassa kaivosklusteria suomalaisyrityksillä on jo
johtava asema Euroopassa ja koko maailmassakin. Kaivosteknologian alalla menestyneitä yhtiöitä ovat Metso
ja Outotec. Myös hiipumassa ollut metallikaivostoiminta
on saanut vauhtia viime vuosien kaivosbuumista.
Alan kotimainen rahoitusosaaminen on kovin kapeaa.
”Instituutiot ovat alkaneet vasta hiljattain ymmärtää
alan dynamiikkaa. Pääomasijoittajien puolelta voidaan
laskea yhden tai kahden käsin sormin henkilöt, jotka
ovat hankkineet alan tuntemusta niin, että voisivat toimia varhaisen vaiheen sijoittajina”, pohtii Outokumpu
Miningin toimitusjohtaja Tuomo Mäkelä, joka toimii
Teollisuussijoituksen kaivossijoitustoiminnan neuvonantajana syksystä 2011 lähtien.
Kaivosalan tilanne on tuttu monilta aloilta. Kotimaista pääomaa on tarjolla kypsän vaiheen yrityksille,
mutta kehityskaaren alkupäässä olevat yritykset joutuvat
etsimään rahoitusta julkiselta sektorilta ja ulkomailta.
Tavoite rakentaa Euroopan johtava kaivosteollisuusmaa voisi edistyä tasaisemmin, jos kotimaista pääomaa
löytyisi monipuolisemmin koko kehityskaarelle.
4
Teollisuussijoitus 02/2011
”Suomalaiset sijoittavat alalle varhaisvaiheessa luonnottoman vähän, kun ajattelee, kuinka suuri volyymi
alalla on”, Mäkelä sanoo.
Teollisuussijoituksen
neuvonantaja
Tuomo Mäkelä
Ulkomainen pääoma piristää
Ulkomainen pääoma on onneksi paikannut kotimaisen
pääoman puutteen myös varhaisvaiheen hankkeissa.
Muutoin kaivoshankkeiden eteneminen olisi ollut äärettömän hidasta. Kaivosteollisuudessa riski vikkeläliikkeisen ulkomaisen pääoman nopeasta häipymisestä on
pienempää kuin monilla muilla aloilla.
”Kaivoksia ei voi siirtää minnekään, joten pääoman
kotimaisuus ei ole keskeistä. Kaivoshankkeisiin tuleva ulkomainen pääoma tuo maahan paljon työtä myös piristäessään paikallista elinkeinoelämää”, Viertola muistuttaa.
Maailman kaivosteollisuuden myynnin arvo on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Vuonna 2010 kyseessä
oli noin 500 miljardin dollarin liiketoiminta. Suomessa
kaivostoiminta synnytti vuonna 2010 liikevaihtoa noin
800 miljoonaa euroa ja työllisti 3 500 henkeä. Vuosikymmenen puoliväliin mennessä liikevaihdon ennustetaan kasvavan 2,5 miljardiin ja työllisten määrän 5 000
henkeen. Suomessa on tuotantoa 22 kaivosyrityksellä.
Etsintä- ja kehitysyhtiöitä maassa toimii kymmeniä.
JUnioreita pörssilistalle
Suomalaisessa kaivostoiminnassa on tyhjä aukko niin sanottujen junioriyhtiöiden kohdalla. Näitä ovat yritykset,
jotka ovat keskittyneet mineraalien etsintään ja varhaisen
vaiheen kehityshankkeisiin.
Hankkeiden jatkokehityksen ja investointien rahoitustarpeen vuoksi junioriyritysten esiintymät usein päätyvät osittain tai kokonaan suuremmille yrityksille, jotka
hoitavat tuotannon. Investoinnit ja kasvu tuottajaksi
onnistuvat junioreiltakin, kunhan hankkeen mittakaava
ja tuotteiden markkinatilanne mahdollistavat rahoitettavuuden.
Junioriyhtiöiden puute johtuu muun muassa siitä,
että pääomasijoittajat eivät ole ottaneet kaivosalaa omakseen. Ruotsissa junioriyhtiöitä on paljon, ja suurin osa
niistä on listattu pörssiin. Muutamilla näistä on tuotantovaiheeseen edenneitä hankkeita Suomessa.
Jos Teollisuussijoitus saa hallitusohjelmassa luvatut 30
miljoonaa euroa, se auttaa osaltaan tyhjän aukon täyttöä.
”Tavoitteemme on, että saisimme Suomen pörssilistalle yhden tai kaksi junioriyhtiötä”, Viertola kertoo.
Teollisuussijoitus on jo merkittävä omistaja muutamassa ulkomaisessa junioriyhtiössä. Uusien rahoituskierrosten yhteydessä suurella omistajalla olisi mahdollisuus
kannustaa yrityksiä harkitsemaan listautumista myös
Helsinkiin.
Junioriyhtiöiden saaminen Suomeen voisi houkutella
myös uusia sijoittajia alalle. Se puolestaan olisi tärkeää sikTeollisuussijoitus 02/2011
»
5
Aidon
ottAA mittAA EuroopAStA
Sähkönmittausteknologian taitaja Aidon tavoittelee isoa siivua
Euroopan sähkönmittausmarkkinoista.
teksti: Olli Manninen Kuvat: Eeva Anundi, Petteri Kivimäki ja iStockphoto
Tulossa toinen aalto
Suomessa etenevän uuden kaivosbuumin
ensimmäinen aalto käynnistyi nopeasti, koska
hankkeet hyödynsivät jo kymmenien vuosien
aikana tehtyä pohjatyötä. varannoista oli valmiiksi
tietoa tai mittavan tutkimusaineiston ansiosta
ainakin vahva käsitys.
nyt on käynnistymässä toinen aalto, joka
lähtee liikkeelle joko malminetsinnän kautta tai
tunnettujen kohteiden osalta varhaisen kehitysvaiheen tasolta. siksi vauhti ei ole aivan yhtä
rivakkaa kuin ensimmäisessä aallossa.
alkuvaiheen aikajännettä on pidentänyt myös
käsittelyä ja lainvoimaisuutta vuosia odottaneiden
lupahakemusten ruuhka. Hankkeiden etenemisessä on paljon epävarmuuksia kuten malmin määrä
ja laatu sekä teknologian kehitys. myös yritysten
ja rahoittajien näkemys sääntely-ympäristöstä
ja maailmanmarkkinahintojen liikkeistä pitkän
kehitysvaiheen aikana voi hidastaa investointeja.
alkuvaiheessa hankkeisiin tarvitaan pääomia
kohtuullisia määriä, mutta jatkossa pääomatarve
kasvaa roimasti. Toisen aallon odotetaan tuovan
vähintään kolmen miljardin euron investoinnit,
kun nykyisiin hankkeisiin on investoitu noin 1,3
miljardia.
6
si, että suuria pääomia hallitseville eläkeyhtiöille aloitusvaiheen hankkeiden suora rahoitus on joskus liian pientä
toimintaa. Salkunhoitajien aika ei yksinkertaisesti riitä
muutaman miljoonan euron hankkeiden hallinnointiin.
Uusia yrityksiä alalle syntyy myös irtaantumisten
kautta. Kansainväliset kaivosyhtiöt järjestelevät ajoittain
omistuksiaan, sillä harvalla on voimavaroja hoitaa kaikkia
menossa olevia kaivoshankkeita. Yhtiö saattaa Suomessakin irtautua kehityskelpoisesta hankkeesta tai kaivoksesta,
joka ei täytä ison konsernin ydinprojektin kriteerejä.
”Olen odottanut jo jonkin aikaa, että tällaisia irtaantumisia alkaisi tulla. Sitä kautta saattaisi syntyä yrityksiä,
jotka olisivat hyvin nopeasti listauskelpoisia myös Helsinkiin”, Mäkelä pohtii.
pääomia TarviTaan
Tällä hetkellä Teollisuussijoitus on mukana viidessä
suomalaisessa kaivoshankkeessa yhteensä 36 miljoonan
euron sijoituksilla. Kolmesta sijoituksesta Teollisuussijoitus on jo irtautunut.
Pääomia tarvitaan myös jatkossa, sillä jo toteutuneen
ja nähtävillä olevan kehityksen pohjalta voidaan vuosina
2011-2017 odottaa kymmenien miljoonien sijoituksia
suomalaisiin kehitysvaiheen kaivoshankkeisiin. Lisäksi
huomattavasti suurempia summia tarvitaan rakennusvaiheeseen.
Teollisuussijoitus on tehnyt vuosittain kahdesta neljään
sijoitusta, jotka ovat vaihdelleet 4-10 miljoonan euron välillä. Teollisuussijoituksen merkitys on kuitenkin numeroita
suurempi, sillä se on mukana hankkeissa tärkeässä korkean
riskin aloitus- ja kehitysvaiheissa. n
Teollisuussijoitus 02/2011
J
yväskylä joulukuussa 2004. Joukko sähkönmittaus- missä se on myynyt energiayhtiöille yli 800 000 sähkömittaria.
teknologian ammattilaisia perustaa yrityksen.
Joulun alla medialle lähtee lehdistötiedote, joka
Tänä syksynä käydään kisaa Norjan 2,6 miljoonan
on otsikoitu ”Aidonista vahva haastaja energianmit- sähkömittarin markkinoista. Euroopassa tarjolla on noin
taukseen”.
25 miljardin euron arvoiset markkinat, mikä tarkoittaa
Etäluettavien sähkömittareitten sekä niihin liit- arvolta 250 miljoonan mittarin tarvetta.
”Jos olemme riittävän nälkäisiä, haukkaamme noistyvien ohjelmistojen ja palvelujen tekijä Aidon syntyy
tilanteeseen, jossa Euroopan energiamarkkinat ovat ta markkinoista viidenneksen ensi vuosikymmenellä”,
vapautumassa. Lisäksi EU:lla on kovat ympäristöta- Chrons arvioi.
voiteet. Kasvihuonekaasupäästöjä on kaikin keinoin
Aidonin kilpailuvaltteja ovat asiakaslähtöinen toiminvähennettävä. Yksi keino on tehostaa sähköntuotannon tatapa ja omat innovaatiot.
ja -kulutuksen hallintaa. Esimerkiksi siirtymällä älykkäi”Kehittämämme uudet teknologiat ja toimintamallit
siin, etäluettaviin sähkömittareihin – EU:n päätöksellä, erottavat meidät suurista kansainvälisistä kilpailijoista,
vuoteen 2013 mennessä.
jotka ovat alkaneet kopioida meitä”, Chrons sanoo.
Aidonin oivallukset markkinoiden muuttumisesta ja
Sähkömittarien sijasta Chrons puhuu mieluummin
näkemys liiketoimintansa poenergiapalvelulaitteista, joihin
tentiaalista herättävät jo alkuvoidaan yhdistää useita erilaisia
vaiheessa luottamusta rahoittatoimintoja.
jissa. Suomen Teollisuussijoitus
Aidon toimii verkostoperiottaa yrityksen sijoituskohteekaatteella. Yhtiön pääkonttorissa
Jyväskylässä työskentelee 46 henseen vuonna 2004.
kilöä, jotka vastaavat laitteiden
Tätä nykyä Aidonin muita
Älykäs sähköverkko tarkoittaa verkohjelmistoista ja tuotekehitykrahoittajia ovat pääomasijoittaja
koja, joita täydennetään tietoliikensestä. Elektroniikan valmistus on
Midinvest ja norjalainen 2VK
neverkolla ja älykkäällä energiankäyulkoistettu partnereille Kiinaan,
Invest, bisnesenkeli Alpo IkoViroon ja Liettuaan.
tön seurannalla. Etäluettava, älykäs
nen sekä henkilöstö, jolla on 42
energiamittari on tärkeä osa älykästä
”Ripeä kasvu merkitsee lisää
prosenttia osakkeista.
sähköverkkoa.
työpaikkoja sekä yrityksellemme
”Aluksi muutama vuosi
Hajautettu sähköntuotanto ja
että verkostoillemme”, Chrons
kului tuotekehityksen parissa.
kysynnän vaihtelut edellyttävät
toteaa. n
Markkinaosuutemme alkoi kassähköverkoilta ja asiakkaiden
vaa toden teolla vuonna 2007,
kun saimme ensimmäiset suusähkönmittaukselta etäluettavuutta.
Näin saadaan tietoa muun muassa
ret tilaukset”, toimitusjohtaja
sähköverkkojen hallinnan, vikapalveTimo Chrons kertoo.
lun ja sähkömarkkinoiden toimivuuSiitä lähtien kasvu on ollut
Aidonin kehittämillä
den parantamiseen.
ripeää. Reilun 30 miljoonan euteknologioilla riittää
ron liikevaihtoon yltävä Aidon
toimitusjohtaja Timo
on markkinajohtaja Suomessa,
Chronsin mukaan kopioijia.
Äly valtaa
sähköverkon
Teollisuussijoitus 02/2011
7
Teksti: Olli Manninen Kuva: Susanna Kekkonen
Komeetta
ja
KonKari
yhdiStäVät VoimanSa
Kasvuyritysten
uusi aalto
virkistää Suomen
elinkeinoelämää
ja kiinnostaa
pääomasijoittajia.
Verensokerimittareita
valmistavan
mendorin into ja
taidot herättivät
arvostetun
bisnesenkelin,
risto Siilasmaan,
kiinnostuksen.
Kristian Ranta (vas.)
on nuoren
yrittäjäpolven
menestyjä,
Risto Siilasmaa on
jo urallaan ehtinyt
hallitusammattilaisen
rooliin. Voimien
yhdistämisestä
hyötyvät molemmat.
8
Teollisuussijoitus 02/2011
N
uori sukupolvi perustaa
Hän tunnustaa kuitenkin olleensa
rohkeasti kansainvälivaikuttunut Kristian Rannan sinniksille markkinoille tähkyydestä. Nuori yrittäjä oli aktiivisesti
tääviä kasvuyrityksiä,
yhteydessä Siilasmaahan, antoi lisätietoa
jotka luovat kansantaja vakuutti innostuneisuudellaan sekä
loudelle elintärkeitä uusia työpaikkoja.
Mendor julkisti kesäkuussa 8,1 miljoomyyntitaidoillaan.
Yksi niistä, Mendor, syntyi käytännön
nan euron venture Capital -rahoituskier”Mendorin liiketoiminnan tekee kiintarpeista.
roksen, jonka avulla rahoitetaan yrityksen
nostavaksi siihen liittyvä potentiaali. ”
”Halusimme tarjota diabeetikoille käkansainvälistä kasvua.
Yrityksen tulevaisuuden lisäarvosta
suuri osa perustuu verensokerimittarin
tevän, helposti mukana kulkevan laitteen,
johtavana sijoittajana toimii yrittäjä
avulla kerättävään tietoon potilaista.
jolla mitata verensokeri huomaamattoja enkelisijoittaja Risto Siilasmaa. muita
masti”, kertoo yrityksen toimitusjohtaja
sijoittajia ovat hollantilainen life sciences
Mendorin palvelun avulla syntyy aineisja perustajajäsen Kristian Ranta.
partners, suomen Teollisuussijoitus oy,
toa, jota voidaan jalostaa tutkimustyössä
Taskukokoisen laitteenmittaustueläkevakuutusyhtiö ilmarinen ja yksityija potilaiden itsehoidossa.
”Sijoittamalla yritykseen pääsen tutuslokset puretaan web-sovellukseen, josta
nen suomalainen sijoitusyritys Biothom.
niitä voi seurata ja tulkita. Yksi laite
Finnveran pääomasijoitusyhtiö veratumaan myös uuteen kiinnostavaan kasvukorvaa perinteiset mukana kulkevat
venture osallistuu kierrokseen jo aiemmin
yritykseen ja lääketeknologian toimialaan”,
verensokerin mittauksessa käytettävät
mukana olleena sijoittajana.
Siilasmaa sanoo.
tarvikkeet.
Laite on kehitetty erityisesti diabeeKasvuyriTTäjyys nosTeessa
tikoille, jotka tarvitsevat verensokerin
säännöllistä mittaamista.
Kasvuyrittäjät ovat kansantalouden sanMuotoilultaan ”verensokerimittareiden iPhoneksi” ristitty laite kareita luodessaan Suomen kipeästi kaipaamia uusia työpaikkoja.
kerää kehuja käyttäjiltä. Tammikuussa 2011 myyntiin tullut mittari
Rannan mukaan nuoret ovat innostuneet yrittäjyydestä.
on saanut vauhdikkaan alun ja Mendorin tulevaisuus näyttää lu- Nuorten yrittäjien piirissä on hyvä meno päällä. Puhutaan
paavalta. Yhtiö on solminut merkittäviä sopimuksia kansainvälisten ”Helsingin keväästä”, opiskelijoiden startup-huumasta, joka
kumppaneiden kanssa ja edennyt jo Euroopan markkinoille.
on tehnyt Helsingistä yhden kansainvälisesti kiinnostavimmista
Verensokerin mittauksella on EU:ssa yli kahden miljardin eu- startup-keskuksista.
ron ja globaalisti yli seitsemän miljardin euron markkinat, jotka
”Aalto-yliopisto on lyhyessä ajassa ehtinyt saada aikaan palkasvavat noin kymmenen prosenttia vuodessa.
jon hyvää yrittäjyyden edistämiseksi. Mielestäni julkisuudessa
pitäisi nostaa vielä vahvemmin esiin onnistuneita yrittäjiä. He
ovat esikuvia, joihin on helpompaa samastua kuin pelkkiin
HalliTus Kumppanina
yrityksiin”, Ranta sanoo.
Yrityksen perustaja Kristian Ranta on yrittäjävanhempien kasvatti.
Myös Siilasmaa näkee uutta myönteistä virettä kasvuyritEnerginen, innostunut nuori yrittäjä perusti Mendorin neljän täjyyttä kohtaan.
”Asenne on muuttunut suotuisammaksi viime vuosina. On
muun opiskelijakaverinsa kanssa vuonna 2005.
”Meillä jokaisella on hieman erilainen opiskelutausta, mikä tuo silti väärin kuvitella, että kaikki olisi jo saavutettu. Hyviä avaukyritykseen osaamista useasta eri näkökulmasta. Se on tärkeää, kun sia on tehty, mutta tarvitsemme lisää kannustavia esimerkkejä
halutaan luoda uutta ja kyseenalaistaa vanha”, hän sanoo.
kansainvälisesti menestyvistä kasvuyrityksistä.”
Viisikolla on myös jalat maassa.
Kasvuyritysten alkuvaiheen rahoituksen haasteisiin on
”Ymmärsimme aika pian, että meillä on paljon nuoruuden Siilasmaan mukaan onnistuttu luomaan viime aikoina hyviä
intoa, mutta meiltä puuttuu bisneksen tajua. Siksi lähdimme ratkaisuja. Yhtenä onnistumisista hän mainitsee Vigo-kiihdytetsimään yrityksen hallitukseen arvostettua senioriteettia, jonka tämöohjelman. Sen avulla on kahdessa vuodessa perustettu
avulla vahvistaa liiketoiminnan kehittämistä”, Ranta sanoo.
kuusi yrityskiihdyttämöä. Niissä on kerätty rahaa 60 miljoonaa
Lisää muskelia Mendorin toimintaan tuovat yhtiön hallituksessa euroa 40 yhtiöön.
”Kaksikolmasosaa rahasta on yksityistä ja siitä valtaosa kanistuvat liike-elämän vaikuttajat. Mukana ovat lääketeollisuuden
tuntijat Olli Riikkala ja Matti Vaheri, hollantilaisen pääomasijoit- sainvälistä. Se on uskomaton saavutus”, Siilasmaa sanoo.
tajan Life Science Partnersin partneri Anne Portwich, Finnveran
Hän arvioi menestyksen perustuvan laadukkaisiin yritysportpääomasijoittaja Mikko-Jussi Suonenlahti sekä arvostettu bisnes- folioihin ja toiminnan fiksumpaan kohdentamiseen.
Siilasmaa toivoo Suomeen lisää Vigon kaltaisia rahoitusratenkeli, kasvuyrittäjä ja hallitusammattilainen Risto Siilasmaa.
Siilasmaa myöntää aluksi empineensä lähtöä mukaan Mendorin kaisuja kasvuyritysten toiminnan kehittämiseksi. Esimerkkinä
hän mainitsee asymmetriset rahastot, joissa valtio ja yksityiset
toimintaan.
”Olen tähän asti ollut mukana bisnesenkelinä ainoastaan ICT- sijoittaisivat varhaisen vaiheen yrityksiin erilaisin riskein.
”Se voisi aktivoida sijoitustoimintaan mukaan myös eläkealan yrityksissä. Olen halunnut keskittyä vain toimialaan, jonka
rahastoja.” n
hallitsen hyvin”, Siilasmaa kertoo.
Teollisuussijoitus 02/2011
Kansainvälinen
rahoituskierros
9
Kasvuyrityksen
rahoitus kuntoon
MultiTouchin toimitusjohtaja Petri Martikainen
korostaa, että keksinnön kaupallistamisen ohella
kasvuyrityksessä pitää kiinnittää paljon huomiota
kasvun mahdollistavan rahoituksen järjestämiseen.
”multitouchin kaltainen laitteita myyvä yritys
tarvitsee runsaasti käyttöpääomaa. Rahoitus on
syytä laittaa kuntoon mahdollisimman varhaisessa
vaiheessa.”
multitouch on saanut tekesiltä tuotekehitysrahaa sekä nuorille innovatiivisille kasvuyrityksille
tarkoitettua rahoitusta markkinoinnin ja muun
liiketoiminnan kehittämiseen.
toiminnan käynnistämisvaiheessa vuonna
2008 multitouchin osakkaaksi tuli perustajajäsenten ohella Finnveran aloitusrahasto Vera.
elokuussa 2011 suomen teollisuussijoitus
ja eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas osallistuivat
yhtiön seuraavaan rahoituskierrokseen ja sijoittivat
siihen yhteensä kaksi miljoonaa euroa. sijoitus
kohdistuu nyt kasvun kiihdyttämiseen vahvistamalla yhtiön myynti- ja markkinointiresursseja
sekä kansainvälisiä toimintoja.
sijoituspäällikkö Juha Lehtola sanoo, että
kyse on teollisuussijoituksen tyypillisestä pääomasijoituksesta kasvuvaiheen yritykseen.
”multitouch on lyhyessä ajassa luonut kansainväliset jakelukanavat ja lisännyt asiakkaidensa
määrää. mahdollisuuksia kasvuun on jatkossakin
runsaasti. samaan aikaan liiketoiminnan ja
markkinoinnin kehittäminen edellyttää yhtiöltä
lisäinvestointeja”, lehtola sanoo.
Veritaksen sijoitusjohtaja Staffan Sevón huomauttaa, että multitouchin monikosketusnäyttö
mullistaa tietojen ja kokemusten jaon.
”Yrityksen kansainvälinen menestystarina
on vasta alkuvaiheessa, ja odotuksemme ovat
korkealla”, hän sanoo .
Petri martikaisen mukaan multitouch voi
hankkia toimintansa kehittämiseen myös normaalia pankkirahoitusta.
Yhtiön tulos on ollut voitollinen lähes toiminnan alusta lähtien, ja tase on hyvässä kunnossa.
Viime vuonna liikevaihto oli 2,7 miljoonaa euroa.
multitouchin
multitouchin
monikosketusnäyttöjen
suosio kasvaa maailmalla,
sillä niistä löytyvät
käyttäjien kaipaamat
ominaisuudet ja hintakin
on kohdallaan.
Kosketusnäyttö
koukuttaa
teksti: Matti Remes Kuvat: MultiTouch
K
ansainvälisillä markkinoilla menestyvä tuote syntyy usein puolivahingossa.
Näin kävi suomalaiselle tutkijaryhmälle, joka muutama vuotta sitten rakensi
erääseen tapahtumaan videoprojektorilla
seinälle heijastettavan kosketusnäytön.
Hauskasta kehitelmästä YouTubeen laitettu video
nostatti kyselyjen vyöryn: voisiko ryhmä tehdä vastaavia
monikosketusnäyttöjä muillekin maksaville asiakkaille.
Vielä varsin raakileasteella olevan innovaation kau-
10
pallistamiseksi perustettiin vuonna 2007 MultiTouch
Oy. Sen suojissa jokaiselle asiakkaalle erikseen räätälöity
hanke lähti kehittymään tuotteeksi, jota voitaisiin myydä
suuremmassa mittakaavassa.
Runsaan vuoden kehitystyön tuloksena syntyi laite, 46
tuuman monikosketusnäyttö, jota voi joustavasti käyttää
useisiin eri tarkoituksiin.
”Siitä alkoi varsinainen vauhti”, MultiTouchin toimitusjohtaja Petri Martikainen kuvailee.
Teollisuussijoitus 02/2011
alusta asti maailmalle
Ylivoimainen osuus MultiTouchin asiakkuuksista on tullut alusta lähtien ulkomailta. Suomen osuus myynnistä
on vain viitisen prosenttia.
”Laitteita on toimitettu nyt jo yli 40 maahan lähes
200 loppuasiakkaalle. Joukossa on telekommunikaatioalan yhtiöitä, kauppaketjuja, autonvalmistajia, museoita
ja yliopistoja ”, Martikainen luettelee.
Suomalaisyrityksen monikosketusnäytöt ovat ihastuttaneet kävijöitä muun muassa Shanghain maailmanTeollisuussijoitus 02/2011
»
11
näyttelyssä ja Geneven autonäyttelyssä sekä monissa suurissa taidemuseoissa ja kansallismuseoissa.
Yrityksen tunnetuimpia referenssejä on Yhdysvaltain avaruusvirasto
Nasa, jonka Space Center -vierailukeskuksessa Houstonissa kävijät voivat
tutustua avaruuden valloitukseen MultiTouchin interaktiiviselta seinältä.
KOsKetusNÄYttÖ
taiPuu mONeKsi
MultiTouchin ratkaisu taipuu moneen eri käyttötarkoitukseen. Siitä
voidaan rakentaa suuria yhtenäisiä
kuvapintoja seinälle tai pöytätasossa
toimivia näyttöjä.
Yrityksen kosketusnäyttöjen juju
on, että niitä voivat käyttää samanaikaisesti useat käyttäjät. Tavanomaiset
näytöt menevät sekaisin, jos niitä
yrittää kosketella useampi ihminen.
Laitteiden mukana toimitetaan
MultiTouchin kehittämä ohjelmistoalusta. Sille asiakas voi rakentaa itse tai
teettää haluamansa käyttöliittymän.
”Yksi vahvuuksistamme on,
että käyttöliittymä ei ole sidottu
mihinkään ohjelmistomaailmaan.
Työssä voidaan käyttää yhtä hyvin
Windows- kuin Linux-työkaluja.”
isOista tOimiJOista
VetOaPua
Monikosketusnäyttöjen kysyntää
maailmalla vauhdittaa se, että älypuhelimia ja iPadeja näpelöivät
ihmiset ovat oppineet käyttämään
kosketusnäyttöjä.
Nopeasti kasvavat markkinat
houkuttelevat useita laite- ja ohjelmistovalmistajia. Esimerkiksi
Microsoft markkinoi globaalisti
omaa ratkaisuaan monikosketusnäytöissä.
Isot pelurit eivät Martikaista pelota, päinvastoin.
”On hyvä, että monikosketusnäytöistä ovat kiinnostuneet myös
Microsoftin kaltaiset jätit. Ne pystyvät valtavilla resursseillaan tekemään
asiaa tunnetuksi maailmalla. Kaikki
eivät päädy ostamaan Microsoftin
omiin ohjelmistoihin rajattuja tuotteita, vaan asiakkaat löytävät googlaamalla meidät.”
usa:ssa Ja aasiassa
NOPeiN KasVu
Nopeimmin monikosketusnäyttöjen
myynti kasvaa Yhdysvalloissa ja Aasiassa, joissa kuluttajat ovat ottaneet
kosketusnäytöt omikseen Eurooppaa
vikkelämmin.
Yhdysvalloissa MultiTouchilla
on myynnistä vastaava tytäryhtiö.
Vastaavanlainen toimipiste on
perusteilla Singaporeen, josta on
tarkoitus hoitaa myynti ja markkinointi Aasiassa.
Epävarma taloustilanne näkyy myös MultiTouchin
toimialalla.
Monikosketusnäytön
ominaisuuksiin
kuuluu, että siitä
voi rakentaa
suuria kokonaisuuksia, joita
usea henkilö
voi käyttää
yhtäaikaa.
Houston Space
Centerissä,
Yhdysvalloissa,
MultiTouchin
interaktiivinen
seinä opastaa
vierailijoita
avaruuden
saloihin.
”Haastavin tilanne on Euroopassa,
jossa euroalueen ongelmien vatvominen hiljensi markkinat kesän jälkeen.
Sen sijaan muilla alueilla voimakas
kasvu jatkuu.”
KumPPaNit ValittaVa
HuOlella
”Liiketoimintamallimme perustuu
tehokkaaseen verkostoitumiseen ja
kumppaneiden huolelliseen valintaan.”
MultiTouchilla on 25 omaa työntekijää. Liiketoimintamalli perustuu
tehokkaaseen verkostoitumiseen ja
kumppaneiden huolelliseen valintaan.
Yritys vastaa itse kokonaisuuden
hallinnasta, johtamisesta ja tuotekehityksestä. Laitteet teetetään
ulkopuolisella sopimuskumppanilla
Suomessa. Myynnistä vastaavat
jälleenmyyjät, joiden verkostojen
kautta loppuasiakkaat löytävät tarvittaessa myös tekijän haluamalleen
käyttöliittymälle.
”Jälleenmyyjiä on löytynyt alan
messuilla. Meillä on tietty prosessi,
jonka mukaan jälleenmyyjät valitaan
ja koulutetaan.”
Martikainen on havainnut, että
liiketoimintaa edistävien kumppanuuksien rakentaminen tahtoo olla
suomalaisille yrityksille vaikeaa. Hän
korostaa, että kumppaneiden on
oltava luotettavia ja heiltä on myös
vaadittava paljon.
”Näin syntyy yhteistyötä, joka vie
liiketoimintaa eteenpäin.”
itseluOttamusta
Ja tulOKsia
MultiTouchin tulevien vuosien tavoitteena on kasvaa kannattavasti
12
Teollisuussijoitus 02/2011
Teollisuussijoitus 02/2011
ja nousta näkyväksi peluriksi monikosketusnäyttöjen kansainvälisillä
markkinoilla.
Martikaisen menestysresepti on
yksinkertainen.
”Teemme sellaisia tuotteita, joissa
on käyttäjien tarvitsemat ominaisuudet ja hinta on sellainen, että asiakkailla on varaa niitä ostaa.”
Paljon puhutussa asiakaslähtöisyydessä ei kuitenkaan kannata
mennä liiallisuuksiin, Martikainen
huomauttaa.
”Jos asiakkaan ehdoilla mennään
liikaa, tuote voi latistua. Omat ratkaisut ja aitous tuovat menestystä.
Kilpailijoista kannattaa ottaa mallia,
mutta matkimisen sijaan on oleellista
kehittää oman näköisiään tuotteita. ”
Martikainen sanoo törmäävänsä
Suomessa usein sellaiseen ajatteluun,
ettei täällä osata eikä pystytä tekemään mitään isoa.
”Ainakin meillä itseluottamusta
riittää. Ja tekemisen on oltava hauskaa, sillä se synnyttää lisää itseluottamusta ja tuloksia.”
Martikaisen mielestä Suomessa
on totuttu tekemään liiankin hyviä
ja pitkälle hiottuja laitteita.
Multi Touch ei tyytynyt pelkkään
kehitystyöhön, vaan toi ensimmäiset
tuotteet mahdollisimman nopeasti
myyntiin. Uusi, entistä hiotumpi
tuotesukupolvi tulee markkinoille
loppuvuodesta.
”Uusien tuotteiden myötä pääsemme kiinni entistä suurempiin
volyymeihin.”
Martikainen uskoo, että merkittävä osa tulevasta kasvusta tulee
oikeista kumppanuuksista. Yksi
sellainen voisi löytyä koulutusalalta,
jossa monikosketusnäyttöjen käytön
uskotaan kasvavan nopeasti.
Martikaisen mielestä suomalaisten opetusalan toimijoiden
tulisi hyödyntää Suomen koulutusjärjestelmän erinomainen
maine maailmalla ja tuotteistaa
alan osaaminen vientituotteiksi ja
-palveluiksi.
”Tämä edellyttää yhteistyötä ja ennen muuta vahvaa edelläkävijäyritystä,
joka toimisi viennin veturina.” 
13
”p
alveluyritys on sijoittajan kannalta kiinnostava, jos sen ympärille voi rakentaa suuren
käyttäjäkunnan. Silloin yhteisölle voi kehittää myös kiinnostavia tuotteita”, sanoo
Open Ocean Capital Oy:n pääosakkaisiin
kuuluva Michael Monty Widenius.
Jos yhteisö ja kaupallinen toiminta tukevat toisiaan
ja kasvavat nopeasti, on suureen kansainväliseen menestykseen edellytykset.
Resepti kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sen noudattaminen vaatii kokemusta. Suomen ehkä merkittävimmän it-menestyksen, MySQL:n isänä Wideniuksella
kokemusta epäilemättä on. Siksi Widenius perusti
kollegoineen varhaisen vaiheen pääomarahaston, joka
sijoittaa ohjelmistoyrityksiin, jotka hyödyntävät suuria
käyttäjäyhteisöjä.
Vaikka Michael Widenius on tunnettu avoimen
lähdekoodin puolestapuhuja, ei koodin avoimuus ole
ehdoton edellytys sijoitukselle. Avoin koodi oli hyvin
hyödyllistä vielä muutama vuosi sitten, kun käyttäjät
ottivat ohjelmiston fyysisesti omalle koneelleen. Nyt
useimmat uudet ohjelmistot ovat pilvipalvelussa, jolloin käyttäjien tarve muokata koodia omiin tarpeisiin
vähenee.
Avoimuus tarkoittaa muutakin kuin lähdekoodia.
Kyse on siitä, että muun muassa suunnitelmat, ohjelmis-
ton rajapinnat ja keskustelut ovat avoimia. Samoin avoin
yritys itse kommunikoi aktiivisesti ja inspiroi käyttäjiä
osallistumaan.
”Oikein hallittuna luodaan yhteisö, joka on aloittaville yrityksille valtava voimavara ja, jonka päälle voi
rakentaa kansainvälistä nopeaa kasvua”, sanoo Open
Ocean Capitalin toimitusjohtaja Patrik Backman.
erityisen vahva
toimialakokemus
Mullistus vaatii pääoMia
Internet on yritteliäiden innovaattorien kannalta mainio
kanava siksi, että hyvät liikeideat voidaan käynnistää
melko pienellä rahalla. Wideniuksen ja Backmanin eteen
»
open ocean Fund three on yrittäjävetoinen rahasto, jossa
pääosakkailla on poikkeuksellisen vahva alan osaaminen.
Pääosakkaista Monty Widenius, patrik Backman ja
Ralf Wahlsten olivat mukana MySQL-yhtiössä, joka myytiin
Sun Microsystemsille vuonna 2008 miljardilla dollarilla. Neljäs
keskeinen henkilöomistaja on tom Henriksson, joka on
toiminut pitkään Nokialla uusien liiketoimintojen johtotehtävissä sekä MySQL:n ensimmäisiin sijoittajiin kuuluneessa
Holtron Venturessa.
Pääosakkaat ovat mukana rahastossa yhteensä viiden
miljoonan sijoituksella. Suomen Teollisuussijoitus on sijoittanut hankkeeseen viisi miljoonaa euroa sekä hallinnoimansa
Kasvurahastojen Rahaston pääomia 10 miljoonaa euroa.
Euroopan investointirahasto on kolmas suuri sijoittaja
uudessa rahastossa. Lisäksi mukana on parikymmentä
kotimaista yksityissijoittajaa.
Jos aluillaan olevalla ohjelmistotuotteella tai
internetpalvelulla on valmis käyttäjäyhteisö, on sillä
usein myös hyödyntämättömiä bisnesmahdollisuuksia.
silloin apuun voi tulla open ocean Fund.
aavan Meren
tällä
puolen
teksti: Risto Pennanen Kuvat: Susanna Kekkonen
14
Teollisuussijoitus 02/2011
Teollisuussijoitus 02/2011
15
Hyvät ideat tarvitsevat
rahoituksen lisäksi reilua
sparrausta, uskovat Open Ocean
Capitalin Michael Widenius (vas.)
ja Patrik Backman.
tulee usein kiinnostavia palveluhankkeita, jotka ovat
parin–kolmen hengen työn tuloksia. Pienistä lihaksista huolimatta palveluilla voi olla jo lupaavan kokoisia
käyttäjämääriä.
Idean voi todistaa pienillä voimilla, mutta jättimenestyksen tekeminen vaatii todennäköisesti kymmenien
miljoonien eurojen pääoman. Rahaa kuluu sekä kehitystyöhön että markkinointiin.
Kehitys ei tarkoita pelkästään alkuperäisen palvelun
hiomista. Enemmänkin kyse on lisäpalveluista, jotka
tekevät alkuperäisestä palveluideasta käyttäjän kannalta
ylivoimaisen. Backman ottaa vertauskuvan kahvikauppiaasta, joka ottaa kahvin rinnalle valikoimaan keittimet,
kupit ja muut kahvinjuojan tarpeet, joista muodostuu
palvelukokonaisuus.
”Kehitystyöhön ja myyntihenkilöstön palkkoihin
tarvitaan rahaa. Myyntivoimiin täytyy investoida aika
paljon, ennen kuin toiminta pääsee vahvaan kasvuun.”
Kaupallistaminen nielee paljon pääomia erityisesti
siksi, että pääomasijoittajaa kiinnostavat hankkeet ovat
kansainvälisiä. Yksittäinen yrittäjä voi tehdä hyvää liiketoimintaa kotimaisella palvelulla. Hän voi olla tyytyväinen, kun saa tuplattua miljoonan kahdeksi.
”Riskiraha hakeutuu kohteisiin, joissa on realistinen edellytys ainakin kymmenkertaistaa sijoitus”, Backman sanoo.
TiuKKa Seula
Kiinnostavia verkkopalveluideoita sikiää Euroopassa
tiuhaan, mutta kansainvälisesti lupaavat menestysideat
ovat harvassa. Open Ocean on käynyt läpi jo noin 180
mahdollista sijoituskohdetta uuden rahaston sulkemisen
jälkeen. Näistä pari saattaa johtaa sijoitukseen tämän
vuoden puolella. Monet muut kaipaavat apua tai aikaa
ennen kuin ovat valmiita sijoituskohteeksi.
Open Ocean Fund Three -rahastoon on kertynyt
pääomaa 40 miljoonaa euroa, mutta tavoite on kasvattaa
rahastoa vielä 20 miljoonalla. Nykyiset pääomat rahasto
voi hajauttaa noin 15 kohteeseen.
Rahoitusaskeleet etenevät niin, että ensimmäisellä
16
kierroksella yritykset saavat parista sadasta tuhannesta miljoonaan
euroon. Toiselle kierrokselle valikoituvat yritykset saavat parin
miljoonan euron lisäruiskeen ja
kolmannelle kierrokselle nousevat kenties jopa kolme miljoonaa
lisää Opean Oceanilta. Uusia
rahoittajia tulee yleensä matkan aikana lisää.
Wideniuksen ja Backmanin luotsaama täsmärahasto
on erikoisuus myös siksi, että se sijoittaa ohjelmistoyrityksiin koko Euroopan laajuisesti.
”Alalla on näkemys, että ainoa tapa tehdä rahaa on
muuttaa aikaisessa vaiheessa Yhdysvaltoihin. Me haluamme saada sijoittajat ymmärtämään, että tähän teollisuuteen ja yrittäjyyteen voi satsata myös Euroopassa”,
Widenius sanoo.
OSaamiSTa yriTTäJien TueKSi
Opean Oceanin sijoitusalueena on koko Eurooppa. Suomalaisten kohteiden löytäminen on rahastolle tärkeää.
Kotimaassa on kiinnostavia kohteita ja menestymisen
edellytyksiä.
”Työ Suomessa on huomattavasti halvempaa kuin
Piilaaksossa, mutta sijoittajan verotus menee väärään
suuntaan. Verotuksen pitäisi olla lievempää, kun rahat
sijoitetaan uudelleen ja tehdään hyvää Suomelle”, Widenius pohtii.
Widenius ja Backman näkevät, että heidän arvokkain
panoksensa yhtiöön ei aina ole raha, vaan osaaminen.
Monet ehdokkaat ovatkin saaneet ilmaista konsultointia
pidemmän ajan, vaikka sijoitusajatus on vasta kypsymässä.
Tyypillisesti kehitystarpeet liittyvät näkökulman
laajentamiseen. Liiketoimintaa kannattaa ajatella heti
globaalina. Lisäksi monissa hankkeissa pitää olla enemmän asiakkaan näkökulmaa.
”Monet kehittävät ideoita omassa hiljaisuudessa,
jopa samassa huoneessa istuen, vaikka pitäisi keskustella
enemmän asiakkaiden kanssa ja kerätä heiltä informaatiota”, Backman kannustaa.
Open Ocean pysyttelee pitkäjänteisessä tukiroolissa
myös omistajana. Yhdysvalloissa monet rahastot vaativat
heti alussa täyden kontrollin yrityksestä.
”Yrittäjinä näemme, että se on väärin. Me pysyttelemme vähemmistöomistajina ja huolehdimme, että yrittäjät
ovat tyytyväisiä”, sanoo Widenius. n
Teollisuussijoitus 02/2011
Vastuullisuus
sijoitustoiminnassa
Teollisuussijoitus on tänä vuonna määritellyt vastuullisen
sijoitustoiminnan periaatteensa ja liittynyt vastuullista sijoittamista
edistävän FINSIFin jäseneksi.
Miten FINSIF toimii, Teollisuussijoituksen sijoitusjohtaja Riitta
Jääskeläinen?
Millä tavoin sijoittajat reagoivat,
jos sijoituskohteiden vastuullisuudessa on puutteita?
FINSIF edistää vastuullista sijoittamista, joka ottaa huomioon
ympäristöön, yhteiskuntaan ja
hyvään hallintotapaan liittyvät
seikat sijoituspäätöksiä tehtäessä ja
varainhoidossa. Yhdistyksen jäseninä on suomalaisia institutionaalisia
sijoittajia. Tämän vuoden keväällä
Teollisuussijoituksen hallitus määritteli nämä periaatteet yhtiölle.
Ensisijainen tavoite on saada yritykset muuttamaan epätyydyttäviä toimintatapoja käyttäen kannustimia, ei
rangaistuksia. Pääsääntöisesti selvitetään ensin keskustelemalla, mitä on
tällaisen toiminnan taustalla. Yleensä
sijoituskohde ryhtyy korjaamaan
toimintatapaansa, ja parhaimmillaan sijoittaja voi olla apuna omalla
kokemuksellaan. Mikäli tilannetta
ei haluta korjata ja sijoittaja kokee
puutteen vakavaksi, sijoittaja usein
”äänestää jaloillaan” eli luopuu sijoituskohteesta.
Miten Teollisuussijoituksen vastuullisuus sijoittajana ilmenee?
Teollisuussijoitus edellyttää, että sen
sijoituskohteet ottavat toiminnassaan huomioon yritysvastuuasiat.
Tämä tarkoittaa, että yritykset
toimivat vastuullisesti sosiaalisissa, ympäristöön vaikuttavissa sekä talouteen
ja hallintoon liittyvissä
asioissa. Teollisuussijoitus tukee parhaansa
mukaan sijoituskohteitaan yritysvastuuasioiden hoitamisessa sekä siihen
liittyvän tietoisuuden
lisäämisessä.
Mahdollisuus vaikuttaa
eri osa-alueisiin vaihtelee paljon
yrityskohtaisesti, sillä eri toimialojen
ja eri maantieteellisillä alueilla toimivien yritysten kohdalla korostuvat
eri asiat.
Onko suomalainen sijoitustoiminta yleisesti vastuullista?
Mielestäni suomalainen sijoittaja on
aina toiminut vastuullisesti. Viimeaikainen kehitys on lisännyt vastuullisen
sijoittamisen näkyvyyttä ja merkitystä.
Yhä useampi sijoittaja on tiedostanut vastuullisen sijoitustoiminnan
merkityksen, ja vahvistanut erikseen
periaatteet, joita se noudattaa. Tämä
näkyy myös FINSIF-yhdistyksen perustamisena sekä yhä uusien jäsenien
liittymisenä yhdistykseen. Yhdistyksen
jäsenten yhteenlaskettu sijoitusvarallisuus on tällä hetkellä 565 miljardia
euroa. Taitava sijoittaja reagoi ripeästi
mahdollisuuksiin. Epäkohdat tulee
kuitenkin sijoituskohteen arvioinnissa
nostaa esiin ja puuttumiseen tulee olla
nopeaa. n
17
teksti: Matti Remes kuvat: pohjolan Design-Talo Oy
rakentamiseen on aiempaa vähemmän intoa. Toisaalta halutaan valita huoneratkaisut ja pintamateriaalit”,
Design-Talon toimitusjohta ja Saku Sipola sanoo.
vAlmiiksi
pArempi
tAlo
kilpailijoita aktiivisempi
tuotekehitys ja
asiakkaiden muuttuviin
tarpeisiin vastaavat
ratkaisut ovat tehneet
Design-talosta
muuttovalmiiden
pientalojen
markkinajohtajan
suomessa.
A
sukkaiden toiveiden
mukaan muunneltu, muuttovalmis
ja mahdollisimman
vähän
energiaa
kuluttava koti. Tällaisista asioista
unelmoi yhä useampi uuden omakotitalon hankkija.
Pohjolan Design-Talo Oy:ssä
asiakkaiden jatkuvasti muuttuvia ja
kovenevia vaatimuksia kuunnellaan
herkällä korvalla. Se on nostanut yrityksen markkinajohtajaksi muuttovalmiiden pientalojen suunnittelussa
ja valmistamisessa Suomessa.
”Muuttovalmis talo on entistä
useamman asiakkaan toive. Itse
18
Teollisuussijoitus 02/2011
AsiAkkAAlle AvAimet käteen
Design-Talo Oy perustettiin vuonna 1989. Vuosituhannen vaihteessa yritys päätti keskittyä kokonaan muuttovalmiiden talojen tuotantoon.
Talomallit suunnitellaan Oulunsalossa, seinäelementit
valmistetaan tehdasolosuhteissa Nivalassa ja talot rakennetaan avaimet käteen -periaatteella valmiiksi työmaalla.
Asiakkaan vastuulle jäävät perustusten teon ohella pihatyöt ja ulkomaalaus.
Asiakaskohtaisen muuntelun mahdollistavat ratkaisut
yritys otti käyttöön vuonna 2008. Seuraava virstanpylväs
tuotekehityksessä olivat matalaenergiatalot, jotka tulivat
myyntiin vuonna 2009.
Tänä vuonna lanseerattiin passiivitalot, joissa on
entistä parempi lämmöneristys, tiiviit rakenteet ja energiatehokas ilmanvaihto. Lämmitysenergian tarve on vain
kolmannes normaalitaloon verrattuna.
”VTT myönsi meille heinäkuussa Suomen ensimmäisen muuttovalmiita passiivitaloja koskevan sertifikaatin.
Talojen myynti on lähtenyt hyvin liikkeelle.”
Tulevaisuudessa kiristyviin rakennus- ja energiamääräyksiin varautuminen hyvissä ajoin on Sipolan mielestä
keskeinen kilpailuvaltti.
”Muutoksiin kannattaa reagoida hyvissä ajoin – eikä
vasta pakon edessä, kuten rakennusalalla on tyypillistä.
Yritämme pysyä jatkossakin aidosti mukana alan kehityksessä.”
kilpAiltu kAsvumArkkinA
Kilpailu kiristyy joka tapauksessa myös muuttovalmiissa
omakotitaloissa, Sipola arvioi.
”Suurimmilla talontekijöillä painopiste on ollut muualla. Nyt kaikki alan toimijat lisäävät kuitenkin osaamistaan tällä alueella. Toisaalta tarjonnan lisääntyminen
kasvattaa myös kysyntää. Uskon, että markkina kasvaa
Suomessa vielä jonkin aikaa.”
Design-Talo on toistaiseksi keskittynyt kotimaan
markkinoihin. Sipolan mukaan yrityksen toimintamalli
on sellainen, että ulkomaille lähtö edellyttäisi huolellista
etabloitumista kuhunkin toimimaahan.
”Myös kansainvälistymisen mahdollisuutta on syytä
tutkia, sillä kasvun rajat tulevat jossakin vaiheessa vastaan
Suomessa.”
teollisuussijoitus osAkkAAksi
Design-Talon osakkaita ovat CapMan Oyj ja yhtiön
toimiva johto. Kesäkuussa Suomen Teollisuussijoitus tuli
omistajaksi noin 16 prosentin osuudella.
Sijoitusjohtaja Heikki Vesterinen Teollisuussijoituksesta sanoo, että kasvuhakuinen ja kannattava yhtiö on
sijoituksena erittäin kiinnostava.
"Muuttovalmiiden talojen kysyntä kasvaa vahvasti
lähitulevaisuudessa yksityishenkilöiden varallisuuden
kasvaessa sekä kiireen lisääntyessä. Yhä harvemmalla
omakotitalosta haaveilevalla on aikaa ja osaamista rakentaa kotinsa itse”, hän toteaa. n
epävArmuus vielä tAkA-AlAllA
Design-Talon liikevaihdon ja kannattavuuden kasvu
ovat olleet viime vuosina toimialan nopeimpia. Kesä
2011 oli ennätysmäisen vilkas.
Syksyn tilauskirjat näyttävät, että synkistä talousnäkymistä huolimatta pientalorakentaminen kiinnostaa
edelleen suomalaisia.
”Viime kuukaudet ovat poikenneet selkeästi syksyn
2008 taantuman alusajoista. Tuolloin kiinnostus hiipui,
mutta nyt suunta on ollut päinvastainen. Asuntolainojen korot ovat matalalla. Se helpottaa rakennusprojektin
aloittamista”, Sipola sanoo.
Tilastokeskuksen mukaan pientalojen uudisrakentamisen volyymi oli kesällä kasvussa, samoin rakennuslupien määrä. Pientaloteollisuudessa on kuitenkin
ennakoitu talopakettien myynnin notkahtavan lähikuukausien aikana.
”Mahdollinen talouden alamäki rokottaisi erityisesti
sellaisia talotoimittajia, joiden taloudellinen tilanne
on heikko. Design-Talo on luokiteltu korkeimpaan
luottoryhmään AAA.”
Teollisuussijoitus 02/2011
kohta 3000
omaa kotia
Toimiala: puurakenteisten,
muuttovalmiiden omakotitalojen suunnittelu ja valmistus.
Perustettu: 1989
Pääkonttori: oulunsalossa
Liikevaihto 2010: 56,2
miljoonaa euroa
Liikevoitto 2010: 12 miljoonaa euroa
Työntekijöitä: 175
Valmistuneet kodit 2011
loppuun mennessä: 3000
19
Nimitykset
Kuvat: Kari Ylitalo, Wilma Hurskainen ja Juha Salminen
Teollisuussijoitus vahvistaa suoraa sijoitustoimintaa
Sijoitustoiminnan volyymin ja sijoitussalkkujen kasvaessa Teollisuussijoitus jakaa suoran
sijoitustoimintansa kolmeen tiimiin. Muutos varmistaa sijoituskohteiden tehokkaan hallinnoinnin
ja uusien sijoitushankkeitten aktiivisen toteuttamisen.
Juuso
Puolanne
KTM
Sijoitusjohtaja
e,
J
Anne
Riekki
OTK, KTM
Johtaja, Rahastosijoitukset
A
nne Riekki toimii Teollisuussijoituksen
rahastotiimin vetäjänä 8.8.2011 alkaen.
Hän sijaistaa tehtävässään Jouni Hakalaa, joka
toimii nyt työ- ja elinkeinoministeriössä valtiosihteerinä. Riekki jatkaa johtoryhmän jäsenenä.
Rahastotiimin vetäjänä Riekki vastaa suomalaisiin ja ulkomaisiin pääomasijoitusrahastoihin tehtävistä sijoituksista.
Riekki on työskennellyt Teollisuussijoituksessa sijoitusjohtajana ja sijoituspäällikkönä
vuodesta 2007. Aiemmin hän on työskennellyt
muun muassa EqvitecPartnersilla ja Euroopan
investointirahastossa Luxemburgissa.
20
Jussi
Hattula
DI
Johtaja, Kasvusijoitukset ja
StartFund I Ky
J
ussi Hattula toimii Teollisuussijoituksen
kasvusijoitustiimin vetäjänä ja johtoryhmän
jäsenenä.
Hattula vastaa Teollisuussijoituksen suorista
sijoituksista kasvuvaiheen yrityksiin. Hän vastaa
myös StartFund I Ky:n hallinnoinnista.
Hattula on työskennellyt Teollisuussijoituksessa sijoitusjohtajana vuodesta 2008 ja
sitä ennen sijoitusjohtajana EqviteqPartnersilla
sekä teknologiajohtajana Soneralla Suomessa
ja Yhdysvalloissa.
Antti
Kummu
Kimmo
Viertola
KTM, CFA
Johtaja, Yritysjärjestelyt
KTM
Johtaja, Rahoitusohjelmat
A
K
ntti Kummu toimii Teollisuussijoi-
tuksen yritysjärjestelytiimin vetäjänä ja
johtoryhmän jäsenenä.
Kummu vastaa Teollisuussijoituksen suorista sijoituksista yritysjärjestelyiden yhteydessä.
Kummu on työskennellyt Teollisuussijoituksessa sijoitusjohtajana ja sijoituspäällikkönä
vuodesta 2004. Ennen tätä Kummu on työskennellyt Finnverassa sekä yrittäjänä.
Teollisuussijoitus 02/2011
immo Viertola toimii Teollisuussijoituksen rahoitusohjelmien vetäjänä. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat vakautuksen
rahoitusohjelma, kaivosrahoitusohjelma sekä
sijoitukset julkisesti noteerattuihin yhtiöihin.
Viertola jatkaa johtoryhmän jäsenenä.
Viertola on ollut Teollisuussijoituksen
johtoryhmän jäsen vuodesta 1998. Hän on
vastannut yhtiössä muun muassa yritysjärjestelysijoituksista. Ennen Teollisuussijoitusta hän on
toiminut rahoitus- ja neuvonantajatehtävissä
kotimaassa ja ulkomailla.
Teollisuussijoitus 02/2011
Henri
Grundstén
TkT
Johtaja, Uudet
sijoitusmahdollisuudet ja
innovaatioyhteistyö
uuso Puolanne on nimitetty sijoitusjohtajaksi 5.9.2011 alkaen.
Hänen tehtäväalueenaan Teollisuussijoituksessa on sijoituskohteiden analysointi, sijoitusesitysten valmistelu sekä
kohdeyhtiöiden hallinnointi läheisessä
yhteistyössä kohdeyhtiöiden, kanssasijoittajien ja muiden rahoittajien kanssa.
Puolanteella on yli kahdeksan vuoden kokemus yrityskauppaprojekteista
sekä liikkeenjohdon konsultoinnista
hänen työskenneltyään aikaisemmin
Ernst & Youngilla sekä Corporate Advisor Groupilla.
H
enri Grundstén on nimitetty johtajaksi
vastuualueenaan uudet sijoitusmahdollisuudet, innovaatioyhteistyö ja kansainvälinen
verkosto. Grundstén jatkaa johtoryhmän jäsenenä.
Grundstén on ollut Teollisuussijoituksen
palveluksessa vuodesta 2004 ja työskennellyt
tiimin johtajana vastuualueenaan suorat sijoitukset kasvuyrityksiin. Ennen Teollisuussijoitusta Grundstén vastasi Tekesissä teknologialiiketoiminnan kehittämiseen liittyvistä palveluista.
21
Suomen Teollisuussijoitus ja eläkevakuutusyhtiö
Etera ovat merkinneet suunnatussa osakeannissa
noin 25 prosentin osuuden IT- ja tietoliikenneratkaisuja yrityksille tarjoavan Academica Oy:n
emoyhtiön osakekannasta. Yhtiön muina omistajina jatkavat suomalaiset yksityiset sijoittajat
sekä yhtiön työntekijät.
Viime vuosina Academica on panostanut
erityisesti laitesaliliiketoimintaan ja palveluiden
virtualisointiin rakentamalla Helsingin keskustaalueelle ekotehokkaita konesaleja. Konesalien
palvelinten hukkalämpö johdetaan kaukolämpöverkkoon lämmittämään helsinkiläisiä koteja.
”Academican ratkaisu energiatehokkaaseen
tietotekniikan hyödyntämiseen on edistyksellinen. Sijoituksen avulla yhtiö pystyy vastaamaan
kasvavaan asiakastarpeeseen”, sanoo sijoitusjohtaja Jussi Hattula Teollisuussijoituksesta.
Kuva: Valmet Automotive
Valmet Automotive hakee Uudenkaupunkiin noin 200 työntekijää loppuvuoden 2011 aikana. Tuotantohenkilöstön
lisätarpeen taustalla on ennen kaikkea Fisker Karma -mallin
tuotantomäärien nopea kasvu.
Työpaikkoja on tarjolla autojen kokoonpanossa, maalaamossa ja logistiikkatoiminnoissa.
Valmet Automotive rekrytoi jatkuvasti myös toimihenkilöitä. Osa tehtävistä liittyy tuotannon kehittämiseen, osa
puolestaan yrityksen strategiaan, joka painottaa autoteollisuudelle tarjottavia suunnittelupalveluja, joiden kysyntä
kasvaa jatkuvasti.
Uudenkaupungin tehtaalla työskentelee 850 henkilöä.
Holiday Club Saimaa avautuu
22
Suominen Yhtymä on ostanut Ahlstrom Oyj:ltä tämän
Home and Personal -kuitukangasliiketoiminnan noin 170
miljoonalla eurolla. Kauppa rahoitetaan velkarahoituksella
ja osakeannilla.
Suomen Teollisuussijoitus on uutena osakkeenomistajana sitoutunut merkitsemään osakkeita yhdessä suurimpien
nykyisten ja muiden uusien osakkeenomistajien kanssa,
yhteensä noin 80 miljoonalla eurolla.
Suomisen tuotantoyksiköt
sijaitsevat
Pohjois-Amerikassa,
Italiassa, Espanjassa ja
Brasiliassa. Ostettavan
liiketoiminnan
liikevaihto vuonna 2010 oli
291 miljoonaa euroa ja
liikevoitto 6,1 miljoonaa
euroa.
Yrityskauppa tekee
Suominen Yhtymästä
pyyhintäkuitukankaiden globaalin markkinajohtajan.
Teollisuussijoitus 2/2011
Kuva: Pöyry Architects Oy
Kuva: Beneq
Suomalainen ympäristöteknologia on saanut tunnustusta maailmalla.
Neljä suomalaista cleantech-yritystä on päässyt 30 finalistin joukkoon Later
Stage Award -kilpailussa.
Kilpailun järjestää maailman eturivin cleantech-klustereiden yhdistys
Global Cleantech Cluster Association (GCCA).
Suomella on finaalissa USA:n jälkeen toiseksi vahvin edustus. Valinnan
kriteereinä olivat muun muassa liiketoimintamalli, markkina-asema, kannattavuus sekä kyky luoda ja vallata markkinaosuuksia.
Suomalaisfinalistit ovat Akkuser Oy, Beneq Oy, Chempolis Ltd ja Moventas Oy. Näistä Beneq kuuluu Teollisuussijoituksen sijoitussalkkuun.
”Finalistien joukkoon pääsy on osoitus siitä, että yrityksen liiketoiminnassa on tehty oikeita ratkaisuja jo vuosia sitten”, kiteyttää Beneqin
markkinointipäällikkö Joe Pimenoff.
Teollisuussijoitukselle
Suomisen osakkeita
Kuva: Suominen Joustopakkaukset Oy
Suomi vahvasti cleantech-finaalissa
Lokakuussa avautuva Holiday Club Saimaa -kylpylähotelli ja lomakeskus on merkittävä työllistäjä
matkailualalla.
”Paikallisten osaajien lisäksi työvoimaa on peräti 12 maasta. Saimaalle on palkattu 122 ihmistä,
ja jatkossa tullaan palkkaamaan vielä 70–80 henkilöä lisää. Alihankintakumppanuudet moninkertaistavat kohteen työllistämisvaikutukset”, kertoo Holiday Clubin henkilöstöpäällikkö Merja
Kolehmainen.
Holiday Club Saimaalla on kolme, profiililtaan erilaista hotellia, elämyskylpylä, jääareena ja
useita ravintoloita. Alueelle nousee lisäksi loma-asuntoja, 63 Villas-huoneistoa sekä 18-reikäinen
golfkenttä. Holiday Club Saimaa -kylpylähotellihanke on alansa suurin Pohjoismaissa.
Holiday Club Resorts Oy:n omistavat toimiva johto, työeläkevakuutusyhtiö Varma, Teollisuussijoitus ja ryhmä suomalaisia yksityissijoittajia.
Teollisuussijoitus 2/2011
Kuva: Sanna Liimatainen
Valmet
Automotive
työllistää lisää
teoLLisUUssiJoitUs irtaUtUi
Pekkaniska oy:stä
Teollisuussijoituksen laina nostureita ja henkilönostimia vuokraavalle
ja myyvälle Pekkaniska Oy:lle on
kesällä 2011 maksettu kokonaisuudessaan takaisin. Teollisuussijoitus
sijoitti alkuvuonna 2010 yhdessä
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö
Ilmarisen ja yhtiön pääomistajan
kanssa Pekkaniskaan yhteensä
14,5 miljoonaa euroa. Rahoitus
oli tarkoitettu kasvattamaan ja
kehittämään Pekkaniskan toimintoja Venäjällä ja Ukrainassa. Yhtiön
kansainvälistyminen etenee suunnitelmien mukaan.
Kuva: FEM
Sijoitus ekotehokkaaseen
Academicaan
Kuva: Academica Oy
Uutisia
Levin kaivoskonferenssiin
ennätysyLeisö
Fennoskandian malminetsintä- ja
kaivannaisteollisuuskonferenssi
kokoaa marraskuun alussa Leville
ennätyksellisen osanottajajoukon.
Joka toinen vuosi järjestettävään
tapahtumaan osallistuu tänä vuonna noin 900 henkeä 20 maasta.
Näytteilleasettajia on liki 90.
Näiden joukossa on useita Teollisuussijoituksen sijoituskohteina olevia kaivosalan yrityksiä. Konferenssin pääpuhujat tulevat Australiasta,
Kanadasta ja Ruotsista.
Konferenssin järjestävät kaivosalan keskeiset asiantuntijatahot
Suomesta ja Ruotsista.
Lisätietoja: fem.lappi.fi
23
ENTERPRISE FINLAND
VENTURE FORUM
January 26, 2012 | Espoo, Finland
Showcasing the most promising
growth companies in Finland.
Enterprise Finland Venture Forum is back!
The splendid premier of the new growth company event Enterprise Finland Venture
Forum took place on January 2011 in Espoo. Focusing on showcasing the stars of the
Finnish entrepreneurial community to a wide and respected audience of international
and local investors, the first edition turned out to be a huge success – nearly 40
investors were linked with 25 entrepreneurs and some 150 pre-booked meetings were
arranged during the day!
Following the successful landing of the first Enterprise Finland Venture Forum, Finnish
Industry Investment, Tekes and Finnvera in collaboration with Technopolis are proud
to announce the second edition of the event that will be organized on January 26th
2012 at Technopolis Innopoli 2 in Otaniemi, Espoo, Finland.
Enterprise Finland Venture Forum 2012 provides a proven platform for international
and Finnish investors to meet with a hand-picked group of Finland’s most promising
growth companies. The day starts with keynote speeches and company pitches that
will be followed by pre-qualified, pre-scheduled one-to-one meetings and an evening
networking reception in downtown Helsinki.
During the first half of the year we’ve seen the rise of Venture Capital investments in
Finnish growth companies. Despite the cheerful news the challenge is still there, and
now it’s time to continue opening the doors even wider and creating stronger linkages
between Finnish entrepreneurs, growth companies and the international investor
community.
Join us!
Please visit the event website at www.efvf.fi for more information.
Powered by: