Lataa tiedosto - Suomen Teollisuussijoitus
Suomen Teollisuussijoitus Oy:n vuosijulkaisu 2011 sijoitamme Pääomasijoittajien kohdeyritykset kasvavat, työllistävät ja kansainvälistyvät KASVUYRITTÄJYYS NOUSUSSA • Uusia toimijoita markkinassa • KISA RAHASTA KOVENEE pääkirjoitus P Rahoitusohjelmat ovat Teollisuussijoituksen suoran sijoitustoiminnan erityisiä painopistealueita. Vuoden aikana oli käynnissä kaksi ohjelmaa, joista sijoitettiin elinkelpoisten yritysten rahoitusaseman vakauttamiseen ja kaivosteollisuuteen. Hyvästä alkuvuodesta huolimatta tilivuoden 2011 tulos oli selvästi tappiollinen. Yhtiön sijoituksista suurin osa on korkean riskin Venture Capital -kasvusijoituksissa, joissa merkittäviä arvonalentumisia kirjattiin sekä rahasto- että suorissa sijoituksissa. Ennakko-odotuksia heikompaan tulokseen vaikutti myös pörssinoteerattujen sijoitusten jyrkkä arvonalentuminen. Teollisuussijoituksen toiminnan vaikuttavuustavoitteet pohjautuvat hallitusohjelmaan ja TEM:n strategiaan. Vuoden 2012 aikana keskeisenä tavoitteena on edelleen tehostaa riskirahoituksen tarjontaa lupaaville kasvuyrityksille. Pääomasijoitusmarkkinoilla on tilaa uusille toimijoille. Suorilla sijoituksilla pyritään luomaan suurempia ja kasvuun kykeneviä yhtiöitä, jotka voisivat listautua ja jatkaa kotimaisessa omistuksessa. Uskomme hyvään hankevirtaan kaivosteollisuudessa ja cleantech-toimialalla. Jatkamme vakautuksen rahoitusohjelmaa valtioneuvoston linjauksen mukaisesti. Teollisuussijoitus on vahvistanut vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteensa. Edellytämme, että myös sijoituskohteena olevat yhtiöt toimivat vastuullisesti sosiaalisissa, ympäristöön sekä talouteen ja hallintoon liittyvissä asioissa. Kiitän yhteistyökumppaneitamme ja yhtiön henkilöstöä laadukkaasta työstä ja toivotan menestyksekästä alkanutta vuotta 2012. Juha Marjosola Toimitusjohtaja Wilma Hurskainen ääomasijoitusmarkkinat toimivat hyvin vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla. Varojen keruu- ja irtautumisvolyymit lähtivät kasvuun sekä Suomessa että Euroopassa. Kesällä huolet joidenkin eurooppalaisten valtioiden velanhoitokyvystä, rahaliiton tulevaisuudesta ja talouden nousu-uran kestävyydestä johtivat epävarmuuteen ja riskien karttamiseen. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla rahoitusjärjestelyt vaikeutuivat useilla toimialoilla tulosnäkymien heikentyessä. Monien omaisuuserien arvot pienenivät. Teollisuussijoituksen keskeinen tehtävä on rahastosijoitusten kautta parantaa pääomasijoitusmarkkinoiden toimintaa. Sijoittajat ovat varovaisia erityisesti Venture Capital -rahastoja arvioidessaan, sillä monien varhaisen vaiheen rahastojen tuotot ovat olleet heikkoja. Toimiala kehittyy kun vanhoja toimijoita poistuu alalta ja uusia tulee tilalle. Vuosi 2011 oli hyvä Venture Capital -rahastojen vuosi, ja alalle syntyi uusia varhaisen vaiheen rahastoja. Hallinnointitiimit vakuuttivat osaamisellaan ja markkinoilla nähtiin entistä vahvempaa avainhenkilöiden omaa taloudellista sitoutumista. Pääomasijoittaminen on kansainvälistä yhteispeliä. Verkottumalla ulkomaisten rahastojen kanssa parannamme suomalaisten kasvuyritysten ekosysteemin kansainvälistä tunnettavuutta. Verkoston merkitys kasvaa suorassa sijoitustoiminnassa kun sijoitamme yhdessä ulkomaisten sijoittajien kanssa. Yhä useammin lupaava suomalainen kasvuyritys pääsee näin kansainvälisen riskirahoituksen piiriin. Suomalaiset yritykset tarvitsevat riskirahoitusta kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä omistusjärjestelyihin. Epävarmoissa talouden näkymissä vuosi 2011 oli aktiivinen suoran sijoitustoiminnan vuosi. Toteutetuissa sijoitushankkeissa ja yritysjärjestelyissä Teollisuussijoituksen osallistuminen sijoittajasyndikaattiin oli hankkeen toteutumisen kannalta ratkaisevan tärkeää. 2 3 sisällys Avainluvut 20 2PÄÄKIRJOITUS TEOLLISUUSSIJOITUKSEN SIJOITUKSET VUONNA 2011 (MILJ. EUROA) 5avainluvut suorat sijoitukset 6VALOA NÄKYVISSÄ? Miltä näyttää pääomasijoitus markkina vuonna 2012? 8ERIKOISTUVAT RAHASTOT Kisa kovenee rahastoissa. 11KONTAKTEJA JA OSAAMISTA Kansainvälinen sijoittaja on tärkeä tuki kasvuyritykselle. 14KASVUYRITTÄJYYS INNOSTAA Aalto-yliopiston yrittäjyyskeskuksessa syntyy liikeidea päivässä. 18 ÄLYKKÄITÄ LAITESALEJA Academican laitesalit lämmittävät helsinkiläiskoteja. 20PUHTIA RAHOITUSOHJELMISTA Teollisuussijoituksen rahoitusohjelmat tuottavat hyviä tuloksia yrityksissä. SIJOITUKSET JA SIJOITUSSITOUMUKSET 691,9 MILJ. EUROA 31.12.2011 Yhtiö Toimiala Sijoitus 3 Step IT Group OyLiiketoiminta- ja teollisuuspalvelut 1,0 Altona Mining LtdEnergia ja ympäristö 0,7 Academica Oy Tietoliikennetekniikka 1,5 European Batteries OyEnergia ja ympäristö 0,4 Finnprotein OyKemikaalit ja materiaalit 6,7 Glaston Oyj AbpLiiketoiminta- ja teollisuustuotteet 2,9 Holiday Club Resorts OyKulutuspalvelut 1,0 Lacell OyLiiketoiminta- ja teollisuustuotteet 0,3 Mendor OyLife Sciences 2,0 Mitron Group OyLiiketoiminta- ja teollisuustuotteet 0,5 MultiTouch Oy Tietokoneet ja kuluttajaelektroniikka 1,0 Nexstim OyLife Sciences 0,3 Nordic Mining ASAEnergia ja ympäristö 0,1 Nordic Tank OyLiiketoiminta- ja teollisuustuotteet 1,0 Panostaja OyjLiiketoiminta- ja teollisuuspalvelut 5,8 Pohjolan Design-Talo Oy Rakennusteollisuus 8,1 Silecs International Pte. Ltd. Tietokoneet ja kuluttajaelektroniikka 0,5 Sotkamo Silver AbEnergia ja ympäristö 0,4 Suominen Yhtymä OyjLiiketoiminta- ja teollisuustuotteet 10,0 ThermiSol Oy Rakennusteollisuus 2,6 Ursviken Group OyLiiketoiminta- ja teollisuustuotteet 0,5 Suorat sijoitukset yhteensä 47,1 8% 7% 20% 29% 18% Alkuvaiheen rahastot 125,8 milj. eur Kasvurahastot 201,6 milj. euroa Yritysjärjestelyrahastot 126,3 milj. eur 24PIRISTYSRUISKE LÄNSI-SUOMEEN Uuteenkaupunkiin nousee Euroopan suurin soijajalostamo. 27PÖRSSI NÄKÖPIIRISSÄ Kansainvälinen kasvu siivittää Holiday Clubia pörssiin. 29ARVOA YRITYSVASTUUSTA Vastuullisuus on osa Teollisuussijoituksen sijoitusprosessia. 30Pääomasijoitusten vaikuttavuus – työpaikkoja ja tuottoa 18% Suorat sijoitukset 133,9 milj. eur Start Fund I Ky 50,3 milj. eur Rahastosijoitukset Kasvurahastojen Rahasto Ky 54 milj. eur RahastoSijoitussitoumus Open Ocean Fund Three Ky 5,0 Power Fund III Ky 10,0 Pohjoismainen rahasto* 14,1 Rahastosijoitukset yhteensä: 29,1 *julkistetaan myöhemmin Voimassa olevat sijoitukset ja sijoitussitoumukset 1995–2011 (milj. euroa) Kasvurahastojen Rahasto Ky 700 14 11 685 600 573 500 PÄÄTOIMITTAJAT Juha Marjosola, Anna Kilpeläinen. KUSTANTAJA Sanoma Yritysjulkaisut. TOIMITUS Tuottaja Eeva-Maria Lidman, Toimituspäällikkö Martti Ristimäki. ULKOASU Ville Koponen. PAINO Painoyhtymä Oy 2012. ISSN 1796-0266. OSOITEMUUTOKSET [email protected] 4 297 300 179 200 217 282 326 Tytäryhtiö Start Fund of Kera Oy 355 Sitoumukset rahastoihin 254 134 100 0 Start Fund I Ky Suorat sijoitukset 469 400 Julkaisija Suomen Teollisuussijoitus Oy, Mannerheimintie 14 A, 00100 Helsinki, puh. 09 680 3680. [email protected], www.teollisuussijoitus.fi 692 619 3 95 20 96 46 97 84 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Teollisuussijoituksen tilinpäätös julkaistaan maaliskuussa 2012 osoitteessa www.teollisuussijoitus.fi 5 Markkina Valoa näkyvissä? Epävarmuus varjosti pääomasijoitustoimialan viime vuotta. Teollisuussijoituksen analyytikko Tomi Riihiranta kertoo, miltä alan tulevaisuus näyttää nyt. Susa Junnola Miten vuosi 2011 sujui pääomasijoitustoimialalla? Alkuvuosi sujui myönteisissä merkeissä. Kesällä huolet Euroopan valtioiden velanhoitokyvystä ja ilmiön vaikutuksista pankkisektoriin, rahaliiton tulevaisuuteen ja makrotalouden nousun kestävyyteen johtivat riskien karttamiseen globaaleilla finanssimarkkinoilla. Yleinen epävarmuus ja useiden omaisuuserien arvonlaskut heijastuivat pääomasijoitustoimialalle. Maailmantalouden uhkakuvista huolimatta syksyllä toivoa herättivät Yhdysvaltojen odotukset ylittäneet taloustilastot sekä kehittyvien maiden talouskasvu. Euron kurssin heikentyminen on myös edesauttanut Suomelle tärkeiden vientiyhtiöidemme kilpailukykyä. 6 Miltä pääomasijoitustoimialan tulevaisuus näyttää? Epävakaa talous- ja finanssimarkkinoiden ympäristö on vähentänyt alan kehityksen ennustamisen mahdollisuuksia. On myös vielä liian aikaista arvioida suunnitteilla olevien uusien viranomaissääntelyjen lopullisia vaikutuksia. Esimerkiksi AIFM-direktiivi (Directive on Alternative Investment Fund Managers) tulee vaikuttamaan EU:n alueella toimivien pääomasijoittajien raportointivelvollisuuteen ja läpinäkyvyyteen. Toisaalta toimialan näkymissä on positiivisiakin vivahteita. Esimerkiksi kesällä 2011 tehdyn kansainvälisen kyselytutkimuksen mukaan 21 prosenttia sadasta globaalista instituutiosijoittajasta aikoo kasvattaa pitkällä aikavälillä pääomasijoitusten painoa salkuissaan ja vain 9 prosenttia suunnitteli allokaation pienennystä. Mitä trendejä kotimaassa on näkyvissä? Erilaiset hallinnointiyhtiöiden rakennejärjestelyt ovat jatkuneet Suomen kypsyvillä pääomasijoitusmarkkinoilla. Rakennemuutokset tuovat mukanaan myös uudistumismahdollisuuksia. Erittäin myönteinen signaali on se, että haasteellisille kotimaan venture capital -markkinoille on kehittymässä kokonaan uusia hallinnointitiimejä ja toimintamalleja. Tämä edesauttaa suomalaisten kasvuyritysten menestymisen mahdollisuuksia ja uusien työpaikkojen syntymistä. Houkuttaako Suomi sijoituskohteena ulkomaisia pääomasijoittajia? Kyllä houkuttaa, samoin kuin muut Pohjoismaat. Suomen pääomasijoitusyhdistyksen tilastojen mukaan ulkomaisten pääomasijoittajien tekemät sekä euro- että kappalemääräiset sijoitusvolyymit suomalaisiin kohdeyhtiöihin ovat kasvaneet vuodesta 2007 lähtien. Mielenkiintoisena yksityiskohtana voisi mainita Suomen ”kuumat” pelialan yhtiöt, joihin muutamat nimekkäät kansainväliset pääomasijoittajat sijoittivat viime vuonna. Julkisten pääomasijoittajien merkitys on kasvussa Yksityisen pääomasijoitusalan viime vuosien haasteet etenkin venture capital -sektorissa ovat johtaneet julkisten pääomasijoittajien, kuten Teollisuussijoituksen ja Finnveran roolin korostumiseen alku- ja kasvuvaiheen yritysten riskirahoittajana. FVCA:n tilastojen mukaan julkisten toimijoiden yhteenlasketut markkinaosuudet olivat nousseet edellä mainitun venture capital -luokan euromääräisissä sijoituksissa jo 23 prosenttiin vuonna 2010 (2009: 17 %, 2008: 14 %). Myös Ruotsin venture capital -markkinoilla julkisten pääomasijoittajien merkitys on kasvanut. 7 rahastot Anne Riekki johtaja, rahastosijoitukset Teollisuussijoituksen rahastosijoitusten keskeisenä tavoitteena on edistää rahastojen kohdeyritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Katalysoimme rahastosijoituksilla niin koti- kuin ulkomaisten rahastojen kiinnostusta pääomasijoituksiin Suomessa. Kehitämme rahastosijoitusten kautta suomalaista pääomasijoitusmarkkinaa. Vuosi 2011 oli rahastosijoittamisessa venture capital -rahastojen vuosi. Suomeen syntyi kaksi uutta varhaisen vaiheen pääomasijoitusrahastoa, Power Fund III ja Opean Ocean Fund Three.” Tähtäimessä sitoutunut Kun kisa rahasta kovenee, korostuvat pääomarahastojen avainhenkilöiden toimialaosaaminen ja sitoutuminen. Susa Junnola teksti : risto pennanen kuvitus: sanna mander 8 P artnereidemme kokemus rajatulta toimialalta kiinnostaa sijoittajia. Meitä arvioidaan osaamisemme kautta samalla tavalla kuin mekin arvioimme sijoituskohteitamme, sanoo vaasalaisen VNT Managementin hallituksen puheenjohtaja Jarmo Saaranen. Erikoistuminen on pääomasijoittamisessa suosittua aikana, jolloin sijoittajat kammoavat riskiä. Yleisteknologiarahastoille on yhä tilaa, mutta erikoistuneen rahaston riskiä saattaa olla helpompi arvioida kapeamman sijoitusfokuksen vuoksi. Yleisrahastoissa riski toisaalta hajautuu laajemmalle, mikä voi olla joillekin sijoittajille tärkein asia. VNT Managementin hallinnoima Power Fund III on yksi uusista rahastoista, joihin myös Teollisuussijoitus lähti mukaan vuonna 2011. Rahasto sijoittaa uusiutuvan energiatuotannon teknologiaa tai energiaa säästävää teknologiaa kehittäviin yrityksiin. Etenkin tehoelektroniikan sovellukset kiinnostavat. Saaranen toimi lähes 20 vuotta ABB:n johtotehtävissä. VNT Managementin perustaja Veijo Karppinen toimi samoin pitkään ABB:llä, kunnes perusti tehoelektroniikkaa valmistavan Vaconin vuonna 1993. Toimiala, teknologia ja alan liiketoimintamallit ovat siis tuttuja avainhenkilöille. ”Tunnemme haasteet ja osaamme esittää yrittäjille oikeat kysymykset. Kun tekee sitä, mitä on aina tehnyt, on liikkellä aika erilaisella mallilla kuin yleisstrategian omaavat kilpailijat”, pohtii Saaranen. Erikoisosaamista löytyy myös toisesta Teollisuussijoituksen uutuuskohteesta Opean Ocean Fund Threestä, joka sijoittaa yhteisöjä hyödyntäviin ohjelmistoyrityksiin. Rahastoa hallinnoivaa yhtiötä johtaa Monty Wideniuksen lähipiirin yrittäjäryhmä, joka perusti aikoinaan tietokantayhtiö MySQLin, jonka Sun Microsystems osti myöhemmin miljardilla dollarilla. Omat rahat vakuuttavat Kriisivuosi 2011 oli suomalaisessa pääomasijoittamisessa edellisvuotta vahvempi, sillä rahastot keräsivät uutta 9 iStockphoto kumppaniverkosto pääomaa edellisvuoden verran jo ensimmäisen puolen vuoden aikana. Sijoittajien varovaisuus on silti käsinkosketeltavaa. Varovaisuuden ymmärtää, sillä monien varhaisen vaiheen pääomarahastojen tuotot ovat olleet heikkoja. Listautumis- ja yrityskauppamarkkinat ovat hiljaiset, joten irtaantuminen sijoituksista on vaikeaa. Esimerkiksi VNT Managementin ensimmäinen suuri irtaantuminen kaatui viime metreillä finanssikriisin syvennettyä. Kaupan purkautuminen toi tosin myyjille yli 14 miljoonan korvaukset. Institutionaalisten sijoittajien varovaisuutta lisää se, että muutkin sijoitukset ovat tuottaneet huonosti finanssikriisin tyrskyissä. Yksityisen rahan varovaisuus hidasti myös Teollisuussijoituksen vauhtia, vaikka hankevirta venture capital -sijoituksissa vilkastuikin loppuvuodesta. ”Sijoitimme viime vuonna yli 29 miljoonaa euroa pääomarahastoihin. Meillä oli valmiuksia enempäänkin, mutta prosessit etenevät hitaasti, koska mukaan lähtevistä yksityisistä sijoittajista on puutetta”, sanoo Teollisuussijoituksen johtaja Anne Riekki. Joukko kotimaisia työeläkeyhtiöitä on kuitenkin yhdessä Teollisuussijoituksen kanssa sijoittanut Kasvurahastojen Rahastoon, jota Teollisuussijoitus hallinnoi. Sen kautta eläkerahaa kanavoituu pääomarahastoihin, vaikka eläkeyhtiöt eivät suoraan tekisi niihin uusia sijoituksia. Vuonna 2011 Kasvurahastojen Rahasto lisäsi sijoituksiaan 20 miljoonalla eurolla. Sen sijoitussitoumukset olivat vuoden lopussa yhteensä 65 miljoonaa euroa. Tiukentuneessa tilanteessa sijoittajat odottavat hallinnointiyhtiöiltä osaamisen lisäksi entistä suurempaa omaa taloudellista sitoutumista. Open Ocean Fund Threen 40 miljoonasta eurosta rahastoyhtiön pääomistajat toivat yli kymmenen prosenttia. Näin suurta panosta sijoittajat eivät kaikilta odota, mutta viesti on selvä. 10 ”Nyt yrittäjät pystyttävät firman ja rakentavat käyttäjäkuntaa pienillä pääomilla.” ”Olemme vaatineet avainhenkilöiltä vahvempaa sitoutumista ja edellytämme sitä jatkossakin”, Riekki sanoo. Yritykset selviävät vähemmällä Koska pääomia on vaikea saada, ovat yrityksetkin opetelleet elämään niukkuudessa. ”Nyt yrittäjät pystyttävät firman ja rakentavat käyttäjäkuntaa pienillä pääomilla. Sijoitusta aletaan skaalata vasta, kun homma toimii”, sanoo Open Ocean Capital Oy:n partneri Tom Henriksson. Yhteisöjä hyödyntävissä ohjelmistoyrityksissä pienet askeleet ovat mahdollisia, koska alkuvaiheen tuotekehitys voi tapahtua jopa parin hengen voimin. Suuria panoksia tarvitaan vasta, kun palvelua aletaan markkinoida kansainvälisesti. Niukkuus on painanut joidenkin sijoituskohteiden hinnat alas. Toisaalta erikoistumistrendi on synnyttänyt myös muoti-ilmiöitä. Esimerkiksi peliyhtiöt kiinnostavat monia Rovion kaltaisten esimerkkien innoittamia sijoittajia. Ja hyvistä yhtiöistä on aina kysyntää, oli ala mikä tahansa. ”Yhdysvalloissa kova kilpailu on nostanut huippujen hinnat pilviin. Parhaissa eurooppalaisissa yhtiöissä on samaa ilmiötä”, sanoo Tom Henriksson. Toisaalta sijoittajien ja yrittäjien muiden odotusten kohtaaminen voi olla rahaa tärkeämpää. Silloin VNT Managementin ja Open Oceanin kaltainen kokemus on kovaa valuuttaa. ”Vaikka olemme tuore tekijä pääomasijoittajana, saamme kutsun parhaisiin diileihin fokusalueeltamme ympäri Eurooppaa. Se antaa mahdollisuuden hyviin tuottoihin, vaikka hinnat ovat korkealla”, sanoo Henriksson, jonka mukaan yhtiö on analysoinut vuoden aikana yli 400 kohdeyritystä. Uusia sijoituksia Open Ocean ennakoi tekevänsä nelisen kappaletta kuluvan vuoden aikana. Kansainvälistä kasvupääomaa verkostoista Teollisuussijoituksen kansainvälinen kumppaniverkosto auttaa suomalaisia kasvuyrityksiä menestymään. Yritykset kaipaavat rahoituksen ohella sijoittajiltaan arvokkaita kontakteja ja osaamista liiketoiminnan kehittämiseksi. teksti : jorma leppänen 11 iStockphoto S uomalaiset varhaisen kasvuvaiheen yhtiöt astuvat kansainvälisille areenoille aina vain aikaisemmin. Samanaikaisesti pääomasijoittajien toiminta on kansainvälistynyt kovaa vauhtia. ”Viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana suomalaisten pääomasijoittajien kotimarkkina-alue on laajentunut kattamaan kaikki Pohjoismaat”, Teollisuussijoituksen johtaja Henri Grundstén sanoo. Teollisuussijoitus on viime vuosina rakentanut kumppaniverkostoaan tekemällä sijoituksia kansainvälisiin pääomasijoitusrahastoihin. ”P yr im me saa maa n ka nsa invä liset pääomasijoitusrahastot k iinnostumaan suomalaisista kasvuyrityksistä ja sijoittamaan niihin. Rahoituksen lisäksi suomalaisyhtiöt saavat ulkomaisilta sijoittajilta arvokkaita kontakteja ja osaamista. Kansainväliset sijoittajat tarjoavat myös laajemman kumppaniverkoston esimerkiksi hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan rekrytointiin.” ”Suomalaisyritysten on melkein pakko syntyä globaaleiksi, koska kotimarkkinat ovat kovin pienet.” René Kuijten Rahaa, osaamista ja suhteita Grundstén korostaa, että kansainvälisten sijoittajien tuoma sosiaalinen pääoma on erityisen arvokasta varhaisen vaiheen kasvuyrityksille. ”Kansainvälistä kasvubisnestä rakennettaessa tarvitaan rahan lisäksi monipuolista liiketoimintaosaamista sekä kumppaneita teknologian kehittämiseen, toimittaja- ja jakeluverkoston rakentamiseen ja asiakaskunnan luomiseen.” ”Itse asiassa suomalaisyritysten on pakko syntyä globaaleiksi, koska kotimarkkinat ovat pienet. Tästä johtuen kansainvälisen verkostoitumisen pitää alkaa hyvin varhaisessa vaiheessa.” Teollisuussijoituksen rahastotiimin vetäjä Anne Riekki toteaa, että ihanteellisessa tapauksessa yrityksen kansainvälistyminen etenee samaa tahtia rahoituskierrosten kanssa. Jokaisella kierroksella yrityksen suhdeverkosto kasvaa. ”Siemenvaiheessa lupaava yritys saa rahoitusta yksityisiltä ja julkisilta sijoittajilta kotimaassa. Myöhemmillä kierroksilla olisi hyvä saada myös kansainvälisiä sijoittajia mukaan, koska he kykenevät tuomaan osaamistaan ja kontaktejaan omasta kotimarkkinastaan. Tavoitteena on, että riskisijoittaja tuo sijoituskohteisiinsa pääoman lisäksi aina myös muuta lisäarvoa.” Viime vuosina Teollisuussijoitus on kasvattanut maltillisesti kansainvälisen rahastosalkun osuutta. Verkottumalla kansainvälisten rahastojen kanssa edesautetaan suomalaisen kasvuyritysten ekosysteemin kansainvälistä tunnettavuutta. ”Olemme huomanneet, että kansainvälisellä toiminnallamme on katalysoiva vaiku12 Sijoittaminen on yhteispeliä Varhaisen ja kasvuvaiheen yrityksiin sijoittava hollantilainen Life Sciences Partners (LSP) on erikoisalallaan Euroopan johtava pääomasijoitusyhtiö. LSP:n osakas René Kuijten korostaa verkostojen merkitystä. Riskipitoisella alalla sijoittamiseenkin tarvitaan kumppaneita. Miksi pyritte aina syndikoituihin sijoituksiin, joissa mukana on useita rahoittajia? Riskinjaon lisäksi syndikoinnin etuja ovat suurempi käytettävissä oleva sijoituspääoma, suurempi vaikutusmahdollisuus kohdeyrityksen hallituksessa ja yhdistetyt verkostot. tus Suomen markkinaan. Laajeneva kansainvälinen verkostomme tarjoaa lupaavimmille suomalaisille kasvuyrityksille mahdollisuuden päästä kansainvälisen riskirahoituksen piiriin”, Riekki sanoo. Myös suorat sijoitukset kansainvälistyvät Teollisuussijoituksen 690 miljoonan euron sijoituksista rahastosijoitusten osuus on noin 75 prosenttia ja suorien sijoitusten osuus noin 25 prosenttia. Kansainvälisen verkoston merkitys kasvaa myös suorassa sijoitustoiminnassa. ”Me emme sijoita yksin, vaan teemme sijoitukset aina yhdessä yksityisen sijoittajan kanssa. Yhä useammin sijoittajakumppanimme on kansainvälinen taho, jonka olemme löytäneet verkostostamme. Usein sijoitamme suomalaisyritykseen myös yhdessä jonkin ulkomaisen kohderahastomme kanssa”, Grundstén sanoo. Teollisuussijoituksen vuotuinen sijoitusvolyymi on viime vuosina ollut noin sata miljoonaa euroa. Tuosta summasta suorien sijoitusten osuus on ollut lähes puolet. Grundstén toteaa, että Teollisuussijoituksen ja myös yksityisten suomalaisten pääomasijoittajien kansainväliset suhteet auttavat paljon suomalaisia korkean teknologian niche-yrityksiä. ”Kapeita erikoisaloja syvällisesti tuntevat sijoittajat ovat tyypillisesti kansainvälisiä toimijoita, jotka tuntevat oman markkinansa maailmanlaajuisesti. Tällaisen sijoittajan kyky tuoda toimialaosaamista yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen on korvaamattoman arvokasta kansainvälisille markkinoille tähtäävälle kasvuyritykselle.” Olette yhdessä Teollisuussijoituksen ja muiden tahojen kanssa sijoittaneet kahteen yritykseen Suomessa ja seuraatte tiiviisti täkäläisen life science -sektorin hankevirtaa. Miltä markkina näyttää? Tutkimuksen, tieteen ja teknologian taso Suomessa on korkea. Tämä näkyy hyvin esimerkiksi biomateriaaleissa ja lääketieteen laitteissa, joissa hyödynnätte vahvaa elektroniikan osaamistanne. Todellinen haaste on kaupallisesti menestyvien yritysten synnyttäminen. Aloittavilta life science -alan suomalaisyrityksiltä puuttuu usein liiketoimintamallin ja -suunnitelman luomiseen tarvittavaa kokemusta ja asiantuntemusta. Millaisena kumppanina näette Teollisuussijoituksen? Teollisuussijoitus on meille tärkeä paikallinen kumppani, joka palvelee asiantuntevasti sekä yrityksiä että sijoittajia. Teollisuussijoi- tus ymmärtää syvällisesti pääomasijoittamista ja asettaa omat sijoituskriteerinsä siten, että rahoitus menee vain sellaisille yrityksille, joilla on todellista potentiaalia. Paikalliset kumppanit ovat meille erittäin arvokkaita, koska ne tuntevat kotimaidensa sosiaalisen infrastruktuurin lainsäädännöstä finanssialan sääntelyyn ja verotukseen. Ne ovat maantieteellisesti lähellä sijoituskohteitamme ja voivat auttaa niitä suoraan, jos tarve vaatii. Suomessa olette sijoittaneet muun muassa Mendoriin, jonka innovaatiot liittyvät diabeteksen hallintaan. Mitä odotatte tämän kaltaisilta kasvuhakuisilta yrityksiltä? Odotamme, että ne onnistuvat löytämään kumppaneita, jotka auttavat valituille markkinoille pääsemisessä ja siinä, että laitteet hyväksytään ja otetaan laajalti käyttöön. Tämä antaa myyntituloja ja tuo uskottavuutta ja näkyvyyttä yritykselle ja sen brändille. Sijoittajalle tämä merkitsee onnistunutta exitiä. Kuinka pääomasijoittaja voi auttaa kasvuyritystä? Meidän rooliimme kuuluu johdon tukeminen ja haastaminenkin. Edellytämme nopeaa kasvua, mutta varomme asettamasta vaatimuksia, joihin yritys nääntyy ennen kuin se saavuttaa todellisen menestyksen. Koska meillä on kokemusta lääketieteellisten laitteiden markkinoinnista ja hyvät yhteydet sekä life science- että finanssialan toimijoihin Euroopassa, voimme tarjota arvokasta asiantuntemusta yrityksille, joihin olemme sijoittaneet. Kansainvälinen sijoittaja antaa uskottavuutta Suomalainen diabetesteknologia- ja palveluyritys Mendor siirtyi kasvuvaiheeseen kesällä 2011 vietyään onnistuneesti läpi 8,1 miljoonan euron venture capital -rahoituskierroksen. Yksi sijoittajista on hollantilainen Life Science Partners (LSP). ”Olemme iloisia siitä, että Teollisuussijoitus ehdotti LSP:tä kanssasijoittaksi rahoituskierroksellamme. Johtavan eurooppalaisen sijoittajan mukaantulo antaa meille rahan lisäksi uskottavuutta maailmalla”, Mendorin perustajajäsen ja toimitusjohtaja Kristian Ranta sanoo ja jatkaa: ”Minulle on ollut yllätys, kuinka paljon uutta tietoa, osaamista ja kontakteja LSP:n osakas, tohtori Anne Portwich on tuonut hallitukseemme. Hyvin usein pääomasijoittajan osaaminen rajoittuu finanssialaan, eikä pankkiireilla ole omakohtaista kokemusta sarjayrittämisestä ja innovaatioiden kaupallistamisesta.” Ainutlaatuisuus on Mendorin vahvuus, mutta toisaalta se vaikeuttaa rahoituksen saamista kasvuvaiheessa. Rannan mukaan LSP on sopivin eurooppalainen sijoittaja Mendorille, kun ajatellaan teknologiaosaamista ja kontaktiverkostoa. ”LSP on meille asiantuntemuksensa puolesta sopivin eurooppalainen sijoittaja, mutta parhaiten glukoosi- ja diabetesteknologiaamme sekä liiketoimintaamme ymmärretään Atlantin tuolla puolen. LSP:n meille antama uskottavuus auttaa luodessamme kontakteja sijoittajiin ja asiakkaisiin Yhdysvalloissa.” Kasvuyritykset Mikko Kuusi (vas.), Will Cardwell ja Petteri Koponen sparraavat nuoria yrittäjiä. Jussi Hattula johtaja, kasvusijoitukset Teollisuussijoitus sijoittaa suomalaisiin kasvaviin ja kansainvälistyviin yrityksiin. Kasvuyrittäjyys on nyt nosteessa, ja Teollisuussijoituksen kansainväliset kanssasijoittajat ovat entistä kiinnostuneimpia suomalaisista kasvuyrityksistä. Yrittäminen Susa Junnola Kasvuyrittäjyyden arvostus kasvaa ja asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat muuttumassa. Kasvuyrityksille on tärkeää, että alkuvaiheen ideointiin ja kehittämiseen tuodaan osaamista ja kokemusta kokeneilta sarjayrittäjiltä, muilta yrittäjiltä ja rahoittajilta. Mitä aikaisemmassa vaiheessa kokemus saadaan ideoiden tueksi, sitä tehokkaammat ovat vaikutukset.” 14 Yrityksen perustaminen on opintonsa päättäville nuorille entistä houkuttelevampi vaihtoehto. Uuden aallon keskiössä on Aalto-yliopisto, jossa hyviä ideoita sparrataan kansainväliseen menestykseen. teksti : matti remes kuvat : marko rantanen 15 Mikko Kuusi ja Will Cardwell Aalto-yliopiston yrittäjyyskeskuksesta sekä Lifeline Ventures -yrityskiihdyttämön Petteri Koponen kertovat, että yrittäjyys on nosteessa ja kansainväliset sijoittavat ovat löytämässä Suomen. Yritykset esille sijoittajatapahtumassa Suomen Teollisuussijoitus, Tekes, Finnvera ja Technopolis järjestivät toisen kerran Espoossa kansainvälisen Enterprise Finland Venture Forum -tapahtuman (EFVF), joka saattoi yhteen Suomen lupaavimmat kasvuvaiheen teknologiayritykset sekä suomalaiset ja kansainväliset pääomasijoittajat. Tämän vuoden tapahtumaan oli valittu 30 suomalaista yritystä. Rahoittajia mukana oli 32, joista 14 on ulkomaalaisia. ”Kansainvälisen verkostomme kautta meillä on mahdollisuus kutsua paikalle edustava joukko sijoittajia tutustumaan suomalaisiin yrityksiin”, EFVF-projektiryhmän puheenjohtaja Henri Grundstén Teollisuussijoituksesta kertoo. Enterprise Finland Venture Forum järjestetään osana työja elinkeinoministeriön rahoittamaa Yritys-Suomi-palvelukokonaisuutta. www.efvf.fi Nuoret tarvitsevat kannustusta ja esikuvia A alto-yliopiston yrittäjyyskeskuksessa (Aalto Center for Entrepreneurship, ACE) Espoon Otaniemessä on täysi vauhti päällä. Keskus sparraa opiskelijoiden ja tutkijoiden liikeideoita kohti kaupallista menestystä, ja kiinnostus kasvuyritysten perustamiseen on ollut viime aikoina ennennäkemättömän suurta. ”Viime vuonna saimme runsaat 250 liikeideaa. Niistä 15–20 jalostuu edelleen yrityksiksi”, ACEn johtaja Will Cardwell arvioi. Aika näyttää, kuinka moni niistä nousee kansainväliseen menestykseen. Cardwellin mielestä rima kannattaa asettaa alusta lähtien korkealle. ”Perustettavien yritysten lukumäärä ei ole ratkaisevaa. Tärkeintä on laatu eli viedä eteenpäin liikeideoita, 16 joilla on oikeasti potentiaalia globaaliin läpimurtoon.” Iso muutos asenteissa Cardwell on seurannut suomalaista kasvuyrityskenttää 15 vuoden ajan. Hän ei ole nähnyt vastaavaa tilannetta aiemmin: Ymmärrys startup-yritysten merkityksestä on kasvanut. Asenteet ovat muuttuneet. Opiskelijat ovat entistä kiinnostuneempia vetämään kasvuyrityksiä. ”Eikä tämä johdu vain työmarkkinoiden heikentyneistä näkymistä. Lahjakkaimmat opiskelijat ovat nyt kiinnostuneita yrittäjyydestä. Näin ei ollut kymmenen vuotta sitten.” Kemia, ICT ja energia ovat toimialoja, joilta ACEen tulee eniten ideoita. ”Suomen vahvuuksia ovat vahva pohja tutkimuksessa ja ”Perustettavien yritysten lukumäärä ei ole ratkaiseva. Tärkeintä on laatu ja liikeideat, joilla on potentiaalia globaaliin läpimurtoon.” tuotekehityksessä sekä korkea koulutustaso.” Cardwell uskoo, että hyville alkuvaiheen startup-yrityksille löytyy rahoitusta myös vaikeina taloudellisina aikoina. Sen sijaan markkinointiin ja myyntiin tarvittaisiin enemmän asiantuntemusta. Oppia kokeneilta yrittäjiltä Aalto-yliopistossa toimii opiskelijavetoinen Aalto Entrepreneurship Society. Se järjestää kasvuyrittäjyyteen kannustavia ja sparraavia tilaisuuksia, joihin kutsutaan kiinnostavia puhujia kertomaan omia kokemuksiaan yrittämisestä. ”Kauppakorkeassa opetetaan kyllä pk-yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen liittyviä käytännön asioita, mutta yrittäjyyteen ei saa kannustusta eikä konkreettista apua. Onneksi tilanne on paranemassa”, Aalto ES :n puheenjohtaja Mikko Kuusi sanoo. Kuusen mielestä oppia kannattaa hakea Yhdysvaltain Piilaakson, Israelin ja Singaporen kaltaisista paikoista, joissa kasvuyrittäjyys osataan ja joissa on yrityksille suotuisa toimintaympäristö. ”Suomessa ymmärretään perinteisesti pienyrittämistä ja perheyrittäjyyttä. Sen sijaan kovalla riskillä ja nopeasti kansainvälisille markkinoille kasvavia startup-yrityksiä ei ole osattu tukea.” Menossa kasvuyritysten toinen aalto Kokenut sarjayrittäjä ja Lifeline Ventures -yrityskiihdyttämön osakas Petteri Koponen arvioi, että Suomessa on nyt meneillään toinen kasvuyritysten aalto. Ensim mäinen nähtiin it-alalla 1990-luvun lopulla. ”Kulttuuri ja asenteet ovat muuttuneet. Opiskelijat haluavat lähteä perustamaan kasvuyrityksiä. Aalto ES on pieni, mutta sillä on iso merkitys”, Koponen toteaa. Yksi syy ilmapiirin muutoksen löytyy Koposen mukaan Nokian vaikeuksista. Yhtiön vetovoima työpaikkana on hiipunut, ja oman yrityksen perustamisesta on tullut entistä varteenotettavampi vaihtoehto. ”Lisäksi aloittavien yritysten on aiempaa helpompaa löytää rahoitusta. Ulkomaiset rahoittajat ovat löytäneet Suomen. Esimerkiksi Lifeline Venturesin 17 kohdeyrityksessä lähes kaikissa on mukana kansainvälisiä sijoittajia.” Myös esikuvat ovat Koposen mielestä tärkeitä. Suomessa on nyt enenevässä määrin nuoria sarjayrittäjiä, jotka jakavat auliisti kokemuksiaan ja kannustavat muita. Bisnesenkeleitä Koponen kaipaa lisää rahoittamaan kasvuyritysten alkutaivalta. ”Suomesta puuttuu vielä takaisin antamisen kulttuuri. Italalla omaisuutensa tehneitä bisnesenkeleitä on, mutta teollisuudessa rikastuneet ovat varovaisempia tekemään sijoituksia.” Koponen muistuttaa, että alkuvaiheen rahoitus on enemmän paikallista verrattuna toisen vaiheen rahoitukseen, jossa sijoituksia tehdään yli valtiorajojen. Epävarma taloustilanne ei Koposen mielestä haittaa kasvuyritysten liikkeellelähtöä. Rahoituksen saaminen on yhtä haasteellista niin nousu- kuin laskukaudellakin. Sen sijaan yrityksen myöhempään kehittämiseen rahoitusmarkkinoiden kireä tilanne voi vaikuttaa. ”Uusia rahastoja on kerätty vähän. Epävarmassa tilanteessa sijoittajat keskittyvät itseään lähellä oleviin kohteisiin. Suomen kaltaiset reuna-alueet voivat kärsiä tästä, vaikka hyviä sijoituskohteita olisikin tarjolla.” Kriittiset kohtaamiset tuottavat tulosta Teollisuussijoituksen johtaja Jussi Hattulan mielestä kasvuyrittäjyyden arvostuksen kasvussa on kyse isosta muutokses- ta. Aalto-yliopiston yrittäjyyskeskuksella ja Aalto ES:llä on merk ittävä rooli asenteiden muokkaajana. ”On tärkeää, että alkuvaiheen ideointiin ja yrityksen kehittämiseen tuodaan osaamista ja kokemusta kokeneilta yrittäjiltä ja rahoittajilta. Tällaisissa kriittisissä kohtaamisissa yritys saa arvokkaita neuvoja jo varhaisessa vaiheessa ja välttää tekemästä isoja virheitä”, Hattula sanoo. Hattulan mukaan kulttuuri- ja asennemuutokset näkyvät myös avoimuuden lisääntymisenä. ”Aiemmin yrittäjät eivät tahtoneet kertoa edes rahoittajille, mihin heidän ideansa erinomaisuus oikein perustuu. Nyt liikeideat tuodaan esille avoimesti, ja saadun palautteen perusteella idea paranee entisestään. Tässä on otettu oppia suoraan Piilaaksosta.” Hattula sanoo, että Teollisuussijoitus osallistuu kansainvälisten kumppaniensa kanssa mielellään kasvuyritysten rahoitukseen. ”Edellytys on, että liikeidea on tarpeeksi uniikki ja sillä on riittävästi kiinnostunutta asiakaskuntaa.” Kasvuyritysten rahoituksessa on otettava huomioon, että nopeudella on keskeinen merkitys menestymiselle. ”On tärkeää viedä tiettyjä yrityksiä eteenpäin entistä nopeammin. Joissain business-malleissa rahoitustarpeet painottuvat aiempaa enemmän yrityksen elinkaaren varhaisempaan vaiheeseen.” 17 case Energiapihejä laitesaleja teksti : matti remes kuva : susa junnola I T- ja tietoliikenneratkaisuja yrityksille tarjoava Academica Oy on hyvä esimerkki kasvuyrityksestä, joka on onnistunut ottamaan vahvan jalansijan kilpaillulla toimialalla. Vuonna 1985 IT-alalla aloittanut yritys panostaa laitesaliliiketoimintaan ja IT-palvelujen virtualisointiin. Keskeinen kilpailuvaltti ovat yrityksen omien konesalien energiatehokkuus. Helsingissä Uspenskin katedraalin alla ja Suvilahdessa sijaitsevat salit hyödyntävät kaukojäähdytystä. Palvelimien hukkalämpö johdetaan puolestaan kaukolämpöverkkoon. ”Kyse on maailman ekotehokkaimmista laitesaleista. Energiatehokkuutta mittaava luku on parhaimmissa konesaleissa yleensä 1,2–1,3. Suvilahdessa se on jopa 0,47”, Academican toimitusjohtaja Marko Vanninen sanoo. Academican laitesalit ovat saaneet useita kotimaisia ja kansainvälisiä huomionosoituksia, muun muassa yhdysvaltalaisen Uptime Instituten Green Enterprise IT-palkinnon vuonna 2010. Pk-yritykset tärkein asiakasryhmä Konesaliliiketoiminnassa Academican asiakkaita ovat suuret kansainväliset IT-alan yhtiöt, esimerkiksi Atos (entinen Siemens IT Solutions and Services). Liiketoiminnan toisessa tukijalassa eli IT-palvelujen virtualisoinnissa asiakaskunta koostuu suomalaisista pk-yrityksistä. ”Tyypillinen asiakas on sadan hengen yritys, jolle järjestämme kaiken tarvittavan IT-infran, kuten tietoliikenneyhteydet ja pal18 velimien sekä työasemien virtualisoinnin.” Omien palvelimien sijaan yrityksen on usein turvallisempaa ja kustannustehokkaampaa siirtyä käyttämään virtuaalipalvelimia. Kaikki palvelut omasta takaa Academica tuottaa itse kaikki olennaiset palvelut ilman alihankkijoita. Omien konesalien ohella yrityksellä on runkoverkko yritysten toimipisteiden yhdistämiseen ja internet-yhteyksien ylläpitoon. ”Toimintavarmuuden kannalta tämä on asiakkaalle hyvä ratkaisu. Tiedot on aina moninkertaisesti varmennettu ja tietoliikenne on turvallista.” Vanninen odottaa tulevilta vuosilta kasvua ja asemien vahvistumista pk-yritysten palveluntarjoajana. Myös konesalipuolella tavoitteena on kasvu ja markkina-aseman vakiinnuttaminen. ”Etelä-Suomen ohella tutkimme laajentumismahdollisuuksia lähialueille. Suurennuslasin alla ovat Pietarin ja Tallinnan markkinat, koska siellä suomalaisilla yrityksillä on enenevässä määrin toimintaa. Myös venäläisiä yrityksiä on entistä enemmän Suomessa.” Academicalla on noin 60 työntekijää. Vuonna 2011 yrityksen liikevaihto oli noin 14,5 miljoonaa euroa. Teollisuussijoitus ja eläkevakuutusyhtiö Etera merkitsivät elokuussa 2011 suunnatussa osakeannissa noin 25 prosenttia Academica Oy:n emoyhtiön osakekannasta. Yhtiön muina omistajina jatkavat suomalaiset yksityiset sijoittajat sekä yhtiön työntekijät. Academica Oy Tuotteet: Energiatehokkaita konesaleja IT-palveluiden tuottamiseen sekä oma runkoverkko yritysten toimipisteiden yhdistämiseen ja internet-yhteyksien tuottamiseen. Perustettu: vuonna 1932, toiminut IT-alalla vuodesta 1985 Työntekijöitä: 60 Liikevaihto: 14,5 miljoonaa euroa (2011) Omistajat: yhtiön työntekijät, suomalaiset yksityiset sijoittajat, Suomen Teollisuussijoitus sekä eläkevakuutusyhtiö Etera. ”Uspenskin katedraalin alla olevan konesalin palvelimien hukkalämpö johdetaan Helsingin kaukolämpoverkkoon”, Academican toimitusjohtaja Marko Vanninen kertoo. 19 Rahoitusohjelmat Kimmo Viertola johtaja, rahoitusohjelmat Rahoitusohjelmilla Rahoitusohjelmat ovat Teollisuussijoituksen erityisiä painopistealueita kulloisessakin markkinatilanteessa, esimerkiksi tiettyyn toimialaan tai ajankohtaiseen teemaan liittyen. Tällä hetkellä käynnissä ovat kaivosrahoitusohjelma ja vakautuksen rahoitusohjelma. Olemme sijoittaneet kahdeksaan kaivosyhtiöön yhteensä lähes 40 miljoonaa euroa, ja vakautusrahoitusta tarvitsevaan 12 yritykseen yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Suomessa sijaitsevat kaivoshankkeet ovat edenneet, ja moni yritys on päässyt vaikean suhdanteen yli.” Teollisuussijoituksen sijoitukset elinkelpoisten yritysten vakauttamiseen ja kaivosteollisuuden edistämiseen jatkuvat myös tänä vuonna. Susa Junnola teksti : jorma t. mattila 20 21 Teollisuussijoitus on sijoittanut lähes 40 miljoonaa euroa kahdeksaan kaivosyhtiöön 2000-luvulla. 22 milj. euroa 28 milj. euroa 500 2011 (ennuste) -26 milj. euroa 2010 -79 milj. euroa 1423 milj. euroa liikevaihto 2009 Vakautusohjelman sijoitukset ovat Viertolan mukaan kohdistuneet pääosin sellaisiin yrityksiin, joihin vuonna 2008 alkanut finanssikriisi ja sitä seurannut investointilama vaikuttivat suuresti. ”Yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa markkinaehtoisesti tekemiemme sijoitusten vaikutta- 2010 Kasvua liikevaihtoon 2011 (ennuste) 1268 milj. euroa 1000 927 milj. euroa gelmissa. Tilannetta pahentaa nyt se, että uusi taantuma painaa päälle, kun kaikki yritykset eivät ole vielä ehtineet toipua edellisestäkään”, Viertola sanoo. Valtioneuvosto päätti jatkaa alun perin kaksivuotiseksi suunniteltua vakautuksen rahoitusohjelmaa tämän vuoden loppuun, koska vajaa puolet ohjelmaan varatusta sadasta miljoonasta eurosta oli edelleen sijoitettavana vuoden 2011 lopussa. 2009 V akautuksen rahoitusohjelman tavoitteena on turvata elinkelpoisten, mutta yleisen suhdannetilanteen vuoksi tilapäisiin vaikeuksiin joutuneiden yritysten toiminnan jatkuvuus sekä edistää kotimaisia toimialaja rakennejärjestelyjä. Vuoden 2011 loppuun mennessä Teollisuussijoitus on tehnyt vakautuksen rahoitusohjelmasta sijoituksia 12 yritykseen ja jatkosijoituksia kolmeen salkussa jo aiemmin olleeseen yritykseen. Kolmesta hankkeesta on irtauduttu. Vuodenvaihteessa Teollisuussijoitus oli johtaja Kimmo Viertolan mukaan ohjelmassa suurin piirtein omillaan, vaikka sijoitukset ovat olleet poikkeuksellisen haastavia ja riskialttiita. ”Vakautussalkun yritykset olivat merkittävissä rahoituson- -250 250 liikevoitto Teollisuussijoituksen vakautussalkkuun vuonna 2009 kuuluneen kymmenen yrityksen yhteenlasketut liikevaihdot ja -voitot ovat nousussa. vuudesta kertoo se, että yli puolet vakautussalkun yrityksistä on selvästi toipumassa”, Viertola sanoo. Vuonna 2012 vakautuksen rahoitusohjelmasta jatketaan sijoituksia yrityksiin, joilla on kannattavan toiminnan edellytykset ja selkeä suhdannevaikeuksista johtuva rahoituksen tarve. Rahoitusta kohdennetaan suhdanneherkillä aloilla toimiviin vientiyrityksiin ja Suomelle merkittävien teollisuudenalojen rakenne- ja toimialajärjestelyihin. ”Pyrimme kasvattamaan sijoitusten keskimääräistä kokoa, jolloin sijoitusten vaikuttavuus paranee ja voimme olla mukana kansallisesti merkittävissä järjestelyissä”, Viertola sanoo. Suuria investointeja kaivoksiin Teollisuussijoitus alkoi sijoittaa kaivosteollisuuteen 2000-luvun alussa, kun metallien hintakehitys kääntyi pitkän alamäen jälkeen nousuun ja Suomen malmivarat alkoivat kiinnostaa useita ulkomaisia kaivosyhtiöitä. Teollisuussijoituksen kohteina on ollut kahdeksan kaivosyhtiötä, joihin se on sijoittanut yhteensä noin lähes 40 miljoonaa euroa. Yhtiöt ovat Viertolan mukaan kehittyneet erittäin suotuisasti ja tuoneet Suomeen jo yli 1,3 miljardin euron investoinnit. Kolmesta yhtiöstä, Belvederestä, Talvivaarasta ja Scandinavian Mineralsista, Teollisuussijoitus on jo irtautunut voitollisesti. Talvivaara on avannut nikkelikaivoksensa Sotkamossa. Belvedere on käynnistänyt Finn Nickelin aikoinaan lopettaman Hituran nikkelikaivoksen Nivalassa ja Scandinavian Mineralsin haltuunsa ottanut First Quantum Minerals rakentaa parhaillaan Kevitsan monimetallikaivosta Sodankylässä. Teollisuussijoituksen salkussa tällä hetkellä olevista kohteista Endomines aloitti tuotannon Pampalon kultakaivoksessa Ilomantsissa 2011. Northland Resourcesin rautamalmikaivos Pajalassa on rakenteilla ja Hannukaisen rautamalmikaivos Kolarissa on kannattavuusselvitysten loppuvaiheessa, samoin Sotkamo Silverin hopeakaivos. Altona Mining puolestaan valmistelee Kylylahden kuparikaivoksen tuotannon aloittamista Polvijärvellä. Rahaa toiseen aaltoon Käynnistymässä olevan Suomen kaivosbuumin toisen aallon odo- tetaan Viertolan mukaan merkitsevän vähintään kolmen miljardin euron investointeja vuoteen 2017 mennessä. Vuositasolla tämä tarkoittaa noin 100 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysvaiheen hankkeisiin, ja 350 miljoonaa euroa tuotannon valmisteluun ja laajennukseen. Rahaa tarvitaan sitä enemmän mitä pidemmälle malminetsintä- ja kehittämisvaiheista edetään kohti tuotannon aloittamista. Jo nyt Suomessa toimii pari tusinaa alkuvaiheen etsintäyhtiötä ja samanlainen joukko kehittämis- ja tuotantovaiheen kaivosyhtiöitä. ”On tärkeää, että rahoitusta löytyy joka vaiheeseen, jotta yhtiöt voivat jatkaa tuotantoon asti, kun ne ovat löytäneet hyvät malmivarat ja niillä on edellytykset tuotantoon”, Viertola toteaa. iStockphoto ”Rahaa tarvitaan sitä enemmän mitä pidemmälle malminetsintä- ja kehittämisvaiheista edetään kohti tuotannon aloittamista.” Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on varattu 30 miljoonaa euroa kaivosteollisuuden hankkeiden rahoittamiseen erityisesti niiden tutkimus- ja kehitysvaiheissa. ”Yksittäisessä kohteessa meidän rahoillamme voi olla hyvin ratkaiseva merkitys. Osallistumisemme hankkeisiin vetää usein mukaan muita sijoittajia, koska meillä on asiantuntemusta arvioida onnistumisen mahdollisuuksia”, Viertola sanoo. Myös suuret kotimaiset sijoittajat ovat alkaneet kiinnostua kaivosalasta. Teollisuussijoituksen kaivossalkussa olevissa yhtiöissä on mukana yhä enemmän kotimaisia sijoittajia, muun muassa eläkevakuutusyhtiöitä ja pankkien osakesijoitusrahastoja. 23 yritysjärjestelyt Antti Kummu, johtaja, yritys- ja omistusjärjestelyt Suomalaisyritykset tarvitsevat pääomasijoituksia kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä yhtiön kehityksen kannalta välttämättömiin omistusjärjestelyihin, esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa. Sijoitusten avulla yhtiöt saavat uskottavia ja tunnettuja institutionaalisia sijoittajia, joilla on omistuksen kautta intressi yhtiön kehittämiseen. Kasvua Haastavasta taloustilanteesta huolimatta teimme viime vuonna useita lupaavia sijoituksia muun muassa ThermiSoliin, Pohjolan Design-Taloon ja Finnproteiniin.” Uuteenkaupunkiin nousee Euroopan suurin pitkälle jalostettujen soijaproteiinituotteiden jalostamo. Uusi tehdas on piristysruiske koko alueen työllisyydelle. teksti : olli manninen 24 iStockphoto Susa Junnola F innprotein Oy rakentaa Uuteenkaupunkiin soijatehtaan, jossa jalostetaan soijaproteiinia eläinrehuteollisuudelle ja biopolttoaineeksi. Venäläisen sijoitusyhtiö Renaissance Partnersin rahoittama teknologiahanke sai vihreää valoa jalostamon rakentamiselle marraskuussa 2011, kun reilun vuoden kestänyt 100 miljoonan rahoituskierros ulkopuolisten pääomasijoittajien kanssa saatiin lyötyä lukkoon. Ensimmäisenä hankkeeseen sijoittanut Renaissance Partners sai rinnalleen vahvan ja monipuolisen kotimaisten sijoittajien joukon, jossa ovat mukana pääomasijoittajat Varma, Pontos, Etera ja Teollisuussijoitus sekä muina rahoittajina Nordea, Pohjola ja Finnvera. ”Olen erittäin tyytyväinen, että saimme mukaan edustavan ja vahvan suomalaisten sijoittajien joukon. Se tuo lisää uskottavuutta hankkeelle”, Finnprotein Oyn toimitusjohtaja Mikko Nordberg sanoo. Soijajalostamon kasvunäkymät ovat lupaavat, sillä soijakonsentraatin kysyn25 123RF ”Greenfield-hankkeet ovat kiinnostavia sijoituksia sillä niissä luodaan tyhjästä uutta teollista toimintaa.” Geenimanipuloimaton raaka-aine on ehdoton lähtökohta Finnproteinin tuotannossa. Matkalla Euroopan suurin viikko-osakeyritys Holiday Club menestyy, vaikka muilla menisi huonosti. Nyt omistajat miettivät, olisiko pian aika listautua Helsingin pörssiin. iStockphoto Houkutteleva greenfield-hanke tä lisääntyy erityisesti kalanrehuteollisuudessa. ”Tällä hetkellä kalajauheen korvaavaa soijaproteiinia valmistetaan vain kahdessa brasilialaisessa ja kahdessa eurooppalaisessa jalostamossa, mutta niiden tuotanto menee pääosin elintarviketeollisuuden tarpeisiin”, Nordberg sanoo. ensimmäisenä vuonnaan 240 000 tonnia soijaproteiinituotteita, joista muun muassa soijarouheen osuus on noin 100 000 tonnia, soijakonsentraatin 60 000 tonnia ja öljyn 43 000 tonnia. Finnproteinin liikevaihdoksi hän ennakoi yli 200 miljoonaa euroa vuodessa, kun laitos toimii täydellä kapasiteetilla. Tuotteita biodieseliin ja kalanrehuksi Sijainti ratkaisee Korkean teknologian ansiosta Finnprotein voi tuottaa monipuolisen valikoiman soijaproteiinituotteita. Tuotannon alkuvaiheessa soijapavusta erotettava öljy sopii biodieselin raaka-aineeksi, ensimmäisen asteen rehurouhe puolestaan elintarviketeollisuudelle. Nordbergin mukaan Finnproteinin kilpailuetuna ovat toisen ja kolmannen jalostusasteen tuotteet, joita vain harvoilla kansainvälisillä kilpailijoilla on tarjota. Finnprotein korostaa toiminnassaan tuotantotapojen eettisyyttä ja kestävää kehitystä. Brasiliasta hankittavan raaka-aineen pitää täyttää kestävän kehityksen kriteerit. ”Geenimanipuloimaton raaka-aine on ehdoton lähtökohta tuotannossamme. Teemme yhteistyötä brasilialaisen kestävän kehityksen yhdistyksen kanssa. Yhdistyksen jäsenet ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan raaka-aineen tuotanto vastaa kestävän kehityksen kriteerejä”, Nordberg kertoo. Nordberg arvioi Finnproteinin tuottavan 26 Uudenkaupungin jalostamolle varaama 11 hehtaarin tontti oli Nordbergin mukaan logistisesti ratkaisevassa roolissa, kun jalostamon sijaintipaikkaa alettiin miettiä. Uusikaupunki on ollut hyvin yhteistyökykyinen projektin edetessä. Kaupungissa on huolehdittu, että tarvittava infrastruktuuri on kunnossa. Jalostamo merkitsee piristysruisketta myös kaupungin työllisyydelle. Ensimmäisenä vuonna Finnprotein työllistää noin 80 ihmistä, mutta jalostusasteen edetessä työntekijöitä tulee olemaan noin 150. Jalostamon välilliset työllisyysvaikutukset ovat merkittävät paikallisille logistiikkayrityksille, sillä tavaraa tulee kulkemaan paljon laitokselle ja laitoksesta pois. Jo jalostamon rakentaminen työllistää satoja ihmisiä. Uusikaupunki tarjoaa jalostamolle prosessin raakaveden ja sähkön hyvän yhteistyön paikallisen energiayhtiön kanssa. Lisäksi Raision ja Hankkija Maatalouden kaltaiset asiakkaat ovat lähellä. Teollisuussijoitukselle tulee vuosittain sijoitustarjouksia uusien tehtaiden rakennusprojekteista. ”Greenfield-hankkeet ovat kiinnostavia sijoituksia, sillä niissä luodaan tyhjästä uutta teollista toimintaa. Ne ovat luonteeltaan usean vuoden rahoitusprojekteja, joihin liittyy myös enemmän riskejä. Iso rakennusprojekti saattaa viivästyä ja maksaa ennakoitua enemmän”, sanoo Teollisuussijoituksen sijoitusjohtaja Heikki Vesterinen. Hänen mukaansa Finnprotein vaikutti kiinnostavalta, sillä globaalit megatrendit tukevat vahvasti yhtiön liiketoimintasuunnitelmaa. Vaikka soijajalostamon markkinanäkymät olivatkin jo varhain lupaavat, oli hankkeen rahoituksen kannalta suurin koetinkivi oikean rahoituskonsortion löytäminen. ”Haimme neuvotteluissa erilaisia kombinaatioita, kunnes oikea yhdistelmä sijoittajia saatiin kokoon.” Suomen Teollisuussijoituksen sijoituspäätöstä edesauttoivat uskottavat partnerit ja yhteistyökumppanit, joilla on näyttöä suurten hankkeiden läpiviennistä. ”Sijoitussalkussamme greenfieldhankkeet kilpailevat samasta pääomasta kuin muutkin Tesin sijoituskohteet. Näin suurissa hankkeissa korostuu mukana olevan johdon ja avainhenkilöiden rooli.” ”Harvoin nykypäivinä tämän kokoluokan teollisia hankkeita perustetaan Suomeen”, Vesterinen sanoo. teksti : hanna lehto - isokoski T oimitusjohtaja Vesa Tengman myhäilee tyytyväisenä työpöytänsä ääressä Helsingin Herttoniemessä. Vaikka asiantuntijat povaavat huonoja aikoja Suomen ja koko Euroopan taloudelle, hänen johtamallaan Holiday Club Resortsilla menee hyvin. Kun yhtiön liikevaihto 2009 oli 65 miljoonaa euroa, se oli 2011 kavunnut jo 93 miljoonaan. Laman aikana kävi kuten usein ennenkin: ihmiset lomailivat kotimaassa, kylpylähotellit houkuttelivat ja viikko-osakkeet myivät. Mutta miten kasvusta tuli näin voimakas? ”Kun muut jarruttivat, me kaasutimme. Teemme asiat pikkuisen ripeämmin kuin toiset”, Vesa Tengman kertoo. ”Meitä vauhditti se, että yhtiön omistajat vaihtuivat juuri finanssikriisin kynnyksellä. Vuonna 2008 Suomen Teollisuussijoitus Oy sekä joukko muita sijoittajia ostivat osakeenemmistön London & Regional Propertiesilta. Rahoituspaketti saatiin kasaan, vaikka hetki oli yhdestoista”, Tengman kertoo. Seuraavaksi Holiday Club ryhtyi maksamaan yrityskaupassa syntynyttä velkaa pois. Sitten alettiin investoida rohkeasti. ”Rakensimme Saimaalle uuden kylpylähotellin, joka avasi ovensa viime vuoden lopussa. Ostimme S-ryhmälle vuonna 2006 myydyt neljä kylpylää takaisin, ja aloitimme yhteistyössä muutaman muun kylpylän kanssa viikko-osaketoiminta”, Tengman luettelee. Holiday Club laajensi myös ulkomailla, kun Ruotsin Åren lisäksi mukaan tuli viikko-osaketoimintaa Espanjassa. Itse tuote on kunnossa. Viikonloppuisin kylpylähotellit täyttyvät lapsiperheistä. Vii- kolla liikkeellä ovat seniorit, kokousmatkailijat ja työkyvyn ylläpitäjät. Lisäksi tulevat ulkomaiset matkailijat. Kasvua ennen listautumista Teollisuussijoituksen salkussa Holiday Club edustaa juuri oikeanlaista yritystä. Sillä on oikea toiminta-alue. Yhtiö tähtää kansainväliseen kasvuun ja myös pystyy siihen. ”Sijoittajien omistuksessa yhtiöstä tulee tietynkokoinen. Kun se on kasvanut ja kehittynyt tiettyyn vaiheeseen ja on taas uudistusten aika, me luovumme omistuksestamme”, sanoo Teollisuussijoituksen yritysjärjestelytiimin vetäjä Antti Kummu. Kummun mukaan on pohdittava jatkuvasti, miten omistus tulevaisuudessa järjestetään. ”Vaihtoehtoja on monia. Kun nykyiset omistajat haluavat myydä, se voisi käydä te27 Vastuullisuus Puheenvuoro hokkaasti pörssin avulla. Ennen listautumista Holiday Clubin pitää kuitenkin vielä kasvaa”, hän sanoo. Vuonna 2015 yhtiö tähtää 200 miljoonan euron liikevaihtoon, jolloin listautuminen Kummun mukaan jo toimisi. Siihen mennessä viikko-osakevalikoimakin on laajentunut. Mukaan halutaan muun muassa kohteita Välimereltä. Kasvun rahoittamiseen tarvitaan uutta pääomaa. Kun pankkien vakavaraisuussääntely tiukentuu, kiristyy lainahana. ”Jos pankit eivät ole valmiita lainaamaan riittävän suuria summia kuin tarvitaan, tarvitaan sijoittajia, jotka ovat”, Antti Kummu toteaa. Kirjanpito iso kysymys Pörssiin meno täytyy ajoittaa oikein. Tällä hetkellä arvostustasot ovat alhaiset, joten nyt listautuminen ei toisi välttämättä kovin paljon uutta pääomaa. Markkina-arvoltaan pienellä yhtiöllä on myös pieni likviditeetti. Se ja sijoittajien vähäinen määrä ovat haaste. Toisaalta hiljaisena aikana listautuva yritys saisi runsaasti huomiota. Lisäksi Holiday Club olisi toimialansa ainoa suomalainen pörssiyhtiö ja Pohjoismaissakin vain muutaman joukossa. Omistajien näkökulmasta pörssiin menolla on verotukseen liittyvä hidaste: listautumattomista yhtiöistä saa nostaa verottomia osinkoja, listautuneista ei. Iso asia on myös kansainväliseen IFRS-standardiin perustuva kirjanpito, jota pörssiyhtiöiltä vaaditaan. Se on raskaampi kuin nyt käytössä oleva ja vaikuttaa voimakkaasti joidenkin yhtiöiden lukuihin. Myös Holiday Clubin taseet ja laskentakäytännöt muuttuisivat. Corporate governance -asiat pitää niin ikään saada pörssiyhtiöltä vaadittavaan kuntoon. Sen sijaan raportointivelvoitteet eivät yhtiötä häiritse. ”Teemme jo 90 prosenttia siitä, mitä pitää. Viestintäsäännöt ovat sitten toinen juttu. En saisi enää puhua yhtä paljon kuin tähän saakka”, Vesa Tengman nauraa. Euroopan suurin viikko-osakkeissa • Holiday Club Resorts Oy on Suomen johtava vapaaajan matkailupalvelujen tuottaja ja Euroopan suurin viikko-osakeyritys. Lomakohteita on yhteensä 32 Suomessa, Ruotsissa ja Espanjassa. • Yhtiön suurimmat omistajat ovat yhtiön toimiva johto, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Suomen Teollisuussijoitus Oy ja joukko yksityissijoittajia. • Konsernin palveluksessa on 820 henkilöä. • Holiday Clubin kylpylähotelleja ovat Katinkulta, Kuusamon Tropiikki, Tampereen kylpylä, Saimaa, Ylläs Saaga ja Saariselkä. Panostus myyntiin ja markkinointiin Vuoden 2012 taloustilannetta on poikkeuksellisen hankala ennakoida. Ongelmat saattavat ratketa ja talous elpyä. Holiday Club tavoittelee alkaneella tilikaudella 125 miljoonan euron liikevaihtoa. Markkinahäiriötilanne tuo päättäväiselle tekijälle uusia tilaisuuksia. Toisaalta Vesa Tengman myöntää, että pitäisi olla tyhmä, jos ei nyt vähän pelkäisi. ”Mutta pitää uskoa siihen, mitä tekee. Me panostamme myyntiin ja markkinointiin. Oman yrityksen ja tuotteen pitää olla vahvempi kuin suhdanne.” 28 Suhdanteista huolimatta Holiday Club on laajentanut rivakasti. Saimaan kylpylähotelli avasi ovensa viime vuoden lopussa. Onko listautuminen Suomessa vaihtoehto? Kotimaisen listausmarkkinan vuosi 2012 alkoi toiveikkaasti pienellä jakautumisella, jonka tuloksena saatiin uusi pörssiyhtiö. Vuonna 2011 ei valitettavasti nähty ollenkaan uusia listautumisia Helsingin pörssiin. Start up -puolella näkyy positiivista kuhinaa. Erityisesti Aalto-yliopiston yhteydestä löytyy innokkaita nuoria, jotka uskovat yrittäjyyteen, riskinottoon ja menestykseen. Useilla uusilla kasvuyrittäjillä on tavoitteena vikkelä kasvu ja nopea irtautuminen. Nopea irtautuminen tapahtuu yleensä ulkomaisen sijoittajan ostaessa kerralla koko yhtiön alkuperäisiltä yrittäjiltä. Listautumista ei tavoitella. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta olisi tärkeää, että osa yhtiöistä listautuu ja jatkaa kasvuaan Suomessa. Kotimaiset omistajat vaikuttavat yhtiön tulevaan kehitykseen – pääkonttori ja työpaikat pysyvät todennäköisemmin täällä. Suomi tarvitsee kasvua, työllisyyttä ja verotuloja. Kotimainen omistajuus on avain näihin. Pörssilistautuminen on tapa hakea kotitalouksien varoja yrityskasvun rahoittamiseen. Kotimaisilla kotitalouksilla on pankkitileillä yli 80 miljardia euroa. Osa tästä voitaisiin sijoittaa yrityksiin. Mitä vähemmän listauksia on, sitä suuremmaksi kasvaa potentiaalisen listautujan henkinen kynnys. Listautumisen vaatimuksia pelätään eikä markkinapaikkoja tunneta. Keväästä 2011 on Helsingin pörssin alla ollut vaihtoehtona kevyempi markkinapaikka, First North. Tälle markkinapaikalle listautujan ei tarvitse esimerkiksi siirtyä noudattamaan IFRS:ää. Tämä vaihtoehto voisi sopia monelle kasvuyhtiölle. Se, että suomalaiset yhtiöt eivät listautuisi Suomessa, ei ole vaihtoehto. Tarvitsemme elinvoimaiset rahoitusmarkkinat ja yhtiöille kotimaisen kasvuputken. Listautumisen kynnyksiä tulee purkaa yksi kerrallaan. Vain näin varmistamme kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin. Sari Lounasmeri on Pörssisäätiön toimitusjohtaja ja Teollisuussijoituksen sijoitusneuvoston jäsen. Vastuullisesti sijoittaen Teollisuussijoitus määritteli viime vuonna vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteensa ja liittyi vastuullista sijoittamista edistävän FINSIFin jäseneksi. kuvitus: sanna mander M iten Teollisuussijoituksen vastuullinen sijoittaminen ilmenee käytännössä, sijoitusjohtaja Riitta Jääskeläinen? ”Teollisuussijoitus edellyttää, että sen sijoituskohteet ottavat toiminnassaan huomioon yritysvastuuasiat. Kohdeyritystemme täytyy toimia vastuullisesti sosiaalisissa, ympäristöön vaikuttavissa sekä talouteen ja hallintoon liittyvissä asioissa. Vastuullisuus yrityksen toiminnassa kuuluu osana hyvään hallintotapaan”, sanoo Riitta Jääskeläinen. Teollisuussijoituksen lähestymistapana on positiivinen arvottaminen eli ongelmiin tartutaan vaikuttamalla epäkohtiin ja kannustamalla sijoituskohteita ottamaan käyttöön uusia vastuullisia toimintatapoja. "Tuemme sijoituskohteitamme parhaamme mukaan yritysvastuuasioiden hoitamisessa sekä niihin liittyvän tietoisuuden lisäämisessä. Mahdollisuus vaikuttaa eri osa-alueisiin vaihtelee yrityskohtaisesti, sillä eri toimialojen ja eri maantieteellisillä alueilla toimivien yritysten kohdalla korostuvat eri asiat", Jääskeläinen kertoo. Vastuullinen sijoittaminen huomioidaan aina osana Teollisuussijoituksen sijoitusprosessia. FINSIF edistää vastuullista sijoittamista, joka ottaa huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät asiat sijoituksia tehtäessä ja varainhoidossa. Yhdistyksen jäseninä on joukko suomalaisia institutionaalisia sijoittajia. Lue lisää vastuullisesta sijoittamisesta www.finsif.fi 29 kolumni Pääomasijoitusten vaikuttavuus – työpaikkoja ja tuottoa V altion pääomasijoittajana Teollisuussijoituksella on vaikuttavuustavoitteita, jotka pohjautuvat hallitusohjelmaan ja TEM:n strategiaan. Samanaikaisesti tavoitteena on myös sijoitetun pääoman tuotto valtiolle siten, että yhtiöön sijoitetun pääoman reaaliarvon tulee pitkällä aikavälillä kasvaa. Teollisuussijoituksessa nämä rinnakkaiset päämäärät ovat herkässä tasapainossa, joka määrittelee toiminnan operatiiviset tavoitteet. arvioi omaa vaikuttavuuttaan säännöllisesti. Myös Suomen pääomasijoitusyhdistys ry on toteuttanut vaikuttavuustutkimuksia, joista viimeisin on juuri valmistumassa. Tutkimuksissa verrataan pääomasijoittajilta rahoitusta saaneiden yritysten ja mahdollisimman samankaltaisten muiden yritysten kasvua ja muita yrityksen kehittymistä kuvaavia indikaattoreita. Tutkimukset osoittavat, että pääomasijoittajien kohdeyritykset kasvavat nopeammin, luovat enemmän uusia työpaikkoja, kansainvälistyvät nopeammin ja saavat hallituksiinsa kokeneempia henkilöitä kuin verrokkiyhtiöt. Välilliset vaikutukset toteutuvat muun muassa bruttokansantuotteen kasvuna, viennin kasvuna, tuottavuuden kasvuna ja parhaimmillaan myös paikallisen omistuksen vahvistumisena. tarjonnan rinnalle pääomasijoitusmuotoisen rahoituksen. Tässä tehtävässä keskeisiä periaatteita ovat toimiminen yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa ja näiden rinnalla lisäten riskinottokykyä ja rahoituksen tarjontaa. Kiinnitämme erityistä huomiota alueisiin, joilla on kasvupotentiaalia, mutta joihin yksityistä pääomarahoitusta on niukasti tarjolla. Esimerkkejä tällaisista erityispanostuksista ovat muun muassa korkean riskin sijoitukset nopeasti kasvaviin teknologiayrityksiin sekä rahoitusohjelma kaivosteollisuuteen. Pääomasijoitustoimiala kansallista innovaatiojärjestelmää, jonka tehtävänä on uudistaa elinkeinoelämää, edistää uuden teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä, luoda uusia kasvuyrityksiä sekä synnyttää työpaikkoja ja hyvinvointia. Teollisuussijoitus tuo innovaatiojärjestelmän palveluiden ja muun rahoitus- Kari Ylitalo Olemme osa 30 ”Pääomasijoittajien kohdeyritykset kasvavat nopeammin, luovat enemmän uusia työpaikkoja ja kansainvälistyvät nopeammin kuin verrokkiyhtiöt.” vaikuttavuustavoitteena toiminnassamme on suomalaisen pääomasijoitustoimialan kehittäminen. Tavoite toteutuu konkreettisimmin silloin kun Teollisuussijoitus on perustamassa uuden pääomasijoitusalan toimijan ensimmäistä rahastoa. Alalle tulon kynnys on 2000-luvulla noussut verrattain korkeaksi ja samalla muodostunut merkittäväksi haasteeksi alan uudistumiselle. Pääomasijoitustoimialalle on tyypillistä kehityskulku, jossa pääomasijoitusyhtiöt siirtyvät aikaisen vaiheen sijoituksista myöhempään vaiheeseen, vanhoja toimijoita Tärkeänä poistuu alalta ja uusia tulee tilalle. Tämä uudistumisprosessi on tärkeä pääomasijoitusmarkkinan toimivuuden ja varsinkin kasvuyritysten pääomahuollon kannalta. Teollisuussijoituksella on keskeinen rooli suomalaisessa ja yhä useammin myös pohjoismaisessa toimintaympäristössä tämän kehityksen ylläpitäjänä. sijoittanut perustamisestaan, vuodesta 1995 lähtien yhteensä lähes miljardi euroa pääomasijoitusrahastoihin ja suomalaislähtöisiin kasvuyrityksiin. Nykyinen sijoitusvolyymi on keskimäärin 100 miljoonaa euroa vuodessa, joka jakaantuu puoliksi rahastosijoituksiin ja suoriin sijoituksiin. Rahoituksen kohteena on tällä hetkellä noin 450 yritystä suoraan ja välillisesti rahastojen kautta. Sijoitustoiminnan jatkuvuus ja kasvu on turvattu valtion pääomituksilla sekä suurilta osin myös yhtiön omalla tulorahoituksella. Teollisuussijoitus on Teollisuussijoituksen on arvioitu suoriutuneen varsin hyvin vaikuttavuustavoitteiden ja tuottotavoitteen saavuttamisessa. Yhtiön tuloskehitys on ollut pitkällä aikavälillä positiivinen ja toisaalta rooliamme suomalaisen pääomasijoitusmarkkinan kehittäjänä sekä markkinoiden toimintapuutteiden täydentäjänä on pidetty onnistuneena. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jatkossakin huolellista markkinoiden seurantaa, ketterää reagointia muutoksiin sekä tarkkaa sijoituspäätösten valmistelua ja kohteiden analysointia. Useissa eri yhteyksissä Henri Grundstén on Teollisuussijoituksen uusista sijoitusmahdollisuuksista ja innovaatioyhteistyöstä vastaava johtaja. 31 Suomen Teollisuussijoitus Oy Mannerheimintie 14 A, 00100 Helsinki Puhelin 09 680 3680 [email protected] www.teollisuussijoitus.fi
© Copyright 2024