asvu teollisuussijoitus Älykäs Pääomaa sähköjärjestelmä uudistuvaan haukkaa työteollisuuteen koneiden kuluista Kansainväliset sijoittajat käänsivät katseen Suomeen 2/2014 Pääkirjoitus Kasvuvauhtia yrityksille Suomi tarvitsee erilaisia kasvuyrityksiä, niin innovatiivisia start-upeja kuin keskisuuria työllistäviä ja kilpailukykyisiä vientiyrityksiäkin. Tänä keväänä Teollisuussijoitus on ollut monessa mukana edistämässä kasvuyritysten rahoituksen tarjontaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi uusien rahoituslähteiden aktivoimista ja kansainvälisen pääoman houkuttelua Suomeen. Toukokuussa aloitettu 100 miljoonan euron Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma uudistaa suomalaista teollisuuskantaa ja varmistaa, että parhailla teollisilla pk-yrityksillä on mahdollisuus menestyä maailmalla. Tämän lehden haastattelussa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori kertoo uskovansa vahvasti, että kilpailukykyisten pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten kasvun vahvistamisella voimme saavuttaa nopeasti merkittäviä tuloksia. Avainteemoja ovat biotalous, puhdas teknologia, teollinen digitalisaatio ja terveysteknologia. Tavoitteena on sijoittaa ohjelman varoja yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa noin 15–25 kasvuyritykseen. Sijoituksilla tavoitellaan ensisijaisesti kannattavaa kasvua. Julkistimme tänä keväänä kaksi uutta sijoitusta kansainvälisten sijoittajien rahastoihin. Kansainvälisten rahastosijoitusten kautta Teollisuussijoitus houkuttelee sijoittajia Suomeen tutustumaan ja sijoittamaan suomalaisiin yrityksiin. Pääomasijoittajien kiinnostuksen herättäminen Suomeen on hyvin tärkeää, jotta parhaat kasvuyritykset saadaan nopeasti kansainvälisille markkinoille. Pääomasijoittajia tapaavista tuhansista yrittäjistä vain ne, joilla on vahvin kasvupotentiaali, pääsevät hyötymään sijoittajien pääomista, kokemuksista ja verkostoista. Toinen näistä rahastosijoituskohteista, Balderton Capital, sijoitti keväällä suomalaiseen TrademarkNow-yhtiöön. Myös DN Capitalin hankevirrasta löytyy suomalaisyrityksiä. Lue tästä lehdestä lisää siitä, mitä nämä kaksi lontoolaista pääomasijoittajaa etsivät Suomesta. Antoisia lukuhetkiä! Anna Kilpeläinen Viestintäpäällikkö PS. Euroopan pääomasijoitusyhdistys EVCA:n tilastojen mukaan Suomi oli vuonna 2013 Euroopan kärkimaa venture capitalsijoitusvolyymeissä suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, ilman Supercellinkin vaikutusta. Kehityksen taustalla ovat laadukas hankevirta, kotimaisen riskirahoituksen tarjonnan lisääntyminen sekä kansainvälisten sijoittajien aktiivisuus Suomessa. Lue lisää: www.evca.eu/research Suomen Teollisuussijoitus Oy:n sidosryhmälehti JULKAISIJA Suomen Teollisuussijoitus Oy, Mannerheimintie 14 A, PL 685, 00101 HELSINKI, puh. (09) 680 3680, etunimi.sukunimi@teollisuus- sijoitus.fi, www.teollisuussijoitus.fi | PÄÄTOIMITTAJAt Juha Marjosola, anna kilpeläinen | KUSTANTAJA Sanoma Media Finland Oy | TOIMItUS Pia hyvönen | ULKOASU ulriikka järvinen ja anu pyykkö | PAINO lehtiyhtymä oy 2013 | ISSN 1796-0266 | OSOITEMUUTOKSET [email protected] 2 2/2014 1/2014 4 02/2014 2 pääkirjoitus 4-5 PÄÄOMAA TEOLLISUUDELLE Tavoitteena on saada suomalainen elinkeinoelämä uudistumaan ripeästi, sanoo Jan Vapaavuori. 6–9 globaali jo syntyessään 10–11 laatua lautaselle 12–13 yritys kohtasi pääomasijoittajan 8 14 14–15 Mekitecin röntgenteknologia löytää elintarvikkeista pienetkin vierasesineet. Verkostoitumistapahtuma Nordic Tech Tour järjestettiin kesäkuussa Espoon Otaniemessä. tehot irti työkonevalmistuksesta Lappeenrantalaisen Visedon sähkötekniikka säästää kustannuksia maailmalla. 16–17 Alkuvaiheen riskeille jakajia 18 tavoitteena kannattava kasvu 18-19 Ajankohtaista: päänavauksia syntyy 16 1/2014 Kansainväliset pääomasijoittajat etsivät teknologiayrityksiä, jotka syntyvät kasvu mielessä. Toiminta pitää saada viriämään, sanoo Tekes Pääomasijoitus Oy:n toimitusjohtaja Esko Raunio. Viennin hajaantuminen eri toimialoille tasoittaisi syklejä, sanoo Teollisuussijoituksen Jouni Hakala. Aidon vie sähkön etäluentamittarit Norjaan ja MultiTouch muuttaa yhä useamman kosketusetäisyydellä olevan pinnan vuorovaikutteiseksi. 3 Markkinat Teollisuus saa uutta rahoitusta kasvuun Te k s t i : R i s t o P e n n a n e n K u v a : L e h t i k u v a Nyt on tärkeää kohdistaa huomio teollisiin pk-yrityksiin ja niitä palveleviin yrityksiin, joilla on runsaasti kasvupotentiaalia, sanoo elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. V aikka synkimmät arviot ennakoivat teollisuuden kuihtumista, hallitus näkee Suomen tarvitsevan teollisuutta jatkossakin – jopa nykyistä enemmän ja monipuolisemmilla toimialoilla. ”Teollinen toiminta ei katoa Suomesta eikä muistakaan kehittyneistä talouksista. Toimintaympäristön muuttuessa avautuu aina uusia mahdollisuuksia. Maailma on niin suuri, että työtä riittää aivan varmasti suomalaisille yrityksille”, sanoo elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. 4 Suomen talous tarvitsee teollisuutta, joka puolestaan kaipaa uusia rahoitusratkaisuja, sanoo elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Suomi on nostanut viime vuosina jalustalle aloittavat ja varhaisen kasvuvaiheen yritykset. Maa tarvitsee kuitenkin kaiken kokoisia yrityksiä. ”Kilpailukykyisten pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten kasvun vahvistamisella voimme saavuttaa nopeasti merkittäviä tuloksia”, Vapaavuori pohtii. Siksi hallitus on tehnyt kevään aikana useita esityksiä pk-teollisuuden rahoituksen kehittämiseksi. Yksi ratkaisu on sadan miljoonan euron Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma. Koska Teollisuussijoituksen hallinnoima ohjelma edellyttää julkisen rahan kumppaniksi aina vähintään yhtä 1/2014 2/2014 suurta yksityistä panostusta, tulee teollisuuden ulottuville 200–400 miljoonan euron lisäpotti. Uusi pääoma kohdistuu pääosin yrityksille, joiden toimiala on biotalous, cleantech, terveysteollisuus tai teollinen digitalisaatio. Rahoituskuilu umpeen Teollisuusvetoinen kasvu oli keskeinen hallituksen tavoite myös esityksessä Finnveran vientiluottojen enimmäisvaltuuksien korottamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee myös esitystä Finnveran jälleenrahoitustakauksesta sekä kotimaisten investointien vauhdittamisesta investointitavarakauppojen takauksella. Vapaavuori painottaa, että valtion tehtävä on täydentää yksityistä rahoitusta – ei korvata sitä. ”Se tarkoittaa muun muassa uusien rahoituslähteiden aktivoimista, yksityisten toimijoiden lisäämistä ja rahoitusalan kansainvälistymistä. Pääomasijoitustoiminnassa odotan myös Teollisuussijoitukselta uusia aloitteita ja aktiviteetteja.” Megatrendeistä hyödyt irti Vapaavuori siteeraa presidentti Sauli Niinistöä, joka Selkärankaseminaarissa kannusti teollisuutta pohtimaan oman tarjonnan lisäksi maailmalla syntyvää kysyntää. ”Teollisuuden tulisi päästä entistä paremmin kiinni globaaleihin megatrendeihin kuten kaupungistumiseen, digitalisaatioon, ilmastonmuutokseen ja ikääntymiseen”, Vapaavuori sanoo. Uudistuva teollisuus -ohjelma • Sijoitusohjelma kanavoi 100 miljoonaa euroa suomalaisiin teollisuusyrityksiin sekä niitä palveleviin yrityksiin. • Painopisteitä ovat biotalous, cleantech, teollinen digitalisaatio ja terveysteollisuus. • Tavoitteena on keskisuurten ja kasvuyritysten kasvu, kansainvälistyminen, kilpailukyvyn vahvistaminen ja työllistämiskyvyn parantaminen. • Suuri osa sijoituksista on 2–20 miljoonaa euroa. Sijoituksia tehdään arviolta 15–20 yritykseen, joiden liikevaihto on pääosin 10–200 miljoonaa euroa. Lähde: Teollisuussijoitus ”Kilpailukykyisten pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten kasvun vahvistamisella voimme saavuttaa nopeasti merkittäviä tuloksia.” Jan Vapaavuori Parhaat vastaukset megatrendien haasteisiin syntyvät, kun uutta yhdistetään vanhaan. Esimerkiksi Saksa tähtää teollisen internetin voimamaaksi Industrie 4.0 -ohjelmalla, joka yhdistää automaation, ICT:n ja teollisen osaamisen. Suomi edistää digitaalista osaamista monella taholla. ”Tavoitteena on saada suomalainen elinkeinoelämä uudistumaan ripeästi, vastaamaan trendiin ja markkinoiden kysynnän muutoksiin. Olemme viritelleet yhteistyötä myös Saksan suuntaan tällä alalla”, Vapaavuori sanoo. Tutkimus tukee muutosta Teollisuuden uudistuminen edellyttää, että Suomi kehittää rahoituksen lisäksi koulutusta, tutkimusta ja innovaatiojärjestelmäänsä. Näin on tehtykin. Esimerkiksi VTT on pitkäjänteisesti kehittänyt bio-osaamista, joka on osaltaan tukenut bioteknologiaan perustuvia investointisuunnitelmia Äänekoskella (Metsä Board) ja Varkaudessa (Stora Enso). Juuri biotalous ja cleantech ovat aloja, joiden hallitus uskoo tuovan kymmeniätuhansia työpaikkoja lähivuosina. ”Täytyy kuitenkin muistaa, että juuri korkean osaamisen teollisista työpaikoista maat kilpailevat eniten. Siksi teollinen murros haastaa perinteistä työmarkkinamalliamme. Jokaisen työpanos tulisi saada mahdollisimman kilpailukykyiseen käyttöön”, sanoo Vapaavuori. Uusille innovaatioille pitää löytää myös uusia markkinoita. Siinä tukee Team Finland -verkosto, joka voi tarjota entistä kattavampaa tietoa markkinointimahdollisuuksista kasvualueilla. Supercellin ja Rovion esimerkit ovat tehneet Suomesta mobiilipelien ykkösmaan maailmassa. ”Mikään ei estä laajentamasta tällaista julkisuuskuvaa muillekin teollisuudenaloille”, muistuttaa Vapaavuori. Teollissuussijoituksen Jouni Hakalan kolumni sijoitusohjelman vaikutuksista sivulla 18. 1/2014 2/2014 5 Case Kansainväliset pääomasijoittajat käänsivät katseen Suomeen Te k s t i A n n a M å r d K u v i t u s i S t o c k K u v a t P e t t e r i K o k k o n e n Brittiläiset pääomasijoittajat Balderton Capital ja DN Capital etsivät aloittelevia suomalaisia teknologiayhtiöitä, jotka ajattelevat globaalisti jo syntyessään. ”Suomi on kansainvälinen, digitaalinen ja omaperäinen.” Nenad Marovac, DN Capital 6 21/2014 T eollisuussijoitus julkisti huhtikuussa kaksi uutta sijoitusta brittiläisten pääomasijoittajien rahastoihin: Balderton Capitalin rahastoon sijoitettiin 6,8 miljoonaa euroa ja DN Capitalin rahastoon kolme miljoonaa euroa. Molemmat yhtiöt olivat jo ennestään kiinnostuneita Suomesta. Nyt yhteydet vahvistuvat. Pääomasijoittajien kiinnostuksen nostattaminen on hyvin tärkeää, kun innostuneita, osaavia ja kunnianhimoisia yrittäjiä on Euroopassa paljon enemmän kuin saatavilla olevaa rahoitusta. Pääomasijoittajien ovia kolkuttelevista tuhansista yrittäjistä vain ne, joilla on vahvin kasvupotentiaali, pääsevät hyötymään sijoittajien pääomista, kokemuksista ja verkostoista. Suomi-tuntumaa jo ennestään Sekä DN Capitalilla että Baldertonilla on ollut jo aiemminkin sijoituksia suomalaisyhtiöissä ja molempien yhtiöiden edustajat ovat osallistuneet muun muassa Slush-tapahtumaan. Teollisuussijoituksen mukaantulo kirittää niiden ponnistuksia uusien suo- malaissijoitusten toteuttamiseksi. ”Olemme juuri tehneet sijoituksen suomalaisyhtiöön nimeltä TrademarkNow. Yhtiö on analysoinut tavaramerkkitietokantoja eri puolilla maailmaa ja pystyy ennustamaan, kuinka todennäköisesti uusi tavaramerkki menee läpi ilman oikeusriitoja”, kertoo Balderton Capitalin sijoitusjohtaja Harry Briggs. Hänen mukaansa yhteydet Trademarkiin alkoivat jo ennen Teollisuussijoituksen mukaantuloa. ”Teollisuussijoitus toi hankkeeseen lisäsysäyksen. Aiomme nyt viettää entistä enemmän aikaa Suomessa.” Briggsin mukaan Balderton tarkastelee tällä hetkellä useita suomalaisyhtiöitä ja on hyvin innostunut suomalaisten osaamisesta. DN Capitalin toimitusjohtaja Nenad Marovac puolestaan arvioi, että yhtiö tekee tänä vuonna uuden sijoituksen Suomeen. ”Puhumme vain yhdestä, mutta se ei ole ensimmäinen ”Olemme juuri tehneet sijoituksen suomalaisyhtiöön nimeltä TrademarkNow.” Harry Briggs, Balderton Capital € € € 21/2014 7 >> sijoituksemme, sillä olimme aiemmin mukana myös MoreMagicissa.” Suomi on DN Capitalin ahkerassa seurannassa. Marovacin apuna Suomen markkinaa seuraa hänen nuorempi kollegansa Imran Akram, joka käy usein Suomessa. Marovac vitsailee kaksikon työnjaosta: “Minä otan kesän, Imran saa talven.” ”Olemme juuri tehneet sijoituksen suomalaisyhtiöön nimeltä TrademarkNow.” Harry Briggs, Balderton Capital fakta Balderton Capital • P erustettu vuonna 2000. • T oimipiste Lontoossa. • Y ksi Euroopan suurimmista • • • • 8 alkuvaiheen pääomasijoittajista, viidessä sijoitusrahastossa yhteensä 1,6 miljardia euroa. S ijoittaa eurooppalaisiin alku- ja kasvuvaiheen yrityksiin, joilla on suuria laajenemissuunnitelmia. V iidessä sijoitusrahastossa on ollut useita kymmeniä yrityksiä, joista neljä on listautunut ja neljä on Pohjoismaisia. S ijoitti suomalaiseen TrademarkNow-yhtiöön toukokuussa 2014. S ijoitussalkussa tällä hetkellä muun muassa italialainen muodin verkkokauppias Yoox, johon Balderton sijoitti ensimmäisten joukossa vuonna 2002. Yhtiö listautui Milanon pörssiin vuonna 2009, jolloin sen markkinaarvo oli 260 miljoonaa euroa. Nyt Yooxin markkina-arvo on 1,5 miljardia euroa. Suuret suunnitelmat suosiossa Sekä Balderton että DN Capital ovat yritysten alku- ja kasvuvaiheen sijoittajia, jotka haluavat auttaa yrittäjiä kasvamaan. Kun kilpailu pääomasta on kovaa, sitä saavilla yrityksillä on oltava suuria suunnitelmia ja näyttöjä niiden toteuttamismahdollisuuksista. ”Haluamme yrityksiä, jotka toimivat suurilla markkinoilla ja joiden johdossa on loistotiimi”, Marovac sanoo. Briggs on samoilla linjoilla, mutta lisää listaan kunnianhimon. ”Yrityksellä pitää olla isoja visioita koko toimialansa muuttamiseksi. Käytännössä tämä merkitsee, että sijoitamme lähinnä ohjelmisto- ja mobiilialoille, koska niitä voi kohtuullisin kustannuksin laajentaa.” Internet, mobiililiiketoiminta, pilvitoiminnot, ohjelmistot ja suurten datamäärien käsittelyyn keskittyvät hankkeet kiinnostavat sekä Baldertonia että DN Capitalia. Balderton harkitsee toisinaan myös muita alueita, jos kriteerit suurista visioista ja maailmanlaajuisesta kasvusta täyttyvät. Suuret suunnitelmat ja suurten markkinoiden tavoittelu ovat itse asiassa suomalaisyhtiöiden etuja. Pieniltä markkinoilta ponnisteleva ajattelee usein jo syntyessään maailmanlaajuisesti. ”Nokian perintö on opettanut suomalaiset ajattelemaan kansainvälisesti, ja peliyhtiöiden menestys on tehnyt Helsingistä todellisen pelialan mekan”, Briggs sanoo. Marovacin mukaan Suomi on kansainvälinen, digitaalinen ja omaperäinen. Hänen mielestään suomalaiset eivät tyydy kopioimaan muiden teknologiaa, vaan tuovat aloilleen uudenlaista ajattelua. Myös Briggs odottaa, että Suomesta löytyy yhtiöitä, joiden toiminta perustuu erityisen vahvasti teknologiseen osaamiseen ja insinööritaitoon. ”Suomi on kansainvälinen, digitaalinen ja omaperäinen.” Nenad Marovac, DN Capital 1/2014 2/2014 Kontakteja ja kokemusta sijoittajilta Baldertonin partnerit ja analyytikot saavat vuosittain pöydilleen kymmenisen tuhatta liiketoimintasuunnitelmaa. He tapaavat tuhansia yrittäjiä kasvokkain ja lopulta tekevät ehkä 18 pääomasijoitusta. Satakunta yrittäjää ottaa yhteyttä DN Capitaliin joka viikko. Yhtiö tekee yleensä yhden sijoituksen kuukaudessa. Sijoittajaseulan läpäisyprosentti on pieni, mutta sijoituskohteiksi nousseet yritykset saavat muutakin kuin rahaa. Sijoittajat auttavat yrityksiä hankkimaan avainhenkilöitä johtoryhmiinsä. He löytävät sijoituskohdeyhtiöilleen sekä asiakaskontakteja että ulkomaisia kumppaneita. Kun kansainväliset sijoittajat tekevät sijoituksia Suomeen, suomalaisyhtiön matka maailmalle saa uutta vauhtia. ”Meillä on kansainvälistä ulottuvuutta. Olemme vieneet ainakin puolet sijoituskohteistamme USA:n markkinoille. Meillä on toimisto Palo Altossa, Kaliforniassa. Olemme irtautuneet yhdeksästä yhtiöstä, joista kahdeksalle löytyi ostaja USA:sta”, Marovac sanoo. ”Kahdeksalla partnerillamme on valtava kokemus yritystoiminnasta. Useimmat ovat itse olleet mukana perustamassa ja kasvattamassa yhtiöitä, joista he ovat sittemmin irtaantuneet. Esimerkiksi Bernard Liautaud perusti Business Objectsin, joka listautui Nasdaqiin ja lopulta siirtyi SAP:n omistukseen 6,8 miljardilla dollarilla vuonna 2008”, Briggs kertoo. Helsinki on huippupaikka Pääomasijoittajilla on nyt ostajan markkinat. Hyviä kohteita on enemmän kuin tarjolla olevaa sijoitusrahaa. Suomalaisten onneksi Helsinki on noussut korkealle eurooppalaisten pääomasijoittajien tarkkailulistalla. Sekä Marovac että Briggs ovat yhtä mieltä, että Lontoo on eurooppalaisista teknologiayhtiöistä kiinnostuneiden pääomasijoittajien tärkein kohde. Kakkoseksi molemmat laittavat Berliinin. Kolmosina ovat Helsinki ja Tukholma. Pelialan menestys, Nokian perintö, kansainvälinen ajattelu ja insinööritaito nostavat Helsingin painimaan itseään suuremmassa sarjassa. ”Kaksi viidesosaa sijoituksistamme menee Lontoon lähistölle. Berliini on hyvin luova etenkin sähköisen kaupan ja muodin aloilla, mutta sieltä ei siltikään ole tullut kansainvälisiä menestystarinoita. Se on kuitenkin hyvin kiinnostavalla paikalla lähellä Itä-Eurooppaa”, Briggs sanoo. Helsinki on kokoaan suurempi etenkin Supercellin vuoksi. Kun pääomasijoittajat mittaavat menestystään irtaantumisvaiheessa saaduilla tuloilla, niin Berliinikin kalpenee Helsingin rinnalla. fakta DN Capital • P erustettu vuonna 2000. • T oimipisteet Lontoossa ja Palo Altossa, Kaliforniassa. • K olmessa pääomasijoitusrahas• • • • tossa yhteensä 170 miljoonaa euroa. S ijoittaa alku- ja kasvuvaiheen teknologiayrityksiin ohjelmistojen, digitaalisen median, sähköisen kaupan ja mobiililiiketoiminnan aloille. T ehnyt noin 50 sijoitusta, joista kolme neljäsosaa Eurooppaan ja neljäsosan USA:han. S ijoittanut aiemmin kännykkämaksuihin erikoistuneeseen suomalaisyhtiöön MoreMagiciin, jonka Oberthur Technologies osti vuonna 2012. S ijoitussalkussa tällä hetkellä muun muassa musiikkikappaleita ja tv-ohjelmia tunnistavan kännykkäsovelluksen luonut Shazam, jolla on maailmalla 400 miljoonaa käyttäjää. Kontakteilla kansainväliseksi Kun Teollisuussijoitus sijoittaa ulkomaisiin pääomasijoitusrahastoihin, se samalla kannustaa niitä seuraamaan suomalaista kasvuyrityskenttää. Ulkomaisissa pääomarahastoissa Teollisuussijoitus on yksi sijoittaja muiden joukossa. Rahastot ottavat huomioon sijoittajiensa maantieteelliset toiveet, mutta niiden pääasiallinen tehtävä on tehdä mahdollisimman hyvää tuottoa kaikille sijoittajilleen. ”Siksi suomalaisyritysten on osoittauduttava sijoitusten arvoisiksi”, Teollisuussijoituksen rahastosijoituksista vastaava johtaja Anne Riekki sanoo. Sijoittaminen ulkomaalaisiin rahastoihin on osa Teollisuussijoituksen kasvu- ja kansainvälistymisstrategiaa ja linjassa Team Finlandin tavoitteen kanssa saada Suomeen lisää kansainvälistä pääomaa. Suomi saa yhteistyöstä myös kansainvälistä osaamista ja kontakteja, kun pääoma- 1/2014 2/2014 sijoittajat tekevät sijoituksia suomalaisyhtiöihin. Ulkomaalaisten pääomasijoittajien kokemus ja verkostot ovat hyvin tärkeitä, kun suomalaisyhtiö matkaa maailmalle. Useimmat pääomasijoittajat ovat kasvattaneet kymmeniä yhtiöitä aloittavista keskisuuriksi yrityksiksi tai ainakin myyntikelpoisiksi tuoteideoiksi. ”Pääomasijoittajat kykenevät avustamaan yhtiöitä esimerkiksi asiakaskontaktien luomisessa ja laajentumisessa luonnollista kasvua nopeammin sekä lisäämään yhtiöiden uskottavuutta markkinoilla”, Riekki toteaa. Kasvava yritys tarvitsee usein toisen ja kolmannenkin rahoituskierroksen, jolloin pääomasijoittajien yhteydet muihin pääomasijoittajiin ovat yleensä tarpeen. Myös irtaantumisvaiheessa ne voivat auttaa suomalaisyritystä joko listautumaan tai löytämään kansainvälisen ostajan, jonka omistuksessa suomalaisyhtiö voi jatkaa kasvuaan. 9 Case Mekitecin kehittämä röntgenteknologia on lyömässä läpi elintarviketeollisuuden laadunvalvonnassa. Kasvuyhtiön päämarkkinat ovat Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Kirjoittaja Matti Remes Kuvat Susa Junnola ja Mekitec Läpimurto laadunvalvonnassa Mekitecin toimitusjohtaja Mikko Nuutinen R uokaskandaalien säikäyttämät kuluttajat ja viranomaiset eri puolilla maailmaa vaativat elintarvikkeilta lisää laatua ja turvallisuutta. Kiristyvät vaatimukset edellyttävät elintarviketeollisuudelta tehokkaampia laadunvalvontajärjestelmiä. Tämä on nopeasti kasvava markkinarako, johon Oulusta lähtöisin oleva Mekitec kiilaa kehittämällään röntgenteknologialla. Tuotantolinjoilla yrityksen laadunvalvontalaitteet paljastavat pienimmätkin vieraat esineet elintarvikkeista ja poistavat vialliset tuotteet. 10 ”Nykyisin yleisesti käytössä olevat metallinpaljastimet havaitsevat tuotteisiin kuulumattomat metallin palat, mutta Mekitecin laitteet löytävät myös esimerkiksi muovin, lasin tai luun palaset”, toimitusjohtaja Mikko Nuutinen sanoo. Päämaja Oulussa, tuotanto Kiinassa Mekitec on hyvä esimerkki kasvuyrityksestä, jonka tuotteet ovat syntyneet toimialojen rajat rikkovasta tuotekehityksestä. Yrityksen perustajilla on pitkä kokemus säteilymittauksen ja kameratekniikan kehittämisestä. 2000-luvun alkupuolella he alkoivat pohtia, kuinka terveydenhoidossa ja matkatavaroiden turvatarkastuksissa käytettyä röntgenteknologiaa voidaan soveltaa elintarviketeollisuudessa. ”Lähdimme kehittämään metallinpaljastimia ja optisia ratkaisuja korvaavaa laitetta, joka röntgenin ansiosta olisi tehokas ja monipuolinen. Oleellista oli myös saada hinta kilpailukykyiseksi”, Nuutinen kertoo. Yritys päätyi verkostomalliin, jossa liiketoiminnan, myynnin ja tuotekehityksen johto on Suomessa. Suurin osa laitteista valmistetaan Kiinaan perustetussa tytäryhtiössä. Oma tuotantolaitos käynnistyi terrakot- 1/2014 2/2014 fakta Mekitec • V almistaa elintarviketeollisuuden laadunvalvontajärjestelmiä. • P erustettu vuonna 2005 Oulussa. • L iikevaihto 2,5 miljoonaa euroa tilikaudella 3/2013–2/2014. • H enkilöstö noin 50 henkeä, joista 40 prosenttia Suomessa ja 60 prosenttia Kiinassa. • O sake-enemmistö yrityksen avainhenkilöillä, vähemmistöomistajina Teollisuussijoitus ja Inventure. tasotilaistaan tunnetussa Xi´anissa vuonna 2011. Yrityksen kokoon nähden Kiinaan lähtö oli Nuutisen mukaan iso askel. ”Se kannatti. Tehtaan kapasiteetti riittää seuraavaksi kahdeksi–kolmeksi vuodeksi. Voimme skaalata tuotannon helposti kymmenen miljoonan euron myyntiin.” Aasiassa kovimmat kasvunäkymät Nuutinen myöntää, että tuotannon käynnistyttyä kaikki ei sujunut odotetusti. Laitteet otettiin kyllä hyvin vastaan markkinoilla, mutta se mikä toimi Kiinassa, ei toiminut välttämättä Yhdysvalloissa ja muilla markkinoilla. ”Meillä ei ollut aiempaa kokemusta elintarviketeollisuudesta, joten jouduimme tekemään laitteisiin parannuksia.” Nuutisen mukaan oppivuodet ovat nyt takana, ja yrityksellä on päällä uusi vaihde. ”Olemme siirtyneet aggressiivisen kasvun vaiheeseen. Tällä vauhdilla viime tilikauden 2,5 miljoonan euron liikevaihto yli kaksinkertaistuu tänä vuonna.” Mekitec on myynyt laitteitaan 18 maahan. Asiakaskunnassa on useita suomalaisia elintarvikevalmistajia, mutta jatkossa päämarkkinat ovat Aasiassa ja PohjoisAmerikassa. ”Kiinan ja muun Aasian markkinat ovat valtavat ja vasta alkuvaiheessa.” Yhdysvallat on ollut edelläkävijä elintarvikkeiden laadunvalvonnassa, mutta siellä vaatimukset ovat vielä kiristymässä. ”Tuotteiden takaisinvedot tulevat Yhdysvalloissa erityisen kalliiksi. Se laittaa yritykset investoimaan kuluttajien turvallisuutta parantavaan teknologiaan.” Asiakkaat vaativat suorituskykyä Mekitecin laitteet soveltuvat erityyppisten elintarvikkeiden laadunvalvontaan. Asiakaskunnassa on nuudeleiden, murojen, keksien ja makeisten kaltaisten kuivatuotteiden valmistajia. Myös lihanjalostus- ja maitotuotteita tarkastetaan Mekitecin laitteilla. ”Keskitymme nyt etenkin pakattuihin ”Voimme skaalata tuotannon helposti kymmenen miljoonan euron myyntiin.” Mikko Nuutinen, Mekitec elintarvikkeisiin, jotka tarkastetaan tuotantolinjan loppupäässä ennen kauppoihin kuljettamista.” Nuutisen mukaan laadunvalvontajärjestelmissä keskeinen kilpailuvaltti on suorituskyky. Laitteen on pystyttävä havaitsemaan vialliset tuotteet, jotka saattavat liikkua tuotantolinjalla parin metrin sekuntivauhdilla. Toinen keskeinen asia on tietokoneohjelmisto, joka mahdollistaa järjestelmän muunneltavuuden. ”Voimme räätälöidä laitteen asiakkaan tarpeiden mukaan suhteellisen helposti ja vähillä kustannuksilla. Tarvittaessa pystymme tuomaan vierasesineiden valvonnan lisäksi muitakin ominaisuuksia, esimerkiksi laskemaan kappalemääriä pakkausten sisältä ja mittaamaan tuotteiden painoa.” Pääomasijoitus kiihdyttää kasvua Mekitec sai maaliskuussa 2,2 miljoonan euron pääomasijoituksen, jossa Teollisuussijoitus ja Inventure tekivät molemmat yhtiöön 1,1 miljoonan euron sijoitukset. Mekitecin toimitusjohtaja Mikko Nuutinen sanoo, että rahoitus lisää merkittävästi yrityksen voimavaroja nopeassa kasvuvaiheessa. ”Nyt voimme ottaa enemmän tilauksia sisälle, kun yrityksellä on enemmän käyttöpääomaa komponenttien hankkimiseen.” Sijoitus mahdollistaa myös myynnin vahvistamisen etenkin päämarkkinoilla Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. ”Lisäksi voimme hioa tuotantoa ja toimitusketjua niin, että toimitukset nopeutuvat entisestään.” Teollisuussijoituksen sijoitusjohtaja Juha Lehtola sanoo, että Mekitecillä on hyvä mahdollisuus nostaa liikevaihtonsa useisiin kymmeniin miljooniin euroihin ja ottaa merkittävä markkinaosuus elintarvikealan laadunvalvontajärjestelmissä. 1/2014 2/2014 ”Mekitecin tiimillä on vankka kokemus röntgenteknologiasta. He ovat kehittäneet ja tuoneet markkinoille laitteen, jossa yhdistyvät kustannustehokkaasti röntgenlaitteiden ja metallinpaljastimien parhaat ominaisuudet.” ”Mekitec on kovassa kasvuvauhdissa ja se sopii hyvin Teollisuussijoituksen sijoitusfokukseen. Mekitec on hyvä esimerkki yrityksestä, jolla on jo kansainvälistä asiakaskuntaa ja lisärahoituksella pystymme tekemään hyvin kohdennettuja panostuksia myyntiin ja toimituskykyyn. Sijoituksen kasvua kiihdyttävä vaikutus on näin selkeä ja nopeasti saavutettava”, Lehtola korostaa. ➤ Seuraa Teollisuussijoituksen YouTube-kanavaa! Kesäkuun aikana luvassa lisää keskustelua pääomasijoituksen merkityksestä Mekitecille. 11 Yhteistyö Kansainvälinen kohtauspaikka Nordic Tech Tour kokosi kesäkuussa Helsinkiin Suomen lupaavimmat kasvuyritykset ja kansainväliset sijoittajat. Te k s t i M a t t i R e m e s K u v a : O l l i S a l o j a I s t o c k N ordic Tech Tour on muutaman vuoden välein järjestettävä tapahtuma, jossa Pohjoismaiden kiinnostavimmat kasvuvaiheen teknologiayritykset esittäytyvät arvovaltaiselle joukolle kansainvälisiä pääomasijoittajia. Kesäkuun alussa verkostoitumistilaisuus järjestettiin Helsingissä ja Tukholmassa. Siihen valittiin 25 kasvuyritystä Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Virosta ja Islannista. Tutustumaan odotettiin noin 50 pääomasijoittajaa, jotka hallinnoivat noin kymmenen miljardin Yhdysvaltain dollarin sijoitusvaroja. Lisäksi mukaan kutsuttiin runsaat sata sijoitusalan pohjoismaista vaikuttajaa ja median edustajaa. Pääomasijoittajat kiertueella Nordic Tech Tourin järjestää European Tech Tour Association (ETT). Se on vuonna 1998 Genevessä perustettu voittoa tavoittelematon järjestö, jossa on mukana teknologiateollisuuden ja sijoitusalan kansainvälisiä vaikuttajia. ”Tapahtuman keskeinen tavoite on vauhdittaa sijoituksia lupaavimpiin teknologiayrityksiin Pohjoismaissa tuomalla yhteen kansainväliset sijoittajat, pohjoismaiset vaikuttajat ja alueen lupaavimmat yritykset”, ETT:n perustaja Sven Lingjaerde sanoo. Lingjaerde on kokenut sijoittaja ja pääomasijoitusyhtiö Endeavour Visionin perustajaosakas. ETT järjestää alueellisia Tech Tour -tilaisuuksia eri puolilla Eurooppaa. Tänä vuonna vastaava tapahtuma 12 pidetään Lissabonissa ja Barcelonassa. Lisäksi tapahtumakalenterissa on kolme toimialakohtaista tilaisuutta. Yritysten valinnassa tiukka seula Nordic Tech Touriin mukaan päässeet kasvuyritykset seulottiin kevään aikana maakohtaisissa valintaraadeissa. Hakemuksia tuli runsaalta 200 yritykseltä. Valinnassa arvioitiin muun muassa hakijoiden liikeidean ja teknologian ainutlaatuisuutta ja vahvuuksia sekä liiketoimintasuunnitelman toteuttamiskykyä. Arviointikohteisiin kuului myös johtamisen laatu. Suomessa järjestelyjä johti sarjayrittäjä ja enkelisijoittaja Ilkka Kivimäki, joka toimii Startup Saunan taustalla vaikuttavan Startup-säätiön hallituksen puheenjohtajana. Suomalaiseen valintaraatiin osallistuivat myös Teollisuussijoituksen, Tekesin, Finnveran sekä pääomasijoitusyhtiö Open Ocean Capitalin ja Inventuren edustajat. Menestystarinoita on syntynyt Lingjaerde huomauttaa, että muista vastaavista kilpailuista poiketen raadin jäsenet ovat vapaaehtoispohjalta toimivia teknologia- ja sijoitusalan ammattilaisia. ”Tämän vuoksi Tech Tour on erittäin uskottava tapahtuma. Yksikään yritys ei pääse mukaan maksamalla rahaa. Meriitit ovat ainoa valintakriteeri.” Pohjoismainen Tech Tour on järjestetty aiemmin kaksi kertaa, edellisen kerran vuonna 2010. Suomalaisyrityksistä muun muassa Beneq, Mendor ja Microtask ovat saaneet vauhtia tilaisuudesta. ETT:n selvityksen mukaan aiempiin tapahtumiin osallistuneet yritykset ovat saaneet sittemmin pääomasi- 1/2014 2/2014 joituksia yhteensä runsaan 124 miljoonan euron edestä. ”Uskomme, että Tech Tour on vaikuttanut omalta osaltaan tähän. Tilaisuuteen valitut yritykset ovat menestyneet keskimääräistä paremmin.” Suomi kiinnostaa sijoittajia Nordic Tech Tourin Suomen-osuus pidettiin yrityskiihdyttämö Startup Saunan tiloissa Espoossa. Finalistit saivat vartin aikaa esitellä liiketoimintasuunnitelmansa kansainvälisille sijoittajille. Verkostoitumista tukivat kahdenväliset tapaamiset sekä iltatilaisuudet. Teollisuussijoitus oli tapahtuman yhteistyökumppanina osana Team Finlandia. Teollisuussijoituksen johtaja Henri Grundstén sanoi, että keskeisenä tavoitteena on Aiempiin Nordic Tech Tour -tapahtumiin osallistuneet yritykset ovat keränneet pääomasijoituksia yhteensä runsaat 124 miljoonaa euroa. 1/2014 2/2014 lisätä kansainvälisten pääomasijoittajien aktiivisuutta Suomessa. ”Viime vuosina kehitys on mennyt myönteiseen suuntaan. Muun muassa Rovio ja etenkin Supercell ovat nostaneet Suomen entistä paremmin kansainvälisten sijoittajien tutkaruudulle.” Nordic Tech Tour on Grundsténin mielestä erinomainen tapa lisätä suomalaisyritysten näkyvyyttä. Se tarjoaa sijoittajille mahdollisuuden tulla tutustumaan ja toivottavasti myös sijoittamaan suomalaisiin kasvuyrityksiin. ”Tiiviisti organisoidussa tilaisuudessa näkee yhdellä kertaa useita yrityksiä, jotka ovat karsinnan jälkeen valikoituneet esiintymään tilaisuudessa. Sijoittajien kannalta tämä on tehokasta ajankäyttöä”, Grundstén sanoo. Tilaisuus antoi mahdollisuuden tavata myös muita sijoittajia ja alan toimijoita. ”Pääomasijoittamisessa kilpailu ei ole samanlaista kuin muussa yritystoiminnassa, vaan sijoittajat tekevät mielellään sijoituksia yhdessä ja jakavat näin riskiä.” Nordic Tech Tour tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua myös pohjoismaisten sijoittajien kanssa. ”Kansainvälinen sijoittaja toimii mielellään yhteistyössä paikallisen sijoittajakumppanin kanssa, joka tuo paikallistuntemusta ja toimii sillanrakentajana suomalaisen toimintaympäristön, kohdeyrityksen ja kansainvälisen sijoittajan välillä”, Grundstén toteaa. 13 Case Tuotekehityksemme ydin on hyötysuhteen parantaminen, sanoo Visedon teknologiajohtaja Kimmo Rauma. Te k s t i J u k k a L e h t i n e n K u v a t V i s e d o Visedo sähköistää TYÖKONEMARKKINAA Lappeenrantalaisen Visedon oivallus korvata sähkötekniikalla perinteistä hydrauliikkaa työkoneissa on osoittautumassa menestykseksi. Suuret työkonevalmistajat maailmalla ovat syttyneet teknologialle, joka säästää polttoainekustannuksia. 14 1/2014 2/2014 H elmikuussa Pariisissa tuhottiin kolme tonnia takavarikoitua laitonta norsunluuta pieneksi puruksi Rocksterin hybridikivenmurskaimella. Koneen sähkötekniikka on lappeenrantalaisen startup-yritys Visedon teknologiaa. ”Rocksterin kanssa olemme edenneet nopeasti. Heille on tehty yksi sarjatuotantoinen kone ja he ovat tilanneet viisi lisää”, kertoo Visedon hallituksen puheenjohtaja, pääomasijoitusyhtiö VNT Managementin partneri Harri Ollila. Ollilan mukaan moni muukin Visedon asiakkaana oleva konepaja on siirtymässä prototyypeistä sarjatuotantoon. Visedo kehittää ja valmistaa sähköisiä voimansiirtojärjestelmiä työkoneisiin, busseihin ja muihin erikoisratkaisuihin. Järjestelmällä dieselmoottorin tuottama energia muutetaan sähköksi, joka taas pyörittää koneen laitteita hallitsevia sähkömoottoreita. Hyötysuhde paranee, kun sähköjärjestelmää voidaan ohjata älykkäästi. Visedon tuotekehityksen ydin on teknologiajohtaja Kimmo Rauman mukaan juuri hyötysuhteen parantaminen. Sen ansiosta koneen käyttäjä säästää polttoainetta ja rahaa. Polttoaineiden hinnannousun myötä kasvaa kiinnostus korvata perinteinen hydrauliikka ja mekaniikka tehokkaammilla ja vähemmän polttoainetta käyttävillä sähkömoottoreilla. Räätälöiden syntynyt Pakottava tarve johti Visedon syntyyn vuonna 2009. VNT Managementin perustajiin kuuluva Veijo Karppinen arvioi, että sähkö tulee entistä useammin työkoneiden voimanlähteeksi ja halusi sijoittaa tekniikkaa kehittävään yritykseen. ”Kun sopivaa teknologiaa kehittävää yritystä ei löytynyt, niin perustimme sen itse”, Ollila sanoo. Teknologian pohjaksi löytyi Sinituotteen osittain omistaman Axco Motorsin sähkömoottoriteknologia ja tekniikan tohtori Kimmo Rauma värvättiin vetämään tuotekehitystä. Hänellä oli kokemusta siitä, miten Visedon tarvitsema laaja ohjelmisto voidaan tehdä. Ydinosaaminen on omaa Visedon komponentteja ovat kovaan käyttöön ja ulkokäyttöön sopivat sähkömoottorit, moottorien ohjaukseen tarvittavat taajuusmuuttajat ja vaihtosuuntaajat sekä energiaa tallentavat superkondensaattorit. ”Valmistuksen ja tuotekehityksen tärkein osa on oman henkilöstön tekemää. Sen lisäksi saamme tarvittavaa osaamista yhteistyöverkostoltamme”, Rauma sanoo. Teollisuussijoitus on mukana Visedoon joulukuussa tehdyssä neljän miljoonan euron pääomasijoituksessa yhdessä VNT Managementin ja Sinituotteen kanssa. Sinituote on suursijoittaja Ilkka Brotheruksen yritys. Sarjatuotanto on menestyksen merkki Yksi rajapyykki ylittyi, kun Visedon liikevaihto nousi vuonna 2013 yli miljoonan euron. Toinenkin on pian saavutettu, kun ensimmäiset asiakkaat aloittavat sarjatuotannon. ”Kun Visedo pystyy kasvattamaan liikevaihtoaan tasaisesti ja näyttämään, että sarjatuotanto onnistuu, yritykselle löytyy hyvä 1/2014 2/2014 ”Kun sopivaa teknologiaa kehittävää yritystä ei ollut, perustimme sen itse.” Harri Ollila ostaja kolmen–viiden vuoden sisällä”, Ollila sanoo. Ollilan mukaan sopiva liikevaihto olisi silloin 20–40 miljoonaa euroa. ”Esimerkiksi maansiirtokoneiden markkinat ovat niin suuret, että sarjatuotannon lähtiessä kunnolla käyntiin kasvavat myös hybridikoneiden markkinat merkittävästi.” Sopivia konepaja-asiakkaita löytyy etenkin Saksasta. Kiinassa kysyntää on esimerkiksi hybridibusseille, joita valtio tukee. Joulukuussa kerätyllä neljän miljoonan sijoituksella on tarkoitus kasvattaa liiketoimintaa niin, että yhtiö on kannattava. Japanilaiset sytyttävät markkinat Syntyvaiheessa olevilla markkinoilla startup-yrityksellä on yksi iso etu. Se saa kehittää teknologiaansa rauhassa ennen kuin alan suuret yritykset innostuvat. Nyt japanilainen Komatsu on jo tehnyt omia hybridikoneitaan. Tämä on hyvä merkki Visedolle. Kun hybridilaitteita alkaa tulla markkinoille, niitä toivotaan yhä useammalta koneenvalmistajalta. Mekaniikan ja hydrauliikan kanssa toimiville yrityksille sähkölaitteet ovat vaativaa ja tuntematonta tekniikkaa. Jos oma osaaminen ei taivu, Visedo voi olla kiinnostava ostokohde. Vaisu talouskasvu ja sähkötekniikkaan konservatiivisesti suhtautuva konepajateollisuus voivat hidastaa Visedon kehitystä. ”Vaihtaminen hydrauliikasta sähköön on työkoneissa todella suuri loikka. Osaamista täytyy olla konepajoissa ja koneiden käyttäjillä”, Rauma sanoo. ➤ Seuraa Teollisuussijoituksen YouTube-kanavaa! Kesäkuun aikana luvassa lisää keskustelua pääomasijoituksen merkityksestä Visedolle. 15 Uusi avaus lisää vauhtia start-up -yrityksiin Te k s t i H e i d i H a m m a r s t e n Kuva Hanna Linnakko Tekes Pääomasijoitus Oy aloittaa kesällä sijoitukset alkavan vaiheen yrityksiin keskittyviin pääomasijoitusrahastoihin. Teollisuussijoitus jatkaa sijoituksia kasvuvaiheen rahastoihin. 16 1/2014 2/2014 H einäkuussa 2014 käynnistää toimintansa Tekes Pääomasijoitus Oy, valtion omistama yritys, jonka omistajaohjauksesta vastaa Tekes. Uuden toimijan tavoitteena on kehittää alkavan vaiheen yritysten pääomasijoitusmarkkinaa. Yrityksen alkuvaihe on sijoittajan kannalta kaikkein riskipitoisin. Yritysten tuotteet ja liiketoimintamallit ovat vielä kehitysvaiheessa eivätkä ne ole murtautuneet kotimaisille saati kansainvälisille markkinoille. ”Tarkoitus on myös selkeyttää valtion toimijoiden työnjakoa. Tekes Pääomasijoitus tekee sijoituksia alkavan vaiheen yrityksiin sijoittaviin rahastoihin, Teollisuussijoitus tekee sijoituksia yritysten kasvuvaiheessa ja nämä kaksi täydentävät toisiaan”, kertoo Tekes Pääomasijoitus Oy:n toimitusjohtaja Esko Raunio. ”Uskon että yhteistyö Teollisuussijoituksen kanssa tulee olemaan rakentavaa ja välitöntä. Tunnemme henkilöinäkin toisemme jo monen vuoden ajalta”, sanoo Raunio. Hänellä on pitkä tausta pääomasijoitusten parissa Tapiola-ryhmän yhtiöissä, viimeksi pääomasijoitusjohtajana eläkevakuutusyhtiö Elossa. Tekes Pääomasijoitus ei sijoita yrityksiin suoraan, vaan alkavan vaiheen venture capital -rahastojen kautta. Sijoitukset edellyttävät, että rahastossa on mukana myös yksityisiä sijoittajia ja että rahastot toimivat liiketaloudellisin perustein. Lisää myös yksityistä rahaa Uuden toimijan lähtökohtana on sijoittaa 20 miljoonaa euroa vuosittain. Koska sijoitus edellyttää, että rahasto saa myös yksityistä pääomaa, tämä tarkoittaa merkittävää pääoman tarjonnan lisäystä ja kasvuvaikutusta. Esimerkiksi viime vuonna alkavan vaiheen yrityksiin sijoitettiin 129 miljoonaa euroa. ”Pääomalisäyksen ohessa tärkeää on, että toiminta viriää ja syntyy lisää uusia toimijoita. Alkavan vaiheen pääomasijoitusmarkkina on pitkään ollut hyvin ohut, toimijoita on vähän ja pääoman kerääminen on ollut vaikeaa. Viime vuosina alkavan vaiheen markkinassa on tosin näkynyt pientä piristymistä”, Raunio kuvaa. Alkavan vaiheen sijoitukset eivät ole riittävästi kiinnostaneet yksityisiä sijoittajia niihin liittyvän korkeamman riskin vuoksi. Raunion mukaan markkinoille tarvitaan lisää rahastomanagereja jakamaan osaamista. ”Uskon että sopivaa väkeä ja sijoituskulttuuria on jo olemassa. Meillä on kokeneita yrittäjiä, yritysjohtajia ja sijoitusammattilaisia, sarjayrittäjät ja bisnesenkelit tuovat oman lisänsä tähän. Managerit pystyvät antamaan aloittaville yrityksille pääoman lisäksi omaa osaamistaan ja kasvattamaan verkostoja.” Usein kinataan siitä, onko Suomen pääomasijoitusmarkkinoilla pahin pula rahasta, hyvistä liikeideoista vai osaamisesta. Raunion mielestä täällä ei sinänsä ole mistään näistä pulaa, pitää vain saada ne kohtaamaan toisensa paremmin. 1/2014 2/2014 ”Tarvitaan lisää rahastomanagereja jakamaan osaamistaan.” Esko Raunio, Tekes Pääomasijoitus Oy ”Pelkkä raha ei välttämättä ole riittävä rakennuspalikka eikä se välttämättä osaa hakeutua sinne loistavan tiimin luokse.” Yhdysvallat on kehittynein Suomessa puhutaan myös monesti kaihoten Yhdysvaltain pääomasijoitusmarkkinoista ja moititaan omien markkinoiden toimimattomuutta. ”En haluaisi asettaa näitä vastakkain. Yhdysvaltain markkina on vanhin ja kehittynein. Siellä on olemassa toimiva ekosysteemi, johon kuuluvat yrittäjien ja sijoittajien lisäksi myös tutkimuslaitokset, yliopistot ja suuret yritykset, jotka ostavat pienempiä”, Raunio sanoo. Yhdysvaltain etuja ovat myös Piilaakson vahva venture capital -keskittymä, suuret kotimarkkinat jotka tukevat myös ulkomaille aikovia yrityksiä, vahva yrittämisen kulttuuri ja toimiva listautumismarkkina irtautumistienä. ”Meillä markkina on paljon nuorempi. Kyllä Euroopastakin löytyy rahaa ja osaamista, mutta täällä alkavan vaiheen yritykset keräävät rahoitusta pitkälti omilta kotimarkkinoiltaan. Rajojen yli menevien sijoitusten toivoisi lisääntyvän.” Suomalaisiin kohdeyhtiöihin tehdyt Suomalaisiin kohdeyhtiöihin tehdyt venture-sijoitukset 2007-2013 venture-sijoitukset 2007-2013 300 250 M€ / Kpl sijoitukset 200 150 100 50 0 69 47 31 38 52 31 14 46 64 50 62 52 62 17 9 9 5 3 4 7 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Aikainen kasvu Käynnistys Siemen 70 Venture yht. (kpl) Lähde: FVCA 17 Ajankohtaista KOLUMNI Susa Junnola Jouni Hakala on Teollisuussijoituksen uusista sijoitusmahdollisuuksista vastaava johtaja. Kasvuvoimaa teollisuudelle T eollisuuden osuus kansantuotannosta tyypillisesti laskee kehittyneissä talouksissa. Suomessa laskua selittää erityisesti rakennemurros metsäteollisuudessa, matkapuhelinsektorin haasteet ja yleinen kysynnän heikkous investointituotteille. Suomen vienti on suhteessa tärkeisiin kilpailijamaihin erityisen riippuvainen suuryrityksistä. Olisi hyvä saada kasvatettua vientiyritysten määrää ja hajauttaa niiden toimialoja syklien tasaamiseksi. Maan hallitus päätti kehysriihessään uudesta sadan miljoonan euron suuruisesta sijoitusohjelmasta teollisille kasvuyhtiöille. Teollisuussijoitusta on määrä pääomittaa tuolla summalla Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelmaa varten. Uusi sijoitusohjelma perustuu Teollisuussijoituksen toiminnan markkinaehtoisiin peruspilareihin. Riskisijoitukset kohdeyhtiöihin tehdään muiden sijoittajien kanssa samoin ehdoin. Ohjelman uskotaan myötävaikuttavan useiden satojen miljoonien eurojen lisärahoitukseen suomalaisille kasvuyrityksille. Tavoitteena on sijoittaa ohjelman varoja noin 15–25 kasvuyhtiöön kysynnästä riippuen. Biotalous, puhdas teknologia, teollinen digitalisaatio ja terveysteknologia ovat avainteemoja hankevirtaa arvioitaessa. Sijoituksilla tavoitellaan ensisijaisesti kannattavaa kasvua. Tällöin myös kohdeyritysten taloudellinen arvo nousee. Kasvu vahvistaa työllistämiskykyä ja julkisen talouden rahoituspohjaa. Toivotamme tervetulleeksi kasvavan mahdollisuuden lisätä yhteistyötä lupaavien teollisten kasvuyritysten kanssa lähivuosina! 18 Aidon mukana Norjan toistaiseksi suurimmassa etäluentaprojektissa Aidon Oy toimittaa energiapalvelulaitteet projektiin, jossa Norjan Stavangerissa sijaitseva energiayhtiö Lyse Elnett siirtää 144 000 asiakkaansa sähkönmittauksen etäluennan piiriin. Norjan lainsäädäntö edellyttää, että kaikki sähköyhtiöt ottavat etäluennan käyttöön vuoden 2019 alkuun mennessä. Lyse Elnett on yksi ensimmäisistä automaattiseen etäluentaan siirtyvistä norjalaisista energiayhtiöistä. Uusi järjestelmä mahdollistaa tuntipohjaisten kulutuslukemien keräämisen, minkä myötä kuluttajat saavat mahdollisuuden seurata ja hallita omaa sähkönkulutustaan aiempaa paremmin ja ympäristöä säästäen. Koteihin asennettavat mittarit myös välittävät energiayhtiölle tietoa sähköverkon tilasta, mikä auttaa varmistamaan luotettavan sähkönjakelun asiakkaille. ”Aidonin tarjoama teknologiaratkaisu vastaa visiotamme nykyaikaisesta etäluentajärjestelmästä, joka mahdollistaa meille uusien palvelujen tarjoamisen asiakkaillemme. Se on myös sovitettavissa tuleviin älykkään sähköverkon kehityshankkeisiimme”, sanoo Lyse Elnett:n toimitusjohtaja Torbjørn Johnsen. Projektin toimitukset käynnistyvät vuoden 2014 toisella vuosipuoliskolla. ”Yhteistyö Lyse Elnett:n kanssa on lähtenyt hienosti käyntiin, ja suunnitelmat toteutuksesta on tehty. Nyt asennettavat mittarit ovat osa älytaloprojektia Stavangerin alueella”, kertoo Aidon Oy:n toimitusjohtaja Timo Chrons. Viimeisetkin Norjan sähköyhtiöt ottavat etäluennan käyttöön lähivuosien aikana, jolloin maassa tullaan vaihtamaan kaikkiaan noin 2,7 miljoonaa etäluentamittaria. ”Tämä kiinnostaa luonnollisesti Aidonia”, Chrons sanoo. Aidon on Pohjoismaiden johtava avoimeen arkkitehtuuriin pohjautuvien etäluentajärjestelmien ja uuden sukupolven älykkäiden energiapalvelulaitteiden toimittaja. Aidonin tuotteet ovat käytössä yli miljoonassa mittauspisteessä Pohjoismaissa. Aidonilla on toimipisteet Jyväskylässä ja Vantaalla sekä Täbyssä Ruotsissa ja Askerissa Norjassa. Teollisuussijoitus kasvuyritystapahtumissa 2014 30.9. Teknologiakasvajat 2014, Helsinki 28.10. Cleantech Venture Day, Lahti 18-19.11. Slush, Helsinki 1/2014 2/2014 MultiTouchille merkittävä pääomasijoitus Suuria monikosketusnäyttöjä valmistava MultiTouch on saanut 3,5 miljoonan euron pääomasijoituksen. Tällä rahoituskierroksella mukaan liittyi uutena sijoittajana Ilmarinen. Lisäksi yhtiön aiemmat sijoittajat Teollisuussijoitus, Veritas ja Finnvera osallistuivat kierrokseen. Uusi sijoitus käytetään pääasiassa myyntiin ja markkinointiin. MultiTouch kansainvälistyy nopeasti ja on yksi Suomen nopeimmin kasvavia yhtiöitä. Se valmistaa vuorovaikutteisia MultiTaction-näyttöjä, jotka perustuvat sen itse kehittämiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Näyttöjä on myyty jo lähes 50 maahan eri puolilla maailmaa. MultiTouchin viime vuoden liikevaihto oli 8,1 miljoonaa euroa. MultiTouchin monikosketusnäytöt tunnistavat käsien kosketuksen lisäksi myös esineitä, koodikortteja ja infrapunakyniä. Useat ihmiset voivat käyttää näyttöjä yhtäaikaisesti, ja heidät voidaan myös tunnistaa ja sen mukaisesti tarjota henkilökohtaisia sisältöjä. 1/2014 2/2014 MultiTouchin tuotteita käytetään yritysten auloissa, kaupoissa ja muualla julkisissa tiloissa, markkinointiin esimerkiksi messuilla sekä opetukseen ja tutkimukseen. Suomessa näyttöjä käytetään esimerkiksi Kansallismuseossa, taidemuseo Emmassa ja Helsingin kaupungin Huutokonttorissa. Deloitten vuosittaisella EMEA-alueen Technology Fast 500 -kasvulistalla MultiTouch nousi äskettäin nopeimmin kasvavaksi tietokoneet ja oheislaitteet -sektorin yhtiöksi. ”Olemme keskellä kehitystä, jossa kaikki kosketusetäisyydellä olevat pinnat muuttuvat vuorovaikutteisiksi. MultiTouch on ottanut osansa nopeasti kasvavista markkinoista maailmalla ja nyt on rohkeasti laajennuttava edelleen”, kertoo MultiTouchin hallituksen puheenjohtaja Paul Greenfield. MultiTouchilla on tällä hetkellä toimisto Piilaaksossa, NewYorkissa ja Singaporessa. Yhtiön pääkonttori on Helsingissä. Inventure sijoitti alkuvuonna aktiivisesti Inventuren uusi rahasto, Inventure II, aloitti toimintansa sijoittamalla alkuvuonna hyvin aktiivisesti. Uusia sijoituskohteita ovat Boomlagoon, Mekitec, Eliademy, Lingvist ja Klevu. ”Inventure II -rahasto lähti käyntiin 50 miljoonan suuruisena. Tavoite on nostaa rahastoon lisää pääomaa 75 miljoonan euroon saakka”, kertoo Inventuren toimitusjohtaja Sami Lampinen. Tavoitekoko on tarkoitus saavuttaa vuoden 2014 aikana. Ensimmäisen vuoden aikana rahastosta pyritään sijoittamaan yhteensä vähintään 8 miljoonaa euroa. Viiteen ensimmäiseen sijoituskohteeseen kanavoitiin tästä nyt noin 3 miljoonaa. ”Hankevirtamme on varsin kattava etenkin ohjelmisto- ja sovelluspuolella, ja erityisesti siemenvaiheen yhtiöitä riittää runsaasti. Mielenkiintoisia – jo kansainvälistyneitä – kovan teknologian yhtiöitä löytyy niin Suomesta kuin myös Ruotsista ja Baltian maista”, Lampinen kertoo. Hankkeiden laadun Lampinen näkee yleisesti varsin hyvänä. ”Parhaat firmat ovat löytäneet skaalautuvan business-mallin ja kasvavat vauhdilla useilla eri markkinoilla.” Inventure II sijoittaa varhaisen vaiheen teknologiayrityksiin pääasiassa Suomessa, mutta myös muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa. 19 Hallinnoitavat pääomat 50 000 895 työpaikkaa miljoonaa euroa 510 kohdeyritystä Mannerheimintie 14 A 9. krs, 00100 Helsinki, puh. 09 680 3680 [email protected] www.teollisuussijoitus.fi @TesiFII