asvu TEOLLISUUSSIJOITUS Pääomasijoittaja löytää lupaavimmat yritykset Enevo antoi älyn jäteastioille M-Files vie tiedonhallinnan uudelle tasolle 2/2013 Pääkirjoitus 02/2013 Kuva: Susa Junnola Menestystarinoita on syntynyt ja voimme odottaa niitä lisää 10 Kuva: Enevo Venture Capital-markkina on uudistumassa. Vahvasti kasvussa oleva yrittäjyys on luomassa uutta aluskasvillisuutta ja hankevirtaa. Menestystarinoita on syntynyt ja voimme odottaa niitä lisää. Maan hallitus on käynnistänyt uusille kasvuyrityksille suunnatun kasvurahoitusohjelman, jonka tarkoituksena on lisätä riskirahoituksen tarjontaa pääomasijoitusmarkkinoilla ja tukea pk-yritysten kasvua. Ohjelmaan on varattu kehyskaudella 230 miljoonaa euroa, ja kokonaisvaikutus riskirahoituksen tarjontaan lähestyy miljardia euroa. Ohjelmaan liittyvä Teollisuussijoituksen toiminnan keskeinen tavoite on Kasvurahastojen Rahasto II:n käynnistäminen yhdessä instituutiosijoittajien kanssa. Teollisuussijoitus on mukana Team Finlandin työssä. Edistämme osaltamme Suomeen suuntautuvia investointeja ja yritysten kansainvälistymistä. Olemme pitkäjänteisesti rakentaneet kansainvälistä manageritason yhteistyöverkostoa sijoittamalla ulkomaisiin pääomasijoitusrahastoihin. Tämän yhteistyön tuloksena ulkomaiset rahastot ovat juuri osallistuneet merkittäville rahoituskierroksille esimerkiksi M-Filesiin (DFJ Esprit) ja MetGeniin (Sofinnova Partners). Kansainvälisessä verkostotyössä Teollisuussijoituksella on vahva rooli myös EVFIN:n, European Venture Fund Investor Networkin, toiminnassa. Verkoston jäsenet ovat valtiollisia pääomasijoittajia. Toiminnan ajankohtaisena tavoitteena on luoda parhaat edellytykset ja käytännöt kanavoida EU:n alkavan ohjelmakauden pk-yrityksille suunnattavaa riskirahoitusta. Myös Euroopan investointirahastolla, joka on sijoittanut Teollisuussijoituksen kanssa yhdessä suomalaisiin rahastoihin, on tässä työssä merkittävä rooli. Euroopan investointirahasto on sijoittanut suomalaisiin rahastoihin vuodesta 2008 lähtien noin 110 miljoonaa euroa. Tässä lehdessä kerromme myös sijoituksestamme jätekeräyksen optimointiyritys Enevoon, vastuullisesta sijoittamisesta Sentican rahastoissa, uusista painopistealueistamme sekä kaivosyhtiö Endominesin listauksesta Helsingin pörssiin. Kuva: iStockphoto 14 Teollisuussijoituksella on suoraan ja rahastojen kautta yhteensä 510 kohdeyritystä. Nämä yritykset työllistävät 50 000 henkilöä, ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2012 oli noin 8,5 miljardia euroa. 2 PÄÄKIRJOITUS 4–5 KASVUYRITYKSISSÄ ON IMUA 6–8 TIETO HALLUSSA 9 VASTUULLISTA SIJOITTAMISTA 10–11 ÄLY TULI JÄTEASTIOIHIN 12–13 TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA 14–15 SIJOITUS ENTSYYMEIHIN 16–17 KASVUN VAUHDITTAJA 16 Kuva: Sanna Liimatainen Juha Marjosola Toimitusjohtaja Kannen kuvitus: Eero Pitkänen PS. Kasvu 4 18 SUOMEN TEOLLISUUSSIJOITUS OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI 18–19 JULKAISIJA SUOMEN TEOLLISUUSSIJOITUS OY, MANNERHEIMINTIE 14 A, PL 685, 00101 HELSINKI, PUH. (09) 680 3680, [email protected], WWW.TEOLLISUUSSIJOITUS.FI | PÄÄTOIMITTAJAT JUHA MARJOSOLA, ANNA KILPELÄINEN | KUSTANTAJA SANOMA MAGAZINES FINLAND OY | TOIMITUS Suomalainen kasvuyrityskenttä houkuttelee yhä enemmän ulkomaalaisia yrittäjiä ja pääomasijoittajia. M-Files vie ainutlaatuista tiedonhallintaratkaisuaan globaaleille markkinoille. Sentica sijoittaa lupaaviin kasvuyrityksiin. Enevon keksintö tehostaa jätehuoltoyhtiöiden toimintaa. Kansallisten pääomasijoittajien verkoston toiminta on tärkeää nyt, kun EU:n pääomasijoitusmarkkinat ovat voimakkaassa murroksessa. MetGenin kehittämät tuotteet vakuuttivat sijoittajaryhmän, joka tukee yrityksen kansainvälistä kasvua. Teollisuussijoituken hallituksen puheenjohtajan Jukka Alhon mielestä Suomessa on paljon kehityskelpoisia yrityksiä, joille pitäisi löytää kasvun mahdollisuudet. KOLUMNI Suomi on matkalla kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi, kirjoittaa Kimmo Viertola. AJANKOHTAISTA Kaivosyhtiö Endomines rinnakkaislistautui Helsingin pörssiin. EEVA-MARIA LIDMAN | ULKOASU ANU PYYKKÖ | PAINO PAINOYHTYMÄ OY 2013 | ISSN 1796-0266 | OSOITEMUUTOKSET [email protected] 2 02/2013 02/2013 3 Markkinat Suomalainen kasvuyrityskenttä houkuttelee yhä enemmän ulkomaalaisia yrittäjiä ja pääomasijoittajia. PONNAHDUSLAUDALTA UNELMAHYPPYYN Yrityksellä on oltava uniikkeja ideoita ja tuotteen tai palvelun pitää olla skaalautuva. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin hyvä tiimi, tietävät Juuso Koskinen (vas.) ja Ilkka Kivimäki. Kasvuyrityskattilassa porisee Te k s t i J o h a n n a P a a s i k a n g a s - Te l l a K u v a S u s a J u n n o l a y rittämisen kulttuuri on Suomessa vahva. Viime vuosina yhä useampi nuori yritys on myös lähtenyt valloittamaan maailmaa ja menestynyt hienosti. Startupien menestys ei ole syntynyt tyhjästä. ”Täällä on panostettu tutkimukseen ja koulutukseen. Meillä on aidosti vahvaa insinööriosaamista, sekä luovan työn ja ongelmanratkaisun kulttuuri”, sanoo Aalto-yliopiston kasvuyrittäjyysohjelman Startup Saunan päävalmentaja Ilkka Kivimäki. 4 2 4 Kansainväliset sijoittajat ovat myös alkaneet kiinnostua suomalaisyrityksistä. Kivimäki toteaa, että sijoittajalle Suomi on helppo ja läpinäkyvä toimintaympäristö, jossa perusasiat ovat kunnossa. ”Yhteiskuntaan ja lainsäädäntöön voidaan luottaa, ja myös taloudelliseen tukeen. Suomalaiset yrittäjät ovat oikeasti sillä asialla, millä kertovat olevansa. Muualla ei ole aina niin varmaa, onko yritys oikeasti olemassa ja minkälaiset rahoituskuviot sillä on.” nuoriin yrityksiin kumpuaa? ”Kyllä startupeja on aina ollut. Mutta nyt ne ovat Suomessa yhteiskuntakelpoisia ja isot mediat kirjoittavat niistä positiiviseen sävyyn”, sanoo Ilkka Kivimäki. Hän tietää mistä puhuu oltuaan itse perustamassa useita yrityksiä. Niiden joukkoon kuuluu esimerkiksi 1990-luvulla kasvanut ja eteenpäin myyty PC-Superstore. Yrittäjyyden merkitys on Suomessa korostunut hitaamman talouskasvun aikana. Kivimäki korostaa, että emme tule selviämään minkään yhden suuryrityksen voimin tai valtion tuella. ”Ratkaisu ei ole, että annetaan kaikille kansalaispalkka. Jonkun pitää yrittää ja tehdä jotakin uutta. Jos pystyy ja haluaa, on etuoikeus ja velvollisuus yrittää.” Moni mahdollisuus jää silti vielä hyödyntämättä. Esimerkkinä Kivimäki mainitsee VTT:n, joka tuottaa huipputeknologian innovaatioita. Niitä voisi viedä eteenpäin yhdessä jonkin ennakkoluulottoman yrityksen kanssa. KASVUN JUURILLA Startup-yritys on kasvuhakuinen nuori yritys, jonka menestys vasta orastaa. Määritelmän mukaisesti se tähtää nopeaan kasvuun ja kansainvälisyyteen. Entä mistä vallalla oleva innostus näihin 02/2013 Kun Euroopasta kysytään, että missä yrittäjyys kukoistaa, ensimmäinen vastaus pitäisi olla Suomi. Startup Saunan ohjelmaa luotsaavan Juuso Koskisen mielestä ratkaisevaa on, että meillä on parhaat tekijät ja parhaat ideat. ”On tärkeää houkutella tänne paras osaaminen. Nyt pitäisi nähdä mahdollisuudet ja synnyttää koko ajan uutta”, Koskinen toteaa. Toimivien ideoiden etsimiseksi ja tulevien menestyjien siivittämiseksi Suomessa toimii erilaisia pajoja ja hautomoja. Startup Saunan idea on tuoda PohjoisEuroopan ja Venäjän parhaat startup-yritykset Suomeen viiden viikon ohjelmaan, jossa tarjotaan luentoja, pidetään työpajoja ja verkostoidutaan. ”Nämä yritykset ovat monilta eri aloilta, eivätkä juuri kilpaile keskenään. Keskeiset kysymykset ja ongelmat ovat kuitenkin yrityksille yleensä samanlaiset. Alusta 02/2013 asti pitää esimerkiksi huolehtia, että immateriaalioikeudet ovat kunnossa”, Koskinen sanoo. Mahdollisen menestyjän tuntomerkit ovat Kivimäelle selvät. ”Yrityksellä on oltava uniikkeja ideoita ja tuotteen tai palvelun pitää olla skaalautuva. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin hyvä tiimi, sillä tuotetta on aina helpompi hioa matkan varrella.” Kun kaikki toimijat saadaan talkoisiin mukaan ja uskalletaan ajatella isosti, visio Suomesta yritysten kehtona voi toteutua. ”Hämmästyttäviä asioita voidaan tehdä ja synnyttää itseään ruokkiva kehä”, Kivimäki toteaa. ”Meillä on vahvaa insinööriosaamista, sekä luovan työn ja ongelmanratkaisun kulttuuri.” Suomalaisten kasvuyritysten saamat pääomasijoitukset kasvussa Suomalaisten pääomasijoitusyhtiöiden lisäksi ulkomaalaiset sijoittajat ja suomalaiset enkelisijoittajat ovat merkittävässä roolissa rahoittamassa suomalaisia kasvuyrityksiä. yhteensä 152 m€ yhteensä 133 m€ 14 m€ 9 m€ yhteensä 115 m€ 8 m€ 20 m€ 64 m€ 68 m€ 87 m€ 60 m€ 70 m€ 2010 2011 2012 Kotimaiset pääomasijoitukset Ulkomaalaiset sijoitukset Enkelisijoittajat Lähteet: Kotimaiset sijoitukset: PEREP analytics / FVCA Ulkomaalaiset sijoitukset: International VC Zone Enkelisijoitukset: 2010-2011 Finnvera, 2012 FiBAN 5 Case TIETO HALLUSSA M-Files on kehittänyt kilpailijoita fiksumman ratkaisun tietojen hallintaan. Globaaleille markkinoille haetaan vauhtia Yhdysvalloista. m Te k s t i M a t t i R e m e s K u v i t u s E e r o P i t k ä n e n oni hyvä liikeidea saa alkunsa arkisesta ongelmasta. Tamperelaisen ohjelmistokehittäjä M-Filesin päänvaivana oli projekteihin liittyvän tiedon hallinta, johon yritys haki helpotusta markkinoilla olevista tuotteista. Kun sopivaa ja riittävän hyvää ohjelmistoa ei markkinoilta löytynyt, yritys päätteli, että innovatiiviselle tiedonhallintaratkaisulle olisi kysyntää. M-Filesin toimitusjohtaja Miika Mäkitalo sanoo, että tarve nykyistä tehokkaammille tiedonhallintajärjestelmille on huutava. ”Tutkimusten mukaan 20 prosenttia työntekijöiden työajasta menee erilaisten tietojen hakemiseen. Joskus tarvittavaa tiedostoa ei löydy mistään tai arkistosta löytynyt versio osoittautuu vanhentuneeksi”, Mäkitalo toteaa. TIETO LÖYTYY NOPEASTI Asiakirjojen hallinta perustuu vielä monissa yrityksissä 1980-luvulta peräisin olevaan kansiorakenteeseen. M-Filesin ratkaisut perustuvat sen sijaan metatietojen tehokkaaseen hyödyntämiseen. ”Oikean dokumentin hakeminen esimerkiksi asiasanan perusteella tapahtuu nopeasti. Tärkeintä on tiedon sisältö, ei sen sijainti.” M-Filesin ensimmäinen tiedonhallintaratkaisu tuli myyntiin vuonna 2005. Dokumenttienhallintaohjelmiston avulla voidaan hallita asiakirjojen lisäksi esimerkiksi projekteja ja sopimuksia. 6 02/2013 02/2013 M-Files-ohjelmistot voidaan asentaa asiakkaan palvelimelle, sovelluksia voi käyttää pilvipalveluna tai hyödyntää molempia niin sanottuna hybridiratkaisuna. YHDYSVALLAT TÄRKEIN SUUNTA Viime vuodet M-Files on kehittänyt tuotteitaan ja myynyt niitä suoraan yrityksille ennen muuta Suomessa. Toinen tärkeä markkina on Yhdysvallat, jossa yrityksellä on tytäryhtiö. Muissa maissa suomalaisyritys on toiminut jälleenmyyjien kautta. Mäkitalon mukaan tuhannet yritykset runsaassa 100 maassa ja yli 500 yritystä Suomessa käyttävät M-Filesia. Asiakkaiden joukossa on muun muassa lentoyhtiö Flybe, SAS Institute sekä Gasum, Kemira, Patria ja Securitas. Seuraavaksi yritys aikoo laittaa kasvussa ja kansainvälistymisessä uuden vaihteen päälle. Yhdysvallat on Mäkitalon mukaan tärkein suunta. ”Se on ylivoimaisesti suurin markkina. Sieltä saadut referenssit auttavat meitä kasvamaan myös muualla.” Yhdysvalloissa kohteena ovat tässä vaiheessa erityisesti valmistava teollisuus ja life science -toimiala, joiden tarpeisiin M-Files-teknologia vastaa erinomaisesti. JÄLLEENMYYJÄT AVAINASEMASSA M-Filesin tarkoituksena on keskittyä kasvuun ennen muuta jälleenmyyjien kautta. ”Se on suoramyyntiä ketterämpi kasvustrategia. Tämä edellyttää kuitenkin, että tuotteemme ja bisnesmallimme sopii yhteistyökumppaneille.” 7 ”Seuraavaksi yritys aikoo laittaa kasvussa ja kansainvälistymisessä uuden vaihteen päälle. Yhdysvallat on tärkein suunta.” Yrityksellä on noin 250 jälleenmyyjää yli 60 maassa. Verkostossa on isoja ja pieniä it-alan yrityksiä, jotka tarjoavat yrityksille ohjelmistopalveluja ja myyvät laitteita. Kumppaneihin kuuluu myös CGI:n (entinen Logica) ja Visman kaltaisia suuria it-alan yhtiöitä. Ne ovat integroineet M-Filesin joidenkin tuotteidensa tiedonhallintamoottoriksi. PÄÄOMASIJOITUS TURVAA KASVUN Liiketoiminnan skaalaaminen nopeasti kansainvälisille markkinoille edellyttää taloudellisia resursseja. Kasvun mahdollistaa M-Filesin huhtikuussa saama kuuden miljoonan euron pääomasijoitus, jossa pääsijoittajia ovat brittiläinen DFJ Esprit ja Teollisuussijoitus. ”M-Filesin tuotteet ovat kilpailukykyisiä. Yhdessä kansainvälisen sijoittajan voimin niille haetaan uusia markkinoita ja vahvistetaan yrityksen kansainvälistä pohjaa erityisesti Yhdysvalloissa. Siellä on oltava vahvasti mukana, jos aikoo menestyä”, Teollisuussijoituksen sijoitusjohtaja Juha Lehtola sanoo. ”Kansainvälisten pääomasijoittajien lisääntynyt läsnäolo Suomessa on hienoa, sillä se elävöittää Suomen kasvuyritysten ekosysteemiä ja laajentaa niiden vaihtoehtoja rahoitukseen ja kansainvälistymiseen. Haluamme Teollisuussijoituksessa edistää tätä kehitystä toimimalla paikallisena osaavana kanssasijoittajana, jota kansainväliset sijoittajat usein toivovat sijoittaessaan suomalaiseen yhtiöön,” Lehtola jatkaa. Miika Mäkitalo sanoo, että pelkällä tulorahoituksella yritys joutuisi tyytymään pienempiin kasvulukuihin. Yrityksen liikevaihto on kasvanut viime vuosina 45–50 prosentin vuosivauhtia. Viime vuonna se oli yhdeksän miljoonaa euroa. Kasvuvauhdin jatkuminen edellyttää Mäkitalon mukaan uusia rekrytointeja etenkin myynnin ja markkinoinnin kansainvälisiin osaajiin. ”Tällä hetkellä yrityksellä on 120 työntekijää. Odotan, että ensi vuoden loppuun mennessä luku tuplaantuu.” TAVOITTEENA YKKÖSSIJA M-Filesin tavoitteena on nousta viiden vuoden aikajänteellä alansa johtavaksi tekijäksi kansainvälisillä markkinoilla. ”Olemme kehittäneet maailmanluokan teknologian. Tuotteen puolesta yritys voisi olla viiden vuoden kuluttua vaikka kymmenen kertaa nykyistä suurempi.” Haasteellisinta on Mäkitalon mielestä kasvun johtaminen ja hallinta. Se edellyttää selkeitä tavoitteita ja nopeaa reagointia muuttuviin tilanteisiin. ”Visiomme tuotteesta on osunut varsin hyvin oikeaan, mutta emme sanele markkinoiden ja tiedonhallinnan suuntaa. On seurattava tarkasti asiakastarpeiden kehittymistä, ja katsottava mihin maailma kulkee.” Sentican Johan Wentzel (oik.) ja Mika Uotila tietävät, että vastuullisuudesta on tullut yrityksille yhä tärkeämpi kilpailutekijä. VASTUULLISUUS TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA Sentica Partners sijoittaa lupaaviin suomalaisyrityksiin. Kotipizza on yksi kasvavista kohdeyrityksistä. Te k s t i E e v a - M a r i a L i d m a n Kuva Päivi Ristell P ääomasijoittaja Sentica Partners perusti keväällä Sentica Buyout IV -rahaston, johon haetaan 130 miljoonan euron pääomaa. Sentican toimitusjohtajan Mika Uotilan mukaan rahasto jatkaa yrityksen nykyistä sijoitusstrategiaa, joka pohjautuu suomalaisiin kasvuyrityksiin. ”Hallinnoimme tällä hetkellä neljää rahastoa, joiden sijoitussitoumukset ovat lähes 300 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä olemme enemmistöomistajana 15 suomalaisyrityksessä eri toimialoilta. Kiinnostuksemme kohteina ovat erityisesti IT-palvelut, kuluttajatuotteet sekä valmistava teollisuus”, Uotila kertoo. Hallituksen vahva osaaminen tukee kasvustrategiaa Pääomasijoituksen myötä M-Filesin hallitukseen tulee vahvistuksia. Hallituksen puheenjohtajana aloittaa yhdysvaltalainen Jim Geary, jolla on pitkä kokemus startup-yritysten kehittämisestä ja liiketoiminnan kasvattamisesta. Hänen lisäkseen hallitukseen tuovat teknologia- ja rahoitusalan kokemusta Bob Suh ja DFJ Espritin Mikko Suonenlahti. Uuden hallituksen jäseninä jatkavat M-Filesin teknologiajohtaja Antti Nivala ja ICT-alan osaaja, CGI Finlandin johtoryhmään kuuluva 8 Henry Nieminen. ”Hallituksella on runsaasti kokemusta myynnistä, markkinoinnista, liiketoiminnan kehittämisestä, informaatioteknologiasta ja rahoituksesta. Se on ainutlaatuinen sekoitus osaamista, joka tukee yritystä sen kasvaessa ja kypsyessä”, Jim Geary sanoo. Geary uskoo, että M-Filesillä on erinomaiset mahdollisuudet kasvaa kansainvälisillä markkinoilla, erityisesti Yhdysvalloissa. ”Markkinat ovat siellä suuret ja pirstaloituneet. Muutaman suuren yhtiön lisäksi mukana on joukko keskikokoisia yrityksiä. Niiden tarjoamista ratkaisuista puuttuvat kuitenkin ominaisuudet, joita korkeaa laatua tekevät ja tarkasti säännellyt toimialat tarvitsevat.” Gearyn mukaan M-Files voi kilpailla menestyksekkäästi useilla toimialoilla. Esimerkiksi lääkkeitä ja lääketieteellisiä laitteita valmistavan life sciences -alan ohella mahdollisuuksia voi löytyä kemianteollisuudesta, suunnittelu- ja rakennusalalta sekä öljy- ja kaasuteollisuudesta. Yksi Sentican sijoituskohteista on kaikkien tuntema Kotipizza, josta yritys osti enemmistöosuuden vuoden 2011 lopulla. ”Vahvistamme Kotipizzan asemaa Suomessa entisestään ja olemme käynnistäneet toiminnan tänä keväänä 02/2013 02/2013 muun muassa Ruotsissa”, Sentican sijoitusjohtaja Johan Wentzel sanoo. Sentican omistajuuden aikana Kotipizzassa on toteutettu laaja vastuullisuusohjelma, johon kuuluu muun muassa läpinäkyvyys raaka-aineketjussa. Kotipizzan raaka-aineet on tuotettu kestävästi ja ne on hankittu suoraan tuottajilta. ”Vastuullisuustyö oli jo aloitettu Kotipizzassa ja siksi se oli otollinen yhtiö ohjelman toteuttamiseen. Tänä päivänä on jo selvää, että vastuulliset yhtiöt tuottavat parhaiten, ja kansainvälisillä markkinoilla vastuullisuus on myös tärkeä kilpailutekijä. Esimerkiksi naapurissamme Ruotsissa sijoittajat ovat hyvin kiinnostuneita vastuullisuusasioista”, Johan Wentzel kertoo. Wentzelin mukaan pikaruokabisneksessä hinta ratkaisee vielä toistaiseksi, mutta kuluttajat tulevat koko ajan kiinnostuneemmaksi myös ruoan alkuperästä. 9 Case FAKTA Enevo Oy • Perustettu 2010 • Henkilöstö 9 • Liikevaihtotavoite 2013: 0,5 Meur 2014: 4,0 Meur • Päätuote: Jätehuollon optimointipalvelu k iirettä pitää, mutta nyt ei valiteta”, naurahtaa Enevon toimitusjohtaja Fredrik Kekäläinen. Kokeneen IT-yrittäjän on pitänyt viime kuukaudet lennossa oranssi ”älymurikka” ja siihen liitettävä ohjausohjelmisto. Yhdessä ne muodostavat yhtiön One Collect -palvelun, jonka avulla kunnat ja jäteoperaattorit voivat tehostaa jätehuollon toimivuutta, leikata kustannuksia sekä pienentää hiilijalanjälkeään. One Collectin idea on yksinkertainen. Säännöllisen päivä- tai viikkokierron sijaan jäteastiat tyhjennetään silloin, kun sille on oikeasti tarve. Käytännössä vasta sitten, kun ne ovat täynnä. ”Jäte on entistä arvokkaampaa, sillä melkein kaikki alkaa olla kierrätykseen, uusiokäyttöön tai energiaksi kelpaavaa. Siksi jäte halutaan saada talteen mahdollisimman kustannustehokkaasti. Yksi säästökeino on, ettei isoilla autoilla kierretä tyhjentämässä puolityhjiä jäteastioita”, Kekäläinen tiivistää. Ongelma voi joskus olla myös päinvastainen eli jäteastiat täyttyvät odotuksia nopeammin. Siitäkin koituu ylimääräisiä siivous- ja kuljetuskuluja sekä pahimmillaan myös ympäristöpulmia. Järkeä jäteautoralliin 10 Parhaat keksinnöt ovat usein yksinkertaisia, käytännönläheisiä ja globaaleja. Enevon valvontajärjestelmän avulla jätesäiliöt tyhjennetään vasta sitten, kun siihen on oikeasti tarvetta. Te k s t i T i m o S o r m u n e n Kuvat Enevo ja iStockphoto 02/2013 KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE Jäteastioiden kanteen kiinnitettävän lähetinanturin avulla säiliöiden täyttöastetta mitataan jatkuvasti ja tieto välittyy automaattisesti ajohallintajärjestelmän kautta niin kuljettajille kuin ajojärjestäjille. Näin auto on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Esimerkkinä Kekäläinen mainitsee Itä-Uudenmaan Jätehuollon alueella alkuvuonna toteutetun pilotin, jonka lopputulemana oli lähes 45 prosenttia vähemmän tyhjennyksiä. ”Tämä tarkoittaa pienempiä tyhjennys-, huolto- ja polttoainekuluja. Samalla kuluu myös vähemmän aikaa. Lisäksi kutistuvat siivouskulut, ympäristökuorma ja CO2-päästöt”, hän listaa. Järjestelmän avulla voidaan lisäksi rakentaa tarkka malli ja ennuste jätteen todellisesta kertymästä. Tätä kautta voidaan irtautua nykyisistä staattisista tyhjennyspäivistä ja -reiteistä. 02/2013 Parivuotiaaksi varttunut Enevo on päässyt muutaman kotimaan pilotin ja asiakkuuden jälkeen lupaavin askelin eteenpäin. Teollisuussijoitukselta ja Lifeline Venturesilta saatu kahden miljoonan euron rahoitus tulee toimitusjohtajan mukaan todella hyvään aikaan, sillä kotimaan ohella Enevo suunnittelee laajentavansa kansainvälisille markkinoille. ”Palvelumme avulla jätehuoltoa voidaan kehittää Pohjoismaissa ja keskisen Euroopan maissa tehokkaammaksi. Toisaalta ne maat, joissa yleinen jätehuolto on vielä alkutekijöissään, voivat ottaa suoran loikan nykyteknologiaan”, Kekäläinen toteaa. TALOYHTIÖSTÄ TOSITOIMIIN Jäteastioiden kansiin kiinnitettävä lähetinanturi on vaatinut paljon kehitystyötä ja mobiiliteknologian tuntemusta. Käytännössä muovikuorien alla oleva elektroniikka ei jää jälkeen älypuhelimesta. ”Sen on myös kestettävä sään ja lämpötilanvaihteluita sekä mekaanista rasitusta. Lisäksi akun on toimittava vuosien ajan hiipumatta”, Kekäläinen listaa. Toiseksi avainasiaksi hän nostaa sen, että tuotetta rakennettiin alusta lähtien ohjelmistopohjaiseksi palveluksi. Käytännössä jätehuolto-operaattori maksaa paketista kiinteää kuukausihintaa puhelinliittymän tapaan. Kuinka kummassa sitten päädyttiin juuri jätehuoltoon, joka toimialana oli yhtiön perustajille ennalta täysin vieras? Toimitusjohtajan mukaan juuret juontavat muutaman vuoden taakse, kun hyvä ystävä ja sittemmin myös yhtiökumppani Johan Engström oli manaillut taloyhtiönsä jatkuvasti nousseita jätehuoltokuluja. ”Johan havaitsi, että jäteauto käy vaikka astiat olisivat vain puolillaan. Rakensimme simppelin roskisanturin ja mittaussoftan. Siitä se lähti”, Kekäläinen muistelee. ”Jos joku olisi neljä vuotta sitten sanonut, että löydän itseni jätehuoltobisneksestä, niin tuskinpa olisin uskonut”, toimitusjohtaja hymyilee. 11 Yhteistyö TYÖN ALLA RAHASTOJEN RAHASTO EU-alueella tarvitaan uusia innovatiivisia rahoitusvälineitä, jotka lisäävät yksityisten sijoittajien kiinnostusta toimialaa kohtaan. Yksi EVFINin tavoitteista on luoda monikansallinen venture capital -rahastojen rahasto, johon tavoitellaan merkittävää sijoitusta muun muassa EU:n komissiolta. ”Rahastojen rahaston tarkoituksena on katalysoida yhteiseurooppalaista varhaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinaa tukemalla kansainvälisiä sijoituksia tekeviä venture capital -rahastoja. Rahastojen rahasto lisäisi myös rahoituksen vipuvaikutusta yksityisellä sektorilla ja parantaisi näin pääomasijoitusrahastojen rahoituksen saatavuutta”, Rory Early kertoo. Rory Earleyn mukaan innovatiivisen rahastojen rahaston projekti on kuitenkin vielä suunnitteluvaiheessa. ”Kyseessä on täysin uudenlainen rahoitusinstrumentti, ja keskustelut eri toimijoiden välillä vievät aikaa. Tällä hetkellä olemme hyvin toiveikkaita, että onnistumme luomaan käyttökelpoisen rahoitusinstrumentin vuoden 2014 alkuun mennessä ”, Earley sanoo. KILPAILUKYKYÄ JA KASVUA EUROOPPAAN Eurooppalaiset yritykset tarvitsevat uusia innovaatioita. Riskipääomalla on merkittävä rooli näiden innovaatioiden kaupallistamisessa ja kansainvälistämisessä. e TÄRKEÄT KONTAKTIT Te k s t i N i n a G a r l o - M e l k a s K u v a S u s a J u n n o l a uroopan pääomasijoitusmarkkinat ovat kovien haasteiden edessä. Venture capital -rahastojen varainhankinta takkuilee ja finanssikriisin jälkeen suunnitteilla olevat entistä tiukemmat viranomaissäädökset heijastuvat koko Euroopan pankki- ja finanssisektoriin. ”EVFINin kansallisten toimijoiden verkoston (European Venture Fund Investors Network) toiminta on tärkeää juuri nyt, kun EU-alueen pääomasijoitusmarkkinat ovat voimakkaassa murroksessa, sanoo toukokuussa EVFINin puheenjohtajan paikalta väistynyt Rory Earley. Kaiken kaikkiaan venture capital -rahastojen varainhankinta on vähentynyt 40 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2011, ja toteutuneet riskirahoitussijoitukset pieniin ja keskisuuriin yrityksiin pienenivät samalla yli 75 prosenttia vuodesta 2006 vuoteen 2011. Earleyn mukaan suurin haaste lyhyellä aikavälillä on uusien institutionaalisten sijoittajien houkutteleminen riskipääomamarkkinoille, sillä monien varhaisen vaiheen rahastojen tuotot ovat olleet yksityisen institutionaalisen sijoittajan näkökulmasta heikkoja. Epävarmuus siitä, kuinka suunnitteilla oleva viranomaissääntely tulee vaikuttamaan alan tulevaisuuteen, ei helpota asiaa. 12 Mikä EVFIN? EVFIN-verkosto perustettiin vuonna 2011 ranskalaisen CDC Entreprisesin sekä isobritannialaisen Capital for Enterprisen aloitteesta ratkaisuksi pääomasijoitustoimialan rahoituskriisiin sekä helpottamaan varhaisen vaiheen yritysten vaikeaa rahoitustilannetta Euroopassa. Eurooppalaisen riskipääomasijoitustoimialan etua ajavassa verkostossa on 11 venture capital -sektorilla toimivaa jäsentä yhdeksästä Euroopan maasta. Mukana on myös Teollisuussijoitus. Rory Earley (oik.), Jouni Hakala ja Pascal Lagarde toimivat EVFIN-verkostossa. Teollisuussijoituksen uusista sijoitusmahdollisuuksista ja viestinnästä vastaava johtaja Jouni Hakala valittiin EVFINin uudeksi puheenjohtajaksi toukokuun lopussa. ”Vaikka yritykset kaipaavat rahoitusta toimintansa kasvuun ja kansainvälistymiseen, yhtä tärkeitä ovat EVFINin mahdollistamat kansainväliset kontaktit ja sen synnyttämä osaamispääoma”, Jouni Hakala sanoo. Hakalan mukaan uusi rahastojen rahasto toisi myös suomalaiset venture capital -rahastot lähemmäksi muita markkinoita ja samalla kansainvälistäisi Suomen pääomamarkkinoita. Tässä mielessä sen perustamisessa on sekä rahallinen tavoite että myös elinkeinopoliittinen pyrkimys lisätä alan kansainvälisyyttä. ”Venture capital -alan haasteet ovat yhteisiä koko Euroopassa ja tarvitsemme yhteistyötä haasteiden voittamiseksi. Jatkamme EFVINissä alan parhaimpien käytäntöjen etsimistä ja pyrimme parantamaan markkinan toimivuutta. Venture capital voi olla yksi eurooppalaisen talouskasvun ja työpaikkojen moottoreista, johon tarvitaan rajat ylittävää yhteistyötä”, Hakala sanoo. Hakalan mukaan EVFIN verkosto voi olla tulevaisuudessa nykyistäkin laajempi. ”Kansainväliset pääomasijoittamisen järjestelmät voivat olla hyvin erilaisia, eikä kaikissa maissa ole Teollisuussijoituksen tapaisia kansallisia toimijoita. Tulevaisuudessa pyrimme laajentamaan EVFINin jäsenpohjaa, jotta se saataisiin niin kattavaksi kuin mahdollista”, Hakala toteaa. 13 Case ENTSYYMEISTÄ MetGen Oy:n kehittämät entsyymit kiinnostavat metsäteollisuutta ja bioetanolin valmistajia. Niiden avulla prosessit tehostuvat ja energiaa säästyy luonnonmukaisin keinoin. Tämä vakuutti myös sijoittajaryhmän, jonka avulla MetGen hakee kansainvälistä kasvua. v Te k s t i M a t t i R e m e s K u v a t M e t G e n j a i S t o c k p h o t o iime vuodet tuotekehitykseen keskittynyt MetGen on siirtymässä uuteen vaiheeseen ja aloittamassa tuotteidensa markkinoinnin kansainvälisille markkinoille. ”Teemme parhaillaan teollisia testejä asiakkaidemme kanssa. Sellu- ja paperiteollisuudelle tarkoitettujen tuotteiden julkistus tapahtuu tänä vuonna”, MetGenin perustaja ja toimitusjohtaja Alex Michine sanoo. MetGenin ratkaisussa luonnosta saatuja entsyymejä yhdistellään ja muutetaan niin, että ne kestävät teollisen tuotannon. Raaka-aineina ovat bakteerit, joista valmistetaan geenimuuntelun avulla käyttötarkoitukseen räätälöityjä entsyymejä. ”Ne kestävät esimerkiksi tuotantoprosessien korkeita lämpötiloja ja happamuustason vaihteluja. Lisäksi luonnosta peräisin olevat entsyymit ovat ympäristön kannalta kestävä vaihtoehto”, Michine huomauttaa. luteollisuuden jätevesien puhdistukseen.” Michinen mukaan kilpailu kansainvälisillä entsyymimarkkinoilla on kovaa. MetGenin keskeinen kilpailuvaltti on kyky räätälöidä ja sopeuttaa entsyymit vaativiin teollisiin käyttöolosuhteisiin ja kunkin asiakassegmentin erityisiin tarpeisiin. ”Tällaista kilpailijat eivät pysty toistaiseksi tarjoamaan.” MetGen vastaa itse tuotteiden kehittämisestä Turun lähellä Kaarinassa sijaitsevissa laboratorioissa. Entsyymien tuotannon yritys on ulkoistanut eurooppalaisille valmistajille. ”Olemme pienillä pääomakustannuksilla toimiva yritys. Oman tuotekehityksen ohella tämä pätee myös, kun ratkaisumme otetaan käyttöön asiakkaan tuotannossa. Entsyymien käyttö ei edellytä tuotantolaitoksiin suuria investointeja.” PALJON HYÖTYÄ TEOLLISUUDELLE Toiminnan alkuvaiheessa MetGen sai rahoitusta Finnveralta ja Tekesiltä. Tämän vuoden helmikuussa ranskalainen pääomasijoitusyhtiö Sofinnova Partners, Teollisuussijoitus, Finnvera ja HST Partners sijoittivat yritykseen 2,2 miljoonaa euroa. Metsäteollisuutta uudentyyppisten entsyymituotteiden käyttö kiinnostaa siksi, että ne tehostavat ja nopeuttavat tuotantoprosesseja sekä vähentävät tuotannossa syntyvää jätettä. Myös energian kulutus pienenee merkittävästi tuotannon eri vaiheissa. ”MetGenin entsyymejä voidaan käyttää lisäksi sel- 14 TEHOA TUOTANTOON Alex Michinen mukaan pääomasijoitus edistää MetGenin tuotteiden kaupallistamista kansainvälisille markkinoille ja uusien tuotteiden kehittämistä. ”Sijoittajaryhmän kokoonpano tukee hyvin tavoitteitamme, ja esimerkiksi Sofinnova Partnersin verkostot ja alan kokemus auttavat meitä tuotekehityksessä ja markkinoinnissa.” MetGenin lähiajan keskeisin tavoite on kasvaa sellu- ja paperimarkkinoilla Euroopassa ja PohjoisAmerikassa. Pidemmän aikavälin suunnitelmissa on tehdä aluevaltauksia bioetanolin valmistuksessa. Kasvustrategiansa tueksi MetGen sai maaliskuussa merkittävän vahvistuksen yrityksen hallitukseen. Hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin Kemiran entinen toimitusjohtaja, vuorineuvos Harri Kerminen. ”Harri Kerminen tuo mukaan runsaasti tuoreita näkökulmia strategiseen suunnitteluun ja strategian toteutukseen. Hänen kokemuksensa ja verkostonsa vievät MetGenin uudelle tasolle.” GLOBAALIT ENTSYYMIMARKKINAT Kansainvälistyminen on ollut alusta lähtien keskeinen osa MetGenin liiketoimintastrategiaa. Entsyymimarkkinat ovat globaalit – samoin asiakaskunta, joka koostuu suurista kansainvälisistä yhtiöistä. Michinen mukaan MetGenin myynnin painopiste on alkuvaiheessa pohjoismaisilla markkinoilla. ”Sellu- ja paperiteollisuudessa seuraamme kuitenkin myös Etelä-Amerikan, Aasian ja Venäjän markkinoita.” Samaan aikaan MetGen jatkaa biopolttoainetuotantoon tarkoitettujen entsyymien kehittämistä. Michinen mukaan yritys keskittyy niin sanotun toisen sukupolven biopolttoaineisiin, joita voidaan valmistaa esimerkiksi jätteestä tai puuperäisistä raaka-aineista. ”Biopolttoaineen kasvupotentiaali on valtava. Keskitymme vaihtoehtoihin, joissa tuotantoon ei tarvitse käyttää ihmisruuaksi kelpaavia kasveja.” ”Entsyymimarkkinat ovat globaalit – samoin asiakaskunta, joka koostuu suurista kansainvälisistä yhtiöistä.” SIJOITTAJAT VAUHDITTAVAT KASVUA MetGenin tuotteet kehitetään Kaarinassa sijaitsevassa laboratoriossa. 02/2013 02/2013 15 Henkilö KUKA Jukka Alho • Syntynyt 1952 • Koulutus Diplomi-insinööri • Ura Itellan konsernin johtaja 2000–2012, sitä ennen työskennellyt muun muassa Elisa Oy:ssä. • Alho on Teollisuussijoituksen hallituksen puheenjohtaja Kasvun vauhdittaja s Suomessa on paljon osaamista useilla kasvualoilla. Yrityskentän tuntevan pääomasijoittajan tehtävä on löytää lupaavimmat yritykset, Jukka Alho sanoo. Te k s t i J o r m a L e p p ä n e n K u v a S a n n a L i i m a t a i n e n uomen kansantaloudessa on paljon toimialoja, joiden suhteellinen kilpailuasema maailmalla on vahva. Talouden rakennemurroksessa syntyy jatkuvasti uusia, lupaavia yrityksiä, jotka tarvitsevat kasvuunsa markkinaehtoista pääomasijoitustoimintaa. ”Meillä on erinomaista osaamista esimerkiksi ictalalla, erityisesti mobiilisovelluksissa. Pelialan yritykset ovat tästä hyvä esimerkki, mutta tärkeää olisi nähdä koko kenttä ja saada kasvuedellytykset kaikille kehityskelpoisille yrityksille, niin ictalalla kuin vaikkapa kaivosteollisuudessa”, Teollisuussijoituksen hallituksen puheenjohtaja Jukka Alho sanoo. Vaikka Suomen ja Euroopan talous kasvaa tällä hetkellä hyvin maltillisesti, Alho ei ole huolissaan tulevaisuudesta. ”On muistettava, että Suomen kokoon nähden moni yrityksistämme on globaali markkinajohtaja. Tällaisia yrityksiä voimme saada lisää, koska kansantaloudellamme on suhteellinen etu monella toimialalla maailmanlaajuisessa kilpailussa.” Esimerkiksi puukuituun ja teknologiateollisuuden investointihyödykkeisiin liittyvillä toimialoillamme on edelleen suhteellinen kilpailuetu. Suomalaisten tietotekniikkapalvelujen ja liike-elämän palvelujen vienti suhteutettuna näiden toimialojen kansainvälisen kaupan osuuteen koko maailmankaupasta on myös erittäin vahva. ”Suomalaiseen innovaatiojärjestelmään on kumuloitunut paljon sellaista osaamista, jolle kasvu perustuu myös tulevaisuudessa.” TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA Teollisuussijoitus on perustamisestaan 1995 lähtien sijoittanut noin miljardi euroa pääomasijoitusrahastoihin ja suomalaislähtöisiin kasvuyrityksiin. ”Vahva osaamisemme ja kotimaisen yrityskentän tuntemus rohkaisee muita sijoittajia tulemaan mukaan, oli sitten kyse suorasta sijoittamisesta tai sijoittamisesta rahaston kautta. Tämä lisää rahoituksen tarjontaa ja antaa mahdollisuuden riskinottoon.” Se että valtio harjoittaa pääomasijoitustoimintaa Teollisuussijoituksen kautta, on Alhon mielestä hyvin perusteltua. ”Meitä tarvitaan, koska Suomessa on vähemmän yksityistä riskirahaa kuin vaikkapa Saksassa tai Yhdysvalloissa. Kansainvälisillä instituutiosijoittajilla on sitä paitsi taipumus vetää rahansa pois etäisemmiltä markkinoilta aina kun maailmantalouden suhdanne heikkenee.” Kasvun vauhdittaminen markkinaehtoisella pääomasijoitus- ”Talouden rakennemurroksessa syntyy jatkuvasti uusia, lupaavia yrityksiä, jotka tarvitsevat kasvuunsa markkinaehtoista pääomasijoitustoimintaa”, Jukka Alho sanoo. 16 02/2013 02/2013 toiminnalla on Alhon mukaan olennainen osa kansallista innovaatiopolitiikkaa. Etenkin kansainväliset sijoittajat edellyttävät kohdeyrityksiltä uusien teknologioiden käyttöönottoa, parempaa tuottavuutta ja kannattavaa kasvua. KASVUYRITYKSET ESIIN Jukka Alhon mielestä nopeasti kasvavia, uusia työpaikkoja luovia teknologiayrityksiä Suomesta voisi löytyä paljon enemmän. Teollisuussijoituksen tehtävä on tunnistaa yrityksiä ja toimialoja, joilla on paljoin kasvupotentiaalia, mutta jotka eivät vielä houkuttele yksityisiä pääomasijoittajia. ”Roolimme korostuu esimerkiksi silloin, kun synnytetään uusia rahastoja lupaaville toimialoille. Ankkurisijoittajat varmistavat, että rahastot saavuttavat tarvittavan minimikoon ensimmäisessä sulkemisessa ja että niitä Jukka Alho hallinnoidaan ammattitaitoisesti. Kohtuullisen pienellä sijoitussummalla voi olla rahaston kasvua ja myös toimialan kasvua ajatellen suuri vaikutus.” Ulkomaisten pääomasijoittajien houkutteleminen Suomeen kuuluu myös Teollisuussijoituksen tehtäviin. ”Koska tunnemme kotimaisen yrityskentän ja meillä on näyttöihin perustuva hyvä maine, saamme kanssasijoittajia eri puolilta maailmaa.Toki kansainväliset suhdanteet vaikuttavat paljon siihen, kuinka aktiivisesti sijoittajat tarttuvat Suomen tarjoamiin mahdollisuuksiin.” Alho korostaa, että Suomen on tehtävä kaikkensa pääomamarkkinoidensa kehittämiseksi, jotta niin kotimainen kuin ulkomainenkin raha löytäisi kohteensa paremmin. Elinkeinoelämän murroksessa Suomeen on syntynyt potentiaalisia kasvuyrityksiä, jotka ovat vaarassa jäädä vaille riittävää rahoitusta. ”Joskus kuulee sanottavan, että maailmasta löytyy rahaa kaikille hyville kohteille. Ongelma onkin siinä, että raha ei aina löydä näitä kohteita. Suomi tarvitsee siis yhä laajempaa rahoituspohjaa ja yhä enemmän sijoittajia eri vaiheen yrityksiin.” ”Suomen on tehtävä kaikkensa pääomamarkkinoidensa kehittämiseksi.” 17 Ajankohtaista KOLUMNI Susa Junnola Kimmo Viertola on Teollisuussijoituksen rahoitusohjelmista vastaava johtaja. Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi H iljattain julkistetun kaivannaisteollisuuden kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteena on kehittää Suomesta kaivannaisteollisuuden edelläkävijä ja saada aikaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kaivannaistoimintaa. Ohjelman tekemiseen on osallistunut yli toistasataa kaivannaisalan asiantuntijaa, ammattilaista ja sidosryhmän edustajaa. Toimintaohjelmalla halutaan vahvistaa kaivannaisteollisuuden yhteiskunnallista asemaa. Ohjelman mukaan myös hallintoa, koulutusta ja infrastruktuuria tulisi parantaa. Erityisen tärkeää on entistä aktiivisempi tiedon ja kokemusten vaihto teollisuuden ja sidosryhmien välillä. Tulosten seurantaan toivotaan eri intressiryhmien aktiivista osallistumista. Toimintaohjelman julkistamistilaisuudessa todettiin, että jos kestävän kaivannaisteollisuuden ohjelma ei onnistu Suomessa, niin se ei onnistu missään. Julkistettu ohjelma vahvistaa Suomen edelläkävijän roolia toimialalla. Olimme ensimmäinen Pohjoismaa, joka teki oman mineraalistrategiansa. Nyt olemme saaneet ensimmäisenä valmiiksi mineraalistrategiaa täydentävän ohjelman kestävään kaivannaisteollisuuteen. Mineraaliala on paljon laajempi käsite kuin kaivokset. Kaivannaisteollisuus Suomessa sisältää kaivosteollisuuden, kiviainesteollisuuden ja luonnonkiviteollisuuden. Suomessa toimii kaikkiaan 42 kaivosta, joiden liikevaihto oli noin 1,5 miljardia euroa vuonna 2012. Malminetsintää teki viime vuonna 45 yhtiötä noin 87 miljoonalla eurolla. Kaivokset työllistävät yhteensä noin 4500 henkilöä. Mineraalialaan puolestaan kuuluvat myös kaivannaisteollisuuden tarvitsemien teknologioiden, koneiden, laitteiden ja palvelujen tuottajat, joiden lisäksi siihen liittyvät jatkojalostajat, tutkimuslaitokset, yliopistot, korkea- ja ammattikoulut ja järjestöt. Suomen kaivosteknologian ja palveluosaamisen vienti, jonka arvo on nyt 3,5–5 miljardia euroa, halutaan kaksinkertaistaa vuoteen 2018 mennessä. Rahoitus on esillä useassakin toimenpide-ehdotuksessa. Teollisuussijoitus on mukana rahoittamassa uusia kaivoshankkeita niiden kehitysvaiheessa. Toisaalta olemme viemässä kaivosklusterin yrityksiä kansainvälisiin projekteihin vahvistamalla niiden rahoitusasemaa. Kestävällä kaivostoiminnalla tavoitellaan ensisijaisesti parempaa kilpailukykyä. Turvallisuuteen ja ympäristövaikutuksiin panostaminen vahvistaa luottamusta yrityksen toimintaan, pienentää liiketoimintariskejä ja kasvattaa tuotantoa. Lainsäädännön minimivaatimukset eivät enää riitä – tavoitteena on olla edelläkävijä kestävässä kaivannaisteollisuudessa. 18 Sijoituksia meriteollisuus-, cleantech- ja biotalousaloille Teollisuussijoitus kohdentaa valtioneuvoston päätöksen mukaisesti 20 miljoonaa euroa pääomasijoituksiin cleantech- ja biotalousaloille sekä meriteollisuuden verkostoyrityksiin. Kaikki kolme toimialaa ovat pääomavaltaisia aloja, joilla yritysten menestys on sidoksissa rahoituksen saatavuuteen ja pääomitukseen. Cleantech- ja biotalousalat luovat talouskasvua ja uusia työpaikkoja edistämällä luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentämällä prosessien ympäristövaikutuksia. Biotalous käyttää biologisia luonnonvaroja ravinnon, tuotteiden, energian ja palveluiden tuottamiseen, pyrkien vähentämään riippuvuutta fossiilisesta energiasta ja ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä. Meriteollisuusklusterissa esimerkiksi offshore-toiminnan ja arktisen merenkulun näkymät ovat lupaavat. Teollisuussijoitus on sijoittanut näille aloille muun muassa jätekeräyksen optimointiyhtiöön Enevoon, paperi- ja selluteollisuudelle entsyymejä kehittävään MetGeniin, merenkulun optimointijärjestelmätoimittaja Eniramiin ja öljynkeräyslaitteita- ja palveluita tarjoavaan Lamoriin. Teollisuussijoitus on myös käynnistänyt projektin meriteollisuuden verkostoyritysten kartoittamiseksi yhteistyössä AlvarX Oy:n konsultin Ari Nousiaisen kanssa. Lifeline Venturesin pääomarahasto kasvoi Lifeline Ventures Fund I Ky:n koko kasvoi tänä keväänä noin 30 miljoonaan euroon kun Norvestia Industries ja Teollisuussijoitus tulivat rahastoon sijoittajiksi, ja aiemmista sijoittajista Kasvurahastojen Rahasto ja Ilmarinen lisäsivät sijoituksensa kokoa. Lifeline Ventures on sijoittanut viimeisen kolmen vuoden aikana 30 varhaisen vaiheen yritykseen yhdessä toimialojensa arvostetuimpien kansainvälisten rahoittajien kuten Accel Partnersin, HealthCapin, Index Venturesin ja True Venturesin kanssa. Lifeline Venturesin kohdeyritykset ovat keränneet yli 170 miljoonaa euroa rahoitusta, rakentaneet kansainvälisesti vahvoja tiimejä ja tuoneet markkinoille lukuisia kohdemarkkinoitaan uudelleen määritteleviä tuotteita. ”Sijoitamme yrityksen tilanteen mukaan kymmenistä tuhansista aina miljooniin euroihin asti. Tulemme mukaan yrityksiin aivan alkuvaiheessa, kun yrityksen kulttuuri ja tavoitteet ovat vasta muodostumassa”, toteavat Lifeline Venturesin perustajat Timo Ahopelto ja Petteri Koponen. Yksi Lifeline Venturesin aiemmista sijoituksista on peliyhtiö Supercell, jonka hallituksen puheenjohtajana Petteri Koponen toimii. Supercell on kahden vuoden aikana noussut merkittäväksi peliteollisuuden suunnannäyttäjäksi ja raportoi 2,4 miljoonan dollarin päiväliikevaihdosta aiemmin tänä vuonna. Teollisuussijoitus sijoittaa Coronariaan Teollisuussijoitus on sijoittanut öljyntorjuntalaitteita ja -palveluita tarjoavaan Lamoriin. 02/2013 Voimakkaasti kasvava kotimainen terveys- ja hyvinvointipalvelujen tuottaja Coronaria Hoitoketju Oy on vahvistanut toimintaansa osakeannilla, joka suunnattiin vanhoille omistajille sekä Suomen Teollisuussijoitukselle. Coronarian liikevaihto kasvoi viime vuonna 31 prosenttia 30,6 miljoonaan euroon. Vuonna 2013 liikevaihdon kasvuksi ennakoidaan 35 prosenttia. ”Keräsimme osakeannilla uutta pääomaa yhteensä neljä miljoonaa euroa. Olemme tyytyväisiä saadessamme suomalaisen vahvan omistajan mukaan yhtiön kehitystyöhön ja pystymme nyt entistä tehokkaammin toteuttamaan kasvustrategiaamme ja kehittymistämme yhdeksi alan johtavista kotimaisista toimijoista”, kertoo hallituksen puheenjohtaja Juha Mikkola. 02/2013 Endomines Helsingin pörssiin Kultakaivosyhtiö Endomines AB listautui Helsingin pörssiin toukokuussa 2013. Ennestään yhtiö on listattuna Tukholman pörssissä. ”Haluamme antaa suomalaisille sijoittajille vaihtoehdon sijoittaa Suomessa toimivaan kultakaivosyhtiöön. Uskomme, että kiinnostusta osakkeeseemme on, ja osakkeen vaihto ja kiinnostavuus paranevat”, kommentoi Endominesin toimitusjohtaja Markus Ekberg. Endomines avasi Pampalon kultakaivoksen Ilomantsissa vuonna 2010. Teollisuussijoitus on ollut sijoittajana Endominesissa vuodesta 2003. ”Teollisuussijoituksen tavoitteena on lisätä Helsingin pörssissä listattujen kaivosyhtiöiden tarjontaa. Viime vuonna listattu Sotkamo Silver ja nyt Endomines tarjoavat sijoittajille mahdollisuuden suomalaisen kaivosteollisuuden omistukseen. Suomessa toimivien kaivosyhtiöiden kotimainen omistus vahvistuu”, sanoo johtaja Kimmo Viertola Teollisuussijoituksesta. Kultakaivosyhtiö Endominesin osakkeilla käydään kauppaa toukokuusta lähtien sekä Tukholman että Helsingin pörssissä. Teollisuussijoitus Twitterissä Seuraa Teollisuussijoituksen uutisia sijoituksista, kohdeyrityksistä ja pääomasijoitustoimialalta: www.twitter.com/TesiFII 19 SIJOITAMME KASVUUN Suomen Teollisuussijoitus Oy on valtion pääomasijoitusyhtiö, joka edistää pääomasijoitustoiminnan keinoin suomalaista yritystoimintaa, työllisyyttä ja talouden kasvua. MANNERHEIMINTIE 14 A 9. KRS, 00100 HELSINKI, PUH. 09 680 3680 [email protected] WWW.TEOLLISUUSSIJOITUS.FI @TesiFII