Porissa päihdehaittoja ehkäistään porukalla! Pakka-toimintamallin konkretia ja varhaisen puuttumisen mallit ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen & sosiaalityöntekijä Kati Nordlund-Luoma Paikallisen alkoholipolitiikan kehittäminen, Pakka-toimintamalli • Paikallisten päihde- ja rahapelihaittojen ehkäisyn käytännönläheinen toimintamalli • Kehitetty THL:n (Stakesin) hankkeessa 2004-2008 / Hämeenlinna, Jyväskylä seudut • Alkoholilaki (+muut lait) eläväksi! • Yhteisöehkäisy - konkreettinen toiminta - tieteellisesti todistettu - tuloksellinen • Tavoitteet * juomisen, tupakoinnin ja rahapelaamisen aloitusikä nousee * humalajuominen vähenee aikuisilla * nuoret ja aikuiset juovat, tupakoivat ja rahapelaavat vähemmän * alueellinen päihde- ja pelihaittojen ehkäisyn organisaatio kehittyy Paikalliset Pakkatoimijat: • • YHTEINEN HYVÄ vähemmän alkoholihaittoja ja kuluja KOORDINAATTORI pyörittää toimintaa • • • POLITIIKKA KOORDINAATIO KOORDINAATIO MARKKINAT KANSA KOORDINAATIO YHTEINEN HYVÄ • KOORDINAATIO • MEDIA KOORDINAATIO VIRANOMAISET MARKKINAT vähittäiskauppa, Alko ja ravintolat VIRANOMAISET poliisi ja alkoholitarkastajat POLITIIKKA kunnan luottamushenkilöt, päättäjät MEDIA lehdet, radio, tv, sosiaalinen media KANSA kuntalaiset; nuoret, nuorten vanhemmat, nuoret aikuiset Paikallisen alkoholipolitiikan kehittäminen, Pakka-toimintamalli Pakan hyvät käytännöt (osakokonaisuudet) 1. Koordinaatio 2. Yhteistyö ja toimintojen yhteensovittaminen 3. Elinkeinon omavalvonnan ja vastuullisen myynnin ja anniskelun kehittäminen 4. Valvonnan ja lupahallinnon tehostaminen 5. Paikallispoliittinen vaikuttaminen 6. Yhteistyö vanhempien ja nuorten kanssa 7. Mediayhteistyö 8. Paikallisten ja seudullisten ehkäisevän työn rakenteiden kehittäminen Ehkäisevän päihdetyön konkretia vuosina 2010- 2014 • Alkoholin ostokokeita Porin perusturvan yhteistoiminta-alueella • Asiakasarviointeja Porin alueen ravintoloissa • Kesäterassi arviointeja • Tehostettua moniviranomaisvalvontaa (epttyöntekijä mukana valvonnoissa) • Alkoholielinkeinon ja viranomaisten yhteistyöfoorumeita • Elinkeinon toimijoiden vastuullisuutta vahvistavia koulutuksia Näytä paperit. Onko ikää? Ehkäisevän päihdetyön konkretia vuosina 2010- 2014 • Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteidenkäyttöön • Virka-ajan ulkopuolinen jalkautuva nuorisopäivystys • Ehkäisevän päihdetyön yhteistyöproduktioita oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa • Ehkäisevän päihdetyön -viikon ohjelmaa • Päihdeaiheisia, asenteita ja tietoisuutta kartoittavia kansalaiskyselyitä • Päihde- ja pelikasvatustunteja ja päihde- ja peliaiheisia vanhempainiltoja ylä- ja alakouluissa Ehkäisevän päihdetyön konkretia vuosina 2010- 2014 • Päihdehaitoista tiedottavia kampanjoita ja materiaalia • Päihdeaiheisia yleisötilaisuuksia • Aktiivista tiedottamista paikallismediassa • Keskusteluja ja kohtaamisia • Yhteistyö laajaa eri toimijoiden kesken paikallisesti (viranomaiset, alkoholielinkeino, järjestöt, perusturva, vapaa-aikatoimi, koulutoimi, seurakunta). Ehkäisevän päihdetyön konkretia vuosina 2010- 2014 • • • • • • • Audit- alkoholinkäytön puheeksiotto -koulutukset Pakka-työryhmien säännölliset kokoontumiset Väkivallan vähentämistyöryhmässä mukana olo Thl:n Pakka-kehittäjäverkostossa mukana Alkoholiohjelman kuntakumppanuus Preventiimin kumppanuus Yhteistyötä valtakunnallisesti eri seutujen ehkäisevän päihdetyön toimijoiden kanssa Selvästi hyvä ilta! Porin keskustan ravintoloissa 2011 Hyödyt elinkeinon edustajien mukaan • • • • • Moniammatillinen kehitystyö Asiantuntijuuden jakaminen Paikalliseen alkoholipolitiikkaan vaikuttaminen Tutut henkilöt viranomais- ja tarjontapuolella Ennen PAKKAA yhteistyöfoorumin puute, nyt avoin foorumi asioiden esille tuomiseen – – – – Yhteistyö viranomaisten kanssa Yhteistoimintaa muiden tarjoajien kanssa Yhteiset pelisäännöt mm. poliisin kanssa Tiedon lisääntyminen, tieto siitä, mitä viranomaiset toivovat • Kaikilla toimijoilla, viranomaisilla ja tarjoajilla, yhteiset päämäärät, keinot vielä puutteelliset • Muutos hidasta, mutta oikean suuntaista Huomioita elinkeinon näkökulmasta • Ravintolat – – – – – – Mahdollisuus vaikuttaa yleiseen alkoholikäyttäytymiseen. Tavoitteena ohjata alkoholin kulutusta kotoa ravintolaan. Alkoholin kohtuukäyttö on kaikkien etu. Opiskelijoiden humalakäyttäytyminen parantunut. Alkoholittomien vaihtoehtojen tarjoaminen kasvanut. Alalle hyvää näkyvyyttä ja mielikuvia. • Vähittäiskaupat – – – – Kampanjat toimivat, alaikäisiä vähemmän yrittämässä. Kampanjoista selkänojaa kassatyöntekijöille. Osaamisen lisääntyminen koulutusten myötä. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa yli ketjurajojen. Pakka-toiminta on tuloksekasta • Alaikäisiltä tarkistettu ikä/ alkoholin välittämiseen puututtu (kaupat, vanhemmat, täysi-ikäiset nuoret, viranomaiset) • Liikaa päihtyneille anniskelua tiukennettu ravintoloissa ja nuorten aikuisten tavat siistiytyneet (ravintolahenkilöstö, poliisi, alkoholitarkastajat) • Katuväkivalta ja poliklinikkakäynnit vähentyneet (kansalaiset, poliisi, taksi, sairaankuljetus, media) • Kunnat tulevat säästämään selvää rahaa päihteistä aiheutuvien haittakulujen vähenemisen myötä Nuorisopäivystys • Nuorisopäivystystoiminta käynnistetty 2011 alkuvuodesta. • Nuorisopäivystys toimii Porin psykososiaalisten avopalveluiden alaisuudessa. • Nuorisopäivystys kehitettiin, koska nuorten selviämisaseman toiminta lopetettiin. Nuorisopäivystyksen rooli • Jalkautuvaa ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä, ehkäisevää lastensuojelua, etsivää nuorisotyötä, jossa korostuu aikuisen läsnäolo tilanteissa, joissa nuoret viettävät vapaa-aikaansa ulkosalla. • Nuorisopäivystäjät ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja ovat palkattuja työntekijöitä. Mitä on käytännössä? • Jalkaudutaan sinne missä nuoret ovat. • Toimiva yhteistyö ABC liikennemyymälän, sosiaalipäivystyksen, erityisnuorisotyön sekä poliisin kanssa. • Nuoret ottavat hyvin vastaan jalkautuvat nuorisopäivystäjät. • Päivystäjillä pääsy nuorten keskuuteen myös haastavissa tilanteissa, lähinnä liikaa päihtyneiden nuorten tilanteissa. Keitä nuorisopäivystäjät ovat? • Nuorisopäivystyksen työntekijärinkiin kuuluu 6 kaupungin työntekijää, jotka työskentelevät: - Lastensuojelussa - Psykososiaalisissa palveluissa - Sovittelutoimistossa Milloin nuorisopäivystys toimii? • Aluksi toiminta perjantai- ja lauantai-iltoina 2x kk, keväällä 2013 aloitettu arki-iltojen päivystyksiä jalkautumalla nuorten suosimiin paikkoihin esim. kauppakeskuksiin. • Juhlapyhinä: vappu, juhannus, koulun päättärit ym. sekä loma-aikoina. • Ja tarpeen mukaan jos tietoa jostain erityisestä esim. nuorten järjestämistä bileistä. • Nuorisopäivystys toimii kello 19-01 päivystysvuoroina. Nuorisopäivystys ja facebook • Facebook tärkeä tietokanava. • Nuorisopäivystyksellä muutama oma profiili. • Lainaus nuoren palautteesta Vappupäivystyksen jälkeen 30.4.2013 facebookin kautta: ”Tosi hienoa ja antoisaa vappua! Kiitos läheisyydestänne kirjurissa! Se on hyvä et on aikuisia mukana vähän kattelees toisten perää ja tosi mukavaa juttu seuraa. Tällästä suhtautumista toivois useimmiltakin aikuisilta vaik toi tollanen juhliminen ei ookkaa iha nuorimpien hommaa. Kiitos! Vappuja vielä kerran!” Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteiden käyttöön • Porin seudulla käynnistettiin alkuvuodesta 2012 varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteidenkäyttöön. • Mallin keskiössä on toimijoiden aktiivisempi puuttuminen sekä myös nuorelle seuraus tapahtuneesta. • Porin mallissa on yhdistetty hyviksi jo muualla havaitut Valomerkki- ja Omin Jaloinmenetelmät. Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteiden käyttöön • Kohderyhmänä alaikäiset – jotka ovat käyttäneet päihteitä tai joiden hallussa on päihteitä. – jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaita. – ovat ensimmäistä kertaa tekemisissä viranomaisten kanssa päihtyneinä tai päihteisiin liittyvissä asioissa. • Perusteita toiminnalle löytyy esimerkiksi lastensuojelulaista. Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteiden käyttöön • Tavoitteena – puuttua nuoren päihteidenkäyttöön ennen kuin se muodostuu ongelmaksi. – vaikuttaa nuoren omiin ajatuksiin ja asenteisiin päihteidenkäytöstä. – vahvistaa huoltajien kielteistä suhtautumista alaikäisen päihteidenkäyttöä koskeviin kysymyksiin. – tukea ja antaa keinoja huoltajille alaikäisten päihdekasvatuksessa. Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteiden käyttöön • Avainasemassa on viranomainen, useimmin poliisi, joka puuttuu nuoren päihteidenkäyttöön, päihteiden hallussapitoon tai päihtymystilaan. • Nuoren päihteidenkäyttöön voi puuttua ja toiminnan käynnistäjänä voi toimia myös esimerkiksi ensihoidon ja sairaalan henkilökunta tai koulun henkilöstö. • Kaikista nuoren tai lapsen päihteidenkäyttöön liittyvistä huomioista tehdään lastensuojeluilmoitus, joko virka-aikaisen lastensuojelun päivystykseen tai Satakunnan sosiaalipäivystykseen. Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteiden käyttöön • Lastensuojeluviranomaiset ohjaavat harkintansa mukaan lapset ja nuoret varhaisen puuttumisen toimintamallin koordinaattorille. • Koordinaattori sopii keskusteluajat nuorten huoltajien ja varhaisen puuttumisen tiimiin kuuluvien työntekijöiden kanssa. Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteiden käyttöön • Toimintaa koordinoi psykososiaalisten palveluiden työntekijä. • Työntekijätiimiin kuuluu ammattilaisia Porin kaupungin lastensuojelusta, nuorisotyöstä, psykososiaalisista palveluista, opiskelijaterveydenhuollosta ja vammaispalveluista. • Uutta työntekijä resurssia ei tarvita mallin käynnistämisessä ja toteuttamisessa vaan ajatuksena on varhaisen puuttumisen kuuluminen ammattilaisen omaan työnkuvaan. Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteiden käyttöön • Valomerkki-keskustelut pyritään järjestämään viikon sisällä lastensuojeluilmoituksen saapumisesta. • Keskusteluun kutsutaan nuori ja hänen huoltajansa ja keskusteluun osallistuu kaksi työntekijää. • Keskustelussa nuori kertoo tapahtuneesta omin sanoin ja myös huoltajat saavat mahdollisuuden osallistua keskusteluun ja kommentoida nuoren vastauksia. Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteiden käyttöön • 3/2012-3/2014 välisenä aikana varhaisen puuttumisen malliin on ohjautunut 191 nuorta. • Malliin ohjautuneet nuoret ovat olleet iältään 12 -17 -vuotiaita. • Poikia (116) enemmän kuin tyttöjä(75). Tytöt ovat olleet poikia nuorempia ohjautuessaan varhaisen puuttumisen malliin. • Suurin ikäryhmä on ollut 15- 16 -vuotiaat. Valomerkkien ikä/sukupuolijakauma 1.3.2012-11.3.2014 Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteiden käyttöön • Valomerkki -keskusteluihin osallistuneista 191 nuoresta Omin Jaloin -toimintaan on ohjautunut 15 nuorta ja 12 nuorta on saatettu lastensuojelun asiakkuuteen. Kaksi nuorta ”uusinut” valomerkin. • Myös muihin palveluihin, kuten nuorten vastaanottoon on ohjattu nuoria. • Valtaosalle toimintaan osallistuneista Valomerkkikeskustelu on ollut riittävä interventio. • Palaute toiminnasta pääosin positiivista. Kiitos mielenkiinnosta! Sari Ilvonen 044-7019990 [email protected] Kati Nordlund-Luoma [email protected]