Palveluasuminen korvaa osan laitoshoidosta
Eksote Syyskuu 2012 Julkinen tiedote lan Etelä-Karja sosiaali- ja in terveyspiir lehti sinulle Nuorten TaidePaja Palveluasuminen korvaa osan laitoshoidosta Tuttu hoitaja auttaa Palvelusetelillä valinnan vapautta Erossa lapsi on tärkein www.eksote.fi [ SISäLLyS ] 3 Pentti Itkosen pääkirjoitus 4 Yhteystietoja ja laskutusinfoa 5 Päivystyksen aakkoset 6 Eksotessa tapahtuu 8 Nuorten TaidePajalla innostutaan toimimaan 9 Lotta viihtyy Kotimäessä 10 Eksotessa tapahtuu 11 Tuttu hoitaja auttaa terveysasemalla 12 Ortamonpuisto on koti, johon palataan 13 Vanhusten palveluissa menossa suunnitteluvuosi 14 Kuntouttava kotihoito on ihmisestä välittämistä 15 Kaikki neuvolapalvelut saman katon alta 15 Lapsiperheille apua perheneuvolasta 16 Palveluseteleiden käyttökohteet laajenevat 18 14 17 Erossa lapsi on tärkein 18 Marevan-lääkitystä käyttävä voi syödä tavallista ruokaa 19 Tulppa-tyhmästä tietoa ja vertaistukea ehti Eksote-l aikaiilmestyi nimellä semmin ainen Miikkul Plus 9 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) edistää alueensa asukkaiden terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä ennakoivalla ja kuntouttavalla otteella. Eksote toimii Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Imatran, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren alueella. Imatra on mukana Eksotessa vain erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon osalta. Asukkaita Eksoten alueella on noin 133 000. Lisätietoa Eksoten palveluista ja avoimista työpaikoista: www.eksote.fi Avoterveydenhuolto – Suun terveydenhuolto – Mielenterveys- ja päihdepalvelut – Laboratoriopalvelut – Kuvantamispalvelut – Kuntoutuskeskus – Sairaalapalvelut – Ensihoito ja päivystys – Perhepalvelut – Aikuisten sosiaalipalvelut – Vammaispalvelut – Vanhusten palvelut 2 [ PääKIRJOITUS ] Eksote Eksoten asiakaslehti on nyt nimeltään Eksote. Lehti ilmestyi aikaisemmin nimellä Miikkulainen Plus. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin lehti eteläkarjalaisille Syyskuu 2012 Julkaistaan kerran vuodessa syksyllä JuLKaISIJa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) PL 24, 53101 Lappeenranta, p. 05 352 000 (vaihde) PäätoIMIttaJa viestintäpäällikkö Saara Raudasoja, p. 040 146 3293 toIMItuS Päivi Pokkinen, Elina Gråsten, Saara Raudasoja, Tuija Taipale Muut KIrJoIttaJat Anna Behm (Oy Socom), Leila Kaljunen, Päivi Karvinen, Taija Nöjd, Niina Turunen (Oy Socom), Tiina Vormisto Kuvat Kirsi Inkinen, Olli-Pekka Latvala, Riikka Lehmus, Kimmo Metsälä, Mikko Nikkinen, Saara Raudasoja, Maarit Ruokonen, Päivimaria Seppänen, Tuija Taipale, Elämäni Sankari ry kuva-arkisto, Rodeo, Diabetesliitto, Sydänliitto PIIrroKSEt Roosa Kakkola (s. 5) uLKoaSu Ja taItto Nitro ID PaIno Sanomapaino Oy, Vantaa 2012 PaInoS 77 500 kpl ILMEStyMISPäIvä 24.9.2012 ISSN-L 2243-2094 ISSN 2243-2094 (painettu) ISSN 2243-2108 (verkkojulkaisu) Lehteen liittyvät palautteet sähköpostitse: [email protected] KannEn Kuva Mikko Nikkinen Ikääntymiseen varautuminen näkyy käytännön toimenpiteinä Ikääntyminen muuttaa yhteiskuntaa hitaasti, mutta pysyvästi. Talouden näkökulmasta kyse on oikeanlaisesta varautumisesta. Etelä-Karjalan kunnat ovat saaneet Eksoten toiminnasta taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä jo lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä kyse on panostamisesta niihin toimenpiteisiin, joilla varautumista tulevaan voidaan tehostaa ja joissa pitää onnistua. Eksoten varautumisessa ja taloussuunnittelussa voidaan jo huomioida oman strategian suuria painopistealueita, joiden asettaminen on ollut mahdollista uudessa alueellisessa rakenteessa. Laitoshoidon purkaminen ja terveysasemien erikoistuminen, lasten ja nuorten palveluiden yhdistäminen samaan taloon, panostaminen kuntouttavaan jatkohoitoon ja kotiuttamiseen sekä asumiseen alkavat myöhempinä vuosina vaikuttaa hoito- ja hoivamenojen kehitykseen kuntien toivomalla tavalla. Asiakkaille ja potilaille tavoitteiden toteutuminen tuottaa enemmän terveitä ja toimintakykyisiä vuosia. Monet kuntien talouteen liittyvät ongelmat hallitsevat päivittäistä työskentelyä ja julkisuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa pitää kuitenkin määrätietoisesti ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joilla kustannustehokas ja inhimillisesti hyväksyttävä hoito voidaan taata myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää Eksotelta uskottavaa strategiaa ja kunnilta rohkeutta rahoittaa sen mukaisia toimenpiteitä. Tulevaisuuteen ei voi varautua pelkästään toimintoja supistamalla tai palveluja leikkaamalla. Valtakunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on vielä paljon avoimia yksityiskohtia. Uudistuksen jatkovalmistelun tavoitteena on peruspalvelujen vahvistaminen ja niiden alueellinen integrointi erikoissairaanhoitoon. Tältä osin valmistelu on yhdenmukainen Eksotessa toteutetun mallin kanssa. Lisäksi uudistus on sidottu osaksi kuntarakenneuudistusta, joka tuo uusia näkökulmia ja lisää sovittavia asioita. Uudistuksen laajuudesta ja loppuratkaisuista riippumatta mikään kunta ei voi yksin kantaa vastuuta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Luottamuksellinen yhteistyö kaikkiin suuntiin on välttämätöntä. Lääkäri Pasi Lempiäinen tutkii potilasta Sammonlahden terveysasemalla. Pentti Itkonen toimitusjohtaja 3 [ INFO ] yhteystietoja Vaihde 05 352 000 Ylämaan terveysasema Ylämaantie 2944, 54410 Ylämaa, p. 05 352 1300 tai 040 848 9166 Kirjaamo Valto Käkelän katu 3 C, 1. krs, PL 24, 53101 Lappeenranta, p. 040 127 4135, 040 196 3599 Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–15 Sähköposti: [email protected] Savitaipaleen terveysasema Maitolantie 7, 54800 Savitaipale, p. 05 352 1200 Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri Pyydämme huomioimaan, että sähköpostissa tietosuoja ei ole riittävä salassa pidettävän tiedon välittämiseksi. terveysasemien ajanvarausja neuvontanumerot Armilan terveysasema Armilankatu 44, 53100 Lappeenranta, p. 05 352 7260 Joutsenon terveysasema Välskärintie 2, 54100 Joutseno, p. 05 352 6072 Lauritsalan terveysasema Tietokatu 1, 53300 Lappeenranta, p. 05 352 6701 Taipalsaaren terveysasema Muukkolantie 4, 54920 Taipalsaari, p. 05 352 2000 Lemin terveysasema Toukkalantie 3, 54710 Lemi, p. 05 352 1417 Luumäen terveysasema Marttilantie 28, 54501 Taavetti, p. 05 352 1124 Parikkalan terveysasema Lehmuskuja 3, 59100 Parikkala, p. 05 352 1600 Rautjärven terveysasema Viipurinkatu 6, 56800 Simpele, p. 05 352 1500 Ruokolahden terveysasema Nällisuontie 7, 56100 Ruokolahti, p. 05 352 1014 Sammonlahden terveysasema Torpanpellonkatu 2, 53850 Lappeenranta, p. 05 352 7501 Päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolle ajanvarauksella Armilassa, Joutsenossa, Lauritsalassa, Sammonlahdella ja Taipalsaarella sairaanhoitajan päivystysvastaanotolle tulevat potilaat voivat odottaa vuoroaan kotona, jolloin jonotusaika terveysasemalla lyhenee. Aika varataan ennen päivystykseen tuloa omalta terveysasemalta. Honkaharjun ja Mansikkalan laboratorion ajanvaraus ma–pe klo 10–15, p. 044 791 4712. www.eksote.fi > Päivystys nettineuvoja palvelee ilman ajanvarausta Hammashuollon keskitetty ajanvaraus Ajanvaraus palvelee Lappeenrannan, Taipalsaaren, Luumäen, Lemin, Savitaipaleen, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan suun terveydenhuollon asiakkaita ma–pe klo 8–15, p. 05 352 7059 (klo 8–10 kiireellistä hoitoa vaativat, klo 10–15 kiireettömät). Laboratoriot Keskussairaalan, Armilan, Joutsenon, Sammonlahden, Lauritsalan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren laboratorioiden ajanvaraus ma–pe klo 8–15, p. 05 352 4410. Ylämaan laboratorion ajanvaraus ma–pe klo 8–15, p. 040 848 9166. Tarkemmat yhteystietomme löytyvät osoitteesta www.eksote.fi > yhteystiedot. Eksoten Nettineuvojalta voi kysyä nimettömänä yleisiä hyvinvointiin, terveyteen ja sairauteen liittyviä asioita. Kysymykset voivat liittyä esimerkiksi rytmihäiriöihin, iho-oireisiin, masennukseen, ehkäisyyn, lääkkeisiin, matkailijan rokotuksiin ja tutkimustuloksiin, kuten verikokeiden arvoihin. Nettineuvoja työskentelee osana sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijatiimiä. Nettineuvojaan saa yhteyden osoitteessa www.hyvis.fi. Palvelu on maksuton. Huom. Kiireellisissä asioissa kannattaa ottaa yhteyttä omaan terveysasemaan. asiakas- ja potilaslaskutus Eksotessa Eksotessa asiakas- ja potilaslaskutuksen hoitaa pääosin asiakasmaksu- ja laskutustiimi (ASLA). Osa toimipisteistä laskuttaa asiakasta suoraan. Joissakin toimipisteissä, kuten hammashuollossa, potilaalle annetaan lasku mukaan käynnin yhteydessä. Valtaosa potilas- ja asiakaslaskutuksesta tehdään niin sanottuna massalaskutuksena. Potilaan/ asiakkaan käynnin tai laitoshoidon 4 yhteydessä hoitavassa yksikössä merkitään atk-järjestelmään tiedot laskutettavista palveluista. ASLAssa tiedot kootaan ja suoritetaan tarkastustoimenpiteitä, muun muassa maksukaton seuranta. Tämän jälkeen tapahtuu massalaskutusajo, jonka jälkeen laskut lähtevät postin välityksellä asiakkaan ilmoittamaan laskutusosoitteeseen. Tiedot siirtyvät myös Saimaan talous ja tieto Oy:n reskontraan, joka hoitaa maksujen seurantaa. Eräpäivän jälkeen avoimena olevat laskut siirtyvät perintätoimisto Intrum Justitia Oy:n hoidettavaksi. Mikäli laskusta on kysyttävää, pyydämme ottamaan yhteyttä laskussa mainittuun palvelunumeroon. Laskujen maksun toivotaan tapahtuvan ensisijaisesti pankin kautta. Eksoten alueella on myös viisi käteismaksupistettä (Lappeenrannassa, Luumäellä, Savitaipaleella, Ruokolahdella ja Parikkalassa), joihin Eksoten laskuja voi maksaa käteisellä tai pankki-/luottokortilla. Eksoten hallituksen hyväksymät asiakasmaksut ja tietoja muun muassa maksukatosta ovat nähtävänä Eksoten eri yksiköissä sekä Eksoten kotisivuilla osoitteessa www.eksote.fi > Hallinto > talous > Hinnastot. Leila Kaljunen, taloussihteeri Leikkaa talteen! Norppa neuvoo päivystyksen aakkoset: Soita ensin! Jokaiseen puheluun vastaa terveydenhuollon ammattilainen, jolta saa apua ja neuvoja. Jos sairastut arkipäivänä n Ota yhteyttä omaa tai terveysasemaasi on. työterveyshuolto ri, Kun hätä on suu soita 112! Jos sairastut illall a, yöllä tai viikonlop puna • Soita ke skussairaa lan päivystyks een p. 05 352 5743 • Parikka lan sairaala n päivystys p. 05 352 1 600 • Puhelim essa saat a pua ja neuvonta a www.eksote.fi > päivystys s, • Lääkäripäivysty hammashuolto, velut, mielenterveyspal , sosiaalipäivystys turvakoti • Sairauksien hoito-ohjeita e lapsille ja aikuisill s Myrkytystietokesku sa palvelee numeros 09 471 977. 5 [ EKSOTESSA TAPAhTUU ] alaselkävastaanotolta yksilöllistä apua selkävaivoihin ilman lääkärin lähetettä Eksotessa pari vuotta sitten aloitetut fysioterapeuttien alaselkävastaanotot ovat saaneet hyvän vastaanoton. Toiminnalla on saavutettu monia etuja: lääkäreiden työaikaa säästyy ja potilaat saadaan hoitoon nopeasti oireiden ilmaannuttua, jolloin vaivojen kroonistumista voidaan ehkäistä hyvin. Tämä tulee myös yhteiskunnalle halvemmaksi, sillä lääkärillä käynti maksaa enemmän kuin fysioterapeutilla käynti ja hoitoajat lyhenevät. Alaselkävastaanotoissa on kyse siitä, että lääkäreiden työtä on siirretty asiantuntijafysioterapeuteille. Alaselkävastaanotot toimivat kaikilla Eksoten terveysasemilla paitsi Taipalsaarella. Käytännössä terveysasemalla potilas ei mene lääkäriin asti, vaan hoitoarvion tekee terveysaseman hoitoarvioon koulutettu sairaanhoitaja. Toiminta on tehostanut ajankäyttöä, sillä potilaan ei tarvitse kiertää vastaanotolta toiselle, kuten ennen ehkä piti, vaan hänellä on mahdollisuus nopeasti saada apua. Lisäkoulutuksen saanut fysioterapeutti tutkii ja ohjaa potilaan yksilöllisesti, yhtenäisesti sovittujen ohjeistusten mukaan. Tutkimuksen pohjalta potilas saa itsehoito-ohjauksen sekä liikunta- ja ergonomianeuvontaa ja tarvittaessa ohjeita kipulääkityksen käytöstä. Potilas voidaan ohjata myös terveysaseman kehonhallintaryhmään tai yksilöfysioterapiaan. Tutkimuksin on todettu, että tällaisella aktiivisuutta tukevalla hoitolinjalla sairausloman tarve vähenee ja vaivan pitkittyminen voidaan monesti estää. Alaselkävastaanotolla fysioterapeutilla on lisäksi lyhyen, muutaman vuorokauden sairausloman kirjoitusoikeus. Tiia Laukas saa fysioterapeutti Sari Salomaalta neuvoja missä asennossa kuuma pelti kannattaa ottaa uunista ulos. Eksote selkeytti pääsyä lapsiperheiden palveluihin Kesäkuun alussa Eksotessa aloitti uusi asiantuntijatyöryhmä, joka auttaa apua tarvitsevaa lapsiperhettä löytämään oikean hoitotahon. Perheen kriiseissä ja muutostilanteissa ja lasta koskevissa asioissa, esimerkiksi ihmissuhdeongelmissa tai lapsen käyttäytymiseen, kehitykseen, psyykkiseen oireiluun tai vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä, perheen voi olla vaikeaa tietää mistä apua voi ja kannattaa hakea. Uusi asiantuntijatyöryhmä auttaa perhettä oikeaan palveluun. Taho, johon perhe ottaa yhteyttä tai jossa tutkimuksen tai tuen tarve havaitaan, tekee asiasta yhdessä perheen kanssa lähetteen työryhmälle. Työryhmässä mukana ovat asiantuntijat perheneuvolasta, lapsi- ja nuorisovastaanotolta, lastenpsykiatriasta, perheasioiden yksiköstä sekä lastensuojelun sosiaalityöstä. 6 Keskussairaalan uusi pysäköintitalo otetaan käyttöön marraskuussa uusi pysäköintitalo valmistuu Etelä-Karjalan keskussairaalan taakse Kahilanniementien varteen Lappeenrantaan. Sitä rakennuttaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tytäryhtiö Etelä-Karjalan Sairaalaparkki Oy. Pysäköintitalo otetaan käyttöön marraskuussa. Pysäköintitaloon ja sen lähiympäristöön tulee yhteensä 820 autopaikkaa. Halliin tulee noin 670 autopaikkaa ja katolle noin 140 paikkaa. Rakennukseen tehdään kuusi kerrosta ja siihen sijoitetaan sekä asiakaspaikoitusta että henkilökunnan paikoitusta. Etelä-Karjalan Sairaalaparkki hallinnoi myös muita keskussairaalan alueella olevia pysäköintialueita. Keskussairaalan piha-alueella ja uudessa pysäköintitalossa paikoitus on maksullista. iitt ää k i t h Si jiä ja ä t s e ään laisia a t o s o kuor sesta! k u t i lahjo [ EKSOTESSA TAPAhTUU ] en Eksot ilme uu! t s i d u u Eksoten yksinkertaistettu logo otetaan käyttöön tämän vuoden aikana. Eksoten visuaalista ilmettä uudistetaan tämän vuoden aikana. Eksoten liikemerkkiä eli logoa yksinkertaistetaan. Lisäksi logon yhteydessä otetaan käyttöön nimi Eksote. Rekrytointia tukemaan on luotu uusi viestintäkonsepti, jonka myötä muun muassa Eksoten työpaikkailmoitukset lehdissä uudistuvat. Vuoden vaihteen jälkeen avataan uudet verkkosivut osoitteessa www.eksote.fi. Uusien sivujen tavoitteena on tuoda palvelut ja yhteystiedot entistä selkeämmin ja visuaalisemmin kansalaisten saataville. Eksoten avoimet työpaikat Kuntarekryssä Eksoten avoimet työpaikat löytyvät nyt Kuntarekrystä (www.kuntarekry.fi), joka on suosittu kunta-alan työnhakuportaali. Suora linkki Kuntarekryyn Eksoten avoimiin tehtäviin löytyy Eksoten verkkosivuilta www.eksote.fi/rekry. Myös sijaisuuksiin haetaan Kuntarekryn kautta. Eksotessa tehdään asiakastyytyväisyystutkimusta Eksotessa tehdään parhaillaan asiakastyytyväisyystutkimusta, joka toteutetaan yhdessä Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) ja lääkeyhtiö Novartis Finland Oy:n kanssa. Tutkimus koostuu useista alatutkimuksista: terveyskeskusten vastaanottojen ja vuodeosastojen, erikoissairaanhoidon vuodeosastojen, keskussairaalan päivystyspoliklinikan ja aikuissosiaalityön asiakastyytyväisyystutkimukset. Terveysasemien osalta tutkimusosiot ovat jo valmistuneet. Tulosten mukaan potilaat ovat pääosin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Tutkimusraportit julkaistaan Saimaan ammattikorkeakoulun julkaisuarkistossa: publications.theseus.fi ja Eksoten verkkosivuilla www.eksote.fi. Eksoten lääkäri Erkki-Pekka Lahti kirjoitti Etelä-Karjalan ensimmäisen eReseptin Eero Taipaleelle Joutsenon terveysasemalla 18.1.2012. eresepti on otettu hyvin käyttöön Eksoten alueella Sähköinen lääkemääräys eli eresepti otettiin käyttöön EteläKarjalassa tammikuussa 2012. Eksoten käyttöaste eReseptille on ollut käyttöönotosta alkaen noususuuntainen. Tällä hetkellä noin 70 % kaikista kirjoitetuista resepteistä on eReseptejä. Tulos on kansallisella tasolla hyvä. Asiakkaalle sähköiseen reseptiin siirtyminen tarkoittaa käytännössä sitä, että paperireseptit poistuvat käytöstä. Asiakas saa lääkäriltä mukaansa potilasohjeen, joka on reseptin näköinen ja jossa on reseptin tiedot, mutta joka ei ole resepti. Tämä potilasohje näytetään apteekissa, ja se nopeuttaa lääkkeiden saamista. Määrätyt lääkkeet saa apteekista myös ilman potilasohjetta. Kela-kortti tulee aina olla apteekissa mukana. Uusi käytäntö lisää lääkehoidon turvallisuutta ja nopeuttaa asiointia terveydenhuollossa ja apteekissa. Lääkkeet voi noutaa mistä tahansa apteekista Suomessa. Omia reseptitietojaan asiakas voi katsoa www.kanta.fi:ssä verkkopankkitunnuksilla. Samat tiedot saa myös apteekista tai terveydenhuollon yksiköstä paperilla. Eksoten ensimmäinen eResepti kirjoitettiin tammikuussa joutsenolaiselle Eero Taipaleelle, joka on käyttänyt eReseptiä senkin jälkeen. Hän on ollut tyytyväinen asiointiin eReseptin kanssa. – Miusta tää on kätevä. En oo kokenu huonona, on toiminut ihan hyvin, kertoo Taipale. aTapahtum ät ta löyd kalenteris eista syn kurss tietoa syk ahtumista: tap ja muista ote.fi > www.eks at Tapahtum 7 [ NUORET ] [ teksti ] ELINA GRåSTEN [ kuvat ] KIRSI INKINEN & PäIVIMARIA SEPPäNEN TaidePajalla Nuorten innostutaan toimimaan Lappeenrannassa käynnistyi helmikuun alussa nuorten taidetyöpajahanke. hankkeessa tuetaan 15–29-vuotiaiden nuorten valmiuksia osallistua koulutukseen, kuntouttavaan työtoimintaan tai työharjoitteluun. T aidetyöpaja täydentää syrjäytyneiden nuorten palveluja. Hankkeen vastaavana ohjaajana toimii sosiaalityöntekijä Päivimaria Seppänen. – Meilläkin on huomattu, että sosiaalityöllä ei yksin saada nuoria jaloilleen. Keinot eivät riitä. Tarvitaan toimintaa, joka innostaa ja aktivoi. – Taiteen merkitystä hyvinvoinnille on tutkittu paljon ja tulokset ovat rohkaisevia. Nuoret tulevat työpajaan viranomaiskontaktien kautta. Henkilökohtaiset tavoitteet laaditaan yhdessä. Pajalla työskentelee taiteilija ja sosiaalialan ammattilainen. – Taidetyöpajan toimintaidea on innostaminen. Moni nuori on menettänyt uskon itseensä ja tulevaisuuteen. Koulukiusaaminen on iso teema, Seppänen kuvailee. – Työpajalla taiteilija auttaa löytämään välineen ilmaista itseään sanoin, musiikin tai draaman keinoin. Sillä on suuri voimaannuttava vaikutus. tutustuminen lisää luottamusta Kevään työpajassa moni nuori löysi suuntaviivoja elämälleen. Jos tulevaisuuden haave edellytti lukion suorittamista, siihen etsittiin keinoja: esimerkiksi verkkolukiossa voi opiskella omaan tahtiin ja samalla osallistua työharjoitteluun. – Toimimme tarvittaessa nuorten ja virkailijoiden välissä ”tulkkina”, kun selvitetään esimerkiksi hakemusten täyttämistä ja asuntoasioita, Seppänen toteaa. Työpajalla ohjaajilla on aikaa tutustua nuoriin. – TaidePajalla tavataan kaksi kertaa viikossa 3–4 kuukauden ajan. Toiminnan ja tekemisen kautta saa voitettua luottamuksen eri tavalla kuin tiskin takaa, Seppänen korostaa. – Taiteilijan ja sosiaalialan osaajan kanssa työskentely on nuorelle kaksinkertainen etu: taiteen vapauttavassa ilmapiirissä pääsee tutustumaan aikuisten maailmaan, jossa kaikki ei aina suju yksinkertaisesti, mutta asioista selviää. uudet ryhmät aloittavat syksyllä Nuorten ohjaaminen työpajaan jatkuu. Syyskuussa aloittavat musiikki- ja draamaryhmä sekä avoin nonstop-ryhmä, jonka teemana on käden taidot ja tuunaus. – Nonstop-pajaan voi tulla kuka tahansa kohderyhmän nuori yksin tai oman työntekijän kanssa, Seppänen kertoo. – Nonstop-pajalla tutustutaan tuunauksen ohella harrastuksiin ja asioiden hoitamiseen. Lue lisää Myrskyhankkeesta www.myrsky. info Monen tekijän valtakunnallinen hanke Nuorten taidetyöpaja on osa Eksotessa laajemmin käynnissä olevaa nuorten palveluohjausjärjestelmää. Hankkeesta vastaavat Eksoten sosiaalipalvelut ja Lappeenrannan kaupungin nuorisotoimi. Mukana ovat myös Eksoten opiskeluterveydenhuollon Koppari-toiminta, Eksoten nuorisopsykiatrian yksikkö ja Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus sekä Lasten kulttuurikeskus METKU ja Saimaan ammatti- 8 korkeakoulu. Hanke työllistää lappeenrantalaisia taiteilijoita. TaidePaja kuuluu Eksoten kehittämisohjelma -hankkeeseen, jolle Etelä-Karjalan liitto on myöntänyt rahoituksen Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahastosta. TaidePaja on osa valtakunnallista Suomen lasten ja nuorten säätiön Myrsky-hanketta. Myrsky-hankkeen nettisivuille kootaan taideprojektien tuotoksia ympäri maata. [ NUORET ] [ teksti ] SAARA RAUdASOJA [ kuva ] MIKKO NIKKINEN Lotta ja Hanna lueskelevat yhdessä lehtiä Kotimäen harrastehuoneessa. Lotta viihtyy Kotimäessä Aivan vuoden 2011 lopussa valmistui Lappeenrannan hiessiltaan kehitysvammaisille nuorille uusi asuinyksikkö Kotimäki. Kotimäessa asuu kaikkiaan 23 nuorta. Ideoita uuteen asumisratkaisuun on haettu muun muassa Lontoosta. Ideointi on todella kannattanut. Kotimäessä viihtyvät sekä asukkaat että henkilökunta. T äällä asuminen tuntuu hyvältä ja henkilökunta on ihana, tiivistää parikymppinen Lotta kokemuksiaan Kotimäessä asumisesta. Lotta kertoo, että muutto lapsuudenkodista Kotimäkeen viime vuodenvaihteessa jännitti paljon. Se kuitenkin auttoi, kun henkilökuntaan ja muihin nuoriin eli tuleviin naapureihin sai tutustua jo ennen muuttoa yhteisissä alkuvalmennustapaamisissa. Lotta kokee asumisen Kotimäessä turvalliseksi, kun avulias henkilökunta on aina paikalla. Kotimäessä nuoret asuvat joko omassa huoneessa, jossa on oma kylpyhuone tai omassa tupakeittiöllisessä yksiössä. Suurin osa asukkaista on vähän päälle parikymppisiä. Arki töineen, koulunkäynteineen ja harrastuksineen sujuu kuin missä tahansa kodissa. Kotimäessä nuorta autetaan eteenpäin. Tavoitteena on, että Kotimäki olisi useimmille vain välivaihe matkalla tuettuun, itsenäiseen asumiseen. Arkisten askareiden ohjauksen lisäksi nuorille annetaan valmennusta itsenäistymiseen ja arvioidaan avun tarvetta. Nuoren itsemääräämisoikeutta korostetaan: nuoret tekevät itse arjen pieniä valintoja, ottavat vastuuta tekemisistään ja oppivat niistä. Henkilökunta vastaa siitä, että valinnat ovat turvallisia ja terveellisiä. – Kolme vuotta sitten meillä oli mahdollisuus käydä Lontoossa tutustumassa paikallisiin kehitysvammaisten asumisratkaisuihin. Siellä ollaan valtavasti meitä edellä ja on tehty paljon työtä sen eteen, että laitosmaisuus on poistettu ja kehitysvammainen todella on ”täysi kansalainen”. Ajatustapa on huomioitu palveluilla ja pienillä asioilla, joilla vaikutetaan elämänlaatuun. Matka avasi silmät. Pyrimme pois hoidollisesta asenteesta enemmän ohjaavaan työotteeseen. Olemme saaneet paljon asioita eteenpäin. Luotamme työntekijöihin ja suhtaudumme avoimesti uusiin asioihin. Asukkaiden lisäksi meillä viihtyy myös henkilökunta, selittää Kotimäen vastaava ohjaaja Terhi Määttä. vanhempien kanssa tehtävä työ on avainasia Ennen muuttoa sekä nuoret että vanhemmat saivat ohjausta ja neuvontaa. – Jo hyvissä ajoin ennen muuttoa mietimme mitä tulee huomioida kun kehitysvammainen nuori muuttaa pois lapsuudenkodistaan. Järjestimme nuorille ja vanhemmille yhteisiä tapaamisia. Mietimme asumisratkaisuja, teimme toimintakyvyn arviointia, tutustuimme työ- ja päivätoimintapaikkoihin, suunnittelimme asuntojen jakamista, sisustusta, yhteisiä tiloja ja käytännön asioita nuoren kanssa. Vanhemmille jaoimme tasapuolisesti tietoa, Vinkki! Keväällä 2013 järjestetään kaikille kehitysvammaisille tarkoitetut messut, jonne suunnitellaan muotinäytöksiä, musiikkiesityksiä, karaokea, oppilaitosten ja harrastusmahdollisuuksien esittelyä sekä toimintapisteitä. mitä muutto merkitsee ja muun muassa mitä tulee hankkia. Samalla loimme Eksoten alueelle mallin, jolla jatkossa valmistaudutaan vastaaviin muuttoihin, kertoo Hanna Puustinen, asumisen ja tuen koordinaattori Eksotesta. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on avainasia. Vanhemmilla on asiantuntijuus, sillä he tuntevat nuorensa parhaiten. Henkilökunnan tehtävä on olla nuorten kanssa, ohjata ja auttaa. Jokainen nuori toimii Kotimäessä omien kykyjensä ja voimiensa mukaisesti. 9 [ EKSOTESSA TAPAhTUU ] SInä Päätät MItEn HyvInvoIntIaSI EdIStät. vaI EdIStätKö? Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tarvitaan yhteinen tahto ja henkilökohtainen pieni päätös päivässä oman hyvinvoinnin toteutumiseksi. Kiusaus-elokuva herättää kysymyksiä Elämäni Sankari ry on valmistanut lyhytelokuvan "Kiusaus" ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön materiaaliksi. Elokuva on suunnattu yläasteille, lukioihin ja II asteen oppilaitoksiin. Elokuvan kesto on 19 min ja elokuvan mukana tulee ohjaajan opas, jossa tarjotaan ajatuksia keskusteluihin nuorten kanssa. Etelä-Karjalan kunnat ja Eksote ovat aloittaneet yhteistyön asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuntiin on perustettu hyvinvointitiimit ja Eksoteen ikäryhmäkohtaiset Hyvis-tiimit, jotka tarjoavat asiantuntemuksensa asukkaiden käyttöön. Konkreettisesti tämä näkyy ympäri maakuntaa muun muassa eri-ikäisille suunnattuna toimintana ja tapaamisina asukasfoorumeissa. Lisäksi Hyvis.fi -verkkosivustolle on koottu hyvinvointia tukevaa tietoa ikäryhmittäin. Elokuvassa paneudutaan tarinan keinoin kahden nuoren pojan opiskeluelämään, johon vahvan sävyn tuo koulussa tapahtuva jatkuva kiusaaminen. Mihin tarina johtaa ja miten päähenkilöiden käy, jää nähtäväksi. Tilannetta ei edesauta päähenkilön lisääntyvä päihteiden käyttö. Elokuva herättää tietoisesti enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Näin ollen elokuvan purkaminen keskustellen on tekijöiden tavoite. Elokuvan päätukijoina ovat RAY, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Lappeenrannan kaupunki, Hyvinkään kaupunki, Erkki Poikosen säätiö, Uudenmaan sairaanhoitajat ry ja vuosina 2011–2012 Sankarigolf-tapahtumiin osallistuneet yritystukijat. Lisätiedot ja tilaukset www.sankarit.net. Elokuvan myyntihinta on 35 € + postikulut. neupis tarjoaa terveysneuvontaa päihteidenkäyttäjille Lokakuussa Etelä-Karjalan keskussairaalan psykiatrisessa siivessä aloittaa päihteidenkäyttäjille suunnattu terveysneuvontapiste. Neupis on tarkoitettu suonensisäisesti huumeita käyttäville sekä muille huumeja päihdeongelmaisille henkilöille ja heidän läheisilleen. Neupis tarjoaa apua niin terveydellisissä kuin sosiaalisissa ongelmissa. Osana toimintaa on käytettyjen pistovälineiden vaihtaminen puhtaisiin, jolla ehkäistään tartuntatautien leviämistä. Asiointi terveysneuvontapisteessä on asiakkaalle maksutonta. Myös nimettömänä asioiminen on mahdollista. Neupis on avoinna arkisin ma–to klo 12–16 ja pe klo 12–15. Esimerkkejä neupiksen palveluista huumeiden käyttöön liittyvä terveys- ja sosiaalineuvonta tietoa hoitopaikoista ja palveluihin ohjausta käytettyjen pistovälineiden vaihtaminen uusiin A- ja B-hepatiittirokotukset sukupuolitautien testaus pienten haavojen hoitaminen ehkäisyneuvonta oman elämäntilanteen selvittely, neuvonta ja ohjaus 10 veturi on avattu Elokuun alussa avattiin Ratakatu 28:ssa, Lappeenrannassa uusi toimintakeskus Veturi, joka tarjoaa mielenterveyskuntoutujille kuntouttavaa päivä- ja työtoimintaa, yksilö- ja ryhmäterapiaa sekä psykososiaalista kuntoutusta arjen haasteisiin. Veturi perustettiin, jotta mielenterveyskuntoutukseen liittyvää moniammatillista osaamista voidaan tarjota asiakkaille yhä paremmin. Veturin toiminta on tarkoitettu koko Eksoten alueen mielenterveyskuntoutujille, joilla on toiminnallisen tai psykososiaalisen kuntoutuksen tarvetta ja hoitosuhde Eksoteen. Päivätoimintaan voi lähteä mukaan tutustumiskäynnin kautta. Eri terapioihin ohjaudutaan erillisen lähetekäytännön kautta ja kuntouttavaan työtoimintaan on mahdollista päästä Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen kautta. [ TERVEyS ] [ teksti & kuva ] SAARA RAUdASOJA Lääkäri Minna Tyrmi ja sairaanhoitaja Liisa hyttinen työskentelevät parina Sammonlahden terveysasemalla. tuttu hoitaja auttaa terveysasemalla Eksoten terveysasemilla on käytössä lääkäri-hoitaja -työparimalli. Siinä hyödynnetään aiempaa paremmin koko henkilöstön ammattitaitoa ja jaetaan työtehtäviä niin, että lääkärien työaikaa säästyy vaativimpiin tehtäviin. Tähän mennessä sairaanhoitajien hyvää ja monipuolista ammattitaitoa ei ole hyödynnetty riittävästi. Malli on todettu valtakunnallisestikin varsin tehokkaaksi toimintatavaksi terveyskeskuksen vastaanottotyössä. L ääkäri-hoitaja -työparimallissa potilaan hoitosuunnitelmaan perustuvaa hoitoa toteuttaa pääasiassa sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja yhdessä lääkärityöparin kanssa. Jos potilaan vointiin tulee muutoksia, hoitaja voi vaivatta konsultoida lääkärityöpariaan, ja tällöin sovitaan mahdollisesta uudesta vastaanottokäynnistä lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolle. Monet asiat hoituvat myös sairaanhoitajan vastaanotolla. Pitkäaikaissairautta sairastavalle potilaalle on nimetty omahoitaja, johon voi ottaa yhteyttä hoitoon liittyvissä asioissa. Uuden puhelinjärjestelmän myötä Eksotessa ollaan saamassa omahoitajille suorat puhelinnumerot, jolloin omahoitajaan voi saada yhteyttä puhelinaikana. Omahoitajajärjestelmästä on saatu paljon myönteistä palautetta. Asiakkaat ovat kokeneet, että asiointi terveysasemalla on nyt joustavampaa, ja on mukava hoitaa asioita tutun hoitajan kanssa. Sammonlahdessa parityö sujuu hyvin hoitajat seuraavat ensisijaisesti pitkäaikaissairauksia, kuten diabetesta ja verenpainetautia, ja konsultoivat lääkäriä tarvittaessa. Sammonlahden terveysasemalla Lappeenrannassa lääkäri-hoitaja -työparimalli on ollut käytössä pari vuotta. Lääkäri ja hoitaja tekevät työtä pareittain; tietyllä lääkärillä on tietty hoitaja parinaan. Samalla hoitajalla voi olla parikin lääkäriä parinaan. Työpari tapaa viikoittain ja käy läpi potilasasioita. Lääkäri antaa usein hoitajalle myös kirjallista konsultaatiota, erityisesti silloin, kun pari ei ehdi tapaamaan. – Meillä tämä systeemi toimii hyvin, kertoo lääkäri Minna Tyrmi Sammonlahden terveysasemalta. Meillä on kahden lääkärin vaje, mutta tämä järjestelmä mahdollistaa sekä lääkärin että hoitajan ammattitaidon parhaan mahdollisen hyödyntämisen. Hoitajat seuraavat ensisijaisesti pitkäaikaissairauksia, kuten diabetesta ja verenpainetautia, ja konsultoivat lääkäriä tarvittaessa. Systeemi toimii, kun hoitajan ja lääkärin välillä on hyvä luottamus ja konsultaatiot tehdään huolellisesti. Mikäli potilaan hoitoon liittyvää ongelmaa ei voida konsultaation perusteella selvittää, varataan potilaalle tarvittaessa myös lääkärin vastaanottoaika, hän jatkaa. Voi myös olla niin päin, että lääkäri suosittelee asiakkaalle ajan varaamista hoitajalta. Näin on esimerkiksi silloin, kun pitkäaikaissairas haluaa uusia reseptejä, mutta ei ole aikoihin käynyt kontrollissa. – Meidän asiakkaamme ovat ottaneet lääkärihoitaja -parimallin hyvin vastaan. Lisäksi meidän terveysneuvontapuhelimemme on erittäin hyvä. Siinä ammattilainen arvioi jo puhelimessa todellisen hoidon kiireellisyyden ja tarpeen. Näin tarvittavat selvittelyt saadaan tehtyä oikeassa järjestyksessä ja päällekkäinen työ vältetään. Esimerkiksi laboratoriokokeet voidaan ohjata otettavaksi ennen kuin asiakas tulee vastaanottokäynnille, selittää sairaanhoitaja Liisa Hyttinen. 11 [ IKäIHMISET ] [ teksti ] PäIVI POKKINEN [ kuva ] MIKKO NIKKINEN Ortamonpuiston palvelukodin suojaisalla sisäpihalla kaikilla talon asukkailla on mahdollisuus ulkoiluun, osastonhoitaja MarjaLeena Rissanen kertoo. Tällä kertaa hänellä on ulkoilukaverina Elin Korttinen. ortamonpuisto on koti, johon palataan Ortamonpuiston palvelukoti valmistui Lappeenrantaan Saimaan kanavan tuntumaan kaksi vuotta sitten. Se on ensimmäinen Eksoten aikana rakennettu vanhusten palvelujen yksikkö ja tarjoaa vanhuksille tehostettua palveluasumista. Talon omistaa Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy, jonka kanssa asukkailla on vuokrasopimus. K aksikerroksisessa talossa on 83 huonetta ikäihmisille. Viisi niistä on varattu lyhytaikaista käyttöä varten. Vakituisten asukkaiden huoneet on sisustettu heidän omilla huonekaluillaan, vain sängyt ovat talon puolesta. Kaikissa vuoteissa on ihoystävälliset patjat, jotka ehkäisevät makuuhaavojen syntymistä. Joka huoneessa on oma wc ja suihku. 12 Ortamonpuistossa on väljää ja avaraa. Asukassiivissä on erikokoisia soppia, joihin voi istahtaa katsomaan televisiota, ruokailemaan tai kuuntelemaan, mitä uutisia päivän lehdissä on. – Kodinomaisuus tarkoittaa meillä muun muassa sitä, että hoitaja voi istahtaa lukemaan lehtiä talon asukkaille, palvelukoordinaattori Kaija Ruskeepää sanoo. Sisäpihalla polkuja ja istutuksia Sisäpihalla on suojaisa alue polkuineen ja istutuksineen. Asukkaat voivat käydä kävelemässä tai istuskella katetulla terassilla. Jotkut käyvät lenkkeilemässä rollaattorin kanssa pihapolulla monta kertaa päivässä. Talon molemmissa kerroksissa on sauna. Samoin kuin ulkoiluun, saunomiseen on mahdollisuus kaikilla talon asukkailla, myös heillä, jotka ovat pysyvästi vuoteeseen sidottuja. Ensimmäisen kerroksen oleskelutilat voi yhdistää lasiovia avaamalla niin, että koko talon väki mahtuu viettämään yhteisiä tilaisuuksia. Palvelukodissa on viikoittain erilaista ohjelmaa. Henkilökunta järjestää virkistys- ja kuntoiluhetkiä, lähihoitajaopiskelijat toimintatuokioita yhdessä henkilökunnan kanssa, ja talossa käy vieraita. Esimerkiksi LC Rajan vapaaehtoiset käyvät joka toinen viikko lukemassa lehtiä ja kaverikoirat ohjaajineen vierailevat säännöllisesti. – Omaiset ovat todella aktiivisia. Joulujuhlassa he vastasivat koko musiikkiohjelmasta, vanhustenhuollon ohjaaja Päivi Silventoinen kiittää. omaisten vierailut lisääntyneet Osa Ortamonpuiston asukkaista muutti taloon kaksi vuotta sitten Mäntylästä. Vaikka kesä oli helteinen, parin kuukauden jälkeen RAI-arvioinnissa huomattiin, että asukkaiden toimintakyky oli säilynyt hyvin tai jopa tullut joiltain osin paremmaksi. Vanhukset myös Eksotessa pyrkimyksenä on, että mahdollisimman moni ikäihminen voisi asua omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista, tarvittaessa kotihoidon turvin, vt. vanhusten palvelujen johtaja Tuula Karhula painottaa. Kaikilla uiston Ortamonp on asukkailla uus mahdollis ulkoilla ja saunoa. vanhusten palveluissa menossa suunnitteluvuosi [ teksti ] PäIVI POKKINEN [ kuva ] KIMMO METSäLä Eksoten vanhusten palveluissa on meneillään suunnitteluvuosi. Keväällä Eksoten johto kiersi kunnissa kertomassa tulevaisuuden suunnitelmistaan ja kuulemassa kuntalaisten mielipiteitä. nukkuvat aiempaa paremmin. – Tämän on tarkoitus olla vanhuksen koti loppuun asti. Saattohoito on osa talon arkea. Asukas voi käydä tarpeen mukaan erikoissairaanhoidossa, jos lääketieteellinen hoito sitä vaatii. Hän palaa tänne niin kuin kotiin tullaan, Ruskeepää toteaa. Ortamonpuistossa ei ole vierailuaikoja, vaan omaiset voivat käydä itselleen sopivana aikana. Henkilökunta kertoo huomanneensa, että vierailut ovat lisääntyneet Mäntylän ajoista. – Omaisten on aiempaa helpompi tulla käymään, kun he voivat olla rauhassa läheisensä kanssa, eikä heidän tarvitse pelätä häiritsevänsä muita samassa huoneessa olevia, osastonhoitaja Marja-Leena Rissanen kertoo huomanneensa. A lkuvuoden aikana on käyty läpi kaikki alueen vanhainkodit ja vuodeosastot ja kartoitettu niiden remonttitarve. Tavoitteena on, että muutaman vuoden kuluttua nykyiset pitkäaikaishoitoa tarvitsevien ikäihmisten laitoshoitopaikat ovat pääosin historiaa, ja tilalle on tullut tehostettu palveluasuminen. – Kunnat ovat periaatteessa sitoutuneet Eksoten strategian mukaiseen uudistukseen. Suunnitelmat siitä, minkälaisia remontteja tehdään, valmistuvat toivottavasti vuoden loppuun mennessä, Eksoten vt. vanhusten palvelujen johtaja Tuula Karhula kertoo. Karhulan mukaan olemassa olevien tilojen perusteellinen kartoitus ja läpikäyminen on tarpeen. Näin vältytään turhilta investoinneilta ja saneerauksilta. Toisaalta saneeraustarvetta on monessa kunnassa. – Luumäen vuodeosasto suorastaan huutaa remonttia. Siellä uudisrakentamista suunnitellaan jo aktiivisesti. Jokaisessa Eksoten kunnassa on rakennuksia, joissa on korjauksen tarvetta, Karhula luettelee. yksityisyyttä ja kodinomaisuutta Lähivuosina Eksotessa luovutaan pääosin nykyisistä vanhainkodeista ja terveysasemien pitkäaikaishoidon vuodeosastoista. Nykyisen ympärivuorokautisen pitkäaikaishoidon paikkojen määrän lasketaan riittävän suositusten mukaiseen hoitoon vielä pitkälle tulevaisuuteen. Heitteille ei jätetä ketään, vaan tilat remontoidaan tehostettua palveluasumista ajatellen. – Tilalle tulee pääosin yksiöitä, joissa jokaisessa on omat saniteettitilat. Näin saadaan ikäihmisille yksityisyyttä ja kodinomaisuutta, varsinkin kun huo- neen voi sisustaa omilla huonekaluilla, valokuvilla ja muilla rakkailla esineillä, Karhula kuvaa. Ikäihmisten määrä kasvaa Suomessa jatkuvasti ja ihmiset elävät aiempaa pidempään. Hyvän elämänlaadun vuoksi on tärkeää, että toimintakyky säilyy mahdollisimman pitkään. Pyrkimyksenä on, että mahdollisimman moni ikäihminen voisi asua omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista, tarvittaessa kotihoidon turvin. Ja kun omat voimat eivät enää riitä, asumismuotoina ovat erilaiset palveluasunnot, joista tehostettu palveluasuminen on ympärivuorokautista hoivaa antava. Sairaala ei ole kenenkään koti – Sairaalan ei tulisi olla kenenkään ihmisen koti, Karhula painottaa ja lisää, että sairastumisen tai tapaturman jälkeen on tärkeää päästä mahdollisimman nopeasti liikkeelle, jotta toimintakyky säilyy. Tätä autetaan tehostamalla kuntoutusta ja lisäämällä kuntouttavaa työotetta vanhusten hoidossa. Eksotessa pyritään siihen, että vuoteen 2016 mennessä käytössä on kolme akuuttihoitoa antavaa sairaalaa. Keskussairaalassa hoidetaan akuuttihoitoa vaativia potilaita erikoislääkäreiden ja yleislääkäreiden toimesta. Armilan ja Parikkalan sairaalat keskittyvät kuntouttavaan hoitoon. Pitkäaikaishoiva säilyy jatkossakin omassa kunnassa. – Kun ikäihminen makaa vuorokauden liikkumattomana, hän kadottaa viisi prosenttia lihasten toimintakyvystä. Kaksi viikkoa vuoteessa romahduttaa vanhuksen kunnon. Siksi tehokas ja varhainen kuntoutus on niin tärkeää, Karhula perustelee. 13 [ IKäIhMISET ] [ teksti ] PäIVI POKKINEN [ kuva ] RIIKKA LEhMUS Kuntouttava KotIHoIto on ihmisestä välittämistä Ulkoilu virkistää mieltä ja auttaa pitämään yllä toimintakykyä. Ruokolahtelainen Anna Metsi kävi lähihoitaja Tiina Leinosen kanssa nauttimassa raikkaasta syysilmasta. Eksoten kotihoidossa otettiin viime vuoden lopulla käyttöön kuntouttavan kotihoidon malli. Sen tavoitteena on tukea ikäihmisten asumista omassa kodissaan tai kodinomaisissa olosuhteissa mahdollisimman pitkään. K äytännössä kuntouttava kotihoito tarkoittaa sitä, että asiakkaan kotona vierailevat hoitajat keskittyvät entisen puolesta tekemisen sijaan enemmän ohjaamaan asiakasta arjen askareista selviytymisessä ja kuntoutumisessa. Tämä tukee toimintakyvyn säilymistä ja jopa parantaa sitä. – Kuntouttava kotihoito on ihmisestä välittämistä. Sen tavoitteena on saada asiakas pysymään kiinni elämässä sairauksista tai iästä huolimatta, kotihoidon kuntoutuksen tiimivastaava, fysioterapeutti riikka Lehmus painottaa. Kuntouttavan kotihoidon tiimiin kuuluu Eksotessa kuusi fysioterapeuttia ja kolme lähihoitajaa. Tiimi kehittää kotihoidon kuntoutustoimintaa sekä tukee kotihoidon henkilöstöä asiakkaiden toimintakyvyn arvioimisessa, kuntoutussuunnitelman tekemisessä sekä varsinaisessa kuntouttamisessa. Kotihoito pyrkii arvioimaan asiakkaan toimintakykyä sekä tekemään kuntoutumissuunnitelman yhteistyössä asiakkaan ja tämän omaisen kanssa. Testaus ja kuntoutumissuunnitelma tehdään tulevaisuudessa kaikille uusille asiakkaille, sairaalasta kotiutuville sekä silloin kun toimintakyvyssä tapahtuu muutos. – Testaus on tarpeen, jotta voimme ajoissa reagoida toimintakyvyn muutoksiin. Testaaminen auttaa oman toimintamme arvioinnissa sekä kannustaa asiakasta huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan, Lehmus sanoo. Toimintakykyä on useimmiten mahdollista parantaa harjoittelun avulla. Pienin askelin ja säännöllisellä harjoittelulla se voi kohentua merkittävästi. Toimintakyvyn paranemisella on myös mieltä virkistävä vaikutus. 14 – Toimintakyvystä huolehtiminen on samalla varautumista huonoihin aikoihin. Sairauksien ja ongelmien tullessa eteen on hyvä olla lihasvoimareserviä, jotta esimerkiksi sairaalajaksosta selvitään takaisin kotiin ja arkeen, Lehmus perustelee. Elämässä kiinni Pieniltä tuntuvat asiat voivat nousta isoihin mittasuhteisiin kun ne kertautuvat päivän mittaan. Jos muutaman päivittäisen harjoituksen avulla esimerkiksi tuolilta ylös nouseminen helpottuu tai liikkuminen muuttuu turvallisemmaksi, ei niihin välttämättä enää tarvita hoitajan apua. Säästyneen ajan voi käyttää johonkin asiakkaalle mielekkääseen toimintaan. – Kun toimintakyky kohenee, esimerkiksi ulkoileminen omin jaloin hoitajan avulla voi tulla uudelleen mahdolliseksi, Lehmus kannustaa. Kotihoidon asiakkaina koko Eksoten alueella oli viime vuonna 4663 ihmistä. Vuoden aikana hoitajat kävivät heidän luonaan yhteensä yli 794 000 kertaa. Iso osa asiakkaista on kotihoidon piirissä arjen passiivisuudesta johtuvan alentuneen fyysisen toimintakyvyn vuoksi. – Fyysisestä toimintakyvystä huolehtiminen on mahdollista erilaisista vaivoista ja korkeasta iästä huolimatta. Se auttaa pysymään kiinni elämässä ja pitämään sosiaalisen arjen mielekkäänä, Lehmus perustelee ja vinkkaa, että kuntosaliharjoittelu sopii hyvin ikäihmisille, vaikka heillä olisi sairauksiakin. Kuntouttava kotihoito ei ole ihmisten kiusaamista, vaan pyrkimyksenä on päästä eroon vanhasta palvelemisen ja puolesta tekemisen kulttuurista. Kuntosaliopii harjoittelu s isille, hyvin ikäihm olisi vaikka heillä in. sairauksiak – Se on passivoittanut ja osin romuttanutkin asiakkaiden omatoimisuutta ja toimintakykyä. Nyt tavoitteena on tukea asiakasta arjen toimista suoriutumisessa ja keskittyä hänen jäljellä oleviin voimavaroihinsa eikä olemassa oleviin esteisiin ja ongelmiin, Lehmus kertoo. www.voimaavanhuuteen.fi Mitä haittaa ikäihmisten makuuttamisesta? Lihasvoima vähenee vuodelevossa viisi prosenttia päivässä kahden ensimmäisen viikon ajan. Makuuttaminen heikentää erityisesti alaraajoja. Lisää pystyasennossa ilmenevää verenpaineen alhaisuutta. Lisää komplikaatioiden kuten infektioiden, verisuonitukkeumien, makuuhaavojen ja kaatumisen riskiä. Vauhdittaa luuston heikkenemistä. Altistaa virtsanpidätyshäiriöille. Aiheuttaa sekavuutta ja masennusta. Alentaa toimintakykyä diagnoosista riippumatta. Liikkumattomuus heikentää iäkkäillä henkilöillä lihasvoimaa kolme kertaa nopeammin kuin nuorilla ja ennustaa laitostumisen uhkaa. Lähde: Yleislääketieteen professori OlliPekka Ryynänen, Itä-Suomen yliopisto [ PERhEET ] [ teksti ] TIINA VORMISTO & TAIJA NöJd Lapsiperheille apua perheneuvolasta E ksoten perheneuvola palvelee pääsääntöisesti perheitä, joissa on alle 13-vuotiaita lapsia. Käynnit ovat luottamuksellisia ja perheelle maksuttomia. Perheneuvola toimii Lappeenrannan lisäksi sivuvastaanotolla, joka on tiistaisin vuoroviikoin Ruokolahdella ja Rautjärvellä. Imatran kaupungilla on oma perheneuvola. Perheneuvolan kautta on saatavilla moniammatillista asiantuntija-apua. Yhteydenoton syynä voi olla perheessä tapahtuneet muutokset kuten vanhempien ero, perheenjäsenen sairastuminen, muutto tai ristiriidat perheessä. Lasta koskevia huolia voivat olla esimerkiksi lapsen pelot, alakulo, keskittymis- tai sopeutumispulmat, uhmakkuus tai aggressiivisuus. Terveydenhoitaja Heidi Sainio ja asiakas Sanna Kupiainen viihtyvät uusissa hyvinvointineuvolan tiloissa. [ teksti & kuva ] SAARA RAUdASOJA Kaikki neuvolapalvelut saman katon alta L appeenrannan hyvinvointineuvola avattiin heinäkuussa Koulukatu 14:ssä. Neuvolassa tehdään perusneuvolatoimintaa vahvistettuna eri asiantuntijoilla, jotka ovat muidenkin neuvoloiden käytössä. Käytännössä saman katon alle muuttivat keskustan neuvolat Armilankadulta, Voisalmesta ja Väinölänkadulta, sekä perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvola. Lisäksi taloon tulee psykologi, ylilääkäri, lapsiperheiden kotipalvelu ja PikkuApu-palvelupiste lapsiperheille. Näin asiakkaat saavat moniammatilliset palvelut saman katon alta. – Tuttu terkkari jatkaa perheen kanssa eli vanhat asiakassuhteet säilyvät muuton jälkeenkin, tähdentää neuvolan osastonhoitaja Anu Koponen. Pystymme tarjoamaan koko kirjon erilaisia neuvolapalveluja ehkäisyä tarvitseville, lasta odottaville ja lapsiperheille. Uusi neuvola sijaitsee keskellä kaupunkia, hyvien liikenneyhteyksien päässä. Lisäksi isompi yksikkö turvaa palvelut asiakkaille, kun henkilökunnan poissaolojen tuuraamiset on isossa toimipisteessä helpompi järjestää, jatkaa Koponen. neuvontapuhelin auttaa alkuun Vanhemmat voivat ottaa itse yhteyttä perheneuvolaan soittamalla neuvonta- ja ilmoittautumispuhelimeen p. 05 352 6367, ma–to klo 11–12. Puhelinkeskustelussa pohditaan yhdessä tilannetta ja tehdään jatkosuunnitelma. Perheneuvolatapaamiset voivat sisältää esimerkiksi perhekeskusteluja, kotikäyntejä, toiminnallista työskentelyä, yksilökäyntejä tai lapsen psykologista tutkimusta. Yleensä tavataan koko perhettä. Myös lasten ja lapsiperheiden kanssa toimivat työntekijät voivat kysyä neuvoa lapsia ja perheitä koskevissa asioissa. Perheelle voidaan myös tarjota perheneuvolan lyhytkestoista tukea meneillään olevan KONSTI-hankkeen kautta, mikäli perheen arvioidaan tästä hyötyvän. Apu järjestyy ilman jonotusaikaa. Lasta ja vanhempia tavataan 1–5 kertaa. Suurin osa mukana olleista perheistä on kokenut tulleensa kuulluiksi ja autetuiksi, kertovat KONSTI-hankkeen työntekijät. Perheneuvola Oksasenkatu 8 C 53100 Lappeenranta Neuvonta- ja ilmoittautumispuhelin: ma–to klo 11–12 p. 05 352 6367 Lappeenrannassa neuvoloiden toiminta jatkuu vanhaan malliin Lauritsalassa, Joutsenossa, Kourulassa, Sammonlahdessa ja Ylämaalla, samoin muissa Eksoten alueen kunnissa. uudet tilat ovat viihtyisät Neuvolan asiakas Sanna Kupiainen on jo kolmatta kertaa uudessa neuvolassa. – Uusi neuvola tuntuu mukavalta. Tilat ovat viihtyisät ja sijainti hyvä, kun tämä on keskustassa, linja-autoreitin varrella. Parkkipaikkaa voi olla joskus tosin vaikea löytää, kertoo Kupiainen. Lisätietoja perheneuvolan ja Konstin palveluista: www.eksote.fi > Palvelut > Perhepalvelut > Lapset, perheet www.eksote.fi/konsti 15 [ PERhEET ] [ teksti ] NIINA TURUNEN & ANNA BEhM [ kuvat ] MIKKO NIKKINEN & ROdEO Palveluseteleiden käyttökohteet laajenevat Tulevaisuudessa Eksoten asiakkaat voivat ostaa yrittäjiltä mitä moninaisimpia palveluja ja maksaa ne kuntayhtymän myöntämällä palvelusetelillä. Palveluntarpeen arvioi sosiaalitai terveyspalvelujen ammattihenkilö. Palveluseteli lisää valinnan vapautta Eksotessa palveluseteli on jo ollut käytössä omaishoidossa, tehostetussa kotiutuksessa ja henkilökohtaisessa avussa. Nyt palvelusetelin käytön mahdollisuus laajenee uusiin palveluihin, kuten suun terveydenhuoltoon ja lapsiperheiden tilapäiseen kotipalveluun. Palveluseteleiden avulla halutaan lisätä asiakkaiden valinnanvapautta ja vastata kasvavaan palvelujen kysyntään. – Asiallinen paperi, hyvä että on olemassa tuollaisia, kommentoi omaishoitaja Vilho Salmela palveluseteliä. Hän ostaa omaishoidon palvelusetelillä kotiin apua vaimonsa hoitamiseen. – Kun hoitaja käy, saa olla niin, ettei hoitaminen ole koko ajan mielessä. Palveluntarpeen arvioi sosiaali- tai terveyspalvelujen ammattihenkilö palveluun. Edellytyksenä on myös, että asiakas kykenee käyttämään palveluseteliä. Palveluseteliä ei ole kuitenkaan pakko ottaa ja tällöin palvelu järjestetään muulla tavoin. Palveluntarpeen arvioi ja palvelusetelin myöntää Eksoten sosiaali- tai terveyspalvelujen ammattihenkilö. Omaishoidon palvelusetelin saaminen edellyttää, että omaishoidon tuen tarve on kartoitettu ja omaishoidon tuesta on tehty Eksoten kanssa sopimus. Palvelusetelillä voidaan maksaa hoidettavan hoitoa omaishoitajan vapaan aikana. Tehostetun kotiutuksen palveluseteli voidaan myöntää asiakkaalle kotihoidon järjestämiseen, kun sairaalasta kotiutuminen on tarpeettomasti viivästymässä, eikä hoitoa voida järjestää Eksoten omana toimintana. Henkilökohtaisen avun palvelusetelin voi saada vaikeavammainen henkilö, joka tarvitsee apua tavanomaisissa elämän asioissa. Palveluseteli on tarkoitettu äkillisiin avustajatarpeisiin, joissa apua tarvitaan vain muutamia tunteja viikossa tai kuukaudessa. Suun terveydenhuollon palveluseteli on tarkoitettu särkypotilaiden jatkohoitoon. Palvelusetelit myönnetään suun terveydenhuollon päivystysvastaanotolla. Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palvelusetelin myöntämisen kriteerit tarkentuvat syksyn aikana. Suunnitteilla on myös tukipalveluilla tuetun asumisen palveluseteli. Yritykset, joissa palveluseteli käy maksuvälineenä, ovat Eksoten hyväksymiä yksityisiä sosiaali- tai terveyspalvelun tuottajia, ja Eksote valvoo näiden yritysten toimintaa. Palveluseteliä käytettäessä palvelun hinnasta voi asiakkaalle jäädä maksettavaksi omavastuuosuus. Palvelun erilaisia tuottajia tarvitaan Palvelusetelin voi saada asiakas, jonka palveluntarve on arvioitu ja joka on oikeutettu vastaavaan kunnalliseen sosiaali- tai terveys- Palvelusetelillä lisätään Eksoten ja yritysten välistä yhteistyötä. Tulevaisuudessa väestön ikääntyessä palvelutarpeet tulevat entisestään lisääntymään eli palvelun erilaisia tuottajia tarvitaan. – Palveluseteli on yksi parhaimmista lähiaikojen uudistuksista. Se mahdollistaa paikallisten yrittäjien mukanaolon palvelujen kehittämisessä ja tuo odotettua valinnan vapautta palveluita tarvitseville, toteaa Helena Puolakka Terveyspalvelu Puolakka Oy:stä. Palvelusetelien käyttöönottoa Eksotessa jouduttaa PUMPPU-hankkeen Seteli-osahanke, jota toteuttaa Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom. Lisätietoja saa Seteli-hankkeen projektipäällikkö Anna Behmiltä, p. 040 352 0320 tai [email protected]. Mistä seteleitä saa? Palvelusetelillä edistetään sosiaalija terveyspalvelujen käyttäjien valinnanvapautta. Setelillä asiakas voi ostaa tarvitsemiaan palveluja yksityiseltä yritykseltä. Palvelusetelin saaminen edellyttää, että Eksoten edustaja arvioi ensin asiakkaan palvelun tarpeen. Lisätietoja palveluseteleistä: Henkilökohtaisen avun palveluseteli: Merja heinonen, johtava sosiaalityöntekijä, p. 040 839 7679 Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palveluseteli: Minna Torniainen, lapsiperheiden kotipalvelun ohjaaja, p. 040 549 3386 Omaishoidon palveluseteli: Taru häyrynen, toimistonhoitaja, p. 040 127 4117 Suun terveydenhuollon palveluseteli: Tuula henriksson (Lappeenranta), toimistonhoitaja, p. 040 146 3230, Jaana Ruuskanen (Joutseno), toimistosihteeri, p. 040 146 3270 Tehostetun kotiutuksen palveluseteli: Raija Saikko, kotiutushoitaja, p. 0400 639 798 16 Sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] [ PERhEET ] [ teksti ] TUIJA TAIPALE [ kuvat ] TUIJA TAIPALE & ROdEO Erossa lapsi on tärkein Perheasioiden yksikön henkilökunta on kouluttautunutta ja asiansa osaavaa. Teemme myös laajapohjaista yhteistyötä muiden palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa, kertoo Tuula helén. Lapsen asioiden järjestäminen lapsen edun mukaisesti on erossa tärkeintä. Parisuhteen päättyminen ei päätä vanhemmuutta. Sosiaaliviranomaiset neuvovat ja tukevat tarvittaessa eroasioissa. vanhemmat eivät syyttele lapselle toisiaan, korostaa sosiaalijohtaja Tuula Helén Eksoten perhepalveluista. – Syyttely murtaa lapsen sydämen. Aikuisten keskinäiset asiat pitää pystyä hoitamaan muualla. Niitä ei saa eikä voi kanavoida lapsen kautta, Helén jatkaa. E Sopimukset turvaavat lapsen oikeuksia – lastenvalvoja avustaa sopimusten laatimisessa ropäätöksestä seuraa lapsiperheen elämään monia muutoksia perheen perusrakennelman hajotessa. Lapselle tärkeät asuinpaikka, koulu ja kaveripiiri saattavat vaihtua. Lasten asiat tulee erossa järjestää aina lapsen edun ja lapsenhuoltolain mukaisesti. vanhemmuus jatkuu myös eron jälkeen Parisuhteen päättyminen ei päätä vanhemmuutta. Lapselle oma vanhempi on edelleen rakas ja ainutkertainen. On tärkeää viestiä lapselle, että vanhemmat rakastavat häntä ja pitävät hänestä kaikissa tilanteissa huolta. Tärkeää on myös rakentaa ja toteuttaa mahdollisimman luonteva yhteistyövanhemmuus, jossa hyväksytään toisen vanhemman arvo ja merkitys lapselle. Lapsen on tärkeää löytää eron jälkeen paikkansa molempien vanhempien kodeissa ja mahdollisissa uusperheissä. Lapsi ei saa joutua vanhempien välisten kiistojen todistajaksi ja välikappaleeksi. Vanhempien välinen riita on yksi suurimmista riskitekijöistä lapsen turvalliselle kasvulle ja itsetunnon kehitykselle. – Tärkeää on, että ero näyttäytyy lapselle vanhempien yhteisenä päätöksenä ja että Vanhemmat voivat tehdä sopimukset lastenvalvojan luona. Sopimukset tehdään lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta. Lastenvalvoja avustaa sopimusten laatimisessa ja tuo esille lapsen etua ja näkökulmaa. Myös lasta voidaan tavata tai käyttää apuna eri asiantuntijoita tilanteen arvioimiseksi. Lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen, ja se on siten lainvoimainen. Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen, lapsen asia voidaan ratkaista tuomioistuimessa vanhempien niin halutessa. Syksyllä 2012 Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa alkaa uusi sovittelutoiminta, jossa koulutettu sovittelija toimii perheen ja käräjätuomarin apuna sovintoratkaisuun pääsemiseksi, jolloin pyritään estämään riitojen pahentuminen ja päätyminen tuomioistuinkäsittelyyn. Vanhemmat voivat muuttaa sopimusta myöhemmin keskenään suullisesti, tai tehdä halutessaan uuden kirjallisen sopimuksen, esimerkiksi muuttaa sovittuja tapaamisviikkoja. Helén korostaa, että vanhemmilla on täysi sopimusvapaus – lastenvalvojan rooli on ohjaaminen lapsen edun toteutumiseen. tukea joustavasti ja nopeasti matalan kynnyksen periaatteella Eroperheille voidaan järjestää joustavasti perheasioiden yksikön kautta erilaisia asiantuntijaverkoston tuki-, ohjaus-, ja neuvontapalveluja sekä kuntouttavia hoitopalveluja ja kasvatusohjausta. Nyt syksyllä on alkamassa erotilanteeseen sopivaa vertaisryhmätoimintaa. Lisätietoja saa Eksoten perheasioiden yksiköstä ja seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksesta. Myös meneillään olevan ”Eväitä eron jälkeiseen vanhemmuuteen” eli eeva-hankkeen kautta apua saa matalan kynnyksen periaatteella. Sinne voi hakeutua suoraan asiakkaaksi ottamalla yhteyttä Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistyksen eeva-hankeohjaajiin. – Tavoitteenamme on asiakaslähtöinen palvelu, jossa lapsen hyvä arki toteutuu, yhteistyövanhemmuus toimii ja aikuinen itse toipuu erosta, Helén kiteyttää Eksoten perheasioiden yksikön toiminta-ajatusta. Perheasioiden yksikkö Valto Käkelän katu 14 D (parakkitalo) 53130 Lappeenranta Lisätietoja lapsiperheen erosta: www.eksote.fi > Palvelut > Perhepalvelut > Lapset, perheet > Ero lapsiperheessä eeva-hankkeen ohjaajiin saa yhteyden sähköpostitse: [email protected] 17 [ TERVEyS ] [ teksti ] PäIVI KARVINEN [ kuva ] dIABETESLIITTO & SydäNLIITTO Marevania käyttävä voi säilyttää mieluisat vihreät ruoka-aineet ruokavaliossaan, kun muistaa kohtuukäytön ja tasaisuuden. Marevan-lääkitystä käyttävä voi syödä tavallista Marevan-hoidon ruokavaliosta ei pitäisi ollenkaan puhua, koska sellaista ei ole. On olemassa sydänystävällinen ruokavalio, joka sopii kaikille. Marevania käyttävä voi säilyttää mieluisat vihreät ruokaaineet ruokavaliossaan, kun muistaa kohtuukäytön ja tasaisuuden. M iksi kasvikset ja vihannekset ovat tärkeitä? Ihmisen hyytymistekijäjärjestelmä tarvitsee K-vitamiinia. Marevan-hoidossa haetaan tasapainoa veren hyytymiseen tarvittavan K-vitamiinin ja hyytymistä estävän lääkkeen välille. K-vitamiinia saadaan pääasiassa kasviksista. Hyytymistasapainon vuoksi on tärkeää, että K-vitamiinia saadaan tasaisesti päivittäin. On huomattu, että monipuolisesti kasviksia ja vihanneksia käyttävillä on parempi hoitotasapaino. Marevan-hoitoa aloittavalle määritetään hänelle sopiva lääkeannostelu. Lääkkeen annostelu etsitään potilaan ruokavalioon sopivaksi. Jos ruokavalio on terveellinen, sitä on syytä jatkaa. 18 Lautasmallin mukainen sydänystävällinen ruoka sopii erinomaisesti Marevania käyttävälle. Luontaistuotteiden ja rohdosvalmisteiden käyttöä ei suositella hoidon aikana. Lautasmallin idea on, että puolet lautasesta täytetään kasviksilla ja neljännes perunalla, tummalla pastalla tai riisillä. Yksi neljännes täytetään vähärasvaisella ja -suolaisella lihalla, kanalla, kalalla tai palkokasveilla. Lisänä voi olla pala vähäsuolaista täysjyväleipää ja kasvimargariinia sekä lasillinen rasvatonta maitoa tai piimää. Miksi Marevan-hoito ei pysy tasapainossa? Marevan-hoidossa lääkkeen vaikutusta mitataan säännöllisillä verikokeilla. INR-arvo (International Normalized Ratio) kertoo veren hyytymisnopeudesta. INR-arvon perusteella annostellaan tarvittava lääkemäärä. Yksilöllisen hoitotason määrää lääkäri. Yleisin hoitotaso on 2–3. Kun INR on alle hoitotason (alle 2), tarvitaan lisää lääkettä. Kun INR on yli hoitotason (yli 3), lääkettä vähennetään. Kun Marevania käyttävän INR-arvo nousee yli hoitotason (yli 3 tai 3.5), syynä on harvoin ruokavalion muutos. Jos ruokavalio on aiem- min sisältänyt kasviksia ja vihanneksia ja ne jätetään yhtäkkiä pois, INR-arvo voi nousta. Yleisempiä nousun syitä ovat voinnin muutos, kuten jokin infektio-, tulehdustauti, ripuli, yleisvoinnin lasku, syömättömyys, uudet lääkkeet tai muutokset jo käytettävissä olevan lääkkeen määrässä tai alkoholin käyttö. Marevan-hoitoa saavan ei ole hyvä käyttää greippiä tai karpaloa, koska ne lisäävät varfariinin vaikutusta. Aktiivinen laihduttaminen saattaa vaikuttaa sekä K-vitamiinin saantiin että Marevanin imeytymiseen. Tarkka INRseuranta on tarpeen laihduttamisen aikana. Paastoa ei suositella Marevan-hoidon aikana. Jos INR-laskee alle hoitotason (alle 2) syynä voi olla ruokavalion muutos. Marja- ja satokausien vaikutus näkyy joillakin matalimpina INRarvoina. Jos nauttii tavallista enemmän marjoja ja vihanneksia, on syytä käydä tihennetysti INR-kontrollissa. Tummanvihreissä kasviksissa ja vihanneksissa on runsaasti K-vitamiinia. Näitä ovat ruusu- ja lehtikaali, pinaatti sekä nokkonen. Niitä kannattaa käyttää vain pieniä määriä kerrallaan ja osana muuta ruokaa. Runsaasti K-vitamiinia on myös useissa maustevihanneksissa, kuten persiljassa, ruohosipulissa, basilikassa ja tillissä. Säännöllistä, oikeaoppista terveysliikuntaa voi verrata lääkkeeseen, tietävät fysioterapeutti Lassi Valkeapää ja Olavi Ahokas. Verenohennushoitoa saavien potilaiden osuus on noin kaksi prosenttia väestöstä. Tällä hetkellä Suomessa yleisin verenohennushoito on varfariini (lääkemerkki Marevan). Hoitoa käytetään, kun potilaalla on lisääntynyt riski saada verisuonitukos tai jo olemassa olevan tukoksen hoitamiseksi. Marevan salpaa maksassa useampia hyytymistekijöitä ja estää näin K-vitamiinin vaikutusta. Marevan-hoidossa potilaalla on yksilöllinen viikkoannostelu. ruokaa Marevan-hoidossa on tärkeää lääkkeiden oikea ja säännöllinen otto. Jos lääke jää ottamatta, se näkyy matalampana INR-arvona. uusia lääkkeitä tulossa Marevanin korvaavia lääkkeitä on tullut ja tulossa markkinoille. Niiden käyttö on Suomessa vielä vähäistä. Uusien lääkkeiden etu on se, ettei niissä ole ruoka-aine rajoituksia ja laboratoriokokeiden määrä on vähäisempi. Asiantuntijat arvioivat, että Marevan tulee säilyttämään asemansa ensisijaisena verenohennuslääkkeenä vielä jonkin aikaa. Lähteet ja lisätietoa: Päivi Karvinen Marevan-hoitaja Armilan terveysasema p. 05 352 7153, ma–pe klo 12–13 Sydänliitto: www.sydanliitto.fi/marevan-hoito-ja-ruoka [ teksti ] PäIVI POKKINEN [ kuva ] KIMMO METSäLä Marevan-hoito edellyttää aina verikoekontrolleja (INR) laboratoriossa. tulppa-ryhmästä tietoa ja vertaistukea O lavi Ahokas osallistui ensimmäiseen Parikkalassa pidettyyn Tulpparyhmään vuonna 2005. Takana oli sydänoireita ja pallolaajennus. – Ryhmässä tuli tunne, ettei tässä sittenkään ole alimmaisena aidan vitsaksena. Eri ikäisiä ja kuntoisia kohtalotovereita oli paljon. Tiedollinen anti oli hyvä, mutta vertaistuki oli itselleni tärkeintä, Ahokas miettii. Myöhemmin hän on ollut itsekin mukana vertaisohjaajana. Tulppa-ryhmät ovat Sydänliiton kehittämiä perusterveydenhuollossa toteutettavia vertaisryhmiä valtimotautipotilaille sekä niille, joilla on hoitoa vaativia valtimotaudin vaaratekijöitä. Ohjelma soveltuu myös lievän aivoverenkiertohäiriön sairastaneille. Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa kymmenen viikon ajan. Lisäksi on kaksi seurantapaamista. Kokoontumiset kestävät 2,5–3 tuntia. Ohjaajina ovat terveydenhuollon ammattilaiset. Eksotessa toimii 33 tulppa-koulutuksen saanutta ohjaajaa. Ryhmiä järjestetään alueen terveysasemilla. Liikunta on lääkettä Tapaamisilla on oma teemansa, kuten valtimotaudin riskitekijät, lääkehoito, ravinto, liikunta, mieliala, oireiden seuranta ja ensiapu. Liikunta ja yhdessä tekeminen ovat osa tapaamisia. Fysioterapeutti Lassi Valkeapää toimii Parikkalassa Tulppa-ryhmien toisena ohjaajana. Hänen mukaansa vaikein haaste on saada aikuinen ihminen muuttamaan elämäntapojaan pysyvästi terveellisemmiksi. – Säännöllistä, oikeaoppista terveysliikuntaa voi verrata lääkkeeseen. Liikunnalla ja sydänystävällisellä ruokavaliolla voidaan jo tapahtuneita valtimonahtaumamuutoksia jopa pienentää, Valkeapää painottaa. Valkeapään mukaan joka ryhmässä on ollut superonnistujia. Heille liikunnasta ja terveellisistä ruokailutottumuksista on tullut jokapäiväistä iloa. Moni on lopettanut tupakanpolton ja alkoholin käyttö on vähentynyt. – Aina mukana on myös heitä, joilla terveyskäyttäytymisen muutos ei ole onnistunut kovin hyvin, mutta heillekin on jäänyt muistijälki opituista asioista odottamaan myöhempää onnistumista, Valkeapää mainitsee. Lisätietoja Tulppa-ryhmistä: www.eksote.fi > Palvelut > Terveyskeskus > Muut palvelut tai tulppakoordinaattori Tuula Pekkanen, p. 05 352 7027 klo 12–13 ja Outi Pöyhönen p. 044 262 9842. 19 Joko tutustuit Hyvis.fi-palveluun? hyvis-sivuille on koottu luotettavaa tietoa ja vinkkejä omaan ja läheisten hyvinvointiin. turvallinen viestinvälitys tuo terveydenhuollon ammattilaisen kotikoneelle Jatkossa Hyvis.fi on myös kanava erilaisiin sähköisiin palveluihin. Tulevaisuudessa omalla kotitietokoneella voi käyttää yhä useampia sosiaalija terveydenhuollon palveluja, kuten ajanvarausta, erilaisia lomakkeita ja sairauksien omahoitoa. Tietoturvan takia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaita ei palvella tavallisen sähköpostin välityksellä. Hyvis-nettisivujen kautta voi ottaa turvallisesti yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen. Hyvissivuilla tehdään ensin sähköisen asioinnin sopimus, jonka perusteella saa asiointioikeuden palveluun. Tällä hetkellä turvallinen viestinvälitys on jo käytössä kirurgisten rintapotilaiden ja gastroenterologisten potilaiden hoidossa sekä osassa Eksoten terveysasemia. Kysy sähköisen asioinnin mahdollisuutta hoitavasta yksiköstäsi! Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg Minkälaista asiakaslehteä sinä haluaisit lukea? Mielipiteesi on meille tärkeä. Lähetä palautetta ja kehittämisideoita käsissäsi olevasta Eksoten asiakaslehdestä 16.11.2012 mennessä Eksoten viestintäyksikköön. Voit lähettää palautteesi alla olevalla lomakkeella postitse (Eksote maksaa postimaksun) tai sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Vastaajien kesken arvotaan kirjapalkinto. Eksote Mielestäni tämän lehden mielenkiintoisin juttu on: Toiseksi mielenkiintoisin juttu on: Vastaajien taan kesken arvo ! kirjapalkinto Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Vähiten mielenkiintoa herätti juttu: Näin haluaisin kehittää Eksoten asiakaslehteä: Yhteystiedot (jos haluat osallistua arvontaan): Nimi: Osoite: Puhelin/sähköposti: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Tunnus 5019721 00003 VASTAUSLäHETYS
© Copyright 2024