1. No category

AALTO –YLIOPISTO
ARKKITEHTUURIN LAITOS
SOTERA –INSTITUUTTI
Tekes -projekti:
Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset
Case Eksote
Leena Aalto, Matti Anttila, Jenni Hölttä, Reijo Kekäläinen, Anna Melander, Iiris
Riippa ja Erkki Vauramo
30.09.2011
1
Esipuhe
Tekesin rahoittama Ikääntyvän yhteiskunnan palveluprojekti käynnistyi
elokuussa 2010. Eksoten osalta aluksi selvitettiin vanhushuoltoon liittyviä
kysymyksiä. Nämä lähinnä rekisteripohjaiset selvitykset osoittivat, että
alueella on runsaasti vanhustenhuollossa valtakunnallisiin tavoitteisiin
verrattuna vuodepaikkoja ja että purkamistoimenpiteet ovat käynnistyneet,
mutta riittämättömät, mikäli halutaan pysyä valtakunnallisissa tavoitteissa.
Aalto-yliopiston arkkitehtiosaston Sotera-instituutin sekä neljän
sairaanhoitopiirin kesken on käynnistetty konseptuaalinen yhden vuoden
kestävä Tekes-projekti nimeltään Ikääntyvän yhteiskunnan
palvelurakennukset. Eksote on osa tätä ryhmää.
Projektissa Sotera tekee ikääntymiseen liittyvien palvelurakennusten
kehitystyötä analysoiden kohdesairaanhoitopiirien rakennuksiin liittyviä
ongelmia ja kehittäen ratkaisuvaihtoehtoja. Eksoten osaprojektissa päätettiin,
että keskussairaalan ongelmien vuoksi paneudutaan ensisijaisesti kolmeen
alueen akuuttisairaalaan: keskussairaalaan, Armilan sairaalaan ja Imatran
Honkaharjun sairaalaan.
Tavoitteeksi asetettiin selvittää helmikuun 2011 loppuun mennessä, miten
näiden sairaaloiden välillä yhteistyö kehittyy ja mitkä siihen liittyvät
investointikustannukset ovat.
Tekijät haluavat kiittää Eksoten henkilökuntaa miellyttävästä yhteistyöstä ja
ratkaisevasta avusta työn aikana.
Tähän projektiin liittyy erillisenä työnä tehty inventaario Eksoten alueen
terveyskeskussairaaloista ja vanhainkodeista.
Tämä raportti päivitettiin syyskuussa 2011 vastaamaan varsinaisessa
raportissa saavutettuja tuloksia. Olennainen lisäys on visio uudesta
palvelurakenteesta ja tarkennetut kustannuslaskelmat.
Syyskuussa 2011
Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurin laitos, Sotera –instituutti
Leena Aalto
Matti Anttila
Jenni Hölttä
Reijo Kekäläinen
Anna Melander
Iiris Riippa
Erkki Vauramo
2
1 Lähtötilanne
1.1 Eksote, visio ja tavoitteet
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Etelä-Karjalan
sosiaali- ja terveyspiiri) syntyi 1.1.2009. Entisen sairaanhoitopiirin
perussopimusta muutettiin siten, että piirin tehtäväksi tuli järjestää kaikkien
jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto
sekä Imatran kaupunkia lukuun ottamatta kansanterveystyö ja sosiaalihuolto
pois lukien lasten päivähoito, ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkintähuolto,
jotka jäävät jokaisen kunnan itsensä hoidettavaksi. Jäsenkuntien sosiaali- ja
terveyspalvelujen tuotanto ja henkilöstö siirtyivät piirille vuoden 2010 alusta.
Sosiaali- ja terveyspiirin perustamisen tavoitteita ovat mm.:
• Varmistetaan yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille
maakunnan asukkaille myös pitkälle tulevaisuudessa
• Tarjotaan asukkaille mahdollisuus käyttää palveluja yli kuntarajojen
• Edistetään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä
ja poistetaan erillisistä organisaatioista aiheutuvia raja-aitoja ja niistä
aiheutuvia ongelmia asiakkaille
• Vahvistetaan ennaltaehkäisevän toiminnan merkitystä sekä väestön
omaa vastuuntuntoa terveydestään ja hyvinvoinnistaan
Eksoten palvelujärjestelmän kehitys on jaettu kolmeen vaiheeseen.
Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin strateginen siirtymä, jossa kuntakohtaiset
hierarkiat purettiin ja muodostettiin Eksote. Eksote on tällä hetkellä toisessa
vaiheessa, jossa on hallinnollisesti integroitu sosiaali- ja terveydenhuolto sekä
erikoissairaanhoito.
Eksoten kehittämistyön lähtökohdat on kuvattu strategiasuunnitelmassa, jossa
strategia jaetaan visioon, strategisiin tavoitteisiin ja kriittisiin
menestystekijöihin. Strategiset tavoitteet on ryhmitelty neljään eri
näkökulmaan, jotka ovat ns. tasapainotetun mittariston mukaisesti:
1. Talous ja tuloksellisuus
2. Asiakkaat ja palvelut
3. Toimintamallit ja prosessit sekä
4. Ihmiset ja osaaminen
Tasapainotetun mittariston nimi viittaa nimenomaan tasapainon löytämiseen
eri näkökulmien ja eri aikavälin tavoitteiden sekä taloudellisten ja eitaloudellisten tavoitteiden ja niille asetettavien mittareiden välillä.
Eksoten visio on varsin kunnianhimoinen ja vaativa.
VISIO
Olemme valtakunnallinen edelläkävijä, joka tarjoaa laadukkaat ja riittävät
sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kustannustehokkaasti
3
Olemme
• tuloksellisin kustannustehokkaana toimijana
• paras hyvinvoinnin ja terveyshyötyjen lisäämisessä
• innovatiivisin teknologian hyödyntäjänä
• innostavin ja iloisin työyhteisö
ARVOT
Asiakaslähtöisyys
Vastuullisuus
Oikeudenmukaisuus
Avoimuus
Tuloksellisuus
tuloksellisuus
Toimintamallit ja prosessit -näkökulma korostuu erityisesti piirin
ensimmäisessä strategiassa vuosille 2010 - 2013. Uusien toimintamallien ja
prosessien kehittäminen mukaan lukien asiakkaiden omatoimisuuden
lisääminen on tuottavuuden nostamisen kannalta tärkein tavoite. Tähän
näkökulmaan liittyvät pääosin toiminnan kannalta tärkeimmät
kehittämishankkeet. Niitä on yhteensä 20, kustannuksiltaan yli 10 miljoonaa
euroa, josta Eksoten osuus on noin 3,5 miljoonaa euroa projektien keskikoon
ollessa noin 500 000 euroa.
Näkökulma: Talous ja tuloksellisuus
Kuntien verotulojen kehityksellä on ratkaiseva merkitys kunnan maksukykyyn
ja palvelujen hankkimiseen pitkällä aikavälillä. Piirin perustamisen
yhteydessä asetettiin tavoite siitä, että palvelukustannukset ja
kustannuskehitys ovat alle valtakunnallisen keskitason.
Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ilman lasten päivähoitoa ja
ympäristöterveydenhuoltoa € / asukas Etelä-Karjalassa verrattuna koko
maahan ovat olleet vuosina 2004 -2008 noin 5-6 % korkeammat.
Näkökulma: Toimintamallit ja prosessit
Eri lainsäädännön ja järjestämisvastuun kautta kuntiin on syntynyt monia
erilaisia palvelu- ja hoitokäytäntöjä. Sosiaali- ja terveyspiirin perustamisen
tärkein tavoite on yhtenäistää palveluprosesseja sekä yhteisten
toimintamallien kautta tehostaa ja sujuvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon
resurssien käyttöä. Tavoitteeseen oletetaan päästävän mm. sähköisiä
palveluja kehittämällä.
Näkökulma: Asiakkaat ja palvelut
Valtioneuvoston selonteossa on arvioitu PARAS- hankkeen tämän hetkistä
etenemistä. Uudistus ei ole vielä vahvasti edennyt palvelujen kehittämiseen.
Palvelujen järjestämisen tavoitteena on mahdollisimman toimintakykyinen ja
aktiivinen kansalainen. Tuottavuuden ja kustannustehokkuuden lisäksi
palveluiden tulee tuottaa vaikuttavuutta ja terveyshyötyjä sekä täyttää sovitut
laatukriteerit. Etelä-Karjalan väestön terveydentila on samaa tasoa kuin
maassa keskimäärin, ja 84 % eteläkarjalaisista koki terveytensä hyväksi tai
melko hyväksi ja 16 % huonoksi tai melko huonoksi. Sairastavuus on samaa
tasoa kuin koko maassa keskimäärin.
Näkökulma: Ihmiset ja osaaminen
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on syntynyt usean eri organisaation
toiminnan yhdistyessä. Piirin henkilöstö tulee erilaisista toimintakulttuureista.
Uuden, yhteisiin arvoihin perustuvan toimintakulttuurin luominen on
muutostilanteessa ensisijainen tavoite.
4
Vuosina 2011–2015 piirin palveluksessa noin 90 henkilöä saavuttaa vuosittain
henkilökohtaisen eläkeiän. Muista syistä palveluksesta lähtevät henkilöt
huomioon ottaen voidaan arvioida, että piirin palveluksesta poistuu seuraavan
viiden vuoden aikana yli 650 henkilöä eli yli 15 prosenttia henkilöstöstä. Tämä
on erittäin suuri haaste eikä siihen pystytä vastaamaan pelkästään
rekrytoinnin keinoin.
Tällä hetkellä on tavoitteena kehittää toiminnallisesti integroitu
verkostorakenne, jossa verkoston solmukohdat ja toimijoiden yhteydet ovat
selkeät ja perustuvat työnjakoon sekä luottamukseen.
Uudenlainen työnjako ja tehtävien siirrot antavat uusia mahdollisuuksia
tehostaa toimintaa ja vastata henkilöstön eläkkeellesiirtymisestä aiheutuviin
haasteisiin. Eksote -mallin integroitu organisaatio tarjoaa poikkeuksellisen
hyvät mahdollisuudet kehittää alueelle toimiva malli.
Osana tätä vaihetta on Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset ja
ympäristö -projektilla tavoitteena selvittää palvelurakennusten tarve yleisellä
tasolla sekä erityisesti selkiinnyttää alueella olevan kolmen sairaalan,
Lappeenrannan terveyskeskussairaalana toimineen Armilan, Imatran
kaupungin Honkaharjun sairaalan ja Keskussairaalan rakennusten
käyttömahdollisuudet.
1.2 Väestö
Tilastokeskuksen väestöennuste (9/2009) vuosille 2010 – 2040 on taulukossa
1. Taulukkoon on lisäksi laskettu yli 75-vuotiaiden kasvukerroin,
veronmaksukyky ja resurssi suhteutettuna yli 75-vuotiaiden määrään.
Veronmaksukyvyn muutos on karkeasti arvioitu olettamalla, että yli 65-vuotias
eläkkeellä oleva väestö maksaa vain puolet aikuisväestön maksamasta
verosta. Kun veronmaksukyvyn muutos jaetaan yli 75 + -vuotiaiden määrällä,
saadaan resurssi yhtä vanhusta kohti.
Väestön ikärakenne vanhenee. Vanheneminen aiheuttaa sekä
veronmaksukyvyn laskemista että lisääntyvää palvelutarvetta, kuten
seuraavasta taulukosta näkyy.
Veronmaksukyvyn muutos merkitsee sitä, että koko sosiaali- ja
terveyssektorin on varauduttava 5-vuosittain vuoteen 2025 asti noin 2 %
tehostumistarpeeseen.
5
Taulukko 1. Väestön ikärakenteen kehitys Eksoten alueella 2010 - 2040
Väestöennuste 2009 iän ja sukupuolen mukaan alueittain 2009 - 2040
Sukupuolet yhteensä
2010
2015
2020
2025
2030
2035
2040
133 156
132 198
131 579
131 196
130 752
130 119
129 269
-14
19 021
18 545
18 508
18 323
17 978
17 542
17 252
15 - 64
85 613
80 334
76 182
73 352
71 345
70 407
70 427
65 - 74
14 942
18 278
19 996
18 662
17 790
16 779
15 271
75 -
13 580
15 041
16 893
20 859
23 639
25 391
26 319
1,0
1,1
1,2
1,5
1,7
1,9
1,9
1,00
0,97
0,95
0,93
0,92
0,92
0,91
1
0,88
0,76
0,61
0,53
0,49
0,47
EKSOTE
Ikäluokat yhteensä
75+ kerroin
Veronmaksukyky
Resurssi 75 + kohti
Tilastokeskus, väestöennuste 9/2009
Vanhushuollon osalta luvut merkitsevät sitä, että karkeasti saman
henkilökunnan on hoidettava kaksinkertainen palvelutarve. Tämä merkitsee
palvelurakenteen uudistamista sekä rakennusten osittaista purkamista sekä
uudistamista ja uudisrakentamista.
1.3 Eksoten asema Suomen terveyspalvelujärjestelmässä
Seuraavassa tarkastellaan Eksoten asemaa Suomen
terveyspalvelujärjestelmässä. Jos resursseja on runsaasti, ovat lähtökohta ja
tavoitteet erilaisia kuin tilanteessa, jossa on resursseja niukasti.
Resurssin mitaksi otettiin henkilötyövuosi, siis kädet ja aivot. Käyttäen hyväksi
Terveydenhuolto- ja hyvinvointilaitoksen Tilastollista vuosikirjaa vuodelta 2010
tehtiin taulukko 2. Taulukossa ovat sekä sairaalat että terveyskeskukset ja
niiden henkilökunta maakunnan väestöön suhteutettuna. Taulukon luvut,
työntekijöitä 1000 asukasta kohti, on saatu jakamalla tilastollisen vuosikirjan
työntekijämäärät maakunnan väestöllä.
6
Taulukko 2. Sairaaloiden ja terveyskeskusten työntekijät maakunnittain 1000
asukasta kohti laskevassa järjestyksessä kokonaistyöntekijämäärän
suhteessa
Sairaalat
Koko maa
Pohjois-Savo
Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Varsinais-Suomi
Etelä-Pohjanmaa
Etelä-Savo
Pohjois-Karjala
Pirkanmaa
Päijät-Häme
Keski-Pohjanmaa
Satakunta
Lappi
Uusimaa
Keski-Suomi
Kainuu
Uusimaa 2011
Etelä-Karjala
Kanta-Häme
Kymenlaakso
Itä-Uusimaa
Terveyskeskukset
Kunnalliset
Yksityiset
16,1
21,6
19,3
16,5
17,5
14,9
16,5
15,4
16,3
13,8
15,9
16,9
14,6
16,6
13,4
11,4
16,1
11,5
14,1
11,7
7,6
1,5
1,7
1,1
2,0
2,1
1,3
2,5
1,4
1,3
2,2
0,7
1,7
1,3
1,5
1,2
0,9
1,4
0,4
0,7
0,8
0,2
Yhteensä
17,6
23,3
20,3
18,5
19,5
16,2
19,0
16,7
17,6
16,0
16,6
18,5
15,9
18,1
14,6
12,3
17,5
11,9
14,8
12,4
7,8
Kunnalliset
Yksityiset
10,0
14,3
12,2
11,3
9,0
13,8
10,9
12,4
9,5
12,3
12,5
9,6
11,8
6,8
12,2
14,4
6,9
13,1
10,0
10,7
7,7
2,7
2,6
2,4
2,5
3,2
1,6
1,6
1,6
3,3
2,0
0,8
1,8
1,5
3,7
1,9
1,3
3,6
2,5
1,8
2,1
1,6
Kaikki
yhteensä
Yhteensä
12,7
16,9
14,6
13,8
12,1
15,4
12,5
14,0
12,8
14,3
13,3
11,4
13,3
10,5
14,0
15,7
10,4
15,5
11,8
12,8
9,2
30,3
40,2
34,9
32,3
31,7
31,6
31,5
30,7
30,4
30,3
29,9
29,9
29,1
28,6
28,6
28,0
27,9
27,5
26,6
25,2
17,0
Kun taulukko järjestetään laskevaan järjestykseen sen mukaan, montako
henkilökuntaan kuuluvaa sosiaali- ja terveyspalveluissa kaikkiaan on alueella
käytettävissä julkiset ja yksityiset sekä sairaalat ja terveyskeskukset
huomioon ottaen, saadaan selvä kuva maakunnan tilanteesta.
Maakunnallinen tarkastelu Uudenmaan osalta on epätarkka, koska alueella
on saman maakunnan sisällä erittäin kallis Helsingin kaupungin
terveydenhuolto ja hyvin kohtuullinen pääkaupunkiseudun ulkopuolinen
terveyspalvelujärjestelmä. Uusimaa on taulukossa kolmeen kertaan. Uusimaa
tarkoittaa pääkaupunkiseutua ja Länsi-Uuttamaata, Itä-Uusimaa on Sipoo –
Porvoo – Loviisa -alue. Uusimaa 2011:ssa on laskettu nämä alueet yhteen,
koska Itä-Uusimaa maakuntana katoaa.
Kärjen muodostavat kolme yliopistosairaalamaakuntaa, Pohjois-Savo,
Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa. Tavallisista piireistä kuuden parhaan
joukkoon osuvat Etelä-Savo, Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa. Näistä
poikkeuksellisen paljon resursseja käyttävät Pohjois- ja Etelä-Savo.
Laskevan järjestyksen mukaan ovat Etelä-Karjala, Kanta-Häme ja
Kymenlaakso vähiten resursoituja alueita.
Kokonaiskuvan saamiseksi liitettiin mukaan myös vastaavalla tavalla
sosiaalipalvelut.
7
Taulukko 3. Sosiaalipalvelujen ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon
kokonaishenkilökunta määrä 1000 asukasta kohti laskevassa järjestyksessä
Sosiaalipalvelut
Julkinen
Koko maa
Ahvenanmaa
Pohjois-Savo
Etelä-Savo
Pohjanmaa
Varsinais-Suomi
Etelä-Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaa
Pohjois-Karjala
Satakunta
Pirkanmaa
Uusimaa
Keski-Suomi
Lappi
Kainuu
Kymenlaakso
Päijät-Häme
Kanta-Häme
Etelä-Karjala
Itä-Uusimaa
23,1
40,3
22,8
26,5
27,9
26,8
25,7
21,9
24,7
21,9
23,9
22,9
20,6
23,1
23,9
20,9
23,9
20,1
24,4
19,2
24,6
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Yksityinen
10,1
3,6
9,8
12,7
6,4
9,1
7,5
9,2
9,3
10,2
8,6
9,2
12,1
10,1
8,8
12,2
12,2
9,8
8,2
9,6
9,0
Yhteensä Julkinen
33,2
42,8
32,7
39,4
34,3
35,9
33,1
31,1
33,7
32,1
32,7
32,1
32,6
33,2
32,8
32,9
35,7
29,6
32,5
29,1
33,6
49,2
74,9
58,9
54,3
59,1
53,3
54,3
49,7
48,6
49,6
50,3
48,6
44,2
48,6
50,2
46,2
45,6
46,4
48,4
44,0
39,9
Yksityinen
16,5
7,1
16,1
18,7
11,8
16,1
12,4
16,3
14,0
15,7
14,6
15,9
19,8
15,3
13,6
17,0
17,0
15,3
12,0
14,2
12,6
Yhteensä
65,7
85,6
75,1
72,4
70,9
69,4
66,7
66,0
66,0
65,3
64,9
64,6
63,9
63,9
63,9
63,3
62,7
61,8
60,9
58,2
52,5
Kaikilla näillä tavoilla tarkasteltuna Etelä-Karjalan palvelujärjestelmä on nyt
tuottavuudeltaan maan tehokkaimpia, ellei tehokkain, koska Itä-Uusimaan
luvuissa ei HUS:in osuus näy.
Tuottavuuden tason pohdinta muuttuu kuitenkin toisennäköiseksi, kun
tarkastellaan Suomen kokonaissijoitusta OECD -tilastossa. Taulukko 4 on
tehty käyttämällä lähtökohtana OECD Health -dataa vuodelta 2010.
8
Taulukko 4. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaishenkilökunta Suomen
maakunnissa ja OECD -maissa (ruskea) 1000 asukasta kohti. Järjestys on
laskeva kokonaishenkilökunnan suhteen
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta 1000 asukasta kohti 2006 -2009
Norja
101
Englanti
59,1
58,3
Tanska
89,6
Yhdysvallat
Ahvenanmaa
85,6
Etelä-Karjala
58,2
Kanada
54,7
Islanti
81
Alankomaat
78,2
Itä-Uusimaa
52,5
Ruotsi
77,2
Australia
52,1
Pohjois-Savo
75,1
Luxemburg
51,8
Etelä-Savo
72,4
Saksa
51,3
Pohjanmaa
70,9
Belgia
50,1
Suomi
70,5
Irlanti
47,9
Varsinais-Suomi
69,4
Uusi Seelanti
46,1
Etelä-Pohjanmaa
66,7
Japani
44,7
Sveitsi
66,4
Itävalta
Pohjois-Pohjanmaa
66,0
Ranska
38,5
Keski-Pohjanmaa
66,0
Tšekki
32,1
Pohjois-Karjala
65,3
Portugali
31,1
Satakunta
64,9
Slovakia
28,7
Pirkanmaa
64,6
Unkari
26,8
Uusimaa
63,9
Espanja
26,8
Keski-Suomi
63,9
Italia
26,6
Lappi
63,9
Puola
22,8
Kainuu
63,3
Kreikka
20,5
Kymenlaakso
62,7
Korea
14,2
Päijät-Häme
61,8
Meksiko
11,2
Kanta-Häme
Lähteet OECD 2010, THL Tilastollinen vuosikirja
2010
60,9
Turkki
42
8,1
Suomen terveyspalvelujen tuottavuustaso on noin 30 % alempi kuin
keskeisissä EU-maissa. Interreg III c projektin Network for Future Regional
Health Care kuluessa selvitettiin syitä Pohjoismaiden suurempaan
resurssikulutukseen. Keskeisenä erona oli runsas esityö Keski-Euroopan
sairaaloihin verrattuna. Samaan päädyttiin Kymenlaakson sairaanhoitopiirin
osalta PARETO -projektissa. Verrattaessa toimintoja todettiin Sittardin
sairaala noin 30 % tehokkaammaksi Kymenlaakson keskussairaalaan
verrattuna.
Vaikka Eksoten mitoitus voi tuntua kireältä, ylittää se useimmat OECD -maat.
Jos Eksote on USA:n ja Kanadan välissä selvästi Keski-Euroopan yläpuolella
ei sijoitus ole kansainvälisesti tarkasteltuna kovin huono.
Kuntaliitosta on saatu seuraava taulukko sairaanhoitopiirin lähtötiedoista
vuodelta 2006.
9
Taulukko 5. Keskeisiä tietoja Kuntayhtymien taseista vuodelta 2006
Keskeisiä tietoja kuntyhtymien taseista
Vuosi 2006
SairaanSairaanhoito-piirien sijat/
vuosi 2006
1000 as
Etelä-Savon
3,62
Varsinais-Suomen
3,40
Länsi-Pohjan
3,38
Pirkanmaan
3,33
Itä-Savon
3,25
Lapin
3,23
Pohjois-Savon
3,21
Etelä-Pohjanmaan
3,18
Kymenlaakson
3,17
Pohjois-Karjalan
3,12
Kainuun (koko (th)
3,11
Keski-Pohjanmaan
2,99
Satakunnan
2,82
Pohjois-Pohjanmaan
2,78
Kanta-Hämeen
2,70
Keski-Suomen
2,66
Päijät-Hämeen
2,63
H:gin ja Uudenmaan
2,51
Vaasan
2,49
Etelä-Karjalan
2,37
Yhteensä
2,88
Hk/ 1000
Hk/ss
as
shp
shp
Kainuun (koko (th)
43,46 Kainuun (koko (th)
13,98
Pohjois-Savon
17,13 Pohjois-Pohjanmaa
5,75
Pohjois-Karjalan
16,76 Vaasan
5,73
Pohjois-Pohjanmaan
15,98 H:gin ja Uudenmaan
5,71
Länsi-Pohjan
15,09 Pohjois-Karjalan
5,37
Keski-Pohjanmaan
14,75 Pohjois-Savon
5,34
Etelä-Pohjanmaan
14,62 Satakunnan
5,15
Pirkanmaan
14,60 Keski-Pohjanmaan
4,94
Satakunnan
14,54 Etelä-Karjalan
4,88
Itä-Savon
14,47 Keski-Suomen
4,71
H:gin ja Uudenmaan
14,33 Etelä-Pohjanmaan
4,60
Vaasan
14,24 Länsi-Pohjan
4,46
Varsinais-Suomen
13,01 Itä-Savon
4,45
Keski-Suomen
12,53 Pirkanmaan
4,39
Kanta-Hämeen
11,77 Kanta-Hämeen
4,36
Etelä-Savon
11,70 Päijät-Hämeen
4,04
Etelä-Karjalan
11,58 Varsinais-Suomen
3,82
Kymenlaakson
11,16 Kymenlaakson
3,52
Päijät-Hämeen
10,64 Lapin
3,28
Lapin
10,58 Etelä-Savon
3,23
Yhteensä
14,42 Yhteensä
5,00
Liikevaihto k€
/henkilö
shp
Lapin
85,10
80,67
Etelä-Savon
Kymenlaakson
77,84
Varsinais-Suomen
75,91
Itä-Savon
75,67
Päijät-Hämeen
70,46
Etelä-Karjalan
70,32
Pirkanmaan
69,44
Kanta-Hämeen
68,45
Länsi-Pohjan
68,38
Keski-Pohjanmaan
66,47
Etelä-Pohjanmaan
65,60
H:gin ja Uudenmaan
64,48
Vaasan
62,52
Keski-Suomen
62,38
Satakunnan
62,14
Pohjois-Savon
61,93
Pohjois-Pohjanmaa
59,19
Pohjois-Karjalan
55,58
Kainuun (koko (th)
20,16
Yhteensä
64,23
Kannattaa ehkä todetta, että valtaosa OECD -maiden sairaaloista on
henkilökunnan suhteen resursoitu välille 3-4 työntekijää sairaansijaa kohti.
Myös USA:ssa suunnittelun tavoitelukuna on ollut korkeintaan 4 henkilöä
sairaansijaa kohti.
Jos tarkastellaan tuottavuustasoa ja otetaan huomioon odotettavissa oleva
huoltosuhteen muutos, Eksoten lähtötilanne on hyvä verrattuna moneen
muuhun sairaanhoitopiiriin.
2 Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin vanhushuolto
2.1 Vanhuspalvelut rekisteritietojen valossa
Projektin käynnistymisvaiheessa tutustuttiin alustavasti Eksoten vanhusten
hoidon ja huollon tilanteeseen. Seuraavat havainnot perustuvat THL:n
valtakunnallisiin rekistereihin.
Huomattakoon, että luvut ovat 31.12.2009 tilanteen mukaisia. Näin ollen
Parikkala ei kuulunut Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiriin.
Vuoden viimeisenä päivänä tehdään Terveyden ja hyvinvointilaitoksen Hilmo rekisteriin jokaisesta sairaalassa, vanhainkodissa tai palveluasunnossa
olevasta henkilöstä laskentailmoitus, jossa on tietoja sairaudesta tai
ongelmasta, hoidon kestosta ja potilaan kunnosta. Seuraavassa on tarkasteltu
laskentatietoja vuodelta 2009. Vuosien erot ovat vähäiset.
10
Vanhuspalvelujärjestelmä muodostuu terveyskeskussairaalan
vuodeosastosta, vanhainkodeista, tehostetusta palveluasunnosta ja
tavallisesta palveluasunnosta, taulukko 6. Näissä oli yhteensä vuoden
lopussa noin 1934 vanhusta. Heidät on luokiteltu jakson alusta alkaneen
hoitoajan mukaan eri kestoluokkiin. Luokittain näytetään lukumäärät ja
kertyneet hoitopäivät, joista lasketaan keskimääräinen hoitoaika, jakson hinta
ja kertynyt kokonaiskustannus.
Useissa Euroopan maissa on rajoitettu vuodeosastolla olo lakisääteisesti 30
vuorokauteen, koska pidempiaikainen oleskelu ahtaassa osastossa
huonontaa potilaan kuntoa. Lisäksi EU:n tavoitteena on rajoittaa vanhuksen
asuminen palvelujärjestelmissä korkeintaan kahteen vuoteen. Seuraaviin
taulukoihin on merkitty nämä rajat punaisella. Joissakin maissa, esimerkiksi
Hollannissa ja osassa Ruotsia tavoitetaso on jo saavutettu. Suomessa
kaikkien laitosten keskimääräinen hoiva-aika on kaksi vuotta.
Taulukko 6. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin potilas- ja asiakaslaskenta
vuodelta 2009, lukumäärät
Palveluiden piirissä olevien henkilöiden lukumäärä 31.12.2009
Kesto alusta vrk
0 1-9
1 10 -29
2 30 -59
3 60 -90
4 91 -179
5 180 -364
6 365 -729
7 730 -1094
8 1095 -3599
9 3600 -9999
Yhteensä
Vuonna 2005
Muutos 20052009
Tkvuodeos. Vanhainkoti
Tehost. palv. as.
Palveluas.
75
70
45
21
75
81
92
50
126
9
644
790
19
16
11
11
33
53
75
52
86
..
359
727
21
26
34
27
93
136
147
79
105
14
682
756
8
8
12
10
22
36
40
48
58
7
249
485
-146
-368
-74
-236
Yhteensä
%
123
6,4
120
6,2
102
5,3
69
3,6
223 11,5
306 15,8
354 18,3
229 11,8
375 19,4
1,7
33
1 934 100,0
2 758
-824
Kun tuloksia tarkastellaan, nähdään, että 1 210 potilasta tai asukasta eli 62 %
oli punaisella alueella eli EU:n tavoiterajojen ulkopuolella.
Samalla taulukosta voidaan nähdä, että vuoden 2005 ja 2009 välillä on
alueella suoritettu merkittävä rakennemuutos, kaikkiaan yli 800 sairaansijaa
tai laitospaikkaa on poistettu käytöstä.
11
Taulukko 7. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri, potilas- ja asiakaslaskenta
vuodelta 2009, hoitopäivät
Hoitojakson alusta kertyneet hoitopäivät 31.12.2009 asti
Kesto alusta vrk
Tkvuodeos. Vanhainkoti
0 1- 9
1 10-29
2 30-59
3 60-90
4 91-179
5 180-364
6 365-729
7 730-1094
8 1095-3599
9 3600-9999
Yhteensä
280
1 210
1 999
1 581
9 976
22 359
46 971
43 894
234 733
39 772
402 775
92
255
461
813
4 291
13 612
41 272
46 286
158 147
..
281 352
Tehost. palv. as.
Palveluas.
87
475
1 457
2 085
12 120
34 897
79 440
70 858
170 056
67 870
439 345
19
168
521
743
2 893
10 054
21 623
43 760
109 788
40 859
230 428
Yhteensä
%
478
0,0
2 108
0,2
4 438
0,3
5 222
0,4
29 280
2,2
80 922
6,0
189 306 14,0
204 798 15,1
672 724 49,7
164 624 12,2
1 353 900 100,0
Jos sama tarkastelu tehdään hoitopäivien osalta, nähdään, että pääosa
Eksoten alueen hoitopäivistä, 82 % on punaisella alueella.
Seuraavaksi olemme tarkastelleet yhden hoitojakson hintaa. Tämä tehdään
katsomalla hoitoaikaluokituksessa olevan potilaan keskimääräinen
hoitopäiväkertymä laitokseen tulosta laskentapäivään asti. Kun tämä
kerrotaan hoitopäivän hinnalla, saadaan arvio siitä, mitä hoito keskimäärin on
maksanut laskentapäivään mennessä.
Taulukko 8. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri, potilas- ja asiakaslaskenta
vuodelta 2009, jakson keskimääräinen hinta
Jakson keskimääräinen hinta € alusta laskentapäivään 31.12.2009 asti
Kesto alusta vrk
Tkvuodeos. Vanhainkoti
180 €/vrk
120 €/vrk
0 1- 9
1 10-29
2 30-59
3 60-90
4 91-179
5 180-364
6 365-729
7 730-1094
8 1095-3599
9 3600-9999
Yhteensä
672
3 111
7 996
13 551
23 942
49 687
91 900
158 018
335 333
795 440
112 577
581
1 913
5 029
8 869
15 604
30 820
66 035
106 814
220 670
0
94 045
Tehost. palv. as.
110 €/vrk
456
2 010
4 714
8 494
14 335
28 226
59 445
98 663
178 154
533 264
70 862
Palveluas. Keskimäärin
90 €/verk
117 €/vrk
214
1 890
3 908
6 687
11 835
25 135
48 652
82 050
170 361
525 330
83 287
455
2 055
5 091
8 855
15 362
30 941
62 567
104 635
209 890
583 667
81 906
Kuntaliitto pitää yli 75 000 euron hintaista jaksoa kalliina. Näitä hoitojaksoja oli
729 eli 38 % kaikista.
Kun tarkastelemme keskeneräisen hoidon arvoa laskentapäivänä, näemme,
että se on erittäin korkea.
12
Taulukko 9. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri, potilas ja asiakaslaskenta 2009,
kertyneet kustannukset 31.12.2009 asti
Hoidosta kertynyt kustannus € alusta laskentapäivään 31.12.2009 asti
Kesto alusta
vrk
Tk-vuodeos.
180 €/vrk
Vanhainkoti
120 €/vrk
Tehost. palv. as.
110 €/vrk
Palveluas.
90 €/vrk
Keskimäärin
117 €/vrk
50 400
11 040
9 570
1 710
55 926
1 10-29
217 800
30 600
52 250
15 120
246 636
2 30-59
359 820
55 320
160 270
46 890
519 246
3 60-90
284 580
97 560
229 350
66 870
610 974
3 425 760
0
1- 9
4 91-179
1 795 680
514 920
1 333 200
260 370
5 180-364
4 024 620
1 633 440
3 838 670
904 860
9 467 874
6 365-729
8 454 780
4 952 640
8 738 400
1 946 070
22 148 802
7 730-1094
7 900 920
5 554 320
7 794 380
3 938 400
23 961 366
8 1095-3599
42 251 940
18 977 640
18 706 160
9 880 920
78 708 708
9 3600-9999
7 158 960
0
7 465 700
3 677 310
19 261 008
72 499 500
33 762 240
48 327 950
20 738 520
158 406 300
Yhteensä
%
0,0
0,2
0,3
0,4
2,2
6,0
14,0
15,1
49,7
12,2
100,0
Nämä luvut osoittavat, että on pakko muuttaa palvelurakennetta ja lopettaa
laitostava hoito. Tämä on tehtävä nopeasti, koska väestö ikääntyy eikä
ikääntyvän väestön hoitamisesta Eksotella ole mahdollisuuksia selvitä
nykyisellä palvelujärjestelmällä.
Seuraavassa on vielä verrattu vanhushuollon palvelurakennetta muuhun
Suomeen. Tämä sisältää kertyneiden hoitopäivien hinnoittelun Kuntaliiton
kanssa sovittujen hinnoitteluperusteiden mukaan. Näin saatiin keskeneräisen
hoidon arvo. Summa jaettiin yli 75-vuotiaiden asukkaiden määrällä. Saatu
vanhuskohtainen kustannus järjestettiin laskevaan järjestykseen. Näin
nähdään kunkin alueen suhteellinen sijainti.
13
Taulukko 10. Vanhuspalvelusektoreiden yhteenlasketut kustannukset alueen
yli 75 -vuotiasta asukasta kohti
Potilas- ja asukaslaskenta 31.12.2008
Kaikki yhteensä
Helsinki
19 Kainuun shp
Turku
17 Keski-Pohjanmaan shp
25 HUS
12 Pohjois-Karjalan shp
08 Kymenlaakson shp
Vantaa
15 Etelä-Pohjanmaan shp
03 Varsinais-Suomen shp
Tampere
Kuopio
07 Päijät-Hämeen shp
16 Vaasan shp
06 Pirkanmaan shp
14 Keski-Suomen shp
€ yli 75
kohti
21 037
18 134
17 375
16 880
16 754
15 194
15 047
14 629
14 381
14 172
13 853
13 818
13 518
13 490
13 030
12 982
05 Kanta-Hämeen shp
22 Ahvenanmaa
Espoo
21 Lapin shp
13 Pohjois-Savon shp
€ yli 75
kohti
12 900
12 871
12 592
12 572
12 252
09 Etelä-Karjalan shp
04 Satakunnan shp
11 Itä-Savon shp
18 Pohjois-Pohjanmaan shp
10 Etelä-Savon shp
20 Länsi-Pohjan shp
Pori
Oulu
Raisio
00 Koko maa
12 103
12 074
11 993
11 557
11 451
10 976
10 163
9 964
8 025
14 007
Mikäli Eksote siirtyisi lähemmäksi Oulun mallia, vapautuu 2 110 euroa jokaista
yli 75-vuotiasta vanhusta kohti vuositasolla, yhteensä noin 28 milj. euroa.
Luku on tietenkin epätarkka ja vaihtelee vuodesta toiseen, mutta osoittaa, että
vanhuspalveluiden uudistaminen on kaikissa olosuhteissa merkittävä keino
hallita kustannuksia.
2.2 Vanhuspalveluiden tarve
Vanhusten laitospaikkatarve määritellään nyt Kuntaliiton ja Stm:n
laatusuosituksissa 3 %:ksi yli 75-vuotiaiden määrästä. Vuonna 2010 oli yli 75vuotiaita vanhuksia 13 580. Suosituksen mukainen paikkamäärä olisi siis 407.
Vuoden 2009 lopun 1 003 terveyskeskusten pitkäaikaispaikkaa ja
vanhainkotia yli 600 paikan ylimäärää. Näiden rakennuksien kunto ja
käytettävyys edellyttävät erillisen selvityksen.
Tämän hetken arvion mukaan geriatrian pitkäaikaispaikkoja tarvitaan n. 3 %
yli 75-vuotiaiden määrästä. Suositusta harkittiin pudotettavaksi yhteen
prosenttiin, mutta tätä ei vielä tehty.
14
Taulukko 11. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin ylimäärä vanhusten
laitospalveluissa
Etelä-Karjalan SHP
75 Laitostarve 75+ 3%
Laitospaikkoja 31.12.2009
Laitospaikkoja ylimäärä 3%
Laitostarve 75+ tasolla 1%
2010
12635
379
1003
624
126
2015
13895
417
1003
586
139
2020
15589
468
1003
535
156
2025
19232
577
1003
426
192
2030
21670
650
1003
353
217
2035
23058
692
1003
311
231
2040
23588
708
1003
295
236
Vuoden 2010 potilaslaskennassa Eksoten osalta terveyskeskuspotilaita oli
482, joista yli 3 kk tai pitkäaikaispäätöksellä oli yli 200. Riippuen lopullisista
luvuista (Imatra puuttuu) vaikuttaisi vähennystarve edelleen olevan taulukon
11 tasolla.
Vertailun vuoksi voidaan tarkastella Hollannin mitoitusta. Laitospaikat
mitoitetaan yli 80-vuotiaiden määrän perusteella. Tehostetun palveluasumisen
paikkoja tarvitaan 10 % ja tavallisen palveluasumisen paikkoja 18 % 80vuotiaiden määrästä. Eksotessa yli 80-vuotiaita on 7380, eli tämä rakenne
merkitsee 738 tehostettua palveluasuntopaikkaa (nyt 682) ja 1328 tavallista
palveluasuntoa (nyt 249).
Palvelumitoituksen tavoitteeksi tai ainakin vertailuarvoksi pitäisi ottaa EU:n
SANCO:n taso: terveyskeskuksen vuodeosastolle ylärajaksi 30 vrk ja
enintään kahden vuoden oleskelu 24h -laitoksissa.
2.3 Vanhuspalvelut vaativat rakennusinvestointeja
Jotta Eksoten omaa strategiatyötä varten saataisiin selvä kuva
kokonaisuudesta, on tehtävä inventaario vanhuspalvelurakennuksista. Tämän
työn tuloksena selviää, mitkä rakennukset joudutaan purkamaan ja miten
korvaavat tilat on järkevä rakentaa.
Näiden palveluasuntojen sijoittaminen on maakunnan kannalta keskeinen
kysymys. Moderni palveluasunto on kaupunginosan tai kuntakeskuksen
keskustafunktio. Jotta vanhukset saataisiin liikkeelle, pitää
rollaattorietäisyydellä olla jotakin motivoivaa, esimerkiksi kahvila, kauppa tai
jotain vastaavaa.
Vanhukset vaativat myös palveluasunnossa itselleen yhteistiloja, jotka ovat
sopivia esimerkiksi kuntoutukseen, kuntotanssiharjoitteluun, illalla kuoron
kuunteluun jne. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että vanhusten
palvelukeskus toimii ikään kuin lähimpien kortteleiden tai kylän asukkaiden
olohuoneena. Siksi Euroopasta löytyy usein uusia ratkaisuja, joissa
vanhusten palveluasunto on sijoitettu olemassa olevien rakennusten väliin
rakentaen sen avulla uutta kuntakeskusta. Tämä voi olla monen Suomen
kunnan viimeinen mahdollisuus elvyttää omia keskuksiaan.
15
Tarvittavaa investointia voisi arvioida esimerkiksi seuraavasti. Jos uusia
palveluasuntoratkaisuja tarvitaan noin 500 hengelle (à 50 m2 henkilöä kohti) ja
rakennuskustannusten arvioidaan olevan noin 2 000 euroa / m2, merkitsee
tämä noin 100 000 euroa vanhusta kohti ja 50 miljoonaa euroa noin 500
vanhusta kohti.
Tämä vanhusten palvelurakennusten tarve ja kustannusten suuruusluokka on
selvitettävissä. Osana meneillään olevaa projektia tätä työtä on tehty mm.
Rovaniemellä ja sitä tullaan tekemään Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä.
Työ edellyttää asiantuntijaryhmän paikalla käyntiä sekä keskustelua kunnan
kaavoituksesta vastaavien viranomaisten kanssa. Tämä tehtävä rajattiin
Eksoten päätöksellä pois tehtäväksi myöhemmin erillisenä projektina.
3 Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittymisestä
3.1 Kehityksen suuntaviivat
Suomen terveydenhuolto toimii pääosin verovaroin. Verotulot tulevat
tulevaisuudessa vähenemään, koska veronmaksurakenne muuttuu.
Lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Lähitulevaisuudessa potilas voi vapaasti
valita sairaalansa.
Aikaisemmat sairaalat ovat olleet yleensä jalusta -torni -periaatteella toimivia
rakennuksia. Teknologian kehittymisen vuoksi tämä rakenne on kuitenkin
joutunut vaikeuksiin. Leikkaussalit ja kuvantamisyksiköt tarvitsevat
kerroskorkeutta, joka on vähitellen kasvanut 3.60 metristä 4.20 – 4.80 metriin
asti. Koko sairaalatoiminta ei tarvitse näin korkeaa raskasta rakennusta. Siksi
teknisesti vaativat toiminnat, kuten leikkaukset ja kuvantaminen, pyritään
sijoittamaan omaan yksikköönsä. Tähän yksikköön sijoittuvat luontevasti
myös päivystys ja tehoyksiköt sekä muut anestesiapalveluja tarvitsevat
toiminnat, kuten synnytys ja dialyysi. Tämä rakennus, joka kooltaan on 10 000
m2, pyritään yleensä rakentamaan itsenäiseksi.
Sairaalarakennuksen tulee olla yleispätevä ja muuntuva. Nykyiset sairaalat on
kehitetty profession vaatimusten mukaan. Aikaisemmin professio pyrki
jatkuvasti erikoistumaan siten, että jokaisella erikoisalalla oli oma
poliklinikkansa, oma toiminta-alueensa (domain). Etenkin Suomessa on ollut
hyvin tärkeää saada pieniä suljettuja tiloja. Sairaala on muodostunut erilaisista
ahtaista tiloista. Nämä tilat on suunniteltu erikoisalan tarpeisiin. Kun tähän on
liitetty vielä kiintokalusteiden rakentaminen, on saatu erittäin vaikeasti
muuttuva toiminnallinen kokonaisuus.
Tulevat sairaalat suunnitellaan yleiskäyttöisiksi tiloiksi, joissa eri erikoisalat
voivat työskennellä samoissa tilarakenteissa. Erikoisalojen omat vaatimukset
hoidetaan irtokalustein tai vastaanoton yhteydessä olevilla yleiskäyttöisillä
huoneilla, jonne varataan tilat laitteistoille. Näillä ratkaisuilla kokonaistilantarve
vähenee, koska tilojen käyttöastetta saadaan nostettua.
16
Palvelujen suunnittelu perustuu tarpeeseen ja mitoitukseen. Tunnuslukujen
avulla arvioidaan potilasliikenne, odotustilat ja henkilökunnan tarvitsemat
työpisteet. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä mitoituksen tunnusluvista.
3.2 Sairaansijat
WHO esitti 1950-luvulla yhden miljoonan asukkaan väestöpohjan tarvitsevan
kolme 1000 ss:n sairaalaa. Suomessa 60–70 -luvulla käytettiin sairaaloiden
mitoituksena tätä 3 ss / 1000 asukasta sääntöä. Tällä hetkellä teknologian ja
hoidon kehittymisen myötä hoitoajat ovat lyhentyneet ja toimenpiteet
keventyneet, ja siksi palvelujen mitoitusperusteena EU:ssa käytetään hyvin
varustetussa akuuttisairaanhoidossa 2 ss/1000 asukasta psykiatria mukaan
lukien.
Lisäksi yleensä tarvitaan toinen sairaala tai laitos, joka keskittyisi valmiiksi
diagnosoitujen, lähinnä kroonisista sairauksista kärsivien potilaiden kriisien
hoitoon sekä laajemmin kuntoutukseen. Näiden laitosten mitoitusperusteena
käytetään 1 ss/ 1000 asukasta.
Yhteenlaskettuna tämä merkitsee Eksoten alueella noin 400 sairaansijaa.
Edellä mainituilla perusteilla 130 000 väestöpohjan tarpeisiin tarvitaan 260
akuutti- ja erikoissairaanhoidon sairaansijaa, mikä vastaa suurin piirtein EteläKarjalan keskussairaalan kokoa. Kuntoutussairaaloiden sairaansijoja
tarvittaisiin noin 130. Armilassa ja Parikkalan sairaalassa on yhteensä 123
sairaansijaa, jotka ovat määritelty ns. akuuteiksi vuodepaikoiksi. Jos näistä 70
muutetaan kuntoutuspaikoiksi, 63 paikkaa voidaan joko lopettaa tai muuttaa
palveluasumiseen soveltuviksi paikoiksi. Armilan ja Parikkalan sairaaloiden
potilaista noin 50 % on tällä hetkellä pitkäaikaispäätöksen saaneita.
3.3
Päivystys
Päivystyksen mitoitukseen on olemassa varsin tarkat luvut. OECD -maissa
keskimäärin asukkaat päättävät kerran vuodessa olla niin sairaita, että
tarvitaan juuri sinä päivänä lääkäri. Heistä noin 85 % sairastaa itsestään
paranevia tauteja tai ovat vain pelästyneet oireitaan. Tähän perustuen
käytetään päivystyksen mitoitukseen seuraavia lukuja:
•
•
•
Erikoissairaanhoidon päivystystarve 0,13 - 0,15 käyntiä/asukas
Perusterveydenhuollon ilta-, yö- ja viikonlopputarve 0,3 käyntiä/asukas
Terveyskeskuksen päiväaikainen tarve noin 0,6 käyntiä asukasta kohti,
joista osa voidaan puhelinneuvonnalla siirtää ajanvaraukseen
Lukuihin ja mitoitukseen vaikuttavaa luonnollisesti terveyskeskuksen
toimintamallit, joissakin tapauksissa lääkärinvastaanotoilla ei varata erillisiä
päivystysaikoja, vaan koko samana päivänä sairastuneiden hoito on keskitetty
sairaalapäivystyksen yhteyteen.
17
Honkaharjun ja Parikkalan sairaaloiden roolien selkiyttäminen vaikuttaa sekä
keskussairaalan että Honkaharjun sairaalan päivystyksen mitoitukseen.
Vastaavia tunnuslukuja on käytettävissä lähes kaikille toiminnoille. Niiden
tarkempi läpikäynti tässä yhteydessä ei ole tarkoituksenmukaista.
3.4
Päiväsairaala
Uusia sairaaloita suunniteltaessa on todettu, että konservatiivisella
vuodeosastoilla on potilaita, jotka voitaisiin hoitaa päiväsairaalassa, mikäli
konservatiivinen päiväsairaala olisi käytettävissä. Avohoitopotilaan
ongelmista voitaisiin yhden päivän aikana hoitaa useampia, jos sairaalan
rakenne sen sallisi. Näillä perusteilla on esimerkiksi Kymenlaakson
keskussairaalan modernisointiprojektissa suunniteltu korvattavaksi
vuodeosastopaikkoja konservatiivisella päiväsairaalalla.
Sittardin päiväsairaala on oma 90-paikkainen, erikoisalaton yksikkö. Sen
avulla vähennettiin yli 130 sairaansijaa koko sairaalan alkuperäisestä
toiminnallisesta tilaohjelmasta.
Kuva 1. Sittardin päiväsairaala on iso avoin halli, jonka lopullinen rakenne
väliseinineen otetaan käyttöön, kun potilasryhmien jako on ensin
varmistunut.
Päiväsairaalan tai vastaavan järjestely tulisi kuulua jokaiseen
sairaalasaneerausprojektin pohdintoihin.
3.5
Tarvitaan kuntoutusyksikkö
Vanhuspalveluja tuottavassa kunnassa tai vastaavassa alueellisessa
järjestelmässä on SAS -ryhmä, joka arvioi ja sijoittaa vanhuksen
palvelujärjestelmään. Toiminta käynnistyy yleensä paikan vapauduttua.
Tavoitteena on ollut pitää kalliit paikat käytössä. Erityisen vaikeaa on päästä
pois terveyskeskuksen vuodeosastolta, koska vanhus ”on jo hoidossa”.
Toimintamalli hidastaa kotiutusta tukevien vaihtoehtoisten mallien
kehittymistä.
18
Vanhushoidossa on tärkeää, että kriisin jälkeen hänet kotiutetaan tai ohjataan
ilman viivettä kuntoutusyksikköön. Kuntoutusprosessi alkaa heti ja sillä
varmistetaan, kaikki, jotka voivat kuntoutua saavat tarvittavan avun. Tästä
seuraa, että pitkäaikaispäätöksiä ei pidä tehdä, ennen kuntoutusjaksoa.
Eksotessa SAS-toiminnan tavoitteena tulisi olla varmuus siitä, ettei SASjärjestelmän avulla pyritään aktiivisesti löytämään henkilön tarvetta vastaava
paikka ja sinne tarvittavat tukipalvelut. Toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että
tarvittavan hoidon ja kuntoutuksen jälkeen henkilö päätyy ensisijaisesti kotiin
tai vastaavaan palveluasumisen yksikköön, ei pitkäaikaiseen laitoshoitoon.
SAS-prosessin ongelma on itse arviointiprosessi, joka kestää viikkoja. Kriisin
jälkeen hyvän kuntoutustuloksen aikaikkuna tuhlataan erilaisten
asiantuntijoiden odottelemiseen. Kuntoutusta pidetään kalliina, vaikka pitkä
hoitojakso kuntouttamatta maksaa moninkertaisesti. Lopputulosta huonontaa
myös kuntoutuksessa olevat tasolliset ongelmat.
Kuva 2. Kuntoutussairaalan potilashuone Göteborgissa muistuttaa
hotellihuonetta.
Sekä Pohjoismaissa että Keski-Euroopassa sairaalajakson tai kriisin jälkeen
henkilö joko kotiutetaan tai lähetetään kuntoutuslaitokseen. Kuntoutusjakson
pituus on 7 – 30 vrk. Kuntoutus on usein kokopäiväistä, vaativaa ja
hikoiluttavaa. Jakson aikana selvitetään kotiuttamisen edellytykset:
asunnonmuutokset, tarvittava tekniikka (hälyttimet, kulunvalvonta, ruokaautomaatit) sekä tarvittava kotipalvelu. Tällä palvelurakenteella on
Göteborgissa voitu saada takaisin kotiin keskimäärin 2 vuodeksi 80 % niistä
vanhuksista, jotka aikaisemmin sijoittuivat palveluasuntoihin.
19
Vastaavasti palveluasuntoihin sijoitutaan kotoa varsin huonokuntoisina,
ainoastaan muutamiksi viimeisiksi kuukausiksi. Siksi Göteborgissa ollaan jo
purkamassa palveluasuntoverkkoa, jota Suomessa vielä rakennetaan.
3.6
Avohoito uusiutuu
Hollannin avohoitoyksiköissä on eriytetty potilaan ja lääkärin (tai muun
asiantuntijan) kohtaaminen erikseen lääkärin kansliasta. Esimerkiksi Sittardin
sairaalassa avohoidon kokonaiskapasiteetti on 350 000 käyntiä vuodessa
noin 200 000 asukasta kohti. Vastaava poliklinikka Eksoten väestöpohjalla
merkitsisi noin 225 000 käyntiä.
Potilaskeskeisyyden periaate on kehittänyt vastaanottoyksiköiden rakennetta.
Aikaisemmin potilas tuotiin lääkärin huoneeseen, jossa tarvittiin tilaa paareille
huonokuntoista potilasta varten. Potilas palautettiin odotustilan kautta
hoitohuoneeseen, jossa tehtiin toimenpiteitä. Lopuksi varattiin uusi aika
omasta palvelupisteestä. Uudessa järjestelmässä potilas tulee toiminnallisesti
kaksiosaiseen vastaanottohuoneeseen, jossa vastaanotto-osa on verholla
erotettu tutkimus- ja hoitotilasta. Kun lääkäri on ottanut vastaan ja tutkinut
potilaan, voi sairaanhoitaja suorittaa sen jälkeen hoitotoimenpiteitä samassa
tilassa. Lopuksi sihteeri käy sopimassa jatkokäynnit. Potilaan siirrot ovat
minimissään. Silmä- ja korvalääkäreillä sekä gynekologeilla on omat tilat,
joissa on tarvittava erityisvarustelu.
Kuva 3. Lääkärin kaksiosainen vastaanottohuone
20
Sittardin palvelutuotanto toteutetaan kuudella vastaanottoyksiköllä, jossa
kussakin on 12 - 20 yleiskäyttöistä vastaanottohuonetta. Huoneet ovat
käytössä koko työajan. Tilan käyttö on prosessiohjattu, joten kuormitus
voidaan tasata. Kapasiteetti on noin 3 500 käyntiä huonetta kohti vuodessa.
Suomalainen mitoitus on noin 1 000 käyntiä huonetta kohti, joten uusi
rakenne on noin 3,5 kertaa tehokkaampi.
Kuva 4. Vastaanottohuoneiden takana on lääkäreiden ja hoitajien
yhteinen työtila.
Vastaanottotilojen takana on yhtenäinen avotila, koska tietojärjestelmiin
perustuvassa toimintatavassa lääkäri tarvitsee välittömän työpisteen potilasta
koskevien päätösten kirjaamiseksi. Työpisteet ovat standardoituja ja
yleiskäyttöisiä. Tämä on uusi alue, joka toimii vastaanottohenkilökunnan
työtilana.
Lääkäreiden oma toimistotyöalue työpisteineen sijaitsee vastaanottoyksikön
läheisyydessä. Lääkäreiden avokansliat tekevät mahdolliseksi välittömän
konsultaation erikoisalojen välillä. Toimistomaisemaa kutsutaan
lääketieteelliseksi osaamiskeskukseksi. Nimeämättömiä työpisteitä voivat
käyttää kaikki vastaanottavat asiantuntijat (psykologit, diabeteshoitajat).
Samalla on ratkaistu nuorten lääkärien työtilaongelma.
Vastaava toimintamalli on käytössä useimmissa uusissa sairaaloissa.
21
3.7
”Ydinsairaala” -toimintamalli
Uusissa ratkaisuissa toiminnan keskus on ”kuuma sairaala”, ydinsairaala, joka
käsittää päivystyksen, tehohoidon, leikkaussalit, avohoitokeskuksen, ennalta
suunnitellun hoidon ja itsenäisiä osaamiskeskuksia kuten silmätaudit. Sairaala
toimii yhteistyössä palveluverkon kanssa. Geriatrinen kuntoutussairaalaverkko
on helposti luotavissa suurimmista terveyskeskuksista.
Sairaanhoitopiirin toimintamalli 2015?
Hoito
• Teletuki
•Yleislääkärin
toimenpiteet
Leikkaussalit
Diagnostiikka
Ehkäisy
•Ehkäisy vähentää
sairaalaan ottoja
Osaamiskeskus
Päivystys
Avohoitokeskus
Suunniteltuhoito
Tehohoito
Arviointi
• Etäkonsultaatio
Seuranta
• Yleislääkärit
• Suora ajanvaraus
• Avohoito-yksiköt
• Itsehoito
Yksinkertaiset
toimenpiteet
Erikoishoito
Kuntoutus
• Lääkäriverkko
Hoitajan johtama hoito
• välitön käynnistys (nopeutettu
kotiutus)
• Kotikuntoutuspaketit
•Hoivakodit
•Lähisairaalan resurssit
• Yleislääkärit
• Terveyskeskukset
• Vastaanotot
Kuva 5. Ydinsairaalaan perustuva alueellinen palveluverkko
Tällä mallilla toimii saksalainen Rhön-klinikka, joka on nopeasti kasvava
organisaatio käsittäen tällä hetkellä useita sairaaloita ja avohoitoyksiköitä.
Perusajatuksena ovat nopea diagnostiikka ja välittömät toimenpiteet. Kun
aamulla joku on tullut kivun tai vaivan takia sairaalaan, hän illalla poistuu
kotiin jopa päiväkirurgiassa leikattuna.
22
4 Kiinteistökannan nykytilanne ja ongelmat
4.1 Etelä-Karjalan keskussairaala
Etelä-Karjalan keskussairaala on rakennettu vuonna 1955. Tämän jälkeen
rakennusta on laajennettu vuosikymmenien kuluessa useaan eri suuntaan.
Laajentamisten seurauksena sairaalakokonaisuudesta on muodostunut
yleiskuvaltaan pirstaloitunut (kuva 6).
Kuva 6. Etelä-Karjalan keskussairaalan asemakuva.
Sairaalarakennus valmistui v. 1955 ja se on yksi vanhimpia keskussairaaloita.
Sairaalan viereen rakennettiin 1960-luvun alussa syöpäyhdistyksen toimesta
sädehoitokoti. Näiden rakennusten väliin rakennettiin 1980-luvulla uudet
avohoito- ja toimenpidetilat, jotka valmistuivat 1987. Näitä on myöhemmin
täydennetty ilman selvää yleissuunnitelmaa pienillä lisärakennuksilla.
23
Kuva 8. Keskussairaalan sijainti kaupunkirakenteessa
Viimeisten vuosien aikana tehdyt lisärakennukset eivät täydennä
sairaalakokonaisuutta, vaan ovat toiminnan vaatimia lisäosia rakennuksen
reunoilla.
Kuva 9. Keskussairaala on ajan myötä kasvanut ilman selkeää toiminnallista
yleissuunnitelmaa
24
Osastot ovat muutosten yhteydessä muodostuneet sellaisiksi, että ne ovat
läpikulkuosastoja tai sitten pussinperiä. Tuloksena on kokonaisuus, jossa on
joukko ongelmia.
4.1.1 Sairaalan ikä painaa
Nykyisellään sairaalan suunnittelua ja uudisrakentamista hankaloittaa se, että
sairaalan tontilla ei enää ole juurikaan laajentamismahdollisuuksia.
Keskussairaalassa on osasto A8 remontin jälkeen eli vuoden 2011 alusta
lähtien 248 sairaansijaa somaattisella puolella ja 79 sairaansijaa (+
päiväpaikat) psykiatrisella puolella.
Nykyiseen keskussairaalarakennukseen tarvittavat muutokset voidaan jakaa
kahteen kategoriaan:
1. Peruskorjaustarpeet (rakennuskanta ja tekniikka osin tiensä
päässä)
2. Modernisointi (toiminnan muutosten / uuden tekniikan
aiheuttamat tilojen muutostarpeet)
Keskussairaalan tiloihin liittyvinä toiminnan kehittämiseen liittyvinä välittöminä
tarpeina on nähty muun muassa seuraavat asiat:
• Päivystyksen tilat riittämättömät (ei mahdollista tarvittavia
toiminnallisia muutoksia nykyisellään) ja ambulanssitilat
puuttuvat
• Valvontapaikkoja on liian vähän ja sairaalassa ei ole ns. step
down –osastoa. Nykyiset valvontapaikat (teho, stroke, ccu
jne.) sijaitsevat kaukana toisistaan
• Leiko-toimintaa ei voida toteuttaa, koska tarkoitukseen
sopivat tilat puuttuvat
• Syöpähoitoyksikkö ja syöpäosasto kaukana toisistaan
• Leikkaussalin läheisyydessä olevat välinehuollon tilat ovat
liian pienet ja varsinaiset välinehuollon tilat kaukana salista.
• Heräämössä on liian vähän tilaa, koska tiloja joudutaan nyt
käyttämään osin muuhun tarkoitukseen yleisen tilanpuuteen
vuoksi
• Dialyysien määrä kasvaa jatkuvasti ja toiminta vaatii
kehittämistä
• Suurin osa vuodeosastoista sijaitsee sairaalan A-tornissa.
Niiden muuttaminen osastojen saneerauksen yhteydessä
joko kokonaan tai osittain yhden hengen huoneiksi vähentää
oleellisesti osastojen paikkamääriä aiheuttaen samalla
lisärakentamista ja merkittäviä lisäkustannuksia.
Keskussairaalan tilasuunnittelun osalta on syytä tehdä pitkän tähtäimen
suunnitelma, jossa huomioidaan toiminnalliset ja rakennustekniset
muutostarpeet ja arvioidaan niiden kokonaisvaikutuksia tulevien
vuosikymmenien aikana.
25
4.1.2 Liikenne
Sairaalan sisäinen liikenne on vaikeuksissa. Perusongelmana on koko
liikenteen kerääminen pääaulaan, joka toimii myös liikenteen jakajana
vuodeosastojen ja toimenpidesiiven välillä.
Kuva 10. Keskussairaalan liikenne on ongelmallinen ja päättyy umpikujiin
Pääsisäänkäynnin lisäksi päivystyksellä ja syöpäsairaalalla on omat
sisäänkäynnit.
Syöpätautien vuodeosasto on liian pieni, ja se sijaitsee kaukana
sädehoitoyksiköstä / poliklinikasta. Kulku osastolta yhdeksännestä
kerroksesta sädehoitoyksikköön tapahtuu sairaalan eri yksiköiden kautta.
Keuhkosairauksien osasto sisäänkäyntialueella on liian hyvällä paikalla ja liian
pieni rakennusmassana. Se merkitsee kovin tehotonta rakentamista.
Lasten- ja naistensairaala vasemmassa reunassa on liian monimuotoinen
eikä ole kaikissa kerroksissa yhteydessä vanhaan sairaalaan.
4.1.3 Osastojen vanhat prosessit
Sisääntuloalue on jäsentymätön ja vaatii uudelleen ajattelua ja avartamista.
Toinen yhteys vanhan laajennuksen puolelle on monimutkainen silmäosaston
vieritse eri odotustilojen läpi eikä oikein johda mihinkään. Tehostetun hoidon
osasto on väärässä paikassa, liian kaukana ensiavusta.
26
Kuva 11. Keskussairaalan potilastorni voidaan muuttaa yhden hengen
huoneiksi
Nykyiset vuodeosastot, erityisesti vuodeosastotorni, ovat ahtaita. Aputiloja ja
henkilökunnan tiloja on riittävästi, mutta potilashuoneet (ne kaikkein
tärkeimmät) ovat ahtaita ja vanhanaikaisia. Peruskorjattuinakin niihin mahtuu
suhteellisen vähän sairaansijoja.
Röntgenosasto on suunniteltu 30 vuotta sitten sen aikaiselle tekniikalle ja on
perusprosessiltaan vanhanaikainen. Osasto on kalustukseltaan itse asiassa
uusimpia osastoja koko sairaalassa. Peruskorjauksen yhteydessä olisi
prosessia ja logistiikkaa parannettava. Erityisesti takakäytävä olisi oleellinen.
Leikkausosastolla tehtiin vuonna 2010 yhteensä 5410 toimenpidettä yhteensä
9 leikkaussalissa eli 601 toimenpidettä salia kohti. Päiväkirurgiassa vastaavat
luvut olivat 3041 toimenpidettä 5 leikkaussalissa eli 608 toimenpidettä salia
kohti vuodessa.
Leikkausosasto on vajaakäytössä, kun sitä verrataan tavoitteeseen 900
leikkausta vuodessa salia kohti. Vierailuhetkellä yksi sali oli pysyvästi
käyttämättä ja se odotti mahdollista sektiota. Tämä johtuu osittain siitä, että
osaston pohjaratkaisu on toimintakonseptiltaan vanha ja salien
etuvyöhykkeellä on liikaa aputiloja. Itse salit ovat osittain ahtaita.
Poliklinikka -alueen yhtenäisyys on hävinnyt, kun sen alueelle on tehty
päiväkirurgia toisessa kerroksessa ja ensimmäisessä NOVA -osasto.
27
4.1.4 Rakennuksen tilankäyttö
Tilankäyttöä voidaan arvioida tarkastelemalla potilaskäytössä olevien tilojen
suhdetta muihin tiloihin. Vertailukohteeksi otettiin Hollannin
akuuttisairaaloiden tilankäyttö. Vyöhykkeet on karkeasti jaettu neljään
ryhmään: kuuma sairaala, vuodeosastot eli hotelli, avohoito eli toimistot sekä
liikenne ja tekniikka.
Keskussairaalan nykytilanne on taulukossa 12. Taulukko on laadittu teknisen
osaston antamien piirustusten pohjalta. Neliöt ovat lukuja, jotka tulevat
ArchiCad ohjelmasta automaattisesti. Näin saadut osapinta-alat on ryhmitetty
toiminnallisiin vyöhykkeisiin.
Luvuista puutuu noin 9625 m2 tiloja, jotka ovat erilaisia käytäviä, tunneleita tai
vastaavia tiloja. Näitä ei ole kohdennettu yleiskuluina tilavuokriin. Niiden
ylläpitokustannukset ovat vähäisiä eikä niillä ole enää käytännön merkitystä.
Vyöhyketarkastelusta on jätetty pois kerrostaloissa olevat toimistotilat, joita on
kaikkiaan 3100 m2 (14 A-C talot ja rivitalo, sisältäen hallinnon käytössä olevat
noin 100 henkilön tilat ja käytävät ym.). Nämä ovat myös tehottomia.
Normaalissa virasto- ja toimistokäytössä lasketaan tarvittavan nykyisin 22 m2
työpistettä kohti omilla huoneillaan ja noin 18 -20 m2 avokonttorissa. Luvut
sisältävät neuvotteluhuoneet ja kerroksen kokonaisalan käytävineen. Lukuun
sisältyy.
Taulukko 12. Eksoten keskussairaalan kerrosalan käyttö vyöhykeajattelua
soveltaen
Tilat
Kuuma
Tukipalvelut
poliklinikat
Osastot
Tekniikka/Käytävät
Hallinto
Kaikki yhteensä
Eksote
m2
8018
3504
8130
11209
11709
3100
45670
%
Vyöhykkeet
18
8
18
25
26
7
100
Kuuma
Hotelli
Toimisto
Tekniikka
Yhteensä
Eksote Hollanti
%
% kerroin
18
25
22
35
100
31
33
23
14
100
1,70
1,31
1,05
0,39
1,00
Keskussairaalan tilojen huoneistoala on kokonaisuudessaan noin 45 700 m2,
ja varsinaiseen potilastyöhön sekä sen tukipalveluihin on käytetty noin 32 400
m2. Tämä luku sinänsä on kohdallaan. Sen sijaan oheistiloista kuten esim.
käytävistä, porrashuoneista, tuulikaapeista, varastoista, tekniikasta ym.
muodostuu kohtuuttoman iso tila, noin 12 000m2. Odotusarvona olisi noin 15
% eli 5500 m2. Ylimääräistä tilaa olisi näin tarkasteltuna noin 6500 m2.
Ongelmat tulevat esiin vertailtaessa Eksoten rakennetta Hollannin
akuuttisairaaloiden pinta-alan keskikäyttöön. Rakennetusta 100 m2 kuumaan
sairaalaan Hollannissa on käytetty 31 m2 ja Etelä-Saimaan keskussairaalassa
18 m2. Vastaava ero on vuode-osastolla, tilaa on Hollannissa 30% enemmän.
Kompakti rakenne merkitsee vähemmän käytäviä ja kulkutilaa, joka näkyy
28
siinä, että keskussairaalassa on käytetty 35 m2 tekniikkaan ja käytäviin
Hollannissa vastaavan luvun ollessa 14 m2.
Seuraava kuva 7 visualisoi keskussairaalarakennuksen pinta-alojen käyttöä
verrattuna Hollannin sairaaloiden keskikäyttöön.
Hollannin sairaaloiden ja Eksoten keskussairaalan
pinta-alojen vertailu %
”Hot Hospital”
18 %
”Hot Hospital”
30,5 %
Hotelli
32,%
Avohoito ja
toimisto
23%
Hollanti
”Kuumat ”
Eksote
Kuuma 18 %
Avohoito 25 %
Hotelli
22 %
Tekniikka ja
tukipalvelut 35 %
Hotelli
22%
Avohoito ja
toimisto
25%
Sokkeloinen sairaala
käyttää tehottomasti
tiloja
Tekniikka ja
liikenne
35 %
Tekniikka ja
liikenne
13,5 %
toiminnat
hallitsevat
Kuva 7. Hollannin sairaaloiden pinta-alojen keskikäyttö ja Eksoten
keskussairaalan tilat.
4.1.5
Peruskorjaus on kesken
Sairaalarakennuksesta on tällä hetkellä n. 30 % pikaisen peruskorjauksen
tarpeessa. Sen saneerattujen osien tekninen elinkaari päättynee noin 2020 –
2030. Saneeraamaton 30 % sairaalan45 670 m2:stä merkitsee noin 13 700
m2 eli 2 000 euron neliöhinnalla laskettuna noin 27 miljoonaa euroa.
Saneerauksen yhteydessä on korjattava keskeisimpiä ongelmia. Sairaalan
sisäinen liikenne on jäsentymätön, esimerkiksi syöpäpotilaiden osasto
sijaitsee kaukana sädehoitoyksiköstä, päivystysosasto on täysin alimitoitettu
ja epäselvä, keskusaula puuttuu. Tästä johtuen pääsisäänkäynti ja tuloaula
ovat liikennesolmu, jonka kautta pääosa henkilökunta- ja potilasliikenteestä
sekä tavaraliikenteestä kulkee.
4.1.6 Paikoitus
Henkilökunta ja asiakkaat tarvitsevat yhteensä noin 1100 autopaikkaa,
edellyttäen että julkista liikennettä kehitetään. Osa paikoista on lyhytkäyttöisiä,
esim. vierailijat ja pkl-potilaat. Osa taas on pitkäaikaisia, esim. henkilökunnan
paikat, ja ne voivat sijaita vähän kauempanakin.
29
Nykyinen paikoitus sijoittuu kolmelle alueelle: pääsisäänkäynnin eteen,
ensiavun ja psykiatrisen sairaalan etupuolelle sekä ruokalan ja
varastorakennuksen eteen rinteeseen. Käyttöä ei ole tarkasti ajoitettu ja
ohjattu. Lisäksi autopaikoitusta on epämääräisesti siellä täällä rakennuksen
vierillä mihin vaan on saatu mahtumaan.
Erillinen pysäköintitalo on suunnitteilla.
4.2 Honkaharju
Honkaharjun sairaala Imatralla sijaitsee kaupungin omassa
sosiaalipalvelukeskittymässä. Honkaharjun sairaala on vanha Imatran
aluesairaala. Sairaalasta on lopetettu operatiivinen toiminta.
Sairaala on nykyään käytännössä geriatrinen kuntoutussairaala. Siinä on tällä
hetkellä kaksi peruskorjattua vuodeosastoa. Näillä hoidetaan imatralaisten
akuutteja kriisejä. Usein henkilöiden diagnoosit ovat jo valmiina selvitetty
keskussairaalassa ja kyseessä on lähinnä taudin krooniseen vaiheeseen
liittyvä akuutti kriisi. Honkaharjun sairaalassa sijaitsee myös psykiatrinen
yksikkö.
Imatran väkiluku on jatkuvasti vähenevä. Näin ollen on todennäköistä, että
sairaala tulee jatkossakin ottamaan erikoislääkärijohtoisen
terveyskeskussairaalan roolin.
Honkaharjun sairaala on Imatran paikallisiin tarpeisiin keskittyvä yksikkö,
jonne voidaan haluttaessa keskittää alueen koillisosan toimintoja kuten
yleislääkäripäivystys, dialyysit, lastentautien konsultaatio jne.
Sairaala on läpikäynyt peruskorjauksen, joka saatetaan loppuun lähiaikoina,
joten se tulee toimimaan nykyisen tyyppisenä yksikkönä. Sairaalassa on 4 -5
erikoislääkäriä, joten se ei ole samassa sarjassa Keskussairaalan ja Armilan
kanssa. Sairaalalla voisi olla rooli koillisen alueen tukisairaalana.
4.3 Armila
Armilan sairaala sijaitsee keskussairaalan läheisyydessä. Sairaala on
Lappeenrannan kaupungin terveyskeskussairaala. Sairaalan koko on 14200
m2. Sairaalasta on peruskorjattu vain 3500 m2.. Peruskorjauksessa on nyt
3500 m2 ja se valmistuu v. 2013.
30
Kuva 12. Armilan sijainti kaupunkirakenteessa
Armilassa on tällä hetkellä 100 - 120 sairaansijan kapasiteetti. Potilashuoneet
ovat varsin ahtaat ja vaativat väljennystä. Rakennuksessa sijaitsee
Lappeenrannan terveyskeskus ja keskussairaalan kuntoutusyksikkö.
4.4 Vanhushuollon laitosten inventaarion tulokset
Ikäihmisten laatusuositusten mukaan Eksoten alueella on noin 600 vanhusta
liikaa ympärivuorokautisten palvelujen piirissä. On odotettavissa, että
vanhuspalvelulain tulemisen myötä tulee valvontaviranomainen pakottamaan
rakennemuutokseen.
Käytännössä tämä merkitsisi sitä, että terveyskeskussairaaloiden
vuodeosastosta on muutaman vuoden aikavälillä luovuttava. Vuodeosastojen
muuttaminen palveluasunnoiksi on vaikeaa ja se on rakennuskohtaisesti
tutkittava.
Toiset palveluyksiköt ovat viihtyisämpiä kuin toiset. Inventointiryhmän huomio
oli, että yksityinen palvelukoti tehdään nimenomaan asukasta varten
houkuttelevaksi ja hyväksi asuin-paikaksi. Voidaan katsoa, että yksityisellä on
kovempi kilpailuasetelma asiakkaista. Varsinaisia käyttökustannuseroja ei
sanottavasti ole, koska kunnat käyttävät huomattavan paljon yksityisiä
palveluja tarjouskilpailujen perusteella. Ero on toteuttamisessa, yksikön
hoitotiimin hengessä ja suunnittelutavassa.
31
Kunnallinen kohde ja sen toteuttaminen on monimutkainen
päätöksentekoketju, jolloin tuleva asukas, vanhus, jää liian helposti huomiotta.
Arvioitaessa tässä raportissa inventoituja yksiköitä asumisviihtyisyyskriteereillä ja tilojen toimivuudella, voidaan mainita parhaiten ja
huonoiten arviointikriteerit täyttävät yksiköt seuraavasti:
Hyvät yksiköt:
Luumäen vanhainkoti ja palvelutalo: Hyvät aula- ja yhteistilat, aidattu piha
(vaatii kunnostusta)
Savitaipale, Suvanto: keskellä taajamaa ja toimintaa, monipuoliset tilat, kaunis
ja toimiva kokonaisuus
Rautjärvi, Silamuskoti: panostetaan aktiiviseen yhdessäoloon, kodinomainen,
lämmin tunnelma, hieno ympäristö
Saaren palvelukeskus: hyvä kokonaisuus ja hyvä tunnelma, lämpimiä värejä
ja materiaaleja, ulkotilat käytössä
Lappeenranta, Lehmuskoti: hyvä tunnelma, hyvä sijainti, ulkopiha ja
parvekkeet ahkerassa käytössä
Huonot yksiköt:
Luumäen terveysasema: ahtaat, pimeät tilat, huonot ulkooleskelumahdollisuudet, tuskin korjauskelpoinen
Taipalsaaren sairaala: ahtaat, huonokuntoiset tilat, piha-aluetta ei ole
hyödynnetty, vaatii isoa peruskorjausta (kannattako?)
Taipalsaaren terveysaseman vuodeosasto ja vanhainkoti: sairaalamaista tilaa,
liian pelkistettyä, vanhainkotipuolella mm. sisäilmaongelmia, vanhat tilat, ei
toimivia ulkotiloja
Muut yksiköt, huomioita
Savitaipaleen terveysaseman vuodeosaston kohdalla ensimmäisiä
parannuskeinoja rakennuksen suhteen olisi ulkoalueiden jäsentely,
suunnittelu ja kunnostus. Ulkopintojen väritys, uudet materiaalit, sisääntulon
katokset ja istutukset parantavat nykyistä tilannetta. Sisällä vuodeosastoa
tulisi väljentää ja akuuttiosa voisi olla jopa erillään muusta osastosta. Pintoja
tulee ehostaa ja potilashuoneiden ikkunoiden alareunaa tulee laskea.
Yhteistiloja pitää avata suoraan ulkoalueen viereen ja niistä tulee olla pääsy
pihalle. Järjestelmää voisi kehittää vielä niin, että terveysaseman vuodeosasto
voitaisiin tyhjentää kokonaan pitkäaikaisasukkaista.
Lemin Palolakodissa asumisaluetta tulisi väljentää ja tehdä 6 – 8 asukkaan
soluja. Jäsentymätön piha-alue tulisi järjestellä, kalustaa ja pinnoittaa
uudelleen. Sisäänkäyntien yhteyteen tulisi järjestää turvalliset ulkooleskelutilat: penkkejä, istutuksia ja varjoisia paikkoja, mistä voi seurata pihan
elämää.
32
Ruokolahden ja Parikkalan kohteissa tilanne on suhteellisen hyvä. Yhteistilat
niissä ovat viihtyisät ja tunnelma rakennuksissa on hyvä.
Parikkalan sairaala sekä Rautjärven terveysasema ja hoitokeskus ovat
vastikään remontoitu. Molemmissa on hyvin sairaalamainen tunnelma, mutta
yhteis- ja ulkotilojen huolellisella suunnittelulla voidaan vielä parantaa
yksiköiden käyttömahdollisuuksia.
Uukuniemen palvelukeskus on onnistunut; siellä on hyvin kotoisa tunnelma,
mutta sen heikkous on huonot liikenneyhteydet. Ulkotilat kaipaavat myös
kunnon pintoja.
Joutsenon terveysasemalla on tehty juuri peruskorjaus ja laajennus. Tilat
kaipaavat kuitenkin hieman enemmän kodinomaisuutta ja ulkotilojen käyttöä
tulee miettiä kuntoutuksen tukena.
Lappeenrannan Sammonkoti on tunnelmaltaan hyvä yksikkö, mutta
suunniteltu paljon paremmin liikkuville vanhuksille. Suuri puute on myös, ettei
ympäristön toimintaa pysty seuraamaan edes käytävien ikkunoista. Toimintaa
tuleekin avata enemmän ympäristön erilaisille aktiviteeteille (päiväkoti,
opiskelijat ym.).
Lappeenrannan Ortamonpuisto hakee vielä identiteettiään. Tällä hetkellä
etenkin käytävätilat ovat kalseat, mutta toivottavasti taideopiskelijoiden
työpanoksella saadaan rakennukseen lisää tunnelmaa. Syrjäinen sijainti
toisaalta mahdollistaa rauhallisen ympäristön Saimaan kanavan äärellä, jota
tulisi käyttää ulkoiluun mahdollisimman paljon.
Eksoten etelä- ja länsipuolen terveyskeskusten ja vanhuspalvelujen
muodostamat kokonaisuudet olivat heikommin toimivia kuin koillisalueen
vastaavat. Tämä näkyi yhtäältä henkilökunnan määrässä, tilojen ahtaudessa,
kalustuksessa, yleisten tilojen kunnossa ja monissa muissa seikoissa. Yhtenä
keskeisenä tavoitteena tulisi olla tasalaatuinen asumisen mahdollisuus kaikille
vanhuksille riippumatta asuinkunnasta.
Selvästi teknisesti huonoja ratkaisuja ei ollut kuin yksi: Luumäen
terveyskeskus. Luumäen terveyskeskuksen rakenne ahtaana 2käytäväratkaisuna ja pieninä huoneina ei mahdollista potilaan kunnollista
kuntoutumista. Rakennus on vaikeasti korjattava. On syytä harkita, voidaanko
näitä tiloja tulevaisuudessa lainkaan käyttää.
Taipalsaaren sairaalan käyttö dementtien asuntona on pohjoismaihin
verrattuna erittäin epäinhimillistä. Rakennus ei sovi tarkoitukseen, rauhalliset
muistisairaat ja levottomat ovat sekaisin. Ulkotiloja ei hyödynnetä lainkaan.
Rakennus sijaitsee syrjässä ja sen korjaaminen hoiva-asunnoiksi tulee
kalliimmaksi kuin kokonaan uusien asuntojen rakentaminen.
33
5 Kehittämisvaihtoehdot
5.1 Mitoitus ja rakenne
5.1.1 Ohjelma
Aluksi tarkastellaan keskussairaalan tilaohjelmaa. On syytä muistaa, että
huonetilaohjelman pinta-alat ovat eri asioita kuin sairaalan kerrosalat.
Tarkastelu tehdään kerrosaloihin perustuen.
Vanhan sairaalan ohjelma saadaan jakamalla kerrosala kertoimella 1,7. Tämä
oli rakennushallituksen vaatima taso Lappeenrannan keskussairaalaa
rakennettaessa. Nykyaikaisessa ratkaisussa päästään kokonaiskerrosalaan
kertomalla ohjelma kertoimella 2. Väljästi rakennettaessa kerroin on jopa 2,2.
Yllättävää kyllä Hollannissa on edelleen tavoitteena käyttää kerrointa 1,7.
Aluksi tarkastelemme, miten paljon keskussairaala tarvitsisi tilaa
nykyaikaisella tilankäytöllä, taulukko 13. Jakamalla nykyiset pinta-alat
kertoimella 1,7 saadaan arvio tilaohjelmasta. Kertomalla tilaohjelma luvulla 2
saadaan arvio nykyisestä kerrosalan tarpeesta. Jos tähän lisätään 15 % pintaalaa, saadaan arvio nykyisestä tekniikan tarpeesta.
Taulukko 13. Eksoten ohjelman tarvitsema kokonaiskerrosala
Nykyiset Vastaava
kerrosalat ohjelma
m2
m2
Uusi
sairaala
kerrosala
m2
Kuuma
8018
4717
9433
Tukipalvelut
3504
2061
4122
Poliklinikat
8130
4782
9565
Osastot
11209
6594
13187
Yhteensä
Tekniikka +
1,15%
30861
18154
36307
Rakennus
5446
41753
Kuten oheisesta taulukosta ilmenee, sairaalan nykyinen toiminta voitaisiin
toteuttaa uudessa sairaalassa noin 42 000 m2 kerrosalalla nykyisen 45 670
m2 asemasta. Ero johtuu lähinnä siitä, että rakennuksessa on runsaasti
käytäviä, ja että tekniikalla on suhteellisen laaja pinta-ala käytettävissä.
5.1.2 Pohjoismaiset mitoitukset
Pohjoismainen sairaalamitoitus oli akuuttisairaalaverkon rakentuessa 1970 –
1980-luvulla 120 m2, myöhemmin 140 m2 sairaansijaa kohti.
34
Jos tätä käyttää vertailulukuna, pitäisi Eksoten alueen tulla toimeen
seuraavasti: 2 sairaansijaa/1000 asukasta x 130 000 asukasta x 140
m2/sairaansija = n. 37 800 m2. .Rakennuksen nykyinen pinta-ala on nyt 45
670 m2.
5.1.3 Kymenlaakson uusi ohjelma
Kymenlaakson 180 000 asukkaan keskussairaalan tilantarve on modernilla
ohjelmalla on 45 000 m2. Kun siihen liitetään Kotkan kaupungin kaikki
sosiaali- ja terveyspalvelut vanhusten laitoksia lukuun ottamatta nousee pintaala yhteensä 52 000 m2:iin. Kotkan sairaalan uusi ohjelma merkitsisi 130 000
asukkaan väestöpohjalla noin 32 000 m2:n suuruista rakennusta.
. Keski-Suomen uutta keskussairaalaa suunniteltaessa on tavoitelukuna
280 000 asukkaan väestöpohjalle noin 75 000 m2 .
5.1.4 Hollanti
Kolmas vertailukohde on Hollannissa järjestetty Urban Hospital - kilpailu
vuonna 2007. Kilpailun lähtökohtana oli 150 000 asukkaan akuuttisairaala,
jonka mitoitus oli 2 sairaansijaa 1000 asukasta kohti, ohjelmaa noin 44 000
m2. Edellä mainitussa kilpailussa oletettiin olevan 750 työntekijää eli 3
työntekijää sairaansijaa kohti. Eksotessa työntekijöiden määrä on
huomattavasti suurempi, taulukon 5 mukaan on 4,88 henkilöä sairaansijaa
kohti.
Vertailukohteeksi voidaan hakea myös Sittardin sairaala, joka palvelee noin
200 000 asukasta ja on kooltaan 60 000 m2.
Keski-Euroopan mitoitus on monin tavoin tiukempaa kuin suomalainen
terveydenhuollon mitoitus. Suomalaisessa keskussairaalassa on noudatettu
yliopistosairaalarakennetta. Siinä pyritään erikoisalojen sisällä noudattamaan
alajakoja ja rakentamaan kullekin yksikölle toimipisteitä oheispalveluineen.
Rakenne johtaa automaattisesti siihen, että useilla poliklinikoilla on omat
sihteerit ja omat hoitajat, joiden potilastyöpanos on usein vain osa
työpäivästä. Tämän projektin yhteydessä on käytettävissä ennakkotietoja
tutkimuksesta, jossa mitattu hoitotyön osuus on työpäivää kohti vain 2½
tuntia, lopun muodostuessa lähinnä ”valmistelevasta” työstä.
Seurauksena on, että aputyövoimaa käytetään yhtä poliklinikkakäyntiä kohti
runsaasti. Jos esimerkiksi oheistyötä on yhtä käyntiä kohti 2 tuntia ja käynti
kestää lääkärin osalta puoli tuntia, tarvitaan yksi oheistyöpäivä jo kolmea
lääkärikäyntiä kohti.
5.1.5 Uusia tarvitsijoita?
Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta ei voida myöskään unohtaa usein esillä
ollutta ajatusta palvelujen tarjoamisesta venäläisille asiakkaille. Tämä
edellyttäisi palvelurakennetta, jossa olisi esimerkiksi yrityspohjainen
35
palveluhotelli, siihen liittyviä kuntoutuspalveluja sekä operatiivista toimintaa
että synnytyksiä, jossa Eksotella voisi olla palvelun myyjän rooli. Pietarin noin
5 miljoonaa asukasta tulee kaipaamaan nopeammin laadukasta
terveydenhuoltoa kuin mitä sinne pystytään rakentamaan. Tällä hetkellä
suurien tuloerojen vuoksi arvioidaan, että Pietarissa noin 1/10 asukkaista eli
500 000 henkeä olisi valmis ostamaan hyvälaatuisia terveyspalveluja, mikäli
ne olisivat saavutettavissa.
Esimerkkinä voidaan todeta, että Karolinska Tukholmassa myy leikkausten
ajallisista tarvevaihteluista johtuvan ylikapasiteetin sekä Kreikkaan että
Kairoon siellä olevien yhteystoimistojen kautta.
5.1.6 Uusi rakenne
Eksoten keskussairaalalle on tehtävä uusi toimintakonsepti ja uusi ohjelma.
Sairaalalle on myös luotava perusprosessijärjestelmä, jonka avulla pystytään
paremmin ohjaamaan liikennevirrat (henkilökunta, asiakas, huolto) omille
alueilleen niin hyvin kuin vanhassa sairaalassa tai uudisrakennuksessa on
mahdollista.
Toiminnallinen peruskonsepti voisi muodostua seuraavista osista:
Kuuma sairaala:
•
•
•
•
•
•
•
päivystys
tarkkailut, tehot
kriittisen potilaan vuodeosasto
dialyysi
leikkaus
synnytykset
kuvantaminen
Keskitetyt vastaanotot:
• sisätaudit
• konservatiivinen päiväsairaala
• korva-, nenä- ja kurkkutaudit
• syöpätaudit
• kirurgia
• muut
Päiväsairaala
Itsenäiset osaamiskeskukset:
(sisältää poliklinikoita ja toimenpidetiloja)
• synnytys ja naistentaudit
• lastentaudit
• silmätaudit
• kuntoutus
Monikäyttöiset vuodeosastot
36
Tukipalvelut:
•
•
•
•
•
laboratoriot
välinehuolto
varastot ja kuljetukset
apteekki
hallinto
Lisäksi nykyisten sairaansijojen muuttaminen joko kokonaan tai osittain yhden
hengen huoneiksi aiheuttaa lisäkustannuksia.
Sairaalan oma ohjelmatyö on vielä kesken, joten seuraava ohjelma on
viitteellinen. Se on kuitenkin tehty vyöhykeperiaatteella, jota uusimmissa
eurooppalaisissa ratkaisuissa noudatetaan. Tämä rakenne on kaikissa
ratkaisumalleissa tavoitteena.
5.1.7 Pienempi rakennus
Edellä oleva antaisi viitteitä siitä, miksi nykyinen Etelä-Karjalan
keskussairaalan rakennus on tilankäytöltään tehoton, vaikka hyötytilaa ei ole
liikaa. Sen hiilijalanjälki on iso. Näiden lukujen valossa voisi uudessa
keskussairaalassa olla tavoiteltava pinta-ala noin 38 000 – 40 000 m2.
Tavoitteeseen tuskin päästään korjausrakentamisella.
5.2 Neljä vaihtoehtoa
Edellisen kohdan perusteella näyttäisi siis siltä, että Honkaharjun sairaalalla
tulee olemaan paikallista merkitystä. Keskustelu keskittyy Armilan sairaalan ja
keskussairaalan väliseen tarkasteluun ja mahdollisuuksien selvittelyyn.
Armilan tontti tarjoaa vaihtoehdon myös keskussairaalalle.
Eksotessa oli pohdittu ennen tämän projektin alkua sairaalan laajentamis- /
korjaamistarpeita. Tällöin esillä oli lähinnä päivystystoiminnan kehittämisen
edellyttämät tilaratkaisut. Esille on sittemmin vaihtoehtona noussut myös
täysin uuden sairaalan rakentaminen.
Tarkastelun edetessä päädyttiin seuraaviin neljään strategiseen vaihtoehtoon.
1. Keskussairaala korjataan nykyiselle paikalle
2. Keskussairaalaan rakennetaan uusi päivystyssairaala ja tuodaan
terveyskeskuksen avovastaanottotoiminta keskussairaalan kanssa
samalle tontille
3. Rakennetaan täysin uusi sairaala joko golfkentälle tai Armilan
yhteyteen tai muualle
4. Armilan sairaalaan siirretään keskussairaalan akuuttitoiminnat
37
5.3 Keskussairaalan korjaaminen nykyiselle paikalle
Edellä olevan ohjelman toteuttamiseen, uusien sisäisten liikenneväylien
avaamiseen ja todettujen puutteiden korjaamiseen tarvitaan uusien
osastokokonaisuuksien luomista, lisärakentamista ja purkamista. Kohteena
ovat leikkausosasto, kuvantaminen, päivystys ja poliklinikat.
Perusparannus on avata yhteys vuodeosastotornin ruokalan puoleisesta
päästä laajennuksen puolelle. Tämä ratkaisee monta ongelmaa henkilökuntaja potilasliikenteen osalta. Tälle alueelle on mahdollista ohjata
henkilöstöliikenne ja suuri osa potilasliikenteestä paikoitusalueelta. Tämä
yhteys vanhan ja uuden sekä edellisen laajennuksen välillä tulisi laajentaa ja
suoristaa perusliikennekaduksi, joka johtaisi röntgeniin ja suoraan toisille
osastoille kuten sädesairaalaan ja tulevaan päivystykseen.
Leikkaus- ja röntgenosaston rakennusmassaa voidaan laajentaa riittävästi
niin, että tarvittavat lisätoiminnat ja tilatarpeet voidaan toteuttaa. Alustavan
tarkastelun mukaan laajennuksen yhteydessä myös päiväkirurginen yksikkö ja
leiko –toiminta voidaan suunnitella nykyiseen runkoon. Samalla
kellarikerroksessa voidaan välinehuoltokeskus suunnitella nykyaikaiseksi ja
tehokkaaksi.
Poliklinikkaosan ja leikkausosaston väliin on syytä laajentaa lisäkäytävä
pääliikenneväyläksi kuuman sairaalan puolelle. Tämä yhteys olisi kahdessa
kerroksessa.
Päivystysvastaanotto säilyisi ja laajentuisi nykyisellä paikalla. äivystysyksikkö
rakentuisi seuraavista osista:
•
•
•
•
•
•
päivystys 24 h
ensihoito
vastaanotto-, tutkimus- ja toimenpideosa
Nova-toiminta ja tarkkailuosasto
kriittisen potilaan hoito- yksikkö.
teho-osasto, step-down, ccu, aivohalvausyksikkö
osasto Sairaalan oikeanpuoleisesta päästä purettaisiin vuodeosasto sekä
keuhkosairauksien yksikkö. Vastaanotto-osasto sijoittuisi laajennusosaan
keuhkoyksikön kohdalle 2-kerroksisena ja liittyisi liikenteellisesti
pääsisäänkäyntialueeseen sekä toisaalta päivystysosaan.
Näillä laajennuksilla on mahdollista saavuttaa sairaalan julkinen
perusliikenneverkko yhdistämään toiminnallisia osastoja niin, että niillä ei ole
läpikulkuliikennettä. Osastoratkaisuilla ratkaistaan henkilöstön ja huollon
liikenne oikeille alueille seuraavassa suunnitteluvaiheessa.
Nykyisen rakennuksen liikenneongelmat ja uuden pohjan perusratkaisut
näkyvät seuraavissa kuvissa.
38
Kuva 13. Nykyiset ongelmat ja ehdotus uudeksi pohjakaavioksi
Kuva 14. Ehdotus uusiksi lisämassoiksi
39
Kuva 15. Mahdollinen uusi liikenneratkaisu ja siihen liittyvät
lisärakentamistarpeet kaavioina 1. kerros
Kuva 16. Mahdollinen uusi liikenneratkaisu ja siihen liittyvät
lisärakentamistarpeet kaavioina 2.kerros
Mikä on tämän vaihtoehdon lisärakentamisen tarve selviää lopullisesti vasta
sairaalan oman ohjelman valmistuttua. Arvio konseptivaiheessa on noin
10000 m2.
40
5.4 Keskussairaalaan rakennetaan uusi päivystyssairaala
Tässä ratkaisussa lähtökohtana on keskussairaalan nykyisten ongelmien
ratkaisu uudella lisärakennuksella. Perusterveydenhuolto haluaa siirtää
avovastaanottonsa keskussairaalan yhteyteen. Tämä koskee etenkin
päiväaikaista akuuttitoimintaa. Mikäli tähän ratkaisuun ryhdytään, merkitsee
se noin 7 000 – 10 000m2:n lisärakennustarvetta keskussairaalan yhteydessä.
Lappeenrannan väestöpohja osalta perusterveydenhuollon avosairaanhoidon
hoidon tilantarve on noin 2 500 m2 .
Synergiaedut ovat ilmeiset. Olennaista on se, että perusterveydenhuollon
käynnin yhteyteen voidaan aikatauluttaa huomattavasti enemmän tapahtumia.
Se merkitsee myös suurien erikoisalojen, kuten sisätautien ja kirurgian
konsultaatiomahdollisuuksien järjestämistä. Tämä tarkoittaa
päiväsairaalatyyppisen toiminnan perustamista poliklinikoille.
Kuva 17. Uusi keskusaula sekä päivystysrakennus itsenäisenä
uudisrakennuksena
Tässä mallissa sairaalan poliklinikka- ja toimenpidealueelta otettaisiin ns.
kuuman sairaalan toiminnat uudisrakennukseen, ja vapautuva tila voitaisiin
41
käyttää Lappeenrannan terveyskeskuksen vastaanottotoimintojen tuomiseen
keskussairaalan tontille. Terveyskeskuksen edustajat pitivät tätä hyvänä
vaihtoehtona.
Tässä ratkaisussa otettaisiin sisäpihaksi sairaalan julkisivun ja ensimmäisen
poliklinikkalaivan välinen alue. Tänne sijoitettaisiin aulafunktiot. Muut ratkaisut
ovat samoja kuin edellisessä kohdassa.
Mallin etuna on, että samalla voitaisiin ratkaista pysäköintiongelma
uudisrakennuksen kellarikerroksen poistoilmalla lämmitetyissä tiloissa.
5.5 Täysin uusi sairaala
Vaihtoehto kolme on uusi rakennus, joka rakennetaan uudella
toimintakonseptilla. Rakennus on vyöhykkeinen (kuuma sairaala,
avohoitotoimistot, vuodeosastohotellit ja tehtaat tukipalveluille). Kooltaan
rakennus voisi olla noin erikoissairaanhoidon toimintojen osalta 38 000 –
40 000 m2.
Kuva 18. ”Green field” –sairaala golfkentän tontilla
Rakennus voidaan rakentaa joko golfkentälle, Armilan sairaalan tontille tai
muualle.
42
5.6 Armilan sairaalaa täydennetään
Neljäs vaihtoehto lähtee siitä, että Armilan sairaala muutetaan
akuuttisairaalaksi ja viedään sinne keskussairaalan toiminta tiukalla
mitoituksella. Tässä tapauksessa pääosa terveyskeskustoiminnoista sekä osa
sairaalatoiminnoista siirtyisi keskussairaalan nykyiselle alueelle, joka siinä
tapauksessa muutettaisiin muilta osin asuntokäyttöön.
Kuva 19. Keskussairaalan uusi rakennus Armilan tontilla, vaihtoehto A
Kuva 20. Keskussairaalan uusi rakennus Armilan tontilla, vaihtoehto B
Armilan rakennus on kooltaan 14200 m2 . Peruskorjattua tilaa (v.2013) noin 7
000 m2 . Peruskorjausta vailla on n. 7200 m2. Jos sairaala jäisi sellaisenaan
43
käyttöön, sijoittuisi uudisrakennus nykyisen sairaalan koillispuolelle. Osa
puistoksi kaavoitettua aluetta olisi otettava rakennuksen käyttöön.
Armilan nykyisen sisäänkäynnin ympärillä on sosiaali- ja terveydenhuollon
rakennuksia (mielenterveystoimisto, keskushammashoitola ym.). Näin ollen
etupuoli muodostaa puistomaisen kokonaisuuden, joka pitäisi jättää
nykyiselleen.
6 Vaihtoehtojen vertailua
Kun edellä kuvatut neljä vaihtoehtoa on käyty läpi, voidaan alustavasti todeta
seuraavaa.
6.1 Keskussairaalan korjaaminen
Nykyisen rakennuksen korjaaminen on mahdollista rakentamalla lisää
leikkausyksikön vuodeosaston puoleiseen päähän ja uusimalla nykyisen
päivystysyksikön puolelle kolmiosainen sairaala, jonne keskitetään uuden
tyyppinen avohoitoyksikkö, päivystys sekä leikkaus- ja tehotoimenpiteet.
Nykyinen keuhko-osasto voitaisiin purkaa pois. Tämä ratkaisu voidaan
vaiheistaa, ja se mahdollistaa myös sairaalan aulan avaamisen nykyisen
vuodeosaston ja lisärakennuksen väliselle alueelle.
Lopputulos kasvattaa vanhaa rakennusta eikä ratkaise sen kaikkia ongelmia.
Tässä vaihtoehdossa sairaalaan ei tule mitään uusia toimintoja eli nykyiseen
toimintaan käytettävät tilat vain lisääntyvät entisestään. Jos terveyskeskuksen
avosairaanhoito lisätään vaihtoehtoon kasvavat tilat vielä noin 2500 m2 ja
investoinnit noin 6-7 miljoonalla.
Tämä vaihtoehto merkitsee sitä, että keskustelu uudesta sairaalasta siirtyy
noin 10 – 15 vuoden päähän, jolloin nykyiset korjaukset ovat elinkaarensa
päässä.
6.2 Uusi päivystyssairaala keskussairaalaan
Uusi päivystyssairaala tarjoaa mahdollisuuksia. Pysäköinti, terveyskeskuksen
avohoidon liittäminen ja ensihoidon vaatimat ratkaisut ovat tässä mallissa
helpompia.
Mikäli korjaus tehdään siten, että rakennetaan erillinen uusi päivystysyksikkö
sekä tuodaan perusterveydenhuollon avohoito keskussairaalan yhteyteen, voi
se olla kustannuksiltaan jonkin verran kalliimpi. Kummassakin vaihtoehdossa
joudutaan nykyistä rakennusta jonkin verran purkamaan.
44
Ratkaisu yhteydessä on pohdittava, keskitetäänkö Lappeenrannan alueen
terveyskeskuksen toiminnat pääterveysaseman tyyppisesti keskussairaalaan.
Tällöin vapautuu muita tiloja. Se seikka, mihin Armilasta vapautuva tila tässä
tapauksessa käytetään tai tulisiko tähän perusterveydenhuollon avohoitoa
muualtakin kuin Armilasta liittyy laajempaan palvelurakenneselvitykseen, jota
ei ole tässä yhteydessä tehty.
6.3 Uusi sairaala
Täysin uusi sairaala voidaan rakentaa noin 38 000 kerros-m2. Tämä ratkaisu
saattaa olla elinkaarimallissa edullisin vaihtoehto. Uusi rakennus voidaan
haluttaessa sijoittaa joko 1. golfkentälle tai 2. lähemmäksi keskussairaalaa tai
3. jonnekin muualle. Uutta sairaalaan puoltaa Espoon kokemukset. Orkidea
sairaalan tarkempi suunnittelu johti nykyisen Puolarmetsän sairaalan
purkamiseen ja udelleenrakentamiseen radikaalin peruskorjauksen nimellä.
Tämä selvisi vasta varsin myöhäisessä kustannuslaskentavaiheessa.
Voitaisiin ajatella, että tutkittaisiin tarkemmin keskieurooppalaista
kompaktisairaalaa. Esimerkkinä voidaan pitää esimerkiksi Harlemissa olevaa
noin 15 000 m2 kokoista Kennemer Nord –sairaalaa, jossa 75 000
potilaskäyntiä ja 50 ss. Vuonna 2004 Urban Hospital kilpailun 160 000
asukkaan keskussairaalan ohjelma oli 44 000 m2. Voittanut ehdotus tiivisti
sen 22 000 m2, käyttäen hyväksi ulkoistettuja palveluja. Nämä esimerkit
mielessä pitäen tuntuu pohjoismaisella perusmitoituksella mitoituksella ( 2
ss/1000 asukasta, 120 m2/ ss) tehtävä noin 31 000 m2 suuruinen sairaala
mahdolliselta ja 38 000 m2 ratkaisu jopa väljältä.
Ratkaisu merkitsisi kuitenkin hyvin suurta muutosta nykyisessä
suomalaisessa hoitokulttuurissa. Siihen ei tunnu helposti löytyvän
halukkuutta, joten projekti voi sinänsä olla kannattava, mutta liian riskipitoinen.
Vaihtoehto tulee käyttökustannuksiltaan edullisemmaksi, koska tarvittava
pinta-ala pienenee. Toiminnallisesti tämä olisi paras vaihtoehto. Kysymys on
siitä, onko Kymenlaakson uudistusrakennuksessa käytetty hintataso oikea.
Varsinais-Suomen hintatasolla rakennus maksaisi vain 100 milj. €.
Vaihtoehdoissa ei ole luonnollisestikaan kaikkia näkökulmia huomioitu. Yhtä
lailla voidaan esittää, että Varsinais-Suomen hintatasolla ja noin 20 milj. €:n
myyntitulolla uusi sairaala maksaisi vain 80 milj. €.
6.4 Armila
Armilan sairaalan potentiaali, kunto ja toimivuus ovat hyvät; laajennukset on
toteutettu järkevällä tavalla. Lisäksi terveyskeskuksella on joukko toimintoja,
jotka sijaitsevat sairaalan läheisyydessä olevissa rakennuksissa, jotka tässä
ratkaisussa ovat huomioimatta. Armilan vuodeosastojen tilarakenne ei sovi
pitkäaikaishoitoon ilman isoja muutoksia.
45
Armilan rakennus sopii terveyskeskuksen avohoitotoimintaan nykyisessä
laajuudessaan, keskussairaalan uudisrakennus voi hyödyntää nykyisiä tiloja
vain rajoitetusti. Harkittaessa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
yhdistämistä Armilan tontin mahdollisuudet ovat mielenkiintoisia. Uuden
sairaalan sijoittaminen Armilan tontille on mahdollista, mutta silloin tarvitaan
osia tien varrella olevasta puistosta.
Synergiahyöty tarkemmassa tarkastelussa on vähäinen, koska tässä
vaihtoehdossa terveyskeskuksen toiminnot jäisivät nykyisiin tiloihin ja
erikoissairaanhoito saisi uuden kompaktin rakennuksen.
6.5 Vaihtoehtojen kustannukset
Annettuun määräaikaan mennessä 28.2.2012 on keskussairaalan omat
laajennustoiveet edelleen selvittämättä ja sairaalan toimintamallit ovat auki.
Siksi seuraava on käsitettävä vain viitteellisenä mallina siitä, miten
kustannuksia voidaan lähestyä.
Pysäköinti
Ongelmaksi muodostuu parkkeeraus, joka vaatinee vaihtoehtokohtaisen
erillisen selvityksen. Kylmä parkkeeraus maksaa Pääkaupunkiseudulla noin
1000 €/paikka
Väistösairaala
Korjausvaihtoehdossa tarvitaan väistötilat. Uuden sairaalan etuna on se, että
ratkaisussa ei tarvittaisi väistösairaalaa.
Peruskorjaus
Kustannusten laskenta on erittäin epävarmaa etenkin, kun rakennuksista ei
ole käytettävissä selvää kuntoselvitystä. Lähtökohtana ovat sairaalan antamat
tiedot. Näiden mukaan keskussairaalasta noin 30 % on peruskorjauksen
tarpeessa ja 70 % on peruskorjattu tai uudisrakennettu 2000-luvulla.
Peruskorjauksen kustannusarvio on noin 60-70 % uuden hinnasta, ja
lopputuloksena käytetään noin 20-30 % enemmän pinta-alaa.
Etelä-Karjalan keskussairaalarakennuksessa peruskorjattua tilaa on noin 2/3.
eli noin 30 000 m2. Jäljellä oleva peruskorjaus on noin 1/3 eli noin 15 000 m2
kustannustasolla 2 000 euroa/m2, yhteensä noin 36 miljoonaa euroa. Tämä
työ on joka tapauksessa tehtävä. Tähän liittyvät välttämättömät
modernisointivaatimukset, jotka ovat suuruusluokkaa noin 10 000 m2. Kun
peruskorjaus on päällekkäistä vaihtoehdoissa 1 ja 2 korjattavan
rakennusmassan kanssa. Siksi laskelmat on tehtävä huomattavasti
tarkemmin, kuin mihin tässä yhteydessä on mahdollista.
Armilan sairaalassa 7 200 m2 vaatii peruskorjausta ja se on kokonaistilasta
lähes 51 %. Rakennukset ovat siis sinänsä pääosin hyvässä kunnossa.
Kustannukset voisivat olla noin 2 000 €/m2 eli 14.4 miljoonaa euroa.
46
Uudisrakentamisen hinta
Kotkan keskussairaalan hintataso arvioitiin asiantuntijavoimin. Siinä päädyttiin
tasolle, jossa uudisrakennus kuuman sairaalan osalta oli 4 000 euroa/m2,
muun sairaalan osalta 3 300 euroa/m2 ja korjauksen hinta 2 700 euroa/m2.
Kymenlaakson hintataso on selvästi korkeampi kuin esimerkiksi VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin käyttämä Turun yliopistollisen keskussairaalan
uudisrakennuksen keskihinta 2 700 euroa/m2 kalustettuna. Tämä merkitsee
sitä, että puhdas rakentamiskustannus on noin 2 000 euroa/m2 tai vähän alle.
Uudisrakennus on kallis Kotkan hintatasolla, mutta edullinen VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin kustannustasolla.
Vanhojen tilojen käyttö ja arvo myytäessä
Keskussairaalan nykyisten tilojen korjaamisen kannattavuus on vaikeasti
arvioitava. Sairaalan perusongelmaa, 1950 luvun mitoitusta, ei voida
korjaamalla kokonaan ratkaista. Siksi on syytä harkita rakennuksen uutta
käyttöä. Lappeenranta kaupunkina kasvaa, ja hyville asuntoalueille on
kysyntää. Rakennusten nykyinen tasearvo 37 miljoonaa euroa voisi olla
viitteenä siitä, mitä hintaluokkaa rakennusmassasta voitaisiin saada.
Esimerkiksi uuden sairaalan vaihtoehdossa voidaan suuri osa nykyisestä
keskussairaalasta muuttaa asunto- ja toimistokäyttöön. Tälle on laskettava
tulopuolelle jokin summa.
Jos arvioimme, että keskussairaalassa olisi rakennusliikkeille myytävää
kiinteistömassaa hintatasoon 600-700 € /m2 noin puolet eli 25 000 m2,
saataisiin tästä ehkä 15-21 milj. €.
Toisaalta osa rakennuksista on vaikeasti korjattavaa, ja mm. Espoon
Puolarmetsän sairaala päädyttiin peruskorjaamisen asemasta purkamaan,
joten jäännösarvo voi olla lähellä tontin arvoa.
Nykyisen keskussairaalan ensisijainen käyttö voisi olla tilojen korjaaminen
ikääntyvien henkilöiden asumiseen. Esimerkiksi Taipalsaaren tilojen
kunnostamiseen tai korvaamiseen tarvitaan tulevaisuudessa investointeja.
Kun otetaan huomioon, että lähtötietoja ei ole selvitetty, esimerkiksi Eksoten
tuleva palvelurakenne on auki, on kustannusten osalta raporttia pidettävä
viitteellisenä. Ajattelua voidaan kehittää edelleen ja saada uusia ratkaisuja.
Kaikki ratkaisuvaihtoehdot viittaavat kuitenkin noin 90 – 110 miljoonan euron
kustannustasoon.
6.6 Yhteenveto kustannuksista
Taulukkoon 14 on kerätty alustavasti vaihtoehtojen kustannuksia. Kuten
edellä olevasta selviää, voidaan varmuudella puhua vain noin 100 miljoonan
euron kahta puolta olevista ratkaisuista.
47
Taulukko 14 A. Alustavia kustannusvertailuja eri vaihtoehtojen kesken,
helmikuu 2011
Nykytilanne
Kuuma sairaala
m2
11 500
Poliklinikka
8 130
Vuodeosastot
11 200
Tehdas ja tekniikka
11 740
Toimistoja kerrostaloissa
Yhteensä
1.Keskussairaala RK
vaihtoehto
3 100
45 670
m2
€/m2
Yhteensä €
Peruskorjattavaa (KS)
9 000
2 000
18 000 000
Vuodeosasto
8 000
2 700
21 600 000
Lisärakennus
10 000
4 000
40 000 000
Purettavaa
-2 500
-120
300 000
Entisellään
31 170
0
0
Yhteensä
53 170
2. Uusi päivystyssairaala
m2
79 900 000
€/m2
Yhteensä €
Terveyskeskus
2 500
2 700
6 750 000
Uusi kuuma
8 000
4 000
32 000 000
Poliklinikka
7 000
2 700
18 900 000
8 000
-2 500
8 000
22 470
53 670
km2
2 700
-120
2 000
21 600 000
300 000
16 000 000
Vuodeosasto
Purettavaa
Peruskorjattavaa
Entisellään
Yhteensä
3. Uusi sairaala
Kuuma sairaala
Muu uudisrakennus
Myydään nykyinen sairaala
Yhteensä
4.Lisärakennus Armilaan
10 000
28 000
38 000
m2
€/km2
4 000
3 300
€/m2
95 550 000
Yhteensä €
40 000 000
92 400 000
-10 000 000
122 400 000
Yhteensä €
Lisärakennus, kuuma
10 000
4 000
40 000 000
Lisärakennus, muu
Armila 1 hengen huoneet
Armila korjaus
Entisellään
Myydään nykyinen sairaala
Yhteensä
28 300
2 500
7 000
9 500
3 300
3000
2000
93 390 000
7 500 000
14 000 000
57 300
-10 000 000
144 890 000
48
Taulukko 14 B. Alustavia kustannusvertailuja eri vaihtoehtojen kesken,
syyskuu 2011. Kustannukset laskettu Keski-Suomen shp:n arviohinnoilla.
Nykytilanne
Kuuma sairaala
Poliklinikka
Vuodeosastot
Tehdas ja tekniikka
Toimistoja kerrostaloissa
Yhteensä
1.Keskussairaala RK vaihtoehto
Peruskorjattavaa (KS)
Vuodeosasto
Lisärakennus
Purettavaa
Entisellään
Yhteensä
2. Uusi päivystyssairaala
m2
11 500
8 130
11 200
11 740
3 100
45 670
m2
€/m2
9 000
8 000
10 000
-2 500
31 170
53 170
m2
1 900
1 900
3 200
-120
0
€/m2
Yhteensä €
17 100 000
15 200 000
32 000 000
300 000
0
64 600 000
Yhteensä €
Terveyskeskus
2 500
2 900
7 250 000
Uusi kuuma
8 000
3 200
25 600 000
Poliklinikka
7 000
2 900
20 300 000
8 000
-2 500
8 000
22 470
0
2 300
-120
1 900
18 400 000
300 000
15 200 000
Vuodeosasto
Purettavaa
Peruskorjattavaa
Entisellään
Yhteensä
3. Uusi sairaala
Kuuma sairaala
Muu uudisrakennus
Myydään nykyinen sairaala
Yhteensä
4.Lisärakennus Armilaan
Lisärakennus, kuuma
Lisärakennus, muu
Armila 1 hengen huoneet
Armila korjaus
Entisellään
Myydään nykyinen sairaala
Yhteensä
km2
€/km2
10 000
28 000
3 200
2 900
38 000
m2
€/m2
10 000
28 300
2 500
7 000
9 500
57 300
87 050 000
Yhteensä €
32 000 000
81 200 000
-10 000 000
103 200 000
Yhteensä €
3 200
32 000 000
2 900
1900
1900
82 070 000
4 750 000
13 300 000
-10 000 000
122 120 000
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin uudisrakennuksen ja korjausten kustannukset
arvioitiin kahden toisistaan riippumattoman kustannuslaskentaryhmän toimesta.
Heidän eri menetelmillä lasketut kustannukset poikkesivat vain 3 % toisitaan.
Lukija voi verratessaan taulukkoa A ja B todeta, että Keski-Suomen kustannukset
ovat jonkin verran halvemmat verrattuna aikaisempiin lähinnä Kymenlaakson
sairaalan kustannusarvioon perustuviin hintoihin.
6.7 Suunnitteluprosessin hallinta
. Tämä raportti onkin keskustelun avaus eikä päätöksenteon pohja. Projektin
kestäessä ilmeni, että lähtötietojen saaminen oli yllättävän vaikeaa.
Rakentamisessa keskeisenä lähtödokumenttina on kunnollinen toiminnallinen
49
ohjelma, josta ilmenee palvelujen kapasiteetti ja toimintamallit. Tämä on
sairaalan asiantuntijoiden ydintehtävä, kuten oheisesta kuviosta selviää..
Suunnitteluprosessi
Kehitystyö ja tulokset
Tyypillisen kehitysprosessin rakenne ja kunkin työvaiheen tulokset
Alueen
Alueen
johdon
johdon
märittelemät
märittelemät
tavoitteet,
tavoitteet,
sitoutuminen
sitoutuminen
jaja
rahoitus
rahoitus
Kapasiteetin
Kapasiteetin
määrittely
määrittely
Tuloksiin
Tuloksiin
perustuva
perustuva
ohjelma
ohjelma
Mitoitusjaja
Mitoitus
aikataulu
aikataulu
Suunnittelun
Suunnittelun
kehittyminen
kehittyminen
HoitoHoitoprosessit
prosessit
TilaTilainventaario
inventaario
Rakennuksen
Rakennuksen
vaihtoehdotjaja
vaihtoehdot
konseptit
konseptit
Kuva 21. Hallittu suunnitteluprosessi, vihreä omaa työtä, ruskea
yhteistyötä ulkopuolisten tahojen kanssa
Yleensä suunnittelu aloitetaan tilaohjelmasta, jolloin puuttuu tasapaino eri
yksiköiden välillä. Tilamitoituksen pohjaksi tarvitaan nykyiset neliöt,
henkilökunta, kävijät (suoritteet) sekä yksikön että sairaalan johdon arvio
tulevaisuuden tilantarpeesta, suoritteista ja kustannuksista. Tarvitaan
kapasiteetin määrittely sekä arvio kuntien kyvystä rahoittaa palvelut. Tämä
selvittelytyö on meneillään Eksoten toimesta, mutta tulokset eivät olleet
käytettävissä siten, että ne olisivat ehtineet vaikuttaa tähän raporttiin.
Ohjelmaan tulee uusia yksiköitä, kuten konservatiivinen päiväsairaala, joka
toimii myös poliklinikalla hoitotyön keskuksena. Tällöin voidaan sairaalan
yksiköt saada toimimaan joko yleiskäyttöisissä poliklinikoissa tai
osaamiskeskuksissa. Selkeitä osaamiskeskuksia ovat esimerkiksi
silmäosasto, synnytykset sekä korva-, nenä-, kurkku- ja hammasalue.
Nämäkin tilat pitäisi suunnitella yleiskäyttöisellä rakenteella.
Hoitoaikojen lyheneminen jatkuu. Voidaan olettaa, että hoitoajat
akuuttisairaanhoidossa lyhenevät nykyisestä Suomen OECD tilastoon
ilmoittamasta neljästä vuorokaudesta kahteen vuorokauteen, joka on
esimerkiksi uuden Karolinskan tavoiteaika. (Eksoten hoitoaika
keskussairaalassa on nyt 5 vrk). Tästä olisi seurauksena se, että tarvittava
vuodeosastojen pinta-ala edelleen pienenee.
50
Lisäksi pitää ottaa huomioon, että vanhustenhoito tulee vaatimaan
investointeja. Osa vanhustenhoitotiloista on siinä määrin ahtaita, että niitä
voidaan pitää vanhusten kuntoa huonontavina. Myös dementiahoito vaatii
muun tyyppisiä tiloja kuin tällä hetkellä on Eksoten käytettävissä esimerkiksi
entisessä Taipalsaaren B-sairaalassa.
Suunnittelun hallinta edellyttää systemaattista otetta. Siinä on erilaisia
vastuita ja useita vaiheita. On erittäin tärkeää, että kapasiteetti ja
tilasuunnittelu pidetään erillään.
Konseptisuunnitteluprosessin tasot ja 14 vaihetta
päätöksenteon tasot
1 Strategiset päätökset
14 Konseptinsuunnitelman
Sairaanhoitopiirin poliittinen johto
hyväksyminen
2 Tehtävän määrittely
ja reunaehdot
Suunnittelun käynnistäminen
13 Tarkistaminen vastaako
suunnitelma lähtötavoitetta
Sairaanhoitopiirin johto
12 Rakennuksen massoittelu
3 Tontin alustava valinta
4 Toiminnan , henkilökunnan,
tilan ja kustannusten alustava
määrittely
5 Blokkien määrittely ja
jakaminen toiminnallisiksi
yksiköiksi
6 Yksikön prosessien
ja logistiikan määrittely
7 Työpisteiden määrittely
ja sijoittaminen
Sairaalan johto
Yksikön johto
Osaston johto
Työntekijä
11 Tarkistus, täyttäkö toiminnalliset
ja kustannusvaatimukset
10 Blokin toiminnan suunnittelu
ja testaus
9 Yksikön prosessien ja
tilojen suunnittelu sekä testaus
8 Työpisteiden suunnittelu
ja testaus
Lähteet: Antti Autio, Erkki Vauramo, TKK/Aalto-yliopisto, 2006-2011
Kuva 22. Suunnittelun tasot ja vaiheet
7 Uuden aluejärjestelmän rakenteen visio
7.1 Uusi visio ja Eksoten erityisasema
Seuraava palvelurakenteen visio on valmistunut Ikääntyvän yhteiskunnan
tarvitsemat palvelurakennukset projektissa kesän2011 aikana.
Suomen nykyisen aluejärjestelmän vision voisi todeta olleen seuraava:
keskussairaala on olemassa terveyskeskusten tai muitten tahojen lähettämien
potilaiden taudin diagnoosia ja hoitoa varten sekä huolehtimaan äkillisesti
sairastuneista potilaista. Sairaalassa on useita spesialiteetteja niin, että
alueen tarpeet voidaan kattaa.
Uusi keskussairaalan visio voisi olla seuraava: Alueen keskussairaala on
väestön terveydenhuollon ja sairaanhoidon keskus, joka huolehtii äkillisesti
51
sairastuneista potilaista ja sinne taudin diagnosointia ja hoitoa
varten.lähetetyistä henkilöistä. Sairaalassa on itsenäiset osat äkkiä
sairastuneille, suunnitellulle hoidolle ja sairauksien kroonisten vaiheiden
kunnon ylläpitoa varten.
Sairaala toimii kiinteässä yhteydessä alueen lähipalvelujen kanssa. Sairaala
vastaa yhdessä lähipalvelujen kanssa kuntoutuksesta, laboratorio- ja
röntgentutkimusten laadusta sekä palvelujen riittävyydestä.
Sairaalalla on myös vastuu väestön terveydentilasta ja ennalta ehkäisevien
toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuudesta.
Eksoten osalta visio ei toimi, koska organisaatioiden integraation on
huomattavasti pidemmälle viety. Eksotessa on jo ny kaikkia edellytykset ja
mahdollisuudet ryhtyä kokeilemaan seuraavaa rakennetta.
7.1 Uusi innovatiivinen malli: kolme sairaalaa ja
lähipalveluverkko
Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset -projektissa on mietitty
keskitettyjen ja lähipalvelujen rakennetta. Tässä innoittajana on ollut
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja siellä kehitetty lastensairaalan uusi
malli. Projektin keskeinen innovaatio on uusi nelitasoinen palvelurakenne,
jossa palvelut pystytään jakamaan neljään kokonaisuuteen seuraavasti:
raskaasti rakennettu 24h/7d ydinsairaala (kuuma sairaala), elektiivinen
sairaala, kuntoutussairaala ja lähipalveluverkko. Tämä on esitetty kuvassa xx.
Uusi luonnollinen organisaatio?
Keskitetyt (ongelmalähtöiset) episodit
1. Päivystävä ydinsairaala
2. Elektiivinen sairaala
Akuutti hoito ja toimenpiteet
Ongelmalähtöiset osaamiskeskukset
Akuuttien kriisien hallinta
Hajautetut (tarvelähtöiset) asiakassuhteet
3. Kuntoutussairaala
Kunnon palaututs ja ylläpito
4. Lähipalvelut
Pysyvät hoitosuhteet ja terveyden
edistäminen
Kroonisten sairauksien hallinta
Kuva 23. Uusi alueellisten palvelujen tuotantoverkko: keskitys ja hajautus.
Tämä rakenne on hallinnollisesta rakenteesta riippumaton. Nykyisten
organisaatioiden sisällä voidaan sopia uudesta toiminnan sisällöstä.
52
Keskussairaala voidaan omin päätöksin jäsentää kahteen osaan: 24/7 ja
elektiiviseen sairaalaan. Sairaalaan voidaan luoda osaamiskeskusjärjestelmä
ja siihen liittyvän palveluverkon alueellistaminen. Aluesairaaloista tai
isommista terveyskeskuksista voidaan kehittää kuntouttava lähisairaala.
Lähipalveluita kunnat voivat kehittää vapaasti omin päätöksin.
Kolme sairaalaa ja lähipalveluverkko?
Tulehdukset
Sisätaudit
Lääketieteelliset
osaamiskeskukset
Kirurgia
Tehot
Leikkaus
Neurologia
Kuvantaminen
muut
erikoisalat
3. Kuntoutussairaala
Kotisairaala
Kriisinhallinta
Vatsan alue
Syöpätaudit
Neurokeskus
Sydänkeskus
Lastentaudit
jne.
4. Lähipalvelut
Avopalvelut
Kuntoutus
Tukipalvelut
2. Elektiivinen sairaala
Toimenpide
Päivystys
24/7
Diagnostiikka
1. Päivystävä
ydinsairaala
Perhepalvelut
Vammaisten palvelut
Vanhusten palvelut
Työterveys
Päihdepalvelut
Opiskelijoiden th
jne.
Kuva 24. Keskussairaala on alueen palveluverkon keskiössä.
Rakenne edellyttää palvelujen jakautumista keskitettyihin palveluihin ja
lähipalveluihin. Rakenteen suuri etu on se, että malli uudistaa palvelut, mutta
on kuntarakenteesta riippumaton. Toimintaan keskittyvä suunnittelu on myös
rahoitusmallista riippumaton. Lähtökohtana on sairaat ihmiset ja heidän
palvelutarve. Alueen palveluiden suunnittelu tehdään tietenkin aina
paikallisesti.
7.2 Päivystävä ydinsairaala
Ydinsairaala käsittää päivystysalueen, teho-osastot, leikkaussalit ja
kuvantamisdiagnostiikan. Tämä yksikkö toimii 24 tuntia päivässä, seitsemänä
päivänä viikossa. Nämä muodostavat noin kolmanneksen kaikista tiloista.
Nopea kategoria sisältää akuuttisairaalan kriittisen vaiheen toiminnat. Siihen
kuuluvat päivystyksen tarkkailuosaston hoitopaikat, tehohoitopaikat ja
kriittisen potilaan osasto.
Akuuttipotilaiden osuus kaikista sairaalapotilaista on viimeisen 15 vuoden
aikana kasvanut merkittävästi. Tulevaisuudessa oletetaan, että 70 % kaikista
tapauksista on akuuttipotilaita ja 30 % potilaista suunniteltuja. Tällä tulee
olemaan ratkaiseva vaikutus sairaalarakennuksen suunnitteluun ja sisäiseen
logistiikkaan.
53
Päivystysratkaisun merkitys sairaalan logistiikalle on keskeinen.
Päivystysosaston suunnittelu toimivaksi tulee muuttamaan monen
sairaalarakennuksen kokonaislogistiikkaa korjaus- ja
täydentämisrakentamisen yhteydessä. Erityisesti sairaaloiden
korjausrakentamiselle ratkaisu tulee asettamaan haasteita.
Karolinska Sjukusetin (Solna) päärakennusta korjattaessa päivystyspotilaat
ryhmiteltiin kolmeen ryhmään: vakavasti sairaisiin (lähes tehohoitotaso),
akuuttia hoitoa tarvitseviin ja neuvonnalla selviäviin (triage). Järjestelmä
poikkeaa esimerkiksi Meilahden mallista, jossa potilaat pyritään
ryhmittelemään hoidon tarpeen mukaan (traumakeskus, sydänpotilaat,
pehmytosakirurgia, neurologinen päivystys). Prosessien kehittäminen johtaa
erilaisiin ratkaisuihin ja osoittaa, että terveydenhuollossa on useita tapoja
toimia hyvin. Prosessien tarkempaan analyysiin ei tässä yhteydessä voida
paneutua.
7.3 Elektiivinen sairaala
Elektiiviset hoitopaikat ovat erikoisalattomia, mutta hoitotyössä tietyillä
osastoilla on erikoistuneita tiimejä. Nykyisen käsityksen mukaan 80%
hoitotyöstä on yleistä, ja 20% osaamisesta liittyy erikoisalaan. Erikoistuneiden
tiimien olemassaolo on välttämätöntä, koska on osoittautunut, että näillä
pystytään parantamaan prosessia ja hoidon laatua.
Vuodeosastot on perinteisesti jaettu erikoisalojen mukaan. Tämä kehitys on
nyt tullut tiensä päähän. Taustalla on kaksi tekijää. Yhtäältä
erikoisalakohtaiset vuodeosastot ovat epätasaisesti kuormitettuja ja siten
kalliita, ja toisaalta kaikilla erikoisaloilla ei ole enää kovin suurta intoa ottaa
vastuulleen vuodeosastolla olevia potilaita.
Potilaan ongelmat vuodeosastolla liittyvät tavallisesti sydämeen, keuhkoihin
tai munuaisiin – siis sisätauti- tai yleislääkärin toimialueeseen liittyviin
ongelmiin. Kirurgian erikoisalat, korvat ja silmät ovat luonnollisesti enemmän
kiinnostuneita omasta erikoisalastaan, joka yleensä vaatii lääkärin täyden
työpanoksen. Näin ollen heidän työskentelynsä vuodeosastolla keskeisten
elintoimintojen valvojana on vaikeaa. Tämän ovat erikoisalat itse todenneet.
7.3.1 Perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito integroituvat
Pääprojektin kaikissa kolmessa sairaanhoitopiirissä on tarkoituksena järjestää
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken toimivampi yhteys.
Eksoten alueella Lappeenrannan terveyskeskuksen avosairaanhoidon
vastaanottotoiminta olisi halukasta tulemaan keskussairaalan tiloihin.
Keski-Suomessa Jyväskylän perusterveydenhuolto pyrkii syvälliseen
integraatioon erikoissairaanhoidon kanssa. Rovaniemellä osa
perusterveydenhuollon toiminnoista pyritään tuottamaan Lapin
sairaanhoitopiirin tontille rakennettavassa tilassa, mutta
54
vastaanottotoiminnalle haetaan paikkaa keskustassa lähinnä linjaautoaseman alueella.
Kun terveydenhuoltoa suunnitellaan, suunnittelun täytyy olla alueellinen.
Meillä ei ole enää varaa pitää päällekkäistä kapasiteettia ja alueen sisäistä
kilpailua. Tällä hetkellä on kuitenkin jo selvää, että terveyskeskusjärjestelmä
tulee keskittymään. Pienin itsenäinen yksikkö voinee olla noin 20 000 – 40
000 asukkaan väestöpohjalla. Tätä pienemmät yksiköt joutuvat joka
tapauksessa turvautumaan muualta saataviin lisäpalveluihin.
Uusi luonnollinen organisaatio?
Sosiaali- ja
terveydenhuollon
yhteispotilaat
Lapsiperheet
Opiskelijat
Vammaiset
Työterveyshuolto
Päihdepotilaat
Vanhukset
Kuolevat potilaat
Päivystys
24h/7d
Tk-24 h/7d
Chronic Disease Management
Kuntoutus
Kotipalvelut
Kriisinhallinta
Terveydenhuollon
muut yksiköt
Kuva 25. Järjestelmä voitaisiin organisoida tehokkaammaksi.
7.3.2 Avohoitokeskus
Terveyskeskus etenkin suurissa kaupungeissa on jo erikoistunut
ongelmakeskeisesti. Kun vastaavilla tautiryhmillä on erikoissairaanhoidossa jo
omat rinnakkaiset tiimit, yhdistetäänkö toiminta, ja jos näin tehdään, mikä on
sitten perushoitoa?
Tietotekniikan tulo sairaalaan kaikkialle saavutettavaksi merkitsee uudistusta
toimintatavoissa. Lääkäri voin hoitaa potilasta paikasta riippumatta, koska
päätteelle saadaan potilaan tiedot päätteen sijainnista riippumatta.
Tietotekniikan mahdollistama potilaskeskeisyyden periaate on muuttamassa
vastaanottoyksikköjen rakennetta. Aikaisemmin potilas tuotiin lääkärin
huoneeseen, joka päivystysyksikössä vaati paarilla olevan potilaan
sisääntuontimahdollisuutta. Uudessa järjestelmässä potilaat ovat
vastaanottotilassa ja hoitohenkilökunta tekee hoitoprosessin vaatimat
toimenpiteen siirtämättä potilasta. Toiminnoilla on tarvittaessa oma
erikoisalaorientoitunut alue.
55
Avohoidossa on päällekkäisyyttä
Suuret kansansairaudet
Sydän ja verekiertoelimet
Diabetes
Tuki- ja liikuntaelinvaivat
Psyyken sairaudet
Aivoverenkiertohäiriöt
Krooniset keuhkosairaudet
Reuma- ja sidekudossairaude
Syöpäsairaudet
Merkittävät sairausryhmät
Infektiot
Vammat ja myrkytykset
Mahavaivat
Suun terveydenhoito
Ihosairaudet
Korva-, nenä- ja kurkkutaudit
Gynekologiset sairaudet
Urologiset sairaudet
Dementia
Silmäsairaudet
Muut neurologiset sairaudet
Sosiaali- ja
terveydenhuollon
yhteispotilaat
Lapsiperheet
Opiskelijat
Vammaiset
Työterveyshuolto
Päihdepotilaat
Vanhukset
Kuolevat potilaat
Kuva 26. Avohoitojärjestelmässä on havaittavissa päällekkäisyyksiä.
Vastaava prosessi vietynä sairaalan avohoitoyksikköön merkitsee sitä, että
potilas tulee vastaanottohuoneeseen ja jää sinne. Potilaan sisäänotosta
huolehtii vastaanottoapulainen, sinne tulee sairaanhoitaja ja lääkäri, siellä
tehdään mahdollisesti pienet toimenpiteet ja lopuksi vastaanottoapulainen
sopii jatkokäyntien ajat. Tämä merkitsee sitä, että lääkäreiden ja
sairaanhoitajien varsinainen työtila on maisemakonttorityyppisesti ratkaistu
alue, jossa on tietokonepohjaisia työpisteitä. Tyypillistä tälle järjestelmälle on,
että se ei tunne erikoisaloja tai lääkäreiden omia huoneita. Lääkärit tekevät
työnsä uudella tavalla, ja hoitotiimi tapaa toisensa takakäytävällä.
Lääkäreiden kansliat on sijoitettu joko siten, että henkilökohtaisia kanslioita ei
ole tai siten, että kullakin lääkärillä on oma työpaikkansa. Luultavasti
jälkimmäinen työtapa on parempi. Kansliat on sijoitettu joko leveässä
rakennusrungossa vastaanottoyksikön kanssa samaan tasoon tai
kapeammassa rungossa kerrosta ylemmäksi.
Käytännössä tämä merkitsee hoitohenkilökunnan keskittämistä
päiväsairaalaan ja erikoisalakohtaisten hoitotoimenpiteiden siirtämistä
yhtenäiseen, sille varattuun tilaan. Tässä poliklinikassa pystytään erottamaan
myös hoitokeskus, jossa potilaat saavat lääkitystä, huonokuntoisia valvotaan,
ja jossa otetaan ekg:t tai muut yksinkertaiset näytteet ilman erityistä
ajanvarausta.
56
7.4 Kuntouttava lähisairaala
Lähisairaala tulee keskittymään taudin krooniseen vaiheeseen, kuntoutukseen
ja kunnon ylläpitoon sekä valmiiksi diagnostisoitujen potilaiden kriisien
hoitamiseen.
Taudin kroonisen vaiheen hallinta edellyttää uutta järjestelyä. Ajatuksena on
uudistaa hoitoprosessia siten, että akuutin vaiheen jälkeen potilas menee joko
kotiin tai kuntoutussairaalan, jona toimii lähisairaala. Lähisairaala
muodostetaan olemassa olevista resursseista seuraavan kaavion mukaisella
tavalla.
Alueellisesti koordinoitu kuntoutus
- tärkein laitosjaksojen lyhentäjä
7…30 vrk
Hoito
Hoiva-osasto
perushoiva
arviointi kuntoutus sijoitus
Palveluasunto
Koti
Toimivassa järjestelmässä kuntoutus alkaa heti akuutin hoidon jälkeen
ja lopullinen sijoitus tehdään kuntoutusjakson tulosten perusteella
Nykyinen järjestelmä sijoittaa (pysyvästi) laitokseen ENNEN kuntoutusta
Todennäköisesti suurin osa voitaisiin kuntouttaa kotona tuettuna selviytyviksi (esim. Göteborgissa 80 %)
Kuka haluaisi kohdalleen vuosien laitosjaksoa?
Kuva 27. Kuntoutuksen uusi toimintamalli .
Lähisairaala muodostetaan olemassa olevista yksiköistä. Terveyskeskusten
osalta paikkamäärä pienennetään noudattamaan Ikäihmisten
laatusuosituksen mitoitusta.
Keskussairaalan yhteydessä oleva kroonisen vaiheen osaamiskeskus
muodostetaan hoitamaan taudin kroonista vaihetta. Tähän ryhmään liittyy
pitkäaikainen psykiatria, vaikeat kuntoutustapaukset, kroonista tautia
sairastavien henkilöiden äkilliset kriisit sekä kuntoutuksen jälkeinen sijoitus
mahdollisesti pysyvään uuteen hoitopaikkaan ja siihen liittyvä arviointityö.
Kroonisen vaiheen hoidon tulee olla lähihoitoa, jolloin siihen liittyy osastoja
sekä keskussairaalassa että lähipalveluina terveyskeskuksissa.
57
8 Yhteenveto ja ehdotus jatkotoimenpiteistä
Eksoten strategiatyö on meneillään ja valmistuu vuoden 2011 kuluessa. Tämä
raportti on osa tätä työtä. Tämä raportti keskittyi sairaalarakennuksiin. Sen
tuloksin on kaksi mallia.
Ensimmäinen malli on perinteisempi ja hakee kokonaisratkaisua nykyisen
organisaation pohjalta. Uusi sairaala toimisi noin 50 vuotta eli varsin pitkällä
tähtäimellä.
Jälkimmäinen malli perustuu projektissa keväällä 2011 syntyneisiin ajatuksiin,
joissa pyritään rakentamaan palvelujärjestelmä neljän osakokonaisuuden
varaan. Ratkaisu sisältää uusia toiminalliasia elementtejä, jotka on muita
helpompi toteuttaa Eksoten hallintomallilla.
Kaikki laskelmat tulisi tehdä elinkaarimallilla. Uudentyyppiset rahoitusmallit
ovat tutkimisen arvoisia. Rahoitusmallia on tarkoin harkittava ja yleisenä
periaatteena tulisi olla kiinteistön omistuksen säilyminen maksaja käsissä.
Seuraavista jälkimmäinen malli tuntuisi paremmin sopivan Eksoten
nykytilanteeseen.
8.1 Malli 1. Erikoisalakohtainen järjestelemä
Etelä-Karjalan keskussairaala on rakennettu 1950-luvun puolivälin
toimintakonsepteilla. Sairaalaa on laajennettu useissa vaiheissa ratkaisemalla
esille tulleet yksittäiset ongelmat kerrallaan. Muodostunut kokonaisuus on
logistiikaltaan vaikeasti toimiva ja monin tavoin ongelmallinen. Potilaskäyttöön
tarkoitettujen tilojen suhde kokonaistiloihin on huono. Kun edelleen merkittävä
osa rakennuksesta on peruskorjaamatta, on nyt oikea vaihe tarkastella
kokonaisuutta ja etsiä vaihtoehtoja.
Keskussairaalan korjaaminen nykyiselle tontille on mahdollista. Se edellyttää
sekä purkamista että lisärakentamista. Ratkaisuissa on korjattava yhteydet
potilastornin ja leikkausosaton välillä, järjestettävä radikaalisesti uudelleen
poliklinikka ja toimenpidetilat. Vuodeosastolla on paineita lisätä yhden hengen
huoneita. Tämä edellyttää noin 10 000 -20 000 m2 lisärakennusta sekä
väistöjärjestelyjä korjausten ajaksi.
Vaihtoehtona on kokonaan uuden sairaalan rakentaminen. Uusi sairaala voisi
olla nykyistä jonkin verran pienempi, koska kokonaislogistiikka voidaan saada
toimimaan tehokkaammin. Se voisi sijaita nykyisen sairaalan läheisyydessä
tai jossakin muualla.
Nykyinen sairaala-alue olisi kohtuullisen helposti muutettavissa
asuntoalueeksi, joksi se keskustaläheisyytensä vuoksi sopisi. Osa sairaalan
rakennuksista voitaisiin käyttää sosiaalipalvelurakennuksina ja sairaalan
potilastorni väljentää kenties hoiva-asumiseen. Tässä vaihtoehdossa voitaisiin
58
myös harkita kiinteistön myyntiä, jolloin siitä saatavat tulot olisivat
pienentämässä investointitarvetta. Tämä on varsin tavallinen menettely KeskiEuroopassa.
Sairaaloiden toimintoihin on uusia paineita. Armilan alue tarjoaisi
mahdollisuuden terveydenhuoltolain edellyttämään perusterveydenhuollon ja
erikoissairaanhoidon yhdistämiseen. Mikäli keskussairaala rakennettaisiin
Armilan sairaalan alueella, olisi siellä elementtejä hyvinvointipuistoon
keskeisen sijaintinsa ja uimahallipalvelurakennusten ja ammattikorkeakoululta
vapautuvien rakennusten ansioista. Tätä aluetta pitäisi tarkastella
asemakaavallisesti yhtenä kokonaisuutena ja mahdollisena keskussairaalan
sijoituspaikkana.
Mikäli päädytään uuteen sairaalaan, voi sen sijoituspaikka olla myös muualla
ja siten vahvistaa jonkin uuden aluekeskuksen syntymistä Lappeenrantaan.
Mikäli Armilan tontille ei tule keskussairaalaa jatkaa Armila luontevasti
kuntoutussairaalana. Alueen toinen kuntoutusyksikkö sijoittuu luontevasti
Imatran terveyskeskussairaalan yhteyteen.
8.2 Malli 2. Uusi perusrakenne
Tämä malli perustuu Eksoten omaan hallintomalliin, joka tekee mahdolliseksi
toimintojen uuteen jäsentelyyn. Siihen sopii kokoprojektintulevaisuuden visio
seuraavasti:
1.
2.
3.
4.
Ydinsairaala 24h/7d
Elektiivinen sairaala
Kuntoutussairaala
Lähipalvelut
- korjataan ja lisä-rakennetaan nykyisiin tiloihin
- modernisoidaan nykyinen sairaala
- muutetaan Armilan sairaalan käyttö
- verkotetaan kiinteämmin yhteen sairaalan kanssa
Malli sopii varsin hyvin Eksoten rakenteeseen. Keskussairaalaan tulisi
päivystys ja kaikki 24h/7d toiminnat. Tämä vaatii korjauksen, kuten edellä on
todettu.
Kuntoutus ja kroonisen taudin hallinta keskittyisi Armilan sairaalaan. Tämä
toimisi kiinteästi lähipalvelujen kanssa, vastuu alueen kuntoutustoiminnan
laadusta kuuluisi Armilan sairaalalle.
8.3 Ehdotukset
Eksoten alue tarvitsee kiinteistöjen modernisointia ja kiinteistöinvestointeja.
Projektin tulosten perusteella ehdotetaan Eksotelle seuraavia
jatkotoimenpiteitä:
1. Jatkotoimenpiteiden on luotava edellytykset kokonaisvaltaisen
modernisointi- ja investointiohjelman tekemiseen. Eksoten kaikkia
kiinteistöjä käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Niiden kunnosta ja
59
korjaustarpeesta on nyt tehdyn inventaarion jälkeen selvä käsitys.
Korjausohjelman kustannukset, vanhusten huollon uudistamistarpeet
huomioiden, ovat noin 100 miljoonan euron suuruusluokassa.
2. Laitosvaltaisen vanhustenhuollon purkaminen vaatii uutta
rakentamista. Rakentaminen tulisi kohdistua tuetun asumisen
edellytysten paranemiseen. Tämä merkitsee asutuskeskusten
keskustatoimintojen hyödyntämistä ja sellaista huoneistokokoa, että
tilat kelpaavat myös normaaliin asumiseen. Osa
vanhuspalvelurakennuksista on elinkaarensa. Tarvitaan alueellinen
kokonaisohjelma.
3. Keskussairaalan osalta tarvitaan uusi palvelutuotanto-ohjelma ja uusi
toimintasuunnitelma. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
integroinnin suhteen on useita mahdollisia toimintamalleja.
Työvaiheessa pitää toimintaprosessit, niiden kustannukset ja niiden
tilantarve selvittää luotettavasti.
4. Suunnitelman valmistuttua tehdään rakennuksen modernisointiohjelma ja kustannuslaskelmat. Kuten edellä on selvitetty, sairaalan
korjaaminen tai rakentaminen uuteen paikkaan ovat vaihtoehtoja.
Sairaalan korjaaminen nykyiselle paikalle on luonnollisesti yksi
vaihtoehdoista, mutta mikäli purettava rakennusmassa ja sen
korvaaminen uudella kasvaa kovin suureksi, lähenee kustannukset
kokonaan uuden sairaalan kustannuksia, joka tällöin voi tulla
edullisemmaksi.
60
Sisällysluettelo
Esipuhe ........................................................................................................................... 2
1
Lähtötilanne ........................................................................................................... 3
1.1 Eksote, visio ja tavoitteet ................................................................................ 3
1.2 Väestö .............................................................................................................. 5
1.3 Eksoten asema Suomen terveyspalvelujärjestelmässä .................................... 6
2
Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin vanhushuolto .................................................. 10
2.1 Vanhuspalvelut rekisteritietojen valossa ....................................................... 10
2.2 Vanhuspalveluiden tarve ............................................................................... 14
2.3 Vanhuspalvelut vaativat rakennusinvestointeja ............................................ 15
3
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittymisestä .................................................... 16
3.1 Kehityksen suuntaviivat ................................................................................ 16
3.2 Sairaansijat .................................................................................................... 17
3.3 Päivystys........................................................................................................ 17
3.4 Päiväsairaala .................................................................................................. 18
3.5 Tarvitaan kuntoutusyksikkö .......................................................................... 18
3.6 Avohoito uusiutuu ......................................................................................... 20
3.7 ”Ydinsairaala” -toimintamalli ....................................................................... 22
4
Kiinteistökannan nykytilanne ja ongelmat........................................................... 23
4.1 Etelä-Karjalan keskussairaala ....................................................................... 23
4.1.1 Sairaalan ikä painaa ............................................................................... 25
4.1.2
Liikenne ................................................................................................. 26
Osastojen vanhat prosessit ..................................................................... 26
4.1.3
4.1.4
Rakennuksen tilankäyttö ........................................................................ 28
4.1.5
Peruskorjaus on kesken .......................................................................... 29
4.1.6 Paikoitus ................................................................................................. 29
4.2 Honkaharju .................................................................................................... 30
4.3 Armila............................................................................................................ 30
4.4 Vanhushuollon laitosten inventaarion tulokset ............................................. 31
5
Kehittämisvaihtoehdot ......................................................................................... 34
5.1 Mitoitus ja rakenne ........................................................................................ 34
5.1.1
Ohjelma .................................................................................................. 34
5.1.2 Pohjoismaiset mitoitukset ...................................................................... 34
5.1.3
Kymenlaakson uusi ohjelma ................................................................. 35
5.1.4 Hollanti .................................................................................................. 35
5.1.5
Uusia tarvitsijoita? ................................................................................. 35
5.1.6
Uusi rakenne .......................................................................................... 36
5.1.7
Pienempi rakennus ................................................................................. 37
5.2 Neljä vaihtoehtoa........................................................................................... 37
5.3 Keskussairaalan korjaaminen nykyiselle paikalle ......................................... 38
5.4 Keskussairaalaan rakennetaan uusi päivystyssairaala ................................... 41
5.5 Täysin uusi sairaala ....................................................................................... 42
5.6 Armilan sairaalaa täydennetään .................................................................... 43
Vaihtoehtojen vertailua ........................................................................................ 44
6
6.1 Keskussairaalan korjaaminen ........................................................................ 44
6.2 Uusi päivystyssairaala keskussairaalaan ....................................................... 44
6.3 Uusi sairaala .................................................................................................. 45
6.4 Armila............................................................................................................ 45
61
6.5 Vaihtoehtojen kustannukset .......................................................................... 46
6.6 Yhteenveto kustannuksista ............................................................................ 47
6.7 Suunnitteluprosessin hallinta......................................................................... 49
7
Uuden aluejärjestelmän rakenteen visio .............................................................. 51
7.1 Uusi visio ja Eksoten erityisasema ................................................................ 51
7.1 Uusi innovatiivinen malli: kolme sairaalaa ja lähipalveluverkko ................. 52
7.2 Päivystävä ydinsairaala ................................................................................. 53
7.3 Elektiivinen sairaala ...................................................................................... 54
7.3.1
Perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito integroituvat ...................... 54
7.3.2 Avohoitokeskus...................................................................................... 55
7.4 Kuntouttava lähisairaala ................................................................................ 57
8
Yhteenveto ja ehdotus jatkotoimenpiteistä .......................................................... 58
8.1 Malli 1. Erikoisalakohtainen järjestelemä ..................................................... 58
8.2 Malli 2. Uusi perusrakenne ........................................................................... 59
8.3 Ehdotukset ..................................................................................................... 59
62