Venäjän talousnäkymät 1/2012 - Kansainvälisten markkinoiden
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT Kosonen Riitta, Kettunen Erja, Leppänen Simo, Parviainen Sinikka, Järvikuona Petri ja Hietikko Mikko CEMAT VENÄJÄN TALOUSNÄKYMÄT 1/2012 24.4.2012 Sisällysluettelo Sisäiset ja ulkoiset epävarmuudet ovat pitäneet Venäjän talouskasvun maltillisella neljän prosentin tasolla ............................................................................................................................................. 2 Teollisuustuotannon kasvu hidastunut ............................................................................................. 7 Vähittäiskauppa kasvanut vahvasti säästämisen kustannuksella ..................................................... 14 Investoinnit kiinteään pääomaan elpyneet hitaasti ......................................................................... 17 Inflaatio historiallisen alhainen 6,1 % vuonna 2011 ....................................................................... 20 Tulotason reaalikasvu hidasta, mutta työllisyys koheni edelleen .................................................... 24 Budjetin ennakoidaan putoavan jälleen alijäämäiseksi ................................................................... 30 Osakemarkkinat erkaantuneet öljynhinnasta, pankkisektoria vaivaa likviditeettipula ..................... 35 Venäjän ulkomaankaupan arvo elpynyt, kansainvälinen integraatio etenee .................................... 42 Suomen ja Venäjän välinen kauppa ei ole vielä täysin elpynyt kriisistä ......................................... 48 Ulkomaiset sijoittajat karsastavat yhä Venäjän investointi-ilmapiiriä ............................................. 53 Suomalaisinvestoinnit Venäjällä edelleen kasvussa ....................................................................... 60 Tulevaisuudennäkymät: miten eroon energiariippuvuudesta? ........................................................ 63 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Sisäiset ja ulkoiset epävarmuudet ovat pitäneet Venäjän talouskasvun maltillisella neljän prosentin tasolla Venäjän bruttokansantuotteen (BKT) reaalikasvu oli alustavien tietojen mukaan vuonna 2011 edellisvuoden lukemissa (4,3 %) eli hieman nopeampaa kuin aiemmissa ennusteissa uskottiin. Kasvuvauhti ylsi jokaisella neljänneksellä yli 3 %:iin (Kuvio 1). Vuoden puolivälin jälkeen BKT:n kasvu hieman nopeutui tehdasteollisuuden, vähittäiskaupan ja rakennusalan suotuisan kehityksen ansiosta. Tätä kehitystä on tukenut myös investointien kasvu ja väestön reaalitulojen elpyminen vuoden 2011 aikana (Venäjän talouskehitysministeriö 2012). Kuvio 1. Venäjän reaalisen bruttokansantuotteen (BKT) kehitys v. 2002–2011 (%) 15 10 5 -5 IV/2003 I/2004 II/2004 III/2004 IV/2004 I/2005 II/2005 III/2005 IV/2005 I/2006 II/2006 III/2006 IV/2006 I/2007 II/2007 III/2007 IV/2007 I/2008 II/2008 III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009 III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 IV/2010 I/2011 II/2011 III/2011 IV/2011 0 -10 vuosikasvu Kvartaalikasvu -15 Lähteet: Rosstat (2012), Venäjän talouskehitysministeriö (2012) Venäjän talouskasvu näyttäisi siten asettuneen selvästi hitaammaksi kuin ennen vuoden 2008 talouskriisiä. CEMATin haastattelemien suomalaisyritysten mukaan näkymät ovat kuitenkin jälleen optimistisia. ”Kasvupotentiaali nähdään suurena, mutta täytyy tosin sanoa, että verrattuna aikaan ennen lamaa, jolloin nähtiin todella iso potentiaali, niin kyllä me nyt ollaan pikkuisen pistetty varovaisempaa kulmakerrointa niihin Venäjän kasvuodotuksiin”. Useimmat haastatellut ovat tyytyväisiä venäläismarkkinoiden kehitykseen vuonna 2011: ”Viime vuosi oli yks historian parhaista vuosista. Me tehtiin mm. myynnissä uusi ennätys, yli 25 % kasvua.” Monilla aloilla kysyntä on kasvanut selvästi, ja hinnat ovat samalla nousussa. ”Iso kuva on se, että menee hyvin. Elikkä kysyntä on täällä ja myynti kasvaa, ja ollaan saatu hyvään hintaan tavaraa myytyä.” 2 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Yritysten kokemukset talouskriisin vaikutuksista vaihtelevat kuitenkin selvästi. Tähän lienevät syynä mm. toimialakohtaiset erot. ”Meillä on mennyt erittäin hyvin, ja olemme ylittäneet odotukset. Näyttää siltä, että ei ole kriisi Venäjälle rantautunut, ainakaan meidän alalle. Eikä se näytä oikeastaan muutenkaan siellä olevan.” Osa suomalaisista yrityksistä oli kärsinyt kovastikin talouskriisistä pari vuotta sitten, mutta on toipunut sittemmin. ”Viime vuosi meni ihan hyvin. Se vuoden 2008 talousromahdus, niin sehän näkyi meillä vuoden viiveellä, että meille oli vaikea vuosi se 2009. Sen jälkeen joka vuosi on parempaan suuntaan menty. Ja edelleen tästä vuodesta odotetaan taas parempaa mikä viime vuosi oli”. Sen sijaan muutamilla suomalaisyrityksillä vuoden 2008 talouskriisin haitat näkyvät toiminnan volyymissa edelleen: ”No viime vuosi ei ollut vielä mikään huippuvuosi meillä, kun meidän asiakkailla tuli projekteihin siirtymisiä, elikkä meidän pääkohderyhmä on nämä länsimaiset yritykset Pietarissa ja heillä tuli projekteihin viivästyksiä. Ne eivät lähteneet käyntiin aiotulla tavalla, niin se näkyi sitten meillä myös.” Venäjän bruttokansantuotteen kasvua ovat myös edelleen varjostaneet niin vientimarkkinoiden epävarmuus kuin kansainvälisten rahoitusmarkkinoidenkin myllerrys. Ulkoinen epävarmuus heijastui Venäjälle elintärkeän viennin kasvuun, joka hidastui, kun samalla tuontikysyntä jatkoi vahvaa kasvuaan. Yhä vahvistuva tuontikysyntä tulee mahdollisesti heikentämään Venäjän kauppatasetta, kun öljyn hinnan uskotaan laskevan globaalin talouskasvun hidastuessa. Lisäksi vuonna 2011 Venäjän sisäiset riskit kasvoivat jälleen, ja rajoittanevat talouden kehitystä kuluvana vuonna. Erityisesti poliittiset riskit nousivat pintaan joulukuusta lähtien vaaliprotesteissa, jotka olivat suurimpia mielenilmauksia Venäjällä sitten 1990-luvun ja kiihdyttivät vuoden 2011 aikana voimakkaana jatkunutta yksityisen pääoman pakenemista. Vuonna 2011 pääomaa virtasi ulos maasta kaikkiaan 84 miljardin dollarin arvosta, mikä oli korkein taso sitten vuoden 2008. Pääomapaon ei uskota merkittävästi helpottavan myöskään kuluvana vuonna. Keväällä 2012 julkaistut ennusteet Venäjän lähivuosien talouskasvusta ovat pääosin laskeneet hieman verrattuna viime syksynä tehtyihin arvioihin. Vuodelle 2012 annetut bruttokansantuotteen kasvuennusteet vaihtelevat 2,3–4,2 %:n välillä (Kuvio 2). Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF 2012) ja Maailmanpankki ennustavat korkeintaan 3,5 %:n talouskasvua, kun aikaisemmat ennusteet ennakoivat neljän prosentin kasvua. Maailmanpankin ennusteen (maaliskuu 2012) mukaan BKT:n kasvu pysyy yli neljässä prosentissa, mikäli Urals-raakaöljyn hinta säilyy maaliskuun alun ennätyskorkealla tasolla (125 dollaria tynnyriltä). Öljyn hinnan pysyminen näin korkealla tasolla ei kuitenkaan Maailmanpankin arvioiden mukaan ole todennäköistä. Ainoastaan Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD 2012) säilytti syksyn hieman yli 4 %:n kasvuennusteensa vuosille 2012–13 ennallaan myös tammikuussa. Pessimistisin on Venäjän suurimman yksityisen pankin Renaissance Capitalin (2012), ja New School of Economicsin tammikuinen ennuste, jonka mukaan talouskasvu yltää vuonna 2012 vain 2,3 %:iin. Kaikki ennusteet puoltavat käsitystä BKT:n kasvun hidastumisesta vuonna 2012, mutta valtaosa uskoo kasvun olevan tätä hieman nopeampaa vuonna 2013. Ainoastaan Suomen pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) maaliskuun ennuste näkee tuonnin kasvun suhteessa vientiin pitävän Venäjän kasvu ennallaan vuonna 2013, kun samalla öljyn hintojen uskotaan laskevan maailmanmarkkinoilla (BOFIT 2012). BOFIT ennustaa myös, että kulutus ja investoinnit laskevat vuonna 2012 globaalista epävarmuudesta johtuen, mutta elpyvät jo seuraavana vuonna. 3 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Tutkimuslaitosten mukaan merkittävin syy Venäjään nykyistä hitaampaan talouskasvuun lähivuosina on globaalin epävarmuuden jatkuminen ja siitä johtuva raaka-aineiden hintojen heilahtelu. Samalla tehdasteollisuuden kasvu on hidastunut, pääomapaolle ei näy loppua, eivätkä investoinnit ole elpyneet merkittävästi. Venäjän jäsenyys Maailman kauppajärjestössä (WTO) voi kuitenkin parantaa Venäjän mainetta sijoituskohteena. Maailmanpankin mukaan WTO-jäsenyys voisi kasvattaa investointeja Venäjälle ja lisätä tuottavuutta, kun paikallinen teollisuus joutuu kohtaamaan ulkomaista kilpailua aiempaa enemmän. Nämä vaikutukset ovat kuitenkin nähtävissä vasta keskipitkällä tai pitkällä tähtäimellä, vaikka jäsenyydellä on jo nyt positiivinen vaikutus Venäjän maineeseen sijoituskohteena ja kauppakumppanina (Maailmanpankki 2012). Kuvio 2. Ennusteet Venäjän reaalisen bruttokansantuotteen (BKT) kehityksestä v. 2012–2013 (%) EBRD 01/2012 Renaissance Capital ja NSE 01/2012 BOFIT 03/2012 2013 2012 Talouskehitysministeriö 09/2011 Maailmanpankki 03/2012 IMF 01/2012 0 1 2 3 4 5 Lähteet: Eri tutkimuslaitokset. Luottoluokitusyhtiö Standard & Poor’s näkee vuoden 2011 talouskasvun olleen ennen kaikkea Venäjän teollisuustuotannon kasvun, vähentyneen työttömyyden sekä vahvan kulutuskysynnän ansiota (Interfax 16.2.2012). Yhtiö on kuitenkin huolissaan vuonna 2011 kiihtyneestä pääoman pakenemisesta ja poliittisesta epävarmuudesta, jotka voivat haitata talouden rakenteellisia uudistuksia. Vuoden 2011 verrattain hyvä vire jatkuu Standard & Poor’sin mukaan vielä vuoden 2012 alkupuoliskolla, mutta hidastunee vuoden toisella puoliskolla, kun inflaatio tulee rapauttamaan kulutuskysyntää ja pääomapako jatkunee. Myöskään investointien kasvu heinä-joulukuussa 2011 ei ollut riittävää, jotta energiateollisuutta vaivaava kapasiteettipula olisi helpottunut. Tämä tulee rajoittamaan Venäjän BKT:n kehitystä, kun energiateollisuus tunnetusti tuottaa leijonanosan maan tuloista. (Interfax 16.2.2012) 4 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Suomalaisyritysten odotukset tälle ja ensi vuodelle ovat pääsääntöisesti positiivisia, mutta useat näkevät taloudellisen epävarmuuden lisääntyneen selvästi viime syksystä lähtien. Siten myös oman toiminnan kasvun odotetaan hidastuvan: ”Se oli ihmeellinen juttu, mitä tapahtui. Että vielä syksyllä kaikilla oli rahaa ja budjettia, ja tehtiin sopimuksia ensimmäisissä tapaamisissa. Meni tosi hyvin ajattelin että tämähän on ihan buumia - ja sitten loppuvuodesta kaikki alkoi puhua samaa; kreikkaa vai finanssijuttuja vai mitä? Kaikki konsultit puhu samaa: mainonnat kiinni, konsultoinnit kiinni, valmennukset kiinni. Sama stoori on jatkunut tammikuun. Ja se on ollut laulun nimi tähän saakka.” Myös toimialan globaali kehitys vaikuttaa yritysten odotuksiin Venäjällä, ja joillain aloilla näkymät ovat melko varovaisia: ”Maailmalla hinnat rupeavat vähän putoamaan ainakin näissä meidän alan tuotteissa ja on pudonnutkin aika rajusti viime syksystä. Se tulee vaikuttaan ainakin tähän paikalliseen Venäjän markkinaan ja käytännössä odotetaan että hintataso tulee putoamaan ja katteiden putoamiseenhan ja kilpailun kiristymiseen se varmaan johtaa[…] Nyt odotellaan pikkaisen takatalvea tässä.” Osalla yrityksistä odotukset ovat kuitenkin erittäin positiivisia: ”Meillä oli erittäin hyvä tilauskanta jo tälle vuodelle, paras mitä meillä on koskaan ollut. Eli meillä oli sovittu yhdeksän toimitusta jo tälle vuodelle, vaikka yleensä se on sillä tavalla, että lähdetään tyhjästä.[…] Lähivuosien osalta odotetaan suurin piirtein, että meidän kasvu tulee olemaan vähintään sen verran kun bruttokansantuote kasvaa, eli siellä neljän-viiden prosentin tienoilla, että se on se minimi mitä me odotetaan.” Venäjän tärkeimpien taloudellisten keskusten Pietarin ja Moskovan kehitys eroaa tulevaisuudessa kaupunginhallintojen omien ennusteiden mukaan yllättävän paljon toisistaan (Pietarin kaupunki 2011; Moskovan kaupunki 2012). Pietarin vahva asema tehdasteollisuudessa ja sen investointeja houkutteleva liiketoimintaympäristö näyttävät takaavan hyvän kehityksen myös tulevina vuosina. Lokakuun 2011 ennusteessaan Pietarin kaupunginhallinto uskoo alueellisen BKT:n kasvavan yli 11 % vuodessa aina vuoteen 2014 asti. Samalla Pietarin monipuolisen taloudellisen rakenteen (verrattuna muuhun Venäjään) nähdään säilyvän lähes entisellään vuosina 2010–2014. Tehdasteollisuus on alueen suurin lisäarvoa tuottava ala, ja sen osuuden uskotaan kasvavan vielä hieman (0,9 prosenttiyksikköä) aluetaloudessa. Erityisesti autoteollisuuden klusterin merkitys näyttäisi Pietarin kaupunginhallinnon mukaan kasvavan, mistä kielivät myös kansainvälisten autojättien kuten General Motorsin, Nissanin ja Toyotan vastikään toteutuneet tehdasinvestoinnit alueelle (Pietarin kaupunki 2011). Venäjän suurimman kaupungin Moskovan talouskasvun ennustetaan puolestaan olevan huomattavasti nykyistä hitaampaa. Moskovan alueellisen BKT:n uskotaan kasvavan keskimäärin maan keskiarvon mukaisesti vuoteen 2013 asti (3-4 % vuodessa), mutta piristyvän hieman vuonna 2014 (4,6 %). Tästä huolimatta Moskovan ja sen lähialueiden merkitys Venäjän talouskasvun veturina säilynee ennallaan. Suurin osa Venäjälle tehtävistä tuotannollisista investoinneista suuntautuukin (energiasektoria lukuun ottamatta) enintään 400 kilometrin säteelle Moskovasta. Kaupungissa ovat maan suurimmat kulutusmarkkinat ja se kattaa edelleen neljänneksen koko maan vähittäiskaupasta (Suomen ulkoasiainministeriö 2012). 5 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Lähteet BOFIT (2012): BOFIT Forecast for Russia 2012-2014; 16.3.2012 http://www.suomenpankki.fi/bofit_en/seuranta/ennuste/Documents/brf112.pdf EBRD (2012): Regional Economic Prospects in EBRD Countries of Operations January 2012: http://www.ebrd.com/downloads/research/REP/REP_January_2012_230112_FINAL_1.pdf IMF (2012): World Economic Outlook January 2012 Update http://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2012/update/01/index.htm Interfax 16.2.2012: Russia & CIS Business and Financial Newswire: Russian GDP could grow 3.5% in FY2012, slowdown expected in H2 - S & P. Moscow, 16 Feb 2012. Maailmanpankki (2012):Moderating Risks, Bolstering Growth; Russian Economic Report No 27 Spring 2012. http://www.worldbank.org/content/dam/Worldbank/document/rer-27-march2012eng.pdf Moskovan kaupunki (2012): Prognoz sozialno-ekonomizeskovo razvitija goroda Moskvi http://budget.mos.ru/forecast Pietarin kaupunki (2011): O podgotovke utochnennovo prognoza sozialno-ekonomizeskovo razvitija Sankt-Peterburga na 2012 god i planovii period 2013 i 2014 godov http://www.cedipt.spb.ru/upload/files/economics/macro/Presentation_prognoz.pdf Renaissance Capital (2012) http://research.rencap.com/eng/default.asp Rosstat (2012) http://www.gks.ru Suomen ulkoasiainministeriö (2012): Moskovan suurlähetystö Talousuutisia Moskovasta 20.1.2.2.2012. http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=240657&nodeid=44879&contentlan=1&cultu re=fi-FI Venäjän talouskehitysministeriö (2011): Prognoz sozialno-ekonomizeskovo pazvitija Rossiiskoi federatsii na 2012 i planovii period 2013-14 godov. http://www.economy.gov.ru/minec/press/news/doc20110921_014 6 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Teollisuustuotannon kasvu hidastunut Venäjän teollisuustuotanto kasvoi vuonna 2011 hieman alle 5 % eli aiempaa hitaammin, ja kasvu hidastui edelleen vuoden loppua kohden (Kuvio 3). Vuonna 2010 teollisuustuotanto oli kasvanut yli 8 %, mikä johtui osittain kriisivuoden 2009 alhaisesta vertailukohdasta. Teollisuuden kasvun hiipuminen johtui hidastuneesta kysynnästä kaikilla teollisuudenaloilla, mutta erityisesti tehdasteollisuudessa, missä kysynnän kasvu hidastui lähes puoleen aiemmasta. Tästä huolimatta suurin osa teollisuuden kasvusta syntyi tehdasteollisuudessa (kasvua 6,5 % verrattuna vuoteen 2010). Kasvun moottorina oli tehdasteollisuus, erityisesti autoteollisuus, jossa tuotanto kasvoi peräti 25 % vuonna 2011 (Venäjän talouskehitysministeriö 2012). Kuvio 3. Teollisuustuotannon vuotuinen %-muutos vuosineljänneksittäin, 2007-2011 15,0 10,0 5,0 0,0 -5,0 -10,0 -15,0 -20,0 Lähde: Venäjän talouskehitysministeriö (2012) Kaivannaisteollisuuden tuotannon arvo kasvoi 2 % edelliseen vuoteen nähden. Kasvuvauhtia hidasti mineraalien kaivun määrällinen (volyymin) hidastuminen vuonna 2011. Sesonkikorjatuilla luvuilla joulukuussa 2011 mineraalien kaivu supistui hieman verrattuna edelliseen vuoteen. Raakaöljyn tuotannon kapasiteetti on kaiken kaikkiaan pienentynyt, koska vanhojen öljykenttien tuotanto on vähentynyt eikä uusia kenttiä ole saatu hyödynnettyä (Venäjän talouskehitysministeriö 2012). Tästä huolimatta suurimmalle osalle Venäjän öljyntuottajista vuosi 2011 oli taloudellisesti hyvä, johtuen pääasiassa raakaöljyn korkeasta hinnasta. Venäjän energiaministeriön (2012) mukaan energiatuotteiden kysyntä kasvoi edelleen tasaisesti Venäjän kotimarkkinoilla, mikä vähensi öljyn viennin volyymia hieman (97 %:iin vuoden 2010 tasosta). Lisäksi valtion painostustoimet polttoaineiden kotimarkkinahintojen säilyttämiseksi kohtuullisempana kuluttajille mm. vientikielloilla todennäköisesti vaikuttivat öljyn viennin vähentymiseen (ks. Venäjän talousnäkymät 7 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 1/2011). Samalla taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen Euroopassa vähensi öljyn vientiä muihin kuin IVY-maihin (95 %:iin edellisvuodesta). Maakaasun tuotanto puolestaan kasvoi 2,9 % edellisestä vuodesta ja nousi 0,5 % kriisiä edeltävää tasoa korkeammalle. Toisin kuin raakaöljyn kohdalla, maakaasun tuotannossa vientimarkkinat olivat kasvun veturina, kun samalla kotimarkkinoiden kysyntä kasvoi hitaammin. Loppuvuodesta poikkeuksellisen leuto talvi vähensi kaasun kysyntää Venäjällä ja sen vientimarkkinoilla, mutta vuoden 2012 alussa yllättäneet kovat pakkaset todennäköisesti kiihdyttivät kysyntää jälleen. Venäjä on tehnyt viime vuosina suuria investointeja maakaasusektorilleen ja selvästi luottaa sektorin tulevaisuuteen kun globaali energian tarve kasvaa. Tilanne ei välttämättä kuitenkaan ole aivan näin valoisa. Venäläinen Gazprom toimittaa neljänneksen Euroopan käyttämästä maakaasusta (joka muodostaa noin puolet Gazpromin tuloista), mutta on menettänyt markkinaosuuksiaan viime vuosina, kun nesteytetyn kaasun tarjonta on kasvanut (Bofitvko 14/2011). Viime aikoina Gazprom on myös joutunut taipumaan kaasua ostavien eurooppalaisten energiayhtiöiden vaatimiin hinnanalennuksiin. Uhkakuvia maakaasun menekille aiheuttaa myös nopeasti kasvava liuskeöljyn ja liuskekaasun tuotanto, joka on jo selvästi heikentänyt Gazpromin markkinanäkymiä esimerkiksi Yhdysvalloissa. Gazprom pyrkii parantamaan asemiaan lisäämällä nesteytetyn kaasun tuotantoa ja suuntaamalla niin tuotannon kuin myynninkin painopistettä Kaukoitään (Bofitvko 14/2011). Tällä hetkellä maakaasun maailmanmarkkinahinnat ovat vain noin kolmasosa kriisiä edeltäneestä huipusta, kun öljynhinta puolestaan lähentelee jo aiempia ennätyksiä. Gazprom onkin pyrkinyt pitkiin toimitussopimuksiin varmistaakseen kaasulleen paremman hinnan, mutta tämä vaikeutunee tulevaisuudessa, kun globaali kilpailu kasvaa. Esimerkiksi viime vuonna yhtiö hävisi kaasuntoimitussopimuksen Intiaan yhdysvaltalaiselle kilpailijalleen, joka lupasi toimittaa kaasun halvempaan hintaan (Bloomberg 14.3.2011). Erimielisyydet toimitushinnoista ovat myös pitäneet suunnitelmat kaasutoimituksista Venäjältä Kiinaan jäissä jo vuosikausia. Venäjän sähkön tukkumarkkinat vapautettiin vuoden 2011 alussa. Suomalainen energiayhtiö Fortum on varmistanut osansa avautuvista markkinoista mittavalla investointiohjelmalla, joka on kokonaiskapasiteetiltaan yksi Venäjän sähköntuotannon suurimpia (Kauppalehti 4.10.2011). Vuonna 2011 Fortumin liikevoitto Venäjällä kasvoikin 74 miljoonaan euroon, kun edellisenä vuonna se oli vain 8 miljoonaa (Niemelä 2012). Fortum aikoo tulevina vuosina nopeuttaa aikaisemmin suunniteltua Venäjän investointiohjelmaansa kysynnän elpymisen ja kapasiteettimarkkinoiden kehittymisen ansiosta niin, että suunnitellut kahdeksan yksikköä saadaan käyttöön vuoden 2014 loppuun mennessä. Koneiden ja laitteiden valmistus kasvoi keskimääräistä nopeammin vuonna 2011: tuotannon volyymi lisääntyi 9,5 % verrattuna edelliseen vuoteen. Erityisesti maatalous- ja metsäteollisuuden koneenrakennus kasvoi jopa 37,6 % edellisestä vuodesta. Toimialan kehitys liittyy Venäjän toimiin (mm. valtion tukirahoituksella) tehostaa maa- ja metsätalouden kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä edistää näihin liittyvää teknologista kehitystä. Vuonna 2011 esimerkiksi traktorien tuotanto kasvoi yli 80 % edellisvuodesta. Myös liikennevälineiden valmistus oli nopeassa kasvussa vuonna 2011, mikä on seurausta sekä suurimpien valmistajien että kuluttajien parantuneesta taloustilanteesta. Erityisesti lisääntyivät kevyiden ajoneuvojen (+44,5 %) ja rekka-autojen (+33,4 %) valmistus. Etenkin ulkomaisten automerkkien tuotanto Venäjällä kasvaa parhaillaan rivakkaa vauhtia kotimaisten merkkien 8 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 kustannuksella. Venäjän suurin autonvalmistajan, Ladoja tuottavan AvtoVazin, markkinaosuus oli reippaasta tuotannon kasvusta huolimatta pudonnut viime vuoden alkupuoliskolla 36 %:iin kun vielä edellisvuonna se tuotti 45 % Venäjän koko autotuotannosta. Autokauppaa on Venäjällä edistänyt vuonna 2010 aloitettu ja kesällä 2011 päättynyt valtion tukema ohjelma vanhojen autojen vaihtamiseksi uusiin (Bofitvko 31/2011). Viime vuosien suomalaismenestyjä Venäjällä, Nokian Renkaat, suunnittelee lisäävänsä panoksiaan rakentamalla mahdollisesti uuden tehtaan nykyisen Vsevolozhskin tehtaan viereen (Kauppalehti 11.4.2011). Investointiin kannustaa paikallisten viranomaisten verohelpotuspaketti. Nokian Renkailla on jo 30 % markkinaosuus Venäjällä. Metalliteollisuuden kehitys on ollut vaihtelevampaa. Kokonaisuudessaan alan kasvu oli 2,9 % vuonna 2011, mutta samalla kun metallien jalostus kasvoi 5,2 %, valmiiden metallituotteiden valmistus supistui (-1,8 %) edellisvuodesta. Suomalainen teräsyritys Rautaruukki on laajentunut Venäjän toimintaansa aggressiivisesti avaamalla kolme teräsrakenteita tuottavaa tehdasta Moskovan lähelle. Kysyntä sen tuotteille on vahvaa Venäjän teollisuudessa ja logistiikka-alalla (Sinervä 2011). Tehdasta hallinnoivan tytäryhtiön Ruukki Constructionin johtajat uskovat tulevien vuosien suurten logistiikkainvestointien Venäjällä kasvattavan kysyntää entisestään. Puunjalostusteollisuudessa sekä paperin ja selluloosan tuotannossa kasvu jatkuu tasaisena kriisin jälkeen. Puunjalostusteollisuudessa tuotanto lisääntyi 4 % edellisvuodesta, mikä kertoo alan näkymien tasaantumisesta sekä ulkomaisilla että kotimaisilla markkinoilla, vaikka vuoden ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana alan kasvu hidastui edellisestä vuodesta. Koko vuoden luvut olivat kuitenkin rohkaisevampia. Vuonna 2011 paperin ja selluloosaan valmistus kasvoi 4,4 % vuositasolla, mistä merkittävä osa johtui kartongin ja paperin valmistuksen lisääntymisestä. Metsäteollisuudessa suomalaiset suuryhtiöt ovat viime vuosina olleet peruutusvaihteella Venäjäntoiminnoissaan. Esimerkiksi UPM myi hiljattain pois Venäjän puunhankintayhtiönsä (Kauppalehti 14.4.2011). Vetäytymisten syynä ovat olleet mm. toimintaympäristön vaikeudet ja poukkoileva politiikka, mutta joidenkin näkemysten mukaan myöskään metsäyhtiöiden pitkän aikavälin investointisuunnitelmien hyötyjä ei ole osattu välittää venäläisviranomaisille (Boxberg 2011). Elintarviketeollisuuden tuotannon kasvu oli hidasta (1 %) vuonna 2011. Lihanjalostuksen kasvun (6,8 %) ansiosta alan kehitys oli heikosti positiivisen puolella. Samalla muut merkittävät tuotantoryhmät kuten vihannesten ja hedelmien jalostus ja maitoteollisuuden tuotanto supistuivat lähes 2 % vuositasolla. Erityisesti maitoteollisuudessa kehityssuunta on ollut negatiivinen aina vuoden 2010 suurien metsäpalojen jälkeen (Venäjän talouskehitysministeriö 2012), jolloin kaikkien elintarvikkeiden hinnat nousivat huomattavasti ja jopa moninkertaistuivat. Koska maitotuotteiden hinnat ovat edelleen korkealla, tuotteiden kysyntä on pysynyt alamaissa. Maailmanmarkkinoilla meijerituotteiden hinnat ovat kuitenkin laskeneet selvästi viime syksystä, minkä odotetaan laskevan kuluttajahintoja ja lisäävän kilpailua myös Venäjällä: ”Käytännössä odotetaan, että hintataso tulee putoamaan, mikä näkyy lähinnä katteiden putoamisena ja kilpailun kiristymisenä. Paljon alennuksia on tiedossa ja semmoinen tiukka kevät tässä on odotettavissa”. Venäjällä elintarvikkeiden hintoihin vaikuttaa varsin paljon myös kausivaihtelu: ”Loppuvuodesta Venäjällä on aina niitä suuria juhlia, ja tulee paljon tilauksia, niin hinnat tahtoo olla korkealla. Sitten jos tuotteet eivät menekään kaupaksi, tai niitä jää varastoihin roikkumaan, niin on hyvä 9 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 korjata hintaa[…] Kesällä tapahtuu ihan samaa, volyymituotteiden hinnat nousee - esimerkiksi broilerituotteet, ne on tyypillistä grillauskamaa”. Suomalaisten näkemysten mukaan Venäjän elintarvikemarkkinoilla riittää kysyntää vielä pitkäksi aikaa, koska maan oma tarjonta on vähäistä: ”Me uskotaan siihen, että Venäjä ei saa omaa elintarviketuotantoaan kasvatettua määrällisesti eikä laadullisesti lähivuosina niin, että ne voisi tyydyttää oman ruokahuoltonsa. Kyllä meitä tarvitaan, ennen kaikkea meidän asiakkaat tarvitsevat meitä siellä. Sen takia me uskotaan ja panostetaan siihen, me halutaan olla siellä”. Myös Fazer panostaa Moskovan alueeseen, jossa se on jo vallannut 13 % osuuden tuoreen leivän markkinoista. Kysyntää olisi enemmänkin leipämarkkinoilla, mutta ongelmana on lähinnä tuotantokapasiteetin puute. Fazerin johto uskoo vahvasti Venäjän maailmankauppajärjestön (WTO) jäsenyyden helpottavan investointien tekemistä. Fazer on poikkeuksellisesti suomalaisyrityksenä keskittynyt Moskovan alueeseen, kun sen leipomoprojekti Pietarissa on ollut jo pari vuotta jäissä. (Kauppalehti 22.3.2011) Vastikään helmikuussa Fazer ilmoitti kuitenkin vetäytyvänsä Venäjän sopimusruokailumarkkinoilta ja keskittyvänsä makeis- ja leipomoalaan (Fazer 2012). Kahveistaan tunnettu Paulig puolestaan avasi syyskuussa 2011 Tverissä uuden kahvipaahtimon. Suuren paahtimon avajaiset olivat mediatapahtuma alueella, ja toimintaympäristön haasteista huolimatta Pauligin tärkeimmät brändit kuten Presidentti tunnetaan hyvin Pietarin alueella. Paulig onkin toiseksi suurin kahvinmyyjä Venäjän laatukahvimarkkinoilla (Kiuru 2011). Teollisuusyritysten tulevaisuudenodotukset sen sijaan vaihtelivat viime vuonna voimakkaasti. Rosstatin luottamusindeksien mukaan kaivannais- ja tehdasteollisuuden odotukset paranivat selvästi kesään 2011 asti, minkä jälkeen odotukset heikentyivät jälleen negatiivisiksi (Kuvio 4). 10 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Kuvio 4. Rosstatin kaivannais- ja tehdasteollisuuden luottamusindeksi 2005 – 2011* kaivannaiset (ml. energia-ala) *) Nollataso indikoi uskoa, että taloudellinen tilanne säilyy entisellään seuraavan kuukauden ajan, negatiivinen kertoo uskosta tilanteen huonontumiseen ja positiivinen uskoa paremmasta. Lähde: Rosstat (2012) Heilahtelut olivat suuria etenkin kaivannaisteollisuudessa, jossa suurin ala on raakaöljyn hinnoista riippuvainen energiateollisuus. Viime vuosina kaivannaisteollisuuden odotukset ovat olleet tehdasteollisuutta korkeammalla tasolla, mutta loppuvuodesta 2011 ne laskivat jyrkästi aina tehdasteollisuuden tasolle. Loppuvuoden heikkoon kehitykseen kaivannaisteollisuudessa oli syynä energian kysynnän väheneminen leudon talven takia ja ehkä myös kansainvälisen talouden epävarmuuksien kasvaminen, mutta vuodenvaihteen jälkeiset koko Eurooppaa koetelleet kovat pakkaset ovat kuitenkin luultavasti kohentaneet tilannetta. Lisäksi erilaiset kyselytutkimukset, kuten yritysjohtajien haastattelut antavat osviittaa talouden toimijoiden odotuksista ja ennakoivat samalla talouden tulevaa kehitystä. Yksi näistä on HSBC pankin Markit Economics -tutkimuslaitokselta tilaama kuukausittain julkaistava Venäjän tehdasteollisuuden ostopäälliköiden luottamusta kuvaava indeksi (Markit Economics 2012a; 2012b). Tehdasteollisuuden ostopäällikköindeksin mukaan tehdasteollisuuden näkymät vuoden 2012 alussa ovat parantuneet vain hieman vuoden 2011 synkän pudotuksen jälkeen. Tehdasteollisuuden heikohkot odotukset kertovat alan kasvun tasaantuneen kriisin jälkeisen nopean nousun jälkeen. Nopean kasvun kausi on siten ohi, ja tuotannontekijöiden tilauskanta on laskenut, vaikkakin niiden hintojen muutos on säilynyt maltillisena. Kuitenkin vuoden lopulta alkanut uuden työvoiman palkkaaminen sekä jonkin verran lisääntynyt investointihalukkuus kertovat tehdasteollisuuden näkymien olevan varovaisen optimistia. 11 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Lähteet Bloomberg 14.3.2011. Gazprom Trips in India as Shale Upends Asia Gas Markets. http://www.bloomberg.com/news/2012-03-14/gazprom-trips-in-india-as-shale-upends-asia-gasmarkets-energy.html Bofitvko – BOFIT-viikkokatsaus 14/2011. Gazprom menettänyt asemiaan Euroopan maakaasumarkkinoilla. Bofitvko – BOFIT-viikkokatsaus 31/2011. Henkilöautojen tuotanto ja tuonti voimakkaassa kasvussa. Boxberg, Katja (2011): Metsäyhtiöt töppäsivät Venäjällä turhaan. Kauppalehti 2011-04-26. http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/arkisto/showArticle.do?db=KKL1011X&ris=5&rid=39 130&qid=6&rsi=0&page=0&size=20&hits=17 Fazer (2012): Lehdistötiedote 29.2.2012 Fazer vetäytyy sopimusruokailutoiminnoista Venäjällä: Keskittyy kasvuun leipomo- ja makeisalalla. http://www.fazer.fi/Uutiset/Fazer_yritysuutiset/Fazer-vetaytyy-sopimusruokailutoiminnoistaVenajalla-Keskittyy-kasvuun-leipomo--ja-makeisalalla-/ Kauppalehti 11.4.2011. Lisää renkaita Venäjällä. http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/arkisto/showArticle.do?db=KKL1011X&ris=6&rid=38 096&qid=3&rsi=0&page=0&size=20&hits=16 Kauppalehti 22.3.2011. Moskova ykkönen Fazerin kartalla. Kauppalehti, 2011-03-22. http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/arkisto/showArticle.do?db=KKL1011X&ris=3&rid=36 480&qid=8&rsi=0&page=0&size=20&hits=5 Kauppalehti 14.4.2011. UPM myi puunhankintayksikkönsä Venäjällä. http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/arkisto/showArticle.do?db=KKL1011X&ris=6&rid=38 446&qid=6&rsi=0&page=0&size=20&hits=17 Kauppalehti 4.10.2011. Fortumin voimalaitosprojekti etenee Venäjällä. http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/arkisto/showArticle.do?db=KKL1011X&ris=82&rid=5 0980&qid=2&rsi=0&page=4&size=20&hits=91 Kiuru, Martti (2011): Paulig käynnisti kahvipaahtimon Venäjän Tverissä. Kauppalehti 2011-09-16. http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/arkisto/showArticle.do?db=KKL1011X&ris=0&rid=49 504&qid=9&rsi=0&page=0&size=20&hits=1 Markit Economics (2012a): HSBC Russia Manufacturing PMI December 1, 2011 http://www.markiteconomics.com/MarkitFiles/Pages/ViewPressRelease.aspx?ID=9094 Markit Economics (2012b): HSBC Russia Services PMI November 3, 2011 http://www.markiteconomics.com/MarkitFiles/Pages/ViewPressRelease.aspx?ID=9096 Niemelä, Mikko (2012): Fortum aikoo nopeuttaa Venäjä-investointeja; Kauppalehti.fi 2012-02-01, 12 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/arkisto/showArticle.do?db=KKL1213X&ris=46&rid=2 325&qid=2&rsi=0&page=2&size=20&hits=91 Rosstat (2012): http://www.gks.ru Sinervä, Ilkka (2011): Rautaruukin Matomäki valtaa teräksellä Venäjää, Kauppalehti 2011-05-24. http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/arkisto/showArticle.do?db=KKL1011X&ris=0&rid=41 310&qid=4&rsi=0&page=0&size=20&hits=10 Venäjän energiaministeriö (2012): http://minenergo.gov.ru/ Venäjän talouskehitysministeriö (2012): Monitoring ob itogah sozialno-ekonomitseskovo razvitija Rossiiskoi Federatsii v 2011 godu. http://www.economy.gov.ru/minec/activity/sections/macro/monitoring/doc20120202_05 13 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Vähittäiskauppa kasvanut vahvasti säästämisen kustannuksella Venäjällä kulutuskysynnän kasvu on jatkunut koko kriisin jälkeisen ajan, mikä on vaikuttanut suotuisasti vähittäiskaupan myyntiin myös vuonna 2011. Kulutuskysynnän vahvuus onkin merkittävästi edesauttanut Venäjän talouden elpymistä vuoden 2008 kriisistä yhdessä öljynhinnan nousun ja varastojen täydennyksen kanssa. Sesonkikorjattu vähittäiskaupan liikevaihdon kasvu kiihtyi 7,2 %:iin vuonna 2011, kun vuonna 2010 kasvua oli 6,3 % (Kuvio 5). Venäjän talouskehitysministeriön (2012) mukaan kulutuskysynnän kasvu on pääosin rahoitettu säästöistä ja lainoituksella, missä Venäjän kuluttajalainojen saatavuuden parantumisella on ollut suuri merkitys. Kuvio 5. Vähittäiskaupan liikevaihdon vuotuinen %-muutos vuosineljänneksittäin, 2007-2011 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 -5,0 -10,0 -15,0 Lähde: Venäjän talouskehitysministeriö (2012) Ensivaikutelma vähittäiskaupan kasvusta näyttäisi olevan, että venäläisten luottamus talouteen on kasvanut ja kulutusta sen myötä lisätty. Osa venäläisekonomisteista tarjoaa kehitykselle kuitenkin synkemmän motiivin (Russia Profile 6.10.2011, Moscow News 10.10.2011). Esimerkiksi syyskuussa toteutetun kyselyn mukaan lähes puolella venäläisistä päällimmäinen pelko on ruplan devalvoituminen, joka toteutuikin loppuvuodesta melko rajuna. Devalvaatiopelko johtuu siitä, että venäläisten ostovoima on vahvasti riippuvainen tuontitavaroiden hintojen kehityksestä ja näin ollen ruplan vahvuudesta. Ekonomistien mukaan vähittäiskaupan kasvun taustalla onkin pitkälti pelko rahan arvosta, minkä vuoksi kansalaiset ovat vetäneet säästöjään tileiltä ja ostaneet kulutustavaraa. Sama ilmiö nähtiin jo vuoden 2008 kriisin aikana. Kansantalouden kannalta tällainen ilmiö, jonka laajuutta on vaikea arvioida, voi olla positiivinen ainakin lyhyellä tähtäimellä. Venäläiskuluttajien käytös on eräänlaista ”epävarmuudella elvyttämistä” ja poikkeaa selvästi useimmista maista, joissa taloudellinen epävarmuus tyypillisesti saa kuluttajat kiristämään lompakonnyörejään ja omalta osaltaan pahentamaan kokonaistalouden näkymiä. Pidemmällä tähtäimellä puolestaan tällainen 14 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 säästöjen ”hätäpäinen” kuluttaminen heikentää maan investointimahdollisuuksia. Näin on etenkin Venäjän kohdalla, koska sen talousriskit tulevat nyt pääosin ulkomailta ja olisivat toteutuessaan sitä kokoluokkaa, ettei kotimainen kulutus pystyisi niitä mitenkään kompensoimaan. Vähittäiskaupan kasvu on rohkaissut myös kansainvälisiä toimijoita Venäjällä. Viime vuosina Venäjän byrokratiasta ja korruptioskandaalista kärsinyt ruotsalainen huonekalujätti Ikea on perunut puheensa Venäjän investointien jäädyttämisestä ja aikoo mahdollisesti lisätä kolme uutta liikettä Moskovan alueelle lähivuosina (Kauppalehti 2.3.2011). Vähittäiskaupassa suomalaiset johtavat alan toimijat SOK ja Kesko jatkavat laajentumistaan Venäjälle - SOK avaamalla neljä uutta Prismaa Pietariin ja Kesko siirtymällä myös ruokakauppamarkkinoille sekä laajentamalla Rautakesko ketjuaan nopeassa tahdissa (ks. Venäjän talousnäkymät 2/2011). Lisäksi aikaisemmin liikennevälineiden ja koneiden tukkumyyntiin keskittynyt vantaalainen perheyritys SGN Group avasi vuonna 2011 ensimmäisen liikennevälineitä kauppaavan vähittäismyymälänsä Pietarissa. Yrityksen liikevaihdosta noin neljännes muodostuu Venäjän liiketoiminnasta (Kiuru 2011). Venäjän vähittäiskaupan kehitystä heijastelee myös Rosstatin vuosineljänneksittäin ilmestyvä kuluttajaluottamusindeksi, joka vuonna 2008 sukelsi jyrkästi, mutta on noussut sen jälkeen. Indeksin mukaan venäläiskuluttajien suhtautuminen sekä oman taloutensa että koko maan talouden kehitykseen on kuitenkin jo pitkään ollut pessimistinen, ja sen pitkän aikavälin keskiarvo on negatiivinen. Lähelle nollatasoa tai vain hieman sen yli päästiin ainoastaan 2000-luvun nopean kasvun vuosina, jolloin venäläisten tulot moninkertaistuivat. Luottamus oli huipussaan vuonna 2008 juuri ennen talouskriisiä, eikä ole sittemmin elpynyt samalle tasolle. Vuoden 2011 toisella neljänneksellä luottamus parani merkittävästi pysyen kuitenkin edelleen negatiivisena, ja tasaantui vuoden lopulla lievästi negatiivisen puolelle (Kuvio 6). Kuvio 6. Rosstatin kuluttajaluottamusindeksi 2000 - 2011* 5 0 -5 -10 -15 -20 -25 -30 -35 -40 *) Nollataso indikoi uskoa, että taloudellinen tilanne säilyy entisellään seuraavan vuosineljänneksen ajan, negatiivinen kertoo uskosta tilanteen huonontumiseen ja positiivinen uskoa paremmasta. Lähde: Rosstat (2012) 15 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Rosstatin mukaan kuluttajien lisääntynyt luottamus kesällä 2011 johtui Venäjän talouden verrattain suotuisasta kehityksestä, kuluttajien tulojen elpymisestä sekä investointihalukkuuden kasvusta. Loppuvuonna odotukset säilyivät ennallaan, ja ovat nousseet korkeimmalle kriisin jälkeen saavutetulle tasolle. Odotusten tasaantuminen loppuvuodesta liittyi uskoon, että henkilökohtainen taloudellinen tilanne pysyy muuttumattomana. Vaikka samalla vastaajien käsitykset Venäjän talouden näkymistä paranivat, mahdollisuudet investointihyödykkeiden kuten asuntojen ja autojen ostoon nähtiin heikompina kuin aikaisemmin. Vähittäiskaupan ja kuluttajien luottamuksen koheneminen heijastui myös yleiseen palvelualojen ostopäällikköindeksiin, joka nousi alkuvuodesta 2012. Tammikuussa odotukset kirkastuivat verrattuna loppuvuoden 2011 epävarmasta tilanteesta ja palvelualan ostopäällikköindeksi kohosi korkeimmalle tasolleen puoleen vuoteen (Markit Economics 2012). Palvelualan laajentuminen kiihtyi myös vuoden alussa ja alan työllisyys kasvoi nopeimmin viimeiseen puoleen vuoteen. Lähteet Kauppalehti 2.3.2011. Ikea ei pysähdy vaan laajentaa Venäjällä - Ikean Ohlsson. http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/arkisto/showArticle.do?db=KKL1011X&ris=1&rid=34 940&qid=19&rsi=0&page=0&size=20&hits=2 Kiuru, Martti (2011): Vantaalainen SGN Group avasi myymälän Pietarissa. Kauppalehti 2011-0817. http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/arkisto/showArticle.do?db=KKL1011X&ris=0&rid=47 018&qid=20&rsi=0&page=0&size=20&hits=1 Markit Economics (2012): HSBC Russia Services PMI November 3, 2011 http://www.markiteconomics.com/MarkitFiles/Pages/ViewPressRelease.aspx?ID=9096 Moscow News 10.10.2011. Crisis hits ordinary people. http://www.cdi.org/russia/johnson/russiaeconomic-crisis-hits-ordinary-people-620.cfm Rosstat (2012): http://www.gks.ru Russia Profile 6.10.2011. Crumbling Confidence: A New Survey Highlights Growing Distrust Among Russians Toward Banks and Other Financial Institutions. http://www.cdi.org/russia/johnson/russia-distrust-banks-financial-institutions-598.cfm Venäjän talouskehitysministeriö (2012): Monitoring ob itogah sozialno-ekonomitseskovo razvitija Rossiiskoi Federatsii v 2011 godu. http://www.economy.gov.ru/minec/activity/sections/macro/monitoring/doc20120202_05 16 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Investoinnit kiinteään pääomaan elpyneet hitaasti Vuonna 2011 kiinteät investoinnit Venäjällä kasvoivat joka neljänneksellä, ja kasvuvauhti kiihtyi hieman vuoden loppua kohden. Vuositasolla kiinteät investoinnit lisääntyivät 6,2 % vuoteen 2010 verrattuna. Investointiaktiivisuuden kasvu erityisesti heinä-joulukuussa liittyi yksityishenkilöiden ja yksityisen sektorin luotonsaannin parantumiseen, kun korkotaso on ollut kohtuullinen. Lisäksi yritysten voitot vahvistuivat lokakuusta lähtien, mikä edesauttoi investointien kehitystä. Kasvuvauhti on kuitenkin vain 0,2 prosenttiyksikköä nopeampaa kuin edellisenä vuonna, ja kriisiä edeltävästä investointi-innokkuudesta ollaan vielä kaukana. (Venäjän talouskehitysministeriö 2012) Investointien verkkainen elpyminen onkin Maailmanpankin (2012) mukaan pääsyy siihen, että Venäjän talouden yleinen toipuminen on ollut hidasta. Vastaavan ajanjakson kuluessa kiinteät investoinnit olivat vuoden 1998 kriisin jälkeen yltäneet 10 % yli kriisiä edeltäneen tason, kun tällä hetkellä ne ovat vielä 8 % alemmat kuin ennen vuoden 2008 kriisiä. Kuvio 7. Investoinnit kiinteään pääomaan (mrd. RUB) sekä %-kasvu verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen, 2007- 2011 4500 30 4000 20 3500 10 3000 2500 0 2000 -10 1500 1000 -20 500 -30 0 investoinnit kiinteään pääomaan (mrd RUB) %-kasvu Lähde: Rosstat (2012), Venäjän talouskehitysministeriö (2012). *) Rosstatin arvio. Toimialoittain eniten kiinteitä investointeja tehtiin kuljetus- ja viestintäalalle, energiantuotantoon sekä tehdasteollisuuteen (Rosstat 2012). Suurin yksittäinen kiinteitä investointeja houkutellut ala oli tammi-syyskuussa 2011 kuljetus- ja viestintäala (27,5 % kaikista investoinneista kiinteään pääomaan), jonka osuus oli kasvanut pari prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Valtaosa kuljetus- ja 17 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 viestintäalan investoinneista tehtiin öljy- ja kaasuputkiin, joilla on merkittävä rooli Venäjän ulkomaankaupan infrastruktuurissa. Toiseksi suurin osuus investoinneista tammi-syyskuussa 2011 suuntautui energia-alalle (17,6 %), joka on perinteisesti ollut yksi Venäjän tärkeimmistä investointisektoreista. Investointien taso ei kuitenkaan ollut riittävä energiatuotannon kapasiteetin lisäämiseksi, ja erityisesti ulkomaista pääomaa kaivattaisiin uusien öljyesiintyminen käyttöönottamiseksi. Kolmanneksi eniten kiinteitä investointeja tehtiin samana ajanjaksona tehdasteollisuuteen (yli 16 %), joka on talouskriisin jälkeisinä parina vuotena ollut nopeimmin kasvaneita sektoreita. Vaikka investointien kasvu on hieman hidastunut aiemmasta, tehdasteollisuuden investointien osuus on edelleen merkittävä kaikista kiinteistä investoinneista. Alfa Bankin Venäjän investoijaluottamusta mittaava AB-ICI indeksi kehittyi heikosti koko vuoden 2011. Poliittisen riskin lisääntyminen Venäjällä kasvatti pääomapakoa, ja pelkästään lokajoulukuussa pääomaa lähti maasta 38 miljardin dollarin arvosta, mikä nosti koko vuoden summan 84 miljardiin dollariin. Vuoden lopulla duuman vaalien jälkeiset protestit eivät myöskään olleet omiaan parantamaan sijoittajien luottamusta Venäjän talouden suhteen (Alfa Bank 2012). Samalla investoijien odotuksia heikensi Euroopan velkakriisin pattitilanne. Lisäksi talouskasvun näkymät vuodelle 2012 ovat erityisen heikot investoijien mielestä, koska Alfa Bankin mukaan 85 % vuoden 2011 BKT:n kasvusta johtui varastojen täydennyksistä. Luottoluokitusyhtiö Standard & Poor’s pitää kiinteiden investointien kehitystä vuonna 2012 hyvin epävarmana. Yhtiö ennustaa suhteellisen hyvän lainojen saatavuuden jatkuvan vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla, mutta sitä seuraavan vuoden aikana yhtiö uskoo korkotason nousun ja tiukemman lainojen saatavuuden hidastavan investointeja kiinteään pääomaan. (Interfax 16.2.2012) Maailmanpankki (2012) ennustaa Venäjän kiinteiden investointien kasvavan tänä vuonna, mikäli EU:n velkakriisin edes väliaikainen lientyminen pitää yritysten odotukset positiivisina. Varovaisuus kuitenkin hillinnee investointeja vielä vuonna 2012, ja ne saattavat lähteä suurempaan kasvuun vasta vuonna 2013, kun Euroopan kysynnän odotetaan piristyvän. Suomalaisyritysten mukaan euroalueen rahoituskriisi ei ole juurikaan näkynyt Venäjällä, mutta pahentuessaan se saattaisi kyllä haitata investointiaktiivisuutta: ”Euroopan velkakriisi vaikuttaa ehkä siihen, että yrittäjien tai tuotantolaitosten on vaikeampi saada investointiin rahaa. Mutta ne joilla tehtaat pyörivät, niin ne pyörivät ihan samalla tavalla kun viime vuonna ja tulee pyörimään tämän vuoden, vaikka vähän vanhemmilla koneilla tai pienemmillä investoinneilla…”. Lisäksi Venäjän WTO-jäsenyyden antama positiivinen signaali erityisesti ulkomaisille sijoittajille tullee kasvattamaan investointeja maahan (Maailmanpankki 2012). Muutamien haastateltavien mukaan Venäjän investointiympäristö on yleisesti ottaen parantunut ja yhteiskunta on stabilisoitunut, vaikkakin hitaasti. ”Kyllä meidän kokemus on, että se toimintaympäristö on jossain määrin helpottunut ja selkiintynyt. Mutta ei vielä merkittävästi, että kyllähän ne muutokset ovat kovin hitaita”. 18 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Lähteet Alfa Bank (2012): Alfa Bank Investor Confidence Index January 31, 2012 http://alfabank.com/files/ab_ici/ab_ici_01_2012.pdf Interfax 16.2.2012: Russia & CIS Business and Financial Newswire: Russian GDP could grow 3.5% in FY2012, slowdown expected in H2 - S & P. Moscow, 16 Feb 2012. Maailmanpankki (2012): Moderating Risks, Bolstering Growth; Russian Economic Report No 27 Spring 2012 http://www.worldbank.org/content/dam/Worldbank/document/rer-27-march2012-eng.pdf Rosstat (2012) http://www.gks.ru Venäjän talouskehitysministeriö (2012): Monitoring ob itogah sozialno-ekonomitseskovo razvitija Rossiiskoi Federatsii v 2011 godu. http://www.economy.gov.ru/minec/activity/sections/macro/monitoring/doc20120202_05 19 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Inflaatio historiallisen alhainen 6,1 % vuonna 2011 Vuonna 2011 kuluttajahintojen nousu Venäjällä oli vain 6,1 %, eli alhaisimmalla tasollaan sitten Neuvostoliiton romahtamisen. Vielä vuonna 2010 inflaatio oli ollut lähemmäs 9 % (Kuvio 8). Kuluttajahintainflaation hidastuminen viime vuonna oli ennen kaikkea elintarvikkeiden hintojen maltillisen kasvun (3,9 %) ansiota. Edellisenä vuonna elintarvikkeiden hinnat olivat nousseet merkittävästi (12,9 %) Venäjää vaivanneiden metsäpalojen ja kuivuuden aiheuttamien satovaikeuksien vuoksi. Koska elintarvikkeet muodostavat yli kolmanneksen Venäjän kuluttajahintojen laskuperusteena käytettävästä kuluttajakorista, ne vaikuttavat merkittävästi yleiseen kuluttajahintakehitykseen. Kaiken kaikkiaan inflaatio hidastui vuonna 2011 hieman enemmän kuin syksyllä ennustettiin. Hintojen nousu oli reipasta vielä viime vuoden alkupuoliskolla, minkä vuoksi Venäjän keskuspankki kiristi rahapolitiikkaansa. Inflaatiokehitystä viime vuonna hillitsivät osaltaan myös ruplan arvon vahvistuminen tammi-syyskuussa sekä energian hintojen säännöllisten indeksikorotuksien lykkääminen nähtävästi vaalien vuoksi. Huippusadon ansiosta elintarvikkeiden hinnat alkoivat kesällä laskea, ja hidastivat näin yleisten kuluttajahintojen nousun vuoden 2011 toisella puoliskolla vain 1,1 %:iin. Kuvio 8. Kuluttaja- ja kiinteistöhintojen muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan (%), 2006–2011 25 20 15 10 5 loka heinä huhti 2011tammi loka heinä huhti 2010tammi loka heinä huhti 2009tammi loka heinä huhti 2008tammi kiinteistöjen hinnat loka heinä huhti 2007tammi loka huhti 2006tammi -5 heinä kuluttajahinnat 0 Lähde: Rosstat (2012) Samaan aikaan kun ruoan hinta nousi hitaasti tai jopa laski, muiden tuotteiden hinnat nousivat selvästi. Sekä palveluiden että tavaroiden, poislukien elintarvikkeet, kuluttajahinnat nousivat vuonna 2011 edellisvuotta nopeammin. Näiden kysyntä kasvoi, kun kuluttajat vähensivät 20 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 säästämistä ja samalla reaalitulot nousivat hienoisesti. Säästämisen väheneminen puolestaan johtui alhaisesta reaalitalletuskorkotasosta1, joka inflaation hidastuttua nousi positiiviseksi vasta vuodenvaihteessa 2012. Kuluttajien ostovoimaa kasvatti myös ruplan vahvistuminen kevään ja kesän aikana, jolloin tuontituotteet halpenivat hieman. 2 Muiden kuin ruokatuotteiden hinnat kasvoivat 6,7 % vuositasolla (vrt. 5 % vuonna 2010) ja palveluiden hinnat 7 % (4,8 % vuonna 2010). Lisäksi rautatiekuljetuksen ja muun julkisen liikenteen sekä tietoliikenteen tariffit kasvoivat hitaammin kuin edellisinä vuosina. Historiallisen matala inflaatio on jossain määrin helpottanut myös monen suomalaisyrityksen toimintaa Venäjällä. Joillekin yrityksille viime vuosien inflaatiokehityksellä ei ole ollut suurta merkitystä: ”Se on ollut aika maltillinen toi inflaatio kaiken kaikkiaan nyt, että se on paljon pienempi mitä aikoihin, tai oikeastaan koko nykyisen Venäjän olemassa olon aikana, niin ei sillä suurta vaikutusta meille ole ollut.” Inflaation aiheuttamien kustannuspaineiden siirtäminen hinnoitteluun on selvästi helpompaa aloilla, joilla kilpailu on vähäistä: ”Nyt kun laman jälkeen kulutuskysyntä on noussut tällä meidän alueella, niin me ollaan tehty säännönmukaisesti hinnankorotuksia, että meillä on parikin kertaa vuodessa ihan siis hinnaston hinnat korjattu ylöspäin ja näyttää siltä, että se tulee jatkumaan. Kun kysyntä kasvaa ja tämän tyyppistä kalustoa on aika vähän saatavilla Venäjällä, niin hinnan korotukseen ja tarkistukseen on mahdollisuus.” Kiinteistöjen hintojen vaihtelu on ollut pitkällä aikavälillä suurempaa (ks. edellinen kuvio). Kiinteistöhinnat ovat hieman piristyneet erityisesti investointihalukkuuden sekä lainamarkkinoiden elpymisen ansiosta. Kaiken kaikkiaan kiinteistöjen hinnat kallistuivat noin 8 % vuositasolla. Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä rakentaminen hieman supistui, mutta piristyi taas asuntolainojen korkojen laskun myötä. Samalla rakentamisen tuottajahinnat kallistuivat 9,3 % vuoden takaiseen nähden, kun rakennusmateriaalien tuottajahinnat kallistuivat vielä nopeammin (13,5 %). ”Siellä on inflaatiopainetta ja palkannostopaineita. Ja ihan samalla tavalla näyttää vuokranantaja olevan tuntosarvet korkealla, että josko pääsisi nostamaan vuokraa. Inflaatiopaineet, koko kustannuspaineet, niin ne näyttää olevan hereillä, että mä kyllä odotan, että tänä keväänä joudutaan vähän taistelemaan.” Kansainvälinen luottoluokitusyhtiö Standard & Poor’s ennustaa, että vuonna 2012 inflaatio pysyy maltillisena ainakin vuoden ensimmäisellä puoliskolla, vaikka yksityisen kulutuksen uskotaan kasvavan vahvasti myös vuoden 2012 aikana. Maltilliseen inflaatioon vaikuttaa ennen kaikkea hallituksen päätös lykätä sähkön ja kaasun tariffien säännöllisiä korotuksia vuoden alusta heinäkuuhun 2012. Toisaalta heinäkuun korotusten jälkeen luottoluokittaja uskoo inflaation kiihtyvän, joka osaltaan hidastaa yksityistä kulutusta. Hidastunut talouskasvu todennäköisesti pitää inflaation kuitenkin maltillisena koko vuoden osalta.(Interfax 16.2.2012) Myös teollisuuden tuottajahintojen nousu oli vuonna 2011 ennätyksellisen hidasta, 12 % vuositasolla, kun kasvu oli ollut vielä 16,7 % vuonna 2010 (Kuvio 9). Hidastumisen syynä oli ennen kaikkea kotimarkkinoille myytävien teollisuuden tuotteiden hintojen alhainen kasvuvauhti (6,5 %), sillä samaan aikaan vientimarkkinoiden tuottajahinnat kasvoivat 22 %. Vientimarkkinoilla hintojen nousun syynä oli raakaöljyn, metallien ja muiden kaivannaisten kallistuminen erityisesti 1 Nimellinen talletuskorko vähennettynä kuluttajahintainflaatiolla Venäjällä ostovoima on hyvin riippuvainen tuontituotteiden hinnoista, koska peräti 70 % kulutustuotteista (pois lukien ruokatuotteet) on tuontitavaraa (Moscow News 10.10.2011). Peruskulutustavarakorista lähes kolmannes riippuu valuutan vahvuudesta. 2 21 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Toisella puoliskolla kokonaiskysyntä maailmanmarkkinoilla oli laskussa, mikä painoi hintoja alas jollain aloilla, kuten kemianteollisuudessa (Venäjän talouskehitysministeriö 2012). Kuvio 9. Teollisuuden tuottajahintojen kehitys (%) verrattuna edellisen vuoden joulukuuhun 2006–2011 25 20 15 10 5 loka heinä huhti 2011tammi loka heinä huhti 2010tammi loka heinä huhti 2009tammi loka heinä huhti 2008tammi loka heinä huhti 2007tammi loka heinä huhti -5 2006tammi 0 -10 Lähde: Rosstat (2012) Sen sijaan maatalouden tuottajahinnat olivat viime vuonna laskussa (-5 %) vuoden 2010 huomattavan kallistumisen jälkeen. Hinnat laskivat erittäin hyvien vilja-, peruna- ja vihannessatojen ansiosta, kun sadot kasvoivat jopa 40–90 % vuoteen 2010 verrattuna. Myös eläintaloudessa (lihan ja maidon tuotanto) hinnat laskivat vuonna 2011, kun kysyntä ei ollut elpynyt vuoden 2010 hintojen korotuksista. Tulevina vuosina inflaatio jää eri ennusteiden mukaan kutakuinkin viime vuoden tasolle, mikäli talouskasvu pysyy noin 3-4 %:ssa. Venäjän talouskehitysministeriö (2011) ennusti syyskuussa 2011 inflaation jäävän alle 7 %:iin ja laskevan tästä seuraavina vuosina. Keväällä 2012 Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF 2012) ja Maailmanpankki (2012) ennustavat inflaation tulevina vuosina stabiloituvan noin 6 %:n tasolle. Tämä siitäkin huolimatta, että sähkön, polttoaineiden ja kaasun hintojen vuonna 2011 lykätyt indeksitarkistukset ovat edessä vuosina 2012–13. ”Se vaihtelu inflaatioennusteissa on kumminkin hyvin pieni ja loppujen lopuksi ihan ennakoitavissa oleva. Olisi eri asia jos ennustetaan seitsemää ja tulee 30. Mutta sanotaan, että on pystytty reagoimaan sillä tavalla, että mitä kustannusta tulee lisää, niin yleensä se on pystytty viemään hintoihin. Ja oikeastaan moninkertaisena.” Merkittävimpänä tekijänä kaikissa ennusteissa on elintarvikkeiden ja erityisesti viljan maailmanmarkkinahintojen lasku. IMF (2012) pitää myös tärkeänä, että kuluvan ja tulevien vuosien inflaatiota pyrittäisiin laskemaan valtion toimilla 3-5 % tasolle, mikä olisi kohtuullisempi taso hidastuvan talouskasvun aikana. Pääministeri Putin on kuitenkin esittänyt julkisuudessa 22 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 näkemyksen, että inflaatiota ei pystytä pitämään vuoden 2011 tasolla, vaan uskoo sen kääntyvän taas nousuun (RBC 2012). Syyt pääministerin arvioon ovat epäselvät (Kommersant 24.2.2012), mutta todennäköisesti ne liittyvät korkeaan öljyn hintaan ja tariffikorotusten lykkäämiseen vuoden puolivälille. Lähteet IMF (2012): World Economic Outlook January 2012 Update http://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2012/update/01/index.htm¨ Interfax 16.2.2012: Russia & CIS Business and Financial Newswire: Russian GDP could grow 3.5% in FY2012, slowdown expected in H2 - S & P. Moscow, 16 Feb 2012. Kommersant 24.2.2012. Pravitelstvo vnesli inflazionnije ozshidanija. http://kommersant.ru/doc/1879344 Maailmanpankki (2012): Moderating Risks, Bolstering Growth; Russian Economic Report No 27 Spring 2012 http://www.worldbank.org/content/dam/Worldbank/document/rer-27-march2012-eng.pdf Moscow News 10.10.2011. Crisis hits ordinary people. http://www.cdi.org/russia/johnson/russiaeconomic-crisis-hits-ordinary-people-620.cfm RBC Information Systems (2012): V. Putin: Infljatsija v 2012g. mozhet prevysit prognozi http://top.rbc.ru/economics/21/02/2012/638702.shtml Rosstat (2012) http://www.gks.ru Venäjän talouskehitysministeriö (2011): Prognoz sozialno-ekonomizeskovo pazvitija Rossiiskoi federatsii na 2012 i planovii period 2013-14 godov. http://www.economy.gov.ru/minec/press/news/doc20110921_014 Venäjän talouskehitysministeriö (2012): Monitoring ob itogah sozialno-ekonomitseskovo razvitija Rossiiskoi Federatsii v 2011 godu. http://www.economy.gov.ru/minec/activity/sections/macro/monitoring/doc20120202_05 23 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Tulotason reaalikasvu hidasta, mutta työllisyys koheni edelleen Venäjällä nimellispalkat ja nimelliset tulot3 ovat nousseet tasaisesti viimeisten 10 vuoden ajan, mutta etenkin palkkojen reaaliarvo romahti vuonna 2009 talouskriisin seurauksena. Ennen kriisiä palkkojen reaalikasvu oli ollut 10–20 % vuodessa, mutta päätyi kriisin myötä neljän prosentin laskuun (ks. Kuvio 10). Vaikka myös yleinen tulotason nousu hidastui kriisissä selvästi, on se reaalisesti pysynyt koko ajan plussan puolella. Tämä on ollut seurausta julkishallinnon palkkojen ja etenkin eläkkeiden nostamisesta. Palkkojen ja yleisen tulotason kehitys erkaantuivatkin toisistaan vuoden 2008 jälkeen. Eläkkeet kasvoivat vuosina 2008–2010 reaalisesti lähes 80 %. Ennen kriisiä keskimääräisen eläkkeen suhde keskimääräiseen palkkaan oli noin neljännes, kun se nyt on yli kolmanneksen. Eläkkeiden nostojen ansiosta ja kriisin leikkaamien reaalipalkkojen myötä eläkkeiden pitkän ajan kasvuvauhti nousi lähelle reaalipalkkojen kehitystä vuonna 2010; vuoteen 1995 verrattuna reaalipalkat olivat 2,6- ja eläkkeet 2,5-kertaistuneet, kun vuonna 2007 vastaavat lukemat olivat vielä 2,3 ja 1,4. Viime vuonna reaalikasvua eläkkeissä oli kuitenkin enää vain prosentin verran, mikä osaltaan hidasti yleisen tulotason kasvun lähelle nollaa. Merkittävä syy hitaaseen reaalikasvuun niin palkoissa kuin tuloissakin oli viime vuoden alkupuoliskon nopea inflaatio. Keskimääräinen nimellinen kuukausipalkka viime vuonna oli 23.532 ruplaa (noin 575 euroa) ja keskimääräinen kuukausitulo 20.713 ruplaa (noin 506 euroa). Kuvio 10. Keskimääräinen kuukausipalkka ja kuukausitulo (vasen akseli, ruplaa) ja näiden vuotuinen reaalimuutos (oikea akseli, %)a a. Keskimääräisten tulojen reaalimuutos on laskettu vähentämällä suorat verot käytettävissä olevista tuloista. *Alustavat luvut Lähteet: Rosstat (2012), Venäjän talouskehitysministeriö (2012) 3 ’Nimelliset tulot’ sisältävät sekä palkat että muut tulot (mm. eläkkeet) ja lasketaan näiden keskiarvona. 24 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Venäjän talouskehitysministeriö uskoo palkkojen kasvavan vuoteen 2014 asti reaalisesti 5-6 % ja käytettävissä olevien tulojen noin 5 % vuodessa. Tämä tarkoittaisi siis kasvuvauhdin selvää kiihtymistä viime vuoteen verrattuna. Tulojen kasvuun vaikuttavat ennen kaikkea valtion työntekijöiden palkkojen sekä eläkkeiden nosto, ja kuluvana vuonna voimaan tuleva armeijan palkkareformi. CEMATin haastattelemien suomalaisyritysten mukaan venäläisen työvoiman palkkaan kohdistuu tällä hetkellä selviä korotuspaineita: ”Jos öljyn hinta pysyy näin korkealla ja Venäjän talous suhteessa muihin talouksiin on ihan hyvässä jamassa, niin kyllä mä luulen, että palkat tulee nousemaan tänä vuonna enemmän kuin inflaatio. Mä odotan, että selkeästi enemmän kuin inflaatio, sanoisin, että yli 10 prosenttia on nämä tulevat palkankorotukset.” Ongelmana on kuitenkin se, että Venäjän jo ennestään heikon kilpailukyvyn rapautumisen estämiseksi myös tuottavuuden kehitys pitäisi saada palkkojen kehityksen tasolle. Vuosina 2003– 2008 tuottavuuden kasvu Venäjällä oli keskimäärin 6,5 % eli selvästi hitaampaa kuin palkkatason nousu (Oxford Analytica 5.10.2011). Kriisin myötä tuottavuuden kasvu laski 4 %:iin, kun yritykset leikkasivat palkkoja irtisanomisten sijaan. Mikäli reaalinen palkkakehitys jatkuu maltillisena, se näyttäisi olevan linjassa tuottavuuden kanssa. Venäjä on tuottavuudessa kuitenkin vielä kaukana maailmantalouden tehokkaimmista maista. Miljoonan dollarin tuottamiseen vuodessa tarvitaan Yhdysvalloissa 11 henkeä ja Saksassa 13, kun Venäjällä luku on 57. Luonnollisesti Venäjän selvästi alhaisempi palkkataso tasoittaa eroa kilpailukyvyn näkökulmasta mutta toisaalta luvut kertovat siitä, kuinka paljon Venäjällä on kirittävää jos se mielii moderniksi teollisuusmaaksi. Heikon tuottavuuden taustalla on monia tekijöitä kuten tuotantokoneiston vanhanaikaisuus, heikko infrastruktuuri, raskas byrokratia sekä työvoiman taitojen ja koulutuksen epäsopivuus työnantajien tarpeeseen nähden (Oxford Analytica 5.10.2011). Toimialoittain tarkasteltuna kuukausipalkat olivat korkeimpia rahoitusalalla sekä kaivostoiminnassa. Alhaisimpia palkat olivat sen sijaan maataloudessa, opetuksen ja koulutuksen sektorilla sekä sosiaali- ja terveysalalla (Kuvio 11). Kriisin aikana toimialojen palkkaerot kaventuivat hieman talouden yleisen heikkouden ja julkisen sektorin palkkojen korotusten myötä. Merkittäviä eroja ei palkkakehityksessä ollut näkyvillä vuoden 2011 aikana talouden elpyessä maltillisesti. Palkat kasvoivat eri toimialoilla nimellisesti 10–15 %:n luokkaa. 25 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Kuvio 11. Keskimääräinen kuukausipalkka toimialoittain, 2011 (ruplaa, vasen akseli) ja nimelliskasvu (%, oikea akseli) *ml. metsästys ja metsänhoito, ** ml. raakaöljyn ja -kaasun tuotanto (ei jalostus) Lähde: Rosstat (2012) Monissa suomalaisyrityksissä tulevat palkankorotukset ovat enenevässä määrin yrityksen ja henkilöstön suoriutumiseen perustuvia: ”Meidän palkat ovat tulossidonnaisia, eli meillä eletään tulospalkkausjärjestelmässä ja silloin kun menee hyvin ja tulee hyvää tulosta, niin silloin se tulospalkkaus nostaa sitä. Me ollaan aika tiukkoja sen peruspalkan nostamisen kanssa, että me ei nähdä siinä mitään ideaa. Me seurataan budjettia ja miten budjetti toteutuu ja kannattavuus toteutuu, niin sen mukaan maksetaan sitten. Tuloksesta maksetaan.” Keskimääräisten alueittaisten palkkojen nimellismuutosten perusteella nähdään, että itäisillä raaka-ainerikkailla alueilla palkat kasvoivat hieman keskimääräistä nopeammin. Suurkaupungeissa Moskovassa ja Pietarissa palkat puolestaan kasvoivat selvästi keskimääräistä hitaammin. Tämä selittynee sillä, että palkkataso niissä kasvoi keskimääräistä nopeammin jo vuonna 2010 jolloin Venäjän talouden elpyminen alkoi, eli ne ovat jo läpikäyneet palkkatason merkittävimmän nousuvaiheen. ”Missä me toimitaan, suurimmaksi osaksi Pietari-Moskova -alueella, niin kuvittelisin näin, että mennään suunnilleen sen inflaation tasolla näissä palkankorotuksissakin, että se ostovoimaa pysyy samalla tasolla”. Tuloerot ovat Venäjällä kasvaneet koko 2000-luvun ajan, joskin tuloerojen kasvu pysähtyi kriisin myötä. Moskovan talouskorkeakoulun ja talouslehti Ekspertin selvitysten mukaan merkittävä osa Venäjän väestöä on jäänyt kokonaan paitsi elintason noususta Neuvostoliiton romahduksen jälkeisenä aikana (Bofitvko 20/2011). Eri arvioiden mukaan 20–60 %:lla väestöstä reaalitulot eivät ole nousseet, tai ovat jopa laskeneet, viimeisen 20 vuoden aikana. Syynä on pitkälti valtion tuen 26 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 romahdus mm. asumisen, koulutuksen ja terveydenhuollon osalta, mikä on iskenyt pahiten alhaisimpiin tuloryhmiin (Goble, 13.4.2011). Venäjällä on kuitenkin vuoden 2008 kriisin jälkeen taitavasti onnistuttu yhdistämään sosiaali- ja elvytyspolitiikka. Alhaisten tuloluokkien (eläkeläiset, julkinen sektori) suuremman kulutusalttiuden myötä näiden ryhmien tulotason nostaminen on pitänyt yllä kotimaista kysyntää, 4 mikä on näkynyt hyvänä kehityksenä vähittäiskaupassa ja pysäyttänyt ainakin hetkeksi tuloerojen kasvun. Julkisen sektorin palkkojen nosto saattaa myös vähentää korruptiota, joskin Venäjän tapauksessa kyseessä on alhaista palkkatasoa laajempi institutionaalinen ongelma. Vaikka eläkkeiden ja julkisen sektorin palkkojen nosto on perusteltua, on niiden nostotahtia luultavasti edistänyt suuren äänestäjäjoukon (eläkeläisiä yli neljännes väestöstä) kosiskelu joulukuun duuma- ja maaliskuun presidentinvaalien alla. Huono puoli kuitenkin on, että politiikan aiheuttama kasvu budjettimenoissa on pysyväluonteista ja aiheuttaa näin ollen huomattavan kumulatiivisen menojen kasvun tulevina vuosina, etenkin kun demografinen tilanne Venäjällä on jatkuvasti heikkenemässä. Myös työllisyys kehittyi Venäjällä suotuisasti viime vuonna. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) metodologian mukaan5 Venäjän työttömyysaste on pudonnut lähes kaksi prosenttiyksikköä kriisin huipusta noin 6,5 %:iin ja on siten jo lähellä kriisiä edeltänyttä tasoa (noin 6 %). Venäjän työttömyyskorvaus on hyvin heikko, keskimäärin vain alle 10 % keskimääräisistä palkoista (Lukiyanova 2011), mikä kannustaa vahvasti etsimään töitä. Myös työnantajat pyrkivät yleensä välttämään irtisanomisia, ja joustoja haetaan mieluummin palkoista kuin työvoiman määrästä. Venäjällä työttömyysasteella onkin selvästi suurempi vaikutus yleiseen kulutukseen kuin palkkojen muutoksella, sillä ihmiset kokevat palkkojen heilahtelut lyhytaikaisina eivätkä tästä syystä muuta kulutustaan yhtä paljon kuin työttömäksi joutuessaan (Maailmanpankki 2011). Kuvio 12. Vuotuinen työttömyysaste Venäjällä, %* * ILO:n metodologian mukaan Lähde: Venäjän talouskehitysministeriö (2012) 4 Arviolta lähes puolet Venäjän kotitalouksista on kokonaan tai osittain riippuvainen eläketuloista (Bofitvko 23/2011, Independent Institute for Social Policy). 5 ILOn metodologia perustuu kyselyihin, joiden perusteella arvioitu työttömyysaste on selvästi suurempi kuin Venäjän virallinen ns. rekisteröity työttömyys. Työttömyysturvan pienuudesta ja toisaalta vaaditun byrokratian suuruudesta johtuen moni venäläinen työtön ei rekisteröidy työttömäksi, minkä vuoksi ILOn tilastoima työttömyysaste on todenmukaisempi kuin rekisteröity työttömyys. 27 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Miesvaltaisten alojen (kuten rakentamisen) suuremmasta kriisin aikaisesta ahdingosta johtuen miesten työttömyysaste oli vuoden lopussa aavistuksen suurempi kuin naisten. Maaseudulla puolestaan työttömyysaste oli 9,6 % eli lähes kaksinkertainen kaupunkeihin verrattuna (5 %). Moskovassa ja Pietarissa työttömyys on puolittunut vuodesta 2009 ja on jo alle 2 %. Ns. kitkatyöttömyys 6 huomioon ottaen ao. metropolit ovat jo lähellä saavutettavissa olevaa työttömyyden tasoa. Ne ovatkin Venäjällä tässä suhteessa aivan omaa luokkaansa, sillä jopa raakaainerikkailla alueilla työttömyys on korkeampi, noin 4 %:n luokkaa. ”Että venäläisten kiertokulun nopeus, se, että vuosi kaks ollaan jossain yhtiössä ja sitten lähdetään, seuraavaan ja saadaan 50 prosenttia lisää palkkaa, niin se kiertohan siellä vielä on, erityisesti Moskovan työllisyystilanne on sellainen, että siellä voi pyytää mitä vaan ja siellä jotkut saakin mitä vaan.” Suopea työllisyyskehitys on tuonut mukanaan kilpailua osaavien työntekijöiden markkinoille. ”Työvoimasta on tosi kova kilpailu, että vaikeata on saada hyvää porukkaa.” Monien suomalaisyritysten mukaan osaavaa työvoimaa on vaikea saada useilla aloilla: ”Sanotaan, että ei sitä osaavaa työvoimaa nytkään erityisen helpolla löydy. Ottaen huomioon kuinka hyvä brändi me ollaan täällä, niin siihen nähden se ei ole kyllä helpottunut. Kyllä se on aina iso homma, että löydetään huippuhenkilö, joka tosiaan pystyy vaativiin tehtäviin ja kantaa vastuun.” Myös työntekijöiden sitoutuminen on jälleen laskussa: ”Ongelmia tietenkin on ollut, että on rotaatiota ollut, että porukkaa on lähtenyt pois. On jouduttu uutta palkkaamaan.” Suomalaisyritysten etuna työvoimakisassa on kuitenkin niiden hyvä imago luotettavina työnantajina: ”Kyllä meillä on löytynyt vielä osaavaa työvoimaa, ehkä just senkin takia, että me ollaan, tosiaankin ainoa länsifirma tässä bisneksessä täällä. Ne, jotka haluaa lähtee pois kilpailijoilta, niin me saadaan heistä valita niitä parhaita yleensä päältä. Länsimaisen firman arvostus näkyy siinä, kun keskustelee ja kysyy, että miksi haluatte tulla, niin kyllä ne arvostaa sitä, että palkka maksetaan ajallaan ja on sairasvakuutusta henkilökunnalle…”. Työllisyystilannetta on osaltaan kohentanut työvoiman liikkuvuuden parantuminen. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan työperäinen muutto, joka on perinteisesti ollut Venäjällä heikkoa, on kasvussa talouskriisin jälkeen (Moscow News 19.10.2011). Venäjä on kuitenkin vielä kaukana amerikkalaisen työvoiman liikkuvuudesta: kun Venäjällä vain kaksi kolmesta vaihtaa asuinpaikkaa elämänsä aikana, muuttaa jokainen yhdysvaltalainen keskimäärin 15 kertaa (Moscow News 19.10.2011). Työperäinen muutto onkin positiivinen kehitys Venäjän työmarkkinoilla ja saattaa helpottaa myös ulkomaalaisten yritysten työvoimapulaa. Toisaalta se vaikeuttaa syrjäisten seutujen pärjäämistä entisestään, sillä työn perässä muuttajat ovat usein koulutetumpaa työvoimaa. Myös venäläisten työnhaun kanavat ovat selvästi muuttumassa. Kun vuoden 2010 tammikuussa vielä 40 % työnhakijoista käytti työpaikan etsimiseen valtiollisia työvoimatoimistoja, oli tämä osuus laskenut kuluvan vuoden tammikuussa 30 %:iin. Vastaavasti median ja internetin kautta töitä etsii nyt noin 28 % työnhakijoista, kun kaksi vuotta sitten lukema oli 22 %. Vielä selvemmin yleistynyt työnhaun kanava ovat ystävät ja sukulaiset, joiden apua työnetsinnässä käyttää nykyään 61 % työnhakijoista, kun kaksi vuotta sitten vain puolet. 6 Kitkatyöttömyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa työnhakija kokee lyhyen työttömänä oloajan, tyypillisesti muuttaessaan paikkakunnalta toiselle. 28 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Lähteet Bofitvko –BOFIT –viikkokatsaus 20/2011. Venäjällä selvitetty elintason nousua, tuloerojen kasvua ja kulutuksen rakennemuutosta. http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/viikkokatsaus/Documents/v201120.pdf Bofitvko –BOFIT –viikkokatsaus 23/2011. Eläkeiän nostosta keskustellaan taas. http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/viikkokatsaus/Documents/v201123.pdf Goble, Paul 13.4.2011. Real Incomes of 40 Percent of Russians have Fallen Since 1991, Studies Find. http://www.cdi.org/russia/johnson/russia-real-incomes-falling-768.cfm Independent Institute for Social Policy. Ks. Bofitvko –BOFIT –viikkokatsaus 23/2011. Lukyianova, Anna (2011). Effects of minimum wages on the Russian wage distribution. http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2002938 Maailmanpankki (2011). Russian economic report 26: Growing risks. http://siteresources.worldbank.org/INTRUSSIANFEDERATION/Resources/3054991245838520910/6238985-1316082024531/RER26_ENG.pdf Moscow News 19.10.2011. White collar workers becoming more mobile. http://www.cdi.org/russia/johnson/russia-white-collar-workers-more-mobile-655.cfm Oxford Analytica 5.10.2011. RUSSIA: State struggles to overcome productivity gap, Daily Brief Service. Rosstat (2012) www.gks.ru Venäjän talouskehitysministeriö (2012) http://www.economy.gov.ru/minec/main 29 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Budjetin ennakoidaan putoavan jälleen alijäämäiseksi Venäjän viime vuoden budjetti toteutui lopulta ylijäämäisenä, 0,8 % BKT:stä (Kuvio 13) eli selvästi odotuksia paremmin, kun vielä alkuvuodesta 2011 finanssiministeri Kudrin oli ennustanut alijäämää (-3 %). Budjetin tulopuolta kohensi selvästi öljyn hinnan nousu ja pysyminen korkeana koko vuoden. Alijäämä oli alun perin laskettu käyttäen perusteena öljyn hinta-arviota 75 USD/barreli, mikä osoittautui selvästi alhaisemmaksi kuin toteutunut keskimääräinen hinta 108 USD/barreli. Loppuvuodesta 2011 öljyn hinta oli jo noin kolminkertainen vuoden 2009 alkuun verrattuna. ”Venäjä kun on ihan täysin riippuvainen öljyn ja kaasun hinnasta, niin jos ne tuolla tasolla on, kyllähän Venäjällä menee äärimmäisen lujaa”. Korkea öljynhinta on myös pitänyt Venäjän ns. vararahastot7 ennustettua tuhdimmassa kunnossa, kun samalla valtion lisääntynyt lainanotto on vähentänyt tarvetta tyhjentää rahastoja. Vararahastot olivat korkeimmillaan vuoden 2008 lopussa noin 220 mrd. dollaria, mutta supistuivat kriisitoimissa aina viime vuoden loppuun asti, päätyen noin 115 mrd. dollariin eli reiluun puoleen huippulukemista. Kriisin aikana varoja on otettu pääasiassa ns. reservirahastosta, jossa oli vuoden lopussa jäljellä n. 25 mrd. USD. Sen sijaan pidemmän aikavälin reformeihin (esim. eläkeuudistukseen) tarkoitetun ns. kansallisen hyvinvointirahaston varat ovat pysyneet 90 mrd. dollarin tietämissä vuoden 2009 alusta lähtien. Viime vuonna ja etenkin kuluvan vuoden alussa vararahastoja on alettu taas kartuttaa, kun öljynhinta näyttää siirtyneen pysyvämmin korkealle tasolle ja samalla akuutin kriisirahoituksen tarve on vähentynyt. Kuvio 13. Konsolidoidun budjetin yli- (+) tai alijäämä (-) osuutena BKT:sta, %, toteutunut ja ennusteet* *Konsolidoitu = keskus- ja aluehallintojen yhdistetty. e = ennuste. Lähteet: Maailmanpankki (2011), IMF (2011), Talouskehitysministeriö (2011) 7 Osa Venäjän öljytuloista sijoitetaan ns. vararahastoihin. Hyvinvointirahasto on tarkoitettu tukemaan eläkejärjestelmää, ja reservirahastosta rahoitetaan akuutteja budjettimenoja, mikäli muut budjettitulot eivät riitä. 30 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Vuonna 2011 budjetin tulopuolella nähtiin öljytulojen ohella myös muiden tulojen selvää kasvua. Etenkin työnantajien palkkakulujen perusteella määräytyvien sosiaalivakuutusmaksujen nostaminen vuoden 2011 alussa johti näiden noin 40 %:n nimelliseen kasvuun (Bofitvko 9/2012). Sosiaalivakuutusmaksu nostettiin 26 %:sta vuoden 2011 alussa 34 %:iin yritysten palkkasummasta eli lähemmäs vuoden 2005 lukemaa, jolloin maksua oli alennettu. Maksu on myös regressiivinen siten, että tietyn tulotason ylittävälle palkkatulolle maksuprosentti on pienempi, millä pyritään ehkäisemään harmaiden tulojen maksamista. Korotuksella oli tarkoitus paikata sosiaalikustannusmenojen aukkoa etenkin eläkkeiden osalta, sillä eläkerahasto on ollut alijäämäinen ja vaatinut rahoitusta keskushallinnon budjetista vuoden 2005 sosiaaliveron alentamisen jälkeen. (Bofitvko 23/2011) Tilanne on vain pahentunut viime vuosina eläkkeiden roiman korottamisen myötä. Yritysten äänekkään kritiikin myötä sosiaalimaksua päätettiin kuitenkin jälleen alentaa kuluvan vuoden alusta. Uuden säädöksen mukaan perusprosentti laskee 30 %:iin ja pienyritysten osalta 20 %:iin (Bofitvko 25/2011). Sen sijaan menopuolella kasvua oli noin viidenneksen terveydenhuollossa, talouden kehittämisessä (sisältäen esim. tieinfrastruktuurin), puolustuksessa ja koulutuksessa. Eläkemenojen kasvu puolestaan pysähtyi kolme vuotta kestäneen rajun nousun jälkeen (Bofitvko 9/2012). Tulevina kolmena vuonna sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden osuutta budjetin menorakenteesta on tarkoitus kasvattaa (mm. kaksinkertaistamalla poliisien palkat), kun samaan aikaan tullaan vähentämään koulutuksen, sosiaalimenojen ja elinkeinoelämän tukemiseen käytettävien menojen osuutta (Bofitvko 28/2011, FT 23.2.2012). Vuoden 2012 budjetti on puolestaan rakennettu nojautuen öljyn hintaennusteelle 100 USD/barreli, mikä johtaisi maltilliseen alijäämään (noin 1,5 % BKT:stä). Venäjän talouskehitysministeriö arvioi budjettialijäämän pysyvän suunnilleen tällä tasolla myös vuonna 2013, minkä jälkeen se laskisi alle yhteen prosenttiin BKT:stä vuoden 2014 aikana ja olisi tasapainossa vuonna 2015. Tämä on kuitenkin huomattavasti optimistisempi tavoite kuin mitä esimerkiksi IMF ennustaa (Kuvio 13). Samaan aikaan Venäjän valtion velka kasvaisi nykyisestä tasosta,8 joka on noin 10 % BKT:stä, selvästi korkeammaksi noin 17 %:iin BKT:stä (Interfax 27.1.2012). Tosin tällöinkin Venäjän valtiontalous olisi vielä selvästi vakavaraisemmalla tasolla moniin kehittyneisiin teollisuusmaihin verrattuna. Venäjän valtiontalouden vakavaraisuus on kuitenkin äärimmäisen hauras energiariippuvuudesta johtuen. Öljy- ja kaasutulojen osuus keskushallinnon budjettituloista oli vuonna 2011 melko tarkkaan 50 % ja koko Venäjän budjettituloista (keskushallinto + aluehallinnot) 27 %:n luokkaa. Ilman näitä tuloja budjetti olisi ollut selvästi alijäämäinen. Keskushallinto saa energiatulojen lisäksi ALV-tulot käytännössä kokonaan, ja nämä kaksi tuloryhmää muodostavat yli 80 % keskushallinnon tuloista. Aluehallinnot puolestaan saavat pääosat tulo- ja yritysveroista, jotka muodostavat noin puolet aluehallintojen koko tulovirrasta. Keskushallinnon suurimmat menoerät ovat sisäinen ja 8 Venäjän valtionvelasta alle kolmannes on ulkomaista velkaa. 31 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 ulkoinen turvallisuus sekä tulonsiirrot aluehallinnoille, kun taas aluehallintojen menoista 2/3 suuntautuu erilaisiin sosiokulttuurisiin menoihin (kuten asuminen ja koulutus). Valtiontalouden energiariippuvuutta kuvastaa pessimistinen skenaario, jossa öljyn hinta romahtaisi samalla tavoin kuin vuoden 2008 globaalin finanssikriisin aikaan. Mikäli eurokriisi laukaisisi samantyyppisen talouskriisin ja öljynhinta putoaisi nopeasti 50 % nykyisestä, Venäjän reservirahasto olisi vuoden sisällä imetty tyhjiin menetettyjen keskushallinnon energiatulojen kompensoimiseksi. Samalla maan pitäisi joko alkaa tyhjentää myös hyvinvointirahastoaan, leikata rajusti menoja tai lisätä selvästi velanottoaan. Öljytulojen pienenemisen lisäksi muut verotulot, kuten yritysten voittoverot pienenisivät heikentäen Venäjän budjettitilannetta edelleen. Samaan aikaan Venäjän budjetin menopuoli on selvästi paisunut, pitkälti pysyväisluonteisesti jo toteutettujen sekä piakkoin toteutettavien menolisäysten (mm. virkamiesten palkkojen ja etenkin eläkkeiden selvä kasvattaminen sekä puolustusmenojen lisääminen) muodossa, mikä on luonut valtiolle merkittävästi aiempaa suuremmat velvoitteet pitkälle tulevaisuuteen. Kasvaneiden menojen aiheuttamaa rasitetta budjettitasapainolle kuvaa hyvin se, että vuonna 2008 tasapainoiseen budjettiin pääseminen edellytti 60 dollarin öljynhintaa kun tällä hetkellä tasapainoiseen budjettiin vaaditaan jo noin tuplasti kalliimpi öljynhinta (FT 9.8.2011). Luottoluokitusyhtiö Standard & Poors arvioi, että nykymenolla valtion rahoitustilanne tulee heikkenemään dramaattisesti tulevina vuosikymmeninä. Tämä johtuu pitkälti demografisista haasteista, kun yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa (Goble 14.2.2011), ja samaan aikaan työssäkäyvien määrä vähenee nopeasti. Eräs mielipiteitä herättävä toimenpide onkin eläkeiän nosto, joka on asiantuntijoiden mukaan katsottu jossain vaiheessa välttämättömäksi. Venäjällä eläkeikä on poikkeuksellisen alhainen, 60 vuotta miehille ja 55 vuotta naisille, joskin noin neljännes jatkaa ainakin osa-aikatöissä vielä tämän jälkeen eläkkeiden alhaisuudesta johtuen. Valtion uudesta yksityistämisohjelmasta odotetaan merkittäviä, joskin kertaluonteisia lisätuloja ja helpotuksia eläkemenoihin. Budjetin tasapainon haurauteen liittyy myös yksi viime vuoden suurimmista poliittisista uutisista, eli pitkäaikaisen finanssiministeri Kudrinin eroaminen syyskuussa 2011. Vuodesta 2000 valtiovarainministerinä toiminut Kudrin oli merkittävässä asemassa Venäjän nousussa vuoden 1998 kriisistä ja sitä seuranneessa tiukan taloudenpidon politiikassa (mm. öljytulojen rahastointi). Ero liittyy ministerin erimielisyyksiin nyt väistyvän presidentti Medvedevin kanssa. (RT 26.9.2011) Tilanne aiheutti huolta monen ulkomaisen sijoittajan mielessä, sillä Kudrinin talousosaamista kriisin hoidossa on arvostettu ulkomailla, ja huolet Venäjän julkisen talouden vakavaraisuuden säilymisestä ovat hänen eronsa myötä kasvaneet. Budjettitasapainon turvaamiseksi myös verotukseen ollaan tekemässä monia muutoksia. Tupakan, alkoholin ja bensiinin valmisteveroja tullaan nostamaan selvästi. Merkittävä verouudistus on energia- ja raaka-ainesektoreiden koveneva verotus. Maakaasun tuotannon luonnonkäyttövero tullaan kaksinkertaistamaan, eli maakaasusektorin verotusta tuodaan lähemmäs öljysektoria. 32 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Nykyään maakaasusektorin voitoista verotetaan yhteensä arviolta kolmannes, kun öljysektorilla osuus on jopa 80 %, ja toisaalta metalli- ja kaivosteollisuudessa verotuksen osuus on vain neljänneksen (Reuters 2.2.2012). Metalli- ja kaasusektoreiden verotuksen kiristäminen tullee kohtaamaan ankaraa vastustusta vaikutusvaltaisilta lobbareilta. Yritysverojen nosto on saanut aikaan vastalausemyrskyn liike-elämän edustajilta, ja tuloverojen nosto on puolestaan hankalaa harmaan palkanmaksun takia. Näin ollen budjettitasapainon ylläpitäminen nykyisenkin suuruisilla öljynhinnoilla tulee olemaan vaikeaa. Toukokuussa presidentin virkaan astuva Putin on myös väläytellyt luksuskulutuksen ja -asumisen kovempaa verottamista. Eräs suomalaishaastateltu näkee Putinin ajaman politiikan populistisempana verrattuna Medvedevin toteuttamaan politiikkaan. ”…oma analyysini tilanteesta on se, että jos verrataan Putinin politiikkaa, että täytyisi vanhat Venäjän teollisuuskaupungit energiarahalla elvyttää ja pistää tuotanto siellä pyörimään, versus Medvedevin ajatukset siitä, että rakennetaan Skolkovan tapaisia high tech-centereitä ja ruvetaan tekemään ulkomaalaisten kanssa yhteistyötä, jolloin kehitetään ihan uusia tuotealueita ja teknologioita. Niin kyllä Putinin linja on tietysti populistisempi ja on pitkällä tähtäyksellä huono, koska Venäjän kilpailukyky ei ole riittävä suhteessa esimerkiksi nousevaan Aasiaan. Että kyllä uuteen pitäisi Venäjälläkin satsata, mutta sitä ei tällä hetkellä näy.” Budjetin painotuserojen lisäksi presidentin vaihdos muuttanee Venäjän talouspolitiikkaa yleisemminkin. Monien suomalaisyritysten näkemysten mukaan Putinin valinta presidentiksi saattaa kuitenkin parantaa ja vakauttaa Venäjän liiketoimintaympäristöä. Lähteet Bofitvko –BOFIT-viikkokatsaus 23/2011. Sosiaalivakuutusmaksun suuruudesta ei vielä yksimielisyyttä. Bofitvko –BOFIT-viikkokatsaus 25/2011. Sosiaalivakuutusmaksujen alennuksesta päätetty. Bofitvko –BOFIT-viikkokatsaus 28/2011. Valtio budjettimenoja lisätään lähivuosina. Bofitvko –BOFIT-viikkokatsaus 9/2012. Verotulojen voimakas kasvu vuonna 2011 sai aikaan budjetin huomattavan ylijäämän. FT – Financial Times 9.8.2011. Russian equities: shock value. http://blogs.ft.com/beyond-brics/2011/08/09/russian-equities-shock-value/#axzz1Uq8RdwTt FT – Financial Times 23.2.2012. Russia: A Kremlin of crude calculations. http://www.ft.com/intl/cms/s/0/839d01c4-5e0f-11e1-8c87-00144feabdc0.html#axzz1pGk11YfC 33 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Goble, Paul 14.2.2011. Russia's Structural, Fiscal and Demographic Trends Producing a Disaster, Standard & Poor's Says. http://www.cdi.org/russia/johnson/russia-economic-political-demographicdisaster-pensioners-standard-poors-feb-367.cfm IMF (2011): World Economic Outlook September 2011 Edition http://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2011/02/index.htm Interfax - Russia & CIS Business & Investment Weekly (27.1.2012). IMF noticeably reduces Russia's GDP growth forecast to3.3% for 2012 and 3.5% for 2013. Maailmanpankki (2011): Russian Economic Report no. 26: Growing Risks Reuters 2.2.2012. For Putin, tax reform could be harder than winning. http://uk.reuters.com/article/2012/01/31/uk-russia-putin-taxidUKTRE80U10F20120131?feedType=RSS&feedName=everything&virtualBrandChannel=11708 RT 26.9.2011. President tells Finance Minister Kudrin to resign http://rt.com/politics/president-minister-kudrin-medvedev-389/ Venäjän talouskehitysministeriö (2011): Prognoz sozialno-ekonomizeskovo pazvitija Rossiiskoi federatsii na 2012 i planovii period 2013-14 godovhttp://www.economy.gov.ru/minec/press/news/doc20110921_014 34 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Osakemarkkinat erkaantuneet öljynhinnasta, pankkisektoria vaivaa likviditeettipula Venäjän osakemarkkinoiden pitkä nousu vuoden 2009 aallonpohjasta katkesi alkukeväästä 2011, jolloin Portugalin ja Kreikan valtiontalouksien kestävyys alkoi jälleen huolestuttaa markkinoita. Uuden talouskriisin pelossa sijoittajat alkoivat vetää rahojaan pois vähemmän keskeisiltä markkinaalueilta turvallisempina pidettyihin talouskeskuksiin. Lisäksi Venäjän pörssi reagoi negatiivisesti joulukuun duuman vaaleja seuranneisiin laajoihin mielenosoituksiin. Sopu uudesta Kreikan pelastuspaketista ja mielenosoitusten laantuminen auttoivat pörssin RTS-indeksin nousuun aivan vuoden lopulla (Kuvio 14). Kuvio 14. Venäjän osakemarkkinoiden kehitystä mittaava RTS-indeksi (oikea akseli, viikkonoteeraus) ja Urals-öljyn hinta (vasen akseli, USD/barreli, kuukauden keskiarvo) Lähteet: finance.yahoo.com ja topoilnews.com Perinteisesti Venäjän pörssi on seurannut hyvin tarkkaan öljyn hintakehitystä, koska öljyalan pörssiyhtiöt ovat markkina-arvoltaan suuria, ja toisaalta öljynhinta vaikuttaa vientitulojen kautta suoraan koko Venäjän talouskehitykseen. Alkukeväästä 2011 lähtien öljyn ja pörssikurssien hinnat alkoivat kuitenkin selvästi erkaantua toisistaan (ks. Kuvio 14). Taustalla on luultavasti kaksi isompaa tekijää: öljyntuottajamaiden epävakaa poliittinen tilanne (joka nostaa venäläisenkin öljyn hintaa) sekä globaalin rahoitusjärjestelmän epävarmuus (joka painaa venäläisosakkeiden hintoja). Öljynhinta on nykyisellään huomattavan korkealla verrattuna globaalitalouden aktiviteettiin, mikä 35 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 johtuu Arabikevään ja etenkin Iranin tilanteen aiheuttamasta epävarmuudesta öljyntuotannon jatkumisen suhteen. Tällä hetkellä öljynhintaa eivät siten niinkään määritä reaalitalouteen perustuva kysyntä ja tarjonta, vaan poliittisesta epävarmuudesta johtuva riskilisä sekä spekulatiiviset motiivit, koska maailman keskuspankkien viimeaikaiset valtavat likviditeettiruiskeet globaalin rahoitusjärjestelmän tukemiseksi ovat saattaneet osittain valua spekulatiivisiin raaka-ainesijoituksiin. Venäjän osakemarkkinoita on puolestaan painanut sisäpoliittisen kuohunnan lisäksi globaalin rahoitusjärjestelmän epävarmuus, jonka vaa’ankielessä tällä hetkellä on euroalue. Venäjän osakemarkkinat ovatkin viime aikoina seuranneet enemmän kansainvälisiä osakemarkkinoita kuin öljynhintaa. Sen sijaan monien suomalaisyritysten mukaan euroalueen kriisin vaikutukset eivät toistaiseksi ole juuri näkyneet Venäjällä eivätkä yritysten omissa Venäjän-toiminnoissa: ”Euroopan velkakriisi ei aiheuta meidän Venäjän-toiminnalle minkäännäköistä uhkaa. Tämä on kuitenkin niin paljon eristäytynyt ja niin sulkeutunut, vaikkakin ollaan globaalissa maailmassa, mutta kumminkin heillä on niin omat kuviot.” Muutamat suomalaisyritykset pitävät riskinä mahdollista öljynhinnan sekä muiden Venäjäntalouden kannalta tärkeiden raaka-aineiden hintojen alentumista, mikäli kysyntä laskisi: ”Tilanne riippuu niin paljon öljynhinnasta, että jos öljynhinta pysyy korkeana, niin sitten euroalueen kriisi ei juurikaan varmaan Venäjään vaikuta, mutta jos öljynhinta lähtee laskuun, niin sitten rupeaa vaikuttaa kaikki muutkin asiat.” Tämä tapahtuisi maailmanmarkkinoiden muutosten kautta, mitä ei kuitenkaan vielä ole nähtävillä. ”Että siitähän se varmaan tulee sitten, jos menee niin pahaksi että muuttuu tilanne lisäksi Kiinassa ja Jenkeissä, ja sitä kautta raaka-aineiden öljyn, kaasun, metallien kysyntä pienenee ja hinnat putoaa, niin, sieltähän se vasta tulee. […] Että kyllä täällä aika lailla positiivisella ilmeellä ihmiset on.” Merkittävä uudistus Venäjän osakemarkkinoilla on parhaillaan loppusuoralla oleva Moskovan kahden pörssin yhdistyminen (MICEX ja RTS). Yhdistymisen toivotaan lisäävän listautumisia ja kasvattavan Venäjän osakemarkkinoiden likviditeettiä. Kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä Moskovasta globaali finanssikeskus ja sen uudesta pörssistä markkina-arvoltaan maailman kolmanneksi suurin vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteeseen on vielä kurottavaa, sillä tyypillisen mittarin mukaan eli pörssissä listattujen yhtiöiden markkina-arvolla laskettuna MICEX- ja RTSpörssit eivät yhdessäkään yllä nykyään maailman 15 suurimman joukkoon. Toinen uudistus eli pitkään suunniteltu keskitetty arvopaperikeskus, joka rekisteröi arvopaperiomistuksia, on konkretisoitumassa duuman hyväksynnän myötä (Bofitvko 47/11). Yhdistetyn keskuksen myötä osakemarkkinoiden luotettavuus ja läpinäkyvyys tulee paranemaan. Ruplan kurssin kehitys euroa ja dollaria vastaan oli vuonna 2011 epävakaista (Kuvio 15). Vuoden 2011 alkupuolella korkea raakaöljyn hinta vahvisti ruplan kurssia, vaikka samalla tuontikysyntä vahvistui ja pääoman ulosvirtaaminen maasta jatkui. Vuoden lopulla poliittinen epävarmuus ja venäläisten sijoittajien lisääntynyt pessimismi kiihdyttivät pääomapakoa, jolla oli negatiivinen 36 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 vaikutus valuuttakurssiin. Pelkästään vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä pääomaa lähti maasta 38 miljardin dollarin arvosta, mikä kasvatti koko vuoden summan 84 miljardiin dollariin eli selvästi suuremmaksi kuin vuoden alkupuoliskolla ennakoitiin. Kaiken kaikkiaan vuoden 2011 lopussa dollari oli vahvistunut reilut 3 % ja euro noin prosentin ruplaa vastaan vuoden alkuun verrattuna. Vuodenvaihteesta 2012 rupla kuitenkin vahvistui selvästi ainakin helmikuun loppuun asti, kun eurokriisi oli väliaikaisesti helpottunut ja Venäjän mielenosoitukset laantuneet. Kuvio 15. Ruplan (RUB) kehitys euroa (EUR) ja dollaria (USD) vastaan (vasen akseli) sekä Venäjän viemän öljyn hinta (USD/barreli) ja reaalinen efektiivinen valuuttakurssi (indeksi, 2010=100) (oikea akseli), 2008-2011* * Ruplan suhde euroon/dollariin heikkenee käyrän noustessa. Reaalinen efektiivinen valuuttakurssi mittaa maan hintakilpailukykyä ottamalla huomioon maittaiset inflaatioerot (kurssin noustessa maan hintakilpailukyky heikkenee). Lähteet: Rosstat (2012), Venäjän keskuspankki (2012), BIS (2012) Ruplan ns. reaalinen efektiivinen valuuttakurssi mittaa maan hintakilpailukykyä painottamalla valuuttakorin kauppakumppanien kauppaosuuksilla ja ottamalla huomioon maittaiset inflaatioerot. Indikaattorin perusteella Venäjän hintakilpailukyky koheni (käyrä laski) vuoden 2011 aikana, kun rupla heikentyi ja inflaatio vaimentui (Kuvio 15). Trendi näyttäisi kuitenkin keskeytyneen vuoden loppupuoliskolla. 37 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Ruplan heikentyminen viime vuonna sai Venäjän keskuspankin vähentämään ulkomaisten valuuttojen ostojaan maailmanmarkkinoilla. Vuoden 2011 aikana Venäjän keskuspankki suoritti ulkomaisen valuutan netto-ostoja kansainvälisillä markkinoilla 12,4 miljardin dollarin edestä estääkseen ruplan liiallisen vahvistumisen ja näin ollen maan hintakilpailukyvyn heikkenemisen. Vuotta aiemmin keskuspankin ostot valuuttamarkkinoilla olivat kuitenkin nettomääräisesti huomattavasti suuremmat (34,2 miljardia dollaria) (Venäjän talouskehitysministeriö 2011). Elojoulukuussa 2011 keskuspankki päätyi myymään ulkomaista valuuttaa hidastaakseen ruplan nopeaa heikkenemistä, kun pääomapako oli runsasta. Venäjän pankkisektorikaan ei ole välttynyt myllerrykseltä. Viime kesänä Venäjän kuudenneksi suurin pankki Bank Moskvy laitettiin saneeraukseen, joka rahoitetaan valtion talletustakuuviraston, keskuspankin ja VTB-pankin varoilla (Bofitvko 27/2011). Lopullinen lasku valtiolle nousee jopa 7,5 miljardiin euroon (Bofitvko 6/2012). Pankin todellinen tila alkoi selvitä, kun pääosin valtion omistama VTB-pankki osti määräysvallan Bank Moskvysta vuoden alussa ja ilmeni, että rahamääräisesti jopa kolmannes pankin myöntämistä lainoista oli ongelmalainoja. 9 Lisäksi Venäjän 83. suurimman pankin AMT Bankin toimilupa peruttiin kesällä, kun se oli tehnyt erittäin riskisiä sijoituksia ilman riittäviä puskureita ja vääristellyt tilannetta kirjanpidossaan (Bofitvko 30/2011). Tämä johti vuonna 2004 perustetun Venäjän talletustakuuviraston suurimpiin tähän mennessä maksamiin korvauksiin (noin 300 miljoonaa euroa). Näiden hiljattain ilmitulleiden sekä parin aikaisemman tapauksen johdosta keskuspankki on alkanut tehostaa pankkivalvontaa etenkin suurempien pankkien osalta (Bofitvko 6/2012). Näiden lisäksi Venäjän pankkisektorilla on muitakin riskejä. Keskuspankki on varoittanut nopeasta kotitalouksien luototuksen kasvusta, kun kotitalouksille myönnettyjen lainojen kanta kasvoi viime vuonna yli kolmanneksen. Yrityslainojen kanta kasvoi neljänneksen. Joidenkin pankkien aggressiivinen luottojen markkinointi sekä epäilykset luotonottajien maksukyvyn selvittämisestä ovat herättäneet huolta pankkiviranomaisissa (Bofitvko 5,6/2012). Vaikka heikkojen lainojen osuus lainakannasta on edelleen pysynyt kohtuullisena, ongelmia voi nousta pintaan muutaman vuoden päästä. Keskuspankin huhtikuussa 2011 julkaiseman pankkisektorin stressitestin mukaan lähes kolmannes venäläispankeista ei yltäisi minimipääomavaatimuksiin, jos vuoden 2008 kaltainen kriisi toistuisi. Ongelmia aiheuttaisivat luottotappiot, talletuspako sekä arvopaperien hintojen lasku. Merkittävän uhkan luo myös Venäjän pankkisektorin heikko riskien hajautus, sillä yli puolessa pankeista lainat viidelle suurimmalle asiakkaalle ylittävät 50 % pankkien pääomasta (Bofitvko 19/2011). Venäjän pankkisektorin ehkä suurin ongelma on kuitenkin likviditeettipula, joka alkoi selvästi kiristyä viime syksynä ja on seurausta lähinnä pääomapaosta, mikä vähentää rahan tarjontaa 9 Tilastojen perusteella Venäjän pankkijärjestelmän luottokannasta kuutisen prosenttia on ongelmalainoja. Lukema on pudonnut talouskriisin kiivaimman vaiheen vajaasta kymmenestä prosentista mutta Bank Moskvyn tapaus osoittaa, ettei näihin lukuihin ole täysin luottaminen. 38 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Venäjällä. Rahamäärän (M2) kasvu10 hidastuikin syyskuun alun kolmanneksen vauhdista 20 %:iin vuoden loppuun mennessä. Huomattava osa loppuvuoden pääoman nettoviennistä koostui lähinnä eurooppalaisten emopankkien venäläisiltä tytärpankeiltaan saamista lainoista, joita ne tarvitsivat kamppaillessaan eurokriisiä vastaan (Bofitvko 48/2011). Venäjän keskuspankki uhkasi tytärpankkeja pääoman vientirajoituksilla, jos emopankkien rahoittaminen (ja siten pääomapako Venäjältä) jatkuu entisellä tasolla. Likviditeetin kireys on näkynyt keskuspankin ja finanssiministeriön tarjoaman likviditeettirahoituksen kysynnän selvänä kasvuna ja pankkien välisten luottojen korkotason nousuna (Bofitvko 46/2011). Venäjän viime vuoden rahapolitiikka voidaan karkeasti määritellä likviditeettivajeen kehittymisen myötä: alkuvuodesta ylläpidettiin kireämpää rahapolitiikkaa (varantovaatimusten ja korkotason kautta), koska inflaatiopaineet taloudessa olivat kovat. Vuoden puolivälissä inflaatiopaineet kuitenkin hellittivät, ja huoleksi nousi likviditeetin riittävyys kun pääomapako alkoi kiihtyä. Loppuvuodesta rahapolitiikkaa alettiinkin höllentää likviditeetin riittävyyden tukemiseksi. Likviditeettivajetta Venäjän pankkisektorilla on pahentanut myös keskuspankin politiikkamuutos, jolla valuuttakurssi vaihtelee aiempaa vapaammin. Aiemmin keskuspankki osti enemmän ruplilla ulkomaisia valuuttoja estääkseen ruplan liiallista vahvistumista, mikä loi ylimääräistä ruplatarjontaa markkinoille (Bofitvko 6/2012). Toinen likviditeettiongelmaa pahentava tekijä on Venäjän rahoitusmarkkinoiden kehittymättömyys, mikä tekee venäläispankit keskimääräistä riippuvaisemmiksi ulkomaisesta rahoituksesta (Bofitvko 6/2012). Vaikka Venäjän poliittinen tilanne on hieman tasaantunut Putinin uudelleen valinnan myötä ja eurokriisissä on vaihteeksi huoahdustauko, ei likviditeettivajeeseen luultavasti saada nopeaa helpotusta. Suomalaiset näkevät tilanteessa suurimpana uhkana yritysten rahoituksen järjestymisen ja miten tämä vaikuttaisi investointeihin: ”Syksyllä kun sitä puhuttiin Suomessa ja Euroopassa kovasti, niin täällä ei kukaan puhunut sanallakaan mistään taantumasta eikä muusta. Kaikki sanoo vaan, että jos iskee päälle, niin se vaikuttaa varmaan emoyhtiöihin siten, että rahahanat laitetaan kiinni Venäjälle, ja tietysti se vaikuttaa investointiin ja moneen asiaan.” Kilpaillessaan likviditeetistä pankit ovat nostaneet talletuskorkoja houkutellakseen talletuksista lisää pääomia. Vaikka kehitys on positiivinen säästäjille, on keskuspankki huolestunut siitä, että vaikeuksissa olevat pankit pyrkivät kalastelemaan talletuksia korkotasolla, joka on niiden vakavaraisuuteen nähden liian korkea. Lainsäätäjät ovatkin ehdottaneet lakia, joka antaisi keskuspankille oikeuden puuttua ylisuurina pitämiinsä talletuskorkotasoihin yksittäistapauksissa. (Bofitvko 50/2011). Likviditeettivaje ja pääomapako ovat olleet mm. ulkomaisten pankkien, suursijoittajien ja laittomien toimien11 aikaansaannosta. Monet suuret ulkomaalaiset pankit (kuten Morgan Stanley, HBSC ja Swedbank) ovat viime aikoina vähentäneet Venäjä-toimintojaan osittain toimintaympäristön 10 M1 sisältää liikkeessä olevan rahan sekä yön yli -talletukset. M2:een kuuluvat M1, enintään kahden vuoden määräaikaistalletukset sekä irtisanomisajaltaan enintään kolmen kuukauden talletukset. (http://www.ecp.int) 11 Varapääministeri Zubkovin mukaan viime vuonna Venäjältä ulosvirranneista pääomista 40 %:ssa oli nähtävissä merkkejä rahanpesusta (russiatoday.com 16.2.2012). 39 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 vaikeuden vuoksi (Bofitvko 16/2011). Globaali finanssikriisi herätti Venäjän päättäjissä uutta nihkeyttä ulkomaisia pankkeja kohtaan, koska ne surutta sulkivat rahahanat Venäjälle ja siirsivät varojaan pois riskipitoisina pitämiltään markkinoilta, mikä jätti monet venäläisyritykset ja -pankit suuriin vaikeuksiin. Lisäksi tavalliset kansalaiset ovat edesauttaneet pääomapakoa siirtämällä talletuksiaan ulkomaanvaluuttaan, kun venäläisten luottamus pankkisektoriin on vajonnut alhaisimmaksi sitten kriisin akuuteimman vaiheen vuonna 2008 (Russia Profile 6.10.2011). Luottamus on vahvinta suurimpia valtionpankkeja, etenkin Sberbankia kohtaan, jonka osuus kaikista venäläisten kotitalouksien talletuksista on edelleen noin puolet.12 Kriisi on ollut omiaan vahvistamaan valtion roolia Venäjän pankkisektorilla; valtio on esimerkiksi Sberbankin ja VTB-pankin kautta tunkeutumassa nyt myös investointipankkipuolelle. Valtion suuri rooli pankkisektorilla heikentää yksityisten pankkien kasvumahdollisuuksia, koska valtionpankit saavat myös esimerkiksi halvempaa lainaa. Valtion vahvistuva asema Venäjän pankkisektorilla on kuitenkin ristiriidassa viime vuoden alussa hyväksytyn ja vuoteen 2015 asti ulottuvan uuden pankkistrategian kanssa. Strategian mukaan valtion roolin pankkisektorilla tulisi heiketä, kun valtion, aluehallintojen ja valtionyritysten omistuksia pankeissa vähennetään asteittain (Bofitvko 12/2011). Tavoitteena on myös pankkisektorin vakauden parantaminen pääomavaatimuksia kasvattamalla sekä läpinäkyvyyden, kilpailun ja riskienhallinnan kehittäminen. Lainsäädäntömuutoksilla pyritään saamaan Venäjän pankkisektori täyttämään kansainväliset standardit keskeisiltä osin (Bofitvko 12/2011). Lähteet BIS - Bank for International Settlements (2012): Statistics Database http://stats.bis.org/bis-stats-tool/org.bis.stats.ui.StatsApplication/StatsApplication.html Bofitvko – BOFIT-viikkokatsaus 12/2011. Hallitus hyväksyi pankkisektorin kehitysstrategian. Bofitvko – BOFIT-viikkokatsaus 16/2011. Valtiolliset pankit parantavat asemiaan rahoitussektorilla. Bofitvko – BOFIT-viikkokatsaus 19/2011. Stressitestien tulos: lähes kolmannes pankeista joutuisi vaikeuksiin, jos vuoden 2008 rahoituskriisi toistuisi. Bofitvko – BOFIT-viikkokatsaus 27/2011. MICEX ja RTS allekirjoittivat yhdistymissopimuksen. Bank Moskvy saneeraukseen. Bofitvko – BOFIT-viikkokatsaus 30/2011. Talletustakuuvirasto maksaa historiansa suurimmat korvaukset. 12 Sberbankin osuus talletuksista on pienentynyt talletusvakuusjärjestelmän myötä vuosituhannen alun jopa 70 %:sta. 40 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Bofitvko – BOFIT-viikkokatsaus 46/2011. Pankkisektorin likviditeettitilanteen arvioidaan helpottuvan vuoden lopulla. Bofitvko – BOFIT-viikkokatsaus 47/2011. Venäjän osakekurssit seuraavat kansainvälistä markkinakehitystä aiempaa tiiviimmin. Osakemarkkinat uudistuvat. Bofitvko – BOFIT-viikkokatsaus 48/2011. Keskuspankki valmistautuu heikentyvään taloustilanteeseen. Bofitvko – BOFIT-viikkokatsaus 50/2011. Rahoitussektorin likviditeettitilanne kiristymässä. Bofitvko – BOFIT-viikkokatsaus 5/2012. Luotonanto kasvoi voimakkaasti viime vuonna. Bofitvko – BOFIT-viikkokatsaus 6/2012. Rahoitussektorin likviditeettitilanne pysyy viimevuotista kireämpänä. Rosstat (2012) http://www.gks.ru Russia Profile 6.10.2011. Crumbling Confidence: A New Survey Highlights Growing Distrust Among Russians Toward Banks and Other Financial Institutions. http://www.cdi.org/russia/johnson/russia-distrust-banks-financial-institutions-598.cfm Russiatoday.com 16.2.2012. Deputy PM warns shady money taints Russia. Venäjän keskuspankki (2012), http://cbr.ru/currency_base Venäjän talouskehitysministeriö (2011): Prognoz sozialno-ekonomizeskovo pazvitija Rossiiskoi federatsii na 2012 i planovii period 2013-14 godov. http://www.economy.gov.ru/minec/press/news/doc20110921_014 41 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Venäjän ulkomaankaupan arvo elpynyt, kansainvälinen integraatio etenee Sekä Venäjän viennin että tuonnin arvo kasvoi viime vuoden lopulla jo selvästi suuremmaksi kuin ennen kriisiä. Kuukausiviennin edellinen ennätys (47 mrd. dollaria) oli nähty heinäkuussa 2008, mutta tämä ylitettiin viime vuoden marraskuussa, ja joulukuussa päästiin jo yli 50 mrd. dollarin kuukausivientiin (Kuvio 16). Viime vuonna sekä viennin että tuonnin arvo kasvoi noin 30 % eli kutakuinkin edellisen vuoden vauhtia, ja sitä myöten myös kokonaiskauppavaihto ylitti kriisiä edeltäneen tason. Tavaraviennin arvo viime vuonna oli 521 mrd. dollaria ja -tuonnin vastaavasti 323 mrd. dollaria. Tammikuussa 2012 nähtiin tyypillinen kausitekijöistä johtuva notkahdus, mutta luultavasti nopea kasvu jatkuu vielä ainakin alkuvuoden ja tasaantunee vuoden toisella puoliskolla. Venäjän öljystä saama hinta nousi viime vuonna keskimäärin noin neljänneksen, kun öljyn viennin volyymi itse asiassa laski 4 %, ja volyymi onkin näin ollen yhä vuoden 2008 tasoa alempana. Kuvio 16. Venäjän ulkomaankauppa kuukausittain, mrd. dollaria Lähde: Rosstat Erilaisten polttoaine- ja energiatuotteiden osuus Venäjän viennin arvosta oli viime vuonna 68 %, mikä oli jo hyvin lähellä kriisiä edeltänyttä ennätystasoa (68,5 %). Vaikka päättäjien puheissa ja tuoreessa 2020-strategiaohjelmassa toistuvat talouden rakenteen modernisaatio ja monipuolistaminen, käytännössä Venäjän energiariippuvuus viennissä näyttää jatkuvan. Valtio tähtää kuitenkin jalostusarvon kasvattamiseen, ja teki viime vuoden lopulla öljytuotteiden vientitulleihin muutoksia, joilla öljy-yhtiöitä kannustetaan nostamaan tuotannon jalostusastetta. Vientitulleja nostettiin selvästi raskaalle polttoöljylle, joka muodostaa noin puolet Venäjän öljytuotteiden viennistä. Keskusteluissa on myös ollut nykyisellään ankarasti verotetun raakaöljyn 42 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 vientitullin laskeminen, jotta öljy-yhtiöille jäisi enemmän rahaa ja kannustimia investointien tekoon (Bofitvko 35/2011). Öljy-yhtiöiden heikon investointi-innon lisäksi Venäjän energiasektori on kärsinyt maakaasun vientiongelmista. Noin 80 % Venäjän Gazpromin Eurooppaan kuljettamasta maakaasusta kulkee Valko-Venäjän ja Ukrainan kautta, mikä on johtanut hintakiistojen vuoksi toimitusongelmiin. Itämeren kautta kulkevan (osittain jo valmiin) Nord Streamin sekä hiljattain hyväksytyn Turkin kautta kulkevan South Stream –putkilinjan tarkoituksena onkin monipuolistaa maakaasun kuljetusreittejä Eurooppaan (Bofitvko 2/2012). Gazprom myös osti viime vuonna Valko-Venäjän putkikuljetusmonopolin Beltransgazin. Viennin rakenteessa kaikkien muiden merkittävien tuoteryhmien osuus pieneni vuonna 2011, kun energiatuotteet kasvattivat osuuttaan (Taulukko 1). Metallituotteiden osuus Venäjän viennin arvosta on lähes yhtä suuri kuin maakaasun (Bofitvko 45/2011), mutta näiden osuus laski merkittävästi viime vuonna. Vientivolyymit kasvoivat kohtuullisesti rautamalmin ja rautametallien osalta, mutta globaalit metallien hinnat kääntyivät selvään laskuun keväällä. Vientivolyymit sen sijaan romahtivat kuparin (-60 %) ja nikkelin (-20 %) viennissä. Nikkelin osalta kyse oli lähinnä kysynnän vaimenemisesta, kun taas kuparin romahduksen taustalla oli myös vuonna 2010 käyttöönotettu vientitulli, jolla on pyritty kasvattamaan kuparin kotimaista jalostusastetta (Bofitvko 45/2011). Tuonnin rakenteessa merkittävin kehityskulku vuonna 2011 oli koneiden, laitteiden ja ajoneuvojen tuonnin arvon yli 40 %:n kasvu. Etenkin ajoneuvojen kohdalla kasvu oli huikeaa: henkilöautoja tuotiin kappalemääräisesti lähes 50 % ja rekkoja yli 80 % enemmän kuin vuonna 2010. Kasvuluvut ajoneuvojen tuonnissa olivat 40 %:n paikkeilla jo vuonna 2010 vuoden 2009 dramaattisen 75–80 %:n pudotuksen jälkeen. Henkilöautoja tuotiin viime vuonna noin miljoona kappaletta, mikä on kuitenkin vasta puolet vuoden 2008 parista miljoonasta kappaleesta. Taulukko 1. Venäjän ulkomaankaupan rakenne tuoteryhmittäin, %-osuus kokonaisviennin ja -tuonnin arvosta Vienti Vienti Tuonti Tuonti IVY-maat* muut maat IVY-maat muut maat 2011 2010 2011 2010 2011 2010 2011 2010 Elintarvikkeet ja 3,6 4,7 2,1 1,8 14,7 19,4 13,8 15,3 maataloustuotteet 50,9 50,7 73,8 71,6 7,8 10,4 1,1 1,0 Mineraalituotteet (sis. öljy) 7,4 8,1 5,8 5,8 7,5 8,9 16,1 17,3 Kemiantuotteet 2,3 3,0 2,0 2,3 2,7 3,2 2,1 2,5 Puu- ja paperituotteet 0,7 1,0 0,2 0,2 4,9 5,8 6,1 6,9 Tekstiilituotteet 8,0 9,6 11,7 13,2 13,1 14,5 6,1 6,2 Metallituotteet 11,9 3,6 4,3 30,4 28,8 51 47 Koneet, laitteet ja ajoneuvot 9,4 17,7 11 0,8 0,8 18,9 9,0 3,7 3,8 Muut tuotteet *Armenia, Azerbaidzhan, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Tadzhikistan, Uzbekistan, Valko-Venäjä, (Venäjä), Ukraina, Turkmenistan Lähde: Rosstat 43 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Venäjän kokonaiskaupassa Kiina on noussut viime vuosina Saksan ohi Venäjän tärkeimmäksi kauppakumppaniksi. Vladimir Putin vierailikin Kiinassa lokakuussa neuvottelemassa ja sopimassa kauppasuhteista ja talousyhteistyöstä. Venäjä haluaisi monipuolistaa raakaainepainotteista vientiään Kiinaan ja kehittää teknologiayhteistyötä, kun taas Kiinan kiikarissa on maiden välisten liikenneyhteyksien parantaminen ja tähän liittyvät infrastruktuurihankkeet (Bofitvko 41/2011). Osapuolet pääsivät sopuun maiden välejä hiertäneestä öljyn putkikuljetusten hinnoittelusta, mutta maakaasun toimitusten osalta jo vuosia jatkuneet hintaneuvottelut eivät ratkenneet, minkä seurauksena Venäjän maakaasutoimitukset nopeasti kasvavaan Kiinaan saavat yhä odottaa toteutumistaan (Bofitvko 41/2011). Putinin uuden presidenttikauden myötä Venäjän taloudellinen ja poliittinen painopiste tullee siirtymään enemmän Aasiaan, kun Medvedev keskittyi presidenttiytensä aikana enemmän länsisuhteiden vaalimiseen (Bloomberg 10.10.2011). Kohdemaittain viennissä ei viime vuonna tapahtunut dramaattisia muutoksia: öljyn jälleenvientikeskus Alankomaat dominoi yhä vientirakennetta 12 %:n osuudellaan. Samalla Kiinaan, Saksaan ja Italiaan suuntautuva vienti oli noin puolet tästä. Alkuperämaittain tuonnin puolella Kiina ja Saksa ovat yhä selvästi tärkeimmät maat (ks. Kuvio 17). Suomen osuus Venäjän kokonaiskaupasta oli 2-3 %:n luokkaa. Kuvio 17. Venäjän ulkomaankaupan rakenne maittain, 2011, % Lähde: Rosstat Venäjä on viime aikoina saanut kuulla kovaa kansainvälistä arvostelua tuestaan Syyrian hallitukselle, joka on tapattanut tuhansia mielenosoittajia osana Arabikevään vallankumousaaltoa. Tuen taustalla ovat geopoliittiset syyt sekä Venäjän useiden miljardien dollareiden taloudelliset intressit maassa. Venäjä on Syyrian selvästi suurin aseiden toimittaja, minkä lisäksi venäläisillä yrityksillä on merkittävät investoinnit Syyrian infrastruktuurissa ja matkailualalla (Moscow Times 2.9.2011). Tämän lisäksi Venäjän laivaston ainoa tukikohta Välimerellä sijaitsee Syyriassa. On selvää, että jos Syyrian hallitus vaihtuu, yhteistyön jatkumisesta ei ole varmuutta. Venäjän dilemma tilanteessa on, että puolustaessaan Syyrian nykyistä hallitusta intressiensä säilyttämiseksi se tekee yhteistyön jatkumisesta yhä epätodennäköisempää, mikäli vallankumous toteutuu. 44 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Palvelujen ulkomaankaupan osalta raportin kirjoitushetkellä saatavilla olivat tammi-syyskuun 2011 tiedot, joiden mukaan Venäjän palvelujen tuonti ja vienti kasvoivat reilun viidenneksen ja etenkin viennissä kasvu oli selvästi nopeampaa kuin vuonna 2010. Palvelujen viennin arvo asettunee koko vuoden osalta noin 50 mrd. dollariin ja tuonnin arvo noin 80 mrd. dollariin, eli tavarakaupasta poiketen Venäjän palvelukauppa on selvästi alijäämäistä. Kokoluokaltaan palvelukauppa on kuitenkin vain noin kuudesosan tavarakaupasta. Venäjän palveluviennin tärkeimmät ryhmät ovat kuljetuspalvelut (noin 30 %:n osuus) sekä tekniset ja asiantuntijapalvelut (noin 25 %). Näiden lisäksi matkailupalvelut (liike- ja vapaa-ajan matkailu) muodostavat reilun viidenneksen Venäjän palveluviennistä. Suomalaiset ovat selvästi suurin matkailijaryhmä Venäjälle 13 %:n osuudellaan (1,2 milj. matkaa vuonna 2011). Vastaavasti Suomi on suosituin matkakohde venäläisille (4,4 milj. matkaa) 15 %:n osuudellaan venäläisten matkoista, kun Turkin osuus on toiseksi suurin (11 %). Matkailupalvelut muodostavatkin yli kolmanneksen Venäjän palvelutuonnista, kun puolestaan sekä kuljetuspalveluiden että teknisten ja asiantuntijapalveluiden osuudet ovat noin 15 %. Venäjän ulkomaankauppaa koskeva suurin uutinen viime vuonna oli se, että joulukuussa saatiin päätökseen vuosikausia käydyt neuvottelut Venäjän liittymisestä Maailman kauppajärjestöön (WTO). Venäjällä on parhaillaan käynnissä keskustelu jäsenyyden tulevista hyödyistä ja haitoista. ”Mitä tulee tapahtumaan WTO:n kanssa, että se on semmoinen iso kysymysmerkki.” Luonnollinen huoli on kotimaisen teollisuuden pärjääminen uudessa kovemman kilpailun toimintaympäristössä, ja etenkin maatalouden ja metsäteollisuuden uskotaan kohtaavan eniten vaikeuksia (Bloomberg 11.11.2011, Kheyfets 3.1.2012). Venäjän maataloustuottajien mukaan maatalouden viime aikojen positiivinen kehitys on pitkälti suojatullien ansiota, ja WTO-jäsenyys tulee ajamaan monia vähemmän tehokkaita tuottajia konkurssiin. Alhaisempien tullien ympäristössä myöskään Venäjän nykyinen metsäteollisuus ei pystyisi kilpailemaan tuontipaperin kanssa. Lisäksi vahvasti säännelty pankki- ja vakuutusala joutuu antamaan enemmän toimintamahdollisuuksia ulkomaisille yhtiöille, ja yleisesti ottaen kotimarkkinoille suuntautuneet toimialat tulevat kohtaamaan kovempaa kilpailua. ”WTO-sopimuksen mukaan tulli tulee laskemaan, tai sen odotetaan laskevan tuontitulleja, että se toisaalta helpottaa silloin meidän tuotteiden vientiä Venäjälle. Varmasti se lisää myös kilpailua. Aina on aktiivisia toimijoita, jotka haistelee uusia markkinoita ja uusia mahdollisuuksia.” Yleiset hyödyt WTO-jäsenyydestä Venäjälle tulevat kuitenkin olemaan merkittäviä. Yksi varma hyötyjä on venäläinen kuluttaja, jonka ostovoima tulee kasvamaan, kun esimerkiksi lääkkeiden hinnat laskevat. Vaikka Venäjän vientisektorin saama etu jäsenyydestä jäänee pieneksi (arviolta alle prosenttiin koko viennin arvosta) ja painottuu lähinnä metalli- ja kemianteollisuuteen, tulevat varsinaiset hyödyt olemaan välillisiä (Simola 2011). Valtaosa hyödyistä saadaan arvioiden mukaan ulkomaisten sijoitusten kasvun myötä, jotka kohdistuvat alueellisesti lähinnä Pietariin ja muualle Luoteis-Venäjälle sekä Venäjän Kaukoitään (Rutherford & Tarr 2006). Etuna on lisäksi talouden modernisaatio, kun tehottomat yritykset joko poistuvat markkinoilta tai kykenevät muuntautumaan uudelle kilpailukyvyn tasolle. Tullaus- ja muussa byrokratiassa saavutettaneen myös aikaa myöten tehokkuushyötyjä. Joka tapauksessa muutokset tulevat olemaan hitaita, sillä Venäjä neuvotteli itselleen hyvin pitkät siirtymäajat (jopa 7-9 vuotta) uusien säännösten käyttöönottoon. Siirtymävaiheen aikana sallittuihin keinovalikoimiin kuuluvat myös mm. markkinoillepääsyn rajoittaminen ja kotimaisten tuottajien tukeminen jopa nykytasoa enemmän (Bofitvko 51/2011). WTO ei kuitenkaan ole Venäjän ainoa kansainvälisen taloudellisen integraation hanke. Vuonna 2010 Venäjä muodosti tulliliiton Valko-Venäjän ja Kazakstanin kanssa, ja viime syksynä sovittiin 45 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Kirgisian liittymisestä tulliliittoon. Keskinäistä talousyhteistyötä ollaan lisäämässä muodostamalla tulliliitosta talousalue, joka koordinoi mm. valuutta-, energia- ja kuljetuspolitiikkaa sekä kilpailulainsäädäntöä. Tämän vuoden alusta lähtien talousalueella on tarkoitus toteuttaa - joskin asteittain - tavaroiden, palveluiden, pääoman ja työvoiman vapaa liikkuvuus. Lisäksi viime syksynä Venäjä sopi vapaakauppa-alueen muodostamisesta IVY-maiden kesken. Vapaakauppasopimuksen on tarkoitus korvata nykyiset maiden väliset kahdenkeskiset sopimukset ja yhdenmukaistaa tullilainsäädäntöä WTO-sopimusten pohjalta. Vielä ei ole kuitenkaan tietoa milloin vapaakauppaalue käynnistyy konkreettisesti. Putinin esittelemän idean mukaan IVY-maiden yhteistyötä pyritään kasvattamaan ns. Euraasian unioniksi, joka pohjautuisi Euroopan unionin toimintamalliin. Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin presidentit sopivat viime marraskuussa pyrkimyksestä saada maiden välille EU:n tyyppinen Euraasian unioni viimeistään vuonna 2015 (Bofitvko 42, 47/2011). Skeptikot syyttelevät Venäjän IVY-integraatiota haikailusta Neuvostoajan suuruuteen ja pienistä todellisista yhteistyön hyödyistä sekä siitä, että integraatio etenee poliittisella tasolla huomattavasti nopeammin kuin käytännön tasolla on teknisesti mahdollista (Moscow News 18.7.2011). Lähteet Bloomberg 10.10.2011. Russia Seeks to Diversify Trade With China During Putin's Trip. http://www.cdi.org/russia/johnson/russia-putin-trip-seeking-diversify-russian-trade-with-china616.cfm Bloomberg 11.11.2011. Russian Industries May Rile WTO by Undermining Trade Pledges. http://www.bloomberg.com/news/2011-11-10/russian-industries-may-rile-wto-by-underminingpledges-to-protect-markets.html Bofitvko – BOFIT-viikkokatsaus 35/2011. Öljytuotteiden vientitullit muuttuvat. http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/viikkokatsaus/Documents/v201135.pdf Bofitvko – BOFIT-viikkokatsaus 41/2011. Venäjä ja Kiina aikovat tiivistää talousyhteistyötään. http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/viikkokatsaus/Documents/v201141.pdf Bofitvko – BOFIT-viikkokatsaus 42/2011. Venäjä pyrkii tiivistämään IVY-maiden välistä taloudellista yhteistyötä. http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/viikkokatsaus/Documents/v201142.pdf Bofitvko – BOFIT-viikkokatsaus 45/2011. Venäjän vienti on kehittynyt ennustettua heikommin. http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/viikkokatsaus/Documents/v201145.pdf Bofitvko – BOFIT-viikkokatsaus 47/2011. Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tavoitteena taloudellisen yhteistyön uusi vaihe. http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/viikkokatsaus/Documents/v201147.pdf Bofitvko – BOFIT-viikkokatsaus 51/2011. WTO:n ministerikokous hyväksyi Venäjän jäsenyyden perjantaina 16.12.2011. http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/viikkokatsaus/Documents/v201151.pdf 46 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Bofitvko – BOFIT-viikkokatsaus 2/2012. Turkki myönsi luvan South Stream -kaasuputken rakentamiseen aluevesilleen. http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/viikkokatsaus/Documents/v201202.pdf Kheyfets, Boris 3.1.2012. Russia debates the impact of WTO membership. http://www.eastasiaforum.org/2012/01/03/russia-debates-the-impact-of-wto-membership/ Moscow News 18.7.2011. Back to the (free trade) USSR. http://www.cdi.org/russia/johnson/russiatrading-bloc-259.cfm Moscow Times 2.9.2011. Billions of Dollars of Russian Business Suffers Along With Syria. http://www.themoscowtimes.com/business/article/billions-of-dollars-of-russian-business-suffersalong-with-syria/443078.html Rosstat. www.gks.ru Rutherford & Tarr (2006). Regional Impacts of Russia’s accession to WTO. World Bank Policy Research Paper 4015. Simola, Heli (2011). Suomi hyötyy Venäjän WTO-jäsenyydestä. BOFIT Online 8/2011. http://www.suomenpankki.fi/bofit/tutkimus/tutkimusjulkaisut/online/Documents/bon0811.pdf 47 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Suomen ja Venäjän välinen kauppa ei ole vielä täysin elpynyt kriisistä Suomen kauppavaihto Venäjän kanssa ei ole hyvästä kasvusta huolimatta vielä yltänyt kriisiä edeltäviin lukemiin. Tämä johtuu Suomen viennistä Venäjälle, joka on elpynyt melko hitaasti, kun samaan aikaan tuonti Venäjältä on noussut nopeasti. Viime vuonna Suomen viennin arvo Venäjälle (5,3 mrd. EUR) oli vain noin 70 % vuoden 2008 tasosta, kun puolestaan tuonnin arvo Venäjältä (11,2 mrd. euroa) oli jo noin 10 % korkeampi kuin vuonna 2008. Eron taustalla on öljyn hinnan nousu ja se, että öljy yksistään vastaa lähes 2/3 tuonnista Venäjältä Suomeen. Öljyn tuontivolyymi oli viime vuonna likipitäen vuoden 2008 tasolla. Suomen viennin hidas elpyminen johtuu lähinnä kahdesta tekijästä, investointitavaroista ja jälleenviennistä. Erilaisten koneiden viennissä Venäjälle on viime vuoden kasvusta huolimatta vielä satojen miljoonien eurojen aukko vuoteen 2008 verrattuna - joskaan tämä ei koske kaikkia konetyyppejä, sillä esimerkiksi voimakoneiden vienti Venäjälle on jo saavuttanut kriisiä edeltäneen tason. Vielä suurempi osuus muodostuu kuitenkin jälleenviennin romahduksesta. Ennen kriisiä jälleenviennin osuus Suomen viennistä Venäjälle oli noin kolmannes. Kriisin myötä sen osuus putosi noin 14 %:iin ja näyttäisi jääneen sille tasolle myös viime vuonna (Tullihallitus 2012). Merkittävimpiä jälleenviennin tuoteryhmiä ovat olleet matkapuhelimet, viihde-elektroniikka, kodinkoneet, lääkkeet sekä autot. Etenkin autojen osalta jälleenviennin romahdus kriisin myötä on ollut lähes täydellinen. Ottaen huomioon Suomen henkilöautotuotannon pienimuotoisuuden voidaan olettaa että vuonna 2008 Suomen henkilöautojen vienti Venäjälle (noin 1,3 mrd. euroa) koostui lähes yksinomaan jälleenviennistä. Tämä lukema oli viime vuonna vain 94 milj. euroa eli vain noin 7 % kriisiä edeltäneestä tasosta. Matkapuhelinten osalta vastaava pudotus oli 721 miljoonasta 262 miljoonaan euroon. Jälleenvienti elpyi yleisesti ottaen hieman viime vuonna, mutta ei läheskään samalla tavalla kuin Suomen muu vienti Venäjälle. 48 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Kuvio 18. Suomen ja Venäjän välinen tavarakauppa, milj. euroa Lähde: Tullihallitus Jälleenviennissä tavaraa ei valmisteta Suomessa mutta ne voidaan esim. pakata tai varustaa käyttöohjeilla, mistä johtuen tämä tavarakauppa tilastoituu Suomen ulkomaankauppaan vaikka tuotteet olisi pääasiassa tarkoitettu toiseen maahan; kyse ei kuitenkaan ole kauttakulkuliikenteestä13. Jälleenviennin vaikutukset suomalaisten tuloihin ja työllisyyteen ovat luonnollisesti melko pienet normaaliin vientiin verrattuna, ja suurin hyötyjä onkin logistiikka-ala (Ollus 2006). Tuoteryhmittäin Suomen tuonnin rakenteessa Venäjältä ei viime vuonna tapahtunut juuri mitään merkittävää sillä polttoaineiden ja energian dominanssi jatkui vahvana. Muista isommista tuontiartikkeleista mainittakoon puutavara, jonka tuonti on selvästi elpynyt aallonpohjasta mutta on vielä noin puolet alhaisempi (niin määrältään kuin arvoltaan) kuin ennen kriisiä. Puutavaran tuonnin elpymistä on osaltaan pidätellyt vuonna 2007 Venäjällä käyttöönotetut korotetut puun vientitullit. Huomattavasti tasaisemmin jakaantuneessa viennissä ehkä huomattavin kehitys oli raudan ja teräksen viennin arvon raju notkahdus (-65 %). Tämä on tullitilastojen pohjalta yksilöitävissä öljytai kaasuputkilinjan johtoputkiin, joiden viennin arvo nousi vuonna 2010 lähes 300 miljoonaan euroon vuoden 2009 nollasta eurosta. Kyseessä on todennäköisesti Itämeren pohjaan vedetyn (Venäjältä Saksaan) Nord Stream –kaasuputken rakennusprojekti. Ensimmäisen putken (kahdesta) 13 Jälleenvienti eroaa transitosta (eli kauttakulkuliikenteestä) siinä, että tavara kirjataan kauttakulkumaan tuonniksi ja viedään sitten eteenpäin. Kyseiset tavarat voivat Suomessa vaihtaa omistajaa, niitä voidaan varastoida, pakata uudelleen ja kenties varustaa esim. venäjänkielisillä käyttöohjeilla. Tavaran olennainen luonne ja tavaraluokituksen mukainen tavaranimike ei kuitenkaan käsittelyn aikana muutu. Transitotavaroita puolestaan ei osteta kauttakulkumaahan, niitä ei tullata kauttakulkumaassa eikä niitä tilastoida kauttakulkumaan ulkomaankaupaksi. Jälleenviennin tarkkaa arvoa on usein mahdotonta määritellä mutta Suomen tulli laskee sille arvion. 49 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 rakentaminen aloitettiin keväällä 2010 ja se valmistui viime vuoden kesällä. Teräsputket on valmistettu Venäjällä ja Saksassa, ja ainoastaan betonipinnoitettu Kotkassa (Nord Stream 29.4.2011). Kyseessä on siis pikemminkin vain tilastopoikkeama, joka nyt on normalisoitunut, eikä ongelmat rauta- ja terästeollisuuden viennissä yleisesti ottaen. Kuvio 19. Suomen ja Venäjän välisen tavarakaupan rakenne 2010–2011, milj. EUR Lähde: Tullihallitus Tuoreimmat Tilastokeskuksen tiedot Suomen palveluiden viennistä ovat vuodelta 2010. Niiden perusteella Suomen palveluviennissä Venäjä oli viidenneksi suurin kohdemaa edellään Kiina, Intia, Saksa ja Ruotsi. Palveluiden viennin arvo vuonna 2010 Venäjälle oli noin 630 miljoonaa euroa, kun ennen kriisiä summa oli lähes miljardi euroa. Palvelujen tuonti Venäjältä oli vähäistä, vain noin 70 miljoona euroa. Enimmillään palvelujen tuonti Venäjältä oli vuonna 2005, lähes 400 miljoona euroa. Venäjän WTO-jäsenyyden odotetaan hyödyttävän Suomen ja Venäjän välistä kauppaa, kun ulkomaisten tuotteiden hintakilpailukyky Venäjällä paranee tullimaksujen laskiessa. Tullin toiminnan uudistaminen WTO-jäsenyyden myötä olisi myös tervetullut uutinen Venäjän kauppaa harjoittaville yrityksille, mikäli se vähentäisi rajalla tapahtuvia viivytyksiä. ”…että kyllähän siellä tarkkana saa olla, ettei tee pilkkuvirheitä. Ne tulee maksaa aina paljon. Eli ne ovat siellä oppineet hakemaan sen palkanlisän etsimällä pilkkuvirheitä.” Viime vuosina Venäjän tullissa on tapahtunut vain pientä parannusta, ja erityisesti kokemattomien yritysten haasteet ovat arkipäivää. Kokeneemmat yritykset ovat oppineet jo toimimaan tullin kanssa: ”Nyt kun on opittu tekemään tietyillä tavaroilla, tietyillä tulleilla ja tietyillä koodeilla, niin se on huomattavasti rauhallisempaa ja ei tarvitse joka toimitusta vääntää erikseen, vaan se menee omalla painollaan.”. 50 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Merkittävää hyötyä tullien alennuksista tulevat saamaan raaka-aineita Venäjältä tuovat alat kuten metsäteollisuus sekä vientialat kuten elektroniikka ja elintarviketeollisuus. Lisäksi jäsenyys takaa ulkomaisille tuotteille samanlaisen kohtelun Venäjän markkinoilla kuin venäläisille tuotteille, mikä parantaa suomalaisten tuotteiden kilpailuasetelmia. ”Meidän osalta ehkä isoin muutos on se, että nyt kun me tuodaan Venäjälle täältä lännestä, niin hinnoittelun osalta uudet säännökset sitten selkeästi pelaa markkinahinnoilla tai ainakin velvoittaa tullin pelaamaan markkinahinnoilla versus sitten aikaisemmin, että meillähän oli aina neuvotteluja tullin kanssa, kun he itse asettivat hinnan eivätkä uskoneet meidän omia kaupallisia hintojamme. Nyt uuden säännön mukaan kaupan osapuolet määrittävät markkinahinnan ja jos tulli haluaa muuttaa, niin niiden pitää osoittaa, että se on jotain muuta. Se osoittamisen velvollisuus muuttuu.” Näille muutoksille on kuitenkin myönnetty neuvotteluissa siirtymäajat. Vaikka suomalaisyritykset pitävät jäsenyyttä ehdottomasti positiivisena asiana, sen ei uskota näkyvän kaupassa vielä lähitulevaisuudessa: ”Siinäkin on sitten siirtymäaika. Joskus sitä analysoitiin meidän tullideklaraatin kanssa, että mitä tarkoittaa meille se, että jos Venäjästä tulee WTO:n jäsen. Lähitulevaisuudessa se ei vaikuta mitenkään, koska siellä on niitä siirtymäaikoja. Mikään ei muutu heti siinä yhdessä yössä.” Yleisesti ottaen Suomi hyötynee selvästi Venäjän WTO-jäsenyydestä. BOFIT arvioi että Venäjän WTO-jäsenyydestä koituva Suomen vientikysynnän kasvu voi lisätä Suomen kokonaistuotantoa keskipitkällä aikavälillä 200–300 milj. eurolla ja työllisyyttä 4 500–6 500 hengellä. Tämän lisäksi Venäjällä toimivat suomalaisyritykset hyötynevät paikallisten markkinoiden kasvusta ja tuotantopanosten halpenemisesta (Simola 2011). Toisaalta kilpailu kovenee myös suomalaistoimijoille Venäjällä, kun markkinoillepääsy helpottuu ja tuontituotteet halpenevat. ”Ja nyt sitten nähtäväksi jää, että mitenkä noi WTO-säännökset, kun ne heinäkuussa tulevat voimaan, että ainakin uusien säännösten mukaan senhän pitäisi kovastikin muuttua.” Eräs konkreettinen hyöty Suomelle tulee olemaan Venäjän muutama vuosi sitten asettamien raakapuun vientitullien huomattava aleneminen. Etenkin investointitavaroiden viennin osalta suomalaisyritykset tulevat kuitenkin myös jatkossa kilpailemaan Venäjän markkinoilla pikemmin muiden ulkomaalaisten kuin venäläisten valmistajien kanssa. Lähteet Nord Stream 29.4.2011. Viimeiset Kotkassa betonipinnoitettavat Nord Stream-hankkeen putket saapuneet Mussaloon. http://www.nord-stream.com/fi/tiedotus/tiedotteet/viimeiset-kotkassabetonipinnoitettavat-nord-stream-hankkeen-putket-saapuneet-mussaloon-323/ Ollus, Simon-Erik (2006). Jälleenvienti kasvattaa Suomen kauppaa Venäjälle. Tieto & Trendit 3/2006. http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_03_06_venajakauppa.html Simola, Heli (2011). Suomi hyötyy Venäjän WTO-jäsenyydestä. BOFIT Online 8/2011. http://www.suomenpankki.fi/bofit/tutkimus/tutkimusjulkaisut/online/Documents/bon0811.pdf 51 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Tullihallitus (2012). Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2010. http://www.tulli.fi/fi/tiedotteet/ulkomaankauppatilastot/katsaukset/jalleenvienti/jalleenvienti10/liitte et/2012_M01.pdf Tullihallitus – ULJAS-tietokanta. http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppatilastot/uljas/index.jsp 52 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Ulkomaiset sijoittajat karsastavat yhä Venäjän investointi-ilmapiiriä Venäjälle suuntautuneet suorat ulkomaiset investoinnit kasvoivat 2000-luvun alkuvuosina voimakkaasti, erityisesti vuosina 2006–2008, mutta vähenivät vuonna 2009 noin puoleen edellisen vuoden huipusta (Kuvio 20). Tämän jälkeen investointien virta on kasvanut vain hieman. Venäjän keskuspankin (2012) mukaan14 tammi-syyskuussa 2011 suoria ulkomaisia sijoituksia oli tehty viisi miljardia dollaria vähemmän kuin koko vuonna 2010. Ottaen huomioon viime vuoden lopun pääomapaon Venäjältä, on mahdollista että vuoden 2011 sijoitukset jäisivät alle edeltävän vuoden. Tämä näyttäisi kuitenkin olevan ristiriidassa Rosstatin tietoihin nähden, joiden mukaan suorat sijoitukset Venäjälle kasvoivat viime vuonna kolmanneksen. Kuvio 20. Suorien ulkomaisten sijoitusten virta Venäjälle sijoitustyypeittäin, 15 mrd. USD Lähde: Venäjän keskuspankki (2012) Kuviosta 20 yllä nähdään kuinka vuosina 2007–2008 pääomasijoitukset ja uudelleen sijoitetut tuotot muodostivat pääosan suorista ulkomaisista sijoituksista Venäjälle, kun samalla muiden sijoitusten eli lähinnä 14 Aiemmista Venäjän talousnäkymät -katsauksista poiketen tässä käytetään suorien ulkomaisten sijoitusten tarkasteluun Venäjän keskuspankin tilastoja Rosstatin sijaan, koska jälkimmäiset eivät ole metodeiltaan kansainvälisesti vertailukelpoisia. 15 Suorat ulkomaiset sijoitukset rekisteröityvät maksutasetilastoihin, kun ulkomainen (esim. suomalainen) emoyhtiö tekee sijoituksia paikalliseen (esim. venäläiseen) tytäryhtiöönsä. Nämä ovat joko pääomasijoituksia, uudelleen sijoitettuja tuottoja tytäryhtiöön (voitot joita ei ole kotiutettu emoyhtiön kotimaahan) tai muita sijoituksia (lähinnä erilaisia luottoja). Mikäli esim. venäläinen emoyhtiö tekee sijoituksia ulkomaiseen tytäryhtiöönsä, rekisteröityy tämä Venäjältä ulkomaille tehdyksi suoraksi sijoitukseksi. Jos tytäryhtiöistä on kotiutettu enemmän rahaa ulkomaisille emoyhtiöille kuin emoyhtiöt ovat tehneet sijoituksia, saattavat ulkomaiset sijoitukset maahan olla tilastoissa negatiivisia. (Tämä on eri asia kuin ns. ulkomaiset nettosijoitukset, joissa maahan tehdyistä sijoituksista on vähennetty maasta tehdyt ulkomaiset sijoitukset.) Mikäli emoyhtiö tekee sijoituksen tytäryhtiöön esim. kolmannessa maassa sijaitsevan holding-yhtiönsä kautta, tilastoituu tämä sijoitukseksi kyseisestä kolmannesta maasta. Jos emoyhtiö ottaa lainaa tytäryhtiön kotimaasta sijoituksen tekemistä varten, ei tämä tilastoidu ulkomaiseksi sijoitukseksi. Tilastolukujen tulkintaa vaikeuttavat lisäksi tilastoinnissa tehtävät sijoitusten arvonmuutokset ja laskelmissa käytetyt valuuttakurssit. 53 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 luottojen osuus oli selvästi pienempi. Kriisin myötä sijoitusten rakenne kuitenkin muuttui nopeasti lähes päinvastaiseksi heijastellen toimintaympäristön muutosta. Luottojen määrä lähti kasvuun, kun taas pääomasijoitusten ja uudelleen sijoitettujen tuottojen määrä laski selvästi. Globaalin talouden epävarmuus sai yritykset laittamaan uudet sijoitukset jäihin ja sen sijaan tukemaan tytäryhtiöiden toimia erilaisin luottojärjestelyin. Samaan aikaan kuitenkin pääoma on liikkunut enenevissä määrin pois Venäjältä. Tämä voidaan nähdä Kuviosta 21, jossa ulkomaiset nettosijoitukset Venäjälle (sijoitukset Venäjälle miinus sijoitukset Venäjältä) ovat olleet selvästi negatiivisia vuodesta 2009, päinvastoin kuin tätä edeltävinä kasvun vuosina. Yli puolet investointivirrasta on ohjautunut veroparatiisimaihin (esim. Kyprokselle ja Neitsytsaarille), joten kyseessä on nimenomaan pääoman pakeneminen Venäjältä, eikä niinkään venäläisyritysten etabloituminen ulkomaille. Kuvio 21. Suorat ulkomaiset sijoitukset Venäjälle ja Venäjältä, mrd. USD Lähde: Venäjän keskuspankki (2012) Toimialoittain tarkasteltuna ulkomaiset suorat sijoitukset ovat Venäjällä suuntautuneet mm. rahoitus- ja vakuutusalalle, kaupan alalle, metalliteollisuuteen sekä kaivosteollisuuteen, jotka olivat eniten investointeja saaneita sektoreita vuonna 2010 (Kuvio 22). Sen sijaan tammi-syyskuussa 2011 oli toimialajakautumassa nähtävissä selviä muutoksia, joista huomattavin oli kaupanalan osuuden kasvu. Syyskuuhun mennessä kaupanala oli saanut suorista ulkomaisista sijoituksista yli kolmanneksen, kun vuonna 2010 sen osuus oli ollut 12 %. Samalla tehdasteollisuudessa nähtiin selvä romahdus, kun aiempi yli viidenneksen osuus oli viime syyskuussa supistunut noin 13 %:iin. Tehdasteollisuuden kohdalla kyse oli lähinnä sijoituspääoman ulosvirtauksen kasvusta (tytäryhtiöistä lainattiin ja/tai tuloutettiin emoyhtiöihin rahaa enemmän kuin vuonna 2010), kun taas kaupanalalla kyseessä oli investointimäärien kasvu. Muita huomattavia muutoksia viime vuoden tammi-syyskuun sijoitusvirroissa olivat rakennusalan osuuden kasvu sekä kaivosteollisuuden ja asiantuntijapalveluiden osuuden lasku. 54 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Kuvio 22. Suorat ulkomaiset sijoitukset Venäjälle toimialoittain, 2010 ja 2011 (1-9 kk), % Lähde: Venäjän keskuspankki (2012) Kaivosteollisuus on yksi kipeimmin ulkomaisia sijoituksia kaipaavia toimialoja, jotta venäläinen öljy- ja kaasutuotanto voitaisiin turvata myös tulevaisuudessa. Samalla Venäjän päättäjät haluavat kuitenkin pitää tämän strategisen alan tiukasti ohjissaan. Venäjän ns. strategisilla aloilla on rajoitettu mm. ulkomaalaisten toimintaa, mikä on luonut tiettyä epävarmuutta monille sektoreille. Viime vuoden lopulla Venäjällä päätettiinkin strategisten alojen rajoitteiden höllentämisestä. Helpotuksia tehtiin mm. luonnonvarasektorin sijoituksia koskeviin määräyksiin, joiden mukaan aiemmin jo 10 %:n ulkomaisen sijoittajan omistusosuus investoivassa yrityksessä vaati hallituksen alaisen komission luvan; nyt omistusosuuden raja nostettiin 25 %:iin (Bofitvko 2/2012). Myös ulkomaisten ei-valtiollisten rahoituslaitosten aiempia rajoituksia Venäjän strategisille aloille investoimisessa helpotettiin. Ulkomaisten suorien sijoitusten kanta (varanto) Venäjällä oli viime vuoden alussa 493 mrd. dollaria. Kuviossa 23 alla on nähtävillä sijoittajamaittain ulkomaisten sijoitusten kanta Venäjällä viime vuoden alussa sekä sijoitusten virta Venäjälle vuonna 2010 ja viime vuoden tammi-syyskuussa. Niin sanottujen veroparatiisimaiden (joihin lukeutuvat osittain myös Alankomaat ja Luxemburg) osuus Venäjälle tehtyjen suorien ulkomaisten sijoitusten kokonaiskertymästä on reilusti yli kaksi kolmasosaa. Myös vuosien 2010– 2011 sijoitusvirrasta Venäjälle yhä noin 40 % on ollut peräisin veroparatiiseista. Yleisen käsityksen mukaan nämä sijoitukset ovat pääosin venäläistä pääomaa, jota on kierrätetty veroparatiisien kautta suotuisten veroja muiden säännösten takia sekä rahanpesutarkoituksessa. Tätä näkemystä tukevat myös tilastot, joiden mukaan noin 70–80 % Venäjältä tehdyistä ulkomaisista sijoituksista (kokonaisvaranto noin 320 mrd. dollaria) on suuntautunut samaisiin veroparatiisimaihin. Näin ollen valtaosa Venäjän saamista suorista ulkomaisista sijoituksista on itse asiassa venäläistä pääomaa, mikä korostaa Venäjän heikkoa investointihoukuttelevuutta verrattuna muihin kehittyviin talouksiin. Venäläisyritysten omistus veroparatiisien kautta on yleistä ja koskee useimpia toimialoja ja suurimpia yrityksiä (Bofitvko 3/2012). Arvioiden mukaan verotussyistä ulkomaille rekisteröityneistä venäläisyrityksistä 40 % (eli noin 70 000) toimii Kyproksella (Bofitvko 42/2011). Venäjällä ollaan kuitenkin nyt kamppailemassa tätä veronkiertokäytäntöä vastaan osittain korruptioon kyllästyneiden kansalaisten 55 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 lepyttelemiseksi. Hiljattain on sovittu tai neuvoteltu kahdenvälisiä verosopimuksia Sveitsin, Kyproksen ja Luxemburgin kanssa, jotka parantavat Venäjän viranomaisten mahdollisuuksia saada selville tietoa mm. yritysten omistussuhteista (Bofitvko 42/2011). Putin on lisäksi määrännyt hallituksen alaisen työryhmän selvittämään infrastruktuuria hoitavien sekä valtion omistusta omaavien yritysten osalta, toimivatko ne veroparatiiseissa sijaitsevien yhtiöiden kautta sekä selvittämään onko näiden kotipaikkaa mahdollista siirtää Venäjälle (Bofitvko 3/2012). Tulevaisuudessa saattaa olla myös mahdollista, että jos veroparatiisiyrityksen todellinen omistajuus ei selviä, voidaan yrityksen edustajana toimivia henkilöitä pitää vastuussa sen toiminnasta ja yrityksen omaisuutta voidaan takavarikoida (BNE 24.1.2012). Kuvio 23. Suorat ulkomaiset sijoitukset Venäjälle alkuperämaittain, kanta ja virta Lähde: Venäjän keskuspankki (2012) Myös Venäjän arbitraatio-oikeus teki viime marraskuussa merkittävän ennakkopäätöksen, kun se tulkitsi venäläisen yrityksen ulkomaiselta osakkeenomistajalta ottamastaan lainasta maksetut korot verotettaviksi osingoiksi. Tämän tyyppinen järjestely, jossa yritys ottaa lainaa samaan konserniin kuuluvalta veroparatiisissa toimivalta yhtiöltä, on Venäjällä yleinen. (Bofitvko 3/2012). Kyseessä on yksi tapa pumpata rahaa (ja näin ollen verotettavaa tuloa) Venäjältä veroparatiiseihin joskin se voi myös olla osa täysin moitteetonta liiketoimintaa, mikä kuvastaa aiheeseen liittyvän lainsäädännön hankaluutta. Veroparatiisitoiminnan kuriin saaminen olisi varmasti hyvä asia Venäjän verotulojen ja liiketoiminnan läpinäkyvyyden kannalta. On kuitenkin vielä epävarmaa kuinka hyvin tässä tullaan onnistumaan, sillä veroparatiiseista hyötyvät hyvin vaikutusvaltaiset henkilöt, ja viranomaisten on vaikea pysyä kansainvälisen oikeuden mutkikkuutta ja porsaanreikiä hyödyntävien liikemiesten vauhdissa. Kaiken kaikkiaan Venäjälle suuntautuu hyvin vähän todellisia kansainvälisiä investointeja, mikä kuvastaa Venäjän investointiympäristön hankaluutta. Brittiläisen riskien arviointiyhtiön Maplecroftin lähes 200 maata käsittävässä rankkauksessa Venäjä sijoittui investointien riskisyydessä 10. sijalle eli lähelle Pakistania (Bloomberg 13.1.2011). Venäjä on tässä suhteessa huomattavasti heikommalla sijalla kuin muut kehittyvät maat Brasilia, Intia ja Kiina. Lisääntyneen terrorismin uhkan ohella Venäjän riskisyyttä kasvattavat mm. 56 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 korruptio-ongelma ja yritysten hallinnolliset riskit. Venäjä sijoittuu erittäin heikosti myös liiketoiminnan läpinäkyvyyttä arvioivissa rankkauksissa. Economist Intelligence Unit:n (EIU) 400 yritysjohtajan haastatteluun perustuvan raportin mukaan suuret kansainväliset yritykset ovatkin menettämässä kiinnostustaan Venäjää kohtaan. Vaikka Venäjä on yhä melko tärkeä alue eurooppalaisille yrityksille, pohjoisamerikkalaisten sijoittajien mielessä se ei se enää mahdu kymmenen tärkeimmän joukkoon, kun taas Kiina ja Intia kiinnostavat niitä sekä tuotantokohteena että markkina-alueena. (Russia Profile 12.5.2011) Maan huono investointi-ilmapiiri pitääkin yhä monia länsimaisia sijoittajia varpaillaan. Korkean profiilin esimerkkejä Venäjän liiketoimintariskeistä nähtiinkin viime vuonna parikin kappaletta. Valtion enemmistöomistuksessa oleva öljy-yhtiö Rosneftin sopi alkuvuodesta kansainvälisen öljyjätin BP:n kanssa merkittävästä yhteistyöstä. BP:n ja venäläisoligarkkien yhteisyritys TNK-BP kuitenkin kaatoi yhteistyön sopimusrikkomukseen vedoten ja sittemmin yhdysvaltalainen öljyjätti Exxon teki syksyllä hyvin samanlaisen sopimuksen Rosneftin kanssa. Viime vuoden maaliskuussa IKEA puolestaan laittoi Venäjäinvestointinsa jäihin, ilmeisesti painostaaksensa paikallisviranomaisia lopettamaan lahjusvaatimukset IKEAn uusiin myymälöihin liittyen Samaran ja Ufan kaupungeissa (Bloomberg 2.3.2011), mutta on sittemmin kertonut suunnitelmistaan avata uusia liikkeitä Moskovan lähelle. Ulkomaisten investointien houkutteleminen Venäjälle on ollut viime vuosina kuitenkin yksi Venäjän johdon talouspolitiikan prioriteeteista. Eräs suurta näkyvyyttä saanut Venäjän valtion hanke on ollut teknologiateollisuuden edistäminen osana laajempaa talouden modernisaatio-ohjelmaa. Suurimmat hankkeet tällä alalla ovat Moskovan Piilaakson kehittäminen ja nanoteknologiasijoitusyhtiö Rusnano, jotka nauttivat valtion etuisuuksista ja erityisoikeuksista esimerkiksi investointitoiminnassa sekä mahdollisuuksissa ostaa ulkomaisia yrityksiä. Vastikään Rusnano ilmoitti uudesta projektista amerikkalaisen rahoitusyhtiön kanssa tarkoituksenaan investoida 20 amerikkalaiseen lääkealan yhtiöön, jotka laajentaisivat toimintaansa Venäjälle (Reuters 6.3.2012). Viime vuonna Venäjällä otettiinkin selkeitä edistysaskeleita investointi-ilmapiirin kohentamiseksi. Strategisille aloille kuuluvien yritysten määrää on leikattu rajusti, valtion uudessa yksityistämisohjelmassa on tapahtunut konkreettista edistystä, viranomaisia ja poliitikkoja on poistettu yritysten hallituksista ja Venäjä sai päätökseen neuvottelut WTO-jäsenyydestä. Näiden lisäksi Venäjällä perustettiin kesällä valtiollinen sijoitusrahasto (Russia Direct Investment Fund) edistämään ulkomaisia sijoituksia. Rahasto on valtiollisen kehityspankin VEB:n tytäryhtiö ja sen tarkoituksena on toimia osarahoittajana investointiprojekteissa, minkä uskotaan lisäävän ulkomaisten sijoittajien luottamusta kun valtion intressi on samalla puolella. Valtio sijoittaa rahastoon kaksi miljardia dollaria vuodessa seuraavien viiden vuoden ajan ja rahoittaa maksimissaan 50 %:n osuuden projekteista joihin se osallistuu. Tavoitteena on saada mukaan ulkomaista rahoitusta 60–90 mrd. dollarin edestä seuraavan viiden vuoden aikana. 16 Rahaston odotetaan julkistavan ensimmäiset investointikohteensa kuluvan vuoden alkupuolella. (rdif.ru, Bloomberg 26.1.2012, RIA Novosti 29.12.2011, Marketwatch 28.1.2012) Suomalaishaastateltu vahvistaa suunnanmuutoksen. ”Minusta nyt on todella hyvä aika lähtee Venäjälle, että siellä on mahdollisuuksia ja asiat kehittyvät oikeaan 16 Rahasto tähtää 50–500 miljoonan dollarin sijoituksiin ja sen sijoitushorisonttina on 5-7 vuotta. Ilmeisesti se keskittyy sijoituksissaan enimmäkseen luonnonvarasektorin ulkopuolisille toimialoille, kuten rahoituspalveluihin, logistiikkaan, terveydenhuoltoon, energiatehokkuuteen, sähköinfrastruktuuriin ja maatalouteen. Vaikka rahaston pääkohde on Venäjä, se saattaa sijoittaa myös ulkomaille ja on jo sopinut miljardiluokan yhteistyöstä Kiinan valtiollisen rahoitusyhtiön (China Investment Corporation) kanssa. 57 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 suuntaan. Ja toisaalta näen, että Venäjällä on myöskin tiettyä halukkuutta nyt ottaa vastaan läntisiä ideoita ja teknologiaa ja toimijoita.” Kansainvälinen konsulttiyhtiö Ernst & Young arvioi, että ulkomaisten sijoittajien ylivarovaisuus on jo väistymässä vuoden 2012 alussa ja ulkomaiset investoinnit Venäjälle, erityisesti yritysostot, olisivat elpymässä. Houkuttelevia aloja ulkomaisille sijoittajille ovat etenkin energia- ja autoteollisuus sekä vähittäiskauppa (Mykkänen 2011). Ernst & Youngin mukaan venäläisessä liike-elämässä asenteet ulkomaalaisia kohtaan ovat muuttuneet positiivisemmiksi. Autoteollisuudessa suuret kansainväliset toimijat kuten Ford, General Motors ja Volkswagen ovat liittoutuneet paikallisten valmistajien kanssa ja laajentaneet toimintaansa. Esimerkiksi Pietarin alueella autoteollisuuden uusiin tehtaisiin ovat investoineet General Motors, Nissan ja Toyota, mikä on siivittänyt maan autoteollisuuden kasvua (Pietarin kaupunki 2011). Suomalaisyritysten näkemykset venäläisen liike-elämän suhtautumisessa ulkomaalaisia kohtaan ovat melko vaihtelevia. Tilanne vaihtelee toimialakohtaisesti ja perustuu paljon myös ulkomaalaisten henkilökohtaisiin suhteisiin ja verkostoihin. Osa yrityksistä kokee asenteet ulkomaisia kohtaan negatiivisina: ” Minun mielestä protektionismi jyllää, ja kyllä he yrittävät kaikin mahdollisin keinoin ulkomaalaisia yhtiöitä asettaa nurkkaan. Siellä pitää niitä dokumentteja saada kaikennäköisiä, ja toi tullaus on tietenkin yksi haaste. Mehän toimitaan niin ku paikallinen yhtiö, mutta ne ajattelee, että me ollaan kumminkin länsimaalainen yhtiö ja se vaikuttaa kyllä meidän toimintaan. Se on vaikeata, mutta sen kanssa on pakko elää.” Suoraa paikallisten yritysten suosimista esimerkiksi byrokratian hoitamisessa eivät haastateltavat kuitenkaan nähneet: ”Paikallisilla yrityksillä on parempi kokemus ja ne tuntevat paremmin sen porukan, niin siinä mielessä se on heille etu. Mutta muuten ihan samalla viivalla me ollaan.” Lähteet: Bloomberg.com 13.1.2011. Russia Among 'World's Riskiest' for Investors, Maplecroft Says. http://www.cdi.org/russia/johnson/russia-investment-risky-jan-188.cfm Bloomberg 2.3.2011. Russia Repels Retailers as Ikea Halt Curtails Medvedev Goal. http://www.cdi.org/russia/johnson/russia-repels-retailers-feb-472.cfm Bloomberg 26.1.2012. Russian Investment Fund Seeking Germany, Italy, U.K. Targets. http://www.bloomberg.com/news/2012-01-26/russian-investment-fund-seeking-germany-italy-u-k-targets-1.html BNE – Business News Europe 24.1.2012. Russia's offshore love affair palls. Marketwatch.com 28.1.2012. Russian state fund to announce three deals. http://articles.marketwatch.com/2012-01-28/markets/31028919_1_names-in-private-equity-sovereignwealth-private-equity Bofitvko – BOFIT -viikkokatsaus 42/2011. Venäjä uusii kansainvälisiä verosopimuksiaan estääkseen veronkiertoa. http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/viikkokatsaus/Documents/v201142.pdf 58 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Bofitvko – BOFIT -viikkokatsaus 2/2012. Muutoksia strategisille aloille tehtäviä ulkomaisia investointeja koskevaan lakiin. http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/viikkokatsaus/Documents/v201202.pdf Bofitvko – BOFIT -viikkokatsaus 3/2012. Yritysten rekisteröitymistä veroparatiiseihin selvitetään. http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/viikkokatsaus/Documents/v201203.pdf Mykkänen Päivi (2011): Venäjällä odotetaan jo isoja yrityskauppoja. Kauppalehti, 2011-02-22 http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/arkisto/showArticle.do?db=KKL1011X&ris=40&rid=3 4285&qid=6&rsi=0&page=2&size=20&hits=43 Pietarin kaupunki (2011): O podgotovke utochnennovo prognoza sozialno-ekonomizeskovo razvitija Sankt-Peterburga na 2012 god i planovii period 2013 i 2014 godov http://www.cedipt.spb.ru/upload/files/economics/macro/Presentation_prognoz.pdf rdif.ru – Russian Direct Investment Fund –rahaston kotisivu. Reuters 6.3.2012. UPDATE 1-Rusnano, US fund to invest $760 mln in pharma venture. http://www.reuters.com/article/2012/03/06/rusnano-venture-idUSL5E8E62I420120306 RIA Novosti 29.12.2011. Russia's direct investment fund mulls projects worth $6 bln - Putin. http://en.rian.ru/business/20111229/170549651.html Russia Profile 12.5.2011. Backseat Driving: Russian Markets Have Lost Their Appeal to Leading International Corporations. http://www.cdi.org/russia/johnson/russia-economy-business-russian-marketslose-appeal-896.cfm Venäjän keskuspankki 2012. Maksutasetilastot. http://cbr.ru/eng/statistics/?Prtid=svs 59 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Suomalaisinvestoinnit Venäjällä edelleen kasvussa Suomen pankin maksutasetilastojen mukaan suomalaissijoitusten kanta Venäjällä alkoi kasvaa voimakkaasti vuonna 2005 (Kuvio 24). Tuolloin Suomesta Venäjälle suuntautuneiden investointien kanta saavutti Kiinan lukemat, kun vuonna 2010 puolestaan nähtiin huima hyppäys suomalaissijoituksissa Kiinaan. Alustavien Suomen Pankin tietojen mukaan tämä ero kuitenkin tasoittui viime vuonna kun suomalaisten sijoitusten virta Kiinaan kääntyi raskaasti negatiiviseksi, jopa selvästi enemmän kuin Venäjän osalta talouskriisin pahimpaan aikaan vuonna 2009. Suomalaisten suorien sijoitusten kanta Venäjällä puolestaan nousi uuteen ennätykseen (n. 3,2 mrd. euroon) vuoden 2011 aikana ja virta heikkeni vain hieman. 17 Suomalaisinvestoijat ovat kuitenkin yhä varovaisia, sillä Suomalais-venäläisen kauppakamarin syksyn 2011 barometrin mukaan Venäjällä toimivista suomalaisyrityksistä yli 70 % ei ollut tehnyt investointeja Venäjälle viime vuonna. Kolmannes vastaajista suunnitteli tekevänsä investointeja seuraavan puolen vuoden aikana. Vielä keväällä 2008 investointeja oli tehnyt yli puolet Venäjällä toimivista yrityksistä ja investointisuunnitelmia oli niistä yli 60 prosentilla. Suomalaisyritysten liiketoiminta Venäjällä oli kuitenkin vuoden 2011 aikana ollut joko kasvussa tai ennallaan 90 %:lla vastaajista, ja suunnilleen sama osuus uskoi tilanteen jatkuvan myös kuluvan vuoden keväänä. Parin viime vuoden aikana Venäjälle on tehty vain kourallinen uusia suomalaisinvestointeja. Muutama haastateltava kantoikin huolta asiasta: ”Ihmettelen vaan edelleen, että mitenkä täällä kuitenkin on aika vähän noita Suomi-firmoja, aina vaan? Ei tämä nyt niin ihmeellinen maa ole. Liikaa Suomessa pelätään Venäjää, voisi sanoa.” Kuvio 24 Suomalaiset suorat sijoitukset Venäjälle ja Kiinaan, virta ja kanta, 2000–2011, milj. EUR Lähde: Suomen Pankki (2012) 17 Suomen pankin maksutasetilastot rekisteröivät vain Suomesta Venäjälle kulkeneet rahavirrat. Suomalaisyritysten kokonaisinvestoinnit Venäjällä ovat kuitenkin tätä suuremmat, koska yritykset tekevät sijoituksia Venäjälle myös kolmansista maista käsin. East Office on arvioinut, että suomalaisyritysten kumulatiiviset investoinnit Venäjällä olivat noin 7-8 mrd. euroa vuonna 2010. Esim. Fortumin sijoitusten arvo Venäjällä on lähes 3 mrd. euroa (Mykkänen 2010). 60 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Suomalaisyritysten investoinnit Venäjälle toteutetaan usein yritysostoin tai yhdessä venäläisen kumppanin kanssa, koska paikallistuntemus helpottaa toimintaa erityisesti viranomaissuhteissa. Esimerkiksi suomalainen Container Finance on rakentanut Pietarin lähelle Yaninoon suurta logistiikkakeskusta, mutta joutui taistelemaan eräälle rakennusprojektille varatusta tontista paikallisen rakennusyhtiön kanssa. Vasta liittoutuminen Venäjän suurimman yksityisen kuljetusyrityksen N-Trans Groupin kanssa sai asiat sujumaan paremmin paikallisessa liiketoimintaympäristössä. (Kiuru 2011a) Suomalaisyritykset ovat lisäksi uskaltautuneet investoimaan aikaisemmin vaikeina pidetyille toimialoille venäläisten yrittäjien avulla. Hampurilaisketju Hesburger on laajentamassa ketjuaan avaamalla lähitulevaisuudessa ravintoloita Luoteis-Venäjälle ja Pietariin. Sillä on Moskovassa jo neljä ravintolaa, jotka toimivat franchising-pohjalta. Ala ei ole kuitenkaan helppo Pietarissa, koska uuden tulokkaan täytyy kilpailla sekä maailmanluokan tekijöiden että hyvin varteenotettavien paikallisten toimijoiden kuten blineihin erikoistuneen Teremokin sekä suosittujen paikallisten sushi-ketjujen kanssa. Suomalaisista alalle ovat yrittäneet aikaisemmin myös Picnic ja Kotipizza, mutta toistaiseksi laihoin tuloksin. (Kiuru 2011b) Useilla CEMATin haastattelemilla suomalaisyrityksillä oli suunnitelmissa tehdä lisäinvestointeja Venäjälle lähitulevaisuudessa, eikä yksikään suunnitellut toiminnan pienentämistä. ”Kyllä me investoidaan koko ajan. Sanotaanko hallitusti, kontrolloidusti. Ja nähdään, että markkina on paljon isompi, kuin mitä meidän kokoinen toimija voi sinne tarjota.” Haastatellut pitivät Venäjän nykyistä markkinatilannetta varsin otollisena suomalaisyritysten näkökulmasta. Markkinoille pitää kuitenkin lähteä tosissaan ja suuria volyymeja tavoitellen: ”Ja erityisesti suomalaisethan on hyvinkin tervetulleita Venäjälle. Mutta sinne kun lähtee, niin pitää olla vakavissaan, ettei kannata lähteä kokeilemaan. Täytyy olla kunnon strategia ja suunnitelma, ja vähän rahaakin taskussa, koska ei sinne ilmaiseksi voi mennä.” Eroja on myös toimialojen välillä, ja erään tarviketoimittajan mukaan esimerkiksi rakennusala on alkuvuodesta piristynyt selvästi: ”Tämä vuosi vaikuttaa paremmalta ainakin tällä hetkellä, että tuntuu, että on enemmänkin projekteja käynnissä, huomattavasti enemmän kun viime vuonna, mikä on hyvä. Ja nyt sitten myös ne myöhästyneet projektit olisi tänä vuonna lähdössä käyntiin.” Kuten muitakin ulkomaalaisia investointeja Venäjällä, suomalaisinvestointeja rajoittaa Venäjän vaikea toimintaympäristö. Korruption osalta tilanne ei näytä juurikaan muuttuneen yleisellä tasolla. ”Tämä korruptio on erittäin paha asia, sehän juontaa juurensa parin kolmensadan vuoden päähän, että sehän on kasvanut tähän yhteiskuntaan. Meillä länsimaalaisilla on se lähtökohta, että me ei lahjuksia anneta, ja meidän tuotteet on laadullisesti ja hinnallisesti erittäin kilpailukykyisiä. Sitten raavitaan päätä ja istutaan nurkissa ja mietitään, että mitä helvettiä kun se ei mene kaupaksi. Kun ei anneta lahjuksia, niin ei kelpaa ne meidän tuotteet.” Nähtävissä on kuitenkin toimiala- ja yrityskohtaisia eroja, koska Venäjällä on pyritty kitkemään korruptiota virkamiesten käräyttämisillä ja näyttävillä tuomioilla. ”Mikä kyllä on parantunut, niin viranomaisten lahjusotto. Puhutaan että rakennusluvan antajat tai tontinmyyjät ottaisivat lahjuksia, niin se on nykyään todella tiukassa syynissä. Kalugasta on paljon esimerkkejä: siellä on niin kovat tuomiot annettu parista kiinni jääneestä tapauksesta, että ei enää tavallinen perusvirkamies perusasioissa ulkomaalaisen kanssa ala kättä tarjoamaan. Että se on ihan fakta homma, koska siellä on niin monta käryä tehty.” Byrokratiaan liittyen esimerkiksi työluvat ovat edelleen suuri murheenkryyni monien suomalaisyritysten Venäjän-toiminnoille: ”Sehän on siis järkyttävää, se on Venäjän koko investointikentän todellinen heikkous, johon en ole kuullut parannuksesta mitään, että sehän on hirvittävä taakka suomalaiselle firmalle. Se melkein sitten tarvitse sen juristin väkisin siellä ja puolipäiväsen assistentin, joka niitä paimentelee ja 61 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 hoitelee.” Useiden haastateltujen mielestä tilanne on byrokratian osalta pysynyt Venäjällä jotakuinkin ennallaan: ”Ihan samanlaista se on, että se byrokratia on olemassa ja se on kankeata ja vaikeata ja sen kanssa vaan täytyy oppia elämään.” Lisäksi monet suomalaisyritykset joutuvat kamppailemaan epärehellisiä kilpailukeinoja ja toimintatapoja käyttäviä paikallisyrityksiä vastaan: ”Se mitä tehdään paljon, niin joillain meidän venäläisillä kilpailijoilla työntekijät ovat Etelä-Venäjältä ja näistä vanhoista neuvostomaista. Heillä ei ole työluvat kunnossa, heille maksetaan aivan mitätöntä palkkaa. Joten kilpailijat voivat tarjota paljon halvempia hintoja, kun meillä taas noudatetaan kaikkia pykäliä kaikessa…” Paikallisyritysten kanssa toimiessa suomalaisten on ajoittain vaikea tietää liikkuvatko nämä harmaalla alueella vai eivät. ”…ja kun näin on ollut, niin meidän on täytynyt sitten myös venäläisille asiakkaille silloin tällöin aina sanoa että ei kiitos, ei tehdä käteiskauppaa eikä tehdä ilman kuittia kauppaa ja kaikkea tämmöistä.” Toisaalta monet venäläisyritykset tiedostavat suomalaisten ja muiden länsimaisten yritysten päivänvalon kestävät liiketoimintakäytännöt, eikä epämääräisiä pyyntöjä välttämättä edes tule: ”Meidän asiakkaat ovat oppineet hyväksymään sen ja ymmärtämään, että me ei olla mukana minkäänlaisissa venkuroissa tai tullikiemuroissa.” Harmaan talouden määrä on kuitenkin monien mukaan jo vähentynyt, ja sen odotetaan vähenevän edelleen tulevaisuudessa, mikäli länsimaisten yritysten toiminta Venäjällä laajenee, ja samalla uudet sukupolvet astuvat edeltäjiensä saappaisiin: ”Nyt investorit, varsinkin läntiset toimijat ovat asettaneet tiukemmat säännöt toimittajilleen ja alihankkijoille, ja sitä kautta se Venäjän bisneskulttuuri on tullut jossain määrin läpinäkyvämmäksi. Ja toki sitten toinen asia, joka tekee tehtävänsä, on sukupolvenmuutokset. Kun neuvostoaikainen vanhan polven johtajisto, joka tottui erilaisiin voiteluihin, alkaa pikkuhiljaa olla poissa kuvioista. Ja Venäjällä on nuori polvi, joka on koulutettu monesti läntisissä yliopistoissa ja kulttuureissa, ja joka tulee vähentämään sellaista painetta.” Lähteet Kiuru, Martti (2011a): Yaninon logistiikkakeskus täyteen vauhtiin Pietarissa. Kauppalehti, 2011-05-31 http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/arkisto/showArticle.do?db=KKL1011X&ris=2&rid=41827&qid =0&rsi=0&page=0&size=20&hits=4 Kiuru, Martti (2011b): Hesburger laajenee Pietariin. Kauppalehti, 2011-06-01 http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/arkisto/showArticle.do?db=KKL1011X&ris=2&rid=41949&qid =2&rsi=0&page=0&size=20&hits=5 Mykkänen, Kai (2010) What do Finnish investment in Russia tell us? Baltic Rim Economies. Bimonthly Review. Issue No. 5, 29 October 2010. http://www.tse.fi/FI/yksikot/erillislaitokset/pei/Documents/BRE2010/BRE_5_2010_web_2.pdf Suomen Pankki 2012. Maksutasetilastot. http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/maksutase/Pages/taulukot.aspx 62 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 Tulevaisuudennäkymät: miten eroon energiariippuvuudesta? Globaalin finanssikriisin aikaan Venäjän talous kuului pahimmin kärsineiden joukkoon, mutta on elpynyt selvästi etenkin öljyn hinnan reippaan nousun ansiosta. Venäjän talouskasvu on kuitenkin erittäin herkkä jatkuvasti hyvin epävarmalle globaalille kehitykselle, minkä seurauksena viime vuonna nähtiin mm. kaikki arviot ylittänyt pääomapako Venäjältä. Talouden elpyminen on lisäksi ollut hitaampaa kuin vuoden 1998 ns. ruplakriisin jälkeen: esimerkiksi kiinteiden investointien taso on edelleen alempana kuin ennen romahdusta, kun vuoden 1998 kriisin jälkeen oltiin vastaavana ajankohtana jo selvästi yli kriisiä edeltäneen tason. Vaikka 1998- ja 2008-kriisit olivat luonteeltaan hyvin erilaisia, myös nyt edessä saattaa olla yhtä merkittävä talouden suunnan muutos. 1990-luvun lopun ruplakriisin jälkeen Venäjä siirtyi kaaoksesta vakauden, vaurastumisen ja tiukan taloudenpidon aikaan. Vaurastumisesta huolimatta keskusjohtoinen ja energiavetoinen kasvumalli alkoi kuitenkin pikkuhiljaa tulla tiensä päähän, mikä nähtiin viimeistään kun öljyn hinta romahti globaalin talouskriisin yhteydessä. Suomalaisyritystenkin mukaan ”…siihen uuteen pitäisi Venäjällä satsata ja sitä nyt ei tällä hetkellä näy. Valitettavasti Venäjällä nähdään asia niin, että kun öljyn hinta on korkealla, niin ei tarvitse kauhean huolissaan olla. Valtion budjetti kuitenkin toteutuu sitä kautta, että öljyä virtaa.” Venäjän kasvumallin haurautta kuvastaa se, että käytännössä riippuvuus energiaviennistä on vain kasvanut, kun samalla päättäjien puheissa ovat jo vuosia toistuneet mm. talouden modernisointi, vapauttaminen sekä monipuolistaminen. Todellisuudessa valtion ote taloudesta on tiukentunut kriisin myötä entisestään: ”Kyllähän se joku toinen aikakausi on nimitetty pysähtyneisyyden ajaksi, mutta tämä nyt on ollut varsin pysähtyneisyyden aikaa.” Uuden kasvumallin tarvetta painotetaan juuri julkaistussa Venäjän 2020-strategiassa, joka hahmottelee maan talous- ja sosiaalipolitiikkaa seuraavan vajaan kymmenen vuoden ajaksi. Päätavoitteena ovat raaka-aineriippuvuuden vähentäminen sekä siirtyminen jälkiteolliseen, palveluihin ja innovaatioihin perustuvaan talousmalliin. Esitettyjä keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi ovat inhimillisen pääoman kasvattaminen (eli koulutuksen kehittäminen) sekä keskiluokan aseman vahvistaminen. Talouspolitiikassa on tarkoitus hillitä inflaatiota säästämisen ja investointien tukemiseksi sekä siirtyä 2008-kriisin myötä rajusti höllennetystä budjettipolitiikasta takaisin tiukempaan menokuriin, mutta kuitenkin sellaiseen joka mahdollistaisi tarvittavien reformien rahoittamisen. Lisäksi tarkoituksena on parantaa liiketoimintaympäristöä ja lisätä Venäjän investointikiinnostavuutta sääntelyä ja tukiaisia karsimalla, sekä houkutella maahan uutta, etenkin korkeasti koulutettua ja Venäjän työmarkkinoiden pullonkauloja helpottavaa työvoimaa. Strategiassa esitetyt tavoitteet ja keinot ovat luultavasti oikean suuntaisia, mutta kuinka realistista niiden toteutuminen on? Venäjän viime vuoden lopulla vihdoin varmistunut WTO-jäsenyys on selvä positiivinen merkki uudistumishaluista, vaikka muutosten siirtymäajat ovatkin pitkiä. Lisäksi valtion kunniahimoinen uusi yksityistämisohjelma (sisältäen luopumisen omistuksista kokonaan mm. varustamoyhtiö Sovkomflotissa ja VTB-pankissa) ja virkamiesten poistaminen yritysten 63 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 hallituksista tulevat löysäämään keskushallinnon otetta taloudessa. Uudistukset ovat hyviä siinä mielessä, että ne sitovat poliitikkojen käsiä suhteessa talouteen ja vähentävät näin hallinnon suoraa vaikutusvaltaa yrityksiin nähden. Tilanne on tällä hetkellä käänteisesti verrattavissa vuoden 1998 kriisiin. Venäjän 1990-luvun lopun kaaos pakotti riitaisat alueet takaisin keskushallinnon otteeseen ja aloitti vallan keskittymisen aikakauden, mikä saattoi tuossa kaoottisessa vaiheessa olla tarpeen. Sen sijaan viime aikoina on useimpien analyytikkojen, kuten myös Venäjän päättäjien retoriikan mukaan, vallan keskittämisessä menty jo liian pitkälle, eikä talouden modernisointi onnistu ilman demokratian ja avoimuuden kasvattamista. Nykykriisi onkin mahdollisesti luomassa uutta avoimuuden ja vallan hajauttamisen ilmapiiriä, kun Venäjän WTO-jäsenyys varmistui ja keskushallinnon otetta yrityksistä ja alueista ollaan löysäämässä. Uutta talouskasvua pyritään löytämään kilpailun ja kansainvälistymisen kautta (mm. Aasian- ja IVY-maiden yhteistyön vahvistamisella). Vaikka IVY-yhteistyö luultavasti luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, sen vaikutus Venäjän liiketoimintaympäristöön ei tosin välttämättä ole hyvä, jos talouden painopisteen siirtyminen tähän suuntaan heikentää Venäjän motiivia lähestyä länsimaisia liiketoiminnan standardeja. Vaikka tiukan taloudenpidon tärkeyttä korostetaan Venäjän poliittisissa puheenvuoroissa, ovat jo toteutetut sekä piakkoin toteutettavat menolisäykset (mm. eläkkeiden selvä kasvattaminen sekä puolustusmenojen lisääminen) siirtäneet valtiontalouden uuteen tilanteeseen, jota maan jatkuvasti heikkenevä demografinen trendi pahentaa. Tilannetta kuvaa hyvin se, että vuonna 2008 tasapainoiseen budjettiin pääseminen edellytti 60 dollarin öljynhintaa, kun nykyään budjetin tasapainoon vaaditaan jo tuplasti kalliimpi öljyn hintataso. Samaan aikaan ei ole takeita siitä, että Venäjän energiasektori pysyisi nykyisenkaltaisena lypsylehmänä myös tulevaisuudessa. Maakaasun osalta Venäjän neuvotteluasemat ovat jo heikenneet etenkin liuskeöljyn ja -kaasun tuotannon kasvun aiheuttaman kansainvälisen kilpailun myötä. Globaalin finanssikriisin uusiutuminen luultavasti romahduttaisi jälleen öljynhinnan. Lisäksi Venäjän energiasektori vaatii kymmenien miljardien dollareiden vuosittaiset investoinnit, jotta nykyinen tuotannontaso pystytään ylläpitämään. Ilman reformeja Venäjän talous tulee siten taantumaan ja luultavasti myös ajautumaan rahoituskriisiin pidemmällä aikavälillä. Juhlapuheet eivät ole vakuuttaneet kaikkia Venäjän päättäjien kyvystä ja halusta viedä taloutta uuteen suuntaan. Monet ulkomaiset sijoittajat pettyivät Putinin päätökseen jatkaa vallankahvassa, sillä he uskovat että reformien etenemisen sijaan Putinin valinta pikemminkin sementoi nykytilanteen, jossa investointi-ilmapiiri on riskinen ja maa nojaa raaka-ainesektoriinsa. On kuitenkin selvää, että Venäjä tarvitsee paljon ulkomaisia sijoituksia ja toimijoita, jos se haluaa siirtyä raaka-ainepohjaisesta taloudesta modernimpaan talousmalliin. Toisaalta osa sijoittajista on myös hyötynyt viime vuosien vakaudesta, eivätkä kaikki välttämättä halua muutosta. Suomalaisyritysten keskuudessa Putinin presidentiksi paluu otettiin varovaisen myönteisesti vastaan: ”Tosi vaikea sanoa, mutta jos ihan näin pragmaattisesti katsoo, että mitä Putin on tehnyt ja mitä hän nyt saattaa tehdä, niin periaatteessa tämän ei kauheasti pitäisi Venäjää muuttaa. Että 64 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 24.4.2012 sama peli jatkuu huonossa ja hyvässä, mikä siellä on jo ollut. Mä en oikein voi kuvitellakaan, mikä vaihtoehto olisi ollut parempi kun tämä. Eli tämähän antaa jatkuvuuden”. Putin totesi hiljattain talouspoliittisessa linjanvedossaan, että valtion roolia tulee vähentää, mutta viittasi samalla valtion rooliin Etelä-Korean ja Kiinan talouksien modernisoinnissa. Tilanne ei kuitenkaan ole aivan vertailukelpoinen. Etelä-Korea on harvoja maita, jotka ovat kyenneet ohittamaan ns. keskitulotason loukun ja nousemaan rikkaiden maiden joukkoon. Se oli 1990-luvun lopulla kasvupyrähdystä aloittaessaan institutionaaliselta kehitykseltään (mm. oikeusjärjestelmä ja valtiohallinnon tehokkuus) huomattavasti korkeammalla tasolla kuin Venäjä nykyään. Kiina puolestaan oli sosialistiseen markkinatalouteen siirtymää aloittaessaan huomattavasti maatalousvaltaisempi ja aivan erilaisen demografian omaava maa kuin Venäjä, minkä vuoksi valtion roolilla teollisuuden ja vientisektorin käynnistämisessä oli huomattavasti parempi potentiaali kuin nykypäivän Venäjällä. Lisäksi etenkin Etelä-Korean (mutta osittain myös Kiinan) raakaaineresurssit ovat suhteessa selvästi pienemmät kuin Venäjän, mikä on luonut niille tietynlaisen pakotteen kehittää osaamista ja korkeamman jalostusasteen tuotteita ja siten monimuotoisempi toimialapohja. Kiinan talouteen on tosin valtion vahvan roolin myötä syntynyt huomattavia vääristymiä, joiden korjaus ja peittely vaativat valtavati resursseja (ks. Kiinan talousnäkymät)." Loppujen lopuksi kysymys kulminoituu kuitenkin siihen, voidaanko ylhäältä johdetulla valtiokapitalismilla saavuttaa monipuolinen ja innovatiivinen moderni talousmalli. Innovatiivinen talousmalli vaatisi aitoa kilpailua ja vahvat omistusoikeudet korruption sijaan. Tämä puolestaan vaatisi valtiolta otteen höllentämistä taloudesta, vallan hajauttamista sekä liiketoimintaympäristön ja yleisten instituutioiden kehittämistä. Siten valtiojohtoisessa kapitalismissa on tietty sisäänrakennettu ristiriita innovatiiviseen talousmalliin nähden. Tämän dilemman Venäjän päättäjät joutuvat ratkaisemaan, mikäli haluavat estää Venäjän jämähtämisen keskituloiseksi raaka-ainetuottajaksi, jonka tulevaisuudennäkymät eivät ole rohkaisevia pidemmällä aikavälillä. Vaikka monet pitävät Putinin paluuta presidentiksi paluuna pysähdyksen tielle, jäivät talouden reformit ja korruptiokamppailu melko vaisuiksi myös Medvedevin presidenttikaudella, jolloin tosin suurin osa ajasta meni talouskriisin hoitoon. Medvedevin reformiretoriikka on ollut kuitenkin selvästi vahvempaa kuin Putinilla, joka viime vuonna totesi että Venäjän pitäisi välttää liberaaleja talouskokeiluja ja keskittyä vakauteen. Suomalaisyritysten näkökulmasta Venäjän talouden ja yhteiskunnan kehittäminen on enemmän kuin tervetullutta. ”Uskotaan ja toivotaan, että Venäjällä on viisi vaihdetta, niin kuin manuaalivaihteisissa autoissa on. Nyt pitäisi saada se nelosvaihde päälle, että kolmosella kaasu pohjassa ajaminen saisi riittää. Uusi vaihde sisään!” 65
© Copyright 2024