1. No category

Vihreät De Gröna
Puoluekokousedustuksen uudistus
Esittely
Taustaksi: Vihreä organisaatio nyt
Puolue muodostuu jäsenistä...
Paikallisyhdistysten henkilöjäsenet
perusyhdistys
perusyhdistys
kunnanosayhdistys
kunnanosayhdistys
liiton
paikallisyhdistys
Valtakunnallisten yhdistysten
suorat henkilöjäsenet
liiton
paikallisyhdistys
kunnallisjärjestö
piirijärjestö (14 kpl)
valtakunnallinen liittojärjestö
(esim. ViNO, Vihreät Naiset)
VIHREÄ LIITTO R.P.
valtakunnallinen
henkilöjäsenyhdistys
...ja koostuu yhdistyksistä...
I Pilari:
Piiri- ja kuntaorganisaatio
perusyhdistys
perusyhdistys
kunnanosayhdistys
II Pilari:
Valtakunnalliset liitot
kunnanosayhdistys
liiton
paikallisyhdistys
III Pilari:
Valtakunnalliset
henkilöjäsenyhdistykset
liiton
paikallisyhdistys
kunnallisjärjestö
piirijärjestö (14 kpl)
valtakunnallinen liittojärjestö
(esim. ViNO, Vihreät Naiset)
VIHREÄ LIITTO R.P.
valtakunnallinen
henkilöjäsenyhdistys
Sama yhdistys voi kuulua sekä piiri- että liittojärjestöön...
I Pilari:
Piiri- ja kuntaorganisaatio
perusyhdistys
perusyhdistys
kunnanosayhdistys
II Pilari:
Valtakunnalliset liitot
kunnanosayhdistys
liiton
paikallisyhdistys
III Pilari:
Valtakunnalliset
henkilöjäsenyhdistykset
liiton
paikallisyhdistys
kunnallisjärjestö
piirijärjestö (14 kpl)
valtakunnallinen liittojärjestö
(esim. ViNO, Vihreät Naiset)
VIHREÄ LIITTO R.P.
valtakunnallinen
henkilöjäsenyhdistys
...ja sama henkilö voi kuulua moneen yhdistykseen
I Pilari:
Piiri- ja kuntaorganisaatio
perusyhdistys
perusyhdistys
kunnanosayhdistys
II Pilari:
Valtakunnalliset liitot
kunnanosayhdistys
liiton
paikallisyhdistys
III Pilari:
Valtakunnalliset
henkilöjäsenyhdistykset
liiton
paikallisyhdistys
kunnallisjärjestö
piirijärjestö (14 kpl)
valtakunnallinen liittojärjestö
(esim. ViNO, Vihreät Naiset)
VIHREÄ LIITTO R.P.
valtakunnallinen
henkilöjäsenyhdistys
Puoluekokousedustajien määräytyminen
nyt
Nykyinen puoluekokousedustajien
laskentajärjestelmä
●
●
Kokousedustajien määrä avoin, voi kasvaa teoriassa rajattomasti
(kasvaa aina kun yhdistysten ja/tai jäsenten määrä kasvaa)
Uudistukseen ryhdytty, koska puoluekokouksen kasvu on johtanut
siihen, että puolueen resurssit eivät riitä nykyisen kaltaisten
puoluekokousten järjestämiseen nykyisen kaltaisissa paikoissa eri
puolilla maata
=> puoluekokouksen kasvu on otettava tavalla tai toisella haltuun.
Kukin yhdistys saa nyt edustajia jäsenmääränsä mukaan
VIHREÄ LIITTO R.P.
piirijärjestö (14 kpl)
1-15 jäsentä = 1 puoluekokousedustaja
16-30 jäsentä = 2 puoluekokousedustajaa
+30 jäsentä = +1 puoluekokousedustaja
kunnallisjärjestö
perusyhdistys
perusyhdistys
kunnanosayhdistys
kunnanosayhdistys
Yhdistysten
puoluekokousedustajat
Kukin piiri saa myös ” omia” puoluekokousedustajia
perusyhdistystensä jäsenmäärän mukaan
VIHREÄ LIITTO R.P.
Piirin puoluekokousedustajat
Samat jäsenet lasketaan
siis kahteen kertaan:
ensin paikallisyhdistysten
paikkoja varten, sitten
piirin/liiton paikkoja
varten: miksi?
piirijärjestö (14 kpl)
kunnallisjärjestö
perusyhdistys
perusyhdistys
kunnanosayhdistys
kunnanosayhdistys
1-25 perusyhdistysten jäsentä = 1
puoluekokousedustaja
26-50 perusyhdistysten jäsentä = 2
puoluekokousedustajaa
51-100 perusyhdistysten jäsentä = 3
puoluekokousedustajaa
+100 jäsentä = +1
puoluekokousedustaja
Miksi puoluekokousedustuksen
uudistus?
Tärkein syy: puoluekokouksen kasvu yli
resurssien
●
●
Puolueen jäsenmäärä kasvaa jatkuvasti => myös
puoluekokousedustajien määrä kasvaa jatkuvasti
Toteutunut kehitys:
–
–
–
●
2004: yli 200 äänivaltaista edustajaa
2007: yli 300 äänivaltaista edustajaa
2009: yli 400 äänivaltaista edustajaa
Ennuste nykykasvulla:
–
–
–
2012: yli 500 äänivaltaista edustajaa
2014: yli 600 äänivaltaista edustajaa
2015: yli 700 äänivaltaista edustajaa
Seurauksia kasvusta
●
Emme enää mahdu sellaisiin tiloihin, joissa puoluekokous on
aiemmin voitu järjestää; yhä harvemmasta paikasta löytyy tiloja,
joita voimme käyttää
–
●
Suuremmat tilat maksavat enemmän, tietyn kipukynnyksen jälkeen
paljon enemmän
–
●
=> Puoluekokous voidaan järjestää yhä harvemmassa paikassa
=> Puoluekokous maksaa yhä enemmän, kipukynnyksen jälkeen selvästi
nykyistä enemmän
Budjetissa ei liikkumavaraa ainakaan ennen mahdollista
eduskuntavaalivoittoa
–
Strategiassa linjattu mahdollisten lisävarojen käyttöä: kohdistetaan
piirityöntekijöiden tuntimäärän nostamiseen ja kampanjabudjetteihin
Nykyisen systeemin muita ongelmia
Samat jäsenet saavat lisää äänivaltaa kuulumalla ristiin moneen yhdistykseen
äänivaltaa
100 jäsenen
mukaan
50 jäsentä
50 jäsentä
äänivaltaa
200 jäsenen
mukaan
100 jäsentä
100 jäsentä
100 jäsentä, 2 yhdistystä
100 jäsentä, 2 yhdistystä
kukin jäsen kuuluu vain yhteen
yhdistykseen
kukin jäsen kuuluu kahteen yhdistykseen
Nykyisen systeemin muita ongelmia
Järjestelmä kannustaa hajottamaan yhdistyskenttää
6 edustajaa
50 jäsentä
50 jäsentä
10 edustajaa (1,7 x äänivaltaa)
10
10
10
10
10
jäsentä jäsentä jäsentä jäsentä jäsentä
10
10
10
10
10
jäsentä jäsentä jäsentä jäsentä jäsentä
100 jäsentä, 2 yhdistystä
100 jäsentä, 10 yhdistystä
Uudistuksen esittely
Päälinjat
●
Päätetään, minkä kokoisen puoluekokouksen haluamme
(käytettävissä olevien resurssien puitteissa), ja vakioidaan
edustajamäärä siihen
–
–
●
●
esitys: 400 edustajaa
tarkoittaisi sitä, että puoluekokous pystyttäisiin tilojen puolesta
järjestämään edelleen suhteellisen joustavasti eri puolilla maata
Edustajamäärä jaetaan yhdistysten kesken niiden jäsenmäärien
suhteessa
Järjestelmä kuvattu tarkemmin seuraavissa dioissa
Kukin piiri saa puoluekokousedustajia
kokonaisjäsenmääränsä mukaan
VIHREÄ LIITTO R.P.
Piirin puoluekokousedustajat
Lisäksi kukin piiri
saa yhden
” oman” paikan
jäsenmääristä
riippumatta.
piirijärjestö (14 kpl)
kunnallisjärjestö
perusyhdistys
perusyhdistys
kunnanosayhdistys
kunnanosayhdistys
Esimerkki:
Jos piirillä on 1/10 puolueen jäsenistä
(esim. 440 jäsentä 4400:sta), se saa
1/10:n puoluekokousedustajista.
Piirin edustajapaikat jaetaan eteenpäin perusyhdistyksille
VIHREÄ LIITTO R.P.
Piirin puoluekokousedustajat
piirijärjestö (14 kpl)
kunnallisjärjestö
perusyhdistys
perusyhdistys
kunnanosayhdistys
kunnanosayhdistys
Kukin
perusyhdistys
saa niin suuren
osan piirin
paikoista kuin on
yhdistyksen
osuus piirin
jäsenmäärästä.
Jos jokin yhdistys ei pysty lähettämään edustajaa, se voi
siirtää paikan piirin täytettäväksi
VIHREÄ LIITTO R.P.
Piirin puoluekokousedustajat
piirijärjestö (14 kpl)
kunnallisjärjestö
perusyhdistys
perusyhdistys
kunnanosayhdistys
kunnanosayhdistys
Näin piirin
äänivaltaa ei
mene hukkaan
Kukin liittojärjestö saa puoluekokousedustajia
kokonaisjäsenmääränsä mukaan
VIHREÄ LIITTO R.P.
Liiton puoluekokousedustajat
valtakunnallinen liittojärjestö
(esim. ViNO, Vihreät Naiset)
Lisäksi kukin liitto
saa yhden ” oman”
paikan
jäsenmääristä
riippumatta.
Esimerkki:
Jos liitolla on 1/10
puolueen jäsenistä
(esim. 440 jäsentä
4400:sta), se saa
1/10:n puoluekokousedustajista.
liiton
paikallisyhdistys
liiton
paikallisyhdistys
Liiton edustajapaikat jaetaan eteenpäin jäsenyhdistyksille
VIHREÄ LIITTO R.P.
Liiton puoluekokousedustajat
valtakunnallinen liittojärjestö
(esim. ViNO, Vihreät Naiset)
liiton
paikallisyhdistys
liiton
paikallisyhdistys
Kukin jäsenyhdistys saa
niin suuren osan piirin
paikoista kuin on
yhdistyksen osuus liiton
jäsenmäärästä.
Suoria henkilöjäseniä
käsitellään omana
” yhdistyksenään” .
Valtakunnalliset henkilöjäsenyhdistykset saavat
puoluekokousedustajia niin kuin olisivat yksi piiri
VIHREÄ LIITTO R.P.
Lasketaan yhteen
valtakunnallisten
henkilöjäsenten
yhteisjäsenmäärä.
Yhdistykset saavat
edustajia tämän
kokonaisjäsenmääränsä
mukaan.
Esimerkki:
Jos valtakunnallisilla
yhdistyksillä on 1/10
puolueen jäsenistä (esim.
440 jäsentä 4400:sta), ne
saavat 1/10:n
puoluekokousedustajista.
Valtak. yhdistysten
puoluekokousedustajat
valtakunnallinen
henkilöjäsenyhdistys
valtakunnallinen
henkilöjäsenyhdistys
Edustajapaikat jaetaan eteenpäin yhdistyksille
VIHREÄ LIITTO R.P.
Valtak. yhdistysten
puoluekokousedustajat
valtakunnallinen
henkilöjäsenyhdistys
Kukin yhdistys saa niin
suuren osan paikoista kuin
on sen osuus
valtakunnallisten
yhdistysten
kokonaisjäsenmäärästä.
valtakunnallinen
henkilöjäsenyhdistys
Yhteenveto
●
Puoluekokouspaikat jakautuvat siis piireille, liitoille ja muille
yhdistyksille, joita kutsutaan ”järjestökokonaisuuksiksi”
–
–
–
●
●
Jokainen piiri perusyhdistyksineen on yksi järjestökokonaisuus
Jokainen liitto jäsenyhdistyksineen on yksi järjestökokonaisuus
Valtakunnalliset henkilöjäsenyhdistykset muodostavat oman
järjestökokonaisuutensa
Jokainen järjestökokonaisuus saa niin suuren osan paikoista kuin
on sen osuus puolueen kokonaisjäsenmäärästä
Jokaisen järjestökokonaisuuden sisällä paikat jaetaan siihen
kuuluvien yhdistysten kesken niiden jäsenmäärien suhteessa
Eli:
Piireille äänivaltaa näiden jäsenten määrän
mukaan
perusyhdistys
perusyhdistys
kunnanosayhdistys
kunnanosayhdistys
Liitoille äänivaltaa näiden
jäsenten määrän mukaan
liiton
paikallisyhdistys
Valtakunnallisille
henkilöjäsenyhdistyksille äänivaltaa
niiden jäsenten määrän
mukaan
liiton
paikallisyhdistys
kunnallisjärjestö
piirijärjestö (14 kpl)
valtakunnallinen liittojärjestö
(esim. ViNO, Vihreät Naiset)
VIHREÄ LIITTO R.P.
valtakunnallinen
henkilöjäsenyhdistys
Entä jäsen, joka kuuluu useampaan kuin yhteen
järjestökokonaisuuteen?
Jäsen, joka kuuluu sekä
piiri- että
liittojärjestöön
Piirin jäsenet
perusyhdistys
perusyhdistys
Jäsen, joka kuuluu sekä
liittojärjestöön että
valtakunnalliseen
yhdistykseen
Liiton jäsenet
kunnanosayhdistys
kunnanosayhdistys
liiton
paikallisyhdistys
Valtak. yhdistysten
jäsenet
liiton
paikallisyhdistys
kunnallisjärjestö
piirijärjestö (14 kpl)
valtakunnallinen liittojärjestö
(esim. ViNO, Vihreät Naiset)
valtakunnallinen
henkilöjäsenyhdistys
Kahteen kokonaisuuteen kuuluva jäsen lasketaan molempien
hyväksi puolikkaana jäsenenä, kolmeen kuuluva 1/3:na jne.
Piirin jäsenet
1/2
perusyhdistys
perusyhdistys
Valtak. yhdistysten
jäsenet
Liiton jäsenet
kunnanosayhdistys
kunnanosayhdistys
1/2
liiton
paikallisyhdistys
1/2
1/2
liiton
paikallisyhdistys
kunnallisjärjestö
piirijärjestö (14 kpl)
valtakunnallinen liittojärjestö
(esim. ViNO, Vihreät Naiset)
valtakunnallinen
henkilöjäsenyhdistys
Tasapuolisempi äänivallan jako
●
Toisin kuin usein luullaan, nykyinen järjestelmä EI suosi pieniä
piirejä; se suosii pieniä yksittäisiä yhdistyksiä
–
●
Nykyisessä jaossa ovat hävinneet kaikki ne, joilla vähän mutta
isoja yhdistyksiä
–
●
=> periaatteessa kannattaisi perustaa mahdollisimman monta
mahdollisimman pientä yhdistystä, jos haluaisi äänivaltaa, ennemmin kuin
tiivistää järjestörakennetta
ViNO ja Naiset ovat hävinneet erityisen paljon myös siksi, että niiden
suorat henkilöjäsenet eivät käytännössä vaikuta puoluekokousedustukseen
Uudessa järjestelmässä kaikki jäsenet olisivat tasa-arvoisia
keskenään: 100 jäsentä tuo saman verran äänivaltaa, riippumatta
siitä, miten ja moneenko yhdistykseen nämä ovat jakautuneet
Tasauspaikkajärjestelmä
●
●
●
Pieniä piirejä halutaan tukea luomalla äänivaltaa tasaava elementti
Jokainen piiri (ja liitto) saisi jäsenmäärästään riippumatta yhden
tasauspaikan => mitä pienempi piiri, sitä enemmän suhteellista
etua tämä tuo
Lisäksi taattaisiin jokaiselle piirille minimissään 5
puoluekokousedustajaa => edustus ei voisi pudota tämän alle
Uudistuksen vaikutus äänivaltaan
Osuus
Osuus
Tasauksen Muutos
Piiri
jäsenistä Edustajia edustajista vaikutus
nykyiseen
Etelä-Savo
2,1%
9
2,2%
+0,2%
-0,7%
Helsinki
13,5%
53
13,2%
-0,3%
+2,5%
Häme
4,1%
17
4,2%
+0,1%
-1,3%
Keski-Suomi
2,7%
11
2,8%
+0,1%
-0,6%
Kymi
3,5%
14
3,6%
+0,1%
-0,5%
Lappi
1,4%
6
1,6%
+0,2%
-0,7%
Oulu
3,8%
16
3,9%
+0,1%
-0,7%
Pirkanmaa
6,1%
24
6,1%
+0,0%
-0,3%
Pohjois-Karjala
1,4%
6
1,6%
+0,2%
-0,3%
Pohjois-Savo
1,9%
8
2,1%
+0,2%
-0,4%
Satakunta
2,4%
10
2,5%
+0,2%
-0,2%
Uusimaa
15,5%
60
15,1%
-0,4%
-0,9%
Vaasa
2,2%
10
2,4%
+0,2%
-0,6%
Varsinais-Suomi
7,1%
28
7,0%
-0,0%
+0,4%
Vihreät Naiset
ViNO
Valtakunnalliset
10,2%
17,2%
40
67
10,1%
16,8%
-0,2%
-0,4%
+1,2%
+3,3%
5,0%
19
4,8%
-0,2%
+0,0%
400 edustajaa tasauspaikkojen kera
1 tasauspaikka per piiri tai liitto
384 edustajaa ilman tasauspaikkoja
●
●
”Tasauksen vaikutus” = paljonko
tasauspaikat muuttavat
voimasuhteita: pienemmillä piireillä
on suurempi osuus edustajista kuin
on niiden osuus jäsenistä, ja
isoimmilla päinvastoin
”Muutos nykyiseen” = montako %yksikköä piirin osuus
puoluekokouspaikoista muuttuisi
suhteessa vuoden 2010 jakoon
nykyisellä järjestelmällä
Mistä isoimmat muutokset johtuvat?
Edustaja- ja jäsenmäärien välinen ero
nykyjärjestelmässä
Osuus
Osuus
Piiri
edustajista jäsenistä
Etelä-Savo
3,0%
2,1%
Helsinki
10,8%
13,5%
Häme
5,5%
4,1%
Keski-Suomi
3,4%
2,7%
Kymi
4,1%
3,5%
Lappi
2,3%
1,4%
Oulu
4,6%
3,8%
Pirkanmaa
6,4%
6,1%
Pohjois-Karjala
1,8%
1,4%
Pohjois-Savo
2,5%
1,9%
Satakunta
2,7%
2,4%
Uusimaa
16,0%
15,5%
Vaasa
3,0%
2,2%
Varsinais-Suomi
6,6%
7,1%
Vihreät Naiset
ViNO
Valtakunnalliset
●
Erotus
+0,9%
-2,8%
+1,4%
+0,7%
+0,6%
+0,9%
+0,8%
+0,3%
+0,5%
+0,6%
+0,4%
+0,6%
+0,8%
-0,4%
8,9%
13,5%
10,2%
17,2%
-1,3%
-3,7%
4,8%
5,0%
-0,2%
”Erotus” = ero nykysysteemissä sen
välillä, kuinka suuri on piirin osuus
puoluekokousedustajista vs. piirin osuus
puolueen jäsenistä
–
–
–
Helsinki on kärsinyt 2,8 %-yksikköä
tappiota suhteessa jäsenmääräänsä
ViNO ja Vihreät Naiset kärsineet 3,7 ja
1,3 %-yksikköä tappiota
jos muutetaan systeemiä niin, että
paikat jaetaan jäsenmäärien mukaan,
Helsinki, ViNO ja Naiset saavat väkisinkin
lisää edustajia, koska ne ovat olleet niin
paljon tappiolla nykysysteemissä.