1. No category

VAHVASTI MERELLÄ
ARCTIA-KONSERNIN VUOSIKERTOMUS 2012
1
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
3
ARVOT, VISIO MISSIO
5
ORGANISAATIOKAAVIO
6
KELLUVA KONTTORI
7
JÄÄNMURTOPALVELUT
10
OFFSHOREPALVELUT
13
HENKILÖSTÖ
16
TEKNIIKKA JA HANKINNAT
19
TURVALLISUUS
22
YMPÄRISTÖ
25
HALLITUS
29
JOHTORYHMÄ
30
TOIMINTAKERTOMUS 2012
31
LAIVASTO 31.12.2012
48
Vuosikertomuksen kuvat ovat jäänmurtaja Nordican
matkalta läpi Koillisväylän marraskuussa 2012.
Valokuvaajana Jarmo Vehkakoski.
2
Tero Vauraste
3
VAHVASTI MERELLÄ 2012
AVAINLUVUT, KONSERNI
2012
2011
2010
Tilikauden tuloskehitys oli erinomainen ja yhtiön kaikkien liiketoimintojen tulos oli positiivinen. Vahvin käänne tehtiin Offshoressa alusten hyvän käyttöasteen ja päivärahtihintojen seurauksena. Keskeinen strateginen tavoite, investointikykyisyys, on saavutettu.
Liikevaihto, milj. euroa
Liikevoitto/-tappio, milj. euroa
Tilikauden voitto/tappio, milj. euroa
Omavaraisuusaste, %
Nettovelkaantumisaste (gearing), %
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa
75,3
44,6
39,9
69,2
-0,9
16,0
59,5
-1,7
-4,7
40,8
107,9
6,2
58,8
-2,9
-5,8
40,6
105,2
14,0
ITÄMEREN ALUEEN ASIAKKAILLA HAASTEITA
Kansainvälisen talouskehityksen ongelmat saattoivat monet palveluidemme loppukäyttäjät suomalaisessa teollisuudessa ja varustamoelinkeinossa vaikeaan tilanteeseen. Kysynnän hiipuessa lopputuotteiden ja rahtien hinnat olivat laskussa. Arctia parantaa edelleen kustannustehokkuuttaan väylämaksurasitteen pienentämiseksi. Palvelutavoitteet toteutuivat hyvin ja odotusajat olivat pieniä.
Yhtiö päätti lokakuussa Varustamopalveluiden sijoittamisesta Katajanokan jäänmurtajatukikohtaan
rakennettavaan kelluvaan toimitilaan sisäisen yhteistyön parantamiseksi sekä kustannusten säästämiseksi. Sekä satamajäänmurtajan että toimitilan rakennussopimukset on tehty suomalaisten toimittajien kanssa.
KETTERYYTTÄ RAKENNEMUUTOKSILLA
Yhtiön rakennetta kehitettiin vuoden kuluessa monin tavoin. Lähinnä sisäisenä palveluyhtiönä toiminut Arctia Services Oy purettiin alkuvuonna ja henkilöstö siirtyi muihin konserniyhtiöihin. Arctia
Saaristovarustamo Oy myytiin Suomen Lauttaliikenne Oy:lle toukokuun lopussa. Kemin Satama Oy:
n kanssa perustettu uusi yhteisyritys, Arctia Karhu Oy aloitti satamajäänmurtopalveluiden toimittamisen lokakuussa Oulussa.
ALASKASSA PUHTAASTI – KOILLISVÄYLÄÄ KOTIIN
Monitoimimurtaja Botnica myytiin marraskuussa AS Tallinna Sadamille aluksen toiminnan oltua
useiden vuosien ajan tappiollista. 50 miljoonan euron kauppahinnan avulla yhtiö maksoi valtionvelkansa ja lähti näin vuoteen 2013 lähes nettovelattomana, kun nettovelkaantumisaste oli vuotta
aiemmin vielä 108 prosenttia.
Alukset täyttivät tiukat ympäristönormit käyttämällä raskaan polttoöljyn sijaan vähärikkistä polttoainetta ja uudet suomalaiset pakokaasujen puhdistusjärjestelmät pienensivät typpi- ja hiukkaspäästöjä merkittävästi. Tekniikkaa hyödynnetään myös Itämeren hyväksi alusten toimiessa talvella Suomen
jäänmurrossa.
SUOMALAISTA TYÖTÄ
TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Yhtiö tilasi marraskuussa Uudenkaupungin Työvene Oy:ltä uuden sukupolven satamajäänmurtajan
varmistamaan Perämeren kaaren kasvavan liikenteen tarpeita. Monipuolista alusta voidaan käyttää
syksystä 2014 lukien myös moniin muihin tehtäviin, kuten öljyntorjuntaan ja hinauksiin sekä väyläjäänmurtoon.
Yhtiö varautuu Itämeren jäänmurron kapasiteettitarpeen kasvuun odotettavissa olevan kaivostoiminnan kasvun sekä alusten konetehoja heikentävien uusien ympäristömääräysten johdosta. Arktisen toimeliaisuuden lisääntyessä kysyntä kasvaa myös kansainvälisillä markkinoilla. Vuoden 2013
tulosnäkymät ovat positiiviset.
Fennica ja Nordica veivät suomalaista osaamista Beaufortin ja Tsuktsienmerille kesällä turvaten Shellin öljynporauskalustoa jäiltä. Alukset palasivat marras-joulukuussa Suomeen Venäjän pohjoispuolista Koillisväylää myöden. Matkan aikana tehtiin mm. ilmasto- ja jäätutkimusta.
4
Osaava
Haluamme oppia uutta ja jaamme osaamistamme työtovereillemme. Osaaminen ja tavoitteisiin sitoutuminen ovat menestyksemme edellytys.
ARVOT
Palveleva
Yhteistyö asiakkaamme kanssa on toimintamme perusta. Haluamme, että asiakkaamme
ovat tyytyväisiä, ja heidän tarpeensa ohjaavat tekemistämme. Palvelemme aina asiakkaitamme hyvin ja olemme siitä ylpeitä.
Tehokas
Luomme hyvää työilmapiiriä arvostamalla omaa ja muiden työtä. Teemme työtämme ammattitaitoisesti ja turvallisesti sekä varmistamme omalla tehokkuudellamme toimintamme jatkuvuuden.
VISIO
Me olemme johtava Itämeren jäänmurron sekä arktisten ice management- ja offshorepalveluiden tuottaja.
MISSIO
Suomen meriliikenteen turvaaminen tehokkaasti Itämeren jäätalven olosuhteilta. Kustannustehokkuuden parantaminen ja kasvumahdollisuuksien luominen tuottamalla offshore- ja muita innovatiivisia merellisiä palveluita.
5
ARCTIA SHIPPING OY
Tero Vauraste
Toimitusjohtaja
ARCTIA ICEBREAKING OY
Kai Valtari
Liiketoimintajohtaja
ARCTIA OFFSHORE OY
Tero Vauraste
Liiketoimintajohtaja (oto.)
6
ARCTIA KARHU OY
Kai Valtari
Liiketoimintajohtaja
7
KELLUVA KONTTORI KATAJANOKALLE
Arctia Shipping keskittää toimintansa Katajanokalle ja rakentaa varustamon toimistotiloiksi kelluvan
konttorin. Kaksikerroksinen toimistorakennus sijoittuu Katajanokan Laivastopuiston edustalle jäänmurtajien laiturin viereen. Noin 950 kerrosneliön tiloihin muuttaa kolmisenkymmentä arctialaista
Espoon Keilarannasta toukokuussa 2013.
– Maahenkilöstön sijoittuminen jäänmurtajien ja niiden miehistön välittömään läheisyyteen tuo runsaasti toiminnallisia etuja. Oma toimistorakennus on nykyistä edullisempi ratkaisu. Kelluva konttori
sopii hyvin myös liiketoimintamme luonteeseen, sanoo toimitusjohtaja Tero Vauraste.
UUDISRAKENNUS SULAUTUU YMPÄRISTÖÖNSÄ
Toimistorakennus sijoitetaan sivuun Ulkoasiainministeriön hallinnoiman Merikasarmin edestä. Näin
suojellun Merikasarmin ja sen edustana olevan Laivastopuiston kaupunkikuvallinen dominanssi säilyvät entisellään.
Pitkät julkisivut tehdään pääosin mustasta, perforoidusta ja profiloidusta alumiiniohutlevystä. Päätyseinät ovat kokonaisuudessaan lasia. Uudisrakennuksen horisontaali hahmo ja mustat julkisivut
vertautuvat jäänmurtajien mustiin teräsrunkoihin. Toimistorakennus hahmottuu yhtenä aluksista,
mittakaavaltaan kuitenkin jäänmurtajia selvästi pienempänä.
katajanokkalaisia mahdollisimman vähän, kertoo viestintäjohtaja Markku Tuhkanen.
Kelluvan konttorin rakentajaksi valittiin innovatiiviseen ja kevyeen teräskennotekniikkaan erikoistunut Shippax Oy Uudestakaupungista. Teräsrakenteinen ponttoni rakennettiin Western Shipyardin
Teijon telakalla ja sieltä se uitettiin meriteitse Arctechin Helsingin telakalle. Hernesaaressa valmistetaan ja varustellaan varsinainen toimisto-osa. Valmis konttori uitetaan lopulliselle paikalleen Katajanokalle, missä se kytketään Jäänmurtolaituriin.
Kelluvan konttorin pääarkkitehti on Mikko Summanen Arkkitehtitoimisto K2S Oy:stä. Hänen viimeisimpiä töitään on Hiljaisuuden kappeli Helsingin Kampissa.
NAAPURIT TYYTYVÄISIÄ UUTEEN TULOKKAASEEN
Helsingin rakennuslautakunta hyväksyi 23.10.2012 rakennusluvan, mikä mahdollisti rakennustöiden aloittamisen loppuvuodesta.
– Olemme esitelleet uudisrakennusta Katajanokan asukkaille, Jäänmurtajalaiturin naapureille ja
Helsingin kaupungin virkamiesjohdolle. Kaikki ovat olleet tyytyväisiä. Koska käytännössä koko toimistorakentaminen tehdään muualla, myös työmaaliikenne ja rakennusaikainen melu häiritsevät
8
Pasi Järvelin
Jäänmurtajan päällikkö
Sergej Myndra
Jääluotsi, Rosatomflot
9
10
TALVI ALKOI LEUTONA
Jäänmurtokausi alkoi harvinaisen myöhään, ensimmäinen murtaja lähti liikkeelle vasta tammikuun
puolivälissä. Kalusto kesti hyvin talven rasitukset, eikä laivastolla ollut teknisistä syistä johtuvia offhirepäiviä. Liikenneviraston asettamat alusten odotusaikatavoitteet saavutettiin.
Lyhyestä kaudesta johtuen myös huoltojen määrä oli vähäisempi kuin edellisenä vuotena. Kaikkien
laivojen miehistönjäsenillä oli vähintään kuuden viikon yhtenäinen kesäloma ja jokainen laiva oli
vuorollaan auki huoltotöitä varten sekä samalla päivystäen Kontion öljyntorjuntavalmiutta. Urholle
tehtiin mittava elinkaarenpidennystyö päivittämällä automaatio- ja sähköjärjestelmät sekä putkistot.
Kontiolla oli normaali viisivuotistelakointi, joka tehtiin Naantalissa.
Jäänmurtaja Sisu seisoi laiturissa koko jäänmurtokauden. Tämä johtui ruotsalaisten jäänmurtajien lisääntyneestä käytöstä Suomen satamiin matkalla olevien kauppa-alusten avustustehtävissä. Vaikka
Suomen ja Ruotsin välinen valtiosopimus jäänmurtopalvelujen käytöstä ei ollut vahvistettu vuonna
2012, Liikennevirasto käytti jäänmurtopalvelujen tilaamisen perusteena ko. sopimusta.
AVAINLUVUT, JÄÄNMURTO
2012
2011
2010
Liikevaihto milj. €
Operointipäivät
23,3
340
33,6*
971
29,3*
849
*sis. Botnican, Fennican ja Nordican jäänmurron.
UUDENLAINEN KONSEPTI PERÄMERELLE
Arctia Karhu Oy solmi palvelusopimukset Kemin ja Tornion satamista ja tilasi näitä asiakkuuksia
varten uudisrakennuksen, satamajäänmurtaja Karhun. Operatiivisen toimintansa tytäryhtiö aloitti
jo vuoden 2012 lokakuussa, kun se voitti satamajäänmurto- ja hinauspalvelusopimuksen Oulun sataman kilpailutuksessa. Arctia tarjoaa satamajäänmurtoa Oulun omistamalla satamajäänmurtaja
Tuuralla.
tamajäänmurtopalveluita Kemin ja Tornion satamissa ja hinaus- ja saattohinauspalveluita laajasti
Perämeren kaarella ja Itämerellä. Arctia selvittää myös mahdollisuuksia aluksen varustamiseksi öljyntorjuntaan, jotta Perämeren öljyntorjuntavalmiutta saadaan parannettua.
EVENTS-PALVELUILLA KOVA KYSYNTÄ
Arctia Karhu on monella tapaa uusi aluevaltaus Arctialle. Yhteistyö Kemin Sataman kanssa avasi
satamajäänmurto- ja hinaustoiminnan Arctialle. Jatkossa Arctia tarjoaa talvimerenkulun palveluita
jäiden reunasta laiturin reunaan asti. Uuden konseptin kautta on tarkoitus kehittää väyläjäänmurron
kustannusrakennetta. Konseptin toinen idea on tarjota mahdollisuus väyläjäänmurtoon kevyemmällä kalustolla alku- ja loppukaudesta.
Events-toiminta jatkui aiemman konseptin mukaisesti eli palvelut kattoivat kesäkaudella kiertokäynnit, korkeatasoiset ruokailut sekä kokouspalvelut. Kysyntä palveluihin oli edelleen suurta. Vuoden
kohokohtana oli Tasavallan Presidentti Tarja Halosen emännöimä kahdeksan eurooppalaisen presidentin vierailu jäänmurtaja Urholla helmikuussa.
Uudisrakennuksen toimittajaksi valittiin useiden tarjoajien joukosta suomalainen telakka, Uudenkaupungin Työvene Oy. Aluksen suunnittelu aloitettiin vuoden 2012 lopulla, ja sen on tarkoitus
valmistua vuoden 2014 elokuussa. NB Karhun kotisatama on Kemi ja sen on tarkoitus tarjota sa-
Yhteensä koko jäänmurtokaudelta kertyi toimintapäiviä 330 kpl. Monitoimimurtajat eivät osallistuneet operointiin.
11
Harri Tappura
Pursimies
12
13
ONNISTUNUT AVAUS ALASKASSA
Fennica ja Nordica toteuttivat menestyksekkäästi ensimmäisen sopimuskauden Suomen jäänmurtokauden ulkopuolisessa rahtauksessa Shellille, operoiden Bofortin ja Tsuktsienmerellä Alaskassa. Operaation ensimmäinen kausi on osa pidempää sopimuskautta, joka jatkuu vuodelle 2014
saakka.
Vältyimme suuremmilta turvallisuuspoikkeamilta, joka on ehdoton edellytys menestymiseen jatkossa arktisilla alueilla. Ammattitaitoisen henkilökunnan avulla vahvistimme asemaamme johtavana Ice
Management -palvelun tuottajana ja samalla suomalainen osaaminen talvimerenkulun asiantuntijamaana vahvistui.
Operoinnin muuttuminen Ice management -tehtävistä perinteiseen avustavaan jäänmurtoon edellyttää muutoksia aluksen valmiuksiin ja nämä toteutettiin Fayardin telakka-alueella Tanskassa. Fennican viisivuotistelakoinnin yhteydessä alukselle toteutettiin syklokonvertterin päivitys, joka on osa
aluksen elinkaaren pidentämisohjelmaa. Nordicalle vastaava muutos on suunnitteilla seuraavalle
vuodelle.
AVAINLUVUT, OFFSHORE
2012
2011
2010
Liikevaihto milj. €
Operointipäivät
48,7
549
23,2
437
25,5
659
LÄPI KOILLISVÄYLÄN
Monitoimimurtajat palasivat Alaskan rannikolta Suomeen Venäjän pohjoispuolitse. Nordica ja Fennica ovat ensimmäiset suomalaiset jäänmurtajat, jotka ovat kulkeneet halki Pohjoisen Jäämeren,
läpi Koillisväylän maineikkaan merireitin. Matkalla oli mukana suomalaisia asiantuntijoita suorittamassa ilmasto- ja jääolosuhdetutkimusta. Yhteistyö reittiä hallinnoivan Rosatomflotin kanssa sujui
erinomaisesti. Lyhentynyt kotimatka merkitsi myös kustannussäästöjä.
BOTNICA PALAA SUOMENLAHDELLE
Yrityksen strategian mukaisesti alusmyynnin seurauksena luovuttiin yhdestä monitoimialuksesta.
Suomenlahden jäänmurtoon suunniteltu monitoimimurtaja Botnica palaa alkuperäiseen tehtäväänsä Tallinnan sataman omistuksessa. Pitkään tappiollisesti lyhytkestoisissa rahtauksissa toiminut Botnica luovutettiin uudelle omistajalle joulukuussa. Botnican myynti vähensi merihenkilöstön työpaikkoja ja merkitsi useiden työntekijöiden siirtymistä alukselta toiselle.
14
Niko Korhonen
Konemies
15
16
ALUSTEN MYYNTI VÄHENSI TYÖPAIKKOJA
Fennica ja Nordica palasivat Suomeen. Tytäryhtiö Arctia Services Oy:n toiminta lopetettiin vuoden
alussa ja henkilöstö siirrettiin muihin konserniyhtiöihin. Arctia Saaristovarustamo Oy myytiin Suomen Lauttaliikenne Oy:lle toukokuun lopussa. Varustamo päätti lokakuussa hallintohenkilöstön
sijoittamisesta Katajanokan jäänmurtajatukikohtaan rakennettavaan kelluvaan toimitilaan sisäisen
yhteistyön parantamiseksi sekä kustannusten säästämiseksi. Monitoimimurtaja Botnica myytiin Viroon marraskuussa.
Botnican myynnin seurauksena yhteistoimintamenettely aloitettiin marraskuun alussa ja päätettiin
joulukuussa. YT-menettelyn aikana pidettiin yhteensä noin 20 kokousta eri ryhmissä, ja onnistuttiin
puolittamaan lähtökohtana olleen noin 50 henkilötyövuoden sopeuttamistarve. Yhteensä 21 henkilön
työsuhde päättyy irtisanomiseen ja 12 henkilöä siirtyy eläkkeelle yhtiön eläkepaketin tukemina. Eläkepakettien tavoitteena oli sekä vähentää muiden sopeuttamistoimenpiteiden tarvetta että hallinnoida ikärakennemuutosta. Tämän lisäksi toteutetaan suurehko määrä sisäisiä siirtoja positioista toisiin.
VAKITUINEN HENKILÖSTÖ VUODEN LOPUSSA
2012
2011
2010
311
279
34
380
36
323
388
33
355
48,4
16,0
84,0
48,8
15,8
84,2
48,0
15,0
85,0
671
540
631
USEITA TYÖEHTOSOPIMUKSIA
Henkilöstöä keskimäärin
Maahenkilöstö
Merihenkilöstö
Ikä- ja sukupuolijakauma
Henkilöstön keski-ikä
Naisia, %
Miehiä, %
Koulutus ja kehittäminen
Ulkopuoliset koulutuspäivät
Arctia Karhu Oy:öön palkattiin omaa henkilökuntaa joulukuun alussa, jonka johdosta konserniin
tuli uusi noudatettava työehtosopimus. Suomen Saaristovarustamo myytiin Suomen Lauttaliikenne
Oy:lle, mutta Arctia Shipping Oy vastasi Suomen Saaristovarustamo Oy:n palkkahallinnosta vuoden
2012 loppuun. Päällystöliittojen kanssa solmittiin uudet työehtosopimukset, jotka ovat voimassa
28.2.2012 asti. Uusien sopimusten myötä siirryttiin tilanteeseen, jossa jäänmurrossa ja offshoressa
on kummassakin eri työehtosopimukset.
Vuoden 2012 aikana otettiin käyttöön uusi palkkahallinto-ohjelma ja siihen liittyvä raportointijärjestelmä. Molempia kehitetään edelleen.
KÄYTÄNTÖNÄ JATKUVA OPPIMINEN
Koko offshoressa työskentelevä henkilöstö osallistui asiakkaan järjestämiin projektikohtaisiin perehdytyskoulutuksiin. Jäänmurron puolella huomattavin koulutustapahtuma oli IMO-vaatimusten
mukaisen öljyntorjuntakoulutuksen uusiminen, jonka kohderyhmänä oli koko konventionaalisten
murtajien henkilöstö. Näiden lisäksi merihenkilöstö suoritti merilainsäädännön ja muita toimialan
edellyttämiä koulutuksia.
Loppuvuodesta käydyn yt-menettelyn mahdollisiin vaikutuksiin henkilöstön hyvinvointiin kiinnitetään huomiota. Seuraava henkilöstön työtyytyväisyyskysely toteutetaan vuonna 2013. Sairaspoissaolot lisääntyivät verrattuna vuoteen 2011 sekä Jäänmurrossa että Offshoressa.
17
Vesa Kukko
Korjausmies
18
19
ALLE KAIKKIEN PÄÄSTÖNORMIEN
Fennican ja Nordican Alaskan rahtaukseen liittyvät laajat muutostyöt toteutettiin alkuvuonna
Arctechin Helsingin telakalla.
Alusten yhteensä kahdeksaan päämoottoriin asennettiin katalysaattorit ja hapetuskatalysaattorit,
näihin liittyvät uudet pakoputki- ja korsteenirakenteet, ureajärjestelmät sekä erittäin vähärikkisen
polttoaineen (Ultra Low Sulphur Diesel) käytön vaatimat muutostyöt. Aluksiin vaihdettiin suuremmat helikopterikentät. Fennicaan asennettiin lisäksi A-raamin ohjausvaijerijärjestelmä vinsseineen.
Nordican vuosisuunnitelmien mukainen telakointi valmistui tammikuussa. Fennican telakointi aloitettiin joulukuussa Tanskassa. Samassa yhteydessä päivitettiin syklokonvertteri- ja automaatiojärjestelmät. Myös navigointijärjestelmä päivitettiin uuteen.
Muutostöiden ansiosta Työskennellessään Alaskassa Fennica ja Nordica alittivat selvästi Yhdysvaltain
ympäristönsuojeluviraston (EPA) herkille arktisille alueille asettamat päästönormit.
ELINKAARIPIDENNYKSILLÄ JATKOAIKAA
Urhon elinkaaripidennyksen työt tehtiin kesällä ja syksyllä Katajanokalla. Projektissa uusittiin merivesiputkisto ja siihen liittyvät pumput sekä lämmönvaihtimet. Myös sähkö- ja automaatiojärjestelmät
uusittiin. Otson ja Voiman pääkoneiden haalaukset käynnistyivät.
Kontion kaksi viikkoa kestänyt telakointi tehtiin syksyllä Naantalissa. Telakoinnin aikana päivitettiin
myös aluksen navigointijärjestelmä.
UUDISRAKENTAMISTA MAALLA JA MERELLÄ
Kelluvan konttorin työt käynnistyivät kesällä ponttoonin rakentamisella Teijossa ja jatkuivat aikataulun mukaisesti toimiston rakentamisella ponttoonin päälle telakkahallissa Helsingissä. Konttorin
rakentaminen pysyi aikataulussaan.
Kemin Karhun telakkaneuvottelut vietiin loppuun ja satamajäänmurtajan uudisrakennustilaus Uudenkaupungin Työveneen kanssa tehtiin joulukuussa.
20
Leena Mällinen
Kokki
Kari Koskinen
Kokkistuertti
21
22
POIKKEAMARAPORTIT TÄRKEÄ TYÖKALU
Turvallisuuskulttuurin kannalta positiivisena kehityksenä oli lisääntynyt poikkeamaraporttien määrä,
joita kertyi yhteensä 193 kappaletta (edellisvuonna 165). Aluksia on määrätietoisesti kehotettu
raportoimaan läheltä piti -tilanteista, jotta mahdollisia ongelmatilanteita voidaan paremmin ennakoida ja epäkohtiin nopeammin puuttua.
Vuonna 2012 uudistettiin varustamon Henkilöstökäsikirja ja Turvallisuusjohtamisjärjestelmä käännätettiin kokonaisuudessaan englannin kielelle. Liikenteen turvallisuusviraston Trafin kanssa järjestettiin ISPS-harjoitus. Lisäksi jatkettiin hyvää yhteistyötä eri viranomaisten kanssa heidän harjoitellessa
toimintaansa Arctian aluksilla.
TURVALLISESTI JÄÄMERELLÄ
Valmistautuminen Jäämerellä työskentelyyn edellytti laajoja turvallisuusohjeiden päivittämisiä. Rahtaajan ja Arctian välille rakennettiin toimiva turvallisuusjohtamisrajapinta ja HSE-käytännöt ennen
työskentelyn aloittamista.
Arctian alusten Fennican ja Nordican toiminta vaativassa Alaskan rahtauksessa sujui ilman merkittäviä turvallisuuspoikkeamia, mikä onkin ehdoton edellytys menestymiseen vaativilla arktisilla alueilla.
TAPATURMAT JA SAIRAUSPOISSAOLOT
Työtapaturma
Sairauspoissaolo (pv)
Eräänä huomionosoituksena hyvästä turvallisuuskulttuurista oli alusten rahtaajan Fennican päällikölle Tommy Bergille myöntämä Goal Zero Hero -kunniamaininta esimerkillisestä ja turvallisesta toiminnasta.
2012
2011
2010
24
496
15
350
20
850
39
49
36
63
187
26
35
9
77
147
23
27
21
24
95
POIKKEAMARAPORTIT
HUOMIO TYÖTAPATURMIEN EHKÄISYYN
Offshore -alukset
MSV Botnica
MSV Fennica
MSV Nordica
Muut alukset
Yhteensä
Vuonna 2012 turvallisuudessa tapahtui valitettava käänne huonompaan suuntaan työtapaturmien
lisääntymisen johdosta. Työtapaturmia sattui vuonna 24 kappaletta (edellisvuonna 15).
Vaikka tapaturmien määrä on teollisuuden keskitasoa, tavoitteena on edelleen työtapaturmien
määrän voimakas vähentäminen. Tämä osin toteutuikin jo vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä
jolloin ei tapahtunut yhtään poissaoloon johtanutta työtapaturmaa.
23
Juha Saari
Sähkömestari
24
25
YRITYSVASTUUTA PITKÄJÄNTEISESTI
Vuoden 2012 kesällä Arctia otti käyttöön kestävän kehityksen politiikan. Politiikan sisältö määriteltiin kansainvälisen Yhteiskuntavastuu -standardin, ISO 26000:2010 avulla. Vuotta 2012 koskeva
järjestyksessään toinen yritysvastuuraportti on tämän vuosikertomuksen liitteenä. Arctian yritysvastuuraportti kattaa myös aiemmin Liikenne- ja viestintäministeriölle toimitetun ILPO-raportin sisällön,
mahdollistaen näin pitkäaikaisen seurannan.
JÄTTEIDEN LAJITTELU TEHOSTUU
Arctia huomioi ympäristön toiminnassaan ja noudattaa ISM-koodin ja IMO:n MARPOL-yleissopimuksen (International Convention for the Prevention of Pollution from Ships) määräysten lisäksi kansallisia ohjeita ja määräyksiä. Vuonna 2012 Arctian aluksille laadittiin aluskohtaiset SEEMP -suunnitelmat, joiden avulla pyritään vähentämään polttoaineen ja maasähkön kulutusta.
Alusten jätehuoltoa kehitettiin ja Katajanokan jäänmurtolaiturissa voidaan nyt vastaanottaa alusten
lajittelemaa bio- ja energiajätettä. Myös konventionaalisten murtajien talouspuolelta syntyvä ruokaöljy ja muu rasvajäte kierrätetään. Konventionaaliset jäänmurtajat siirtyivät biohajoaviin pesuaineisiin.
POLTTOÖLJYN KULUTUS (tonnia)
Tukikohdassaan Katajanokalla jäänmurtajat ovat kiinni kunnallistekniikassa: maasähkössä, kaukolämmössä ja jätevesiverkossa.
KEVYT Jäänmurtajat
RASKAS Jäänmurtajat
UUSI JÄISSÄ TOIMIVA HARJAKERÄIN
POLTTOAINEEN PALAMISESTA AIHEUTUNEET
HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT (tonnia)
Arctia tarjoaa Euroopan merenkulunturvallisuusvirasto EMSA:lle valmiuspalvelua öljyntorjuntamurtaja Kontiolla. Aluksella järjestetään päivän mittaiset öljyntorjuntaharjoitukset neljä kertaa vuodessa, lisäksi murtaja osallistuu vuosittain kansainväliseen harjoitukseen. Vuoden 2012 kesällä JM
Kontio osallistui Itämeren suurimpaan kansainväliseen öljyntorjuntaharjoitukseen Balex Deltaan,
kotivesillään Helsingin edustalla. Viimeisen vuosineljännesharjoituksensa JM Kontio toteutti myös
yhteistyössä Merivartioston kanssa.
2012
2011
2010
5 577
13 318
14 925
11 538
17 422
13 032
X
88 774
101 681
Luvuista on jätetty pois Arctia Saaristovarustamo Oy:n alukset ja myyty MSV Botnica.
tavarustus muodostuu nyt kolmesta erillisestä laitekokonaisuudesta, uudesta arktisesta skimmeristä, toisesta potkurein varustetusta harjakeräimestä ja sen käyttöä tehostavasta 500 metristä avomeripuomista. Kolmas laitteisto koostuu kahdesta avoveteen soveltuvasta keräysarmista. Laitteistoista
voidaan valita tilanteeseen sopivin.
Vuonna 2012 Kontion öljyntorjuntavarustukseen lisättiin uusi öljyntorjuntalaite – jäihin suunniteltu
arktinen harjakeräin. Skimmeri on sijoitettuna Arctian Oulun varustevarastoon. Kontion öljyntorjun-
26
Rabbe Stenström
2. perämies
27
28
HALLITUS
MATTI VIRTAALA
Hallituksen puheenjohtaja
Hallituksessa vuodesta 2010
Syntymävuosi 1951
Koulutus: Diplomi-insinööri
MAIRE LAITINEN
Senior Legal Counsel,
Fondia Oy
Hallituksessa vuodesta 2010
Syntymävuosi 1953
Koulutus: Oikeust. kand.
HELI LEHTONEN
Talousjohtaja, VR
Hallituksessa vuodesta 2011
Syntymävuosi 1963
Koulutus: Kauppat. maist.
(KTM)
MIKA MÄKILÄ
Liikenneneuvos, Liikenne- ja
viestintäministeriö
Hallituksessa vuodesta 2007
Syntymävuosi 1976
Koulutus: Oikeust. kand.,
kauppat. kand.
ANTTI PANKAKOSKI
Toimitusjohtaja, Altia Oyj
Hallituksessa vuodesta 2011
Syntymävuosi 1954
Koulutus: Oikeust. kand.
(OTK)
PÄIVI SÖDERHOLM
Johtava suunnittelija,
Merenkulkualan koulutusja tutkimuskeskus
Hallituksessa vuodesta 2010
Syntymävuosi 1958
Koulutus: Diplomimerikapteeni
29
JOHTORYHMÄ
TERO VAURASTE
Toimitusjohtaja
Syntymävuosi 1967
Koulutus: Meriupseeri,
MSc, Leicester University
LAURI BÄCKMAN
Liiketoimintajohtaja
Arctia Offshore Oy
28.2.2012 asti
Syntymävuosi 1971
Koulutus: Merikapteeni,
MSc, Cass Business School
VEIJO HIUKKA
Liiketoimintajohtaja
Arctia Saaristovarustamo Oy
31.5.2012 asti
Syntymävuosi 1951
Koulutus: Merikapteeni
ERKKI KOTIRANTA
Henkilöstöjohtaja
31.10.2012 asti
Syntymävuosi 1949
Koulutus: Merikapteeni
KIMMO LAUTANEN
Talousjohtaja
Syntymävuosi 1960
Koulutus: Kauppat. maist.
(KTM)
DAVID LINDSTRÖM
Henkilöstöjohtaja
1.11.2012 alkaen
Syntymävuosi 1968
Koulutus: Kauppat. maist.
(KTM)
KARI PATRAKKA
Tekninen johtaja
Syntymävuosi 1967
Koulutus: Dipl. ins.
MARKKU TUHKANEN
Viestintäjohtaja
Syntymävuosi 1965
Koulutus: Filosofian maist.
(FM)
KAI VALTARI
Liiketoimintajohtaja
Arctia Icebreaking Oy
Syntymävuosi 1967
Koulutus: Merikapteeni
OTTO VUORINEN
Asiakkuusjohtaja
Arctia Offshore Oy
1.3.–30.9.2012
Syntymävuosi 1974
Koulutus: Ylikonemestari
30
31
MARKKINOIDEN KEHITYS
Fennica ja Nordican rahtaus Shellille Alaskaan ice-management työhön toteutettiin rahtaussopimuksen mukaisesti ja menestyksekkäästi. Alukset palasivat marras-joulukuussa Suomeen Venäjän
pohjoispuolista Koillisväylää myöden. Matkan aikana tehtiin myös ilmasto- ja jäätutkimusta.
Kansainvälisen talouskehityksen alavire sekä leudohko jäätalvi vähensivät jäänmurtopalveluiden tarvetta Itämerellä kahteen aiempaan talveen verrattuna.
Liikennerajoitteellisia aluskäyntejä oli kaikkiaan 7 511 (15 394 edellisvuonna). Arctian jäänmurtajien
käyttöä vähensi myös merkittävästi Ruotsin Sjöfartsverketin murtajien aiempaa merkittävästi suurempi käyttö Suomen alueen avustuksissa.
Monitoimialukset täyttivät tiukat ympäristönormit käyttämällä raskaan polttoöljyn sijaan vähärikkistä polttoainetta ja uudet suomalaiset pakokaasujen puhdistusjärjestelmät pienensivät typpi- ja
hiukkaspäästöjä merkittävästi. Tekniikkaa hyödynnetään myös Itämeren hyväksi alusten toimiessa
talvella Suomen jäänmurrossa.
Offshoren avovesimarkkinan hintataso pysyi alhaisena, mutta arktisella markkinalla vuokraushinnat
olivat korkeammat.
Yhtiö myi tilikauden aikana yhden syvänmerennosturin, koska alusten nykyinen rahtaustoiminta ei
edellytä syvissä vesissä tapahtuvan vedenalaisen nosturityön valmiutta.
TILIKAUDEN MERKITTÄVIÄ TAPAHTUMIA
LIIKEVAIHTO JA TULOS
Tytäryhtiö Arctia Services Oy:n toiminta päättyi alkuvuonna ja henkilöstö siirrettiin muihin konserniyhtiöihin. Arctia Saaristovarustamo Oy myytiin Suomen Lauttaliikenne Oy:lle toukokuun lopussa.
ARCTIA-KONSERNIN
TOIMINTAA KUVAAVAT
TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT
2012
2011
2010
2009
2008
Varustamoliikelaitos
Kemin Satama Oy:n kanssa perustettiin uusi yhteisyritys, Arctia Karhu Oy, joka aloitti satamajäänmurtopalveluiden toimittamisen lokakuussa Oulussa.
Liikevaihto, milj.
75,3
Liikevoitto /-tappio, milj.
44,6
-% liikevaihdosta
59,2
Tilikauden voitto / tappio, milj.
39,9
-% liikevaihdosta
53,0
Oma pääoma, milj.
108,0
Omavaraisuusaste, %
69,2
Nettovelkaantumisaste (gearing), % -0,9
Korollinen vieraspääoma, milj.
27,6
Sijoitetun pääoman tuotto-%
32,3
Oman pääoman tuotto-%
44,6
Bruttoinvestoinnit, milj.
16,0
-% liikevaihdosta
21,3
Taseen loppusumma, milj.
157,0
59,5
-1,7
-2,9
-4,7
-7,9
68,1
40,8
107,9
82,7
-1,1
-6,7
6,2
10,3
167,0
58,8
-2,9
-5,0
-5,8
-9,9
72,8
40,6
105,2
87,0
-1,6
-7,7
14,0
23,9
179,4
44,2
-7,1
-16,0
-5,4
-12,1
81,3
49,2
78,0
65,4
-1,4
-5,6
17,1
35,5
161,2
Arctia Karhu Oy tilasi joulukuussa Uudenkaupungin Työvene Oy:ltä uuden sukupolven satamajäänmurtajan Perämeren kasvavan liikenteen tarpeisiin sekä varmistamaan palvelutason nykyisen kaluston ikääntyessä. Uutta alusta voidaan käyttää syksystä 2014 lukien myös muihin tehtäviin, kuten
hinauksiin, öljyntorjuntaan ja sekä väyläjäänmurtoon.
Monitoimimurtaja Botnican jäätyä jäänmurtosopimuksen ulkopuolelle sekä aluksen liiketoiminnan
oltua useita vuosia tappiollista, alus myytiin marraskuussa AS Tallinna Sadamille. Kauppahinta oli 50
miljoonaa euroa, jonka avulla yhtiö maksoi valtionvelkansa ollen siten tilikauden päättyessä lähes
nettovelaton.
Varustamo päätti lokakuussa hallintohenkilöstön sijoittamisesta Katajanokan jäänmurtajatukikohtaan rakennettavaan kelluvaan toimitilaan sisäisen yhteistyön parantamiseksi sekä kustannusten
säästämiseksi.
32
60,7
-2,9
-4,7
-5,8
-9,5
88,5
53,7
67,8
64,5
-2,0
-6,2
14,3
23,6
164,9
Arctia-konsernin koko vuoden liikevaihto oli 75,3 miljoonaa euroa (59,5 miljoonaa euroa vuonna
2011), liikevoitto 44,6 miljoona euroa (liiketappio -1,7 milj. euroa) ja tilikauden voitto 39,9 miljoonaa euroa (tappio -4,7 milj. euroa). Liikevaihdon ja tuloksen voimakas kasvu tapahtui ennen kaikkea
offshoren operointipäivien lisääntymisen myynnin seurauksena. Lisäksi käyttöomaisuuden myynnit
kasvattivat liiketoiminnan muita tuottoja huomattavasti.
Shellin rahtaus edellytti merkittäviä alusten muutostöitä. Aluksilla suoritettiin katalysaattorien asennus ja polttoainejärjestelmän päivitys, jonka jälkeen monitoimialukset täyttävät arktisten alueiden
tiukimmatkin ympäristönormit. Fennica ja Nordica pystyvät käyttämään ympäristöystävällistä korkealaatuista polttoainetta myös kotimaan jäänmurtotehtävissä. Botnica myytiin Tallinnan satamalle
ja luovutettiin uudelle omistajalle joulukuun alussa.
JÄÄNMURTO
Monitoimimurtajille kertyi jäänmurron valmiuspäiviä 126 (296) ja offshorepäiviä 549 (437). Varsinaisia jäänmurron operointipäiviä ei ollut. Monitoimimurtajien käyttöaste oli vuonna 2012 yli 90
prosenttia (poislukien Botnica).
Jäänmurtokausi alkoi harvinaisen myöhään, ensimmäinen murtaja lähti liikkeelle vasta 17.1.2012.
Jäänmurtaja Sisu seisoi koko talvikauden laiturissa, muut Arctian konventionaaliset murtajat olivat
avustustöissä. Kalusto kesti hyvin talven rasitukset, eikä laivastolla ollut teknisistä syistä johtuvia
offhirepäiviä. Lyhyestä kaudesta johtuen myös huoltojen määrä oli vähäisempi kuin edellisvuonna.
Jokainen laiva oli kesällä vuorollaan auki huoltotöitä varten sekä samalla päivystäen Kontion öljyntorjuntavalmiudessa.
Offshoren liikevaihto oli 48,7 miljoonaa euroa (23,2 milj. euroa) ja liikevoitto 38,0 miljoonaa euroa
(-7,1 milj. euroa). Offshoren liikevaihto sisältää kotimaista jäänmurtoa 6,2 miljoonaa euroa (8,1 milj.
euroa). Liikevoitto sisältää käyttöomaisuuden myynnistä tulleita liiketoiminnan muita tuottoja 24,6
milj. (0,6 milj. euroa).
SAARISTOLIIKENNE
Urholle tehtiin mittava elinkaarenpidennystyö päivittämällä automaatio- ja sähköjärjestelmät sekä
putkistot. Kontiolla oli määräaikaistelakointi, joka tehtiin Naantalissa.
Arctia myi 31.5.2012 päätetyllä kaupalla koko Arctia Saaristovarustamo Oy:n osakekannan Suomen Lauttaliikenne Oy:lle. Kaupasta yhtiö kirjasi 0,7 milj. euroa myyntivoiton satunnaisiin tuottoihin.
Events -toiminnan kysyntä pysyi vilkkaana ja palvelut kattoivat kesäkaudella kiertokäynnit, korkeatasoiset ruokailut sekä kokouspalvelut.
Jäänmurtokaudelta kertyi 340 toimintapäivää (edellisvuonna 971). Liikennerajoitteellisia aluskäyntejä oli kaikkiaan 7 511 (15 394). Liikenneviraston asettamat alusten odotusaikatavoitteet saavutettiin.
Saaristoliikenteen viiden kuukauden liikevaihto oli 3,4 miljoonaa euroa (12 kk 7,7 milj. euroa) ja
liikevoitto 0,3 miljoonaa euroa (12 kk 1,0 milj. euroa).
Jäänmurron liikevaihto oli 23,3 miljoonaa euroa (vertailukelpoinen 27,3 milj. euroa) ja liikevoitto 5,7
miljoonaa euroa (3,5 milj. euroa).
SATAMAJÄÄNMURTO
OFFSHORE
Arctia Shipping Oy:n uusin tytäryhtiö, Arctia Karhu Oy, perustettiin vuoden 2011 lopussa. Vuoden
2012 aikana Arctia Karhu Oy solmi palvelusopimukset Kemin ja Tornion satamista ja tilasi näitä asiakkuuksia varten uudisrakennuksen, NB Karhun, joka valmistuu vuoden 2014 elokuussa.
Fennica ja Nordica työskentelivät Suomen jäänmurtokauden ulkopuolella Shellin rahtauksessa Alaskan rannikolla. Siirtyminen takaisin kotimaisen jäänmurron valmiuteen toteutettiin marraskuussa
Koillisväylän kautta. Fennica ja Nordica olivat kauden viimeiset alukset Pohjoisella merireitillä.
Uudisrakennuksen toimittajaksi valittiin suomalainen telakka, Uudenkaupungin Työvene Oy. NB
Karhun kotisatama on Kemi ja sen on tarkoitus tarjota satamajäänmurtopalveluita Kemin ja Tornion
satamissa sekä hinaus- ja saattohinauspalveluita laajasti Perämeren kaarella ja Itämerellä.
33
KESKIMÄÄRÄINEN HENKILÖMÄÄRÄ JAKAUTUI SEURAAVASTI
Arctia selvittää myös mahdollisuuksia NB Karhun varustamiseksi öljyntorjuntaan, jotta Perämeren
öljyntorjuntavalmiutta saadaan parannettua.
Jäänmurto
Offshore
Maahenkilöstö
Osa-aikaeläkkeellä
Arctia Karhu Oy aloitti operatiivisen toimintansa vuoden 2012 lokakuussa, kun se voitti satamajäänmurto- ja hinauspalvelusopimuksen Oulun sataman kilpailutuksessa. Arctia tarjoaa satamajäänmurtoa Oulun kaupungin omistamalla satamajäänmurtaja Tuuralla.
134
155
33
2
HENKILÖSTÖ
Vuoden 2012 alusta lukien Arctia Services Oy:n koko henkilöstö siirtyi konsernin muihin yhtiöihin
ns. vanhoina työntekijöinä. Toimenpiteen tarkoituksena oli yksinkertaistaa hallintoa.
varaisuuteen liittyviä kovenantteja. Joulukuussa yhtiö maksoi kokonaan pois laivojen hankinnan rahoitusta varten vuonna 2004 ottamasa valtionlainan. Lainan jäljellä ollut pääoma oli 52,7 miljoonaa
euroa.
Monitoimimurtaja Botnican myynnin aiheuttama yt-menettely aloitettiin marraskuun alussa ja päätettiin joulukuussa. Yhteensä 21 henkilön työsuhde päättyy irtisanomiseen ja 12 henkilöä siirtyy
eläkkeelle yhtiön eläkepaketin tukemina. Tämän lisäksi toteutettiin joitakin sisäisiä siirtoja positioista toisiin.
Vuoden 2012 bruttoinvestoinnit olivat 16,9 miljoonaa euroa (6,2 milj. euroa). Suurimmat yksittäiset
investoinnit olivat Fennican ja Urhon elinkaaren pidennysinvestoinnit sekä NB Karhun rakentamisen
aloitus.
Arctia Karhuun palkattiin omaa määräaikaista henkilökuntaa joulukuun alussa, jonka johdosta konserniin tuli uusi noudatettava työehtosopimus.
TURVALLISUUS, YMPÄRISTÖ JA YRITYSVASTUU
Päällystöliittojen kanssa solmittiin uudet työehtosopimukset, jotka ovat voimassa 28.2.2015 asti.
Uusien sopimusten seurauksena jäänmurrossa ja offshoressa noudatetaan erilaisia TES-sopimuksia.
Vuonna 2012 turvallisuudessa tapahtui käänne huonompaan suuntaan työtapaturmien lisääntymisen johdosta. Työtapaturmia sattui 24 (edellisvuonna 15).
Tilikauden päättyessä Arctia-konsernin palveluksessa oli yhteensä 311 henkilöä (359 edellisvuonna). Merihenkilöstöä oli 277, osa-aikaisella eläkkeellä 2 ja maahenkilöstöä 32. Yhtiön henkilöstön
keski-ikä oli tilikauden päättyessä 48,4 vuotta (48,8).
Positiivisena kehityksenä oli lisääntynyt poikkeamaraporttien määrä, joka oli yhteensä 193 (edellisvuonna 165). Monitoimimurtajien toiminta Jäämerellä sujui ilman merkittäviä turvallisuuspoikkeamia, mikä onkin ehdoton edellytys menestymiseen arktisilla markkinoilla.
RAHOITUS JA INVESTOINNIT
Kesällä 2012 Arctia otti käyttöön myös kestävän kehityksen politiikan. Politiikan sisältö määriteltiin
kansainvälisen Yhteiskuntavastuu -standardin, ISO 26000:2010 avulla.
Vuoden lopussa konsernilla oli pitkäaikaista lainaa 27,6 miljoonaa euroa (68,4 milj. euroa), joka oli
kokonaisuudessaan otettu yksityisiltä rahoituslaitoksilta. Lyhytaikaista lainaa ei vuoden lopussa ollut (14,3 milj. euroa) Kaikki rahoitus oli kiinteillä koroilla. Lainoissa ei ole kannattavuuteen tai vaka-
Arctia huomioi kaikessa toiminnassaan ympäristön ja noudattaa ISM-koodin ja IMO:n MARPOLyleissopimuksen (International Convention for the Prevention of Pollution from Ships) määräysten
lisäksi kansallisia ohjeita ja määräyksiä.
34
Vuonna 2012 Arctian aluksille laadittiin aluskohtaiset SEEMP -suunnitelmat, joiden avulla pyritään
vähentämään polttoaineen ja maasähkön kulutusta. Alusten jätehuoltoa kehitettiin ja Katajanokan
tukikohdassa on nyt vastaanottomahdollisuudet myös alusten lajittelemalle bio- ja energiajätteelle.
Myös konventionaalisten murtajien talouspuolelta syntyvä ruokaöljy/rasvajäte kierrätetään ja aluksilla käytetään biohajoavia pesuaineita.
TILINTARKASTAJA
Tukikohdassaan Katajanokalla jäänmurtajat ovat kiinni kunnallistekniikassa: maasähkössä, kaukolämmössä ja jätevesiverkossa.
JOHTO
Arctia-konsernin tilintarkastajana toimi Ernst&Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana Mikko
Rytilahti, KHT, JHTT.
Arctia Shipping Oy:n toimitusjohtajana toimi Tero Vauraste.
Arctia tarjoaa Euroopan merenkulunturvallisuusvirasto EMSA:lle valmiuspalvelua öljyntorjuntamurtaja Kontiolla. Vuonna 2012 Kontion öljyntorjuntavarustukseen lisättiin uusi jäihin suunniteltu
arktinen skimmeri. Kontion öljyntorjunnan kvartaaliharjoitukset pidettiin sovituissa aikatauluissa ja
lisäksi Kontio osallistui Helsingin edustalla järjestettyyn kansainväliseen Balex Delta 2012 -öljyntorjuntaharjoitukseen EMSA:n edustajana
Johtoryhmän kokoonpano tilikauden aikana oli seuraava:
Arctia-konsernin omistajaohjaus on Valtioneuvoston Kanslian Omistajaohjausosastolla. Vuoden
2012 vuosikertomuksen liitteenä julkaistaan varustamon järjestyksessään toinen yritysvastuuraportti, joka on Omistajaohjausosaston asettamien vaatimusten mukainen.
Lauri Bäckman
Otto Vuorinen
Kai Valtari
Veijo Hiukka
Erkki Kotiranta
David Lindström
Kimmo Lautanen
Kari Patrakka
Markku Tuhkanen
HALLITUS 2012
OSAKKEET
Arctia Shipping Oy:n yhtiökokouksen 29.3.2012 nimittämän hallituksen muodostivat:
Arctia Shipping Oy:n osakepääoma on 18 700 000 euroa. Osakkeiden lukumäärä on 748 000 kappaletta, jotka kaikki omistaa Suomen valtio.
HALLINNOINTIPERIAATTEET
Puheenjohtaja
Jäsenet
Matti Virtaala
Maire Laitinen
Heli Lehtonen
Mika Mäkilä
Antti Pankakoski
Päivi Söderholm
DI
OTK, VT
KTM
OTK, KTK
OTK
Diplomimerikapteeni
Liiketoimintajohtaja, Offshore (28.2.2012 asti)
Asiakkuusjohtaja, Offshore (1.3.–30.9.2012)
Liiketoimintajohtaja, Jäänmurto
Liiketoimintajohtaja, Saaristoliikenne (31.5.2012 asti)
Henkilöstöjohtaja (31.10.2012 asti)
Henkilöstöjohtaja (1.11.2012 alkaen)
Talousjohtaja
Tekninen johtaja
Viestintäjohtaja
HALLITUKSEN ESITYS EMOYHTIÖN VOITTOVAROJEN
KÄYTÖSTÄ
Emoyhtiön tilikauden voitto on 830 663,72 euroa. Emoyhtiöllä ei ole osingonjakokelpoisa varoja.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle että tilikauden voitto siirretään edellisten tilikausien voitto/tappio
-tilille.
Hallitus kokoontui vuoden aikana 16 kertaa, joista 8 oli puhelinkokouksia.
35
ARVIO TOIMINNAN MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ
JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ
OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN JÄLKEEN
JA ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA
KEHITYKSESTÄ
Aluskannan, erityisesti konventionaalisten murtajien, ikääntymisen aiheuttamat tekniset ongelmat
saattavat jatkossa vähentää käyttöastetta ja nostaa huoltokustannuksia.
Monitoimialusten tekninen luotettavuus on merkittävässä roolissa niin avovesi- kuin muissakin offshore-rahtauksissa ja korostuu erityisesti arktisille alueille mentäessä. Alustemme ikääntyminen ei
kuitenkaan toistaiseksi ole vaikuttanut rahtauksien saatavuuteen arktisilla alueilla.
Svenska Sjöfartsverketin jäänmurtajien runsas käyttö Suomen avustuksissa
on jatkunut tilikauden jälkeen, minkä vuoksi Arctian jäänmurron operointipäivät tulevat jäämään keskimääräistä alhaisemmaksi huolimatta keskimääräiseksi luokiteltavasta jäätalvesta.
Arktisten alueiden toiminnalle asetetut operointivaateet
Arktisten alueiden toiminnalle asetetaan kasvavia vaatimuksia erityisesti ympäristönsuojelussa.
Alueilla henkilöstöltä vaaditaan alan ja alueen erikoisosaamista sekä toimijoilta alueelle soveltuvaa
aluskalustoa. Kaluston tärkeimpiä kriteerejä ovat ympäristöystävällisyys sekä riittävä polaarinen jääluokka.
Arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntämisen ennakoidaan kasvavan,
jolloin ice managment- ja muiden aluspalveluiden kysyntä kasvaa vastaavasti.
Monitoimimurtaja Botnican jäätyä pois laivastosta sekä Saaristovarustamon
poistuttua konsernista odotamme liikevaihdon laskevan vuodesta 2013. Tuloskehitys jäänee edellisvuotta heikommaksi, mutta kokonaistuloksen arvioidaan olevan edelleen vahvasti voitollinen.
Operointialueiden ollessa kaukaisilla alueilla kiinnitetään alusten toimintakuntoon, varaosatarpeisiin, miehistöjen vaihtoon sekä huoltojen saatavuuteen erityistä huomiota mahdollisimman häiriöttömän toiminnan takaamiseksi. Toiminnan luonteen vuoksi operatiiviset riskit ovat joka tapauksessa
huomattavat. Öljyntorjuntavalmiuden vaatimusten odotetaan jatkuvasti kasvavan arktisilla alueilla.
Henkilöstöön liittyvät riskit
Arctia-konsernin toiminnan jatkumisen kannalta merkittävä riski on henkilöstön ikääntymisestä johtuva suuri vaihtuvuus ja osaamisen siirtyminen pois varustamosta. Riskiä pyritään pienentämään
johtamis- ja koulutusjärjestelmän sekä rekrytointiprosessin kehittämisellä.
Rahoitus- ja vahinkoriskit
Konsernin rahtauksiin liittyvien rahoitusriskien pienentämiseksi käytetään valuuttamääräisten ostojen ja myyntien termiinejä sekä tarvittaessa valuutta- ja korkojohdannaisia.
Rahtauksien luottotappioriskit hallinnoidaan asiakkaiden luottotietojen tutkimisella, asiakkaan luottokelpoisuuteen perustuvilla maksuehdoilla, mahdollisilla turvaavilla vakuuksilla sekä luottotappiovakuutuksilla. Tilikauden aikana ei ollut luottotappioita.
Vahinkoriskeiltä on suojauduttu kattavilla vakuutuksilla.
36
TULOSLASKELMA
Konserni 2012
2011
Emoyhtiö 2012
2011
75 289 544
24 864 902
59 497 751
663 472
4 622 184
85 255
2 338 142
5 273
1 934 036
1 051 900
6 244 548
9 230 484
5 707 030
-1 655 884
5 599 891
9 651 036
5 065
0
983
6 048
776
0
-322
454
21 022 190
23 324 254
1 741 750
861 813
2 655 890
1 247 995
24 926 076
2 885 541
1 401 629
27 611 424
304 363
73 137
2 119 251
127 586
27 701
1 017 101
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut (liite 3)
12 553 443
8 879 916
16 005 767
8 614 382
31 405
2 363 971
34 598
1 242 135
LIIKEVOITTO / -TAPPIO
44 564 527
-1 721 387
186 765
49 128
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yhtiöiltä
Lyhytaikaiset, muilta
Rahoitustuotot yhteensä
1 677 080
1 677 080
121 896
121 896
2 580 222
1 642 160
4 222 382
2 951 554
97 316
3 048 870
Muut korko- ja rahoituskulut
Muille
Rahoituskulut yhteensä
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
4 426 672
4 426 672
-2 749 593
3 051 175
3 051 175
-2 929 279
4 341 747
4 341 747
-119 365
2 955 331
2 955 331
93 538
VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ
41 814 934
-4 650 666
67 400
142 666
Satunnaiset erät (liite 4)
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
Satunnaiset erät yhteensä
653 210
0
653 210
0
0
0
913 916
128 011
785 905
0
149 493
-149 493
Tuloverot
Tilikauden verot
Muut välittömät verot
Laskennalliset verot
Tuloverot yhteensä
294 070
-1 938
2 254 000
2 546 132
41 715
0
0
41 715
22 059
583
0
22 641
36 477
0
0
36 477
638
0
0
0
39 921 374
-4 692 381
830 664
-43 303
LIIKEVAIHTO (liite 1)
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Ulkopuoliset palvelut
Materiaalit ja palvelut yhteensä
Henkilöstökulut (liite 2)
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Henkilöstökulut yhteensä
Vähemmistöosuudet
TILIKAUDEN VOITTO / TAPPIO
37
TASE
Konserni 31.12.2012
31.12.2011
Emoyhtiö 31.12.2012
31.12.2011
PYSYVÄT VASTAAVAT (liite 5)
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
95 747
0
95 747
70 862
0
70 862
94 621
0
94 621
55 996
0
55 996
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Alukset
Muut koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
175 536
0
90 098 143
2 054 117
85 887
13 429 590
105 843 272
175 536
10 187
136 981 030
2 276 597
85 887
1 257 662
140 786 899
175 536
0
0
3 156
85 887
2 592 965
2 857 543
175 536
0
0
1 198
85 887
0
262 621
0
5 000
3 200
8 200
0
5 300
3 200
8 500
80 091 798
0
0
80 091 798
88 081 577
0
0
88 081 577
105 947 219
140 866 261
83 043 963
88 400 193
1 701 330
2 753 230
0
0
14 326 222
14 326 222
60 362 563
60 362 563
VASTAAVAA
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Muut noteraamattomat osakkeet
Osuudet osakkuusyhtiöissä
Sijoitukset yhteensä
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä (liite 6)
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset (liite 7)
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä
17 670 798
0
0
880 075
2 265 170
20 816 043
11 030 294
0
0
2 554 517
641 441
14 226 251
19 246
5 719 946
459
144 295
1 644 247
7 528 193
0
16 446 582
0
0
100 210
16 546 792
Rahoitusarvopaperit
Muut arvopaperit (liite 8)
12 999 900
0
12 999 900
0
Rahat ja pankkisaamiset
15 552 210
9 192 455
9 470 674
9 189 955
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
51 069 483
26 171 937
44 324 989
86 099 310
157 016 702
167 038 198
127 368 951
174 499 504
VASTAAVAA YHTEENSÄ
38
TASE
Konserni 31.12.2012
31.12.2011
Emoyhtiö 31.12.2012
31.12.2011
18 700 000
66 780 737
-17 384 469
39 921 374
108 017 642
18 700 000
66 780 737
-12 692 087
-4 692 381
68 096 268
18 700 000
66 780 737
-6 946 317
830 664
79 365 084
18 700 000
66 780 737
-6 903 013
-43 303
78 534 420
888
0
0
0
837 360
1 118 680
0
0
0
27 614 998
48 400 000
20 000 000
2 254 000
29 868 998
0
68 400 000
0
21 614 998
0
0
21 614 998
48 400 000
20 000 000
0
0
68 400 000
4 300 000
10 000 000
0
91 678
12 579 017
63 356
531 032
27 565 083
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA (liite 9)
Osakepääoma
Muu oma pääoma
Edellisten tilikausien voitto / tappio
Tilikauden voitto / tappio
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
VÄHEMMISTÖOSUUDET
PAKOLLISET VARAUKSET (liite 9)
Muut pakolliset varaukset
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen (liite 11)
Laina valtiolta
Lainat rahoituslaitoksilta
Velat saman konsernin yrityksille
Laskennallinen verovelka
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä
Lyhytaikainen
Laina valtiolta
Lainat rahoituslaitoksilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Velat saman konsernin yrityksille (liite 12)
Muut velat
Siirtovelat (liite 13)
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
0
0
961 750
8 400 154
4 300 000
10 000 000
0
4 427 164
1 005 263
7 924 647
18 291 815
1 868 868
8 827 218
29 423 249
0
0
0
652 308
24 916 422
59 517
760 623
26 388 869
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
48 160 813
97 823 249
48 003 867
95 965 083
157 016 702
167 038 198
127 368 951
174 499 504
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
39
RAHOITUSLASKELMA
Konserni 2012
Konserni 2011
Emoyhtiö 2012
Emoyhtiö 2011
39 921 374
-4 692 381
830 664
-43 303
12 553 443
-23 267 450
16 005 767
-1 626
31 405
0
34 598
0
0
2 749 593
2 546 132
638
-653 210
33 850 519
-3 828 964
-2 670 065
0
102 766
-180 800
0
-36 991
27 236 465
2 929 279
41 715
0
0
14 282 754
-2 373 578
-2 600 580
0
36 424
-113 892
0
-41 715
9 189 414
128 011
119 365
22 641
0
-913 916
218 169
4 413 426
-2 665 760
0
3 187 291
-135 569
0
-34 795
4 982 761
-93 538
36 477
0
149 493
83 725
1 283 649
-2 599 016
0
4 916 058
-30 373
0
-36 477
3 617 567
Ostetut tytäryhtiöosakkeet
Myönnetyt lainat
Myydyt tytäryhtiöosakkeet
Luovutustulot muista sijoituksista
Lainasaamisten takaisinmaksut
Lyhytaikaisten sijoitusten lisäys (-) / vähennys (+)
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
Aineellisten ja aineettomien hyöd. luovutustulot
Investointien rahavirta
0
0
0
0
0
0
-13 323 867
62 146 806
48 822 939
0
0
0
0
0
0
-6 157 067
1 626
-6 155 441
0
-50 000
4 735 579
0
50 375 973
6 880 922
-2 664 952
0
59 277 521
-2 500
-3 500 000
0
0
16 423
-6 880 922
0
0
-10 366 999
Rahoituksen rahavirta
Vähemmistön pääomasijoitus
Lyhytaikaisten lainojen nostot
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-)
Pitkäaikaisten lainojen nostot
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
Maksetut osingot
Saadut ja maksetut konserniavustukset
Rahoituksen rahavirta
250
0
-14 300 000
0
6 000 000
-48 400 000
0
0
-56 699 750
0
0
-4 300 000
0
0
0
0
0
-4 300 000
0
0
-14 300 000
11 720 337
0
-48 400 000
0
0
-50 979 663
0
0
-4 300 000
12 429 278
0
0
0
-466 800
7 662 478
19 359 655
9 192 455
28 552 110
-1 266 028
10 458 483
9 192 455
13 280 619
9 189 955
22 470 574
913 046
8 276 909
9 189 955
-5 959 375
1 051 900
1 359 830
-281 320
-3 828 964
2 968 498
-1 655 884
-3 686 191
0
-2 373 578
-440 354
0
4 853 780
0
4 413 426
1 974 068
0
-690 419
0
1 283 649
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto / tappio
Oikaisut
Suunnitelman mukaiset poistot
Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) ja -tappiot (+)
Realisoitumattomat kurssivoitot ja tappiot
Muut erät joihin ei liity maksua (netto)
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuloverot
Vähemmistöosuus
Muut oikaisut
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
Käyttöpääoman muutos
Maksetut korot ja muut rahoituskulut
Saadut osingot
Saadut korot ja muut rahoitustuotot
Muut rahoituserät
Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta
Maksetut verot
Liiketoiminnan rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahavarat tilikauden alussa
Rahavarat tilikauden lopussa
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+)
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)
Lyhytaikaisten velkojen lisäys (+) / vähennys (-)
Varausten muutos
Käyttöpääoman muutos
40
TILINPÄÄTÖKSEN
LIITETIEDOT
1.
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET
1.1.
ARVOSTUSPERIAATTEET
Valuuttamääräiset erät
Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräiseksi tilinpäätöspäivän kurssiin.
Avoimien valuuttaoptioiden preemiomaksut on kirjattu taseeseen ja ne kirjataan kuluksi optioiden voimassaoloaikana. Merkittävät markkina-arvon alentumiset preemioden hankintamenosta kirjataan tilinpäätöksessä kuluksi.
Termiineillä ja optioilla suojataan myyntisaamisten ja ostovelkojen tulevaa nettokassavirtaa.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus sisältää alusten poltto- ja voiteluainevarastot. Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alhaisemman todennäköisen luovutushinnan mukaisesti.
Pysyvät vastaavat
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina kohteen taloudellisen vaikutusajan
perusteella. Poistot on tehty hyödykkeiden käyttöönottokuukaudesta alkaen.
POISTOAJAT
Aineettomat hyödykkeet
Rakennukset
Aluskalusto
Jäänmurtajat
Muut alukset
Alusten telakoinnit
Muut pitkävaikutteiset korjaus- ja huoltomenot
Viestintä- ja navigointilaitteet
Atk-laitteet
Muut koneet ja kalusto
Alusten telakointien yhteydessä tehtävät korjaus- ja huoltotöiden menot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi telakoinnin taloudellisen pitoajan mukaan (5 vuotta). Muut kuin
telakointeihin liittyvät pitkävaikutteiset korjaus- ja huoltomenot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi kolmen vuoden
tasapoistoin. Vuosikuluksi kirjataan vaikutuksiltaan alle
kolmen vuoden ja enintään 50 000 euron korjaus ja huoltomenot.
1.2.
Vuotta
10 - 20
30 - 40
16 - 30
2,5 - 5
3
3-5
3
5 - 15
LASKENNALLISET VEROT
Laskennallinen verovelka on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen
verovelka kokonaisuudessaan. Laskennallinen verovelka liittyy tytäryhtiöistä kirjattuihin poistoeroihin, jotka konsernitilinpäätöksessä on jaettu omaan pääomaan ja laskennalliseen
verovelkaan.
1.3.
ELÄKKEET
Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa vakuutusyhtiöissä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.
1.4.
EDELLISEN TILIKAUDEN TIETOJEN VERTAILUKELPOISUUS
Arctia Shipping Oy:n palkkatiedot eivät ole vertailukelpoisia edelliseen tilikauteen verrattuna johtuen Arctia Service Oy:ltä siirtyneen henkilöstön vuoksi.
Liikevaihto on esitetty liitetiedoissa toimialoittain siten, että Arctia Offshore Oy:n kotimainen jäänmurto esitetään jäänmurron liikevaihtona. Vertailuluvut on oikaistu vertailukelpoisiksi vuodelle 2011.
1.5.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET
Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserniyritykset ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Tytäryhtiöt ovat itse perustettuja.
Konsernin väliset liiketapahtumat sekä keskinäiset saamiset ja velat on eliminoitu.
Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta ja tilikauden tuloksesta sekä esitetty omana eränään.
41
Konserni 2012
Konserni 2011
Emoyhtiö 2012
Emoyhtiö 2011
32 386 469
8 200 658
34 702 417
75 289 544
42 486 302
17 011 449
0
59 497 751
4 622 184
0
0
4 622 184
2 338 142
0
0
2 338 142
29 004 657
42 319 114
3 381 811
583 961
0
75 289 544
32 941 931
18 130 585
7 746 071
679 165
0
59 497 751
0
0
0
0
4 622 184
4 622 184
0
0
0
0
2 338 142
2 338 142
Henkilöstö keskimäärin
323
380
23
10
Henkilöstön lukumäärä
Toimihenkilöt
Merihenkilöt
Yhteensä
31.12.2012
31.12.2011
31.12.2012
31.12.2011
32
279
311
36
323
359
23
0
23
11
0
11
48,4
48,8
215 825
104 850
457 196
777 871
205 443
118 971
419 119
743 533
215 825
104 850
0
320 675
205 443
118 971
0
324 414
1 973 542
268 806
0
576 818
360 571
2 102 585
3 514 939
0
0
2 221 917
591 626
0
600 263
465 799
1 365 713
3 333 116
0
0
182 313
276 082
0
303 220
82 069
117 794
1 376 085
987
-6 206
76 477
258 865
0
210 685
64 473
37 369
684 805
0
-102 959
2.
TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT
2.1.
LIIKEVAIHDOT MARKKINA-ALUEITTAIN JA
TOIMIALOITTAIN (liite 1)
Markkina-alueittain
Suomi
EU-maat
EU:n ulkopuoliset maat
Toimialoittain
Jäänmurto
Offshore
Lauttaliikenne *)
Öljyntorjunta
Sisäiset hallintopalvelut
*) Saaristovarustamo on myyty konsernista
pois 28.5.2012.
2.2.
HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT (liite 2)
Koko henkilöstön keski-ikä (vuotta)
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja
Hallituksen jäsenet
Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat
Toimitusjohtajan palkka on kokonaispalkka, joka
sisältää auto- ja puhelinedun. Toimitusjohtajan
eläkkeelle siirtymisikä on 63 vuotta. Eläke-etuus
on järjestetty lakisääteisellä Tyel-eläkemaksulla.
2.3.
LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT (liite 3)
Liiketoiminnan muut kulut
Vapaaehtoiset henkilöstösivukulut
Toimitilavuokrat
Luottotappiovarauksen muutos
Puhelin-, IT-, auto- ja toimistokulut
Markkinointikulut
Matkakulut
Hallinnon kulut
Luottotappiot ja niiden palautukset
Liiketoiminnan muut kulut, konsernin sisäiset
42
Konserni 2012
Konserni 2011
Emoyhtiö 2012
Emoyhtiö 2011
82 655
0
8 879 916
35 948
0
8 614 382
31 627
0
2 363 971
12 420
0
1 242 135
48 237
29 305
0
47 161
13 439
0
31 569
23 605
0
16 617
13 439
0
653 210
0
0
653 210
0
0
0
0
913 916
-128 011
0
785 905
0
0
-149 493
-149 493
Aineettomat oikeudet
252 969
67 870
-12 628
-85 483
222 728
Yhteensä
252 969
67 870
-12 628
-85 483
222 728
-182 107
85 483
-30 357
-126 980
-182 107
85 483
-30 357
-126 980
95 747
95 747
Yhteensä
239 927 512
15 957 022
18 975
-14 969 514
-48 136 201
-1 737 458
0
191 060 335
Muut liiketoiminnan kulut
Luovutustappiot pysyvistä vastaavista
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä
Tilintarkastajien palkkiot
Tilintarkastus
Veroneuvonta
Muut palkkiot
2.4.
SATUNNAISET ERÄT (liite 4)
Satunnaiset tuotot / yritysmyynti
Satunnaiset kulut / sulautuminen
Satunnaiset kulut / konserniavustus
3.
TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT
3.1.
PYSYVÄT VASTAAVAT (liite 5)
Aineettomat hyödykkeet 2012
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Siirrot erien välillä
Hankintameno 31.12.
Kertyneet poistot 1.1.
Siirrot erien välillä
Tilikauden poisto
Kertyneet poistot 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
Aineelliset hyödykkeet 2012
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Lisäykset (korot ja järjestelypalkkiot)
Tytäryritysten myynnit
Vähennykset
Arvonalentuminen
Siirrot erien välillä
Hankintameno 31.12.
Kertyneet poistot 1.1.
Yritysmyyntien kertyneet poistot
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
Tilikauden poisto
Kertyneet poistot 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Alukset
Muut koneet
ja kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
175 536
0
0
0
0
0
0
175 536
717 940
0
0
0
-10 538
0
0
707 402
232 605 784
6 933 970
0
-14 969 514
-47 424 854
0
-5 285 629
171 859 758
5 084 703
180 642
0
0
-467 299
0
4 117
4 802 163
85 887
0
0
0
0
0
0
85 887
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset
hankinnat
1 257 662
8 842 410
18 975
0
-233 510
-1 737 458
5 281 511
13 429 590
0
0
0
0
0
-707 753
790
0
-439
-707 402
-95 624 754
0
24 370 110
-10 506 971
-81 761 614
-2 808 106
0
338 278
-278 219
-2 748 047
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-99 140 613
790
24 708 388
-10 785 628
-85 217 063
175 536
0
90 098 143
2 054 117
85 887
13 429 590
105 843 272
43
Konserni 2012
3.1.2.
Konserni 2011
3.2.
LYHYTAIKAISET SAAMISET
3.2.1.
SAAMISET SAMAN KONSERNIN YRITYKSILTÄ (liite 6)
40 %
44 212
-3 932
Omistusosuus
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
553 878
642 803
0
4 523 265
0
5 719 946
271 219
504 809
4 289 632
4 500 000
6 880 922
16 446 582
40 %
48 145
15 710
Myyntisaamiset
Korkosaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Konsernitilisaamiset
SIIRTOSAAMISTEN OLENNAISET ERÄT (liite 7)
Korkosaamiset
Verosaaminen
Henkilöstömenot
Muut siirtosaamiset, kuluista
3.2.3.
Omistusosuus
100 %
100 %
100 %
0%
0%
90 %
OSAKKUUSYRITYKSET
Ice Advisors Oy
Omistusosuus
Oma pääoma
Tilikauden tulos
3.2.2.
Emoyhtiö 2011
KONSERNIIN KUULUVAT TYTÄRYHTIÖT
Arctia Icebreaking Oy
JM Voima Oy
Arctia Offshore Oy
Arctia Services Oy
Arctia Saaristovarustamo Oy
Arctia Karhu Oy
3.1.3.
Emoyhtiö 2012
1 614 998
12 154
103 560
534 458
2 265 170
75 098
0
102 412
463 931
641 441
1 614 998
12 154
0
17 095
1 644 247
75 098
0
0
25 112
100 210
12 999 900
13 015 468
0
0
12 999 900
13 015 468
0
0
Osakepääoma
Osakepääoma tilikauden alussa
Siirrot erien välillä
Osakepääoma
18 700 000
0
18 700 000
18 700 000
0
18 700 000
18 700 000
0
18 700 000
18 700 000
0
18 700 000
Muu oma pääoma
SVOP-Rahasto
SVOP-rahasto tilikauden alussa
SVOP-rahaston lisäys
SVOP-Rahasto
66 780 737
0
66 780 737
66 780 737
0
66 780 737
66 780 737
0
66 780 737
66 780 737
0
66 780 737
RAHOITUSARVOPAPERIT (liite 8)
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
4.
TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT
4.1.
OMAN PÄÄOMAN LISÄYKSET JA
VÄHENNYKSET (liite 9)
44
Edellisten tilikausien voitto / tappio
Tilikauden alussa
Edellisten tilikausien voitto / tappio
Tilikauden voitto / tappio
Oma pääoma yhteensä
Konserni 2012
Konserni 2011
Emoyhtiö 2012
Emoyhtiö 2011
-17 384 469
-17 384 469
-12 692 087
-12 692 087
-6 946 317
-6 946 317
-6 903 013
-6 903 013
39 921 374
-4 692 381
830 664
-43 303
108 017 642
68 096 268
79 365 084
78 534 420
60 665 084
59 834 420
Voitonjakokelpoiset varat
4.2.
MUUT PAKOLLISET VARAUKSET (liite 10)
Nostureiden leasing
837 360
1 018 680
0
0
0
0
31 200 000
31 200 000
0
0
31 200 000
31 200 000
944
0
1 165
0
764 698
24 149 614
24 916 422
246
0
0
0
149 493
12 429 278
12 579 017
Konsernin ja tytäryhtiön tilivuoden 2012 kuluksi ja pakollisten varausten vähennykseksi on kirjattu 181 319,76.
4.3.
PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA (liite 11)
Velat jotka erääntyvät myöhemmin kuin 5 vuoden kuluttua
Laina valtiolta
4.3.1.
VELAT SAMAN KONSERNIN YRITYKSILLE (liite 12)
Ostovelat
Lainat
Muut velat
Korkovelat
Konserniavustusvelat
Konsernitilivelat
4.3.
SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET
ERÄT (liite 13)
Henkilöstömenot
Tuloverot
Korkovelat
Muut siirtovelat
5.
6 897 856
267 296
307 975
451 520
7 924 647
8 293 938
0
381 580
151 700
8 827 218
452 395
0
307 000
1 228
760 623
148 030
0
381 580
1 422
531 032
87 544
441 501
529 045
87 040
475 504
562 544
63 604
141 873
205 477
49 826
268 204
318 030
91 028
1 640 013
374 535
2 105 575
119 041
1 336 030
548 100
2 003 171
79 057
141 873
0
220 930
69 142
109 830
0
178 972
VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT
LIITETIEDOT
Vuokra- / leasingsopimukset
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
Leasingsopimukset
Vuokravastuut
Myöhemmin maksettavat
Leasingsopimukset
Vuokravastuut 1-5 vuoden sisällä
Vuokravastuut myöhemmin erääntyvät
45
Konserni 2012
Konserni 2011
Emoyhtiö 2012
Emoyhtiö 2011
10 800 000
355 000
Summat on ilmoitettu arvonlisäverollisina.
Vastuusitoumukset
Takaukset
Konserniin kuuluvan yhtiön puolesta
Kukin tytäryhtiö on antanut emoyhtiön puolesta
10 miljoonan euron takauksen.
Emoyhtiö on antanut takauksen Arctia Offshore
Oy:lle liittyen tuleviin rahtaussopimuksiin.
Emoyhtiö yhdessä Kemin Satama Oy:n kanssa
on antanut omavelkaisen yhteisvastuullisen
10 800 000 takauksen Nordea Pankki Oyj:lle
Arctia Karhu Oy:n pankkilainalle.
Muut vastuusitoumukset
Konsernitilisaamiset ovat yleisvakuutena Konsernitilisopimukseen liitettyjen ja kulloinkin voimassaolevien konsernitilien kulloisistakin pankille olevista
velkasaldoista, koroista, viivästyskoroista, kuluista
ja palkkioista sekä em. pankin saatavien perimiskustannuksista.
Investointisitoumukset
Seuraavalla tilikaudella
Myöhemmillä tilikausilla
Johdannaiset
Avoimet
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
Kohde-etuuden arvo
Sopimusten käypä arvo
Koronvaihtosopimukset
Kohde-etuuden arvo
Sopimusten käypä arvo
Valuuttatermiinit
Kohde-etuuden arvo
Sopimusten käypä arvo
Koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla on suojattu
valuuttalainaa. Johdannaisten ja termiinien käypä
arvo pohjautuu yleisesti käytössä oleviin hinnoittelumalleihin.
Alv-palautusvastuut
Keskeneräiseen käyttöomaisuuteen sisältyy
investointeja, joihin liittyy alv-palautusvastuu
576 773,10.
46
8 065 307
6 120 000
3 712 571
0
1 853 951
0
0
0
21 614 998
594 206
20 000 000
-290 000
21 614 998
594 206
20 000 000
-290 000
10 000 000
-691 720
20 000 000
-328 452
10 000 000
-691 720
20 000 000
-328 452
2 860 981
-14 174
0
0
2 860 981
-14 174
0
0
TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET
Espoossa 26. päivänä helmikuuta 2013
Matti Virtaala
hallituksen puheenjohtaja
Maire Laitinen
Heli Lehtonen
Antti Pankakoski
Mika Mäkilä
Päivi Söderholm
Tero Vauraste
toimitusjohtaja
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 26. päivänä helmikuuta 2013
Ernst & Young Oy
KHT-yhteisö
Mikko Rytilahti, KHT, JHTT
LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA, TOSITTEIDEN LAJEISTA JA SÄILYTYSTAVOISTA
Tasekirja
Päivä- ja pääkirja
Ostolaskut
Maksutositteet
Myyntilaskut
Suoritustositteet
47
Erikseen sidottuna
CD-levyllä
Skannattuina, CD-levyllä
Paperitositteina
Paperitositteina
Paperitositteina
Pankkitositteet
Muistiotositteet
Palkkakirjanpidon tositteet
Käyttöomaisuustapahtumat
Kassatositteet
Matkalaskutositteet
Paperitositteina
Paperitositteina
Paperitositteina
Paperitositteina
Paperitositteina
Sähköisinä
LAIVASTO 31.12.2012
JÄÄNMURTAJAT JA MONITOIMIMURTAJAT
JM KONTIO
JM SISU
98,6
106,6
MSV FENNICA
24,2
23,8
116,0
8,0
8,3
26,0
15 000
16 200
8,4
15 000
JM OTSO
98,6
JM URHO
106,6
MSV NORDICA
24,2
8,0
23,8
116,0
48
26,0
15 000
8,3
8,4
16 200
15 000
PITUUS m
LEVEYS m SYVÄYS m TEHO kW
JM VOIMA
83,5
19,4
7,0
10 200
ARCTIA › VAHVASTI MERELLÄ
Keilaranta 10
02150 Espoo
49
Puhelin 030 620 7000
Faksi 030 620 7030
www.arctia.fi