Vuosikertomuksen
VAHVASTI MERELLÄ ARCTIA-KONSERNIN VUOSIKERTOMUS 2012 1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3 ARVOT, VISIO MISSIO 5 ORGANISAATIOKAAVIO 6 KELLUVA KONTTORI 7 JÄÄNMURTOPALVELUT 10 OFFSHOREPALVELUT 13 HENKILÖSTÖ 16 TEKNIIKKA JA HANKINNAT 19 TURVALLISUUS 22 YMPÄRISTÖ 25 HALLITUS 29 JOHTORYHMÄ 30 TOIMINTAKERTOMUS 2012 31 LAIVASTO 31.12.2012 48 Vuosikertomuksen kuvat ovat jäänmurtaja Nordican matkalta läpi Koillisväylän marraskuussa 2012. Valokuvaajana Jarmo Vehkakoski. 2 Tero Vauraste 3 VAHVASTI MERELLÄ 2012 AVAINLUVUT, KONSERNI 2012 2011 2010 Tilikauden tuloskehitys oli erinomainen ja yhtiön kaikkien liiketoimintojen tulos oli positiivinen. Vahvin käänne tehtiin Offshoressa alusten hyvän käyttöasteen ja päivärahtihintojen seurauksena. Keskeinen strateginen tavoite, investointikykyisyys, on saavutettu. Liikevaihto, milj. euroa Liikevoitto/-tappio, milj. euroa Tilikauden voitto/tappio, milj. euroa Omavaraisuusaste, % Nettovelkaantumisaste (gearing), % Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 75,3 44,6 39,9 69,2 -0,9 16,0 59,5 -1,7 -4,7 40,8 107,9 6,2 58,8 -2,9 -5,8 40,6 105,2 14,0 ITÄMEREN ALUEEN ASIAKKAILLA HAASTEITA Kansainvälisen talouskehityksen ongelmat saattoivat monet palveluidemme loppukäyttäjät suomalaisessa teollisuudessa ja varustamoelinkeinossa vaikeaan tilanteeseen. Kysynnän hiipuessa lopputuotteiden ja rahtien hinnat olivat laskussa. Arctia parantaa edelleen kustannustehokkuuttaan väylämaksurasitteen pienentämiseksi. Palvelutavoitteet toteutuivat hyvin ja odotusajat olivat pieniä. Yhtiö päätti lokakuussa Varustamopalveluiden sijoittamisesta Katajanokan jäänmurtajatukikohtaan rakennettavaan kelluvaan toimitilaan sisäisen yhteistyön parantamiseksi sekä kustannusten säästämiseksi. Sekä satamajäänmurtajan että toimitilan rakennussopimukset on tehty suomalaisten toimittajien kanssa. KETTERYYTTÄ RAKENNEMUUTOKSILLA Yhtiön rakennetta kehitettiin vuoden kuluessa monin tavoin. Lähinnä sisäisenä palveluyhtiönä toiminut Arctia Services Oy purettiin alkuvuonna ja henkilöstö siirtyi muihin konserniyhtiöihin. Arctia Saaristovarustamo Oy myytiin Suomen Lauttaliikenne Oy:lle toukokuun lopussa. Kemin Satama Oy: n kanssa perustettu uusi yhteisyritys, Arctia Karhu Oy aloitti satamajäänmurtopalveluiden toimittamisen lokakuussa Oulussa. ALASKASSA PUHTAASTI – KOILLISVÄYLÄÄ KOTIIN Monitoimimurtaja Botnica myytiin marraskuussa AS Tallinna Sadamille aluksen toiminnan oltua useiden vuosien ajan tappiollista. 50 miljoonan euron kauppahinnan avulla yhtiö maksoi valtionvelkansa ja lähti näin vuoteen 2013 lähes nettovelattomana, kun nettovelkaantumisaste oli vuotta aiemmin vielä 108 prosenttia. Alukset täyttivät tiukat ympäristönormit käyttämällä raskaan polttoöljyn sijaan vähärikkistä polttoainetta ja uudet suomalaiset pakokaasujen puhdistusjärjestelmät pienensivät typpi- ja hiukkaspäästöjä merkittävästi. Tekniikkaa hyödynnetään myös Itämeren hyväksi alusten toimiessa talvella Suomen jäänmurrossa. SUOMALAISTA TYÖTÄ TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Yhtiö tilasi marraskuussa Uudenkaupungin Työvene Oy:ltä uuden sukupolven satamajäänmurtajan varmistamaan Perämeren kaaren kasvavan liikenteen tarpeita. Monipuolista alusta voidaan käyttää syksystä 2014 lukien myös moniin muihin tehtäviin, kuten öljyntorjuntaan ja hinauksiin sekä väyläjäänmurtoon. Yhtiö varautuu Itämeren jäänmurron kapasiteettitarpeen kasvuun odotettavissa olevan kaivostoiminnan kasvun sekä alusten konetehoja heikentävien uusien ympäristömääräysten johdosta. Arktisen toimeliaisuuden lisääntyessä kysyntä kasvaa myös kansainvälisillä markkinoilla. Vuoden 2013 tulosnäkymät ovat positiiviset. Fennica ja Nordica veivät suomalaista osaamista Beaufortin ja Tsuktsienmerille kesällä turvaten Shellin öljynporauskalustoa jäiltä. Alukset palasivat marras-joulukuussa Suomeen Venäjän pohjoispuolista Koillisväylää myöden. Matkan aikana tehtiin mm. ilmasto- ja jäätutkimusta. 4 Osaava Haluamme oppia uutta ja jaamme osaamistamme työtovereillemme. Osaaminen ja tavoitteisiin sitoutuminen ovat menestyksemme edellytys. ARVOT Palveleva Yhteistyö asiakkaamme kanssa on toimintamme perusta. Haluamme, että asiakkaamme ovat tyytyväisiä, ja heidän tarpeensa ohjaavat tekemistämme. Palvelemme aina asiakkaitamme hyvin ja olemme siitä ylpeitä. Tehokas Luomme hyvää työilmapiiriä arvostamalla omaa ja muiden työtä. Teemme työtämme ammattitaitoisesti ja turvallisesti sekä varmistamme omalla tehokkuudellamme toimintamme jatkuvuuden. VISIO Me olemme johtava Itämeren jäänmurron sekä arktisten ice management- ja offshorepalveluiden tuottaja. MISSIO Suomen meriliikenteen turvaaminen tehokkaasti Itämeren jäätalven olosuhteilta. Kustannustehokkuuden parantaminen ja kasvumahdollisuuksien luominen tuottamalla offshore- ja muita innovatiivisia merellisiä palveluita. 5 ARCTIA SHIPPING OY Tero Vauraste Toimitusjohtaja ARCTIA ICEBREAKING OY Kai Valtari Liiketoimintajohtaja ARCTIA OFFSHORE OY Tero Vauraste Liiketoimintajohtaja (oto.) 6 ARCTIA KARHU OY Kai Valtari Liiketoimintajohtaja 7 KELLUVA KONTTORI KATAJANOKALLE Arctia Shipping keskittää toimintansa Katajanokalle ja rakentaa varustamon toimistotiloiksi kelluvan konttorin. Kaksikerroksinen toimistorakennus sijoittuu Katajanokan Laivastopuiston edustalle jäänmurtajien laiturin viereen. Noin 950 kerrosneliön tiloihin muuttaa kolmisenkymmentä arctialaista Espoon Keilarannasta toukokuussa 2013. – Maahenkilöstön sijoittuminen jäänmurtajien ja niiden miehistön välittömään läheisyyteen tuo runsaasti toiminnallisia etuja. Oma toimistorakennus on nykyistä edullisempi ratkaisu. Kelluva konttori sopii hyvin myös liiketoimintamme luonteeseen, sanoo toimitusjohtaja Tero Vauraste. UUDISRAKENNUS SULAUTUU YMPÄRISTÖÖNSÄ Toimistorakennus sijoitetaan sivuun Ulkoasiainministeriön hallinnoiman Merikasarmin edestä. Näin suojellun Merikasarmin ja sen edustana olevan Laivastopuiston kaupunkikuvallinen dominanssi säilyvät entisellään. Pitkät julkisivut tehdään pääosin mustasta, perforoidusta ja profiloidusta alumiiniohutlevystä. Päätyseinät ovat kokonaisuudessaan lasia. Uudisrakennuksen horisontaali hahmo ja mustat julkisivut vertautuvat jäänmurtajien mustiin teräsrunkoihin. Toimistorakennus hahmottuu yhtenä aluksista, mittakaavaltaan kuitenkin jäänmurtajia selvästi pienempänä. katajanokkalaisia mahdollisimman vähän, kertoo viestintäjohtaja Markku Tuhkanen. Kelluvan konttorin rakentajaksi valittiin innovatiiviseen ja kevyeen teräskennotekniikkaan erikoistunut Shippax Oy Uudestakaupungista. Teräsrakenteinen ponttoni rakennettiin Western Shipyardin Teijon telakalla ja sieltä se uitettiin meriteitse Arctechin Helsingin telakalle. Hernesaaressa valmistetaan ja varustellaan varsinainen toimisto-osa. Valmis konttori uitetaan lopulliselle paikalleen Katajanokalle, missä se kytketään Jäänmurtolaituriin. Kelluvan konttorin pääarkkitehti on Mikko Summanen Arkkitehtitoimisto K2S Oy:stä. Hänen viimeisimpiä töitään on Hiljaisuuden kappeli Helsingin Kampissa. NAAPURIT TYYTYVÄISIÄ UUTEEN TULOKKAASEEN Helsingin rakennuslautakunta hyväksyi 23.10.2012 rakennusluvan, mikä mahdollisti rakennustöiden aloittamisen loppuvuodesta. – Olemme esitelleet uudisrakennusta Katajanokan asukkaille, Jäänmurtajalaiturin naapureille ja Helsingin kaupungin virkamiesjohdolle. Kaikki ovat olleet tyytyväisiä. Koska käytännössä koko toimistorakentaminen tehdään muualla, myös työmaaliikenne ja rakennusaikainen melu häiritsevät 8 Pasi Järvelin Jäänmurtajan päällikkö Sergej Myndra Jääluotsi, Rosatomflot 9 10 TALVI ALKOI LEUTONA Jäänmurtokausi alkoi harvinaisen myöhään, ensimmäinen murtaja lähti liikkeelle vasta tammikuun puolivälissä. Kalusto kesti hyvin talven rasitukset, eikä laivastolla ollut teknisistä syistä johtuvia offhirepäiviä. Liikenneviraston asettamat alusten odotusaikatavoitteet saavutettiin. Lyhyestä kaudesta johtuen myös huoltojen määrä oli vähäisempi kuin edellisenä vuotena. Kaikkien laivojen miehistönjäsenillä oli vähintään kuuden viikon yhtenäinen kesäloma ja jokainen laiva oli vuorollaan auki huoltotöitä varten sekä samalla päivystäen Kontion öljyntorjuntavalmiutta. Urholle tehtiin mittava elinkaarenpidennystyö päivittämällä automaatio- ja sähköjärjestelmät sekä putkistot. Kontiolla oli normaali viisivuotistelakointi, joka tehtiin Naantalissa. Jäänmurtaja Sisu seisoi laiturissa koko jäänmurtokauden. Tämä johtui ruotsalaisten jäänmurtajien lisääntyneestä käytöstä Suomen satamiin matkalla olevien kauppa-alusten avustustehtävissä. Vaikka Suomen ja Ruotsin välinen valtiosopimus jäänmurtopalvelujen käytöstä ei ollut vahvistettu vuonna 2012, Liikennevirasto käytti jäänmurtopalvelujen tilaamisen perusteena ko. sopimusta. AVAINLUVUT, JÄÄNMURTO 2012 2011 2010 Liikevaihto milj. € Operointipäivät 23,3 340 33,6* 971 29,3* 849 *sis. Botnican, Fennican ja Nordican jäänmurron. UUDENLAINEN KONSEPTI PERÄMERELLE Arctia Karhu Oy solmi palvelusopimukset Kemin ja Tornion satamista ja tilasi näitä asiakkuuksia varten uudisrakennuksen, satamajäänmurtaja Karhun. Operatiivisen toimintansa tytäryhtiö aloitti jo vuoden 2012 lokakuussa, kun se voitti satamajäänmurto- ja hinauspalvelusopimuksen Oulun sataman kilpailutuksessa. Arctia tarjoaa satamajäänmurtoa Oulun omistamalla satamajäänmurtaja Tuuralla. tamajäänmurtopalveluita Kemin ja Tornion satamissa ja hinaus- ja saattohinauspalveluita laajasti Perämeren kaarella ja Itämerellä. Arctia selvittää myös mahdollisuuksia aluksen varustamiseksi öljyntorjuntaan, jotta Perämeren öljyntorjuntavalmiutta saadaan parannettua. EVENTS-PALVELUILLA KOVA KYSYNTÄ Arctia Karhu on monella tapaa uusi aluevaltaus Arctialle. Yhteistyö Kemin Sataman kanssa avasi satamajäänmurto- ja hinaustoiminnan Arctialle. Jatkossa Arctia tarjoaa talvimerenkulun palveluita jäiden reunasta laiturin reunaan asti. Uuden konseptin kautta on tarkoitus kehittää väyläjäänmurron kustannusrakennetta. Konseptin toinen idea on tarjota mahdollisuus väyläjäänmurtoon kevyemmällä kalustolla alku- ja loppukaudesta. Events-toiminta jatkui aiemman konseptin mukaisesti eli palvelut kattoivat kesäkaudella kiertokäynnit, korkeatasoiset ruokailut sekä kokouspalvelut. Kysyntä palveluihin oli edelleen suurta. Vuoden kohokohtana oli Tasavallan Presidentti Tarja Halosen emännöimä kahdeksan eurooppalaisen presidentin vierailu jäänmurtaja Urholla helmikuussa. Uudisrakennuksen toimittajaksi valittiin useiden tarjoajien joukosta suomalainen telakka, Uudenkaupungin Työvene Oy. Aluksen suunnittelu aloitettiin vuoden 2012 lopulla, ja sen on tarkoitus valmistua vuoden 2014 elokuussa. NB Karhun kotisatama on Kemi ja sen on tarkoitus tarjota sa- Yhteensä koko jäänmurtokaudelta kertyi toimintapäiviä 330 kpl. Monitoimimurtajat eivät osallistuneet operointiin. 11 Harri Tappura Pursimies 12 13 ONNISTUNUT AVAUS ALASKASSA Fennica ja Nordica toteuttivat menestyksekkäästi ensimmäisen sopimuskauden Suomen jäänmurtokauden ulkopuolisessa rahtauksessa Shellille, operoiden Bofortin ja Tsuktsienmerellä Alaskassa. Operaation ensimmäinen kausi on osa pidempää sopimuskautta, joka jatkuu vuodelle 2014 saakka. Vältyimme suuremmilta turvallisuuspoikkeamilta, joka on ehdoton edellytys menestymiseen jatkossa arktisilla alueilla. Ammattitaitoisen henkilökunnan avulla vahvistimme asemaamme johtavana Ice Management -palvelun tuottajana ja samalla suomalainen osaaminen talvimerenkulun asiantuntijamaana vahvistui. Operoinnin muuttuminen Ice management -tehtävistä perinteiseen avustavaan jäänmurtoon edellyttää muutoksia aluksen valmiuksiin ja nämä toteutettiin Fayardin telakka-alueella Tanskassa. Fennican viisivuotistelakoinnin yhteydessä alukselle toteutettiin syklokonvertterin päivitys, joka on osa aluksen elinkaaren pidentämisohjelmaa. Nordicalle vastaava muutos on suunnitteilla seuraavalle vuodelle. AVAINLUVUT, OFFSHORE 2012 2011 2010 Liikevaihto milj. € Operointipäivät 48,7 549 23,2 437 25,5 659 LÄPI KOILLISVÄYLÄN Monitoimimurtajat palasivat Alaskan rannikolta Suomeen Venäjän pohjoispuolitse. Nordica ja Fennica ovat ensimmäiset suomalaiset jäänmurtajat, jotka ovat kulkeneet halki Pohjoisen Jäämeren, läpi Koillisväylän maineikkaan merireitin. Matkalla oli mukana suomalaisia asiantuntijoita suorittamassa ilmasto- ja jääolosuhdetutkimusta. Yhteistyö reittiä hallinnoivan Rosatomflotin kanssa sujui erinomaisesti. Lyhentynyt kotimatka merkitsi myös kustannussäästöjä. BOTNICA PALAA SUOMENLAHDELLE Yrityksen strategian mukaisesti alusmyynnin seurauksena luovuttiin yhdestä monitoimialuksesta. Suomenlahden jäänmurtoon suunniteltu monitoimimurtaja Botnica palaa alkuperäiseen tehtäväänsä Tallinnan sataman omistuksessa. Pitkään tappiollisesti lyhytkestoisissa rahtauksissa toiminut Botnica luovutettiin uudelle omistajalle joulukuussa. Botnican myynti vähensi merihenkilöstön työpaikkoja ja merkitsi useiden työntekijöiden siirtymistä alukselta toiselle. 14 Niko Korhonen Konemies 15 16 ALUSTEN MYYNTI VÄHENSI TYÖPAIKKOJA Fennica ja Nordica palasivat Suomeen. Tytäryhtiö Arctia Services Oy:n toiminta lopetettiin vuoden alussa ja henkilöstö siirrettiin muihin konserniyhtiöihin. Arctia Saaristovarustamo Oy myytiin Suomen Lauttaliikenne Oy:lle toukokuun lopussa. Varustamo päätti lokakuussa hallintohenkilöstön sijoittamisesta Katajanokan jäänmurtajatukikohtaan rakennettavaan kelluvaan toimitilaan sisäisen yhteistyön parantamiseksi sekä kustannusten säästämiseksi. Monitoimimurtaja Botnica myytiin Viroon marraskuussa. Botnican myynnin seurauksena yhteistoimintamenettely aloitettiin marraskuun alussa ja päätettiin joulukuussa. YT-menettelyn aikana pidettiin yhteensä noin 20 kokousta eri ryhmissä, ja onnistuttiin puolittamaan lähtökohtana olleen noin 50 henkilötyövuoden sopeuttamistarve. Yhteensä 21 henkilön työsuhde päättyy irtisanomiseen ja 12 henkilöä siirtyy eläkkeelle yhtiön eläkepaketin tukemina. Eläkepakettien tavoitteena oli sekä vähentää muiden sopeuttamistoimenpiteiden tarvetta että hallinnoida ikärakennemuutosta. Tämän lisäksi toteutetaan suurehko määrä sisäisiä siirtoja positioista toisiin. VAKITUINEN HENKILÖSTÖ VUODEN LOPUSSA 2012 2011 2010 311 279 34 380 36 323 388 33 355 48,4 16,0 84,0 48,8 15,8 84,2 48,0 15,0 85,0 671 540 631 USEITA TYÖEHTOSOPIMUKSIA Henkilöstöä keskimäärin Maahenkilöstö Merihenkilöstö Ikä- ja sukupuolijakauma Henkilöstön keski-ikä Naisia, % Miehiä, % Koulutus ja kehittäminen Ulkopuoliset koulutuspäivät Arctia Karhu Oy:öön palkattiin omaa henkilökuntaa joulukuun alussa, jonka johdosta konserniin tuli uusi noudatettava työehtosopimus. Suomen Saaristovarustamo myytiin Suomen Lauttaliikenne Oy:lle, mutta Arctia Shipping Oy vastasi Suomen Saaristovarustamo Oy:n palkkahallinnosta vuoden 2012 loppuun. Päällystöliittojen kanssa solmittiin uudet työehtosopimukset, jotka ovat voimassa 28.2.2012 asti. Uusien sopimusten myötä siirryttiin tilanteeseen, jossa jäänmurrossa ja offshoressa on kummassakin eri työehtosopimukset. Vuoden 2012 aikana otettiin käyttöön uusi palkkahallinto-ohjelma ja siihen liittyvä raportointijärjestelmä. Molempia kehitetään edelleen. KÄYTÄNTÖNÄ JATKUVA OPPIMINEN Koko offshoressa työskentelevä henkilöstö osallistui asiakkaan järjestämiin projektikohtaisiin perehdytyskoulutuksiin. Jäänmurron puolella huomattavin koulutustapahtuma oli IMO-vaatimusten mukaisen öljyntorjuntakoulutuksen uusiminen, jonka kohderyhmänä oli koko konventionaalisten murtajien henkilöstö. Näiden lisäksi merihenkilöstö suoritti merilainsäädännön ja muita toimialan edellyttämiä koulutuksia. Loppuvuodesta käydyn yt-menettelyn mahdollisiin vaikutuksiin henkilöstön hyvinvointiin kiinnitetään huomiota. Seuraava henkilöstön työtyytyväisyyskysely toteutetaan vuonna 2013. Sairaspoissaolot lisääntyivät verrattuna vuoteen 2011 sekä Jäänmurrossa että Offshoressa. 17 Vesa Kukko Korjausmies 18 19 ALLE KAIKKIEN PÄÄSTÖNORMIEN Fennican ja Nordican Alaskan rahtaukseen liittyvät laajat muutostyöt toteutettiin alkuvuonna Arctechin Helsingin telakalla. Alusten yhteensä kahdeksaan päämoottoriin asennettiin katalysaattorit ja hapetuskatalysaattorit, näihin liittyvät uudet pakoputki- ja korsteenirakenteet, ureajärjestelmät sekä erittäin vähärikkisen polttoaineen (Ultra Low Sulphur Diesel) käytön vaatimat muutostyöt. Aluksiin vaihdettiin suuremmat helikopterikentät. Fennicaan asennettiin lisäksi A-raamin ohjausvaijerijärjestelmä vinsseineen. Nordican vuosisuunnitelmien mukainen telakointi valmistui tammikuussa. Fennican telakointi aloitettiin joulukuussa Tanskassa. Samassa yhteydessä päivitettiin syklokonvertteri- ja automaatiojärjestelmät. Myös navigointijärjestelmä päivitettiin uuteen. Muutostöiden ansiosta Työskennellessään Alaskassa Fennica ja Nordica alittivat selvästi Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston (EPA) herkille arktisille alueille asettamat päästönormit. ELINKAARIPIDENNYKSILLÄ JATKOAIKAA Urhon elinkaaripidennyksen työt tehtiin kesällä ja syksyllä Katajanokalla. Projektissa uusittiin merivesiputkisto ja siihen liittyvät pumput sekä lämmönvaihtimet. Myös sähkö- ja automaatiojärjestelmät uusittiin. Otson ja Voiman pääkoneiden haalaukset käynnistyivät. Kontion kaksi viikkoa kestänyt telakointi tehtiin syksyllä Naantalissa. Telakoinnin aikana päivitettiin myös aluksen navigointijärjestelmä. UUDISRAKENTAMISTA MAALLA JA MERELLÄ Kelluvan konttorin työt käynnistyivät kesällä ponttoonin rakentamisella Teijossa ja jatkuivat aikataulun mukaisesti toimiston rakentamisella ponttoonin päälle telakkahallissa Helsingissä. Konttorin rakentaminen pysyi aikataulussaan. Kemin Karhun telakkaneuvottelut vietiin loppuun ja satamajäänmurtajan uudisrakennustilaus Uudenkaupungin Työveneen kanssa tehtiin joulukuussa. 20 Leena Mällinen Kokki Kari Koskinen Kokkistuertti 21 22 POIKKEAMARAPORTIT TÄRKEÄ TYÖKALU Turvallisuuskulttuurin kannalta positiivisena kehityksenä oli lisääntynyt poikkeamaraporttien määrä, joita kertyi yhteensä 193 kappaletta (edellisvuonna 165). Aluksia on määrätietoisesti kehotettu raportoimaan läheltä piti -tilanteista, jotta mahdollisia ongelmatilanteita voidaan paremmin ennakoida ja epäkohtiin nopeammin puuttua. Vuonna 2012 uudistettiin varustamon Henkilöstökäsikirja ja Turvallisuusjohtamisjärjestelmä käännätettiin kokonaisuudessaan englannin kielelle. Liikenteen turvallisuusviraston Trafin kanssa järjestettiin ISPS-harjoitus. Lisäksi jatkettiin hyvää yhteistyötä eri viranomaisten kanssa heidän harjoitellessa toimintaansa Arctian aluksilla. TURVALLISESTI JÄÄMERELLÄ Valmistautuminen Jäämerellä työskentelyyn edellytti laajoja turvallisuusohjeiden päivittämisiä. Rahtaajan ja Arctian välille rakennettiin toimiva turvallisuusjohtamisrajapinta ja HSE-käytännöt ennen työskentelyn aloittamista. Arctian alusten Fennican ja Nordican toiminta vaativassa Alaskan rahtauksessa sujui ilman merkittäviä turvallisuuspoikkeamia, mikä onkin ehdoton edellytys menestymiseen vaativilla arktisilla alueilla. TAPATURMAT JA SAIRAUSPOISSAOLOT Työtapaturma Sairauspoissaolo (pv) Eräänä huomionosoituksena hyvästä turvallisuuskulttuurista oli alusten rahtaajan Fennican päällikölle Tommy Bergille myöntämä Goal Zero Hero -kunniamaininta esimerkillisestä ja turvallisesta toiminnasta. 2012 2011 2010 24 496 15 350 20 850 39 49 36 63 187 26 35 9 77 147 23 27 21 24 95 POIKKEAMARAPORTIT HUOMIO TYÖTAPATURMIEN EHKÄISYYN Offshore -alukset MSV Botnica MSV Fennica MSV Nordica Muut alukset Yhteensä Vuonna 2012 turvallisuudessa tapahtui valitettava käänne huonompaan suuntaan työtapaturmien lisääntymisen johdosta. Työtapaturmia sattui vuonna 24 kappaletta (edellisvuonna 15). Vaikka tapaturmien määrä on teollisuuden keskitasoa, tavoitteena on edelleen työtapaturmien määrän voimakas vähentäminen. Tämä osin toteutuikin jo vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä jolloin ei tapahtunut yhtään poissaoloon johtanutta työtapaturmaa. 23 Juha Saari Sähkömestari 24 25 YRITYSVASTUUTA PITKÄJÄNTEISESTI Vuoden 2012 kesällä Arctia otti käyttöön kestävän kehityksen politiikan. Politiikan sisältö määriteltiin kansainvälisen Yhteiskuntavastuu -standardin, ISO 26000:2010 avulla. Vuotta 2012 koskeva järjestyksessään toinen yritysvastuuraportti on tämän vuosikertomuksen liitteenä. Arctian yritysvastuuraportti kattaa myös aiemmin Liikenne- ja viestintäministeriölle toimitetun ILPO-raportin sisällön, mahdollistaen näin pitkäaikaisen seurannan. JÄTTEIDEN LAJITTELU TEHOSTUU Arctia huomioi ympäristön toiminnassaan ja noudattaa ISM-koodin ja IMO:n MARPOL-yleissopimuksen (International Convention for the Prevention of Pollution from Ships) määräysten lisäksi kansallisia ohjeita ja määräyksiä. Vuonna 2012 Arctian aluksille laadittiin aluskohtaiset SEEMP -suunnitelmat, joiden avulla pyritään vähentämään polttoaineen ja maasähkön kulutusta. Alusten jätehuoltoa kehitettiin ja Katajanokan jäänmurtolaiturissa voidaan nyt vastaanottaa alusten lajittelemaa bio- ja energiajätettä. Myös konventionaalisten murtajien talouspuolelta syntyvä ruokaöljy ja muu rasvajäte kierrätetään. Konventionaaliset jäänmurtajat siirtyivät biohajoaviin pesuaineisiin. POLTTOÖLJYN KULUTUS (tonnia) Tukikohdassaan Katajanokalla jäänmurtajat ovat kiinni kunnallistekniikassa: maasähkössä, kaukolämmössä ja jätevesiverkossa. KEVYT Jäänmurtajat RASKAS Jäänmurtajat UUSI JÄISSÄ TOIMIVA HARJAKERÄIN POLTTOAINEEN PALAMISESTA AIHEUTUNEET HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT (tonnia) Arctia tarjoaa Euroopan merenkulunturvallisuusvirasto EMSA:lle valmiuspalvelua öljyntorjuntamurtaja Kontiolla. Aluksella järjestetään päivän mittaiset öljyntorjuntaharjoitukset neljä kertaa vuodessa, lisäksi murtaja osallistuu vuosittain kansainväliseen harjoitukseen. Vuoden 2012 kesällä JM Kontio osallistui Itämeren suurimpaan kansainväliseen öljyntorjuntaharjoitukseen Balex Deltaan, kotivesillään Helsingin edustalla. Viimeisen vuosineljännesharjoituksensa JM Kontio toteutti myös yhteistyössä Merivartioston kanssa. 2012 2011 2010 5 577 13 318 14 925 11 538 17 422 13 032 X 88 774 101 681 Luvuista on jätetty pois Arctia Saaristovarustamo Oy:n alukset ja myyty MSV Botnica. tavarustus muodostuu nyt kolmesta erillisestä laitekokonaisuudesta, uudesta arktisesta skimmeristä, toisesta potkurein varustetusta harjakeräimestä ja sen käyttöä tehostavasta 500 metristä avomeripuomista. Kolmas laitteisto koostuu kahdesta avoveteen soveltuvasta keräysarmista. Laitteistoista voidaan valita tilanteeseen sopivin. Vuonna 2012 Kontion öljyntorjuntavarustukseen lisättiin uusi öljyntorjuntalaite – jäihin suunniteltu arktinen harjakeräin. Skimmeri on sijoitettuna Arctian Oulun varustevarastoon. Kontion öljyntorjun- 26 Rabbe Stenström 2. perämies 27 28 HALLITUS MATTI VIRTAALA Hallituksen puheenjohtaja Hallituksessa vuodesta 2010 Syntymävuosi 1951 Koulutus: Diplomi-insinööri MAIRE LAITINEN Senior Legal Counsel, Fondia Oy Hallituksessa vuodesta 2010 Syntymävuosi 1953 Koulutus: Oikeust. kand. HELI LEHTONEN Talousjohtaja, VR Hallituksessa vuodesta 2011 Syntymävuosi 1963 Koulutus: Kauppat. maist. (KTM) MIKA MÄKILÄ Liikenneneuvos, Liikenne- ja viestintäministeriö Hallituksessa vuodesta 2007 Syntymävuosi 1976 Koulutus: Oikeust. kand., kauppat. kand. ANTTI PANKAKOSKI Toimitusjohtaja, Altia Oyj Hallituksessa vuodesta 2011 Syntymävuosi 1954 Koulutus: Oikeust. kand. (OTK) PÄIVI SÖDERHOLM Johtava suunnittelija, Merenkulkualan koulutusja tutkimuskeskus Hallituksessa vuodesta 2010 Syntymävuosi 1958 Koulutus: Diplomimerikapteeni 29 JOHTORYHMÄ TERO VAURASTE Toimitusjohtaja Syntymävuosi 1967 Koulutus: Meriupseeri, MSc, Leicester University LAURI BÄCKMAN Liiketoimintajohtaja Arctia Offshore Oy 28.2.2012 asti Syntymävuosi 1971 Koulutus: Merikapteeni, MSc, Cass Business School VEIJO HIUKKA Liiketoimintajohtaja Arctia Saaristovarustamo Oy 31.5.2012 asti Syntymävuosi 1951 Koulutus: Merikapteeni ERKKI KOTIRANTA Henkilöstöjohtaja 31.10.2012 asti Syntymävuosi 1949 Koulutus: Merikapteeni KIMMO LAUTANEN Talousjohtaja Syntymävuosi 1960 Koulutus: Kauppat. maist. (KTM) DAVID LINDSTRÖM Henkilöstöjohtaja 1.11.2012 alkaen Syntymävuosi 1968 Koulutus: Kauppat. maist. (KTM) KARI PATRAKKA Tekninen johtaja Syntymävuosi 1967 Koulutus: Dipl. ins. MARKKU TUHKANEN Viestintäjohtaja Syntymävuosi 1965 Koulutus: Filosofian maist. (FM) KAI VALTARI Liiketoimintajohtaja Arctia Icebreaking Oy Syntymävuosi 1967 Koulutus: Merikapteeni OTTO VUORINEN Asiakkuusjohtaja Arctia Offshore Oy 1.3.–30.9.2012 Syntymävuosi 1974 Koulutus: Ylikonemestari 30 31 MARKKINOIDEN KEHITYS Fennica ja Nordican rahtaus Shellille Alaskaan ice-management työhön toteutettiin rahtaussopimuksen mukaisesti ja menestyksekkäästi. Alukset palasivat marras-joulukuussa Suomeen Venäjän pohjoispuolista Koillisväylää myöden. Matkan aikana tehtiin myös ilmasto- ja jäätutkimusta. Kansainvälisen talouskehityksen alavire sekä leudohko jäätalvi vähensivät jäänmurtopalveluiden tarvetta Itämerellä kahteen aiempaan talveen verrattuna. Liikennerajoitteellisia aluskäyntejä oli kaikkiaan 7 511 (15 394 edellisvuonna). Arctian jäänmurtajien käyttöä vähensi myös merkittävästi Ruotsin Sjöfartsverketin murtajien aiempaa merkittävästi suurempi käyttö Suomen alueen avustuksissa. Monitoimialukset täyttivät tiukat ympäristönormit käyttämällä raskaan polttoöljyn sijaan vähärikkistä polttoainetta ja uudet suomalaiset pakokaasujen puhdistusjärjestelmät pienensivät typpi- ja hiukkaspäästöjä merkittävästi. Tekniikkaa hyödynnetään myös Itämeren hyväksi alusten toimiessa talvella Suomen jäänmurrossa. Offshoren avovesimarkkinan hintataso pysyi alhaisena, mutta arktisella markkinalla vuokraushinnat olivat korkeammat. Yhtiö myi tilikauden aikana yhden syvänmerennosturin, koska alusten nykyinen rahtaustoiminta ei edellytä syvissä vesissä tapahtuvan vedenalaisen nosturityön valmiutta. TILIKAUDEN MERKITTÄVIÄ TAPAHTUMIA LIIKEVAIHTO JA TULOS Tytäryhtiö Arctia Services Oy:n toiminta päättyi alkuvuonna ja henkilöstö siirrettiin muihin konserniyhtiöihin. Arctia Saaristovarustamo Oy myytiin Suomen Lauttaliikenne Oy:lle toukokuun lopussa. ARCTIA-KONSERNIN TOIMINTAA KUVAAVAT TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT 2012 2011 2010 2009 2008 Varustamoliikelaitos Kemin Satama Oy:n kanssa perustettiin uusi yhteisyritys, Arctia Karhu Oy, joka aloitti satamajäänmurtopalveluiden toimittamisen lokakuussa Oulussa. Liikevaihto, milj. 75,3 Liikevoitto /-tappio, milj. 44,6 -% liikevaihdosta 59,2 Tilikauden voitto / tappio, milj. 39,9 -% liikevaihdosta 53,0 Oma pääoma, milj. 108,0 Omavaraisuusaste, % 69,2 Nettovelkaantumisaste (gearing), % -0,9 Korollinen vieraspääoma, milj. 27,6 Sijoitetun pääoman tuotto-% 32,3 Oman pääoman tuotto-% 44,6 Bruttoinvestoinnit, milj. 16,0 -% liikevaihdosta 21,3 Taseen loppusumma, milj. 157,0 59,5 -1,7 -2,9 -4,7 -7,9 68,1 40,8 107,9 82,7 -1,1 -6,7 6,2 10,3 167,0 58,8 -2,9 -5,0 -5,8 -9,9 72,8 40,6 105,2 87,0 -1,6 -7,7 14,0 23,9 179,4 44,2 -7,1 -16,0 -5,4 -12,1 81,3 49,2 78,0 65,4 -1,4 -5,6 17,1 35,5 161,2 Arctia Karhu Oy tilasi joulukuussa Uudenkaupungin Työvene Oy:ltä uuden sukupolven satamajäänmurtajan Perämeren kasvavan liikenteen tarpeisiin sekä varmistamaan palvelutason nykyisen kaluston ikääntyessä. Uutta alusta voidaan käyttää syksystä 2014 lukien myös muihin tehtäviin, kuten hinauksiin, öljyntorjuntaan ja sekä väyläjäänmurtoon. Monitoimimurtaja Botnican jäätyä jäänmurtosopimuksen ulkopuolelle sekä aluksen liiketoiminnan oltua useita vuosia tappiollista, alus myytiin marraskuussa AS Tallinna Sadamille. Kauppahinta oli 50 miljoonaa euroa, jonka avulla yhtiö maksoi valtionvelkansa ollen siten tilikauden päättyessä lähes nettovelaton. Varustamo päätti lokakuussa hallintohenkilöstön sijoittamisesta Katajanokan jäänmurtajatukikohtaan rakennettavaan kelluvaan toimitilaan sisäisen yhteistyön parantamiseksi sekä kustannusten säästämiseksi. 32 60,7 -2,9 -4,7 -5,8 -9,5 88,5 53,7 67,8 64,5 -2,0 -6,2 14,3 23,6 164,9 Arctia-konsernin koko vuoden liikevaihto oli 75,3 miljoonaa euroa (59,5 miljoonaa euroa vuonna 2011), liikevoitto 44,6 miljoona euroa (liiketappio -1,7 milj. euroa) ja tilikauden voitto 39,9 miljoonaa euroa (tappio -4,7 milj. euroa). Liikevaihdon ja tuloksen voimakas kasvu tapahtui ennen kaikkea offshoren operointipäivien lisääntymisen myynnin seurauksena. Lisäksi käyttöomaisuuden myynnit kasvattivat liiketoiminnan muita tuottoja huomattavasti. Shellin rahtaus edellytti merkittäviä alusten muutostöitä. Aluksilla suoritettiin katalysaattorien asennus ja polttoainejärjestelmän päivitys, jonka jälkeen monitoimialukset täyttävät arktisten alueiden tiukimmatkin ympäristönormit. Fennica ja Nordica pystyvät käyttämään ympäristöystävällistä korkealaatuista polttoainetta myös kotimaan jäänmurtotehtävissä. Botnica myytiin Tallinnan satamalle ja luovutettiin uudelle omistajalle joulukuun alussa. JÄÄNMURTO Monitoimimurtajille kertyi jäänmurron valmiuspäiviä 126 (296) ja offshorepäiviä 549 (437). Varsinaisia jäänmurron operointipäiviä ei ollut. Monitoimimurtajien käyttöaste oli vuonna 2012 yli 90 prosenttia (poislukien Botnica). Jäänmurtokausi alkoi harvinaisen myöhään, ensimmäinen murtaja lähti liikkeelle vasta 17.1.2012. Jäänmurtaja Sisu seisoi koko talvikauden laiturissa, muut Arctian konventionaaliset murtajat olivat avustustöissä. Kalusto kesti hyvin talven rasitukset, eikä laivastolla ollut teknisistä syistä johtuvia offhirepäiviä. Lyhyestä kaudesta johtuen myös huoltojen määrä oli vähäisempi kuin edellisvuonna. Jokainen laiva oli kesällä vuorollaan auki huoltotöitä varten sekä samalla päivystäen Kontion öljyntorjuntavalmiudessa. Offshoren liikevaihto oli 48,7 miljoonaa euroa (23,2 milj. euroa) ja liikevoitto 38,0 miljoonaa euroa (-7,1 milj. euroa). Offshoren liikevaihto sisältää kotimaista jäänmurtoa 6,2 miljoonaa euroa (8,1 milj. euroa). Liikevoitto sisältää käyttöomaisuuden myynnistä tulleita liiketoiminnan muita tuottoja 24,6 milj. (0,6 milj. euroa). SAARISTOLIIKENNE Urholle tehtiin mittava elinkaarenpidennystyö päivittämällä automaatio- ja sähköjärjestelmät sekä putkistot. Kontiolla oli määräaikaistelakointi, joka tehtiin Naantalissa. Arctia myi 31.5.2012 päätetyllä kaupalla koko Arctia Saaristovarustamo Oy:n osakekannan Suomen Lauttaliikenne Oy:lle. Kaupasta yhtiö kirjasi 0,7 milj. euroa myyntivoiton satunnaisiin tuottoihin. Events -toiminnan kysyntä pysyi vilkkaana ja palvelut kattoivat kesäkaudella kiertokäynnit, korkeatasoiset ruokailut sekä kokouspalvelut. Jäänmurtokaudelta kertyi 340 toimintapäivää (edellisvuonna 971). Liikennerajoitteellisia aluskäyntejä oli kaikkiaan 7 511 (15 394). Liikenneviraston asettamat alusten odotusaikatavoitteet saavutettiin. Saaristoliikenteen viiden kuukauden liikevaihto oli 3,4 miljoonaa euroa (12 kk 7,7 milj. euroa) ja liikevoitto 0,3 miljoonaa euroa (12 kk 1,0 milj. euroa). Jäänmurron liikevaihto oli 23,3 miljoonaa euroa (vertailukelpoinen 27,3 milj. euroa) ja liikevoitto 5,7 miljoonaa euroa (3,5 milj. euroa). SATAMAJÄÄNMURTO OFFSHORE Arctia Shipping Oy:n uusin tytäryhtiö, Arctia Karhu Oy, perustettiin vuoden 2011 lopussa. Vuoden 2012 aikana Arctia Karhu Oy solmi palvelusopimukset Kemin ja Tornion satamista ja tilasi näitä asiakkuuksia varten uudisrakennuksen, NB Karhun, joka valmistuu vuoden 2014 elokuussa. Fennica ja Nordica työskentelivät Suomen jäänmurtokauden ulkopuolella Shellin rahtauksessa Alaskan rannikolla. Siirtyminen takaisin kotimaisen jäänmurron valmiuteen toteutettiin marraskuussa Koillisväylän kautta. Fennica ja Nordica olivat kauden viimeiset alukset Pohjoisella merireitillä. Uudisrakennuksen toimittajaksi valittiin suomalainen telakka, Uudenkaupungin Työvene Oy. NB Karhun kotisatama on Kemi ja sen on tarkoitus tarjota satamajäänmurtopalveluita Kemin ja Tornion satamissa sekä hinaus- ja saattohinauspalveluita laajasti Perämeren kaarella ja Itämerellä. 33 KESKIMÄÄRÄINEN HENKILÖMÄÄRÄ JAKAUTUI SEURAAVASTI Arctia selvittää myös mahdollisuuksia NB Karhun varustamiseksi öljyntorjuntaan, jotta Perämeren öljyntorjuntavalmiutta saadaan parannettua. Jäänmurto Offshore Maahenkilöstö Osa-aikaeläkkeellä Arctia Karhu Oy aloitti operatiivisen toimintansa vuoden 2012 lokakuussa, kun se voitti satamajäänmurto- ja hinauspalvelusopimuksen Oulun sataman kilpailutuksessa. Arctia tarjoaa satamajäänmurtoa Oulun kaupungin omistamalla satamajäänmurtaja Tuuralla. 134 155 33 2 HENKILÖSTÖ Vuoden 2012 alusta lukien Arctia Services Oy:n koko henkilöstö siirtyi konsernin muihin yhtiöihin ns. vanhoina työntekijöinä. Toimenpiteen tarkoituksena oli yksinkertaistaa hallintoa. varaisuuteen liittyviä kovenantteja. Joulukuussa yhtiö maksoi kokonaan pois laivojen hankinnan rahoitusta varten vuonna 2004 ottamasa valtionlainan. Lainan jäljellä ollut pääoma oli 52,7 miljoonaa euroa. Monitoimimurtaja Botnican myynnin aiheuttama yt-menettely aloitettiin marraskuun alussa ja päätettiin joulukuussa. Yhteensä 21 henkilön työsuhde päättyy irtisanomiseen ja 12 henkilöä siirtyy eläkkeelle yhtiön eläkepaketin tukemina. Tämän lisäksi toteutettiin joitakin sisäisiä siirtoja positioista toisiin. Vuoden 2012 bruttoinvestoinnit olivat 16,9 miljoonaa euroa (6,2 milj. euroa). Suurimmat yksittäiset investoinnit olivat Fennican ja Urhon elinkaaren pidennysinvestoinnit sekä NB Karhun rakentamisen aloitus. Arctia Karhuun palkattiin omaa määräaikaista henkilökuntaa joulukuun alussa, jonka johdosta konserniin tuli uusi noudatettava työehtosopimus. TURVALLISUUS, YMPÄRISTÖ JA YRITYSVASTUU Päällystöliittojen kanssa solmittiin uudet työehtosopimukset, jotka ovat voimassa 28.2.2015 asti. Uusien sopimusten seurauksena jäänmurrossa ja offshoressa noudatetaan erilaisia TES-sopimuksia. Vuonna 2012 turvallisuudessa tapahtui käänne huonompaan suuntaan työtapaturmien lisääntymisen johdosta. Työtapaturmia sattui 24 (edellisvuonna 15). Tilikauden päättyessä Arctia-konsernin palveluksessa oli yhteensä 311 henkilöä (359 edellisvuonna). Merihenkilöstöä oli 277, osa-aikaisella eläkkeellä 2 ja maahenkilöstöä 32. Yhtiön henkilöstön keski-ikä oli tilikauden päättyessä 48,4 vuotta (48,8). Positiivisena kehityksenä oli lisääntynyt poikkeamaraporttien määrä, joka oli yhteensä 193 (edellisvuonna 165). Monitoimimurtajien toiminta Jäämerellä sujui ilman merkittäviä turvallisuuspoikkeamia, mikä onkin ehdoton edellytys menestymiseen arktisilla markkinoilla. RAHOITUS JA INVESTOINNIT Kesällä 2012 Arctia otti käyttöön myös kestävän kehityksen politiikan. Politiikan sisältö määriteltiin kansainvälisen Yhteiskuntavastuu -standardin, ISO 26000:2010 avulla. Vuoden lopussa konsernilla oli pitkäaikaista lainaa 27,6 miljoonaa euroa (68,4 milj. euroa), joka oli kokonaisuudessaan otettu yksityisiltä rahoituslaitoksilta. Lyhytaikaista lainaa ei vuoden lopussa ollut (14,3 milj. euroa) Kaikki rahoitus oli kiinteillä koroilla. Lainoissa ei ole kannattavuuteen tai vaka- Arctia huomioi kaikessa toiminnassaan ympäristön ja noudattaa ISM-koodin ja IMO:n MARPOLyleissopimuksen (International Convention for the Prevention of Pollution from Ships) määräysten lisäksi kansallisia ohjeita ja määräyksiä. 34 Vuonna 2012 Arctian aluksille laadittiin aluskohtaiset SEEMP -suunnitelmat, joiden avulla pyritään vähentämään polttoaineen ja maasähkön kulutusta. Alusten jätehuoltoa kehitettiin ja Katajanokan tukikohdassa on nyt vastaanottomahdollisuudet myös alusten lajittelemalle bio- ja energiajätteelle. Myös konventionaalisten murtajien talouspuolelta syntyvä ruokaöljy/rasvajäte kierrätetään ja aluksilla käytetään biohajoavia pesuaineita. TILINTARKASTAJA Tukikohdassaan Katajanokalla jäänmurtajat ovat kiinni kunnallistekniikassa: maasähkössä, kaukolämmössä ja jätevesiverkossa. JOHTO Arctia-konsernin tilintarkastajana toimi Ernst&Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana Mikko Rytilahti, KHT, JHTT. Arctia Shipping Oy:n toimitusjohtajana toimi Tero Vauraste. Arctia tarjoaa Euroopan merenkulunturvallisuusvirasto EMSA:lle valmiuspalvelua öljyntorjuntamurtaja Kontiolla. Vuonna 2012 Kontion öljyntorjuntavarustukseen lisättiin uusi jäihin suunniteltu arktinen skimmeri. Kontion öljyntorjunnan kvartaaliharjoitukset pidettiin sovituissa aikatauluissa ja lisäksi Kontio osallistui Helsingin edustalla järjestettyyn kansainväliseen Balex Delta 2012 -öljyntorjuntaharjoitukseen EMSA:n edustajana Johtoryhmän kokoonpano tilikauden aikana oli seuraava: Arctia-konsernin omistajaohjaus on Valtioneuvoston Kanslian Omistajaohjausosastolla. Vuoden 2012 vuosikertomuksen liitteenä julkaistaan varustamon järjestyksessään toinen yritysvastuuraportti, joka on Omistajaohjausosaston asettamien vaatimusten mukainen. Lauri Bäckman Otto Vuorinen Kai Valtari Veijo Hiukka Erkki Kotiranta David Lindström Kimmo Lautanen Kari Patrakka Markku Tuhkanen HALLITUS 2012 OSAKKEET Arctia Shipping Oy:n yhtiökokouksen 29.3.2012 nimittämän hallituksen muodostivat: Arctia Shipping Oy:n osakepääoma on 18 700 000 euroa. Osakkeiden lukumäärä on 748 000 kappaletta, jotka kaikki omistaa Suomen valtio. HALLINNOINTIPERIAATTEET Puheenjohtaja Jäsenet Matti Virtaala Maire Laitinen Heli Lehtonen Mika Mäkilä Antti Pankakoski Päivi Söderholm DI OTK, VT KTM OTK, KTK OTK Diplomimerikapteeni Liiketoimintajohtaja, Offshore (28.2.2012 asti) Asiakkuusjohtaja, Offshore (1.3.–30.9.2012) Liiketoimintajohtaja, Jäänmurto Liiketoimintajohtaja, Saaristoliikenne (31.5.2012 asti) Henkilöstöjohtaja (31.10.2012 asti) Henkilöstöjohtaja (1.11.2012 alkaen) Talousjohtaja Tekninen johtaja Viestintäjohtaja HALLITUKSEN ESITYS EMOYHTIÖN VOITTOVAROJEN KÄYTÖSTÄ Emoyhtiön tilikauden voitto on 830 663,72 euroa. Emoyhtiöllä ei ole osingonjakokelpoisa varoja. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle että tilikauden voitto siirretään edellisten tilikausien voitto/tappio -tilille. Hallitus kokoontui vuoden aikana 16 kertaa, joista 8 oli puhelinkokouksia. 35 ARVIO TOIMINNAN MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN JÄLKEEN JA ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Aluskannan, erityisesti konventionaalisten murtajien, ikääntymisen aiheuttamat tekniset ongelmat saattavat jatkossa vähentää käyttöastetta ja nostaa huoltokustannuksia. Monitoimialusten tekninen luotettavuus on merkittävässä roolissa niin avovesi- kuin muissakin offshore-rahtauksissa ja korostuu erityisesti arktisille alueille mentäessä. Alustemme ikääntyminen ei kuitenkaan toistaiseksi ole vaikuttanut rahtauksien saatavuuteen arktisilla alueilla. Svenska Sjöfartsverketin jäänmurtajien runsas käyttö Suomen avustuksissa on jatkunut tilikauden jälkeen, minkä vuoksi Arctian jäänmurron operointipäivät tulevat jäämään keskimääräistä alhaisemmaksi huolimatta keskimääräiseksi luokiteltavasta jäätalvesta. Arktisten alueiden toiminnalle asetetut operointivaateet Arktisten alueiden toiminnalle asetetaan kasvavia vaatimuksia erityisesti ympäristönsuojelussa. Alueilla henkilöstöltä vaaditaan alan ja alueen erikoisosaamista sekä toimijoilta alueelle soveltuvaa aluskalustoa. Kaluston tärkeimpiä kriteerejä ovat ympäristöystävällisyys sekä riittävä polaarinen jääluokka. Arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntämisen ennakoidaan kasvavan, jolloin ice managment- ja muiden aluspalveluiden kysyntä kasvaa vastaavasti. Monitoimimurtaja Botnican jäätyä pois laivastosta sekä Saaristovarustamon poistuttua konsernista odotamme liikevaihdon laskevan vuodesta 2013. Tuloskehitys jäänee edellisvuotta heikommaksi, mutta kokonaistuloksen arvioidaan olevan edelleen vahvasti voitollinen. Operointialueiden ollessa kaukaisilla alueilla kiinnitetään alusten toimintakuntoon, varaosatarpeisiin, miehistöjen vaihtoon sekä huoltojen saatavuuteen erityistä huomiota mahdollisimman häiriöttömän toiminnan takaamiseksi. Toiminnan luonteen vuoksi operatiiviset riskit ovat joka tapauksessa huomattavat. Öljyntorjuntavalmiuden vaatimusten odotetaan jatkuvasti kasvavan arktisilla alueilla. Henkilöstöön liittyvät riskit Arctia-konsernin toiminnan jatkumisen kannalta merkittävä riski on henkilöstön ikääntymisestä johtuva suuri vaihtuvuus ja osaamisen siirtyminen pois varustamosta. Riskiä pyritään pienentämään johtamis- ja koulutusjärjestelmän sekä rekrytointiprosessin kehittämisellä. Rahoitus- ja vahinkoriskit Konsernin rahtauksiin liittyvien rahoitusriskien pienentämiseksi käytetään valuuttamääräisten ostojen ja myyntien termiinejä sekä tarvittaessa valuutta- ja korkojohdannaisia. Rahtauksien luottotappioriskit hallinnoidaan asiakkaiden luottotietojen tutkimisella, asiakkaan luottokelpoisuuteen perustuvilla maksuehdoilla, mahdollisilla turvaavilla vakuuksilla sekä luottotappiovakuutuksilla. Tilikauden aikana ei ollut luottotappioita. Vahinkoriskeiltä on suojauduttu kattavilla vakuutuksilla. 36 TULOSLASKELMA Konserni 2012 2011 Emoyhtiö 2012 2011 75 289 544 24 864 902 59 497 751 663 472 4 622 184 85 255 2 338 142 5 273 1 934 036 1 051 900 6 244 548 9 230 484 5 707 030 -1 655 884 5 599 891 9 651 036 5 065 0 983 6 048 776 0 -322 454 21 022 190 23 324 254 1 741 750 861 813 2 655 890 1 247 995 24 926 076 2 885 541 1 401 629 27 611 424 304 363 73 137 2 119 251 127 586 27 701 1 017 101 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut (liite 3) 12 553 443 8 879 916 16 005 767 8 614 382 31 405 2 363 971 34 598 1 242 135 LIIKEVOITTO / -TAPPIO 44 564 527 -1 721 387 186 765 49 128 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yhtiöiltä Lyhytaikaiset, muilta Rahoitustuotot yhteensä 1 677 080 1 677 080 121 896 121 896 2 580 222 1 642 160 4 222 382 2 951 554 97 316 3 048 870 Muut korko- ja rahoituskulut Muille Rahoituskulut yhteensä Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 4 426 672 4 426 672 -2 749 593 3 051 175 3 051 175 -2 929 279 4 341 747 4 341 747 -119 365 2 955 331 2 955 331 93 538 VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 41 814 934 -4 650 666 67 400 142 666 Satunnaiset erät (liite 4) Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Satunnaiset erät yhteensä 653 210 0 653 210 0 0 0 913 916 128 011 785 905 0 149 493 -149 493 Tuloverot Tilikauden verot Muut välittömät verot Laskennalliset verot Tuloverot yhteensä 294 070 -1 938 2 254 000 2 546 132 41 715 0 0 41 715 22 059 583 0 22 641 36 477 0 0 36 477 638 0 0 0 39 921 374 -4 692 381 830 664 -43 303 LIIKEVAIHTO (liite 1) Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut (liite 2) Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN VOITTO / TAPPIO 37 TASE Konserni 31.12.2012 31.12.2011 Emoyhtiö 31.12.2012 31.12.2011 PYSYVÄT VASTAAVAT (liite 5) Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä Aineettomat hyödykkeet yhteensä 95 747 0 95 747 70 862 0 70 862 94 621 0 94 621 55 996 0 55 996 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Alukset Muut koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä 175 536 0 90 098 143 2 054 117 85 887 13 429 590 105 843 272 175 536 10 187 136 981 030 2 276 597 85 887 1 257 662 140 786 899 175 536 0 0 3 156 85 887 2 592 965 2 857 543 175 536 0 0 1 198 85 887 0 262 621 0 5 000 3 200 8 200 0 5 300 3 200 8 500 80 091 798 0 0 80 091 798 88 081 577 0 0 88 081 577 105 947 219 140 866 261 83 043 963 88 400 193 1 701 330 2 753 230 0 0 14 326 222 14 326 222 60 362 563 60 362 563 VASTAAVAA Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut noteraamattomat osakkeet Osuudet osakkuusyhtiöissä Sijoitukset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Pitkäaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Pitkäaikaiset saamiset yhteensä Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä (liite 6) Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset (liite 7) Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 17 670 798 0 0 880 075 2 265 170 20 816 043 11 030 294 0 0 2 554 517 641 441 14 226 251 19 246 5 719 946 459 144 295 1 644 247 7 528 193 0 16 446 582 0 0 100 210 16 546 792 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit (liite 8) 12 999 900 0 12 999 900 0 Rahat ja pankkisaamiset 15 552 210 9 192 455 9 470 674 9 189 955 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 51 069 483 26 171 937 44 324 989 86 099 310 157 016 702 167 038 198 127 368 951 174 499 504 VASTAAVAA YHTEENSÄ 38 TASE Konserni 31.12.2012 31.12.2011 Emoyhtiö 31.12.2012 31.12.2011 18 700 000 66 780 737 -17 384 469 39 921 374 108 017 642 18 700 000 66 780 737 -12 692 087 -4 692 381 68 096 268 18 700 000 66 780 737 -6 946 317 830 664 79 365 084 18 700 000 66 780 737 -6 903 013 -43 303 78 534 420 888 0 0 0 837 360 1 118 680 0 0 0 27 614 998 48 400 000 20 000 000 2 254 000 29 868 998 0 68 400 000 0 21 614 998 0 0 21 614 998 48 400 000 20 000 000 0 0 68 400 000 4 300 000 10 000 000 0 91 678 12 579 017 63 356 531 032 27 565 083 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA (liite 9) Osakepääoma Muu oma pääoma Edellisten tilikausien voitto / tappio Tilikauden voitto / tappio OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ VÄHEMMISTÖOSUUDET PAKOLLISET VARAUKSET (liite 9) Muut pakolliset varaukset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen (liite 11) Laina valtiolta Lainat rahoituslaitoksilta Velat saman konsernin yrityksille Laskennallinen verovelka Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä Lyhytaikainen Laina valtiolta Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille (liite 12) Muut velat Siirtovelat (liite 13) Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 0 0 961 750 8 400 154 4 300 000 10 000 000 0 4 427 164 1 005 263 7 924 647 18 291 815 1 868 868 8 827 218 29 423 249 0 0 0 652 308 24 916 422 59 517 760 623 26 388 869 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 48 160 813 97 823 249 48 003 867 95 965 083 157 016 702 167 038 198 127 368 951 174 499 504 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 39 RAHOITUSLASKELMA Konserni 2012 Konserni 2011 Emoyhtiö 2012 Emoyhtiö 2011 39 921 374 -4 692 381 830 664 -43 303 12 553 443 -23 267 450 16 005 767 -1 626 31 405 0 34 598 0 0 2 749 593 2 546 132 638 -653 210 33 850 519 -3 828 964 -2 670 065 0 102 766 -180 800 0 -36 991 27 236 465 2 929 279 41 715 0 0 14 282 754 -2 373 578 -2 600 580 0 36 424 -113 892 0 -41 715 9 189 414 128 011 119 365 22 641 0 -913 916 218 169 4 413 426 -2 665 760 0 3 187 291 -135 569 0 -34 795 4 982 761 -93 538 36 477 0 149 493 83 725 1 283 649 -2 599 016 0 4 916 058 -30 373 0 -36 477 3 617 567 Ostetut tytäryhtiöosakkeet Myönnetyt lainat Myydyt tytäryhtiöosakkeet Luovutustulot muista sijoituksista Lainasaamisten takaisinmaksut Lyhytaikaisten sijoitusten lisäys (-) / vähennys (+) Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyöd. luovutustulot Investointien rahavirta 0 0 0 0 0 0 -13 323 867 62 146 806 48 822 939 0 0 0 0 0 0 -6 157 067 1 626 -6 155 441 0 -50 000 4 735 579 0 50 375 973 6 880 922 -2 664 952 0 59 277 521 -2 500 -3 500 000 0 0 16 423 -6 880 922 0 0 -10 366 999 Rahoituksen rahavirta Vähemmistön pääomasijoitus Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot Saadut ja maksetut konserniavustukset Rahoituksen rahavirta 250 0 -14 300 000 0 6 000 000 -48 400 000 0 0 -56 699 750 0 0 -4 300 000 0 0 0 0 0 -4 300 000 0 0 -14 300 000 11 720 337 0 -48 400 000 0 0 -50 979 663 0 0 -4 300 000 12 429 278 0 0 0 -466 800 7 662 478 19 359 655 9 192 455 28 552 110 -1 266 028 10 458 483 9 192 455 13 280 619 9 189 955 22 470 574 913 046 8 276 909 9 189 955 -5 959 375 1 051 900 1 359 830 -281 320 -3 828 964 2 968 498 -1 655 884 -3 686 191 0 -2 373 578 -440 354 0 4 853 780 0 4 413 426 1 974 068 0 -690 419 0 1 283 649 Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden voitto / tappio Oikaisut Suunnitelman mukaiset poistot Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) Realisoitumattomat kurssivoitot ja tappiot Muut erät joihin ei liity maksua (netto) Rahoitustuotot ja -kulut Tuloverot Vähemmistöosuus Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos Maksetut korot ja muut rahoituskulut Saadut osingot Saadut korot ja muut rahoitustuotot Muut rahoituserät Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta Maksetut verot Liiketoiminnan rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) Lyhytaikaisten velkojen lisäys (+) / vähennys (-) Varausten muutos Käyttöpääoman muutos 40 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET 1.1. ARVOSTUSPERIAATTEET Valuuttamääräiset erät Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräiseksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Avoimien valuuttaoptioiden preemiomaksut on kirjattu taseeseen ja ne kirjataan kuluksi optioiden voimassaoloaikana. Merkittävät markkina-arvon alentumiset preemioden hankintamenosta kirjataan tilinpäätöksessä kuluksi. Termiineillä ja optioilla suojataan myyntisaamisten ja ostovelkojen tulevaa nettokassavirtaa. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus sisältää alusten poltto- ja voiteluainevarastot. Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alhaisemman todennäköisen luovutushinnan mukaisesti. Pysyvät vastaavat Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina kohteen taloudellisen vaikutusajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeiden käyttöönottokuukaudesta alkaen. POISTOAJAT Aineettomat hyödykkeet Rakennukset Aluskalusto Jäänmurtajat Muut alukset Alusten telakoinnit Muut pitkävaikutteiset korjaus- ja huoltomenot Viestintä- ja navigointilaitteet Atk-laitteet Muut koneet ja kalusto Alusten telakointien yhteydessä tehtävät korjaus- ja huoltotöiden menot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi telakoinnin taloudellisen pitoajan mukaan (5 vuotta). Muut kuin telakointeihin liittyvät pitkävaikutteiset korjaus- ja huoltomenot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi kolmen vuoden tasapoistoin. Vuosikuluksi kirjataan vaikutuksiltaan alle kolmen vuoden ja enintään 50 000 euron korjaus ja huoltomenot. 1.2. Vuotta 10 - 20 30 - 40 16 - 30 2,5 - 5 3 3-5 3 5 - 15 LASKENNALLISET VEROT Laskennallinen verovelka on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan. Laskennallinen verovelka liittyy tytäryhtiöistä kirjattuihin poistoeroihin, jotka konsernitilinpäätöksessä on jaettu omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. 1.3. ELÄKKEET Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa vakuutusyhtiöissä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. 1.4. EDELLISEN TILIKAUDEN TIETOJEN VERTAILUKELPOISUUS Arctia Shipping Oy:n palkkatiedot eivät ole vertailukelpoisia edelliseen tilikauteen verrattuna johtuen Arctia Service Oy:ltä siirtyneen henkilöstön vuoksi. Liikevaihto on esitetty liitetiedoissa toimialoittain siten, että Arctia Offshore Oy:n kotimainen jäänmurto esitetään jäänmurron liikevaihtona. Vertailuluvut on oikaistu vertailukelpoisiksi vuodelle 2011. 1.5. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserniyritykset ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Tytäryhtiöt ovat itse perustettuja. Konsernin väliset liiketapahtumat sekä keskinäiset saamiset ja velat on eliminoitu. Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta ja tilikauden tuloksesta sekä esitetty omana eränään. 41 Konserni 2012 Konserni 2011 Emoyhtiö 2012 Emoyhtiö 2011 32 386 469 8 200 658 34 702 417 75 289 544 42 486 302 17 011 449 0 59 497 751 4 622 184 0 0 4 622 184 2 338 142 0 0 2 338 142 29 004 657 42 319 114 3 381 811 583 961 0 75 289 544 32 941 931 18 130 585 7 746 071 679 165 0 59 497 751 0 0 0 0 4 622 184 4 622 184 0 0 0 0 2 338 142 2 338 142 Henkilöstö keskimäärin 323 380 23 10 Henkilöstön lukumäärä Toimihenkilöt Merihenkilöt Yhteensä 31.12.2012 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2011 32 279 311 36 323 359 23 0 23 11 0 11 48,4 48,8 215 825 104 850 457 196 777 871 205 443 118 971 419 119 743 533 215 825 104 850 0 320 675 205 443 118 971 0 324 414 1 973 542 268 806 0 576 818 360 571 2 102 585 3 514 939 0 0 2 221 917 591 626 0 600 263 465 799 1 365 713 3 333 116 0 0 182 313 276 082 0 303 220 82 069 117 794 1 376 085 987 -6 206 76 477 258 865 0 210 685 64 473 37 369 684 805 0 -102 959 2. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2.1. LIIKEVAIHDOT MARKKINA-ALUEITTAIN JA TOIMIALOITTAIN (liite 1) Markkina-alueittain Suomi EU-maat EU:n ulkopuoliset maat Toimialoittain Jäänmurto Offshore Lauttaliikenne *) Öljyntorjunta Sisäiset hallintopalvelut *) Saaristovarustamo on myyty konsernista pois 28.5.2012. 2.2. HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT (liite 2) Koko henkilöstön keski-ikä (vuotta) Johdon palkat ja palkkiot Toimitusjohtaja Hallituksen jäsenet Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat Toimitusjohtajan palkka on kokonaispalkka, joka sisältää auto- ja puhelinedun. Toimitusjohtajan eläkkeelle siirtymisikä on 63 vuotta. Eläke-etuus on järjestetty lakisääteisellä Tyel-eläkemaksulla. 2.3. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT (liite 3) Liiketoiminnan muut kulut Vapaaehtoiset henkilöstösivukulut Toimitilavuokrat Luottotappiovarauksen muutos Puhelin-, IT-, auto- ja toimistokulut Markkinointikulut Matkakulut Hallinnon kulut Luottotappiot ja niiden palautukset Liiketoiminnan muut kulut, konsernin sisäiset 42 Konserni 2012 Konserni 2011 Emoyhtiö 2012 Emoyhtiö 2011 82 655 0 8 879 916 35 948 0 8 614 382 31 627 0 2 363 971 12 420 0 1 242 135 48 237 29 305 0 47 161 13 439 0 31 569 23 605 0 16 617 13 439 0 653 210 0 0 653 210 0 0 0 0 913 916 -128 011 0 785 905 0 0 -149 493 -149 493 Aineettomat oikeudet 252 969 67 870 -12 628 -85 483 222 728 Yhteensä 252 969 67 870 -12 628 -85 483 222 728 -182 107 85 483 -30 357 -126 980 -182 107 85 483 -30 357 -126 980 95 747 95 747 Yhteensä 239 927 512 15 957 022 18 975 -14 969 514 -48 136 201 -1 737 458 0 191 060 335 Muut liiketoiminnan kulut Luovutustappiot pysyvistä vastaavista Liiketoiminnan muut kulut yhteensä Tilintarkastajien palkkiot Tilintarkastus Veroneuvonta Muut palkkiot 2.4. SATUNNAISET ERÄT (liite 4) Satunnaiset tuotot / yritysmyynti Satunnaiset kulut / sulautuminen Satunnaiset kulut / konserniavustus 3. TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 3.1. PYSYVÄT VASTAAVAT (liite 5) Aineettomat hyödykkeet 2012 Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12. Kertyneet poistot 1.1. Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Aineelliset hyödykkeet 2012 Hankintameno 1.1. Lisäykset Lisäykset (korot ja järjestelypalkkiot) Tytäryritysten myynnit Vähennykset Arvonalentuminen Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12. Kertyneet poistot 1.1. Yritysmyyntien kertyneet poistot Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Alukset Muut koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 175 536 0 0 0 0 0 0 175 536 717 940 0 0 0 -10 538 0 0 707 402 232 605 784 6 933 970 0 -14 969 514 -47 424 854 0 -5 285 629 171 859 758 5 084 703 180 642 0 0 -467 299 0 4 117 4 802 163 85 887 0 0 0 0 0 0 85 887 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 257 662 8 842 410 18 975 0 -233 510 -1 737 458 5 281 511 13 429 590 0 0 0 0 0 -707 753 790 0 -439 -707 402 -95 624 754 0 24 370 110 -10 506 971 -81 761 614 -2 808 106 0 338 278 -278 219 -2 748 047 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -99 140 613 790 24 708 388 -10 785 628 -85 217 063 175 536 0 90 098 143 2 054 117 85 887 13 429 590 105 843 272 43 Konserni 2012 3.1.2. Konserni 2011 3.2. LYHYTAIKAISET SAAMISET 3.2.1. SAAMISET SAMAN KONSERNIN YRITYKSILTÄ (liite 6) 40 % 44 212 -3 932 Omistusosuus 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 553 878 642 803 0 4 523 265 0 5 719 946 271 219 504 809 4 289 632 4 500 000 6 880 922 16 446 582 40 % 48 145 15 710 Myyntisaamiset Korkosaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Konsernitilisaamiset SIIRTOSAAMISTEN OLENNAISET ERÄT (liite 7) Korkosaamiset Verosaaminen Henkilöstömenot Muut siirtosaamiset, kuluista 3.2.3. Omistusosuus 100 % 100 % 100 % 0% 0% 90 % OSAKKUUSYRITYKSET Ice Advisors Oy Omistusosuus Oma pääoma Tilikauden tulos 3.2.2. Emoyhtiö 2011 KONSERNIIN KUULUVAT TYTÄRYHTIÖT Arctia Icebreaking Oy JM Voima Oy Arctia Offshore Oy Arctia Services Oy Arctia Saaristovarustamo Oy Arctia Karhu Oy 3.1.3. Emoyhtiö 2012 1 614 998 12 154 103 560 534 458 2 265 170 75 098 0 102 412 463 931 641 441 1 614 998 12 154 0 17 095 1 644 247 75 098 0 0 25 112 100 210 12 999 900 13 015 468 0 0 12 999 900 13 015 468 0 0 Osakepääoma Osakepääoma tilikauden alussa Siirrot erien välillä Osakepääoma 18 700 000 0 18 700 000 18 700 000 0 18 700 000 18 700 000 0 18 700 000 18 700 000 0 18 700 000 Muu oma pääoma SVOP-Rahasto SVOP-rahasto tilikauden alussa SVOP-rahaston lisäys SVOP-Rahasto 66 780 737 0 66 780 737 66 780 737 0 66 780 737 66 780 737 0 66 780 737 66 780 737 0 66 780 737 RAHOITUSARVOPAPERIT (liite 8) Kirjanpitoarvo Käypä arvo 4. TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 4.1. OMAN PÄÄOMAN LISÄYKSET JA VÄHENNYKSET (liite 9) 44 Edellisten tilikausien voitto / tappio Tilikauden alussa Edellisten tilikausien voitto / tappio Tilikauden voitto / tappio Oma pääoma yhteensä Konserni 2012 Konserni 2011 Emoyhtiö 2012 Emoyhtiö 2011 -17 384 469 -17 384 469 -12 692 087 -12 692 087 -6 946 317 -6 946 317 -6 903 013 -6 903 013 39 921 374 -4 692 381 830 664 -43 303 108 017 642 68 096 268 79 365 084 78 534 420 60 665 084 59 834 420 Voitonjakokelpoiset varat 4.2. MUUT PAKOLLISET VARAUKSET (liite 10) Nostureiden leasing 837 360 1 018 680 0 0 0 0 31 200 000 31 200 000 0 0 31 200 000 31 200 000 944 0 1 165 0 764 698 24 149 614 24 916 422 246 0 0 0 149 493 12 429 278 12 579 017 Konsernin ja tytäryhtiön tilivuoden 2012 kuluksi ja pakollisten varausten vähennykseksi on kirjattu 181 319,76. 4.3. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA (liite 11) Velat jotka erääntyvät myöhemmin kuin 5 vuoden kuluttua Laina valtiolta 4.3.1. VELAT SAMAN KONSERNIN YRITYKSILLE (liite 12) Ostovelat Lainat Muut velat Korkovelat Konserniavustusvelat Konsernitilivelat 4.3. SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT (liite 13) Henkilöstömenot Tuloverot Korkovelat Muut siirtovelat 5. 6 897 856 267 296 307 975 451 520 7 924 647 8 293 938 0 381 580 151 700 8 827 218 452 395 0 307 000 1 228 760 623 148 030 0 381 580 1 422 531 032 87 544 441 501 529 045 87 040 475 504 562 544 63 604 141 873 205 477 49 826 268 204 318 030 91 028 1 640 013 374 535 2 105 575 119 041 1 336 030 548 100 2 003 171 79 057 141 873 0 220 930 69 142 109 830 0 178 972 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vuokra- / leasingsopimukset Seuraavalla tilikaudella maksettavat Leasingsopimukset Vuokravastuut Myöhemmin maksettavat Leasingsopimukset Vuokravastuut 1-5 vuoden sisällä Vuokravastuut myöhemmin erääntyvät 45 Konserni 2012 Konserni 2011 Emoyhtiö 2012 Emoyhtiö 2011 10 800 000 355 000 Summat on ilmoitettu arvonlisäverollisina. Vastuusitoumukset Takaukset Konserniin kuuluvan yhtiön puolesta Kukin tytäryhtiö on antanut emoyhtiön puolesta 10 miljoonan euron takauksen. Emoyhtiö on antanut takauksen Arctia Offshore Oy:lle liittyen tuleviin rahtaussopimuksiin. Emoyhtiö yhdessä Kemin Satama Oy:n kanssa on antanut omavelkaisen yhteisvastuullisen 10 800 000 takauksen Nordea Pankki Oyj:lle Arctia Karhu Oy:n pankkilainalle. Muut vastuusitoumukset Konsernitilisaamiset ovat yleisvakuutena Konsernitilisopimukseen liitettyjen ja kulloinkin voimassaolevien konsernitilien kulloisistakin pankille olevista velkasaldoista, koroista, viivästyskoroista, kuluista ja palkkioista sekä em. pankin saatavien perimiskustannuksista. Investointisitoumukset Seuraavalla tilikaudella Myöhemmillä tilikausilla Johdannaiset Avoimet Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Kohde-etuuden arvo Sopimusten käypä arvo Koronvaihtosopimukset Kohde-etuuden arvo Sopimusten käypä arvo Valuuttatermiinit Kohde-etuuden arvo Sopimusten käypä arvo Koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla on suojattu valuuttalainaa. Johdannaisten ja termiinien käypä arvo pohjautuu yleisesti käytössä oleviin hinnoittelumalleihin. Alv-palautusvastuut Keskeneräiseen käyttöomaisuuteen sisältyy investointeja, joihin liittyy alv-palautusvastuu 576 773,10. 46 8 065 307 6 120 000 3 712 571 0 1 853 951 0 0 0 21 614 998 594 206 20 000 000 -290 000 21 614 998 594 206 20 000 000 -290 000 10 000 000 -691 720 20 000 000 -328 452 10 000 000 -691 720 20 000 000 -328 452 2 860 981 -14 174 0 0 2 860 981 -14 174 0 0 TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET Espoossa 26. päivänä helmikuuta 2013 Matti Virtaala hallituksen puheenjohtaja Maire Laitinen Heli Lehtonen Antti Pankakoski Mika Mäkilä Päivi Söderholm Tero Vauraste toimitusjohtaja TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 26. päivänä helmikuuta 2013 Ernst & Young Oy KHT-yhteisö Mikko Rytilahti, KHT, JHTT LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA, TOSITTEIDEN LAJEISTA JA SÄILYTYSTAVOISTA Tasekirja Päivä- ja pääkirja Ostolaskut Maksutositteet Myyntilaskut Suoritustositteet 47 Erikseen sidottuna CD-levyllä Skannattuina, CD-levyllä Paperitositteina Paperitositteina Paperitositteina Pankkitositteet Muistiotositteet Palkkakirjanpidon tositteet Käyttöomaisuustapahtumat Kassatositteet Matkalaskutositteet Paperitositteina Paperitositteina Paperitositteina Paperitositteina Paperitositteina Sähköisinä LAIVASTO 31.12.2012 JÄÄNMURTAJAT JA MONITOIMIMURTAJAT JM KONTIO JM SISU 98,6 106,6 MSV FENNICA 24,2 23,8 116,0 8,0 8,3 26,0 15 000 16 200 8,4 15 000 JM OTSO 98,6 JM URHO 106,6 MSV NORDICA 24,2 8,0 23,8 116,0 48 26,0 15 000 8,3 8,4 16 200 15 000 PITUUS m LEVEYS m SYVÄYS m TEHO kW JM VOIMA 83,5 19,4 7,0 10 200 ARCTIA › VAHVASTI MERELLÄ Keilaranta 10 02150 Espoo 49 Puhelin 030 620 7000 Faksi 030 620 7030 www.arctia.fi
© Copyright 2024