1. No category

KIELISUUNNITTELUN KYSYMYKSIÄ
Some aspects of language planning
S a u l i Takala
Kasvatustieteiden t u t k i m u s l a i t o s .
ISBN 951-678-230-2
ISSN 0357-122X
S e l o s t e i t a j a t i e d o t t e i t a 129/1979
S a u l i Takala
Kielisuunnittelun kysywksiä
Kasvatustieteiden t u t k i m u s l a i t o s .
S e l o s t e i t a j a t i e d o t t e i t a 129/ 1979
ISBN 95 1-678-2 30-2
ISSN 0357-122X
Raportti sisältää k i e l i s u u n n i t t e l u a , e r i t y i s e s t i k i e l e n o p e t u s s u u n n i t t e l u a ,
käsitteleviä kirjoituksia.
K i r j o i t t a j a on 1970-luvulla o l l u t jäsenenä t a i -
useammin - s i h t e e r i n ä e r i l a i s i s s a työryhmissä, j a o s t o i s s a , toimikunnissa t a i
komiteoissa, j o t k a ovat k ä s i t e l l e e t kielenopetuksen ongelmia.
Nyt kun k i e l i -
ohjelmakomitean m i e t i n t ö on j u l k i s t e t t u , on p a i k a l l a a n k a t s a s t a a , m i l l a i s t a
k i e l i s u u n n i t t e l u a m e i l l ä on o l l u t ennen kieliohjelmakomiteaa.
A l u k s i e s i t e t aan k a t s a u s k i e l i oh j e l m a s uunni t t e l u s t a maassamme
s e s s a todetaan, e t t ä k i e l i s u u n n i t t e l u
.
K a t sauk-
o l i v ä h ä i s t ä 1960-1uvun p u o l i v ä l i i n
saakka, mutta on sen jälkeen j a t k u v a s t i v i l k a s t u n u t .
n i t t e l u on o l l u t jopa hämmästyttävän r u n s a s t a .
1970-luvulla k i e l i s u u n -
Suunnittelun l a a t u a voidaan
p i t ä ä k a i k i l t a o s i n v a r s i n hyvänä, o s i t t a h e r i t t ä i n laadukkaana.1
Erityisesti
korkeakoulutasoisesta k i e l i s u u n n i t t e l u s t a o l i s i o p i t t a v a a monella muullakin
a l a l l a : miten v ä h ä i s i l l ä r e s u r s s e i l l a voidaan saada aikaan r e a l i s t i s i a j a
k ä y t t ö k e l p o i s i a s e l v i t y k s i ä j a suunnitelmia.
Katsauksen lisäksi e s i t e t a ä n v a l t a k u n n a l l i s e n k i e ltenopetushankkeen
y l e i n e n m a l l i , j o t a voidaan k ä y t t ä ä apuna kielenopetuksen s u u n n i t t e l u s s a j a
p y r i t t ä e s s ä kehittämään kielenopetuksen j a kielenopetushankkeen t e o r i a a .
Edelleen k ä s i t e l l ä ä n kielenopetusohjelman s u u n n i t t e l u n ongelmia j a sen t a v o i t t e i den määri t t e l y ä
mäaräytymisesta.
n i t t e l u n kannalta
.
J o i t a k i n näkökohtia e s i t e t ä ä n k i e l i t a i d o n tarpeen
Qrös lukion p ä ä t t ö t u t k i n t o a k ä s i t e l l ä ä n l y h y e s t i k i e l i s u u n -
.
Lopuksi e s i t e t ä ä n k a k s i k i r j a l l i s t a dokumenttia, j o i s s a on k i i n n i t e t t y
huomi o t a k i e li suunnit t e l u n tärkeyteen.
II
Hakusanat :
Descriptors :
-
valtakunnallinen suunnittelu
-
koulutuspolitiikka
- educational policy
k o u l u j arje s telmä
- koulusuunnittelu
-
p l a n n i n g o f education
- koulutus t ar j ont a
-
educational provision
- k i e lenop e t us
-
language t e a c h i n g
- sosiolingvistiikka
-
sociolinguistics
- k i e l i suunni t t e lu
- ianguage planning
- kielipolitiikka
- language p o l i c y
n a t i o n a l pianning
system of education
II1
S a u l i Takala
Some a s p e c t s o f Language planning.
I n s t i t u t e f o r Educational Research.
Bulletin
129(1979
ISBN 95 1-678-230-2
ISSN 0357-122X
The r e p o r t c o n s i s t s o f a r t i c l e s t h a t d e a l w i t h language planning,
p a r t i c u l a r l y t h e p l a n n i n g of language t e a c h i n g .
During t h e 1970's t h e
author has been a member o r - more f r e q u e n t l y - a s e c r e t a r y o f a number of
n a t i o n a l working p a r t i e s , c o d s s i o n s and c o d t t e e s s e t up t o i n q u i r e i n t o
problems o f language t e a c h i n g and make p r o p o s a l s for s o l v i n g them.
Now t h a t
t h e r e p o r t of t h e n a t i o n a l C o d t t e e on Language Teaching Policy h a s been
published it i s a p p r o p r i a t e t o review language p l a n n i n g a c t i v i t i e s i n Finland
p r i o r t o t h e Committee.
The author f i r s t makes a survey o f language p l a n n i n g i n Finland.
found t h a t language p l a n n i n g w a s l i m i t e d up t o t h e middle of t h e
since then
t h e r e h a s been i n c r e a s i n g a c t i v i t y i n t h e a r e a .
1970's t h e r e has been a r a t h e r impressive amount
It i s
1960's but
In the
of language planning, most of
which i s o f r e l a t i v e l y high q u a l i t y and some of it o u t s t a n d i n g .
Language
planning a t t h e l e v e l of h i g h e r e d u c a t i o n , i n p a r t i c u l a r , 5s a good exemple
of how even l i m i t e d r e s o u r c e s can produce r e a l i s t i c and p r a c t i c a b l e surveys
and b l u e p r i n t s .
A l s o p r e s e n t e d i s a g e n e r a l model for d e s c r i b i n g t h e n a t i o n a l system o f
language t e a c h i n g t h a t i s b e l i e v e d t o be h e l p f u l i n language planning and
i n attempts t o get a b e t t e r understanding o f
as a system and p r o c e s s .
language t e a c h i n g and l e a r n i n g
Some problems of p l a n n i n g t h e n a t i o n a l language
t e a c h i n g p r o v i s i o n a r e d i s c u s s e d , p a r t i c u l a r l y t h e q u c s t i o n about g o a l - d e f i n i t i o n
One a r t i c l e d e a l s w i t h t h e determination of t h e n a t i o n a l need i n modern
languages.
Some i d e a s a r e p r e s e n t e d concerning t h e m a t r i c u l a t i o n examination
from t h e p o i n t o f view of language planning.
I n conclusion two documents are p r e s e n t e d i n which a t t e n t i o n w a s drawn
t o t h e importance of d e f i n i n g a n a t i o n a l language p o l i c y .
Descriptors :
- national planning
-
e duc a t i o n a l P o l i c y
- system o f education
-
planning o f education
educational provision
- language t e a c h i n g
- sociolingnistics
- language p l a n n i n g
- language p o l i c y
ESIPUHE
K a s i l l a oleva
j u l k a i s u on j a t k o a t e k i j ä n kolmelle aikaisemmalle
r a p o r t i l l e , j o t k a k ä s i t t e l e v ä t v i e r a i d e n k i e l t e n opetussuunnitelmaa,
o p e t t a m i s t a j a oppimista (Kasvatustieteiden t u t k i m u s l a i t o s
, Selosteita
j a t i e d o t t e i t a 68/ 1976 , 94/ 1977, 120/1979).
Aiheen kokoelman julkaisemiseen t e k i j ä s a i t o i m i t t u a a n 1970-luvulla
useiden k i e l e n o p e t u s t a k a s i t e l l e i d e n v a l t a k u n n a l l i s t e n työryhmien t a i
toimikuntien jäsenenä t a i s i h t e e r i n ä .
Nyt kun i n t e n s i i v i n e n opetussuun-
nitelmatyö on ainakin v ä l i a i k a i s e s t i laantumassa j a kun v a l t a k u n n a l l i s e n
kielenopetuksen s u u n n i t t e l u on saanut kokonaisvaltaisen e s i t y k s e n k i e l i ohi elmakomit e an m i e t innös s a , on p a i k a l l a a n k i r j a t a k i e l i s u u n n i t t e l u s t a
s a a t u j a kokemuksia j a p o h t i a s i i h e n l i i t t y v i ä ongelmia j a kysyrqyksiä.
Suomen k a l t a i s e l l e maalle on k i e l i s u u n n i t t e l u t ä r k e ä kysyqfs
.
Jyväskylässä elokuun 31 päivänä 1979
Sauli T a k a l a
VI1
SISÄLTÖ
KIELISUUNNITTELUN KEHITTYMINEN SUOMESSA
1
............................
1
. Johdanto ........................................................
1
..................................
3 . Kielisuunnittelua eri koulutusasteilla ..........................
3.1. Perusasteen kielisuunnittelu ...............................
2. Maamme yleinen kielipolitiikka
3.1.1.
Kansakoulun kielisuunnittelu
3
4
4
4
........................
........................
3.2. Keskiasteen kielisuunnittelu ...............................
3.2.3. Lukio ...............................................
3.2.2. Ammatillinen keskiaste ..............................
9
3.1.2. Peruskoulun kielisuunnittelu
31
11
17
.........................
3.3.1, Opetusjärjestelmän suunnittelu ......................
3.3. Korkeakouluasteen kielisuunnittelu
20
20
3.3.2. Korkeakoulujen kielenopetuksen tavoitekuvauksen kehitystyö
..............................................
23
.........................
4. Yleinen kielisuunnittelu ........................................
24
3.4, Aikuiskoulutuksen kielisuunnittelu
24
.
.........................................
VALTAKUNNALLISEN KIELTENOPETUSHMKKEEN YLEINEN MALLI ...............
1 . Johdanto ........................................................
5 Yhteenveto ja diskussio
.
2 Kielenopetushankkeen yleinen malli
..............................
..............
4. Kieltenopetushankkeen kehittämisen ongelmia .....................
5 . Päätäntä ........................................................
.
.........................
. Johdanto .........................................................
2 . Kieliohjelmakomitean toiminta ongelmana .........................
2.1. Kieliohjelmakomitean ongelmatilanne ........................
2.2. Kieliohjelmakomitean selvitettävät ongelmat ................
3 . Kieliohjelmakomiteaa ja sen työskentelyä koskevia kysymyksiä ....
1
..
. Mitä vaatimuksia voidaan asettaa valtakunnalliselle kieltenopetukselle?
.
33
37
40
43
143
1
YALTAKUNNALLISEN KIELTENOPETUSHANKKEEN TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELYSTÄ
33
34
3 Kielenopetushankkeen onnistuneisuuden arvioinnista
KIELENOPETUSOHJELMAN SUUNNITTELUN ONGELMIA
26
.......................................................
49
50
50
51
54
56
56
2 Mitä vaatimuksia voidaan esittää valtakunnallisen kieltenopetuksen
tavoitteistolle?
................................................
57
VIII
3. Miten kieltenopetuksen tavoitteita voitaisiin tarkoituksenmukaisesti kuvata valtakunnallisen kieltenopetushankkeen yleissuunnittelun tasolla?
...................................................
58
4. Millainen tavoitekuvaus valitaan kieliohjelmakomitean esitykseksi? 60
EMITÄ NÄKÖKOHTIA KIELITAIDON TARPEEN LÄHTÖKOHDISTA J A SEN ARVIOIMISESTA
.............................................................
LUKION PÄÄTTÖTUTKINTO KIELISUUNNITTELUN KANNALTA
. . . . . . . .. . . . . . . . . . . .
.....
3. Kielenopetuksen ongelmia ...........................................
2. Kielipolitiikka ....................................................
3. Kielikeskus ......................................................
RAPORTTI GRÄ"AN KANSAINVÄLISESTÄ
LUKI OTOIMIKUNNAN
ÖLLE
YIERAIDEN
OPETUSSUU"ITEL;MASEMINAARISTA
63
64
67
67
67
68
KIELTEN JAOSTON KI R J - E L ~OPETUSMINISTERI -
(11.5.1976) ....................................................
69
KIELISUUNNITTELUN KEHITTYMINEN SUOMESSA
1. JOHDANTO
Termi kielisuunnittelu (language planning) kattaa laajan alueen. Perinteellisesti sillä on tarkoitettu ensisijaisesti kielellistä standardisointia (language standardization), ts. "normatiivisen ortografian, kieliopin ja sanakirjan laatimista ohjeeksi kirjoittajille ja puhujille, jotka
asuvat epäyhtenäisessä kieliyhteisössa" (Haugen, 1972).
Kyseessä on norma-
tiivinen (ei pelkästään deskriptiivinen) toiminta kielen ohjaamiseksi haluttuun suuntaan.
Haugen (1973) erottaa kielisuunnittelun mallissaan neljä aspektia,
jotka muodostavat seuraavanlaisen matriisin:
MUOTO
FUNKTI0
YHTEISKUNTA
( 1 ) Valinta
(4) Hyväksynt$propagointi
KIELI
(2) Kodifiointi
(3) Elaborointi/kehittäminen
Kielivariantin valinta on Haugenin mukaan luonteeltaan poliittinen toimenpide, kodifiointi on luonteeltaan lingvistinen, kehittäminen tekninen ja
hyväksyntä/propagointi kasvatuksellinen ja opetuksellinen toimenpide.
Kielisuunnittelulla voitaisiinkin ymmärtää systemaattista pyrkimystä
määritellä kielipolitiikka, jonka avulla etsitään ratkaisuja yhteisön kieliongelmiin (Fishman, 1971 , 365).
Das Guptan ( 1973) mukaan kielisuunnittelulla tarkoitetaan tarkoituksellista toimintaa, jonka avulla pyritään organisoimaan ja kehittämään yhteisön kieliresursseja tietyn aikataulun puitteissa.
Mikäli yhteisön pii-
rissä pidetään kielisuunnittelutehtävää niin keskeisenä, että se vaatii
poliittisen järjestelmän huomiota ja kannanottoa, kielisuunnittelusta tulee
poliittisen päätöksenteon kohde,
Das Guptan mukaan jotkut kielisuunnittelun teoriat ovat muodoltaan
ideaalisen suunnittelun normatiivisia ehdotuksia ja jotkut puolestaan jasentymättömiä kasvumalleja, joissa kielisuunnitteluna pidetään mitä tahansa
kielitilanteeseen kohdistuvaa tietoista vaikuttamista, jonka tarkoituksena
on kehittää tai edistää jotakin kieltä. Yhteiskunnallisen analyysin perspektiivistä nämä teoriat eivät Das Guptan mukaan auta ymmärtämään kielitilanteen muutosprosessia. Jos sen sijaan kielisuunnittelua tutkitaan rajal-
2.
lisena määränä paatöksentekoprosesseja, pystymme paremmin analysoimaan
suunnitellun kielellisen muutoksen sektoria suhteessa suunnittelemattomaan
kielelliseen muutokseen ja kehitykseen.
Fergusonin
(1966)mukaan on selvää, että tarkka ja luotettava tieto
maan kielellisistä oloista voi vaikuttaa virallisiin päätöksiin ja auttaa
suuresti niiden toteuttamista. Fergusonin mielestä maan kielitilanteen
kattava kuvaus antaa hyödyllistä ja tärkeää aineistoa eri asioista kiinnostuneille yhteiskuntatieteilijöille.
Kielisuunnittelu oli aluksi erityisesti ajankohtainen kehitysmaissa,
joissa tavallisesti on ollut ja on useita murteita ja joissa on ollut kysymys siitä mikä asema tulisi antaa paikallisille murteille, kansalliselle
kielelle ja maassa yleisesti esim. koululaitoksessa käytettävälle maailmankielelle. Tunnettu kielisuunnittelunormi on Unescon v. 1953 antama suositus (The Use of Vernacular Language in Education ) , jonka mukaan opetuksessa tulisi käyttää (usein sosiaalisesti ja poliittisesti heikommassa asemassa olevan ryhmän) äidinkieltä.
Useissa kehitysmaissa on käyty lukutaitokm-
panjoita.
Kaksi- tai monikielisissa maissa on kielisuunnittelu ja kielipolitiikan
määritteleminen ymmärrettävästi tärkeä, erityisesti jos eri kieliryhmien välillä ei vallitse kielisopu. Esimerkkinä kaksikielisen maan kielisuunnittelusta on Kanadassa 1960-1~vuliatoiminut Canadian Royal Commission on
Bilingualism and Biculturalism.
Esimerkkinä yksikielisen maan kielenopetus-
suunnittelusta mainittakoon Ruotsissa v. 1970 pidetty Rättvikssymposiet,
joka käsitteli yhteiskunnan vaatimuksia kielenopetukselle, ja v.
1971 jar-
jestetty konferenssi, jossa pohdittiin koulun ja yliopiston kielenopetuksen
niveltämiskysymyksiä.
Tässä esityksessä ei käsitellä äidinkieltä koskevaa suunnittelua.
Myös ruotsinkielisen opetuslaitoksen erityiskysymykset jäävät tämän esityk-
sen ulkopuolelle. Katsaus rajataan koskemaan itsenäisyyden aikaa.
Kieli-
suunnittelulla ymnärretään tässä raportissa Fishmanin lailla systemaattista
pyrkimystä määritellä kielipolitiikka, jonka avulla etsitään ratkaisuja
yhteisön kieliongelmiin. Näillä tarkoitetaan tässä seka maan sisäisen kommunikoinnin että maan rajojen ulkopuolisen kommunikoinnin aiheuttamia ongelmia.
3.
Osoituksena k i e l i s u u n n i t t e l u n j a yleensä s o s i o l i n g v i s t i s e n tutkimuksen
kasvavasta merkityksestä on s e , e t t ä a l a l l a on olemassa ainakin k a k s i kansain-
välistä t i e t e e l l i s t ä j u l k a i s u s a r j a a .
Vuodesta 1969 l ä h t i e n on Mouton (Haag)
j u l k a i s s u t sarjaa "La monda lingvo-problemo",
joka vuodesta 1977 l ä h t i e n
kulkee nimellä '"Language problems and language planning".
Cambridge Universi-
t y Press j u l k a i s e e vuodesta 1972 l ä h t i e n a i k a k a u s k i r j a a "Language i n Soaiety".
E d e l l i s e n t a r k o i t u k s e n a on k ä s i t e l l ä kokonai s v a l t a i sest i k i e l i ongelmi a j a
e r i t y i s e s t i qyÖs k i e l i p o l i t i i k k a a ( " p o l i t i c o l i n g u i s t i c s " )
,eli
s i t ä miten
k i e l i ä manipuloidaan p o l i i t t i s i a päämääriä palvelemaan j a t o i s a a l t a s i t ä miten
k i e l e e n l i i t t y v i ä ihmisoikeuksia voidaan puolustaa.
"Language i n Society" on
selvemmin p e r i n t e e l l i n e n t i e t e e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a , jonka alueena on k a i k k i
tutkimus , joka k ä s i t t e l e e k i e l t ä y h t e i s k u n n a l l i s e n elämän eräänä aspektina.
2. W YLEINEN KIELIPOLITIIKKA
Maamme k i e l i o l o j a s ä ä t e l e v ä
p e r u s p e r i a a t e on e s i t e t t y hallitusmuodon
14 $ : s s a , j o s s a suomi j a r u o t s i s ä ä d e t t i i n t a s a v a l l a n k a n s a l l i s k i e l i k s i
, vah-
v i s t e t t i i n k a n s a l a i s t e n oikeus k ä y t t ä ä ä i d i n k i e l t ä ä n oikeudessa j a h a l l i n t o viranomaisen luona omassa a s i a s s a a n sekä s i t o u d u t t i i n tyydyttämään Suomen- j a
r u o t s i n k i e l i s e n väestön s iVi s t y k s e iii s i ä j a t a l o u d e l l i s i a t a r p e i t a s amanlais t en
perusteiden mukaan.
K i e l i l a i s s a ( L 1.6.1922/248) säädetään mm. kuntien yksi-
k i e l i s y y d e s t ä ja k a k s i k i e l i s y y d e s t ä .
Edelleen on e r i k s e e n s ä ä d e t t y v a l t i o n
v i r k a m i e h i l l e a s e t t a v a t k i e l i t a i t o v a a t i m u k s i s t a (L 1.6.1922/249
1
o s o i t t a m i s e k s i s u o r i t e t t a v i s t a t u t k i n n o i s t a (A 29.12.1922/313,
A 28.4.1923/113)
j a kielitaidon
K i e l e l l i s e n vähemmistön oikeuksien turvaamisessa Suomen k i e l i l a i n s ä ä d ä n t ö l i e n e e
t ä l l ä k i n hetkellä esikuvallinen.
Itsenäisyyden alkuvuosien i n t e n s i i v i s e n j a kaukonäköisen lainsäädäntötyön
jälkeen e i maassamme o l l u t sanan v a r s i n a i s e s s a mielessä k i e l i s u u n n i t t e l u a useaan
vuosikymmeneen.
Vuonna 192 1 voimaanastunut o p p i v e l v o l l i s u u s l a k i j a vuonna 1923
a n n e t t u l a k i kansakoulun järjestysmuodosta o l i v a t o l e n n a i s i l t a o s i n voimassa
vuoteen 1957.
V i e r a s t a k i e l t ä e i n i i s s ä m ä ä r i t e l t y kansakoulun opetusaineeksi.
4.
Oppikouluissa on p e r i n t e e l l i s e s t i o p i s k e l t u n s . vanhoja k i e l i ä j a ns. uusia
k i e l i ä , j a mitään n i i t ä koskevia p e r i a a t t e e l l i s e s t i u u s i a suunnitelmia e i oppikoulun p u o l e l l a itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä t e h t y .
Kielenopetusta koskevan s u u n n i t t e l u n voi k a t s o a alkaneen v a r s i n a i s e s t i
v a s t a t o i s e n maailmansodan j ä l k e e n , kun a l k o i e s i i n t y ä p y r k i r q k s i ä saada iqyös
kansakoulun opetusohjelmaan v i e r a s k i e l i .
t e l u a koulutus t aso i t t a i n
Seuraavassa k ä s i t e l l ä ä n k i e l i s u u n n i t -
.
3. KIELISUUNNITTELUA E R I KOULUTUSASTEILLA
3.1. Perusasteen k i e l k s u u n n i t t e l u
3.1.1. Kansakoulun k i e l i s u u n n i t t e l u
Toisen maailmansodan jälkeen a l k o i kysymys v i e r a a n k i e l e n opetuksesta
kansakoulussa t u l l a a j a n k o h t a i s e k s i .
t i i n e r i t y i s e s t i l i i k e l i n jO
i U a
Useiden kaupunkien j a t k o k o u l u i s s a opetet-
vierasta k i e l t ä yleensä vapaaehtoisena aineena
V I I j a VIII l u o k i l l e (Laurinen, 1948, 16-20).
Muiden Pohjoismaiden ( e r i t y i s e s t i
Ruotsin) suunnitelmat j a k o k e i l u t t u k i v a t kielenopiskelun l a a j e n t a m i s t a .
y l e i n e n mielipide o l i k a l l i s t u m a s s a s u o s i o l l i s e k s i a s i a l l e .
P&Ös
Suomen Gallupin
v. 1947 tekemän mielipidetutkimuksen mukaan 53 % h a a s t a t e l l u i s t a k a n n a t t i
kansakouluissa annettavaa k i e l e n o p e t u s t a (40 % t o i s t a k o t i m a i s t a , 1 1 % e n g l a n t i a ,
7 % Venäjää j a 0 . 4 % saksaa j a j o t a i n muuta k i e l t a 1 % ) .
Vain ä i d i n k i e l e n
o p e t u s t a p i t i t a r p e e l l i s e n a 36 % j a 1 1 % : l l a e i o l l u t asiassa s e l v ä ä kantaa.
Maaseudulla o l i v i e r a i d e n k i e l t e n opetuksen kannatus vähäisempää kuin kaupungeissa j a selvän kannan puute yleisempää (Laurinen, 45-46).
Vuonna 1945 a s e t e t u n kansakoulun opetussuunnitelmakomitean ( p j
. A.
Salmela,
s i h t . Matti Koskenniemi) t o i m e s t a t o t e u t e t t i i n n. 80 koulukokeiluun o s a l l i s t u -
vassa koulussa
s e l v i t y s l a s t e n vanhempien suhtautumisesta kielenopetukseen
( e r ä i d e n muiden seikkojen o h e l l a ) .
Vanhemmilta t i e d u s t e l t i i n o l i s i k o heidän
l a p s e l l e e n o p e t e t t a v a j o t a k i n v i e r a s t a k i e l t a j a (mikäli vastaus on myönteinen),
mikä k i e l i o l i s i heidän mielestään t ä r k e i n .
Tutkimuksen kohteena o l i n. 5000
5.
kotia, jotka edustivat erilaisia paikkakuntia.
Kustakin paikkakuntaryhmästä
4-5 koulun näyte. Kaikista vastaajista 57,l % kannatti vieraan kielen opetusta, 27,6 %:lla ei ollut mielipidettä ja vain 15,3 % piti äidinkieotettiin
len opetusta riittävänä. Kannatus oli siis lähes nelinkertainen vastustukseen verrattuna. Vieraan kielen kannatus oli suurin työlaickodeissa, vastustus suurin johtavassa asemassa olevien henkisen työn tekijäin keskuudessa
(Laurinen, 47-51). Ero saattaa tuntua yllättävältä, mutta se kuvastanee
edellisen ryhmän keskuudessa koettavaa halua saada oppikoulusta ehkä taloudellisista syistä poisjääneeue lapselle oppikoulun perinteellisesti tarjoamaa kielenopetusta, kun taas jälkimmäisessä ryhmässä saattaa olla kyseessä
toivomus välttää turhaa painolastia (todennäköisesti oppimisedellytysten
puutteessa oppikoulusta poisjäaneelle) lapselle.
Komitean lv. 1946-47 ja 1947-48 toimeksipanemassa kokeilussa oli 10
koulua, joissa 8:ssa opetettiin ruotsia, 1:ssä englantia ja 1:ssä Venäjää
kansakoulun IV - VII luokilla. Oppilaiden vanhempien ja opettajien suhtautuminen kielenopiskeluun oli voittopuolisesti myönteinen ja opiskelutuloksetkin jatkokokeiluun kannustavia (Laurinen, 25-32).
Kirjeessään, jossa komitea 27.2.1948 luovutti valtioneuvostolle silloisen assistentti Inkeri Laurisen (sittemmin prof. Vikaisen) laatiman kokeiluselonteon, komitea piti vanhempien myönteistä suhtautumista kansakoulun kielenopetukseen ilahduttavana, "sillä yleisen kansalaiskoulutuksen kannalta
on tärkeää, että mahdollisimman moni tulevista yhteiskunnan jäsenistä saa
edes alustavasti perehtyä johonkin vieraaseen kieleen."
Edellä on selostettu suhteellisen laajalti kansakoulun opetussuunitelmakomitean panosta kansakoulun kielenopetuksen kehittämisessä, koska tämä
osuus on aiheettomasti jäänyt kovin vähälle huomiolle.
Lienee hyvin harvi-
naista, että komitea itse ryhtyy toimiin aktiivisesti kokeilujen aikaansaamiseksi ja korostaa niin voimakkaasti välttämättömyyttä alistaa ehdotuksensa
kokeiluissa testattavaksi.
Varsinaisessa, v. 1952 valmistuneessa mietinnössään, komitea toteaa,
että "vieraan kielen alkeiden taidolla on kansainvälisten yhteyksien tultua
kiinteämiksi yhä useammalle kansalaiselle merkitystä.
Komitean mielestä
on paikallaan, että niille oppilaille, joilla on edellytyksiä ja halua tällaiseen opiskeluun, jo kansakoulussa varataan tähän mahdollisuus, ainakin
paikkakunnilla ja oloissa, joissa on edellytyksiä sanotun opetuksen j a r j e s tämiseen" (s. 21 )
.
6.
WÖs v. 1959 mietintönsä luovuttanut kouluohjelmakomitea k a t s o i t o i s e n
kotimaisen j a vieraan k i e l e n soveltuvan v a r s i n a i s e n kansakoulun vapaaehtoisiksi
a i n e i k s i j a e s i t t ä ä o p e t u s t a j ä r j e s t e t t ä v ä k s i n ä i s s ä a i n e i s s a "missä r i i t t ä v ä
määrä h a l u k k a i t a ilmaantuu j a a s i a l l i s e s t i k i n pätevä o p e t t a j a on s a a t a v i s s a "
( s . 93-94).
Komitea k a t s o i , e t t ä kun k i e l e n o p i s k e l u a voidaan j a t k a a kansalais-
koulussa j a keskikoulussa, voidaan kansakoulussa l u o t u a pohjaa k ä y t t ä ä hyväksi
myöhemmässä opetuksessa.
Perusteena kansakoulun n e l j ä n n e l l ä tai v i i d e n n e l l ä
l u o k a l l a a l o i t e t t a v a a n kielenopiskeluun on kansainvälisen vuorovaikutuksen j a
yhteistoiminnan laajentuminen j a vilkastuminen
, joka
on johtanut s i i h e n ,
" e t t ä v i e r a i d e n k i e l t e n t a i t o on t u l l u t e n t i s t ä tärkeämmäksi myös s e l l a i s i s s a
ammateissa j a s e l l a i s i l l a t y ö a l o i l l a , j o t k a eivät edellytä oppikouluopiskelua"
(s. 9 4 ) .
Tarvitaan seka suurten maailmankielten e t t ä t o i s e n kotimaisen k i e l e n
o p e t u s t a , mutta koska tämä, k i e l t e n opetus " kuitenkin p ä ä a s i a s s a o l i s i t a r k o i t e t t
n i i l l e , j o t k a e i v ä t s i i r r y oppikouluun , o l i s i s e j ä r j e s t e t t ä v ä jonkin verran
keskikouluopetuksesta poikkeavalla tavalla.
Enemmän painoa o l i s i pantava kay-
t ä n n ö l l i s e n k i e l i t a i d o n j a t y ö a l o j e n sanaston h a l l i n t a a n " ( s . 9 4 ) .
Vuonna 1964 luovutetussa Vuoden 1963 opetussuunniteimakomitean ensimmäi-
s e s s ä mietinnössä, joka k ä s i t t e l e e t o i s e n kotimaisen j a vieraan k i e l e n opetusta
k m s akoulus s a , e s i t et ä h y k s i t y iskoht ainen ehdotus k i e lenope t uksen j ä rj e st ämis e k s i kansakoulussa.
Komitean puheenjohtajana o l i kouluneuvos Urho Somerkivi j a
s i h t e e r i n ä y l i t a r k a s t a j a Jouko A. Räihä.
Komitean m i e l e s t ä k a i k i l l e kansakoulun
o p p i l a i l l e t u l i s i v a r a t a mahdollisuus k i e l i o p i n t o i h i n , koska e t e n k i n palvelu-
ammateissa, j o i h i n kansakoulun p o h j a l t a on mahdollisuus p ä ä s t ä t a r v i t a a n komitea?
mielestä k i e l i t a i t o a .
Lisäperusteina mainitaan j atko-opinnot j a
lisääntyvä
matkailu j a h a r r a s t u s t o i m i n t a .
Komitea k a t s o o , e t t ä t o i n e n k o t i m a i n e n t a i v i e r a s k i e l i t u l i s i o l l a pakoll i n e n , e i pelkästään valinnainen
vuonna.
, a i n e , mutta
vain ensimmäisenä j a t o i s e n a
Tämän jälkeen s i i t ä v o i t a i s i i n vapauttaa ne, j o i l l a aivan i l m e i s e s t i
e i o l e e d e l l y t y k s i ä jatkuvaan k i e l e n opiskeluun.
Jos o p p i l a a l l a on esim. e r i -
t y i s i ä luku- j a k i r j o i t u s v a i k e u k s i a , hänet v o i t a i s i i n vapauttaa k i e l e n opiakel u s t a j o alun p i t ä e n , mutta k u i t e n k i n v a s t a kun a s i a s t a on n e u v o t e l t u hudltajan
kanssa.
Vapauttamisesta p ä ä t t ä i s i l o p u l l i s e s t i koulun johtokunta.
Komitea p i t i kielenopetuksen a l o i t t a m i s t a n i i n tärkeänä j a k i i r e e l l i s e n ä ,
e t t ä se t u l i s i a l o i t t a a s i i n ä l a a j u u d e s s a kuin o p e t t a j a t i l a n n e s a l l i .
Opetus
t u l i s i uskoa vain s e l l a i s i l l e o p e t t a j i l l e , j o i l l a on s i i h e n r i i t t ä v ä t edellytykset.
Kansakoulun kielenopetuksen y l e i s t y t t y ä t u l i s i oppikoulun opetus n i v e l t l
s i i h e n n i i n , e t t ä oppikoulussa voidaan k i e l t e n o p i s k e l u a l o i t t a a kansakoulussa
hankitun t a i d o n p o h j a l t a .
Komitean mielestä kansakoulussa t u l i s i oppilaan
7.
ä i d i n k i e l e n l i s ä k s i lukea vain y h t ä muuta k i e l t ä .
Yhden k i e l e n käyttökelpoinen
osaaminen k a t s o t t i i n arvokkaammaksi kuin kahden k i e l e n hyvin pintapuolinen
tuntemus.
Vaikka muiden pohjoismaiden menettely j a k ä y t ä n n ö l l i s e t s e i k a t p u o l t a i s i vatkin saman k i e l e n määräämistä p a k o l l i s e k s i k a i k i s s a maan samankielisissa
kansakouluissa, komitea k a t s o i e t e n k i n maan kaksikielisyyden sulkevan p o i s
tämän mahdollisuuden.
K a k s i k i e l i s i l l a paikkakunnilla o l i s i r u o t s i n opiskelu
hyÖ dyksi s u o m e n k i e l i s i l l e o p p i l a i l l e .
Y k s i k i e l i s i 11ä paikkakunni l l a t u l i s i
kysyngrkseen lähinnä vain e n g l a n t i , mikäli r u o t s i n k i e l e n o p e t u s t a e i p i d e t ä
tarkoituksenmukaisena.
Aluksi o l i s i s a l l i t t u a , lähinnä o p e t t a j a t i l a n t e e n vuoksi
s e e t t ä saman kunnan e r i k o u l u i s s a o p e t e t t a i s i i n e r i k i e l i ä .
Tämä t u l i s i s a l l i a
j atkoss akin asutust aaj amiss a , mutta v ä h i t e l l e n t u l i s i maalaiskunnan kans akouluissa o p e t t a a vain joko t o i s t a k o t i m a i s t a k i e l t ä t a i e n g l a n t i a .
Komitea e s i t t i t u n t i m ä ä r i s t ä kolme e r i l a i s t a vaihtoehtoa, j o t k a v a i h t e l e v a t kielenopetuksen alkamisaj ankohdan mukaan s e u r a a v a s t i :
Vuosi luokka
Viikkotunteja e r i vaihtoehtojen mukaan
1
II1
IV
V
VI
V I1
VIII
IX
Yht. v t .
2
2
II
II1
( 4 x 1/21;;
( 4 x 1/2)
42 )
3
3
3
3
3-4
4
4
4
4
3-4
3-4
19-20
19-20
11-12
4
1 ) Komitea s u o s i t t e l e e puolen tunnin o p e t u s t u o k i o i t a ,
mikäli s e on lukujär-
j e s t y s t e k n i s e s t i mahdollista.
2 ) Komitea s u o s i t t e l e e n e l j ä n ä päivänä puolen tunnin opetustuokiota j a kahtena
päivänä koko oppitunnin m i t t & s t a opetusta.
Komitea p i t i kansakoulun II1 l u o k a l t a alkavan kielenopetuksen hyötyja
merkitsevänrpänä kuin s i i t ä a i h e u t u v i a j ä r j e s t e l y v a i k e u k s i a j a a s e t t i sen
l o p u l l i s e k s i t a v o i t t e e k s i j a p i t i vaihtoehtoa
Vaihtoehto II1 on w ö c välivaiheen vaihtoehto.
II siirtymäkauden välivaiheena.
8.
Kansakoulun kielenopetuksen t a v o i t t e e t komitea hahmotteli s e u r a a v a l l a
tavalla :
Vaihtoehdot 1 j a II
Opetuksen t a v o i t t e e n a on keskeisen käyttösanaston, t ä r k e i d e n , ko. k i e l e l l e
t y y p i l l i s t e n sanontojen j a aivan olennaisimpien k i e l i o p i l l i s t e n seikkojen oppiminen, n i i n e t t ä o p p i l a a t koko oppimäärän s u o s i t e t t u a a n pystyvät ymmärtämään
helpohkoa t e k s t i ä j a s e l v ä s t i äännettyä, t a v a l l i s i a a s i o i t a k ä s i t t e l e v ä ä puhetta,
seka e t t ä he i t s e pystyvät o p e t e t t a v a l l a k i e l e l l ä ilmGsemaan s u h t e e l l i s e n yks i n k e r t a i s i a a s i o i t a s u u l l i s e s t i j a j o s s a k i n määrin qyÖs k i r j a l l i s e s t i .
Sa-
naston o s a l t a v o i t a i s i i n p i t ä ä t a v o i t t e e n a , e t t ä o p p i l a a t oppimäärän suorit e t t u a a n a k t i i v i s e s t i h a l l i t s i s i v a t noin 1200-1500 sanaa j a sen l i s ä k s i ymmärt ä i s i v ä t noin 800-1000 sanaa.
Vaihtoehto II1
Opetuksen t a v o i t t e e n a on v a r s i n suppean keskeisen käyttösanaston tärkeiden ,
ko. k i e l e l l e t y y p i l l i s i m p i e n sanontojen j a k i e l i o p i n ydinkohtien oppiminen, n i i n
e t ta o p p i l a a t oppi määrän s u o r i t e tt uaan a k t i i v i s e s t i h a l l i t s i s i vat noin 600- 800
sanaa j a s e n l i s ä k s i ymmärtäisivät noin 1200-1500 sanaa.
L i s a k s i koros t e t aan k u l t t u u r i t i e t ouden merkitystä , opiskelumotivaation
y l l ä p i t ä m i s t ä monipuolisen j a mielenkiintoisen opetuksen avulla j a k a n s a l a i s k o u l u l u o k i l l a ammatillisen panoksen mukaanot t ami st a e r i t y i s e s t i s anast on a l a l l a .
Opetuksen t a v o i t t e i d e n kuvaaminen oppilaan päätekäyttäytymisenä on uusi p i i r r e
samoin sanaston määrää koskeva ehdotus.
Opetettava a i n e s e s i t e t ä ä n passiivimuodossa olevien j a o p e t u s t a ( t y ö t a p o j a )
j a k u r s s i n etenemistä luonnehtivien lauseiden a v u l l a : "Opetus a l o i t e t a a n kuun-
telu- j a puheharjoituksilla.
..
Sanavarastoa k a r t u t e t a a n havainnon avulla,
h i t a a s t i edeten j a aikaisemmin o p i t t u j a sanoja j a sanontoja runsaasti k ä y t t ä e n ,
n i i n e t t ä o p i t t u k i e l i a i n e s pysyvästi omaksutaan....
qyÖs k i r j o i t e t t u u n k i e l e e n .
"
Vähitellen s i i r r y t ä ä n
Tämän o p e t e t t a v a a a i n e s t a j a opetusmenetelmiä
j a - p r o g r e s s i o t a kuvaavan osan l i s ä k s i e s i t e t ä ä n uutena p i i r t e e n ä l u e t t e l o
k i e l i o p i n ydinkohdista, j o t k a opetetaan a l u k s i , j a muut qyöhemmin o p e t e t t a v a t
k e s k e i s e t k i e l i o p i n kohdat.
käsittelyjärjestystä
Komitea e i halunnut määrätä k i e l i o p i n asioiden
koska sen mielestä o l i u s e i t a y h t ä hyviä vaihtoehtoja.
V a l i n t a t u l i jättää oppimateriaalin l a a t i j o i l l e .
Osa e h d o t e t u i s t a r a k e n t e i s t a
o l i t a r k o i t us sij o i t t aa e di st yneemmi 1l e oppi 1& l l e t ark o i t e t t uih i n li satekst e i h i n j a osa tarpeen vain ymmärtää ilman a k t i i v i s t a h a l l i n t a a .
9.
Mietinnössä k ä s i t e l l ä ä n v a r s i n s e i k k a p e r ä i s e s t i opetuksen a p u v ä l i n e i t ä ,
n i i l l e ( e r i t y i s e s t i o p p i k i r j a l l a 1 a s e t e t t a v i a vaatimuksia j a n i i d e n käyttöä.
TknZ o l i v a r s i n a i h e e l l i s t a , koska e t e n k i n o p p i k i r i an tekeminen aikaisempaa
nuoremmille o p p i l a i l l e j a karsimattomalle o p p i l a s j o u k o l l e a s e t t i t a v o i t t e i d e n
painotuksen muuttumisen o h e l l a u u s i a vaatimuksia oppimateriaalien l a a d i n n a l l e .
Metodi si ss a ohi e i s s a k o r 0st uu indukt ii v i nen 1ähestymi s t ap a j a k i e iit ot t umust en
muodostuminen mallien a v u l l a .
Komitea s u o s i t t e l e e u s e i s t a s y i s t ä luokanopettajan toimimista w Ö s kielenopettajana.
Kielenopiskelu t u l i s i saada osaksi o p e t t a j a n peruskoulutusta j a
o l i s i j arje s t e t t ä v ä approb atur-t as o i st a j atko-opiske l u a valmi i l l e kansakoulunopettajille.
Komitea k a a v a i l i qyÖs p e r u s t e t t a v a k s i kielenopetukseen e r i k o i s t u -
neen luokanopettajan t o i m i a .
Näillä ns. p u o l i a i n e o p e t t a j i l l a o l i s i jonkin ver-
ran laajemmat t i e d o t j a t a i d o t kuin ko. k i e l e s s ä y l i o p i s t o l l i s e n approbaturarvosanan suorittamiseen vaaditaan.
Suurien kansakoulujen j a useiden pienten
koulujen y h t e i s t ä o p e t u s t a (ns. k i e l t ä v ä t k i e l e n o p e t t a j a t 1 varten komitea
ehdotti aineopettajan t o i n t a .
A i n e o p e t t a j i l l a tulisi o l l a cum laude approbatur-
tasoinen s u o r i t u s opetuskie l e s s ä ä n
voittoinen.
.
Tämän t u l i s i o l l a s i s ä l l ö l t a ä n nykykie li-
L i s ä k s i t u l i s i a i n e o p e t t a j i e n s u o r i t t a a vähintään lukukauden m i t -
tainen opetusharjoittelu.
Komitean m i e l e s t ä kansakoulun kielenopetus t a r v i t s i s i avukseen opetuksen
ohjantajärjestelmän.
J o k a i s e s s a kunnassa t u l i s i yhteen
ne opettajan virkaan
l i i t t ä ä v e l v o l l i s u u s s u o r i t t a a opetuksen o h j a u s t a , mikä m e r k i t s i s i t i e t t y ä
opetus ve l v o l l i s uuden a l e n t umis t a.
Komitean t a v o i t emääri tykseen v a i k u t t i v a t s i h t e e r i n ilmoituksen mukaan
eräiden muiden maiden, e r i t y i s e s t i Ruotsin , uudet opetussuunnitelmat (SIVAkoonta 1974).
3.1.2.
Peruskoulun k i e l i s u u n n i t t e l u
Virstanpy1vG.n koko ikäluokan kielenopetuksen s u u n n i t t e l u s s a muodostaa
peruskoulun opetussuunnitelma (POPS).
Komitea a s e t e t t i i n 22.12.1966
j ä t t i ehdotuksensa maaliskuun 31 päivänä 1970.
j a se
On huomattava, e t t ä komitean
t u l i k u i t e n k i n n. 8 kuukauden kuluessa saada valmiiksi v ä l i a i k a i n e n opetussuunn i t e l m a peruskoulukokeilua varten.
Komitean k i e l i a i n e i d e n s u u n n i t t e l u s t a
v a s t a s i v a t komitean jäsen Jouko A. Räihä apunaan a s i a n t u n t i j o i k s i nimetyt Olli
Sanrpola, L i l j a Peussa, Paavo Pääkkönen j a Eine Rönkä.
V ä l i a i k a i s e t opetussuun-
n i t e l m a t monist e t t i i n Kasvatust ? e t e i den t utkimusl a i t okses s a , j oka h u o l e h t i w ö s
n i i d e n j a k e l u s t a j a qyynnistä.
10.
Peruskoulun o p p i l a a l l e v i e r a i d e n k i e l t e n opetus suunnit elman ensimmäinen
v e r s i o , ns. v ä l i a i k a i n e n opetussuunnitelma, v a l m i s t u i v:n 1967 s y k s y l l ä j a s i t ä
k o k e i l t i i n kokeiluperuskouluissa muutaman lukukauden ajan.
Kokeilun t u l o s t e n
p e r u s t e e l l a opetussuunnitelmaa t a r k i s t e t t i i n j a se j u l k a i s t i i n v. 1970
(Komiteanmietintö 1970: A5 1.
POPS: i n o p p i l a a l l e v i e r a i d e n k i e l t e n opetussuun-
nitelmaa l a a d l t t a e s s a v o i t i i n käy-ttää hyväksi Euroopan neuvoston Ostian j a
Ankaran a s i a n t u n t i j akonferenssien s u o s i t u k s i a kielenopetuksen t a v o i t t e i k s i ( 1966)
j o i s s a mainitaan k i e l i t a i d o n n e l j ä o s a - a l u e t t a sekä maantuntemus , k u l t t u u r i t i e t o
j a persoonallisuuden kehityksen edistäminen.
Peruskoulun opetussuunnitelmassa m ä ä r i t e l l ä ä n kielenopetuksen y l e i s e t tav o i t t e e t , j o t k a ovat y h t e i s e t k a i k i l l e oppimäärille.
Kielenopetuksen y l e i s t a -
v o i t t e i k s i a s e t e t t i i n opiskeltavan k i e l e n s u u l l i n e n j a k i r i a l l i n e n ymmärtäminen
j a t u o t t a n i n e n , p o s i t i i v i n e n asenne k i e l e n o p i s k e l u a kohtaan j a t i e t o i s u u s
o l o s u h t e i s t a j a elämästä maassa, jonka k i e l t ä o p i s k e l l a a n .
Yleiset tavoitteet
e s i t e t ä ä n tarkemmin oppimääräkohtaisesti j a ensimmäisessä o p p i l a a l l e v i e r a a s s a
k i e l e s s ä e s i t e t ä ä n myös ala- asteen kielenopetuksen t a v o i t t e e t .
Oppiainesta
määritellään esittämällä opetettavan s a n a s t o n määrä, o p e t e t t a v a t rakenneseikat
ja käsiteltäviä aihepiirejä.
Aihepiiriehdotus , j o t a väliaikaistessa opetussuunni-
telmassa e i o l l u t , sisältää samalla myös v i i t t e i t ä kielenkäyttötilanteista.
Opetusjärjestelyistä esitetään varsin seikkaperäisiä v i i t t e i t ä .
Lisäksi k ä s i -
t e l l ä ä n opetuksen apuvälineiden k ä y t t ö ä j a oppimistulosten a r v i o i n t i a .
K i r j o i t t a j a on muissa y h t e y k s k s ä
k ä s i t e l l y t j a a r v i o i n u t P0PS:in k i e l t e n
opetussuunnitelmaa (Takala, 1976, 19-22, 60-61
, Takala,
tässä e i o l e G h e t t a t o i s t a a aikaisemmin e s i t e t t y ä .
1977, 18-19), j o t e n
Kieltenopetuksen y l e i s t a -
v o i t t e e t ovat Pohjoismaissa p i t k ä l l e yhdensuuntaiset (mikä kävi i l m i pohjoismaisessa harmonicoimisprojektissa)
.
Kouluhallituksen v. 197 1 vahvistama
nykykielten opetussuunnitelma on keskikoulun o s a l t a hyvin p i t k ä l l e samansuun-
t ainen kuin POPS
.
T o i s t a i s e k s i viimeisin vaihe o p p i v e l v o l l i s u u s i k ä i s t e n kielenopetuksen
s u u n n i t t e l u s s a on k o u l u h a l l i t u k s e n ( k i r j e n:o 9373
15.11.1974) asettaman
v i e r a i d e n k i e l t e n kehittämistyöryhmän ( p j . Jouko A. Räihä, s i h t . S a u l i Takala)
laatima "Ehdotus p e r u s t a v o i t t e e k s i j a perusoppiaineeksi peruskoulussa" ( 1976).
T y Ö r y h G n asettamisen p o h j a n a o l i y l e i n e n k o u l u t u s p o l i i t t i n e n pyrkimys k e h i t t ä ä
peruskoulua n i i n , e t t ä s e a n t a a y l e i s e n kelpoisuuden keskiasteen o p i n n o i l l e .
K i r j o i t t a j a on aikaisemmin tehnyt s e l k o a tyÖryhGn toiminnasta (Takala, 1976
19-29, Takala, 1977, 15-20, 81-89, Takala, 1979
8,
b ) . Tässä yhteydessä
on
syytä t o d e t a , e t t ä työryhmän t y ö s k e n t e l y s s ä o l i mahdollista hyödyntää sekä
k o t i m a i s t a k e h i t t ä m i s t y ö t ä tavoitekuvauksen a l a l l a (Freihoff & Takala, 1974 ,
11.
ns.Lulu-muistio)
e t t ä ulkomaisia m a l l e j a ( e r i t y i s e s t i CCC:n kynnystaito-
p r o j e k t i , Englannin Schools Council
H.E. Piephon
Modern Languages P r o j e c t , p r o f e s s o r i
johtama k e h i t t ä m i s t y ö Saksan l i i t t o t a s a v a l l a s s a ) .
Käytettävissä
o l i l i s ä k s i useiden maiden opetussuunnitelmia e r i p u o l i l t a maailmaa.
Perus asteen kielenopet uksen t avoitekuvauksess a
OQ
h a v a i t t a v i s s a ainakin
kolme s e l v ä ä k e h i t y s l i n j a a :
1 ) Tavoitekuvauksessa on s i i r r y t t y työtapojen y l e i s e s t ä kuvauksesta oppilaan
käyttäytymistä koskevaan kuvailuun j a o p e t u s s i s ä l t ö j e n melko tarkkaan j a
e r i t e l t y y n kuvaukseen.
n
Valossa.
2 ) Sanaston t a v o i t e t a s o a on l a s k e t t u k o u l u s a ~ ~ u t a s t u t k i m u s t etylosten
3) Kielenopetus nähdään yhä selvemmin $sana koulun y l e i s t ä kasvatus- j a opetust e h t avaa.
3.2. Keskiasteen k i e l i s u u n n i t t e l u
3.2.1.
Lukio
K e s k i a s t e e l l a on l u k i o l l a aivan viime a i k o i h i n saakka o l l u t keskeinen
asema.
Teoriassa keskikoulun j a lukion kielenopetuksen pohjana o l i tämä vuo-
sikymmen alkuun
"Valtion oppikoulujen kieltenopetuksen oppiennätykset j a
metodiset ohjeet" vuodelta
1941. Useissa y h t e y k s i s s ä on t o d e t t u , e t t ä sen s i -
sältämät metodiset ohjeet o l i v a t aikanaan hyvinkin
on lähinnä
työ- j a harjoitusmuotojen k u v G l u a .
modernit.
Tavoitekuvaus
Y l i t a r k a s t a j a Jouko A. Räihä
( 1974) on todennut, e t t ä a i k a a qyöten k e h i t y s meni k i r j o i t e t t u j e n oppiennätysten
e d e l l e , mutta kun o h j e e t o l i k i r j o i t e t t u v ä l j ä s t i j a kun painoskin o l i loppunut,
n i i n e t t ä vain harva 50-60-1ukujen
k i e l t e n o p e t t a j a on m a i n i t t u a vihkosta edes
nähnyt, e i v ä t 40-iuvun oppiennätykset o l e kiklenopetuksen k e h i t y s t ä p a l j o n
h i l l i n n e e t , j o s e i v ä t s i t ä tukeneetkaan ( s . 1 1 ) .
Lukiokomitea (Komiteanmietintö 1970: A 1 1 ) k ä s i t t e l i mietinnössään lukion
k i e l i o h j e l m a a ( l u k u 6.2.3.9.)
vieraan k i e l e n o s a l t a .
j a hahmotteli
4
vaihtoehtoa 1 . j a 2. o p p i l a a l l e
Komitea e s i t t i , e t t ä 1 . v i e r a a s s a k i e l e s s ä t u l i s i j ä r -
jestää k a k s i e r i l a i s t a k u r s s i a , m i l l o i n vähintään v i i s i o p p i l a s t a on hyväksytty
k e s k i k u r s s i l t a lukioon.
12.
Nykykielten opetussuunnitelma
Valtion oppikoulujen v i e r a i t t e n k i e l t e n
o p e t u s t a v a r t e n on v a h v i s t e t t u 22.7. i971.
Sen l a a d i n n a s s a l i e n e e k e s k e i s i n
osuus kouluneuvos Oili Sampolalla.
Nykykielten opetussuunnitelma k o r o s t a a P0PS:in t a v o i n kielenopetuksen
t a v o i t t e i d e n j a työmenetelmien läheistä kytkeytymistä koulun y l e i s i i n t a v o i t teisiin.
Kielenopetus nähdään seka k u l t t u u r i n e t t a y k s i l ö n k a n n a l t a tärkeänä
toimintana.
Se a n t a a h y ö d y l l i s i ä t a i t o j a j a t i e t o j a mutta p a l v e l e e myös
persoonallisuuden k e h i t t y m i s t ä j a e d i s t ä ä k a n s a i n v ä l i s t ä kanssakäymistä j a
y h t e i symmärrystä.
Nykykie lt en opetus suunni telmas s a lähde t ä ä n t avo2t t eenmäärit t elys sä siit a ,
e t t ä k i e l i - b a i t o käsittää seka t o i s t e n e s i t t ä m i e n k i e l e l l i s t e n v i e s t i e n vastaanottamisen j a ymmärtämisen e t t ä omien a j a t u s t e n ilmoittamisen t o i s i l l e k y s e i s t ä
k i e l t ä käyttäen.
Täten päädytään p e r i n t e i s e e n k i e l i t a i d o n n e l j ä ä n osa-alueeseen
1. ilmenemismuotoon.
E r i p i t u i s t e n k i e l i k u r s s i e n t a v o i t t e e t i l m o i t e t aankin
e s i t t ä m ä l l ä m i l l a i s e e n k i e l e n s u u l l i s e e n j a k i r j a l l i s e e n ymmärtämiseen j a t u o t -
t ami s een op e t ukse 1 l a p y r i t ä ä n
.
Oppi aines t a määrit e iiään viit t aamall a rakent e i -
den o s a l t a P0PS:in ao. k o h t i i n j a esittämällä a k t i i v i s e n j a p a s s i i v i s e n sanaston
määrät. Opetuksessa k ä s i t e l t ä v i ä
GhepiireJZi
e i tarkemmin m ä ä r i t e l l ä .
Opetusohjelmia luonnehditaan e s i t t ä m ä l l ä millaista työskentelyä opetuksen e r i
t a s o i l l a tulisi harrastaa.
Kielenopiskelun t y ö t a p o j a e s i t e l l ä ä n v a r s i n yksi-
tyiskohtaisesti.
Opetusvihjeit& annetaan kuullun j a luetun y d r t ä m i s e n h a r j o i t t e l u s t a ,
seka aäntamisen j a rakenteiden oppimisesta j a sanavaraston k a r t u t t a m i s e s t a .
Erikseen k ä s i t e l l ä ä n wÖs s u u l l i s t a h a r j o i t t e l u a , k i r i a l l i s i a t e h t ä v i ä j a
oppitunnin rakennett a.
Näkökohtia e s i t e t aan w ö s k i e lenopet uksen e r i l a i s t e n
apuvälinei den k ä y t ö s t ä .
Nykykielten opetussuunnitelmassa annetaan samaten
v i i t t e i t ä j a o h j e i t a oppimistulosten a r v i o i n n i n t a v o i t t e i s t a j a menetelmistä.
Vuoden 1974 aikana t e k i y l i t a r k a s t a j a Hanna Jaakkola s e l v i t y k s e n nykykielt e n opetussuunnitelman t o t e u t u m i s e s t a opetuksessa.
S e l v i t y k s e s s ä kävi i l m i ,
e t t ä opetussuunnitelma e i kolmenkaan vuoden k u l u t t u a o l l u t r i i t t ä v ä n hyvin
mennyt p e r i l l e : 15 % : l l ak i e l t e n o p e t t a j i s t a e i o l l u t s i t ä käytössään, 10 % e i
o l l u t s i i h e n lainkaan t u t u s t u n u t j a 16 % e i o l l u t s i t ä o t t a n u t lainkaan huomioon
opetuksessaan.
v a i n n o l l i s e st
opetukseen.
Selvityksen s u u r i n a n s i o on ehkä s i i n ä , e t t ä s e o s o i t t a a hakuinka h i t aast i uudi s t us suunnitelmat alkavat v a i k u t t a a käytännön
13.
Kouluhallitus a s e t t i vuoden 1972 l o p u l l a työryhmän, jonka tehtävänä o l i
mm. selvittää lukion kurssimuotoisen kielenopetuksen p e r i a a t t e e t j a l a a t i a
yleinen lukion kurssimuotoisen kielenopetuksen uuaistamisohjelma.
Yleisohjelma
s a a t i i n valmiiksi v:n 1974 loppuun mennessä j a s e l u o v u t e t t i i n Kouluhallituks e l l e t a r k i s t e t t u n a joulukuussa 1975 ( "LULU"-muistio
1.
Koska LULU -työryhmän
m u i s t i o t a e i koskaan j u l k i s t e t t u eikä v a h v i s t e t t u j a koska se o l i k e s k e i s i ä
l ä h t ö m a t e r i a a l e j a mm. lukion opetussuunnitelmakomitean vieraiden k i e l e n
jaoston t y ö s k e n t e l y l l e
¶
e s i t e t ä ä n seuraavassa esimerkkejä sen tavobtsmäärit-
t e l y n tyylistä.
Muistiossa e s i t e t ä ä n kielenopetuksen y l e i s t a v o i t e ,
edelleen m i k r o t a v o i t t e e t .
makrotavoitteet j a
Y l e i s t a v o i t e e s i t e t ä ä n s e u r a a v a s t i : "Oppilaan t u l e e
oppimäärän p u i t t e i s s a pystyä ymmärtämään j a käyttämään o p i s k e l t a v a a k i e l t ä
s u u l l i s e s t i j a k i r j a l l i s e s t i n i i n e t t ä hän voi t o i m i a kommunikaatiotilanteessa
kontaktin l u o j a n a , y l l ä p i t ä j ä n ä j a v a s t a a n o t t a j a n a sekä informaation vastaanott a j a n a j a sen v ä l i t t ä j ä n ä t i l a n t e e n e d e l l y t t ä m ä l l ä t a v a l l a .
nähdään h i e r a r k k i s e k s i .
''
Opetussuunnitelma
Tavoitteen a s e t t e l u a tehdään v a l t a k u n n a l l i s e l l a taso11
mutta m i k r o t a v o i t t e e t l a a d i t a a n k o u l u / o p e t u s r y h & o h t a k e s t i .
Tavo-itteenmäär2ttelyn lähtökohtana on k i e l i t a i d o n t a r v e
¶
joka p y r i t ä ä n
ottamaan huomioon m ä ä r i t t e l e m ä l l ä minkälaisissa t i l a n t e i s s a oppilaan on
s e l v i y d y t t ä v ä o p i s k e l t a v a l l a k i e l e l l ä j a minkä l a a t u i s t a k i e l i t a i t o a oppilaan
on n ä i s s ä t i l a n t e i s s a o s o i t e t t a v a .
K i e l e n k ä y t t ö t i l a n n e on ymmärretty l a a j a s t i
j a s e k ä s i t t ä ä myös k i r i a l l i s e t k i e l e n k ä y t t ö t i l a n t e e t (sekä yksi- e t t ä kaksisuuntaiset)
.
K i r j a l l i s e t j a s u u l l i s e t k i e l e n k ä y t t ö t i l a n t e e t j a o t e l l a a n kuuteen kielenkäytön pääalueeseen
¶
joiden on k a t s o t t u edustavan ihmisen k e s k e i s i ä toiminta-
muotoj a ( r o o l e j a ) j a k u l t t u u r i n k e s k e i s i ä lohkoj a.
Ehdotetut kielenkäytön
pääalueet ovat: 1 ) h e n k i l ö k o h t a i s e t k o n t a k t i t , 2 ) arkielämän p a l v e l u t i l a n t e e t ,
3) työelämän k i e l e n k ä y t t ö t i l a n t e e t , 4 ) v i r a l l i s l u o n t e i s e t k i e l e n k ä y t t ö t i l a n t e e t
5 ) t i e d o n hankkiminen j a välittäminen seka 6 ) h a r r a s t u k s e t .
Kielenkäytön pääalueiden makrot a v o i t t e i s t a e s i t e t t ä k Ö Ö n henkilökoht a,?sia
k o n t a k t e j a koskevat makrotavoitteet :
Selviytyäkseen henkilökoht a i s i st a kont akt e i st a oppi1aan t u l e e opi ske 1tavalluih k i e l e U ä oppimääränsä p u i t t e i s s a k y e t ä
- ymmärtw
p u h e t t a n i i n , e t t ä hän pystyy reagoimaan kuulemaansa t i l a n t e e n
edellyttämällä t a v a l l a
-
puhumaan k i e l t ä n i i n , e t t ä hän o m a - a l o i t t e i s e s t i voi a l o i t t a a j a y l l ä p i t ä ä
keskustelua
14.
- ymmärtä.mä.ä.n j a laatimaan o p i s k e l t a v a l l a k i e l e l l ä h e n k i l ö k o h t a i s i a k i r i a l l i s i a viestejä.
P ä ä a l u e i t a hahmotellaan t a r k e e n e sit t Z n S l l a n i i d e n pui t t e c s a e c ii n t yviä
t i l a n t e i t a ( t o i m i n t a a ) j a k ä s i t e l t ä v i ä a i h e i t a ( s i s ä l t ö j ä ) j a n ä i s t ä määräytyv i ä k i e l e l l i s i ä ilmenemismuotoja ( t u o t o k s i a ] .
Henkilökohtaisten kontaktien
o s a l t a e r i t t e l y o l i seuraavanlainen:
TILANTEITA ( t o i m i n t a )
Perheen j a suvun
keskeiset kontaktit
ILMENEMISMUOTOJA ( t u o t o k s i a )
KIELELLISIÄ
Suullisia:
AIHEITA (sisäl-
töjä)
Te rvehdykse t
koti
Esidtäytymiset
perhe
Ystävien j a t u t t a v i e n
väliset kontaktit
Hyvastelyt
suku
Keskustelun @tai4
tuttavat
Työtovereiden v ä l i s e t
kontaktit
J u tt e l u
ystävät
Keskustelu (qyös puhei i m e s s a)
koulu
työasia t
Käskyt, k i e l l o t , kehotukset , suostuttelut
j ok apäiväi s e t
askareet
Ke rtominen
harrastukset
a j anvi e t t o t avat
Ki r j a l l i s ia :
E r i l a i s e t viestit
-
kirjeet
- kortit
- k i r jel a p u t
Henkilökohtaisten kont & t i e n 0s a l t a m ä ä r i t e l t i i n mikrot a v o i t t e e t s e u r a a v a l l a
tavalla:
T y y p i l l i s t a h e n k i l ö k o h t a i s i l l e k o n t a k t e i l l e on s e , e t t ä n i i s s ä k ä y t e t t ä v ä
k i e l i on t u t t a v a l l i s t a , e p a v i r a l l i st a.
T i l a n t eeseen 0s a l l i s t uvien henki l ö i den
k e s k i n ä i s e t s u h t e e t ovat yleensä l ä h e i s e t j a e p ä v i r a l l i s e t (perheenjäsenet,
s&u, t u t t a v a t , t y ö t o v e r i t jne.
1.
K i e l e n k ä y t t ö t i l a n t e e t e d e l l y t t ä v ä t yleensä
etupäässä a k t i i v i s t a s u u l l i s t a k i e l i t a i t o a : puheen ymmärtämistä j a puhumista,
mutta vähäisemmässä määrin rqyös lukemista j a k i r j o i t t a m i s t a .
lanteissa k ä s i t e l t ä v ä t a i h e p i i r i t ovat l ä h e s r a j a t t o m a t
.
Kielenkäyttöti-
Kielenkäytölle on
usein tyypillistä perheen t a i laajemman p i i r i n "sisärenkaan k i e l i " .
Henkilö-
k o h t a i s i s s a k o n t a k t e i s s a kuvastuvat e r i k u l t t u u r i p i i r i n t a v a t j a a s e n t e e t .
15.
"Perhe" j a "suku" v i i t t a a v a t o s i t t a i n oppilaan mahdolliseen ulkomaiseen
isäntäperheeseen t a i vastaavaan perheeseen jonka v a i h e i t a seurataan oppimateria a i i ss a.
Tavoitteena on, e t t ä
-
o p p i l a s h a l l i t s e e tervehtimisen j a hyvästelyn r i t u a a l i t perheen j a suvun,
y s t ä v i e n j a t u t t a v i e n sekä työtovereiden v ä l i s e s s ä kanssakäymisessä o t t a e n
huomioon e r i l a i s i i n tervehdyksiin l i i t t y v ä t s o s i a a l i s e t e r o t
- oppilas pystyy i t s e esittäytymään h e n k i l ö k o h t a i s i i n k o n t a k t e i h i n l i i t t y v i s s ä
t i l a n t e i s s a seka myös e s i t t e l e m ä ä n perheensä j a sukunsa j ä s e n i ä , y s t ä v i ä ä n ,
tuttaviaan j a työtovereitaan vastaavissa t i l a n t e i s s a
- o p p i l a s pystyy reagoimaan häntä m u i l l e esiteltäessä t a i m u i t a h ä n e l l e e s i t e l täessä asiaan k u u l u v a l l a t a v a l l a
- oppilas pystyy osallistumaan keskusteluun h ä n e l l e t u t u i s t a jokapäiväiseen
elämään l i i t t y v i s t ä a i h e i s t a
-
oppilas pystyy q Ö s aloittamaan keskustelun h ä n e l l e t u t u i s t a a i h e i s t a
o p p i l a s h a l l i t s e e k i e l e l l e ominaisen t u t t a v a l l i s e n keskustelun WÖtailyyn kuul u v a t p a l a u t t e e t (sanomat , huudahdukset j a ä ä n n a h k d y t ) n i i n , e t t ä keskusteluun
e i synny h ä i r i t s e v i ä k a t k o j a
-
puhelinkeskustelut ( v r t . arkielämän p a l v e l u t i l a n t e e t )
oppilas pystyy ymmärtämään j a käyttämään t u t t a v a l l i s i s s a k o n t a k t e i s s a t a r v i t t a v i a käskyjä, kehotuksia, pyyntöjä j a k i e l t o j a sekä k i e l e l l i s e n s u o s t u t t e l u n
muotoj a ,
-
o p p i l a s pystyy ymmärtämään h ä n e l l e k e r r o t t u j a jokapäiväisen elämän tapahtumia,
kokemuksia j a tuntemuksia
-
o p p i l a s pystyy kertomaan jokapäiväiseen elämään l i i t t y v i s t ä tapahtumista j a
omi st a
-
kokemuksi st aan , t unt emuks ist aan j a kas it y k s i st ään
oppilas pystyy ymrilärtämään j a i t s e laatimaan l y h y i t ä k i r j a l l i s i a v i e s t e j ä ,
j o t k a s i s ä l t ä v ä t tiedonannon , k i e l l o n , kehotuksen , käskyn jne.
- oppilas pystyy ymmärtämään j a esittämään seka s u u l l i s e n e t t ä k i r j a l l i s e n k i i toksen, o n n i t t e l u n , kutsun , anteeksipyynnön
-
oppilas pystyy pitämään k i r j a l l i s e s t i ( k i r j e i n , k o r t e i n ) y l l ä k o n t a k t i a
perheen
nalla
j a suvun j ä s e n i i n , y s t ä v i i n j a t u t t a v i i n o l l e s s a a n muulla paikkakun-
16.
Työryhmä e s i t t i k u l l e k i n kielenkäytön p ä ä a l u e e l l e ns. e y a l u a a t i o l a u s e i t a , j o i s s a
on p y r i t t y m ö s määrittelemään oppilaan s u o r i t u k s e l l e a s e t e t t a v i a vaatimuksia.
H e n k i l ö k o h t ~ s t e nkontaktien o s a l t a ne o l i v a t s e u r a a v a n l a i s e t :
- Oppilas pystyy esittäytymään h e n k i l ö k o h t a i s i i n kontakteihin l i i t t y v i s s ä til a n t e i s s a käyt t äen t u t t a m u s asteen mukai st a k i e limuot oa
-
.
Oppilas pystyy puhelinkeskustelun p e r u s t e e l l a k i r j o i t t a m a a n v i e s t i n n i i n , e t t ä
v i e s t i n v a s t a a n o t t a j a menettelee o d o t e t u l l a t a v a l l a .
-
Oppilas pystyy laatimaan t u t u l l e h e n k i l ö l l e t a r k o i t e t u n k i r j e e n
, jossa
hän
k e r t o o viime a i k & s e t kuulumi s e t j a noudattaa t u t t a v u u s asteen mukaista k i e l i muotoa
.
- Oppilas pystyy m ä ä r i t e l l y s s ä t i l a n t e e s s a x esittämään s u u l l i s e s t i o n n i t t e l u n
y s t ä v a n / t u t t a v a n s a a t u a hakemansa työpaikan j a juttelemaan a s i a s t a , esittämään
työpaikkaan liit t y v i ä kysynlyksiä.
- Oppilas pystyy reagoimaan k i e l e l l e ominaisella t a v a l l a e r i l a i s i i n s o s i a a l i s i i n
t i l a n t e i s i i n l i i t t y v i i n tervehdyksiin, e s i t t e l y i h i n , hyvästelyihin välittömästi
seka ilman e p ä r ö i n t i ä j a t a k e r t e l u a .
-
Oppilas pystyy annetussa t i l a n t e e s s a i t s e tervehtimään
, hyvästelemään
ja esit-
taytymään t a i esittelemään m u i t a k i e l e l l e s i i n ä s o s i a a l i s e s s a t i l a n t e e s s a
/
tyypillisellä tavalla.
-
as i aa k ä s i t t eleväs ta puhelinkeskus t e l u s t a h a l l i t e n
Oppilas s u o r i u t u u
puhelun a l o i t t a m i s e e n j a lopettamiseen l i i t t y v ä t
tilanteessa käytetyt
fraasit j a toimittamaan sanoman p e r i l l e .
-
Oppilas pystyy ilman valmistautumisaikaa keskustelemaan oppilasryhmässä k u r s s i n
aikana k ä s i t e l l y s t ä a i h e e s t a seka reagoiden muiden puheenvuoroihin e t t ä i t s e
puheenvuoroj a k ä y t t ä e n esim. 5 minuutin ajan.
Oppisisällöiksi luetaan kielenkäyttötilanteet
rit j a k i e l e l l i n e n aines.
, niissä
k ä s i t e l t ä v ä t aihepii-
Muistiossa e i o t e t a k a n t a a e r i oppimäärien o p p i s i s ä l -
tÖjen määrään , vaan tamä j ä t e t t i i n kielikohta.isten ryhmien e r i k s e e n h a r k i t t a v a k s i .
Opetus j ä r je s t e l y i s t ä e s i t e l l ä ä n iyhyes ti vain j o i t akin y l e i spe ri a a t t e i t a
t ap o j en t o d e t aan riippuvan k u r s s i e n t avo; t t e i st a.
yleinen malli
, jonka
.
TyÖ-
Kurs sien laadinn a l l e e s i t e t ä ä n
mukaan k u r s s i k o h t a i s e s t i m ä ä r i t e l l ä ä n kunkin k u r s s i n t a -
voitteet , oppisisällöt
, opetus j ä r j e s t e l y t
j a oppitulosten a r v i o i n t i .
t u l o s t e n a r v i o i n t i a k ä s i t e l l ä ä n v a r s i n i a a ja s t i .
Oppimis-
Korostetaan arvioinnin merki-
t y s t ä oppimisen j a opetuksen edistymisen s e u r a n n a l l e j a opetuksen s u u n n i t t e l u l l e .
Samoin k o r o s t e t a a n o p p i l a i l l e annettavien koeohjeiden s e l k e y t t ä j a e s i t e t ä ä n
e t t ä n i i s s ä t u l i s i selvittää a r v i o i n n i n t a r k o i t u s
, k i e l e n k ä y t t ö t i l a n n e , oppi-
i a a l t a v a a d i t t a v a t o i m i n t a j a suorituksen vaatimustaso.
Muistiossa k i i n n i t e t ä ä n huomiota k i e l e n s o s i a a l i s e e n luonteeseen j a sen
e r i l a i s i i n käy-ttötapoihin.
Kielenkäytön p ä ä a l u e i t t a i n e s i t e l l ä ä n oppilaan
k i e l e l l i s t ä käytt&tymista koskevia y k s i t y i s k o h t a i s i a t a v o i t e l a u s e i t a .
3.2.2.
Ammatillinen k e s k i aste
Keskiasteen koulunuudi st ustyön p u i t t e i s s a hahmot e lt i i n ammatilli st en oppil a i t o s t e n y l e i s s i v i s t ä v ä n opetuksen t a v o i t t e i t a j a s i s ä l t ö j ä (Komiteanmietintö,
1977: 1 7 ) .
T a v o i t t e i t a m ä a r i t e l l e s s ä ä n toimikunta k o r o s t i jonkin vieraan k i e l e n h a l l i n nan merkitystä y k s i l ö n toimintakykyisyyden j a i t s e n s ä kehittämisen k a n n a l t a sekä
p i t i yhteiskunnan j ä s e n t e n monipuolisen k i e l i t a i d o n k e h i t t ä m i s t ä k o u l u t u s p o l i i t t i s e n a päämääränä.
Korkeakoulujen k a n n a l t a y h t e i s i i n v ä l i n e a i n e i s i i n kuuluu
toimikunnan m i e l e s t ä y k s i v i e r a s k i e l i .
Kieltenopetuksen vähäisen tuntimäärän
vuoksi toimikunta p i t i t ä r k e ä n ä r e s u r s s i e n varaamista ennen kaikkea pääkielen
t a i don vahvistamiseen.
ammat e it t a i n
Kie iit a i don monipuoli s t a r d seen o l i s i p y r i t t ä v ä koulutus -
.
Ammatillisten oppi l a i t 0s t en k i e lt enope tuksen t u l i s i toimikunnan mukaan
t u r v a t a k i e l i t a i t o , joka v a s t a a y k s l l ö n persoonallisuuden kehittämisen, työelämän
e r i ammateissa toimimisen j a e r i l a i s t e n jatko- opintojen vaatimuksia.
Oppilaan
aikaisemmin saavuttamaa k i e l i t a & t o a t u l e e y l l ä p i t ä ä , k e h i t t ä ä j a monipuolistaa.
Kieltenopetuksen t u l e e nyös
e d i s t ä ä ammatillisen koulutuksen l a a d u l l i s e n tason
kohottamista maan kansainvälisen kilpailukyvyn s ä i l y t t ä m i s e k s i j a parantamiseksi.
Toimikunnan e s i t y k s e n mukaan koulu- j a o p i s t o a s t e e n y h t e i s e n y l e i s j akson
aikana opiskellaan k a i k i l l e p a k o l l i s i n a sekä ensimmäistä v i e r a s t a k i e l t ä e t t ä
t o i s t a kotimaista k i e l t ä .
Toimikunnan e s i t y s k ä s i t t ä ä y l e i s j aksoa varten ensim-
mäisen vieraan k i e l e n j a t o i s e n kotimaisen k i e l e n k u r s s i n .
Kurssin p i t u u s on
57 tuntia e l i 1.5 opintoaikayksikköä1
Yleisjakson jälkeen k o u l u a s t e i s i s s a erikoistumisopinnoissa o l i s i o p p i l a a l l e
pakollinen joko t o i n e n y l e i s j a k s o n k i e l i s t ä t a i j o k i n muu koulutusammatin vaatima
vieras k i e l i .
Toimikunta l a a t i ensimmäisen vieraan k i e l e n j a t o i s e n kotimaisen
k i e l e n kouluasteisen erikoistumisjakson k u r s s i n .
57 t u n t i a d l i 1.5 opintoaikayksikköä.
Kurssien p i t u u s on n i i n ikään
18.
Yleisjakson j ä l k e e n o p i s t o a s t e e n e r i k o i s t h s o p i n n o i s s a o l i s i ensimmäinen
v i e r a s k i e l i k a i k i l l e p a k o l l i n e n j a t o i n e n kotimainen k i e l i p e r u s l i n j a k o h t a i s e s t i
pakollinen.
Kurssien p i t u u s on 171 t u n t i a e l i 4.5 opintoa,ikayksiWrÖa.
Yleis j akson jälkeen o p i s t o a s t e e n erikoistmnisopinnoissa o i i s i ensimmäinen
v i e r a s k i e l i k a i k i l l e pakollinen j a t o i n e n kotimainen k i e l i p e r u s l i n j a k o h t a i s e s t i
pakollinen.
Kurssien p i t u u s on 171 t u n t i a e l i 4.5 opintoaikayksikköa.
Vieraan k i e l e n j a t o i s e n kotimaisen k i e l e n p a k o l l i n e n tuntimäärä o l i s i
kouluasteen opinnoissa vähintään 171 t u n t i a j a o p i s t o a s t e e n opinnoissa vähintään
285 t u n t i a .
Peruskoulun k i e l i v a l i n t o j e n johdosta on toimikunnan mukaan ensimmäinen vieras k i e l i käytännössä e n g l a n t i .
Kuitenkin t u l i s i t u t k i a k o u l u t u s a s t e i t t a i n
mahdollisuudet s i j o i t t a a p a k o l l i s e k s i k i e l e k s i q ö s muu ammatin vaatima k i e l i .
Toimikunta
esitti q ö s
e t t ä sekä koulu- e t t ä o p i s t o a s t e e l l a t u l i s i o l l a
mahdollisuus o p i s k e l l a t o i s t a v i e r a s t a k i e l t ä vapaaehtoisena aineena.
Keskiasteen koulunuudistuksessa on toimikunnan m i e l e s t ä l ä h d e t t ä v ä s i i t ä ,
e t t e i peruskoulun tasoryhmitystä o l e tarkoituksenmukaista j a t k a a k e s k i a s t e e l l a .
K i e l t e n oppimäaras u u n i teimat l a a d i t t i i n peruskoulun k e s k i k u r s s i e n pohj alle.
Kurss it rinnas t uvat rakent ee l l i s e s t i lukion k i e l t e n o p e t ukseen , mutta poikkeavat
t o i s i s t a a n s a n a s t o l t a a n j a p a i n o t u k s i l t a a n e r i p e r u s l i n j o i l l a ammatillisen koulutuksen vaatimusten mukaan.
Toimikunta k ä y t t i e r i oppiaineiden oppikursseja s u u n n i t e l t a e s s a y h t e i s t ä
kaavaa, j o s s a on suraavat kohdat: s i s ä l t ö k o h d a t
t a v o i t t e e t j a ydinkohdat
oppimisen toteuttamisen*yleisohjeitasekä a r v i o i n t i .
4
19.
Seuraavassa katkelma o p p i l a a l l e ensimmäisen v i e r a a n k i e l e n y l e i s j a k s o n kurssista:
Sisältökohdat
T a v o i t t e e t j a ydinkohdat
Oppimisen toteuttamisen
y l e i s ohj e i t a
Kurssin s u u n n i t t e l u
Oppilas t u n t e e k u r s s i n
t a v o i t t e e t , oppimateriaalin j a työtavat.
Suunnitellaan yhdessä
oppi i a i den kans s a e r i t y i s e s t i lisäaineiston
käyttöä.
Läht Ö t ason t a r k i s t u s
Seka o p e t t a j a e t t ä oppilas t u n t e v a t oppi laan
valmiudet lähinnä peruskoulussa o p i t t u j e n kiel i o p p i s e i k k o j en 0 s a l t a .
Kertaus
Oppilaan valmiudet peruskoulussa opitun kesk e i sen k i e li aineksen
0s a l t a vahvistuvat
Kerrataan j a t k u v a s t i ,
j o s k i n voimakkaimmin
kurssin alussa.
Oppilas omaksuu k i e l e l l e
t y y p i l l i s t ä tervehdysj a hyväst e l y f r a s e o l o g i a a .
Oppilas ymmärtää h ä n e l l e
k o h d i s t e t t u j a sanontoja
j a pystyy vastaamaan
n i i h i n sekä t u t t a v a l l i sesti että virailisluont e i s i s s a t i l a n t e i s s a.
Oppilas pystyy e s i t t e l e mään i t s e n s ä j a m u i t a
henki lökoht ai se st i t a i
puhelimessa sekä k i r j a l l i s e s t i esim. k i r j e e s s ä .
Oppilas pystyy k i e l e J l e
tyy-pixlisiä sanontoja j a
huudahduksia k ä y t t ä e n
ymmärret t äväst i 0s a l l i stumaan keskusteluun ilman ennakkovalmisteluj ak i n j a t o t t u u käyttämään
p u h e l i n t a v i e r a a l l a kielellä.
Oppilas ymmärtää j a pyst y y i t s e laatimaan sekä
suullisia että kirjallis i a t i e d o n a n t o j a , kutsuja, k i i t o k s i a , onnittel u j a , tervehdyksiä, anteeksipyyntöjä jne. j a
pystyy vastaamaan n i i h i n .
Pe rusk oulus s a o p i t t u
f r as e o l o g i a k e rt auk s enomaisesti.
.
S o s i a a l i s e t kontak-
tit
- tervehdykset
-
hyvästely
-
esittely
- keskustelut
- ilmoitukset
-
viestit
Arviointi
D i agnost inen koe
Puheharj o i t t e l u a , k i r jeen k i r j o i t t a m i s t a j a
vie rus t o v e r i n e s i t t e l y ä
lyhyen h a a s t a t t e l u n perusteella.
Suullisen i nS o q a a t i o n
vaihtaminen itsestä j a
l ä h i y m p ä r i s t ö s t ä sekä
esim. a j a n k o h t a i s i s t a
tapahtumista.
Kirjallisia viestejä
voidaan l a a t i a apuneuvoja käyttäen, lyhyitä
s u u l l i s i a i l m a n ennakkovalmist e i u j akin
.
20
I
3.3. Korke akouluast e e n k i e l i s u d t t e l u
3.3.1. Opetusjärjestelmän s u u n n i t t e l u
Kielenkääntäjä- j a tulkkikoulutuksen järjestäminen maassamme t u l i e s i l l e
~ O - ~ U V a
Ul k
~ upuoliskolla
sa.
Turun y l i o p i s t o s s a j a Y h t e i s k u n n a l l i s e s s a korkeakoulus-
Professorien Y.M. Biese
j a E r i k Erämetsä
s e lvi t y s t en pohj a l t a
j a eräiden a l u s t a v i e n s e l v i t y s t e n jälkeen opetusministeriö a s e t t i 8. II. 1963
toimikunnan valmistelemaan y k s i t y i s k o h t a i s t a suunnitelmaa y l i o p p i l a s p o h j a i sen
t u l k k i - j a kielenkääntäjäkoulutuksen p i k a i s e k s i a l o i t t a m i s e k s i silmällä p i t ä e n
e r i t y i s e s t i mahdollisuuksia s i j o i t t a a koulutus
n a l l i s e e n korkeakouluun.
Turun y l i o p i s t o o n j a Yhteiskun-
Kielikoulutustoimikunta ( p j . M a t t i Aho
s i h t . Jaakko
I t ä l ä ) j ä t t i mietintönsä 30.10.1964.
Toimikunta k a t s o i
e t t ä kielikoulutuksen s i j o i t t u m i n e n j o olemassaoleviin
korkeakouluihin t a r j o a i s i v a r t e e n o t e t t a v i a e t u j a .
Kuitenkin toimikunta a r v e l i
e r i l a i s t e n t aloudellis-hallinnollisten näkökohtien j a y l i o p i s t o n kieltenopetuksen p e r i n t e i d e n puoltavan i t s e n ä i s t e n j a y k s i t y i s t e n k i e l i - i n s t i t u u t t i e n perustamista.
K i e l i - i n s t i t u u t i n t u l i s i toimikunnan mukaan a n t a a o p p i l a a l l e yhden vieraan
k i e l e n hyvä s u u l l i n e n t a i t o sekä kyky k i r j a l l i s e s t i j a s u u l l i s e s t i v a i v a t t a
kääntää
y l e i s t e k s t i ä suomesta ko. k i e l e l l e j a p ä i n v a s t o i n .
Lisäksi oppilaan
tulisi hankkia s e l l a i s e t p e r u s t i e d o t j o s t a i n l a a j a h k o s t a e r i k o i s a l a s t a , sen
s a n a s t o s t a j a k ä s i t t e i s t ä , e t t ä hän myöhemmin työssään p y s t y i s i suoriutumaan
t ä m h alan t e k s t i n kääntämisestä.
Opetuksen t a v o i t t e i s i i n s i s a l t y i s i v ä t rqyös
hyvän y l e i s t i e t o u d e n antaminen ao. k i e l i a l u e e s t a sekä ä i d i n k i e l e n taidon k e h i t täminen.
Toimikunnan m i e l e s t ä o p e t u k s e l l a tulisi o l l a s e l v ä a m n a t i l l i s e n opetuksen
luonne, t s . sen t u l i s i a n t a a kielenkääntäjän j a t u l k i n t e h t ä v i s s ä t a r v i t t a v a
perus ammattit a i t o .
Laki k i e l i - i n s t i t u u t e i s t a a n n e t t i i n
30.12.1965/756j a se astui voimaan
1.1.1966.Toimittuaan n. 10 v u o t t a i r r a l l i s i n a l a i t o k s i n a k i e l i - i n s t i t u u t t e j a
o l l a a n nyt liittämässä korkeakoulujen yhteyteen, mille k a n n a l l e k i e l i k o u l u t u s toimikuntakin o l i s i alunperin halunnut a s e t t u a (Komiteanmietintö,
1977:34).
21.
1960-luvuila keskustelua n s . p r o
Yliopistossa k ä y t i i n e r i t y i s e s t i
e x e r c i t i o - t u t k i n t o j e n mielekkyydestä.
Y l i o p i s t o i s s a t e h t i i n vuosikymmenen
loppupuolella omaehtoista s u u n n i t t e l u t y ö t ä .
Helsingin y l i o p i s t o s s a valmistui
e s i t y s v. 1968 j a Jyväskylän esitys ( p j . E r i k Erämetsä, s i h t . S a u l i Takala)
huhtikuussa 1969 ( k s . F r e i h o f f & T a k a l a , 1974, s. 8 ) .
N i l s Erik Enkvist
Vuonna 1969 sai p r o f .
o p e t u s m i n i s t e r i ö l t ä toimeksiannon l a a t i a m u i l l e kuin kielen-
o p i s k e l i j o i l l e annettavan k i e l i t a i d o n opetuksen t a v o i t t e i t a j a o r g a n i s o i n t i a
koskevan s e l v i t y k s e n .
Muistiosta k ä y n n i s t y i ns. kielipalveluopetuksen k e h i t -
t e l y t o i m i n t a maassamme ( A f t i l
3).
Raimo Konttinen j ä r j e s t i v.
1969 opetuskokeilun, jossa ryhmä y l i o p i s t o n
o p i s k e l i j o i t a sai a u d i o l i n g v a a l i s t a j a toinen ryhmä s a i t r a d i t i o n a a l i s t a
e x e r c i t i o t y y p p i s t ä o p e t u s t a (Konttinen 1970).
Opetusministeriö myönsi 3.5.1971
p r o f e s s o r i K o n t t i s e l l e määrärahan e n g l a n n i n k i e l i s e n
tämisen opetuskokeilua (EOK) varten.
t i e t e e l l i s e n t e k s t i n ymmär-
Kokeilua johtamaan j a valvomaan m i n i s t e r i ö
a s e t t i a p u l . p r o f . , K a r i Sajavaaran j o h d o l l a toimivan asiantuntijatyöryhmän.
EOK-projekti t u o t t i opetusmateriaalin opetuskokeilua v a r t e n , mutta tämän
lisäksi asiantuntijaryhmä l a a t i m u i s t i o n korkeakoulujen k i e l t e n opetuspalvelun
k e h i t t ä m i s e s t ä ( 1972).
Muistiossa k i i r e h d i t t i i n korkeakouly>sn kielenopetus-
palvelun v a l t a k u n n a l l i s t a s u u n n i t t e l u a . Ka&&!Suusillo o p i s k e l i j o i l l e ( v i e r a i den
k i e l t e n o p i s k e l i j o i t a lukuunnot t amat t a ) t iii s i o l l a opiskelun v a a t i v a k i e iit a i t o
vähintään yhdessä v i e r a a s s a k i e l e s s ä sekä virkojen j a toimen e d e l l y t t ä m ä t äidinkielisen j a vieraskielisen k i r j a l l i s e n j a suullisen viestinnä taidot.
Edelleen
muistiossa e h d o t e t t i i n , e t t ä vuoden 1974 a l u s t a p e r u s t e t t a i s i i n kieltenopetuspaheh
s u u n n i t t e l u a toimeenpanoa j a k e h i t t ämis t a varten valtakunnallinen k i e lt enopet us palvelukeskus.
Samanaikaisesti toimi p r o f . E r i k Erämetsän j o h d o l l a ( s i h t . T. Piippo j a
H. Halttunen ) korkeakoulujen k i e iL5 s t udio-opet usba s u u n n i t t e l e v a toimikunta.
Se k ä s i t t e l i mm. k i e l t enopet uksen t a v o i t t e i t a , , k i el i s t udi o-opet uksen t a r v e t t a j a
k i e l i s t u d i o t e k n i s i ä vaatimuksia (Komiteanmietintö 1971 :A I I ) .
Toimikunta e h d o t t i
t o i s e s s a mietinnössään (Komiteanmietintö, 1971 : B 21 ) v a l t a k u n n a l l i s t a k i e l i s t u diokeskust a , j onka tehtävänä o l i s i korke äkoulut as o i s i l l e oppi l a i t o k s i l l e t arkoit e t t u j e n kielistudio- ohjelmien tuotannon j a jakelun järjestäminen j a k e h i t t ä minen.
Keskus j ä r j e s t ä i s i q y ö s k o u l u t u s t a , kokeilua j a tutkimusta j a s i l l ä
o l i s i qyÖs t i e d o t u s - j a p a l v e l u t e h t ä v i ä .
k i e li st udi o-opet uks en neuvot te lukunn an
Jyväskylän y l i o p i s t o a .
.
\Toimikunta e s i t t i qyÖs a s e t e t t a v a k s i
Ke skuks en p aik aks i toimi kunt a e sit t i
22.
Vuonna 1970 t y ö s k e n t e l i kielistudiotoimikunnan kanssa l ä h e i s e s s ä y h t e i s t y ö s s ä työryhmä (0. Berggren, M. Gustafsson, P. Lindqyist j a T , P i i p p o ) joka
l a a t i o h j e i t a kielistudio- ohjelmien l a a d i n n a s t a (KTL:n j u l k a i s u j a 82/1971).
Toimikunnan ehdotusten mukaisesti a s e t e t t i i n tyÖry"nmä.t laatimaan k i e l i s t u d i o ohjelmia r u o t s i n , saksan j a englannin k i e l i i n .
Opetusministeriö a s e t t i 23.3.1972 kielistudiotoimikunnan t y ö t ä jatkamaan
korkeakoulujen k i e l i s t u d i o - o p e t u s t a suunnittelevan työryhmän ( p j
. Erik
Erämetsä).
Työryhmä e s i t t i 12.10. 1972 uudelleen v a l t a k u n n a l l i s e n kielistudiokeskuksen t o i minnan käynnistämistä.
M i n i s t e r i ö Wönsikin 21.6.1973
46 000
mk kolmen työ-
sopimussuhteisen toimen t ä y t t ä m i s e k s i .
Opetusministeriö a s e t t i e d e l l e e n k e s ä l l ä 1973 korkeakoulujen k i e l t e n
opetuspalvelun s u u n n i t t e l u p r o j e k t i n , jonka tehtävänä o l i l a a t i a e s i t y s korkeakoulukohtaisiksi k i e l t e n opetuspalvelun s u u n n i t t e l u o h j e i k s i j a tehdä k i e l t e n opetuspalvelun o s a l t a v a l m i s t e l u j a k i e l i k e s k u s t e n toiminnan a l o i t t a m i s e k s i .
Kolmen henkilön ryhmä toimi K a s v a t u s t i e t e i den t utkimuslait oks e ss a. Suunnittelup r o j e k t i l a a t i k i n ennen v:n 1973 loppua mainitut o h j e e t , muistion Kop:n organis a a t i o n . ~ o i m i t a a a i s ~ asekä
,
m u i s t i o n kielikeskuksen organisaatiosta ja toiminnast
ehdotuksen kielikeskuksen toimintasuunnitelmaksi v u o s i l l e 1975-79
yhdessä
, seka
korkeakoulujen kielistudio- opetuksen k e h i t t ä m i s p r o j e k t i n kanssa
likeskuksen v: n 1974 t oimint asuunni telmaehdot uksen
Kun Jyväskylän y l i o p i s t o
kie-
.
o l i t u l o - j a menoarvioehdotuksessaan vuodelle
1974 i l m o i t t a n u t olevansa valmis perustamaan k i e l i k e s k u s -nimisen e r i l l i s e n
i a i toksen h a l l i n t okollegion välittömään a l a i s u u t e e n , j o l l a o l i s i v a l t akunnallis i a t e h t ä v i ä , j a kun v a l t i o n b u d j e t i s s a o l i hyväksytty asianomainen määräraha ,
h a l l i n t o k o l l e g i o t e k i 12.12.1973 päätöksen Kielikeskuksen perustamisesta.
Samalla n i m i t e t t i i n s i l l e johtokunta, johon Jyväskylän e d u s t a j i e n lisäksi
kuuluu opetusministeriön e d u s t a j a j a e d u s t a j i a
instituuteista.
Pirkko Lindqvist.
keskuksia.
e r i korkeakouluista j a k i e l i -
Kielikeskuksen ensimmäiseksi esimieheksi v a l i t t i i n m d s t .
Vähitellen on p e r u s t e t t u y l i o p i s t o i h i n p a i k a l l i s i a k i e l i -
Korkeakoulujen k i e l i k e s k u s ( a l u n p e r i n Valtakunnallinen k i e l i k e s k u s )
on sittemmin j a t k a n u t korkean a s t e e n k i e l i s u u n n i t t e l u a e r i t y i s e s t i tutkinnonuudistukseen l i i t t y v ä n kieltenopetuksen p a r i s s a .
Korkeakoulut a s o i sen k i e l i p alve luopetuksen j ä r j e s t ä m i s e n s u u n n i t t e l u o l i
1960-luvun l o p u l l a j a 1970-luvun a l u s s a hyvin i n t e n s i i v i s t ä j a samalla myös
hyvin laadukasta.
Lyhyessä ajassa j a p i e n i l l ä r e s u r s s e i l l a k e h i t e t t i i n run-
s a a s t i k ä y t t ö k e l p o i s i a suunnitelmia.
Koska t o i m i n t a e i l u o n n o l l i s e s t i edennyt
i t s e s t ä ä n on s y y t ä t o d e t a k e t k ä h e n k i l ö t a n t o i v a t huomattavan panoksen k e h i t t ä mistyölle.
Toiminnan
k ä y n n i s t ä j i n ä toimivat e r i l l i s i l l ä - mutta t o i s i a a n
täydentavilla
-
l i n j o i l l a p r o f e s s o r i t E r i k Erämetsä j a N i l s E r i k Enkvist
Tutkimus- j a k e h i t t ä m i s t y ö s t ä k a n t o i v a t päävastuun p r o f e s s o r i
j a apula,i.sprofessori Kari S a j avaara.
Raimo Konttinen
Hallinnon p u o l e l l a o l i e s i t t e l i j ä Kari
Poutasuon panos merkittävä.
3.3.2.
Korkeakoulujen kielenopetuksen tavoitekuvauksen k e h i t y s t y ö
Opetusministeriön toimeksiannosta l a a t i v a t Roland Freihoff j a S a u l i Takala
e s i t y k s e n kielenope t uksen t avoi tekuvaus j ä r j e s t e lmäksi , joka valmis t Ui lokakuuss a 1973.
E s i t y s on t a r k o i t e t t u nimenomaan y l i o p i s t o t a s o i s t a k i e l e n o p e t u s t a
v a r t e n , mutta sen p e r i a a t t e i t a on soveltaen k ä y t e t t y hyväksi w ö s mm. lukion
kurssimuotoisen kielenopetuksen t a v o i t t e i d e n k e h i t t e l y t y ö s s ä .
Kuvausjärjestelmän
lähtökohtana ovat k i e l e n k ä y t t ö t i l a n t e e t , joiden o s a t e k i j ö i t ä on p y r i t t y t a r k a s t i
e r i t t e l e m ä ä n ( F r e i h o f f & Takala, 1974).
Tavoi t ekuvaus j är j e st e lmäss ä e r o t e t a a n seuraavat muut t ujaryhmät :
1 ) A i h e p i i r i t , j o i l l a ymmärretään n i i t ä a l o j a , asia-Gietoja
jne.
, joita
eri
kielenkäyttötilanteissa käsitellään tai edellytetään.
2 ) V i e s t i n t ä p u i t t e e t 1. t i l a n n e t e k i j ä t , j o t k a s i s ä l t ä v ä t henkilöiden suhtautu-
misen t o i s i i n s a j a aiheeseen sekä mm. a j a l l i s e t j a p a i k a l l i s e t näkökohdat.
3) V i e s t i n t ä p r o s e s s i n vaiheet j a n i i d e n p e r u s f u n k t i o t
keskeinen
¶
¶
j o i s s a e r o t e t a a n kontakti-
informaatiokeskeinen ja, argumentatiivinen v i e s t i n t ä , sekä viestin:--
t a t e h t ä v ä n e r i l a i s e t a1ivaihee.t j a n i i d e n luonteenomaiset p i i r t e e t .
4) V i e s t i n t ä t a p a ,
joka k ä s i t t ä ä v i e s t i n n ä n kohteena olevan a i n e i s t o n k ä s i t t e l y -
t a v a t e l i n s . input- output - suhteet.
Sen p e r u s t e e l l a millainen on vastaanote-
tun j a l ä h e t e t y n v i e s t i n suhde e r o t e t a a n kolme päätapausta: t o i s t o , v i e s t i n
e r i l a i n e n muokkaus j a omaperäinen ajatus.
5 ) V i e s t i n muoto j a t a p a , j o t k a k ä s i t t ä v ä t v i e s t i n vastaanottamisen j a lähett k d s e n a u d i t i i v i s e n j a v i s u a a l i s e n kanavan k a u t t a (puheen j a t e k s t i n ymmärtäminen
/ puhuminen
nikaation.
j a k i r j o i t t a m i n e n ) j a n i i d e n yhdysvaikutuksen e l i kommu-
Erikoismuotona ovat kääntäminen j a t u l k i n t a .
Tässä muuttujaryh-
mässä k i i n n i t e t ä ä n huomiota qyÖs e r i l a i s t e n v i e s t i n t ä v ä l i n e i d e n käyttöön
(esim. puhelin , ääninauha).
6 ) Koodi , joka sisältää ilmaisukeinot soveltamksääntöineen.
Verbaaliset ii-
maisukeinot sisältävät k i e l e l l i s e t ainekset kuten sanaston , s t r u k t u u r i t j a
äänneasun.
Nonverbaaliset ilmaisukeinot ovat mm. e l e i t ä , i l m e i t ä j a e r i l a i s t a
toimintaa.
E r i t y i s e n hyvintavoitekxvausmalli t u n t u i s i sove,ltuvan
suunnitteluun j a l a a t i m i s e e n .
erityiskieLikurssien
24.
3.4. Aikuiskoulutuksen k i e l i s u u n n i t t e l u
Kouluhallitus v a h v i s t i v. 1976 perus ast e e n aikuisopetus s uunni t elman
i l t a o p p i k o u l u j a j a oppikoulun i l t a l i n j o j a varten (keskikoulu) seka peruskouluasetuksen 29 §:n 1 momentissa t a r k o i t e t t u a
valmentavaa o p e t u s t a v a r t e n .
e r i t y i s t ä tutkintoa ja siihen
Vieraiden k i e l t e n q e tussuunnitelma noudattaa
y l e i s l i n j o i l t a a n j a p a l j o l t i myös y k s i t y i s k o h d i l t a a n ns. VIKKE-muistiota.
4.
YLEINEN KIELISUUNNITTELU
Valtioneuvosto a s e t t i 28.9.1967 komitean (kieliturvakomitean) selvittämään
k i e l e l l i s t e n vähemmistöjen j a v a r s i n k i n Suomen r u o t s i n k i e l i s e n väestön e r i t y i -
siä t a r p e i t a seka tutkimaan j a laatimaan ehdotuksia n i i s t ä t o i m e n p i t e i s t ä , j o t k a
ovat t a r p e e n k i e l e l l i s t e n vähemmistöjen j a e r i t y i s e s t i r u o t s i n k i e l i s e n väestön
aseman turvaamiseksi.
Komitean, jonka puheenjohtajana toimi Kaarlo P i t s i n k i ,
t u l i määritellä ne p e r i a a t t e e t , joiden mukaan r u o t s i n k i e l i s e l l e v ä e s t ö l l e
t u r v a t a a n oikeus saada o p e t u s t a omalla ä i d i n k i e l e l l ä ä n seka h a r j o i t t a a k u l t t u u ritoimintaa j a osallistua siihen.
Lisäksi komitean t u l i t u t k i a mahdollisuuk-
s i a k e h i t t ä ä r u o t s i n k i e l i s e n väestön oikeuksia k ä y t t ä ä ä i d i n k i e l t ä ä n viranomaisen luona asioidessaan.
Kieliturvakomitea (cpråksyddskomitten) poikkeaa kahdesta muusta myöhemmin
a s e t e t u s t a y l e i s e s t ä kielisuunnittelukomiteasta s i k ä l i , e t t ä sen t o i m i a l a on
laajempi j a sen t o i m i n t a l i i t t y y selvästi k i e l i l a i n säadöksiin.
laajoja
Komitea t e k i
t a u s t a s e l v i t y k s i ä j a e s i t t i suuren joukon e s i t y k s i ä k i e l i l a i n s ä ä d ä n -
nön s o v e l t a m i s e s t a käytäntöön j a r u o t s i n k i e l i s e n koulutuksen j a t o i s e n k o t i maisen k i e l e n opetuksen järjestämisestä.
Lisäksi komitea t e k i r a d i o t a j a
t e l e 16s i o t a , kirkkoa j a puolustus voimi a koske vi a e s it y k s i ä
.
Konkreettisten
e s i t y s t e n l i s ä k s i komitea e s i t t i lukuisan joukon toivomuksia, j o t k a l i i t t y v ä t
e d e l l ä mainittujlhin a l o i h i n .
K i e l i t a i d o n laajentamiskomitean, (Komiteanmietintö 1972: A 22) tehtävänä
o l i lähinnä l a a t i a s e l v i t y s Venäjän j a e r ä i d e n muiden m e i l l ä h a r v i n a i s i n a
l u e tt u j en k i e l t e n nykyi sesta opetuksesta k o u l u l a i t o k s e s s a j a korkeakouluis s a
sekä tehdä a r v i o näiden k i e l t e n opetuksen tarpeesta lähivuosina.
Tämän arvion
p o h j a l t a komitean t u l i s e l v i t t ä ä mahdollisuudet näiden k i e l t e n opettamiseen
j a l a a t i a y k s i t y i s k o h t a i n e n suunnitelma Venäjän k i e l e n opiskelumahdollisuuksien
p a r a n t ami se st a e t e n k i n lisäämällä opet t a j anvalmi s t u s t a.
Tähän l i i t t y e n t u l i
l a a t i a a i k a t a u l u tämän a l a n y l i o p i s t o l l i s t e n opetusvirkojen lukumäärän lisäämisestä.
K i e l i t a i d o n laajentamiskomitean mielestä ranskaa, Saksaa j a Venäjää t u l i s i
o p e t t a a laajemmin peruskoulun ensimmäisenä vieraana k i e l e n ä .
Komitea e h d o t t i -
k i n , e t t ä v a r s i n k i n suuremmilla komitean nimeämällä paikkakunnilla o l i s i syytä
a n t a a o s a l l e o p p i l a i s t a ranskan t a i Venäjän opetusta.
Lisäksi o h i s i h a r k i t t a v a
Helsingin Suomalais-venäläisen koulun k a l t &s t e n oppi l a i t 0s t e n pe rus t ami s t a
muuallekin maahan.
Komitea e h d o t t i peruskouluasetusta muutettavaksi n i i n , e t t ä
vieraan k i e l e n j a t o i s e n kotimaisen k i e l e n opetusryhmän muodostamisen ehtona
o l i s i 12 o p p i l a i s t a t u o l l o i n vaaditun 32 oppilaan s i j a s t a .
Syvällisemmän k i e l t enopet uksen antamiseksi k o u l u l a i t okses s a o l i komitean
näkemyksen mukaan h a r k i t t a v a s i t ä , e t t ä j o i s s a k i n k o u l u i s s a t a r j o t t a i s i i n
normaalia k u r s s i a laajempia k i e l i k u r s s e j a .
Komitea p i t i tärkeänä s i t ä , e t t ä
h a r v i n a i s i n a l u e t t u j e n k i e l t e n ryhmiä v o i t a i s i i n muodostaa saman paikkakunnan
e r i koulujen o p p i l a i s t a , j o l l o i n opiskelumahdollisuus v o i t a i s i i n t a a t a l ä h e s
k a i k i l l e h a l u k k l~l e
.
Ammat i l l i s i s s a keski asteen k o u l u i s s a o p p i l a i l l e o l i s i annettava mahdolli-
suus peruskoulussa a l o i t e t u n k i e l t e n opintojen jatkamiseen.
WÖs muiden k i e l t e n
opiskelua o l i p y r i t t ä v ä edistämään n ä i s s ä o p p i l a i t o k s i s s a .
Komitean k ä s i t y k s e n mukaan o l i ryhdyttävä p i k a i s i i n t o i m e n p i t e i s i i n kaik i l l e korke akouluopiskeli jo i l l e t a r k o i t e t u n v a l t a k u n n a l l i s e n k i e ltenope tuspal-
velun järjestämiseksi.
Vapaan s i v i s t y s t y ö n p i i r i s s ä tapahtuvaa k i e l t e n o p e t u s t a t u l i s i komitean
m ie l e st ä t u e t t a v a voimape räi semmin
.
K e say li o p i s t o j en k i e lten opet ust a o l i c i
e d e l l e e n k e h i t e t t ä v ä j a radion j a t e l e v i s i o n kieltenopetusohjelmia t u l i s i lisätä.
Kemit e a e h d o t t i myös p e r u s t e t t a v a k s i k i e l i d i daktiikan y l i a s s i s t e n t i n virkoi a.
K i e l i d i d a k t i i k a n y l i a s s i s t e n t i n t e h t ä v i i n k u u l u i s i v a t muun muassa sovel-
l e t u n k i e l i t i e t e e n opettaminen o p i s k e l i j o i l l e sekä k i e l i d i d a k t i i k a n kehittymisen
j a kieltenopetuksen seuraaminen yleensä.
26.
5. YHmENVETO JA DISKUSSIO
Edellä esitetty katsaus kielisuunnittelun vaiheista Suomessa ennen kieliohjelmakomitean asettamista esitetään havainnollisuuden vuoksi myös kuvion
muodossa (ks. liitettä).
Se osoittaa havainnollisesti, kuinka kielisuunnit-
telu lähti liikkeelle 1960-1uvun alkupuolella ja vilkastui vähitellen ja on
1970-luvulla ollut erittäin vilkasta.
Uusina suunnittelun ja tavoitekuvauk-
sen aloina ovat tulleet mukaan ammatillinen keskiaste ja korkeakoulut. Katsaus ei ole täysin kattava. Siinä ei siten ole tehty selkoa esim. FYTT-komitean toiminnasta eikä Suomen sovelletun kielitieteen yhdistyksen (AFINLA)
järjestämistä seminaareista. Samoin on jätetty ulkopuolelle kielitaidon tarvetutkimukset, yleisradion suunnittelutoiminta ja Valtion Koulutuskeskuksen
kielikoulutussuunnittelu.
~
Ö
kielenopetusta
S
koskevat lait ja asetukset on
jätetty käsittelemättä.
Kielenopetus on niin laajaa ja sen suunnittelu niin laajamittaista ja
vaativaa ettei enää voida toimia pelkästään ad hoc-työryhmien ja toimikuntien
suunnittelun varassa. On kiireesti perustettava kieliohjelmakomitean esittämä
kielenopetuksen tutkimuskeskus, jotta tulevalla suunnittelutyöllä olisi käytettävissä systemaattisen tutkimustoiminnan luomaa pohjatietoa.
27.
&TEET
Berggren, O., Black, C., Gustafsson, M., Lindqvist, P. & Piippo, T. (1971)
Ohjeita kielistudio-ohjelmien laadinnasta. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisuja No. 82.
Das Gupta, J. (1973) Language planning and public policy: analytical outline
of the policy process related to language planning. Teoksessa R. W. Shuy
(toim.) Report of the Twenty-Third Annual Round Table Meetingonzplguistics
and Language Studies. Sociolinguistics: Current Trends and Prospects.
Washington D.C. : Georgetown University Press, 157-165.
Enkvist, N.E. (1970) Kielipalveluopetuksen peruskysymyksiä. 8bo Akademi:
Aftil-raportti No. 3.
Fishman, J. (1971) The sociology of language: An interdisciplinary Social
science approach to language in Society. Teoksessa J. Fishman (toim.)
Advances in the sociology of language 1. The Hague: Mouton, 217-401:.
Freihoff, R. & Takala, S. ( 1 974) Kielenkäyttötilanteiden erittelyyn perustuva
kielenopetuksen tavoitekuvausjärjestelmä. Kielikeskuksen julkaisuja No. 2.
Haugen, E. (1972) Language planning in modern Norway. Teoksessa J. Fishman
(toim.) Readings in the Sociology of Language. The Hague: Mouton, 673-687.
Haugen, E. (1973) Coments. Teoksessa R.W. Shuy (toim.) mt., 181-185.
Jaakkola, H. (1974) Vieraiden kielten opetussuunnitelman (nykykielet) seurantatutkimus. Kouluhallitus. Moniste.
Konttinen, R. (1970) Opiskelijoiden englannin kielen taitojen ja niiden oppimisen yhteydet verbaaliseen lahjakkuuteen ja persoonallisuuden piirteisiin. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisuja No. 70.
Räihä, J. A. ( 1974) Peruskoulun oppilaalle vieraiden kielten opetussuunnitelman ja kielenopetuksen taustaa. Ohjaajan opas/SIVA-koonta.Opintopaiva
18.2. Kouluhallitus: Valtion painatuskeskus.
Takala, S. ( 1976) Vieraiden kielten opetussuunnitelman, opettamisen ja oppimisen kysymyksiä. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos. Selosteita ja tiedotteita No. 68.
Takala, S. (1979a) Perustavoite-ehdotukset opetussuunnitelman tutkimus- ja
kehittämisvaiheena. Tietoja Pohjoismaiden koulusta No. 2, 5-7.
Takala, S. ( 1979b) Kielididaktiikan kysymyksiä. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos. Selosteita ja tiedotteita No. 120.
28.
Eräitä muita kielisuunnitteluun liittyviä lähteitä:
Bender, M.L., Copper, R.L. & C.A. Ferguson (1972) Language in Ethiopia:
implications of a survey for sociolinguistic theory and method.
Language in Society, Vol. 1 , NO. 1 , 215-233.
Canadian Royal Commission on Bilingualism and Biculturalism (3 vols.)
Ottawa: Queen's Printer, 1965-1968.
Commission of Inquiry. The position of the French language in Quebec.
Report of the Cornmission of Inquiry on the position of the French
language and on language rights in Quebec. (3 vols). Montreal: L'Editeur
Officiel du Quebec, 1972.
Dakin, J., Tiffin, B. & Widdowson, H.G. (1968) Language in Education: the
Problem in Cornmonwealth Africa and the Indo-Pakistan Sub-continent.
London: Oxford University Press.
Fishman, J.A. (1973) Language modernization and planning in comparison with
other types of national modernization and planning. Language in Society,
Vol. 2, N:O 1, 23-43.
Pauli, V. (1968)Introduction to a theory of language planning. Acta
universitatis upsaliensis. Studie philologiae scandinaviae upsaliensia 6.
Stockholm: Almqvist & Wiksell.
Rubin, J. & Jernudd, B. (eds., 3971) Can language be planned? Sociolinguistic
theory and practice for developing nations. Honolulu: University of
Hawaii Press.
Rubin, J. & Shuy, R. (eds, 3973) Language planning: current issues and
research. Washington, D.C. : Georgetown University Press.
29.
Kielisuunnittelua käsitteleviä virallisia dokumentteja:
Kansakoulun opetussuunnitelmakomitean mietintö 1. Komiteanmietintö 1946: 10.
Kansakoulun opetussuunnitelmakomitean mietintö II. Komiteanmietintö 1952: 3.
Kouluohjelmakomitean mietintö. Komiteanmietintö 1959: 1 1 .
Vuoden 1963 opetussuunnitelmakomitean mietintö 1. Komiteanmietintö: 1964: A 8.
Kielikoulutustoimikunnan mietintö: Komiteanmietintö 1964: A 12.
Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean mietintö 1 - II. Komiteanmietintö 1970:
A 5.
Lukiokomitean mietintö. Komiteanmietintö 1970: A 1 1 .
Kieliturvakomitean mietintö. Komiteanmietintö 1971: B 13.
Korkeakoulutasoisen kielistudio-opetuksen kehitystä suunnittelevan toimikunnan mietintö 1. Komiteanmietintö 1971: A 1 1 .
Korkeakoulutasoisen kielistudio-opetuksen yleistä kehitystä suunnittelevan
toimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 1971 : B 21
.
Valtion oppikoulujen nykykielten opetussuunnitelma. Kouluhallitus 1971.
Kielitaidon laajentamiskomitean mietintö. Komiteanmietintö 1972: A 22.
Korkeakoulujen kielten opetuspalvelun kehittäminen. Opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeosaston julkaisusarja N:o 1/1972.
Lukion vieraiden kielten kurssimuotoisen opetuksen työryhmän muistio.
11 J2.1975.
Ehdotus perustavoitteiksi ja perusoppiainekseksi peruskoulussa. Pops-opas
3 d. Kouluhallitus 1976.
Toinen oppilaalle vieras kieli (englanti/ruotsi): Oppilasmäärät ja opetussuunnitelmalliset ohjeet. Kouluhallitus 1976.
Perusasteen aikuisopetussuunnitelma. Kouluhallitus 1976.
Lukion opetussuunnitelmatoimikunnan mietintö II B. Komiteanmietintö 1977:2.
Ammatillisten oppilaitosten yleissivistävän opetuksen uudistamistoimikunnan
mietintö. Komiteanmietintö 1977:17.
Språken i skolan och samhallets krav. Rapport från Rattvikssymposiet, m a r s
3970. Skolöverstyrelsen 1970.
Kontaktkonferens skola -universitet angående utbildningen i moderna språk,
9 - 10 februari 1971. Skolöverstyrelsen 1971.
Harmonisering av den obligatoriske engelskundervisning i de nordiske land.
Nordisk Utredningsserie 1973:lb.
LIITE
1. Perus- j a k e s k i a s t e
Kansakoulun opetussuunnitelmakomitea (1945-1952)
Vuoden 1963 ops. komitea
I mietintö
Kouluohjelmakomitea
Pe rusk Oulun opetussuunnitelmakomitea (x-väliaikainen ops.
Nykykielten opetussuunnitelma
U
Lukion vk. kurssimuot oisen opetuksen
työryhmä (LULU)
Peruskoulun v k . kehitt&styÖryh&
(VIKKE)
Peruskoulun 2. o p p i l a a l l e vieraiden
k i e l e n ops:n työryhmä
Lukion ops. (vk. j a o s t o )
Perus asteen aikuisopetus suunnit elma
-.
U
.
1
W a t iiliSten oppi i a i t 0 st en y l e i s s i v i s t ä v ä n
opetuksen uudistamistoimikunta
2. Korkeakouluaste
Kie Likoulut u s t oimiikunt a
Erämetsän toimikunta ( J Y )
Enkvistin kop-mietintö
EOK-projekti
& työryhmät
K i e l i st udiot oimikunt a
K i e l i s t udiotyöryhmä
.
Kielistudio- ohjelmien laadintatyöryhmät
Tavoitetyöryhmä (Freihoff & Takala)
Kielen opetuspalve lun suunni t t e l u p r oj e k t i
Korkeakoulujen k i e l i k e s k u s
Ki e l i - i n s t it u u t i e n valvont a l a u t akunnan m i e t i n t ö
3. Yleinen k i e l i p o l i t i i k k a
Kie iit urvakomit e a
f i e lit aidon l a a je n t amiskomite a
K i e l i o h jelmakomit e a
KUVIO 1.
K i e l i s u u n n i t t e l u n k e s k e i s e t vaiheet Suomessa
U
33.
VALTAKUNNALLISEN KIELTENOPETUSHANKKEEN YLEINEN MALLI
1. JOHDANTO
Vieraiden k i e l t e n opettaminen on koko maailmaa a j a t e l l e n v a l t a v a hanke:
o p e t t a j i e n j a oppijoiden määrä nousee s a t o i h i n miljooniin.
k i e l t e n o p e t u s huomattavan laaja hanke.
tenopetukseen n. 3,5
iQÖs
Suomessa on
Peruskoulun a l a - a s t e e l l a käytetään k i e l -
% kokonaistuntimäärästä, y l ä a s t e e l l a n. 20,5 % t a i 16,5 %
s i i t ä riippuen lukeeko o p p i l a s vapaaehtoista kolmatta k i e l t ä vai e i j a Lukiossa n .
30 - 45 % oppilaan v a l i t s e m a s t a l i n j a s t a riippuen.
Peruskoulussa lukee v i e r a i t a k i e l i ä n. 550 000 o p p i l a s t a , l u k i o s s a n.
100 000 o p p i l a s t a , a m m a t i l l i s i s s a k o u l u i s s a j a o p i s t o i s s a n. 35 000 o p p i l a s t a
j a k a n s a l a i s - j a t y ö v ä e n o p i s t o i s s a n. 70 000 henkilöä.
Lisäksi s e u r a a radion
j a t e l e v i s i o n k i e l i k u r s s e j a s u u r i joukko k a t s e l i j o i t a j a k u u n t e l i j o i t a .
Äsket-
t a i s i ä t a i p a r h a i l l a a n käynnissä o l e v i a englannin , venäjän j a r u o t s i n k u r s s e j a
s e u r a a tutkimusten mukaan yhteensä jopa y l i p u o l i miljoonaa ihmistä.
Kun ote-
t a a n l i s ä k s i huomioon vapaan s i v i s t y s t y ö n p i i r i s s ä , työpaikkakoulutuksessa,
k i e l i - i n s t i t u u t e i s s a j a y l i o p i s t o i s s a annettava k i e l t e n o p e t u s , on s e l v ä ä , e t t ä
k i e l t e n opetushanke on m i t t a u s u h t e i l t a a n t o d e l l a l a a j a k a i t o i n e n .
ta& v u o s i t t a i n s u u r e t summat rahaa.
Siihen käyte-
Kun n ä i n on, o l e t t a i s i e t t ä kieltenopetuk-
sen s e u r a n t a a j a k e h i t t ä m i s t ä varten o l i s i s e l v ä p i i r t e i n e n o r g a n i s a a t i o , joka
v a r m i s t a i s i r a t i o n a a l i n s u u n n i t t e l u n sekä tutkimus- , kehittämis- j a evaluaatiotoiminnan.
Omakohtaisten h a v a i n t o j e n i j a kokemusteni p e r u s t e e l l a on v a l i t t a e n
t o d e t t a v a , e t t ä t i l a n n e on v a r s i n epätyydyttävä.
K i r j o i t t a j a on k ä s i t e l l y t o s i t t a i n samoja kysymyksiä aikaisemmin a r t i k k e l i s s a
"Näkökohtia v a l t a k u n n a l l i s e s t a kieltenopetushankkeest a" , joka on j u l k a i s t u
t a l t i o n koulutuskekuksen j u l k a i s u s a r j a s s a B , n:o 3, 1978(1~BN0356-5882)
34.
2 . KIEUNOPETUSHANKEN Y L E I N E N MALLI
Jokainen kielenopetushankkeen s u u n n i t t e l u u n j a a r v i o i n t i i n o s a l l i s t u n u t
voi yhtyä S t e r n i n (1971, 1974, 68) toteamukseen, e t t ä on t a r p e e n k e h i t t ä ä
v i i t e k e h y s k i e l t e n o p e t u k s e n t e o r i a a v a r t e n , j o k a t e k i s i mahdolliseksi ymmärtää
j a ohjata kieltenopetushanketta.
Samaan t u l o k s e e n on päätynyt Strevens ( 1977a,b)
joka t o t e a a , e t t ä v a s t a ryhdyttyään kahdenkymmenen vuoden tuloksettornien ponn i s t e l u j e n j ä l k e e n kehittelemään k i e l e n o p e t u s p r o s e s s i n m a l l i a hän pystyy paremmin
ymmärtämään mitä k i e l t e n o p e t t a m i s e s s a t a p a h t u u j a miksi sen tuottamat t u l o k s e t
vaihtelevat n i i n suuresti.
S t e r n i n m a l l i o l i viitekehyksenä l a a d i t t a e s s a ehdo-
t u s t a peruskoulun o p p i l a a l l e v i e r a i d e n k i e l t e n p e r u s t a v o i t t e i k s i j a perusoppiainekseksi ( K o u l u h a l l i t u s
1976).
Oma k ä s i t y k s e n i on , e t t ä kieltenopetuksen ke-
h i t t ä m i s e k s i on v ä l t t ä m ä t ö n t ä k e h i t t ä ä s i t ä koskevia t e o r i o i t a j a hypoteeseja.
E l l e i n ä i n t e h d ä , kieltenopetushanke t u l e e j a t k u v a s t i olemaan a l t t i i n a e r i l a i s i l l e muotivirtauksille.
t i e t e istä
.
Samoin t u l e e jatkumaan k r i t i i k i t ö n l a i n a i l u m u i s t a
Kie l e n o p e t u s t a t u l e e e d e l l e e n vaivaamaan k e i n o t e k o i s e t vastakkain-
a s e t t e l u t (dikotomiat ) j a ilmiöiden heikkotasoinen k ä s i t t e e l l i n e n e r i t t e l y
( C a r r o l l , 1971).
Kieltenopetuksen p i i r i s s ä tarvitaan Törnebohmin ( 1973)
s y n t e t i s o i v a k s i k u t suman tutkimuksen v a h v i s t amf st a.
K i e l t enope tushankkeen
p i i r i s s ä e s i i n t y v i s s ä osatoiminnoissa t u l e e ilman anteeksipyytelyä s i i r t y ä mon-
t a p i i r u a t e o r e e t t i s e e n suuntaan.
Se on kielenopetuksen kehittymisen v ä l t t ä -
mätön vaikkakaan e i r i i t t ä v ä e h t o .
S i v u l l a 35 p y r i n hahmottelemaan kielenopetushankkeen y l e i s t ä m a l l i a käyttäen hyväksi e t u p ä ä s s ä S t e r n i n j a S t r e v e n s i n j a Chaplenin (1977) k e h i t t e l e m i ä
malle j a
.
35
5: Oppijajärjes-
Taso
telmän t a s o
K i e l e n opp im i sen t as o
r
Taso
I
4:
Opetusjarjestelmän t a s o
Kielenope t tami s e n
taso (taktiikka)
P
‘YlJ’YKll\l\ U’Y
\
r r
,
ODOTUKSET ym.
I
T
U
) s
ORGANISAATI 0
I
I
a
J
m
1 LÄHESTYMISTAPA
H
1
\
f
-
(OPS)
.
,,
11
1
1
SUUNNITTELU
KIELENOPETUKSEN
J A -OPPIMISEN
TEORIAT
-+
1
1 1
ORGANISAATI 0
1
-
- - --
Taso 3: Kieltenopetuksen
t i e t e e l l i s e n kehittämisen t a s o
TIEDEPOHJA
- l i n g v i s t i i k k a Kielenopetushankkeen
suuntautuminen ( s t r a - psykolingv.
tegik)”
- sosiolingv.
- kasvatustiede
- k i e l i s u u n n i tt e l u ym.
TUKSEN TRADITIOT
1
Taso 2 : K o u l u j ä r j e s t e l män t a s o
K i e lenope t ushankkeen
p e r u s t a / i n fras t r u k t u u r i
/
I
I
K I E LIPOLI T I IKKA
(yhteiskunnan t u k i )
Taso 1: Yhteiskunnallinen taso
K i e l t e n o p etushankkeen
motiivit
KIELITAIDON TARVE
VAIKUTUS YHTEISTY~
KUVIO 1. V a l t a k u n n a l l i s e n kieltenopetushankkeen y l e i n e n m a l l i
36.
M a l l i kuvaa o p e t t a j a n avustukselle tapahtuvaa kielenoppimista.
tushankkeen m o t i i v i n a , syynä, on t o d e t t u k i e l i t a i d o n t a r v e
dat e t us s a k i e l i p o l it i i k a s s a.
, joka
Kielenope-
h e i j a s t u u nou-
Ki e lenopet ushankkeen ( v ä l t t amät Ön ) p e r u s t a
koostuu r e l e vant t <en t i e t e e n a l o j en a n n i s t a , kielenope tushankkeen t r a d i t i o i s t a
j a sen t o t e u t t a m i s t a varten luodusta o r g a n i s a a t i o s t a j a h a l l i n t o j ä r j e c t e l m ä s t ä .
Kielenopetushankkeen y l e i n e n suuntautuminen , lähestymistapa, k i r j a t a a n t a v a l l i s e s t i opet ussuunnit elmas s a , j o t a voidaan p i t ä ä k i e lt enopet ushankkeen s t r a t e g i an
m5ärit e lmänä.
S t rat e g i a ( =opetussuunnitelma) pannaan t ä y t ä n t Öön käytännön
opetustyössä, johon v a i k u t t a v a t monet e r i t e k i j ä t .
Opetus on lähinnä t a k t i s t a
toimintaa , j 0 s sa t e h t ä v ä t r a t k a i s u t e de i i y t tävät t i l a n n e analyys i a , "tilannelogiikkaa".
Viimeisenä t a s o n a on kielenoppimisen t a s o .
Tämä t a s o on koko k i e l e n -
opetushankkeen motiivi j a päämäärä: käytännön toimenpitein aikaansaadaan s e l l a i nen k i e l i t a i d o n p o t e n t i a a l i
joka v a s t a a k i e l i t a i d o n t a r v e t t a .
Tältä t a s o l t a
hankitaan p ä ä a s i a s s a w ö s se p a l a u t e t i e t o , j o t a käytetään muiden t a s o j e n j a
toimintojen t a r k i s t a m i s e e n .
On s y y t ä k o r o s t a a , e t t ä vaikka k i e l e n opettaminen j a - opiskelu tapahtuu
koulu- ja y h t e i s k u n t a j ä r j e s t e l m ä n p u i t t e i s s a , nämä e i v ä t t ä y s i n määrää e d e l l i s t e n
j a t o i m i n t a a ( k s . esim. Ahlström, Lindblad & Wallin, 1975).
tavoitteita
On l ä h e s truismi t o d e t a , e t t ä kielenopetushankkeen motiivina j a t a v o i t t e e n a
on k i e l i t a i d o n t a r v e t t a vastaavan k i e l i t a i d o n aikaansaaminen.
taisi
, että
Näin o l l e n o l e t -
o l i s i l ä h e s y h t ä l a i l l a truismi t o d e t a , e t t ä kielenopetushanketta
koskevissa suunnitelmissa j a r a t k a i s u i s s a t a r k a s t i s e l v i t e t t ä i s i i n n i i d e n vaik u t u k s i a k i e l i t a i d o n syntymiseen j a v ä l i l l i s e s t i q Ö s s i t ä aikaansaamaan pyrki/
vaan kielenopettamiseen.
Tuntimääristä, p a k o l l i s t e n k i e l t e n määrästä j a taso-
k u r s s e i s t a käyty j a käytävä k e s k u s t e l u o s o i t t a a k u i t e n k i n , kuinka p e r u s t e e t o n t a
on o l e t t a a , e t t ä l ä h e s i t s e s t ä ä n s e l v y y d e t o l i s i v a t i t s e s t ä ä n s e l v y y k s i ä koulutuksen a l u e e l l a .
Väärinkäsitysten v ä l t t ä m i s e k s i todettakoon t a s o k u r s s e j a a j a t e l l e n !
e t t e i kielenopetushankkeen motiivina j a t a v o i t t e e n a t i e t e n k e o l e luoda koulut u k s e l l i s i a umpikujia e i k ä e n s i s i j a i s e s t i t o i m i a j atko- opintokelpoisuuden keskeisenä k r i t e e r i n ä j a e d e l l y t y k s i n ä .
T ä l l a i s e t kytkennät e i v ä t millään t a v a l l a
kuulu kielenopetushankkeen luonteeseen s i n ä n s ä , vaan ne on l a n g e t e t t u kielenopet u k s e l l e u l k o p u o l e l t a h a l l i n n o l l i s i n päätöksin.
3. KIELENOPETUSHANKKEEN ONNISTUNEISUUDEN ARVIOINNISTA
Strevens ( 1977a, 2- 4) on m i e l e n k i i n t o i s e l l a t a v a l l a k ä s i t e l l y t kielenopetuksen onnistumisen j a epäonnistumisen k y s y w s t ä .
Hänen mielestään on e r o t e t -
t a v a kolme e r i l a i s t a menestymisen/epäonnistwnisen l a j i a : oppijan, o p e t t a j a n j a
kielenope t u s j ä r j e s t e imän
.
G-ppijan saavutustaso r i i p p u u s i i t ä ( a ) missä määrin hän pystyy pääsemään
l ä h e l l e omaa mahdollista o p t i m a a l i s t a oppimisvauhtiaan, j a (b) missä määrin
hän o p p i i hallitsemaan ne t i e t y t l i n g v i s t i s e t , f u n k t i o n a a l i s e t j a v i e s t i n n ä l l i s e t k e i n o t , j o t k a ovat k u r s s i n t a v o i t t e e n a .
Yleensä oppilaan menestystä
a r v i o i t a e s s a k i i n n i t e t ä ä n huomiota lähes yksinomaan jälkimmäiseen seikkaan,
ts.
a s e t e t t u j e n t a v o i t t e i d e n saavuttamiseen.
Kuitenkin Strevensin m i e l e s t ä
kielenopetuksessa p y r i t ä ä n ( t a i t u l i s i p y r k i ä ) aktivoimaan oppijan oppimispot e n t i a a l i n i i n , e t t ä hän etenee o p t i m a a l i s e l l a v a u h d i l l a , e i pelkästään antamaan h ä n e l l e t a v o i t t e e n a o l e v a t t i e d o t j a t a i d o t .
Näin o l l e n Strevensin mukaan
a r v i o i t a e s s a oppilaan menestymistä e i k r i t e e r i n ä voi o l l a pelkästään a s e t e t t u jen t a v o i t t e i d e n saavuttamisen a s t e vaan qyös opetuksen j a hänen oppimiskapasit e e t t i n s a välinen sopusointu.
Opettajan menestystä mitataan usein e p ä s u o r a s t i oppilaiden t u t k i n t o s u o r i t u k s i l l a t a i koetuloksilla.
Strevensin m i e l e s t ä tamä on v a r s i n pintapuolinen
a r v i o i n t it apa , j 0 s a j ate l l a a n opetus- j a oppimisprosess i a kokonai suudes s aan.
Hän e s i t t ä ä , e t t ä p a l j o n tärkeämpi o p e t t a j a n saavutuksen m i t t a on s e , misTä
määrin hän pystyy o p t i m a a l i s e s t i ohi aamaan , hallitsemaan
,
oppimista.
Saman-
l a i s e n näkewksen t o i e s i l l e C a r r o l l muutamaa v u o t t a aikaisemmin ( C a r r o l l , 1971 ,
1 13) e s i t t ä e s s ä ä n , e t t ä kielenopetuksessa, kuten muussakin opetuksessa, k r i i t -
t i n e n menestyksen t e k i j ä on todennäköisesti oppijan oppimisprosessin t a i t a v a
ohjailu.
C a r r o l l i n a j a t u k s e t ovat o l l e e t eräänä virikkeenä B. S. Bloomin y r i -
t y k s i l l e k e h i t t ä ä t e h o k k a i t a opettamis- j a o p p i m i s s t r a t e g i o i t a ("mastery
l e arning" )
.
Kie lenope t u s j ä r j e st e lmän rnenes t y k s e 11isyyt t a voi daan a r v i o i d a sen perus t e e 1-
l a , missä määrin s e rohkaisee o p p i j o i t a j a o p e t t a j i a toimimaan o p t i m a a l i s e l l a
t a v a l l a omissa r o o l e i s s a a n .
Kielenopetus j ä r j e s t e l m ä ( o r g a n i s a a t i o , h a l l i n t o ,
opetusolot jne. ) on onnistunut
, mikäli
o p e t t a j a t j a o p p i l a a t ovat s i s ä i s e s t i ,
( e i pelkästään u l k o i s i s t a s y i s t ä ) m o t i v o i t u n e i t a yrittämään parastaan.
Kysyä
s o p i i , missä määrin meillä opetus j ä r j e s t e l m ä , opetustoimi, t ä y t t ä ä t ä l l a i s e t
menestyksellisen toimintansa ehdot.
Useiden vuosien kokemus koulunuudistuksen
38.
s u u n n i t t e l u s t a j a sen toteutumisen a r v i o i n n i s t a a n t a a aiheen e p ä i l l ä , e t t ä
m e i l l ä katsotaan uudistuksen olevan enemmän eksogeenistä ( u l k o s y n t y i s t ä )
kuin endogeenistä ( s i s a s y n t y i s t ä )
.
Tämä näkyy o r g a n i s a t o r i s t e n näkökohtien
korostamisena opetusprosessien s i j a s t a .
Jos t ä l l e i l m i ö l l e y r i t t ä i s i e t s i ä
nimeä, t u l e e l ä h e s a u t o m a a t t i s e s t i a j a t e l l e e k s i termiä " k e i s a r i n uudet v a a t t e e t
-syndrooma".
V i i m e a i k o i n a on alkanut näkyä merkkejä, e t t ä a l e t a a n t a j u t a ,
e t t e i v ä t h a l l i n n o l l i s e t p ä ä t ö k s e t j a organisaation uudistukset v i e l ä t a k a a
uudistusten t o t e u t u m i s t a .
Enää e i t a v o i t t e e n a o l e e n t i s e s s ä määrin "opetkajan-
kestävien" suunnitelmien tekeminen
"kentän" asiantuntemukseen.
, vaan
v a h i t e l l e n on a l e t t u l u o t t a a
Vielä on kuitenkin p a l j o n matkaa o p e t t a j a y s t ä v ä l -
l i s e e n j a oppilaskeskeiseen s u u n n i t t e l u u n .
Strevensin mukaan kukin y l l ä m a i n i t u s t a kolmesta menestyksen l a j i s t a vaik u t t a a kielenopetuksen j a -oppimisen kokonaismenestykseen .
puute voi kompensoitua t o i s t e n ansioiden a v u l l a .
Jonkin o s a t e k i j ä n
Olen y r i t t ä n y t s t r u k t u r o i d a
Strevensin esittämiä näkökohtia seuraavan kaavion a v u l l a , j o s s a t a r k a s t e l l a a n
kielenopetxshankkeen e r i o s a t e k i j ö i d e n o s u u t t a sen menestyksellisyyteen.
Oppii oiden k o g n i t i i v i s e t
af fektiivis-emotionaaliset j a psykomotoriset
e de l l y t yks e t
+
,
Opetusjärjestelmän
suoma a i n e e l l i n e n
j a henkinen t u k i
1)
+
+
I
Tulokset
Maksimaa-
+
+
+
-
-
v
+
?
-
?
+
-
Opettajan kognit i i v i s e t , affekt ii vi s- emot i on a a l i s e t j a psykomotoriset e d e l l y tykset
+
liset
I
+
?
+
?
I
I
1
+
?
1
-
Minimaa-
1 ) Plus-merkkki o s o i t t a a , e t t ä kyseisen tekijäkokonaisuuden suhteen t i l a n n e
on s u o t u i s a , miinus-merkki , e t t ä t i l a n n e on epäsuotulca.
Kysyqysmerkki
o s o i t t a a , e t t e i t u l o k s i s t a v o i e s i t t ä ä mitään varmaa k ä s i t y s t ä .
39
Y l l ä oleva kuvio a u t t a a pohtimaan kielenopetushankkeen menestykselli-
syyteen v a i k u t t a v i e n t e k i j ö i d e n k e s k i n ä i s t ä t ä r k e y t t ä .
Strevens on luonnehti-
nut menestyksen e d e l l y t y k s i ä v a p a a s t i kääntäen s e u r a a v a s t i : "Vieraan k i e l e n
opettamisessa j a oppimisessa saadaan t y y p i l l i s e s t i aikaan maksimaalisia tul o k s i a , kun y h t e i s k u n t a j a ammattikunta rohkaisevat t a i t avi a kut sumusopett aj i a vaalimaan o p i n h a l u i s i a o p p i j o i t a . "
Tätä kuvaa kuvion y l i n r i v i .
Hän e i
o l e l a a t i n u t v a s t a a v a n l a i s t a kuvausta t u l o k s e ttomast a kielenope tushankkeest a.
Koska kuitenkin kielenopetushankkeen epäonnistuminen, e i sen menestyminen, on
ongelma, on i t s e a s i a s s a tärkeämpää y r i t t ä ä saada nyrkkisääntö kielenopetuksen
epäonnistumisesta.
S t r e v e n s i n a j a t u k s i a mukaillen olen päätynyt seuraavaan
määritelmään: "Vieraan k i e l e n opettamisessa j a oppimisessa saadaan t y y p i l l i s e s t i
aikaan minimaalisia t u l o k s i a , kun p u u t t e e l l i s e n koulutuksen saaneet opetusviranh a l t i j a t j ä t e t ä ä n ilman yhteiskunnan j a ammattikunnan tukea selviytymään vastahakoisten oppilaiden opettamisesta."
Tätä h a v a i n n o l l i s t a a kuvion a l i n r i v i .
Vaikka jälkimmäinen määritelmä on ä ä r i t a p a u s , k a r i k a t y y r i , s e a u t t a a pohtimaan
s y i t ä , miksi y l e i s k u r s s i l l a j a suppealla k u r s s i l l a t y y p i l l i s e s t i saavutetaan
vaatimattomia t u l o k s i a .
Strevens on e r i t e l l y t tarkemfin t e k i j ö i t ä , j o t k a v a i k u t t a v a t kielenopetushankkeen s u h t e e l l i s e e n menestymiseen t a i epäonnistumiseen.
täysin selvästi osoita niiden keskinäistä yhteyttä.
Hän e i kuitenkaan
Systemaattisuuden vuoksi
e s i t ä n ne j a o t e l t u i n a s i v u l l a 3501evan mallin s u u n t a i s e s t i .
Kie lenopet ushankkeen o s a t e k i j ä
Epäonnist umi sen s y i t ä
Onnistumisen s y i t ä
OPPIJ A
Oppimi smot i v a a t i on
puute ( 1 )
Liian alhainen t a v o i t e t a s o , vaatimustaso ( 2 )
Korkea oppimismotivaati ( 1 )
Oppimisen re levanssin i e dosta,minen ( 2 )
Tavoitekielen arvostaminen (4)
Korkea vaatimustaso ( 3 )
OPETUSSUUNNITELMA
Eparealistiset tavoitteet ( 3 )
Riittämätön opetus- j a
oppimisaika ( 6 )
Kaikkien hyväksymät r e a l i s t i set tavoitteet (6)
Asianmukaiset opetussuunniteimat ( 7 )
Opetus r i i t t ä v ä n i n t e n s i i v i s -
P
tä (8)
ORGA.?SiISAATIO
Fyysisiä j a organisator i s i a puutteita ( 51
Hyvät f y y s i s e t j a o r g a n i s a t o r i set puitteet (5)
OPETTAJANKOULUTUS
Opettaj ankoulutus e i o l e
a s i anmukainen ( 9 )
( O p e t t a j a t ovat saaneet pätevär
ammatillisen koulutuksen )
40.
OPPIWTERIMLI
OPETTAJA
Opettajien koulutustaso
j a oppimat e ri a d i t e i v ä t
o l e sopusoinnussa ( 8 )
Opettaja on s e l v ä s t i
epäpätevä (7)
Tavoitteiden suhteen Vinoon suuntautuva opetus
(Oppimateriaalien sisältö on
sapusoinnussa o p e t t a j i e n koul u t u s t a s o n kanssa; e r i t y i s e s t
mtala t a s o - hyvät oppimater
a a i it
'rr
Opettaja on a m m a t i l l i s e s t i
pätevä ( 9 )
Opettajat vaalivat oppilaitaa
(10)
(4)
S u l u i s s a o l e v a t numerot o s o i t t a v a t S t revensin l u e t t e l o n numero j ä r j e s t y s t ä .
S u l u i s s a e s i t e t y t syyt on k i r j a t t u taulukkoon, vaikka n i i t ä e i Strevensin
e s i t y k s e s s ä olekaan mainittu.
Hoy (1977) on q Ö s e r ä g s s ä CCC:n symposiumissa
pohtinut kielenopetuksen onnistumisen e d e l l y t y k s i ä j a s i t ä h a i t t a a v i a e s t e i t ä .
Gnnistuminen e d e l l y t t ä ä H o y i mukaan s e l v i ä p i t k ä n j a lyhyen tähtäyksen t a v o i t t e i t a , k u n n o l l i st a h a l l i n n o iiis-t aloude U i st a organi s aat iot a j a pedagogisten
tJarpeiden huomioonottamista.
Menestystä puolestaan heikentävät k a s i t t e e l l i s e t
,
t a l o u d e l l i s e t , h a l l i n n o l l i s e t , s o s i o l o g i s e t j a psykologis- pedagogiset e s t e e t .
Rowlande (1971, 7- 9) on e s i t t ä n y t Englannissa s u o r i t e t u n ranskan k i e l e n opetuskokeilun p e r u s t e e l l a vastaavanlaisen l u e t t e l o n , joka sisältää 1 1 onnistumista
e d i s t ä v ä ä s e i k k a a j a 10 epäonnistumiseen johtavaa syytä.
Rowlands t o t e a a , e t t ä
Ala- asteen k i e l t e n o p e t u s t u l o k s e t
Viime kädessä o p e t t a j a on t ä r k e i n t e k i j ä .
h e i j a s t e l i v a t ope t t a j i e n inno s t w e i suut t a j a patevyyt ta.
4. KIELTENOPETUSHANKKEEN KEHITTÄMISEN ONGELMIA
Kohdassa 2 k e h i t e l t y ä kieltenopetushankkeen y l e i s t ä m a l l i a voidaan k ä y t t ä ä
hyväksi k a r t o i t e t t a e s s a ko. hankkeen kehittämiseen l i i t t y v i ä ongelmia.
Mallin
a n s i o i t a h a n on, e t t ä s e o s o i t t a a jonkin ilmiön tärkeimmät o s a t e k i j ä t j a niiden
v ä l i s e t k e s k e i s e t vuorovaikutussuhteet.
Samalla m a l l i antaa mahdollisuuden
generoida joukon kysyqfksiä, ongelmia, j o i t a hankkeen k e h i t t ä n i s e k s i o l i s i
välttämätÖntä p o h t i a , s e l v i t t ä ä j a t u t k i a .
Seuraavassa olen valinnut muutamia
mallin e l e m e n t t e j ä tarkempaa e r i t t e l y ä v a r t e n .
Ongelmaluettelo e i p y r i olemaan
41.
tyhjentäva.
Se samoin kuin toimenpidesuositukset ovat lähinnä mallin erään
käyttötavan h a v a i n n o l l i s t k s y r i t y s
.
Kielenopet ushankkeen onge imia
Toimenpidesuosituksi a
1 Kieltenopetushankkeen t a r p e e l l i s u u d e n p e r u s t e l u t / m o t i i v i t
1. Mistä j a miten k i e l i t a i d o n opetuksen t a r v e määräytyy?
2.
Miten k i e l i t a i d o n t o d e l l i n e n t a r v e
voidaan l u o t e t t a v a s t i s e l v i t t ä ä j a
ennakoida?
1. S e l v i t e t ä ä n a s i a a .
2. K a r t o i t e t a a n tutkimuksen a v u l l a
3. M i l l a i s i a vaatimuksia t u l i s i a s e t t a a valtakunnalliselle kielipolit ii k a l l e ?
4. Miten k i e l i p o l i t i i k k a t u l i s i
määräajo i t t a i n k i e l i t a i d o n t a r v e t t a .
3. S e l v i t e t ä ä n k r i t e e r e i t ä j a l a a d i t a a n
k i e l i p o l i t t inen p e r i a a t eoh j elma.
4. S e l v i t e t ä ä n v a i h t o e h t o j a j a analys o i daan k r i i t t i s e s t
legitimoida?
nykyti lanne t t a.
II Kieltenopetushankkeen o r g a n i s a a t i o j a h a l l i n t o
1. Millainen h a l l i n n o l l i n e n organis a a t i o t a k a i s i parhaiten k i e l i p o l i t i i k a n tehokkaan toteutumisen?
1. Teh dään s e l v i t y s nyky i s e st a t i lant e e st a j a analysoidaan s i t ä k r i i t t i s e s t i .
2. M i l l a i s i a r e s u r s s e j a k i e l i p o l i t i i 2. Sovelletaan koulutuksen t a l o u s t i e t e e n p a r i s s a k e h i t e t t y j ä menetelmiä
kan t o t e u t t &sen e r i l a i s e t r a t k a i asian selvittämiseen.
suvaiht oeh dot e de l l y t t a v a t ?
3. Millainen työnjako o l i s i t a r k o i t u k - 3. S e l v i t e t ä ä n e r i l a i s i a r a t k a i s u m a l l e j a
j a arvioidaan sen p e r u s t e e l l a k r i i t t i s e s t i nykytilannetta.
senmukainen kielenope tushankkeen
toteuttamiseen o s a l l i s t u v i e n e r i
osapuolten kesken?
4. Millainen tutkimus- j a kehittämiso r g a n i s a a t i o j a - toiminta on t a r peen kielenopetushankkeen järkeväksi k e h i t t ä m i s e k s i ?
4.
Laaditaan e r i l a i s i a v a i h t o e h t o j a t u t kimus- j a k e h i t t & s t o i m b n a n
järjestämiseksi.
\
II1 fieltenopetushankkeen t i e t e e l l i n e n p e r u s t a
1. Mitä vaatimuksia t u l i s i / v o i d a a n
e s i t t ä ä kieltenopetushankkeen
t i e t e e l l i s y y d e n suhteen?
1. S e l v i t e t ä ä n a s i a a .
2. Miten v o i t a i s i i n h u o l e h t i a s i i t ä ,
2. E d i s t e t ä ä n e r i t y i s e s t i soveltavan
k i e l i t i e t e e n tutkimusta: perustetaan
vähintään y k s i p r o f e s s u u r i j a t u t k i mussektio t a i -ryhmä sopivan l a i t o k sen yhteyteen.
e t t ä kielenopetushankkeen k e h i t t a misessä j a t o t e u t t a m i s e s s a v o i t a i s i i n k&fttää
mahdollisimman tehokk a a s t i hyväksi r e l e v a n t t i a tutkimustietoa?
42.
3. Mitkä t i e t e e n a l a t ovat keskeisia
kielenopetushankkeen k e h i t t h i sessä?
3. S e l v i t e t ä ä n k r i t e e r e i t a j a analysoidaan sen p o h j a l t a k r i t t i s e s t i nykyt i l a n n et t a.
1V Ope tt a j a k i e lt enopet ushankke en t o t e u t t a j ana
1. M i l l a i s i a vaatimuksia t u l i s i /
1. S e l v i t e t ä ä n k r i t e e r e i t ä ,
voidaan e s i t t ä ä k i e l e n o p e t t a j i l l e ?
V Opet t a j ankoulut us k i e lt enopet ush ankkeen t u t k i t oimin t on a
1. Mitä vaatimuksia v o i d a a n / t u l i s i
a s e t t a a opet t a j ankoulut ukse l l e ?
1. S e l v i t e t ä ä n k r i t e e r e i t a j a analysoidaan k r i i t t i s e s t i nykyt i lanne t t a .
2. M i l l a i s i a e r i l a i s i a opettajan-
2. Selvitetään asiaa.
koulut u s j ä r j e s t elmiä voi daan kuvit e l l a j a miten v o i t a i s i i n k o k e i l l a
n i i s t ä relevanteimmilta t u n t u v i a ?
VI Opetus suunni t e Ima
1. Millaisia vaatimuksia voidaan/tulis i a s e t t a a k i e l t e n opetussuunnit elmille?
1 . S e l v i t e t ä ä n k r i t e e r e i t a j a arvioidaan
2. Millainen o l i s i meiaän oloissamme
2 . S e l v i t e t ä ä n a s i a a j a analysoidaan
optimaalinen opetussuunnitelmien
l a a d i n t a - j a l e g i t i m o i n t i - j a evaluointijärjestelmä?
sen p e r u s t e e l l a k r i i t t i s e s t i nykytilannetta.
k r i i t t i s e s t i nykytilannetta.
VI1 Ki e lenopet uks en met o dolo gia
1. M i l l a i s i a vaatimuksia voidaan/tuli-
s i a s e t t a a kielenopetuksen metodoi o g i alle?
2. Miten v o i t a i s i i n k e h i t t ä ä e r i l a i s i a
metodivaihtoehtoj a j a a r v i o i da
l u ot e t t avast n i i den vai k u t uks i a ?
1. S e l v i t e t ä ä n k r i t e e r e i t ä j a arvioidaan
sen p o h j a l t a k r i i t t i s e s t i nykytilannetta.
2. V i r i t e t ä ä n alan tutkimusta e r i t y i s e s t i ope t t aj ankoulut usi a i t 0 s t en k i e l i d i daktiikan a s i a n t u n t i joiden keskuu-
dessa.
VIII Oppimateriaali j a - v ä l i n e e t
1. Mitä vaatimuksia voidaan/tuJ..isi
1. S e l v i t e t ä ä n k r i t e e r e i t ä .
a s e t t a a k i e l t e n oppimat e r i a a l i l l e
ja -välineille?
2. JGten v o i t a i s i i n t e s t a t a l u o t e t t a -
2. S e l v i t e t ä ä n a s i a a j a arvioidaan
v a s t i oppimateriaaiien ominaisuuksia?
k r i i t t i s e s t i nykytilannetta.
43.
3. Millainen o l i s i meidän ~ h : i a s a m e
optlmaalinen oppimat e r i a a l i e n
l a a d i n t a - , tutkimus- , e v a l u o i n t i j a l e g i t i m o i n t i järjestelmä?
3. S e l v i t e t ä ä n asiaa j a analysoidaan
k r i t t i s e s t i nykytilannetta.
I X Kie lenope t ushankkeen e v a l u o i n t i
1. Mitä vaatimuksia v o i d a a n / t u i i s i
1. S e l v i t e t E i n k r i t e e r e i t ä .
a s e t t a a kielenopetushankkeen
evaluoinni l l e ?
2 . Mitä vaikutuksia on e r i l a i s i l l a
2. T u t k i t a a n asiaa j a arvioidaan s e n
p e r u s t e e l l a k r i i t t i s e s t i nykytilannetta.
evaluoint imuodoi l l a ?
3. IvEten kielenopetushankkeeseen
o s a l l i s t u v i l l e osapuolille optim a a l i s e s t i t u o t e t a a n n i i d e n tarvit E; ema evaluaat i o t i e t o ?
3. S e l v i t e t ä ä n e v a i u a a t i o t iedon optimaalisen t u o t t a m i s järjestelmän e r i l a i s i a v a i h t o e h t o j a j a arvioidaan
tämän p e r u s t e e l l a k r i i t t i s e s t i nykytilannetta
.
Ongelmaluettelo j a s u o s i t u k s e t o s o i t t a v a t m i e l e s t ä n i k i i s t a t t a , e t t ä kielenopetushankkeen kehittäminen on n i i n l a a j a j a monitahoinen t e h t ä v ä , e t t ä sen
kunnollinen s u o r i t t e n e n e d e l l y t tää t o d e l l a s y s t emaat t i s t a tutkimus- , kehi tt ämis-
, suunnittelu-
j a arviointitoimintaa.
5 . PÄÄTÄNTÄ
Edellä on k ä y t e t t y u s e a s t i s u h t e e l l i s e n p i t k ä ä j a ehkä kömpelöäkin
"kieltenopetushanke".
termiä
Olen katsonut a i h e e l l i s e k s i o t t a a käyttÖÖ uuden termin ,
koska "kieltenopetus" e i m i e l e s t ä n i r i i t t ä v ä n s e l v ä s t i t u o i l m i k a h t a seikkaa,
j o i t a katson t a r p e e l l i s e k s i k o r o s t a a : ( 1 ) k i e l t e n o p e t u s t a on t i e t y i s s ä yhteyksissä s y y t ä t a r k a s t e l l a kokonaisuutena, j a ( 2 ) "hanke" t u o mieleen t a v o i t t e e l li sen, dynaamisen toiminnan
.
Termi "kieltenope t u s t oimi '' t ä y t t ä i s i ensimmäisen
vaatimuksen mutta t u s k i n jälkimmäistä.
"Valtakunnallinen kieltenopetushanke"
t a r k o i t t a a t ä t e n kaikkea s i t ä t o i m i n t a a , jonka a v u l l a p y r i t ä ä n huolehtimaan
s i i t ä , e t t ä maassa k o e t t a v a k i e l i t a i d o n t a r v e t u l e e t y y d y t e t y k s i .
44.
E d e l l ä on k r i t i s o i t u j o i t a k i n kieltenopetushankkeen p u o l i a .
Kritisoimi-
sen a i h e i t a o l i s i p a l j o n lisää j a k r i t i i k k i v o i s i o l l a p a l j o n terävämpääkin.
K r i t i i k i n j ä l k e e n on a i h e t t a e s i t t ä ä parannusehdotuksia.
Kieltenopetushankkeen kehittymisen k a n n a l t a on ensiarvoisen t ä r k e ä ä , e t t ä
p y r i t ä ä n laatimaan m a l l e j a t a i t e o r i o i t a , j o t k a kuvaavat j a s e l i t t ä v ä t k i e l t e n opettamisen j a -oppimisen koko monitahoista i h n i ö t a .
On v&lttämätÖntä p y r k i ä
ilmiöiden parempaan k ä s i t t e e l l i s e e n h a l l i n t a a , j o s toivomme pääsevämme k o h t i
t i l a n n e t t a , j 0s s a k i e lenopet ushanke tt a koskevat suunnitelmat j a päätökset
v o i t a i s i i n p e r u s t a a e n t i s t ä vankemman t i e d o n p o h j a l l e .
Tarvitsemme t e o r i a a ,
joka s e l i t t ä ä t o d e t u t i l m i ö t mutta joka myös v a l i s t a a j a ohjaa
ajatteluamme j a toimintaamme k a h l e h t i m a t t a t a i d e t e r m i n o i m a t t a s i t ä sekä yhdis-
tää k e s k e i s e t k ä s i t t e e t j a t e o r e e t t i s e t lauselmat johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi (Bronowski ,
7974). Mallien k e h i t t e l y n j a t e o r i a n muodostamisen
lisäksi
t a r v i t a a n organi s a a t i o t a , j oka tukee v ä l i t t Ömämmin k i e lenopetushankkeen käytänn ö l l i s t ä kehittämistä.
Leimu j a S a a r i (1976) ovat tehneet e s i t y k s e n koulukoe-
j a arviointitoiminnan k e h i t t ä m i s e s t ä Suomessa.
Mikäli ehdotus t o t e u t e t t a i s i i n ,
o l i s i t o i v e i t a saada t i e t o a oppimistuloksista s u u n n i t t e l u a varten ( n s
l i s e t indikaattorit)
.
.
laadul-
Suunnittelun j a seurannan k o o r d i n o i n t i a varten t a r v i t -
t a i s i i n myös jonkinlainen o r g a n i s a a t i o .
Tällainen v o i s i o l l a opetusministeriön
nimeämä kieltenopetuksen neuvottelukunta, joka o l i s i neuvoa-antava pysyvä
asiantuntijaelin.
Sen puheenjohtaja v o i s i o l l a m i n i s t e r i ö n virkamies j a s i i n ä
o l i s i v a t e d u s t e t t u i n a ainakin k o u l u h a l l i t u s , ammattikasvatushallitus , k i e l t e n o p e t t a j i e n jä r je s t ö , y l i o p p i l a s t u t k i n t o l a u t akunt a , y l i o p i s t o t , k i e l i - i n s t i t u u t i t
valtakunnallinen k i e l i k e s k u s
, kasvatustieteiden
tutkimuslaitos
j a t y ö n t e k i j ä j ä r j e s t ö t , v a l t i o n koulutuskeskus j a y l e i s r a d i o .
, työnantajaSen tehtävänä
o l i s i tehdä e s i t y k s i ä t a r p e e l l i s i s t a kehittämistoimenpiteistä j a a n t a a lausuntoj<
kieltenopetushanketta koskevista e s i t y k s i s t ä .
Neuvottelukunta takaisi sen ,
e t t ä o l i s i olemassa foorumi , j o l l a k i e l t e n o p e t u s h a n k e t t a koskevat a s i a t o l i s i vat jatkuvan j a monipuolisen t a r k a s t e l u n kohteena.
Koska neuvottelukunta
\
e i &tse tietenkään v o i s i t o i m i a t a r v i t t a v a n t u t k i m u s t i e d o n t u o t t a j a n a , sen
t e h t ä v i i n k u u l u i s i qyös r o h k a i s t a ja tukea k i e l t e n o p e t u s h a n k e t t a koskevaa t u t kimus t oimint a a y l i o p i s t o j e n aine l a i t o k s i s s a j a ope t t a jankoulut us i a i t o k s i ss a.
Koska kieltenopetushankkeen kehittäminen on hyvin monitahoinen t e h t ä v ä , o l i s i
ii s a k s i p e r u s t e t t a v a valtakunnallinen k i e ltenopetuks en tutkimuskeskus , j onka
t e h t ä v i i n k u u l u i s i tutkimus- j a k e h i t t ä m i s t y ö , e v a l u o i n t i , dokumentointi j a
informo,inti sekä koulutustoiminta.
Kielikeskusta e i t a r v i t s e perustaa tyhjästä,
vaan s e v o i s i o l l a esimerkiksi Jyväskylän y l i opiston k a s v a t u s t i e t e i d e n t u t k i musl&toksen osasto.
Kasvatustieteiden t u t k i m u s l a i t o k s e s s a on pisimmin j a
45.
systemaattisimmin t e h t y maamme kieltenopetushankkeeseen l i i t t y v ä ä tutkimustoimintaa, j o t e n t o i m i n t a e i j o u t u i s i lähtemään l i i k k e e l l e n o l l a p i s t e e s t ä .
L!i-
s&si l a i t o k s e n t e h t ä v i i n kuuluu asetuksen mukaan y l e i n e n kasvatusalan dokumentaatio- j a informaatiotoiminta, jonka yhteyteen v o i t a i s i i n mielekkäästi
l i i t t ä ä nlyös kielenopetushanketta koskeva informaatio- j a dokumentaatiotoimi.
Laitoksen yhteydessä t o i m i i rr~yösevaluaatio-osasto
suoraan kieltenopetushankkeen e v a l u o i n t i i n .
, jonka
toiminta l i i t t y i s i
Toiminnan koordinaation kannalta
on nlyös e d u l l i s t a , e t t ä Jyväskylän y l i o p i s t o n yhteydessä t o i m i i j o korkeakoulujen k i e l i k e s k u s , j o l l a on v a s t a a v i a t e h t ä v i ä korkeakoululaitoksen p a r i s s a .
K i e lt enopet uksen tutkimuskeskus t a i k i e l i di daktiikan tutkimus 0s as t o , t a i mikä
nimi y k s i k ö l l e a n n e t t a i s i i n k i n , v o i t a i s i i n panna pystyyn perustamalla a l u k s i
vain muutama v i r k a t a i t o i m i .
Kustannukset o l i s i v a t mitättömän p i e n e t , j o s
n i it a v e r r a t a a n k i e l t e n o p e t ushankkeen kokonaiskus t annuksiin
.
Hyötyä on vaikea
a r v i o i d a , mutta se o l i s i p i t k ä l l ä t ä h t ä y k s e l l ä e p ä i l e m ä t t ä melkoinen.
Lopuksi
t o i s t a n sen mitä e s i t i n a r t i k k e l i s s a ? a i k a k a u s l e h t i
1971:
Kasvatuksessa v.
" E i o l e välttämätöntä, e t t ä k a i k k i y l l ä m a i n i t u t toiminnot (dokumentointi ,
t u t k i m u s , kehittämistyö
, koulutus,
e v a l u a a t i o ) s i j o i t e t a a n samaan yksikkÖÖn.
Toiminnan o r g a n i s a a t i o e i nlyöskään o l e t ä r k e i n t ä .
Tärkeää on, e t t ä jossakin
jokin e l i n h u o l e h t i i n ä i s t ä t e h t ä v i s t ä r i i t t ä v ä n tehokkaasti.
''
47.
M l s t r Ö m , K . E.
, Lindblad,
Strasbourg, CCC
technology.
Bronowski , J. ( 1976)
Humanism
( e d i t e d by
/ TE ( 7 5 )
20.
and t h e growth of knowledge.
Fhilosophy of Karl Popper.
Vol, X I V ,
(1975) Notes on e d u c a t i o n a l
S. & W a l l i n , E.
Book 1.
Teoksessa The
The Library o f Living Philosophers.
P.A. S c h i l p p ) . L a S a l l e , I l l i n o i s : Open Court,
606-6 3 1 .
( 1971 )
C a r r o l l , J.B.
teaching.
TESOL Q u a r t e r l y 5 , 1971, 101-114.
(1977)
Chaplen, F.
Current i s s u e s i n p s y c h o l i n g u i s t i c s and second language
Foreign language keaching i n a Society.
j u l k a i s u s s a J.L.M.
Trim.
Kuvio e s i t e t t y
Report on some p o s s i b l e l i n e s o f development of
on o v e r a l l s t r u c t u r e f o r a European U n i t / e r e d i t scheme f o r foreignlanguage l e a r n i n g by a d u l t s , CDCC, Strasbourg: CC/EES ( 7 7 ) 19.
F r e i h o f f , R. & T a k a l a , S. ( 1974)
K i e l e n k ä y t t ö t i l a n t e i d e n e r i t t e l y y n perustuva
kielenopetuksen t avoitekuvaus j ä r je s t e l d .
Jyväskylän y l i opi s t 0 .
Kieli-
keskuksen j u l k a i s u j a N o . 2.
Leimu, K . ,
Lepistö, V . ,
Klemetti, 1. & Takala, S. (1971)
Kansainvälinen opetus-
suunnitelmaseminaari Grännacsa, Ruotsissa 5.7. - 14.8.1971.
Suomen kas-
v a t u s t i e t e e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a Kasvatus , 2 , 5 , 333-338.
Leimu, K.
& S a a r i , H.
Suomess a
.
( 1976)
Koulukoe- j a a r v i o i n t i t o i m i n n a n k e h i t t ä m i s e s t ä
Kasvat u s t i e t e i den tutkimus l a it 0 s .
Se 10st e i t a ja t i e dott e it a
No. 77.
Rowlands, D. G.
(1971)
A language t e a c h i n g experiment i n B r i t a i n .
An Informal
P u b l i c a t i o n of t h e Modern Language Centre , Department o f Curriculum,
Ontario I n s t i t u t e f o r S t u d i e s i n Education,
S t e r n , H.H.
(1974)
1971.
Directions i n language t e a c h i n g t h e o r y and research.
Teoksessa Q v i s t g a a r d , J . , Schwartz, H. & Spaxkg-Hansen, H. ( t o i m . ) A I L A
m i r d Congress Froceedings, Vol. 111: Applied L i n g u i s t i c s , Problems and\
$ o l u t i o n s , J u l i u s Grws
Strevens, P.
(1977a)
Verlag, Heidelberg, 1974.
Causes of f a i l u r e and c o n d i t i o n s f o r cuccess i n t h e
l e a r n i n g and t e a c h i n g o f f o r e i g n languages.
TESOL k o n g r e s s i s s a Miamissa
huhtikuussa 1977 p i d e t t y e s i t e l m ä ( k ä s i k i r j o i t u s 1.
48.
Strevens, P. (1977b)
New o r i e n t a t i o n s i n the t e a c h i n g of English.
London:
Oxford U n i v e r s i t y P r e s s .
Törnebohm, H.
( 1973)
P e r c p e c t i v e s on i n q u i r i n g systems.
o f Science, U n i v e r s i t y of Gothenburg, Report N o .
53.
Department of Theory
49
KIELEN OPETUSOHJELMAN SUUNNITTELUN ONGELMIA
i. JOHDANTO
Seuraavassa e s i t y k s e s s ä k ä s i t e 'ongelma' ymmärretään s i t e n kuin s e t u t kimuksessa yleensä ymmärretään, t s . seikkana j o t a p y r i t ä ä n selvittämään , joka
a s k a r r u t t a a mieltä.
T e o r e e t t i s e t ongelmat ovat usein
,ei
t o s i n tietenkään aina,
l u o n t e e l t a a n e s i t e t t y j e n t e o r i o i d e n t a i hypoteesien t e s t a a m i s t a tiukkojen kokeiden a v u l l a .
Käytännölliset ongelmat syntyvät t a v a l l i s e s t i kun j o t a k i n on
mennyt vinoon, kun j o t a k i n odottamatonta t a i e p ä t o i v o t t a v a a on tapahtunut.
Ongelmia e i o l e helppo m ä ä r i t e l l ä t a r k a s t i , koska n i i t ä e i o l e edes helppo
havaita j a kuvailla.
On olemassa s i i s ongelman m ä ä r i t t e l y n ongelma j a ongelma
s i i t ä o l i k o ongelma t o d e l l a s e miten se t u l i muotoiltua.
muodostavat ongelmatilanteen.
v i t t ä ä , miksi s e on ongelma.
Ongelma j a sen t a u s t a
Ongelmaa m ä ä r i t e l t ä e s s ä on w ö s y r i t e t t ä v ä s e l Muiden t u t k i j o i d e n t a i esim. kieliohjelmakomite-
an r a p o r t t e j a a r v i o i t a e s s a t u l i s i e n s i k s i kysyä 'Mitä ongelmaa y r i t e t t i i n r a t k g s t a ? ' e i k ä 'Mitä y r i t e t ä ä n sanoa? ' .
Voimme ymmärtää mitä y r i t e t ä ä n sanoa
vain mikäli yrmärräme mikä o l i k i r j o i t t a j a n / k i r j o i t t a j i e n ongelmatilanne.
Ede 11ä e s i t e t y t näkökohdat perustuvat suures s a määrin englan ti l a k e n
t i e t e e n f i l o s o f i n K a r l . R. Popperin e s i t t ä m i i n k ä s i t y k s i i n .
Tarkoituksenani on
seuraavas s a e s itykse s sa e s i t t ä ä k i e lenope tuks en j arj estäxrU st a k oskevi a on ge lmi a.
E s i t ä n ne kysywksen muodossa, kuten tutkimuksessa yleensä on tapana.
A r t i k k e l i n pohjana on k ä y t e t t y kieliohjelmakomitean j ä r j e s t ä m ä s s ä a s i a n t u n t i j a seminaarissa (3.-4. 10.1977) p i d e t t y ä esitelmää.
2. KIELIOHJELMAKOMITEAN TOIMINTA ONGELMANA
2.1.
Kieliohjelmakomitean ongelmatilanne
Nikä on s e ongelmatilanne , joka on j o h t a n u t kieliohjelmakomitean a s e t t a miseen?
Tätä s e i k k a a t u l i s i komitean mietinnössä analysoida j a e s i t t ä ä s i i t ä
s e l k e ä yhteenveto.
Samaa asiaa v o i s i kysyä esim.
n ä i n : 'Mikä epätyydyttävä
a s i a n t i l a on o l l u t perusteena komitean a s e t t a m i s e l l e ?
Millainen tulevaisuuden
mielikuva komitealla on toimintansa t u l o k s e s t a , t s . miten s e a r v e l e e toimintans a muuttavan ongelmatilannetta?'
Kyseessä on k i e l i s u u n n i t t e l u n k a l t a i n e n hanke.
Tämä merkitsee
o l l a s e l v i l l ä millainen t u l e v a i s u u s k a t s o t a a n t o i v o t t a v a k s i .
että tulisi
Ollaan tekemässä
hanketta, j o s s a on n o r m a t i i v i s t a j a programmaattista a i n e s t a v a r s i n p a l j o n .
Kyseessä e i o l e vain tekninen asiantuntijahanke.
Kun kyseessä on s u u n n i t t e l u , t u l i s i s e l v i t t ä ä e r i l a . i s i a v a i h t o e h t o i s i a
tulevaisuuden kuvia.
senä operaationa
Kielenopetusta e i t u l i s i qyöskään nähdä pelkästään tekni-
joka t u o t t a a vain k i e l e l l i s i ä t i e t o j a j a t a i t o j a , vaan s e
kasvatuksellinen panos t u l e e wÖs o t t a a huomioon.
Koska on kyseessä a l a n ensimmäinen kokonaisesitys maassamme , komitean
t u l i s i p a l j o n m i e t t i ä mitä vaatimuksia t u i i s i / v o i d a a n a s e t t a a sen toiminnalle
j o t t a sen t u o t o s täyttäisi s i l l e a s e t e t t a v a t
odotukset.
Komitean t u l i s i
m i e t t i ä mm.
- kielenopetuksen p e r u s t e i t a/motivoint i a
- kielenopetuksen laajuuden k r i t e e r e i t a
-
kielenopetuksen l a a d u l l i s t e n t u o t o s t e n k r i t e e r e i t ä
- kielenope tuksen s u u n n i t t e l u s s a noudatett a v i a k r i t e e r e i t ä
- k i e lenkoulut ussyst eemin
osien koordinaat i o t a
Edellä e s i t e t y n v o i s i t i i v i s t ä ä sanomalla, e t t ä komitean t u l i s i m i e t t i ä
toimintansa sopivaa y l e i s y y s t a s o a j a e s i t y k s e n s ä k i e l e n t a s o a .
Lähes y h t ä tär-
keää on rajata p o i s ne s e i k a t , j o i h i n komitean e i o l e syytä puuttua.
Monet
a s i a t voivat kielenopetuksessa o l l a n i i n t a i näin ilman sanottavaa merkitystä.
T ä l l a i s i i n s e i k k o i h i n p u u t t e s t a komitean t u l i s i v ä l t t ä ä kuin r u t t o a .
51.
2.2. Kieliohjelmakomitean s e l v i t e t t ä v ä t ongelmat
Mihin ongelmiin e l i kysyqyksiin k i e l i o h j elmakomi-t e a e t s i i v a s t auksi a?
Mitkä s e i k a t a s k a r r u t t a v a t s i t ä sen l u o n n o l l i s e n seikan l i s ä k s i , miten s a i s i
mietinnön valmiiksi määräa,ikaan mennessä?
Komitean toimeksiannosta voi e p ä s u o r a s t i p ä ä t e l l ä , e t t ä komitean ongelmat
ovat seuraavat :
1 ) Missä laajuudessa Suomen opetus- j a koulujärjestelmän p i i r i s s ä opiskel-
l a a n 2. k o t i m a i s t a j a v i e r a i t a k i e l i ä . ?
Tämä on v a r s i n s e l v ä p i i r t e i n e n s e l v i t y s t e h t ä v ä , joka e i anna a i h e t t a sen
enempään pohdintaan.
Jos maassamme on tehokas t i l a s t o j ä r j e s t e l m ä , ongelmaan
t u l i s i löytyä vastaus melko h e l p o s t i .
On k u i t e n k i n huomattava, e t t ä määrällis-
t e n i n d i k a a t t o r i e n l i s ä k s i t a r v i t t a i s i i n my-ös t i e t o a oppimisen t a s o s t a ,
dusta j a määrästä e l i l a a d u l l i s i a i n d i k a a t t o r e i t a .
laa-
Tämä e d e l l y t t ä ä l u o t e t -
tavaa mittaamista j a mittausmenetelmien jatkuvaa k e h i t t ä m i s t ä ( k s . esim. Leimu
j a S a a r i : Koulukoe- j a a r v i o i n t i t o i m i n n a n kehittämisestä Suomessa.
KTL.
S e l o s t e i t a j a t i e d o t t e i t a 77/ 1976).
2 ) Miten voidaan t u r v a t a 2 . kotimaisen j a v i e r a i d e n k i e l t e n monipuolinen
opet usoh j elma o t t aen huomioon
- maamme k u l t t u u r i p o l i t i i k k a
- kielitaidon tarve
- maan e r i o s i e n e r i t y i s p i i r t e e t
- a l u e e l l i n e n tasa- arvoisuus
- p eruskoulun mUi den t avoi t t e i den t ot e u t umisen ase t t amat vaat imuks e t
k i e l e n o p e t ukse l l e ?
K o m i t e a l l a t u l e e s i i s o l l a mahdollisimman s e l k e ä k ä s i t y s maamme k u l t t u u r i politiikasta j a kielitaidon tarpeesta.
Sen t u l e e o l l a t i e t o i n e n m a a n e r i osien
e r i t y i s p i i r t e i st ä j a o t t a a vaarin a l u e e l l i s e n t a s a - arvoi suuden p e r i a a t t e e s t a .
Sen ehdotukset e i v ä t s a a h a i t a t a peruskoulun muiden t a v o i t t e i d e n saavuttamista.
N ä m ä vaatimukset e i v ä t o l e p e r i n v ä h ä i s e t .
Kuitenkin k o r d t e a l l a on varmaan-
k i n muitakin huomioonotettavia näkökohtia, j o i t a voi vain uumoilla mutta j o t k a
t u l i s i s e l v ä s t i t i e d o s t a a , mm.
52.
- ilman
-
e t t ä ehdotuksesta aiheutuu pysyviä l i s ä k u s t a n n u k s i a
ilman e t t ä ehdotuksesta aiheutuu s u u r t a o p e t t a j i e n j a t k o k o u l u t u s t a r v e t t a
- ehdotuksen a j o i t u s p e r s p e k t i i v i
Jälkimmäis t a ongelmaa pohtiessaan komite aa ovat a s k a r r u t t a n e e t monenlaiset
kysymykset.
N e v o i s i l u o k i t e l l a kolmeen ryhmään: k i e l i p o l i i t t i s e t
n i t e l m a l l i se t j a oppi a i n e t t a koskevat kysywkset
, opetussuun-
.
a ) Ki e l i p o l i i t t i set kykywkse t
wsymys 7: Miten monta k i e l t ä . voidaan yhden oppilaan a j a t e l l a opiskelevan j a
millä e de l i y t y k s i llä?
Kysyrrlys 5 : Miten p i t k ä ä n j a k e s k i t e t y s t ä v i e r a s t a k i e l t ä o l i s i o p i s k e l t a v a
a ) o p p i l a a l l e ensimmäistä v i e r a s t a k i e l t ä
b) m u i t a v i e r a i t a k i e l i ä ?
T i i v i s t e t t y n ä : miten monta k i e l t ä j a miten kauan?
Kysyqykset s a a t t a v a t
e n s i s i Imäykse 115 t u n t u a a i doi lt a, l e g i t iimei lt ä tutkimus onge l m i lt a , mut t a t arkempi t u t k a i l u o s o i t t a a e t t e i v ä t ne s i t ä o l e .
kelevan vaikka
Oppilaan voidaan a j a t e l l a opis-
n k i e l t ä , jos t a r v i t a a n j a n i i n halutaan.
Edellytykset puo-
l e s t a a n r i i p p u v a t s i i t ä , paljonko o l l a a n valmiit satsaamaan a i k a a j a rahaa
ym. r e s u r s s e j a halutun t a v o i t e t a s o n saavuttamiseen.
K i e l t e n määrä r i i p p u u
o l e n n a i s e s t i e r i l a i s i s s a ammat e i s s a t a r v i t t avas t a k i e ii t a i dost a , mUis s a yhteyk-
sissä t a r v i t t a v a s t a t a i t o i v o t t a v a s t a k i e l i t a i d o s t a , maan käännös- j a t u l k k i p a l v e l u j e n k e h i t t ä m i s e s t ä jne
., t s .
millä e r i k e i n o i l l a k i e l e l l i s t e n kontaktien,
s u u l l i s t e n j a k i r j a l l i s t e n , hoitaminen voidaan Suomessa järjestää.
Ongelmaa
e i voi t a r k a s t e l l a pelkästään kunkin y k s i l ö n näkökulmasta o l e t t a e n , e t t ä kaik i l l a t u l i s i v ä l t t ä m ä t t ä o l l a samanlainen kielenopiskelu- j a k i e l i t a i t o p r o f i i l i .
On kysyttävä rqyös y l e i s e s t i miten maame kansainväliseen vuorovaikutukseen osall i s t u m i s e n johdosta aiheutuvat ymmärtamis- j a i l m a i s u t a r p e e t voidaan tarkoituksenmukaisesti tyydyttää.
Kun k i e l i t a i d o n t a v o i t e t a s o on e n s i n m ä ä r i t e l t y ,
voidaan l ä h t e ä tutkailemaan e r i l a i s t e n oppilaiden s i i h e n tarvitsemaa a i k a a
j a muita e d e l l y t y k s i ä .
E r ä ä n kansainväliseen tutkimukseen perustuvan arvion
mukaan t a r v i t t a i s i i n keskimäärin 6
-
7 vuotta kielenopiskelua 3
- 5
tuntia
v i i k o s s a , j o t t a s a a v u t e t t a i s i i n keskimäärin tyydyttävä y l e i s k i e l i t a i t o .
b ) Opetussuunnitelmalliset kysyqykset:
Kysymys 3: Mitä k i e l e n opiskelun a l o i t t a m i s i k ä v a i k u t t a a k i e l e n oppimiseen?
Kysymys
4:
Voidaanko e s i t t ä ä näkökohtia, minkä tyy-ppisellä v i e r a a l l a k i e l e l l ä
suomalaisen o l i s i e d u l l i s i n t a a l o i t t a a k i e l e n opiskelu?
Kysyrqys 6: Miten opetusryhmän koko, koostumus j a oeptusmenetelmät v a i k u t t a v a t
vieraan k i e l e n oppimiseen?
53.
Tutkimukset n ä y t t ä v ä t o s o i t t a v a n , e t t ä normaalissa kouluopetuksessa m u i den t e k i j Ö i den py sye s s ä muuttumattomina vanhemmat o p p i l a a t oppivat v i e r as t a
k i e l t ä koulussa tehokkaammin kuin nuoremmat o p p i l a a t .
'Nuorella o p p i l a a l l a '
t a r k o i t e t a a n s u u r i n p i i r t e i n 9 t a ? s i t ä nuorempaa o p p i l a s t a j a 'vanhemmalla
o p p i l a a l l a ' esim. 1 1 - 12 v u o t i a s t a o p p i l a s t a .
Vain ääntämisessä on usein
e s i t e t t y varhaisen alkamisajankohdan s a a t t a v a n t u o t t a a p o s i t i i v i s i a t u l o k s i a ,
vaikka t u l o k s e t e i v ä t a i n a o l e o s o i t t a n e e t edes tätä paremmuutta.
E d u l l i s i n t a a l o i t u s k i e l t ä on vaikeaa o s o i t t a a .
Ä i d i n k i e l i e i näytä
s e l i t t ä v ä n kuin osan oppilaan tekemiä v i r h e i t ä , j o t e n i n t e r f e r e n s s i - i l m i ö t ä
e i voi p i t ä ä mitenkään r a t k a i s e v a n a perusteena.
Positiivista siirtovaikutusta
on samoin vaikeaa lukea t i & t y n k i e l e n a n s i o k s i .
Tärkeämpää l i e n e e s e , e t t ä
oppilas on saanut kielenoppimisesta kokemuksia, on oppinut oppimaan v i e r a s t a
k i e l t ä , j a o s i t t a i n tästä s y y s t ä n y ö h e e n c t l o i t e t t a v a t o i n e n k i e l i voidaan opp i a ensimmäistä n o p e a e n .
Oppimispsykologisin p e r u s t e i n e i voitane e s i t t ä ä
Muut s e i k a t ovat tärkeämpiä , e r i t y i s e s t i
mitään selkeää j a varmaa s u o s i t u s t a .
kielitaidon tarve.
Jonkin k i e l e n "helppous" e s i m . taivutusmuotojen o s a l t a
s a a t e t a a n j o u t u a ostamaan jonkin t o i s e n seikan vaikeudella.
L i s ä k s i kysyrqys
t u l e e e r i valoon riippuen s i i t ä missä a i k a p e r s p e k t i i v i s s ä a s i a a t a r k a s t e l e e :
yhden lukukauden oppimistulokset , yhden vuoden oppimistulokset , viiden vuoden
oppimistulokset j n e .
./
Jokin k i e l i s a a t t a a s a l l i a n ä e n n ä i s e s t i nopean edistymi-
sen alussa mutta muuttuu vaikeammaksi j a ' v a i k e a ' k i e l i s a a t t a a y l t ä ä ajan mitt a a n samalle t a s o l l e .
K u l t t u u r i t a u s t a n ( 'merkitysten'
1
t u t t u u s j a vieraus s a a t -
t a v a t nyÖs v a i k u t t a a k i e l e n oppimisen helppouteen , ainakin sen ymmärtämisen
s u h t e e l l i s e e n helppout een/vaike ut een
.
Kysymystä opetusryhmän koon j a koostumuksen vaikutuksesta vieraiden k i e l t e n
oppimistuloksiin k i r j o i t t a j a on k ä s i t e l l y t aikaisemmin.
Y h t e enve t on a voin
t o i s t a a , e t t e i a s i a s t a i t s e a s i a s s a o l e paljonkaan t i e t o a , vankkaa t i e t o a s i t ä
vähemmän.
Saatujen t u l o s t e n s e l i t t ä m i n e n on hyvin vaikeaa, koska annetusta
opetuksesta e i yleensä o l e tarkkaa t i e t o a .
Kokeilujen j a tutkimuksen t a r v e
on e r i t t ä i n ilmeinen.
c ) Oppiainetta koskevat kysymykset
Kysyrqys 1 : Mitä u u t t a t i e t o a tutkimus on tuonut k ä s i t t e e s e e n k i e l i ?
Kysymlys 2: Mitä u u t t a t i e t o a tutkimus voi o s o i t t a a vieraan k i e l e n oppimisesta?
N ä m ä 'perimmäiset kysynykset
'
ovat hyvin v a i k e i t a v a s t a t t a v i k s i .
Ehkä
v o i s i y l e i s e s t i t o d e t a , e t t ä k i e l t ä j a kielenoppimista t u t k i t a a n yhä useammasta
p e r s p e k t i i v i s t ä , mikä v a l a i s e e k i e l e n j a sen käytön moninaisuutta.
, psykolingvististä j a tekstilingi i n gvi st iikkaa , k i e li f i10so f i s t a pohdiskelua
mm. s o s i o l i n g v i s t i s t ä , p r a g m a l i n g v i s t i s t ä
vis t i s t a tutkimusta , matemaatt
st a
On olemassa
54.
jne.
Kaikki ne t u o v a t u u t t a t i e t o a k i e l e s t ä j a sen k ä y t ö s t a , j o l l a on enemmän
t a i vähemmän selvä sovellusarvo kielenopetukseen.
Kielenopetuksen suunnit-
t e l u s s a näiden p e r u s t i e t e i d e n annin 1a.iminlyÖnti s a a t t a a kostautua mm. opetussuunnitelman edustaman näkemyksen suppeutena t a i yksipuolisuutena.
Ihmisen
k i e l i j a sen k ä y t t ö on y h t ä monisäkeinen kuin ihmisen m i e l i j a sen k ä y t t ö .
Muita k i e l i p o l i i t t i s i a ongelmia, j o i t a komitean t u l i s i p o h t i a , ovat qyÖs
mm. seuraavat k y s y w k s e t :
- Mitä k i e l t ä opetetaan k e n e l l e j a miksi?
-
Mikä on v i e r a i d e n k i e l t e n (qyÖs 2. kotimaisen k i e l e n ) t e h t ä v ä , mihin
niiden opetuksella pyritään?
-
Voisiko samoihin t a v o i t t e i s i i n päästä o s i t t a i n j o i l l a k i n muillakin
k e i n o i l l a kuin k i e l e n o p e t u k s e l l a ?
- O l i s i k o e r i k i e l t e n o p i s k e l u l l e syytä a s e t t a a t a v o i t t e e l l i s e t o p i s k e l i j &rät
j a ve i v o i t t aa t i e tyns imrui s et kunnat huolehtimaan t i e t y s t a
k i i n t i ö s t ä esim. p a i k a l l i s e n koululaut akunnan p ä ä t ö k s e l l ä ?
Muita ope tussuunni t e l m a l l i s i a ongelmia, j o i t a komitean t u l i s i p o h t i a ,
oveht mm.
- Miten i n t e g r o i d a a n e r i koulutustasojen j a - a l o j e n kielenopetus n i i n ,
e t t ä kielenopetus muodostaa mielekkään j a aukottoman kokonaisuuden j a
k u l l e k i n t a s o l l e sopivan progression?
Miten s a a t a i s i i n aikaan mielekäs
työnjako tässä suhteessa?
/
- Mikä on valtakunnallinen , m a h d o l l i s e s t i a l u e e l l i n e n , p a i k a l l i n e n j a
koulun osuus ope tussuunni t e l m a l l i s i s s a r a t k a i s Uiss a j a päätöksent e 0s s a?
~~
~
3. KIELIOHJELMAKOMITEAA JA SEN TYÖSKENTELYÄ KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ
E r i t t ä i n keskeinen kysymys, j o k a koskee v ä l i t t ö m ä s t i komiteaa, on miten
Suomelle voidaan saada aikaan optimaalinen kielenopetuksen periaateohjelma.
Asiaa valmistelemaan on a s e t e t t u komitea, kuten m e i l l ä on yleensä tapana. Sen
j ä s e n i n ä on p ä ä a s i a l l i s e s t i kouluhallintoon j a kielenopetukseen perehtyneita
henkilöita.
Kuitenkin o l i s i e r i t t ä i n t ä r k e ä t ä , e t t ä s i i n ä o l i s i r i i t t ä v ä s t i
e d u s t e t t u n a kielenopetuspalvelujen k ä y t t ä j ä p i i r i t , e r i t y i s e s t i työelämän e r i
osapuolet.
K ä y t t ä j i e n äänen t u l i s i t u l l a painokkaasti e s i l l e j u u r i tämänta-
paisessa yleisiä periaatteita pohtivassa komiteassa. Opetusalan edustajat voivat¶ kuten näyttääkin käyneen, sopivassa määrin edustaa muuta kuin kielenopetusta. Tämä ei tietenkään merkitse, ettei komiteassa tulisi olla tuntuva kielenopettajien edustus. Kysymys on siitä, että heidän asiantuntemuksensa on
suurin oppiainesta ja sen pedagogiikkaa koskevissa kysymyksissä. Ei tule ummistaa silmiä siltä, että kielenopetuksen määrää koskevissa kysymyksissä kieltenopetuksen edustajat ovat osittain myös 'eturyhmän' edustajia ja ovat
demokraattisen osallistumisperiaatteen mukaisesti myös siinä ominaisuudessa
edustettuina ohjelmaa laadittaessa. Komiteasta jaa kaipaamaan kielenopetuksen
tutkimuksen edustusta. Komitea pyrkii tätä puutetta paikkaamaan tämän seminaarin avulla. Asiantuntijaseminaarin järjestäminen lienee varsin harvinainen
toimenpide komiteoiden yleistä työskentelyä ajatellen ja kieliohjelmakomitea
ansaitsee tästä tunnustusta.
Kieliohjelmakomitealle iättaisin pohdittavaksi vielä seuraavat kysymykset:
3 ) Miten voimme Suomessa organisoida kieltenopetuksen niin, ettei pääse
syntymään laajamittaista kielitaitotarvetta, jota ei pystytä kunnolla
tyydyttämään?
2) Miten voimme varmistua, tai edes toivoa varmistuvamme, siitä, että ha-
vaitsemme nopeasti kielenopetusohjelmassamme esiintyviä puutteita?
3) Miten v o h e minimoida kielenopetuksemme puutteita: niiden todennaköi/
syyttä ja seurauksia?
4) Miten voisimme päästä tilanteeseen, jossa kielenopetusta koskevat paatökset voitaisiin tehdä nykyistä vankemman ja meidän omia olojamme ajatellen relevantin tiedon pohjalle?
Jäämme mielenkiinnolla ja toiveikkaina odottamaan komitean analyysia
ongelmatilanteesta, sen selvitystä ongelmista ja sen esityksiä niiden ratkaisemisesta. Olemme puolestamme valmiit tuomaan oman panoksemme ohjelman laatimiseen analysoimalla kriittisesti komitean tekemiä esityksiä ja tekemällä omia
lisäys-, tarkennus- tai muutosesityksiä.
VALTAKUNNALLISEN KIELTENOPETUS-
TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELYSTÄ
Tämän e s i t y k s e n t a r k o i t u k s e n a on k ä s i t e l l ä seuraavia seikkoja:
- Mitä vaatimuksia voidaan a s e t t a a v a l t a k u n n a l l i s e l l e kieltenopetushankkeelle?
-
Mitä vaatimuksia voidaan a s e t t a a v a l t a k u n n a l l i s e n kieltenopetushankkeen
tavoitteistolle?
- Mi t e n kielenopetuksen t a v o i t t e i t a v o i t a i s i i n tarkoituksenmukaisesti kuvat a v a l t a k u n n a l l i s e n kieltenopetushankkeen y l e i s s u u n n i t t e l u n t a s o l l a ?
- Millainen t avoi tekuvaus o l i s i syytä v a l i t a k i e l i oh j e1makorni.te an e s i tykseksi ?
1. f i t ä vaatimuksia voidaan a s e t t a a v a l t a k u n n a l l i s e l l e k i e l t e n o p e t u s h m k k e e l l e ?
Kieltenopetuksen t u l e e t u o t t a a maan k i e l i t a i I d o n t a r v e t t a vastaava k i e l i t a i t o a j a l l a a n seka mahdollisimman tehokkaasti j a tarkoituksenmukaisesti.
Tamä
merkitsee käytännössä mm. s i t ä , e t t ä kieltenopetushankkeen p i i r i s s ä
- seurataan j a ennakoidaan k i e l i t a i d o n tarpeen k e h i t y s t ä
-
seurataan j a ennakoidaan k i e l i t a i d o n tarpeen j a kielenopetustarjonnan
( -p alve i u j en ) suhteen k e h i t y s t ä
- arvioidaan j a k e h i t e t ä ä n kieltenopetuksen metodologiaa
- a r v i o i daan j a k e h i t e t ä ä n k i e l t e n o p e t u k s e s s a t arvit t avi a oppimateri aale j a
ja välineitä
-
arvioidaan kieltenopetushankkeen t u l o k s i a
- s u u n n i t e l l a a n j a koordinoidaan t o i m i n t a n i i n , e t t ä e d e l l ä mainitut t e h t ä v ä t
t u l e v a t s u o r i t e t u i k s i ajallaan, tehokkaasti j a tarkoituksenmukaisesti.
Kieltenopetushankkeen p i i r i s s ä on j a t k u v a s t i j a o m a - a l o i t t e i s e s t i o s o i t e t t a Ra
toiminnan välttämättöqyys, oikeutus j a t u l o k s e l l i s u u s .
Näin k i e l t e n o p e t u s -
hankkeesta voi k e h i t t y ä i t s e ä ä n k r i i t t i s e s t i t a r k k a i l e v a , ohjaava j a korjaava
järjestelmä.
Tamä on mahdollista v a i n , mikäli on käynnissä v i r e ä tutkimus-,
A r t i k k e l i n pohjana on k ä y t e t t y k i r j o i t t a j a n 27.12.1977 kieliohjelmakomitealle
laatimaa m u i s t i o t a .
57.
kokeilu- , j a k e h i t t ä m i s t o i m i n t a j a tämän p o h j a l t a pohdiskellaan kieltenopetuksen t i l a n n e t t a , ja mikäli tutkimuksen j a käytännön v ä l i l l ä v a l l i t s e e läheinen
vuorovaikutus.
2. Mitä vaatimuksia voidaan e s i t t ä ä v a l t a k u n n a l l i s e n kieltenopetuksen t a v o i t teistolle?
V a l t akunn a l l i sen k i e l tenope t u s h ankke en tarkoituksenmukainen
t o i m i n t a e de 1-
l y t t ä ä , e t t ä sen p i i r i i n kuuluvat e r i osapuolet h u o l e h t i v a t tehokkaasti n i i l l e
kuuluvista t e h t ä v i s t ä .
- asteiden tavoitteista.
Tämän tehtäväjaon pohjana on e r i koulumuotojen ja
Alemmalla a s t e e l l a luodaan pohjaa myöhemmälle opiske-
l u l l e , j o s s a puolestaan vahvistetaan aiemmin o p i t t u a sekä laajennetaan j a
syvennetäh t i e t o j a j a t a i t o j a .
Pyrkimyksenä t u l e e o l l a luoda s e l l a i n e n t i l a n -
ne, j o s s a o p p i j o i l l a on k u l l o i n k i n t a r j o l l a s e l l a i s i a oppimiskokemuksia j o i t a
aikaisemmat opinnot j a t o i s a a l t a edessä o l e v a t t a v o i t t e e t e d e l l y t t ä v ä t .
Kieltenopetuksen t a v o i t t e i s t o n t u l e e muodostaa johdonmukaisesti etenevä j a
aukoton kokonaisuus, joka o t t a a huomioon i t s e k i e l t ä , ' sen k ä y t t ö ä j a sen
oppimista j a opettamista koskevan tiedon s u h t e u t e t t u n a k i e l i t a i d o n tarpeeseen.
I t s e kielenopetuksen t u l e e e r i k o u l u a s t e i l l a j a -muodoissa p e r u s t u a oppijoiden
t o d e l l i s e e n s u o r i t u s t a s o o n n i i n , e t t ä myös k i e l e n oppiminen muodostuu johdonmuk a i s e s t i eteneväksi j a aukottomaksi p r o s e s s i k s i .
Jonkin koulutusasteen t a v o i t -
t e i t a e i voida p i t ä ä s e l l a i s e n a ehdottomana normina, j o t a nyöhempi opetus käyt-
täa tinkimättömänä lähtökohtana omalle opetukselleen.
Opetuksen t u l e e t o i s i n
sanoen a i n a l a h t e a l i i k k e e l l e oppijoiden t o d e l l i s t e n e d e l l y t y s t e n mukaisesti.
E d e l l ä e s i t e t t y vaatimus merkitsee
t u l e e o l l a tarkoituksenmukainen.
kieltenopetuksen t a v o i t t e i s t o n
Sen t u l e e viime kädessä o l l a tarkoituksenmu-
kainen k i e l i t a i d o n tarpeen suhteen.
oppijoiden e d e l l y t y s t e n suhteen.
, että
Sen t u l e e a i n a o l l a tarkoituksenmukainen
Näin o l l e n e i v i e r a a l l a k i e l e l l ä voida, e l l e i
a j a t e l l a hyvin p i t k ä l l e e di s t y n y t t a opiske luvaihe tt a , e de l l y t t ä ä k ä s i t e l t ä v ä n
esim. s e l l a i s t a k ä s i t e t a s o a edustavaa " t e k s t i ä " , johon o p p i j a t e i v ä t o l e t o t t u n e e t ä i dinkielelläänkään
.
Tarkoituksenmukaisuus merkitsee *Ös
s it a , e t t ä
v i e r a a l l a k i e l e l l ä k ä s i t e l l ä ä n s e l l a i s i a a s i o i t a , j o i h i n o p p i j a t yleensäkin
luonnollisimmin t u t u s t u i s i v a t j u u r i kyseisen k i e l e n v ä l i t y k s e l l ä .
Edelleen
tarkoituksenmukaisuus merkitsee s i t ä , e t t ä t a v o i t t e e t ovat s u u r i n p i i r t e i n saav u t e t t a v i s s a k ä y t e t t ä v i s s ä olevana aikana.
Kielenopetushankkeen t a v o i t t e i s t o n t u l e e o l l a kommunikoiva n i i n , e t t ä
se t u o r i i t t ä v ä n s e l k e ä s t i i l m i e r i o s a p u o l i l l e mihin k i e l t e n o p e t u k s e l l a pyritään.
Tämä merkitsee i t s e asiassa s i t ä , e t t ä t a v o i t t e i s t o s t a on t o i v o t t a v a a ,
ehkä välttämätöntä, l a a t i a e r i l a i s i a v e r s i o ? t a e r i osapuoli a (päätöksentekii ä t
kouluviranomaiset , o p e t t a j a t , o p p i l a a t , oppimateriaan l a a t i j a t ) v a r t e n .
On
p e r u s t e e t o n t a o l e t t a a , e t t ä y k s i j a sama tavoitekuvaus s o p i s i y h t ä l a i l l e n i i n
e r i l a i s i l l e käyttäjäryhmille.
3. Miten kieltenopetuksen t a v o i t t e i t a v o i t a i s i i n tarkoituksenmukaisesti kuvata
v a l t a k u n n a l l i s e n k i e lt enopetushankkeen y l e i s s u u n n i t t e l u n t a s o l l a ?
Koska t a v o i t t e i d e n määrittely on monitahoinen i l m i ö , on tarpeen k e h i t t ä ä
malli t a i m a l l e j a , j o t k a o s o i t t a v a t t a v o i t t e i d e n kuvauksessa huomioonotett a v a t e r i 0s a t e k i j ä t
.
Esimerkkeinä t ä l l a i s i s t a t avo: t ekuvausmalleis t a maini t-
takoon Valetten ( 1971) , Blackin (1972) j a Bauerin ( 1973)
biboomilaisen näke-
mykseen perustuvat t avoi t ekuvaust aksonomi a t , Euroopan k u l t t u u r i y h t e i styön
neuvoston ( CC C ) k i e lit a i dont arve- j a k i e lenoppi j ake skeinen kynnys t a i t okuvausj ä r j e s t e l m ä (Van Ek1977) j a F r e i h o f f i n j a Takalan ( 1974) opetusministeriön t o i mek si annosta 1a a t i m a k i elenkäyt t Ö ti lant e i den e r i t t e lyyn perustuva k i e l e n opet uksen t avoitekuvaus j ä r jest e l d .
Suomessa kehi t e t y s s ä t avo? tekuvausmalli s s a on
s y s t e m a a t t i s e s t i a n a l y s o i t u tavoitekuvatoksen e r i muuttujia (parametrej ä )
.
Näin on l u o t u tavoitekuvausjärjestelfiz j o t a voidaan k ä y t t ä ä l a a d i t t a e s s a t a voi tekuvaus t a e r i i a i s i a op etusohj e Imia v a r t e n .
Tavoi t ekuvaus j ä r je st e lmän etuna
on j u u r i sen g e n e r a t i i v i s u u s : m a l l i e i t u o t a vain y h t ä jäykkää t a v o i t t e i s t o a ,
vaan sen a v u l l a voidaan t a r p e i d e n mukaan t u o t t a a lukematon määrä e r i l a i s i a t a voi tekuvauksia.
Tavoitekuvaus on t ä l l ö i n qyös t i e t o i s e m p a a , vähemmän i n t u i t i o n j a perint e i d e n ohi aamaa, j a e r i l a i s e t r a t k a i s u t j a v a l i n n a t tehdään t i e t ä e n aikaisempaa
paremmin, e t t ä o l l a a n v a l i n t a t i l a n t e e n edessä.
Tavoitteiden m ä ä r i t t e l y ( = miten) voidaan tehdä monella e r i t a v a l l a r i i p puen mm. s i i t ä , kuka(ketk5) t a v o i t t e i t a m ä ä r i t t e l e e , mitä sisältöä t a i a l u e i t a
m ä ä r i t t e l y koskee j a miten se hahmotetaan, k e n e l l c ( k e i l 1 e ) m ä ä r i t t e l y on
t a r k o i t e t t u ohjenuoraksi, millainen k ä s i t y s l a a t i j a l l a on tavoitemäärityksen
l u o n t e e s t a , t s . t a v o i t t e i d e n asemasta.
seuraavasti :
Kaavion muodossa tämä voidaan e s i t t ä ä
MITEN
K u k a t a i k e t k ä m ä ä r i t t e l e v ä t t a v o i t t e i t a t a i t a v o i t t e e t ? Mäaritellaänkö
ne k a i k k i k e s k i t e t y s t i ( v a l t a k u n n a l l i s e s t i ) v a i tapahtuu t a v o i t t e i d e n määritt e l y ä 1 ~ 6 kunnan,
s
koulun j a y k s i t t ä i s e n opetusryhmän t a s o l l a ?
Jos omaksutaan
kanta, e t t ä tavoitteiden määrittelyä suoritetaan k a i k i l l a m a i n i t u i l l a t a s o i l l a ,
on s o v i t t a v a millainen työnjako on tarkoituksenmukainen, t s . mitä s e i k k o j a e r i
t a s o i l l a määritellään.
Mitä s e i k k o j a esim. kieliohjelmakomitean t u l i s i sanoa
kieltenopetuksen t a v o i t t e i s t a ?
Mihin seikkoihin komitean e i t u l i s i puuttua?
Tavoitteiden määrittely r i i p p u u o l e n n a i s e s t i w ö s s i i t ä , k e n e l l e kieltenopetushanldzeen p i i r i s s ä t y ö s k e n t e l e v ä l l e osapuolelle t a v o i t t e i t a k u l l o i n k i n määr i t e llään.
Oppimateriaalin t e k i j ä t t a r v i t s e v a t e r i l a i s i a ohje<t a kuin opet-
t a j a t , j o t k a k ä y t t ä v ä t p a l j o l t i hyväksi v a l m i i t a o p p i m a t e r i a a l e j a opetustaan
suunnitellessaan j a toteuttaessaan.
Oppilaille t u l e e t a v o i t t e e t määritellä
s i t e n , e t t ä he ymmärtävät mihin heidän t u l i s i opiskelussaan p y r k i ä j a k e s k i t t y ä .
Oppijat t a r v i t s e v a t t y y p i l l i s e s t i MYÖS s u h t e e l l i s e n lyhyen jakson k a t t a v i a
välitavoitteita.
O p e t t a j i l l e t u l e e 1 ~ 6 isl m o i t t a a mitä mahdollisia e r i t y i s -
vaatimuksia uusi t a v o i t t e e n m ä ä r i t t e l y
asettaa.
muoto r i i p p u u w ö s s i i t ä , millainen asema
Tavoitteiden m ä ä r i t t e l y n
t a v o i t t e i l l e annetaan.
Ovatko ne
lähinnä kieltenopetuksen k i i n t o p i s t e i t ä , j o t k a o s o i t t a v a t s i s ä l l ö l l i s t ä j a
määrällistä suuntaa, vai ovatko ne s i t o v i a s i i n ä mielessä, e t t ä ne o l i s i saavut e t t a v a , j o t t a opetuksen v o i t a i s i i n k a t s o a t ä y t t ä n e e n s i l l e a s e t e t t a v a t vaatimukse t ?
E d e l l i s e s s ä tapauksessa t a v o i t ekuvaus voi 011a s u h t e e l l i s e n yleinen
mutta jälkimmäisessä tapauksessa t a v o i t t e e t on kuvattava hyvin t a r k a s t i ,
mistä on usein seurauksena n i i d e n nopea vanheneminen.
E d e l l ä e s i t e t y n p e r u s t e e l l a on ilmeistä, e t t ä kieliohjelmakomitean kaltainen e l i n e i voi eikä sen tulekaan e s i t t ä ä y k s i t y i s k o h t a i s t a tavoitekuvausta
v a l t a k u n n a l l i s t a kielenopetushanketta v a r t e n .
Sen tehtävänä on lähinnä e s i t t ä ä
näkökohtia v a l t a k u n n a l l i s e n kielenopetuksen suuntautumisesta j a opetukselle
60.
a s e t e t t a v i s t a vaatimuksista.
Kieliohjelmakomitean t e h t ä v i i n kuuluu s i i s
lähinnä luonnehtia mitä odotuksia a s e t e t a a n e r i koulutusasteiden j a - alojen
k i e l t e n o p e t u k s e l l e (työnjako, vastuunjako, painotukset j n e . ).
Tällöin e i
voida e i k ä tulekaan k ä y t t ä ä kielenopetuksen ammattikieltä, vaan j o k a p ä i v ä i s t ä
y l e i s k i e l t ä , jonka ymmärtävät muutkin kuin kielenopetuksen a s i a n t u n t i j a t .
4.
Millainen t avo5 tekuvaus v a l i t a a n kieliohjelmakomitean esi t y k s e k s i ?
On i l m e i s t ä , e t t ä kieliohjelrnakonitean t a v o i t t e i d e n m ä ä r i t t e l y s s ä t u l e e
tuoda t a v a l l a t a i t o i s e l l a e s i i n opetuksen j a oppimisen yleinen p r o g r e s s i o .
O l i s i p y s t y t t ä v ä y l e i s e l l ä t a s o l l a hahmottelemaan miten e r i k o u l u t u s a s t e e t j a
-muodot rrlyötävaikuttavat k i e l i t a i d o n määrälliseen j a l a a d u l l i s e e n kehittymiseen.
Progressio voi koskea monta e r i seikkaa: k i e l e n k ä y t t ö t i l a n t e i t a osatekijöineen ,
kielenkäyttöfunktioita, aihepiirejä ( k ä s i t t e i t ä ) , k i e l e l l i s i ä t a i t o j a t a i i t s e
k i e l e n elementtejä ( e t e n k i n r a k e n t e e t j a s a n a s t o ) .
Yleensä p r o g r e s s i o luodaan
n i i n , e t t ä y k s i n k e r t a i s e s t a edetään monimutkaisempaan, y l e i s e s t ä j a y h t e i s e s t ä
e r i t y i s e e n , välttämättÖmästä vaihtoehtoiseen j n e .
Prop;ressio o l i s i s a a t a v a
m ä ä r i t e l t y ä muutamana t o i s i s t a a n s e l v ä s t i e r o t e t t a v a n 8 *aso3a* Wilkins ( 1975)
e r o t t a a seitsemän t a s o a .
Lisäksi o l i s i p ä ä t e t t ä v ä miten tavoitekuvaus k i e l i -
ohjelmat a s o l l a
Tunt U i s i p e r u s t e l l u l t a , e t t ä k f e l i o h j elmakomit e a
luonnehti s
tehdään.
e r i koulut ust as o j en j a -alojen k i e l e n opetuks en y l e i s t ä
j a painotusta.
suuntausta
Komitean t u l e e varoa sanomasta s e l l a i s t a mikä e i sen t e h t ä v i i n
asianmukaisesti kuulu.
kuin l i i a n p a l j o n .
On parempi e t t ä komitea sanoo m i e l u d n l i i a n Vähän
61.
LÄHTEET
Bauer, E.W. (1973) Applied contrastive linguistics and the development of
a pedagogigal grammar. Moniste.
Bauer, E.W. (1973) The specification of objectives and the development of
pedagogical grarnmar in foreign language teaching. Moniste.
Black, C. (1972)A taxonomy of language teaching objectives. Audiovisual
Language Journal.
Freihoff, R. & Takala, S. (1974)Kielenkäyttötilanteiden erittelyyn perustuva kielenopetuksen tavoitekuvausjärjestelmä. Kielikeskuksen julkaisuja No. 2.
Yalette, R.M. (1971) Evaluation of learning in a second language. Teoksessa
B.S.
Bloom, J.T. Hastings & G.F. Madaus (toim.) Handbook of formative
and summative evaluation of student learning. New York: McGraw-Hill,
81 5-853.
R. (1972) Modern language performance objectives
and individualisation. A Handbook. New York: Harcourt.
Valette, R.M.
& Disick,
van Ek, J.A. (1977)The threshold level for modern language learning in
s c hools London : Longman
.
.
63.
ERÄITÄ NÄKÖKOHTIA KIELITAIDON TARPEEN LÄHTÖKOHDISTA J A SEN ARVIOIMISESTA
K i e l i t a i d o n t a r p e e n peruslähtökohta on s e , e t t ä henkilö syystä t a i t o i s e s t a joutuu t i l a n t e e s e e n , j o s s a hän kohtaa v i e r a s k i e l i s e n v i e s t i n t a i viestij5.n
ts. h ä n e l l ä on vieraaseen k i e l e e n k o n t a k t i , j o t a hän e i voi t ä y s i n ignoroida.
K i e l i t a i d o n v ä l t t ä m ä t t ö ~ y sjohtuu s i i s henkilöiden j a y h t e i s ö j e n vuorovaikut u k s e s t a ("Communicare necesse e s t " )
.
Täten s i i s k i e l i t a i d o n tarvekin t u l i s i
e n s i s i j a i s e s t i t o d e t a k i e l e l l i s t e n kontaktien t u t k i m i s e l l a .
kontaktien l a a t u a e t t ä määrää.
Tutkia t u l e e seka
Kontaktien t o d e l l i s t a t a r v e t t a voidaan t u t k i a
mm. s e l v i t t ä m ä l l ä m i t ä h e n k i s i ä j a a i n e e l l i s i a menetyksiä h e n k i l ö l l ä on
todennäköisesti s i i t ä , e t t e i k o n t a k t i onnistunut t a i mitä t a l o u d e l l i s i a , aika-
t a i muita i n v e s t o i n t e j a hän j o u t u i tekemään t a i mitä p a l v e l u j a käyttämään kont a k t i n onnistuneisuuden varmistamiseksi.
K i e l i t a i d o n t o d e l l i n e n t a r v e voidaan
p e l k i s t y n e e s t i t o d e t a vain s i t e n , e t t ä k i e l i t a i t o p ä ä s t e t ä ä n v a l u u t t o j e n tapaan
11
kellumaan"
, jolloin
Kurssin määräytymiseen e i v ä t
s e hakee oman " kurssinsa" .
t ä l l ö i n vaikuta pelkästään hyötynäkökohdat vaan
~
Ö
muut
s
s e i k a t voivat painaa
vaakakupissa.
T ä l l a i s t a e d e l l y t y k s e t ö n t ä k i e l i t a i d o n tarpeen tutkimusta e i m e i l l ä o l e
t e h t y , t u s k i n muuallakaan.
Useimmiten s a a t u t u l o s sisältää e r i l a i s t e n ulko-
p u o l i s t e n s ä ä t e l y t e k i j ö i den v a i k u t u s t a .
K i e lit a i don
t o de llisen
tarpeen iisäks i ta11a i set e r i l a i s e t ulkop u o l i s e t
t e k i j ä t v a i k u t t a v a t k i e l i t a i d o n o D e t u k s a tarpeeseen , t a v a l l i s e s t i s i t ä lisäävasti.
T ä l l a i s i a opetuksen tarpeeseen v a i k u t t a v i a t e k i j ö i t ä k i e l i t a i d o n
" o b j e k t i i v i s e n " t a r p e e n l i s ä k s i ovat mm. e r i l a i s e t l a i t , säädökset, asetukset ,
pääsyvaatimukset, -si
. .
. . .
1-i
s e t t s . joko v i r a l l i s e s t i iegitimoidut
t a i vakiintuneet menettelytavat, j o t k a a s e t t a v a t k i e l i t a i d o n välttämättömäksi
e d e l l y t y k s e k s i t a i s u o s i t e l t a v a k s i j a eduksi k a t s o t t a v a k s i t a i d o k s i .
Tällöin
korostuu näkerqys k i e lit a i don p o t e n t i a a l i s e s t a hyÖ d y l l i syy de st a j a t arpee 115suudesta.
64.
LUKION PÄÄTTÖTUTKINTO KIELISUUNNITTELUN KANNALTA
Y l i oppi l a s t u t k i n t o p a l v e l e e nykyisin lähinnä v a l t akunnallisena lukion
päättötutkintona.
On kuitenkin syntynyt kaksinkertainen t u t k i n t o j ä r j e s t e l m ä ,
kun korkeakoulut j ä r j e s t ä v ä t omia valintakokeiliaan.
Vuoden 1972 t u t k i n t o j e n s u u n i tt e l u t oimikunnan mietinnössä (Komit e anmiet i n t Ö 1974: 35) e s i t e t ä ä n k e s k i a s t e e n o p i s k e l u l l a voitavan s a a v u t t a a joko y l e i nen t a i r a j a t t u kelpoisuus
l u k i o s s a j a jalki&inen
korkeakouluopiskeluun, j o i s t a e d e l l i n e n saadaan
ammatillisessa koulutuksessa.
TST-toimikunta e i e s i t -
t ä n y t y h t e n ä i s t ä p a ä t t ö t u t k i n t o a keskiasteen koulutukseen.
Ylioppilastutkinnon
t i l a l l e e h d o t e t t i i n t o i s a a l t a oppilasarvostelun y h t e n ä i s t ä m i s t ä j a tukemista
y h t e i s t e n koulukoke i den a v u l l a j a t o i s a a l t a koulutus a l o i tt a i n j a r j e st e t t y j a
korkean asteen valintakokei t a .
TST-t oimikunnan mukaan keskiasteen oppi l a s a r v o s t e lun keskeisenä tehtävänä
o l i s i o s o i t t a a , e t t ä o p i s k e l i j o i l l a on korkeakouluopintojen e d e l l y t t ä m ä t kynnystaidot.
Kynnystaitoina toimikunta p i t i v ä l i n e t a i t o j a
j a reaalitietoa.
Väline t a i t o i en kynnys t asovaat imukset kohdistuvat opiskelun j a kommunikaation
perustaitoihin.
Korkeakoulun opiskelun p e r u s t a i t o i n a toimikunta p i t i s e l l a i s i a
yhden vieraan k i e l e n , matematiikan j a ä i d i n k i e l e n k y w s t a i t o j a , j o t k a vastaav a t l u k i on keskimääräisiä s u o r i t u k s i a . Kommunikaation p e r u s t a i t o i n a komitea
p i t i yhteiskunnan t a v o i t t e i s t a l ä h t e v i ä vaatimuksia, j o t k a koskevat ä i d i n k i e l t ä
ja t o i s t a kotimaista k i e l t ä .
Korkeakoulujen oppilasvalinnassa t u l i s i TSTitoimikunnan m i e l e s t ä o l l a
ke ske isen5 perusteena kunkin koulutus a l a n e r i t y i s v a a t imukse t , j otk a t a r k o i tt avat ao. a l a n k a n n a l t a r e l e v a n t t e j a t i e t o j a j a t a i t o j a .
TST-t oimikunn an mie l e st a y l i o p p i l a stutkinnon kaksin e n e n f u n k t i o ( l u k i on
p ä ä t t ö t u t k i n t o - korkeakoulun v a l i n t &koe ) t u l i s i p o i s t a a .
s i i r t y i s i <t a s t e ? t t a i n keskiasteen oppi l a i t o s t e n
j o t a t u e t t a i s i i n y h t e i s i l l ä kokeilla.
Päättötutkinnot
S i Sai sen SLIVOS t e 1Un
piiriin
Valintatehtävä k e s k i t e t t ä i s i i n korkean
a s t e e n o p p i l a s v a l i n t o j e n yhteyteen.
TST-toimikunta e h d o t t i nykyisen y l i o p p i l a s t u t k i n n o n p o i s t a m i s t a a s t e i t t a i n .
S i irtymävaihee s sa 0s a kynnys t ai doi s t a t u l i s i mitat t avaks i kynnyskokei den avulla ,
jotka e r i y t e t t a i s i i n ylioppilastutkinnosta.
!b'@Öhemminkynnystaitojen osoittami-
nen p e r u s t u i s i koulun s i s ä i s e e n oppilasarvosteluun.
Pohjana kieliohjelmakomitealle l a a d i t t u muistio
Muu kuin k y n n y s t a i t o j a
65.
o s o i t t a v a osa y l i o p p i l a s t u t k i n n o s t a h a j a u t u i s i e r i t y i skokeiksi , j o i t a käyte t-
t a i s i i n korkeakoulujen oppilasvalinnan pohjana.
v a l t a k u n n a l l i s e t lautakunnat .
Erityiskokeita järjestäisivät
S i i rtymävaiheessa e s i i n t y i s i korkeakoulujen
j ä r j e s t ä m i ä v a l i n t a k o k e i t a e r i t y i s k o k e i den r i n n a l l a , mutta myöhemmässä vaiheessa ne y h d i s t y i s i v ä t , j o l l o i n nyÖs v a l t a k u n n a l l i s e t t u t k i n t o l a u t a k u n n a t j a
korkeakoulujen y h t e i s v a l i n t a t o i m i k u n a t y h d i s t y i s i v ä t .
Lukion opetus suunnitelmatoimikunnan mietinnössä (Komiteanmietintö 1977 :2 )
e& y G opp i 1as t utkinnon 1a a j e n t ami s t a koko k e s k i as t e en p ä ä t t Ö t utkinn oks i
p i de ta tarkoituksenmukaisena.
Toimikunnan mieles t a y l i oppi l a s t u t k i n t oa on
k e h i t e t t ä v ä e n s i s i j a i s e s t i Lukion p ä a t t ö t u t k i n t o n a , mutta samalla sen t u l i s i
a n t a a k ä y t t ö k e l p o i s t a t i e t o a korkean asteen o p i s k e l i ja v a l i n t o i h i n
.
Komitean
m i e l e s t ä kokeessa v o i s i o l l a seka kynnystaitoa m i t t a a v i a k o k e i t a e t t ä e r i t y i s t ä
kelpoisuutta mittaavia osia.
Toimikunta katsoo, e t t ä p ä ä t t ö t u t k i n t o a o l i s i
v o i t ava e n s i s j a i s e s ti k ä y t t ä ä hyväksi a r v i o i t a e s s a l u k i o l l e ase t e t t u j en t avoi tt e i d e n saavuttamista, j o l l o i n s i t ä voidaan k ä y t t ä ä myös ohjaamaan l u k i o s s a
tapahtuvaa opiskelu- j a opetustoimintaa.
T o i s a a l t a sen t u l i s i a n t a a l u o t e t -
t avaa j a käyt t Öke l p o i s t a t i e t o a o p i s k e l i ja i n kelpoisuudesta korke akouluopi s-
keluun sekä qyÖs se pohja j o l l e korkeakoulujen opetusohjelmat rakentuvat.
Voidaan yhtyä TST-toimikunnan näkemykseen, e t t ä y h d e l l ä j a samalla kokeell a e i voi o l l a k a h t a l a i s t a tehtävää: t o i s a a l t a toimia lukion paättökokeena ja
t o i s aalt a korke akouluj en oppi l a s v a l i n t o j en p ohi ana .
Päät t Ökokeen t e h t ävänä
on t o d e t a opetuksen t u i o s t e n saavuttaminen j a ihannebpauksessa
suoritustason
h a j o n t a on vähäinen, t s . k a i k k i t a i l ä h e s k a i k k i ovat s a a v u t t a n e e t t a v o i t t e e t .
Opetuksen päättökokeen t u l o k s i s s a e i t a r v i t s e s i i s välttämättä e s i i n t y ä hajontaa.
Sen s i j a a n valintakokeen eräs keskeinen vaatimus on, e t t ä se a s e t t a a
haki j a t s u o r i t u s t as on mukai seen paremmuus j ärj e styks een
.
T ä l l ö i n kokeen sisältö
e i v ä l t t ä m ä t t ä p e r u s t u pelkästään annettuun opetukseen, vaan s i i h e n s a a t t a a
s i s ä l t y ä muitakin t e h t ä v i ä .
Sen s i j a a n voidaan p i t ä ä kyseenalaisena s i t ä TST-toimikunnan k ä s i t y s t ä
e t t ä korkeakouluopintojen k a n n a l t a on r i i t t ä v ä yhden vieraan k i e l e n t a i t o ,
koska tämä k a v e n t a i s i a r v e l u t t a v a l l a t a v a l l a s i t ä a l u e t t a , j o l t a o p i s k e l i j a
p y s t y i s i t i e t o j a ja v i r i k k e i t ä hankkimaan.
Lukion p ä ä t t ö t u t k i n t o voidaan säilyttää, koska s i l l ä on myönteisiä vaikut u k s i a , j o i s t a e r i t y i s e s t i mainittakoon e r i k o u l u i s s a o p i s k e l l e i d e n s u o r i t u s tason v e r t a i l t a v u u s .
iQÖs
päättötutkinnon nykyinen t a s o t u l e e säilyttää.
66.
J a t k o s e l v i t y k s i ä a n s a i t s e v a on TST-toimikunnan e s i t y s , jonka mukaan
v i e r a a n k i e l e n koe v o i s i koostua kahdesta o s a s t a : k y n n y s t a i t o a j a e r i t y i s k e l p o i s u u t t a m it t aavas t a kokees t a
.
Keskiasteen u u d i s t u k s i s t a s a a t u j e n kokemusten seurauksena saattaa syntyä
t a r v e t t a u u d i s t a a perusteellisemmin v a l t a k u n n a l l i s t a korkea- asteen oppilasva-
l i n t a jarje s t e lmää j a nykyis ta y l i o p p i l a s t u t k i n t o a .
Vastaisuudessa t arvi tt a,i-
siiri p e r u s t e e l l i s t a tutkimus- j a k e h i t t ä m i s t y ö t ä j o t t a e r i t u t k i n t o j e n opetussuun
n i t e l m a l l i s t a e v a l u a a t i o t e h t ä v ä ä voidaan k e h i t t ä ä j a t o i s a a l t a saadaan jatkoopintojen e d e l l y t t ä m ä k e l p o i s u u s t o d e t u k s i .
Tavoitteena t u l i s i p i t ä ä s i t ä , e t t ä lukion p ä a t t ö t u t k i n t o a v o i t a i s i i n
e r i l a i s i s t a ongelmista h u o l i m a t t a k e h i t t ä ä n i i n , e t t ä s e v o i s i p a l v e l l a
n y k y i s t ä paremmin korkeakoulujen o p p i l a s v a l i n t o j a .
s i t e n , e t t ä lukion päättövaiheen
Tämä on m a h d o l l i s t a vain
t u t k i n t o jakautuu kahteen osaan, j o l l a kum-
mallakin on s e l v ä s t i oma f u n k t i o n s a .
Perusosa, joka v o i s i o s i t t a i n o l l a y h t e i -
nen qyös e r i l a i s i l l e o p p i m ä ä r i l l e , on l u o n t e e l t a a n s e l v ä s t i lukion päättökoe ,
jonka hyväksyttävä suorittaminen r i i t t ä ä y l i o p p i l a a k s i pääsemiseksi.
Lisäosa,
joka on v a l i n n ~ n e n ,antaa mahdollisuuden o s o i t t a a e r i t y i s e s t ä kyvykyydestä,
h a r r a s t u n e i s u u d e s t a t m . s e i k o i s t a johtuvaa j a lukion oppimäärän y l i t t ä v ä ä
k i e l i t a i t.oa.
Lisäosa, j o k a voi s i s ä l l ö l l i s e s t i m Y Ö s j o s s a k i n määrin e r i y t y ä ,
p alve li s i ke ski ast e e n j ä l k e ist en o p i n t o j en v a l i n t o j a
.
T ä l l a i sen kaks i t as o i sen
kokeen k ä y t t ö ö n o t t o e d e l l y t t ä ä p e r u s t e e l l i s t a s e l v i t y s - j a k o k e i l u t o i m i n t a a .
Monitasokokeeseen ( m u l t i l e v e l t e s t i n g ) l i i t t y v i ä ongelmia on k ä s i t e l l y t m.
Lord (1974, 1976, 1977).
LÄHTEET
Lord, F.M.
(1974) Quick Estimates of R e l a t i v e E f f i c i e n c y of Two T e s t s as a
Function of A b i l i t y Level. J o u r n a l of Educational Measurement, Vol. 1 1 ,
247-254.
Lord, F.M.
(1976) Test Theory and t h e Public I n t e r e s t . Teoksessa T e s t i n g and
t h e P u b l i c I n t e r e s t . Proceedings of t h e 1976 ETS I n v i t a t i o n a l Conference.
Princeton, N . J . :
Educational Testing S e r v i c e , 17-30.
Lord, F.M. (1977) P r a c t i c a l Applications of Item C h a r a c t e r i s t i c Curve Theory.
J o u r n a l of Educational Measurement , Vol. 14, No. 2 , 1 17-138.
RAPORTTI G G N A N KANSAINVÄLISESTÄ
0PETUSSUU"ITELMASEMINAARISTA
1. Kielenopetuksen ongelmia
Seminaarissa t o d e t t i i n
, että
k a i k i s s a osanottajamaissa, j o t k a e d u s t i v a t
Länsi- j a Itä-Euroopan, Aasian, Afrikan j a Pohjois-Amerikan maita, on audiolingvaalinen menetelmä e r i l a i s i n e muunnoksineen v a l l i t s e v a kielenopetusmetodi.
Y h t e i s t ä on myös laajentuneen kielenopetuksen aiheuttama opettajankoulutuksen
t a r v e j a s i i t ä aiheutuvat ongelmat.
Tähän l i i t t y y k i i n t e ä s t i myös oppimisma-
t e r i a a l i n ongelma, joka on e r i t t ä i n s u u r i etenkin kehitysmaissa.
Monissa m a i s -
s a (esim. Ghanassa j a E t i o p i a s s a ) o p p i l a a t joutuvat opiskelemaan valtaosan
a s i o i s t a englanninkielisten oppikirjojen avulla.
T ä l l ö i n e n g l a n t i a e i opiskel-
lakaan pelkästään vieraana k i e l e n ä , vaan s i i t ä t u l e e qyÖs opiskelun v ä l i n e .
Usein e n g l a n t i on ainoa k i e l i , j o l l a e r i p u o l i l t a maata t u l l e e t k o u l u l a i s e t
voivat kommunikoida keskenään.
2. Kielipolitiikka
H a v a i t t i i n , e t t ä y k s i k i e l i s y y s on pikemmin poikkeus kuin sääntö.
s a maissa puhutaan k a h t a tai useampaa k i e l t ä .
Useimmis-
E t i o p i a s s a puhutaan 45 k i e l t ä ,
Ghanassa opetetaan englannin l i s ä k s i ainakin kahdeksaa k o t i m a i s t a k i e l t ä ,
Malesiassa puhutaan e n g l a n t i a , malesiaa, mandariinikiinaa j a t a m i l i n k i e l t ä .
Kanadassa p y r i tä5n h a l l i t uksen t a h o l t a a k t i i v i sesti e d i s tämään k a k c i k i e l i s y y t t a ,
koska s i t ä on a l e t t u p i t ä ä p o s i t i i v i s e n a j a hyödyllisenä.
Kiinnostus k a k s i k i e l i s y y t t ä j a s i i h e n l ä h e i s e s t i l i i t t y v ä ä v a r h a i s t a kiel e n o p e t u s t a kohtaan on tuonut k o r o s t e t u s t i e s i l l e s u u n n i t e l m a l l i s e n kielenopetuksen tärkeyden.
Seminaari o l i yksimielinen s i i t ä , e t t ä kunkin maan t u l i s i
s u o r i t t a a tutkimuksia e r i k i e l t e n asemasta j a t a r p e e s t a t ä l l ä h e t k e l l ä j a t u l e vaisuudessa.
Tämän tiedon p e r u s t e e l l a l a a d i t t a i s i i n maan k i e l i p o l i t i i k k a
(language p o i i c y ) , j o s s a h a h m o t e l t a i s i i n vieraiden k i e l t e n opetus peruskoulusta
(tai m a h d o l b k e s t i e s i k o u l u s t s / l a s t e n t a r h a s t a ) y l i o p i s t o o n saakka, o t t a e n
huomioon myös aikuiskasvatuksen k i e lenopetuksen . K i e l i oh je lmas s a o t e t t a i s i i n
huomioon myös h a r v i n a i s t e n k i e l t e n opiskelun t a r v e .
J u l k a i s t u a i k a k a u s k i r j a Kasvatuksessa Vol. 2 , No. 5 , 335-336.
3. Kielikeskus
Suunnitelmalliseen k i e lenopet ukseen iii t t y e n seminaari keskus t e ii kans a l l i s t a k i e l i k e s k u k s i s t a , j o l l a i s e n t a r p e e l l i s u u d e s t a kussakin maassa o l t i i n yk-
s i m i e l i s i ä , vaikkakin sen o r g a n i s a a t i o j a t e h t ä v ä t s a a t t a v a t v a i h d e l l a maasta
toiseen.
K i e l i k e s k u k s e l l a voisi o l l a mm. s e u r a a v i a t e h t ä v i ä :
a ) Dokwnentointi
- olemassa o l e v a t vieraan k i e l e n o p e t u s m a t e r i a a l i t e r i maissa;
- vieraan k i e l e n opettamista k ä s i t t e l e v ä k i r j a l l i s u u s ;
- vieraiden k i e l i alue: den e dust ami a k u l t t u u r e i t a k ä s i t t e l e v ä n k i r j a l l i suuden
kerääminen.
c ) Tutkimus
- kielenopetus ;
-
yleinen k i e l i t i e d e ;
e r i k i e l i ä k ä s i t t e l e v ä tutkimus.
c ) KehittämistyÖ
- opetussuunnitelman t u t k i m i n e n ja kehittäminen;
- oppimi s m a t e ri a a l i e n kehittäminen.
d ) Koulutus
- kielenopetuksen e r i t y i s k o u l u t u s ;
-
uusien opetusohjelmien e s i t t e l y j a n i i h i n l i i t t y v ä koulutustoiminta;
Workshop-toirnint a;
kielenopetus ( i n t e n s i i v i t k u r s s i t , e r i k o i s k u r s s i t
.
e ) Evaluaatio
- t utkimusluont o i s et
selvitykset ;
- opetussuunnitelman e v a l u o i n t i ;
-
kokeet j a tuakinnot
.
Tällaisia k i e l i k e s k u k s i a on j o olemassa mm. Englannissa j a Kanadassa.
Viimeksi maini t us sa s e t o i m i i On t a r i on kas v a t us t i e t e e 11;sen tutkimus 1ait oksen
eräänä osastona, jossa s u o r i t e t a a n w ö s v ä i t ö s k i r j a t a s o n jatko-opintoj a y h t e i s -
työssä Toronton y l i o p i s t o n kanssa.
E i ole välttämätöntä, e t t ä kaikki y l l ä
mainitut toiminnot s i j o i t e t a a n samaan yksikköön.
qyöskään o l e t ä r k e i n t ä .
Toiminnan o r g a n i s a a t i o e i
Tärkeää sen sijaan on, e t t ä jossakin jokin e l i n huoleh-
tii n ä i s t ä t e h t ä v i s t ä r i i t t ä v ä n tehokkaasti.
69
LUKIOTOIMIKUNNAN VIERAIDEN KIELTEN JAOSTON KIRJELMÄ OPETUSMINISTERIÖLLE
( 1 1.5.1976)
Lukiotoimikunnan v i e r a i d e n k i e l t e n j a o s t o p ä ä t t i toimintansa aikana 1äh e t t ä ä kirjelmän Opetusministeriölle ja k i i n n i t t ä ä huomiota
l u n tärkeyteen.
luonnoksen.
kielisuunnitte-
Jaoston toimeksiannosta r a p o r t i n k i r j o i t t a j a l a a t i kirjelmä-
Kirjelmä kokonai s uude s s aan kuului s e u r a a v a s t i
.
Y l e i s e s t i rrgrönnetään, e t t ä m e i l l e s u o m a l a i s i l l e on tärkeätä oppia v i e r a i t a k i e l i ä , koska kumpikaan
v i r a l l i s i s t a kielistämme e i o l e l a a j a p o h j a i s e n kan-
s a i n v ä l i s e n kommunikaation v ä l i n e .
K a n s a i n v ä l i s e s t i y l e i s e s t i hyväksytyn
p e r i a a t t e e n mukaisesti kouluis s amme o p i s k e l l a a n v a r s i n a i s t e n vi e r a i den k i e l t e n
l i s ä k s i maan t o i s t a v i r a l l i s t a k i e l t ä .
Näin o l l e n kouluissamme v i e vieraiden
k i e l t e n opetus y d r r e t t a v i s t ä s y i s t ä s u h t e e l l i s e n p a l j o n a i k a a .
Suorat
k a n s a i n v ä l i s e t v e r t a i l u t e i v ä t kuitenkaan t e e o i k e u t t a oman maamme e r i t y i s o l o s u h t e i l l e , j o t k a on t u n n i s t e t t a v a j a t u n n u s t e t t a v a .
Kieltenopetus a i h e u t t a a ymrraärrettavästi melko p a l j o n kustannuksia.
Olisi-
k i n varmistuttava s i i t ä , e t t ä kielenopetukseen k ä y t e t y t v a r a t t u o t t a v a t mahdollisimman hyvän t u l o k s e n .
Tämä e d e l l y t t ä ä voimaperäistä tutkimus- , kehi ttämis-
j a suunnittelutyötä.
Maassamme on Viime vuosina t e h t y u s e i t a k i e l t e n o p e t u s t a koskevia r a t k a i -
Täl-
s u j a , j o t k a ovat koskeneet vain y h t ä koulujärjestelmän osaa k e r r a l l a a n .
l ö i n on vaarana, e t t e i r a t k a i s u i s s a o t e t a r i i t t ä v ä s t i huomioon kokonaisvaikutuksia.
V i i m e kädessä on kysyrqys s i i t ä , e t t ä Suomeen on s a a t a v a aikaan
s-
takunnallinen k i e l i p o l i t t i n e n p e r i aateohje l m a , joka o t t a a huomioon kielenopetuksen j ä r j e s t h n i s e n e l i n i k ä i s e n koulutuksen p e r i a a t t e e n mukaisesti.
Kieli-
p o l i i t t i n e n ohjelma luo pohjan k i e l e n o p e t u s t a k o s k e v i l l e r a t k a i s u i l l e , koska
s e samalla o s o i t t a a e r i l a i s t e n r a t k a i s u m a l l i e n e d e l l y t y k s e t , yhteydet j a
K i e l i p o l i t i i k k a on nähtävä osana mm. k u l t t u u r i - , koulutus- j a
vaikutukset.
talouspolitiikkaa.
K i e l i p o l i i t t i s e s s a ohjelmassa on etsittävä v a s t a u k s i a mm. s e u r a a v i l l e
kysywksi l l e
.
1. Opetetaanko Suomessa v i e r a i t a k i e l i ä ?
Miksi opetetaan, miksi e i ?
Pe r u s t e l u i s s a t u l e e k i i n n i t tää huomiota kasvat us f i 10so f i s i i n , k u l t ure 1l i s i i n , t a l o u d e l l i s i i n , psykologisiin y m . seikkoihin.
2. J o s todetaan
, että
Suomessa t a r v i t a a n vieraiden k i e l t e n opetus , mika/mitkä
k i e l e t valitaan opetettaviksi?
Opetettavien k i e l t e n v a l i n t a on e d e l l i s e e n
tapaan pe r u s t e l t ava.
3. Kun on v a l i t t u o p e t e t t a v a t k i e l e t on p ä ä t e t t ä v ä k e n e l l e j a m i l l o i n kutakin
Olisiko syytä a s e t t a a e r i k i e l i l l e ta-
k i e l t ä opetetaan, kuinka kauan j n e .
v o i t t e e l l i s e t o p i s k e l i j a G ä r ä t ? Kuka viime kädessä ( s a a ) p ä ä t t ä ä mitä kie-
l i ä kukin o p p i l a s t u l e e lukemaan?
Tässä kohdin t a r v i t a a n e d e l l i s t e n l i s ä k s i
vankkaa k i e l e n o p e t u s t a koskevaa t e o r e e t t i s t a j a käytännön asiantuntemusta
sekä opet ussuunni telmallist a a s i antuntemus t a.
4.
Miten opetus o l i s i järkevää organisoida?
f i l l a i s i a e r i l a i s i a vaihtoehtoja
tulisi j ä r je s t ää opetus e l i n i k ä i s e n koulutuksen p e r i a a t e huomioonottaen?
Tässä kohden s e l v i t e t ä ä n koulun o s u u t t a kielenopetuksen j ä r j e s t ä m i s e s s ä .
Samassa yhteydessä s e l v i t e t ä ä n muiden i n s t a n s s i e n o s u u t t a .
Tässä on e s i t e t t y vain muutamia k i e l i p o l i i t t i s e s s a ohjelmassa e s i i n t u l e via k y s y w k s i ä .
Jonkin verran on t e h t y p o h j a t y ö t ä k i e l i t a i d o n laajentamiskomi-
t e a n j a kieliturvakomitean toimesta, mutta e r i t y i s e s t i t u l i s i k e s k i t t y ä p e r i a a t t e e l l i s t e n kannanottojen j a k r i t e e r i e n pohtimiseen j a mäarittelemiseen
.
K i e l i p o l i i t t i n e n ohjelma t u l i s i a l i s t a a l a a j a p o h j a i s e e n keskusteluun j a vahv i s t u t t a a eduskunnassa.
Näin s i l l ä o l i s i k y l l i n normatiivinen asema valtakun-
n a l l i s t e n k i e l t e n o p e t u s t a koskevien r a t k a i s u j e n t e k e m i s e l l e .
E d e l l ä e s i t e t y s t ä l i e n e e käynyt s e l v i l l e , e t t ä k i e l i p o l i i t t i s e n ohjelman
laatiminen on v a a t i v a j a t ä r k e ä t e h t ä v ä .
s e l v i t y s - j a tutkimustehtäviä.
Siihen l i i t t y y v ä l t t ä m ä t t ä runsaasti
Näin o l l e n a s e t e t t a v a l l e toimikunnalle t a i
komitealle o l i s i v a r a t t a v a r i i ttavät t a l o u d e l l i s e t e de l l y t y k s e t t a r v i t t a v i e n
s e l v i t y s t e n j a tutkimusten s u o r i t t a m i s e l l e .
Toimikuntaan/komiteaan on saatava
asiantunteva j a kaikkien a s i a n o s a i s t e n edustus.
E r i t y i s e s t i t u l e e varmistua
s i i t ä , e t t ä kielenopetuksen asiantuntemus on k i e l i p o l i i t t i s e n ohjelman laadinnass a riittävästi e dus t e t t una.
Lukiotoimikunnan vieraiden k i e l t e n j a o s t o on työskennellessään todennut
suurena puutteena e de 11ä kuvatun1 ai sen k i e l i p o l i i t t i s e n periaateohjelman puuttumisen j a e s i t t ä ä k u n n i o i t t a v a s t i , e t t a Opetusministeriö r y h t y i s i p i k a i s e s t i
t o i m e n p i t e i s i i n ko. periaateohjelman aikaansaamiseksi.
71.
Komitean/toimikunnan tehtävänä t u l i s i o l l a l a a t i a valtakunnallinen k i e l i p o l i i t t i n e n p e r i a a t e ohjelma , j o s s a s e l v i t e t ä ä n maamme kielenopetuksen p e r i a a t t e e l l i s e t lähtökohdat j a k i e l e n o p e t u s t a koskevien r a t k a i s u j e n k r i t e e r i t .
Ko-
mitean/toimikunnan tehtävänä o l i s i s e l v i t t ä ä mm. s e u r a a v i a s e i k k o j a :
- k i e i i p o i i i tt i s e l l e p e r i a a t e ohi elmalle ase t e t t avat vaatimuks e t
- k i e l i p o l i i t t i s e n p e r i a a t e o h j elman y l e i s e t lähtökohdat
- o p p i l a a l l e vieraiden k i e l t e n opetuksen t a r v e maassamme
- m i t ä k i e l i ä t u l i s i o p e t t a a k e n e l l e , m i s s ä opintojen vaiheessa, kuinka kauan
jne.
- miten k i e l t e n o p e t u s t u l i s i organisoida e l i n i k ä i s t ä k o u l u t u s t a a j a t e l l e n
Vieraiden k i e l t e n j a o s t o k o r o s t a a komitean/toimikwnan tehtävän moniilmeisyytta j a tärkeyttä.
Samalla j a o s t o tähdentää , e t t ä ollakseen hyödylli-
nen t u l e e l a a d i t t a v a n periaateohjelman p e r u s t u a l a a j a - a l a i s e e n näkewkseen,
olemassa olevan tiedon tehokkaaseen hyödyntämiseen j a uuden t i e d o n hankkimiseen.
Sen t u l e e p e r u s t u a ongelman p e r u s t e e l l i s e e n a n a l y s o i n t i i n j a vaihto-
e h t oj en , e d e l l y t y s t e n j a seurausten r e a l i s t i s een arvi o i n t i i n
.
-13. Opettajien m i e l i p i t e i s i i n perustuva koetyyppien soveltuvuuden r i s t i i n t a u l u k o i n t i
MONIVALINTA
E r it t ä i n
Ei
sopiva
CO
E r i t t ä i n sopiva
t a i sopiva
E i sopiva
E r i t t ä i n sopiva
t a i sopiva
fht eens ä
iva
N
%
9
13.2
N
%
TÄYDENNYS
54 79.4
5
52
68 100.0
7.4
77.6
6
Erittäin
s opi va
tai
sopiva
Ei
sopiva
N
%
N
%
56
83.6
6
8.9
Yhteensä
N
%
MUU"OS
9.0
~~
E r it t g i n
sopiva
tai
E i sopiva
7
10.4
2
3.0
67 100.0
4.4
3
2
3.1
67 100.0
sopiva
N
E r i t t ä i n sopiva
t a i sopiva
36
53.7
22
43
32.8
64.2
~
E i sopiva
9
57 100.0
13.5
2
19
28.3
Ei
sopiva
41
%
62.2
N
%
3
4.:
-1
~-
3.1
3
4.4
67 100.0
17
25.7
5
s opiva
tai
E i sopiva
43
65.2
14
21.2
8
12.1
1
1.5
56 100.0
49
74.2
12
18.1
2
3.2
3
4.5
66 100.0
46 69.7
5
7.6
12
3
4.5
18.2
Ei
sopiva
1
nteensz
7.6
~~
E r i t t ä i n sopiva
t a i sopiva
1
66 100.0
I
1
I
1
10
15.1
I
I
5
7.6
66 100.C
TAULUKKO 19. Yhteenveto o p e t t a j i e n k ä s i t y k s i s t ä e r i koetyyppien l u o t e t t a v u u d e s t a
Ruotsin o p e t t a j a t
Englannin opc
~~
1
Ehdottomasti En osa&
samaatai
sanoa
samaa mieltä
FMonivalinta
Taydennys
Muunn 0s
14
l
T-
Reagointi
C
hdot t omas t
Yh t eens ä
-
%
N
17.6
14
%
41.2
8.8
28
25
26
18
3
8.8
kamaa t a i
iamaa m i e l t
-
%
100.0
100.0
En o s a a
sanoa
-
%
-
%
-
50.0
14.7
-
-
76.5
11.7
-
I
t
4
76.4
2.9
7
26.5
7
14.7
73.5
KaännÖ s
Ehdot t omas t
e r i tai eri
mieltä
~
1
1
11.8
100.0
-
100.0
75.8
12.1
100.0
41.2
20.5
-
2 09
-
20.7
85.4
12
35.3
---
uot e tt avuudes t a
Englannin opet t aj a t
Ruotsin j a englannin o p e t t a j a t
~
ttomasti
3 tai
z mieltE
%
En osaa
sanoa
Ehdottomasti
eri tai e r i
mieltä
Yhteensti,
%
100.0
hhdottomast
iamaa t a i
iamaa m i e l t
N
En o s a a
c anoa
Chhdottomast
tri t a i e r i
nieltä
Yhteensä
N
N
N
%
%
%
45.6
11
16.2
26
%
38.2
68
100.0
10.3
68
100.0
11.8
68
100 .o
-- -100.0
79.4
7
10.3
6
8.8
7
100.0
100.0
100.0
79.4
---
--
76.1
16.4
5
7.5
67
---
--
47.1
22 .o
21
30.9
---
68
--
100.0
100.0
Takala, S. ( 1979) K i e l i s u u n n i t t e l u n kysyqyksia. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos.
S e l o s t e i t a j a t i e d o t t e i t a 129.
Jyväskylän y l i o p i s t o . ISBN 951-678-230-2.
ISSN 0357-122X
Raport i s s a e s i t e t a k k a t s aus k i e l i s u u n n i t t e l u n v a i h e i s t a e r i
k o u l u t u s t a s o i l l a maas s a m e ennen k i e l i ohi e lmakomite an ase ttamista. E s i t e t ä ä n q y ö s v a l t a k u n n a l l i s e n kieltenopetushankkeen
y l e i n e n m a l l i . Tämän lisäksi k ä s i t e l l ä ä n k i e l e n o p e t u s o h j e l m a n s u u n n i t t e l u n y l e i s i ä ongelmia j a sen t a v o i t t e i d e n määritt e l y n ongelmia. Kimmokkeen r a p o r t i n laiitimiseen k i r j o i t t a j a
s a i t o i m i t t u a a n u s e i den v a l t a k u n n a l l i s t e n k i e l i suunnit t e l u e l i n t e n jasena j a s i h t e e r i n ä .
Takala, S. (1979) K i e l i s u u n n i t t e l u n kysyqyksia. - Some a s p e c t s o f
language planning. I n s t i t u t e f o r Educational Research. B u l l e t i n
129. U n i v e r s i t y o f Jyväskylä, Finland. ISBN 95 1-678-230-2.
ISSN 0357-122X
The. a u t h o r has made a survey o f language p l a n n i n g a t d i f f e r e n t
l e v e l s o f t h e e d u c a t i o n a l system i n Finland p r i o r t o t h e s e t t i n g
up of t h e n a t i o n a l commission o f language p l m n i n g i n 1976.
A g e n e r a l model o f t h e n a t i o n a l p r o v i s i o n o f language t e a c h i n g i s
p r e s e n t e d . The a u t h o r a l s o d i s c u s s e s g e n e r a l problems i n t h e
p l a n n i n g o f language t e a c h i n g p r o v i s i o n and i n d e f i n i n g i t s
o b j e c t i v e s . The s t i m u l u s f o r t h e r e p o r t i s t h e a u t h o r ' s experiences
as a member and s e c r e t a r y o f s e v e r a l n a t i o n a l working p a r t i e s
charged w i t h language p l a n n i n g t a s k s . ( I n F i n n i s h , English Summary )
D e s c r i p t o r s : - n a t i o n a l p l a n n i n g , e d u c a t i o n a l p o l i c y , system o f
education , p l a n n i n g of e d u c a t i o n , e d u c a t i o n a l p r o v i s i o n , language
t e a c h i n g , s o c i o l i n g u i s t i c s - language p l a n n i n g , language p o l i c y .
.
.