VALVONTASUUNNITELMA 2014 - Keski
Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 1 VALVONTASUUNNITELMA 2014 Valvontasuunnitelma on pelastuslain 79 § mukainen riskien arviointiin perustuva, julkinen asiakirja, jossa määritetään suoritettavat palotarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet suunnitelmakaudella. Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 3 Johdanto Pelastuslaitoksen tulee suunnitella etukäteen sille pelastuslaissa määritellyn valvontavelvoitteen toteuttaminen. Pelastuslain 79 §:n mukainen valvontasuunnitelma ohjaa pelastuslaitoksen käytännön valvontatyötä. Valvontasuunnitelmassa määritetään säännöllisen valvonnan välit ja muut valvontatehtävän toteuttamiseen vaadittavat toimenpiteet. Valvontasuunnitelman valvontakohteiden määrittelyä on haitannut pelastuslaitoksen tietoaineistossa havaitut puutteet, jotka ovat osittain saattaneet johtua väestötietojärjestelmän vanhentuneista tiedoista. Tietoaineistojen ja valvontarekisterin saattaminen ajan tasalle saattaa näkyä erona suunniteltujen ja toteutuneiden valvontakäyntien määrissä. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kansallinen valvontasuunnitelmatyöryhmä valmisteli valvontasuunnitelmaohjeen, jonka versio 1.2 julkistettiin kesäkuussa 2011. Keski-Suomen pelastuslaitoksen edellinen valvontasuunnitelma noudatteli ohjeen rakennetta. Edellisen suunnitelmakauden palaute ja kehittämistarpeet on kerätty pelastuslaitoksen valvontatyötä tekeville järjestetyllä seminaarisarjalla syksyn 2013 aikana. Tämän Keski-Suomen pelastuslaitoksen valvontasuunnitelman laadinnassa on ollut käytettävissä valvontasuunnitelmaohjeen päivitetyt versiot 2.0 ja 2.1, joista jälkimmäinen valmistui marraskuun 18. päivänä 2013. Lisäksi vuoden 2014 suunnittelussa on huomioitu Keski-Suomen pelastuslaitoksen riskianalyysi, palvelutasopäätös ja kiristynyt talous. Valvontasuunnitelma-asiakirjan kirjallisen osan on kirjoittanut riskienhallintapäällikkö Jarkko Jäntti. Tarkastusvälien määrittämiseen, kohdetietojen päivittämiseen ja riskien arviointiin on käytännössä osallistunut koko pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisytyötä tekevä päällystö. Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 4 Sisällysluettelo JOHDANTO...................................................................................................................................................................... 3 KÄYTETYT TERMIT..................................................................................................................................................... 5 1. PELASTUSTOIMEN VALVONTATEHTÄVÄ ...................................................................................................... 10 1.1 VALVONNAN KOHDENTAMINEN RISKIPERUSTEISESTI ............................................................................................. 10 1.2 VALVONTAVELVOITTEEN SISÄLTÖ.......................................................................................................................... 10 2. VALVONTASUUNNITELMAN SISÄLTÖ............................................................................................................. 12 2.1 VALVONTASUUNNITELMAN AJANTASAISUUS JA TARKKUUS ................................................................................... 12 2.2 VALVONTASUUNNITELMASTA JA VALVONTAKÄYNNEISTÄ TIEDOTTAMINEN .......................................................... 12 2.3 VALVONNAN MAKSULLISUUS ................................................................................................................................. 13 3. VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN ................................................... 14 3.1 SÄÄNNÖLLISEN VALVONTAVÄLIN MÄÄRITTÄMINEN ............................................................................................... 14 3.2 YMPÄRIVUOROKAUTISESSA KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KOHTEIDEN VALVONTA (A1) ...................................................... 16 3.3 OPETUSRAKENNUSTEN JA PÄIVÄKOTIEN VALVONTA (A2) ...................................................................................... 17 3.4 KOKOONTUMIS- JA LIIKETILOJEN VALVONTA (A3) ................................................................................................. 18 3.5 TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUSTEN VALVONTA (A4) .................................................................................... 19 3.6 MAATALOUDEN TUOTANTOTILOJEN VALVONTA (A5)............................................................................................. 20 3.7 MUIDEN RAKENNUSTEN VALVONTA (A6) ............................................................................................................... 20 4 ASUINRAKENNUSTEN VALVONTA (A7) ............................................................................................................ 22 4.1 ERILLISPIENTALOJEN OMAVALVONTA .................................................................................................................... 22 4.2 OMAVALVONTA-ALUEET KARTALLA KUNNITTAIN .................................................................................................. 23 4.2 PELASTUSSUUNNITELMAVELVOLLISTEN TALOYHTIÖIDEN VALVONTA .................................................................... 39 4.3 VAPAA-AJAN RAKENNUSTEN VALVONTA ................................................................................................................ 39 4.4 EPÄSÄÄNNÖLLINEN VALVONTA .............................................................................................................................. 39 5 VIRANOMAISYHTEISTYÖ ..................................................................................................................................... 42 5.1 YHTEISTYÖVIRANOMAISET ..................................................................................................................................... 42 5.2 KEMIKAALIKOHTEIDEN VALVONTA ........................................................................................................................ 45 5.3 VALVONNAN TOTEUTTAMINEN ............................................................................................................................... 46 6 VALVONNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI ..................................................................................................... 48 7 VALVONNAN VAIKUTTAVUUDEN ARVIONTI................................................................................................. 51 7.1 ALUEELLISEN SEURANNAN TYÖVÄLINEITÄ ............................................................................................................. 51 7.2 VALVONNAN TOTEUTUMINEN ................................................................................................................................. 51 7.3 RESURSSIT .............................................................................................................................................................. 51 7.4 VALVONNAN VAIKUTTAVUUSMITTAREISTA ............................................................................................................ 51 LIITTEET ....................................................................................................................................................................... 54 LIITE 1A. TARKASTUSVÄLIN MUUTTAMINEN TAPAUSKOHTAISESTI .............................................................................. 54 LIITE 1B. ASUINALUELUOKITUS.................................................................................................................................... 55 LIITE 2A: OHJE PELASTUSVIRANOMAISELLE HALLINNOLLISTEN PAKKOKEINOJEN KÄYTTÄMISESTÄ ............................ 56 LIITE 2B: OHJE PELASTUSRIKKOMUKSESTA .................................................................................................................. 59 LIITE 3: TAUSTA-AINEISTOA ......................................................................................................................................... 61 A VALVONTAKOHTEIDEN PERIAATTEELLISTEN TARKASTUSVÄLIEN PERUSTEET .......................................................... 61 B. TAUSTA-AINEISTOA LIITTYEN ASUINRAKENNUSTEN RISKEIHIN ................................................................................ 63 C TAUSTA-AINEISTOA PALOKUOLEMIEN RISKIN SUURUUDEN TARKASTELUUN ............................................................. 69 Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 5 Käytetyt termit Nimike Määritelmä A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-8 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin luvussa 3 ja tausta-aineistossa. A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-5 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin luvussa 3 ja tausta-aineistossa. A3 Kokoontumis- ja liiketilat, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-10 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin luvussa 3 ja tausta-aineistossa. A4 Teollisuus- ja varastorakennukset, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-10 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin luvussa 3 ja tausta-aineistossa. A5 Maatalousrakennukset, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-5 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin luvussa 3 ja tausta-aineistossa. A6 Muut rakennukset ja kohteet, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-10 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin luvussa 3 ja tausta-aineistossa. A7 Asuinrakennukset, joiden ohjeellinen tarkastusväli määräytyy riskiperusteisesti henkilövahinkojen perusteella eri tavoin eri asuinalueilla. Asuinrakennusten riskejä on selvitetty tarkemmin luvussa 4 ja tausta-aineistossa. A8 Vapaa-ajan asuinrakennukset Vapaa-ajan asuinrakennusten riskejä on selvitetty tarkemmin luvussa 4 ja tausta-aineistossa. Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 6 Nimike Määritelmä Asiakirjavalvonta Asiakirjavalvontaa ovat dokumenttien perusteella tehdyt viranomaispäätökset ja muut viranomaisen määrittelemät toimenpiteet, jotka kohdistuvat pelastuslaitoksen valvonnan kohteena oleviin rakennuksiin/toiminnallisiin kokonaisuuksiin tai yleisötapahtumiin. Jos asiakirja otetaan vastaan, kirjataan tulleeksi ja arkistoidaan ilman aktiivista arviointia, sitä ei lasketa asiakirjavalvontasuoritteeksi. Asuinrakennusten omavalvonta Asuinrakennusten omavalvonnassa kiinteistön edustaja tarkastaa itse pelastuslaitoksen toimittaman tarkastuslistan ja opasvihkon nojalla pelastuslain velvoitteiden noudattamista ja oman toimintatapojensa turvallisuutta. Omavalvonta tehdään tarkistuslistan mukaan ja tarkistuslista palautetaan pelastuslaitokselle. Palotarkastuksia voidaan kohdentaa omavalvonnan tulosten mukaan. Omavalvonnalla pyritään kiinteistönomistajan turvallisuustiedon ja asenteiden parantamiseen. Erityinen palotarkastus Uudisrakennus- tai saneerauskohteessa tehtävä valvontakäynti, jonka rakennusvalvontaviranomainen on määritellyt käyttöönottotarkastuksen ja toiminnan aloittamisen ehdoksi. Erityinen palotarkastus on luonteeltaan pelastusviranomaisen asiantuntijalausunto rakennusvalvonnalle rakennuksen palo- ja pelastusturvallisuudesta. Ennen varsinaista erityistä palotarkastusta voidaan suorittaa ennakoivia erityisiä palotarkastuksia. Erityinen palotarkastus voidaan tehdä myös muihin kohteisiin kuin rakennuksiin. Ilotulitemyyntipisteen Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 63 ja 64 § mukainen valvon- tarkastus takäynti, joka kohdistuu pyroteknisten tuotteiden varastointiin kaupan yhteydessä. Jälkitarkastus Valvontakäynti, jossa valvotaan, että palotarkastuksessa aiemmin annettuja korjausmääräyksiä on noudatettu. Jälkitarkastus toimitetaan palotarkastuksella annettujen määräaikojen umpeuduttua, ennen seuraavaa yleistä palotarkastusta. Valvontasuunnitelma 2014 Kohde Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 7 Kohde on se, jolle, jota varten tai johon kohdistuen valvontaa tehdään tai valvonta kohdentuu. Maanalaisen polttoai- Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen maanalaisten öljysäili- nesäiliön tarkastus öiden määräaikaistarkastuksista (344/1983) mukainen tarkastus tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevan maanalaisen öljysäiliön tarkastamiseksi ennen säiliön peittämistä. Muiden polttoainesäiliöiden osalta tarkastus perustuu pelastusviranomaisen kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) ilmoitusvelvollisten kohteiden osalta tekemään päätökseen. Nestekaasukohteen Valtioneuvoston asetuksen vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja käyttöönottotarkastus varastoinnin valvonnasta (855/2012) 36 §:n mukainen käyttöönottotarkastus, joka kohdistuu nestekaasun vähäistä teknistä käyttöä, käsittelyä tai varastointia harjoittavaan kohteeseen. Tarkastus tulee tehdä ennen toiminnan aloittamista. Omavalvontakohteiden Palautettavan lomakkeen tai sen palauttamatta jättämisen tarkastuskäynnit pohjalta voidaan osaan valvonnan kohteista kohdentaa lisätoimenpiteitä, esim. palotarkastuksia tai tiettyyn aihepiiriin liittyvää turvallisuusviestintää. Ensisijaisesti valvontakäynti kohdistetaan niihin kohteisiin, joilta ei ole palautunut omavalvontalomaketta. Pyydetty palotarkastus Kiinteistön omistajan tai haltijan pyynnöstä suoritettava palotarkastus tehdään aina pelastusviranomaisen harkinnan mukaan, ks. ylimääräinen palotarkastus. Rakentamisen ja Rakentamista neuvova ja ohjaava palvelutapahtuma, joka ei liity maankäytön suunnitte- erityiseen palotarkastukseen tai paloteknisten laitteistojen asiakirjalun ohjaus valvontaan. Tarkastusväli Tarkastusväli on ajanjakso, joka on riskien arviointiin perustuen määritelty palotarkastusten väliseksi ajaksi. Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 8 Vaarallisten kemikaali- Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 27 § mukainen valvontaen vähäistä teollista käynti, joka ei ole samalla kohteen yleinen palotarkastus. käsittelyä ja varastointia harjoittavan kohteen tarkastus Valvontakohde Palotarkastusohjelmistoissa palotarkastus kohdennetaan yleensä rakennukseen. Keski-Suomen pelastuslaitos ryhmittelee valvontakohteet useita rakennuksia käsittäviksi toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, kuten työryhmä suosittaa. Yleinen palotarkastus Valvontasuunnitelman mukaisin määrävälein tehtävä pelastusviranomaisen valvontakäynti, josta käytetään myös nimikettä määräaikainen palotarkastus. Yleisötilaisuuden palo- Pelastusviranomaisen yleisötilaisuuden dokumenttien ja arvioidun tarkastus riskin perusteella ennen yleisötilaisuuden alkamista suorittama valvontakäynti, jossa tarkastetaan tapahtuman turvallisuusjärjestelyt. Ylimääräinen palotar- Pelastusviranomaisen harkinnan mukaan suorittava valvontakäynti, kastus jota ei ole ajoitettu ja kohdennettu valvontasuunnitelmassa. Ylimääräisiä ennakoimattomia palotarkastuksia tehdään esimerkiksi seuraavien erityisten syiden vuoksi: - nuohoojan, tarkastuslaitoksen tai toisen viranomaisen ilmoitus palo- ja henkilöturvallisuuteen liittyvistä puutteista - huomattavaa palovaaraa aiheuttavan rakennus- tai muun työmaan aloittamisen yhteydessä - epäily, että palo- ja poistumisturvallisuudessa tai muussa henkilöturvallisuudessa on oleellisia puutteita - teematarkastukset esim. muiden viranomaisten kanssa Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 9 Öljylämmityslaitteiston Valtioneuvoston asetuksen vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja katsastus ja tarkastus varastoinnin valvonnasta (855/2012) 38 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava pelastusviranomaiselle myös sellaisen sumutuspolttimella varastetun öljylämmityslaitteiston käyttöönotosta, joka ei ole edellyttänyt 32 §:n mukaista ilmoitusta. Tarkastus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa käyttöönotosta. Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 10 1. Pelastustoimen valvontatehtävä Pelastuslain 79 §:n mukaan pelastuslaitoksella on yleinen velvoite valvoa alueellaan pelastuslain 2 luvun mukaisia jokaiselle asetettuja velvollisuuksia sekä 3 luvun mukaisia toiminnanharjoittajalle ja rakennuksen omistajalle ja haltijalle asetettuja velvoitteita. Valvontavelvoitteen suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. 1.1 Valvonnan kohdentaminen riskiperusteisesti Pelastuslaitoksen valvontatehtävän toteuttamisen on perustuttava riskien arviointiin. Pelastuslaitoksen valvonnan on oltava laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Toiminnan tavoitteet ja niiden edellyttämä suorituskyky määritellään riskienarvioinnin perusteella palvelutasopäätöksessä. Toiminnan tavoitteiden ja suorituskyvyn määrittelyssä otetaan huomioon pelastustoimen alueen erityispiirteet eli paikalliset olosuhteet ja alueella esiintyvät riskit. Aluehallintovirastot valvovat valvonnan suunnittelua. Palotarkastettavia kohteita ei enää määritellä pelastuslaissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä, vaan pelastuslaitos määrittelee valvonnan toteuttamisen menettelyt ja kohdentamisen esim. palotarkastettavat kohteet valvontasuunnitelmassa palvelutasopäätöksen linjausten mukaisesti. Kokonaisuudessaan kakki pelastustoimen alueen kohteet kuuluvat pelastuslain valvonnan piiriin. Pelastuslain sääntelyn muuttamisella tavoitellaan pelastuslaitoksen valvonnan kohdentamista entistä paremmin alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden mukaisesti sekä vapauttaa resursseja mm. turvallisuusviestintään ja muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen ohjaukseen. Resurssien uudelleen kohdentamisella pyritään vähentämään onnettomuuksista aiheutuneita henkilövahinkoja ja tulipalojen määriä. Lisäksi pelastuslaitoksen valvonnan on oltava laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. 1.2 Valvontavelvoitteen sisältö Valvonta kohdistuu lainsäädännössä pelastusviranomaisten valvottavaksi määrättyjen säännösten vastaiseen toimintaan, toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä toiminnan tuloksellisuuden seurantaan. Valvonnassa korostetaan kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Valvonnan muotoja on erilaisia, joista yksi on palotarkastus eli valvontakäynti. Palotarkastuksen tavoitteena on tukea toimijan omatoimista varautumista sekä korostaa kohteen oman toiminnan Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 11 merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Pelastusviranomaisen tehtävänä on valvoa pelastuslain noudattamista. Valvontakäynneillä valvotaan ensisijaisesti omatoimisen varautumisvelvoitteen toteutumista (14 §) ja rakennusten palo- ja poistumisturvallisuutta (9-10 §) sekä laitteiden kunnossapito (12 §), nuohouksen ja ilmanvaihdon puhdistuksen toteuttamista (13 §), pelastussuunnitelmien laatimista (15 §), palovaroittimien hankintaa ja kunnossapitoa (17 §) sekä hoitolaitosten poistumisturvallisuutta (18 §). Pelastuslain 78 §:n muilla ”valvontatehtävän edellyttämillä toimenpiteillä” tarkoitetaan erityisesti asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa pelastuslaissa ja muissa erityislaissa pelastusviranomaiselle säädettyjen velvoitteiden noudattamista kohteessa. Asiakirjavalvonta perustuu esitettyihin dokumentteihin. Pelastuslaitos ottaa vastaan mm. yleisötilaisuuksien, turvetuotantoalueiden ja kaivosten pelastussuunnitelmia, poistumisturvallisuusselvityksiä, ilmoituksia nuohoojilta ja tarkastusyrityksien tarkastustodistuksia sekä pöytäkirjoja pelastustoimen laitteiden tarkastuksista. Asiakirjoista tehtyjen havaintojen perusteella voidaan käynnistää valvontatoimenpiteitä. Palotarkastusten ja asiakirjoihin perustuvan valvonnan lisäksi pelastuslaitoksen tulee osana valvontatehtäväänsä seurata ja valvoa yleisesti pelastuslain 2 ja 3 luvuissa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista pelastustoimen alueella. Käytännössä tämä tarkoittaa huolellisuusvaatimuksen (4 §), varovaisen tulenkäsittelyn (5 §), avotulen teon (6 §), ja kulotuksen (7 §) valvontaa sekä kiinteistöjen pelastusteiden esteettömyyden valvontaa (11 §) sekä yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmien toteutumisen valvontaa (16 §). Valvontaa suorittavat muun muassa pelastuslaitoksen pelastusyksiköiden henkilöstön pelastusviranomaiset, esimerkiksi samalla kun yksiköt muutoinkin liikkuvat pelastustoimen alueella. Lisäksi pelastuslaitokset suorittavat muuta valvontatoimintaa esimerkiksi erityisten valvontaprojektien muodossa yhdessä muiden valvontaviranomaisten kanssa. Pelastuslaitoksen suorittamaan valvontaa liittyy pelastuslain 27 §:ssä tarkoitettua ohjausta, valistusta ja neuvontaa, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen. Pelastustoimen ohjauksella tarkoitetaan toimia, joilla pelastuslaitos edistää, tukee ja seuraa pelastuslain velvoitteiden toteutumista esim. pelastussuunnitelmien laatimisen ohjaaminen, poistumisturvallisselvitysten laatimisen ohjaus ja viranomaisen suorittama arviointimenettely sekä pelastustoimen laitteiden ja laitteistojen kunnossapidosta ohjaaminen. Valvonnan sisältöön kuuluu oleellisena osana annettujen korjausmääräysten noudattamisen valvonta. Jälkivalvonnan keinoja ovat mm. jälkitarkastusten tekeminen, hallintopakkokeinojen käyttämi- Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 12 nen sekä rikosilmoitusten tekeminen. Pelastuslaitoksien tulee luoda menettelytavat ilmoittaa mahdollisista pelastusrikkomuksista poliisille, joka toimivaltaisena viranomaisena tutkii tapauksen. Jälkivalvonnan toteuttamisen arvioidaan parantavan valvonnan vaikuttavuutta. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen valmistelema hallintopakkokeino-ohje on liitteessä 2a. Liitteessä 2b on kuvattu pelastusrikkomuksen tunnusmerkistö sekä esimerkkejä yleisimmistä pelastusrikkomuksen tunnusmerkistön täyttävistä tapahtumista. 2. Valvontasuunnitelman sisältö 2.1 Valvontasuunnitelman ajantasaisuus ja tarkkuus Valvontasuunnitelma ohjaa pelastuslaitoksen käytännön valvontatyötä. Valvontasuunnitelmassa määritetään säännöllisen valvonnan välit ja muut valvontatehtävän toteuttamiseen vaadittavat toimenpiteet. Valvontasuunnitelman valvontakohteiden määrittelyä on haitannut puutteet pelastuslaitoksen tietoaineistossa, jotka ovat johtuneet väestötietojärjestelmän vanhentuneista tiedoista. Tietoaineistojen ja valvontarekisterin saattaminen ajan tasalle saattaa näkyä erona suunniteltujen ja toteutuneiden valvontakäyntien määrissä. Pelastuslain mukaan valvontasuunnitelma on tarkistettava vuosittain ja muutoinkin, jos tarkistamiseen on erityinen syy. Suositeltava päivitysajankohta on vuodenvaihteessa. Kohteen tarkastusväliksi ei tule käytännössä muodostumaan läheskään joka kohteessa esim. tasan 24 kk. Hyvänä käytäntönä voidaan pitää valvontakäynnin ajankohdan pysymistä ± 3 kk sisällä suunnitellusta, kuitenkin siten, että ajankohta osuu oikealle kalenterivuodelle. Mikäli valvontaa ei ehditä suorittamaan suunnitellun kalenterivuoden aikana, tulee se huomioida seuraavan vuoden suunnitelmassa. 2.2 Valvontasuunnitelmasta ja valvontakäynneistä tiedottaminen Alueella käytössä oleva valvontasuunnitelma on julkinen. Valvontasuunnitelman sisällön ja perusteiden osalta työryhmän näkemyksen mukaan riittävä tiedotuskanava on pelastuslaitoksen internetsivut, joiden kautta alueen asukkaat ja kohteiden edustajat pääsevät tutustumaan sen sisältöön. Hyväksytty valvontasuunnitelma-asiakirja julkaistaan Keski-Suomen pelastuslaitoksen internetsivuilla. Yksittäisen valvontakohteen osalta suunniteltu tarkastusajankohta ja toteutunutta valvontakäyntiä koskevat tiedot ylläpidetään palotarkastussovelluksessa. Suunnitellun valvontakäynnin Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 13 ajankohdan lähestyessä pyritään siitä ilmoittamaan kohteen omistajille kohdekohtaisesti aina etukäteen hallintolain (434/2003) 39 § mukaista menettelyä käyttäen. 2.3 Valvonnan maksullisuus Pelastuslaitos voi periä valvontasuunnitelmassa määritellystä valvontatoimista pelastuslain 96 §:n mukaisesti maksun. Vuoden 2013 alusta valvontasuunnitelman mukaiset palotarkastukset ovat muuttuneet osittain maksullisiksi. Tällaisia maksullisia valvontakäyntejä ovat mm. yrityksiin ja laitoksiin tehtävät yleiset palotarkastukset, jälkitarkastukset, erityiset palotarkastukset sekä yleisötilaisuuksien palotarkastukset. Asuinrakennusten yleiset palotarkastukset ovat pääosin säilyneet maksuttomina. Keski-Suomen pelastuslaitos noudattaa johtokunnan 28.1.2014 vahvistamaa palveluhinnastoa 1.1.2014 alkaen. Palveluhinnasto sisältää myös palotarkastusmaksut sekä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) mukaisista valvontakäynneistä perittävät maksut. Koska pelastuslain mukaan perittävän maksun suuruus voi olla enintään suoritteen tuottamista aiheutuneiden kokonaiskustannusten määrä, palotarkastuksen maksun suuruus saattaa vaihdella hieman pelastuslaitoksittain. 2.4 Valvontasuunnitelman toteutumisen seuranta Valvontasuunnitelman toteutumista seurataan kunnittain ja kuukausittain toimenpiderekisteristä suoritemäärien kirjausten kautta (Pronto > Tiedot > Onnettomuuksien ehkäisy). Keski-Suomen pelastuslaitoksella on pysyväisluontoinen ohje kirjata kuukauden suoritteet seuraavan kuukauden 5. päivään mennessä Prontoon. Tarkastajakohtaiset valvontamäärät sekä tavoitteiden toteutuminen suhteessa suunniteltuihin tarkastuspäivämääriin selviävät tarvittaessa palotarkastussovelluksesta (Merlot palotarkastus). Toteutuneen valvonnan ja sen vaikuttavuuden arvioinnista on oma kappaleensa tämän valvontasuunnitelman lopussa ennen liitteitä. Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 14 3. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen 3.1 Säännöllisen valvontavälin määrittäminen Pelastuslain (379/2011) tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Riskeinä voidaan tällöin tarkastella henkeen, omaisuuteen, ympäristöön ja kulttuuriarvoihin kohdistuvia uhkia. Valvonta kohdennetaan näiden riskien perusteella säätämällä mm. valvontataajuutta tiheämmäksi suuren riskipotentiaalin omaaviin kohteisiin. Osaa riskeistä voidaan arvioida määrällisesti, osassa joudutaan käyttämään asiantuntija-arvioita. Onnettomuustietojen ja -ennusteiden lisäksi on pyritty huomiomaan mm. pelastustoiminnan toimintavalmius sekä toimintaympäristötiedot koskien alueen väestöä, elinkeinoja, rakentamista jne., jotka määrittävät keskeisesti valvonnan suunnittelun lähtökohtia ja tavoitteita. Valvontasuunnitelmaohjeen valvontakohteiden periaatteelliset tarkastusvälit on esitetty taulukoissa A1-A6. Näiden keskimääräisten tarkastusvälien määrittämisessä on hyödynnetty tutkittua tietoa erityyppisten kohteiden tulipalon aiheuttamista omaisuusvahinkoriskeistä. Omaisuusvahinkoriskien lisäksi on arvioitu suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta sekä pyritty huomioimaan merkittävien kulttuuri- ja ympäristöarvojen riskit. Keski-Suomessa ei ole ollut tarvetta poiketa valvontasuunnitelmaohjeen suositelluista keskimääräisistä minimi- ja maksimitarkastusväleistä. Taulukoiden A1-A6 harmaa palkki osoittaa suositellut minimi- ja maksimitarkastusvälit. Harmaan palkin numeroarvo kertoo suositellun keskimääräisen tarkastusvälin. Kohde voi kuulua useaan ryhmään, esim. varastorakennuksiin taulukossa A4 ja Seveso-kohteisiin taulukossa A6. Tällöin lähtökohtana käytetään pienemmän tarkastusvälin antavaa taulukkoa. Kohdekohtaista riskinarviointia tehtäessä otetaan huomioon aiempien palotarkastusten havainnot. Kohdekohtainen valvontaväli riippuu kohteen tosiasiallisista riskeistä. Esimerkiksi hyvin toimiva omavalvonta tai vastaava muu kohteessa tehtävä sisäinen valvonta ja hyvä turvallisuuskulttuuri sekä turvallisuusjohtaminen ovat omiaan pienentämään riskiä ja tätä kautta suunnitelmallisten tarkastusväliä. Toisaalta toimijan laiminlyönnit ja kohteessa tapahtuneet onnettomuudet voivat olla peruste nostaa tarkastusväliä. Tarkastusvälin muuttamisen perusteista on enemmän liitteessä 1. Kohteiden keskimääräisen tarkastusvälin määrittämisessä periaatteet ovat samat kuin 2012-13: Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 15 Koska aiemmin kerran vuodessa palotarkastetuissa valvontakohteissa sattuu vain vähän menehtymisiä tai loukkaantumisia, tarkasteluvälin määrittämisen lähtökohtana käytettiin tulipalon aiheuttamaa omaisuusvahinkoriskiä. Omaisuusvahinkoriskin lisäksi arvioitiin myös suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta sekä pyrittiin huomioimaan merkittävien kulttuuri- ja ympäristöarvojen riskit. Keski-Suomen pelastuslaitos on ensimmäistä kertaa tarkastusvälejä määrittäessään käyttänyt suoraan työryhmän suosituksia. Yksittäisten kohteiden tarkastusvälejä on voitu tarvittaessa lyhentää tai pidentää tapauskohtaisesti vuodesta 2013 lähtien. Tarkastusvälin muuttaminen suositellusta on perusteltava ja kirjattava palotarkastussovellukseen tai muuhun sähköiseen muotoon siten, että perusteluita voidaan tarkastella jälkikäteen. Valvontasuunnitelmassa voidaan tarvittaessa painottaa jotain kohderyhmää, jossa on havaittu riskejä tai johon kohdistetaan muutenkin turvallisuuskampanjointia. Keski-Suomen pelastuslaitoksella 2012-13 saatujen kokemusten mukaan turvetuotantoalueiden ja maatalouden tuotantotilojen sekä yli 100 metrin mittaisten liikennetunneleiden tarkastusvälien määrittämisessä on kansalliseen ohjeeseen tehty pieniä tarkennuksia. Tarkennukset selviävät kohdista A5 ja A6. Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 16 3.2 Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1) Valvontakohteiden A1 – luokkaan kuuluvat kohteet, jotka ovat ympärivuorokautisessa käytössä. Tarkastusvälejä määritettäessä on huomioitava, että kiinteistössä yöpyvät eivät vastaa kohteen turvallisuudesta. Taulukko 1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten tarkastusväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus 1994 6 kk [kpl] 12 kk [kpl] Keskussairaalat, muut sairaalat 211, 213 121) Terveyskeskusten vuodeosastot 214 121) Terveydenhuollon erityislaitokset, muut terveydenhuoltorakennukset (vain päiväkäytössä) Vanhainkodit, kehitysvammaisten hoitolaitokset 24 kk [kpl] 36 kk [kpl] 48 kk [kpl] 60 kk [kpl] 96 kk [kpl] 48 215, 219 221, 223, 229 121) Palvelutalot 362) sprinklattu 122) sprinklaamaton Tuettu asuminen ja muut vastaavat poistumisturvallisuusselvityskohteet 239 Lasten- ja koulukodit, vankilat, ympärivuorokautiset päiväkodit 222, 241, 231, 239 vankilat 241 lasten- ja nuorisokodit 222 ympärivuorokautiset päiväkodit Hotellit, loma-, lepo- ja virkistyskodit, muut majoitusliikerakennukset Vuokrattavat lomamökit ja -osakkeet 242) 363) 12 24 24 121, 123, 129 24 124 965) 486) Leirintäalueet Asuntolat, muut asuntolarakennukset 484) 131, 139 60 1) Tarkastusväli on tiheämpi, mikäli kohteessa ei ole automaattista sammutuslaitteistoa 2) Tarkastusväliä voidaan tarkentaa poistumisturvallisuusselvityksen päivittämisen yhteydessä (3 v. välein) 3) Avovankilat 4) Yritystoimintaa, välitysfirmat 5) Pienemmät kokonaisuudet, esim. valvontaa ja ohjeistusta kirjeitse 6) Tähtiluokittelu ohjaa tarkastusvälejä. Keski-Suomessa A1-luokan kohteita tulee tarkastusvuoroon vuonna 2014 yhteensä 294 kohdetta. Vuonna 2013 kohteiden kokonaismäärä oli 598 kohdetta. 120 kk [kpl] Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 17 3.3 Opetusrakennusten ja päiväkotien valvonta (A2) Valvontakohteiden A2 – luokkaan kuuluvat kohteet, jotka ovat ainoastaan päiväkäytössä. Taulukko 2. Opetusrakennusten ja päiväkotien palotarkastusten valvontaväli Palotarkastusten ohjeellinen väli Päiväkoti Rakennusluokitus 1994 6 kk [kpl] 12 kk [kpl] 24 kk [kpl] 36 kk [kpl] 48 kk [kpl] 60 kk [kpl] 96 kk [kpl] 231 alle 25 paikkaa 60 25-100 paikkaa 36 yli 100 paikkaa 24 Yleissivistävät oppilaitokset 511 Keskiasteen oppilaitokset 521 Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset 531, 532 Muut opetusrakennukset mm. kansanopistot yms. 541, 549 12 24 48 60 Keski-Suomessa A2-luokan kohteita tulee tarkastusvuoroon vuonna 2014 yhteensä 234 kohdetta. Vuonna 2013 kohteiden kokonaismäärä oli 414 kohdetta. 120 kk [kpl] Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 18 3.4 Kokoontumis- ja liiketilojen valvonta (A3) Valvontakohteiden A3 – luokkaan kuuluvat kohteet, joissa on satunnaisia kävijöitä, joille poistumisen hahmottaminen voi olla vaikeaa. Kohteen toiminnasta ja turvallisuudesta vastaavat eivät välttämättä ole aina paikalla. Taulukko 3. Kokoontumis- ja liiketilojen palotarkastusten valvontaväli Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus 1994 6 kk [kpl] 12 kk [kpl] 24 kk [kpl] 36 kk [kpl] 48 kk [kpl] 60 kk [kpl] 96 kk [kpl] 120 kk [kpl] Liike- ja tavaratalot, myymälähallit, kauppakeskukset alle 400 m2 400-2 499 m2 2 500- 9 999 m2 10 000 m2 tai enemmän Anniskeluravintolat alle 50 asiakaspaikkaa 50-500 asiakaspaikkaa yli 500 asiakaspaikkaa Ruokaravintolat1) Teatteri- ja konserttirakennukset paikkaluku yli 300 paikkaluku korkeintaan 300 Kirjasto-, museo- ja näyttelyhallirakennukset 111, 112, 119 111, 112, 119 111, 112, 119 111, 112, 119 141 141 141 24 12 96 36 12 120 311, 312 12 48 322, 323, 324 Kirjastot ja museot Näyttelyhallit Uskonnollisten yhteisöjen rakennukset 341, 342, 349 Muut kokoontumisrakennukset, kuten seura- ja kerhorakennukset sekä urheilu- ja kuntoilurakennukset 331, 351, 352, 353, 354, 359, 369 Liikenteen rakennukset 161, 162, 163, 164, 169 161 lentoterminaalit ja maanalaiset liikenneasemat muut liikenteen rakennukset3) 120 48 60 24 482) 60 12 162, 163, 164, 169 60 1) Kohteella voi olla anniskelulupa, mutta toiminta on painottunut lounas- tai päivällisruokailuun 2) Tilan sallittu maksimihenkilömäärä voi vaikuttaa tarkastusväliin 3) Esim. maanalaiset pysäköintitilat, ei yksittäiset autokatokset Keski-Suomessa A3-luokan kohteita tulee tarkastusvuoroon vuonna 2014 yhteensä 320 kohdetta. Vuonna 2013 kohteiden kokonaismäärä oli 1 248 kohdetta. Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 19 3.5 Teollisuus- ja varastorakennusten valvonta (A4) Valvontakohteiden A4 – luokkaan kuuluvat kohteet ovat pääosin työpaikkarakennuksia, joiden tilat ja toiminnat ovat yleensä tiloissa oleville tuttuja. Palotarkastusten ohjeellinen väli Energiantuotannon rakennukset Rakennusluokitus 1994 12 kk [kpl] 24 kk [kpl] 36 kk [kpl] 48 kk [kpl] 60 kk [kpl] 96 kk [kpl] 120 kk [kpl] 611, 613 alle 1 000 m2 1 000 m2 tai enemmän Infrastruktuurin kannalta merkittävät1) Teollisuushallit ja muut teollisuusrakennukset2) alle 1000 m2 1000-4 999 m2 yli 5 000 m2 Teollisuus- ja pienteollisuustalot2) 6 kk [kpl] 60 24 12 691, 699 60 24 12 692 alle 1 000 m2 1 000 m2 tai enemmän Varastorakennukset 2) 120 24 alle 1 000 m2 711, 712, 719 1 000-9 999 m2 711, 712, 719 10 000 m2 tai enemmän 711, 712, 719 120 48 24 1) Myös muut kuin energiahuollon kannalta merkittävät kohteet, kuten kaukolämpö, vesihuolto, maakaasu, teletekniikka jne. sekä YTS -kohteiden huomioiminen kuten esim. Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastot jne. 2) Palovaarallisuusluokka ja varastoitavien tavaroiden ja tuotteiden vaihtuvuus on otettava huomioon esim. satamissa ja logistiikkakeskuksissa. Keski-Suomessa A4-luokan kohteita tulee tarkastusvuoroon vuonna 2014 yhteensä 304 kohdetta. Vuonna 2013 kohteiden kokonaismäärä oli 1 175 kohdetta. Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 20 3.6 Maatalouden tuotantotilojen valvonta (A5) Valvontakohteiden A5 -luokkaan kuuluvat kohteet, joissa on tyypillisesti paljon eläimiä ja elintarvikkeiden tuotantoa. Ympäristöluparajat ovat viitteelliset Keski-Suomessa, koska osassa kohteita lannan määrä ei korreloi parhaalla mahdollisella tavalla paloturvallisuusriskien kanssa. Palotarkastusten ohjeellinen väli Kohteella on aluehallintoviranomaisen ympäristölupa Kohteella on kunnan ympäristölupa (alempi raja) Erilliset viljankuivaamorakennukset1) Muut maataloustuotantorakennukset2) Rakennusluokitus 1994 3 kk [kpl ] 6 kk [kpl ] 811, 819 12 kk [kpl ] 18 kk [kpl ] 24 kk [kpl ] 36 kk [kpl ] 48 kk [kpl ] 60 kk [kpl ] 96 kk [kpl ] 120 kk [kpl] 12 60 36 60 891, 892, 893, 899 1) Jos kohde ei ole osa aluehallintoviranomaisen tai kunnan ympäristölupaan liittyvää toimintaa, vaan esim. kyläyhteisön yhteinen viljankuivaamo, tarkastusvälin lähtökohta on 36 kk. Yksittäisen viljelijän käytössä olevan pienen viljankuivaamon tarkastusvälin lähtökohta on 60 kk, käyttöaste tiuhentaa tai harventaa tarkastusväliä. 2) Muiden maataloustuotantorakennusten (rakennusluokitus 892, 893, 899) tarkastusväli määritellään tapauskohtaisesti Keski-Suomessa A5-luokan kohteita tulee tarkastusvuoroon vuonna 2014 yhteensä 157 kohdetta. Vuonna 2013 kohteiden kokonaismäärä oli 565 kohdetta. 3.7 Muiden rakennusten valvonta (A6) Valvontakohteiden A6 -luokkaan kuuluvat muut kohteet, joissa henkilö-, omaisuus- ja ympäristöriskit edellyttävät tarkempaa riskitarkastelua. Kansallisesti arvokas kulttuuriomaisuus on inventoitu Haag -listassa. Haag-inventointiluettelo on luonteeltaan viranomaisselvitys, joka on tarkoitettu ensisijaisesti viranomaisten käyttöön normaaliolojen riskienhallintaa ja poikkeusoloja koskevaa valmiussuunnittelua varten. Inventointiin on sisällytetty tieteellisesti, taiteellisesti tai historiallisesti arvokasta kiinteää ja irtainta kulttuuriomaisuutta. Pelastustoimea koskevassa lainsäädännössä kulttuurihistoriallisesti arvokkaina huomioitavia kohteita ovat Haag-inventoinnin kohteet sekä kaavoituksella maankäyttö- ja rakennuslain säädöksiin perustuen suojellut ja erityislaeilla suojellut kohteet. Pelastuslain tarkoittaman omatoimisen varautumisen ulkopuolelle jäävät kuitenkin Haag-inventoinnin kohteista muinaisjäännökset ja muistomerkit. Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 21 Keski-Suomessa A6-luokan kohteita tulee tarkastusvuoroon vuonna 2014 yhteensä 224 kohdetta. Vuonna 2013 kohteiden kokonaismäärä oli 496 kohdetta. Palotarkastusten ohjeellinen väli Toimistot ja työpaikkatilat Palo- ja pelastustoimen rakennukset Rakennusluokitus 1994 6 kk [kpl] 12 kk [kpl] 24 kk [kpl] 36 kk [kpl] 48 kk [kpl] 60 kk [kpl] 96 kk [kpl] 120 151 60 721, 722, 729 Rakennus ei kuulu mihinkään muuhun ryhmään, mutta on kytketty hätäkeskukseen1) 60 Palo- ja räjähdysvaaralliset tilat kylmä jakeluasema, ei rakennuksia jakeluasemat, esim. liikennemyySeveso-kohteet ja muut vastaavat 36 24 turvallisuusselvityslaitos toimintaperiaatelaitos lupalaitos ilmoituslaitos kemikaaliratapihat ja satamien vaarallisten aineiden kentät, maaliikenteen logistiikkakeskukset2) 12 12 24 36 12 Turvetuotantoalueet 12 < 40 ha Keski-Suomessa 36 Kulttuurihistoriallinen rakennus Haag –listan rakennukset3) muut kohteet 12 4) Muut rakennukset ja kohteet5) > 100 m liikennetunnelit Keski-Suomessa 24 36 48 Tapauskohtainen harkinta 999 120 kk [kpl] Tapauskohtainen harkinta 60 1) Esim. automaattisella paloilmoittimella varustetut autohallit 2) Trafi on määritellyt kemikaaliratapihat. Logistiikkakeskusten ja -maaliikenneterminaalien tarkastusväliä määriteltäessä on huomioitava ainakin toiminnan laajuus ja mahdollisten vaarallisten aineiden osuus tavaravirrasta 3) Kansallista kulttuuriomaisuutta edustavat rakennus- ja kokoelmakohteet, jotka on nimetty Haagin yleissopimuksen mukaisessa toistaiseksi vahvistamattomassa kulttuuriomaisuuden luettelossa (ensisijainen verrattuna A3 -luokan kohteiden ohjeelliseen tarkastusväliin.) 4) Kulttuurihistorialliset rakennus- ja kokoelmakohteet, joiden valvontaväliä ei ole määritetty luokissa A1-A6. 5) Esim. kaivokset, maanalainen rakentaminen, liikennetunnelit Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 22 4 Asuinrakennusten valvonta (A7) 4.1 Erillispientalojen omavalvonta Asuinrakennusten valvonnan menettelyt ovat kehitteillä ja yksi näistä on asuinrakennusten omavalvonta, joka on otettu perinteisten palotarkastusten rinnalle yhdeksi valvonnan keinoksi omakotitalojen ja niihin rinnastettavien kohteiden sekä vapaa-ajan rakennusten osalta. Asuinrakennusten omavalvonnalla pyritään tavoittamaan asuinkiinteistöt aiempaa kattavammin. Asuinrakennusten omavalvonnan tavoitteena on kiinteistönomistajan turvallisuustiedon ja -asenteiden parantaminen niin, että omavalvonta opettaa asukkaan havainnoimaan kodin tai kesämökin paloturvallisuuspuutteet ja korjaamaan ne välittömästi. Omavalvonta käynnistyy, kun pelastuslaitos lähettää kiinteistöön paloturvallisuuden omavalvontaan liittyvän kirjeen. Postitettava kirje sisältää omavalvontaa varten tarkastuslistan kysymyksineen turvallisuusviestintämateriaalin kanssa. Materiaalin pohjalta asukas tekee omatoimisen kartoituksen kotinsa paloturvallisuuden perusasioista, jotka ovat pitkälti samat kuin viranomaisen palotarkastuksessa. Tarkastuslista palautetaan pelastuslaitokselle. Tarkastuslista voi olla myös internetissä täytettävä. Omavalvonnan käyttö ei siirrä valvonnan vastuuta asukkaille vaan vastuu valvonnan toteuttamisesta on pelastuslaitoksella. Palotarkastuksia tehdään sellaisiin asuinkiinteistöihin, jotka eivät ole palauttaneet omavalvontalomaketta. Myös asukas voi pyytää kiinteistöönsä perinteisen pelastuslaitoksen suorittaman palotarkastuksen. Asuinalueet, joille omavalvontaa kohdennetaan, voidaan valita useilla eri perusteilla esim. asuinalueiden paloriskiaineiston avulla. Omavalvontaa voidaan kohdentaa valvontateeman mukaisesti esimerkiksi niin, että valittavan alueen riski on yliedustettuna muuhun alueeseen verrattuna. Tämä menettely mahdollistaa myös omavalvonnan sisällön muokkaamisen siten, että sisältö palvelee parhaalla mahdollisella tavalla alueen paloturvallisuuden kehittämistä. Keski-Suomen pelastuslaitosten käytännön mukaan asiakas voi kuitata yleisellä palotarkastuksella annetut korjausmääräykset tehdyksi soittamalla, lähettämällä lomakkeen, kirjeen tai sähköpostin pelastuslaitokselle. Jos asia ei selviä korjausmääräyksessä annetun kohtuullisen määräajan kuluessa, pelastuslaitos tekee jälkitarkastuksen ja ryhtyy tarvittaessa hallintopakkokeinojen käyttämiseen. Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 23 4.2 Omavalvonta-alueet kartalla kunnittain Kuva 2. Suunnitellut omavalvonta-alueet Keski-Suomessa vuonna 2014 Valvontasuunnitelma 2014 Kuva 3. Pihtiputaan omavalvonta-alue Kuva 4. Kinnulan omavalvonta-alue Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 24 Valvontasuunnitelma 2014 Kuva 5. Viitasaaren omavalvonta-alue Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 25 Valvontasuunnitelma 2014 Kuva 6. Kannonkosken omavalvontakohteet Kuva 7. Karstulan omavalvonta-alue Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 26 Valvontasuunnitelma 2014 Kuva 8. Kivijärven taajaman omavalvonta-alue Kuva 9. Kyyjärven omavalvonta-alue Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 27 Valvontasuunnitelma 2014 Kuva 10. Saarijärven omavalvonta-alue Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 28 Valvontasuunnitelma 2014 Kuva 11. Konneveden omavalvonta-alue Kuva 12. Uuraisten omavalvonta-alue Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 29 Valvontasuunnitelma 2014 Kuva 13. Äänekosken omavalvonta-alueet Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 30 Valvontasuunnitelma 2014 Kuva 14. Keuruun omavalvonta-alue Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 31 Valvontasuunnitelma 2014 Kuva 15. Multian omavalvontakohteet Kuva 16. Petäjäveden omavalvonta-alue Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 32 Valvontasuunnitelma 2014 Kuva 17. Jyväskylän omavalvonta-alue Kuva 18. Muuramen taajaman omavalvonta-alue Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 33 Valvontasuunnitelma 2014 Kuva 19. Hankasalmen omavalvonta-alue Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 34 Valvontasuunnitelma 2014 Kuva 20. Joutsan omavalvonta-alue Kuva 21. Luhangan omavalvonta-alue Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 35 Valvontasuunnitelma 2014 Kuva 22. Laukaan omavalvonta-alue Kuva 23. Toivakan omavalvonta-alue Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 36 Valvontasuunnitelma 2014 Kuva 24. Jämsän omavalvonta-alue Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 37 Valvontasuunnitelma 2014 Kuva 25. Kuhmoisten omavalvonta-alue Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 38 Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 39 4.2 Pelastussuunnitelmavelvollisten taloyhtiöiden valvonta Keski-Suomen pelastuslaitos kokeilee Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen vuonna 2013 tekemän pilotin pohjalta omavalvontamenetelmää myös pelastussuunnitelmavelvollisiin taloyhtiöihin vuoden 2014 aikana. Niihin vuonna 2014 tarkastusvuorossa oleviin rivitalo- ja kerrostalokohteisiin, joita ei tavoiteta omavalvontamenetelmällä riittävän kattavasti, suoritetaan valvontakäynti. 4.3 Vapaa-ajan rakennusten valvonta Vapaa-ajan asunnot on valvonnan kannalta tarkoituksenmukaista jakaa kolmeen luokkaan: yksityisiin, vuokrattaviin sekä lomakeskuksiin, jotka pitävät sisällään myös leirintäalueet. Pelastussuunnitelman laatimisvelvoite koskee myös vuokrattavia vapaa-ajan asuntoja sekä leirintäalueita (leirintäalueet kuuluvat luokkaan A1). Myös vapaa-ajan asuinrakennusten valvonnassa voidaan hyödyntää omavalvontaa. Keski-suomen pelastuslaitos aloittaa vapaa-ajan asuntojen omavalvontakokeilun 2014 vuoden aikana. Lisäksi pelastuslaitos kohdentaa valvontakäyntejä vapaa-ajan asuinrakennuksiin nuohoojien tekemien vikailmoitusten perusteella. Pelastuslain valvontavelvoitteen kannalta ei ole merkitystä, kuinka paljon vapaa-ajan asuntoa käytetään vuodessa. Palokuoleman riski asuinrakennuksessa on suurempi kuin vapaa-ajan rakennuksessa "lomakäyttäytymisestä" huolimatta.1 Oheisessa taulukossa tiedot on ryhmiteltynä kunnittain. 4.4 Epäsäännöllinen valvonta Määräajoin toistettavien valvontakäyntien lisäksi pelastuslaitos suorittaa valvontaa, jonka määrään pelastuslaitos ei yksin omilla toimillaan voi vaikuttaa. Tällaista epäsäännöllistä valvontaa ovat mm. erityiset palotarkastukset, pyynnöstä tehtävät tarkastukset, asiakirjojen käsittely ja päätösvalmistelu sekä hallinnollisten pakkokeinojen menettelyt. 1 Kokki E., Jäntti J. 2009. Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007–2008. Pelastusopiston julkaisu. B-sarja: Tutkimusraportit. 2/2009. ISBN 978-952-5515-66-4. 119 s. Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 40 4.4.1 Erityiset palotarkastukset Erityinen palotarkastus on valvontakäynti, joka tehdään yleensä samaan aikaan tai juuri ennen rakennusvalvontaviranomaisen uuden rakennuksen käyttöönottotarkastusta. Uusia valvontakohteita tulee säännöllisesti ja toisaalta vanhoja kohteita vastaavasti poistuu. Valvontakohteiden määrän kasvua ennakoidaan tiedossa olevien hankkeiden perusteella (lausunnot rakennuslupahakemuksista). Erityisiä palotarkastuksia tehdään yleensä seuraavan kaltaisiin kohteisiin: yli kolmekerroksiset rakennukset (pelastustie) kohteet joissa on väestönsuoja kohteet joissa on hätäkeskukseen kytketty automaattinen sammutuslaitteisto tai automaattinen paloilmoitin hotellit, lomakodit, asuntolat, lomakylät, leirintäalueet ja muut vastaavat majoitustilat, joissa on yli 10 majoituspaikkaa sairaalat, vanhainkodit ja muut ympäri vuorokauden käytössä olevat hoitolaitokset sekä suljetut rangaistuslaitokset, joissa on yli 5 hoito- tai asiakaspaikkaa kokoontumis- ja liiketilat, kuten myymälät, koulut, urheilu- ja näyttelyhallit, teatterit, kirkot, kirjastot ja liikenneasemat sekä ravintolat ja päiväkotihuoneistot suurehkot tuotanto-, varasto- ja maataloustuotantotilat palo- ja räjähdysvaaralliset tilat kiinteistön sijainti, suuri koko tai poikkeukselliset olosuhteet vaarantavat erityisesti henkilöja paloturvallisuuden rakennusluvassa edellytetty erityistä palotarkastusta perustettavat turvetuotantoalueet 4.4.2 Ylimääräiset palotarkastukset Pelastuslaitokselle tulee valvontavelvoitteeseen liittyviä ilmoituksia, joiden lukumäärään pelastuslaitos ei omilla toimillaan pysty vaikuttamaan. Ylimääräisen palotarkastuksen toimittamisesta päättää pelastusviranomainen harkintansa jälkeen. Pelastusviranomainen voi suorittaa myös erilaisia katselmuksia esim. rakennuksen käyttöönoton ennakkokatselmuksia. Osallistuminen muiden viranomaisten tarkastuksiin on viranomaisyhteistyötä. Nuohoojilla on velvollisuus ilmoittaa tulisijoissa, Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 41 savuhormeissa ja kattoturvavarusteissa havaitsemistaan vioista ja puutteista pelastusviranomaiselle. Näiden ilmoitusten johdosta tehtävän valvonnan määrää voidaan arvioida tässä kohdassa. 4.4.3 Yleisötilaisuuksien valvonta Yleisötilaisuuksiin suoritetaan palotarkastuksia tapahtumakohtaisen riskiarvion perusteella. Riskiarvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota tapahtumapaikan palo- ja poistumisturvallisuuteen, osallistujamäärään sekä pyrotekniikkaan ja ilotulituksiin. Pelastussuunnitelmavelvollisten yleisötilaisuuksien osalta pelastuslaitos suorittaa asiakirjavalvontaa. Esimerkiksi opetusrakennuksissa tapahtuva koulun oma, pienimuotoinen yleisötilaisuus on järkevintä liittää osaksi koulun pelastussuunnitelmaa, jolloin toiminnasta vastaa rehtori. Koulujen normaalitoiminnan ulkopuolinen käyttö yleisötilaisuuksiin ja majoituskäyttöön on myös huomioitava ja se saattaa aiheuttaa ylimääräisen valvontatehtävän. Valvontatyöhön vuosittain tarvittavien resurssien määrää arvioidaan suoritettavien toimenpiteiden lukumäärän perusteella. Muutokset esim. rakennuskannassa ja toimintaympäristössä sekä ennakoimattomien valvontatehtävien lukumäärä ja jälkivalvonnan toimenpiteet vaikuttavat valvontatyöhön tarvittavien resurssien määrään. Keski-Suomessa valvontatyöhön on arvioitu käytettäväksi yhteensä 32 henkilötyövuotta vuonna 2014. Henkilötyövuodet jakaantuivat vuonna 2012 yhteensä 76 henkilölle ja kemikaalivalvonnan osalta 35 henkilölle. Vuonna 2014 sijaisten vähennystarpeesta johtuen valvontatehtäviä joudutaan rytmittämään lomakauden ulkopuolelle ja tehtävät jakaantuvat aiempaa pienemmälle henkilöjoukolle. Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 42 5 Viranomaisyhteistyö 5.1 Yhteistyöviranomaiset Pelastuslain 42 §:n mukaan pelastuslaitoksen tulee onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi toimia yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja asukkaiden kanssa sekä osallistua paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnittelutyöhön. Yhteistyöllä pyritään ensisijaisesti turvallisuuden tuottamiseen mm. vaihtamalla riskitietoa ja toteuttamalla tarvittavia toimenpiteitä, kuten yhteisiä valvontakäyntejä. Yhteistyötä voidaan pitää tehokkaana silloin, kun se on luonteeltaan säännöllistä ja suunnitelmallista ja sen lähtökohdaksi on tunnistettu kaikki olennaiset toimijat. Yleisenä viranomaisten yhteistoimintamuotona on yhteistarkastusten tekeminen tarkoituksenmukaisissa kohteissa. Yhteistarkastuksissa tulee kiinnittää huomiota viranomaisten välisiin toimivaltakysymyksiin. Pelastusviranomaisia ei ole säädetty esim. Maankäyttö- ja rakennuslaissa valvontaviranomaisiksi, jolloin valvontatoimenpiteitä ei voi perustella MRL:n tai sen nojalla annettujen asetusten säädöksillä. Pelastusviranomaisen omasta valvontakäynnistä tehdään aina oma pöytäkirja. Pelastuslaitos tekee yhteistyötä ainakin seuraavien tahojen kanssa: Kunnalliset viranomaiset ympäristöviranomaiset (yhteistarkastukset, ylim. palokuorma, kiinteistöjen jätehuollon turvallisuus, ravintolat, öljysäiliöt jne.) rakennusvalvontaviranomaiset (operatiivisen pelastustoiminnan mahdollisuus, poistumisturvallisuus, pelastustoimen laitteet, rakenteellinen paloturvallisuus, erityiset palotarkastukset, tiedon vaihto (81.2§)) kuntien muut viranomaiset (terveys- ja sosiaalitoimi, sivistystoimi jne.) Valtion viranomaiset Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES (pelastustoimen laitteet, kemikaalivalvonta, kuluttajaturvallisuus (tuoteturvallisuus, yleisötilaisuudet, seikkailujärjestäjät jne.)) poliisilaitokset (palontutkinta, yleisötilaisuudet, ilotulitusnäytökset, ase-alan valvonta, räjäytystyömaat) aluehallintovirastot (peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue sekä työsuojelun vastuualue esim. ravintolatarkastukset) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset eli ely-keskukset (esim. patotarkastukset) Valvontasuunnitelma 2014 Valvira Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi (ratapihat jne.) Huoltovarmuuskeskus (YTS-kohteet) Onnettomuustutkintakeskus hätäkeskuslaitos (paloilmoitinasiat) puolustusvoimat (mm. omat valvontakohteet) rajavartiolaitos (mm. yhteistarkastukset) tulli (mm. yhteistarkastukset) Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 43 Muut toimijat • Vakuutusyhtiöt/ FK • tarkastuslaitokset (yhteistarkastukset, pöytäkirjat) Pelastuslain 42 §:n 2 momentin mukaan jos viranomaiset virkatoimiensa yhteydessä havaitsevat tai muutoin saavat tietää rakennuksessa, asunnossa tai muussa kohteessa ilmeisen palonvaaran tai muun onnettomuusriskin, heidän tulee mahdollisten salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa asiasta alueen pelastusviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös kuntaa, muuta julkisyhteisöä ja näiden palveluksessa olevaa henkilöstöä sekä 18 §:n 2 momentissa tarkoitettua hoitolaitoksen ylläpidosta ja palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa toiminnanharjoittajaa ja tämän palveluksessa olevaa henkilöstöä. Säädöksen tavoitteena on mahdollistaa eri viranomaisten järjestelmiin kertyvän tiedon sekä havaintojen välittäminen asiasta vastaavalle viranomaiselle siten, että tieto tallentuu ja velvoittaa toimivaltaisen viranomaisen reagoimaan tarvittavalla tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ilmeisen paloriskin sekä ilmeisen muun onnettomuusriskin torjunta on kyettävä käynnistämään välittömästi tiedon tulessa pelastusviranomaiselle. Tavoitteena on myös saavuttaa pysyviä tuloksia sopimalla käytänteistä, joilla vastaavien tilanteiden toistuminen on ennakoitavissa ja estettävissä. Pelastuslain 42 §:n toisen pykälän tehokas soveltaminen edellyttää koulutusta ja ohjausta alueellisille ja paikallisille yhteistoimintaviranomaisille ja – tahoille. Ilmoitukset muilta viranomaisilta KeskiSuomen pelastuslaitokselle kirjataan palotarkastussovellukseen. Samaan paikkaan kirjataan suoritetut toimenpiteet ja niihin osallistuneet tahot sekä esimerkiksi tarkastuksen kulku. Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 44 Pelastuslain 81 §:n mukaan pelastusviranomaisen suorittaessa pelastuslain mukaista valvontatehtävää havaitsee puutteita muussa laissa säädettyjen velvoitteiden toteuttamisessa ja arvio puutteiden aiheuttavan vakavaa varaa henkilöturvallisuudelle ja puutteita ei voida heti korjata, asiasta tulee ilmoittaa asianomaiselle valvontaviranomaiselle. Laki pelastustoimen laitteista (10/2007) velvoittaa pelastusviranomaisen ilmoittamaan palotarkastuksessa tai muussa toiminnassaan havaitsemistaan pelastustoimen laitteita taikka asennusliikkeiden tai tarkastuslaitosten toimintaa koskevista vakavista puutteista Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Vanhuspalvelulain (980/2012) 25 §:n mukaan alueen pelastustoimen palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tiedon sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, hänen on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava asiasta viipymättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle. Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012) velvoittaa pelastusviranomaisen toimittamaan tekemänsä päätökset ja tarkastuspöytäkirjat vähäisestä kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista tiedoksi aluehallintovirastolle sekä kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle, ympäristönsuojeluviranomaiselle ja rakennusvalvontaviranomaiselle. Sama velvoite koskee myös päätöksiä kemikaalien tilapäisestä vähäisestä toiminnasta. Laki pelastustoimen laitteista (10/2007) velvoittaa tarkastuslaitosta ilmoittamaan alueen pelastusviranomaiselle tarkastustoiminnassaan havaitsemista vakavista puutteista, jotka koskevat palonilmaisulaitteistoa tai automaattista sammutuslaitteistoa. Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012) velvoittaa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimittamaan tiedon laajamittaisen kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin lupapäätöksestä myös pelastusviranomaiselle. Ennen turvallisuusselvityskohteen lupapäätöksen johtopäätösten ilmoittamista TUKESin on varattava pelastusviranomaiselle mahdollisuus esittää mielipiteensä turvallisuusselvityksestä. TUKESin on myös toimitettava turvallisuusselvitystä koskevat johtopäätökset tiedoksi pelastusviranomaiselle samoin kuin tehtävistä käyttöönottotarkastuksista ja tarkastusohjelman mukaisista tarkastuksista. Tarkastuksista ilmoittamisvelvoite koskee myös hyväksyttyjä tarkastuslaitoksia. Samaisessa asetuksessa on myös säädetty toiminnanharjoittajan velvoitteesta ilmoittaa pelas- Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 45 tusviranomaiselle öljylämmityslaitteiston käyttöönotosta, joka on pelastusviranomaisen tarkastettava kolmen kuukauden sisällä. Terveydensuojelulain (763/1994) 15 §:n mukaan toiminnanharjoittajan majoitushuoneistoa koskevasta ilmoituksesta sekä mahdollisesta tarkastuskäynnistä tällaiseen huoneistoon on ilmoitettava sen kihlakunnan poliisilaitokselle, jonka toimialueella huoneisto sijaitsee, ja alueen pelastusviranomaiselle. Poliisi- ja pelastusviranomaisilla on oikeus olla läsnä tarkastuksen suorittamisessa. (28.4.2006/309). Valtioneuvoston asetuksen kaivannaisjätteistä (190/2013) mukaan ympäristölupaviranomaisen on pyydettävä kohteen sisäisestä pelastussuunnitelmasta pelastusviranomaisen lausunto. Valvontaviranomaisen on lisäksi toimitettava sisäiseen pelastussuunnitelmaan tehdyt tarkistukset pelastusviranomaiselle. Lisäksi lupaviranomaisen on toimitettava lupapäätös ja hakemukseen liittyvät pelastussuunnitelmaa koskevat muut asiakirjat pelastusviranomaiselle huomioon otettavaksi niiden toimialalla tehtäviä suunnitelmia varten (esim. ulkoinen pelastussuunnitelma). Valtioneuvoston asetuksen kaivosturvallisuudesta (1571/2011) mukaan kaivosviranomaisen on ilmoitettava kaivoksen tarkastuksesta sekä toimitettava tarkastuskertomus asianomaiselle pelastusviranomaiselle. Valtioneuvoston asetuksen maakaasun käsittelyn turvallisuudesta (551/2009) mukaisesti TUKESin on toimitettava jäljennös maakaasun siirto- ja jakeluputkistoa sekä erillistä suurta käyttökohdetta ja tiettyä aluetta koskevasta lupapäätöksestä asemapiirustuksineen pelastusviranomaiselle. Patoturvallisuuslain (494/2009) mukaisesti patoviranomaisen on varattava pelastusviranomaiselle tilaisuus tulla kuulluksi ennen padon luokittelupäätöksen tekemistä ja asiakirjojen hyväksymistä. Päätös ja myös päivitetty vahingonvaaraselvitys on annettava tiedoksi pelastusviranomaiselle. 5.2 Kemikaalikohteiden valvonta Laissa vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (2005/2009), kemikaaliturvallisuuslaissa, ja annetuissa alemmissa säädöksissä on säädetty alueen pelastusviranomaiselle valvontatehtäviä ja erilaisten ilmoitusten käsittelyä. Pelastusviranomaisen valvontavastuu kattaa vähäistä kemikaalien käsittelyä ja varastointia, nestekaasun käyttöä ja varastointia, maakaasun käyttöä, öljylämmityslaitteistojen asennusta, maanalaisten öljysäiliöiden tarkastustoimintaa ja räjähteiden varastointia ja osin räjähteiden varastointia sekä pyroteknisten tuotteiden varastointiin kaupan yhteydessä tai luovutukseen yksityiseen kulutukseen koskevat tehtävät. Käytännössä kemikaalitur- Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 46 vallisuuslain mukaiset viranomaistehtävät toteutetaan pitkälti pelastuslain valvontatehtävien yhteydessä ja resursseilla. Vuonna 2013 kemikaalilainsäädännön nojalla tehtiin Keski-Suomen pelastuslaitoksella yhteensä 128 tarkastusta ja päätöstä. Tässä ohjeessa kemikaaliturvallisuuslain ja pelastuslain mukaiset valvontatehtävät ovat erotettu toisistaan, koska valvontatehtävien valvonta on säädetty eri tahoille (pelastuslain valvonta aluehallintovirastolle ja kemikaalikohteiden valvonta Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle). Teollisuus- ja elintarvikeministeriö, TEM, on uusinut säädöksiään nopeaan tahtiin viimeisen vuoden aikana. Valmistelussa ovat varsinkin räjähteitä koskevat säädökset, joiden muutokset liittyvät pyroteknisten tuotteiden direktiivin toimeenpanoon. 5.3 Valvonnan toteuttaminen Pelastusviranomainen toimii lain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 115 §:n mukaisena valvontaviranomaisena ja tekee asetuksen (855/2012) 32 § ja 33 § mukaiset käyttöönottotarkastukset vähäisen teollisen käsittelyn ja varastoinnin osalta. Pelastusviranomaisella on oikeus osallistua 28 §:n mukaiseen turvallisuus- ja kemikaaliviraston käyttöönottotarkastukseen sekä 29 §:n tarkastusohjelman mukaisiin tarkastuksiin. Pelastusviranomainen suorittaa valvontaa taulukon A6 mukaisesti. Alle ilmoitusrajan jäävien sekä ilmoitusrajan ylittävien vähäisten kohteiden valvonta voidaan ja on yleensä tarkoituksenmukaisinta suorittaa yleisen palotarkastuksen yhteydessä. Nestekaasukohteiden käyttöönottotarkastukset suoritetaan valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012) 36 §.n ja 37 §:n mukaisesti. Öljylämmityslaitteistot käyttöönottotarkastukset suoritetaan valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012) 38 §:n mukaisesti ja valvonta taulukon A6 mukaisesti. Maanalaisten polttoainesäiliöiden tarkastukset suoritetaan kauppa- ja teollisuusministeriön päätös maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (344/1983) mukaisesti ja valvonta on asiakirjavalvontaa, joka suoritetaan pelastusviranomaiselle toimitettujen pöytäkirjajäljennösten perusteella. Pelastusviranomainen toimii lain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 47 annetun lain (390/2005) 115 §:n mukaisena valvontaviranomaisena pyroteknisten tuotteiden varastoinnissa ja kaupan yhteydessä ja tai luovutuksessa yksityiseen kulutukseen. Pelastusviranomainen voi kieltää ilotulitteiden myynnin 111 §:n perusteella. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ohjaa ja yhtenäistää 116 §:n perusteella pelastusviranomaisten ja poliisin toimintaa tämän lain säännösten noudattamisen valvonnassa. Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 48 6 Valvonnan toteutumisen arviointi Taulukko 4. Pelastuslaitoksen suunnittelemien valvontakäyntien lukumäärät vuonna 2014 ja vertailu toteutuneisiin valvontakäynteihin vuonna 2013. Kohde Kohteita Vuonna 2013 Vuonna 2014 yhteensä toteutuneet val- suunnitellut 2013 vontakäynnit valvontakäynnit [lkm] [lkm] [lkm] 598 294 294 414 234 234 A3 Kokoontumis- ja liiketilat 1 248 286 320 A4 Teollisuus- ja varastorakennukset 1 175 304 304 A5 Maatalousrakennukset 565 157 157 A6 Muut rakennukset 496 224 224 Yhteensä A1-A6 4 388 1 499 1 533 A7 Asuinrakennukset 69 700 696 1 000 (6 395)* (7 000)* A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit * omavalvonta mukaan luettuna A8 Vapaa-ajan rakennukset 32 251 21 (148)* 0 (150)* Yhteensä A1-A8 103 413 2 216 2 533 Valvontasuunnitelma 2014 Epäsäännöllinen valvonta, valvonnan tyyppi Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 49 Vuonna 2013 suo- Arvio vuonna ritetut valvonta- 2014 suoritetta- toimenpiteet vaksi tulevista [lkm] määristä [lkm] Jälkitarkastukset 107 107 Erityiset palotarkastukset 140 140 Ylimääräiset palotarkastukset 215 215 Yleisötilaisuuksien palotarkastukset 61 61 Muut palotarkastukset 864 864 25 0 5 203 6 900 Vapaa-ajan asuinrakennukset 148 0 Pelastussuunnitelmat yhteensä 108 108 Yleisötapahtumien pelastussuunnitelmat yhteensä 103 103 Asiakirjavalvonta Luokittelemattomat Asuinrakennukset Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 50 Paloteknisten laitteistojen käyttöönotto-, varmennus, 147 147 Käsitellyt poistumisturvallisuusselvitykset yhteensä 25 25 Muu asiakirjavalvonta yhteensä 546 546 ja määräaikaistarkastuspöytäkirjat yht. Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset ja päätökset Kohde Vuonna 2013 suo- Arvio vuonna ritetut valvonta- 2014 suoritetta- toimenpiteet vaksi tulevista [lkm] määristä [lkm] Tarkastuskäynnit yhteensä 57 57 Asiakirjavalvonnat yhteensä 45 45 Päätökset yhteensä 35 35 Kemikaalilainsäädännän nojalla yhteensä 137 137 Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 51 7 Valvonnan vaikuttavuuden arvionti 7.1 Alueellisen seurannan työvälineitä Seuranta on oleellinen osa riskiperusteista valvontaa. Seuraavassa on esitetty ehdotuksia seurannan apuvälineiksi tarkoitetuista muuttujista. Ensi vaiheessa seurantamenetelmien on ajateltu pohjautuvan tällä hetkellä helposti saatavilla olevaan tilastoaineistoon. Tavoitteena on valita seurattavat muuttujat siten, että ne vastaavat riittävällä tasolla pelastuslaitosten valvonnan ja onnettomuuksien ehkäisytyön painotuksia. 7.2 Valvonnan toteutuminen Valvonnan toteutumisen seuranta tarkastusprosentin avulla on perinteinen mittari ja helposti toteutettavissa. Seuranta toteutetaan PRONTOon kuukausittain ja kohderyhmittäin kirjattavina lukumäärätietoina aiemmin tässä asiakirjassa esitetyllä tavalla. Mittarina toimii tarkastusprosentti, jonka yksikkönä on prosentti [%] ja joka lasketaan toteutuneiden ja suunniteltujen tarkastusmäärien suhteesta. 7.3 Resurssit Valvonnan toteutumiseen vaikuttaa käytettävissä olevat resurssit, joista päätetään palvelutasopäätöksessä. Valvontasuunnitelmassa voidaan jatkossa esittää aikasarjana prontosta saatavat, onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyt resurssit suhteessa asukaslukuun [htv/as]. Vertailukohtana voidaan esittää muut alueet tai valtakunnallinen keskiarvo. Prontosta vertailukelpoisia resursseja ei vielä ollut kerättävissä tähän valvontasuunnitelman versioon. 7.4 Valvonnan vaikuttavuusmittareista Valvontasuunnitelman mukaisen valvontatoiminnan vaikuttavuutta pitäisi pystyä seuraamaan erilaisilla mittareilla. Valvontasuunnitelmatyöryhmä on esittänyt mittareiksi muiden muassa rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen esiintymistiheyttä, tapahtuneiden omaisuusvahinkojen ja alkusammutusyritysten seurantaa. Seurantamuuttujia käytettäessä on otettava huomioon alueellisesti käytössä olevan tilastoaineiston koko ja sen vaikutus johtopäätösten luotettavuuteen. Valvontatoimien vaikuttavuus on mitattavissa vain pitkän aikavälin jälkeen. Kaikkiin ehdotettuihinkin mittareihin liittyy tekijöitä, jotka ovat myös muista seikoista kuin valvontatoiminnan onnistumisesta riippuvia. Asukasta kohden suhteutetut arvot on laskettu tilastokeskuksen tietoihin perustuen Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 52 vakinaisen väestömäärän suhteessa. Mittarit eivät siten pysty huomiomaan matkailijoiden ja lomaasukkaiden maakunnassa välillisesti aiheuttamia onnettomuuksia. Keski-Suomen tilastoissa on huomioitava myös, että mittareiden arvoissa vuosittaiset vaihtelut voivat olla seurausta pienestä havaintojoukosta ja siksi yhden vuoden aineiston perusteella ei voi vielä tehdä johtopäätöksiä valvonnan vaikuttavuuden kehittymisestä. Seuraavissa kuvissa (Kuvat 2-4) on esitetty Keski-Suomen alueella valvontatoiminnan vaikuttavuuden lähtötaso eri mittareilla mitattuna. Kuva 26. Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen sekä muiden tulipalojen lukumäärät 10 000 asukasta kohden [1/10 000 as]. Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 53 Kuva 27. Omaisuusvahinkosumma asukasta kohden [€/as]. Kolmen vuoden liukuva keskiarvo. Kuva 28. Osuus rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista, joissa alkusammutusta yritettiin [%]. Havaintojoukkoon on otettu vain ne, joissa on ollut tieto siitä, yritettiinkö vai ei. Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 54 Liitteet Liite 1a. Tarkastusvälin muuttaminen tapauskohtaisesti Keskimääräinen tarkastusväli on tarkoitettu keskimääräiselle kohteelle. Tarkastusväliä voidaan pidentää tai lyhentää suositellusta keskimääräisestä tarkastusvälistä tapauskohtaisesti. Mikäli kohteessa asiat ovat keskimääräistä paremmin, tarkastusväliä voidaan pidentää ja vastaavasti, jos asiat ovat keskimääräistä huonommin, tarkastusväliä voidaan lyhentää. Taulukko 5. Tarkastusvälin muuttamisen perusteena voivat olla mm. seuraavat seikat: Turvallisuuskulttuuri Uhatut arvot ja poikkeukselliset riskit Tapahtuneet onnettomuudet tai vastaavat * Havaitut puutteet palotarkastuksilla * Asiakkaan sitoutuminen (korjausmääräysten toteutuminen) * Pelastussuunnitelma ja sen päivitykset * Henkilökunnan koulutus ja harjoitukset * Yrityksen turvallisuuteen liittyvä laatujärjestelmä ja sen jalkautuminen * Omavalvonnan arviointi * Omaehtoinen varautuminen yli lakisääteisen tason * Muiden tahojen tekemät turvallisuusauditoinnit * Kohteen laajuus ja geometrinen monimutkaisuus (operatiivisesti haasteelliset kohteet, monimutkainen paloturvallisuustekniikka) * YTS-kohteet, yhteiskunnallisesti merkittävät kohteet, kunnan toiminnan kannalta kriittiset kohteet * Teollisuuden tuotannon toimiala ja palovaarallisuusluokka * Poikkeuksellinen henkilömäärä * Poikkeuksellisen suuret kulttuuri- ja ympäristöarvot (esim. Haag-listan kohteet) * Ympäristön toiminta, esim. Seveso-kohteen ympärillä sijaitsevat kohteet. Otettava huomioon myös ympäristön riskien muuttuminen. * Poikkeuksellisessa ympäristössä sijaitsevat kohteet (esim. tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat vaarallisten aineiden kohteet). * Poistumisturvallisuusselvitys ja sen havainnot, toimintaympäristön muutokset * Poikkeuksellinen saavutettavuus, pelastuslaitoksen vaste * Useita viranomaiskäyntejä, poikkeamia, onnettomuuksia, läheltä piti tilanteita samassa kohteessa * Toistuvat erheelliset paloilmoitukset Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 55 Liite 1b. Asuinalueluokitus Onnettomuuksien ehkäisyn toimenpiteitä voidaan suunnata ja räätälöidä myös asuinalueluokituksen2 avulla. Asuinalueita koskeva aineisto sisältää tietoa väestöstä, kotitalouksista sekä rakennuksista. Väestön osalta luokituksessa huomioidaan vähintään ikärakenne, koulutus, talouteen liittyvät tiedot ja asema työmarkkinoilla. Kotitalouksia koskien luokituksessa on vähintään perhekoko, sosioekonominen luokka sekä tulot. Rakennuksia koskien luokituksessa on vähintään asuinrakennusten ikä, talotyyppi, pinta-ala sekä hallintamuoto. Kuva 29. Asuinalueiden paloriskiaineiston mukainen ennuste asuinrakennuspalojen määrästä suhteessa väkilukuun. Asuinalueluokitus ei ole käytössä vielä Keski-Suomen valvontasuunnittelussa. 2 Tillander K., Junttila K., Tervo V-P. 2012. Asuinalueiden paloriskien arviointi. Kartta-aineiston sisältö ja kuvaus. Pelastusopiston julkaisu. D-sarja: 1/2012. ISBN 978-952-5905-23-6 (pdf). 22 s. Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 56 Liite 2a: Ohje pelastusviranomaiselle hallinnollisten pakkokeinojen käyttämisestä Ohje on laadittu 23.5.2013 Helsingin pelastuslaitoksella. Ohjeessa kuvataan pelastusviranomaisen näkökulmasta menettelytapa pelastuslain mukaisten hallinnollisten pakkokeinojen käyttämisestä. Hallinnollisilla pakkokeinoilla tarkoitetaan jatkossa pelastuslain (379/2011) 105 § tarkoitettua uhkasakkoa ja teettämisuhkaa. Ohje ei käsittele 106 § rangaistuksia tai tutkintapyynnön tekemistä esitutkintaviranomaiselle. Ohje ei kuvaa kaikkia mahdollisia tapoja hallintopakkomenettelyjen käyttämisessä, vaan suosituksenomaisen tavan toimia huomioiden pelastusviranomaisen toimivallan ja toiminnan erityispiirteet. Alla kuvatussa kaaviossa on esitetty hallintopakkokeinojen käyttäminen prosessimuodossa. Jokaista yksittäistä vaihetta ei ole kuvattu, vaan ne kuvataan numeroidun päävaiheen sisällä. Ohjeen otsikkonumerointi noudattaa kuvion numerointia. Hallinnollisten pakkokeinojen käyttämisen yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota menettely- ja muotoseikkoihin, sillä puutteet niiden noudattamisessa johtavat helposti koko prosessin kaatumiseen valitustuomioistuimessa. Ohjeen oletusarvo on, että pelastusviranomainen pysyy niin korjausmääräysten, kuin hallinnollisten pakkokeinojen osalta sille säädetyn toimivallan piirissä. Kuva 30. Prosessikuvaus hallinnollisten pakkokeinojen käyttämisestä Normaali valvontaprosessi jälkivalvonta mukaan lukien etenee palotarkastajan tai muun palotarkastusta suorittavan pelastusviranomaisen toimesta valvontasuunnitelman mukaisesti. Pelastusviranomaisen tulee määrätä valvontatehtävän aikana havaitsemansa puutteet korjattaviksi. Puutteet määrätään korjattaviksi palotarkastuspöytäkirjassa ja korjausmääräyksen noudattamista valvotaan jälkivalvonnan eri keinoin. Jälkivalvonta voidaan toteuttaa jälkitarkastusten tai asiakirjoihin perustuvan valvonnan avulla. Jälkivalvonta on dokumentoitava pöytäkirjoilla. Jälkivalvontakertojen määrälle ei ole muuta rajoitetta, kuin se että puutteen kuntoon saattamisen tulee edetä. Jos asia ei etene, voi pelastusviranomainen siirtyä hallintopakkomenettelyjen käyttöön. Suositeltavaa olisi, että pelastusviranomainen pyrkisi saattamaan asiat säännösten vaatimalle tasolle normaalin valvontaprosessin Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 57 avulla. Olennaista on, että jos tällä menettelyllä ei saavuteta haluttua lopputulosta, asian käsittely myös päätetään virallisesti. Tällöin siis uutta määräaikaa ei jälkivalvonnan yhteydessä enää anneta, vaan asianosaisille ilmoitetaan asian siirtämisestä hallintopakkomenettelyyn. Tarpeen mukaan olisi suositeltavaa tehdä laiminlyönneistä tutkintapyyntö esitutkintaviranomaiselle eli poliisille pelastuslain (379/2011) 106 § perusteella. Puutteellisen menettelyn tai virheellisen toiminnan aiheuttaessa välittömän tulipalon tai onnettomuuden vaaran, on pelastusviranomaisella mahdollisuus keskeyttää toiminta välittömästi (379/2011 81 §). Jos pelastusviranomainen tämän lain mukaista valvontatehtävää suorittaessaan havaitsee puutteita muussa laissa säädettyjen velvoitteiden toteuttamisessa ja arvioi puutteiden aiheuttavan vakavaa vaaraa henkilöturvallisuudelle, pelastusviranomainen voi määrätä puutteet korjattaviksi. Jos puutteita ei voida heti korjata, asiasta tulee ilmoittaa asianomaiselle valvontaviranomaiselle. Hallintopakkokeinomenettelyn käynnistäminen Keski-Suomen pelastuslaitoksella Hallintopakon käyttämisessä viranomaisella on harkintavaltaa; ehdotonta puuttumisvelvollisuutta ei ole, vaan tapauskohtaisen harkinnan perusteella ryhdytään toimenpiteisiin. Rikkomuksen laatu ja merkitys on kuitenkin syytä ottaa huomioon harkintavaltaa käytettäessä. Harkintavaltaa ohjaavat hallinnon yleiset oikeusperiaatteet. Tärkeää on muistaa yhdenvertaisuus siten, että samankaltaisissa tilanteissa toimitaan johdonmukaisesti samalla tavalla. Hallintopakkokeinot Keski-Suomen pelastuslaitoksella käynnistetään johtavan palotarkastajan tai riskienhallintapäällikön ohjauksessa, jotka konsultoivat tarvittaessa Jyväskylän kaupungin lakimiehiä asiassa. Prosessia johdetaan ja seurataan keskitetysti sen vireilletulosta uhkasakon laskuttamiseen saakka. Hallinnollisia pakkokeinoja käytetään silloin, kun asianosainen ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin määräysten noudattamiseksi, eivätkä muut valvontatoimenpiteet asianosaisen velvoittamiseksi noudattamaan määräyksiä ole riittäviä tai tarkoituksenmukaisia. Hallintopakkomenettelyyn siirtymisen aluksi tulee varmistua siitä, että päävelvoite on lainvoimainen. Päävelvoite saa lainvoiman valitusajan päätyttyä, jos päätöksestä ei ole valitettu. Kun pelastusviranomaisen päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen, päävelvoite tulee lainvoimaiseksi vasta, kun valitusaika hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen on päättynyt eikä päätöksestä ole valitettu. Jos päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, tulee päätös lainvoimaiseksi vasta kun korkein hallinto-oikeus on ratkaissut asian. Asia tulee tiedustella hallinto- Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 58 oikeudesta. Huomionarvoista on, ettei päävelvoitteelle anneta enää uusia määräaikoja, koska tällöin lainvoimaisuus purkautuu valitusajan ajaksi. Kahta hallinnollista prosessia (normaali valvonta ja hallintopakkomenettelyt) ei saa ylläpitää samanaikaisesti. Hallintopakkomenettelyt tulee kohdentaa jokaiselle päävelvoitteelle erikseen. Päävelvoitteella tarkoitetaan selkeää yksittäistäistä puutetta/puutekokonaisuutta, esimerkiksi palo-osastoinnin toimimattomuutta tai tavaran säilyttämistä uloskäytävällä. Päävelvoite ei voi olla esimerkiksi palotarkastuspöytäkirjan kaikki korjausmääräykset kokonaisuutena. Prosessin eri vaiheissa voi hyödyntää yhteisiä asiakirjoja, kunhan jokainen päävelvoite vaatimuksineen on eritelty selkeästi. Pelastusviranomainen voi käyttää hallintopakkomenettelyinä uhkasakkoa (kiinteä/juokseva) tai teettämisuhkaa. Pelastusviranomaisen näkökulmasta suositeltavin vaihtoehto on kiinteä uhkasakko. Juokseva uhkasakko ja teettämisuhka ovat toiminnallisesti raskaampia ja sitovat pelastusviranomaisen resursseja huomattavasti enemmän. Teettämisuhan osalta myös toiminnallinen työ siirtyy helposti pelastusviranomaisen suoritettavaksi, joka asettaa omat haasteensa mm. rahoituksen järjestymisen ja mahdollisen palvelun kilpailuttamisen muodossa. Hallintopakkomenettelyn määrittelyssä tulee varmistua siitä, että pelastusviranomaisella on tiedossa riittävät asianosaiset. Asianosaisia ovat tahot, joita asia koskee ja/tai joilla on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa puutteen korjaamiseen. Asianosaiset voivat olla sekä luonnollisia henkilöitä että oikeushenkilöitä. Uhkasakon ollessa kyseessä, on mahdollista jakaa uhkasakon vaikutus asianosaisten kesken. Tämä on suositeltavaa silloin, kun selkeitä asianosaisia on useampi kuin yksi. Uhkasakon osalta on tässä vaiheessa arvioitava alustavasti mahdollisesti asetettavan summan suuruutta. Arvioinnissa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun maksukyky ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Asetettavan summan enimmäissuuruus tulee ilmoittaa tämän kirjeen mukana. Teettämisuhan osalta on varmistuttava mahdollisen teettämisen aiheuttavien kustannusten maksamisesta. Maksu lankeaa todennäköisesti pelastuslaitoksen maksettavaksi, ellei kunnan kanssa ole toisin sovittu. Asianosaiselta kustannukset voidaan periä takaisin jälkikäteen. Ennen hallintopakkomenettelyn varsinaista käynnistämistä tulee asianosaisia kehottaa korjaamaan puute. Kehotuksen tarkoituksena on saada asianosainen vapaaehtoisesti noudattamaan lakia ja määräyksiä. Kehotus on epävirallista, ohjaukseen ja neuvontaan kuuluvaa toimintaa, joka käytännössä edeltää hallintopakkoa. Ellei laiminlyöntiä oikaista kehotuksen johdosta tai asian kiireellisyyden vuoksi on jätetty kehottaminen väliin, siirrytään velvoitetoimiin. Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 59 Liite 2b: Ohje pelastusrikkomuksesta Tässä ohjeessa on ensin kuvattu pelastusrikkomuksen tunnusmerkistö sekä esimerkein yleisimmät pelastusrikkomuksen tunnusmerkistön täyttävät tapahtumat. Pelastuslaki (379/2011) 106 §:n mukaan joka tahallaan tai huolimattomuudesta 1) laiminlyö 3 §:ssä säädetyn toimintavelvollisuuden, 2) olennaisesti laiminlyö 4 §:n 1 momentissa säädetyn velvollisuuden osoittaa huolellisuutta tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran ja vahingon välttämiseksi, 3) rikkoo 6 §:ssä säädettyä avotulen sytyttämiskieltoa, 4) kulottaa metsämaata ilman 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun metsäammattilaisen valvontaa, 5) laiminlyö 8 §:ssä säädetyn velvollisuuden ilmoittaa pelastuslaitokselle kulotuksesta, 6) jättää noudattamatta 9 §:ssä säädettyjä palo‐ tai poistumisturvallisuusvaatimuksia tai säilyttää pykälässä säädetyn vastaisesti helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa, 7) laiminlyö 10 §:ssä säädetyn velvollisuuden huolehtia rakennusten uloskäytävistä tai kulkureiteistä, rikkoo kieltoa säilyttää uloskäytävillä ja kulkureiteillä tavaraa tai laiminlyö velvollisuuden tarvittaessa merkitä ja valaista uloskäytävät ja kulkureitit asianmukaisesti, 8) laiminlyö 11 §:ssä säädetyn velvollisuuden pitää pelastustiet ajokelpoisina ja esteettöminä tai rikkoo kieltoa pysäköidä pelastustielle tai asettaa sille muutakaan estettä, 9) laiminlyö 16 §:ssä säädetyn velvollisuuden toimittaa yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma alueen pelastusviranomaiselle määräajassa, 10) laiminlyö 22 §:ssä säädetyn velvollisuuden keskeyttää turvetuotanto, 11) laiminlyö 37 §:n 1 momentissa tarkoitetun velvollisuuden osallistua pelastustoimintaan, 12) rikkoo 37 §:n 4 momentissa säädettyä kieltoa lähteä palo‐ tai onnettomuuspaikalta, 13) laiminlyö 61 §:ssä säädetyn velvollisuuden ilmoittaa tulisijoissa ja savuhormeissa olevista vioista tai puutteista, 14) laiminlyö 62 §:ssä säädetyn velvollisuuden pitää luetteloa nuohotuista kohteista tai säilyttää tietoja nuohouksen suorittamisesta taikka 15) laiminlyö 80 §:n 2 momentissa säädetyn velvollisuuden esittää siinä tarkoitetut asiakirjat, on tuomittava, jollei tekoa ole pidettävä vähäisenä tai jollei teosta muualla säädetä ankarampaa rangaistusta, pelastusrikkomuksesta sakkoon. Joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö 67 §:n mukaisen velvollisuuden osallistua koulutukseen, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, väestönsuojelurikkomuksesta sakkoon. Rangaistus pelastustoimen laiminlyönnistä säädetään rikoslain 21 luvun 15 §:ssä ja tulen varomattomasta käsittelystä rikoslain 44 luvun 12 §:ssä. Pysäköintivirhemaksusta pelastustielle pysäköimisen seuraamuksena säädetään erikseen. Esimerkkejä pelastusrikkomuksen tunnusmerkistön täyttävistä tapahtumista Ei auta loukkaantunutta, tee hätäilmoitusta, varoita vaarassa olevia, aloita alkusammutusta tai muita pelastustoimia, joihin olisi kykenevä. (PelL 106 §, 1 mom., 1 koht. ja 3 §) Käsittelee tulta tahallaan selkeän varomattomasti tai aiheuttaa tahallisesti selkeän onnettomuusvaaran. Huolimatonta tulenkäsittelyä on esimerkiksi puutteelliset tulityöjärjestelyt sekä tulenkäsittelypaikan sijoittaminen lähelle syttyvää materiaalia. (PelL 106 §, 1 mom., 2 koht. ja 4 §) Sytyttää avotulen ilman maanomistajan lupaa tai metsäpalovaroituksen aikana. Esimerkiksi kertakäyttögrillit katsotaan avotuleksi. (PelL 106 §, 1 mom., 3 koht. ja 6 §) Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 60 Säilyttää palavaa materiaalia rakennuksen seinustoilla tai käytävillä siten, että niistä aiheutuu tulipalon vaara. Palavaa materiaalia ovat esimerkiksi lastenrattaat, varastotavara, puulavat sekä palavat nesteet ja kaasut. (PelL 106 §, 1 mom., 6 koht ja 9-10 §) Tavaroiden säilyttäminen poistumisteillä, niiden puutteellinen valaistus tai poistumistiellä olevien ovien lukittuna pitäminen vaikeuttaa poistumista onnettomuustilanteessa. (PelL 106 §, 1 mom., 7 koht. ja 9-10 §) Pysäköi ajoneuvon pelastustielle tai tukkii sen muilla tavoin. (PelL 106 §, 1 mom., 8 koht. ja 11 §) Ei toimita yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmaa pelastusviranomaiselle 14 vuorokautta ennen tilaisuutta tai sovitusti tämän ajan jälkeen. (PelL 106 §, 1 mom., 9 koht. ja 16 §) Ei osallistu pelastustoimintaan, vaikka pelastustoiminnan johtaja on näin määrännyt. (PelL 106 §, 1 mom., 11 koht. ja 37 §) Poistuu onnettomuuspaikalta ilman pelastustoiminnan johtajan lupaa tai tämän määräyksen vastaisesti. (PelL 106 §, 1 mom., 12 koht. ja 37 §) Kieltäytyy esittämästä pelastusviranomaiselle palotarkastuksen aikana säädöksissä vaadittuja suunnitelmia, muita asiakirjoja ja järjestelyjä. Tällaisia ovat esimerkiksi pelastussuunnitelma sekä pelastustoimen laitteiden huolto- ja kunnossapitotiedot. (PelL 106 §, 1 mom., 15 koht. ja 80 §) Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 61 Liite 3: Tausta-aineistoa A Valvontakohteiden periaatteellisten tarkastusvälien perusteet Palokuolemista tehdyt tutkimuksen osoittavat, että suurin osa rakennuksissa sattuneista palokuolemista tapahtuu asuinrakennuksissa (liitekuva A1). Vuosina 1988-97 asuinrakennuksissa sattui 92 % palokuolemista (Rahikainen 1998). Vuosina 2007-2008 luku oli 94 % (Kokki & Jäntti 2009) ja vuonna 2009 97% (Kokki 2010). 100 % N = 689 80 % 500 60 % 400 300 40 % %-osuus Palokuolleiden lukumäärä 600 92 % 200 20 % 100 1% 3% 2% 2% 0 0% Myymälä-, Asuinrakennuk- Hoitoalan set rakennukset m ajoitus- ja ravitsemisrakennukset Lii kenteen rakennukset ja muut rakennukset Muut Rakennustyyppien pääryhmä a) b) Liitekuva A1. a) Palokuolemien jakaantuminen rakennustyyppien pääryhmittäin Suomessa vuosina 1988-97. (Rahikainen 1998), b) Palokuolleiden ja tulipaloissa vakavasti loukkaantuneiden lukumäärät (n) ja suhteelliset osuudet (%) rakennuksen pääasiallisen käyttötavan mukaan vuosina 2007-2008. (Kokki & Jäntti 2009). Tämän vuoksi valvontakohteiden, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai niihin paloturvallisuuden suhteen rinnastettavia kohteita, periaatteellisten tarkastusvälien määrityksen perusteena on käytetty eri rakennustyypeissä esiintyvää rakennuspalon aiheuttaman omaisuusvahingon riskiä. Omaisuusvahinkoriskin suuruusluokkaa arvioidaan tässä rakennuksen syttymistaajuuden ja vahingon odotusarvon tulona. Lisätietoa löytyy julkaisuista: Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 62 Tillander, Kati. 2004. Utilisation of statistics to assess fire risks in buildings. Espoo, VTT Building and Transport. 224 p. + app. 37 p. VTT Publications; 537. ISBN 951-38-6392-1; 951-38-6393-X. http://www.vtt.fi/inf/pdf /publications/2004/P537.pdf Tillander, Kati; Lindblom, Towe; Keski-Rahkonen, Olavi. 2002. Taloudelliset vahingot rakennuspaloissa. Espoo, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. 107 s. + liitt. 5 s. VTT Tiedotteita - Research Notes; 2159 ISBN 951-38-6076-0; 951-38-6077-9 http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2002/T2159.pdf Tillander, Kati; Oksanen, Tuuli; Kokki, Esa. 2009. Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot. Espoo, VTT. 106 s. + liitt. 5 s. VTT Tiedotteita - Research Notes VTT Tiedotteita - Research Notes; 2479. ISBN 978-951-38-7287-8 (nid.) 978-951-38-7288-5 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp). http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/T2479.pdf Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 63 B. Tausta-aineistoa liittyen asuinrakennusten riskeihin Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että suurin osa henkilövahingoista tapahtuu asuinrakennuksissa (Kokki ja Jäntti 2009, Kokki 2010). Näin ollen henkilövahingot ovat merkittävimmässä roolissa asuinrakennusten riskitason määrittelyssä. Seuraavassa on tehty yhteenveto siitä, miten syttymien määrän sekä henkilö- ja omaisuusvahinkojen perusteella riskit ovat sijoittuneet eri asuinrakennuskohteissa ja riskiryhmissä. Omaisuusvahingon riski asuinrakennuksissa Syttymien lukumäärät Asuinrakennuksissa syttyi vuosina 2005-2009 keskimäärin 1 900 paloa vuodessa. Vuonna 2009 PRONTOon otettiin käyttöön onnettomuustyyppi ”rakennuspalovaara”. Asuinrakennuspalovaaroja raportoitiin vuonna 2009 noin 2 130 kpl ja asuinrakennuspaloja noin 1 260 kpl. Eri asuinrakennustyypit Vuosina 2001-2007 31% asuinrakennuspaloista syttyi asuinkerrostaloissa, 59% erillisissä pientaloissa ja 10% rivi- tai ketjutaloissa (Tillander et. al. 2009). Liitekuvassa B1 on määritetty vuosien 1996-2001 tilastoaineiston perusteella syttymistaajuus kerrosalaa, asukasta ja asuntoa kohden eri rakennustyypeissä. Liitekuvassa B2, liitekuva B1 c) on päivitetty vuoden 2008 tilastoaineistolla. Kuvista B1 ja B2 nähdään, että syttymistaajuus asuntoa kohden on korkein erillisissä pientaloissa. Valvontasuunnitelma 2014 Ignition frequency [1/m 2a] 7E-6 6.8E-6 6.1E-6 5.0E-6 6E-6 5E-6 4E-6 3E-6 2E-6 1E-6 0E+0 Apartm ent houses a Row and chain houses 1E-3 Ignition frequency [1/a*flat] 5E-4 3.3E-4 3.5E-4 3.0E-4 2.8E-4 2.0E-4 2.5E-4 2.0E-4 1.5E-4 1.0E-4 5.0E-5 0.0E+0 Apartm ent houses b Row and chain houses Detached houses 8.4E-4 9E-4 8E-4 7E-4 6E-4 Detached houses 4.0E-4 Ignition frequency [1/a*inhabitant] 8E-6 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 64 Napartment = 477 Nrow/chain = 138 4.4E-4 Ndetached = 853 4.4E-4 4E-4 3E-4 2E-4 1E-4 0E+0 c Apartm ent houses Row and chain houses Detached houses Liitekuva B1. Keskimääräinen syttymistaajuus a) kerrosalaa, b) asukasta ja c) asuntoa kohden eri asuinrakennustyypeissä. Aineisto vuosilta 1996-2001 (Tillander 2004). Virherajat kuvaavat sattumasta aiheutuvaa hajontaa. 0,0012 b) Syttymistaajuus [1/asunto*a] 0,0010 0,0008 0,0006 0,0004 0,0002 0,0000 Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo a) Liitekuva B2. Syttymistaajuus asuntoa kohden. Aineisto vuodelta 2008. Virherajat kuvaavat sattumasta aiheutuvaa hajontaa. Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 65 Harvaan ja tiheämmin asutut ja rakennetut alueet Harvaan ja tiheästi rakennettujen ja asuttujen alueiden eroja voidaan tarkastella riskiruutuluokittelun kautta. Hiljattain tehdyssä tutkimuksessa (Tillander et. al. 2009) on tarkasteltu rakennuspalomäärien eroja eri riskiluokissa (liitekuva B3a-d). Asuinrakennuspaloille tehty tarkastelu (liitekuva B4 a-c) osoittaa, että tulokset ovat hyvin samankaltaiset liitekuvassa B3 esitettyjen kaikkia rakennuspaloja koskevien tulosten kanssa. Liitekuvasta B4b nähdään, että asuinrakennuspalotiheys on selvästi alhaisin harvaanasutuilla alueilla (riskiluokka IV). Luokan IV ruutuja on erittäin paljon, mutta niissä asuu kuitenkin huomattavan vähän ihmisiä verrattuna muiden luokkien ruutuihin. Tämän vuoksi asuinrakennuspalotiheys asu- 45 % N2007 = 4025 39 % 40 % 35 % 30 % 25 % 25 % 20 % 20 % 16 % 15 % 10 % 5% 0% I II III Rakennuspalojen lukumäärä 2007 riskiruutua kohden Rakennuspalojen prosentuaalinen jakautuminen eri riskiluokkiin kuuluviin ruutuihin vuonna 2007 kasta kohden on harvaanasutuilla alueilla selkeästi muita korkeampi (noin 4-kertainen). IV 0.12 N2007 = 4025 0.10 0.08 0.06 0.04 0.02 0.00 I 3.5 Rakennuspalot N = 4025 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0 I II c) II III IV b) Rakennuspalot kerrosneliökilometriä kohden [kpl/km2] Rakennuspalojen lkm tuhatta asukasta kohden [kpl/1000 as.] a) III IV 70 Rakennuspalot N = 4025 60 50 40 30 20 10 0 I II III IV d) Liitekuva B3. Rakennuspalojen a) prosentuaalinen lukumäärä, b) lukumäärä riskiruutua kohden, c) lukumäärä tuhatta asukasta kohden ja d) kerrosneliötä kohden koko maassa eri riskiluokkiin (I–IV) kuuluvissa ruuduissa. PRONTOn aineisto vuodelta 2007. (Tillander et. al. 2009) 35 % Asuinrakennuspalot N = 1861 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 66 30 % 29 % 30 % 25 % 25 % 20 % 16 % 15 % 10 % 5% 0% I II III IV Asuinrakennuspalojen lkm tuhatta asukasta kohden [kpl/1000 as.] a) Asuinrakennuspalojen lkm riskiruutua kohden Asuinrakennuspalojen prosentuaalinen jakautuminen Valvontasuunnitelma 2014 Asuinrakennuspalot N = 1861 0,07 0,06 0,05 0,04 0,03 0,02 0,01 0 I II III IV b) Asuinrakennuspalot N = 1861 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 I II III IV Liitekuva B4. Asuinrakennuspalojen a) prosentuaalinen lukumäärä, b) lukumäärä riskiruutua ja c) lukumäärä tuhatta asukasta kohden koko maassa eri riskiluokkiin (I–IV) kuuluvissa ruuduissa. PRONTOn aineisto vuodelta 2007. Yhteenveto syttymien lukumääristä: Suurin osa tulipaloista syttyy erillisissä pientaloissa. Näissä myös syttymistaajuus asuntoa kohden on korkein. Tästä kertovat sekä aikaisemmat tutkimukset (kuva B1) sekä suppea PRONTO-katsaus vuodelta 2008 (kuva B2). Kun harvaanasuttujen alueiden riskitasoa vertaillaan käytössä olevan riskiluokittelun kautta nähdään, että asuinrakennuspalon riski asukasta kohden on korkein harvaanasutuilla alueilla. Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 67 Omaisuusvahinkoriski Eri asuinrakennustyypit Aikaisemmissa tutkimuksissa (Tillander 2004) on esitetty, että palon aiheuttama omaisuusriski (asuntoa kohden) on korkein erillisissä pientaloissa (Liitekuva B5). Vuoden 2008 tilastoaineiston Average loss of building and property per fire [€] tarkastelu osoittaa (Liitekuva B6), ettei tilanne ole muuttunut. Napartment = 586 Nrow/chain = 219 Ndetached = 1 473 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Apartment houses Row and chain houses Detached houses 14 35 12 30 Average risk [€/a*flat] Average risk [€/a*inhabitant] a) 10 8 6 4 2 20 15 10 5 0 a 25 0 Apartm ent houses Row and chain houses Detached houses b Apartm ent houses Row and chain houses Detached houses b) Liitekuva B5. a) Keskimääräinen vahinko tulipaloa kohden (1996-2001), b) keskimääräinen riski asukasta ja asuntoa kohden. Perustuu aineistoon vuosilta 1996-2001. (Tillander 2004) Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 68 40 000 0,0012 35 000 Keskimääräinen vahinko [€] Syttymistaajuus [1/asunto*a] 0,0010 0,0008 0,0006 0,0004 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 0,0002 5 000 0,0000 0 Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Erillinen pientalo a) Rivi- tai ketjutalo Asuinkrstalo b) Keskimääräinen riski [€/asunto*a] 40 d) 35 30 25 20 15 10 5 0 Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo c) Liitekuva B6. a) Syttymistaajuus asuntoa kohden, b) keskimääräinen vahinko tulipaloa kohden, c) keskimääräinen riski asuntoa kohden. Perustuu vuoden 2008 aineistoon. Harvaan ja tiheämmin asutut ja rakennetut alueet Kun harvaanasuttujen alueiden riskitasoa vertaillaan käytössä olevan riskiluokittelun kautta (Tillander et.al. 2009, Liitekuva B7) nähdään, että omaisuusvahingot harvaanasutuilla alueilla asukasta tai kerrosneliötä kohden ovat korkeimmat. Valvontasuunnitelma 2014 N = 8124 14 000 Rakennuksen ja irtaimiston yhteenlaskettu vahinko riskiruutua kohden [€/riskiruutu] Rakennuksen ja irtaimiston yhteenlaskettu vahinko [%] 40 % Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 69 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5% 0% I II III N = 8124 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 I IV 350 N = 8124 300 250 200 150 100 50 0 I II III IV b) Rakennuksen ja irtaimiston yhteenlaskettu vahinko kerrosneliötä kohden [€/m2] Rakennuksen ja irtaimiston yhteenlaskettu vahinko asukasta kohden [€/asukas] a) II III IV c) 6 N = 8124 5 4 3 2 1 0 I II III IV d) Liitekuva B7. Rakennuksen ja irtaimiston yhteenlasketun vahingon a) prosentuaalinen jakautuminen, b) vahinko riskiruutua kohden, c) vahinko asukasta kohden ja d) vahinko kerrosneliötä kohden koko maan rakennuspaloissa. PRONTOn aineisto vuosilta 2006–2007 (Tillander et. al. 2009) Yhteenveto omaisuusvahinkoriskistä: Asuntoa kohden määritettynä omaisuusvahingon riski on suurin erillisissä pientaloissa. Asuinkerrostalon ja rivi-/ketjutalon ero on pieni. Tilastojen perusteella vahingot ovat suurimmat harvaanasutuilla alueilla. C Tausta-aineistoa palokuolemien riskin suuruuden tarkasteluun Pelastusopisto on tuottanut yhteenvedon vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneista tulipaloista vuosina 2007-2009 (Kokki & Jäntti 2009, Kokki 2010). Yhteenvedon pohjana käytetyt tiedot pohjautuvat pelastuslaitosten tutkimiin vakaviin tulipaloihin. Rakennuksissa sattui palokuolemia 2007-2009 270 kpl. Tutkimuksen mukaan palokuolema tapahtui useimmiten asuinrakennuspalossa (95% rakennuksissa tapahtuneista palokuolemista). Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 70 Palokuolemien riskiin vaikuttavia tekijöitä ovat Kokin ja Jäntin (2009) sekä aiempien tutkimusten tulosten perusteella mm. seuraavat asiat: Pientaloissa palokuolemia tapahtuu 100 000 asuntoa kohden kaksinkertainen määrä keskiarvoon verrattuna. (Tämä korostunee harvaan asutulla alueella, I riskialueella tilanne ei liene ole noin selvä) (Kokki & Jäntti 2009, Tillander et. al. 2002) Vuokra-asunnoissa palokuolleita 100 000 asuntoa kohden kaksinkertainen määrä keskiarvoon verrattuna. (Liitetaulukko B2, Kokki & Jäntti 2009) Palokuoleman riski kasvaa, kun asunnon koko pienenee. (Kokki & Jäntti 2009) Harvaan asutulla riskialueella IV palokuoleman riski on kolminkertainen. Ensimmäisen kohdan yleinen pientalon riski selittynee osittain tällä. (Kokki & Jäntti 2009) Kuolinpaloissa palovaroitin hankittuna/toimintakuntoisena harvemmin kuin tavallisessa rakennuspalossa/kotitalouksissa yleensä. (Kokki & Jäntti 2009) Pienituloisilla henkilöillä (13080 € /a) 10-kertainen riski palokuoleman riski ( Kokki & Jäntti 2009). Eronneilla/leskillä/yksinasuvilla suurin riski Ikäryhmällä on vaikutus palokuoleman todennäköisyyteen (Rahikainen 1998, KeskiRahkonen 2007 (liitekuva B8), Tillander et.al. 2005 (liitekuva B8), Kokki & Jäntti 2009 (liitekuva B9). Sosiaalisin perustein vuokratuissa asunnoissa on 10-kertainen tulipalon todennäköisyys ja 150-kertainen palokuoleman todennäköisyys (Tampereen aluepelastuslaitoksen palontutkintaselvitys 1/2005, Kolme uhria vaatinut tulipalo Luhtaankatu 15:ssä Tampereella ja Tampereen kaupungin omistamien vuokra-asuntojen paloturvallisuusselvitys). Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 71 80 80 70 60 60 40 p [1/a] Todennäköisyys Valvontasuunnitelma 2014 50 GB, m FI, m M 20 N 40 0 GB, n 0 30 20 40 60 80 100 80 100 Ikä (vuotta) 20 FI, n 8 10 6 0 0 20 40 60 80 100 4 r Ikä (v) a) 2 0 0 20 40 60 Ikä (vuotta) b) Liitekuva B8. a) Eri sukupuolten palokuolemien todennäköisyys miljoonaa henkilöä kohden ikäryhmittäin Suomessa ja Iso-Britanniassa (Keski-Rahkonen, O. 1997). b) Palokuoleman todennäköisyys miljoonaa henkilöä kohden vuodessa iän ja sukupuolen mukaan (yläkuva) Suomessa 1999 - 2002, sekä miesten todennäköisyyden suhde naisten todennäköisyyteen (alakuva). Samoissa kuvissa on vastaavat suureet piirretty Britanniasta vuosilta 1998 - 2000, jotka yläkuvassa ovat keskimmäinen ja alin käyrä sekä alakuvassa alempi käyrä. (Tillander et. al. 2005). a) b) Liitekuva B9. a) Palokuolleiden lukumäärä ikäluokan mukaan vuosina 2007-2008. b) Palokuoleman riski vuosina 2007-08 miljoonaa asukasta kohden ikäryhmittäin luokiteltuna. (Kokki & Jäntti 2009). Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu | 72 Liitetaulukko B2. Palokuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden lukumäärät (n) ja suhteelliset osuudet (%) ja palokuolleiden lukumäärät 100 000 asuntoa kohti (n/d) asunnon hallintaperusteen mukaan vuosina 2007-08 [peo 2/2009]. Lähdeluettelo: Kokki E. 2010. Palokuolleen profiili ja kuolinpalon ominaisuuksia 2007-2009. Pelastusopiston julkaisu. B-sarja: 5/2010. ISBN 978-952-5905-00-7. 20 s. Kokki E., Jäntti J. 2009. Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. Pelastusopiston julkaisu. B-sarja: Tutkimusraportit. 2/2009. ISBN 978-952-5515-66-4. 119 s. Rahikainen J. 1998. Palokuolemat Suomessa vuosina 1988-97. Poliisiammattikorkeakoulu, Espoo, 1998. Oy Edita Ab., Helsinki. ISBN 951-815-010-0. 136 s. Keski-Rahkonen O. 1997. Palokuolemien riskistä Suomessa ja ulkomailla. Palontorjuntatekniikka 4/1997, s. 19-25. Tillander, Kati; Oksanen, Tuuli; Kokki, Esa. 2009. Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot. Espoo, VTT. 106 s. + liitt. 5 s. VTT Tiedotteita - Research Notes VTT Tiedotteita - Research Notes; 2479. ISBN 978-951-38-7287-8 (nid.) 978-951-38-7288-5 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp). http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/T2479.pdf Tillander, Kati; Korhonen, Timo; Keski-Rahkonen, Olavi. 2005. Pelastustoimen määräiset seurantamittarit. Espoo, VTT. 123 s. + liitt. 5 s. VTT Working Papers; 19. ISBN 951-38-6570-3. http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2005/W19.pdf Tillander, Kati. 2004. Utilisation of statistics to assess fire risks in buildings. Espoo, VTT Building and Transport. 224 p. + app. 37 p. VTT Publications; 537. ISBN 951-38-6392-1; 951-38-6393-X. http://www.vtt.fi/inf/pdf /publications/2004/P537.pdf
© Copyright 2024