Lataa tiedosto tästä - Diakonia
Sosiaalisen pääoman lisääminen ammattikorkeakouluissa -suositus Ammattikorkeakoulussa päävastuu opiskelun sujumisesta on opiskelijalla itsellään. Kuitenkin kaikkien korkeakoulussa toimivien yhteinen tehtävä on tukea antavan ja vuorovaikutuksellisen opiskeluilmapiirin ylläpitäminen ja ongelmatilanteisiin mahdollisimman varhain puuttuminen (Kunttu 2009). Diak hallinnoi Syrjäytyminen ammattikorkeakouluopinnoissa (CDS)-hanketta. Mukana Hankkeessa Diakin lisäksi ovat 14 suomalaista ammattikorkeakoulua. Hankkeessa tavoitteena on ammattikorkeakouluopiskelijoiden syrjäytymisen tunnistaminen ja osallisuuden vahvistaminen, jossa näkökulma on sosiaalinen pääoma. Hyypän (2005) mukaan ”sosiaalinen pääoma tarkoittaa yhteiskunnan sosiaalisiin rakenteisiin juurtuneita normeja ja sosiaalisia suhteita, jotka antavat ihmisille mahdollisuuden koordinoida toimintaansa haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi.” Sosiaalinen pääoma on merkki tasavertaisesta ja ihmisten omaäänisyyteen perustuvasta yhteisöllisestä elämästä ja sen mekanismit ovat luottamus ja osallisuus (Putman 1993). Luottamus ja osallisuus ovat myös oppimisen kannalta avaintekijöitä. Luottamuksen ja osallistumisen syntyminen edellyttävät jaettua kulttuurista ymmärrystä ja konkreettista vuorovaikutusta ihmisten kanssa Ilmonen 2000). Rauvolan & Uusituvan (2009) mukaan ilo Ja hauskuus voivat hyvin vain luottamuksen vallitessa, kun jokainen tietää velvollisuutensa ja oikeutensa. Sosiaalinen pääoma on suojaava tekijä, se on varanto, mutta sitä voidaan myös kartuttaa. Sosiaalinen pääoma kasautuu sosiaalisen suhdeverkon optimoinnin, verkostokeskeisen aseman hankkimisen ja vastavuoroisen vuorovaikutuksen tuloksena (Ilmonen 2000, Putman 1993). CDS- hankkeessa tuotos voisi olla syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnossa ja Opiskelukyvyn edistäminen. Oppilaitoksessa sellaiset normit, jotka edellyttävät luopumista lyhyen tähtäimen omasta edusta kollektiivisen edun nimissä, estävät toisten vapaamatkustamista ja edistävät sosiaalisen pääoman muodostumista. Normien ylläpito edellyttää yhteisön sisäisiä tiiviitä verkostoja(Coleman 1990). Sosiaalinen pääoma liittyy siis henkiseen hyvinvointiin, joka on suhteessa opiskelukykyyn. Opiskelukyvyllä tarkoitetaan laajaa mallia, jossa osatekijöinä ovat opetus- ja ohjaustoiminta, opiskeluympäristö, opiskelutaidot ja opiskelijan terveys ja voimavarat (Kunttu 2009). Keskeisiä sosiaalisen pääoman elementtejä korkeakoulussa näyttäisi olevan yhteisö ja yhteisöllisyys, vastavuoroisuus, luottamus, osallistuminen, vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja kuulluksi tuleminen, avoin kommunikaatio ja päämäärätietoisuus. (Korhonen 2005, Rajakaltio2005). Sosiaalisen pääoman kehittämiseksi tarvitaan tietoista toimintaa, jota tuotetaan, rakenteet, pedagoginen johtaminen ja asiantuntijoiden jaettu osaaminen. Luottamuksen, osallistumisen ja vuorovaikutuksen näkökulmasta tärkeää on erilaiset kohtaamiset. Yhteiset tapahtumat vahvistavat yhteisöllisyyttä (Mäkelä 2010). Avoimen dialogin lähestymistavalla ja menetelmällä yhteisöön kertyy sosiaalista pääomaa, joka helpottaa yksilön ja yhteisön välistä vuorovaikutusta ja lisää yhteisön jäsenten välistä luottamusta ja yhteisön tiiviyttä. Edellä kuvaamillani perusteilla suosittelen, että ammattikorkeakoulussa panostetaan henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteisiin tilaisuuksiin, joissa osaltaan vahvistetaan eri henkilöryhmien välistä luottamusta ja opiskelijoiden osallisuutta. Näitä ovat erityisesti lukukauden aloitukset ja lopetukset. Valmistumisjuhlat ja Diakille keskeiset kirkolliset juhlat muodostavat rungon vuosirytmille. Käytännön Toteutus hoidetaan yksiköissä ja yksiköiden CDS -koordinaattorit osallistuvat tilaisuuksien suunnitteluun ja dokumentointiin. • Päivi Vuokila-Oikkonen, TtT, tutkijayliopettaja CDS-hankkeen tutkija Diakonia-ammattikorkeakoulu sposti: paivi.vuokila-oikkonen(at)diak.fi Lähteet Coleman J.S. 1990. Foundations of Socialn Theory. Belknap Press of Cambridge (Mass. ) Harvard University Press. Hyyppä M.T. 2005. Me-hengen mahti. Jyväskylä, PS-kustannus Ilmonen K.. 2000. Social Capital: The Concept and its Problems. In Kajanoja J.& Simpura J.. Social Capital, Global and Locam Perspectives. Government Institute for Economic Research Helsinki: J-Paino Oy,pp 141-166. Korhonen V.2005. Työn ja oppimisen verkostot- näkökulmia sosiaalisen pääoman kehittymiseen. Kirjassa: Poikela E. (toim.)2005. Oppiminen ja sosiaalinen pääoma. Tampere, Tampereen yliopistopaino. pp. 201-222. Kunttu K. 2009. Opiskeluterveys koostuu monen toimijan yhteistyöstä. Työterveyslääkäri 27(1), 21-24. Mäkelä S. 2010. Sosiaalista pääomaa vahvistavat käytänteet ammattikorkeakouluopiskelijoiden kuvaamana. Opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma ylempi amk. Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen. Tampereen ammattikorkeakoulu Putman R. 1993. Making Democracy Work. Transition Modern Italy, New Jersey: Princeton University Press. Rajakaltio, H. 2005. Sosiaalisen pääoman kehittymisen ehdot kouluyhteisössä. Kirjassa: Poikela Esa. (toim.) (2005) Oppiminen ja sosiaalinen pääoma. Tampere, Tampereen yliopistopaino. pp. 127-152. Rauvola Jussi & Uusitupa Matti. 2009 Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä, opiskelukyvyn edistämisen suositukset yliopistoille. Helsinki, Art-print.
© Copyright 2024