Sosiaalisen pääoman lisääminen ammattikorkeakouluissa
-suositus
Ammattikorkeakoulussa päävastuu opiskelun sujumisesta on
opiskelijalla itsellään. Kuitenkin kaikkien korkeakoulussa toimivien
yhteinen tehtävä on tukea antavan ja vuorovaikutuksellisen
opiskeluilmapiirin ylläpitäminen ja ongelmatilanteisiin
mahdollisimman varhain puuttuminen (Kunttu 2009). Diak hallinnoi
Syrjäytyminen ammattikorkeakouluopinnoissa (CDS)-hanketta. Mukana
Hankkeessa Diakin lisäksi ovat 14 suomalaista ammattikorkeakoulua.
Hankkeessa tavoitteena on ammattikorkeakouluopiskelijoiden
syrjäytymisen tunnistaminen ja osallisuuden vahvistaminen, jossa
näkökulma on sosiaalinen pääoma.
Hyypän (2005) mukaan ”sosiaalinen pääoma tarkoittaa
yhteiskunnan sosiaalisiin rakenteisiin juurtuneita normeja ja
sosiaalisia suhteita, jotka antavat ihmisille mahdollisuuden
koordinoida toimintaansa haluttujen tavoitteiden
saavuttamiseksi.” Sosiaalinen pääoma on merkki tasavertaisesta
ja ihmisten omaäänisyyteen perustuvasta yhteisöllisestä elämästä
ja sen mekanismit ovat luottamus ja osallisuus (Putman 1993).
Luottamus ja osallisuus ovat myös oppimisen kannalta
avaintekijöitä. Luottamuksen ja osallistumisen syntyminen
edellyttävät jaettua kulttuurista ymmärrystä ja konkreettista
vuorovaikutusta ihmisten kanssa
Ilmonen 2000). Rauvolan & Uusituvan (2009) mukaan ilo
Ja hauskuus voivat hyvin vain luottamuksen vallitessa, kun
jokainen tietää velvollisuutensa ja oikeutensa.
Sosiaalinen pääoma on suojaava tekijä, se on varanto, mutta
sitä voidaan myös kartuttaa. Sosiaalinen pääoma kasautuu
sosiaalisen suhdeverkon optimoinnin, verkostokeskeisen
aseman hankkimisen ja vastavuoroisen vuorovaikutuksen tuloksena
(Ilmonen 2000, Putman 1993). CDS- hankkeessa tuotos voisi olla
syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnossa ja
Opiskelukyvyn edistäminen.
Oppilaitoksessa sellaiset normit, jotka edellyttävät luopumista
lyhyen tähtäimen omasta edusta kollektiivisen edun nimissä,
estävät toisten vapaamatkustamista ja edistävät sosiaalisen
pääoman muodostumista. Normien ylläpito edellyttää yhteisön
sisäisiä tiiviitä verkostoja(Coleman 1990).
Sosiaalinen pääoma liittyy siis henkiseen hyvinvointiin, joka on
suhteessa opiskelukykyyn. Opiskelukyvyllä tarkoitetaan laajaa
mallia, jossa osatekijöinä ovat opetus- ja ohjaustoiminta,
opiskeluympäristö, opiskelutaidot ja opiskelijan terveys ja
voimavarat (Kunttu 2009). Keskeisiä sosiaalisen pääoman
elementtejä korkeakoulussa näyttäisi olevan yhteisö ja
yhteisöllisyys, vastavuoroisuus, luottamus, osallistuminen,
vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja kuulluksi tuleminen,
avoin kommunikaatio ja päämäärätietoisuus. (Korhonen 2005,
Rajakaltio2005).
Sosiaalisen pääoman kehittämiseksi tarvitaan tietoista toimintaa,
jota tuotetaan, rakenteet, pedagoginen johtaminen ja
asiantuntijoiden jaettu osaaminen. Luottamuksen, osallistumisen ja
vuorovaikutuksen näkökulmasta tärkeää on erilaiset kohtaamiset.
Yhteiset tapahtumat vahvistavat yhteisöllisyyttä (Mäkelä 2010).
Avoimen dialogin lähestymistavalla ja menetelmällä yhteisöön
kertyy sosiaalista pääomaa, joka helpottaa yksilön ja yhteisön
välistä vuorovaikutusta ja lisää yhteisön jäsenten välistä
luottamusta ja yhteisön tiiviyttä.
Edellä kuvaamillani perusteilla suosittelen, että
ammattikorkeakoulussa panostetaan henkilökunnan ja
opiskelijoiden yhteisiin tilaisuuksiin, joissa osaltaan vahvistetaan
eri henkilöryhmien välistä luottamusta ja opiskelijoiden
osallisuutta. Näitä ovat erityisesti lukukauden aloitukset ja
lopetukset. Valmistumisjuhlat ja Diakille keskeiset kirkolliset
juhlat muodostavat rungon vuosirytmille. Käytännön
Toteutus hoidetaan yksiköissä ja yksiköiden CDS -koordinaattorit
osallistuvat tilaisuuksien suunnitteluun ja dokumentointiin.
•
Päivi Vuokila-Oikkonen, TtT, tutkijayliopettaja
CDS-hankkeen tutkija
Diakonia-ammattikorkeakoulu
sposti: paivi.vuokila-oikkonen(at)diak.fi
Lähteet
Coleman J.S. 1990. Foundations of Socialn Theory. Belknap Press of
Cambridge (Mass. ) Harvard University Press.
Hyyppä M.T. 2005. Me-hengen mahti. Jyväskylä, PS-kustannus
Ilmonen K.. 2000. Social Capital: The Concept and its Problems. In Kajanoja
J.& Simpura J.. Social Capital, Global and Locam Perspectives. Government
Institute for Economic Research Helsinki: J-Paino Oy,pp 141-166.
Korhonen V.2005. Työn ja oppimisen verkostot- näkökulmia sosiaalisen
pääoman kehittymiseen. Kirjassa: Poikela E. (toim.)2005. Oppiminen ja
sosiaalinen pääoma. Tampere, Tampereen yliopistopaino. pp. 201-222.
Kunttu K. 2009. Opiskeluterveys koostuu monen toimijan yhteistyöstä.
Työterveyslääkäri 27(1), 21-24.
Mäkelä S. 2010. Sosiaalista pääomaa vahvistavat käytänteet
ammattikorkeakouluopiskelijoiden kuvaamana. Opinnäytetyö. Sosiaali- ja
terveysalan koulutusohjelma ylempi amk. Sosiaali- ja terveysalan
kehittäminen ja
johtaminen. Tampereen ammattikorkeakoulu
Putman R. 1993. Making Democracy Work. Transition Modern Italy, New
Jersey: Princeton University Press.
Rajakaltio, H. 2005. Sosiaalisen pääoman kehittymisen ehdot
kouluyhteisössä. Kirjassa: Poikela Esa. (toim.) (2005) Oppiminen ja
sosiaalinen pääoma. Tampere, Tampereen yliopistopaino. pp. 127-152.
Rauvola Jussi & Uusitupa Matti. 2009 Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä,
opiskelukyvyn edistämisen suositukset yliopistoille. Helsinki, Art-print.