Lataa koko dokumentti
ASIAKASLEHTI nro 1 joulukuu 2011 PÄÄKIRJOITUS Aarne Nieminen Vain muutos on pysyvää Vain muutos on pysyvää. Kreikkatauti lähti liikkeelle jo pitkän aikaa sitten, Euro korisee henkitoreissaan, Yhdysvaltojen budjettivaje on räjähtää käsiin. Eurooppa velkaantuu kovaa vauhtia, maat joutuvat maksamaan huippukorkoja lainoistaan. Kasvuennusteita on jouduttu rukkaamaan alaspäin. Julkistaloutta on sopeutettava. Tämä kaikki vaikuttaa myös jokapäiväisessä elämässämme niin töissä kuin sen ulkopuolella. Puolustusvoimien säästöt vaalikaudelta sanotaan olevan 800 miljoonan euron luokkaa. Seuraavalla vaalikaudella Puolustusvoimien pitäisi tulla toimeen noin 300 miljoonaa euroa nykyistä pienemmällä vuosibudjetilla. Jotta näin suuria säästöjä saadaan aikaan, on Puolustusvoimauudistuksella kiire. Henkilöstömenoista säästäminen vaikuttaa vasta pitkällä tähtäimellä, joten materiaalihankintoja tultaneen leikkaamaan tai siirtämään myöhemmin toteutettaviksi. Varuskuntia lakkautetaan ja sulautetaan sekä rakenteita uudistetaan vahvalla kädellä. Näistä tiedämme enemmän ensi keväänä. Muutokset vaikuttavat myös meihin Puolustusvoimien strategiseen kumppaniin. Meidän tehtävämme on omalta osaltaan pitää kustannuksia kurissa ja löytää uusia tapoja toimia, joilla säästöjä saataisiin aikaan. Muutoksessa on aina myös mahdollisuus. Strategiassa olemme linjanneet seuraavan hinnoittelukauden perusteeksi myydä käyttövalmiutta. Tämä tarkoittaa kunnossapidon ja materiaalitoimintojen rajapintojen uudelleen tarkastelua. Prosessi on pidettävä ehyenä. Toimintoja on kehitettävä kokonaisuutena huomioiden sekä Millogin että Puolustusvoimien vastuulla olevat prosessin osat. Hyvänä esimerkkinä tästä on palveluverkko, joka on tarkasteltava kokonaisuus. Millog on aktiivinen ja hakee ratkaisuja, joilla saavutetaan säästöjä, byrokratian kasvulle on asetettava rajat. Resurssimme ovat rajalliset emmekä voi kaikkea kehittää yhtä aikaa, vaan hankkeet on laitettava tärkeysjärjestykseen. SAP-toiminnanohjausjärjestelmän määrittelytyö on käytännössä osoittanut kuinka tiiviisti olemme integroituneet asiakkaaseemme. Uskomme lujasti hankkeeseen ja että sen myötä toimintaedellytyksemme paranevat. Toivomme myös Puolustusvoimien vuoden vaihteeseen ajoittuvien uusien SAP-toiminnallisuuksien käyttöönottojen sujuvan mallikkaasti. Haasteita riittää. Toivottavasti joulupukki tuo uusia avaimia päättäjille, joilla auotaan Euroopan ja kotimaan lukkiutuneita tilanteita. Toivotan kaikille lukijoille hyvää joulun aikaa ja menestystä uudelle vuodelle. Aarne Nieminen, toimitusjohtaja Lisää Aarne Niemisen ajatuksia voit lukea sivuilta 10-11. Millog asiakaslehti 2. vuosikerta llmestymisaika joulukuu 2011. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2012. Toimituskunta Taitto Palaute, lisätiedot ja tilaukset Päätoimittaja Heikki Härtsiä Suunnittelutoimisto Mera Oy [email protected] [email protected] Painopaikka Vastaava toimittaja Maria Takalo [email protected] Eura Print Oy www.millog.fi 2 Millog asiakaslehti 1/2011 Kannen kuvat Pekka Kiirala ja Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä SISÄLLYSLUETTELO 4-6 Maavoimien materiaalit taistelukuntoon 6-9 Ilmatorjuntajärjestelmä uudistui yhteisvoimin 16-18 4-6 6-9 10-11 10-11 Kunnossapidon kumppanuus 12-15 Yhteiset pelisäännöt ympäristönsuojeluun 16-18 Atos valittiin Millogin IT-toimittajaksi 18 Ei mikään tavallinen kypärä 19 Millog Oy:n uusi terminaalirakennus otettiin käyttöön Lievestuoreella 12-15 3 Millog asiakaslehti 1/2011 18 19 Prikaatikenraali Kyösti Halonen Maavoimien materiaalit Maavoimien Materiaalilaitoksen joh taja, prikaatikenraali Kyösti Halonen tietää paljon kunnossapidosta - oli sitten kyse materiaaleista tai ihmisistä. varakatseinen, joustava ja yhteistyökykyinen. Sellaista henkilöä prikaatikenraali Kyösti Halonen etsisi, jos hakisi itselleen seuraajaa. Kovin ajankohtainen asia ei kuitenkaan ole sillä Halonen itsekin on ollut tehtävässään, Maavoimien Materiaalilaitoksen johtajana, vasta heinäkuun alusta lähtien ja uusi työ tuntuu ensimmäisten kuukausien perusteella hyvin mielekkäältä.Tavanomaisesta rekrytointiprosessista poiketen Puolustusvoimien korkeisiin tehtäviin ei myöskään voi hakeutua vaan niihin määrätään esimiesten arvioiman soveltuvuuden perusteella. A Halosen määrääminen johtajaksi oli luonteva polku upseerin urasuunnitelmassa, joka oli tätä ennen vienyt miehen jo Pääesikuntaan logistiikkapäällikköksi, Kosovoon monikansallisen taisteluosaston komentajaksi, Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston päälliköksi, Panssariprikaatin komentajaksi, Hämeen Rykmenttiin Urheilukoulun johtajaksi ja Maanpuolustuskorkeakouluun tutkijaupseeriksi. Varusmiespalveluksensa siviilikarkurina aloittanut Halonen suoritti Utin Laskuvarjojääkärikoulussa ja niiltä ajoilta on peräisin myös yksi mieleenpainuneimmista sotilasmuistoista: ensimmäinen laskuvarjohyppy. - Itse hypystä en muista juuri mitään, mutta koko tilanne ja siihen liittyneet tunteet olivat ainutlaatuiset, Halonen kuvailee. Äärirajoja ja yhteispeliä ”Sen jälkeen, kun on luullut voimiensa jo loppuneen, ihminen jaksaa vielä yllättävän pitkään.” Mittavalle uralle mahtuu muitakin mieleen painuneita hetkiä: monet niistä ovat tulleet vuosien varrella uudelleenkin vastaan. Kansainvälisiä kokemuksiaan Halonen arvostaa erityisesti niistä ammentamiensa tärkeiden kokemusten ansioista. 1980-luvulla hän osallistui Yhdysvalloissa maavoimien erikoisjoukkojen johtajia kouluttavalle Ranger-kurssille, jonka tavoitteena oli luoda koulutettaville sotaolosuhteita vastaava stressitila äärimmäisellä fyysisellä ja henkisellä rasituksella - ja siinä onnistuttiin. 4 Millog asiakaslehti 1/2011 Prikaatikenraali Kyösti Halonen taistelukuntoon - Opin tuntemaan omat rajani, mutta huomasin myös, että sen jälkeen kun on luullut voimiensa jo loppuneen, ihminen jaksaa vielä yllättävän pitkään. Yli 20 vuotta myöhemmin Kosovossa ei ollut enää kyse rasitukseen tähtäävästä kurssista vaan KFOR-operaation monikansallisten joukkojen komentajalle haasteet asetti aito toimintaympäristö. Kansainvälisen ryhmän ohjaksissa myös avarakatseisuuteen tuli uutta syvyyttä. - 30 eri kansallisuuden keskellä oli opittava hyväksymään erilaisia toimintatapoja ja ajattelumalleja, Halonen perustelee. TEKSTI Anne Kastarinen KUVA Puolustusvoimat tutustuminen on edennyt tapauskohtaisesti käsittelyä vaativien asioiden edellyttämässä järjestyksessä. - Tällä hetkellä vaativin tehtäväni on oppia tuntemaan alaiseni ja ymmärtämään heidän erilaiset odotuksensa ohjauksen suhteen. Suorituskyvystä ja kumppanuudesta Maavoimien Materiaalilaitoksen johtajan tehtävänä on kehittää materiaalin elinkaaren hallintaa ja toimintamalleja vastaamaan Puolustusvoimien tarpeisiin. Tavoite on selkeä: kaiken toiminnan on tähdättävä materiaalin suorituskykyyn poikkeusoloissa. Vastuusta ja vapaudesta Syksyllä 2011 Suomessa, Maavoimien Materiaalilaitoksella, toimintaympäristö ja haasteet ovat toisenlaiset. Millä keinoilla joukkoja siellä ohjataan? - Annan toimintavapauden, tilaa tehdä töitä, ja luotan alaisteni osaamiseen, Halonen kiteyttää ensisijaiset johtamisperiaatteensa. Alaisten taitoihin ja kokemuksiin onkin voitava luottaa, sillä heidän vastuullaan on rutiinien sujuminen ja päätösten itsenäinen valmisteleminen. Näin johtajalle jää aikaa resurssien hankkimiseen ja toimintojen kehittämiseen. Halonen edellyttää alaisiltaan oma-aloitteisuutta ja uskallusta päätöksentekoon sekä rohkeutta kertoa ja perustella näkemyksensä. Laajan ja tiukaksi aikataulutetun tehtäväkentän keskellä työntekijän velvollisuuksiin kuuluu myös kertoa, mihin omat voimavarat riittävät sekä pyytää tarvittaessa apua. - Jos henkilö ei sano mitään, oletan hänen olevan tyytyväinen, toteaa Halonen. Lähimmistä alaisistaan hänen ei tarvitse olla huolissaan sillä he täyttävät johtajansa toiveet olemalla oma-aloitteisia ja rohkeita - sekä oletettavasti tyytyväisiä heidän asiantuntemukseensa luottavaan uuteen johtajaan. Etäämmällä on kuitenkin vielä haasteita sillä laajaan tehtäväkenttään astunut Halonen ei ole ehtinyt vielä käydä kaikissa johtamissaan toimipisteissä. Työhön ja tekijöihin 5 Kun osa toiminnoista ulkoistetaan, pitää myös kumppanin tuntea toiminnan tavoitteet. Yhteistyökumppaneissaan Halonen arvostaa oma-aloitteisuutta ja rohkeutta, kuten alaisissaan, mutta myös joustavuutta yllättävissä tilanteissa. Kuminauhan päähän kumppani ei kuitenkaan joudu sillä Halosen toivoma joustavuus on ehdottomasti vastavuoroista. - Yhteistyöllä on hyvät mahdollisuudet onnistua, jos lähtökohtana on, että molemmat osapuolet joustavat tarvittaessa. Maavoimien materiaalien kunnossapito ulkoistettiin Millogille vuoden 2009 alussa. Kunnossapidon ulkoistuksella toimintaa saatiin yhdenmukaistettua ja yksinkertaistettua. Se oli hyvä alku Puolustusvoimien ja Millogin väliselle kumppanuudelle. Kumppanuussuhteen rakentuminen vie kuitenkin oman aikansa ja muuttuva toimintaympäristö vaatii suhteelta jatkuvaa kehittymistä. - Kun organisaatio kootaan palasista, joudutaan aina priorisoimaan ja hoitamaan tärkeimmät asiat ensiksi - siis pitämään huolta, että järjestelmä toimii normaalioloissa. Tämä ei kuitenkaan riitä vaan suorituskyvyn on säilyttävä kaikissa olosuhteissa ja kaikissa valmiustiloissa, Halonen avaa kunnossapidon päällimmäistä haastetta. Kunnossapidon ulkoistuksesta on ollut silti merkittävää hyötyä jo yhteistyön ensimmäisinäkin vuosina. Millog asiakaslehti 1/2011 Prikaatikenraali Kyösti Halonen - Yhteistyö sotavarusteita ja järjestelmiä valmistavan teollisuuden kanssa on Millogille helpompaa kuin se olisi Puolustusvoimille. Millogin toimiminen liiketoiminnallisella periaatteella helpottaa joustamista tilanteiden niin vaatiessa, Halonen toteaa. Hänen mukaansa odotukset yhteistyölle olivat korkealla jo lähtötilanteessa mutta vieläkin parempia tuloksia on saatu aikaan. Kumppanuuden kehittäminen kuitenkin jatkuu sillä yhteistyö hakee vieläkin oikeaa muotoaan. - Organisaatiouudistuksen myötä Millogille siirtyi paljon osaamista mutta osa jäi Puolustusvoimiin. Siksi toiminnoissa on yhä päällekkäisyyksiä ja turhaa byrokratiaa, kun samoissa toimipisteissä tehdään päällekkäisiä asioita eri tahoilla, Halonen kertoo. Puolustusvoimauudistuksessa painotetaan logistisen järjestelmän selkeyttämistä. Miten kunnossapidossa voidaan edesauttaa tätä tavoitetta? - Vastuunjako ja virtaviivaistaminen ovat avainasemassa, kun kunnossapidon toimintaa kehitetään. Vastuu materiaalien elinkaaren mittaisesta hallinnasta tulee jakaa siten, että homma toimii ja kaikilla on selkeä kuva omasta vastuualueestaan sekä sen merkityksestä kokonaisuuden kannalta. Tavoitteen saavuttaminen liittyy Halosen mukaan keskeisesti puolustusvoimauudistukseen. Yhteistyökumppaneiden kanssa asiat ovat hyvässä hoidossa ja Puolustusvoimien tarpeet ja toiveet ovat heillä selvillä. Avoimuuden ja yhteistyöhakuisuuden Halonen toivoo säilyvän jatkossakin. Urapolulta luontopoluille Entä sitten vuosien päästä, kun johtajan on oikeasti aika miettiä seuraajaansa. Mihin tehtäviin urasuunnitelma seuraavaksi vie? Monipuolista kestävyysurheilua jo ajatuksenakin hengästyttävän Kalevan kierroksen muodossa harrastava ja kalastuksesta nauttiva Sotilasurheiluliiton pitkäaikainen puheenjohtaja on jo valinnut mieleisensä viran: - Eräoppaaksi pohjoiseen. Mutta vasta eläkkeellä. Kuten sanottu, nykyinen työ on mielenkiintoinen ja Lapin-matkailijat joutuvat vielä odottamaan. Kyösti Halosen johtamalle retkelle haluavien voisi olla hyvä käyttää odotteluaikansa kunnon ja kestävyyden kehittämiseen - luvassa kun on tuskin mikään kevyt metsälenkki. 6 Millog asiakaslehti 1/2011 Ilmatorju ITO90M untajärjestelmä uudistui yhteisvoimin Puolustusvoimat sai viime vuonna valmiiksi ilmatorjuntaohjusjärjestelmä 90:n modernisointiin kuuluvat toimitukset, joiden tavoitteena oli parantaa asejärjestelmän suorituskykyä ja lisätä sen käyttöikää. Uudistamisen myötä 1990-luvun alussa Suomeen hankittu Crotale palvelee ilmatorjunnan tarpeita vielä pitkään soveltuen modernin taistelukentän muuttuviin olosuhteisiin. Vaativan hankintaprojektin logistisena yhteistyökumppanina ja testauksen asiantuntijana toimi Millog. voutuisi osaksi projektitiimiä, siten että toimiminen rajapintojen yli ja ohi ei aiheuttaisi ongelmia tai viivästyksiä projektin etenemiselle. uorituskyvystä ja aikataulusta kiinni pitäminen oli meille alusta asti kaiken a ja o, avaa ITO90M-modernisointiprojektin projektipäällikkö, järjestelmäinsinööri Sani Selin Puolustusvoimien kriittisintä vaatimusta yhteishankkeelle. Millogin pääasiallisena tehtävänä oli toimia logistisena operoijana ja huolehtia uuden järjestelmän testauksesta. Suorituskyvyn ja katkottoman testauksen varmistamiseksi osoittautui aiheelliseksi myös itse testausjärjestelmän uudistaminen. S Puolustusvoimille oli ehdottoman tärkeää, että yhteistyökumppani ni- - Millogin henkilöstön ammattitaito ja yhteistyökyky tekivät mahdolliseksi pysymisemme aikataulussa tiukoissakin paikoissa, kiittelee Selin. Yhteistyön lopputulokseen hän on silmin nähden tyytyväinen. Paitsi että käsissä on uudistunut ja suorituskyvyltään erinomainen ohjusjärjestelmä, voi mittavassa projektissa nähdä vieläkin merkittävämpää voimaa. - On hienoa, että osaamme tehdä täällä pienessä Suomessa täysin vertailukelpoista tulosta suurempiin maihin nähden. Tämäkin projekti osoitti, että pystymme varmasti vastaamaan ulkomailta tuleviin haasteisiin - siitä ei ole epäilystäkään, sinetöi Selin hankkeen kenties suurimman arvon. Rooliaan suurempi kumppani - Operatiivisen järjestelmän käyttöikä voi olla kymmeniä vuosia, kun taas testausjärjestelmän mittauslaitteiden tuki päättyy tavallisesti 10-15 vuodessa, taustoittaa Millogin Riihimäen yksikön testausjärjestelmäryhmän päällikkö, insinööri Risto Paajanen. Järjestelmäinsinööri Sani Selin, Puolustusvoimat 7 Millog asiakaslehti 1/2011 ITO90M hallitsi hyvin operatiivisen järjestelmämme ja saimme heiltä hyviä näkökulmia, tukea ja kritiikkiä koko projektiin liittyen, Sani Selin kiittelee yhteistyökumppaneitaan. Ajoitus ratkaisi onnistumisen Aikataulussa pysyminen toistuu Sani Selinin puheessa usein.Toimitusten oikea-aikaisuus olikin yksi ITO90M-projektin onnistumisen tukijaloista, niistä kriittisistä tavoitteista, jotka oli turvattava alusta lähtien. Reunaviivansa hanke sai ulkomaisen päätoimittajan ja Puolustusvoimien välisen sopimuksen aikataulusta, johon oman projektiryhmän eteneminen oli synkronoitava. Millogille toimitusten oikea-aikaisuuden tärkeys oli periaate, jota kunnioitettiin loppuun saakka. Ensimetreiltä alkaen oli selvää, että suunnitelmia jouduttaisiin töiden edetessä tarkistamaan - mutta ei asiakkaan eikä tavoitteiden kustannuksella. Esa Hartikainen esittelee uutta TS50301Mtestausjärjestelmää testauskontissa. - Ainutkertaisen työn kohdalla projektisuunnittelu, aikataulutus ja resurssien varaaminen on aina haasteellista. Joskus myös lähtötiedoissa voi olla puutteita ja projekti osoittautuukin suunniteltua laajemmaksi, Paajanen selventää. Vanhan Crotalen (ITO90) sekä maalinosoitustutka Giraffen (MOSTKA87) sähköiset ohjausyksiköt oli testattu elektroniikkalaitoksen ja silloisen FFV Test Systems Oy:n kehittämällä TS50301-järjestelmällä. Jo MOSTKA87:n modernisointi aiheutti sen, ettei uusia ohjausyksiköitä enää voitu testata vanhan testausjärjestelmän adaptereilla ja ohjelmilla. - Suuriin hankkeisiin sisältyy aina paljon haasteita. Osan niistä pystymme hyvällä suunnittelulla hahmottamaan etukäteen mutta osa tulee vastaan yllättäen. Ratkaisevaa onkin, kuinka nopeasti pystymme silloin toimimaan, täydentää Selin. - Suurimmalla osalla testausjärjestelmän instrumenteista ei ollut enää valmistajan tukea, joten oli olemassa riski, että vikatilanteissa testausjärjestelmä olisi ollut liian kauan poissa käytöstä, Paajanen perustelee. Koska ITO90M:n testauksen haluttiin ehdottomasti jatkuvan ilman katkoja, tuli tehtäväksi kehittää uusi testausjärjestelmä, TS50301M. - Jouduimme perehtymään hyvin tarkasti ohjusjärjestelmän testattavien yksiköiden toimintaan ja muuttamaan omia ohjelmiamme siten, että testaus varmasti toimii uusilla mittauslaitteilla. Samalla korjasimme aiemmin käytössä olleiden testien puutteita, Paajanen kertoo. Huolellinen perehtyminen heijastui myönteisesti koko projektiin. - Mikään suomalainen oppilaitos ei kouluta ihmisiä ilmatorjuntajärjestelmien osaajiksi vaan asiantuntemus kertyy työkokemuksen ja kurssien myötä. Millogin henkilöstö 8 Tällä kertaa haasteeksi matkan varrelle osui myös Puolustusvoimien rakennemuutos, jonka seurauksena alkuperäinen Elektroniikkalaitoksen projektitiimi vaihtui ulkopuoliseen kumppaniin, Millogiin. Muutos ei kuitenkaan varjostanut projektin etenemistä. - Millogin toiminta oli asiantuntevaa koko projektin ajan ja aikatauluissa pysyttiin muutoksista huolimatta, Selin kiittelee ja kertoo olleensa erityisen tyytyväinen siihen, miten hyvin tiimin osaaminen ja Puolustusvoimien toivomusten kuuleminen säilyivät toimijan vaihtuessakin. Automatiikan ylivoimaa testaukseen ITO90M-järjestelmän testauksesta huolehtivaTS50201Mtestausjärjestelmä edustaa edistyksellisen testausautomatiikan parhaimmistoa. Puolustusjärjestelmien kehittyessä teknisesti yhä vaativammiksi on automaattisesta testauksesta tullut merkittävä - usein myös ainoa mahdollinen - menetelmä oikean suorituskyvyn ja käyttöturvallisuuden mittaamiseksi. Millog asiakaslehti 1/2011 ITO90M Millogin automaatioryhmällä on pitkä kokemus Puolustusvoimien testausautomaation kehittämisestä. Timo Leppäaho (vas.) ja Risto Paajanen (oik.) pitävät mahdollisena, että jonakin päivänä testausjärjestelmiä toimitetaan myös muille asiakkaille. - Automaattinen testausjärjestelmä on lahjomaton eivätkä inhimilliset tekijät pääse vaikuttamaan sen antamiin tuloksiin, avaa Risto Paajanen automatiikan etuja. - Ensiksi tarkastamme kriteerit ja raja-arvot, minkä jälkeen teemme testit aina yksityiskohtaisen tarkoiksi ja toistettaviksi, sovitussa laajuudessa ja sovituilla raja-arvoilla. Automaattinen testaus onkin tärkeä osa kumppanuutta ja laadunvalvontaa. Ottaessaan testausjärjestelmän käyttöönsä asiakas - tässä tapauksessa Puolustusvoimat - voi varmistaa myös Millogin tai alihankkijoiden työn laadun, samalla kun selvitetään testattavan järjestelmän toimivuus ja turvallisuus koko sen elinkaaren ajan. Millogin automaatioryhmällä on 20 vuoden kokemus Puolustusvoimien testausautomaation kehittämisestä. Vaativien testaussovellusten mukana kertynyttä osaamista on nykyisen toimintamallin ansiosta mahdollista käyttää myös muiden asiakkaiden palvelemiseen. 9 -Yrityselämän ja teknologian jatkuvat muutokset edellyttävät joustavia testausjärjestelmiä, joilla testaus toteutuu mahdollisimman laadukkaana ja kustannustehokkaana testattavan järjestelmän koko elinkaaren ajan. Siinä kehitystyössä haluamme olla jatkossakin mukana, toteaa Risto Paajanen. ”Automaattinen testausjärjestelmä on lahjomaton eivätkä inhimilliset tekijät pääse vaikuttamaan tuloksiin.” TEKSTI Anne Kastarinen KUVAT Anne Kastarinen, Risto Paajanen, Anssi Vaakanainen Millog asiakaslehti 1/2011 Toimitusjohtaja Aarne Nieminen Kunnossapidon kumppanuus K-osakkeen ja sen edustajana yhtiön hallituksessa toimii kenraaliluutnantti evp. Esa Tarvainen.Teollisia pääomistajia ovat Patria Finance Oyj 55 % ja Insta Group Oy 34 %. Millog Oy:n kumppanuus perustuu kattavaan sopimuskokonaisuuteen, joka on osoittanut toimivuutensa jo kumppanuuden alkuvuosina. Millog Oy:n toimintaa ohjaa Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunta ja alueellisesti huoltorykmentit. Maavoimien Esikunta vastaa huollonjärjestelyistä ohjaten Maavoimien Materiaalilaitosta ja sitä kautta huoltorykmenttejä, jotka suunnittelevat ja ohjaavat alueellisen kunnossapidon järjestelyt käsittäen lähinnä I-tason. Kumppanuuden toteutus uolustusvoimat selvitti kunnossapidon strategista kumppanuutta laaja-alaisesti 2000-luvun alussa. Ehkä merkittävin selvitystyö tehtiin Akku-hankkeessa, joka kattoi maavoimien kunnossapitovastuulla olevan materiaalin. Kumppanuushankkeen edetessä KUJA -hankkeessa ja KUJA-jatkovaiheissa tehtiin vertailu teollisen ja oman toiminnan kehittämisen välillä. P Vuonna 2010 julkaistu Puolustusministeriön osastrategia määrittelee strategisen kumppanuuden seuraavasti: ”Strateginen kumppanuus on Puolustusvoimien ja yksityisen sektorin palvelun tuottajan välisen yhteistyön syvällisin muoto. Sen lähtökohtana on sopimukseen perustuva luja, kestävä ja pitkäaikainen yhteistyösuhde, joka jatkuu myös poikkeusoloissa. Strategiselle kumppanuudelle ominaista ovat yhteiset kehittämistavoitteet ja osapuolten varautuminen ja toimintatapojen kehittäminen rauhan aikana valmiuden eri kohottamisen vaiheita, sodan aikaa ja sodan ajan toimintaa varten.” Millog Oy on maavoimien strateginen kumppani. Yritys täyttää kumppanuusstrategian vaatimukset. Sen omistusrakenne ja osakassopimus takaavat valtiolle riittävät mahdollisuudet tarvittaessa puuttua yrityksen ohjaukseen. Puolustusministeriö omistaa Millog Oy:n ns. 10 Millog Oy:n tulee Sotataloussopimuksessa sovittavalla tavalla luoda ja ylläpitää kunnossapidon organisaatiota ja toimivuutta poikkeusoloja varten. Tämän mahdollistamiseksi Puolustusvoimat tilaa kunnossapidon Millog Oy:ltä, joka toimittaa tilatun kunnossapidon joko suoraan Millog Oy:n tekemänä työnä tai sen hallinnoimana alihankintatyönä. Tämä periaate on valittu, jotta varmistetaan riittävät laadulliset ja määrälliset resurssit poikkeusolojen kunnossapitoon ja voidaan vastata ns. harmaan vaiheen vaatimuksiin. Sopimus velvoittaa Millog Oy:tä verkottumaan niin järjestelmätoimittajien kuin strategisten alihankkijoiden kanssa. Tämä teollinen verkko perustuu poikkeusolojen työsuunnitelmiin, joiden vaatimuksista vastaa Maavoimien Esikunta. Millog Oy on tehnyt laajan kartoituksen kunnossapitotasolla I käytetyistä sopimuksista ja harmonisoinut niitä. Näin on lähes 500 sopimuksesta tultu noin 50 valtakunnalliseen sopimukseen, joita joukko-osastot käyttävät. Millog Oy on tukenut joukko-osastojen harjoitusleirejä sekä osallistunut sotaharjoituksiin.Toistaiseksi kokemukset Millog Oy:n toiminnasta ovat olleet myönteisiä. Harjoi- Millog asiakaslehti 1/2011 Toimitusjohtaja Aarne Nieminen tukset ja leirit antavat tietoutta poikkeusolojen suunnitteluun ja toiminnan mitoittamiseen sekä palautetta kentällä kohdattavista käytännön asioista. Teollisen verkon toiminta poikkeusoloissa Vertailu osoittaa, että olemme oikealla suunnalla ja kustannusten kasvu on saatu leikattua. Vertailusta voidaan todeta myös tuottavuuden kehittyneen ja kunnossapitovelan pienentyneen viime vuosina. Kehitysmahdollisuuksia Poikkeusolojen työsuunnitelmien valmistuttua voidaan arvioida todellinen resurssitarve sekä tarvittavan teollisen verkon laajuus, joka jo nykyisellään on huomattava. Teollisen verkon olemassaolo on tärkeä poikkeusolojen toiminnassa. Vaikka nykyisin nojaudutaan paljolti kansainvälisiin sopimuksiin ja yhteistyöhön, on kotimaassa toimivalla teollisuudella ratkaiseva vaikutus poikkeusolojen kunnossapitokykyyn. Tämä tulee huomioida arvioitaessa mm. EU:n puolustushankintoja koskevan direktiivin toimeenpanoa. Teollisen yhteistyön kautta hankitaan osaamista ylläpitää järjestelmiä ja solmitaan verkostoja, jotka auttavat sekä hankeen rakentamis- että operointivaiheessa. Kumppanuuden kustannukset ”Strategisen Kumppanuuden tavoitteena on maavoimien kokonaiskunnossapidon kustannusten kasvun leikkaaminen ja kokonaistaloudellisten säästöjen, tavoitetasona 10 - 20 % säästöt, aikaansaaminen vapauttamalla Asiakkaan resursseja uudelleen kohdennettavaksi kehityssuunnitelmien sekä Asiakkaan henkilöstöstrategian mukaisesti.” Kumppanuussopimuksen perushintainen osuus on hinnoiteltu vuosille 2009 – 2016 siten, että Millog Oy tuottaa saman palvelun hinnaltaan vuonna 2016 noin 14 %:ia pienemmillä kustannuksilla Puolustusvoimille kuin vuonna 2009. Millog Oy hakee kustannussäästöjä toiminnallisilla parannuksilla. Riihimäelle on investoitu uusi 2500 m²:n varusteluhalli, Lievestuoreelle puolestaan on valmistunut uusi terminaalirakennus, jossa on tiloja myös optroniikkatoiminnoille. Kuopion varikon lakkauttamisen (2009) säästöt ovat vuositasolla olleet noin 600 k€. Palveluverkon muutosten suunnittelu yhdessä maavoimien kanssa on oleellista, jotta ei tehdä osaoptimointia vaan saavutetaan kokonaissäästöjä. Puolustusvoimien kunnossapitoa tulee tarkastella osana kokonaisuutta, joka liittyy kiinteästi osaksi logistiikkatoimintoja. Yhdessä maavoimien kanssa kehitetään ja suunnitellaan toimintaa, josta hyvänä esimerkkinä on ns. LOGOSAKE-hanke, joka ulottuu myös poikkeusolojen suunnitteluun.Tulevaisuudessa on mahdollista siirtyä käytettävyys- tai käyttövarmuusperusteiseen kunnossapitoon, jonka vaatimustasot määrittelee maavoimien esikunta ohjaten materiaalin käyttöä, varaosien kulutusta ja resursseja. Tällöin osapuolien rajapinnat ja vastuut pitää olla selvästi määriteltyjä prosessin eri vaiheissa. Tehostamista löytyy menetelmistä ja myös edellä mainitusta maavoimien kunnossapidon ohjausmallista. Puolustusvoimat ei polje paikallaan vaan muutokset tiedostetaan ja niitä toteutetaan. Tehostamista valitettavasti kahlitsee ja hidastaa merkittävästi monet säännökset ja poliittiset seikat. Palveluita pitää tarkastella kokonaisuuksina eri näkökulmista ja löytää uusia tapoja toteuttaa sekä joukkotuotannon että poikkeusolojen vaatimukset. Puolustusministeriön osastrategiassa ”Puolustushallinnon kumppanuus” on määritelty kumppanuuden muodostamisprosessi, jossa on hyvin kuvattu eri tekijöitä kumppanuutta harkittaessa tai laajennettaessa. Millog Oy maavoimien strategisena kumppanina on valmis yhä syvenevään yhteistyöhön ja auttamaan Puolustusvoimia sen tavoitteiden toteuttamisessa. Mielenkiinnolla seuraamme Puolustusvoimauudistusta ja sen tuomia haasteita sekä mahdollisuuksia. TEKSTI Aarne Nieminen KUVA Sami Helenius Kunnossapidon tasojen 1 ja 2 vuosikustannuksia arvioidaan kumppanuuspäätöksen mukaisesti kolmannen osapuolen toteuttamana. Vertailutyön Puolustusvoimat on tilannut Bearing Point Oy:ltä, joka on tehnyt kustannusvertailua ennustettujen ja toteutuneiden kustannusten välillä.Toistaiseksi kustannukset ovat olleet vuosittain pienemmät kuin ennustetut. 11 Millog asiakaslehti 1/2011 Ympäristöjärjestelmä Yhteiset pelisäännöt ympäristönsuojeluun Millogin ympäristöjärjestelmän rakentaminen saavutti merkittävän tavoitteen lokakuun alussa sertifiointiauditoinnin valmistuttua. Inspecta Sertifiointi Oy:n arviointiraportti sisälsi kaksi lievää poikkeamaa, joihin liittyvät korjaavien toimenpiteiden suunnitelmat toimitettiin kuukauden kuluessa arvioijille. Sen jälkeen tehtäväksi jäi enää vain odottaa arvioijien lopullista kannanottoa ja sertifikaatin myöntämistä. 12 Millog asiakaslehti 1/2011 Ympäristöjärjestelmä 13 Millog asiakaslehti 1/2011 Ympäristöjärjestelmä len ylpeä siitä, että saimme toteutettua alkuperäisen, haasteellisen suunnitelmamme.Teimme oikeita asioita oikeassa järjestyksessä ja saimme myös auditoijilta hyvää palautetta, iloitsee Millogin ympäristöpäällikkö Tauno Kaukoniemi. O Ympäristöohjelmat yksissä kansissa Ympäristöjärjestelmän tavoitteena oli luoda yhteiset menettelytavat ympäristönsuojelun toteuttamiseksi koko Millogissa. Järjestelmää lähdettiin rakentamaan hyvältä pohjalta, sillä varikoilla oli jo ennen Millogiin siirtymistä ympäristöasiat hallinnassa. Toimipisteiden erityispiirteiden huomiointi koko yrityksen kattavaa näkemystä muodostettaessa oli sujuvasti soljuneen projektin haasteellisin paikka. - Ympäristöasioiden taso saattaa vaihdella eri toimipisteissä suuresti jo pelkästään infran vaikutuksesta. Tästä ollaan kuitenkin tietoisia ja Millog on jo kehittämässä rakennuskantaa ja tekniikoita, joilla parannetaan esimerkiksi energian käytön hyötysuhdetta, kertoo Kaukoniemi. Asiakasvaatimus kuntoon aikataulusta edellä Kumppanuussopimuksen asiakasvaatimuksiin kuuluu, että Millogissa tulee olla sertifioitu ympäristöjärjestelmä 1.1.2013 mennessä. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että vaatimus saadaan täytäntöön jo vuoden 2011 aikana. -Tavoitetta aiennettiin niin, että pyrimme siihen 31.12.2011 mennessä. Sertifioitu, toimiva ja vaikuttava ympäristöjärjestelmä parantaa yrityksen imagoa ja tuottaa jopa taloudellista hyötyä, perustelee Kaukoniemi kunnianhimoista aikataulua. Ympäristöjärjestelmän tuomat edut eivät siis kohenna ainoastaan yritysilmettä vaan myös yrityksen elinvoimaisuutta. Järjestelmää noudattamalla tehostetaan raakaaineiden ja ajan käyttöä, jolloin kustannuksissa voidaan säästää huomattavasti. Päämäärien asettamisen ja uusien menetelmien käyttöönoton myötä toiminnasta tulee entistä taloudellisempaa. Entä mitä uusi ympäristöjärjestelmä merkitsee Millogin yhteistyökumppaneille ja asiakkaille? - Ympäristöjärjestelmä ottaa huomioon myös yhteistyökumppanimme. Pyrimme ennakoimaan asiakkaidemme ja muiden sidosryhmiemme ympäristöodotukset ja huolehdimme siitä, että heillä on tarvitsemansa tiedot tuotteidemme ja toimintamme mahdollisista ympäristövaikutuksista. Lisäksi tiedotamme yhteistyökumppaneitamme myös heihin kohdistuvista ympäristönsuojelullisista velvoitteista, kertoo Kaukoniemi. 14 Ympäristöjärjestelmä koskee koko Millogin toimintaa eli kaikkia toimipisteitä ja yksiköitä, pääkonttoria, SAkauppoja ja huutok auppatoimintaa. Rajapinnat toiminnan ja vastuiden osalta tarkentuvat Puolustusvoimien kanssa alkuvuodesta 2012, jolloin tehdään vielä katselmukset niissä toimipisteissä, joissa Puolustusvoimat ja Millog toimivat samalla alueella ja samoissa tiloissa. ”Yksinkertaisimmillaan pyrkimyksenä on minimoida negatiiviset ympäristövaikutukset ja maksimoida myönteiset.” Pienillä teoilla suuria saavutuksia Ympäristöjärjestelmässä luotiin menettelytavat Millogin ympäristönsuojelun tason tunnistamiseksi ja sitä kohentavien toimenpiteiden toteuttamiseksi.Yksinkertaisimmillaan pyrkimyksenä on minimoida negatiiviset ympäristövaikutukset ja maksimoida myönteiset. - Millogin toiminta ei aiheuta suuria uhkia ympäristön pilaantumiselle, mutta pienilläkin ekoteoilla pystymme löytämään merkittäviä myönteisiä ympäristönäkökohtia, muistuttaa Kaukoniemi. Ympäristöohjelman kulmakiviä ovat yhteistoiminta Puolustustusvoimien kanssa, energian ja jätemäärien seurantamenettelyt, kemikaaliturvallisuus sekä valmius toimia hätätilanteissa.Ympäristöjärjestelmään kuuluu myös, että Millog etsii jatkuvasti uusia keinoja ympäristöriskien minimointiin varastoinnissa, huollossa ja kunnossapidossa sekä kaluston käytössä yhdessä Puolustusvoimien kanssa. Millog asiakaslehti 1/2011 Ympäristöjärjestelmä Tauno Kaukoniemi voi huokaista helpotuksesta: sertifioitu ympäristöjärjestelmä saadaan valmiiksi etuajassa. Ympäristönsuojelu tavaksi Uusia menettelytapoja on jo suunniteltu jätehuollon järjestelyihin, kemikaaliturvallisuuteen ja energiataloudellisuuteen liittyen. Kun toimintatavat muotoutuvat rutiineiksi, niistä tulee luonteva osa päivittäistä työtä. Ympäristönsuojelu onkin parhaimmillaan yrityksen tapa toimia, jolloin se ei korostu erillisenä järjestelmänä. Toimintatapaan kuuluu sitoutuminen ympäristönsuojelutason jatkuvaan parantamiseen.Ympäristöjärjestelmän rakentaminen ja sertifiointi olivat ensimmäinen päämäärä ja nyt on aika asettaa uusia tavoitteita. - Ympäristönäkökohdat on nyt tunnistettu ja niitä tarkastellaan ympäristökatselmuksissa kolmen vuoden välein sekä sisäisissä auditoinneissa vuosittain. Toimipistekohtaiset ympäristöohjelmat laaditaan johdon asettamien tavoitteiden mukaan. Kun rakenteet ja menettelyt ovat kunnossa, etsimme uusia kehityskohteita, kertoo Kaukoniemi tulevaisuuden näkymistä. TEKSTI Anne Kastarinen KUVAT Seppo Lehikoinen 15 ISO 14001 – maailman tunnetuin ympäristöjärjestelmämalli Ympäristöjärjestelmä on systemaattinen tapa kehittää ympäristöasioiden hallintaa ja ympäristönsuojelutoimien tuloksellisuutta. ISO 14001 auttaa organisaatioita sekä parantamaan ympäristönsuojelunsa tasoa että osoittamaan ympäristöasioidensa hyvää hoitoa. Ympäristöjärjestelmässä organisaatio • sitoutuu ympäristönsuojelun tasonsa jatkuvaan parantamiseen • tunnistaa tuotteidensa, toimintojensa ja palveluidensa ympäristövaikutukset • selvittää lakisääteiset velvoitteensa ja huolehtii niiden täyttämisestä • asettaa ympäristötavoitteet ja seuraa niiden toteutumista • varaa resurssit • ylläpitää henkilöstön osaamista • ohjaa prosesseja ja toimintoja • varautuu ympäristöriskeihin ja onnettomuustilanteisiin • tarkkailee ja seuraa ympäristövaikutuksia • ennaltaehkäisee ympäristövahinkoja ja estää niiden toistumisen • ylläpitää hyviä ympäristökäytäntöjä • arvioi toimintansa tuloksia ja parantaa toimintaansa Millog asiakaslehti 1/2011 Atos Atos valittiin Millogin ITKUVA Sami Helenius Kuvassa vasemmalla Arto Julkunen, Jorma Kujala, Kalle Sjöberg, Antti Jokinen, Kimmo Kuure, Olli Wuoti, Auli Peltola, Ulla Palo, Aimo Korventausta, Mikko Mäenpää. 16 Millog asiakaslehti 1/2011 Atos -toimittajaksi Euroopan johtava IT-palvelutalo Atos toimittaa Millogille SAP-toiminnanohjausjärjestelmän seuraavien neljän vuoden aikana. Kesällä allekirjoitettu sopimus kattaa järjestelmän käyttöönoton, asiantuntijapalvelut ja sovellustuen sekä poikkeuksellisen infraratkaisun. äätös SAP-toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotosta liittyy Millogin strategiseen kumppanuuteen Suomen Puolustusvoimien kanssa sekä laajempaan tavoitteeseen ottaa vastaava järjestelmä käyttöön koko Patria-konsernissa. P - Millogin kannalta päätös on merkittävä ja mahdollistaa yrityksen jatkuvan kehityksen sekä parantaa mahdollisuuksiamme palvella myös muita asiakkaita, toteaa Millogin toimitusjohtaja Aarne Nieminen. Lähtökohdat heijastuivat käynnissä olevaan projektiin erityisinä turvallisuusvaateina, jotka muotoutuivat myös tärkeiksi kriteereiksi yhteistyökumppania valittaessa. Atos vakuutti merkittävällä kokemuksellaan tietoturvakriittisistä hankkeista: yritys on tehnyt vastaavaa yhteistyötä esimerkiksi Suomen Puolustusvoimien kanssa. - Meiltä löytyivät tarvittavat ratkaisut, osaaminen ja arvokasta kokemusta vastaavanlaisista projekteista. Lisäksi perehdyimme Millogin tarpeisiin hyvin huolella jo tarjousvaiheessa, taustoittaa Atoksen konsultointi- ja sovellustukipalvelujen johtaja Hellevi Kaisanlahti Atoksen valintaan johtaneita seikkoja. ”Atos on tehnyt vastaavaa yhteistyötä myös Suomen Puolustusvoimien kanssa.” 17 Kansainvälisenä IT-palvelutalona tunnettu Atos toimii tässä projektissa tiukasti Suomesta käsin sillä tarkkojen turvallisuusmääräysten takia globaalin organisaation hyödyntäminen käytännön työssä ei tule kyseeseen. Laaja kokemus ja ajantasainen tietotaito etenkin tietoturvaratkaisuista näkyvät projektiryhmässä vahvana ja varmana otteena. Millog asiakaslehti 1/2011 Atos Atoslaisilla on pitkä kokemus SAP:sta suomalaisorganisaatioissa. Atos, silloiselta nimeltään Siemens IT Solutions and Services, toi ensimmäisenä IT-talona SAP:n Suomeen jo 90-luvulla ja vakiinnutti asemansa Suomen johtavana SAP-järjestelmien ylläpitäjänä. Viime keväänä SAP palkitsi Atoksen pitkäjänteisen sitoutumisen vuoden SAP-partneri -arvonimellä. Ei mikään tavallinen kypärä - Millog on meille asiakkuutena hyvin mieluisa ja antaa mahdollisuuden hyödyntää ominta osaamistamme asiakkaan hyväksi, Kaisanlahti kertoo. aistelija 2020 -kypäräintegraatioprojektissa Millog suunnittelee ja valmistaa integroidun pimeänäkökyvyn kypäräjärjestelmään. Kypäräintegraatioprojekti liittyy Puolustusvoimien Taistelija 2020 teknologiahankkeeseen, jossa Millog on mukana vastaten taistelijan pimeänäkölaitteesta. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa taistelijan toimintakyky kaikkina vuorokauden aikoina. Yhteistyö on käynnistynyt hyvin ja Kaisanlahti kiittelee projektiryhmän hyvää henkeä ja sitoutumista yhteiseen tavoitteeseen. - Projektin tiukka aikataulu ja työmäärä tulevat koettelemaan kykyä nopeaan päätöksentekoon ja riittävään resurssointiin. Toistaiseksi tässä on onnistuttu ja uskallan luottaa, että näin käy jatkossakin, Kaisanlahti toteaa.’’ Projekti on edennyt määrittelyvaiheen loppumetreille ja tavoitteena on, että uusi järjestelmä saadaan kokonaisuudessaan käyttöön syksyllä 2012. TEKSTI Anne Kastarinen T Uuden kypärämallin ideointi on toteutettu vahvasti asiakkaan tarpeita kuunnellen. Projektin suunnitteluvaihe etenee useampaa eri suunnittelulinjaa. Modulaarinen vaihtoehto perustuu päähineosaan ja siihen liitettäviin suojaus-, kommunikaatio- ja pimeänäköjärjestelmiin. Näin käyttäjä voi tehtävästä ja tilanteesta riippuen koota parhaiten tarkoitukseen soveltuvan kypäräjärjestelmän. Kypärän voi varustaa raskaalla ballistisella suojauksella, pimeänäöllä, kommunikaatiojärjestelmällä ja kuulon suojauksella tai vaihtoehtoisesti vain esim. päähineosaan kiinnitetyllä kommunikaatiojärjestelmällä. Kypäräjärjestelmässä tärkeitä ominaisuuksia ovat mukautuvuus, keveys, luotettavuus, käytettävyys ja liitettävyys tulevaisuuden teknologialle. Vuoden 2011 aikana tehtyjen konseptien pohjalta asiakas valitsee soveltuvimman ratkaisun, josta valmistetaan vuoden 2012 lopulla protosarja kenttäkokeita varten. Hellevi Kaisanlahti KUVA Pekka Kiirala 18 TEKSTI Timo Mikkonen KUVA Isto Nironen Millog asiakaslehti 1/2011 Lievestuore Millog Oy:n uusi terminaalirakennus otettiin käyttöön Lievestuoreella Jyväskylän seudun kuntien omistaman Jykes Kiinteistöt Oy:n rakennuttama ja Millog Oy:n vuokraama uusi tuotanto- ja terminaalirakennus vihittiin käyttöön 24.11.2011. illog Oy sai hankkeen myötä käyttöönsä ajanmukaiset, tilaturvallisuudeltaan korkeatasoiset sekä optroniikan puhtaus- ja ilmanvaihtovaatimukset täyttävät tilat. Rakennuksen kokonaispinta-ala on 2 200 m². M ”Tilat mahdollistavat materiaalitoimintojen keskittämisen yhteen rakennukseen, joka puolestaan tehostaa toimintaamme. Myös optroniikkatoiminnot tehostuvat sillä jo aiemmin rekrytoidut ja koulutetut henkilöt saivat uudesta rakennuksesta asianmukaiset työskentelytilat. Tiloihin on sijoitettu mm. nykyaikainen lasihiomo uusine koneineen”, toteaa Millog Oy:n toimitusjohtaja Aarne Nieminen tyytyväisenä. Noin 2,6 miljoonan euron hanke on hyvä viesti koko Jyväskylän seudulle. Vasemmalta Rami Harmaala, Juha Takala, Aarne Nieminen, Veli-Pekka Kari ”Millog on Laukaan merkittävimpiä työllistäjiä, ja tämä on myös ympäristölle selvä viesti, että Lievestuore on kehittyvä alue”, kertoo Jykes Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Juha Takala. TEKSTI Maria Takalo KUVA Seppo Lehikoinen KUVA Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä 19 Millog asiakaslehti 1/2011 Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta! Toivotamme T To oiv votam otta am mme m kkaikille aiki ai kill ki lle le a as asiakkaillemme sia akk k ai aill lllem mme e ja ay htei ht eist ei sy yö ökump ppa paneil illle l mm mme yhteistyökumppaneillemme rauh ra uh hal alli l ssttjoulutervehdyksiin a jo oul ulua ua a ja a turvallist sta a uu uutt tta a vu uot o ta ta! varat rauhallista joulua turvallista uutta vuotta! Lahjoitamme tarkoitetut lasten ja nuorten sekä kehitysvammaisten L La h oiita hj amm me jo oul uu utterv errv ve ehd dyk yksiiiin n ttarkoitetut a koit ar i et it etut u var ara at Lahjoitamme joulutervehdyksiin varat toiminnan tukemiseen. l st la sten en ja ja nuorten n o nu orrte en sekä sse ekä kä lasten ke ehi h tty ysv vam amma aiste en to ttoiminnan imiin im nna nan tu tuke kke emi m se een en. kehitysvammaisten tukemiseen.
© Copyright 2024