KARKKILAN SEURAKUNTA

Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
18.4.2012
3.5.2012
KARKKILAN SEURAKUNTA
TASEKIRJA
TOIMINTAKERTOMUS
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS
TILINPÄÄTÖS
2011
Sivu 1
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
18.4.2012
3.5.2012
Sivu 2
SISÄLLYS
1
YLEISTÄ ....................................................................................................................... 4
1.1
Seurakunnan olemus ja tehtävä ........................................................................... 4
1.2
Taloudellinen tilanne ............................................................................................ 5
1.3
Kirkkoneuvoston esitys tilikauden alijäämästä ..................................................... 7
1.4
Jäsenmäärä ......................................................................................................... 7
1.5
Kirkolliset vaalit .................................................................................................... 7
1.6
Kirkkovaltuusto .................................................................................................... 7
1.6.1
1.7
Kirkkoneuvosto .................................................................................................... 8
1.7.1
2
Kirkkovaltuuston keskeiset päätökset ...................................................... 8
Kirkkoneuvoston keskeiset päätökset...................................................... 9
1.8
Tarkastajat ja edustajat ...................................................................................... 11
1.9
Yleishallinto ja kirkkoherranvirasto ..................................................................... 11
SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA............................................................................. 11
2.1
Yleinen seurakuntatyö ....................................................................................... 11
2.2
Tiedotus ja viestintä ........................................................................................... 13
2.3
Musiikkityö ......................................................................................................... 13
2.4
2.5
2.6
2.7
2.8
2.3.1
Kuvaus toiminnasta ............................................................................... 13
2.3.2
Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta ............................ 14
Lapsi-, perhe- ja aikuistyö .................................................................................. 14
2.4.1
Lapsi-, perhe ja aikuistyön päälinjat....................................................... 14
2.4.2
Päiväkerho ............................................................................................ 15
2.4.3
Koululaisten iltapäiväkerho .................................................................... 15
2.4.4
Pyhäkoulu ............................................................................................. 16
2.4.5
Perhetyö ............................................................................................... 16
2.4.6
Aikuistyö ............................................................................................... 17
Varhaisnuorisotyö .............................................................................................. 18
2.5.1
Kuvaus toiminnasta ............................................................................... 18
2.5.2
Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta ............................ 18
Rippikoulutyö ..................................................................................................... 18
2.6.1
Kuvaus toiminnasta ............................................................................... 18
2.6.2
Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta ............................ 19
Nuorisotyö ......................................................................................................... 19
2.7.1
Kuvaus toiminnasta ............................................................................... 19
2.7.2
Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta ............................ 20
Diakoniatyö ........................................................................................................ 20
2.8.1
Kuvaus toiminnasta ............................................................................... 20
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
2.8.2
2.9
3
4
5
6
18.4.2012
3.5.2012
Sivu 3
Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta ............................ 21
Lähetystyö ......................................................................................................... 21
2.9.1
Kuvaus toiminnasta ............................................................................... 21
2.9.2
Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta ............................ 22
HAUTATOIMI.............................................................................................................. 22
3.1.1
Kuvaus toiminnasta ............................................................................... 22
3.1.2
Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta ............................ 22
KIINTEISTÖTOIMI ...................................................................................................... 22
4.1.1
Kuvaus toiminnasta ............................................................................... 22
4.1.2
Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta ............................ 23
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS...................................................................................... 24
5.1
Henkilöstön määrä ............................................................................................. 24
5.2
Henkilötyövuosien määrä ................................................................................... 25
5.3
Henkilöstön sukupuoli, ikä, koulutus ja henkilömäärät tehtäväryhmittäin ............ 25
5.4
Henkilöstökoulutus............................................................................................. 25
5.5
Henkilöstön työhistoria ja vaihtuvuus ................................................................. 25
5.6
Työkyky ja terveys ............................................................................................. 25
5.7
Palkka- ja henkilöstökustannukset ..................................................................... 26
5.8
Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukukooste ........................................................ 26
TALOUSINFORMAATIO ............................................................................................. 29
6.1
Talousinformaation rakenne............................................................................... 29
6.1.1
Käyttötalousosa..................................................................................... 29
6.1.2
Tuloslaskelmaosa ................................................................................. 29
6.1.3
Investointiosa ........................................................................................ 29
6.1.4
Rahoitusosa .......................................................................................... 29
6.1.5
Tase ...................................................................................................... 29
6.2
Käyttötalousosa, talousarviovertailu ................................................................... 30
6.3
Tuloslaskelmaosa, talousarviovertailu ................................................................ 36
6.4
Investointien talousarviovertailu ......................................................................... 38
6.5
Tuloslaskelma, edellisen vuoden vertailu ........................................................... 41
6.6
Rahoituslaskelma .............................................................................................. 43
6.7
Tase .................................................................................................................. 45
6.8
Tilinpäätöksen liitetiedot..................................................................................... 47
KUVIOT ............................................................................................................................... 57
TAULUKOT.......................................................................................................................... 57
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
1
1.1
18.4.2012
3.5.2012
Sivu 4
YLEISTÄ
Seurakunnan olemus ja tehtävä
Kaste- ja lähetyskäskyssään antaa Kristus seurakunnalleen tehtävän: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastakaa heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä
noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa.” (Matt. 28:19 - 20)
Lähetyskäsky on muuttumaton, vaikka käskynannosta on kulunut lähes kaksi tuhatta vuotta. Maailma
sen sijaan on muuttunut. Kristuksen antama käsky on ensimmäinen ja ylin ohje, joka määrittelee seurakunnan perustehtävän myös muuttuneessa maailmassa. Seuraavia täsmentäviä ohjeita ovat luterilaisissa tunnustuskirjoissa määritellyt muotoilut sekä kirkkolain ja kirkkojärjestyksen määräykset. Kirkkolaki
määrittelee seurakunnan tehtävät ytimekkäästi: ”Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii
jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista
kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä” (KL 4:1§ ja vielä yksityiskohtaisemmin
KJ 2. luku).
Seurakunnan tehtävänä on ensisijaisesti toteuttaa Kristuksen antamaa ohjetta. Perustehtävän hoitaminen vaatii keskittymistä jumalanpalveluselämään, kirkollisiin toimituksiin ja lähetystyöhön. Jotta kirkkolain
antaman velvoitteet tulevat täytetyiksi, pitää seurakunnan toiminnassa panostaa myös rippikouluopetukseen, kristilliseen kasvatustyöhön sekä diakoniaan ja sielunhoitoon.
Seurakunnan toimintaympäristö vaikuttaa seurakunnan mahdollisuuksiin toteuttaa tehtäväänsä. Kun
ympäröivässä yhteiskunnassa menee huonosti, heikkenee myös seurakunnan mahdollisuus hoitaa tehtäväänsä. Vuonna 2011 Karkkilan seurakunnan talouskehitys pakotti miettimään miten nykyisessä laajuudessaan oleva toiminta rahoitetaan. Vuoden 2011 aikana seurakunnassa suunniteltiin säästöjä, joiden toteuttaminen tapahtuu vuosien 2012 ja 2013 aikana. Tulevat säästöt tulevat vaikuttamaan seurakunnan toimintaan. Jotain on tulevina vuosina tehtävä eri tavalla ja jotain on jätettävä tekemättä.
Seurakunnan toimintaa on tärkeää kehittää niin, että yhä useampi kuntalainen tuntee kotiseurakunnan
omakseen ja kasvaa yhteiseen kristilliseen vastuuseen. Seurakunnan jäsenmäärän pieneneminen on
saatava loppumaan. Seurakunnan on jatkossa keskityttävä perustehtäviin, jotka tulee toimittaa laadukkaasti seurakuntalaisia toimintaan kutsuen. Kristuksen käsky ja kirkkolaki ovat ohjeita, jotka ohjaavat kehittämään toimintaa tiettyyn suuntaan. Seurakunta päättää näiden ohjeiden tulkitsemisesta ja käytännön
toteuttamisesta.
Toimintakertomuksessa vuoden 2011 toimintaa ja sille asetettuja tavoitteita peilataan seurakuntamme
perustoimintokuvaukseen, vuoden 2011 talous- ja toimintasuunnitelmaan sekä seurakunnan strategiaan.
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
1.2
18.4.2012
3.5.2012
Sivu 5
Taloudellinen tilanne
Kuvio 1: Karkkilan seurakunnan verotulokertymä vuosi 2011 (2010)
Kirkollisverokertymä vuonna 2011 oli 1.277.762 eur (+5%). Osuus yhteisöveron tuotosta oli 183.969 eur
(+21%) ja kokonaisverokertymä 1.461.731 eur (+7%). Suluissa on esitetty vertailu vuoteen 2010.
Vuoden 2011 talousarvioon budjetoitu verotulokertymä oli 1.427.000 eur. Verotuloja kertyi 34.731 eur
(+2%) budjetoitua enemmän. Yhteisöveron tuotto oli oleellisesti budjetoitua korkeampi ja
verotulokertymän budjettiylitys perustui tähän. Vuoden 2011 kirkollisverotuoton kehitykseen vaikutti
talouden hidastunut kasvu, kirkonjäsenkehitys ja paikkakunnan muuttotappio.
Verotulot
vuosittain
Toteutunut
2006
2007
2008
2009
2010
2011
1.300.958
1.364.760
1.438.977
1.434.381
1.370.453
1.461.731
Talousarvio
TA
1.298.250
TA
1.340.480
TA
1.439.848
TA
1.481.204
TA
1.350.000
TA
1.427.000
Toteutuminen %
97,1
100,2
99,9
97
101,5
102,4
Taulukko 1: Karkkilan seurakunnan verotulokertymä vuosittain
Vuoden 2011 aikana Karkkilan työttömyys väheni. Vuoden lopussa työttömyysaste oli 8,4%, kun se
tammikuun lopussa oli ollut 9%.
Karkkilalaisista kuului kirkkoon 2000-luvun alussa yli 79%. Vuoden 2011 lopussa kirkkoon kuului enää
noin 73% kaupunkilaisista. Jäsenmäärän muutos vaikuttaa oleellisesti kirkollisverokertymään.
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
VUOSI
Yhteisöveron osuus verotuloista €
Verotulot/jäsen €
Vuosikate €
Vuosikate/jäsen €
Vuosikate %/(toimintatulot + verotulot)
Poistot €
Poistot/jäsen €
Poistot %:ia verotuloista
Vaihto- ja rahoitusomaisuus yhteensä
Kassavarat
Yli-/alijäämä
Seurakunnan väkiluku
Muutos edelliseen vuoteen
Seurakuntaan kuuluminen %:ia
18.4.2012
3.5.2012
Sivu 6
2008
163.502
206
149.571
21,50
9,8
100.532
14,45
6,99
466.858
103.369
64.495
2009
125.657
207
112.590
16,29
7,4
119.675
17,31
8,34
380.790
62.607
7.800
2010
152.107
200
-5.498
-0,80
-0,37
130.511
19,01
9,52
243.352
90.150
-127.768
2011
183.969
217
63.145
9,37
4,1%
130.297
19,34
8,91
272.423
123.637
-58.911
6.956
-12
76,6
6.913
-43
75,9
6.866
-47
74,6%
6738
-128
73,3%
Taulukko 2: Karkkilan seurakunnan talouden tunnuslukuja ja seurakuntalaisten määrä.
Seurakunnan taseessa vaihtuvat vastaavat olivat vuoden 2011 päättyessä 272.423 eur (243.352 eur).
Ne on sijoitettu rahalaitoksiin. Seurakunta on velaton. Rahavarat lisääntyivät hieman vuoden 2011 aikana.
Yhteiskunta on siirtynyt hitaamman kasvun aikaan ja verotulojen kasvu on taittunut. Verotulot riittävät
kattamaan toimintamenot, mutta poistojen jälkeen tulos on alijäämäinen. Investointeihin ei ole varaa.
Tämän takia seurakunnassa tehtiin vuoden 2011 aikana toiminnan- ja talouden sopeutussuunnitelma,
joka ohjasi jo vuoden 2012 suunnittelua. Sopeuttamissuunnitelma määritteli keinoja, joilla toiminta ja talous saadaan tasapainoon valtuustokauden 2011 – 2014 aikana.
Sopeutusratkaisuilla oli vaikutuksia jo vuoden 2011 aikana. Seurakunnan vuosikate oli 63.145 eur (5.498 eur ) positiivinen. Kun vuosikatteesta vähennetään korjausinvestoinnit 28.693 eur, on kassavirta
investointien jälkeen 34.451 eur ( -74.638 eur) positiivinen. Seurakunnassa on kahden vuoden aikana
tehty vain välttämättömiä korjausinvestointeja. Niiden arvo on oleellisesti poistoja alhaisempi.
Seurakuntataloudessa pyrkimyksenä on, että vuosikatteesta vähennettyjen poistojen jälkeen pitäisi tilikauden tuloksen olla positiivinen. Vuonna 2011 vuosikate oli 63.145 eur positiivinen. Poistojen ja poistoeron nettovaikutus tilikauden alijäämään oli 122.056 eur. Tilikauden alijäämä oli 58.911 eur (- 127.768
eur). Talousarvio oli laadittu 127.138 eur alijäämäiseksi.
Sopeutustoimet vaikuttivat jo vuoden 2011 aikana, mutta vuoden 2012 myötä ne ovat täydessä käytössä. Seurakunnan veroprosentti nostettiin vuoden 2012 alusta 1,50 %:iin. Seurakunnallisessa toiminnassa pappien määrä vähennettiin neljästä kolmeen ja 60% diakonin virka lopetettiin. Hartauselämän tehtäviä resurssoitiin hieman uudella tavalla. Hallintoa tiivistettiin jo vuoden 2010 aikana yhdellä henkilöllä ja
kiinteistö- ja hautausmaatehtäviä organisoitiin uudella tavalla kun yksi työntekijä vaihtoi työnantajaa.
Karkkilan seurakunnassa työskentelee vuoden 2012 alussa 18 henkilöä. Henkilömäärä vuoden 2011
syksyllä oli 21.
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
Pääluokat
18.4.2012
3.5.2012
TOIMINTATULOT
TOIMINTAMENOT
Toteuma
Toteuma
Tal.arvio
Tal.arvio
Sivu 7
TOIMINTAKATE
Lisätal.
arvio
Toteuma
Tal.arvio
ERO
Lisätal.arvio
sisältyen
Yleishallinto
Seurakunnallinen
toiminta
8 241
3 800
230 619
243 323
6 042
-222 378
-239 523
23 187
41 715
41 200
628 140
641 735 10 000
-586 425
-600 535
24 110
Hautatoimi
16 780
31 800
186 469
193 235
-169 689
-161 435
-8 254
Kiinteistötoimi
14 914
14 536
331 301
332 743
-316 387
-318 207
1 820
Yhteensä
81 650
91 336
1 376 529
-1 294 879
-1 319 700
40 862
1 411 036 16 042
Taulukko 3: Talousarvio vertailu pääluokittain eli toiminnoittain
Talousarvion sitovuustasona kirkkovaltuustoon nähden on pääluokkataso. Ulkoinen toimintakate päätyi
24.820 eur paremmaksi kuin talousarvioon oli budjetoitu. Lisäksi kirkkovaltuusto hyväksyi 16.042 eur lisätalousarvion, joka liittyi ulkoistettuihin palveluihin. Toimintakate oli lisätalousarvion jälkeenkin 40.862
eur budjetoitua parempi.
Pääluokkatasojen yleishallinto, seurakunnallinen toiminta ja kiinteistötoimen toimintakate toteutui budjetoitua parempana. Hautaustoimen pääluokkataso ylittyi 8.254 eur. Talousarvioon suunniteltua työkonevaihtoa leasingrahoituksella ei toteutettu, eikä myyntivoitto realisoitunut. Hautausten lukumäärä oli
28% edellisvuotta alhaisempi, joten hautaustoimen tuotot jäivät budjetoitua alhaisemmiksi.
1.3
Kirkkoneuvoston esitys tilikauden alijäämästä
Kertomusvuonna tilinpäätös oli 58.911 euroa alijäämäinen. Talousarvio oli suunniteltu 127.138 eur alijäämäiseksi. Tilikauden alijäämä 58.911 eur kirjataan edellisten tilikausien ylijäämätilille.
1.4
Jäsenmäärä
Seurakunnan väkiluku (=läsnä oleva väestö) oli kertomusvuoden lopussa 6.738 henkilöä. Kaupungin
asukasmäärä oli vuoden lopussa 9.190 henkilöä. Seurakuntaan kuului 73% kaupunkilaisista. Poissaolevaan väestöön kuului 138 henkilöä. Ulkomaiden kansalaisia oli 10 ja ruotsinkielisiä 59. Seurakuntaan on
muuttanut kertomusvuoden aikana 322 (394) henkilöä ja poismuuttaneita on ollut 398 (306). Seurakuntaan liittyi 14 (39) henkilöä ja seurakunnasta erosi 82 (154) henkilöä.
Vuonna 2011 liitettiin lapsikasteessa seurakunnan jäsenyyteen 76 lasta. Aikuisia tai nuoria seurakuntaan
liittyi kuusi. Seurakunnan jäseniä kuoli vuoden aikana 70. Avioliiton solmi yhteensä 38 paria. Näistä 15
paria sai kirkollisen vihkimisen. Avioliiton kirkollinen siunaaminen toimitettiin kahdelle parille. Avioeroja oli
24.
Seurakunnan jäsenyydestä eroaminen hidastui. Seurakunnan jäsenmäärä kuitenkin jatkoi pienenemistään entiseen tahtiin, sillä kunnan väkiluku kääntyi laskuun. Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat
seurakunnan jäsenmäärään ja seurakunnan talouteen.
1.5
Kirkolliset vaalit
Kertomusvuonna ei ollut kirkollisia vaaleja.
1.6
Kirkkovaltuusto
Karkkilan seurakunnan kirkkovaltuuston jäsenten lukumäärä on kirkkolain mukaisesti 19. Seuraavat
henkilöt on yleisillä vaaleilla valittu jäseniksi vuosiksi 2011-2014.
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
18.4.2012
3.5.2012
Sivu 8
I Kotiseurakunta – 290 ääntä, 6 paikkaa
Brofeldt Leena, Klemola Raine, Myntti Tuija, Suikka Irja, Sundström Mia, Söderström Minna. Varalla
Leinamo Liisa, Saari Jouni.
II Kirkko keskellä arkea – 346 ääntä, 8 paikkaa
Kivilä Jorma, Mitrunen Henna, Otava Olli, Rantala Titta, Ryyppö Vesa, Saarni Pirkko, Syrjänen Vesa,
Örn Leena. Varalla Koskinen Päivi, Mikkola Johanna, Otava Heidi, Peltonen Tapani, Sarva Martti.
III Sos.dem. Yhteisvastuu – 224 ääntä, 5 paikkaa
Boije Eija, Hopeavirta-Hanhinen Sirkku, Keskinen Tuure, Pakarinen Toini, Sintonen Risto. Varalla
Bergman Inge-Maij, Salminen Kai, Sintonen Pirjo, Ståhl Martti, Väyrynen Lauri.
Kirkkovaltuuston puheenjohtajana toimi Leena Brofeldt ja varapuheenjohtajana Risto Sintonen.
Kirkkovaltuusto kokoontui vuoden aikana neljä kertaa ja käsitteli yhteensä 38 asiaa. Lisäksi pidettiin
valtuustoseminaari 5.2.2011 ja valtuuston iltakoulu 13.4.2011.
1.6.1
Kirkkovaltuuston keskeiset päätökset
13.1.2011
Valitsi kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi Leena Brofeldtin ja varapuheenjohtajaksi Risto Sintosen.
Valitsi suhteellisen vaalilautakunnan jäseniksi Mia Sundströmin, Sirkku Hopeavirta-Hanhisen ja Jorma
Kivilän. Heidän varamiehikseen valittiin Tuija Myntti, Toini Pakarinen ja Vesa Ryyppö.
Valitsi kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi Jorma Kivilän (Vesa Syrjänen) ja kirkkoneuvoston jäseniksi
Minna Söderströmin (Tuija Myntti), Mia Sundsrömin (Irja Suikka), Tuure Keskisen (Eija Boije), Kari Laineen (Vesa Ryyppö) ja Titta Rantalan (Leena Örn), heidän henkilökohtaiset varajäsenet suluissa.
Valitsi tilitarkastajaksi vuosiksi 2011-2014 Audiator Ab JHTT-yhteisön.
Päätti kokouspalkkioiden arvosta KirVESTES:in 64 § mukaisesti, uudet palkkioarvot astuvat voimaan
1.1.2011 lähtien.
4.5.2011
Valitsi Kehä-IT:n johtokunnan jäsenet kaudelle 2011-2014.
Hyväksyi vuoden 2010 tasekirjan, toimintakertomuksen, henkilöstötilinpäätöksen ja tilinpäätöksen.
Merkitsi tiedoksi tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2010.
Myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille vuodelta 2010.
Päätti kirkollisveroprosentiksi 1,50.
31.8.2011
Hyväksyi kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen noudatettavaksi Karkkilan seurakunnassa.
30.11.2011
Päätti lakkauttaa toisen diakoniaviran (60%) Karkkilan seurakunnassa. 60% diakonian virka on
strategiassa määritetty tarkasteltavaksi parittomina vuosina.
Hyväksyi lisätalousarviopyynnön liittyen Lohjan perheasiainneuvottelukeskuksen takautuviin veloituksiin
vuosilta 2009-2010.
Hyväksyi toiminta- ja taloussuunnitelman vuodelle 2012 sekä ennakkosuunnitelmia vuosille 2013-2014.
Perusti vaalilautakunnan vuonna 2012 toteutettavia kirkkoherranvaaleja varten. Vaalilautakunnan
puheenjohtajaksi valittiin Jorma Kivilä. Vaalilautakunnan varsinaiset jäsenet ovat Pirkko Saarni, Jorma
Kivilä, Leena Brofeldt ja Sirkku Hopeavirta-Hanhinen, varajäseniksi valittiin Eija Boije, Irja Suikka, Minna
Söderström ja Kari Laine.
Hyväksyi lisätalousarviopyynnön liittyen Kehä-IT:n kustannuksiin.
1.7
Kirkkoneuvosto
Kirkkoneuvostossa on kuusi luottamushenkilöä. Sen tehtävä on johtaa seurakunnan toimintaa, edistää
hengellistä elämää, johtaa hallintoa sekä talouden ja omaisuuden ylläpitoa ja huolehtia kirkkovaltuuston
päätösten toimeenpanosta. Kirkkoneuvosto valmistelee kirkkovaltuustossa käsiteltävät asiat.
Kirkkoneuvosto voi asettaa alaisuuteensa työryhmiä ja toimikuntia, jotka ovat työntekijöiden kanssa
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
18.4.2012
3.5.2012
Sivu 9
yhdessä mukana käytännön työssä. Kirkkovaltuusto valitsee kirkkoneuvoston kahdeksi vuodeksi
kerrallaan, puheenjohtajana ovat virkansa puolesta kirkkoherra ja sihteerinä seurakunnan
talouspäällikkö. Kirkkoneuvosto käsitteli vuoden aikana 16 kokouksessa yhteensä 175 asiaa.
Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajana kirkkovaltuuston valitsemana on vuosina 2011 - 2014 Jorma
Kivilä ja hänen henkilökohtaisena varajäsenenään Vesa Syrjänen. Muut jäsenet ovat Minna Söderström
(Tuija Myntti), Mia Sundsröm (Irja Suikka), Tuure Keskinen (Eija Boije), Kari Laine (Vesa Ryyppö) ja Titta
Rantalan (Leena Örn), heidän henkilökohtaiset varajäsenensä on merkitty sulkuihin.
1.7.1
Kirkkoneuvoston keskeiset päätökset
19.1.2011
Nimesi työryhmän, joka keskittyy suunnittelemaan, kuinka toiminnan ja talouden tasapaino voidaan turvata ja saavuttaa kuluvan valtuustokauden aikana.
Hyväksyi yhteistyösopimuksen KL-Kuntahankintojen kanssa, tämä mahdollistaa Karkkilan seurakunnan
hyödyntämään yhteiskilpailutuksen tuloksia hankintatoimen eri alueilla.
9.2.2011
Käsitteli työalojen toimintakertomuksia ja lähetti ne jatkovalmisteluun.
Päätti kanttorin sijaisen määräaikaisesta virkasuhteesta ajalle 1.1.2011-31.7.2011
Päätti liittyä KL-kuntahankintojen yhteishankintasopimukseen polttoaineiden osalta, hankintakanava on
Teboil.
Käsitteli Kehä-IT:n asioita, hyväksyttiin johtosääntömuutos, käsiteltiin etäkäyttösopimuksia sekä esitettiin
johtokunnan jäseniksi Eeva-Mari Salmea ja varalle Juhani Korte.
Päätti kerhohuoneen remontin toteuttamisesta.
2.3.2011
Kävi lävitse 2010 alustavan tulos, tase- ja rahoituslaskelman sekä tehtäväalueittaiset menojen ylitykset
ja alitukset.
Kävi lävitse yhteistyötoimikunnan työsuunnitelman vuodelle 2011.
Hyväksyi käyttöönotettavaksi Karkkilan seurakunnassa työkyvyn tukemisen mallin.
Merkitsi tiedoksi, että Karkkilan seurakunnassa käyttöönotetaan sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä
Katrina.
16.3.2011
Kävi lävitse tasekirjan 1. version, sisältäen toimintakertomuksen, henkilöstötilinpäätöksen, talousarvion
toteutumisvertailun, tuloslaskelman, taselaskelman, rahoituslaskelman ja investointilaskelman ja lähetti
aineiston jatkovalmisteluun, lopullinen tasekirja tulee esittelyyn seuraavaan kokoukseen.
Merkitsi tiedoksi talouspäällikön yamk-tutkinnon opinnäytetyön valmistumisen, aiheena ’Johtamisen työkalujen kehittäminen Karkkilan seurakunnassa’.
6.4.2011
Hyväksyi osaltaan vuoden 2010 tasekirjan, toimintakertomuksen , henkilöstötilinpäätöksen ja tilinpäätöksen ja lähetti tasekirjan edelleen tilintarkastettavaksi.
Kuuli toiminta- ja taloustyöryhmää tuotetusta ajankohtaisraportista sekä päätti, että kirkkovaltuustolle pidetään toiminnansopeuttamissuunnitelmien tiimoilta iltakoulu 13.4.2011.
20.4.2011
Lähetti tilintarkastetun tasekirjan, joka sisältää toimintakertomuksen, henkilöstötilinpäätöksen ja tilinpäätöksen kirkkovaltuustolle käsiteltäväksi.
Merkitsi tiedoksi tilintarkastuskertomuksen ja lähetti sen edelleen kirkkovaltuustolle.
Hyväksyi toiminta- ja taloustyöryhmän suunnitelman talouden tasapainottamiseksi, jota käsiteltiin kirkkovaltuuston iltakoulussa 13.4.2011.
Esitti kirkollisveroprosentin tarkistamista 1,50%:iin vuoden 2012 alusta osana tasapainottamissuunnitelmaa.
Esitti, että kirkkovaltuusto valitsee Espoon hiippakunnan piispanvaaliin kuusi maallikkovaltsijaa.
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
18.4.2012
3.5.2012
Sivu 10
11.5.2011
Päätti, että Karkkilan seurakunnalle sopivin aika liittyä kirkon taloushallinnon palvelukeskuksen asiakkaaksi on vuonna 2013.
Päätti kesäajan kirkkoherranviraston ja päivystävän papin palveluajoista.
1.6.2011
Hyväksyi talousarvioraamin vuodelle 2012.
10.8.2011
Hyväksyi osaltaan Karkkilan seurakunnassa noudatettavaksi kirkon henkilöstön kehittämissopimusta.
24.8.2011
Suoritti hautausmaakatselmuksen uudella ja vanhalla hautausmaalla ja totesi hautausmaat hyvin hoidetuiksi.
Hyväksyi suunnitteluolettamukset toiminnan ja talouden suunnittelulle vuodelle 2012.
Hyväksyi vuoden 2012 hinnastomuutokset.
Päätti muuttaa kirkkoherranviraston ja päivystävän papin päivystysajan toistaiseksi, uusi palveluaika on
arkipäivisin kello 9-12.
28.9.2011
Käsitteli työalojen toimintasuunnitelmia vuodelle 2012 ja lähetti suunnitelmat jatkovalmisteluun.
Keskusteli ostopalvelusopimuksen solmimisesta Lohjan perheasiainneuvottelukeskuksen kanssa.
Käsitteli Kehä-IT:n ajankohtaisia kuulumisia ja keskusteli lisätalousarviopyynnöstä.
Päätti liittyä KL-kuntahankintojen yhteishankintasopimukseen sähkön osalta, hankintakanava on Oulun
sähkönmyynti Oy, sopimusaika 1.4.2012-31.3.2013.
5.10.2011
Päätti osaltaan nuoriso-ohjaajien tehtävänimikkeen muuttamisesta nuorisotyönohjaajiksi.
Käsitteli vuoden 2012 työntekijä resurssointia.
14.10.2011
Käsitteli vuoden 2012 talousarvion 1. versiota ja lähetti sen jatkovalmisteluun.
Hyväksyi koulutussuunnitelman vuodelle 2012.
26.10.2011
Antoi Espoon tuomiokapitulille lausunnon kirkkoherran viran avoimeksi julistamista varten.
Päätti osaltaan lakkauttaa toisen diakonianviran, joka on 60% diakonian virka, ja strategiassa määritelty
tarkistettavaksi parittomina vuosina.
Päätti osaltaan irtisanoa 60% diakonianvirkaa hoitavan viranhaltijan.
16.11.2011
Hyväksyi ostopalvelusopimuksen Lohjan perheasiainneuvottelukeskuksen kanssa tehtävästä yhteistyöstä.
Hyväksyi osaltaan lisätalousarvion 10.000 € koskien perheasiainneuvottelukeskuksen suorittamien palvelujen takautuvista veloituksista vuosilta 2009-2010 ja lähetti sen edelleen kirkkovaltuuston päätettäväksi.
Päätti vanhalla hautausmaalla tehtyjen katselmusten perusteella ja tehtyjen huomautusten seurauksena
lunastaa haudat, jotka yhä olivat hoitamatta seurakunnan haltuun ja julistaa hautaoikeus menetetyksi.
Hyväksyi osaltaan toiminta- ja taloussuunnitelmat vuodelle 2012 sekä ennakkosuunnitelmat vuosille
2013-2014.
Päätti vuoden 2012 kokousaikatauluista.
Päätti kolehtisuunnitelmasta vuodelle 2012.
Esittää kirkkovaltuustolle vaalilautakunnan perustamista kirkkoherran vaalia varten.
Päätti seurakuntatalon ja pappilan valvontakameroiden hankinnasta.
Hyväksyi osaltaan Kehä-IT:n esittämän lisätalousarvion.
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
18.4.2012
3.5.2012
Sivu 11
7.12.2011
Päätti kanttorin sijaisen ja hartaustoimen avustajan tehtävänkuvasta ja määräaikaisesta tilapäisestä virkasuhteesta määräajalle 1.1.2012-31.12.2012.
Päätti status-papinkirja jäsentietojärjestelmän irtisanomisesta alkaen 1.1.2013, koska Kirjuri jäsentietojärjestelmä tulee käyttöön vuoden 2012 aikana.
Merkitsi tiedoksi Kehä-It:n ajankohtaiskatsauksen.
1.8
Tarkastajat ja edustajat
Tilintarkastajiksi on valittu vuosiksi 2011 - 2014 tilintarkastusyhtiö Oy Audiator Ab JHTT-yhteisö. Päävastuullisena tarkastajana Raimo Vainio-Kaila (JHTT, HTM).
Uudenmaan sairaalasielunhoitotyön seurakuntaliiton liittovaltuuston jäsenenä vuoden 2011 loppuun asti
on toiminut Irja Suikka.
Eteva kuntayhtymän kehitysvammatyön johtokunnan läsnäolojäsenenä on toiminut kausilla 2010-2011
Heidi Otava.
1.9
Yleishallinto ja kirkkoherranvirasto
Karkkilan seurakunta on ollut mukana Järvenpään seurakunnan isännöimässä IT-yhteistyöalueessa,
Kehä-IT:ssä. Kehä-IT:n tehtävänä on keskitetysti hallita sopijaseurakuntien IT-asioita. Karkkilan seurakunta on hyödyntänyt IT palveluita niin laajasti kuin se on ollut mahdollista. Loppuvuoden 2011 aikana
kävi selväksi, ettei Kehä-IT ei pysty lunastamaan sille osoitettua tehtävää. Siksi sopijaseurakunnat päättivät purkaa yhteistyöalueen. Kehä-IT:n palvelemat seurakunnat joutuvat vuoden 2012 alkupuolen aikana liittymään johonkin toiseen IT-alueeseen. Karkkilan seurakunta aloitti neuvottelut Espoon seurakuntayhtymän kanssa IT-yhteistyöstä.
Karkkilan seurakunta solmi raamisopimuksen KL-kuntahankintojen kanssa, jolloin seurakunta pystyy liittymään KL-kuntahankintojen neuvottelemiin hankintasopimuksiin. Vuonna 2011 päätettiin öljyn ja sähkön hankkimisesta KL-kuntahankintojen hankintakanavien kautta. Vuonna 2011 on jatkettu käytäntöä,
että kaikkien oleelliset hankintakanavat on katettu sopimuksin.
Kirkkohallituksen keskitetyn jäsentietojärjestelmän, Kirjurin, käyttöönotto on siirtynyt. Karkkilan seurakunta osallistuu hankkeen etenemiseen kirkkohallituksen ja rovastikunnallisen tukirenkaan ohjeiden mukaan. Kirjurin käyttöönotto on suunniteltu 2012 syksyyn.
Kirkkohallituksen toinen keskitetty hanke, henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskus, on edennyt. Pilottiseurakunnat aloittavat vuoden 2012 aikana. Karkkilan seurakunnan liittymisajankohdaksi on suunniteltu
loppuvuotta 2013, joka on viestitty kirkkohallitukseen.
Karkkilan seurakunnassa otettiin keväällä 2011 käyttöön sähköinen Katrina toiminnanohjausjärjestelmä,
jossa hallitaan tapahtumien ja henkilöiden varauksia, työ-, vapaa-aika ja lomajärjestelyjä. Katrina toimii
tiedotuksen apuna ja tilastointitiedon keruujärjestelmänä.
2
2.1
SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA
Yleinen seurakuntatyö
Seurakunnan toiminta on keskittynyt omiin toimitiloihin: vuonna 1781 rakennettuun puukirkkoon sekä viereisessä korttelissa sijaitseviin uuteen ja vanhaan seurakuntataloon. Virastotalo on samassa korttelissa
sijaitsevassa vanhassa pappilarakennuksessa. Korttelissa on lisäksi piharakennus, jossa on tila lähetysja diakoniatyön kangaspuille. Rakennuksessa on myös EU-ruuan varasto. Uudella hautausmaalla, noin
kolmen kilometrin päässä keskustasta, on siunauskappeli ja konehalli. Seurakunnan leirikeskus Leiriranta sijaitsee noin yhdeksän kilometrin päässä kaupungin keskustasta Pienojanlammen rannalla.
Vakinaisissa viroissa tuomiokapitulin antamalla valtakirjalla on seurakunnassa kirkkoherra, kappalainen
ja kanttori. Kirkkoherrana toimi Juhani Korte. Kappalaisen viranhaltija Matti Pirhonen oli koko vuoden
virkavapaalla. Kappalaisen virkaa hoiti 1. seurakuntapastorin virassa oleva Hannu Bogdanoff. 1.
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
18.4.2012
3.5.2012
Sivu 12
seurakuntapastorin viransijaisena toimi Selja Väistö, jonka on 2. seurakuntapastorin viranhaltija. 2. seurakuntapastorin virkaa hoiti Mirka Härkönen.
Papiston työnjaon mukaan kirkkoherra vastasi yleisestä johtamisesta ja tiedotuksesta, vs. kappalainen
lähetys- ja diakoniatyöstä, vs. 1. seurakuntapastori perhe-, aikuis- ja lapsityöstä ja vs. 2.
seurakuntapastori rippikoulu-, varhaisnuoriso- ja nuorisotyöstä.
Yleisessä seurakuntatyössä toimittiin perustoimintokuvauksen mukaisesti. Kirkon vuosien 2010-2012
teeman Pyhä mukaisesti seurakunnan tavoitteena oli kehittää jumalanpalvelus- ja hartauselämää.
Vuoden aikana toimitettiin kolme erityisiä panostuksia vaatinutta Jumalanpalvelusta: Motoristikirkko
keväällä Karkkilan torilla, rovastikunnallisen lähetysjuhlan jumalanpalvelus marraskuussa sekä
kirkkoherra Juhani Kortteen läksiäisjumalanpalvelus joulukuun alussa. Myös joulu- ja pääsiäisajan sekä
itsenäisyyspäivän jumalanpalvelukset toteutettiin voimavaroja säästämättä.
Vaihtoehtoisia toteutuksia messuille olivat toukokuussa toteutettu Taize- lauluja sisältänyt messu ja juhannuspäivänä pidetty Anna-Mari Kaskisen kansanlaulujen sävelmiin sanoittama kansanlaulukirkko sekä nuorisotyön kanssa yhteistyössä toteutettu 10-synttäreiden Gospel-junior-messu. Ruotsinkielisille
seurakuntalaisille järjestettiin Svenskspråkig bönekväll, ruotsinkielinen hartaus kirkossa. Sen toteutuksesta vastasi teologiharjoittelija Eva-Lotta Blom yhdessä kanttorin kanssa.
Toinen tavoite oli järjestää messuavustajakoulutus seurakunnan vapaaehtoisille. Isoskoulutuksessa
messukoulutus toteutettiin jo keväällä. Sen yhteydessä tulevat isoset avustivat jumalanpalveluksissa.
Seurakunnan muille vapaaehtoisille koulutus toteutettiin syksyllä 2011. Vapaaehtoisten kouluttajina
toimivat kirkkoherra Juhani Korte ja suntio Hanna Rajala. Koulutus sisälsi neljä opetusjaksoa, joissa
käytiin läpi kirkonpalvelijan ja ehtoollisavustajan tehtäviä. Koulutuksen kävi läpi 12 seurakuntalaista.
Kirkkoherra myönsi heistä yhdeksälle oikeuden toimia seurakunnan messussa ehtoollisavustajana.
Seurakunta lähetti viisikymmentä vuotta sitten rippikoulunsa käyneille seurakuntalaisille henkilökohtaisen
kutsukirjeen messuun ja messun jälkeisille kirkkokahveille seurakuntatalolle. Pyhäinpäivän iltahartauteen
Karkkilan kirkkoon sai kutsun jokainen vuoden aikana lähiomaisensa menettänyt.
Seurakunta aloitti vuoden 2011 alussa kaksi uutta hartaustilaisuutta: Kerran kuukaudessa kirkossa pidettävän hiljaisen rukouksen tunnin ja kerran viikossa seurakuntatalolla toimitettavan kompletorion. Hiljaisen
rukouksen tunnista vastaa seurakunnan luottamushenkilöihin kuuluva Titta Rantala. Kompletorion toimittamisesta puolastaan vastaa nuorisotiimi.
Sotainvalidien toimisto toimi tiistaisin seurakuntatalossa. Maanantaisin seurakuntatalon kerhohuoneessa
kokoontui rukouspiiri, joka toimi vapaaehtoisvoimin.
Yhteistyö ortodoksisen seurakunnan kanssa jatkui. Ortodoksit toimittivat liturgian erikseen sovittuina
aikoina seurakuntatalon kerhohuoneessa isä Kalevi Kasalan johdolla.
2010
2010
2011
2011
Kaikkiaan Keskiarvo Kaikkiaan Keskiarvo
Pääjumalanpalvelukset,
messu
Pääjumalanpalvelukset, sanajumalanpalvelus
2434
51
2750
47
290
97
455
91
Muut Jumalanpalvelukset
3167
126,7
3458
102
Kaikki Jumalanpalvelukset
Ehtoollisvieraat päämessuissa
5891
77,51
6683
58
1567
33
1900
32
Musiikkitilaisuudet
2640
203,1
2068
122
Muut seurakuntatilaisuudet
1815
113
3400
36
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
18.4.2012
3.5.2012
Sivu 13
Taulukko 4: Jumalanpalveluksien ja musiikkitilaisuuksien käyntikerrat vuonna 2011.
2.2
Tiedotus ja viestintä
Seurakunnan tiedotus on tapahtunut paikallislehtien välityksellä. Kirkolliset ilmoitukset julkaistaan molemmissa paikallislehdissä kerran viikossa. Tapahtumista ilmoitetaan myös tarvittaessa erilaisin mainoksin. Seurakunnan tilaisuuksiin on aktiivisesti kutsuttu paikallislehtien edustajia mukaan. Karkkilan seurakunta on mukana Karkkilan palveluhakemistossa ja Koti Karkkilassa julkaisussa. Karkkilalaisiin koteihin
on paikallislehden liitteenä lähetetty tiedote seurakunnan ajankohtaisista tapahtumista ennen pääsiäistä
ja joulua. Seurakunnalla on internet-sivusto (www.karkkilanseurakunta.fi), jossa kirkolliset ilmoitukset ja
ajankohtaiset asiat ovat esillä.
Kirkkoherra kutsuu kaikki seurakuntaan muuttavat tervetulleeksi Karkkilan seurakuntaan erityisellä tervehdyskirjeellä. Erilaisista netissä toimivista hakupalveluista on tietoisesti hankkiuduttu eroon ja keskitytty paikalliseen näkyvyyteen.
2.3
2.3.1
Musiikkityö
Kuvaus toiminnasta
Seurakuntamme kuorotoiminta oli vuoden aikana vilkasta. Seurakunnassa toimi säännöllisesti neljä kuoroa: Kanttorin johtamat Kirkkokuoro ja veteraanikuoro Huru-ukot, Elina Pikkuhookanan johtama lasten
kuorokerho ja Raili Pajun johtama lauluryhmä Sylviat. Kirkkokuoro, Huru-ukot, lasten kuorokerho, lauluryhmä Sylviat sekä projektiluonteisesti kokoontunut nuorten bändi ja kuoro vierailivat säännöllisesti jumalanpalveluksissa rikastuttamassa jumalanpalveluselämän musiikkia. Erityinen panostus kuoroilla oli
vuoden 2011 aikana neljässä jumalanpalveluksessa. Motoristikirkossa oli mukana Kirkkokuoro sekä
nuorten bändin ja lauluryhmä. Rovastikunnallisen lähetysjuhlan messussa lauloivat Kirkkokuoro ja lauluryhmä Sylviat. Kirkkoherra Juhani Kortteen läksiäismessua olivat toimittamassa Kirkkokuoro, Huru- ukot
ja lauluryhmä Sylviat. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelusta olivat toimittamassa Kirkkokuoro, Huru-ukot
ja lasten kuorokerho.
Kirkkokuoro lauloi helmikuussa 70-vuotiaiden kutsumessussa, kauneimmat joululaulut- tilaisuudessa,
jouluaamun messussa, pitkäperjantain jumalanpalveluksessa ja 1. pääsiäispäivän messussa. Lauluryhmä Sylviat oli mukana 1. adventin messussa. Lasten kuorokerho puolestaan osallistui vuoden aikana
kolmeen perhemessuun. Perheille suunnattu Kauneimmat joululaulut II-tilaisuus toteutettiin yhdessä kuorokerhon ja vapaaehtoisten bändin kanssa. Huru-ukot esiintyivät maaliskuussa ja joulukuussa työväentalolla, veteraanipäivän hartaudessa huhtikuussa, toukokuussa Kaunialan sotavammasairaalassa ja marraskuussa keskiviikkokerhossa.
Jäseniä
Kirkkokuoro
Huru-ukot
Sylviat
Kuorokerho
26 kpl
10 kpl
8 kpl
17 kpl
Taulukko 5: Kuorolaisten lukumäärä kuoroittain.
Yhteislaulutilaisuuksia seurakunnassa oli kolme: Raili Pajun johtama Toivevirsitilaisuus huhtikuussa,
kansanlaulukirkko keskiviikkokerhossa toukokuussa sekä isänmaallisia virsiä -tilaisuus reserviläisten
hengellisen illan yhteydessä tammikuussa.
Konsertteja oli vuoden aikana kaikkiaan kymmenen kappaletta: Karkkisällien yhteisvastuukonsertti ja
musiikinopettaja Anna Tallgrénin johtama koululaiskonsertti rippikoululaisille maaliskuussa, Minna- Sisko
Mutasen Palmusunnuntainkonsertti huhtikuussa, Kalevi Kiviniemen urkukonsertti ja Hanna Lehtosen johtama Rautapäivien konsertti toukokuussa, Jussi Syrenin johtama Sulattokonsertti elokuussa ja neljä jouluajan konserttia (Mika-Anteron joukonsertti, Lionsin järjestämä Fredin joulukonsertti, Sampo-pankin
isännöimä Tommi Soidinmäen joulukonsertti ja Hannan ja Elinan joulukonsertti keskiviikkokerhossa).
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
2.3.2
18.4.2012
3.5.2012
Sivu 14
Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta
Musiikkityön painopiste oli lasten- ja nuorten musiikkitoiminnassa sekä seurakunnan jumalanpalveluselämän monimuotoisuudessa ja vaihtoehtoisuudessa. Painopiste jumalanpalveluselämän monimuotoisuudessa toteutui kuorojen yhteistyönä. Yhteiskuoroprojektit rikastuttivat messuja ja loivat niihin yhteisöllisyyden tuntua. Yhteistyö yhdisti työaloja ja jakoi iloa yhteisen tavoitteen saavuttamisesta. Onnistumisesta kertoi seurakuntalaisten hyvä palaute. Monimuotoisuuden ja vaihtoehtoisuuden toteutuminen näkyi
myös lasten- ja nuorten musiikkitoiminnassa. Erityisesti perhemessujen musiikillinen panostus ja kuorokerhon mukanaolo toivat perhemessuihin uudenlaista sisältöä.
Nuorten bänditoiminta oli aktiivista. Tärkeä rooli bänditoiminnassa oli nuorisotyönohjaaja Jari-Pekka Järvisellä, joka oli mukana nuorten bändissä. Motoristikirkko oli esimerkki työalojen hyvästä yhteistyöstä,
samoin konfirmaatiomessujen musiikin bänditoiminta. Vuoden aikana jumalanpalveluselämässä näkyi
sukupolvien kohtaaminen. Huru-ukot ja lasten kuorokerho lauloivat yhdessä itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksessa. Kuorojen yhdessä esittämä veteraanin iltahuuto jumalanpalveluksen lopussa sai kiitosta.
Idean toteuttamista seuraavana itsenäisyyspäivänä kannattaa harkita.
Joulunajan juhlamessujen tavoitteet toteutuivat. Vierailevien muusikoiden panostus välittyi Jouluyön
messun elämyksellisyydessä. Musiikillisen panoksensa antoivat Mika Nikander, Raakel Lehtonen ja Satu
Tauro. Suntio Hanna Rajala toimi vuoden aikana viulistina monessa messussa. Vuoden konserttielämä
oli aktiivista ja monipuolista. Yhteistyö eri tahojen kanssa oli tärkeää. Näin kustannukset pysyivät kurissa. Suunnitellut hää- ja hautajaismusiikkikonsertit jäivät toteutumatta.
2.4
2.4.1
Lapsi-, perhe- ja aikuistyö
Lapsi-, perhe ja aikuistyön päälinjat
Päiväkerhon ja koululaisten iltapäiväkerhon sekä avointen perhekerhojen toiminta oli vuonna 2011
säännöllistä. 4-6 -vuotiaiden päiväkerhoryhmiä oli kolme: Touhuset, Puuhaset ja Veitikat. Kolmivuotiaiden päiväkerhoryhmiä oli vuonna 2011 kaksi: Tiuhtit ja Viuhdit. Arja Koijärvi vastasi 4-6 -vuotiaiden päiväkerhon käytännön työstä työparinaan joko iltapäiväkerhon käytännön työstä vastaava Sari Vahtera tai
avointen kerhojen, vauvapiirin ja 3-vuotiaiden päiväkerhon käytännön työstä vastaava Pia Heikkinen.
Kolmivuotiaiden päiväkerhoa ohjasi Pia Heikkinen ilman työparia. Keväällä kerhoissa työskenteli myös
Tia Mutikainen, mutta hänen määräaikaisuuttaan ei syksyllä 2011 enää jatkettu talouden sopeuttamistoimenpiteiden vuoksi.
Arja Koijärvi ja Sari Vahtera ohjasivat myös koululaisten iltapäiväkerhoa koko vuoden ajan. Koululaisten
iltapäiväkerho kokoontui koulujen lukuvuoden mukaisesti arkisin klo 12.-16.30.
Seurakunnan perhekerhot eli avoimet kerhot ja vauvapiiri kokoontuivat keväällä kolme kertaa viikossa
aamupäivisin. Suuren suosion vuoksi uusi avoimen kerhon ryhmä perustettiin maanantai-iltapäivään.
Perhekerhojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Pia Heikkinen.
Pyhäkoulutyö jatkui päiväkotipyhäkouluna. Yhteistyöpäiväkodeiksi tuli vuoden aikana Toivikkeen päiväkoti Ahmoolla ja Högforsin päiväkoti keskustassa. Yhteistyötä Nyhkälän esiopetusryhmien kanssa tiivistettiin. Yhteisenä painopisteenä varhaiskasvatuksessa oli luomakunta.
Yhteistyötä nuorisotyön tiimin kanssa kehitettiin vuoden aikana. Yhteisiä hankkeita olivat kymppisynttärit
ja varhaisnuorten leirit kesällä.
Kesäkahvilaa pidettiin kesäkuun ajan auki vanhan seurakuntatalon pihalla.
Kaikkia kerholaisia vanhempineen kutsuttiin vuoden aikana järjestettyihin perhemessuihin ja muihin perheille suunnattuihin seurakunnan tilaisuuksiin, kuten kauneimmat joululaulut -tilaisuuteen.
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
2.4.2
18.4.2012
3.5.2012
Sivu 15
Päiväkerho
2.4.2.1 Kuvaus toiminnasta
4-6 -vuotiaiden ja 3-vuotiaiden päiväkerhot kokosivat tilastojen mukaan seurakunnan toimintaan 88 lasta.
Päiväkerhon lukuvuosi noudatti koulun lukuvuotta. Puuhaset kokoontuivat kolmena aamuna viikossa,
Touhuset kahtena. Veitikat kokoontuivat iltapäivisin kahdesti viikossa. Tiuhtit ja Viuhdit kokoontuivat kerran viikossa aamupäivisin. Vuoden alussa 4-6 -vuotiaiden päiväkerhoryhmiä ohjasi kaksi työntekijää,
mutta ryhmäkoon pienennyttyä syksyllä työntekijäresursseja vähennettiin päiväkerhotyöstä ja suunnattiin
koululaisten iltapäiväkerhoon.
Päiväkerhoissa luomakunta-painopiste näkyi kierrätysmateriaalien käyttönä sekä erilaisissa askarteluissa. Päiväkerhossa tehtiin myös retkiä luonnon keskelle.
Päiväkerhoissa järjestettiin kevätjuhla 31.5. Tilaisuudessa oli 182 henkilöä. Päiväkerhot osallistuivat
myös lasten- ja nuorten puurojuhlaan sekä lasten puurojuhlakirkkoon. Pappi piti kirkkohetken tai hartauden päiväkerholaisille kaksi kertaa lukukauden aikana. Päiväkerholaisia perheineen kutsuttiin vuoden
aikana myös kaikkiin perhemessuihin, perheille suunnattuihin joulunajan tapahtumiin laadittiin erillinen
kutsu.
2.4.2.2 Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta
Vuoden 2011 aikana oli tarkoitus pitää päiväkerholaisille ja heidän perheilleen pieniä kirkkohetkiä Karkkilan kirkossa. Kevään aikana osallistujamäärät tippuivat kuitenkin niin paljon, että kerhohartauksien suhteen palattiin vanhaan käytäntöön, jossa pappi vieraili kerhon arjessa. Päiväkerhon arki toteutui toimintasuunnitelman mukaisesti. Hyvin suosittuja olivat päiväkerhon retket: Nummelan Liikuntasampoon 20.5.
osallistui runsaasti päiväkerholaisia vanhempineen. Myös kerhopäivän aikana toteutetut retket lähiympäristöön Nyhkälänharjulle ja Asemasuolle keräsivät positiivista palautetta kerholaisten vanhemmilta. 3vuotiaiden päiväkerhossa ryhmät olivat täynnä, mutta 4-6 -vuotiaiden kerhossa tapahtui selvää pudotusta. Syksyllä kerhossa oli 12 lasta vähemmän kuin keväällä (-20%).
2009
kevät / syksy
2010
kevät/syksy
2011
kevät / syksy
Päiväkerhoryhmiä
2/2
2/5
5/5
Lapsia yhteensä
50/50
50/76
59/47
Taulukko 6: Päiväkerhoryhmien ja lasten määrä vuosina 2009-2011
2.4.3
Koululaisten iltapäiväkerho
2.4.3.1 Kuvaus toiminnasta
Koululaisten iltapäiväkerho keräsi tilastojen mukaan vuonna 2011 23 kouluikäistä lasta. Keväällä ilmoittautuneita lapsia oli 17 ja kerhossa oli Sari Vahteran lisäksi toinen kerhonohjaaja. Syksyllä ilmoittautuneiden määrä laski kuitenkin alle kymmeneen (9 ilmoittautui, 7 aloitti), joten syksyllä Sari Vahtera jatkoi
kerhonohjaajana ilman työparia. Kerholasten lukumäärässä tapahtui selvää laskua syksyyn 2010 verrattuna. Prosentuaalisesti kerholasten määrä väheni 59%:a. Koululaisten iltapäiväkerho kokoontui kouluvuoden mukaan arkisin klo 12.00-16.30. Pappi vieraili koululaisten iltapäiväkerhossa kaksi kertaa lukukauden aikana.
2.4.3.2 Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta
Vuoden 2011 toimintasuunnitelmassa koululaisten iltapäiväkerhon painopisteenä oli niin ikään luomakunta ja pyhän yhteydessä. Pyhä-painopiste näkyikin kerhon arjessa; hartaushetkiä oli lähes viikoittain,
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
18.4.2012
3.5.2012
Sivu 16
vaikka Viivi Villava hahmo osoittautui käytännössä koululaisille soveltumattomaksi. Iltapäiväkerhossa
harjoiteltiin toimintasuunnitelman mukaisesti yhdessä olemisen taitoja. Toimintasuunnitelmasta poiketen
iltapäiväkerhossa ei opeteltu perinneleikkejä. Kouluun lähtevien siunaaminen toteutettiin juuri ennen
syyslukukauden alkua perheen sunnuntaina 7.8. Sunnuntain jumalanpalvelukseen osallistui 60 henkilöä.
Vuonna 2010 vastaavaan jumalanpalvelukseen osallistui 45 henkilöä. Kasvua oli näin ollen 15 henkilön
verran (+33%).
2.4.4
Pyhäkoulu
2.4.4.1 Kuvaus toiminnasta
Vuonna 2011 yhteistyötä päiväkotien kanssa tiivistettiin. Prosessi alkoi keväällä, kun karkkilalaisia päiväkoteja kutsuttiin seurakuntatalolla järjestettyyn pääsiäisvaellukseen (18. ja 21.4.). Osallistujia oli runsaasti. Päiväkodeille jaettiin tilaisuudessa yhteystieto- ja esittelylomake seurakunnan tarjoamasta yhteistyömahdollisuudesta. Kaksi päiväkotia, Högfors ja Toivike, sekä Nyhkälän koulun esiopetusryhmät ilmaisivat halukkuutensa yhteistyöhön. Syksyllä näille ryhmille järjestettiin kirkkoseikkailu Karkkilan kirkossa.
Osallistujia oli yhteensä yli 160, joista valtaosa oli lapsia. Tämän lisäksi pappi ja osa-aikainen kanttori
vierailivat yhteistyöpäiväkodeissa syksyllä. Ennen seurakunnan puurojuhlaa järjestettiin yhteistyöpäiväkodeissa joululaulumuskari, jossa harjoiteltiin puurojuhlakirkon lauluja ja virsiä. Kaikki Karkkilan päiväkotilapset ja esikoululaiset kutsuttiin seurakunnan puurojuhlaan, johon kuului draamallinen kirkkohetki.
Osallistujia näissä tilaisuuksissa oli yhteensä 430. Kehtoluokkakortteja seurakunta lähetti 1-4 -vuotiaille.
2.4.4.2 Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta
Vuoden 2011 toimintasuunnitelmassa tavoitteeksi asetettiin, että päiväkodit tavoitettaisiin vuoden aikana
2-3 kertaa. Tämä tavoite saavutettiin ja ylitettiin yhteistyöpäiväkotien kanssa (4-5 kohtaamista). Muut
päiväkodit tavoitettiin kaksi kertaa vuoden aikana pääsiäisvaelluksen ja puurojuhlan kautta. Pyhäkoulutyö kasvoi ja selkiytyi vuoteen 2010 verrattuna. Yhteistyökumppaneiden kanssa neuvoteltiin yhdessä
toiminnan sisällöstä suunnittelupalavereissa. Elina Pikkuhookanan mukanaolo joululaulumuskareissa loi
monipuolisuutta yhteistyöhön. Seurakunta sai siitä paljon positiivista palautetta.
2.4.5
Perhetyö
2.4.5.1 Kuvaus toiminnasta
Vuonna 2011 seurakunnan perhekerhot, eli avoimet kerhot ja vauvapiiri, kokoontuivat 132 kertaa: avoimet kerhot 93 kertaa ja vauvapiiri 39. Osallistujia oli vuoden aikana 1961 aikuista ja 2916 lasta. Avoimet
kerhot kokoontuivat kolmena arkiaamuna viikossa maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo 9.30-11.30.
Perhekerhojen suosio oli keväällä niin suuri, että syksyllä perustettiin uusi ryhmä maanantai-iltapäivään
klo 12.30-14.30.
Piirien ohjelman laati Pia Heikkinen kevät- ja syyslukukaudelle. Vapaan jutustelun ja yhdessäolon lisäksi
kerhoissa muun muassa askarreltiin Pia Heikkisen tai muun ohjaajan johdolla. Jouluaskarteluun osallistui myös seurakunnan vapaaehtoisia. Elina Pikkuhookana piti vuoden aikana myös perhekerhoissa muskarituokioita. Kerhokerrat päättyivät yhteiseen hiljentymiseen ja hartauteen sekä emännän valmistamaan
välipalaan.
Pappi vieraili perhekerhoissa kaksi kertaa lukukauden aikana.
105
3
2010
109
3
2011
132
3 ja 4
2333
1397
2279
1452
2916
1961
2009
Kokoontumiskertoja
Kerhoryhmiä
Käyntikertoja
- lapsia
- aikuisia
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
18.4.2012
3.5.2012
Sivu 17
Taulukko 7: Perhekerhoihin osallistujamäärät vuosina 2009-2011
2.4.5.2 Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta
Vuoden 2011 toimintasuunnitelmassa perhetyön tavoitteena oli säilyttää suuri osallistujamäärä. Kokoontumiskertojen määrä kasvoi vuoden aikana 23:lla. Keskimäärin kerhossa oli vuonna 2011 yksi lapsi kerhokerralla enemmän kuin vuonna 2010, aikuisia oli puolestaan keskimäärin 1,5 enemmän. Perhekerhojen jumalanpalvelus- ja hartauselämä kehittyi vuoden aikana merkittävällä tavalla: Pia Heikkinen piti jokaisen kerhokerran yhteydessä pienen hartauden. Perheiden kirkkohetket Karkkilan kirkossa kuitenkin
lopetettiin vähäisen osallistujamäärän takia, ja perhekerhoissa palattiin käytäntöön, jossa pappi vieraili
kerhossa ja piti hartauden. Toimintasuunnitelmasta poiketen kahta asiantuntijaluentoa ei onnistuttu vuoden aikana järjestämään kaupungin perhetyöntekijöiden aikataulujen takia, mutta kerhossa vieraili askartelun ohjaaja Susanna Heikkala, joka opasti aikuisia jouluaskarteluissa. Perhekerhoissa tehdyt retket
saavuttivat suuren suosion: kevätretkelle 11.5. osallistui 80 henkilöä ja 11.10. syksyn laavuretkelle 88
henkilöä.
2.4.6
Aikuistyö
2.4.6.1 Kuvaus toiminnasta
Miestenpiiri kokoontui säännöllisesti seurakuntatalolla kuun alussa perjantaiaamuisin. Läsnä piirissä on
ollut järjestään yli 30 henkilöä. Miestenpiirin ohella seurakunnassa aloitti naistenpiiri vapaaehtoisten
aloitteesta. Naistenpiiri kokoontui säännöllisesti seurakuntatalolla kuun ensimmäisenä sunnuntaina klo
18.30-20.00. Naistenpiirissä - kuten miestenpiirissäkin - vieraili usein luennoitsija. Yhteiset lauluillat kokosivat runsaan osallistujamäärän (>30). Muuten naistenpiiriin osallistui noin 14-20 henkilöä. Seurakuntatalolla järjestettiin myös yhteiskristillinen naistenilta yhteistyössä helluntaiseurakunnan kanssa. Osallistujia oli noin 50. Perhemessuja järjestettiin vuoden aikana viisi: Marianpäivänä 27.3., rukoussunnuntaina
29.5., perheen sunnuntaina 7.8., Mikkelinpäivänä 2.10. ja 4. adventtina 18.12.
2.4.6.2 Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta
Naistenpiirin kävijämäärät ovat osoittaneet, että säännöllisille kokoontumisille on tarvetta. Vapaaehtoiset
ovat olleet aktiivisia vieraiden hankkimisessa ja toiminnan suunnittelussa. Vapaaehtoiset ovat kantaneet
vastuun myös piirin hartauselämästä. Tällaista toimintaa on syytä tukea tulevaisuudessakin. Yhteiskristillinen naistenilta oli myös suosittu. Resurssien vähyyden vuoksi yksi tapahtuma vuodessa riittänee jatkossakin. Vuoden 2011 tavoitteena oli järjestää yksi gospel-messu tai muu vastaava nuorille aikuisille.
Tällainen järjestettiin 2. pääsiäispäivänä seurakuntatalolla. Osallistujia oli 45, joista valtaosa ei kuitenkaan kuulunut kohderyhmään. Kutsumessua Karkkilaan muuttaneille ei järjestetty resurssien vähäisyyden vuoksi. Tavoitteena oli järjestää vuoden aikana neljä perhemessua. Perheiden jumalanpalveluksia
järjestettiin vuoden aikana viisi. Toimintasuunnitelmaan kirjattu yhteistyö jumalanpalvelusten suunnittelemisesta kerhojen kanssa ei toteutunut. Keskimääräinen osallistujatavoite 75 henkilöä messua kohden
saavutettiin juuri ja juuri, vaikka kolmessa perhemessussa kävijämäärät kasvoivat. On syytä miettiä keinoja, miten saamme perhemessut yhä houkuttelevammiksi. Perheiden kauneimmissa joululauluissa oli
335 henkilöä.
Vuosi
Kirkkovuosi
Läsnä
2010/2011 palmusunnuntai/Marianpäivä
88/100
2010/2011 helluntai/rukoussunnuntai
90/60
2010/2011 kouluun lähtevien siunaaminen/sama
45/60
2010/2011 mikkelinpäivä/sama
72/90
2011
65
4. adventti
Taulukko 8: Perhekirkkoihin osallistujamäärät vuosina 2010 - 2011
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
2.5
2.5.1
18.4.2012
3.5.2012
Sivu 18
Varhaisnuorisotyö
Kuvaus toiminnasta
Vuonna 2011 seurakunnan varhaisnuorten kerhotoiminta lisääntyi. Kevätkaudella oli neljä salibandykerhoa ja kaksi kokkikerhoa. Syyskaudella pidettiin neljää salibandykerhoa, kokkikerhoa, toimintakerhoa ja
näytelmäkerhoa. Vuoden aikana kerhoihin osallistui kaikkiaan n. 250 lasta. Kerhoihin osallistuneista 200
oli poikia ja 50 tyttöjä. Osallistujien määrä lähes kolminkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna.
Kerhoissa toimi ohjaajina vuoden aikana yhteensä 12 rippikoulukoulun käynyttä kerhonohjaajaksi koulutettua nuorta. Heistä neljä oli poikia ja kahdeksan tyttöä. Kerhonohjaajien koulutus toteutettiin Lohjan rovastikunnan seurakuntien yhteistyönä. Kerhonohjaajien jatkokurssi pidettiin lauantaina 15.1. Karkkilassa
ja peruskurssi 26.-28.8. Vihdin Riuttarannassa.
Huhtikuussa pidettiin Selvä Juttu –ennaltaehkäisevän päihdetyön koulutusta alakoulujen kuudensille luokille. Selvä Juttu toteutettiin Noppa-teatterin esityksen ja siihen liittyvien oppituntivierailujen muodossa.
Selvä Juttu pidettiin aikaisempien vuosien tapaan yhteistyössä kaupungin nuorisotoimen, koulujen ja poliisin kanssa.
Kesällä järjestettiin kaksi varhaisnuortenleiriä Leirirannassa teemalla: Daavid – paimenpojasta kuninkaaksi. Ensimmäinen leiri pidettiin 7.-9.6. ja toinen leiri 2.-4.8. Ensimmäiselle leirille osallistui 22 lasta ja
toiselle 21 lasta. Seurakunnan päiväkerhonohjaajat olivat mukana leirien toteutuksessa.
Kymppisynttärit seurakunnan vuonna 2001 syntyneille jäsenille pidettiin seurakuntatalolla 14.9. yhteistyössä seurakunnan lapsi- ja musiikkityön kanssa. Kutsuja kymppisynttäreille lähetettiin 89 ja osallistuneita oli 27.
Päivänavauksia pidettiin alakouluilla entiseen tapaan Nyhkälässä kerran viikossa ja Ahmoolla, Tuorilassa ja Haukkamäessä kerran kuukaudessa.
Varhaisnuorisotyöstä vastaava viranhaltija aloitti kerhotyön erityisosaamisen koulutuksen, jonka yhteydessä käynnistettiin kerhotoiminnan kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on tiivistä koulujen kanssa
tehtävää yhteistyötä erityisesti kerhotoiminnan osalta.
2.5.2
Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta
Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin. Kerhojen kasvaneet osallistujamäärät ja lisääntynyt kerhotarjonta
johtuivat kerhotoimintaan suunnatuista voimavaroista. Seurakuntamme hyvillä ja sitoutuneilla kerhonohjaajilla oli suuri merkitys kerhojen suosion kasvuun.
Varhaisnuorten molemmat leirit olivat täynnä. Kymppisynttärit kokosivat kolmanneksen ikäluokasta.
Suosio osoittaa, että kymppisynttäreiden kaltaiselle, tietylle ikäryhmälle suunnatulla, toiminnalla on kysyntää. Salibandykerhojen osallistuminen JiiPee-turnaukseen jäi toteutumatta järjestäjän vaihdettua
ajankohtaa. Yhteistyö alakoulujen kanssa jäi tavoiteltua pienemmäksi.
2.6
2.6.1
Rippikoulutyö
Kuvaus toiminnasta
Karkkilan seurakunnan rippikoulut toteutettiin rippikoulusuunnitelman mukaisesti. Rippikouluryhmiä oli
neljä: kolme leiririppikoulua ja yksi päiväkouluryhmä. Päiväkoulun kävi viisi nuorta. Leirikouluissa osallistujia oli 66. Leirit pidettiin omassa leirikeskuksessa ja päiväkouluryhmä kokoontui seurakuntatalolla. Oppilaan- ja opettajankirjoina rippikouluissa oli Quo Vadis -kirjasarja. Sisällöltään rippikoulut noudattivat
piispainkokouksen v. 2001 hyväksymää rippikoulusuunnitelmaa.
Rippikoulu koostui seurakuntaan tutustumisjaksosta, varsinaisesta intensiivijaksosta ja konfirmaatiosta.
Seurakuntaan tutustumisjakso koostui 10 erilaisesta tilaisuudesta, joista rippikoululaiset keräsivät merkinnät rippikoulukorttiin. Leiriryhmissä intensiivijakso käsitti kaksi koulupäivää seurakuntatalolla ja seit-
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
18.4.2012
3.5.2012
Sivu 19
semän päivän mittaisen leirin. Päiväkoulu kesti seitsemän arkipäivää. Konfirmaatiot pidettiin intensiivijaksoja seuraavana sunnuntaina.
Rippikouluryhmien ohjaajina toimi kolme seurakunnan viranhaltijaa: pappi, nuorisotyönohjaaja ja määräaikainen kesätyöntekijä. Muista viranhaltijoista kanttori ja diakonityöntekijä osallistuivat ryhmien opetukseen. Apuohjaajina leireillä toimi 6-7 isoskoulutuksen käynyttä nuorta (rippileirien isosia oli kaikkiaan
17.). Päiväkoulun opetuksessa ei ollut mukana isosia.
Rippikouluryhmiä
Rippikoulun käyneitä yhteensä
- oman seurakunnan jäseniä
- muita
- muualla käyneitä
- yksityisrippikoululaisia
2008
5 kpl
85 hlöä
78 hlöä
2 hlöä
2 hlöä
3 hlöä
2009
5 kpl
106 hlöä
102 hlöä
2 hlöä
2 hlöä
2 hlöä
2010
5 kpl
92 hlöä
91 hlöä
1 hlöä
1 hlöä
-
2011
4 kpl
ilmoittautuneita
78 hlöä
Taulukko 9: Rippikouluryhmät vuosittain
2.6.2
Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta
Vuonna 2011 Karkkilan seurakunnassa kävi rippikoulun 73 nuorta. Karkkilan seurakunnan järjestämän
rippikoulun kävi 71 nuorta. Syksyllä 2010 Karkkilan seurakuntaan kuului 75 vuonna 1996 syntynyttä
nuorta ja tavoitteena oli vähintään 75 karkkilalaisnuoren rippikoulun suorittaminen ja konfirmointi vuonna
2011. Rippikoulutyön määrällistä tavoitetta ei saavutettu. Myös päiväkoulun suosio laski edellisvuodesta
rajusti. Kun vuonna 2010 päiväkoulun kävi 12 nuorta, vuonna 2011 päiväkoululaisia oli vain viisi. Tämä
johti siihen, että seuraavan vuoden rippikoulut toteutetaan leirimuotoisina. Rippikoulun suosio on laskenut viime vuosina koko maassa ja etenkin Etelä-Suomessa. Sama kehitys on saavuttanut myös Karkkilan seurakunnan. Jatkossa on tarpeellista toteuttaa rippikoulutyötä niin, että Karkkilan seurakunnan rippikoulutyö tavoittaa mahdollisimman hyvin koko rippikouluikäluokan tulevina vuosina.
Rippikoulutyön tavoitteena oli jatkaa rippikoulujen jumalanpalvelus- ja hartauselämän kehittämistä. Rippikoulujen jumalanpalvelus- ja hartauselämää kehitettiin muokkaamalla leirijumalanpalveluksen aiheita
rippikoulujen lukujärjestyksen mukaan. Tavoite toteutui myös rippikoululaisten messukoulutuksen myötä.
Jumalanpalveluselämä tuli lähelle rippikoululaisia, kun he osallistuivat messukoulutukseen ja messuissa
avustamiseen seurakuntaan tutustumisjaksolla. Hartauselämä rippikoulutyön painopistealueena toteutui
myös isoskoulutuksen osalta, kun nuorteniltojen hartauselämää toteutettiin Varttikirkon kompletorion
kaavalla.
2.7
2.7.1
Nuorisotyö
Kuvaus toiminnasta
Nuorisotyön viikkotoimintaa järjestettiin ympäri vuoden. Kevät- ja syyskaudella nuorteniltoja oli kahdesti
viikossa, torstaisin Avoin ikkuna ja lauantaisin Jobbis. Kesäkaudella nuorteniltoja pidettiin kerran viikossa. Avoimen ikkunan yhteyteen liitettiin Varttikirkko, joka on kaikille seurakuntalaisille avoin hartaushetki.
Päivänavauksia pidettiin Yhteiskoulussa ja Lukiossa kerran viikossa. Yhteistyössä kaupungin työntekijöiden kanssa seurakunnan nuorisotyö toteutti keskiviikkoisin nuorten iltapäivätoimintaa, Olkkaria.
Hiihtolomalla järjestettiin yhteistyössä kaupungin nuorisotyön kanssa laskettelumatka Himokselle. Syyskaudella osallistuttiin kahteen musiikkitapahtumaan, syyskuussa toteutettiin päiväretki Tampereelle Ristirockiin ja marraskuussa tehtiin viikonloppumatka Maata näkyvissä -festareille Turkuun.
Isoskoulutusta järjestettiin kevätkaudella vanhan mallin mukaisesti joka toinen viikko. Syyskaudella
uuden isoskoulutusryhmän aloittaessa aikataulua muutettiin ja otettiin käyttöön isoskoulutuskortti, johon
koulutettavat keräsivät merkintöjä toimintaan osallistumisesta ja siinä avustamisesta. Isoskoulutusta oli
syyskaudella kerran kuukaudessa kolme tuntia kerrallaan. Lisäksi jokainen isoskoulutettava nuori suoritti
isoskortin tehtäviä, tai jatkaa niiden suorittamista vuoden 2012 keväällä. Isoskoulutuskorttiin merkinnät
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
18.4.2012
3.5.2012
Sivu 20
kerätään nuortenillan ohjelman ja hartauden toteuttamisesta, Varttikirkossa sekä sunnuntain messussa
avustamisesta ja nuorteniltoihin osallistumisesta. Viikonlopun mittaiset isoskoulutusleirit järjestettiin
touko- ja syyskuussa.
Isoskoulutusnuoret osallistuivat Isosseikkailu -tapahtumaan Vihdissä. 2. ja 3. vuoden isosten
jatkokoulutus järjestettiin rovastikunnallisesti. 2. vuoden koulutus toteutettiin viikonloppuleirinä, mutta 3.
vuoden koulutus pidettiin päivämuotoisena vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Kerhonohjaajien koulutus
järjestettiin myös rovastikunnallisena yhteistyönä. Viikonlopun mittainen peruskurssi oli elokuussa ja
päivän mittainen jatkokurssi oli helmikuussa.
nuorteniltoja
osallistujia
2009
71 kpl
1065
2010
64 kpl
1342
2011
66 kpl
1550
Taulukko 10: Nuorteniltojen ryhmät ja osallistujat vuosittain
2.7.2
Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta
Painotimme hartauselämän tärkeyttä Pyhä-painopisteen mukaisesti. Tavoitteenamme oli kehittää hartauselämää ja sen tuloksena syntyi Varttikirkko, jossa käytetään kompletorion kaavaa. Varttikirkko lähti
alkuvuodesta käyntiin hienosti, mutta nuorten into hiipui kesän aikana. Syksyllä saimme kävijämäärät
nousuun. Muita seurakuntalaisia Varttikirkko ei tavoittanut toivotulla tavalla. Syynä todennäköisesti oli
myöhäinen kellonaika ja epäselvä mainonta.
Nuorten osallistaminen hartauselämään on ollut Varttikirkon kautta luontevaa, koska siellä on erilaisia
palvelutehtäviä. Kaikki isoset saivat alkuvuodesta messukoulutuksen. He ovat palvelleet erilaisissa tehtävissä messussa. Edelleen vaaditaan kuitenkin työtä sen eteen, että nuoret aktiivisemmin osallistuisivat
hartauksien toteutukseen.
2.8
2.8.1
Diakoniatyö
Kuvaus toiminnasta
Diakoniatyön toimintaympäristö oli hyvin samantapainen kuin edellisenä vuonna. Toiminta koostui viikoittaisesta toiminnasta; päivystyksistä, kotikäynneistä, asiakastapaamisista, puhelinkontakteista ja yhteyksistä eri viranomaisiin ja järjestöihin. Iso osa viikoittaista toimintaa oli asiakkaiden henkilökohtainen ohjaaminen ja tukeminen, kerho- ja ryhmätoiminnat sekä vapaaehtoistoiminnan ohjaaminen ja organisoiminen perjantaikahvilassa. Satunnaisia toimintoja olivat vuosittainen Yhteisvastuukeräyksen organisointi,
erilaiset leirit, retket, juhlat ja tempaukset. Diakoniatyössä kokeilimme vapaaehtoisten kanssa myyjäisten
ja tapahtumien järjestämistä hiukan eritavoin. Tänä vuonna pidimme joulumyyjäiset Ruukin markkinoilla
Karkkilan torilla. Vuosittainen diakonian jouluaaton ruokailu järjestettiin ensi kertaa aatonaattona. Tilaisuus oli samalla henkilökunnan jouluruokailu.
Koska painopiste oli ylivelkaantuneiden perheiden tukeminen, tuettiin perheitä taloudellisesti diakoniatyön avustuksilla ja Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lastensuojelun perhetyön kanssa tehdyllä ryhmätoiminnalla. Perheryhmä aloitti kokoontumiset vuoden 2010 syksyllä ja jatkoi toimintaansa kevään 2011.
Ryhmän tavoitteena oli koota erityisesti yksinhuoltajia erilaisten teemojen ympärille ja antaa heille tietoa
ja kokemuksia vertaisryhmästä. Lisäksi perheille tarjottiin mahdollisuus osallistua kesällä järjestettävälle
retkelle Hop Lop -seikkailupuistoon. Retkeen saimme taloudellista tukea Karkkilan Lions Clubilta. Järjestimme myös toiminnallisen perhepäivän Vihdin seurakunnan leirikeskuksessa yhteistyössä Vihdin seurakunnan ja Vihdin ja Karkkilan lastensuojelun perhetyön kanssa. Lisäksi diakoniatyö ideoi kumppaneiden
kanssa (srk:n nuorisotyö, karviaisen lastensuojelun perhetyö ja kaupungin nuorisotyö) eri-ikäisille lapsille
ja nuorille, joiden perheet ovat syrjäytymisvaarassa, ryhmätoimintaa. Projektiluontoiseen toimintaan
haimme rahoitusta EU:lta. Päätös rahoituksesta ei tullut vuoden loppuun mennessä, joten projektin tulevaisuus on avoin.
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
2.8.2
18.4.2012
3.5.2012
Sivu 21
Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta
Diakoniatyön painopiste vuodelle 2011 oli ylivelkaantuneiden perheiden tukeminen. Tavoitteena on tukea perheitä taloudellisesti, henkisesti ja sosiaalisesti, jotta heidän elämänsä olisi tasapainoista. Määrällisiä tavoitteita diakoniatyössä oli useita ja niistä lisää tietoa on alla olevassa taulukossa. Pääsääntöisesti
määrälliset tavoitteet toteutuivat. Perheryhmän kokoontumiset (5 x/v), perheiden retki ja perhepäivä onnistuivat yli odotusten. Perheitä oli lähdössä yli kuljetuskapasiteetin ja osa joutui tulemaan omilla kyydeillä. Äidit kyselivät onko mahdollista jatkaa samankaltaista toimintaa myös jatkossa. Projektirahoituspäätöstä odotamme ensi vuonna, jotta voisimme jatkaa hyvin alkanutta yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja
syrjäytymisvaarassa olevien perheiden lapset saisivat tukea elämäänsä.
Taloudellista apua annoimme erikokoisille perhekunnille edellistä vuotta vähemmän. Apu kanavoitiin uudella tavalla. Hankimme avustusmäärärahoilla osto-osoitusten sijaan s-ryhmän lahjakortteja, jotka jaettiin
apua tarvitseville. Palaute asiakkailta oli positiivinen. Lahjakortti ei leimaa asiakasta samoin kuin aiempi
osto-osoitus. Eu- elintarviketukea saimme syksyllä lisäerän. Tuen jatkuminen auttoi montaa pienituloista
ihmistä selviytymään arjestaan.
Diakonian perustyö oli vuoden aikana hyvin samankaltaista kuin ennenkin. Erityisenä huomiona oli asiakastapaamisten lisääntyminen diakoniatoimistolla. Ihmiset lähtevät kodeistaan mieluummin muualle keskustelemaan asioistaan. Isona apuna diakonian asiakastyössä oli Eliisa Anetjärven sielunhoidon koulutukseen tarvittavat sielunhoidon keskusteluharjoittelu. Sielunhoitokeskustelut jatkuvat vuonna 2012.
Tapahtuma
Määrä / v
Osallistujia n. / v
Toimistopäivystykset
80 /80
200 /193
Hartaudet
20 /21
Syntymäpäiväkäynnit
30 /23
Kotikäynnit
170 / 204
170 /204
Virka- ja laitoskäynnit(lukuun sisältyy laitokssa olevat 30 /66
syntymäpäivä- yms.käynnit)
EU-elintarviketuen jakaminen/saapuvien erien luku- 2 x/v / 3X/v 300 /360
määrä
5400e /5203 250 /219
Taloudellinen avustaminen
e
55 /49
3000 /2562
Kerhot ja piirit
Hoidolliset ryhmät
19 /18
100 /180
Messussa avustaminen
7 /10
Leirit
6 /5
170 /139
Retket
5 /6
90 /210
Diakoniakasvatus rippikoulussa
4 /4
100 /100
Yhteensä
426/486
4380/4167
Taulukko 11: Diakoniatyön toiminta (suunnitelma/toteutunut).
2.9
2.9.1
Lähetystyö
Kuvaus toiminnasta
Seurakunnan nimikkolähetti Tuula Faye jäi eläkkeelle vuonna 2010. Hänelle ei ole hankittu korvaajaa.
Seurakunta odottaa asiassa Suomen Lähetysseuran osoittamaa ehdokasta. Yhdessä diakoniatyön
kanssa toteutettava perjantaikahvila toimi hyvin. Lähetystyölle seurakuntamme vapaaehtoiset keräsivät
varoja 3.437 eur. Talkootöitä diakonia- ja lähetystyön vapaaehtoiset tekivät perjantaikahvilassa, maton-
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
18.4.2012
3.5.2012
Sivu 22
kudontapajassa sekä diakoniatyön kanssa yhteisissä myyjäisissä keväällä Pohjanpirtillä ja joulun alla
Ruukinmarkkinoilla. Lähetystyön aloittama sauvakävelyryhmä Sauvarit kokoontui edellisen vuoden tapaan perjantaisin. Sauvarien vuoden kohokohta oli sieniretki Leirirantaan, joka toteutui yhteistyössä
Maaseutunaisten kanssa.
Toimintasuunnitelmassa korostettiin lähetystyön tekemistä tunnetuksi lasten ja nuorten parissa. Nyhkälän koulun kuudesluokkalaisille seurakunta järjesti lähetyskoulutusta retken muodossa. Kuudesluokkalaiset kävivät vierailulla Suomen Lähetysseuran lähetysmuseossa. Aamupäivän mittaisella retkellä ohjelmaan kuului opastettu kierros museossa ja työskentely Kiina-työpajassa.
2.9.2
Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta
Lähetystyön tavoitteena oli panostaa lasten ja nuorten lähetyskasvatukseen. Nyhkälän koulun kuudesluokkalaisille järjestetty retki Suomen lähetysmuseoon toteutui. Muuten tavoite jäi saavuttamatta. Perjantaikahvila ja Sauvarit toimivat edellisten vuosien tapaan.
3
HAUTATOIMI
3.1.1
Kuvaus toiminnasta
Vanhalla hautausmaalla reunustettiin pääkäytävät edellisen vuoden asfaltoinnin jäljiltä. Kaikki ainaishoitohaudat käytiin läpi ja kuunlilja-istutukset peruskunnostettiin. Vanhalla hautausmaalla jatkettiin hautausmaakatselmus loppuun. Kirkkoneuvosto päätti lunastaa haltuunsa ne haudat, joiden hoitoa ei ollut
määräaikaan mennessä suoritettu hyväksyttävälle tasolla. Uudella hautausmaalla siistittiin erityisesti
kappelin ympäristöä. Vanhoja pensaita raivattiin pois ja kappelin edustaa avarrettiin.
3.1.2
Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta
Kiinteistö- ja hautausmaa tiimin kauden tavoitteena oli kappelin ympäristön siistiminen, vanhan hautausmaan asfalttikäytävien reunustus sekä ainaishoitohautojen peruskunnostus. Asetetut tavoitteet toteutuivat.
Hautauksia oli edellisiä vuosia vähemmän. Uurnahautausten pitkäaikainen tavoite oli 40%. Tavoite lähes
toteutui. Tavoitetta tukee uuden hautausmaan kaunis uurnahautausmaa-alue sekä muistolehto.
HAUTAUKSET VUOSINA 2008 - 2011
Arkkuhautaus
Uurnahautaus
Tuhkaus %
2008
55
25
31 %
2009
66
23
26 %
2010
56
33
37 %
2011
39
25
39 %
Taulukko 12: Hautaukset vuosina 2008 - 2011
4
KIINTEISTÖTOIMI
4.1.1
Kuvaus toiminnasta
Kiinteistötoimessa keskityttiin kertomusvuonna edelleen pienten, mutta tarpeellisten korjaushakkeiden
tekemiseen. Kerhohuoneen keittiö peruskunnostettiin seurakunnan omana työnä vuoden alussa. Korjauskunnostuksen kokonaiskustannus oli 7.317 eur.
Leirirantaan hankittiin hella ja astianpesukone. Aiemmat laitteet olivat yli 20 vuotta vanhoja ja osittain viallisia. Laitteiden kustannus oli 6.538 eur. Laitteet hankittiin Kopal Keittiöt Oy:ltä. Leirirannan päärakennuksen ikkunoihin asennettiin valoverhoja sekä molempien rakennusten palohälyttimet uusittiin. Nämä
hankinnat kirjattiin vuosikuluiksi.
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
18.4.2012
3.5.2012
Sivu 23
Vuoden lopussa asennettiin seurakuntataloon valvontakamerat. Samalla uusittiin pappilan kahden valvontakameran järjestelmä. Kameravalvonta hankittiin Primasec Oy:ltä. Sen kokonaiskustannus oli
12.912 eur. Kameravalvonta asennettiin valmiiseen kaapelointiin, joka oli tehty seurakuntatalon nuorisopuolen remontin yhteydessä. Kameravalvonnan laajennuksen jälkeen kaikki seurakunnan keskeiset keskusta-alueen rakennukset ja alueet ovat kameravalvonnan piirissä.
Kappelin tulevaa peruskunnostusta edistettiin teettämällä Tmi Heikki Tallamäellä kappelin peruskorjauksen alustava hankesuunnitelma, joka sisälsi kustannusarvion. Alustavan suunnitelman perusteella seurakunta laati Kirkkohallitukselle avustushakemuksen kappelin peruskunnostustyön osarahoittamista varten. Kirkkohallituksen päätös avustushakemuksesta on odotettavissa huhtikuussa 2012.
4.1.2
Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta
Toteutettujen korjausinvestointien kokonaiskustannus oli 28.693 eur, kun investointibudjetti oli 50.000
eur. Kaikki suunnitellut pienet korjausinvestoinnit toteutettiin. Toimintasuunnitelmaan oli sisällytetty kappelin ja kylmähuoneen perussuunnittelu ja niiden rahoituksen suunnittelu. Kirkkohallituksen avustusmahdollisuuden selvittämiseksi teetettiin alustava hankesuunnitelma avustushakemuksen tueksi. Kun
kirkkohallitus on käsitellyt avustusanomuksen, päättää seurakunta kuinka kappelin peruskorjaus etenee.
Toimintasuunnitelmaan oli myös sisällytetty Kubota pienkaivinkoneen päivitys ja vaihto leasing rahoituksella. Toimintasuunnitelman vastaisesti päätettiin jatkaa olemassa olevan koneen käyttöä.
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
5
5.1
18.4.2012
3.5.2012
Sivu 24
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS
Henkilöstön määrä
Vuoden 2011 lopussa Karkkilan seurakunnan palveluksessa oli 19 henkilöä. Lisäksi vuoden aikana käytetään sijaisia, apulaisia ja kausityöntekijöitä puistotyötehtävissä. Työntekijöistä kokoaikaisia oli 14
(74%) ja osa-aikaisia 5 (26%). Vakinaisia työntekijöitä oli 18 (95%) ja pitkäaikaisia viransijaisia 1 (5%).
Karkkilan seurakunnassa vuoden 2011 lopussa on yhteensä 11 virkaa. Kirkkoherra, kappalainen, I seurakuntapastori, II seurakuntapastori, kaksi diakoniavirkaa, joista toinen 60% virka, kaksi nuorisotoimenohjaajan virkaa, kanttori, talouspäällikkö ja emäntä.
Vuoden 2011 aikana osana sopeutussuunnitelmaa päätettiin lakkauttaa 60% diakonin virka 1.2.2012 sekä toistaiseksi jättää täyttämättä I seurakuntapastorin virka.
Viranhaltijat seurakunnan palveluksessa
Kirkkoherra
Kappalainen
Vs. kappalainen
1. Seurakuntapastori
Vs. 1. seurakuntapastori
2. Seurakuntapastori
Vs. 2. seurakuntapastori
Kanttori
Diakoni
Diakoni, 60 %
Nuorisonohjaaja
Nuorisonohjaaja
Talouspäällikkö
Emäntä
Juhani Korte
Matti Pirhonen
Hannu Bogdanoff
Hannu Bogdanoff
Selja Väistö
Selja Väistö
Mirka Härkönen
Hanna Lehtonen
Mervi Laamanen
Arja Kullanmäki
Jari-Pekka Järvinen
Terhi Manni
Eeva-Mari Salmi
Rita Niinivirta
(1.4.1989 -) 1.6.1998-31.12.2011
16.05. 2005 – 1.3.2012 (vv. 15.8.2009 - 30.6.2012)
15.8.2010 –
01.06.2003 01.06.2009 – (vv.22.9.2010-21.1.2011)
01.03.2008 1.11.2010 - 31.8.2012
01.08.2006 01.04.2006 05.11.2007 06.05.1998 –
01.01.200721.09.2009 01.04.2008 -
Pia Heikkinen
Sari Vahtera
Arja Koijärvi
Ritva Lamminluoto
Marjatta Syrjänen
Janne Nummela
Seppo Laitaoja
Harri Mononen
Hanna Rajala
10.08.200713.08.200115.08.198816.05.199401.04.199713.03.2000- 25.11.2011
15.03. 200401.12. 200524.02.1994-
Työsopimussuhteiset
Iltapäiväkerhonohjaaja
Iltapäiväkerhonohjaaja
Lastenohjaaja
Toimistosihteeri
Toimistosihteeri
Työnjohtaja
Erityisammattimies
Erityisammattimies
Suntio
I seurakuntapastorin viransijaisena toimi tammikuussa Johanna Yläranta-Suha. Hautausmaan määräaikaisina työntekijöinä noin kuuden kuukauden ajan ovat toimineet Erja Ilmonius, Kirsti Kotiranta, Marita
Silander, Minna Tuominen ja siviilipalvelusta suorittivat n. 3 kuukauden ajan Osmo Ollonqvist ja n. 8
kuukauden ajan Joni Kataja. Musiikinopettaja Elina Pikkuhookana on toiminut kanttorin sijaisena, työskennellyt nuorten bändin ja kuoron kanssa sekä vastannut lapsikuoron toiminnasta. Birsen Aldemir ja
Kirsi Eskelinen ovat työskennelleet keittiöapulaisina. Kesäteologeina työskentelivät Anu Nieminen ja
Emilia Turpeinen.
Vuoden 2011 aikana seurakunnan varhaisnuorisotyössä työskenteli palkkiotoimisia kerho-ohjaajia sekä
varhaisnuorten leireillä ja rippikoululeireillä isosia.
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
5.2
18.4.2012
3.5.2012
Sivu 25
Henkilötyövuosien määrä
Henkilötön määrä henkilötyövuosina ilmoitettuna oli vuonna 2011 23 htv. Tästä ympärivuotisten työntekijöiden osuus oli 18,5 htv ja kausityöntekijöiden ja sijaisten osuus 4,5 htv. Siviilipalvelustunnit on sisällytetty henkilötyövuosien arvoon.
5.3
Henkilöstön sukupuoli, ikä, koulutus ja henkilömäärät tehtäväryhmittäin
Henkilöstöstä miehiä on 5 (26%) ja naisia 14 (74%). Henkilöstön keski-ikä on 45 vuotta ja ei-vakinaisten
26 vuotta.
Henkilöstöstä ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita on 32%. Alemman korkeakouluasteen suorittaneita on 10%, alimman korkea-asteen suorittaneita on 16% ja keskiasteen suorittaneita 42%.
Henkilökunnasta 12 työskentelee seurakuntatyön parissa, 3 hallinnossa, 2 hautausmaa- ja kiinteistötoimessa ja 2 kirkonpalvelutyössä. Seurakunnan siivoustyö on ulkoistettu Ek-palvelu Oy:öön ja palkanlaskentatoimi on ulkoistettu Norlic Oy:öön.
5.4
Henkilöstökoulutus
Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on lisätä henkilöstön tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia
nykyisissä tehtävissä ja edistää valmiuksia työtehtävissä kehittymiseen ja muuttuvien työtehtävien hoitamiseen. Vuonna 2011 hyväksyttiin kirkon henkilöstön kehittämissopimus noudatettavaksi Karkkilan
seurakunnassa.
Henkilöstökoulutus on toteutettu hyväksytyn koulutussuunnitelman mukaan. Henkilöstöllä oli 78 koulutuspäivää, edellisenä vuonna 63. Koulutukseen osallistui 16 työntekijää. Lisäksi koko henkilökunnalle
järjestettiin Katrina ajanhallintajärjestelmän käyttöönottokoulutus.
Vs. kappalaisena toiminut Hannu Bogdanoff suoritti Kirkon johtamiskoulutuksen viimeisen osion, joka
antaa hänelle täyden pätevyyden kirkkoherran virkan hoitamiseen. Talouspäällikkö Eeva-Mari Salmi suoritti loppuun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja kanttori Hanna Lehtonen suorittaa työn ohessa
musiikin maisterin tutkintoa. Diakoni Mervi Laamanen aloitti sielunhoidon erityiskoulutusohjelman. Kaksi
seurakunnan työntekijää on osallistunut työnohjaukseen.
5.5
Henkilöstön työhistoria ja vaihtuvuus
Henkilöstön työhistoriaa kuvataan nykyisen työnantajan palveluksessa oloaikana: Kaksitoista henkilöä
on työskennellyt seurakunnassa alle kymmenen vuotta, viisi henkilöä yli kymmenen mutta alle kaksikymmentä vuotta ja kaksi henkilöä yli kaksikymmentä vuotta.
Seurantavuoden aikana yksi henkilö on siirtynyt seurakunnan palveluksesta toisen työnantajan palvelukseen ja tehtäviä järjestettiin uudelleen. Vuoden 2011 aikana syntyi päätös Kirkkoherra Juhani Kortteen
siirtymisestä Lohjan kirkkoherraksi. Hänen viimeinen työpäivänsä Karkkilan seurakunnassa oli
31.12.2011. Vuoden aikana päätettiin lopetettiin toinen diakoniavirka (60%). Virkaa hoitaneen henkilön
virkasuhde päättyy viran lakkauttamisen kanssa.
Määräaikaisia palvelussuhteita päättyi kaksitoista. Näistä yksi oli määräaikaisessa viransijaisuuksissa
toimiva henkilö, kaksi kesäteologia ja kymmenen erilaisissa määräaikaisissa työsuhteissa toimineita
henkilöitä.
5.6
Työkyky ja terveys
Sairaus- ja tapaturmapoissaoloja seurakunnassa oli 7,8 päivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Edellisen
vuoden vastaava luku oli 15,7. Kaikkiaan sairaus poissaolopäiviä henkilöstöllä oli 178. Sairauspoissaoloprosentti oli 2,13%. Sairauspoissaolojen tunnusluvut ovat edellisvuodesta parantuneet selvästi.
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
18.4.2012
3.5.2012
Sivu 26
Työterveyshuollon kustannukset olivat 4.606 eur eli 202 eur/htv vähennettynä Kelan korvauksen määrällä. Vuonna 2010 työterveyshuollon sopimus Karviaisen kanssa uusittiin. Sopimukseen sisällytettiin suppea sairaudenhoito. Työterveyshuolto sisältää työhönotto tarkastukset, fyysisesti kuormittavissa töissä
olevien määräaikaistarkastukset kolmen vuoden välein sekä ikäryhmittäin tehtävät terveystarkastukset.
Ne alkavat 35 vuoden iässä. Lisäksi työterveyshuolto antaa neuvontaa ja tukea työkykyä ylläpitävään
toimintaan. Vuoden aikana työpaikkatutkimuksia toteutettiin kaksi. KELA:n kuntoutukseen on osallistunut
yksi henkilö. Työkykyä ylläpitävänä toimintana seurakunta kustantaa vakinaisille työntekijöilleen lääkärin
määräämänä fysikaalisen hoidon, maksimissaan kymmenen hoitokertaa vuodessa.
Vuonna 2011 toteutettiin yhdessä Kuntoutussäätiön kanssa eu-rahoitteisessa hankkeessa Karkkilan
seurakunnalle työkyvyn tukemisen malli. Työkyvyn tukemisen mallin tarkoituksena on henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen ja työkykykysymyksissä esimiestyön helpottaminen. Ennakoiva ja varhainen reagoiminen ja puheeksi ottaminen takaavat työntekijöille riittävän ja oikea-aikaisen tuen työssä selviytymisessä.
Virkistystoimen kustannukset olivat 4.071 eur eli 178 eur/htv. Karkkilan seurakunnalla on käytössä virkistyssetelit. Vuoden aikana virkistysseteleiden kokonaisarvo voi olla 200 eur/henkilö. Omavastuu on puolet. Vuonna 2011 keväällä järjestettiin paikallisella frisbee radalla yhteinen iltapäivä ja syksyllä virkistyspäivä Eerikkilässä. Hautausmaa- ja kiinteistötyöntekijöiden perinteinen opinto- ja virkistyspäivä suuntautui elokuussa Hietaniemen hautausmaalle sekä Suomenlinnaan.
5.7
Palkka- ja henkilöstökustannukset
Henkilöstön palkkakulut vuonna 2011 olivat 725.771 eur. Henkilöstökulut kokonaisuudessaan olivat
912.772 eur. Kasvua on edelliseen vuoteen vain 6.133eur. Palkkakehityksen suotuisuuteen vaikutti
oleellisesti henkilökunnan hyvä terveyskehitys.
Seurantavuonna henkilöstökustannukset olivat 39.939 eur/htv, joka on 2% vähemmän kuin edellisenä
vuonna.
5.8
Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukukooste
Tunnusluku
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUKOOSTE 2011
Vuosi
Vuosi
Vuosi
Vuosi
2011
2010
2009
2008
Vuosi
2007
Henkilöstön määrä
lkm
19
20
21
20
19
Kokoaikaiset
Osa-aikaiset
lkm
lkm
14
5
15
5
15
6
15
5
14
5
Vakinaiset
Ei-vakinaiset
lkm
lkm
18
1
19
1
18
3
17
3
17
2
Virkasuhteiset
Työsopimussuhteiset
lkm
lkm
11
8
11
9
11
10
9
11
9
10
Henkilötyövuosien määrä
Henkilötyövuosien (htv) määrä
lkm
Henkilöstön sukupuoli
Miehiä
Naisia
lkm
lkm
22,85
5
14
22,27
6
14
22,12
7
14
20,86
7
13
20,72
7
12
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
18.4.2012
3.5.2012
Sivu 27
Henkilöstön rakenne
Henkilöstön määrä tehtäväryhmittäin
Seurakuntatyö
Hallinto
Hautausmaa
Kiinteistö- ja kirkonpalvelutyö
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
12
3
2
2
12
3
3
2
12
4
3
2
10
4
4
2
10
4
3
2
Henkilöstön ikä
Henkilöstön ikäjakauma:
25-29-vuotiaat
30-34-vuotiaat
35-39-vuotiaat
40-44-vuotiaat
45-49-vuotiaat
50-54-vuotiaat
55-59-vuotiaat
60-64-vuotiaat
65-vuotiaat ja sitä vanhemmat
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
1
3
3
2
1
4
4
1
-
1
3
3
3
2
3
4
1
-
3
1
4
2
2
6
3
-
3
2
5
4
3
2
1
-
1
3
4
5
4
1
1
-
Henkilöstön keski-ikä
Vakinaiset
Ei-vakinaiset
vuotta 45
vuotta 46
vuotta 26
44
45
25
44
46
35
43,65
44,17
36,66
44,00
43,64
47,00
Koulutus
Henkilöstö koulutusasteittain:
Ylempi perusaste
Keskiaste
Alin korkea-aste
Alempi korkeakouluaste
Ylempi korkeakouluaste
Tutkijakoulutusaste
Koulutusaste tuntematon
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
8
3
2
6
-
9
3
3
5
-
10
2
3
6
-
3
9
3
4
1
3
9
3
4
-
lkm
lkm
euroa
78
16
10.842
63
15
6.895
76
16
8.057
58
16
3862,62
57
16
7828,17
%
euroa
1,2
474
0,8
310
0,9
364
0,46
185,16
1,02
377,80
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
0
6
6
3
2
2
-
1
8
4
4
1
2
-
5
6
6
1
1
2
-
3
8
3
2
2
1
1
2
6
4
2
2
2
1
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
1
12
1
15
1
1
15
2
13
-
Henkilöstökoulutus
Koulutuspäivät
Koulutusta saaneet
Koulutuskustannukset
Koulutuskustannusten osuus
henkilöstökustannuksista
Koulutuskustannukset/htv
Henkilöstön työhistoria ja vaihtuvuus
Palveluksessaoloaika:
alle 1 vuotta
1-4 vuotta
5-9 vuotta
10-14 vuotta
15-19 vuotta
20-24 vuotta
25 vuotta tai enemmän
Vaihtuvuus:
Toisen työnantajan palvelukseen siirtyneet
Eläkkeelle siirtyneet
Yksilöllinen varhaiseläke
Määräaikaisen palvelussuhteen päättyminen
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
18.4.2012
3.5.2012
Työkyky ja terveys
Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen kesto:
1
päivä
2-3 päivää
4-10 päivää
11-60 päivää
yli 60 päivää
Sairaus- ja tapaturmapäivät/htv
Sairaus- ja tapaturmapäivät yhteensä
Työterveyshuollon kustannukset/htv
Virkistystoimen kustannukset/htv
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
euroa
euroa
20
19
15
2
0
7,8
178
202
178
Palkka- ja henkilöstökustannukset
Palkkakustannukset
Henkilöstökustannukset
euroa
euroa
Henkilötyövuoden hinta
euroa
Matkakustannukset
Kilometrikorvaukset ja päivärahat/htv
euroa
13
32
16
5
1
15,7
349
167
219
Sivu 28
22
28
6
0
1
15
333
182
128
14
16
10
5
1
16,34
12
14
5
3
5,93
181,82
128,81
80,97
141,21
725.771 728.412
912.772 906.639
706.091
888.577
658.479,77 590.119,38
838.832,56 762.932,53
39.939
40.717
40.171
40.212,49
36.821,06
897
718
613
608,14
698,61
Taulukko 13: Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukukooste
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
6
18.4.2012
3.5.2012
Sivu 29
TALOUSINFORMAATIO
6.1
6.1.1
Talousinformaation rakenne
Käyttötalousosa
Käyttötalousosa muodostuu toimintatuotoista ja toimintamenoista. Toimintatuottoihin eivät sisälly verotuotot, joten toimintakate on yleensä aina negatiivinen. Menot ovat suuremmat kuin tuotot.
Kirkkovaltuuston päätöksen 31.10.2008 mukaisesti talousarvion sitovuustaso kirkkovaltuustoon nähden
on pääluokkataso. Siksi tässä talousarviodokumentissa käyttötalousosa esitetään pääluokkatasolla.
Seuraavassa on käyttötalouden pääluokkien ulkoisten menojen osuus seurakunnan kokonaismenoista
(edellinen vuosi suluissa).
• Yleishallinto
16,7 % (19%)
• Seurakunnallinen toiminta
45,6 % (43%)
• Hautatoimi
13,5 % (13%)
• Kiinteistötoimi
24,2 % (25%)
6.1.2
Tuloslaskelmaosa
Tuloslaskelmaosa sisältää toimintatulojen ja – menojen lisäksi kaikki muutkin tulot ja menot. Tärkeimpänä verotulot. Vuosikate kertoo, kuinka vuotuiset tulot kattavat vuotuiset menot.
Tilikauden tulos kertoo lopullisen tuloksen, kun vuosikatteesta on vähennetty vuotuiset poistot.
6.1.3
Investointiosa
Investointiosassa esitetään toteutuneet uudet investoinnit sekä korjaus- ja ylläpitoinvestoinnit.
6.1.4
Rahoitusosa
Rahoituslaskelmasta voidaan seurata miten seurakunnan rahaliikenne on toteutunut ja mikä on varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta.
6.1.5
Tase
Tase kertoo seurakunnan pysyvien vastaavien eli käyttöomaisuuden arvon, toimeksiantojen varojen
määrän sekä vaihtuvien vastaavien eli rahoitusomaisuuden määrän. Tase kertoo oman- ja vieraanpääoman määrän.