KARKKILAN SEURAKUNTA
Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 17.4.2013 2.5.2013 KARKKILAN SEURAKUNTA TASEKIRJA TOIMINTAKERTOMUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2012 Sivu 1 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 2 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ ....................................................................................................................... 4 1.1 Kirkkoherran katsaus vuoteen 2012 ..................................................................... 4 1.2 Taloudellinen tilanne ............................................................................................ 5 1.3 Kirkkoneuvoston esitys tilikauden ylijäämästä ...................................................... 7 1.4 Jäsenmäärä ......................................................................................................... 7 1.5 Kirkolliset vaalit .................................................................................................... 7 1.6 Kirkkovaltuusto .................................................................................................... 7 1.6.1 1.7 Kirkkoneuvosto .................................................................................................... 8 1.7.1 1.8 2 3 4 Kirkkovaltuuston keskeiset päätökset ...................................................... 7 Kirkkoneuvoston keskeiset päätökset...................................................... 8 Tarkastajat ja edustajat ........................................................................................ 8 SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA............................................................................... 9 2.1 Yleinen seurakuntatyö ......................................................................................... 9 2.2 Tiedotus ja viestintä ........................................................................................... 10 2.3 Musiikkityö ......................................................................................................... 11 2.4 Diakonia- ja lähetystyö ....................................................................................... 12 2.5 Varhaiskasvatus ................................................................................................ 13 2.6 Aikuistyö ............................................................................................................ 14 2.7 Nuoriso- ja varhaisnuorisotyö............................................................................. 15 2.8 Rippikoulutyö ..................................................................................................... 16 2.9 Yleishallinto ....................................................................................................... 17 2.10 Hautatoimi .................................................................................................... 19 2.11 Kiinteistötoimi................................................................................................ 20 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS ...................................................................................... 21 3.1 Henkilöstön määrä ............................................................................................. 21 3.2 Henkilötyövuosien määrä ................................................................................... 21 3.3 Henkilöstön sukupuoli, ikä, koulutus ja henkilömäärät tehtäväryhmittäin ............ 21 3.4 Henkilöstökoulutus............................................................................................. 22 3.5 Henkilöstön työhistoria ja vaihtuvuus ................................................................. 22 3.6 Työkyky ja terveys ............................................................................................. 22 3.7 Palkka- ja henkilöstökustannukset ..................................................................... 23 3.8 Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukukooste ........................................................ 24 TALOUSINFORMAATIO ............................................................................................. 26 4.1 Talousinformaation rakenne............................................................................... 26 4.1.1 Käyttötalousosa..................................................................................... 26 4.1.2 Tuloslaskelmaosa ................................................................................. 26 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 3 4.1.3 Investointiosa ........................................................................................ 26 4.1.4 Rahoitusosa .......................................................................................... 26 4.1.5 Tase ...................................................................................................... 26 4.2 Käyttötalousosa, talousarviovertailu ................................................................... 27 4.3 Tuloslaskelmaosa, talousarviovertailu ................................................................ 33 4.4 Investointien talousarviovertailu ......................................................................... 35 4.5 Tuloslaskelma, edellisen vuoden vertailu ........................................................... 38 4.6 Rahoituslaskelma .............................................................................................. 40 4.7 Tase .................................................................................................................. 42 4.8 Tilinpäätöksen liitetiedot..................................................................................... 44 KUVIOT ............................................................................................................................... 54 TAULUKOT.......................................................................................................................... 54 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 1 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 4 YLEISTÄ 1.1 Kirkkoherran katsaus vuoteen 2012 Toimintakertomus on katsaus menneeseen vuoteen. Katsomalla taaksepäin pystyy arvioimaan toteutuivatko toissa syksynä tehdyt suunnitelmat. Toimintakertomusta kannattaa katsella koko työyhteisön itsearviointina. Olemmeko onnistuneet työyhteisönä tekemään sen minkä olemme seurakuntalaisille luvanneet? Oikein toteutettu arviointi on väline yhteisön työn kehittämiselle. Voimmeko tehdä asioita uudella tavalla? Miksi kaikki tavoitteet eivät toteutuneet? Olisiko voimavaroja tulevaisuudessa kohdennettava niin, että vapaaehtoiset seurakuntalaiset olisivat toiminnassa tiiviimmin mukana? Ne ovat kysymyksiä, jotka viime vuoden toimintaa tarkastellessa nousevat mieleen. Taloudellisesti haastavana aikana toiminnan arviointi on erityisen tärkeää, samoin perinteisen toimintamallin kyseenalaistavat kysymykset. Etenkin, kun lähitulevaisuudessa seurakunta joutuu keskittymään entistä enemmän perustehtäväänsä. Ydintoimintaan keskittyminen kirkastaa työnäkyä. Luottamushenkilöorganisaatiossa seurakuntalaisten edustajilla on mahdollisuus tuoda näkemyksensä yhteiseen työnäkyyn. Mitkä ovat tehtäviä, jotka seurakunnan täytyy ehdottomasti tehdä, mistä tehtävistä taas voimme säästösyistä luopua? Tosiasia on, että joistakin asioissa täytyy luopua, jotta voimme panostaa olennaiseen. Seurakunnan perustehtävä nousee kaste- ja lähetyskäskystä. Kirkkolaki puolestaan määrittelee seurakunnan tehtävät ytimekkäästi: ”Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä.” Jeesuksen käskyä ja kirkkolain velvoitteita tarkastelemalla kirkastuu seurakunnan ydintoiminta. Siitä ei saa tinkiä. Työntekijälle on tärkeää saada palautetta työstään. Miten teen työni? Miten voin kehittää työtäni? Näitä kysymyksiä jokaisen työntekijän tulisi pohtia itsekseen ja tiimissä esimiehen kanssa. Palautteen vastaanottaminen ja antaminen ovat taitolajeja. Ei ole helppoa ottaa vastaan etenkään kielteistä palautetta, kun heittäytyy työhönsä koko persoonallaan. Ei ole myöskään helppoa antaa palautetta. Liian usein hyvin tehty työ on itsestäänselvyys, joka jää mainitsematta ja vaille kiitosta. Vuonna 2012 Karkkilan seurakunnassa töitä tehtiin kiitoksen arvoisesti. Talouden sopeutusten vaikutus työyhteisöön oli merkittävä. Vakinaisen henkilöstön määrää on muutamassa vuodessa sopeutettu 21:stä 17 työntekijään. Viime vuonna töitä tehtiin yli kahta henkilötyövuotta pienemmällä joukolla kuin edellisenä vuonna. Silti työyhteisö pyrki pitämään toiminnan laajana ja laadukkaana joustamalla ja töitä uudelleen järjestämällä. Valitettavasti lisääntynyt työkuorma näkyi jaksamisongelmina. Eniten supistukset vaikuttivat papiston ja diakonin työkuormaan. Näiden ammattiryhmien jaksamista pyrittiin tukemaan säännöllisillä tapaamisilla, joissa työterveyshuolto oli mukana. Asia otettiin huomioon vuoden 2013 toimintasuunnitelmaa tehtäessä. Osaavat ja sitoutuneet työntekijät ovat voimavara, johon kannattaa panostaa. Tampereen yliopisto suoritti seurakunnassamme työyhteisöä koskevan työhyvinvointikyselyn. Sen pohjalta tehtiin koko henkilöstöä koskeva hyvinvointisuunnitelma. Suunnitelmaa on pyritty hyödyntämään ja sen toteuttamiseen tullaan jatkossakin panostamaan. Hannu Bogdanoff, vt. kirkkoherra Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 1.2 Sivu 5 17.4.2013 2.5.2013 Taloudellinen tilanne Kuvio 1: Karkkilan seurakunnan verotulokertymä vuosi 2012 (2011) Kirkollisverokertymä vuonna 2012 oli 1.362.166 eur (+6,6%). Osuus yhteisöveron tuotosta oli 132.947 eur (-28%) ja kokonaisverokertymä 1.495.112 eur (+2,3%). Suluissa on esitetty vertailu vuoteen 2011. Kirkollisverokertymä jäi budjetoidusta 21.185 € ja yhteisövero-osuus 17.053 €. Kirkollisverotuoton huonoon kehitykseen vaikutti talouden taantuma, kirkonjäsenkehitys ja paikkakunnan muuttotappio. Vuoden 2011 verotuksen valmistuminen marraskuussa aiheutti merkittävän korjauksen kertyneisiin kirkollisverotuloihin. Yhteisöverotuoton kertymään vaikutti vuoden 2012 alusta alennettu yhteisöverojako-osuuden helpotus veronsaajille, yleinen yhteisöverokannan aleneminen aiemmasta 26%:sta 25%:iin sekä paikallisten yritysten taloudellinen tilanne. Verotulot vuosittain Toteutunut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1.364.760 1.438.977 1.434.381 1.370.453 1.461.731 1.495.112 Talousarvio TA 1.340.480 TA 1.439.848 TA 1.481.204 TA 1.350.000 TA 1.427.000 TA 1.533.351 Toteutuminen % 100,2 99,9 97 101,5 102,4 97,5 Taulukko 1: Karkkilan seurakunnan verotulokertymä vuosittain Vuoden 2012 aikana Karkkilan työttömyys väheni. Vuoden lopussa työttömyysaste oli 8,7%, kun se edellisen vuoden 2011 lopussa oli 8,4%. Karkkilalaisista kuului kirkkoon 2000-luvun alussa yli 79 %. Vuoden 2012 lopussa kirkkoon kuului enää 72,6 % kaupunkilaisista. Jäsenmäärän muutos vaikuttaa oleellisesti kirkollisverokertymään. Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Sivu 6 17.4.2013 2.5.2013 VUOSI Yhteisöveron osuus verotuloista € Verotulot/jäsen € Vuosikate € Vuosikate/jäsen € Vuosikate %/(toimintatulot + verotulot) Poistot € Poistot/jäsen € Poistot %:ia verotuloista Vaihto- ja rahoitusomaisuus yhteensä Kassavarat Yli-/alijäämä Seurakunnan väkiluku Muutos edelliseen vuoteen Seurakuntaan kuuluminen %:ia 2009 125.657 207 112.590 16,29 7,4 119.675 17,31 8,34 380.790 62.607 7.800 2010 152.107 200 -5.498 -0,80 -0,37 130.511 19,01 9,52 243.352 90.150 -127.768 2011 183.969 217 63.145 9,37 4,1% 130.297 19,34 8,91 272.423 123.637 -58.911 2012 132.947 226 166.145 25,08 10,4% 133.545 20,16 8,93 445.125 290.572 40.842 6.913 -43 75,9 6.866 -47 74,6% 6738 -128 73,3% 6624 -114 72,6% Taulukko 2: Karkkilan seurakunnan talouden tunnuslukuja ja seurakunnan väkiluku. Seurakunnan taseessa vaihtuvat vastaavat olivat vuoden 2012 päättyessä 445.125 euroa (272.423 euroa). Ne on sijoitettu rahalaitoksiin. Seurakunta on velaton. Rahavarat lisääntyivät vuoden 2012 aikana noin 167.000 euroa, tämä johtui kirkollisveron määrän kasvusta, merkittävistä ja vaikuttavista sopeuttamistoimista seurakunnan toiminnassa sekä siitä, että investoinnit olivat hyvin vähäiset. Seurakuntataloudessa pyrkimyksenä on, että vuosikatteesta vähennettyjen poistojen jälkeen pitäisi tilikauden tuloksen olla positiivinen. Vuonna 2012 verotulot jäivät 38.239 euroa budjetoidusta. Toimintatulot olivat ennakoitua suuremmat ja toimintamenot puolestaan ennakoitua pienemmät. Siksi toimintakate oli 59.076 euroa alkuperäistä budjettia parempi. Vuonna 2012 vuosikate oli 166.145 euroa positiivinen. Poistojen ja poistoeron nettovaikutus oli 125.304 euroa. Tilikauden ylijäämä oli 40.842 euroa (- 58.911 euroa). Talousarvio oli laadittu 10.418 euroa ylijäämäiseksi. TOIMINTATULOT Pääluokat TOIMINTAMENOT Toteuma Tal.arvio Toteuma Tal.arvio TOIMINTAKATE Lisätal. arvio Toteuma ERO Tal.arvio Lisätal. arvio alkuper. tal.arvio Yleishallinto Seurakunnallinen toiminta 6 398 4 300 230 652 257 940 0 -224 255 -253 640 0 29 385 49 872 39 289 578 014 597 377 0 -528 142 -558 088 0 29 945 Hautatoimi 27 833 23 690 157 919 175 879 -130 086 -152 189 Kiinteistötoimi 13 549 12 536 354 270 330 899 25 000 -340 721 -318 363 25 000 -22 358 Yhteensä 97 651 79 815 1 320 856 1 362 095 25 000 -1 223 204 -1 282 280 25 000 59 076 22 103 Taulukko 3: Talousarvio vertailu pääluokittain eli toiminnoittain Talousarvion sitovuustasona kirkkovaltuustoon nähden on pääluokkataso. Ulkoinen toimintakate päätyi 59.076 eur paremmaksi kuin talousarvioon oli budjetoitu. Lisäksi kirkkovaltuusto hyväksyi 25.000 eur lisätalousarvion, joka liittyi kiinteistöissä pitkin vuotta ilmenneihin lukuisiin korjaustarpeisiin sekä energiakustannuksiin. Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 1.3 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 7 Kirkkoneuvoston esitys tilikauden ylijäämästä Kertomusvuonna tilinpäätös oli 40.842 euroa ylijäämäinen. Talousarvio oli suunniteltu 10.418 eur ylijäämäiseksi. Tilikauden ylijäämä 40.841,69 eur kirjataan edellisten tilikausien ylijäämätilille. 1.4 Jäsenmäärä Seurakunnan väkiluku (= läsnä oleva väestö) oli kertomusvuoden lopussa 6.624 henkilöä. Kaupungin asukasmäärä oli vuoden lopussa 9.125 henkilöä. Seurakuntaan kuului 72,6 % kaupunkilaisista. Poissaolevaan väestöön kuului 139 henkilöä. Ulkomaiden kansalaisia kuului seurakuntaa 7 ja ruotsinkielisiä 52. Seurakuntaan muutti kertomusvuoden aikana 283 (322) henkilöä ja poismuuttaneita oli 349 (398). Seurakuntaan liittyi 26 (14) henkilöä ja seurakunnasta erosi 62 (82) henkilöä. Vuonna 2012 liitettiin lapsikasteessa seurakunnan jäsenyyteen 68 lasta. Aikuisia tai nuoria kastettiin seurakunnan jäsenyyteen 7. Seurakunnan jäsenistä kuoli vuoden aikana 71. Avioliiton solmi yhteensä 33 paria. Näistä 19 paria sai kirkollisen vihkimisen. Avioliiton kirkollinen siunaaminen toimitettiin yhdelle parille ja avioliittovalat uusi kaksi paria. Avioeroja oli 17. Seurakunnasta erosi vähemmän ihmisiä kuin edellisenä vuonna. Seurakuntaan myös liittyi enemmän jäseniä kuin edellisenä vuonna. Seurakunnan jäsenmäärä kuitenkin jatkoi pienenemistään entiseen tahtiin, sillä kunnan väkiluku laski edelleen. Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat seurakunnan jäsenmäärään ja seurakunnan talouteen. 1.5 Kirkolliset vaalit Kertomusvuonna ei ollut kirkollisia vaaleja. 1.6 Kirkkovaltuusto Karkkilan seurakunnan kirkkovaltuuston jäsenten lukumäärä on kirkkolain mukaisesti 19. Toimintakaudella 2012 kirkkovaltuuston puheenjohtajana toimi Leena Brofeldt ja varapuheenjohtajana Risto Sintonen. Kirkkovaltuuston muut jäsenet olivat: Eija Boije, Sirkku Hopeavirta-Hanhinen Jorma Kivilä, Tuure Keskinen, Raine Klemola, Henna Mitrunen, Tuija Myntti, Olli Otava, Toini Pakarinen, Titta Rantala, Vesa Ryyppö, Pirkko Saarni, Risto Sintonen, Irja Suikka, Mia Sundström, Vesa Syrjänen, Minna Söderström, Leena Örna. Valtuuston varajäseniä olivat Inge-Maij Bergman, Päivi Koskinen, Liisa Leinamo, Johanna Mikkola, Heidi Otava, Tapani Peltonen, Jouni Saari, Kai Salminen, Martti Sarva, Pirjo Sintonen, Martti Ståhl ja Lauri Väyrynen. Kirkkovaltuusto kokoontui vuoden aikana varsinaisiin kokouksiin neljä kertaa ja käsitteli yhteensä 31 asiaa. Lisäksi valtuusto oli koolla kolme kerta: Kirkkovaltuuston iltakoulussa 11.4.2012, jossa kaupunginjohtaja Juha Majalahti kertoi kuntarakennetilanteesta ja tuomiorovasti Antti Kujanpää esitteli Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin ajatuksia seurakuntarakenteesta Espoon hiippakunnan alueella. HAVAiltapäivänä 2.5.2012 puolestaan Kirkon koulutuskeskuksen työyhteisökouluttaja Lasse Östring ja Kirkon työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö Oili Marttila esittelivät harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönottamista seurakunnissa. Lisäksi pidettiin 23.5.2012 valtuustoseminaari, jossa seurakunnan työntekijät kertoivat työalakuulumisia valtuutetuille. 1.6.1 Kirkkovaltuuston keskeiset päätökset 13.2.2012 Valitsi kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi Leena Brofeldtin ja varapuheenjohtajaksi Risto Sintosen. Päätti kirkkovaltuuston puheenjohtajan ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan vuosipalkkioista. Päätti irtisanoa Karkkilan seurakunnan IT-yhteistyösopimuksen Kehä-IT:n ja Järvenpään seurakunnan kanssa. 3.5.2012 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 8 Käsitteli vuoden 2011 tilinpäätöksen asiakirjat, tasekirjan, toimintakertomuksen, henkilöstötilinpäätöksen ja tilinpäätöksen. Hyväksyi vuoden 2011 tilinpäätöksen, merkitsi tiedoksi tilintarkastuskertomuksen ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille 30.8.2012 Päätti kirkollisveroprosentiksi vuodelle 2013 1,50%. Suoritti kappalaisen vaaliin ja valitsi kappalaiseksi Hannu Bogdanoffin.. Hyväksyi kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen noudatettavaksi Karkkilan seurakunnassa. 29.11.2012 Hyväksyi lisätalousarviopyynnön kiinteistötoimen välttämättömiin korjaustöihin, joita ei oltu budjetoitu sekä energiakustannuksiin liittyen. Hyväksyi toiminta- ja taloussuunnitelman vuodelle 2013 sekä ennakkosuunnitelmia vuosille 2014-2015. 1.7 Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvoston tehtävänä on johtaa seurakunnan toimintaa ja edistää sen hengellistä elämään. Käytännössä kirkkoneuvosto hoitaa tehtäväänsä johtamalla seurakunnan hallintoa ja taloutta sekä ylläpitämällä seurakunnan omaisuutta. Kirkkoneuvosto valmistelee kirkkovaltuustolle menevät asiat ja huolehtii kirkkovaltuuston päätösten toimeenpanosta. Tehtäviään kirkkoneuvosto hoitaa yhteistyössä seurakuntalaisten ja seurakunnan työntekijöiden kanssa. Kirkkolain mukaan kirkkovaltuusto valitsee kirkkoneuvoston jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valtuustokauden parittomien vuosien ensimmäisessä kokouksessa kaksivuotiskaudeksi. Karkkilan seurakunnan kirkkoneuvostossa on seitsemän jäsentä. Puheenjohtajana toimii kirkkoherra ja sihteerinä talouspäällikkö. Vuonna 2012 kirkkoneuvoston jäseninä olivat: varapuheenjohtaja Jorma Kivilä (Vesa Syrjänen), Tuure Keskinen (Eija Boije), Kari Laine (Vesa Ryyppö), Titta Rantala (Leena Örn), Mia Sundström (Irja Suikka) ja Minna Söderström (Tuija Myntti). Henkilökohtaiset varajäsenet ovat suluissa varsinaisten jäsenten nimien jälkeen. 1.7.1 Kirkkoneuvoston keskeiset päätökset Kirkkoneuvosto kokoontui vuoden 2012 aikana 14 kertaa. Vuoden kokouksissa se käsitteli 167 pykälää. Tärkeimpiä päätöksiä olivat vuoden 2011 toimintakertomuksen, henkilöstötilinpäätöksen ja tilinpäätöksen sekä vuoden 2013 toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelu kirkkovaltuuston päätettäväksi, kappalaisen ja kanttorin vaalin valmistelu kirkkovaltuustolle sekä seurakunnan IT-yhteistyöalueen vaihtaminen Kehä-IT:stä Espoon seurakuntayhtymän tietohallintoyksikköön. 1.8 Tarkastajat ja edustajat Tilintarkastajiksi on valittu vuosiksi 2011 - 2014 tilintarkastusyhtiö Oy Audiator Ab JHTT-yhteisö. Päävastuullisena tarkastajana Raimo Vainio-Kaila (JHTT, HTM). Eteva kuntayhtymän kehitysvammatyön johtokunnan läsnäolojäsenenä on toiminut kausilla 2010-2012 Heidi Otava. Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 2 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 9 SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA 2.1 Yleinen seurakuntatyö Toiminta-ajatus ja tehtävä Toiminta-ajatuksena on luoda aikaa ja paikka seurakuntalaisten ja Jumalan kohtaamiselle. Seurakunta mahdollistaa hartauden harjoituksen, ehtoollisen nauttimisen, ripin ja yhteisen rukouksen. Käytännössä tämä tapahtuu järjestämällä jumalanpalveluksia kirkkovuoden mukaisesti sunnuntaisin ja muina kirkollisina pyhinä, toimittamalla kirkollisia toimituksia, julistamalla sanaa ja jakamalla sakramentteja, antamalla mahdollisuus yhteydelle ja uskolle sekä luomalla tilaa pyhän kohtaamiselle, rukoukselle, ylistykselle ja hiljaisuudelle. (Perustoimintakuvaus) Keskeiset painopistealueet Toiminnalliset tavoitteet Kaudelle asetetut tavoitteet - Painopisteenä oli toimia perustoimintokuvauksen mukaisesti. - Motivoida ja rohkaista messuavustajakoulutuksen käyneitä seurakuntalaisia toimimaan messuissa avustajatehtävissä. - Toteuttaa vuoden aikana neljä perhemessua, joiden on keskimäärin 75 mesuvierasta - Järjestää kouluun lähtevien siunaus elokuussa ja saada 18% ikäluokasta tilaisuuteen - Hankkia koteihin rukouskirja tai vastaava. - Järjestää Kappelilla jouluna aattohartaus Tavoitteiden toteutus - Seurakunta järjesti kaikkiaan 138 jumalanpalvelusta ja varttikirkkoa kirkossa ja seurakuntatalolla. - Kirkollista toimituksia kirkossa, kappelilla ja kodeissa oli 187. - Erityinen paino oli juhlakauden jumalanpalveluksilla ja hartauksilla jouluna ja pääsiäisenä. - Säännöllinen laitoshartaus pidettiin kuudessa yksikössä. - Kaikille avoin viikoittainen hartaushetki toimitettiin syys- ja kevätkaudella keskiviikkokerhossa srk-talolla ja perjantaikahvilassa kerhohuoneella. - Järjestämällä riittävästi monipuolista jumalanpalveluselämää seurakunta tarjosi karkkilalaisille mahdollisuuden pyhän kohtaamiseen, hartauselämän harjoittamiseen ja seurakuntayhteyteen. - Messuavustajajärjestelmä saatiin toimimaan. Messuavustaja oli vuoden aikana kaikkiaan 38:ssa jumalanpalveluksessa. - Messuavustajien, papiston ja kanttorin kokous pidettiin kolme kertaa. Tapaamisissa sovittiin jumalanpalvelusten avustusvuorot ja keskusteltiin avustamiseen liittyvistä käytännön asioista. - Valtuutetut avustivat säännöllisesti messussa toimimalla tekstinlukijoina. - Perhemessuja oli viisi ja niissä oli kävijöitä yhteensä 492, keskimäärin 99 kävijää. - Kouluun lähtevien siunaus järjestettiin elokuussa, siunattavaksi saapui 15 lasta Tavoite jätettiin taloudellisten syiden takia toteuttamatta. - Kappelin aattohartaus päätettiin jättää henkilöstövähennysten vuoksi toteuttamatta. Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 2.2 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 10 Tiedotus ja viestintä Toiminta-ajatus ja tehtävä Viestinnän toiminta-ajatuksena ja tehtävänä on tukea kristillisen uskon leviämistä ja kasvua sekä huolehtia siitä, että seurakunnanjäsenillä on riittävästi tietoa seurakunnan toiminnasta, hallinnosta, taloudesta ja suunnitelmista. (Perustoimintakuvaus) Keskeiset painopiste alueet Toiminnalliset tavoitteet Kaudelle asetetut tavoitteet - Painopisteenä oli toimia perustoimintakuvauksen mukaisesti - Seurakunnan paikallisen näkyvyyden lisääminen - Yhteistyötä paikallislehtien kanssa parannetaan. Tavoitteiden toteutus - Harkitaan tarkkaan kohderyhmä huomioon ottaen mihin ilmoitukset ja mainokset keskitetään. - Seurakuntaa koskevia uutisia oli paikallislehdissä säännöllisesti. - Paikallislehtien kanssa oltiin säännöllisessä yhteistyössä kutsumalla heitä mukaan tilaisuuksiin. - Tarjotaan paikallislehdille juttuaihei- - Paikallislehdille tarjottiin säännöllisesti juta seurakunnan toiminnasta tunaiheita ennakkotietoina tilaisuuksista ja tapahtumista. Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 2.3 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 11 Musiikkityö Toiminta-ajatus ja tehtävä Musiikkityö on osa seurakunnan evankeliumin julistusta. Musiikkityö vastaa seurakunnan jumalanpalveluselämän musiikin toteuttamisesta. Lisäksi musiikkityön tehtävänä on tarjota seurakuntalaisille mahdollisuuksia musiikin harrastamiseen järjestämällä kuoro- ja bänditoimintaa. Musiikkityö vastaa myös hengellisen musiikin konserttien järjestämisestä seurakunnassa. Lisäksi musiikkityö osallistuu rippikouluopetukseen sekä lasten ja nuorten uskontokasvatukseen musiikkitoiminnan kautta. Työala vastaa seurakunnan soitinten huoltotarpeista sekä soitinlaitteistojen ajanmukaisuudesta ja kehittämisestä. Keskeiset painopistealueet Kaudelle asetetut tavoitteet - Kirkkokuoro ja lasten musiikkitoiminta - Juhla-aikojen musiikki - Nuorten bändi- ja kuoro projektit Toiminnalliset tavoitteet - Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman laaja osallistujajoukko - Kirkkokuoron matka Kirkon musiikkijuhlille Jyväskylään ja valmistautuminen juhlaesiintymiseen. - Lasten kuorokerhon osallistuminen perhemessujen ja kauneimpien joululaulujen toimittamiseen. - Kanttorin ryhmävierailujen lisääminen. - Saada paikkakunnan muusikoita mukaan juhlapyhien jumalanpalvelusten toimittamiseen. Tavoitteiden toteutus - Kehittää kuorojen osuutta jumalanpalveluselämän musiikin toteuttamisessa etenkin juhlapyhinä. - Toteuttaa musiikkituokioita seurakunnan kerhoissa - Panostaa juhla-aikojen jumalanpalvelusten musiikkiin kutsumalla mukaan musiikin vapaaehtoisia. - Koota ja harjoituttaa nuorten bändiä rippikoululaisille ja 50 vuotta sitten konfirmoiduille tarkoitettua kutsumessua varten. - Aikuisten kuoroja oli kaksi ja lasten kuoroja yksi. Jäseniä niissä oli yhteensä 48. Kuoroesiintymisiä oli 22. Lisäksi projektiluontoisia yhtyeitä oli kaksi. Ne esiintyivät yhteensä neljä kertaa. - Juhlamatka toteutui. Mukana oli 21 kuorolaista. Kirkkokuoro harjoitteli keväällä säännöllisesti musiikkijuhlia varten kanttori Hanna Lehtosen ja Elina Pikkuhookanan johdolla. Kirkkokuoro järjesti kahvikonsertin ja myyjäiset matkan rahoitusta varten. - Lasten kuorokerho osallistui kolmen perhemessun ja toisen kauneimmat joululaulut tilaisuuden toteuttamiseen. - Kanttori päiväkodeissa ja laitoksissa 5 kertaa. - Paikkakunnan ammatti- ja harrastajamuusikoita osallistui messutiimiin pyhäinpäivänä, jouluna ja pääsiäisenä sekä useassa iltamessussa. Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 2.4 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 12 Diakonia- ja lähetystyö Toiminta-ajatus ja tehtävä Diakoniatyön toiminta-ajatuksena on viedä apua sinne, minne muu apu ei yllä. Näin diakoniatyö toteuttaa kristillistä lähimmäisenrakkautta. Samaa toiminta-ajatusta noudattaa myös lähetystyö. Toiminta-ajatusta toteutetaan sekä kokoavan toiminnan, että henkilökohtaisten kontaktien kautta. Keskeiset painopiste-alueet Toiminnalliset tavoitteet Kaudelle asetetut tavoitteet - Tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden kanssa Karkkilassa ja sen lähialueilla. - Lisääntyneen työkuorman takia työntekijöiden jaksamisen tukeminen koulutuksen työnohjauksen ja työn rajaamisen avulla. - Lähetyskoulutus lapsille. - Korostaa lähetystyön merkitystä osana seurakunnan viikoittaista toimintaa. - Varojen hankkiminen diakonia- ja lähetystyöhön (50/50) osallistumalla myyjäisiin ja ylläpitämällä perjantaikahvilaa pääosin vapaaehtoisvoimin kerhohuoneessa. - Diakoniapäivystyksen järjestäminen kerran viikossa. - Tekemällä n. 125 diakonista kotikäyntiä ja n. 30 laitoskäyntiä. - Diakoniatyö järjestää yhteensä ainakin kolme retkeä ja leirejä - Hoidollisten ryhmien kokoontumisia diakoniatyö järjestää n. 15. - Järjestää 6-luokkalaisille opintoretki lähetysmuseoon. Tavoitteiden toteutus - Tiivistämällä yhteistyötä aikaisempien yhteistyökumppaneiden kanssa. Osallistumalla kaupungin vapaaehtoistyönkoordinaattorin järjestämän ryhmä toimintaan yhteistyö entisestään tiivistyi. - Ihmisten taloudellisia ongelmia pyrittiin ratkaisemaan entistä enemmän yhdessä kaupungin sosiaalitoimen kanssa. Kirkkohallituksen ja hiippakunnan rahoittamaa taloudellista apua saatiin diakoniatyön asiakkaille järjestettyä kaikkiaan 11 646€, (kaikiaan 15571€) - Osallistumalla rovastikunnallisiin monikulttuurisuustyön yhteishankkeisiin. - Työnohjausta jatkamalla ja töitä uudelleen organisoimalla. - Järjestämällä lapsille lähetyskoulutusta - Lähetystyön pitäminen esillä seurakunnan tilaisuuksissa. - Perjantaikahvila toimi kerhohuoneessa ympäri vuoden. Kahvila oli auki kaikkiaan 38:na perjantaina. Myyjäisiin vapaaehtoiset osallistuivat keväällä ja syksyllä. Rahaa vapaaehtoiset keräsivät diakonia- ja lähetystyölle n. 7 300€. - Diakoniapäivystys pidettiin tiistaisin. Asiakaskontakteja diakonia työllä oli kaikkiaan 349 ja kontaktien aiheita 517. - Diakoniatyö tavoitti koti- ja laitoskäynneillä kaikkiaan 258 asiakasta. - Diakoniatyö järjesti neljä retkeä, joihin osallistui 167 retkeläistä ja neljä retkipäivää, joille osallistui 106 leiriläistä. - Toiminnallisia ryhmiä oli neljä ja niissä oli kaikkiaan 100 jäsentä. - Opintoretki jäi aikapulan vuoksi toteuttamatta. Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 2.5 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 13 Varhaiskasvatus Toiminta-ajatus ja tehtävä Karkkilan seurakunnan varhaiskasvatus pohjaa kaste- ja lähetyskäskyyn. Tuemme lasten ja perheiden kristillistä kasvua ja seurakuntayhteyttä. Vuonna 2012 seurakunnan varhaiskasvatuksessa painotettiin kristityn vastuuta luomakunnasta. Kasvatustoimintaa ohjasi vuonna 2012 ajatus ”Arki(kin) on pyhää”. Keskeiset painopiste-alueet Toiminnalliset tavoitteet Kaudelle asetetut tavoitteet - Aito läsnäolo sekä kiireetön yhdessäolo - Kristinuskon eläminen arjessa, etiikka - Vanhemmuuden tukeminen - Ekologisuus ja ympäristö Tavoitteiden toteutus - Avoimissa perhekerhoissa oli useammin läsnä kaksi ohjaajaa yhden sijaan - Työntekijä huomioi yksilöllisesti jokaisen kerholaisen, aikuisten tai lapsen - Vuoden ja kirkkovuoden mukaan vaihtuvat teemat näkyivät varhaiskasvatuksen arjessa - Hartauselämän säännöllisyys - Askartelujen ekologisuus ja ympäristökeskeisyys - Vaihtuvia teemoja huomioitiin hartauselämässä, askarteluissa ja keskusteluissa - Hartauksia pidettiin kerhosta riippuen jokaisella kerhokerralla tai kerran viikossa. Kerholaisia kutsuttiin lasten ja perheiden jumalanpalveluksiin - Kerhoissa tehtiin retkiä lähiympäristöön, askarteluissa käytettiin kierrätysmateriaaleja - Kävijämäärät ja kerhokertojen lukumäärä säilytetään entisellään - Kerhojen kävijämäärät kasvoivat hieman vuoteen 2011 verrattuna (päiväkerhot ja koululaisten iltapäiväkerho). Perhepäivähoitajille perustettiin uusi avoin kerho syksyllä 2012 - Toiminnan suunnittelua parannetaan - Toimintaa suunniteltiin yhdessä viikoittaisella suunnitteluajalla ja tiimipalavereissa, joita pidettiin yhdessä myös nuorisotyön kanssa. Uutta toimintakautta suunniteltiin ennen kerhojen alkua syksyllä ja keväällä - Yhteistyötä kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa lisättiin. Esimerkiksi vuonna 2012 toteutettiin ensimmäistä kertaa lasten pääsiäisjuhla. - Nuorisotyöntiimin kanssa järjestettiin yhteisiä tapahtumia, mm. suojelusenkeliviikko mikkelinpäivää edeltävällä viikolla - Yhteistyötä kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa lisätään ja kehitetään - Kasvatuksen tiimien välistä yhteistyötä lisätään ja kehitetään - Ympäristöä ja ekologisuutta huomioitiin askarteluissa ja aiheesta keskusteltiin lasten ja aikuisten kanssa Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 2.6 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 14 Aikuistyö Toiminta-ajatus ja tehtävä Seurakunnan aikuistyötä tehdään perhetyön yhteydessä sekä mies- ja naistyössä. Aikuistyö kutsuu vapaaehtoisuuteen, tukee aikuisten seurakuntayhteyttä ja kokoaa aikuisia seurakuntalaisia yhteen erilaisten kiinnostavien aiheiden pariin. Keskeiset painopiste-alueet Kaudelle asetetut tavoitteet - Naistenpiiri toimii pääasiallisesti vapaaehtoisvoimin - Miestenpiirin kokoontumiset suunnitellaan säännöllisesti pidettävissä suunnittelukokouksissa. Toiminnalliset tavoitteet - Naistenpiiri kokoontuu kerran kuukaudessa kuun ensimmäisenä sunnuntaina - Naistenpiirin kävijätavoite on 30 henkilöä - Miestenpiirin kokoontuu seitsemän kertaa vuoden aikana ja kokoaa yhteen keskimäärin 30 kävijää. Tavoitteiden toteutus - Naistenpiirin käytännön järjestelyistä on vastannut neljän aktiivisen vapaaehtoisen joukko. Kokouksia seurakunnan työntekijän kanssa on pidetty toimintakauden aikana kerran kuukaudessa - Miestenpiirin kokoontumisia varten perustettiin suunnitteluryhmä, johon kutsuttiin mukaan kaupungin edustajia ja vapaaehtoisia. ryhmä kokoontui säännöllisesti - Toimintakauden aikana naistenpiiri kokoontui kerran kuukaudessa. Toukokuun lopussa pidettiin saunailta Leirirannassa - Kävijämäärälle asetettu tavoite toteutui - Suunnitellut kokoontumiset toteutuivat. Kävijöitä oli vuoden seitsemässä kokoontumisessa kaikkiaan 276, keskimääräinen kävijämäärä oli 39. Yksi kokoontumisista oli retki Suomenlinnan Merisotakouluun. Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 2.7 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 15 Nuoriso- ja varhaisnuorisotyö Toiminta-ajatus/tehtävä Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön toiminta-ajatuksena on järjestää karkkilalaisille lapsille ja nuorille toimintaa kerhojen, nuorteniltojen, leirien ja retkien muodossa. Toiminnassa pidetään esillä sanomaa Jumalan rakkaudesta ja tuetaan nuoren hengellistä kasvua ja sosiaalisten taitojen kehitystä. Tehtävänä on kertoa lapsille ja nuorille Jumalasta rakastavana Taivaallisena Isänä, Jeesuksesta vapahtajana ja ihmiskunnan syntien sovittajana sekä Pyhästä Hengestä pyhittäjänä. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön toiminnassa lapset ja nuoret oppivat osallisuuden kautta kantamaan vastuuta itsestään ja muista ihmisistä. Keskeiset painopistealueet Toiminnalliset tavoitteet Kaudelle asetetut tavoitteet - Hartauselämän tuominen lähelle lapsia ja nuoria, jotta siihen osallistuminen olisi helppoa ja luontevaa. - Nuorten osallisuuden vahvistaminen nuorisotyön toiminnoissa. Tavoitteiden toteutus - Nuoret osallistettiin mukaan hartauselämän suunnitteluun ja toteuttamiseen mm. isoskoulutuksessa ja varttikirkossa. - Nuorten mielipidettä ja ajatuksia pyrittiin kuulemaan entistä tarkemmin suunnittelussa ja aiheiden valinnassa. - Mahdollisuutta vastuunkantamiseen erilaisissa tehtävissä tarjottiin säännöllisesti. Isoskoulutuksessa nuoret suunnittelivat nuorteniltojen ohjelmia ja hartauksia ryhmis- Rovastikunnallisessa yhteistyössä sä. mukana oleminen. - Rovastikunnan nuorisotyön kokouksissa käytiin säännöllisesti. Käytännön yhteistyö toteutui toisen ja kolmannen vuoden isoskoulutuksen järjestämisenä rovastikunnalli- Yhteistyön lisääminen koulujen sena hankkeena. kanssa - Keskustelemalla koulujen kanssa tiiviim- Kerhotyön kehittämishanke mästä yhteistyöstä. Asia ei edennyt. - Kerhotyön kehittämishankkeesta keskusteltiin koulun edustajien kanssa. - Jatkaa edellisenä vuonna aloitettua - Varttikirkko toteutettiin viikoittain osana hartauselämän kehittämistä. Avointa Ikkunaa. Jokaisessa nuoriso- ja varhaisnuorisotyön tilaisuudessa pidettiin hartaus. Nuoria kutsuttiin osallistumaan seurakunnan jumalanpalveluselämään, erityi- Kouluttaa uusista ja vanhoista sesti iltamessuihin. isosista vastuunkantajia nuorisotyön - Varttikirkossa nuoret ovat säestäneet, toimintaan, erityisesti Varttikirkkoon. koonneet esirukouksen ja lukeneet tekstejä, sekä osallistuneet kirkkotilan rakentamiseen. Nuoria oli mukana erityismessujen bändeissä. Syksyllä nuoret olivat mukana - Säilyttää toiminnan laatu taloudelli- Isosseikkailun 2013 valmisteluissa. sen tilanteen heikkenemisestä huo- Nuorisotyön toiminnan määrä pysyi edellimatta. lisvuosien tasolla - Kerhotoiminnan ylläpitäminen ja - Järjestettiin 4 salibandykerhoa, 2 kokkikerkehittäminen hoa (toinen uusi), toimintakerho ja lasten kuorokerho. Näytelmäkerho loppui keväällä. - Leirit toteutettiin yhdessä lapsityön kanssa. - Järjestää 2 varhaisnuortenleiriä ke- Leireille osallistui yhteensä 39 lasta. Koulusällä 2012 ja osallistua Lohjan rovas- laisten lähetysleirillä seurakunnasta oli mutikunnan koululaisten lähetysleirille kana 4 leiriläistä ja työntekijä. - 10-synttärit toteutettiin yhteistyössä lapsi- Järjestää 10- synttärit vuonna 2002 työnohjaajien kanssa. Esiintyjänä oli Pekka syntyneille seurakunnan jäsenille Laukkarinen duo. (Kutsuttuja 89/osallistuneita 42) Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 2.8 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 16 Rippikoulutyö Toiminta-ajatus ja tehtävä Rippikoulutyön toiminta-ajatuksena on toimia osana seurakunnan kasteopetusta, jota se on sitoutunut antamaan yhdessä lasten vanhempien ja kummien kanssa. Keskeiset painopistealueet Toiminnalliset tavoitteet Kaudelle asetetut tavoitteet - Painopistealue oli pyhän kokeminen arjessa. Tavoitteiden toteutus - Pyrittiin liittämään rippikoulun uskonelämä ja opetuksen sisältö nuorten arkisen elämän kokemuspiiriin. Toteutui rippikouluopettajien pitämässä opetuksessa ja hartauselämässä. - Rippikoulun suosion säilyttäminen ja parantaminen Karkkilan seurakunnassa. - Karkkilan seurakunta järjesti kolme leiririppikoulua. Rippikoulun jälkeen niissä konfirmoitiin 64 nuorta, joista yksi kuului Pusulan seurakuntaan. - Rippikoulun yhteydessä seurakuntaan liittyi 3 nuorta, joista 2 kastettiin. Yksityisrippikoulun kävi 4 henkeä. Näistä yksi kuului Lopen seurakuntaan. Kaiken kaikkiaan Karkkilassa rippikoulun käyneitä ja konfirmoituja oli yhteensä 68 henkeä. Tavoite ei toteutunut. - Vain ensimmäinen yhteinen rippikoulukokous toteutui 9.2.2012 Vihdin seurakuntatalolla. Toista yhteistä kokousta 26.4.2012 ei pidetty, koska vt. kirkkoherra katsoi, ettei se ollut tarpeellista. Kyseiseen ajankohtaan kokous olisi mahtunut. Sen sijaan rippikouluja suunniteltiin leirikohtaisesti huhti-toukokuun aikana. - Rippikoulun sisältöä kehitettiin niin, että oppikirjakeskeisestä ajattelusta luovuttiin ja rippikoulujen oppituntijako ja opetusaiheet perustuivat enemmän katekismuksen ja uskontunnustuksen pohjalle, ei oppikirjojen kokonaisuuksiin. - Seurakuntaan tilattiin tarpeen mukaan uusia rippikouluopetusmateriaaleja sisältäviä kirjoja. - Numeraalisena tavoitteena on konfirmoida vähintään 79 rippikoululaista, koska ikäluokasta Karkkilan seurakuntaan kuuluvia 1997 syntyneitä oli yhteensä 79. - Rippikoulun sisällön kehittäminen. Käytännön toteutusta oli määrä edistää varaamalla rippikoulun suunnitteluun kaksi yhteistä suunnittelukokousta 9.2.2012 ja 26.4.2012. - Panostetaan rippikouluopettajien opetusmateriaalien hankintaan ja luovutaan rippikoululaisten oppikirjoista. Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 2.9 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 17 Yleishallinto Toiminta-ajatus ja tehtävä Kirkkovaltuusto on seurakunnan ylin päättävä elin. Kirkkovaltuusto hyväksyy talousarvion, toimintasuunnitelman, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Se päättää seurakunnan rakennushankkeista sekä perustaa ja lakkauttaa virat. Kirkkovaltuusto valitaan kirkollisvaaleilla neljän vuoden välein. Kirkkoneuvosto johtaa yleisesti seurakunnan toimintaa, se hoitaa seurakunnan taloutta ja valmistelee asiat kirkkovaltuustolle, huolehtii kirkkovaltuuston päätösten toimeenpanosta. Kirkkoneuvoston tehtävät määritetään Kirkkolaissa (KL 10: 1§). Yleishallinnossa taloushallinnon tehtävänä on luoda seurakunnan hengelliselle toiminnalle toimintaedellytykset ja tukea seurakunnan ydintehtävän hoitamista. Yleishallinnon kirkonkirjojen pitotoiminto tuottaa väestörekisteripalveluja lakien ja asetusten mukaisesti. Kirkkoherranviraston tehtävänä on antaa henkilökohtaista asiakaspalvelua virastossa asioiville ja tukea seurakunnan ydintehtävän hoitamista. Keskeiset painopistealueet Toiminnalliset tavoitteet Kaudelle asetetut tavoitteet Tavoitteiden toteutus - Kirkkovaltuusto: vuoropuhelun jatkaminen luottamushenkilöiden ja työntekijöiden välillä - Kirkkoneuvosto: kuluvan valtuustokauden aikana (2011-2012) tulee saavuttaa seurakuntataloudessa tulojen ja menojen tasapaino - Muu hallinto: keskitetyt hankkeet - Ajankohtaisten teemojen äärelle järjestetyt seminaarit - Järjestetyt seminaarit - Seurakuntatalouden tulojen ja menojen tasapaino 2011-2014 - Harkinnanvaraisen palkanosan valmistelu v.2012 ja käyttöönotto v.2013 - Hyödynnetään Kehä-IT:n tietojärjestelmäpalvelut kaikilta osin - Kirjuri-hankkeen käyttöönotto - Sopeuttamistoimien käytäntöön vienti v.2012 - Aktiivinen osallistuminen keskitettyjen hankkeiden läpiviemiseen - 11.4.2012 Kirkkovaltuuston iltakoulu kuntarakenteen mahdollisten muutosten vaikutuksesta Karkkilan seurakuntaan, mukana Karkkilan kaupunki, Espoon hiippakunnan edustaja ja Karkkilan seurakunnan kirkkovaltuuston jäsenet - 23.5.2012 Kirkkovaltuuston ja henkilökunnan yhteinen seminaari toimintasuunnitelmien tavoitteiden täyttymisestä, työalojen kehittämishaasteista ja näkemyksistä vuodelle 2013 - 31.5.2012 Harkinnanvaraisen palkanosan infotilaisuus kirkkoneuvoston jäsenille sekä henkilökunnalle, Kirkkohallituksen edustajat Oili Martin ja Lasse Östring. - Vuoden 2012 tilikauden ylijäämä oli 40.842 € - Järjestelmän käyttöönotosta hankittiin tietoa ja koulutusta. Yhteistyöneuvottelussa työntekijäedustajien kanssa päädyttiin vielä kehittämään tehtävänvaativuuteen perustuvaa palkanosaa, havaa ei oteta käyttöön vuoden 2013 aikana. - Irtauduttiin Kehä-IT:stä muiden Uudenmaan seurakuntien tavoin ja liityttiin toukokuussa 2012 Espoon seurakuntayhtymän IT osaston asiakkaaksi - Käyttöönotettiin aikataulun mukaan lokakuun lopussa 2012, Kirjuri-järjestelmän käyttö vakiintuu v.2013 kuluessa Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto - Yhteistyötoimikunta 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 18 - Tuettiin työhyvinvointia tuottamalla työhyvinvointisuunnitelma, - Jatkettiin kiinteää yhteistyötä työterveyshuollon kanssa - Toteutettiin henkilökunnan työhyvinvointi tapahtumat Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 19 2.10 Hautatoimi Toiminta-ajatus ja tehtävä Hautaustoimen tehtävä on lakisääteinen. Hautaustoimen tehtävänä on huolehtia hautojen kaivusta, peitosta, peruskunnostuksesta ja hautausmaiden kesä- ja talvikunnossapidosta ja hautausmaiden kauniista yleisilmeestä. Hautatoimen tehtävänä on myös hoitaa hautainhoitosopimuksiin perustuva palvelutyö. Keskeiset painopiste alueet Toiminnalliset tavoitteet Kaudelle asetetut tavoitteet Tavoitteiden toteutus - Uurnahautausten edistäminen, pitkäaikainen tavoite: 40% uuranhautauksia - Uurnahautausten määrä oli 51% kaikista hautauksista v. 2012. - Hautausmaat: rauhallinen, miellyttävä ja kaunis ympäristö - Toimiva ja tuottoisa kesähenkilökunta - Hoitamattomien hautojen lunastusprosessi. - Vanhalla hautausmaalla muistomerkkien poisto siirtyi seuraavalle vuodelle kokonaan - uudella hautausmaalla hoitamattomien hautojen kuulutusprosessi käynnistyi suunnitellusti. - Hautaustoimen kustannukset olivat edellistä vuotta 2011 oleellisesti alhaisemmat, toimintakate toteutui 39.603 € parempana (23%). - Jätteiden lajittelua ja keräystä tehostettiin vanhalla hautausmaalla, jätehuoltokustannukset puolittuivat edellisestä vuodesta. - Hautaustoimen tehtävät hoidetaan edellistä vuotta vähäisemmällä henkilöstömäärällä. - Hautaustoimen jätehuoltoa edistetään jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 20 2.11 Kiinteistötoimi Toiminta-ajatus ja tehtävä Kiinteistötoimen tehtävänä on huolehtia seurakunnan kiinteistöistä, niiden kunnossapidosta, kehittämisestä sekä peruskorjaustarpeista. Kiinteistötoimen tehtäviä määrittävät toiminnasta nousevat tarpeet. Kirkkopalvelut kuuluvat kiinteistötoimeen. Kirkkopalvelutyön tarkoituksena on taata tapahtumien käytännön sujuminen kirkossa, kappelissa, seurakuntatalolla ja leirikeskuksessa. Kirkkopalvelun toimet ovat suntiotoimi ja keittiötoimi. Kaudelle asetetut tavoitteet Tavoitteiden toteutus Keskeiset painopistealueet - Tarpeellisten pienten korjaus- ja ylläpitoinvestointien toteuttaminen - Investointibudjetista toteutettiin vain välttämättömät hankkeet Toiminnalliset tavoitteet - Kappelin suunnittelun loppuun vienti (15.000 €) - Kirkkohallituksen avustusta ei saatu, siirrettiin kappelin remonttia vuodelle 2014 - Maalämmön tutkiminen potentiaalisena lämpövaihtoehtona - Lämmitysjärjestelmän uusimista alettiin selvittää ja järjestelmän uusiminen priorisoitiin toteutettavaksi vuodelle 2013 - Muut tarpeelliset pieninvestoinnit (20.000 €) - Toteutettiin pappilan työergonomiaa edistävät hankkeet (vuosikuluina), uusi piano seurakuntataloon ja uusi kirkonkellojen soittojärjestelmä kirkkoon - Kokonaisinvestoinnit olivat 7.421 € Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 3 3.1 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 21 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Henkilöstön määrä Vuoden 2012 lopussa Karkkilan seurakunnan palveluksessa oli 17 henkilöä. Vuoden aikana käytettiin myös sijaisia, apulaisia ja kausityöntekijöitä. Työntekijöistä kokoaikaisia oli 12 (71%) ja osa-aikaisia 5 (29%). Työntekijöitä 12 (71%) oli vakinaisia ja 5 (29%) määräaikaisia. Seurakunnassa oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 10 virkaa, joista 9 on täytetty: Kirkkoherran, kappalaisen, I seurakuntapastorin, II seurakuntapastorin, diakonin, kaksi nuorisotyönohjaajan, kanttorin, talouspäällikön ja emännän virat. Vuoden 2012 aikana lakkautettiin 60% diakonian virka. Viranhaltijat seurakunnan palveluksessa Vt. kirkkoherra Hannu Bogdanoff Kappalainen Hannu Bogdanoff Vs. kappalainen Selja Väistö 2. Seurakuntapastori Selja Väistö Vs. 1. seurakuntapastori Mirka Härkönen Vs Kanttori Elina Pikkuhookana Diakoni Mervi Laamanen Nuorisonohjaaja Jari-Pekka Järvinen Nuorisonohjaaja Terhi Manni Talouspäällikkö Eeva-Mari Salmi Emäntä Rita Niinivirta Työsopimussuhteiset Kerhonohjaaja Noora Elberg Kerhonohjaaja Sari Vahtera Lastenohjaaja Arja Koijärvi Toimistosihteeri Ritva Lamminluoto Toimistosihteeri Marjatta Syrjänen Hautausmaa- ja kiinteistötyöntekijä Laura Ollikainen Erityisammattimies Harri Mononen Suntio-kiinteistötyöntekijä Tapio Tuohioja Suntio Hanna Rajala 01.01.2012 01.06.2003 01.01.2012 01.03.2008 1.11.2010 - 30.09.2013 01.09.2012 01.04.2006 06.05.1998 01.01.200721.09.2009 01.04.2008 - 07.08.2012 - 30.06.2013 13.08.2001 - 31.12.2012 15.08.198816.05.199401.04.199725.10.2012 - 31.10.2013 01.12.200501.06.2012 - 30.06.2013 24.02.1994- työvapaalla 30.6.2013 asti Kesäpastorina toimi kahden kuukauden ajan pastori Irma Kalke. Kesäteologeina työskentelivät Tuulia Myftari ja Emilia Turpeinen. Hautausmaan määräaikaisina työntekijöinä noin kuuden kuukauden ajan ovat toimineet Kirsi Eskelinen, Erja Ilmonius, Kirsti Kotiranta ja Laura Ollikainen. Lisäksi keittiöapulaisena ovat toimineet Birsen Aldemir keväällä ja Riitta Nurmi syksyllä, leirirannassa keittiöapulaisena toimi Jaana Ranta. Vuoden 2012 aikana seurakunnan varhaisnuorisotyössä työskenteli palkkiotoimisia kerhoohjaajia sekä varhaisnuorten leireillä ja rippikoululeireillä isosia. 3.2 Henkilötyövuosien määrä Henkilöstön määrä henkilötyövuosina ilmoitettuna oli vuonna 2012 20 htv (23 htv). Tästä ympärivuotisten työntekijöiden osuus oli 16 htv ja kausityöntekijöiden ja sijaisten osuus 4 htv. 3.3 Henkilöstön sukupuoli, ikä, koulutus ja henkilömäärät tehtäväryhmittäin Henkilöstöstä miehiä oli 4 (24%) ja naisia 13 (76%). Henkilöstön keski-ikä oli 44 vuotta ja ei-vakinaisten 39 vuotta. Henkilöstöstä korkeakouluasteen suorittaneita on 47% ja keskiasteen suorittaneita 53%. Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 22 Henkilökunnasta 10 työskentelee seurakuntatyön parissa, 3 hallinnossa, 2 hautausmaa- ja kiinteistötoimessa ja 2 kirkonpalvelutyössä. Seurakunnan siivoustyö on ulkoistettu Ek-palvelu Oy:öön, palkanlaskentatoimi on ulkoistettu Norlic Oy:öön ja IT-toimi Espoon Seurakuntayhtymään. 3.4 Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on lisätä henkilöstön tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia nykyisissä tehtävissä ja edistää valmiuksia työtehtävissä kehittymiseen ja muuttuvien työtehtävien hoitamiseen. Seurakunnassa noudatettiin vuonna 2011 hyväksyttyä kirkon henkilöstön kehittämissopimusta. Henkilöstökoulutus toteutui henkilöstön koulutussuunnitelman mukaisesti. Koulutuspäiviä oli kaikkiaan 57, edellisenä vuonna 78. Koulutukseen osallistui 14 työntekijää. Koulutuskustannukset olivat 6.798 € (10.842 €) sisältäen matka- ja majoituskustannukset. Koulutuskustannusten osuus henkilöstökuluista oli 0,8% ja koulutuskustannukset olivat 341 €/henkilötyövuosi. Diakoni Mervi Laamanen suorittaa sielunhoidon erityiskoulutusohjelmaa. Pastori Selja Väistö suoritti pastoraalitutkinnon 10. koulutusosion. Talouspäällikkö Eeva-Mari Salmi suoritti kirkon talousjohdon koulutusohjelman, Kirjo IIB:n. Kolme seurakunnan työntekijää osallistui työnohjaukseen. 3.5 Henkilöstön työhistoria ja vaihtuvuus Henkilöstön työhistoriaa kuvataan nykyisen työnantajan palveluksessa oloaikana: Kaksitoista henkilöä on työskennellyt seurakunnassa alle kymmenen vuotta, viisi henkilöä yli kymmenen vuotta. Seurantavuoden kuluessa kolme henkilöä on siirtynyt seurakunnan palveluksesta toisen työnantajan palvelukseen. Määräaikaisia palvelussuhteita päättyi yksitoista. 3.6 Työkyky ja terveys Sairaus- ja tapaturmapoissaoloja seurakunnassa oli 6,6 päivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Edellisen vuoden vastaava luku oli 7,8. Kaikkiaan sairauspoissaolopäiviä henkilöstöllä oli 131. Niistä tapaturmista aiheutuvia oli 43. Sairauspoissaoloprosentti oli 1,8% henkilötyövuosien määrästä. Sairauspoissaolojen tunnusluvut ovat edellisvuodesta edelleen parantuneet. Työterveyshuollon kustannukset olivat 5.511 eur eli 277 eur/htv vähennettynä Kelan korvauksen määrällä. Vuonna 2012 työterveyshuollon sopimus Karviaisen kanssa päivitettiin, sopimus sisältää suppean sairaudenhoidon. Työterveyshuolto sisältää työhönottotarkastukset, fyysisesti kuormittavissa töissä olevien määräaikaistarkastukset kolmen vuoden välein sekä ikäryhmittäin tehtävät terveystarkastukset. Ne alkavat 35 vuoden iässä. Lisäksi työterveyshuolto antaa neuvontaa ja tukea työkykyä ylläpitävään toimintaan. Seurakunnassa toteutettiin viimeisenä osana Punk-hanketta työhyvinvointitutkimus, jonka perusteella valmistettiin työhyvinvointisuunnitelma. Työpaikkaselvityksissä keskityttiin ergonomiakartoituksiin ja työpisteiden ergonomiaolosuhteita parannettiin. Myös puistotyöntekijöiden työasentoihin on annettu opastusta työterveyshuollon toimesta. Työkykyä ylläpitävänä toimintana seurakunta kustantaa vakinaisille työntekijöilleen lääkärin määräämänä fysikaalisen hoidon, maksimissaan kymmenen hoitokertaa vuodessa. Virkistystoimen kustannukset olivat 2.909 eur eli 146 eur/htv. Karkkilan seurakunnalla on käytössä virkistyssetelit. Vuoden aikana virkistysseteleiden kokonaisarvo voi olla 200 eur/henkilö. Omavastuu on puolet. Vuonna 2012 keväällä järjestettiin kävelyretki Toivikkeen majalle ja syksyllä virkistysilta teatteriravintolaan. Hautausmaa- ja kiinteistötyöntekijöiden perinteinen opinto- ja virkistyspäivä suuntautui elokuussa Lohjan seurakunnan hautausmaille. Samalla tutustuttiin myös Pyhän Laurin kirkkoon. Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 3.7 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 23 Palkka- ja henkilöstökustannukset Henkilöstön palkkakulut vuonna 2012 olivat 684.166 eur (725.771 eur). Henkilöstökulut kokonaisuudessaan olivat 856.196 eur (912.772 eur.) Henkilöstökustannukset alenivat sopeutustoimien vuoksi oleellisesti, 56.576 eur, joka on 6%, samaan aikaan lakisääteinen palkankorotus oli 2%. Myös henkilöstön hyvä terveyskehitys on edelleen vaikuttanut positiivisesti maksettaviin palkkakustannuksiin. Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 3.8 Sivu 24 17.4.2013 2.5.2013 Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukukooste Tunnusluku Henkilöstön määrä HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUKOOSTE 2012 Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi 2012 2011 2010 Vuosi 2009 2008 lkm 17 19 20 21 20 Vuosi 2007 19 Kokoaikaiset Osa-aikaiset lkm lkm 12 5 14 5 15 5 15 6 15 5 14 5 Vakinaiset Ei-vakinaiset lkm lkm 12 5 18 1 19 1 18 3 17 3 17 2 Virkasuhteiset Työsopimussuhteiset lkm lkm 9 8 11 8 11 9 11 10 9 11 9 10 Henkilötyövuosien määrä Henkilötyövuosien (htv) määrä lkm Henkilöstön sukupuoli Miehiä Naisia lkm lkm 4 13 5 14 6 14 7 14 7 13 7 12 lkm lkm 10 3 2 2 12 3 2 2 12 3 3 2 12 4 3 2 10 4 4 2 10 4 3 2 1 2 3 3 2 3 2 1 - 1 3 3 2 1 4 4 1 - 1 3 3 3 2 3 4 1 - 3 1 4 2 2 6 3 - 3 2 5 4 3 2 1 - 45 46 26 44 45 25 44 46 35 43,65 44,17 36,66 44,00 43,64 8 3 2 6 - 9 3 3 5 - 10 2 3 6 - 3 9 3 4 1 3 9 3 4 - Henkilöstön rakenne Henkilöstön määrä tehtäväryhmittäin Seurakuntatyö Hallinto Hautausmaa Kiinteistö- ja kirkonpalvelutyö Henkilöstön ikä Henkilöstön ikäjakauma: 25-29-vuotiaat 30-34-vuotiaat 35-39-vuotiaat 40-44-vuotiaat 45-49-vuotiaat 50-54-vuotiaat 55-59-vuotiaat 60-64-vuotiaat 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm 19,92 Henkilöstön keski-ikä Vakinaiset Ei-vakinaiset Koulutus vuotta vuotta 44 46 39 Henkilöstö koulutusasteittain: Ylempi perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Koulutusaste tuntematon lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm 9 2 1 5 - 22,85 22,27 22,12 20,86 20,72 1 3 4 5 4 1 1 - Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Sivu 25 17.4.2013 2.5.2013 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUKOOSTE 2012 Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi 2012 2011 2010 Vuosi 2009 2008 Tunnusluku Henkilöstökoulutus Koulutuspäivät Koulutusta saaneet Koulutuskustannukset Koulutuskustannusten osuus henkilöstökustannuksista Koulutuskustannukset/htv Vuosi 2007 lkm lkm euroa 57 14 6.798 78 16 10.842 63 15 6.895 76 16 8.057 58 16 3862,62 57 16 7828,17 % euroa 0,8 341 1,2 474 0,8 310 0,9 364 0,46 185,16 1,02 377,80 lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm 3 4 5 2 2 0 1 0 6 6 3 2 2 - 1 8 4 4 1 2 - 5 6 6 1 1 2 - 3 8 3 2 2 1 1 2 6 4 2 2 2 1 lkm lkm lkm lkm lkm 3 11 1 12 1 15 1 1 15 2 13 - lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm euroa euroa 12 13 5 4 0 6,6 131 277 146 20 19 15 2 0 7,8 178 202 178 13 32 16 5 1 15,7 349 167 219 22 28 6 0 1 15 333 182 128 14 16 10 5 1 16,34 12 14 5 3 5,93 181,82 128,81 80,97 141,21 euroa euroa 684.166 856.196 725.771 728.412 912.772 906.639 706.091 888.577 658.479 838.832 590.119 762.932 Henkilötyövuoden hinta euroa 42.980 39.939 40.717 40.171 40.212 36.821 Matkakustannukset Kilometrikorvaukset ja päivärahat/htv euroa 516 897 718 613 608 Henkilöstön työhistoria ja vaihtuvuus Palveluksessaoloaika: alle 1 vuotta 1-4 vuotta 5-9 vuotta 10-14 vuotta 15-19 vuotta 20-24 vuotta 25 vuotta tai enemmän Vaihtuvuus: Toisen työnantajan palvelukseen siirtyneet Eläkkeelle siirtyneet Yksilöllinen varhaiseläke Määräaikaisen palvelussuhteen päättyminen Työkyky ja terveys Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen kesto: 1 päivä 2-3 päivää 4-10 päivää 11-60 päivää yli 60 päivää Sairaus- ja tapaturmapäivät/htv Sairaus- ja tapaturmapäivät yhteensä Työterveyshuollon kustannukset/htv Virkistystoimen kustannukset/htv Palkka- ja henkilöstökustannukset Palkkakustannukset Henkilöstökustannukset 698 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 4 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 26 TALOUSINFORMAATIO 4.1 4.1.1 Talousinformaation rakenne Käyttötalousosa Käyttötalousosa muodostuu toimintatuotoista ja toimintamenoista. Toimintatuottoihin eivät sisälly verotuotot, joten toimintakate on yleensä aina negatiivinen. Menot ovat suuremmat kuin tuotot. Kirkkovaltuuston päätöksen 31.10.2008 mukaisesti talousarvion sitovuustaso kirkkovaltuustoon nähden on pääluokkataso. Siksi tässä talousarviodokumentissa käyttötalousosa esitetään pääluokkatasolla. Seuraavassa on käyttötalouden pääluokkien ulkoisten menojen osuus seurakunnan kokonaismenoista (edellinen vuosi suluissa). Yleishallinto 17,5 % (16,7%) Seurakunnallinen toiminta 43,8 % (45,6%) Hautatoimi 12,0 % (13,5%) Kiinteistötoimi 26,7 % (24,2%) 4.1.2 Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosa sisältää toimintatulojen ja – menojen lisäksi kaikki muutkin tulot ja menot. Tärkeimpänä verotulot. Vuosikate kertoo, kuinka vuotuiset tulot kattavat vuotuiset menot. Tilikauden tulos kertoo lopullisen tuloksen, kun vuosikatteesta on vähennetty vuotuiset poistot. 4.1.3 Investointiosa Investointiosassa esitetään toteutuneet uudet investoinnit sekä korjaus- ja ylläpitoinvestoinnit. 4.1.4 Rahoitusosa Rahoituslaskelmasta voidaan seurata miten seurakunnan rahaliikenne on toteutunut ja mikä on varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta. 4.1.5 Tase Tase kertoo seurakunnan pysyvien vastaavien eli käyttöomaisuuden arvon, toimeksiantojen varojen määrän sekä vaihtuvien vastaavien eli rahoitusomaisuuden määrän. Tase kertoo oman- ja vieraanpääoman määrän. Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 4.2 Käyttötalousosa, talousarviovertailu 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 27 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 28 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 29 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 30 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 31 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 32 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 4.3 Tuloslaskelmaosa, talousarviovertailu 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 33 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 34 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 4.4 Investointien talousarviovertailu 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 35 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 36 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 37 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 4.5 o Tuloslaskelma, edellisen vuoden vertailu 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 38 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 39 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 4.6 Rahoituslaskelma 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 40 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 41 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 4.7 Tase 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 42 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 43 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 4.8 Tilinpäätöksen liitetiedot 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 44 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 45 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 46 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 47 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 48 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 49 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 50 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 51 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 52 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 53 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 17.4.2013 2.5.2013 Sivu 54 KUVIOT Kuvio 1: Karkkilan seurakunnan verotulokertymä vuosi 2012 (2011) ..................................... 5 TAULUKOT Taulukko 1: Karkkilan seurakunnan verotulokertymä vuosittain ............................................. 5 Taulukko 2: Karkkilan seurakunnan talouden tunnuslukuja ja seurakunnan väkiluku. ............ 6 Taulukko 3: Talousarvio vertailu pääluokittain eli toiminnoittain.............................................. 6
© Copyright 2024