To Be or Well-Be – seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö • Hyvinvointivaltion ja –palveluiden ajurit – missä mennään? • Hyvinvointialan yrittäjyys – missä ja minne mennään? • Esimerkkejä maailmailta 26.9.2011 2 Hyvinvoinnin järjestämisen haasteet Arvomaailman muuttuminen Rahoituksen riittävyys EU kehitys ja kansainvälistyminen Järjestelmätason muutokset HYVINVOINTIJÄRJESTELMÄN KEHITYKSEN HAASTEET Alueellinen kehittyminen Teknologian kasvu Palveluiden tarpeen kasvu Asiakkaiden ikääntymisestä johtuvat haasteet Henkilökunnan saatavuus ja ikääntyminen Mukaillen Kaarakainen 2008. 26.9.2011 3 Hyvinvointipalveluiden haasteet Aika 2010 Julkinen hoiva Yksityinen hoiva Ei hoivaa - Ikääntyviä lisää - Julkisen rahoituksen väheneminen - Hoitoon pääsyn kriteerien tiukkeneminen - Vaikka maksukykyä, ei riittävästi hoivayrityksiä 2020 Julkinen hoiva Yksityinen hoiva Ei hoivaa 26.9.2011 4 Mitä tulevaisuuden palvelut ovat? • Vaade yksilöllisistä palveluista – asiakkaat entistä tiedostavampia omista oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan • Yksityinen varautuminen – taloudellinen ja palvelullinen • Asiakkaalle räätälöityjä palveluita – erilaisiin elämäntilaisiin responsiivisia – vs. Hollanti, jossa perusturvapakettia voi jo nyt muokata elämäntilanteen mukaan • Ei perinteisiä, totuttuja palveluita ja tuottamistapoja • Etäpalvelut • Itsehoito/diagnoosit – tietojärjestelmien tukeminen 26.9.2011 5 Hyvinvointiturvan kattavuus ja asiakkaan valinnat Suomi Ranska Saksa Hollanti Iso-Britannia Julkisen hyvinvointivakuutuksen kattavuus 2007, % koko väestöstä 100 99,9 89,4 98,6 100 Kokonaan julkinen vakuutus 10,4 Ensisijainen yks. vakuutus Yksityinen terveysvakuutus tyypittäin 2007, % koko väestöstä 10,4 Ensisijainen 11,4 92 Täydentävä 88,4 17,5 Vaihtoehtoinen 11,1 Päällekkäinen Out-of-pocket “omasta pussista” kulutus 2007, % kokonaiskulutuksesta 3,2 1,4 2,5 1,2 1,6 Out-of-pocket ja yksityisen vakuutuksen kulutus 2007, % osuus terveydenhuollon kokonaiskulutuksesta 18,9 6,8 13,1 5,5 11,4 Out-of-pocket 2,1 13,4 9,3 5,7 1,1 Yksityinen terveysvakuutus 6 Hyvinvointiyrittäjän profiili sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys = uusyrittäjyys = hyvinvointiyrittäjyys = hyvinvointialan palveluyritys naisyrittäjyyttä yrittäjien keski-ikä 48 vuotta (pääosa 50 - 59 vuotiaita) yli 40% jättänyt julkisen sektorin työn yrittäjäksi siirtyessään koulutus: – – – – – koulutaso 22% opistotaso 43% ammattikorkeakoulu 13% yliopisto 8% ei yrittäjäkoulutusta 40% 7 Hyvinvointiyrittäjyyden ominaispiirteitä pienyrittäjyys – 1 – 9 henkeä työllistävä yritys – liikevaihto 167 000 - 833 000 (41%) - hieman kasvua – yleisin yritysmuoto ay tai toiminimi, osakeyhtiöiden määrässä kasvua kansallisten ja kansainvälisten ketjujen ja pääomasijoittajien esiintulo kokonaisvaltaisten hoivapalveluiden tuottaminen eettisyyden ja ammattilaisuuden vaatimus menestystekijöitä: yrittäjien motivoituneisuus, usko tulevaisuuteen, joustavuus, kustannustietoisuus, palvelualttius, asiakaslähtöisyys menestymisen koetinkiviä: tulostavoitteen asettaminen, ammattityön korostaminen yrittäjyyden kustannuksella, ennakoimattomuus, asiakkaiden maksuhaluttomuus 8 Miten tähän on tultu ja missä mennään? yksiselitteistä syytä yksityisten markkinoille vaikea löytää pitkäaikaisen seurannan taustalla mm. elinkeinorakenteen muutos, poliittisen järjestelmän muutos, talouden muutokset merkittävä kasvunlisäys 1990 – luvulla (mm. lama ja valtionosuus uudistus) sosiaali- ja terveydenhuollon murros (mm. kuntien ostopalveluiden lisäys) väestön ikääntyminen jalansija hyvinvointiyrityksille löytynyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukentässä markkinat paikallisia ja kehittymättömiä, mutta suunta kohti parempaa on otettu yhteistyökulttuurin kehittymisen haasteet niin julkisen kuin yksityisten toimijoiden kanssa 9 Yritysmäärän kehitys 1997 - 2008 10 Henkilöstömäärän kehitys 37000 35000 33000 31000 29000 27000 25000 23000 21000 19000 17000 1999 2000 Sosiaaliala 2001 2002 2003 2004 2005 Terveysala 11 Hyvinvointialan yritysten SWOT Vahvuudet Heikkoudet Kasvava kysyntä Rahoituksen monikanavaisuus Joustavuus Asiakaslähtöisyys Palvelun laatu pääsääntöisesti hyvä Henkilökunnan sitoutuneisuus Talousmarkkinoiden kiinnostus Muutamia suurehkoja ja kehittymishalukkaita yrityksiä Työvoimapula Liikkeenjohdollisten taitojen vähäisyys Yksityisen kysynnän pienuus Kehittämis- ja investointipääomien vähäisyys Tapayrittäjyys Pientoimijaisuus Lyhyet sopimukset Yhteistyön vähäisyys pientoimijoiden kesken Tietotekniikan kehittymättömyys Mahdollisuudet Uhkat Yksityisen kysynnän kasvu Muuttuvat sopimuskäytännöt Yhteistyön lisääntyminen Uudet rahoitusmuodot Tietotekniikan kehittyminen Työvoima pula kasvaa Kansainväliset ketjut ja pääomasijoittajat Työvoimakustannusten kasvu Suuret yritysostot pienentävät pk-yrittäjyyttä 26.9.2011 12 Sosiaalialanyritysten selviytymisaste 1996-2000 aloittaneet yritykset toiminnassa 2004 Toimiala Palvelutalot ja -asunnot Lasten ja nuorten laitoshuolto Muu majoituksen sisältävä palvelu Kotipalvelu Muu avohuollon palvelu Lasten päivähoito Keskiarvo sosiaalialan yrityksistä yhteensä Selviytymisaste % 87 81,5 81,3 72,4 59,7 26,4 47,2 Lähde: KTM 2006 26.9.2011 13 Terveysalanyritysten selviytymisaste 1996-2000 aloittaneet yritykset toiminnassa 2004 Toimiala Sairaankuljetus Hammashuolto Fysioterapia Kuntoutuslaitokset, sairaskodit yms Muu terveyspalvelu Laboratorio- ja kuvantamispalvelut Yksityislääkäripalvelut Keskiarvo yleensä terveysalan yrityksistä Selviytymisaste % 75,9 75,6 72,5 69,4 68,3 66,7 58,6 66,5 Lähde: KTM 2006. 26.9.2011 14 Kehitystrendejä tulevaisuus valoisa, mikäli löydetään toimivat markkinat ja palveluiden maksajat kysynnän kasvu yritysrakenne monipuolistuu markkinaosuuden kasvu valtakunnallisten ja ylikansallisten yritysten lisääntyminen – uhka vai mahdollisuus? tuotteistaminen yleistyy – yksityinen askeleen edellä laatutyön merkitys kasvaa kilpailu kiristyy syntyykö vientikelpoisia toimintakonsepteja? 15 Kiitos! Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Kuopio FT Minna Kaarakainen [email protected] 040 355 2329 www.uef.fi
© Copyright 2024