Hyvis Pirkanmaa
ELINVOIMAA HYVINVOINTIYRITYKSILLE Hyvis-hankkeessa kerättiin tietoa hyvinvointialan yrityksistä ja niiden tarpeista. Tätä tietoa tarvitaan tulevien toimien kehittämisessä. 2 Elinvoimaa hyvinvointiyrityksille Hoiva- ja hyvinvointialan yrityksiltä vaaditaan muuttuneessa markkinatilanteessa yhä parempaa kilpailukykyä ja lisää osaamista. Hyvis Pirkanmaa -hankkeen kautta pystyttiin tarjoamaan monenlaista tukea, mutta tehtävää riittää edelleen. Hankkeen aikana huomattiin, että monenlaiset raja-aidat kaipaavat vielä kaatamista tai ainakin madaltamista. Näitä aitoja on esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin, isojen ja pienten yritysten sekä sosiaali- ja terveysalan ja wellness-yrittäjyyden välillä. Kehitettävää olisi myös lähelle ja perheeseen tuotavien palvelujen monipuolistamisessa ja organisoimisessa. Voisiko palveluketju jatkua asiakasta ja perhettä tukien aina päivähoidosta palvelutaloon? Ikäihmisten kotona pärjäämisen tukimuodot ovat yksi tämän päivän polttavia kysymyksiä. Hanke osoitti selvästi, että hoiva- ja hyvinvointialan yritykset kaipaavat tukea valmiuksiensa ylläpitoon ja kehittämiseen. Erityisesti alan mikroyrittäjyys tarvitsee kokonaisvaltaista tukemista. Syyskuulta 2010 elokuulle 2013 jatkuneen Hyvis-hankkeen tuella saatiin lukuisille yrityksille lisää liikevaihtoa ja kannattavuutta sekä alalle työpaikkoja. Käytännönläheisten ja tuloksiin tähtäävien konsultointien, koulutusten, aamiaisklinikoiden ja seminaarien avulla annettiin välineitä yritysten kasvulle. Hyvikseen lähti mukaan noin 150 yritystä, joista lähes 700 yrittäjää tai työntekijää osallistui kehittämistoimenpiteisiin. Hyvis Pirkanmaa 1) kehitti yritysten kannattavuutta tukevaa osaamista 2) rakensi hoiva- ja hyvinvointialan verkostoa 3) loi perustaa syvemmälle kehittämistyölle 3 Osaamista koulutuksen avulla Koulutustuki mahdollisti mestaritutkinnon Hermoratahieroja Tarja Lehtinen on hyvä esimerkki siitä, kuinka merkittävä Hyvis-hanke pienelle yrittäjälle oli. Hän arvelee, että mestaritutkinto olisi jäänyt häneltä tekemättä, mikäli rahoitusta ei olisi Hyvishankkeen kautta järjestynyt. – Olin hakenut koulutusrahaa jo ihan kaikilta mahdollisilta tahoilta ja petyin valtavasti, kun mistään ei tuntunut löytyvän tukea. Sitten yhtäkkiä tuli kirje, jossa kysyttiin, olisinko kiinnostunut Hyvis-hankkeesta. Olen ihan valtavan kiitollinen tästä mahdollisuudesta, hän miettii. Tarja oli aiemmin käynyt hermoratahierojan perus- ja erikoistumiskoulutuksen, jotka sisältävät esimerkiksi anatomian opintoja yhtä paljon kuin sairaanhoitajan koulutus. Mestaritutkinnon jälkeen hän innostui vielä hermojuurikanavakoulutuksesta ja sai siihenkin tukea Hyviksestä. – Eikä tämä tähän lopu. Kaipaan koko ajan uutta koulutusta, koska huomaan, että pääsen aina vain syvemmälle kehoon. Hämeenkyrössä Tarja on ainoa hermoratahieroja. Hyviksestä on ollut myös se hyöty, että hän on päässyt verkottumaan muiden hyvinvointialan toimijoiden kanssa. – Maaliskuussa järjestetty rekrypäivä esimerkiksi tuli tarpeeseen. Siellä oli mukana monenlaisia yrittäjiä, esimerkiksi kosmetologeja ja kotipalvelua tekeviä, ja lisäksi tietoliikennealan osaajia. Oli hienoa päästä tutustumaan heidän kanssaan. 4 Tarja Lehtiselle Hyvis mahdollisti mestaritutkinnon käymisen. ICT:n hyödyntäminen on todellinen mahdollisuus Hyvis auttoi läpivalaisemaan koko toimintaa Nordic Senior Services -konserniin kuuluvassa Palvelutähdessä nostettiin Hyviksen kautta keskiöön työhyvinvointi ja sen tukeminen. Tavoitteeksi asetettiin koko organisaatiota ja sen tiedonkulkua palvelevan, yhtenäisen ICT‐järjestelmän löytäminen. – Kaipasimme erityisesti esimiestyön tukemista sekä ICT:n avulla suunnitelmallisuutta, selkeää toiminnanohjausta, tiedon hallintaa ja yhtenäisiä toimintaohjeita, selittää yhtiön hallinto- ja henkilöstöjohtaja Kaisa Isännäinen. Palvelutähti Oy:llä on Tampereella jo vakiintunut asumispalveluyksikkö. Lisäksi yritys tuottaa kaupungin Kotitori-hankkeen kautta kotihoitopalveluja noin 130:lle kotona asuvalle ikäihmiselle. Haasteena oli oppia tuntemaan kotipalvelun asiakaskunta sekä kaupungin edellyttämät toimintamallit. – Hyviksen kautta saatoimme kilpailuttaa avuksemme asiantuntijat, joiden kanssa poimimme haastekohdat ja analysoimme, millä keinoin voimme parantaa palvelumme laatua. Pystymme nyt arvioimaan tilaajan tarpeita yrityksen lähtökohdista ja jatkamaan sen pohjalta yhteistyötä ja kokonaisuuden kehittämistä, Isännäinen toteaa. Koska esiin nousi tiedon ja olosuhteiden hallinnan tarve, päädyttiin kilpailuttamaan markkinoilla tarjolla olevat toiminnanohjausjärjestelmät. Valitun järjestelmän avulla pystytään reaaliajassa seuraamaan, missä hoitajat kentällä menevät. Heitä on nyt helppo ohjata jatkuvasti muuttuvissa tilanteissa, ja samalla pystytään hallitsemaan kokonaistilannetta. Esimiestyö helpottui kautta linjan, ja esimerkiksi dokumentointiin sekä tiedonkulkuun saatiin apua. Uusi teknologia helpottaa raportointia, ja sen avulla on helppo seurata laatua ja kannattavuutta. – Hyvis auttoi läpivalaisemaan koko toimintaamme. Opimme toimimaan oikean, reaaliaikaisen tiedon pohjalta ja tuntemaan itsemme, asiakkaamme ja toiminnallisen kokonaisuutemme. Tämä auttaa meitä saavuttamaan yhdessä asettamamme tavoitteet. 7 8 Koko talo koulutuksissa Sastamalassa toimivan dementiakoti Tupahoivan kehittämiselle Hyviksellä on ollut iso merkitys. Tupahoivasta oltiin aktiivisia Hyviksen suuntaan. Auli Härkälä ja Seija Kuukka toivoivat hankkeelta logoterapian ja kinestetiikan koulutuksia, jotka molemmat toteutettiin. – Esimerkiksi logoterapiasta ja kinestetiikasta saamme suoraan hyötyä arkeen. Näihin koulutuksiin pystyivät osallistumaan kaikki talomme kymmenkunta hoitajaa, mikä ei ilman hanketta olisi ollut mahdollista. Tupahoivasta osallistuttiin kaikkiaan kahteentoista Hyviksen järjestämään koulutukseen. Esimerkiksi omavalvontaa, asiakastietojen kirjaamista sekä verkkosivuja ja markkinointia on kehitetty saaduilla opeilla. Auli ja Seija kiittävät sitä, kuinka laajasti kaikkea oli mahdollista toivoa. – Olemme talon koko kaksikymmenvuotisen toiminnan ajan kehittäneet ja kouluttaneet. Toki olisimme omin voiminkin jatkaneet sitä edelleen, mutta hanke ja sen tuoma rahoitus toivat lisää mahdollisuuksia. Yrittäjän näkökulmasta on merkittävää myös se, että Hyviksessä kouluttajat kilpailutettiin valmiiksi, mikä säästi meiltä paljon aikaa ja vaivaa. Naisten mielestä merkitystä on myös sillä, että Hyvis lisäsi yhteyksiä ja loi verkostoa julkisen sektorin suuntaan. He olivat molemmat paikalla, kun Pukstaavissa järjestettiin yrittäjien ja Sastamalan seudun terveys- ja sosiaalipalveluissa toimivien tapaaminen. Myös hoiva-alan yrittäjien verkostoitumiselle Hyvis loi Sastamalassa hyvää pohjaa. – Verkostoituminen vie aikansa, sillä me olemme tällä alalla hyvin työkeskeisiä. Hyviksen koulutukset ovat kuitenkin palvelleet myös tätä tavoitetta, Auli arvioi. 9 Hyvis tukena vahvassa kasvussa Personal trainer- ja ravintovalmennusta kokonaisvaltaisella otteella tarjoava Optimal Performance on kolmen toimintavuotensa aikana kasvanut useilla kymmenillä prosenteilla joka vuosi. – Voi vain pohtia, paljonko tästä olisi jäänyt tulematta ilman Hyvistä. Niin laajalla skaalalla saimme ammatillista osaamista ja ohessa businessosaamista. Kaikkihan ei edes näy heti viivan alla vaan alkaa poikia ajan mittaan, pohtii yrittäjä Joni Jaakkola. Optimal Performance toimii Tampereella, Helsingissä ja Iisalmessa. Jaakkola omistaa yrityksen vaimonsa kanssa, ja he työllistävät kymmenkunta osaajaa. Tulokulma toiminnassa tiivistyy hyvin heidän tunnuslauseessaan: Terveys edellä pysyviin huipputuloksiin. Asiakkaat hakeutuvat valmennukseen laittaakseen elämäntapansa kunnolla uusiksi tai kehittämään fyysistä ja henkistä suorituskykyään, mikäli perusteet ovat jo kunnossa. Henkilökuntaa koulutettiin Hyviksen avulla erityisesti siihen, että heillä olisi osaamista ja työkaluja kohdata ihminen. – Koulutus oli pitkälle psykologiaa ja "korvien välin rassaamista". Henkisen puolen valmennuksen osaaminen on tärkeää. Kuntosali- ja ravintojutut lähtevät asiakkaiden kanssa usein aika perusteista. Ihmeet tapahtuvat enemmän henkisellä puolella opettamalla, miten terveellisestä elämästä tulee tapa – normaali osa elämää siinä, missä esimerkiksi hampaiden peseminenkin. Jaakkola on tyytyväinen joustavaan ja kivuttomaan yhteistyöhön Hyviksen kanssa. Yhdessä etsittiin harvinaisempia koulutuskonsepteja, jotta yritykseen saataisiin erilaista tarjontaa kuin muualla. Tarvittaessa räätälöitiin parhaat mahdolliset koulutukset henkilöstölle. – Itse pääsin käymään opintomatkalla USA:ssa asti, jossa benchmarkkasin vähän erilaisella konseptilla toimivia saleja. Oli todella innostavaa päästä tapaamaan tällaisten salien omistajia. 10 11 12 Merkittävä osa kokonaisvaltaista kehittämistä Jyllin Kodilla Ikaalisissa Hyvis-hanketta hyödynnettiin osana kokonaisvaltaista kehittämisohjelmaa, johon on sisältynyt palvelujärjestelmän sekä liiketoimintajärjestelyjen investointeja. Samalla on luotu hyvä perusta nyt käynnistyneelle mittavalle rakennusinvestoinnille ja toiminnan huomattavalle laajennukselle. Hyviksen rooli oli toimitusjohtaja Heikki Lehtosen mukaan merkittävä vuosina 2004–2014 toteutetun kehittämisohjelman eri hankkeissa. Yksi tärkeimmistä kehittämisohjelmista on ollut kokonaisvaltaisen johtamisjärjestelmän täydentäminen Syväjohtamisen sovelluksella. – Työntekijän tehtävä itsensä ja oman työnsä johtajana on muuttunut entistä haasteellisemmaksi. Vanhustyö on nähtävä tietointensiivisenä asiantuntijatyönä, jossa nopeus, joustavuus, uudistuminen, innovatiivisuus ja tehokkuus ovat tärkeitä ominaisuuksia, kertoo Lehtonen. – Jokaiselle työntekijälle kuuluva johtajuus on inhimillistä vuorovaikutusta, jota tulee harjoitella itsensä ja oman työn johtajana kasvamisessa ja olennaisen löytämisessä omassa työssään, hän jatkaa. Syväjohtamisen ensimmäiseen valmennuskokonaisuuteen osallistui Jyllin Kodilla 12 avainhenkilöä ja välillisesti koko henkilöstö. Seuraava vaihe toteutettiin koko henkilöstölle, ja se sisälsi Syväjohtamisen arviointikokonaisuuden sekä ryhmätyönohjaukset, joiden yhteydessä suoritettiin osallistujien omaan ammatilliseen kasvuun liittyviä tehtäviä. Valmennus- ja ryhmätyöohjausten jälkeen kaikilla työntekijöillä oli henkilökohtainen Syväjohtamisen arviointiprofiili ja kehityssuunnitelma, joka on työurasuunnittelun perustana. Hyvis johti myös kokonaisvaltaisen johtamisjärjestelmän kehittämiseen Syväjohtamisen näkökulmasta kahdella ammattikorkeakoulutason opinnäytetyöllä. 13 Voimaa verkostoitumisesta Yhteistyötä tuottajien ja tilaajien välille Hoiva- ja hyvinvointialan palveluntuottajien verkostoitumisen edistäminen oli yksi Hyviksen vahvoja linjoja. Tähän pyrittiin kutsumalla yrittäjiä yhteisiin koulutuksiin ja seminaareihin sekä vapaamuotoisempiin kohtaamisiin esimerkiksi aamukahveille. Sastamalan seudulla rakennettiin vahvasti yhteistyötä myös hoiva-alan julkisen ja yksityisen sektorin välille. Ensimmäisessä yhteisessä illassa tunnelma oli sananmukaisesti lämmin, kun tilaisuuden järjestäjät iloisesti yllättänyt väkimäärä sovittautui vähän pienempää osallistujajoukkoa varten varattuun tilaan. Verkostot vesille -ilta onnistui tavoitteessaan saadessaan paikalle innostuneita ja verkottumistahtoisia yrittäjiä sekä sosiaali- ja terveysalan palvelujen tilaajia. Kun päänavaus yhteistyölle oli saatu, jatkettiin tutustumista tilaaja-tuottaja -tapaamisella. Tässä illassa suurin osa osallistujista oli kotipalvelutuottajia, mutta vilkkain keskustelu käytiin asumispalveluista. Seuraavan kohtaamisen teema oli kehitellä yhdessä sellaista yrittäjyyttä, joka vastaisi erityisesti julkisen sektorin mutta myös itse maksavien asiakkaiden tarpeisiin. Tähän iltaan virkistävän aloituksen toivat terapiaeläiminä toimivat alpakat, jotka edustavat erilaista yrittäjyyttä hyvinvointialalla. Hämeenlinnasta tuodut eläimet innostivat Sastamalan seudun yrittäjiä miettimään rohkeasti uusia yritysideoita, joita seudulla ei vielä toteuteta. Keskustelussa nousi heti esiin palveluja, joita julkinen sektori haluaisi yrittäjiltä ostaa. Vammaisten saattaja- ja kuljetuspalveluita kaivattiin, samoin kehitysvammaisten ja vammaisten päivätoimintaa. Ikääntyville puolestaan tarvittaisiin esimerkiksi kotiutusjaksopakettia. Uudenlaista hoiva-alaa sivuavaa yrittämistä alueella voisi edustaa myös seniorikahvila, jossa seurustelun ohessa pääsisi kohottamaan kuntoaan ja mielialaansa vaikka päivätansseissa tai ohjatusti kuntosalilla. Myös personal trainer -palveluja ikääntyville ideoitiin. 15 Aamukahveilla idea kinesiokoulutuksesta Parkanon seudulla toimivat hyvinvointialan yrittäjille järjestetyt aamukahvitilaisuudet mainiona yhteisen toiminnan moottorina. Kahvitapaamisten innoittamana syntyi esimerkiksi kolmentoista yrittäjän yhteinen mainos, josta palveluntarvitsijan on helppo valita tarvitsemansa yhteystiedot. Aamukahveilta lähti myös idea kinesioteippauskoulutukseen, jota yrittäjät sitten yhdessä toivoivat. Ilman hanketta teippaustaito olisi jäänyt monelle haaveeksi, koska koulutus on niin kallis. – Oli aivan huippua, että saimme tänne sekä alkeis- että jatkokoulutuksen ja vielä kouluttajaksi Atte Kärnän, joka on teipannut jopa olympiajoukkuetta. Hänellä oli valtavasti tietoa, jonka hän osasi esittää kansantajuisesti, kertoo Merja Pihlajamäki Kirkkokadun Hyvän Olon Keskuksesta. Merja innostui teippaamisesta yhdessä syksyllä urheiluhierojaksi valmistuvan tyttärensä Monican kanssa. Nyt äiti ja tytär ovat ehtineet teipata jo monta tyytyväistä asiakasta. Toisinaan joku saattaa soittaa kotiinkin, kun on reväyttänyt itsensä ja kaipaa teippausta. Uransa alussa oleva Monica sai koulutuksesta myös sen hyödyn, että pääsi samalla tutustumaan pidempään alalla toimineisiin yrittäjiin. Hyvän Olon Keskuksen palvelutarjonta on laajaa: hierontaa perinteisestä erikoishierontoihin, hoitosaunoja, kylpyjä, kääreitä ja kuppausta. Monica tuo mukaan koira- ja hevoshieronnan. Merja kouluttaa myös saunaterapeutteja, ja sai tähänkin hyötyä Hyviksestä. – Hyvis oli mukana järjestämässä arvioijakoulutusta, joka pidettiin Ikaalisten Kylpylässä. Hankkeiden kautta sain tämän valtavan hyvän ja kalliin koulutuksen ilmaiseksi. Nyt voin arvioida saunaterapiaa opiskelevien sekä hierojien näyttöjä. 16 ”Hyvis mahdollisti meille täydennyskoulutuksen.” 17 Yhteistyöhön järjestettiin hienosti mahdollisuuksia Palvelukoti Vähäropoa Sastamalassa johtava Kaija Pietilä näkee Hyviksen arvon oman yrityksensä kannalta useammallakin suunnalla. Hanke toi tilaisuuksia yhteistyön lisäämiseen muiden yrittäjien kanssa, järjesti konsultointiapua monenlaiseen kehittämiseen ja lisäsi mahdollisuuksia henkilökunnan kouluttamiseen. Valtavan isoja harppauksia ei yritysten välisessä yhteistyössä Sastamalan seudulla otettu, mutta Pietilän mielestä se on yrittäjistä kiinni. Hyvikselle hän antaa täyden kiitoksen. – On hienoa, kuinka Hyvis kannusti meitä verkostoitumaan. Yhteiset tilaisuudet antoivat mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia ja toimivat henkireikänä. Syvemmän yhteistyön synnyttäminen ei ole helppoa, koska jokainen yrittäjä puurtaa tahollaan ja asiakkaistakin on kilpailua. Mielenterveyskuntoutujien palvelukodissa pystyttiin kehittämään Hyviksen avulla monenlaisia asioita ja saatiin aikaan paljon näkyvää. Laatukäsikirja esimerkiksi laitettiin kuntoon heti alkumetreillä, ja myöhemmin tehtiin omavalvontasuunnitelma ja muitakin dokumentteja. Aivan lopuksi ehdittiin vielä saada apua markkinoinnin tehostamiseen. – Myös henkilökunnan kouluttamiseen saimme tärkeitä resursseja. Koko henkilökunta pääsi mukaan esimerkiksi kolmipäiväiseen koulutukseen, miten toimia mahdollisissa väkivaltatilanteissa. 18 20 Perusta syvemmälle kehittämistyölle Pirkanmaalla ei ole aiemmin ollut Hyviksen kaltaista hoiva- ja hyvinvointialan kehittämishanketta. Hankkeen aikana luotiinkin hyvä perusta kehittämistyön uudelle portaalle. Syvemmän kehittämistyön tarpeesta kertovat seuraavat hankkeessa tehdyt havainnot: Markkinoiden jakautuminen – markkinoilla toimii suuri joukko yksinyrittäjiä, joiden yritystoiminnassa haasteista päällimmäisiä ovat markkinoiden toimivuus, ammatinharjoittajakeskeisyys, liiketoiminnallinen jatkuvuus ja osaamisen kehittäminen. – harvalukuisemmilta keskisuurilta ja suurilta toimijoilta edellytetään kykyä toimia globalisaation paineissa, vahvaa liiketoiminnallista ja ammatillista osaamista sekä yhteistyö- ja verkottumiskykyä alan keskeisten tutkimus- ja kehittämistahojen kanssa. Hoiva-alalla on mahdollisuuksia – hoiva-alan markkinat tarjoavat runsaasti toistaiseksi käyttämättömiä elinkeinopoliittisia mahdollisuuksia. Julkisen sektorin mahdollisuudet palveluiden tuottamiseen vähenevät samaan aikaan kuin palvelutarve esimerkiksi väestön ikääntymisen myötä kasvaa. Myös terveystietoisuuden myötä kaivataan yksityisiltä palveluilta monipuolisuutta, vahvaa palvelumuotoilua ja asiakaskeskeisyyttä. ICT:n hyödyntämistä tehostettava – ICT:n hyödyntäminen on todellinen mahdollisuus, jota varsinkaan pienet ja keskisuuret yritykset eivät ole systemaattisesti ja riittävästi hyödyntäneet. Uuden teknologian ja siihen liittyen uusien toimintatapojen käyttöönotto onkin ainoita keinoja hoiva-alan pk-yritysten tuottavuuden ja palveluiden laadun kohottamiseen. 21 KOOSTE HYVIS-HANKKEEN VAIKUTTAVUUSARVIOINNISTA Hyvis-hankkeessa syntyneiden havaintojen pohjalta haastateltiin hyvinvointi-, hoiva- ja sote-alan yrityksiä ja julkisen sektorin toimijoita elokuussa 2013. Mukana haastatteluissa oli sekä isoja että pieniä yrityksiä ja kuntien sekä julkisen sektorin edustajia. Haastattelulla selvitettiin näkemyksiä kehittämisen tarpeista hoiva- ja hyvinvointialalla: • sitä, miksi yksityisistä, yritysten tuottamista terveys-, hoiva- ja hyvinvointipalveluista on ryhdytty puhumaan juuri nyt • toimialan muutoksista seuraavien 10–15 vuoden aikana sekä peloista alan kehityksen kannalta • kuntakentän sekä hoiva-alan yritysten yhteistyöstä • kokemuksia palvelusetelijärjestelmästä • elinkeinoyhtiöiden ja hankkeiden tarpeellisuudesta ja roolista toimialan kehittämisessä • verkottumisen tarpeista ja ICT-tekniikan käytöstä Seuraavilla sivuilla esittelemme haastattelun tuloksia tiivistettynä. 22 TOIMIALA VAHVASSA MUUTOKSESSA Terveys-, hoiva- ja hyvinvointipalveluista on haastateltavien mielestä ryhdytty puhumaan juuri nyt, koska julkinen sektori ei pysty tulevaisuudessa tuottamaan yksin riittävästi tarvittavia palveluita. Väestön ikääntyminen ja siitä aiheutuva lisääntyvä ja monipuolistuva palvelutarve nousi vahvasti esiin vastauksissa. Palvelun laatuodotukset kasvavat, ja asiakkaat vertailevat yksityisen ja julkisen laatua ja sisältöä palvelua hankkiessaan. ”Luottamus julkiseen terveydenhuoltoon on vähentynyt.” ”Yksityisellä puolella olevat palvelut tuotetaan usein enemmän asiakaslähtöisenä, jolloin siinä suurta roolia esittää yksilöllisyys ja todellinen asiakkaan tarpeen huomioiminen.” Toimialan nähtiin muuttuvan todennäköisesti tai melko todennäköisesti seuraavien 10–15 vuoden aikana. Yksityisten yritysten ennustettiin lisääntyvän. Toisaalta arvioitiin isojen toimijoiden valtaavan alaa pienemmiltä yrityksiltä. Uusien palvelukonseptien kysynnän ennakoitiin lisääntyvän yksilöllisten palvelujen kysynnän kasvaessa. Asiakkaan valinnanvapauden, itsemääräämisoikeuden ja oman tahdon aito huomioon ottaminen tulee lisääntymään palveluita valittaessa ja tuotettaessa. Asiakkaiden omavastuuosuus kustannuksista kasvaa. “Palvelutarpeiden kasvaessa tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja yhä kasvavan asiakasjoukon palvelemiseksi. Ikääntyvällä on myös rahaa ja omaisuutta panostaa omaan hyvinvointiinsa ja ostaa monipuolisia hyvinvointipalveluita. He osaavat käyttää ja vaatia palveluita toisin kuin nyt.” ”Toivottavasti palveluiden määrällisen laadun mittaamisesta päästään tuloksen laadun mittaamiseen. Tämä onnistuu, kun palveluiden tuotteistamisessa päästään vielä pidemmälle työn tekemistä avaamalla ja työntekijöiden oman työskentelyn tavoitteellistamisella.” Millaisia pelkoja sinulla on alan kehityksen kannalta, nimeä 1–3 asiaa? “Työntekijöiden saatavuus ja sopivasti koulutetut työntekijät.” “Hoivapalvelujen eettisten periaatteiden rapautuminen. Kun palvelujen tuottaminen vaikeutuu, on riskinä keskustelun koveneminen aiheesta kuka ketä hoitaa.” “Suuret ulkomaiset pyrkii tulemaan Suomeen ja yrittävät tehdä halvalla, jolloin laatu huononee.” “ Tulevana vanhuksena: hinnat karkaavat käsistä. Palvelut tulisi saada kohtuuhinnalla. Yrittäjänä: isot yritykset kaappaavat markkinat. Kai pienillekin on aina silti töitä…” ” Segregoituminen. Julkinen hoitaa varattoman väestöosan.” 23 YRITYSTEN JA JULKISEN SEKTORIN SUHTEEN POHDINTAA Suurin osa haastatelluista oli sitä mieltä, että julkinen ja yksityinen sektori eivät ole keskenään kilpailevassa asemassa, koska julkinen sektori tilaa järjestämisvastuunsa nojalla ja tilaajan hyväksymä yksityinen palveluntuottaja tuottaa. Yksityisen nähtiin täydentävän julkista palvelua. ”Tulevaisuudessa kilpaillaan työntekijöistä.” ”Yksityinen sektori joutuu kilpailemaan asemansa oikeutetuksi tekemisessä.” “Kai ne palvelun laadusta kilpailee. Hyvä niin.” Kilpailua ei nähty olevan niissä palveluissa, joissa kysyntä on tarjontaa suurempi. Julkisen sektorin ja hoiva-alan yritysten yhteistyö toimi useimpien haastateltavien mielestä melko hyvin. Sitä kuvattiin rinnakkaiseloksi. Toisenlaisiakin mielipiteitä yhteistyön toimivuudesta nousi esiin. Yhteistyön laajuus ja toimivuus riippuvat kunnan hankintastrategiasta. ”Tasavertaisen kumppanuuden puute. Kunta palveluiden ostajana määrittelee ehtoja, jotka ovat esimerkiksi osakeyhtiölain ja yrityksen talousvastaaville asetettujen vaatimusten kanssa ristiriidassa.” ”Joskus yleisissä keskusteluissa tulee ilmi asenteita ja mielipiteitä, ettei terveys-, hoiva- ja hyvinvointipalveluilla saisi olla liiketoiminnallisia tavoitteita, kuten esimerkiksi voiton tavoittelu. Kehitys vaatii investointeja ja investoinnit rahaa.” “Tarvittaisiin päänavaajia. Potentiaalia yhteistyölle olisi kyllä.” Haastateltavat esittivät konkreettisiakin ehdotuksia yhteistyön parantamiseksi, esimerkiksi luetteloa yrittäjistä ja heidän osaamisestaan. Myös kohtaamisia ja avointa keskustelua kaivattiin. “Yhteistyön linjaaminen, kunnan linjaus palveluiden tuottamisessa. Mitä tuotetaan itse, mitä ostetaan yrityksiltä? Linjaukset kirjataan strategioihin, jotta yrittäjät tietävät, millaisia palveluita heidän odotetaan tuottavan.” ”Pitäisi luoda yhteistyömalleja: tuotekehitystä, kilpailutusosaamista. Pienten pitää luoda alliansseja, isompia kokonaisuuksia, ja sopimusten aikaisen yhteistyön pitää kehittyä.” 24 ELINKEINOYHTIÖT JA HANKKEET TÄRKEÄSSÄ ASEMASSA Elinkeinoyhtiöitä ja hankkeita haastateltavat pitivät pääosin tärkeinä tai erittäin tärkeinä hoiva- ja sotealan tulevaisuuden kehittämisessä. Millaisin keinoin mielestäsi elinkeinoyhtiö ja hankkeet voivat parhaiten kehittää sote-alaa? “Tiedon keruuta ja välittämistä eri osapuolille.” “Pääsee valmiiseen pöytään, joku on vetämässä. Tulee yhteistyötä muiden kanssa, ainakin mahdollisuuksia tavata muita. Taloudellinen tuki, asiantuntijapalveluita saa käyttää huomattavasti edullisemmin.” “Ala on kasvava – PK-yritykselle elintärkeää. Yrityskohtaisesti miettimällä tarpeita. Yhteistä koulutusta tällä alueella. Alueet erilaisia, yhteen hiileen puhaltamista.” “Uusien innovaatioiden kokeilujen mahdollistaja. Voi koota eri sote-alan toimijat yhteisille foorumeille keskustelemaan ajankohtaisista asioista.” “Toimimalla puolueettomana tahona julkisen ja yksityisen välissä. Keräämällä tietoa ja kokemuksia ja jakamalla sitä eteenpäin ja kouluttamalla. Yhteistyötä ylläpitämällä.” “Elinkeinoyhtiöiden ja erityisesti hankkeiden toiminta on erittäin tärkeää tilanteessa, jossa suuri muutos on menossa.” “Hankkeiden avulla voidaan kehittää uudenlaisia tuotteita sekä palvelukokonaisuuksia ja saavuttaa uudenlaista asennetta ja suhdetta työskentelyyn.” “Tukemalla yritysten strategisia kehittämishankkeita.” 25 VOIMAA VERKOTTUMISESTA JA UUDESTA TEKNIIKASTA Haastattelun ensimmäiset kahdeksan kysymystä esitettiin sekä julkisen sektorin toimijoille että yrityksille. Viimeisillä neljällä kysymyksellä kysyttiin vain yrityksiltä näkemyksiä yritysyhteistyön merkityksestä liiketoiminnalle, tietotekniikan ratkaisujen hyödystä liiketoiminnan kehitykselle sekä siitä, miten yksin yrittäjien liiketoimintaa voisi tehokkaimmin tukea. Suurin osa vastaajista koki hyödylliseksi liiketoiminnalleen pyrkiä luomaan liikesuhteita muihin kuin hoivaalan yrityksiin. Eri toimialojen välisen yhteistyön syntymisen esteeksi mainittiin useissa vastauksissa tietämättömyys ja vanhat asenteet – yhteistyön mahdollisuutta ei tulla ajatelleeksi. “Yhteisen liiketoiminnan kuvantamisen vaikeus. Usein toinen osapuoli hyötyy enemmän, jolloin helposti ajaudutaan asiakas-toimittaja -suhteeseen.” ”Yksinyrittäjän kannattaa luopua luvanvaraisesta palvelusta (esimerkiksi tehostettu palveluasuminen) ja siirtyä ilmoituksenvaraiseen toimintaan. Hoivan sijaan muuta palvelua, esimerkiksi viihdettä ja hyvinvointipalvelua. Alueelliset palvelukeskukset voivat olla tulevaisuuden suunta. Pienet yrittäjät tarjoavat palvelun ja julkinen tai yksityinen tilat.” Liiketoiminnan kehittymisen kannalta tehokkaimmin toimisivat haastateltujen näkemyksen mukaan tiivis verkottuminen sekä liikesuhteet ja markkinointiyhteistyö pienten yritysten kesken. “Verkottumisen kautta esimerkiksi voisi sopia lomatuurauksista.” “Franchising tai vastaava konsepti, jossa pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen ja jossa ryhmänä saadaan lisää uskottavuutta.” ICT-tekniikan käyttöön liittyvistä panostuksista haastatellut yritykset kokivat tärkeimmiksi oman tai henkilöstön lisäkouluttautumisen sekä yhteistyön alan yrityksen kanssa. Vastauksista nousi esiin ICT-teknologian vieraus ja tuntemattomuus. “Aina hoivayrittäjät eivät tiedä, mitä kaikkea teknologiaa olisi heille tarjolla.” “Myöskään ICT- yrittäjät eivät osaa ajatella, mitä hoivayritys tarvitsee.” ”Teknologian käytön helpottumisen kautta matalampi kynnys ottaa käyttöön uutta teknologiaa.” 26 Leena Simonen (vas.) Jyllin Kodilta poikkesi Anne Auramon arkeen päiväkoti Tuohikonttiin. Naiset tutustuivat Hyvis-koulutuksessa ja kehittivät yhteistyötä yritysten välille. 27 Hyvis Pirkanmaa -hanketta koordinoi Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy, jonka lisäksi sitä toteuttivat Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän Kehittämisja aikuiskoulutusyksikkö sekä Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy. Hyviksen projektipäälliköinä toimivat: Aki Anttila Maarit Koskinen Olli Osara Tredea Oy puh. 050 365 6664 aki.anttila(at)tredea.fi Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy puh. 050 410 0643 maarit.koskinen(at)yrityssastamala.fi Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä puh. 050 575 3920 olli.osara(at)lpkky.fi Hanketta rahoittivat Pirkanmaan ELY-keskuksen kautta Euroopan sosiaalirahasto ja valtio sekä hankkeeseen osallistuvat yritykset ja alueen kunnat.
© Copyright 2024