1. No category

Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
IMATRAN
JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA
1
2010
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
ESIPUHE
Uusi joukkoliikennelaki astui voimaan 3.12.2009. Laki muuttaa suomalaisen joukkoliikenteen sääntelyä, toimintatapoja
ja viranomaisorganisaatiota. Laki velvoittaa toimivaltaiset viranomaiset määrittelemään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason vuoden 2011 loppuun mennessä.
Palvelutasomäärittelyllä ilmaistaan tahtotila siitä millaista joukkoliikenteen palvelua alueella tarjotaan käyttäjätarpeiden ja liikennepoliittisten tavoitteiden lähtökohdista. Palvelutasomäärittelyn tehtävänä on yhteistyömuotojen kehittäminen eri osapuolten kesken ja yhteistoiminnan jatkuvuuden turvaaminen sekä sitouttaa kaikki osapuolet palvelutason toteuttamiseen.
Tässä raportissa on selvitetty Imatran kaupungin joukkoliikenteen nykytila, määritetty joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet, arvioitu tavoitetason kustannusvaikutuksia nykytilanteeseen nähden ja esitetty kehittämistoimenpiteitä.
Työ käynnistyi toukokuussa ja valmistuu marraskuussa 2010. Selvitystyön tilaajana toimi Imatran kaupunki. Kaupunginjohtajan 5.11.2009 nimeämä joukkoliikennetyöryhmä kokoontui työn aikana neljä kertaa. Lisäksi järjestettiin kaupunginvaltuustolle joukkoliikennesuunnitelmaluonnoksen esittely- ja keskustelutilaisuus marraskuussa 2010.
Joukkoliikennetyöryhmän työskentelyyn osallistuivat seuraavat henkilöt:
Jussi Virsunen
Lauri Lihavainen
Eija Meriläinen
Tiina Kirmanen
Tuula Salovuori
Leena Rahikainen
Tuomas Talka
Imatran kaupunki, puheenjohtaja
Imatran kaupunki
Imatran kaupunki
Imatran kaupunki
Imatran kaupunki
Imatran kaupunki, sihteeri
Kaakkois-Suomen ELY
Selvitystyö tehtiin konsulttityönä insinööritoimisto Liidea Oy:ssä. Liideasta työhön osallistuivat ins. Toni Joensuu (projektipäällikkö), ins. Reijo Vaarala ja FM Susanna Harvio.
Oulussa 30.11.2010
2
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
SISÄLTÖ
1
IMATRAN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA ........................................................................................................ 5
1.1
Taustaa ja työn rajaus ....................................................................................................................................... 5
2
LÄHTÖTIEDOT ..................................................................................................................................................... 6
2.1
Väestö ............................................................................................................................................................... 6
2.2
Oppilaitokset ..................................................................................................................................................... 7
2.3
Työpaikat ja pendelöinti .................................................................................................................................. 11
3
MAANKÄYTÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET ...................................................................................12
3.1
Imatran yleiskaava 2020.................................................................................................................................. 12
3.2
Etelä-Karjalan maakuntakaava ........................................................................................................................ 14
3.3
Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma ............................................................................................... 14
3.4
Imatran liikennepoliittinen ohjelma ................................................................................................................ 14
3.5
Joukkoliikenteen kehittämisen haasteet ......................................................................................................... 15
4
KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENNEPALVELUT...........................................................................................................16
4.1
Paikallisliikenne ............................................................................................................................................... 16
4.2
Seudullinen joukkoliikenne ............................................................................................................................. 22
4.3
Junaliikenne..................................................................................................................................................... 23
4.4
Liityntäliikenne lentoasemalle ........................................................................................................................ 24
4.5
Lippujärjestelmä ja tariffit ............................................................................................................................... 24
4.5.1
4.5.2
4.6
4.7
4.7.1
4.7.2
5
Imatran paikallisliikenne................................................................................................................................................24
Seutulippu .....................................................................................................................................................................25
Paikallisliikenteen matkustajamäärät ja kustannukset ................................................................................... 25
Kuljetustarpeet ................................................................................................................................................ 27
Sivistystoimin koulukuljetukset .....................................................................................................................................27
Sosiaali- ja terveystoimen kuljetukset ...........................................................................................................................27
PALVELUTASON MÄÄRITTELY ............................................................................................................................29
5.1
Palvelutason määrittelyn osatekijät ................................................................................................................ 29
5.2
Lähtökohdat .................................................................................................................................................... 29
5.3
Liikenneviraston ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn................................................................ 30
5.4
KETJU-palvelutasotavoitteet ........................................................................................................................... 30
5.5
Imatran joukkoliikenteen palvelutasotavoitevaihtoehdot .............................................................................. 31
5.5.1
5.5.2
5.5.3
5.5.4
5.6
VE 0, Nykytaso ...............................................................................................................................................................31
VE 0+, nykytaso + pienet parannukset ..........................................................................................................................31
VE 0-, nykytasosta karsitaan aamu-, ilta- ja viikonloppuvuoroja ...................................................................................31
VE 1, tehostetaan toimintaa ja tehdään pieniä parannuksia .........................................................................................32
Esitys Imatran joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiksi ................................................................................. 32
6
KEHITTÄMISTOIMENPITEET ...............................................................................................................................36
6.1
Linjasto ............................................................................................................................................................ 36
6.2
Lippu‐ ja taksajärjestelmän kehittäminen ....................................................................................................... 41
6.3
Aikatauluinformaation kehittäminen .............................................................................................................. 43
6.4
Markkinointi ja tiedottaminen ........................................................................................................................ 45
7
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...................................................................................................................................45
8
LÄHTEET .............................................................................................................................................................46
LIITTEET .....................................................................................................................................................................47
3
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
KUVAT JA TAULUKOT
Kuva 1. Imatran sijoittuminen ja ulkoiset yhteydet (Etelä-Karjalan liitto 2009) ................................................................. 5
Kuva 2. Imatran väkiluvun kehitys 1959-2009 ja ennuste vuoteen 2040 (Imatran kaupunki / Tilastokeskus) .................. 6
Kuva 3. Imatran väkiluvun kehitys tilastoalueittain vuosina 2000, 2005 ja 2009 (Imatran kaupunki / Tilastokeskus) ...... 7
Kuva 4. Alle 15-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat v. 1995-2009 ja ennuste v. 2010- 2020 (Imatran kaupunki / Tilastokeskus). . 7
Kuva 5. Imatran kaupungin alueella sijaitsevat oppilaitokset. ........................................................................................... 9
Kuva 6. Merkittävimmät työssäkäyntivirrat vuonna 2006 (Etelä-Karjalanliitto 2009/Tilastokeskus)............................... 11
Kuva 7. Kestävä Imatra- kehityskuva 2020. ...................................................................................................................... 13
Kuva 8. Imatran paikallisliikenteen linjasto (Imatran kaupunki 2010) .............................................................................. 17
Kuva 9. Linja 1 reitti sekä peruskouluikäisten ja oppilaitosten sijoittuminen Imatralla. .................................................. 18
Kuva 10. Linjan 2P reitti sekä peruskouluikäisten ja oppilaitosten sijoittuminen Imatralla. ............................................ 19
Kuva 11. Linjan 3 reitti sekä peruskouluikäisten ja oppilaitosten sijoittuminen Imatralla. .............................................. 20
Kuva 12. Linjan 8 reitti sekä peruskouluikäisten ja oppilaitosten sijoittuminen Imatralla. .............................................. 21
Kuva 13. Joukkoliikenteen pääyhteydet (Etelä-Karjalan liitto 2009). ............................................................................... 22
Kuva 14. Seutuliikenteen reitit ja vuorojen lukumäärät Imatralla (KAS ELY 2010). .......................................................... 23
Kuva 15. Junaliikenne Imatralta (VR 2010). ...................................................................................................................... 24
Kuva 16. Paikallisliikenteen matkustajamäärien kehitys Imatralla (KETJU 2008/Imatran kaupunki). .............................. 26
Kuva 17. Palvelutason määrittelyprosessi (lähde: Liikennevirasto 2010) ......................................................................... 30
Kuva 18. Määritetyt palvelutasotavoitevyöhykkeet Imatralla. ......................................................................................... 34
Kuva 19. Väestö eri palvelutasovyöhykkeillä. ................................................................................................................... 35
Kuva 20. Kotiin suuntautuvien matkojen tuntivaihtelu arkisin. (HLT 2004-2005) ............................................................ 37
Kuva 21. Kotiin suuntautuvien matkojen tuntivaihtelu lauantaisin. (HLT 2004-2005) ..................................................... 37
Kuva 22 .Kotiin suuntautuvien matkojen tuntivaihtelu sunnuntaisin. (HLT 2004-2005) .................................................. 38
Kuva 23. Linjojen 1 ja 3 kehittämisesitykset ..................................................................................................................... 39
Kuva 24. Asukkaiden määrä (Korvenkannantien) alueella. .............................................................................................. 40
Taulukko 1. Imatran peruskoulujen oppilasennusteet alueittain. .................................................................................... 10
Taulukko 2. Seutu-, Kaupunki- ja veteraanilippujen seurantatietoja vuodelta 2009 (Imatran kaupunki 2010) ............... 25
Taulukko 3. Paikallisliikenteen linjakilometrit, matkustajat ja kustannukset. .................................................................. 26
Taulukko 4. Imatran joukkoliikenteen palvelutasoluokat ................................................................................................. 33
Taulukko 5. Arvio Imatran paikallisliikenteen lipputyyppijakaumasta 2009. ................................................................... 41
Taulukko 6. Arvio seutu- ja kaupunkilipuista maksettavan hintavelvoitteen korvauksen suuruudesta Imatralla vuonna
2011. ...................................................................................................................................................................... 41
Taulukko 7. Arviot kaupunkikortin yläikärajan nostamisen vaikutuksista lipputukeen ja joukkoliikenteen käyttöön. .... 42
Taulukko 8. Arvio seutu- ja kaupunkilipuista maksettavan hintavelvoitteen korvauksen suuruudesta Imatralla vuonna
2011. ...................................................................................................................................................................... 43
Taulukko 9. Esimerkki nykyisestä aikataulurakenteesta, linja 1 Jakola – Keskusasema - Huhtanen, ma-pe. ................... 44
Taulukko 10. Esimerkki uudesta palvelutasotavoitteiden mukaisesta aikataulurakenteesta, linja 1 Jakola –
Keskusasema - Huhtanen, ma-su. ......................................................................................................................... 44
Kannen kuvat: Imatran kaupunki 2010
4
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
1 IMATRAN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA
1.1 TAUSTAA JA TYÖN RAJAUS
Imatran paikallisliikennettä hoidetaan Pohjolan Liiken-
Suunnitelmassa huomioidaan koulutoimen ja sosiaali-
teen ja Autolinjojen linja-autoilla, linjatakseilla ja kut-
toimen kuljetustarpeet (VPL ja SHL), kutsuliikenteen
sutakseilla. Liikenne perustuu siirtymäajan liikennöin-
kehittämismahdollisuudet sekä lippu- ja taksajärjes-
tisopimuksiin sekä kaupungin ostoliikenteisiin. Lisäksi
telmä. Suunnitelmassa laaditaan kehittämispolku ly-
Imatran keskustan alueella ajetaan palveluliikennettä,
hyen ja pitkä aikavälin toimenpiteille. KETJU -raportti
joka täydentää osaltaan paikallisliikennealueen jouk-
toimii lähtökohtana joukkoliikennesuunnitelman laa-
koliikennetarjontaa.
timiselle.
Uusi joukkoliikennelaki astui voimaan 3.12.2009. Laki
muuttaa suomalaisen joukkoliikenteen sääntelyä,
Joukkoliikenteen edistäminen on yksi keskeisistä ta-
toimintatapoja ja viranomaisorganisaatiota.
voitteista niin maakunnan liikennejärjestelmän kehitImatran kaupunki kuuluu yhdessä Lappeenranta-
tämisessä kuin valtakunnallisissa liikennepoliittisissa
Imatra seudun kuntien kanssa liikenne- ja viestintämi-
linjauksissakin. Joukkoliikenteen palvelujen kehittämi-
nisteriön
keskisuurten
kaupunkiseutujen
(KETJU)
sellä pyritään hillitsemään autoliikenteen kasvua,
hankkeeseen. Hankkeen yhteydessä alueellinen työ-
turvaamaan jokapäiväisen elämän edellyttämät liik-
ryhmä määritteli joukkoliikenteen tavoitteellisen pal-
kumismahdollisuudet eri ikäryhmille sekä tukemaan
velutason talven 2008–2009 aikana. Palvelutasotavoit-
alueiden kehittymistä.
teet jäivät kuitenkin hyvin yleiselle tasolle ja tässä
työssä niitä tarkennetaan. Palvelutasotavoitteet mää-
(Etelä-Karjalan liitto 2009: Etelä-Karjalan maakunnal-
ritellään alueittain mukaan lukien Ruokolahden kun-
linen liikennejärjestelmäsuunnitelma)
nan lähialueet Rasila ja Huhtanen sekö Rauha Lappeenrannasta.
Kuva 1. Imatran sijoittuminen ja ulkoiset yhteydet (Etelä-Karjalan liitto 2009)
5
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
2 LÄHTÖTIEDOT
2.1 VÄESTÖ
Imatran kaupungin asutus on levittäytynyt valtatie 6:n
Suurin osa väestöstä on työikäisiä, 25–64-vuotiaita
molemmin puolin. Vuoksen vesistö ja Imatrankoski
(15181 as., 53 %). Kouluikäisiä 7-15-vuotiaita on 2509
jakavat kaupungin kahteen osaan. (Lappeenrannan
eli alle kymmenes koko kaupungin väestöstä. Yli 64-
seudun joukkoliikenteen kehittäminen yhtenä koko-
vuotiaiden osuus kunnassa on vajaa neljännes (23 %).
naisuutena 2006). Imatran kaupungin asukasluku oli
Lapsien, nuorten ja työikäisten osuus väestöstä on
31.5.2010 yhteensä 28 626. Asukasluvultaan suurim-
vähentynyt ja suurten ikäluokkien osuus kasvanut
pia kaupunginosia ovat Mansikkala (4239 as.), Imat-
vuodesta 2000. Eniten kouluikäisiä on Mansikkalassa
rankoski (3874 as.) ja Rajapatsas (2700 as.). Väestöti-
(350 as.), Imatrankoskella (236 as.), Virasoja ja Jäppi-
heys kunnassa on 185 as./km2.
länniemen alueella (225 as.) ja Rajapatsaalla (222 as.).
Työikäisiä vastaavasti Mansikkalassa (2099 as.), Imat-
Kaupungin väkiluvun kehitys on ollut laskeva 1980-
rankoskella (1890 as.), Rajapatsaalla (1465 as.) ja Itä-
lähtien. 1980-luvulta asukasluku on vähentynyt kau-
Siitolassa (1112 as.). Vuoden 2009 tilastojen mukaan
pungissa noin 8000 asukkaalla. Väkimäärä on vähen-
perheitä Imatralla on 7868, joista noin kolmannes
tynyt vuositasolla noin 200 asukkaan verran tarkastel-
(2792) on lapsiperheitä. Lapsiperheistä suurin osa on
taessa 2000-luvun kehitystä. Absoluuttisesti suurinta
yksilapsisia (1 285) ja kaksilapsisia perheitä (1 097).
väkiluvun lasku on ollut Mansikkalan suuralueella (yht.
-720 as.; laskua erityisesti Itä-Siitolassa -233 as. ja
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan asukasluku
Tainion koskella -214 as.) ja pienintä Imatrankosken
tulee edelleen laskemaan. Arvion mukaan asukasluku
suuralueella (-556 as.). Kaupunginosittain tarkasteluna
on 27 073 vuonna 2020, eli laskenut noin 1500 asuk-
väkiluku on taantunut eniten Rajapatsaalla (-342 as.),
kaalla. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan yli
Vuoksenniskassa (-299 as.) sekä Itä-Siitolassa (-233
65-vuotiaiden
as.). Myönteisintä kehitys on ollut Mansikkalan kau-
1 737:llä ja koululaisten (7–15-vuotiaat) osuus laske-
punginosassa (+31 as.).
maan 317:llä vuoteen 2020.
määrä
tulee edelleen
Kuva 2. Imatran väkiluvun kehitys 1959–2009 ja ennuste vuoteen 2040 (Imatran kaupunki / Tilastokeskus)
6
kasvamaan
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
Kuva 3. Imatran väkiluvun kehitys tilastoalueittain vuosina 2000, 2005 ja 2009 (Imatran kaupunki / Tilastokeskus)
Kuva 4. Alle 15-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat v. 1995–2009 ja ennuste v. 2010- 2020 (Imatran kaupunki / Tilastokeskus).
2.2 OPPILAITOKSET
Imatralla perusopetusta annetaan yhdeksässä toimi-
2316 oppilasta vuonna 2009. Suurin koulu oppilasmää-
pisteessä. 1-6 luokkien perusopetusta annetaan yh-
rältään on Mansikkalan koulu, jossa oli 322 oppilasta.
deksässä toimipisteessä ja luokkien 7-9 opetusta anneLukiot sijaitsevat Mansikkalassa (Imatran yhteislukio)
taan kolmessa toimipisteessä. Peruskouluissa opiskeli
ja Vuoksenniskassa (Vuoksenniskan yhteiskoulun lu-
7
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
kio). Etelä-Karjalan ammattiopisto tarjoaa toisen as-
Peruskoulujen
oppilasmääräennusteiden
mukaan
teen ammatillinen koulutusta Imatran Mansikkalan
koulujen oppilasmäärät tulevat paikoin vähenemään ja
toimipisteessä. Korkeakoulu- ja yliopistokoulutusta
osin kasvamaan. Selkeästi vähenevää oppilasmäärän
annetaan Saimaan ammattikorkeakoulun Imatran
kehitys on Imatrankosken koululla sekä Vuoksenniskan
toimipisteissä. Muuta koulutusta tarjoavat Imatran
yläasteella. Oppilasmäärät tulevat kasvamaan etenkin
taideoppilaitos Imatrankoskella, Imatran Työväenopis-
Tainionkosken ja Vuoksenniskan ala-asteilla. Oppilas-
to Itä-Siitolassa, Imatran seudun Musiikki-instituutti,
määräennusteen perustuvat 20.1.2010 oppilasmää-
Etelä-Karjalan kesäyliopisto sekä Helsingin yliopiston
rään.
aikuiskoulutuskeskus Palmenia (Imatran kaupunki
2010, palvelukartta)
Peruskoulut
Vuoksenniskan alue
Vuoksenniskan koulu
1-9 lk Vuoksenniskantie 96
Kaukopään koulu
1-6 lk Niskapietiläntie 1 A
Virasojan koulu
1-6 lk Rakennusmestarinkatu 1
Tainionkosken alue
Tainionkosken koulu
1-9 lk Juskunmäenkatu 24
yläkoulu (n. 130 opp.) siirtyy Mansikkalan koulun yhteyteen 1.8.2011
Keskustan alue
Linnalan koulu
1-6 lk Oppipojanpolku 3
Mansikkalan koulu
7-9 lk Koulukatu 2
Imatrankosken koulu
1-6 lk (toimintayksiköt Imatrankoskella Koulukatu 69
ja Meltolassa Vaarinkuja 6)
Kosken alue
Kosken koulu
Kosken toimipiste
7-9 lk (samassa rakennuksessa Itä-Suomen suomalaisvenäläinen koulu 5-9 lk) Kanavakatu 6
Savikanta
1-6 lk Takamaantie 4
Sienimäki
1-6 lk Pikkutatinkuja 3
Sienimäen alakoulu (n. 75 opp.) siirtyy Tainionkosken alakoulun yhteyteen. Joitakin oppilaita menee
Savi kannan kouluun ja joitakin myös Virasojan kouluun.
Lukiot
•
Imatran yhteislukio, 370 päivälukion op. (Imatran yhteislukion yhteydessä toimii Imatran ja Lappeenrannan kaupunkien yhteinen IB-lukio, 30 opp., ja Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukiot, 20 opp.);
Koulukatu 2
•
Vuoksenniskan yhteiskoulun lukio n. 170 päivälukion opp., joista n. 40 Ruokolahdelta; (etälukio ja aikuisopetus (45. opp. ), Vuoksenniskantie 96
Toisen asteen ammatillinen koulutus
Etelä-Karjalan ammattiopisto, Imatran toimipiste
Kosmetologien ja parturi-kampaajien koulutus, Koulukatu 5, 55120 ,Imatra
Palveluala; Kanavakatu 6, 55100 Imatra; Koulukatu 5, 55120, Imatra
Tekniikan ala; Koulukatu 5, 55120 Imatra
Korkeakoulu- ja yliopistokoulutus
Saimaan ammattikorkeakoulu
Tekniikka, Imatra; Linnalan kampus; Tietäjänkatu 3, 55120 Imatra; Paperilaboratorio Koulukatu 5 B, 55120
Imatra
Matkailu- ja ravitsemispalvelut Linnalan kampus; Tietäjänkatu 3, 55120 Imatra
Kulttuuri; Itä-Vuoksen kampus; Kanavakatu 6, 55100 Imatra
Aikuiskoulutus ja palvelutoiminta; Tietäjänkatu 3, 55120 Imatra
Muut
Työväenopisto (siirtyy Tainionkosken koululle nykyisestä Taitomosta (Saniaiskuja 12))
Musiikkiopisto, n. 400 op., Virastokatu 1, 55100 Imatra
(Tiedot: Imatran kaupunki 2010)
8
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
Kuva 5. Imatran kaupungin alueella sijaitsevat oppilaitokset.
9
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
Taulukko 1. Imatran peruskoulujen oppilasennusteet alueittain.
20.9.
2010-
2011–
2012–
2013–
2014–
2015–
2009
2011
2012
2013
2014
2015
2016
ennuste
ennuste
ennuste
ennuste
ennuste
214
208
207
206
207
Kosken alue
Kehitys*
Savikanta
190
182
K
Alueellinen pienluokka
13
10
V
Sienimäki
84
76
V
Koski
182
202
203
191
177
187
185
K/E
alue yhteensä
469
470
417
399
384
393
392
V
muutos edelliseen
2
1
-53
-18
-15
9
-1
Imatrankoski
193
179
168
169
154
151
135
V
Alueellinen pienluokka
8
10
Meltola
129
125
131
131
118
116
120
V/E
Linnala
96
99
100
104
104
96
94
E
Linnala kv-luokat
127
130
136
139
137
135
137
E/K
Linnala mus.luokat
93
88
92
91
96
100
100
E/K
Mansikkala
322
280
399
353
333
329
321
alue yhteensä
968
911
1 026
987
942
927
907
muutos edelliseen
-42
-57
115
-39
-45
-15
-20
Tainionkoski 1-6
187
180
221
231
233
244
241
Alueellinen pienluokka
12
10
V
Tainionkoski 7-9
155
133
V
alue yhteensä
354
323
221
231
233
244
241
muutos edelliseen
-23
-31
-102
10
2
11
-3
Kaukopää
107
95
94
102
111
109
110
E
Virasoja
147
142
133
139
137
145
143
E
Vuoksenniska 1-6
67
82
84
85
96
94
93
K
Alueellinen pienluokka
8
10
Vuoksenniska 7-9
196
180
168
162
152
154
166
V
alue yhteensä
525
509
479
488
496
502
512
V
muutos edelliseen
-51
-16
-30
9
8
6
10
Edelliset yhteensä
2 316
2 213
2 143
2 105
2 055
2 066
2 052
2 133
2 090
2 038
2 047
2 033
Luokkamuot. erityisopetus
120
122
114
110
108
108
108
V
Kaikki yhteensä
2 436
2 335
2 247
2 200
2 146
2 155
2 141
V
muutos edelliseen
-123
-101
-88
-47
-54
9
-14
Teppanala
Mansikkalan alue
V
Tainionkosken alue
K
V
Vuoksenniskan alue
K
*) K=Kasvaa, E=Ennallaan, V=Vähenee
10
V
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
2.3 TYÖPAIKAT JA PENDELÖINTI
Merkittävimmät työpaikka-alueet ovat Tainionkosken
100 %:n; vuonna 2007 se oli 107 %, eli työpaikkoja oli
ja Kaukopään tehdasalueet sekä terästehtaan alue
enemmän kuin työllisiä.
kaupungin eteläosassa. Kaupungin sisäiset liikennetarpeet muodostuvat pitkälti näiden työpaikkakeskitty-
Kaupungin työpaikoista kolmannes (3687 työpaikkaa,
minen, Imatrankosken ja keskustan väliselle nauha-
33 %) oli jalostuksen toimialalla. Toiseksi eniten työllis-
maiselle alueelle. Jonkin verran liikennetarpeita aihe-
tää henkilökohtaiset ja yhteiskunnalliset palvelut
uttavat myös kaupungin luoteisosassa sijaitsevat Imat-
(2920 työpaikkaa). Kasvavia toimialoja ovat etenkin
ran kylpylä ja Karhumäen sekä Karhukallion kaupun-
kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut (+170 työ-
ginosat, kaupungin keskustaan sekä muille työpaikka-
paikkaa vuodesta 2001), kuljetus, varastointi ja tieto-
alueille. (Lappeenrannan seudun joukkoliikenteen
liikenne (+65 työp.) terveydenhuolto- ja sosiaalipalve-
kehittäminen yhtenä kokonaisuutena 2006).
lut (+64 työp.) ja muut palvelut (+55 työp.). Taantuvia
toimialoja kaupungissa ovat viimevuosien kehityksen
Imatran kaupungin väestöstä työllisiä oli 11 127 ja
perusteella teollisuus (-892 työp.), rakentaminen (-177
työttömiä 1818 vuonna 2008. Tuoreimpien tietojen
työp.) ja maa-, riista ja metsätalous (-93 työp.).
mukaan työttömyysaste on 14 % (kesäkuu 2010). SuuImatralta pendelöidään pääasiassa Lappeenrantaan ja
rimpia työllistäjiä kaupungissa ovat Stora Enso Oyj,
Joutsenoon, mutta myös muihin naapurikuntiin ja
Imatran kaupunki ja Ovako Bar Oy Ab. Työnantajasek-
rajan yli mm. Svetogorskiin. Työmatkaliikennettä suun-
torista yksityinen puoli työllistää eniten (7939 työssä-
tautuu myös lähikunnista ja rajan yli Venäjältä Imatral-
käyvää v. 2006). Työpaikkaomavaraisuus on pysynyt yli
le.
Kuva 6. Merkittävimmät työssäkäyntivirrat vuonna 2006 (Etelä-Karjalanliitto 2009/Tilastokeskus).
11
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
3 MAANKÄYTÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET
Imatran kaupungin kokonaispinta-ala on 192 km2.
Toimenpiteet ovat kohdistuneet myös valmiisiin tont-
Tästä maa-aluetta on 155 km2 ja vesistöjä 37 km2.
teihin.
Valtakunnan rajaa kaupungilla on 19 km.
Kun kaupungin kehitysennusteet ovat tulleet realistiImatran kaupunkiin on laadittu maapoliittinen ohjelma
simmiksi, on se ohjannut myös maankäyttöä kaupun-
vuonna 2009. Yleisenä tavoitteena on saada kaupun-
kirakenteen tiivistämisen suuntaan. Erittäin tulokselli-
gille määräävä asema maankäytössä (kaavoitus ja
siksi kaupunkirakenteen tiivistämisen keinoiksi ovat
maapolitiikka). Siten pystytään parhaiten turvaamaan
osoittautuneet rakentamiskehotukset, joihin Imatralla
kaupunginsuunnitelmallinen kehittäminen. Kaupunki
ryhdyttiin v. 1980. Kaupungin yleiskaavan viimeisin
on kohdistanut maanhankinnan ja muut maanpoliitti-
tarkistus
set toimenpiteet ensisijaisesti sellaisille alueille, joiden
sa19.4.2004.
on
hyväksytty
kaupunginvaltuustos-
käyttöönotto on koko ajan ollut tiedossa tai se alueen
keskeisen sijainnin takia on erittäin todennäköistä.
3.1 IMATRAN YLEISKAAVA 2020
Yleiskaavan maankäytöllisiä tavoitteita vuoteen 2020:
Keskustarakennetta kehitetään edelleen vallitsevalta pohjal-
Rajapatsaan tulevaisuus palvelukeskittymänä on pitkälti
ta. Imatrankoski toimii erikoiskaupan ja palvelujen, toimisto-
rajaliikenteen ja –toimintojen eli ’kaksoiskaupunki’-konseptin
työpaikkojen sekä vapaa-aika- ja matkailutoimintojen ensisi-
kehityksen varassa. Kehitys sisältää uhkakuvia, mutta myös
jaisena sijoituspaikkana. Jalankulkupainotteista, toiminnalli-
merkittäviä mahdollisuuksia. Mikäli KeyEast-yrityspuistot,
sesti sekoittunutta ydinaluetta eheytetään ja laajennetaan
rajakauppa ja matkailupalvelut toteutuvat visioidulla tavalla,
Vuoksenrannan suuntaan samalla kun vahvistetaan akselia
heijastuu se koko Rajapatsaan alueelle ja palauttanee myös
Vuoksen yli Rajapatsaan suuntaan.
sen kaupparaittiluonnetta. Rajavyöhykkeestä riippumatta
Rajapatsaan vetovoimaisuutta voidaan myös kohentaa
Mansikkalaa kehitetään edelleen julkisten palvelujen sekä
Imatrankoskelta käsin hyödyntämällä koskiympäristön kau-
tilaa vievän kaupan keskittymänä. “Keskustakampukseen”
punkikuvallisia, matkailullisia ja kaupallisia arvoja.
sijoitetaan uusia koulutuksen ja urheilun yksiköitä siten, että
Imatrankoskelta alkavalle, uuden Vuoksenrannan halkaise-
Keskustojen kehittäminen ja asuinalueiden lähipalvelujen
valle puutarhakaupunkiraitille muodostuu vetovoimainen
säilyttäminen edellyttää, että uusia vähittäiskaupan suuryk-
pääte. Mansikkalan kehittämiselle antaa suunniteltu silta
siköitä ei sijoiteta niiden ulkopuolelle. Valtatie 6:n varrelle,
uudet ulottuvuudet. Sillasta itsestään voi tulla identiteettiä
esimerkiksi Pietarintien liittymän tuntumaan, sijoitetaan näin
voimistava nähtävyys ja itärannan tiivis kytkeytyminen Man-
ollen vain liikennehakuisia, ja mahdollisesti tilaa vievän
sikkalaan tuo uusia toimintoja sillan kumpaankin päähän.
erikoiskaupan palvelukeskittymiä, ei päivittäistavaramyymälöitä.
Vuoksenniskan ehyt ja elävä kaupparaitti säilyttänee asemansa seudullisessa keskustarakenteessa, edellyttäen että
kaavoituksen ja toiminnallis-taloudellisen suunnittelun kei-
Keskeisimpiä liikennejärjestelmän kehittämishankkeita
yleiskaavan 2020 mukaan ovat:
noin tarvittaessa tuetaan sen elinvoimaisuutta ja vaalitaan
sen ympäristökuvaa. Hyvä yhteistyö teollisuuden kanssa on
jatkossakin avainasemassa. Vuoksenniskan nauhayhdyskunnan liittymistä eri suuntiin tuetaan (Tainionkoski, SienimäkiVuoksen terassi, Kymälahti, Rautio, Ruokolahti), jotta Vuoksenniskasta ei tulisi nopeasti ohitettava “perinnekylä” moottoritien ja tehtaitten välissä, vaan se pysyisi ympäröivää
asutusta palvelevana, monipuolisena aluekeskuksena.
12
•
•
•
valtatien 6 nelikaistaistaminen
•
Uusi yhdyskatu Vuoksenrannan kautta Mansikkalan ja Imatrankosken välille
•
•
Pääradan varustaminen toisella raideparilla
Vuoksen ylittävä uusi silta Keskuskadun jatkeena
Tainionkoskentien linjauksen muutos osana Vuoksenrannan alueen kehittämistä
Svetogorskin radan varustaminen eritasoristeyksin
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
Yleiskaavaan kirjattuja liikennejärjestelmän tavoitteita:
Rautatieyhteyden kapasiteetin nostoon tulee varautua varaamalla tilaa toiselle raideparille kaupungin alueella. Sveto-
Vuoksen ylittävän uuden sillan liikenteellinen ja maankäyt-
gorskiin vievän radan estevaikutusta lievennetään poik-
töä ohjaava merkitys on erittäin monitahoinen. Sillan liiken-
kisuuntaisilla ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen eritaso-
nemäärän on arvioitu nousevan n. 7000:een ajoneuvoon
ratkaisuilla. Kevyen liikenteen verkosto on jo nykyisellään
vuorokaudessa v. 2020. Silta on myös keskeinen tekijä uuden
varsin kattava. Sitä kehitetään erityisesti arkiliikunnan (kou-
“Vuoksistrategian” hahmottelussa. Vuoksen uusi silta Kes-
lu-, työ-, asiointi- ja ostosmatkat) edistämisen näkökulmasta.
kuskadun jatkeena muodostaa välttämättömän yhdyssiteen
Käytännössä tämä tarkoittaa kevyen liikenteen järjestelmän
Vuoksen Itärannan maankäytön kehittämisen kannalta.
houkuttelevuuden parantamista laadullisin parannuksin
Samalla silta avaa mahdollisuuksia kehittää ns. “Vuoksen
(valaistus, päällysteet, turvatut ajoneuvoliikenteen risteys-
lenkkejä” jotka liittyvät sekä arkiliikuntaan (kevytliikenneyh-
kohdat jne). Kevyen liikenteen järjestelmää kehitetään myös
teyksien oleellinen parantaminen) että matkailun vetovoi-
uusien laadukkaiden virkistysreittien avulla erityisesti Sai-
man lisäämiseen.
maan rantavyöhykkeellä ja Vuoksen rannoilla.
Kuva 7. Kestävä Imatra- kehityskuva 2020.
13
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
3.2 ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAKAAVA

Etelä-Karjalan maakuntakaavassa on määritetty seuraavat kevyt- ja joukkoliikennettä koskevat tavoitteet


Laaturaitit; Lappeenranta –Taipalsaari, Lappeenranta – Joutseno – Imatra, Imatra - Ruokolahti,
Ukonniemi – Rauha – Tiuru
Kevyen liikenteen verkoston ja joukkoliikenteen
kehittäminen ovat parhaillaan uudistettavan EteläKarjalan liikennestrategian tärkeitä kehittämiskohteita. Maakuntakaavassa tullaan ottamaan laadittavana olevan liikennestrategian esittämät kehittämistavoitteet huomioon.


Joukkoliikenteen sekä kevyenliikenteen yhteyden
kehittäminen Imatralta kantatien 62 (Ruokolahti)
kohdalta Lappeenrannan länsipuolelle vt 13:n kohdalle (Selkäharju).
Joukkoliikenteen kehittämisessä otetaan huomioon myös tarvittavat terminaalit ja niiden aluevaraukset.
Maakuntakaavassa tullaan ottamaan erityisesti
huomioon asuin-, palvelu- ja työpaikka- alueiden ja
kevyen ja joukkoliikenteen yhteensovittaminen sekä uusien kevyen liikenteen suorien yhteyksien kehittäminen
3.3 ETELÄ-KARJALAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA
Etelä-Karjalan maakunnallinen liikennestrategia on
turvata, mutta maaseudun liikkumistarpeita turvaa-
päivitetty ja uudistettu vuonna 2009. Suunnitelmassa
maan tarvitaan uusia keinoja.
on määritetty liikennejärjestelmän kehittämisen taImatran seudulle palvelutasotavoitteita ei ole muodos-
voitteet ja toimintalinjat sekä keinot ja kärkihankkeet.
tettu. Imatran seudulla keskeisenä tavoitteena on ollut
Suunnitelman aikatähtäys on vuodessa 2030.
pyrkimys nykyisen palvelutason säilyttäminen, työ-
Tulevaisuuden haasteet maakunnan joukkoliikentees-
matka-, koulu- ja asiointiyhteyksien turvaaminen Imat-
sä ovat moninaiset, liikennöintikustannukset ovat
ran ja seudun kuntakeskusten välillä. Joukkoliikenne-
kasvussa, matkustajamäärät vähenevät maaseutulii-
vuoro pyritään käynnistämään uudelleen reitillä Imat-
kenteessä ja toimintaympäristön muutokset, kuten
rankoski–Imatran kylpylä– Rauha.
väestön ikääntyminen, autoistuminen ja palveluverkon
Etelä-Karjalan liikennevisio
supistuminen, jatkuvat. Joukkoliikenteen toimintaedel-
Etelä-Karjala on kilpailukykyinen maakunta ja portti Venäjälle korkealaatuisten liikenneyhteyksien ja –palveluiden sekä
hyvän logistisen sijainnin ansiosta. Liikenteen aiheuttamien
kasvihuonekaasupäästöjen määrä vähenee kansainvälisten
velvoitteiden mukaisesti. Asukkaiden tarvitsemat matkat ja
elinkeinoelämän kuljetukset sujuvat turvallisesti maakunnan
eri osissa.
lytysten näkökulmasta maankäyttö on avainasemassa.
Toimintojen sijoittelulla, kuten uusien asuinalueiden
sijainnilla, on suuri vaikutus joukkoliikenteen kilpailukykyyn. Joukkoliikenteen pääkäytävässä, Lappeenranta–Imatra- välillä joukkoliikenteen kilpailukyky voidaan
3.4 IMATRAN LIIKENNEPOLIITTINEN OHJELMA
Imatran liikennepoliittinen ohjelman aikajänne ulottuu
kenteen osalta on todettu, että joukkoliikenteen kehit-
vuoteen 2020. Ohjelman nykytilanteessa on todettu,
tämiseksi toteutetaan uusia pienkalustopohjaisia ny-
että paikallisliikenteen matkustajamäärä on pysynyt
kyaikaiseen informaatiotekniikkaan perustuvia ratkai-
samalla tasolla verrattuna aikaisempaan voimakkaasti
suja matalalattiakalustolla. Kaupunki tukee matkusta-
laskevaan kehitykseen huolimatta kaupungin joukko-
mista taksatuella. Keskusaseman status nostetaan
liikennemäärärahojen vähenemisestä. Joukkoliiken-
osaksi valtakunnallista matkakeskusverkkoa. Maan-
teen osuus Imatralla tehtävistä matkoista on huoles-
käytön ja liikenteen yhteissuunnittelussa on pääpaino
tuttavan pieni. Osuuden kääntäminen kasvuun vaatii
yhdyskuntarakenteen suunnittelulla ja toimintojen
liikenteen kehittämisen lisäksi huomattavaa asenne-
sijoittelulla siten, että liikennetarve, liikenneturvalli-
muutosta ja joukkoliikenteen statuksen nousua. Oh-
suusriskit ja ympäristöhaitat minimoituvat.
jelman tavoitteiden toteutumisen keinoina joukkolii-
14
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
3.5 JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISEN HAASTEET
Lappeenranta-Imatran toimintaympäristöön liittyvät
Maakunnan liikennesuunnitelmassa nähdään tulevai-
haasteet (KETJU)
suuden haasteina seuraavat (Etelä-Karjalan maakunta-






Väestön väheneminen ja keskittyminen luo uusia
haasteita haja-asutusalueiden riittävien joukkoliikennepalvelujen järjestämiseen kustannustehokkaasti.
Keskeisillä alueilla väestön kasvu luo periaatteessa
mahdollisuuksia joukkoliikenteen kehittämiselle,
jos maankäyttöä kehitetään joukkoliikenteeseen
tukeutuen.
Joukkoliikenteen pääkäytävässä, LappeenrantaImatra -välillä joukkoliikenteen kilpailukyky voidaan turvata, mutta maaseudun liikkumistarpeita
turvaamaan tarvitaan uusia keinoja.
Tulevaisuudessa väestöstä yli neljännes on vanhuksia. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää vanhusten julkisen liikenteen palveluihin.
Mökkiläisten ja matkailijoiden joukkoliikennepalvelujen järjestäminen on haasteellista, mutta voi tarjota uusia mahdollisuuksia kehittää joukkoliikennettä.
Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on keskeinen
haaste myös joukkoliikenteessä.
liitto 2009):



Tulevaisuuden haasteet maakunnan joukkoliikenteessä ovat moninaiset, liikennöintikustannukset
ovat kasvussa, matkustajamäärät vähenevät maaseutuliikenteessä ja toimintaympäristön muutokset, kuten väestön ikääntyminen, autoistuminen ja
palveluverkon supistuminen, jatkuvat.
Joukkoliikenteen toimintaedellytysten näkökulmasta maankäyttö on avainasemassa.
Toimintojen sijoittelulla, kuten uusien asuinalueiden sijainnilla, on suuri vaikutus joukkoliikenteen
kilpailukykyyn. Joukkoliikenteen pääkäytävässä,
Lappeenranta–Imatra-välillä joukkoliikenteen kilpailukyky voidaan turvata, mutta maaseudun liikkumistarpeita turvaamaan tarvitaan uusia keinoja.
Joukkoliikenteen kysyntään ja kehittämiseen tulee
olennaisesti vaikuttamaan myös Saimaa Gardens, eli
Saimaan rannalle rakentuvan matkailu-, hyvinvointi-,
elämys- ja innovaatiokeskittymän kehittyminen. Projektiin liittyvän tieverkoston sekä kunnallistekniikan
rakentaminen on alkanut vuonna 2008 ja kiinteistöinvestoinnit on suunniteltu toteutettavaksi 2008–2015
välisenä aikana. Alueelle on suunniteltu rakennettavaksi majoituskapasiteettia noin 8000 vuodepaikkaa.
Lisäksi alueelle on suunniteltu mm. kylpylähotelli,
monitoimiareena, vesipuisto, golfkenttä ja useita ravintoloita.(Saimaa Gardens 2010)
15
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
4 KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENNEPALVELUT
Imatran joukkoliikenteen tarjonta muodostuu paikallisliikenteestä, pitempimatkaisesta vakiovuoro- ja pikavuoroliikenteestä, junaliikenteestä sekä palveluliikenteestä.
4.1 PAIKALLISLIIKENNE
Paikallista linja-autoliikennettä operoidaan kahdella
vuoden. Palvelulinjaa hoidetaan samalla ostoliikenne-
linjalla (1 ja 3), linjataksilla (8), palveluliikenteellä (2 b)
sopimuksella linjan 3 kanssa. Linjalla 2P linjakilometre-
ja kutsutaksilla. Imatran liikenteen solmukohtana on
jä kertyi n. 15 000 ja matkoja tehtiin 7000. Linjakilo-
paikallisen keskusliikenneaseman ja rautatieaseman
metriä kohden matkustajia oli 0,5. Kustannukset mat-
muodostama matkakeskus.
kaa kohden olivat 4,2 €.
Linja 1 kulkee Huhtanen–keskusasema–Jakola -välillä.
Kaupungissa on lisäksi linjataksi (linja 8), joka kulkee
Osa vuoroista kulkee Kaukopään ja Niskalammen kaut-
reitillä:
ta. Linjalla operoidaan kaikkina viikonpäivinä. Linja 1
Keskusasema-Vuoksenniska, arkipäivisin ympäri vuo-
hoidetaan siirtymäajan liikennöintisopimuksella, joka
den. Linja 8 hoidetaan kaupungin ostoliikennesopi-
on voimassa 2.12.2019 saakka ja osa on ostoliikennet-
muksella, joka on voimassa 30.9.2011 saakka. Vuonna
tä. Vuonna 2009 ostoliikenteen linjakilometrejä linjalla
2009 linjakilometrejä kertyi n. 148 000 ja matkoja
1 kertyi n. 190 000 ja linjaliikenteessä 162 000. Linjalla
tehtiin 17 000. Linjakilometriä kohden matkustajia oli
tehtiin matkoja 247 000. Linjaliikenteen vuoroilla linja-
0,1. Kustannukset matkaa kohden olivat 7,4 €.
Imatrankoski-Keskusasema-Mustalampi-
kilometriä kohden matkustajia oli 1,1 ja ostoliikenteen
Kutsutaksit täydentävät paikallisliikenteen tarjontaa
vuoroilla 0,3. Kustannukset matkaa kohden olivat 6,5 €
Imatran kaupungin maaseutumaisilla alueilla. Kutsu-
ostoliikenteen matkojen osalta.
taksireittejä on kolme kappaletta ja niitä ajetaan 2-3
Linja 3 kulkee välillä Salo-Issakka–Keskusasema–
kertaa viikossa ympäri vuoden reiteillä: Jäppilänniemi-
Kylpylä. Osin liikennöinti tapahtuu Lempeenlietteen
Vuoksenniska,
kautta. Linjalla operoidaan kaikkina viikonpäivinä ym-
Vuoksenniska ja Salo-Peltola-Karhusuo-Imatrankoski.
päri vuoden, mutta lauantaisin linja ei kuitenkaan kulje
Kutsutaksiliikenteen matkustajamäärästä ja kustan-
Salo-Issakkaan vaan lopettaa Perämeltolaan. Pyhinä
nuksista ei ole ollut käytössä tilastoja tämän työn yh-
linja lopettaa Imatrankoskelle. Linja 3 hoidetaan kau-
teydessä. Yrittäjätilaisuudessa käydyn keskustelun
pungin ostoliikennesopimuksella, joka on voimassa
perusteella käyttäjiä kutsutaksiliikenteessä on erittäin
30.9.2011 saakka. Vuonna 2009 ostoliikenteen linjaki-
vähän.
lometrejä kertyi n. 69 000 ja matkoja tehtiin 15 000.
Imatrankoski-Linnasuo-Viraskorpi-
Yhteensä vuonna 2009 liikennöitiin yhteensä n.
Linjakilometriä kohden matkustajia oli 0,2. Kustannuk-
583 000 linjakilometriä (tiedot on esitetty taulukossa
set matkaa kohden olivat 5,6 €.
2). Kuvassa 8 on esitetty Imatran kaupunki paikallisliiPaikallisliikennettä täydentää palvelulinja Onnibus-
kenteen linjasto. Seuraavissa kuvissa 9–12 on kuvattu
si (linja 2P). Linja kulkee keskustan ja Raution sekä
linjat erikseen (ei kutsutaksi)
keskustan ja Rajapatsaan välillä arkipäivisin ympäri
16
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
Kuva 8. Imatran paikallisliikenteen linjasto (Imatran kaupunki 2010)
17
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
Kuva 9. Linja 1 reitti sekä peruskouluikäisten ja oppilaitosten sijoittuminen Imatralla.
18
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
Kuva 10. Linjan 2P reitti sekä peruskouluikäisten ja oppilaitosten sijoittuminen Imatralla.
19
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
Kuva 11. Linjan 3 reitti sekä peruskouluikäisten ja oppilaitosten sijoittuminen Imatralla.
20
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
Kuva 12. Linjan 8 reitti sekä peruskouluikäisten ja oppilaitosten sijoittuminen Imatralla.
21
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
4.2 SEUDULLINEN JOUKKOLIIKENNE
Joukkoliikenteen palvelutaso vaihtelee huomattavasti
Etelä-Karjalan eri osien välillä. Lappeenrannan ja Imatran kaupunkialueilla joukkoliikennejärjestelmä tarjoaa
melko hyvän palvelutason. Palvelutaso on erityisen
hyvä valtatien 6 ja Karjalan radan muodostamassa
joukkoliikennekäytävässä. Talviarkipäivisin on Lappeenrannan ja Imatran välillä noin 30 linja-autovuoroa
suuntaansa. Yli 20 linja-autovuoron palvelutaso suuntaansa saavutetaan lisäksi Lappeenrannan ja Luumäen
välillä sekä Lappeenrannan ja Savitaipaleen välillä.
Valtaosa alueen pääreiteillä ajettavasta liikenteestä on
siirtymäajan liikennöintisopimuksilla ajettavaa liikennettä.
Ostoliikenteen vuoroilla on suurin merkitys Lappeenrannan ja Ylämaan ja Lappeenrannan ja Lemin välisessä liikenteessä. Lähiliikenteessä paras tarjonta on Lappeenrannasta Simolaan ja Vainikkalaan, noin viisitoista
Kuva 13. Joukkoliikenteen pääyhteydet (Etelä-Karjalan liitto 2009).
vuoroa päivittäin. Kysyntä haja-asutusalueella ja viikonloppuisin on vähäistä ja tarjonta uhkaa entisestään
vähentyä. Linja-autoliikenteen vuorotarjonta maakunnanulkopuolelle on suurinta Helsingin suuntaan, noin
kymmenen pikavuoroa suuntaansa päivässä.
22
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
Kuva 14. Seutuliikenteen reitit ja vuorojen lukumäärät Imatralla (KAS ELY 2010).
4.3 JUNALIIKENNE
Imatralta lähtee arkisin 7 junaa länteen Helsinkiin.
senon, Lappeenrannan, Kouvolan, Lahden, Tikkurilan
Itään, Joensuuhun, on arkisin 6 vuoroa. Lauantaisin
ja Pasilan kautta. Joensuuhun mentäessä juna pysäh-
länteen on 3 vuoroa ja itään 5 sekä pyhinä länteen 5 ja
tyy Simpeleellä, Parikkalassa ja Kiteellä.
itään 6 vuoroa. Helsinkiin suuntaava juna kulkee Jout-
23
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
Kuva 15. Junaliikenne Imatralta (VR 2010).
4.4 LIITYNTÄLIIKENNE LENTOASEMALLE
Lähin lentoasema sijaitsee Lappeenrannassa noin 40 kilometrin päässä Imatran keskustasta. Lappeenrannan keskustan
kautta on linja-autoyhteys lentoasemalle (paikallislinja 4).
4.5 LIPPUJÄRJESTELMÄ JA TARIFFIT
4.5.1 IMATRAN PAIKALLISLIIKENNE
Imatran paikallisliikenteessä voi matkustaa kertalipul-
tuote ja se maksaa aikuisille 340 € ja alle 16-vuotiaille
la, sarjakorteilla sekä 30 päivän ja yhden vuoden kes-
170 €. Vuosilipun voi maksaa kolmessa erässä, joista
toisilla kausikorteilla.
ensimmäisen erän suuruus on puolet kokonaiskustannuksesta. Sarjakorttien, erityisesti vuosilipun, hinnoit-
Tasataksan ansiosta paikallisliikenteen kertalippu mak-
telu on valtakunnallisesti kilpailukykyinen. Kuitenkin
saa aikuisille 3,00 € ja alle 12-vuotiaille 1,50 € ja 10
12–17-vuotiaat joutuvat hankkimaan vuosilipun saa-
matkan sarjakortti maksaa aikuisille 23,50 € ja alle 12-
dakseen käyttöönsä edullisimmat matkat, koska hei-
vuotiaille lapsille 12,00 €. Näillä lipuilla on ilmainen
dän käytössään ei ole aikuisiin verrattuna edullisem-
vaihto-oikeus toiseen paikallisliikenteen linjaan tunnin
paa hinnoittelua 30 päivän kausikortissa. Vuosilipun
kuluessa ensimmäisen matkan alkamisesta.
hankkiminen voi olla monelle nuorelle tai heidän van-
Paikallisliikenteen vakiokäyttäjille sarjakortit tarjoavat
edullisimman liikkumismahdollisuuden, koska kortit
mahdollistavat rajattoman käytön voimassaoloaikanaan. 30 päivän kausikortti maksaa aikuisille 50 € ja
alle 12-vuotiaille 25 €. Vuosilippu on edullisin lippu-
hemmilleen liian suuri kertakustannus kolmivaiheista
maksuportaasta huolimatta.
Veteraanit saavat matkustaa paikallisliikenteessä ilmaiseksi. Maksutta saavat matkustaa myös kaksi alle
7-vuotiasta lasta maksavan perheenjäsenen seurassa.
24
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
Lastenvaunut ja rattaat sekä apuvälineet, kuten esi-
Kaupunkilippujen tuki oli vuonna 2009 yhteensä
merkiksi rollaattori, kulkevat veloituksetta. Koirista
52 595,60 €, josta valtionavustuksen osuus oli 30 982
peritään aikuisen kertamaksu lukuun ottamatta pieniä
€.
sylikoiria. Polkupyöriä ja potkukelkkoja ei saa kuljettaa
61 473 matkaa.
Vuonna 2009 kaupunkilipuilla tehtiin yhteensä
paikallisliikennevuoroissa.
Vuonna 2009 myytiin kaikkiaan 725 veteraanikorttia,
Linjatakseissa kelpaavat kaikki paikallisliikenteen liput
joilla tehtiin yhteensä 4 882 matkaa. Imatran kaupunki
ja seutulippu. Kutsutaksissa myydään vain kertalippu-
maksoi tukea veteraanien tekemistä matkoista yh-
ja, mutta niillä on vaihto-oikeus paikallisliikenteen
teensä 9 842,81 €.
autoihin.
4.5.2 SEUTULIPPU
Imatra kuuluu Etelä-Karjalan seutulippualueeseen.
oikeutettuja ammatillisessa oppilaitoksessa ja lukiossa
Imatran lisäksi seutulippualueen muita kuntia ovat
opiskelevat oppilaat, joiden koulumatkan pituus on yli
Lappeenranta, Ruokolahti, Taipalsaari, Lemi, Luumäki,
10 kilometriä ja matkakustannukset ylittävät 54 euroa
Savitaipale, Parikkala ja Rautjärvi.
kuukaudessa.
Seutulippu on voimassa ostopäivästä 30 vuorokautta
Muut kuin Kelan koulumatkatukeen oikeutetut imatra-
ja sillä voi matkustaa rajattomasti lähes kaikessa seu-
laiset tekivät vuonna 2009 seutulipulla yhteensä
tulippualueen joukkoliikenteessä. Seutulipun hinta
56 794 matkaa. Lippuja myytiin 1 640 kpl, matkojen
määräytyy kotipaikan mukaan Imatralla lipun hinnan
keskipituus oli 28,16 km ja lipputuen määrä oli
ollessa 1.9.2009 alkaen 70 €. Pikavuoroissa peritään
107 894,29 €. Vuonna 2009 valtionavustuksen osuus
seutulipun käytöstä erillinen pikavuoromaksu.
lipputuesta oli 50 909 euroa.
Koulumatkatukea saavien opiskelijoiden käytössä on
´oma opiskelijaseutulippu´. Koulumatkatukeen ovat
Taulukko 2. Seutu-, Kaupunki- ja veteraanilippujen seurantatietoja vuodelta 2009 (Imatran kaupunki 2010)
Myynti kpl
Matkoja kpl
Seutuliput
1649
Kaupunkiliput aikuiset
1827
Kaupunkiliput lapset
Lipun hinta
Tulot yht.
Subventio
56794
Matk. keskipit.
28,2
70 €*
107894
107894,3
59422
9,7
50 €
91500
51199,2
25 €
59
2051
9,0
Kaupunkiliput yhteensä
1886
61473
9,3
Veteraanilippu
725
4882
1445
1396,4
92945
52595,6
9842,81
*) tammi-maaliskuussa 60 €
4.6 PAIKALLISLIIKENTEEN MATKUSTAJAMÄÄRÄT JA KUSTANNUKSET
Paikallisliikenteen matkoja tehtiin vuonna 2009 yh-
vuonna 1985 Imatran paikallisliikenteen matkustajia
teensä 286 232. Suurinta matkustajaliikenne oli linjalla
oli lähes 900 000 ja nykyisellään vajaa 300 000 mat-
1 (247000 matkaa) ja vähiten matkustajaliikennettä oli
kustajaa. Vuosittainen matkustajamäärä on vakiintu-
linjalla 2P (7200 matkaa). Matkustajamäärät ovat
nut viimevuosikymmenen aikana nykyiselle tasolleen.
laskeneet 1980-luvun tasosta noin kolmannekseen;
25
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
Kuva 16. Paikallisliikenteen matkustajamäärien kehitys Imatralla (KETJU 2008/Imatran kaupunki).
Taulukko 3. Paikallisliikenteen linjakilometrit, matkustajat ja kustannukset.
Linjat
Linja km.
Matkustajamäärä
Ostoliikennekorvaus
(sis. alv)
Matkustajaa /
linja km.
€/matka
(sis. alv)
Linjaliikennevuorot
Linja 1
161 569
184 831
-
1,14
-
Ostoliikennevuorot
Linja 1
190 240
61 940
403 942
0,33
6,52
Ostoliikennevuorot
Linja 2P
15 158
7 220
30 000
0,48
4,16
Ostoliikennevuorot
Linja 3
68 651
15 286
94 816
0,22
6,20
Ostoliikennevuorot
Linja 8
147 200
16 955
135 673
0,12
8,00
582818
289232
664 431
0,49
YHTEENSÄ
Ostoliikenteen lisäksi Imatran kaupunki subventoi
Joukkoliikenteen järjestämiskustannukset olivat Imat-
seutu- ja kaupunkilippujen asiakashinnan alennuksia.
ralla vuonna 2009 noin 29 euroa/asukas ja paikallislii-
Vuonna 2009 kaupungin tuki seutulipun hinnanalen-
kenteessä tehtiin vuodessa 10,1 matkaa/asukas.
nukseen oli 107 893 euroa, kaupunkilipun hinnan
alennukseen 52 595 euroa ja veteraanilipun hinnan
KETJU -hankkeessa selvitettiin useiden kaupunkien
alennuksiin 9 842 euroa. Imatran kaupungin joukkolii-
joukkoliikenteen tarjontaa, kysyntää ja rahoitusta
kenteen järjestämisen kokonaiskustannukset vuonna
kuvaavia tunnuslukuja. Joukkoliikenteen tuki asukasta
2009 olivat yhteensä noin 834 763 euroa(ostoliikenne
kohden vaihteli vuonna 2007 tutkimuskaupungeissa
664431 euroa + lippukorvaukset 170 332 euroa). Pai-
(15 kaupunkia) välillä 2,0 - 25,0 euroa/asukas. Kau-
kallisliikenteen ostoihin myönnettiin Imatran kaupun-
punkeja,
gille valtionavustusta vuonna 2009 yhteensä 332 150
600 000 linjakilometriä vuodessa, oli tarkasteluissa
euroa ja lippurahoitukseen 81 891 euroa eli yhteensä
mukana 5 kpl (Kokkola, Kouvola, Mikkeli, Seinäjoki ja
414 041 euroa.
Varkaus). Edellä mainituissa kaupungeissa joukkolii-
joissa
paikallisliikenteessä
ajettiin
alle
kenteen rahoitus asukasta kohden laskettuna vaihteli
välillä 6,2 -1 2,8 euroa/asukas ja paikallisliikenteessä
tehtiin 4,4 -1 1,7 matkaa/asukas.
26
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
4.7 KULJETUSTARPEET
4.7.1 SIVISTYSTOIMIN KOULUKULJETUKSET
Perusopetuslain 32 §:n mukaan oppilaalla on oikeus
Koulukuljetuksiin vaikuttavat tulevat muutokset:
maksuttomaan kuljetukseen, jos koulumatka on viittä
•
kilometriä pitempi. Jos esiopetusta saavan oppilaan mat-
Tainionkosken yläkoulu (n. 130 opp.) siirtyy
Mansikkalan koulun yhteyteen
ka kotoa esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen
•
on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksut-
Sienimäen alakoulu (n. 75 opp.) siirtyy Tainion-
tomaan kuljetukseen kotoa esiopetukseen tai päivähoi-
kosken alakoulun yhteyteen. Joitakin oppilaita
dosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivä-
menee Savikannan kouluun ja joitakin myös Vi-
hoitoon.
rasojan kouluun
•
Työväenopisto siirtyy Tainionkosken koululle
Imatran kaupunki järjestää maksuttoman kuljetuksen 1.
nykyisestä Taitomosta. Työväenopiston opiskeli-
ja 2. luokkien oppilaille sekä maksuttomassa esiopetuk-
joille tulee olla kaupungin tavoitteiden mukaan
sessa oleville oppilaille, kun koulumatka on 3–5 km. Mak-
mahdollisuus kulkea linja-autolla työväenopis-
suttoman kuljetuksen vaihtoehtona oppilaalle voidaan
ton ryhmiin ja aikataulujärjestelyillä tulee turva-
myöntää kuljetusavustus.
ta yhteydet myös ilta-aikaan. Tainionkosken
koululle toivotaan lisää vuoroja.
Lukuvuoden 2010–2011 alussa Sivistystoimen kuljetettavia oppilaita on seuraavasti:
•
•
•
Reittien suunnitteluja ja vuoroja lisäämällä voidaan myös
perusopetuksen oppilaiden koulumatkakuljetuksia järjes-
124 taksikuljetettavaa
tää julkisilla liikennevälineillä, mikä on merkittävästi
32 taksi/linja-autokuljetettavaa
edullisempaa kuin taksikuljetusten järjestäminen. (Imat-
17 linja-autokuljetettavaa
ran kaupungin sivistystoimi 2010)
4.7.2 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KULJETUKSET
Kaupunki järjestää säännöllisiä sosiaalitoimen ryhmäkul-
nen terveysasema, mielenterveys- ja päihdepalvelut,
jetuksia. Näitä ovat lakiin kehitysvammaisten erityishuol-
asumispalveluja vanhuksille ja vammaisille sekä Kump-
losta perustuvat ryhmäkuljetukset työ- ja päivätoimin-
panuustalo, jossa on mm. työllistämispalveluja. (Imatran
taan kehitysvammaisille henkilöille ja ryhmäkuljetus
kaupunki 2010)
vaikeavammaisten henkilöiden päivätoimintaan. Kehitysvammaisten päivätoiminta (Toimintakeskus) on Imatrankoskella Simeoninkadulla, jonne siirtynee syksyllä 2011
myös kehitysvammaisten työkeskus. Vaikeavammaisten
päivätoimintaa
järjestetään
Tammiharjun
palvelu-
Mansikkalassa, Pappilanpolulla sijaitsee syksystä alkaen
kaksi lastenkotia ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelua (noin. 70 kuntoutujaa). Vieressä sijaitsee myös
kaupungin kolmas lastenkoti. (Imatran kaupunki 2010)
asumisyksikössä (Tammiharju 5). (Imatran kaupunki
Toimialalla selvitetään yhden terveysaseman mallia, eli
2010)
avoterveyspalveluiden
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat keskittyneet kahteen
"kampukseen" Mansikkalaan ja Honkaharjun mäelle.
Mansikkalassa on sosiaali- ja terveysasema (Kauppakatu
7), jossa toimivat mm. sosiaalitoimistot, suun terveydenhuolto, Eteläinen terveysasema, Kasvatus- ja perheneuvola, IsoApu- palveluohjauskeskus, yksityisen palveluntuottajan järjestämä vanhusten päivätoiminta. Honkaharjun mäellä sijaitsevat mm. Honkaharjun sairaala, pohjoi-
keskittämistä
Honkaharjuun.
Tämä lisää edelleen tarvetta sujuviin yhteyksiin Honkaharjun mäelle. Suunnitelman toteutumisen realistisuutta
ei tällä hetkellä pysty arvioimaan. (Imatran kaupunki
2010)
Vanhusten pitkäaikaishoidon (laitoshoidon) yksikkö Kukkurilaan olisi tärkeä saada joukkoliikenneyhteyksiä. Osoite on Kukkurinkatu 29. Henkilökuntaa Kukkurilassa on
27
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
noin 75, työvuorot kolmessa vuorossa. Vanhuksia siellä
-
asuu 100. Joukkoliikenneyhteyksiä tarvitsevat sekä vierai-
Matkamäärä 8 yhdensuuntaista matkaa Imatran
alueella
levat omaiset että henkilökunta. (Imatran kaupunki 2010)
Vpl-kuljetukset
Shl-kuljetukset
-
120 asiakaspäätöstä
-
Asiakkaat sijoittuminen pääasiassa Mansikkalaan, Karhumäki, Sienimäki (vanhusten jaksohoitoyksikkö) ja alueet, joissa bussiliikennettä ei ole
järjestetty.
28
-
553 asiakaspäätöstä.
-
Matkamäärä 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa Imatran alueella ja rajanaapurikuntiin,
jotka ovat Lappeenranta ja Ruokolahti.
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
5 PALVELUTASON MÄÄRITTELY
5.1 PALVELUTASON MÄÄRITTELYN OSATEKIJÄT
Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet kuvaavat sellaista
joukkoliikenteen palvelutasoa, joka alueella tulisi toimivaltaisen viranomaisen näkökulmasta toteutua. Tavoitteena on joukkoliikenteen käytön lisääminen ja peruspalvelujen turvaaminen.
Kuva 1. Palvelutason määrittelyn osatekijät (lähde: Liikennevirasto 2010)
5.2 LÄHTÖKOHDAT
Joukkoliikennelaki velvoittaa toimivaltaiset viranomaiset
Imatran paikallisliikenteessä Jakola-keskusasema, Huhta-
(mm. Imatran kaupunki) määrittelemään toimivalta-
nen- keskusasema yhteysvälien sekä Imatra – Joutseno –
alueensa joukkoliikenteen palvelutason vuoden 2011
Lappeenranta yhteysvälin tavoitteena on kasvattaa pit-
loppuun mennessä. Imatran osalta joukkoliikenteen
källä aikavälillä joukkoliikenteen kulkutapaosuutta hie-
palvelutasotavoitteet on määritelty luokittain KETJU -
man. Matkustaja joutuu hieman sovittamaan ajankäyttö-
hankkeessa syksyllä 2008. Tässä raportissa tarkennetaan
ään aikataulujen mukaiseksi, mutta muutoin joukkolii-
KETJU hankkeessa määriteltyjä tavoitteita
kenne tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon muille kulkutavoille.
Palvelutasomäärittelyllä on kolme tehtävää:
1.
2.
3.
Ilmaista tahtotila siitä millaista joukkoliikenteen
palvelua alueella tarjotaan käyttäjätarpeiden ja
liikennepoliittisten tavoitteiden lähtökohdista
Yhteistyömuotojen kehittäminen eri osapuolten
kesken ja yhteistoiminnan jatkuvuuden turvaaminen
Sitouttaa kaikki osapuolet palvelutason turvaamiseen
Imatralla toteutetaan paikallisliikennealueen laajentamisella Ruokolahden keskustan ja Huhtasen kylän lisäliikennetarve. Imatralla selvitetään matkailu- ja virkistyskokonaisuuden Rauha- Tiuru Saimaa Gardens ja Imatran
Ukonniemen kylpylän yhteyksien parantaminen. Vaihtoehtoina on Imatra-Lappeenranta vuorojen hyödyntäminen, kun kylpylöiden välillä valmistuu katuyhteys muutaman vuoden päästä, tai liikenteen hoitaminen osana
Imatran paikallisliikennettä. Myös Lappeenrannasta on
Toimenpiteinä palvelutasotavoitteiden toteuttamiseen
oltava sujuvat matkaketjut kylpylä-alueelle. Peruspalvelu-
KETJU –raportissa esitetään seuraavaa:
jen turvaamiseksi täydennetään Imatran palveluliikennettä lisäämällä yhden auton liikenne.
29
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
5.3 LIIKENNEVIRASTON OHJE JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASON MÄÄRITTELYYN
Liikennevirasto julkaisi heinäkuussa 2010 ohjeet joukko-
Ohjeessa kuvataan palvelutasotavoitteiden määrittely-
liikenteen palvelutason määrittelyyn. Yhtenäiset kriteerit
prosessi ja osapuolet sekä eri palvelutasotekijät erikseen
joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn ovat tarpeen,
kauko- ja kaupunkiseutujen liikenteelle sekä maaseudun
jotta sekä alueellinen että käyttäjäkohtainen tasapuoli-
liikenteessä. Tärkeimpien palvelutasotekijöiden osalta
suus toteutuu. Määritelty palvelutaso luo perustan liiken-
ohjeistetaan myös kriteerit, jotka kuvaavat eri palvelu-
teen suunnittelulle, rahoitukselle ja toteutukselle. Lii-
tasoluokkia. Ohjeen tavoitteena on, että joukkoliikenteen
kenneviraston ohjeet on laadittu ELY-keskusten, toimival-
palvelutaso voitaisiin määritellä kaupunkiseuduilla mak-
taisten kapupunkien ja seutukuntien sekä kuntien, maa-
simissaan viiteen palvelutasoluokkaan, jotka on määritel-
kuntien ja liikenteenharjoittajien käyttöön.
ty KETJU-työn yhteydessä. Maaseudun liikenteessä voidaan tyytyä minimipalvelutasoon.
Kuva 17. Palvelutason määrittelyprosessi (lähde: Liikennevirasto 2010)
5.4 KETJU-PALVELUTASOTAVOITTEET
KETJU-hankkeen yhteydessä alueellinen työryhmä on
vattaa pitkällä aikavälillä joukkoliikenteen kulk u-
määritellyt yleispiirteiset joukkoliikenteen palvelutasota-
tapaosuutta hieman. Matkustaja joutuu hieman sovit-
voitteet talven 2008-2009 aikana (liite 3). Tavoitteet
tamaan ajankäyttöään aikataulujen mukaiseksi, mutta
huomioidaan Imatran palvelutasotavoitteiden määritte-
muutoin joukkoliikenne tarjoaa kilpailukykyisen vaihto-
lyssä.
ehdon muille kulkutavoille.
Tavoitteiden mukaan Lappeenrannan paikallisliikennettä,
Imatran paikallisliikennettä sekä Jakola-keskusasema,
Huhtanen- keskusasema yhteysvälien sekä Imatra – Joutseno – Lappeenranta yhteysvälin tavoitteena on kas-
30
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
Toimenpiteinä palvelutasotavoitteiden toteuttamiseen
ehtoina on Imatra-Lappeenranta vuorojen hyödyntämi-
KETJU-raportissa esitetään seuraavaa:
nen, kun kylpylöidenvälillä valmistuu katuyhteys muutaman vuoden päästä, tai liikenteen hoitaminen osana
”Imatralla toteutetaan paikallisliikennealueen laajenta-
Imatran paikallisliikennettä. Myös Lappeenrannasta on
misella Ruokolahden keskustan ja Huhtasen kylän lisälii-
oltava sujuvat matkaketjut kylpylä-alueelle. Peruspalvelu-
kennetarve. Imatralla selvitetään matkailu- ja virkistys-
jen turvaamiseksi täydennetään Imatran palveluliiken-
kokonaisuuden Rauha- Tiuru Saimaa Gardens ja Imatran
nettä lisäämällä yhden auton liikenne.”
Ukonniemen kylpylän yhteyksien parantaminen. Vaihto-
5.5 IMATRAN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITEVAIHTOEHDOT
Suunnittelua ohjanneessa työryhmässä on pohdittu palvelujen järjestämistä neljän erilaisen palvelutasovaihtoehdon
pohjalta. Työryhmän esitys perustuu sekä KETJU-hankkeessa tehtyyn palvelutasomäärittelyyn että työryhmän omaan
näkemykseen. Työryhmän esitys Imatran joukkoliikenteen palvelutasoksi kokonaisuudessa on kappaleessa 5.6. Alla on
esitelty lyhyesti vaihtoehdot, joita työryhmä on pohtinut sekä niiden hyvät ja huonot puolet.
5.5.1 VE 0, NYKYTASO
Linjastoa kehitetään nykyisen linjaston ja tarjonnan pohjalta maankäytön kehittymisen, asiakaspalautteen ja käytön
analyysien mukaan.
vähän muutoksia nykylinjastoon, helppo toteuttaa
turvaa nykyisten matkustajien palvelutason
osalla linjoista pitkät matka-ajat
matkustajamäärät eivät kasva
kilpailuttamisen jälkeen kaupungin ostoliikennekorvauksen määrä tulee todennäköisesti lisääntymään kohonneiden tuotantokustannusten vuoksi
5.5.2 VE 0+, NYKYTASO + PIENET PARANNUKSET
vähän muutoksia nykylinjastoon, helppo toteuttaa
turvaa nykyisten matkustajien palvelutason ja tuo lisäpalvelua Huhtasen ja Rauhan alueelle
Imatran kylpylä ja Rauhan alueen välisen katuyhteyden rakennettua tulevaisuudessa voidaan linjan 3 reittiä ja
päätepysäkkiä muuttaa. Linjan ajamista joillakin vuoroilla Korvenkannantietä keskustaan tulee miettiä. Tämä
toisi noin 200 uutta asukasta joukkoliikennepalvelujen piiriin.
matkustajamäärät saattavat hieman kasvaa
osalla linjoista pitkät matka-ajat
kilpailuttamisen jälkeen kaupungin ostoliikennekorvauksen määrä tulee todennäköisesti lisääntymään kohonneiden tuotantokustannusten vuoksi
5.5.3 VE 0-, NYKYTASOSTA KARSITAAN AAMU-, ILTA- JA VIIKONLOPPUVUOROJA
vähän muutoksia nykylinjastoon, helppo toteuttaa
huonosti kuormitetut ja kaupungin kannalta ”kalliit” vuorot karistaan pois
o Houkutteleva taso: lauantaisin ennen klo 7 ajettavat vuorot
o Houkutteleva taso: sunnuntaisin ennen klo 10 ajettavat vuorot
o Vähimmäismatkustustarpeet: arkisin klo 17 jälkeen ajettavat vuorot
o Peruspalvelutaso: arkisin ennen klo 7 ajettavat vuorot
kilpailutuksen jälkeen vähentää kaupungin ostoliikennekorvauksen määrää
vaarana, että mahdollisesti vähenevän vuorotarjonnan myötä menetetään nykyisiä joukkoliikenteen käyttäjiä
31
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
osalla linjoista pitkät matka-ajat
5.5.4 VE 1, TEHOSTETAAN TOIMINTAA JA TEHDÄÄN PIENIÄ PARANNUKSIA
vähän muutoksia nykylinjastoon, helppo toteuttaa
lisäpalvelua Huhtasen ja Rauhan alueelle
Imatran kylpylä ja Rauhan alueen välisen katuyhteyden rakennettua tulevaisuudessa voidaan linjan 3 reittiä ja
päätepysäkkiä muuttaa. Linjan ajamista joillakin vuoroilla Korvenkannantietä keskustaan tulee miettiä. Tämä
toisi noin 200 uutta asukasta joukkoliikennepalvelujen piiriin.
huonosti kuormitetut ja kaupungin kannalta ”kalliit” vuorot karistaan pois
o Houkutteleva taso: lauantaisin ennen klo 7 ajettavat vuorot
o Houkutteleva taso: sunnuntaisin ennen klo 10 ajettavat vuorot
o Vähimmäismatkustustarpeet: arkisin klo 17 jälkeen ajettavat vuorot
o Peruspalvelutaso: arkisin ennen klo 7 ajettavat vuorot
kilpailutuksen jälkeen vähentää kaupungin ostoliikennekorvauksen määrää
vaarana, että mahdollisesti vähenevän vuorotarjonnan myötä menetetään nykyisiä joukkoliikenteen käyttäjiä
osalla linjoista pitkät matka-ajat
5.6 ESITYS IMATRAN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEIKSI
Suunnittelua ohjanneen työryhmän esitys Imatran jouk-
lippujärjestelmä, linjasto, kalusto, täsmällisyys ja tiedot-
koliikenteen palvelutasotavoitteeksi on laadittu KETJU-
taminen. Palvelutason määrittelyn perustana on joukko-
raportin pohjalta. Oheisessa taulukossa on kuvattu eri
liikennepalvelujen kysyntä. Palvelutaso on määritelty
palvelutasotavoitteiden osatekijät ja tavoitearvot. Palve-
alueittain perustuen eri tavoitetasoihin (houkuttelevan
lutason osatekijöitä ovat liikennöintiaika, vuoroväli sekä
tason alue, vähimmäismatkustustarpeiden alue jne.)
muista palvelutasotekijöistä kävelyetäisyys, matka-aika,
32
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
Taulukko 4. Imatran joukkoliikenteen palvelutasoluokat
PALVELUTAVOITASON
HOUKUTTELEVA TASO
TEARVOT
OSATEKIJÄ
ARKIPÄIVÄ
VÄHIMMÄISMATKUSTUSTARPEET
PERUSPALVELUTASO
MINIMITASO
5-23
7-17
7-17
arkisin 2 /krt/viikko
+lakisääteiset
LIIKENNÖINTIAIKA
VUOROVÄLI
LAUANTAI
7-23
10-16
-
-
SUNNUNTAI
10-23
-
-
-
ARKIPÄIVÄ
60 min (klo 6-9 ja klo 15-18 30-60
min)
4-10 vuoroa/päivä
2-6 vuoroa/ päivä
LAUANTAI
60 min
muutama vuoro, liitynnät
SUNNUNTAI
60 min
KÄVELYETÄISYYS PYSÄKILLE
MATKA-AIKA
LIPPUJÄRJESTELMÄ
LINJASTO
MUUT
PALVELUTASOTEKIJÄT
KALUSTO
TÄSMÄLLISYYS
TIEDOTTAMINEN
enintään 400 m
enintään 600 m
enintään 600 m
enintään 1-2 km
enintään 1,5 -kertaa henkilöauton
matka-aika
1,5-2 kertaa henkilöauton
matka-aika
ei tavoitteita
ei tavoitteita
edullinen kausilippu säännöllisesti ja satunnaisesti
matkustaville
edullinen kausilippu
säännöllisesti ja satunnaisesti matkustaville
edullinen kausilippu
satunnaisesti matkustaville
- yhteydet keskustaan
- sujuva vaihtomahdollisuus
paikallisliikenteeseen ja
kaukoliikenteeseen
hoidetaan koulukuljetukset ja asiointi vähintään 2 krt/vk
- perusyhteydet keskustaan
- liitynnät kaukoliikenteeseen
yhteydet toteutetaan
kutsuliikennettä
hyödyntäen ja matkoja
ketjuttamalla.
- linjatunnuskilvet
palveluliikenne, pienkalusto tai normaali linjaauto
edullinen kausilippu säännöllisesti ja
satunnaisesti matkustaville, maksuton vaihto-oikeus paikallisliikenteessä
- vaihdottomat tai enintään yhden
vaihdon sisältävät yhteydet paikallisliikennealueella – vaihtoaika enintään 15 min
- sujuvat liitynnät kaukoliikenteeseen
- vaihdottomat opiskelu- ja työmatkayhteydet keskuskaupungin merkittävimmille oppilaitoksille ja työpaikka-alueille (mm. sairaala)
- sujuvat liitynnät kaukoliikenteeseen
- moderni, nykyaikainen kalusto
- matalalattiainen
- linjatunnuskilvet
- kaikki ilmoitetut vuorot ajetaan
- vuorot eivät kulje etuajassa
- aikataulut ja linjakartat internetissä
- aikataulujulkaisu jaetaan alueen
talouksiin aikataulukauden alussa
saatavissa palvelupisteestä
- katospysäkeillä aikataulut, linjakartat ja tarvittaessa sähköistä informaatiota
- pysäkeillä linjanumeroja määränpääkilvet
- aikataulut ja linjakartat internetissä – aikataulujulkaisu
jaetaan alueen talouksiin aikataulukauden alussa saatavissa
palvelupisteestä
- katospysäkeillä aikataulut,
linjakartat ja tarvittaessa sähköistä informaatiota
- pysäkeillä linjanumeroja määränpääkilvet
- aikataulut ja
linjakartat internetissä
keskitetysti aluelähtöisesti
- tiedot valtakunnallisessa reittiopaspalvelussa
palveluliikenne, pienkalusto, taksi tai
normaali linja-auto
kutsuliikenteen joustavasta aikatulusta
informoidaan asiakkaita
- tilausohjeet, aikataulut ja linjakartat internetissä keskitetysti
aluelähtöisesti
- tiedot valtakunnallisessa reittiopaspalvelussa
Kuvassa 18 on eri palvelutasojen alueet. Palvelutaso-
Kuvassa 19 on (suunta-antavasti) väestön sijoittumi-
alueet on laskettu pysäkkien saavuttavuutena (met-
nen eri palvelutasovyöhykkeille. Maaseudun osalta
riä); esim. houkuttelevan tason alueelta on alle 400
(kutsutaksin alue) käytännössä kaikki sijoittuvat mini-
metriä pysäkille tieverkkoa pitkin (ml. kevyen liiken-
mitason alueelle (pysäkkejä ei ole). Maaseudun osalta
teen väylät). Linja-taksin reitin osalta pysäkkien sijaan
(kutsutaksin alue) minimitasonalueen väestöksi on
on laskettu saavutettavuus tieverkolta (linjastokart-
luettu kaikki jotka sijaitsevat 200 metrin etäisyydestä
taan merkitty päätie).
”minimitasovyöhykkeestä”. Väestön lukumäärä paikkatiedoissa on 28 389 eli palvelutasoluokkien ulkopuolelle jää noin 7300 asukasta.
33
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
Kuva 18. Määritetyt palvelutasotavoitevyöhykkeet Imatralla.
34
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
Kuva 19. Väestö eri palvelutasovyöhykkeillä.
35
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
6 KEHITTÄMISTOIMENPITEET
6.1 LINJASTO
Työryhmä esittää, että Imatran paikallisliikennettä
Ennen liikenteen käynnistämistä asiasta on käytävä
liikennöidään jatkossa tämän raportin kappaleessa 5.6
tarkemmat neuvottelut liikennöitsijän kanssa. Mahdol-
määritetyn palvelutason pohjalta. Tämä tarkoittaa
lisista lisäkustannuksista vastaa Ruokolahden kunta.
muun muassa seuraavanlaisia muutoksia nykyjärjesAamu- , ilta- ja viikonloppuliikenteen karsiminen
telmään.
Paikallisliikenteen linjan 1 arkipäivien aamu- ja iltavuo-
Linjan 1 jatkaminen Huhtasenkylän koululle
rot sekä viikonloppuliikenne (la ja su) on kaupungin
Esityksenä on, että linjan 1 reitti ajetaan Huhtasen
ostoliikennettä. Linja 2 P, 3, linjataksi 8 ja maaseudun
kylän koululle (Ruokolahti) saakka osalla vuoroista.
kutsutaksiliikenne ovat kokonaisuudessaan kaupungin
Kaikilla vuoroilla linjan 1 reitin ajaminen koululle saakka
ostoliikennettä. Tämän raportin taulukossa 3 on esitet-
ei onnistu autokierrollisista syistä.
ty paikallisliikenteen linjakilometrit, matkustajamäärät,
ostoliikennekorvaukset, matkustajamäärä linjakilomet-
Liikennöitsijän kanssa käytyjen neuvottelujen perus-
riä kohden ja kaupungin tuki yhtä matkaa kohden. Tuki
teella Huhtasenkylän koululle voidaan nykyisenkaltai-
vaihtelee ostoliikennevuoroissa keskimäärin noin 6,5 ja
sella aikataulurakenteella ajaa seuraavat vuorot:
Maanantai - Perjantai
LähtöPys Lähtee Ajoaika
Jakola
10:30
0:45
Huhtanen
11:25
0:30
Jakola
13:30
0:45
Huhtanen
14:30
0:55
Jakola
17:40
0:45
Huhtanen
18:35
0:50
8 euron välillä/matka. Esitetyt luvut ovat keskiarvoja.
Liikennöitsijän tuotannonohjausjärjestelmästä ei ole
Paattyy
11:15
11:55
14:15
15:25
18:25
19:25
saatavissa varsinaisia vuorokohtaisia kuormitusprofiile-
PäätePys
Huhtanen
Imatra
Huhtanen
Jakola
Huhtanen
Jakola
ja eikä yksittäisten lähtöaikojen matkustajamääriä.
Laskennallinen kaupungin tuki perustuu kilpailutettuun
kuukausittaiseen kokonaishintaan. Koska liikennöitsijällä ei ole saatavissa linjojen kuormitusprofiileja voidaan
matkustuskäyttäytymistä
arvioida
valtakunnallisen
henkilöliikennetutkimuksen sekä yrittäjien kanssa käy-
Lauantai
LähtöPys Lähtee
Jakola
7:10
Huhtanen
8:05
Jakola
12:45
Huhtanen
13:50
Jakola
16:20
Huhtanen
17:30
Rajapatsas
20:45
Huhtanen
21:50
Ajoaika
0:45
0:45
0:55
0:55
0:50
0:45
0:55
0:50
Paattyy
7:55
8:50
13:40
14:45
17:10
18:15
21:40
22:40
PäätePys
Huhtanen
Jakola
Huhtanen
Jakola
Huhtanen
Jakola
Huhtanen
Rajapatsas
Sunnuntai
LähtöPys Lähtee
Rajapatsas
4:45
Huhtanen
5:50
Jakola
6:05
Huhtanen
7:05
Rajapatsas
12:45
Huhtanen
13:50
Rajapatsas
20:45
Huhtanen
21:50
Ajoaika
0:50
0:55
0:45
0:45
0:55
0:55
0:55
0:50
Paattyy
5:35
6:45
6:50
7:50
13:40
14:45
21:40
22:40
PäätePys
Huhtanen
Jakola
Huhtanen
Jakola
Huhtanen
Jakola
Huhtanen
Rajapatsas
tyjen neuvottelujen perusteella.
Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen tulosten
mukaan matkojen aikavaihtelu on valtakunnallisesti
melko samansuuntaista. Matkojen aikavaihtelukertoimet ovatkin kaikille alueryhmille samat. Kotiperäisiä
matkoja tehdään eniten tiistaisin ja perjantaisin ja vähiten sunnuntaisin ja lauantaisin. Kotiperäisten matkojen
vuodenaikavaihtelu on melko vähäistä muihin matkoihin verrattuna. Matkoja tehdään hieman muita kuukausia vähemmän heinä- ja maaliskuussa ja hieman
muita kuukausia enemmän syys- ja huhtikuussa.
Kuvissa 20–22 on esitetty kotoa lähtevien ja kotiin
suuntautuvien matkojen tuntivaihtelu arkisin ja viikonloppuisin. Arkiaamuisin noin 13 % kotoa alkavista matkoista alkaa klo 7–8. Kotiin suuntautuvia matkoja on
36
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
arkisin eniten klo 15–17, mutta vielä klo 17–19 matkoja
tautuvilla matkoilla on huomattavasti arkipäivää lyhy-
koteihin suuntautuu melko paljon.
empi. Lauantaisin kotoa lähteviä matkoja on eniten klo
10–12 ja sunnuntaisin klo 12–14. Kotiin palaavia matko-
Lauantaisin ja sunnuntaisin kysyntävaihtelut poikkeavat
ja on eniten lauantaisin klo 12–15 ja sunnuntaisin klo
huomattavasti arkipäivistä ja viipymisaika kotoa suun-
15–17.
Kuva 20. Kotiin suuntautuvien matkojen tuntivaihtelu arkisin. (HLT 2004-2005)
Kuva 21. Kotiin suuntautuvien matkojen tuntivaihtelu lauantaisin. (HLT 2004-2005)
37
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
Kuva 22. Kotiin suuntautuvien matkojen tuntivaihtelu sunnuntaisin. (HLT 2004-2005)
Yksi tapa kuvata sitä, mikä osuus nykyisestä Imatran
tarpeiden alueella arkipäivisin klo 17 jälkeen ajettavat
kaupungin maksamasta ostoliikennekorvauksesta kuluu
vuorot sekä peruspalvelutason alueella ennen klo 7
ma-pe, la ja su vuoroihin on peilata niitä eri päivinä
ajettavat vuorot poistetaan. Ostoliikenteen vähentämi-
ajettavien ostoliikennevuorojen osuuksiin ostoliiken-
sellä pyritään tehostamaan toimintaa. Liikenteen tuo-
teen kokonaisvuoromäärästä. Esimerkiksi linjalla 1
tantokustannukset ovat kasvaneet edellisen kilpailu-
ajetaan ostoliikennevuoroja ma-pe 19 vuoroa/päivä,
tuksen jälkeen ja on todennäköistä, että vuorojen kar-
lauantaisin 33 vuoroa ja sunnuntaisin 28 vuoroa. Sun-
simisella pystytään säilyttämään kaupungin ostoliiken-
nuntailiikenteessä täytyy huomioida, että vuoroihin
nekorvaus lähellä nykytasoa uuden kilpailutuksen jäl-
kohdistuu kaksinkertaiset palkkakulut muihin päiviin
keen.
verrattuna. Näin ollen linjan 1 keskimääräinen ostoliiLinjan 3 reitin muuttaminen Imatran kylpylän alueella
kennekorvaus 6,52 euroa/matka (kts. taulukko 3) vaihtelee eri päivinä merkittävästi. Edellä mainituilla perus-
Linja 3 kehittäminen tulee ajankohtaiseksi Imatran
teilla laskennallinen tuki yhtä matkaa kohden linjalla 1
kylpylän ja Rauhan alueen (Lappeenranta) välisen katu-
on ma-pe noin 2 euroa/ matka, lauantaisin noin 7,6
yhteyden valmistuttua. Em. katuyhteyden valmistuttua
euroa/ matka ja sunnuntaisin 18,1 euroa/matka. Tämä
linjan 3 päätepysäkki voidaan siirtää Rauhan aleen
johtuu pitkälti siitä, että linjojen käyttöaste on viikon-
suuntaa (kuva 23). Mahdollista on myös päätepysäkin
loppuisin huomattavasti arkipäiviä alhaisempi. Lasken-
siirtäminen kokonaan Rauhan alueelle. Asiasta tulee
nallisen tuen määrä vaihtelee myös vuorokauden kel-
käydä neuvottelut Lappeenrannan kaupungin ja ELY:n
lonajan mukaan. Etenkin viikonloppuisin aikaisin aamul-
kanssa. Linjan 3 reitin muuttamista joillain vuoroilla
la ja myöhään illalla ajetuissa vuoroissa laskennallinen
siten, että reitti ajetaan Korvenkannantietä keskustaan,
tuki on edellä esitettyä korkeampi.
tulee myös harkita katuyhteyden valmistuttua. Tämä
Työryhmä esittää, että kaupungin ostoliikennettä vä-
toisi noin 200 uutta asukasta linjan 3 joukkoliikenne-
hennetään siten, että houkuttelevan tason alueella
palvelujen piiriin (kuva 24). Myös linjan 3 liikennetar-
lauantaisin ennen klo 7 ja sunnuntaisin ennen klo 10
jonnan lisäämistä Rauhan aleen kehittymisen myötä
ajettavat vuorot karsitaan pois. Vähimmäismatkustus-
tule tarkastella uudelleen.
38
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
Kuva 23. Linjojen 1 ja 3 kehittämisesitykset
39
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
dyn keskustelun ja työryhmän näkemysten perusteella
onkin tiedottamisen lisääminen nykyisestä vuorotarjonnasta, jonka käyttöaste on alhainen.
Suunnitelmassa on käyty läpi myös seudullisen- ja pidempimatkaisen vakiovuoroliikenteen sekä paikallisliikenteen työnjakoa. Imatran kaupungin maankäytön
rakenteen ja asutuksen sijoittumisen vuoksi vakiovuoroliikennettä ei voida merkittävissä määrin hyödyntää
kaupungin sisäisessä liikenteessä. Vuoksenniskan alueella tämä on periaatteessa mahdollista mutta pidempimatkaisen ja suunnittelualueen ulkopuolelle suuntautuvan vakiovuoroliikenteen vuorotarjonta Vuoksenniskan alueen läpi Ruokolahden ja Parikkalan suunnilta/lle on suhteellisen vähäistä (kuva 14) ja Imatran kaupungin alueella joukkoliikenteen palvelua ei voida rakentaa tämän varaan. Myös kävelymatkojen etäisyydet
asuntoalueilta pysäkeille kasvaisivat liian pitkiksi. Usein
seudullisessa liikenteessä käytettävä kalusto poikkeaa
myös vastaavasta paikallisliikennekalustosta siten, että
paikallisliikenteessä käytetään matalalattiaista kalustoa. Imatran kaupungin sisäisessä liikenteessä suurin
Kuva 24. Asukkaiden määrä (Korvenkannantien) alueella.
osa kaupungin alueesta jääkin paikallisliikenteen palveltavaksi. Ruokolahden keskustan (Rasila) ja Imatran
Muut kehittämistarkastelut
välinen joukkoliikenteen palvelutaso määritellään tar-
Keskusteluissa on tullut esille yksittäisiä liikennetar-
kemmin
peen lisäysesityksiä lähinnä Mansikkalaan ja Honkahar-
tasomäärityksen yhteydessä.
jun mäelle sekä Kukkurilaan. Yrittäjätilaisuudessa käy-
Etelä-Karjalan
joukkoliikenteen
palvelu-
Suunnittelussa joudutaan aina tekemään kompromisse-
dyn keskustelun perusteella työryhmässä todettiin, että
ja. Esimerkiksi reittien nopeuttaminen ja suoristaminen
em. alueille on tarjolla yhteyksiä (linja 2b ja linja 8).
tarkoittaa sitä, että jotkut pysäkit jäävät palvelematta.
Autot poikkeavat reitiltä tarvittaessa Mansikkalan ter-
Tärkeää onkin kuulla käyttäjien ja myös muiden asuk-
veysasemalla, Honkaharjun sairaalalla sekä vanhainko-
kaiden näkemyksiä siitä, kuinka liikennepalveluja tulee
dilla ja vievät matkustajat ”perille” saakka. Vanhanko-
kehittää. Jotta yhtenäinen suunnittelujärjestelmä toi-
dille on muun muassa lisätty hiljattain yksi vuoro mutta
misi parhaalla mahdollisella tavalla, tulisi kehittää me-
yrittäjän mukaan sillä ei ole ollut lainkaan käyttäjiä.
nettelyjä asiakkaiden jatkuvaan kuulemiseen ja tark-
Kaikkia yksittäisiä matkustustarpeita ei luonnollisesti
kaan pysäkki- ja linjakohtaiseen matkustajamääräseu-
pystytä kaupungin palveluna tarjoamaan. Etenkin ilta ja
rantaan. Järjestelmä antaisi todennäköisesti nykyistä
viikonlopputarjonnan lisääminen yksittäisten matkus-
paremmat mahdollisuudet seurata todellisia matkusta-
tustarpeiden perusteella on kaupungin kannalta kallis
jamääriä ja reagoida joustavasti kysynnän muutoksiin
ratkaisu. Ensimmäinen askel yrittäjätilaisuudessa käy-
ennen kuin on liian myöhäistä.
40
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
6.2 LIPPU‐ JA TAKSAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN
Arvio lipputyyppijakaumasta
ja 3 sekä linjataksilla kertalipuilla tehdään suhteellisesti
mitattuna yhtä paljon matkoja kuin linjalla 1, saadaan
Imatran paikallisliikenteessä tehtiin vuonna 2009 yh-
10/44 matkan sarjakorteilla tehtyjen matkojen määrä
teensä 286 232 matkaa, joista linjalla 1 tehtiin 246 771
vähentämällä kaikkien muiden lipputyyppien yhteen-
matkaa ja linjoilla 2P, 3 ja linjataksilla tehtiin yhteensä
laskettu määrä koko paikallisliikenteen matkamäärällä.
39 461 matkaa. Lähtötietoina saatiin karkea tieto linjan
Jos edelleen oletetaan, että sarjakorteissa yli ja alle 12-
1 lipputyyppijakaumasta sekä tarkat myynti- ja matka-
vuotiaiden osuus on sama kuin Oulun seudun liikenne-
määrätiedot kaupunki-, seutu-, veteraani- ja vuosili-
tutkimuksessa 2009 saatu joukkoliikenteen käyttäjien
puista. Vaihtomatkoja ei Imatralla kirjata ylös. Kun
ikäjakaumatieto, voidaan Imatran paikallisliikenteen
arvioidaan, että kaikista seutulipun matkoista tehdään
lipputyyppijakaumaksi arvioida taulukon 5 mukaiset
10 % paikallisliikenteessä ja oletetaan, että linjoilla 2P
arvot.
Taulukko 5. Arvio Imatran paikallisliikenteen lipputyyppijakaumasta 2009.
Lipputyyppi
Kertalippu, aikuinen
Kertalippu, alle 12-vuotiaat
10 M/ 44 M sarjakortit, aikuinen
10 M/44 M sarjakortit, alle 12-vuotiaat (1
Kaupunkikortti, aikuinen
Kaupunkikortti, alle 12-vuotiaat
Vuosilippu, aikuinen
Vuosilippu, alle 16-vuotiaat
Veteraanikortti
Seutulippu (2
Yhteensä
Hinta (€, sis. alv) Matkat
3,00
99 615
1,50
14 055
23,50
48 658
12,00
6 398
50,00
59 422
25,00
2 051
340,00
37 228
170,00
8 244
0,00
4 882
70,00
5 679
286 232
Seutu- ja kaupunkilippujen ennakkomaksu
Osuus Matkat/lippu
34,80 %
4,91 %
17,00 %
2,24 %
20,76 %
32,5
0,72 %
34,8
13,01 %
2,88 %
1,71 %
1,98 %
34,4
100,00 %
Keskipituus
9,65
9,00
28,16
teen korvaamista koskevan lisäasiakirjan siirtymäajan
liikennöintisopimuksiin perusteella. Käytettävästä en-
Tässä yhteydessä on arvioitu seutu- ja kaupunkilipuista
nakkomaksujärjestelmästä riippumatta on aina huoleh-
maksettavan hintavelvoitteen korvauksen suuruus
dittava siitä, että erillisellä kirjanpidolla ja jälkilaskelmil-
vuonna 2011 vuoden 2009 suoritteiden sekä 31.8.2010
la tarkistetaan, että maksetut korvaukset eivät ole
liikenne- ja viestintäministeriön antaman hintavelvoit-
ylikompensoituvia. (Taulukko 6)
Taulukko 6. Arvio seutu- ja kaupunkilipuista maksettavan hintavelvoitteen korvauksen suuruudesta Imatralla vuonna 2011.
Lipputyyppi
Asiakashinta Myynti Matkat Matkat/ Keskimatkan Laskennallinen Ennakkomaksu (€, sis. alv 9 %)
(€, sis. alv 9 %) (kpl)
lippu pituus (km) hinta (€, sis. alv)
Lipulle
Yhteensä
Kaupunkikortti, aikuinen
50,00 1827 59 422
32,52
2,85
71,99
21,99
40 170
Kaupunkikortti, alle 12-vuotiaat
25,00
59 2 051
34,76
2,77
49,96
24,96
1 473
Seutulippu
70,00 1649 56794
34,44
5,15
137,97
67,97
112 077
Yhteensä
153 720
Lipputuki vuonna 2009:
Kaupunkikortti, aikuinen
51 199
Kaupunkikortti, alle 12-vuotiaat
1 396
Seutulippu
107 894
Yhteensä
160 490
41
per.hin.
ind. 1,09
116,2 1,08
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
Kaupunkilipun yläikärajan nostaminen
koliikenteen käyttö kasvaa suuren alennuksen johdosta
hintajoustolla 0,5 eli alennuksen saavaan ikäluokkaan
Laskennassa on käytetty hyödyksi Oulun seudun liiken-
tulee 25 % uusia joukkoliikenteen käyttäjiä.
netutkimuksen 2009 tietoa joukkoliikenteen käyttäjien
ikäjakaumasta. Oletetaan, että puolet alennuksen saa-
Jos kaupunkikortissa lastenlipun yläikäraja nostetaan
van ikäryhmän nykyisistä joukkoliikenteen käyttäjistä
20 ikävuoteen (= alle 21-vuotiaat), arvioidaan kaupun-
siirtyy kaupunkilipun käyttäjäksi, jos he voivat hankkia
gin lipputuen kasvavan 99 000 euroa vuodessa. Arvi-
kaupunkilipun lastenlipun hinnalla (50 % alennus).
oinnissa on otettu huomioon aikuisten kaupunkilippu-
Lisäksi oletetaan, että uudet lasten kaupunkikorttien
jen tuen aleneminen. Tällöin arvioidaan muodostuvan
käyttäjät tekevät kortilla yhtä paljon matkoja kuukau-
noin 29 000 uutta joukkoliikenteen matkaa. Uuden
dessa kuin nykyisin alle 12-vuotiaat (34,8 matkaa/30
joukkoliikennematkan hinta on noin 3,40 €/matka.
päivää). Ikärajan nostamisen vaikutuksesta alennuksen
Vastaavat arvot, jos yläikäraja nostetaan 14 ikävuoteen
saava ikäluokka ei enää hanki aikuisten kaupunkikort-
(= alle 15-vuotiaat), ovat 35 000 €/v ja 10 100 matkaa.
tia, jolloin aikuisten kaupunkikortin kaupungin maksa-
Väliarvot voidaan katsoa taulukosta 7.
ma tuki alenee. Alennuksen saavassa ikäluokassa jouk-
Taulukko 7. Arviot kaupunkikortin yläikärajan nostamisen vaikutuksista lipputukeen ja joukkoliikenteen käyttöön.
Ikärajan nostaminen
(nykyisin alle 12-vuotiaat)
- alle 13-vuotiaat
- alle 14-vuotiaat
- alle 15-vuotiaat
- alle 16-vuotiaat
- alle 17-vuotiaat
- alle 18-vuotiaat
- alle 19-vuotiaat
- alle 20-vuotiaat
- alle 21-vuotiaat
Matkojen määrä
Myydyt liput Vähenemä kaupunkikortista
Kustannusvaikutus (€, sis. alv)
Uuden matkan
Ikävuosi Kumul. Uudet
(kpl)
Matkat
Liput (kpl) Kausi, lapsi Kausi, aik Yhteensä
hinta (€)
5100
5100
1700
147
1593
49
7000
-1000
6000
3,53
10800
15900
5300
457
4967
153
21000
-3000
18000
3,40
14400
30300
10100
872
9480
291
41000
-6000
35000
3,47
7000
37300
12500
1073
11662
359
50000
-8000
42000
3,36
9400
46700
15600
1343
14592
449
63000
-10000
53000
3,40
15100
61800
20700
1778
19329
594
84000
-13000
71000
3,43
11700
73500
24600
2114
22979
707
99000
-16000
83000
3,37
6200
79700
26700
2293
24907
766
108000
-17000
91000
3,41
7100
86800
29000
2497
27132
834
117000
-18000
99000
3,41
Ilmainen vuosilippu
Seurantatietojen perusteella vuosilipulla arvioidaan
tehtävän keskimäärin 182 matkaa vuodessa. Jos olete-
Imatran sosialidemokraattinen valtuustoryhmä teki
taan, että kaikista 7-19 -vuotiaista 75 % hankkisi ilmai-
25.1.2010 aloitteen alle 20-vuotiaiden nuorten maksut-
sen vuosilipun ja näistä alle 12-vuotiaat tekisivät 120 ja
toman paikallisliikenteen järjestämisestä. Aloitteessa
yli 12-vuotiaat tekisivät 180 matkaa vuodessa, niin alle
oli lähtökohtana antaa kaikille alle 20-vuotiaille ilmai-
20-vuotiaille annettavasta ilmaisesta vuosilipusta arvi-
nen vuosilippu. Imatralla on nykyisin noin 4 000 alle 20-
oidaan syntyvän kustannuksia yhteensä noin 1 000 000
vuotiasta. Tällä hetkellä vuosilippu maksaa alle 16-
€/vuosi (sis. alv 9 %). Tällä tavoin laskettuna arvioidaan
vuotiaille 170 € ja yli 16-vuotiaille 340 € (sis. alv 9 %).
syntyvän vajaat 500 000 uutta joukkoliikennematkaa
Edellä mainitut hinnat ovat alhaisia, koska kaupunki
vuodessa eli yhden uuden matkan hinnaksi arvioidaan
maksaa niihin tukea. Vuosilipulla tehdyn yhden matkan
muodostuvan reilut 2,00 €. Yhdestä ilmaisella vuosili-
laskennallinen hinta määritetään seuraavasti:
pulla tehtävästä matkasta kaupunki maksaa nykyhin-
Aikuiset (yli12-vuotiaat): Oy Matkahuolto Ab:n 9
noilla yli 12-vuotiaiden osalta 2,48 € ja alle 12-vuotiai-
kilometrin aikuisten taksa (3,30 €) – 25 % alennus
den osalta 1,28 € (sis. alv 9 %). On huomattavaa, että
laskennassa on käytetty paljon erilaisia olettamuksia,
Lapset (alle 12-vuotiaat): Oy Matkahuolto Ab:n 9
joten arviossa virhemahdollisuus on merkittävä. Taulu-
kilometrin lasten taksa (1,70 €) – 25 % alennus
kossa 8 on esitetty edellä mainitulla tavalla tehty ilmaisen vuosilipun kustannus- ja vaikutusarviot.
42
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
Taulukko 8. Arvio seutu- ja kaupunkilipuista maksettavan hintavelvoitteen korvauksen suuruudesta Imatralla vuonna 2011.
Ikä
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
Yhteensä
Henkilöä
226
258
252
246
246
308
311
311
351
352
372
340
355
3 928
Vuosilipun hinta (€, sis. alv 9 %) Subventio**
Uudet
Matkan hinta
Asiakas
Laskennallinen* (€, sis. alv 9 %) matkat
(€, sis. alv 9 %)
170
153,00
25 934
23 071
1,12
170
153,00
29 606
27 126
1,09
170
153,00
28 917
20 604
1,40
170
153,00
28 229
23 523
1,20
170
153,00
28 229
23 043
1,23
170
445,50
102 911
48 656
2,12
170
445,50
103 913
41 620
2,50
170
445,50
103 913
36 767
2,83
170
445,50
117 278
53 889
2,18
340
445,50
117 612
50 885
2,31
340
445,50
124 295
46 794
2,66
340
445,50
113 603
45 663
2,49
340
445,50
118 614
55 690
2,13
1 043 051
497 332
2,10
*Laskennallinen hinta (nykyinen laskentamalli):
- MH:n 9 km aikuisten taksa - 25 % (12 vuotta täyttäneet)
- MH:n 9 km lasten taksa - 25 % (alle 12-vuotiaat)
- yli 12-vuotiaat tekevät 180 matkaa/vuosi ja alle 12-vuotiaat 120 matkaa/vuosi
(= 10 kk x 18 tai 10 x 12 matkaa/kk)
** Oletetaan, että vuosilipun hankkii 75 % ao. ikäryhmästä
6.3 AIKATAULUINFORMAATION KEHITTÄMINEN
Aikatauluinformaatiota tulisi työryhmän mielestä kehittää. Aikataulujen tulee olla selkeitä. Tämä tarkoittaa
sitä, että linjat liikkuvat jonkin säännöllisen kaavan
mukaisesti eli lähdöt tapahtuvat mahdollisuuksien
mukaan joka tunti samoilla minuuttiluvuilla. Lisäksi
aikatauluissa huomioidaan samaan suuntaan liikennöivien linjojen lähtöjen porrastaminen siten, että
useamman samaan suuntaan lähtevän linjan lähtö ja
tulo eivät ajoitu yhtäaikaisesti, vaan lähdöt jaetaan
tasaisesti tunnin eri osille. Linjojen aikataulutasaus
voidaan suorittaa päätepysäkeillä tai keskusliiken-
neasemalla. Esityksen kaltainen aikataulurakenne linjalla 1 tarkoittaisi autokierrollisesti sitä, että linjaa liikennöitäisiin 120 minuutin kierrolla. Tavoitteena olisi, että
runkolinjat voisivat pääsääntöisesti ajaa aina samaa
reittiä ilma reittipoikkeamia. Tämä olisi matkustajan
kannalta selkeämpää ja helpottaisi joukkoliikenteen
käyttöä. Em. kuvauksen kaltainen järjestelmä on käytössä kaikissa suurissa ja useimmissa keskisuurissa
kaupungeissa, jossa ajetaan paikallisliikennettä. Aikataulurakenteen muuttaminen vaatii keskustelua yrittäjän kanssa.
43
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
Taulukko 9. Esimerkki nykyisestä aikataulurakenteesta, linja 1 Jakola – Keskusasema - Huhtanen, ma-pe.
Taulukko 10. Esimerkki uudesta palvelutasotavoitteiden mukaisesta aikataulurakenteesta, linja 1 Jakola – Keskusasema - Huhtanen, ma-su.
44
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
6.4 MARKKINOINTI JA TIEDOTTAMINEN
Joukkoliikenteen tutkimusohjelmassa (JOTU) esitetyllä
Joukkoliikenteessä on yhä selkeämmin alettu tiedostaa
tutkimuksella ’Markkinoinnilla matkustajia?’ on todet-
matkan laajuus matkustajan näkökulmasta: matka pitää
tu, että markkinointi vaikuttaa asiakasmääriin ja siihen
sisällään useita eri vaiheita. Matkan eri vaiheet on kyet-
tulee panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. Hy-
tävä integroimaan yhdeksi kokonaisuudeksi, jota voi-
väkään palvelutaso ei riitä, vaan uusia asiakkaita voite-
daan merkittävästi edesauttaa oikein toteutetulla in-
taan ja nykyisten asiakasuskollisuutta pystytään lisää-
formaatiolla. Joukkoliikenteen informaation kehittämi-
mään vain, jos markkinoidaan riittävästi. Ei riitä, että
sen lähtökohtana on oltava helppokäyttöisyys kaikkien
joukkoliikenteen aikataulu-, reitti- ja matkalipputieto
potentiaalisten matkustajien kannalta.
on saatavilla. On luotava halu käyttää joukkoliikennettä
Joukkoliikenteen käyttäjä tarvitsee ennalta tietoa siitä,
ja tehtävä palvelusta houkuttelevaa. On kampanjoitava
että matkaketjun osat ovat toimivia hänen kannaltaan.
tarpeen mukaan voimakkaasti ja oltava jatkuvasti esillä.
Toisaalta informaatiota tarvitaan myös kaikissa matkan
Joukkoliikenteestä saatavan informaation helppokäyt-
vaiheissa. Ensi kertaa matkustava tarvitsee erilaista
töisyys ja oikeellisuus on tärkeää kaikkien käyttäjien
tietoa kuin vakiokäyttäjä.
kannalta. Oleellista informaation käytettävyyden kanTavoitteena on, että yksikään matka joukkoliikennevä-
nalta on se, että kaikki käyttäjäryhmät löytävät tarvit-
lineessä ei jää tekemättä tiedon puuttumisen takia.
semansa tiedon vaivattomasti. Yleisin liikkumisen li-
Markkinointi ei voi olla pelkästään kaupungin vastuulla,
sääntymisen myötä kasvaa myös joukkoliikenteen in-
vaan yrittäjien on itse markkinoitava tuotteitaan ja
formaation tärkeys. Informaation käytettävyys tulee
palvelujaan. Kaupunki tukee toimintaa osallistumalla
olemaan entistä merkittävämpi tekijä joukkoliikenteen
mahdollisesti aikataulujulkaisujen laatimiseen ja tiedon
houkuttelevuuden lisäämisessä.
välittämiseen intenet -sivulla sekä kaupungin toimipisteissä.
7 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Kävelymatkan pituudet ja matka-aika säilyvät lähes
Palvelutasotavoitteissa määritetyt liikennöintiajat on
ennallaan, koska suuria muutoksia nykyisen linjaston
suhteutettu paremmin kysyntää vastaaviksi ja Imatran
reitteihin ei ole tehty. Huhtasenkylän alueella kävely-
kaupungin ostoliikenteen osuutta on mahdollista vä-
matkan pituudet lyhenevät linjan 1 jatkamisen ansiosta
hentää. Etenkin lauantai- ja sunnuntaiaamujen ostolii-
osalla matkustajista. Oleellisia muutoksia kävelymatko-
kennevuoroja on sopeutettu kysyntää vastaavalle tasol-
jen pituuksiin ei näin ollen tule.
le. Vuorojen vähetessä vaarana voi olla, että vähenevän vuorotarjonnan myötä menetetään, joitain nykyisiä
Jos uudesta aikataulurakenteen käyttöönotosta saa-
käyttäjiä. Mikäli matkustajamäärissä saadaan kasvua
daan sovittua yrittäjän kanssa aikataulut selkeytyvät
esimerkiksi lippujärjestelmän kehittämistoimenpiteillä
uuden aikataulu- ja linjastorakenteen käyttöönoton
(kappale 6.2), voi liikennöitsijä ottaa suuremman vas-
jälkeen ja tämä parantaa oleellisesti palvelutasoa aika-
tuun myös nykyisin ostoliikenteenä ajettavan liikenteen
taulujen osalta. Esimerkki vanhasta ja uudesta aikatau-
hoidosta. Tällöin ostoliikenteestä säästyvät rahat voi-
lurakenteesta on esitetty taulukossa 9–10. Uudistuksen
daan edelleen suunnata esimerkiksi lippujärjestelmän
jälkeenkään kaikista reittipoikkeamia kuvaavista kir-
kehittämiseen.
jainyhdistelmistä ei päästä eroon.
45
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
8 LÄHTEET
Etelä-Karjalan liitto (2009). Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennestrategian päivitys 2009.
Etelä-Karjalan liitto (2010). Maakuntakaavaselostus.
HLT (2005) Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2004–2005.
Imatran kaupunki (2004). Imatran yleiskaava ”Kestävä Imatra 2020”. Selostus ja kaavakartta.
Imatran kaupunki (2010). Paikallisliikenteen aikataulut.
Kaupungin toimittavat tilastot ja asiakirjat paikallisliikenteestä
Ketju (2008). Lappeenrannan –Imatran kaupunkiseutu. Aluetyöryhmän raportti.
Lappeenrannan seudun joukkoliikenteen kehittäminen yhtenä kokonaisuutena 2006
Matkahuolto (2010). Linja-autoliikenteen aikataulut
Saimaa Gardens (2010). http://www.joutsenmaa.fi/pages/fi/saimaa-gardens/esittely.php
Tilastokeskus (2010). Väestötilastot.
VR (2010). Junaliikenteen aikataulut.
46
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
LIITTEET
Liite 1. Imatran peruskouluikäinen väestö, koulut ja bussilinjat.
47
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
Liite 2. Etäisyysvyöhykkeet Imatran joukkoliikenteen pysäkeiltä linjoittain (Digiroad 2010)
48
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
Liite 3. Etäisyysvyöhykkeet Imatran paikallisliikenteenpysäkeiltä.
49
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
Liite 4. Lappeenranta-Imatra –kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet (Ketju 2009)
50
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
51
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
52
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010
Liite 5. Pysäkkien sijoittuminen palvelutasovyöhykkeelle.
53