Joukkoliikennesuunnitelma 2010
Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 IMATRAN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 1 2010 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 ESIPUHE Uusi joukkoliikennelaki astui voimaan 3.12.2009. Laki muuttaa suomalaisen joukkoliikenteen sääntelyä, toimintatapoja ja viranomaisorganisaatiota. Laki velvoittaa toimivaltaiset viranomaiset määrittelemään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason vuoden 2011 loppuun mennessä. Palvelutasomäärittelyllä ilmaistaan tahtotila siitä millaista joukkoliikenteen palvelua alueella tarjotaan käyttäjätarpeiden ja liikennepoliittisten tavoitteiden lähtökohdista. Palvelutasomäärittelyn tehtävänä on yhteistyömuotojen kehittäminen eri osapuolten kesken ja yhteistoiminnan jatkuvuuden turvaaminen sekä sitouttaa kaikki osapuolet palvelutason toteuttamiseen. Tässä raportissa on selvitetty Imatran kaupungin joukkoliikenteen nykytila, määritetty joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet, arvioitu tavoitetason kustannusvaikutuksia nykytilanteeseen nähden ja esitetty kehittämistoimenpiteitä. Työ käynnistyi toukokuussa ja valmistuu marraskuussa 2010. Selvitystyön tilaajana toimi Imatran kaupunki. Kaupunginjohtajan 5.11.2009 nimeämä joukkoliikennetyöryhmä kokoontui työn aikana neljä kertaa. Lisäksi järjestettiin kaupunginvaltuustolle joukkoliikennesuunnitelmaluonnoksen esittely- ja keskustelutilaisuus marraskuussa 2010. Joukkoliikennetyöryhmän työskentelyyn osallistuivat seuraavat henkilöt: Jussi Virsunen Lauri Lihavainen Eija Meriläinen Tiina Kirmanen Tuula Salovuori Leena Rahikainen Tuomas Talka Imatran kaupunki, puheenjohtaja Imatran kaupunki Imatran kaupunki Imatran kaupunki Imatran kaupunki Imatran kaupunki, sihteeri Kaakkois-Suomen ELY Selvitystyö tehtiin konsulttityönä insinööritoimisto Liidea Oy:ssä. Liideasta työhön osallistuivat ins. Toni Joensuu (projektipäällikkö), ins. Reijo Vaarala ja FM Susanna Harvio. Oulussa 30.11.2010 2 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 SISÄLTÖ 1 IMATRAN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA ........................................................................................................ 5 1.1 Taustaa ja työn rajaus ....................................................................................................................................... 5 2 LÄHTÖTIEDOT ..................................................................................................................................................... 6 2.1 Väestö ............................................................................................................................................................... 6 2.2 Oppilaitokset ..................................................................................................................................................... 7 2.3 Työpaikat ja pendelöinti .................................................................................................................................. 11 3 MAANKÄYTÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET ...................................................................................12 3.1 Imatran yleiskaava 2020.................................................................................................................................. 12 3.2 Etelä-Karjalan maakuntakaava ........................................................................................................................ 14 3.3 Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma ............................................................................................... 14 3.4 Imatran liikennepoliittinen ohjelma ................................................................................................................ 14 3.5 Joukkoliikenteen kehittämisen haasteet ......................................................................................................... 15 4 KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENNEPALVELUT...........................................................................................................16 4.1 Paikallisliikenne ............................................................................................................................................... 16 4.2 Seudullinen joukkoliikenne ............................................................................................................................. 22 4.3 Junaliikenne..................................................................................................................................................... 23 4.4 Liityntäliikenne lentoasemalle ........................................................................................................................ 24 4.5 Lippujärjestelmä ja tariffit ............................................................................................................................... 24 4.5.1 4.5.2 4.6 4.7 4.7.1 4.7.2 5 Imatran paikallisliikenne................................................................................................................................................24 Seutulippu .....................................................................................................................................................................25 Paikallisliikenteen matkustajamäärät ja kustannukset ................................................................................... 25 Kuljetustarpeet ................................................................................................................................................ 27 Sivistystoimin koulukuljetukset .....................................................................................................................................27 Sosiaali- ja terveystoimen kuljetukset ...........................................................................................................................27 PALVELUTASON MÄÄRITTELY ............................................................................................................................29 5.1 Palvelutason määrittelyn osatekijät ................................................................................................................ 29 5.2 Lähtökohdat .................................................................................................................................................... 29 5.3 Liikenneviraston ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn................................................................ 30 5.4 KETJU-palvelutasotavoitteet ........................................................................................................................... 30 5.5 Imatran joukkoliikenteen palvelutasotavoitevaihtoehdot .............................................................................. 31 5.5.1 5.5.2 5.5.3 5.5.4 5.6 VE 0, Nykytaso ...............................................................................................................................................................31 VE 0+, nykytaso + pienet parannukset ..........................................................................................................................31 VE 0-, nykytasosta karsitaan aamu-, ilta- ja viikonloppuvuoroja ...................................................................................31 VE 1, tehostetaan toimintaa ja tehdään pieniä parannuksia .........................................................................................32 Esitys Imatran joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiksi ................................................................................. 32 6 KEHITTÄMISTOIMENPITEET ...............................................................................................................................36 6.1 Linjasto ............................................................................................................................................................ 36 6.2 Lippu‐ ja taksajärjestelmän kehittäminen ....................................................................................................... 41 6.3 Aikatauluinformaation kehittäminen .............................................................................................................. 43 6.4 Markkinointi ja tiedottaminen ........................................................................................................................ 45 7 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...................................................................................................................................45 8 LÄHTEET .............................................................................................................................................................46 LIITTEET .....................................................................................................................................................................47 3 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 KUVAT JA TAULUKOT Kuva 1. Imatran sijoittuminen ja ulkoiset yhteydet (Etelä-Karjalan liitto 2009) ................................................................. 5 Kuva 2. Imatran väkiluvun kehitys 1959-2009 ja ennuste vuoteen 2040 (Imatran kaupunki / Tilastokeskus) .................. 6 Kuva 3. Imatran väkiluvun kehitys tilastoalueittain vuosina 2000, 2005 ja 2009 (Imatran kaupunki / Tilastokeskus) ...... 7 Kuva 4. Alle 15-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat v. 1995-2009 ja ennuste v. 2010- 2020 (Imatran kaupunki / Tilastokeskus). . 7 Kuva 5. Imatran kaupungin alueella sijaitsevat oppilaitokset. ........................................................................................... 9 Kuva 6. Merkittävimmät työssäkäyntivirrat vuonna 2006 (Etelä-Karjalanliitto 2009/Tilastokeskus)............................... 11 Kuva 7. Kestävä Imatra- kehityskuva 2020. ...................................................................................................................... 13 Kuva 8. Imatran paikallisliikenteen linjasto (Imatran kaupunki 2010) .............................................................................. 17 Kuva 9. Linja 1 reitti sekä peruskouluikäisten ja oppilaitosten sijoittuminen Imatralla. .................................................. 18 Kuva 10. Linjan 2P reitti sekä peruskouluikäisten ja oppilaitosten sijoittuminen Imatralla. ............................................ 19 Kuva 11. Linjan 3 reitti sekä peruskouluikäisten ja oppilaitosten sijoittuminen Imatralla. .............................................. 20 Kuva 12. Linjan 8 reitti sekä peruskouluikäisten ja oppilaitosten sijoittuminen Imatralla. .............................................. 21 Kuva 13. Joukkoliikenteen pääyhteydet (Etelä-Karjalan liitto 2009). ............................................................................... 22 Kuva 14. Seutuliikenteen reitit ja vuorojen lukumäärät Imatralla (KAS ELY 2010). .......................................................... 23 Kuva 15. Junaliikenne Imatralta (VR 2010). ...................................................................................................................... 24 Kuva 16. Paikallisliikenteen matkustajamäärien kehitys Imatralla (KETJU 2008/Imatran kaupunki). .............................. 26 Kuva 17. Palvelutason määrittelyprosessi (lähde: Liikennevirasto 2010) ......................................................................... 30 Kuva 18. Määritetyt palvelutasotavoitevyöhykkeet Imatralla. ......................................................................................... 34 Kuva 19. Väestö eri palvelutasovyöhykkeillä. ................................................................................................................... 35 Kuva 20. Kotiin suuntautuvien matkojen tuntivaihtelu arkisin. (HLT 2004-2005) ............................................................ 37 Kuva 21. Kotiin suuntautuvien matkojen tuntivaihtelu lauantaisin. (HLT 2004-2005) ..................................................... 37 Kuva 22 .Kotiin suuntautuvien matkojen tuntivaihtelu sunnuntaisin. (HLT 2004-2005) .................................................. 38 Kuva 23. Linjojen 1 ja 3 kehittämisesitykset ..................................................................................................................... 39 Kuva 24. Asukkaiden määrä (Korvenkannantien) alueella. .............................................................................................. 40 Taulukko 1. Imatran peruskoulujen oppilasennusteet alueittain. .................................................................................... 10 Taulukko 2. Seutu-, Kaupunki- ja veteraanilippujen seurantatietoja vuodelta 2009 (Imatran kaupunki 2010) ............... 25 Taulukko 3. Paikallisliikenteen linjakilometrit, matkustajat ja kustannukset. .................................................................. 26 Taulukko 4. Imatran joukkoliikenteen palvelutasoluokat ................................................................................................. 33 Taulukko 5. Arvio Imatran paikallisliikenteen lipputyyppijakaumasta 2009. ................................................................... 41 Taulukko 6. Arvio seutu- ja kaupunkilipuista maksettavan hintavelvoitteen korvauksen suuruudesta Imatralla vuonna 2011. ...................................................................................................................................................................... 41 Taulukko 7. Arviot kaupunkikortin yläikärajan nostamisen vaikutuksista lipputukeen ja joukkoliikenteen käyttöön. .... 42 Taulukko 8. Arvio seutu- ja kaupunkilipuista maksettavan hintavelvoitteen korvauksen suuruudesta Imatralla vuonna 2011. ...................................................................................................................................................................... 43 Taulukko 9. Esimerkki nykyisestä aikataulurakenteesta, linja 1 Jakola – Keskusasema - Huhtanen, ma-pe. ................... 44 Taulukko 10. Esimerkki uudesta palvelutasotavoitteiden mukaisesta aikataulurakenteesta, linja 1 Jakola – Keskusasema - Huhtanen, ma-su. ......................................................................................................................... 44 Kannen kuvat: Imatran kaupunki 2010 4 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 1 IMATRAN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 1.1 TAUSTAA JA TYÖN RAJAUS Imatran paikallisliikennettä hoidetaan Pohjolan Liiken- Suunnitelmassa huomioidaan koulutoimen ja sosiaali- teen ja Autolinjojen linja-autoilla, linjatakseilla ja kut- toimen kuljetustarpeet (VPL ja SHL), kutsuliikenteen sutakseilla. Liikenne perustuu siirtymäajan liikennöin- kehittämismahdollisuudet sekä lippu- ja taksajärjes- tisopimuksiin sekä kaupungin ostoliikenteisiin. Lisäksi telmä. Suunnitelmassa laaditaan kehittämispolku ly- Imatran keskustan alueella ajetaan palveluliikennettä, hyen ja pitkä aikavälin toimenpiteille. KETJU -raportti joka täydentää osaltaan paikallisliikennealueen jouk- toimii lähtökohtana joukkoliikennesuunnitelman laa- koliikennetarjontaa. timiselle. Uusi joukkoliikennelaki astui voimaan 3.12.2009. Laki muuttaa suomalaisen joukkoliikenteen sääntelyä, Joukkoliikenteen edistäminen on yksi keskeisistä ta- toimintatapoja ja viranomaisorganisaatiota. voitteista niin maakunnan liikennejärjestelmän kehitImatran kaupunki kuuluu yhdessä Lappeenranta- tämisessä kuin valtakunnallisissa liikennepoliittisissa Imatra seudun kuntien kanssa liikenne- ja viestintämi- linjauksissakin. Joukkoliikenteen palvelujen kehittämi- nisteriön keskisuurten kaupunkiseutujen (KETJU) sellä pyritään hillitsemään autoliikenteen kasvua, hankkeeseen. Hankkeen yhteydessä alueellinen työ- turvaamaan jokapäiväisen elämän edellyttämät liik- ryhmä määritteli joukkoliikenteen tavoitteellisen pal- kumismahdollisuudet eri ikäryhmille sekä tukemaan velutason talven 2008–2009 aikana. Palvelutasotavoit- alueiden kehittymistä. teet jäivät kuitenkin hyvin yleiselle tasolle ja tässä työssä niitä tarkennetaan. Palvelutasotavoitteet mää- (Etelä-Karjalan liitto 2009: Etelä-Karjalan maakunnal- ritellään alueittain mukaan lukien Ruokolahden kun- linen liikennejärjestelmäsuunnitelma) nan lähialueet Rasila ja Huhtanen sekö Rauha Lappeenrannasta. Kuva 1. Imatran sijoittuminen ja ulkoiset yhteydet (Etelä-Karjalan liitto 2009) 5 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 2 LÄHTÖTIEDOT 2.1 VÄESTÖ Imatran kaupungin asutus on levittäytynyt valtatie 6:n Suurin osa väestöstä on työikäisiä, 25–64-vuotiaita molemmin puolin. Vuoksen vesistö ja Imatrankoski (15181 as., 53 %). Kouluikäisiä 7-15-vuotiaita on 2509 jakavat kaupungin kahteen osaan. (Lappeenrannan eli alle kymmenes koko kaupungin väestöstä. Yli 64- seudun joukkoliikenteen kehittäminen yhtenä koko- vuotiaiden osuus kunnassa on vajaa neljännes (23 %). naisuutena 2006). Imatran kaupungin asukasluku oli Lapsien, nuorten ja työikäisten osuus väestöstä on 31.5.2010 yhteensä 28 626. Asukasluvultaan suurim- vähentynyt ja suurten ikäluokkien osuus kasvanut pia kaupunginosia ovat Mansikkala (4239 as.), Imat- vuodesta 2000. Eniten kouluikäisiä on Mansikkalassa rankoski (3874 as.) ja Rajapatsas (2700 as.). Väestöti- (350 as.), Imatrankoskella (236 as.), Virasoja ja Jäppi- heys kunnassa on 185 as./km2. länniemen alueella (225 as.) ja Rajapatsaalla (222 as.). Työikäisiä vastaavasti Mansikkalassa (2099 as.), Imat- Kaupungin väkiluvun kehitys on ollut laskeva 1980- rankoskella (1890 as.), Rajapatsaalla (1465 as.) ja Itä- lähtien. 1980-luvulta asukasluku on vähentynyt kau- Siitolassa (1112 as.). Vuoden 2009 tilastojen mukaan pungissa noin 8000 asukkaalla. Väkimäärä on vähen- perheitä Imatralla on 7868, joista noin kolmannes tynyt vuositasolla noin 200 asukkaan verran tarkastel- (2792) on lapsiperheitä. Lapsiperheistä suurin osa on taessa 2000-luvun kehitystä. Absoluuttisesti suurinta yksilapsisia (1 285) ja kaksilapsisia perheitä (1 097). väkiluvun lasku on ollut Mansikkalan suuralueella (yht. -720 as.; laskua erityisesti Itä-Siitolassa -233 as. ja Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan asukasluku Tainion koskella -214 as.) ja pienintä Imatrankosken tulee edelleen laskemaan. Arvion mukaan asukasluku suuralueella (-556 as.). Kaupunginosittain tarkasteluna on 27 073 vuonna 2020, eli laskenut noin 1500 asuk- väkiluku on taantunut eniten Rajapatsaalla (-342 as.), kaalla. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan yli Vuoksenniskassa (-299 as.) sekä Itä-Siitolassa (-233 65-vuotiaiden as.). Myönteisintä kehitys on ollut Mansikkalan kau- 1 737:llä ja koululaisten (7–15-vuotiaat) osuus laske- punginosassa (+31 as.). maan 317:llä vuoteen 2020. määrä tulee edelleen Kuva 2. Imatran väkiluvun kehitys 1959–2009 ja ennuste vuoteen 2040 (Imatran kaupunki / Tilastokeskus) 6 kasvamaan Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 Kuva 3. Imatran väkiluvun kehitys tilastoalueittain vuosina 2000, 2005 ja 2009 (Imatran kaupunki / Tilastokeskus) Kuva 4. Alle 15-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat v. 1995–2009 ja ennuste v. 2010- 2020 (Imatran kaupunki / Tilastokeskus). 2.2 OPPILAITOKSET Imatralla perusopetusta annetaan yhdeksässä toimi- 2316 oppilasta vuonna 2009. Suurin koulu oppilasmää- pisteessä. 1-6 luokkien perusopetusta annetaan yh- rältään on Mansikkalan koulu, jossa oli 322 oppilasta. deksässä toimipisteessä ja luokkien 7-9 opetusta anneLukiot sijaitsevat Mansikkalassa (Imatran yhteislukio) taan kolmessa toimipisteessä. Peruskouluissa opiskeli ja Vuoksenniskassa (Vuoksenniskan yhteiskoulun lu- 7 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 kio). Etelä-Karjalan ammattiopisto tarjoaa toisen as- Peruskoulujen oppilasmääräennusteiden mukaan teen ammatillinen koulutusta Imatran Mansikkalan koulujen oppilasmäärät tulevat paikoin vähenemään ja toimipisteessä. Korkeakoulu- ja yliopistokoulutusta osin kasvamaan. Selkeästi vähenevää oppilasmäärän annetaan Saimaan ammattikorkeakoulun Imatran kehitys on Imatrankosken koululla sekä Vuoksenniskan toimipisteissä. Muuta koulutusta tarjoavat Imatran yläasteella. Oppilasmäärät tulevat kasvamaan etenkin taideoppilaitos Imatrankoskella, Imatran Työväenopis- Tainionkosken ja Vuoksenniskan ala-asteilla. Oppilas- to Itä-Siitolassa, Imatran seudun Musiikki-instituutti, määräennusteen perustuvat 20.1.2010 oppilasmää- Etelä-Karjalan kesäyliopisto sekä Helsingin yliopiston rään. aikuiskoulutuskeskus Palmenia (Imatran kaupunki 2010, palvelukartta) Peruskoulut Vuoksenniskan alue Vuoksenniskan koulu 1-9 lk Vuoksenniskantie 96 Kaukopään koulu 1-6 lk Niskapietiläntie 1 A Virasojan koulu 1-6 lk Rakennusmestarinkatu 1 Tainionkosken alue Tainionkosken koulu 1-9 lk Juskunmäenkatu 24 yläkoulu (n. 130 opp.) siirtyy Mansikkalan koulun yhteyteen 1.8.2011 Keskustan alue Linnalan koulu 1-6 lk Oppipojanpolku 3 Mansikkalan koulu 7-9 lk Koulukatu 2 Imatrankosken koulu 1-6 lk (toimintayksiköt Imatrankoskella Koulukatu 69 ja Meltolassa Vaarinkuja 6) Kosken alue Kosken koulu Kosken toimipiste 7-9 lk (samassa rakennuksessa Itä-Suomen suomalaisvenäläinen koulu 5-9 lk) Kanavakatu 6 Savikanta 1-6 lk Takamaantie 4 Sienimäki 1-6 lk Pikkutatinkuja 3 Sienimäen alakoulu (n. 75 opp.) siirtyy Tainionkosken alakoulun yhteyteen. Joitakin oppilaita menee Savi kannan kouluun ja joitakin myös Virasojan kouluun. Lukiot • Imatran yhteislukio, 370 päivälukion op. (Imatran yhteislukion yhteydessä toimii Imatran ja Lappeenrannan kaupunkien yhteinen IB-lukio, 30 opp., ja Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukiot, 20 opp.); Koulukatu 2 • Vuoksenniskan yhteiskoulun lukio n. 170 päivälukion opp., joista n. 40 Ruokolahdelta; (etälukio ja aikuisopetus (45. opp. ), Vuoksenniskantie 96 Toisen asteen ammatillinen koulutus Etelä-Karjalan ammattiopisto, Imatran toimipiste Kosmetologien ja parturi-kampaajien koulutus, Koulukatu 5, 55120 ,Imatra Palveluala; Kanavakatu 6, 55100 Imatra; Koulukatu 5, 55120, Imatra Tekniikan ala; Koulukatu 5, 55120 Imatra Korkeakoulu- ja yliopistokoulutus Saimaan ammattikorkeakoulu Tekniikka, Imatra; Linnalan kampus; Tietäjänkatu 3, 55120 Imatra; Paperilaboratorio Koulukatu 5 B, 55120 Imatra Matkailu- ja ravitsemispalvelut Linnalan kampus; Tietäjänkatu 3, 55120 Imatra Kulttuuri; Itä-Vuoksen kampus; Kanavakatu 6, 55100 Imatra Aikuiskoulutus ja palvelutoiminta; Tietäjänkatu 3, 55120 Imatra Muut Työväenopisto (siirtyy Tainionkosken koululle nykyisestä Taitomosta (Saniaiskuja 12)) Musiikkiopisto, n. 400 op., Virastokatu 1, 55100 Imatra (Tiedot: Imatran kaupunki 2010) 8 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 Kuva 5. Imatran kaupungin alueella sijaitsevat oppilaitokset. 9 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 Taulukko 1. Imatran peruskoulujen oppilasennusteet alueittain. 20.9. 2010- 2011– 2012– 2013– 2014– 2015– 2009 2011 2012 2013 2014 2015 2016 ennuste ennuste ennuste ennuste ennuste 214 208 207 206 207 Kosken alue Kehitys* Savikanta 190 182 K Alueellinen pienluokka 13 10 V Sienimäki 84 76 V Koski 182 202 203 191 177 187 185 K/E alue yhteensä 469 470 417 399 384 393 392 V muutos edelliseen 2 1 -53 -18 -15 9 -1 Imatrankoski 193 179 168 169 154 151 135 V Alueellinen pienluokka 8 10 Meltola 129 125 131 131 118 116 120 V/E Linnala 96 99 100 104 104 96 94 E Linnala kv-luokat 127 130 136 139 137 135 137 E/K Linnala mus.luokat 93 88 92 91 96 100 100 E/K Mansikkala 322 280 399 353 333 329 321 alue yhteensä 968 911 1 026 987 942 927 907 muutos edelliseen -42 -57 115 -39 -45 -15 -20 Tainionkoski 1-6 187 180 221 231 233 244 241 Alueellinen pienluokka 12 10 V Tainionkoski 7-9 155 133 V alue yhteensä 354 323 221 231 233 244 241 muutos edelliseen -23 -31 -102 10 2 11 -3 Kaukopää 107 95 94 102 111 109 110 E Virasoja 147 142 133 139 137 145 143 E Vuoksenniska 1-6 67 82 84 85 96 94 93 K Alueellinen pienluokka 8 10 Vuoksenniska 7-9 196 180 168 162 152 154 166 V alue yhteensä 525 509 479 488 496 502 512 V muutos edelliseen -51 -16 -30 9 8 6 10 Edelliset yhteensä 2 316 2 213 2 143 2 105 2 055 2 066 2 052 2 133 2 090 2 038 2 047 2 033 Luokkamuot. erityisopetus 120 122 114 110 108 108 108 V Kaikki yhteensä 2 436 2 335 2 247 2 200 2 146 2 155 2 141 V muutos edelliseen -123 -101 -88 -47 -54 9 -14 Teppanala Mansikkalan alue V Tainionkosken alue K V Vuoksenniskan alue K *) K=Kasvaa, E=Ennallaan, V=Vähenee 10 V Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 2.3 TYÖPAIKAT JA PENDELÖINTI Merkittävimmät työpaikka-alueet ovat Tainionkosken 100 %:n; vuonna 2007 se oli 107 %, eli työpaikkoja oli ja Kaukopään tehdasalueet sekä terästehtaan alue enemmän kuin työllisiä. kaupungin eteläosassa. Kaupungin sisäiset liikennetarpeet muodostuvat pitkälti näiden työpaikkakeskitty- Kaupungin työpaikoista kolmannes (3687 työpaikkaa, minen, Imatrankosken ja keskustan väliselle nauha- 33 %) oli jalostuksen toimialalla. Toiseksi eniten työllis- maiselle alueelle. Jonkin verran liikennetarpeita aihe- tää henkilökohtaiset ja yhteiskunnalliset palvelut uttavat myös kaupungin luoteisosassa sijaitsevat Imat- (2920 työpaikkaa). Kasvavia toimialoja ovat etenkin ran kylpylä ja Karhumäen sekä Karhukallion kaupun- kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut (+170 työ- ginosat, kaupungin keskustaan sekä muille työpaikka- paikkaa vuodesta 2001), kuljetus, varastointi ja tieto- alueille. (Lappeenrannan seudun joukkoliikenteen liikenne (+65 työp.) terveydenhuolto- ja sosiaalipalve- kehittäminen yhtenä kokonaisuutena 2006). lut (+64 työp.) ja muut palvelut (+55 työp.). Taantuvia toimialoja kaupungissa ovat viimevuosien kehityksen Imatran kaupungin väestöstä työllisiä oli 11 127 ja perusteella teollisuus (-892 työp.), rakentaminen (-177 työttömiä 1818 vuonna 2008. Tuoreimpien tietojen työp.) ja maa-, riista ja metsätalous (-93 työp.). mukaan työttömyysaste on 14 % (kesäkuu 2010). SuuImatralta pendelöidään pääasiassa Lappeenrantaan ja rimpia työllistäjiä kaupungissa ovat Stora Enso Oyj, Joutsenoon, mutta myös muihin naapurikuntiin ja Imatran kaupunki ja Ovako Bar Oy Ab. Työnantajasek- rajan yli mm. Svetogorskiin. Työmatkaliikennettä suun- torista yksityinen puoli työllistää eniten (7939 työssä- tautuu myös lähikunnista ja rajan yli Venäjältä Imatral- käyvää v. 2006). Työpaikkaomavaraisuus on pysynyt yli le. Kuva 6. Merkittävimmät työssäkäyntivirrat vuonna 2006 (Etelä-Karjalanliitto 2009/Tilastokeskus). 11 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 3 MAANKÄYTÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET Imatran kaupungin kokonaispinta-ala on 192 km2. Toimenpiteet ovat kohdistuneet myös valmiisiin tont- Tästä maa-aluetta on 155 km2 ja vesistöjä 37 km2. teihin. Valtakunnan rajaa kaupungilla on 19 km. Kun kaupungin kehitysennusteet ovat tulleet realistiImatran kaupunkiin on laadittu maapoliittinen ohjelma simmiksi, on se ohjannut myös maankäyttöä kaupun- vuonna 2009. Yleisenä tavoitteena on saada kaupun- kirakenteen tiivistämisen suuntaan. Erittäin tulokselli- gille määräävä asema maankäytössä (kaavoitus ja siksi kaupunkirakenteen tiivistämisen keinoiksi ovat maapolitiikka). Siten pystytään parhaiten turvaamaan osoittautuneet rakentamiskehotukset, joihin Imatralla kaupunginsuunnitelmallinen kehittäminen. Kaupunki ryhdyttiin v. 1980. Kaupungin yleiskaavan viimeisin on kohdistanut maanhankinnan ja muut maanpoliitti- tarkistus set toimenpiteet ensisijaisesti sellaisille alueille, joiden sa19.4.2004. on hyväksytty kaupunginvaltuustos- käyttöönotto on koko ajan ollut tiedossa tai se alueen keskeisen sijainnin takia on erittäin todennäköistä. 3.1 IMATRAN YLEISKAAVA 2020 Yleiskaavan maankäytöllisiä tavoitteita vuoteen 2020: Keskustarakennetta kehitetään edelleen vallitsevalta pohjal- Rajapatsaan tulevaisuus palvelukeskittymänä on pitkälti ta. Imatrankoski toimii erikoiskaupan ja palvelujen, toimisto- rajaliikenteen ja –toimintojen eli ’kaksoiskaupunki’-konseptin työpaikkojen sekä vapaa-aika- ja matkailutoimintojen ensisi- kehityksen varassa. Kehitys sisältää uhkakuvia, mutta myös jaisena sijoituspaikkana. Jalankulkupainotteista, toiminnalli- merkittäviä mahdollisuuksia. Mikäli KeyEast-yrityspuistot, sesti sekoittunutta ydinaluetta eheytetään ja laajennetaan rajakauppa ja matkailupalvelut toteutuvat visioidulla tavalla, Vuoksenrannan suuntaan samalla kun vahvistetaan akselia heijastuu se koko Rajapatsaan alueelle ja palauttanee myös Vuoksen yli Rajapatsaan suuntaan. sen kaupparaittiluonnetta. Rajavyöhykkeestä riippumatta Rajapatsaan vetovoimaisuutta voidaan myös kohentaa Mansikkalaa kehitetään edelleen julkisten palvelujen sekä Imatrankoskelta käsin hyödyntämällä koskiympäristön kau- tilaa vievän kaupan keskittymänä. “Keskustakampukseen” punkikuvallisia, matkailullisia ja kaupallisia arvoja. sijoitetaan uusia koulutuksen ja urheilun yksiköitä siten, että Imatrankoskelta alkavalle, uuden Vuoksenrannan halkaise- Keskustojen kehittäminen ja asuinalueiden lähipalvelujen valle puutarhakaupunkiraitille muodostuu vetovoimainen säilyttäminen edellyttää, että uusia vähittäiskaupan suuryk- pääte. Mansikkalan kehittämiselle antaa suunniteltu silta siköitä ei sijoiteta niiden ulkopuolelle. Valtatie 6:n varrelle, uudet ulottuvuudet. Sillasta itsestään voi tulla identiteettiä esimerkiksi Pietarintien liittymän tuntumaan, sijoitetaan näin voimistava nähtävyys ja itärannan tiivis kytkeytyminen Man- ollen vain liikennehakuisia, ja mahdollisesti tilaa vievän sikkalaan tuo uusia toimintoja sillan kumpaankin päähän. erikoiskaupan palvelukeskittymiä, ei päivittäistavaramyymälöitä. Vuoksenniskan ehyt ja elävä kaupparaitti säilyttänee asemansa seudullisessa keskustarakenteessa, edellyttäen että kaavoituksen ja toiminnallis-taloudellisen suunnittelun kei- Keskeisimpiä liikennejärjestelmän kehittämishankkeita yleiskaavan 2020 mukaan ovat: noin tarvittaessa tuetaan sen elinvoimaisuutta ja vaalitaan sen ympäristökuvaa. Hyvä yhteistyö teollisuuden kanssa on jatkossakin avainasemassa. Vuoksenniskan nauhayhdyskunnan liittymistä eri suuntiin tuetaan (Tainionkoski, SienimäkiVuoksen terassi, Kymälahti, Rautio, Ruokolahti), jotta Vuoksenniskasta ei tulisi nopeasti ohitettava “perinnekylä” moottoritien ja tehtaitten välissä, vaan se pysyisi ympäröivää asutusta palvelevana, monipuolisena aluekeskuksena. 12 • • • valtatien 6 nelikaistaistaminen • Uusi yhdyskatu Vuoksenrannan kautta Mansikkalan ja Imatrankosken välille • • Pääradan varustaminen toisella raideparilla Vuoksen ylittävä uusi silta Keskuskadun jatkeena Tainionkoskentien linjauksen muutos osana Vuoksenrannan alueen kehittämistä Svetogorskin radan varustaminen eritasoristeyksin Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 Yleiskaavaan kirjattuja liikennejärjestelmän tavoitteita: Rautatieyhteyden kapasiteetin nostoon tulee varautua varaamalla tilaa toiselle raideparille kaupungin alueella. Sveto- Vuoksen ylittävän uuden sillan liikenteellinen ja maankäyt- gorskiin vievän radan estevaikutusta lievennetään poik- töä ohjaava merkitys on erittäin monitahoinen. Sillan liiken- kisuuntaisilla ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen eritaso- nemäärän on arvioitu nousevan n. 7000:een ajoneuvoon ratkaisuilla. Kevyen liikenteen verkosto on jo nykyisellään vuorokaudessa v. 2020. Silta on myös keskeinen tekijä uuden varsin kattava. Sitä kehitetään erityisesti arkiliikunnan (kou- “Vuoksistrategian” hahmottelussa. Vuoksen uusi silta Kes- lu-, työ-, asiointi- ja ostosmatkat) edistämisen näkökulmasta. kuskadun jatkeena muodostaa välttämättömän yhdyssiteen Käytännössä tämä tarkoittaa kevyen liikenteen järjestelmän Vuoksen Itärannan maankäytön kehittämisen kannalta. houkuttelevuuden parantamista laadullisin parannuksin Samalla silta avaa mahdollisuuksia kehittää ns. “Vuoksen (valaistus, päällysteet, turvatut ajoneuvoliikenteen risteys- lenkkejä” jotka liittyvät sekä arkiliikuntaan (kevytliikenneyh- kohdat jne). Kevyen liikenteen järjestelmää kehitetään myös teyksien oleellinen parantaminen) että matkailun vetovoi- uusien laadukkaiden virkistysreittien avulla erityisesti Sai- man lisäämiseen. maan rantavyöhykkeellä ja Vuoksen rannoilla. Kuva 7. Kestävä Imatra- kehityskuva 2020. 13 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 3.2 ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAKAAVA Etelä-Karjalan maakuntakaavassa on määritetty seuraavat kevyt- ja joukkoliikennettä koskevat tavoitteet Laaturaitit; Lappeenranta –Taipalsaari, Lappeenranta – Joutseno – Imatra, Imatra - Ruokolahti, Ukonniemi – Rauha – Tiuru Kevyen liikenteen verkoston ja joukkoliikenteen kehittäminen ovat parhaillaan uudistettavan EteläKarjalan liikennestrategian tärkeitä kehittämiskohteita. Maakuntakaavassa tullaan ottamaan laadittavana olevan liikennestrategian esittämät kehittämistavoitteet huomioon. Joukkoliikenteen sekä kevyenliikenteen yhteyden kehittäminen Imatralta kantatien 62 (Ruokolahti) kohdalta Lappeenrannan länsipuolelle vt 13:n kohdalle (Selkäharju). Joukkoliikenteen kehittämisessä otetaan huomioon myös tarvittavat terminaalit ja niiden aluevaraukset. Maakuntakaavassa tullaan ottamaan erityisesti huomioon asuin-, palvelu- ja työpaikka- alueiden ja kevyen ja joukkoliikenteen yhteensovittaminen sekä uusien kevyen liikenteen suorien yhteyksien kehittäminen 3.3 ETELÄ-KARJALAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Etelä-Karjalan maakunnallinen liikennestrategia on turvata, mutta maaseudun liikkumistarpeita turvaa- päivitetty ja uudistettu vuonna 2009. Suunnitelmassa maan tarvitaan uusia keinoja. on määritetty liikennejärjestelmän kehittämisen taImatran seudulle palvelutasotavoitteita ei ole muodos- voitteet ja toimintalinjat sekä keinot ja kärkihankkeet. tettu. Imatran seudulla keskeisenä tavoitteena on ollut Suunnitelman aikatähtäys on vuodessa 2030. pyrkimys nykyisen palvelutason säilyttäminen, työ- Tulevaisuuden haasteet maakunnan joukkoliikentees- matka-, koulu- ja asiointiyhteyksien turvaaminen Imat- sä ovat moninaiset, liikennöintikustannukset ovat ran ja seudun kuntakeskusten välillä. Joukkoliikenne- kasvussa, matkustajamäärät vähenevät maaseutulii- vuoro pyritään käynnistämään uudelleen reitillä Imat- kenteessä ja toimintaympäristön muutokset, kuten rankoski–Imatran kylpylä– Rauha. väestön ikääntyminen, autoistuminen ja palveluverkon Etelä-Karjalan liikennevisio supistuminen, jatkuvat. Joukkoliikenteen toimintaedel- Etelä-Karjala on kilpailukykyinen maakunta ja portti Venäjälle korkealaatuisten liikenneyhteyksien ja –palveluiden sekä hyvän logistisen sijainnin ansiosta. Liikenteen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen määrä vähenee kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Asukkaiden tarvitsemat matkat ja elinkeinoelämän kuljetukset sujuvat turvallisesti maakunnan eri osissa. lytysten näkökulmasta maankäyttö on avainasemassa. Toimintojen sijoittelulla, kuten uusien asuinalueiden sijainnilla, on suuri vaikutus joukkoliikenteen kilpailukykyyn. Joukkoliikenteen pääkäytävässä, Lappeenranta–Imatra- välillä joukkoliikenteen kilpailukyky voidaan 3.4 IMATRAN LIIKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Imatran liikennepoliittinen ohjelman aikajänne ulottuu kenteen osalta on todettu, että joukkoliikenteen kehit- vuoteen 2020. Ohjelman nykytilanteessa on todettu, tämiseksi toteutetaan uusia pienkalustopohjaisia ny- että paikallisliikenteen matkustajamäärä on pysynyt kyaikaiseen informaatiotekniikkaan perustuvia ratkai- samalla tasolla verrattuna aikaisempaan voimakkaasti suja matalalattiakalustolla. Kaupunki tukee matkusta- laskevaan kehitykseen huolimatta kaupungin joukko- mista taksatuella. Keskusaseman status nostetaan liikennemäärärahojen vähenemisestä. Joukkoliiken- osaksi valtakunnallista matkakeskusverkkoa. Maan- teen osuus Imatralla tehtävistä matkoista on huoles- käytön ja liikenteen yhteissuunnittelussa on pääpaino tuttavan pieni. Osuuden kääntäminen kasvuun vaatii yhdyskuntarakenteen suunnittelulla ja toimintojen liikenteen kehittämisen lisäksi huomattavaa asenne- sijoittelulla siten, että liikennetarve, liikenneturvalli- muutosta ja joukkoliikenteen statuksen nousua. Oh- suusriskit ja ympäristöhaitat minimoituvat. jelman tavoitteiden toteutumisen keinoina joukkolii- 14 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 3.5 JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISEN HAASTEET Lappeenranta-Imatran toimintaympäristöön liittyvät Maakunnan liikennesuunnitelmassa nähdään tulevai- haasteet (KETJU) suuden haasteina seuraavat (Etelä-Karjalan maakunta- Väestön väheneminen ja keskittyminen luo uusia haasteita haja-asutusalueiden riittävien joukkoliikennepalvelujen järjestämiseen kustannustehokkaasti. Keskeisillä alueilla väestön kasvu luo periaatteessa mahdollisuuksia joukkoliikenteen kehittämiselle, jos maankäyttöä kehitetään joukkoliikenteeseen tukeutuen. Joukkoliikenteen pääkäytävässä, LappeenrantaImatra -välillä joukkoliikenteen kilpailukyky voidaan turvata, mutta maaseudun liikkumistarpeita turvaamaan tarvitaan uusia keinoja. Tulevaisuudessa väestöstä yli neljännes on vanhuksia. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää vanhusten julkisen liikenteen palveluihin. Mökkiläisten ja matkailijoiden joukkoliikennepalvelujen järjestäminen on haasteellista, mutta voi tarjota uusia mahdollisuuksia kehittää joukkoliikennettä. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on keskeinen haaste myös joukkoliikenteessä. liitto 2009): Tulevaisuuden haasteet maakunnan joukkoliikenteessä ovat moninaiset, liikennöintikustannukset ovat kasvussa, matkustajamäärät vähenevät maaseutuliikenteessä ja toimintaympäristön muutokset, kuten väestön ikääntyminen, autoistuminen ja palveluverkon supistuminen, jatkuvat. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten näkökulmasta maankäyttö on avainasemassa. Toimintojen sijoittelulla, kuten uusien asuinalueiden sijainnilla, on suuri vaikutus joukkoliikenteen kilpailukykyyn. Joukkoliikenteen pääkäytävässä, Lappeenranta–Imatra-välillä joukkoliikenteen kilpailukyky voidaan turvata, mutta maaseudun liikkumistarpeita turvaamaan tarvitaan uusia keinoja. Joukkoliikenteen kysyntään ja kehittämiseen tulee olennaisesti vaikuttamaan myös Saimaa Gardens, eli Saimaan rannalle rakentuvan matkailu-, hyvinvointi-, elämys- ja innovaatiokeskittymän kehittyminen. Projektiin liittyvän tieverkoston sekä kunnallistekniikan rakentaminen on alkanut vuonna 2008 ja kiinteistöinvestoinnit on suunniteltu toteutettavaksi 2008–2015 välisenä aikana. Alueelle on suunniteltu rakennettavaksi majoituskapasiteettia noin 8000 vuodepaikkaa. Lisäksi alueelle on suunniteltu mm. kylpylähotelli, monitoimiareena, vesipuisto, golfkenttä ja useita ravintoloita.(Saimaa Gardens 2010) 15 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 4 KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENNEPALVELUT Imatran joukkoliikenteen tarjonta muodostuu paikallisliikenteestä, pitempimatkaisesta vakiovuoro- ja pikavuoroliikenteestä, junaliikenteestä sekä palveluliikenteestä. 4.1 PAIKALLISLIIKENNE Paikallista linja-autoliikennettä operoidaan kahdella vuoden. Palvelulinjaa hoidetaan samalla ostoliikenne- linjalla (1 ja 3), linjataksilla (8), palveluliikenteellä (2 b) sopimuksella linjan 3 kanssa. Linjalla 2P linjakilometre- ja kutsutaksilla. Imatran liikenteen solmukohtana on jä kertyi n. 15 000 ja matkoja tehtiin 7000. Linjakilo- paikallisen keskusliikenneaseman ja rautatieaseman metriä kohden matkustajia oli 0,5. Kustannukset mat- muodostama matkakeskus. kaa kohden olivat 4,2 €. Linja 1 kulkee Huhtanen–keskusasema–Jakola -välillä. Kaupungissa on lisäksi linjataksi (linja 8), joka kulkee Osa vuoroista kulkee Kaukopään ja Niskalammen kaut- reitillä: ta. Linjalla operoidaan kaikkina viikonpäivinä. Linja 1 Keskusasema-Vuoksenniska, arkipäivisin ympäri vuo- hoidetaan siirtymäajan liikennöintisopimuksella, joka den. Linja 8 hoidetaan kaupungin ostoliikennesopi- on voimassa 2.12.2019 saakka ja osa on ostoliikennet- muksella, joka on voimassa 30.9.2011 saakka. Vuonna tä. Vuonna 2009 ostoliikenteen linjakilometrejä linjalla 2009 linjakilometrejä kertyi n. 148 000 ja matkoja 1 kertyi n. 190 000 ja linjaliikenteessä 162 000. Linjalla tehtiin 17 000. Linjakilometriä kohden matkustajia oli tehtiin matkoja 247 000. Linjaliikenteen vuoroilla linja- 0,1. Kustannukset matkaa kohden olivat 7,4 €. Imatrankoski-Keskusasema-Mustalampi- kilometriä kohden matkustajia oli 1,1 ja ostoliikenteen Kutsutaksit täydentävät paikallisliikenteen tarjontaa vuoroilla 0,3. Kustannukset matkaa kohden olivat 6,5 € Imatran kaupungin maaseutumaisilla alueilla. Kutsu- ostoliikenteen matkojen osalta. taksireittejä on kolme kappaletta ja niitä ajetaan 2-3 Linja 3 kulkee välillä Salo-Issakka–Keskusasema– kertaa viikossa ympäri vuoden reiteillä: Jäppilänniemi- Kylpylä. Osin liikennöinti tapahtuu Lempeenlietteen Vuoksenniska, kautta. Linjalla operoidaan kaikkina viikonpäivinä ym- Vuoksenniska ja Salo-Peltola-Karhusuo-Imatrankoski. päri vuoden, mutta lauantaisin linja ei kuitenkaan kulje Kutsutaksiliikenteen matkustajamäärästä ja kustan- Salo-Issakkaan vaan lopettaa Perämeltolaan. Pyhinä nuksista ei ole ollut käytössä tilastoja tämän työn yh- linja lopettaa Imatrankoskelle. Linja 3 hoidetaan kau- teydessä. Yrittäjätilaisuudessa käydyn keskustelun pungin ostoliikennesopimuksella, joka on voimassa perusteella käyttäjiä kutsutaksiliikenteessä on erittäin 30.9.2011 saakka. Vuonna 2009 ostoliikenteen linjaki- vähän. lometrejä kertyi n. 69 000 ja matkoja tehtiin 15 000. Imatrankoski-Linnasuo-Viraskorpi- Yhteensä vuonna 2009 liikennöitiin yhteensä n. Linjakilometriä kohden matkustajia oli 0,2. Kustannuk- 583 000 linjakilometriä (tiedot on esitetty taulukossa set matkaa kohden olivat 5,6 €. 2). Kuvassa 8 on esitetty Imatran kaupunki paikallisliiPaikallisliikennettä täydentää palvelulinja Onnibus- kenteen linjasto. Seuraavissa kuvissa 9–12 on kuvattu si (linja 2P). Linja kulkee keskustan ja Raution sekä linjat erikseen (ei kutsutaksi) keskustan ja Rajapatsaan välillä arkipäivisin ympäri 16 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 Kuva 8. Imatran paikallisliikenteen linjasto (Imatran kaupunki 2010) 17 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 Kuva 9. Linja 1 reitti sekä peruskouluikäisten ja oppilaitosten sijoittuminen Imatralla. 18 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 Kuva 10. Linjan 2P reitti sekä peruskouluikäisten ja oppilaitosten sijoittuminen Imatralla. 19 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 Kuva 11. Linjan 3 reitti sekä peruskouluikäisten ja oppilaitosten sijoittuminen Imatralla. 20 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 Kuva 12. Linjan 8 reitti sekä peruskouluikäisten ja oppilaitosten sijoittuminen Imatralla. 21 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 4.2 SEUDULLINEN JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenteen palvelutaso vaihtelee huomattavasti Etelä-Karjalan eri osien välillä. Lappeenrannan ja Imatran kaupunkialueilla joukkoliikennejärjestelmä tarjoaa melko hyvän palvelutason. Palvelutaso on erityisen hyvä valtatien 6 ja Karjalan radan muodostamassa joukkoliikennekäytävässä. Talviarkipäivisin on Lappeenrannan ja Imatran välillä noin 30 linja-autovuoroa suuntaansa. Yli 20 linja-autovuoron palvelutaso suuntaansa saavutetaan lisäksi Lappeenrannan ja Luumäen välillä sekä Lappeenrannan ja Savitaipaleen välillä. Valtaosa alueen pääreiteillä ajettavasta liikenteestä on siirtymäajan liikennöintisopimuksilla ajettavaa liikennettä. Ostoliikenteen vuoroilla on suurin merkitys Lappeenrannan ja Ylämaan ja Lappeenrannan ja Lemin välisessä liikenteessä. Lähiliikenteessä paras tarjonta on Lappeenrannasta Simolaan ja Vainikkalaan, noin viisitoista Kuva 13. Joukkoliikenteen pääyhteydet (Etelä-Karjalan liitto 2009). vuoroa päivittäin. Kysyntä haja-asutusalueella ja viikonloppuisin on vähäistä ja tarjonta uhkaa entisestään vähentyä. Linja-autoliikenteen vuorotarjonta maakunnanulkopuolelle on suurinta Helsingin suuntaan, noin kymmenen pikavuoroa suuntaansa päivässä. 22 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 Kuva 14. Seutuliikenteen reitit ja vuorojen lukumäärät Imatralla (KAS ELY 2010). 4.3 JUNALIIKENNE Imatralta lähtee arkisin 7 junaa länteen Helsinkiin. senon, Lappeenrannan, Kouvolan, Lahden, Tikkurilan Itään, Joensuuhun, on arkisin 6 vuoroa. Lauantaisin ja Pasilan kautta. Joensuuhun mentäessä juna pysäh- länteen on 3 vuoroa ja itään 5 sekä pyhinä länteen 5 ja tyy Simpeleellä, Parikkalassa ja Kiteellä. itään 6 vuoroa. Helsinkiin suuntaava juna kulkee Jout- 23 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 Kuva 15. Junaliikenne Imatralta (VR 2010). 4.4 LIITYNTÄLIIKENNE LENTOASEMALLE Lähin lentoasema sijaitsee Lappeenrannassa noin 40 kilometrin päässä Imatran keskustasta. Lappeenrannan keskustan kautta on linja-autoyhteys lentoasemalle (paikallislinja 4). 4.5 LIPPUJÄRJESTELMÄ JA TARIFFIT 4.5.1 IMATRAN PAIKALLISLIIKENNE Imatran paikallisliikenteessä voi matkustaa kertalipul- tuote ja se maksaa aikuisille 340 € ja alle 16-vuotiaille la, sarjakorteilla sekä 30 päivän ja yhden vuoden kes- 170 €. Vuosilipun voi maksaa kolmessa erässä, joista toisilla kausikorteilla. ensimmäisen erän suuruus on puolet kokonaiskustannuksesta. Sarjakorttien, erityisesti vuosilipun, hinnoit- Tasataksan ansiosta paikallisliikenteen kertalippu mak- telu on valtakunnallisesti kilpailukykyinen. Kuitenkin saa aikuisille 3,00 € ja alle 12-vuotiaille 1,50 € ja 10 12–17-vuotiaat joutuvat hankkimaan vuosilipun saa- matkan sarjakortti maksaa aikuisille 23,50 € ja alle 12- dakseen käyttöönsä edullisimmat matkat, koska hei- vuotiaille lapsille 12,00 €. Näillä lipuilla on ilmainen dän käytössään ei ole aikuisiin verrattuna edullisem- vaihto-oikeus toiseen paikallisliikenteen linjaan tunnin paa hinnoittelua 30 päivän kausikortissa. Vuosilipun kuluessa ensimmäisen matkan alkamisesta. hankkiminen voi olla monelle nuorelle tai heidän van- Paikallisliikenteen vakiokäyttäjille sarjakortit tarjoavat edullisimman liikkumismahdollisuuden, koska kortit mahdollistavat rajattoman käytön voimassaoloaikanaan. 30 päivän kausikortti maksaa aikuisille 50 € ja alle 12-vuotiaille 25 €. Vuosilippu on edullisin lippu- hemmilleen liian suuri kertakustannus kolmivaiheista maksuportaasta huolimatta. Veteraanit saavat matkustaa paikallisliikenteessä ilmaiseksi. Maksutta saavat matkustaa myös kaksi alle 7-vuotiasta lasta maksavan perheenjäsenen seurassa. 24 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 Lastenvaunut ja rattaat sekä apuvälineet, kuten esi- Kaupunkilippujen tuki oli vuonna 2009 yhteensä merkiksi rollaattori, kulkevat veloituksetta. Koirista 52 595,60 €, josta valtionavustuksen osuus oli 30 982 peritään aikuisen kertamaksu lukuun ottamatta pieniä €. sylikoiria. Polkupyöriä ja potkukelkkoja ei saa kuljettaa 61 473 matkaa. Vuonna 2009 kaupunkilipuilla tehtiin yhteensä paikallisliikennevuoroissa. Vuonna 2009 myytiin kaikkiaan 725 veteraanikorttia, Linjatakseissa kelpaavat kaikki paikallisliikenteen liput joilla tehtiin yhteensä 4 882 matkaa. Imatran kaupunki ja seutulippu. Kutsutaksissa myydään vain kertalippu- maksoi tukea veteraanien tekemistä matkoista yh- ja, mutta niillä on vaihto-oikeus paikallisliikenteen teensä 9 842,81 €. autoihin. 4.5.2 SEUTULIPPU Imatra kuuluu Etelä-Karjalan seutulippualueeseen. oikeutettuja ammatillisessa oppilaitoksessa ja lukiossa Imatran lisäksi seutulippualueen muita kuntia ovat opiskelevat oppilaat, joiden koulumatkan pituus on yli Lappeenranta, Ruokolahti, Taipalsaari, Lemi, Luumäki, 10 kilometriä ja matkakustannukset ylittävät 54 euroa Savitaipale, Parikkala ja Rautjärvi. kuukaudessa. Seutulippu on voimassa ostopäivästä 30 vuorokautta Muut kuin Kelan koulumatkatukeen oikeutetut imatra- ja sillä voi matkustaa rajattomasti lähes kaikessa seu- laiset tekivät vuonna 2009 seutulipulla yhteensä tulippualueen joukkoliikenteessä. Seutulipun hinta 56 794 matkaa. Lippuja myytiin 1 640 kpl, matkojen määräytyy kotipaikan mukaan Imatralla lipun hinnan keskipituus oli 28,16 km ja lipputuen määrä oli ollessa 1.9.2009 alkaen 70 €. Pikavuoroissa peritään 107 894,29 €. Vuonna 2009 valtionavustuksen osuus seutulipun käytöstä erillinen pikavuoromaksu. lipputuesta oli 50 909 euroa. Koulumatkatukea saavien opiskelijoiden käytössä on ´oma opiskelijaseutulippu´. Koulumatkatukeen ovat Taulukko 2. Seutu-, Kaupunki- ja veteraanilippujen seurantatietoja vuodelta 2009 (Imatran kaupunki 2010) Myynti kpl Matkoja kpl Seutuliput 1649 Kaupunkiliput aikuiset 1827 Kaupunkiliput lapset Lipun hinta Tulot yht. Subventio 56794 Matk. keskipit. 28,2 70 €* 107894 107894,3 59422 9,7 50 € 91500 51199,2 25 € 59 2051 9,0 Kaupunkiliput yhteensä 1886 61473 9,3 Veteraanilippu 725 4882 1445 1396,4 92945 52595,6 9842,81 *) tammi-maaliskuussa 60 € 4.6 PAIKALLISLIIKENTEEN MATKUSTAJAMÄÄRÄT JA KUSTANNUKSET Paikallisliikenteen matkoja tehtiin vuonna 2009 yh- vuonna 1985 Imatran paikallisliikenteen matkustajia teensä 286 232. Suurinta matkustajaliikenne oli linjalla oli lähes 900 000 ja nykyisellään vajaa 300 000 mat- 1 (247000 matkaa) ja vähiten matkustajaliikennettä oli kustajaa. Vuosittainen matkustajamäärä on vakiintu- linjalla 2P (7200 matkaa). Matkustajamäärät ovat nut viimevuosikymmenen aikana nykyiselle tasolleen. laskeneet 1980-luvun tasosta noin kolmannekseen; 25 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 Kuva 16. Paikallisliikenteen matkustajamäärien kehitys Imatralla (KETJU 2008/Imatran kaupunki). Taulukko 3. Paikallisliikenteen linjakilometrit, matkustajat ja kustannukset. Linjat Linja km. Matkustajamäärä Ostoliikennekorvaus (sis. alv) Matkustajaa / linja km. €/matka (sis. alv) Linjaliikennevuorot Linja 1 161 569 184 831 - 1,14 - Ostoliikennevuorot Linja 1 190 240 61 940 403 942 0,33 6,52 Ostoliikennevuorot Linja 2P 15 158 7 220 30 000 0,48 4,16 Ostoliikennevuorot Linja 3 68 651 15 286 94 816 0,22 6,20 Ostoliikennevuorot Linja 8 147 200 16 955 135 673 0,12 8,00 582818 289232 664 431 0,49 YHTEENSÄ Ostoliikenteen lisäksi Imatran kaupunki subventoi Joukkoliikenteen järjestämiskustannukset olivat Imat- seutu- ja kaupunkilippujen asiakashinnan alennuksia. ralla vuonna 2009 noin 29 euroa/asukas ja paikallislii- Vuonna 2009 kaupungin tuki seutulipun hinnanalen- kenteessä tehtiin vuodessa 10,1 matkaa/asukas. nukseen oli 107 893 euroa, kaupunkilipun hinnan alennukseen 52 595 euroa ja veteraanilipun hinnan KETJU -hankkeessa selvitettiin useiden kaupunkien alennuksiin 9 842 euroa. Imatran kaupungin joukkolii- joukkoliikenteen tarjontaa, kysyntää ja rahoitusta kenteen järjestämisen kokonaiskustannukset vuonna kuvaavia tunnuslukuja. Joukkoliikenteen tuki asukasta 2009 olivat yhteensä noin 834 763 euroa(ostoliikenne kohden vaihteli vuonna 2007 tutkimuskaupungeissa 664431 euroa + lippukorvaukset 170 332 euroa). Pai- (15 kaupunkia) välillä 2,0 - 25,0 euroa/asukas. Kau- kallisliikenteen ostoihin myönnettiin Imatran kaupun- punkeja, gille valtionavustusta vuonna 2009 yhteensä 332 150 600 000 linjakilometriä vuodessa, oli tarkasteluissa euroa ja lippurahoitukseen 81 891 euroa eli yhteensä mukana 5 kpl (Kokkola, Kouvola, Mikkeli, Seinäjoki ja 414 041 euroa. Varkaus). Edellä mainituissa kaupungeissa joukkolii- joissa paikallisliikenteessä ajettiin alle kenteen rahoitus asukasta kohden laskettuna vaihteli välillä 6,2 -1 2,8 euroa/asukas ja paikallisliikenteessä tehtiin 4,4 -1 1,7 matkaa/asukas. 26 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 4.7 KULJETUSTARPEET 4.7.1 SIVISTYSTOIMIN KOULUKULJETUKSET Perusopetuslain 32 §:n mukaan oppilaalla on oikeus Koulukuljetuksiin vaikuttavat tulevat muutokset: maksuttomaan kuljetukseen, jos koulumatka on viittä • kilometriä pitempi. Jos esiopetusta saavan oppilaan mat- Tainionkosken yläkoulu (n. 130 opp.) siirtyy Mansikkalan koulun yhteyteen ka kotoa esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen • on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksut- Sienimäen alakoulu (n. 75 opp.) siirtyy Tainion- tomaan kuljetukseen kotoa esiopetukseen tai päivähoi- kosken alakoulun yhteyteen. Joitakin oppilaita dosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivä- menee Savikannan kouluun ja joitakin myös Vi- hoitoon. rasojan kouluun • Työväenopisto siirtyy Tainionkosken koululle Imatran kaupunki järjestää maksuttoman kuljetuksen 1. nykyisestä Taitomosta. Työväenopiston opiskeli- ja 2. luokkien oppilaille sekä maksuttomassa esiopetuk- joille tulee olla kaupungin tavoitteiden mukaan sessa oleville oppilaille, kun koulumatka on 3–5 km. Mak- mahdollisuus kulkea linja-autolla työväenopis- suttoman kuljetuksen vaihtoehtona oppilaalle voidaan ton ryhmiin ja aikataulujärjestelyillä tulee turva- myöntää kuljetusavustus. ta yhteydet myös ilta-aikaan. Tainionkosken koululle toivotaan lisää vuoroja. Lukuvuoden 2010–2011 alussa Sivistystoimen kuljetettavia oppilaita on seuraavasti: • • • Reittien suunnitteluja ja vuoroja lisäämällä voidaan myös perusopetuksen oppilaiden koulumatkakuljetuksia järjes- 124 taksikuljetettavaa tää julkisilla liikennevälineillä, mikä on merkittävästi 32 taksi/linja-autokuljetettavaa edullisempaa kuin taksikuljetusten järjestäminen. (Imat- 17 linja-autokuljetettavaa ran kaupungin sivistystoimi 2010) 4.7.2 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KULJETUKSET Kaupunki järjestää säännöllisiä sosiaalitoimen ryhmäkul- nen terveysasema, mielenterveys- ja päihdepalvelut, jetuksia. Näitä ovat lakiin kehitysvammaisten erityishuol- asumispalveluja vanhuksille ja vammaisille sekä Kump- losta perustuvat ryhmäkuljetukset työ- ja päivätoimin- panuustalo, jossa on mm. työllistämispalveluja. (Imatran taan kehitysvammaisille henkilöille ja ryhmäkuljetus kaupunki 2010) vaikeavammaisten henkilöiden päivätoimintaan. Kehitysvammaisten päivätoiminta (Toimintakeskus) on Imatrankoskella Simeoninkadulla, jonne siirtynee syksyllä 2011 myös kehitysvammaisten työkeskus. Vaikeavammaisten päivätoimintaa järjestetään Tammiharjun palvelu- Mansikkalassa, Pappilanpolulla sijaitsee syksystä alkaen kaksi lastenkotia ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelua (noin. 70 kuntoutujaa). Vieressä sijaitsee myös kaupungin kolmas lastenkoti. (Imatran kaupunki 2010) asumisyksikössä (Tammiharju 5). (Imatran kaupunki Toimialalla selvitetään yhden terveysaseman mallia, eli 2010) avoterveyspalveluiden Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat keskittyneet kahteen "kampukseen" Mansikkalaan ja Honkaharjun mäelle. Mansikkalassa on sosiaali- ja terveysasema (Kauppakatu 7), jossa toimivat mm. sosiaalitoimistot, suun terveydenhuolto, Eteläinen terveysasema, Kasvatus- ja perheneuvola, IsoApu- palveluohjauskeskus, yksityisen palveluntuottajan järjestämä vanhusten päivätoiminta. Honkaharjun mäellä sijaitsevat mm. Honkaharjun sairaala, pohjoi- keskittämistä Honkaharjuun. Tämä lisää edelleen tarvetta sujuviin yhteyksiin Honkaharjun mäelle. Suunnitelman toteutumisen realistisuutta ei tällä hetkellä pysty arvioimaan. (Imatran kaupunki 2010) Vanhusten pitkäaikaishoidon (laitoshoidon) yksikkö Kukkurilaan olisi tärkeä saada joukkoliikenneyhteyksiä. Osoite on Kukkurinkatu 29. Henkilökuntaa Kukkurilassa on 27 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 noin 75, työvuorot kolmessa vuorossa. Vanhuksia siellä - asuu 100. Joukkoliikenneyhteyksiä tarvitsevat sekä vierai- Matkamäärä 8 yhdensuuntaista matkaa Imatran alueella levat omaiset että henkilökunta. (Imatran kaupunki 2010) Vpl-kuljetukset Shl-kuljetukset - 120 asiakaspäätöstä - Asiakkaat sijoittuminen pääasiassa Mansikkalaan, Karhumäki, Sienimäki (vanhusten jaksohoitoyksikkö) ja alueet, joissa bussiliikennettä ei ole järjestetty. 28 - 553 asiakaspäätöstä. - Matkamäärä 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa Imatran alueella ja rajanaapurikuntiin, jotka ovat Lappeenranta ja Ruokolahti. Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 5 PALVELUTASON MÄÄRITTELY 5.1 PALVELUTASON MÄÄRITTELYN OSATEKIJÄT Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet kuvaavat sellaista joukkoliikenteen palvelutasoa, joka alueella tulisi toimivaltaisen viranomaisen näkökulmasta toteutua. Tavoitteena on joukkoliikenteen käytön lisääminen ja peruspalvelujen turvaaminen. Kuva 1. Palvelutason määrittelyn osatekijät (lähde: Liikennevirasto 2010) 5.2 LÄHTÖKOHDAT Joukkoliikennelaki velvoittaa toimivaltaiset viranomaiset Imatran paikallisliikenteessä Jakola-keskusasema, Huhta- (mm. Imatran kaupunki) määrittelemään toimivalta- nen- keskusasema yhteysvälien sekä Imatra – Joutseno – alueensa joukkoliikenteen palvelutason vuoden 2011 Lappeenranta yhteysvälin tavoitteena on kasvattaa pit- loppuun mennessä. Imatran osalta joukkoliikenteen källä aikavälillä joukkoliikenteen kulkutapaosuutta hie- palvelutasotavoitteet on määritelty luokittain KETJU - man. Matkustaja joutuu hieman sovittamaan ajankäyttö- hankkeessa syksyllä 2008. Tässä raportissa tarkennetaan ään aikataulujen mukaiseksi, mutta muutoin joukkolii- KETJU hankkeessa määriteltyjä tavoitteita kenne tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon muille kulkutavoille. Palvelutasomäärittelyllä on kolme tehtävää: 1. 2. 3. Ilmaista tahtotila siitä millaista joukkoliikenteen palvelua alueella tarjotaan käyttäjätarpeiden ja liikennepoliittisten tavoitteiden lähtökohdista Yhteistyömuotojen kehittäminen eri osapuolten kesken ja yhteistoiminnan jatkuvuuden turvaaminen Sitouttaa kaikki osapuolet palvelutason turvaamiseen Imatralla toteutetaan paikallisliikennealueen laajentamisella Ruokolahden keskustan ja Huhtasen kylän lisäliikennetarve. Imatralla selvitetään matkailu- ja virkistyskokonaisuuden Rauha- Tiuru Saimaa Gardens ja Imatran Ukonniemen kylpylän yhteyksien parantaminen. Vaihtoehtoina on Imatra-Lappeenranta vuorojen hyödyntäminen, kun kylpylöiden välillä valmistuu katuyhteys muutaman vuoden päästä, tai liikenteen hoitaminen osana Imatran paikallisliikennettä. Myös Lappeenrannasta on Toimenpiteinä palvelutasotavoitteiden toteuttamiseen oltava sujuvat matkaketjut kylpylä-alueelle. Peruspalvelu- KETJU –raportissa esitetään seuraavaa: jen turvaamiseksi täydennetään Imatran palveluliikennettä lisäämällä yhden auton liikenne. 29 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 5.3 LIIKENNEVIRASTON OHJE JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASON MÄÄRITTELYYN Liikennevirasto julkaisi heinäkuussa 2010 ohjeet joukko- Ohjeessa kuvataan palvelutasotavoitteiden määrittely- liikenteen palvelutason määrittelyyn. Yhtenäiset kriteerit prosessi ja osapuolet sekä eri palvelutasotekijät erikseen joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn ovat tarpeen, kauko- ja kaupunkiseutujen liikenteelle sekä maaseudun jotta sekä alueellinen että käyttäjäkohtainen tasapuoli- liikenteessä. Tärkeimpien palvelutasotekijöiden osalta suus toteutuu. Määritelty palvelutaso luo perustan liiken- ohjeistetaan myös kriteerit, jotka kuvaavat eri palvelu- teen suunnittelulle, rahoitukselle ja toteutukselle. Lii- tasoluokkia. Ohjeen tavoitteena on, että joukkoliikenteen kenneviraston ohjeet on laadittu ELY-keskusten, toimival- palvelutaso voitaisiin määritellä kaupunkiseuduilla mak- taisten kapupunkien ja seutukuntien sekä kuntien, maa- simissaan viiteen palvelutasoluokkaan, jotka on määritel- kuntien ja liikenteenharjoittajien käyttöön. ty KETJU-työn yhteydessä. Maaseudun liikenteessä voidaan tyytyä minimipalvelutasoon. Kuva 17. Palvelutason määrittelyprosessi (lähde: Liikennevirasto 2010) 5.4 KETJU-PALVELUTASOTAVOITTEET KETJU-hankkeen yhteydessä alueellinen työryhmä on vattaa pitkällä aikavälillä joukkoliikenteen kulk u- määritellyt yleispiirteiset joukkoliikenteen palvelutasota- tapaosuutta hieman. Matkustaja joutuu hieman sovit- voitteet talven 2008-2009 aikana (liite 3). Tavoitteet tamaan ajankäyttöään aikataulujen mukaiseksi, mutta huomioidaan Imatran palvelutasotavoitteiden määritte- muutoin joukkoliikenne tarjoaa kilpailukykyisen vaihto- lyssä. ehdon muille kulkutavoille. Tavoitteiden mukaan Lappeenrannan paikallisliikennettä, Imatran paikallisliikennettä sekä Jakola-keskusasema, Huhtanen- keskusasema yhteysvälien sekä Imatra – Joutseno – Lappeenranta yhteysvälin tavoitteena on kas- 30 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 Toimenpiteinä palvelutasotavoitteiden toteuttamiseen ehtoina on Imatra-Lappeenranta vuorojen hyödyntämi- KETJU-raportissa esitetään seuraavaa: nen, kun kylpylöidenvälillä valmistuu katuyhteys muutaman vuoden päästä, tai liikenteen hoitaminen osana ”Imatralla toteutetaan paikallisliikennealueen laajenta- Imatran paikallisliikennettä. Myös Lappeenrannasta on misella Ruokolahden keskustan ja Huhtasen kylän lisälii- oltava sujuvat matkaketjut kylpylä-alueelle. Peruspalvelu- kennetarve. Imatralla selvitetään matkailu- ja virkistys- jen turvaamiseksi täydennetään Imatran palveluliiken- kokonaisuuden Rauha- Tiuru Saimaa Gardens ja Imatran nettä lisäämällä yhden auton liikenne.” Ukonniemen kylpylän yhteyksien parantaminen. Vaihto- 5.5 IMATRAN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITEVAIHTOEHDOT Suunnittelua ohjanneessa työryhmässä on pohdittu palvelujen järjestämistä neljän erilaisen palvelutasovaihtoehdon pohjalta. Työryhmän esitys perustuu sekä KETJU-hankkeessa tehtyyn palvelutasomäärittelyyn että työryhmän omaan näkemykseen. Työryhmän esitys Imatran joukkoliikenteen palvelutasoksi kokonaisuudessa on kappaleessa 5.6. Alla on esitelty lyhyesti vaihtoehdot, joita työryhmä on pohtinut sekä niiden hyvät ja huonot puolet. 5.5.1 VE 0, NYKYTASO Linjastoa kehitetään nykyisen linjaston ja tarjonnan pohjalta maankäytön kehittymisen, asiakaspalautteen ja käytön analyysien mukaan. vähän muutoksia nykylinjastoon, helppo toteuttaa turvaa nykyisten matkustajien palvelutason osalla linjoista pitkät matka-ajat matkustajamäärät eivät kasva kilpailuttamisen jälkeen kaupungin ostoliikennekorvauksen määrä tulee todennäköisesti lisääntymään kohonneiden tuotantokustannusten vuoksi 5.5.2 VE 0+, NYKYTASO + PIENET PARANNUKSET vähän muutoksia nykylinjastoon, helppo toteuttaa turvaa nykyisten matkustajien palvelutason ja tuo lisäpalvelua Huhtasen ja Rauhan alueelle Imatran kylpylä ja Rauhan alueen välisen katuyhteyden rakennettua tulevaisuudessa voidaan linjan 3 reittiä ja päätepysäkkiä muuttaa. Linjan ajamista joillakin vuoroilla Korvenkannantietä keskustaan tulee miettiä. Tämä toisi noin 200 uutta asukasta joukkoliikennepalvelujen piiriin. matkustajamäärät saattavat hieman kasvaa osalla linjoista pitkät matka-ajat kilpailuttamisen jälkeen kaupungin ostoliikennekorvauksen määrä tulee todennäköisesti lisääntymään kohonneiden tuotantokustannusten vuoksi 5.5.3 VE 0-, NYKYTASOSTA KARSITAAN AAMU-, ILTA- JA VIIKONLOPPUVUOROJA vähän muutoksia nykylinjastoon, helppo toteuttaa huonosti kuormitetut ja kaupungin kannalta ”kalliit” vuorot karistaan pois o Houkutteleva taso: lauantaisin ennen klo 7 ajettavat vuorot o Houkutteleva taso: sunnuntaisin ennen klo 10 ajettavat vuorot o Vähimmäismatkustustarpeet: arkisin klo 17 jälkeen ajettavat vuorot o Peruspalvelutaso: arkisin ennen klo 7 ajettavat vuorot kilpailutuksen jälkeen vähentää kaupungin ostoliikennekorvauksen määrää vaarana, että mahdollisesti vähenevän vuorotarjonnan myötä menetetään nykyisiä joukkoliikenteen käyttäjiä 31 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 osalla linjoista pitkät matka-ajat 5.5.4 VE 1, TEHOSTETAAN TOIMINTAA JA TEHDÄÄN PIENIÄ PARANNUKSIA vähän muutoksia nykylinjastoon, helppo toteuttaa lisäpalvelua Huhtasen ja Rauhan alueelle Imatran kylpylä ja Rauhan alueen välisen katuyhteyden rakennettua tulevaisuudessa voidaan linjan 3 reittiä ja päätepysäkkiä muuttaa. Linjan ajamista joillakin vuoroilla Korvenkannantietä keskustaan tulee miettiä. Tämä toisi noin 200 uutta asukasta joukkoliikennepalvelujen piiriin. huonosti kuormitetut ja kaupungin kannalta ”kalliit” vuorot karistaan pois o Houkutteleva taso: lauantaisin ennen klo 7 ajettavat vuorot o Houkutteleva taso: sunnuntaisin ennen klo 10 ajettavat vuorot o Vähimmäismatkustustarpeet: arkisin klo 17 jälkeen ajettavat vuorot o Peruspalvelutaso: arkisin ennen klo 7 ajettavat vuorot kilpailutuksen jälkeen vähentää kaupungin ostoliikennekorvauksen määrää vaarana, että mahdollisesti vähenevän vuorotarjonnan myötä menetetään nykyisiä joukkoliikenteen käyttäjiä osalla linjoista pitkät matka-ajat 5.6 ESITYS IMATRAN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEIKSI Suunnittelua ohjanneen työryhmän esitys Imatran jouk- lippujärjestelmä, linjasto, kalusto, täsmällisyys ja tiedot- koliikenteen palvelutasotavoitteeksi on laadittu KETJU- taminen. Palvelutason määrittelyn perustana on joukko- raportin pohjalta. Oheisessa taulukossa on kuvattu eri liikennepalvelujen kysyntä. Palvelutaso on määritelty palvelutasotavoitteiden osatekijät ja tavoitearvot. Palve- alueittain perustuen eri tavoitetasoihin (houkuttelevan lutason osatekijöitä ovat liikennöintiaika, vuoroväli sekä tason alue, vähimmäismatkustustarpeiden alue jne.) muista palvelutasotekijöistä kävelyetäisyys, matka-aika, 32 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 Taulukko 4. Imatran joukkoliikenteen palvelutasoluokat PALVELUTAVOITASON HOUKUTTELEVA TASO TEARVOT OSATEKIJÄ ARKIPÄIVÄ VÄHIMMÄISMATKUSTUSTARPEET PERUSPALVELUTASO MINIMITASO 5-23 7-17 7-17 arkisin 2 /krt/viikko +lakisääteiset LIIKENNÖINTIAIKA VUOROVÄLI LAUANTAI 7-23 10-16 - - SUNNUNTAI 10-23 - - - ARKIPÄIVÄ 60 min (klo 6-9 ja klo 15-18 30-60 min) 4-10 vuoroa/päivä 2-6 vuoroa/ päivä LAUANTAI 60 min muutama vuoro, liitynnät SUNNUNTAI 60 min KÄVELYETÄISYYS PYSÄKILLE MATKA-AIKA LIPPUJÄRJESTELMÄ LINJASTO MUUT PALVELUTASOTEKIJÄT KALUSTO TÄSMÄLLISYYS TIEDOTTAMINEN enintään 400 m enintään 600 m enintään 600 m enintään 1-2 km enintään 1,5 -kertaa henkilöauton matka-aika 1,5-2 kertaa henkilöauton matka-aika ei tavoitteita ei tavoitteita edullinen kausilippu säännöllisesti ja satunnaisesti matkustaville edullinen kausilippu säännöllisesti ja satunnaisesti matkustaville edullinen kausilippu satunnaisesti matkustaville - yhteydet keskustaan - sujuva vaihtomahdollisuus paikallisliikenteeseen ja kaukoliikenteeseen hoidetaan koulukuljetukset ja asiointi vähintään 2 krt/vk - perusyhteydet keskustaan - liitynnät kaukoliikenteeseen yhteydet toteutetaan kutsuliikennettä hyödyntäen ja matkoja ketjuttamalla. - linjatunnuskilvet palveluliikenne, pienkalusto tai normaali linjaauto edullinen kausilippu säännöllisesti ja satunnaisesti matkustaville, maksuton vaihto-oikeus paikallisliikenteessä - vaihdottomat tai enintään yhden vaihdon sisältävät yhteydet paikallisliikennealueella – vaihtoaika enintään 15 min - sujuvat liitynnät kaukoliikenteeseen - vaihdottomat opiskelu- ja työmatkayhteydet keskuskaupungin merkittävimmille oppilaitoksille ja työpaikka-alueille (mm. sairaala) - sujuvat liitynnät kaukoliikenteeseen - moderni, nykyaikainen kalusto - matalalattiainen - linjatunnuskilvet - kaikki ilmoitetut vuorot ajetaan - vuorot eivät kulje etuajassa - aikataulut ja linjakartat internetissä - aikataulujulkaisu jaetaan alueen talouksiin aikataulukauden alussa saatavissa palvelupisteestä - katospysäkeillä aikataulut, linjakartat ja tarvittaessa sähköistä informaatiota - pysäkeillä linjanumeroja määränpääkilvet - aikataulut ja linjakartat internetissä – aikataulujulkaisu jaetaan alueen talouksiin aikataulukauden alussa saatavissa palvelupisteestä - katospysäkeillä aikataulut, linjakartat ja tarvittaessa sähköistä informaatiota - pysäkeillä linjanumeroja määränpääkilvet - aikataulut ja linjakartat internetissä keskitetysti aluelähtöisesti - tiedot valtakunnallisessa reittiopaspalvelussa palveluliikenne, pienkalusto, taksi tai normaali linja-auto kutsuliikenteen joustavasta aikatulusta informoidaan asiakkaita - tilausohjeet, aikataulut ja linjakartat internetissä keskitetysti aluelähtöisesti - tiedot valtakunnallisessa reittiopaspalvelussa Kuvassa 18 on eri palvelutasojen alueet. Palvelutaso- Kuvassa 19 on (suunta-antavasti) väestön sijoittumi- alueet on laskettu pysäkkien saavuttavuutena (met- nen eri palvelutasovyöhykkeille. Maaseudun osalta riä); esim. houkuttelevan tason alueelta on alle 400 (kutsutaksin alue) käytännössä kaikki sijoittuvat mini- metriä pysäkille tieverkkoa pitkin (ml. kevyen liiken- mitason alueelle (pysäkkejä ei ole). Maaseudun osalta teen väylät). Linja-taksin reitin osalta pysäkkien sijaan (kutsutaksin alue) minimitasonalueen väestöksi on on laskettu saavutettavuus tieverkolta (linjastokart- luettu kaikki jotka sijaitsevat 200 metrin etäisyydestä taan merkitty päätie). ”minimitasovyöhykkeestä”. Väestön lukumäärä paikkatiedoissa on 28 389 eli palvelutasoluokkien ulkopuolelle jää noin 7300 asukasta. 33 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 Kuva 18. Määritetyt palvelutasotavoitevyöhykkeet Imatralla. 34 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 Kuva 19. Väestö eri palvelutasovyöhykkeillä. 35 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 6 KEHITTÄMISTOIMENPITEET 6.1 LINJASTO Työryhmä esittää, että Imatran paikallisliikennettä Ennen liikenteen käynnistämistä asiasta on käytävä liikennöidään jatkossa tämän raportin kappaleessa 5.6 tarkemmat neuvottelut liikennöitsijän kanssa. Mahdol- määritetyn palvelutason pohjalta. Tämä tarkoittaa lisista lisäkustannuksista vastaa Ruokolahden kunta. muun muassa seuraavanlaisia muutoksia nykyjärjesAamu- , ilta- ja viikonloppuliikenteen karsiminen telmään. Paikallisliikenteen linjan 1 arkipäivien aamu- ja iltavuo- Linjan 1 jatkaminen Huhtasenkylän koululle rot sekä viikonloppuliikenne (la ja su) on kaupungin Esityksenä on, että linjan 1 reitti ajetaan Huhtasen ostoliikennettä. Linja 2 P, 3, linjataksi 8 ja maaseudun kylän koululle (Ruokolahti) saakka osalla vuoroista. kutsutaksiliikenne ovat kokonaisuudessaan kaupungin Kaikilla vuoroilla linjan 1 reitin ajaminen koululle saakka ostoliikennettä. Tämän raportin taulukossa 3 on esitet- ei onnistu autokierrollisista syistä. ty paikallisliikenteen linjakilometrit, matkustajamäärät, ostoliikennekorvaukset, matkustajamäärä linjakilomet- Liikennöitsijän kanssa käytyjen neuvottelujen perus- riä kohden ja kaupungin tuki yhtä matkaa kohden. Tuki teella Huhtasenkylän koululle voidaan nykyisenkaltai- vaihtelee ostoliikennevuoroissa keskimäärin noin 6,5 ja sella aikataulurakenteella ajaa seuraavat vuorot: Maanantai - Perjantai LähtöPys Lähtee Ajoaika Jakola 10:30 0:45 Huhtanen 11:25 0:30 Jakola 13:30 0:45 Huhtanen 14:30 0:55 Jakola 17:40 0:45 Huhtanen 18:35 0:50 8 euron välillä/matka. Esitetyt luvut ovat keskiarvoja. Liikennöitsijän tuotannonohjausjärjestelmästä ei ole Paattyy 11:15 11:55 14:15 15:25 18:25 19:25 saatavissa varsinaisia vuorokohtaisia kuormitusprofiile- PäätePys Huhtanen Imatra Huhtanen Jakola Huhtanen Jakola ja eikä yksittäisten lähtöaikojen matkustajamääriä. Laskennallinen kaupungin tuki perustuu kilpailutettuun kuukausittaiseen kokonaishintaan. Koska liikennöitsijällä ei ole saatavissa linjojen kuormitusprofiileja voidaan matkustuskäyttäytymistä arvioida valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen sekä yrittäjien kanssa käy- Lauantai LähtöPys Lähtee Jakola 7:10 Huhtanen 8:05 Jakola 12:45 Huhtanen 13:50 Jakola 16:20 Huhtanen 17:30 Rajapatsas 20:45 Huhtanen 21:50 Ajoaika 0:45 0:45 0:55 0:55 0:50 0:45 0:55 0:50 Paattyy 7:55 8:50 13:40 14:45 17:10 18:15 21:40 22:40 PäätePys Huhtanen Jakola Huhtanen Jakola Huhtanen Jakola Huhtanen Rajapatsas Sunnuntai LähtöPys Lähtee Rajapatsas 4:45 Huhtanen 5:50 Jakola 6:05 Huhtanen 7:05 Rajapatsas 12:45 Huhtanen 13:50 Rajapatsas 20:45 Huhtanen 21:50 Ajoaika 0:50 0:55 0:45 0:45 0:55 0:55 0:55 0:50 Paattyy 5:35 6:45 6:50 7:50 13:40 14:45 21:40 22:40 PäätePys Huhtanen Jakola Huhtanen Jakola Huhtanen Jakola Huhtanen Rajapatsas tyjen neuvottelujen perusteella. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen tulosten mukaan matkojen aikavaihtelu on valtakunnallisesti melko samansuuntaista. Matkojen aikavaihtelukertoimet ovatkin kaikille alueryhmille samat. Kotiperäisiä matkoja tehdään eniten tiistaisin ja perjantaisin ja vähiten sunnuntaisin ja lauantaisin. Kotiperäisten matkojen vuodenaikavaihtelu on melko vähäistä muihin matkoihin verrattuna. Matkoja tehdään hieman muita kuukausia vähemmän heinä- ja maaliskuussa ja hieman muita kuukausia enemmän syys- ja huhtikuussa. Kuvissa 20–22 on esitetty kotoa lähtevien ja kotiin suuntautuvien matkojen tuntivaihtelu arkisin ja viikonloppuisin. Arkiaamuisin noin 13 % kotoa alkavista matkoista alkaa klo 7–8. Kotiin suuntautuvia matkoja on 36 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 arkisin eniten klo 15–17, mutta vielä klo 17–19 matkoja tautuvilla matkoilla on huomattavasti arkipäivää lyhy- koteihin suuntautuu melko paljon. empi. Lauantaisin kotoa lähteviä matkoja on eniten klo 10–12 ja sunnuntaisin klo 12–14. Kotiin palaavia matko- Lauantaisin ja sunnuntaisin kysyntävaihtelut poikkeavat ja on eniten lauantaisin klo 12–15 ja sunnuntaisin klo huomattavasti arkipäivistä ja viipymisaika kotoa suun- 15–17. Kuva 20. Kotiin suuntautuvien matkojen tuntivaihtelu arkisin. (HLT 2004-2005) Kuva 21. Kotiin suuntautuvien matkojen tuntivaihtelu lauantaisin. (HLT 2004-2005) 37 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 Kuva 22. Kotiin suuntautuvien matkojen tuntivaihtelu sunnuntaisin. (HLT 2004-2005) Yksi tapa kuvata sitä, mikä osuus nykyisestä Imatran tarpeiden alueella arkipäivisin klo 17 jälkeen ajettavat kaupungin maksamasta ostoliikennekorvauksesta kuluu vuorot sekä peruspalvelutason alueella ennen klo 7 ma-pe, la ja su vuoroihin on peilata niitä eri päivinä ajettavat vuorot poistetaan. Ostoliikenteen vähentämi- ajettavien ostoliikennevuorojen osuuksiin ostoliiken- sellä pyritään tehostamaan toimintaa. Liikenteen tuo- teen kokonaisvuoromäärästä. Esimerkiksi linjalla 1 tantokustannukset ovat kasvaneet edellisen kilpailu- ajetaan ostoliikennevuoroja ma-pe 19 vuoroa/päivä, tuksen jälkeen ja on todennäköistä, että vuorojen kar- lauantaisin 33 vuoroa ja sunnuntaisin 28 vuoroa. Sun- simisella pystytään säilyttämään kaupungin ostoliiken- nuntailiikenteessä täytyy huomioida, että vuoroihin nekorvaus lähellä nykytasoa uuden kilpailutuksen jäl- kohdistuu kaksinkertaiset palkkakulut muihin päiviin keen. verrattuna. Näin ollen linjan 1 keskimääräinen ostoliiLinjan 3 reitin muuttaminen Imatran kylpylän alueella kennekorvaus 6,52 euroa/matka (kts. taulukko 3) vaihtelee eri päivinä merkittävästi. Edellä mainituilla perus- Linja 3 kehittäminen tulee ajankohtaiseksi Imatran teilla laskennallinen tuki yhtä matkaa kohden linjalla 1 kylpylän ja Rauhan alueen (Lappeenranta) välisen katu- on ma-pe noin 2 euroa/ matka, lauantaisin noin 7,6 yhteyden valmistuttua. Em. katuyhteyden valmistuttua euroa/ matka ja sunnuntaisin 18,1 euroa/matka. Tämä linjan 3 päätepysäkki voidaan siirtää Rauhan aleen johtuu pitkälti siitä, että linjojen käyttöaste on viikon- suuntaa (kuva 23). Mahdollista on myös päätepysäkin loppuisin huomattavasti arkipäiviä alhaisempi. Lasken- siirtäminen kokonaan Rauhan alueelle. Asiasta tulee nallisen tuen määrä vaihtelee myös vuorokauden kel- käydä neuvottelut Lappeenrannan kaupungin ja ELY:n lonajan mukaan. Etenkin viikonloppuisin aikaisin aamul- kanssa. Linjan 3 reitin muuttamista joillain vuoroilla la ja myöhään illalla ajetuissa vuoroissa laskennallinen siten, että reitti ajetaan Korvenkannantietä keskustaan, tuki on edellä esitettyä korkeampi. tulee myös harkita katuyhteyden valmistuttua. Tämä Työryhmä esittää, että kaupungin ostoliikennettä vä- toisi noin 200 uutta asukasta linjan 3 joukkoliikenne- hennetään siten, että houkuttelevan tason alueella palvelujen piiriin (kuva 24). Myös linjan 3 liikennetar- lauantaisin ennen klo 7 ja sunnuntaisin ennen klo 10 jonnan lisäämistä Rauhan aleen kehittymisen myötä ajettavat vuorot karsitaan pois. Vähimmäismatkustus- tule tarkastella uudelleen. 38 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 Kuva 23. Linjojen 1 ja 3 kehittämisesitykset 39 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 dyn keskustelun ja työryhmän näkemysten perusteella onkin tiedottamisen lisääminen nykyisestä vuorotarjonnasta, jonka käyttöaste on alhainen. Suunnitelmassa on käyty läpi myös seudullisen- ja pidempimatkaisen vakiovuoroliikenteen sekä paikallisliikenteen työnjakoa. Imatran kaupungin maankäytön rakenteen ja asutuksen sijoittumisen vuoksi vakiovuoroliikennettä ei voida merkittävissä määrin hyödyntää kaupungin sisäisessä liikenteessä. Vuoksenniskan alueella tämä on periaatteessa mahdollista mutta pidempimatkaisen ja suunnittelualueen ulkopuolelle suuntautuvan vakiovuoroliikenteen vuorotarjonta Vuoksenniskan alueen läpi Ruokolahden ja Parikkalan suunnilta/lle on suhteellisen vähäistä (kuva 14) ja Imatran kaupungin alueella joukkoliikenteen palvelua ei voida rakentaa tämän varaan. Myös kävelymatkojen etäisyydet asuntoalueilta pysäkeille kasvaisivat liian pitkiksi. Usein seudullisessa liikenteessä käytettävä kalusto poikkeaa myös vastaavasta paikallisliikennekalustosta siten, että paikallisliikenteessä käytetään matalalattiaista kalustoa. Imatran kaupungin sisäisessä liikenteessä suurin Kuva 24. Asukkaiden määrä (Korvenkannantien) alueella. osa kaupungin alueesta jääkin paikallisliikenteen palveltavaksi. Ruokolahden keskustan (Rasila) ja Imatran Muut kehittämistarkastelut välinen joukkoliikenteen palvelutaso määritellään tar- Keskusteluissa on tullut esille yksittäisiä liikennetar- kemmin peen lisäysesityksiä lähinnä Mansikkalaan ja Honkahar- tasomäärityksen yhteydessä. jun mäelle sekä Kukkurilaan. Yrittäjätilaisuudessa käy- Etelä-Karjalan joukkoliikenteen palvelu- Suunnittelussa joudutaan aina tekemään kompromisse- dyn keskustelun perusteella työryhmässä todettiin, että ja. Esimerkiksi reittien nopeuttaminen ja suoristaminen em. alueille on tarjolla yhteyksiä (linja 2b ja linja 8). tarkoittaa sitä, että jotkut pysäkit jäävät palvelematta. Autot poikkeavat reitiltä tarvittaessa Mansikkalan ter- Tärkeää onkin kuulla käyttäjien ja myös muiden asuk- veysasemalla, Honkaharjun sairaalalla sekä vanhainko- kaiden näkemyksiä siitä, kuinka liikennepalveluja tulee dilla ja vievät matkustajat ”perille” saakka. Vanhanko- kehittää. Jotta yhtenäinen suunnittelujärjestelmä toi- dille on muun muassa lisätty hiljattain yksi vuoro mutta misi parhaalla mahdollisella tavalla, tulisi kehittää me- yrittäjän mukaan sillä ei ole ollut lainkaan käyttäjiä. nettelyjä asiakkaiden jatkuvaan kuulemiseen ja tark- Kaikkia yksittäisiä matkustustarpeita ei luonnollisesti kaan pysäkki- ja linjakohtaiseen matkustajamääräseu- pystytä kaupungin palveluna tarjoamaan. Etenkin ilta ja rantaan. Järjestelmä antaisi todennäköisesti nykyistä viikonlopputarjonnan lisääminen yksittäisten matkus- paremmat mahdollisuudet seurata todellisia matkusta- tustarpeiden perusteella on kaupungin kannalta kallis jamääriä ja reagoida joustavasti kysynnän muutoksiin ratkaisu. Ensimmäinen askel yrittäjätilaisuudessa käy- ennen kuin on liian myöhäistä. 40 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 6.2 LIPPU‐ JA TAKSAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Arvio lipputyyppijakaumasta ja 3 sekä linjataksilla kertalipuilla tehdään suhteellisesti mitattuna yhtä paljon matkoja kuin linjalla 1, saadaan Imatran paikallisliikenteessä tehtiin vuonna 2009 yh- 10/44 matkan sarjakorteilla tehtyjen matkojen määrä teensä 286 232 matkaa, joista linjalla 1 tehtiin 246 771 vähentämällä kaikkien muiden lipputyyppien yhteen- matkaa ja linjoilla 2P, 3 ja linjataksilla tehtiin yhteensä laskettu määrä koko paikallisliikenteen matkamäärällä. 39 461 matkaa. Lähtötietoina saatiin karkea tieto linjan Jos edelleen oletetaan, että sarjakorteissa yli ja alle 12- 1 lipputyyppijakaumasta sekä tarkat myynti- ja matka- vuotiaiden osuus on sama kuin Oulun seudun liikenne- määrätiedot kaupunki-, seutu-, veteraani- ja vuosili- tutkimuksessa 2009 saatu joukkoliikenteen käyttäjien puista. Vaihtomatkoja ei Imatralla kirjata ylös. Kun ikäjakaumatieto, voidaan Imatran paikallisliikenteen arvioidaan, että kaikista seutulipun matkoista tehdään lipputyyppijakaumaksi arvioida taulukon 5 mukaiset 10 % paikallisliikenteessä ja oletetaan, että linjoilla 2P arvot. Taulukko 5. Arvio Imatran paikallisliikenteen lipputyyppijakaumasta 2009. Lipputyyppi Kertalippu, aikuinen Kertalippu, alle 12-vuotiaat 10 M/ 44 M sarjakortit, aikuinen 10 M/44 M sarjakortit, alle 12-vuotiaat (1 Kaupunkikortti, aikuinen Kaupunkikortti, alle 12-vuotiaat Vuosilippu, aikuinen Vuosilippu, alle 16-vuotiaat Veteraanikortti Seutulippu (2 Yhteensä Hinta (€, sis. alv) Matkat 3,00 99 615 1,50 14 055 23,50 48 658 12,00 6 398 50,00 59 422 25,00 2 051 340,00 37 228 170,00 8 244 0,00 4 882 70,00 5 679 286 232 Seutu- ja kaupunkilippujen ennakkomaksu Osuus Matkat/lippu 34,80 % 4,91 % 17,00 % 2,24 % 20,76 % 32,5 0,72 % 34,8 13,01 % 2,88 % 1,71 % 1,98 % 34,4 100,00 % Keskipituus 9,65 9,00 28,16 teen korvaamista koskevan lisäasiakirjan siirtymäajan liikennöintisopimuksiin perusteella. Käytettävästä en- Tässä yhteydessä on arvioitu seutu- ja kaupunkilipuista nakkomaksujärjestelmästä riippumatta on aina huoleh- maksettavan hintavelvoitteen korvauksen suuruus dittava siitä, että erillisellä kirjanpidolla ja jälkilaskelmil- vuonna 2011 vuoden 2009 suoritteiden sekä 31.8.2010 la tarkistetaan, että maksetut korvaukset eivät ole liikenne- ja viestintäministeriön antaman hintavelvoit- ylikompensoituvia. (Taulukko 6) Taulukko 6. Arvio seutu- ja kaupunkilipuista maksettavan hintavelvoitteen korvauksen suuruudesta Imatralla vuonna 2011. Lipputyyppi Asiakashinta Myynti Matkat Matkat/ Keskimatkan Laskennallinen Ennakkomaksu (€, sis. alv 9 %) (€, sis. alv 9 %) (kpl) lippu pituus (km) hinta (€, sis. alv) Lipulle Yhteensä Kaupunkikortti, aikuinen 50,00 1827 59 422 32,52 2,85 71,99 21,99 40 170 Kaupunkikortti, alle 12-vuotiaat 25,00 59 2 051 34,76 2,77 49,96 24,96 1 473 Seutulippu 70,00 1649 56794 34,44 5,15 137,97 67,97 112 077 Yhteensä 153 720 Lipputuki vuonna 2009: Kaupunkikortti, aikuinen 51 199 Kaupunkikortti, alle 12-vuotiaat 1 396 Seutulippu 107 894 Yhteensä 160 490 41 per.hin. ind. 1,09 116,2 1,08 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 Kaupunkilipun yläikärajan nostaminen koliikenteen käyttö kasvaa suuren alennuksen johdosta hintajoustolla 0,5 eli alennuksen saavaan ikäluokkaan Laskennassa on käytetty hyödyksi Oulun seudun liiken- tulee 25 % uusia joukkoliikenteen käyttäjiä. netutkimuksen 2009 tietoa joukkoliikenteen käyttäjien ikäjakaumasta. Oletetaan, että puolet alennuksen saa- Jos kaupunkikortissa lastenlipun yläikäraja nostetaan van ikäryhmän nykyisistä joukkoliikenteen käyttäjistä 20 ikävuoteen (= alle 21-vuotiaat), arvioidaan kaupun- siirtyy kaupunkilipun käyttäjäksi, jos he voivat hankkia gin lipputuen kasvavan 99 000 euroa vuodessa. Arvi- kaupunkilipun lastenlipun hinnalla (50 % alennus). oinnissa on otettu huomioon aikuisten kaupunkilippu- Lisäksi oletetaan, että uudet lasten kaupunkikorttien jen tuen aleneminen. Tällöin arvioidaan muodostuvan käyttäjät tekevät kortilla yhtä paljon matkoja kuukau- noin 29 000 uutta joukkoliikenteen matkaa. Uuden dessa kuin nykyisin alle 12-vuotiaat (34,8 matkaa/30 joukkoliikennematkan hinta on noin 3,40 €/matka. päivää). Ikärajan nostamisen vaikutuksesta alennuksen Vastaavat arvot, jos yläikäraja nostetaan 14 ikävuoteen saava ikäluokka ei enää hanki aikuisten kaupunkikort- (= alle 15-vuotiaat), ovat 35 000 €/v ja 10 100 matkaa. tia, jolloin aikuisten kaupunkikortin kaupungin maksa- Väliarvot voidaan katsoa taulukosta 7. ma tuki alenee. Alennuksen saavassa ikäluokassa jouk- Taulukko 7. Arviot kaupunkikortin yläikärajan nostamisen vaikutuksista lipputukeen ja joukkoliikenteen käyttöön. Ikärajan nostaminen (nykyisin alle 12-vuotiaat) - alle 13-vuotiaat - alle 14-vuotiaat - alle 15-vuotiaat - alle 16-vuotiaat - alle 17-vuotiaat - alle 18-vuotiaat - alle 19-vuotiaat - alle 20-vuotiaat - alle 21-vuotiaat Matkojen määrä Myydyt liput Vähenemä kaupunkikortista Kustannusvaikutus (€, sis. alv) Uuden matkan Ikävuosi Kumul. Uudet (kpl) Matkat Liput (kpl) Kausi, lapsi Kausi, aik Yhteensä hinta (€) 5100 5100 1700 147 1593 49 7000 -1000 6000 3,53 10800 15900 5300 457 4967 153 21000 -3000 18000 3,40 14400 30300 10100 872 9480 291 41000 -6000 35000 3,47 7000 37300 12500 1073 11662 359 50000 -8000 42000 3,36 9400 46700 15600 1343 14592 449 63000 -10000 53000 3,40 15100 61800 20700 1778 19329 594 84000 -13000 71000 3,43 11700 73500 24600 2114 22979 707 99000 -16000 83000 3,37 6200 79700 26700 2293 24907 766 108000 -17000 91000 3,41 7100 86800 29000 2497 27132 834 117000 -18000 99000 3,41 Ilmainen vuosilippu Seurantatietojen perusteella vuosilipulla arvioidaan tehtävän keskimäärin 182 matkaa vuodessa. Jos olete- Imatran sosialidemokraattinen valtuustoryhmä teki taan, että kaikista 7-19 -vuotiaista 75 % hankkisi ilmai- 25.1.2010 aloitteen alle 20-vuotiaiden nuorten maksut- sen vuosilipun ja näistä alle 12-vuotiaat tekisivät 120 ja toman paikallisliikenteen järjestämisestä. Aloitteessa yli 12-vuotiaat tekisivät 180 matkaa vuodessa, niin alle oli lähtökohtana antaa kaikille alle 20-vuotiaille ilmai- 20-vuotiaille annettavasta ilmaisesta vuosilipusta arvi- nen vuosilippu. Imatralla on nykyisin noin 4 000 alle 20- oidaan syntyvän kustannuksia yhteensä noin 1 000 000 vuotiasta. Tällä hetkellä vuosilippu maksaa alle 16- €/vuosi (sis. alv 9 %). Tällä tavoin laskettuna arvioidaan vuotiaille 170 € ja yli 16-vuotiaille 340 € (sis. alv 9 %). syntyvän vajaat 500 000 uutta joukkoliikennematkaa Edellä mainitut hinnat ovat alhaisia, koska kaupunki vuodessa eli yhden uuden matkan hinnaksi arvioidaan maksaa niihin tukea. Vuosilipulla tehdyn yhden matkan muodostuvan reilut 2,00 €. Yhdestä ilmaisella vuosili- laskennallinen hinta määritetään seuraavasti: pulla tehtävästä matkasta kaupunki maksaa nykyhin- Aikuiset (yli12-vuotiaat): Oy Matkahuolto Ab:n 9 noilla yli 12-vuotiaiden osalta 2,48 € ja alle 12-vuotiai- kilometrin aikuisten taksa (3,30 €) – 25 % alennus den osalta 1,28 € (sis. alv 9 %). On huomattavaa, että laskennassa on käytetty paljon erilaisia olettamuksia, Lapset (alle 12-vuotiaat): Oy Matkahuolto Ab:n 9 joten arviossa virhemahdollisuus on merkittävä. Taulu- kilometrin lasten taksa (1,70 €) – 25 % alennus kossa 8 on esitetty edellä mainitulla tavalla tehty ilmaisen vuosilipun kustannus- ja vaikutusarviot. 42 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 Taulukko 8. Arvio seutu- ja kaupunkilipuista maksettavan hintavelvoitteen korvauksen suuruudesta Imatralla vuonna 2011. Ikä 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Yhteensä Henkilöä 226 258 252 246 246 308 311 311 351 352 372 340 355 3 928 Vuosilipun hinta (€, sis. alv 9 %) Subventio** Uudet Matkan hinta Asiakas Laskennallinen* (€, sis. alv 9 %) matkat (€, sis. alv 9 %) 170 153,00 25 934 23 071 1,12 170 153,00 29 606 27 126 1,09 170 153,00 28 917 20 604 1,40 170 153,00 28 229 23 523 1,20 170 153,00 28 229 23 043 1,23 170 445,50 102 911 48 656 2,12 170 445,50 103 913 41 620 2,50 170 445,50 103 913 36 767 2,83 170 445,50 117 278 53 889 2,18 340 445,50 117 612 50 885 2,31 340 445,50 124 295 46 794 2,66 340 445,50 113 603 45 663 2,49 340 445,50 118 614 55 690 2,13 1 043 051 497 332 2,10 *Laskennallinen hinta (nykyinen laskentamalli): - MH:n 9 km aikuisten taksa - 25 % (12 vuotta täyttäneet) - MH:n 9 km lasten taksa - 25 % (alle 12-vuotiaat) - yli 12-vuotiaat tekevät 180 matkaa/vuosi ja alle 12-vuotiaat 120 matkaa/vuosi (= 10 kk x 18 tai 10 x 12 matkaa/kk) ** Oletetaan, että vuosilipun hankkii 75 % ao. ikäryhmästä 6.3 AIKATAULUINFORMAATION KEHITTÄMINEN Aikatauluinformaatiota tulisi työryhmän mielestä kehittää. Aikataulujen tulee olla selkeitä. Tämä tarkoittaa sitä, että linjat liikkuvat jonkin säännöllisen kaavan mukaisesti eli lähdöt tapahtuvat mahdollisuuksien mukaan joka tunti samoilla minuuttiluvuilla. Lisäksi aikatauluissa huomioidaan samaan suuntaan liikennöivien linjojen lähtöjen porrastaminen siten, että useamman samaan suuntaan lähtevän linjan lähtö ja tulo eivät ajoitu yhtäaikaisesti, vaan lähdöt jaetaan tasaisesti tunnin eri osille. Linjojen aikataulutasaus voidaan suorittaa päätepysäkeillä tai keskusliiken- neasemalla. Esityksen kaltainen aikataulurakenne linjalla 1 tarkoittaisi autokierrollisesti sitä, että linjaa liikennöitäisiin 120 minuutin kierrolla. Tavoitteena olisi, että runkolinjat voisivat pääsääntöisesti ajaa aina samaa reittiä ilma reittipoikkeamia. Tämä olisi matkustajan kannalta selkeämpää ja helpottaisi joukkoliikenteen käyttöä. Em. kuvauksen kaltainen järjestelmä on käytössä kaikissa suurissa ja useimmissa keskisuurissa kaupungeissa, jossa ajetaan paikallisliikennettä. Aikataulurakenteen muuttaminen vaatii keskustelua yrittäjän kanssa. 43 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 Taulukko 9. Esimerkki nykyisestä aikataulurakenteesta, linja 1 Jakola – Keskusasema - Huhtanen, ma-pe. Taulukko 10. Esimerkki uudesta palvelutasotavoitteiden mukaisesta aikataulurakenteesta, linja 1 Jakola – Keskusasema - Huhtanen, ma-su. 44 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 6.4 MARKKINOINTI JA TIEDOTTAMINEN Joukkoliikenteen tutkimusohjelmassa (JOTU) esitetyllä Joukkoliikenteessä on yhä selkeämmin alettu tiedostaa tutkimuksella ’Markkinoinnilla matkustajia?’ on todet- matkan laajuus matkustajan näkökulmasta: matka pitää tu, että markkinointi vaikuttaa asiakasmääriin ja siihen sisällään useita eri vaiheita. Matkan eri vaiheet on kyet- tulee panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. Hy- tävä integroimaan yhdeksi kokonaisuudeksi, jota voi- väkään palvelutaso ei riitä, vaan uusia asiakkaita voite- daan merkittävästi edesauttaa oikein toteutetulla in- taan ja nykyisten asiakasuskollisuutta pystytään lisää- formaatiolla. Joukkoliikenteen informaation kehittämi- mään vain, jos markkinoidaan riittävästi. Ei riitä, että sen lähtökohtana on oltava helppokäyttöisyys kaikkien joukkoliikenteen aikataulu-, reitti- ja matkalipputieto potentiaalisten matkustajien kannalta. on saatavilla. On luotava halu käyttää joukkoliikennettä Joukkoliikenteen käyttäjä tarvitsee ennalta tietoa siitä, ja tehtävä palvelusta houkuttelevaa. On kampanjoitava että matkaketjun osat ovat toimivia hänen kannaltaan. tarpeen mukaan voimakkaasti ja oltava jatkuvasti esillä. Toisaalta informaatiota tarvitaan myös kaikissa matkan Joukkoliikenteestä saatavan informaation helppokäyt- vaiheissa. Ensi kertaa matkustava tarvitsee erilaista töisyys ja oikeellisuus on tärkeää kaikkien käyttäjien tietoa kuin vakiokäyttäjä. kannalta. Oleellista informaation käytettävyyden kanTavoitteena on, että yksikään matka joukkoliikennevä- nalta on se, että kaikki käyttäjäryhmät löytävät tarvit- lineessä ei jää tekemättä tiedon puuttumisen takia. semansa tiedon vaivattomasti. Yleisin liikkumisen li- Markkinointi ei voi olla pelkästään kaupungin vastuulla, sääntymisen myötä kasvaa myös joukkoliikenteen in- vaan yrittäjien on itse markkinoitava tuotteitaan ja formaation tärkeys. Informaation käytettävyys tulee palvelujaan. Kaupunki tukee toimintaa osallistumalla olemaan entistä merkittävämpi tekijä joukkoliikenteen mahdollisesti aikataulujulkaisujen laatimiseen ja tiedon houkuttelevuuden lisäämisessä. välittämiseen intenet -sivulla sekä kaupungin toimipisteissä. 7 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kävelymatkan pituudet ja matka-aika säilyvät lähes Palvelutasotavoitteissa määritetyt liikennöintiajat on ennallaan, koska suuria muutoksia nykyisen linjaston suhteutettu paremmin kysyntää vastaaviksi ja Imatran reitteihin ei ole tehty. Huhtasenkylän alueella kävely- kaupungin ostoliikenteen osuutta on mahdollista vä- matkan pituudet lyhenevät linjan 1 jatkamisen ansiosta hentää. Etenkin lauantai- ja sunnuntaiaamujen ostolii- osalla matkustajista. Oleellisia muutoksia kävelymatko- kennevuoroja on sopeutettu kysyntää vastaavalle tasol- jen pituuksiin ei näin ollen tule. le. Vuorojen vähetessä vaarana voi olla, että vähenevän vuorotarjonnan myötä menetetään, joitain nykyisiä Jos uudesta aikataulurakenteen käyttöönotosta saa- käyttäjiä. Mikäli matkustajamäärissä saadaan kasvua daan sovittua yrittäjän kanssa aikataulut selkeytyvät esimerkiksi lippujärjestelmän kehittämistoimenpiteillä uuden aikataulu- ja linjastorakenteen käyttöönoton (kappale 6.2), voi liikennöitsijä ottaa suuremman vas- jälkeen ja tämä parantaa oleellisesti palvelutasoa aika- tuun myös nykyisin ostoliikenteenä ajettavan liikenteen taulujen osalta. Esimerkki vanhasta ja uudesta aikatau- hoidosta. Tällöin ostoliikenteestä säästyvät rahat voi- lurakenteesta on esitetty taulukossa 9–10. Uudistuksen daan edelleen suunnata esimerkiksi lippujärjestelmän jälkeenkään kaikista reittipoikkeamia kuvaavista kir- kehittämiseen. jainyhdistelmistä ei päästä eroon. 45 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 8 LÄHTEET Etelä-Karjalan liitto (2009). Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennestrategian päivitys 2009. Etelä-Karjalan liitto (2010). Maakuntakaavaselostus. HLT (2005) Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2004–2005. Imatran kaupunki (2004). Imatran yleiskaava ”Kestävä Imatra 2020”. Selostus ja kaavakartta. Imatran kaupunki (2010). Paikallisliikenteen aikataulut. Kaupungin toimittavat tilastot ja asiakirjat paikallisliikenteestä Ketju (2008). Lappeenrannan –Imatran kaupunkiseutu. Aluetyöryhmän raportti. Lappeenrannan seudun joukkoliikenteen kehittäminen yhtenä kokonaisuutena 2006 Matkahuolto (2010). Linja-autoliikenteen aikataulut Saimaa Gardens (2010). http://www.joutsenmaa.fi/pages/fi/saimaa-gardens/esittely.php Tilastokeskus (2010). Väestötilastot. VR (2010). Junaliikenteen aikataulut. 46 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 LIITTEET Liite 1. Imatran peruskouluikäinen väestö, koulut ja bussilinjat. 47 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 Liite 2. Etäisyysvyöhykkeet Imatran joukkoliikenteen pysäkeiltä linjoittain (Digiroad 2010) 48 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 Liite 3. Etäisyysvyöhykkeet Imatran paikallisliikenteenpysäkeiltä. 49 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 Liite 4. Lappeenranta-Imatra –kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet (Ketju 2009) 50 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 51 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 52 Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 Liite 5. Pysäkkien sijoittuminen palvelutasovyöhykkeelle. 53
© Copyright 2024