Pöytäkirja PDF-muodossa

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Pöytäkirja
5/2014
1
Yhtymähallitus
Aika
10.06.2014 klo 17:30 - 19:07
Paikka
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Sibeliuksenväylä 55 A, Järvenpää
Osallistujat
Päätöksentekijät:
Salo Juha
Saarinen Mikko
Aarrelampi Hannu
Arvola Pekka
Kuntsi Eva
Ovaska Joanna
Pyykkönen Maija-Liisa
Lindfors Markku
Larmo Seppo
Kanerva Hans
Heikkilä Hannu
Laurila Hannu
Heikkilä Eija
Hjelt Kaisa
Koivulammi Maarit
Manninen Anneli
Puheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Jäsen
Jäsen
Jäsen
Jäsen
Jäsen
Varajäsen
Valtuuston pj.
Valtuuston I varapj.
Kuntayhtymän johtaja
Talous- ja hallintojohtaja
JUKO työntekijöiden
edus taja
JHL työntekijöiden
edus taja
Jyty työntekijöiden
edus taja
Asiantuntija
Paikalla § 33 klo
17.30-18.10
Allekirjoitukset
Käsitellyt asiat
Juha Salo
puheenjohtaja
§:t 31 - 39
Hannu Laurila
sihteeri
Pöytäkirjan tarkastus
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Aika ja paikka
20.8.2014
Allekirjoitukset
Pöytäkirja yleisesti
nähtävänä
Joanna Ovaska
Maija-Liisa Pyykkönen
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Aika, paikka ja todistaja
Maarit Flinck
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Pöytäkirja
5/2014
2
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Pöytäkirja
5/2014
3
Yhtymähallitus
Käsitellyt asiat
31
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
3
32
Pöytäkirjantarkastajien valinta
4
33
Ennakointi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä
5
34
Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n osakas- ja
yhteistoimintasopimuksen muuttaminen
7
35
Laurea -ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiökokous ja
yhtiöjärjestyksen muuttaminen
9
36
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän lausunto
metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän raportista
10
37
Kuntayhtymän sisäisen valvonnan ohjeen päivittäminen
12
38
Seija Ronimuksen oikaisuvaatimus koskien opinto-ohjaajan
valintaa Keudan ammattiopiston Wärtsilänkadun yksikköön
14
39
Tiedoksi
16
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
10.06.2014
§ 31
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Yh § 31
Päätös:
Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
5/2014
4
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
10.06.2014
§ 32
5/2014
5
Pöytäkirjantarkastajien valinta
Yh § 32
Päätös:
Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Joanna Ovaska ja Maija-Liisa Pyykkönen.
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
10.06.2014
§ 33
5/2014
6
Ennakointi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä
193/00.01.02/2014
Yh § 33
Koulutustarjonnan ohjauksessa on 1990-luvun lopulta lähtien korostettu
koulutuksen järjestäjien päätäntävaltaa tarjonnan suuntaamisessa.
Ajatuksena on ollut päätöksenteon vieminen sinne, missä alueellinen
työmarkkinatilanne tunnetaan parhaiten. Opetus- ja kulttuuriministeriö
määrittää järjestämisluvalla ennakointitietojen ja toteutuneesta
koulutuksesta saatujen tietojen perusteella kokonaisopiskelijamäärät.
Koulutuksen järjestäjä päättää sitten itsenäisesti aloituspaikkojen
suuntaamisesta eri koulutusaloille.
Koulutustarpeiden ennakointi on tärkeä osa jokaisen koulutuksen järjestäjän toimintaa. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakoinnin tavoitteena on osaavan työvoiman kouluttaminen niihin tehtäviin, joissa sitä
tarvitaan. Ennakointia on sekä laadullista että määrällistä. Laadullinen
ennakointi eli osaamistarpeiden ennakointi tuottaa tietoa tulevaisuuden osaamistarpeista, osaamisen painopisteiden muutoksista,
kokonaan uusista osaamisalueista ja työelämän tarvitsemista uudenlaisista osaamisyhdistelmistä. Määrällisellä ennakoinnilla eli koulutustarpeiden ennakoinnilla puolestaan saadaan tietoa työvoiman
kysynnän ja ammattirakenteen muutoksista, poistumista sekä eri
ammateissa avautuvien työpaikkojen määristä.
Keudan toiminta-alueella on tärkeää seurata myös paikallisia työvoimatarpeita ja reagoida niihin. Tavoitteena on myös taata kaikille nuorille ammatillinen tutkinto ja aikuisille mahdollisuus kehittää ammattitaitoaan niin, että työllistyminen ja uralla eteneminen paranevat.
Valtakunnallisia ja alueellisia työvoima- ja koulutustarpeita sekä osaamistarpeita ennakoivat monet tahot. Ammatillisen koulutuksen puolella
Opetushallituksen ennakointiyksikkö tekee ennakointityötä apunaan
laaja yhteistyöverkosto, jonka muodostavat eri ministeriöt, tutkimuslaitokset, alueviranomaiset sekä työmarkkinajärjestöt.
Uudenmaan liiton lakisääteisenä tehtävänä on ennakoida Uudenmaan
ja sen osien tulevaa kehitystä eri näkökulmista. Uudenmaan liitto
valmistelee pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden osalta
opetus- ja kulttuuriministeriölle vuosittain Uudenmaan koulutustarjonnan
määrälliset tavoitteet, joita ministeriö hyödyntää valtakunnallisessa
koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelussa. Uudenmaan liitto
on mukana Uudenmaan Ennakointikamarin ja PKS Ennakoinnin
työssä.
Ennakointikamari www.ennakointikamari.fi on kehittynyt vakiintuneeksi
yhteistyömuodoksi, joka tuo elinkeinoelämän ja koulutuksen järjestäjät
yhteiseen pöytään, edistää ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta, parantaa koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia kehittää
opetussisältöjä ja lisätä alakohtaista yhteistyötä. Ennakointikamari
täydentää Uudenmaan liiton maakunnallista ennakointia ja tuottaa
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
10.06.2014
§ 33
5/2014
7
laadullista tietoa vuoden 2013 alussa toimintansa aloittaneelle PKS
Ennakoinnille. Keuda on mukana ennakointikamarin työssä.
Ennakointikamarin projektipäällikkö työskentelee Helsingin seudun
kauppakamarissa.
Keudan ennakointitoimintaa johtaa kehitysjohtaja Anneli Manninen.
Toimintasäännössä kehitysjohtajan toimenkuva on vahvasti painottunut
ennakointityöhön ja sitä tukeviin asiakokonaisuuksiin.
Kehitysjohtajan tehtävät toimintasäännössä:
1. vastaa ennakoinnin toteuttamisesta ja ennakointitiedon tuottamisesta yhteistyössä työelämän kanssa sekä valmistelee kuntayhtymän
määrälliset ja laadulliset ennakointikatsaukset
2. toimii kuntayhtymän edustajana valtakunnallisessa, maakunnallisessa ja alueellisessa ennakointiyhteistyössä
3. valmistelee aluevaikuttavuuden kehittämissuunnitelman sekä edistää alueellista yhteistyötä ja yrittäjyyttä asetettujen aluekehityslinjausten
mukaisesti;
4. kehittää kuntayhtymän sisäistä yhteistyötä ja innovaatio- ja tuotekehitystoimintaa sekä hallinnoi strategista projektisalkkua omalla vastuualueellaan;
5. suunnittelee ja toteuttaa vastuualueensa sidosryhmäviestintää;
6. toimii tarvittaessa esimiehenä.
Kehitysjohtajan ylläpitämät Keudan sisäisen intranetin Ennakointisivut
ovat muodostumassa varsin kattaviksi ja siellä on paljon tietoa sekä
määrällisen että laadullisen koulutussuunnittelun pohjaksi. Ennakointikatsausten lisäksi on tuotettu erillisiä selvityksiä mm. logistiikan ja
teknologia-alan työvoimatarpeista. Ennakointityötä tehdään monissa
muissakin kuin aikaisemmin mainituissa yhteistyöfoorumeissa. Niistä
tärkeimpiä on ollut Laurean Futures Lab Cofi, jonka hankkeissa
Manninen on jatkuvasti ollut mukana viimeisten vuosien aikana.
Kuntayhtymän ammatilliset neuvottelukunnat ja niissä jäseninä olevat yli
100 elinkeinoelämän edustajaa tuovat oman merkittävän lisänsä ja
apunsa ennakointityöhön. Kun neuvottelukuntatoiminnassa on mukana
noin 50 opetushenkilökunnan ja Keudan johdon edustajaa, siirtyy tieto
luontevasti osaksi toimintaamme.
Yhtymähallituksen merkittävänä tehtävänä on vuosittain päättää kuntayhtymän aloituspaikkojen määrästä yksiköittäin ja aloitusryhmittäin.
Päätös vuoden 2015 aloituspaikoista tehdään elokuussa 2014.
Liitteenä on alustava suunnitelma Keudan ammattiopiston aloituspaikoista vuodelle 2015.
Kuntayhtymän johtaja:
Esitän, että yhtymähallitus perehtyy kuntayhtymän ennakointityöhön.
Ennakointityötä sekä sen menetelmiä ja tuloksia esittelee kehitysjohtaja Anneli Manninen.
Päätös:
Hyväksyttiin kuntayhtymän johtajan esitys.
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
10.06.2014
§ 34
5/2014
8
Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n osakas- ja yhteistoimintasopimuksen muuttaminen
165/00.04.02/2014
Yh § 34
Laurea -ammattikorkeakoulu Oy pyydänyt omistajayhteisöjä hyväksymään liitteenä olevan osakas-ja yhteistyösopimuksen ja ilmoittamaan
päätöksestä Laurea-ammattikorkeakoululle mahdollisimman pikaisesti.
Valtioneuvosto on jättänyt esityksen eduskunnalle ammattikorkeakoululain muuttamisesta. Lakimuutos on määrä hyväksyä kesäkuun 2014
aikana.
Lakiesityksessä määrätään:
"Ammattikorkeakoulun hallituksessa on vähintään seitsemän
jäsentä ja enintään yhdeksän jäsentä, joiden tulee edustaa
monipuolisesti yhteiskuntaelämän ja ammattikorkeakoulun tehtävien
sekä toimiluvan mukaisen tehtävän tuntemusta. Hallituksessa tulee
olla myös työ- ja elinkeinoelämänasiantuntemusta. Rehtori ei voi
olla hallituksen jäsen.
Hallituksessa on kaksi jäsentä ammattikorkeakouluyhteisöstä, joista
toinen kuuluu henkilöstöön ja toinen opiskelijoihin.
Ammattikorkeakouluyhteisöstä valittavat hallituksen jäsenet valitaan
vaaleilla. Henkilöstöön kuuluvan hallituksen jäsenen valinnasta
määrätään tarkemmin johtosäännöllä ja opiskelijoihin kuuluvan hallituksen jäsenen valinnasta määrätään tarkemmin opiskelijakunnan
säännöissä. Yhtiökokous vahvistaa valinnat. "
Nyt voimassa olevassa osakas - ja yhteistoimintasopimuksessa on
kohta:
"Hallituksen jäsenet, joita on yhtiökokouksen 28.4.2004 hyväksymän
yhtiöjärjestyksen mukaan enintään seitsemän (7) varsinaista jäsentä, valitaan koulutuksen elinkeinopolitiikan, alueellisen innovaatiotoiminnan ja aluekehityksen asiantuntemusta edustavista henkilöistä. "
Laurea -ammattikorkeakoulun omistajayhteisöjen edustajien keskustelutilaisuudessa 22.3.2014 käsiteltiin mahdollista tarvetta muuttaa osakassopimusta. Tilaisuudessa läsnä olleet omistajien edustajat totesivat
mielipiteenään, että sopimuksessa mainittaisiin:
"Hallituksen jäsenmäärä on enintään 9 jäsentä"
Tällöin omistajayhteisöjen vuonna 2004 esittämää hallituksen jäsenmäärää voitaisiin lisätä lain edellyttämillä henkilöstön ja opiskelijoiden
valitsemilla jäsenillä. Kelpoisuusvaatimukset on esitetty laissa, joten ne
lienevät osakassopimuksessa tarpeettomia.
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
10.06.2014
§ 34
5/2014
9
Lisäksi sopimusta esitetään muutettavaksi teknisluontoisilta korjauksilla, joten se saadaan vastaamaan muuttunutta Laurea –ammattikorkeakoulun sisäistä organisaatiota.
Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää, että ammattikorkeakouluosakeyhtiöt raportoivat yhtiöjärjestyksistään ja osakassopimuksistaan
29.8. mennessä. Yhtiöjärjestysmuutoksia varten tullaan järjestämään
ylimääräinen yhtiökokous 18.8 klo 14.00. Näin yhtiöiden toimiluvat
voidaan uusia vuoden 2015 alusta ilman erillistä hakemusta.
Kuntayhtymän johtaja:
Esitän, että yhtymähallitus hyväksyy liitteenä olevan Laurea -ammattikorkeakoulu Oy:n osakas- ja yhteistoimintasopimuksen.
Päätös:
Hyväksyttiin kuntayhtymän johtajan esitys. Päätös tarkistettiin kokouksessa.
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
10.06.2014
§ 35
5/2014
10
Laurea -ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiökokous ja yhtiöjärjestyksen muuttaminen
184/00.04.02/2014
Yh § 35
Laurea -ammattikorkeakoulun hallitus esittää yhtiökokoukselle
18.8.2014 (liite), että Laurea -ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiöjärjestystä
muutetaan lainsäädännön muuttumisen vuoksi liitteen mukaisesti.
Liitteessä on pykälittäin vanha ja uusi yhtiöjärjestys. Toisessa liitteessä
on on perusteltu esitetyt muutokset.
Yhtiökokouksessa päätetään myös hallituksen jäsenten kokouspalkkioista (liite), jotka yhtiökokous jätti edelleen valmisteltavaksi kokouksessaan 29.4.2014. Palkkioiden tasoon ei esitetä muutosta. Muutokset koskevat kokouspalkkioiden maksamista myös FUAS:n hallituksen
kokouksista.
Kuntayhtymän johtaja:
Esitän, että yhtymähallitus päättää hyväksyä Laurea -ammattikorkeakoulun yhtiöjärjestyksen muutokset ja hallituksen kokouspalkkiot ja
valitsee yhtiökokousedustajan.
Päätös:
Hyväksyttiin Laurea -ammattikorkeakoulun yhtiöjärjestyksen muutokset.
Yhtiökokousedustajaksi valittiin kuntayhtymän johtaja Hannu Heikkilä.
Päätös tarkistettiin kokouksessa.
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
10.06.2014
§ 36
5/2014
11
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän lausunto metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän raportista
206/00.01.02/2014
Yh § 36
Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoa (liite) metropolilainsäädäntöä
valmistelevan työryhmän raportista 4.7.2014 mennessä.
Työryhmä on raportissaan (liite) arvioinut, että metropolihallinto voidaan oikeudellisesti toteuttaa joko hallintoalueella toteutettuna itsehallintojärjestelmänä tai pakkokuntayhtymänä, jossa on vaaleilla valittu
valtuusto.
Väliraportissa esitetään kaksi vaihtoehtoista toteutustapaa metropolihallinnon perustamiseksi. Toinen on vähimmäistehtävät- malli, johon
kuuluisi 16 kuntaa. Toinen on laaja malli, johon kuuluisi 10 kuntaa. Vain
16 kuntaa käsittävässä vähimmäistehtävät- mallissa ovat kaikki
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän omistajakunnat mukana.
Valtiovarainministeriö pyytää lausunnonantajia arvioimaan:
1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja
malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä
sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta.
1 b. Kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi.
1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämistä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi.
Kuntayhtymän näkökulmasta vähimmäistehtävät-malli palvelee paremmin Keski-Uudenmaan aluetta. Ko. malli antaa myös riittävät mahdollisuudet kehittää metropolialuetta hallituksen tehtävänannon pohjalta
keskittyessään pääosin strategisten tehtävien hoitoon.
Kummassakin mallissa Uudenmaan maakunta jaetaan tarpeettomasti
ja rakennetaan kallista uutta byrokratiaa. Nykyinen Uudenmaan liiton
alue olisi ratkaisuna parempi. Uudenmaan liiton hallintomallia tulisi
kehittää niin, että sen toimivalta ja hallinto olisi lähellä työryhmän
esittämää vähimmäistehtävät-mallia.
Valtiovarainministeriö pyytää edelleen kohdassa 2. tekemään molempia malleja koskevia ehdotuksia sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempaa arviointia.
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
10.06.2014
§ 36
5/2014
12
Koulutuskuntayhtymän kannalta on tärkeää arvioida sitä miten toisen
asteen koulutuksen järjestämisvastuu on ajateltu olevan eri vaihtoehdoissa. Väliraportissa on sivulla 28 ja 61 todettu, että "Toisen asteen
koulutuksen järjestämisvastuu on luonteeltaan seudullista, jopa
valtakunnallista, joten se voisi soveltua myös metropolihallinnolle".
Lisäksi sivulla 81 olevassa vertailutaulukossa on laajan mallin kohdalla
maininta toisen asteen koulutuksesta.
Uudellamaalla on 38 sellaista ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää, joille opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut järjestämisluvan.
Näistä koulutuksen järjestäjistä on 7 kunnallista ja niillä on vuonna 2015
yhteensä 27 768 ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupapaikkaa. Alueella on 31 yksityistä koulutuksen järjestäjää, joilla on yhteensä
14 262 järjestämislupapaikkaa.
Kunnallisista järjestäjistä kolme eli Helsingin kaupunki, Espoon seudun
koulutuskuntayhtymä Omnia ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, kuuluvat Suomen 10 suurimman koulutuksen järjestäjän joukkoon.
Yhdistämällä kunnalliset koulutuksen järjestäjät saataisiin aikaan jopa
Euroopan oloissa giganttimainen koulutuksen järjestäjä, joka toisi
mukanaan monia ongelmia hallinnon, koulutuksen tavoitettavuuden ja
alueen asukkaiden tasa-arvoisen kohtelun kannalta. Kunnallinen
monopoli ei olisi myöskään hyvä ajatellen kilpailun säilymistä
koulutusmarkkinoilla. Alueelle tosin jäisi 31 yksityistä koulutuksen
järjestäjää.
Hyviä ja tuloksellisia ammatillisen koulutuksen järjestäjäorganisaatioita
ja toimintamalleja ei kannata aliarvioida, purkaa tai lakkauttaa mielikuvien tai ideologisten syiden perusteella. Kuntayhtymä on erinomainen
koulutuksen järjestäjäorganisaatio ammatillisen koulutuksen
järjestämiseksi. Se on läpinäkyvä, kevyt ja nopea, joustava ja tehokas
toimintaorganisaatio omistajien tahtomalla tavalla.
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä pitää tärkeänä monimuotoista
ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa ja sen jatkuvuutta. Se on
osoittautunut hyväksi kokonaisuudeksi niihin muuttuviin haasteisiin
vastaamisessa, jotka kohdistuvat ammatilliselle koulutukselle.Toisen
asteen koulutuksen yhteistoimintaverkot ovat metropolialueella toimivia
ja koulutuksen järjestäjien hankeyhteistyö on Uudellamaalla laajaa.
Metropolihallinnon kokoinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä ei toisi
alueelle mitään lisäarvoa.
Kuntayhtymän johtaja:
Esitän, että yhtymähallitus päättää antaa esittelykohdan mukaisen lausunnon metropolilainsäädäntöä valmistelevan työryhmän raportista.
Päätös:
Hyväksyttiin kuntayhtymän johtajan esitys.
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
10.06.2014
§ 37
5/2014
13
Kuntayhtymän sisäisen valvonnan ohjeen päivittäminen
186/02.02.01/2014
Yh § 37
Yhtymävaltuuston hyväksymän hallintosäännön mukaan (§18) yhtymähallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä
sekä päättää kuntayhtymän omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta.
Yhtymähallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja
viranhaltijoille.
Käytännössä yhtymähallitus on delegoinut toimivaltaansa kuntayhtymän
toimintasäännössä, jonka mukaan mm. kuntayhtymän johtaja vastaa
sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta koulutuskuntayhtymässä.
Osana sisäisen valvonnan järjestämisvastuuta kuntayhtymässä on yhtymähallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan ohje. Ohje on luonteeltaan yleisohje, joka täydentää kuntayhtymän muita ohjeita ja sääntöjä.
Siinä on kuitenkin määritelty tarkemmin mm. sisäisen valvonnan
järjestämisvastuu, toiminnan tavoitteet sekä joitain sisäisen valvonnan
erityismääräyksiä.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että
kunnalle ja kuntakonsernille asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa ei eriytetä
muusta tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävästä toiminnasta, vaan se
on jatkuva osa päivittäistä johtamista, ohjaamista ja työn toteuttamista.
Sisäinen valvonta on osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä kunnan
johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskien hallintaa,
toiminnan kehittämistä ja tuloksellisuuden arviointia.
Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan yleisesti kaikkia niitä toiminta- ja
menettelytapoja, joilla tilivelvolliset ja muut esimiehet pyrkivät varmistamaan, että

kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista,

päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa,

lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että

omaisuus ja voimavarat turvataan.
Kuntayhtymän voimassa oleva sisäisen valvonnan ohje on tullut voimaan 1.1.2010. Se on pääosin edelleen ajan tasalla, mutta kaipaa joitakin päivityksiä johtuen sekä organisaatiouudistuksesta sekä hallintoja toimintasäännön määräyksistä. Erityisesti muutokset koskevat kohtaa 5.3 Opetuksen seuranta.
Asian valmistelussa on myös otettu huomioon Suomen Kuntaliiton julkaisema suositus kuntalain sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koske-
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
10.06.2014
§ 37
5/2014
14
vien säännösten toimeenpanosta.
Talous- ja hallintojohtaja:
Esitän, että yhtymähallitus hyväksyy noudatettavaksi 1.8.2014 alkaen
kuntayhtymän sisäisen valvonnan ohjeen liitteen mukaisesti.
Päätös:
Hyväksyttiin talous- ja hallintojohtajan esitys.
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
10.06.2014
§ 38
5/2014
15
Seija Ronimuksen oikaisuvaatimus koskien opinto-ohjaajan valintaa Keudan ammattiopiston Wärtsilänkadun yksikköön
90/01.01.01/2014
Yh § 38
Seija Ronimus hakee oikaisua 8.5.2014 päivätyllä oikaisuvaatimuksellaan (liite) Keudan ammattiopiston rehtorin päätökseen (§ 13/2014)
koskien opinto-ohjaajan valintaa Keudan ammattiopiston
Wärtsilänkadun yksikköön.
Oikaisuvaatimuksessaan Ronimus vaatii rehtorin viranhaltijapäätöksen
opinto-ohjaajan valitsemisesta Keudan ammattiopistoon Järvenpään
Wärtsilänkadulle kumoamista ja viran avaamista uudelleen haettavaksi.
Oikaisuvaatimustaan Ronimus perustelee mm. sillä, että hän on toiminut kahden lukuvuoden ajan Keudan Järvenpään Wärtsilänkadun tekniikan ja liikenteen alan yksikössä opinto-ohjaajan sijaisena ja että
häntä ei ole kohdeltu oikeudenmukaisesti viran täytöstä päätettäessä.
Rehtori Pekka Aittoniemen viranhaltijapäätös opinto-ohjaajan viran
täyttämisestä sekä vastine oikaisuvaatimukseen ovat liitteenä.
Keudan ammattipistossa Järvenpään Wärtsilänkadun yksikössä oli
7.3. – 24.3.2014 haettavana opinto-ohjaajan virka. Virka vapautui sitä
aiemmin hoitaneen opinto-ohjaajan Johanna Leinosen tullessa valituksi aikuisopiston opinto-ohjaajaksi. Seija Ronimus on hoitanut kyseistä
virkaa määräaikaisena sijaisena lukuvuodet 2012-2013 ja 2013-2014,
joista lukuvuoden 2012-2013 epäpätevänä.
Määräaikaan mennessä ko. virkaan tuli yhteensä 44 hakemusta, viran
kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita oli 22. Kelpoisuuden omaavien hakijoiden soveltuvuuden arviointi ja päätös haastatteluun kutsuttavista tapahtui vertaamalla hakijoiden ammatillisen koulutuksen tuntemusta ja
kokemusta ohjaustyöstä. Haastatteluun, jonka pitivät apulaisrehtori
Kimmo Mantela ja opiskelija-asioiden päällikkö Erja Kärnä, kutsuttiin
viisi hakijaa.
Virkaan valittiin 1.8.2014 alkaen opinto-ohjaaja, insinööri (ylempi
AMK) ja ammatillinen opettaja Varpu Karhumäki, joka täytti tehtävän
edellyttämät kelpoisuusvaatimukset. Ammattiopiston rehtorin tekemässä viranhaltijapäätöksessä on myös todettu valinnan perusteet.
Vakinaista kunnallista virkaa ei voida täyttää ilman julkista hakua. Tästä on olemassa Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu vuodelta 2009
(KHO:2009:93). Sen mukaan henkilöä ei voida valita virkaan ilman
julkista hakua, vaikka henkilö olisi jo hoitanut vastaavia tehtäviä. Tätä
periaatetta on noudatettu myös Keudassa vuodesta 2009 alkaen.
Viran täyttö on perustunut avoimeen hakuun, hakijoiden vertailuun ja
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
10.06.2014
§ 38
5/2014
16
haastatteluihin. Näiden perusteella on arvioitu, että Varpu Karhumäki
on soveltuvin hoitamaan ko. virkaa ja ammattiopiston rehtori on tehnyt
valintapäätöksen.
Viran täytössä ja siihen liittyvässä hallintomenettelyssä ei myöskään
ole tapahtunut mitään sellaista, että virka olisi avattava uudelleen haettavaksi.
Talous- ja hallintojohtaja:
Esitän, että yhtymähallitus päättää todeta Seija Ronimuksen oikaisuvaatimuksen aiheettomaksi. Lisäksi esitän, että yhtymähallitus tarkastaa tehdyn päätöksen kokouksessa
Päätös:
Hyväksyttiin talous- ja hallintojohtajan esitys.
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
10.06.2014
§ 39
5/2014
17
Tiedoksi
Yh § 39
Keuda osallistuu OKM:n laatupalkintokilpailuun 2014, jonka erityisteema tänä vuonna on koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen. Laatupalkintohakemus on liitteenä.
Yhtymähallituksen kokousaikataulu syksyllä 2014 (liite).
Tulos- ja toimialueiden esimiesten päätökset ajalta 18.4.-2.6.2014 (liite).
Päätös:
Merkittiin tiedoksi.
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Pöytäkirja
5/2014
18
Muutoksenhaku, valitusosoite ja muutoksenhaku hankinta-asioissa
Muutoksenhakukiellot
Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa
Pykälät: 31, 32, 33, 39
Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 §:n 1 mom. mukaan kirjallinen
oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla
Pykälät: 34, 35, 36, 37
Hallintolainkäyttölain 5 §/muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin
ei saa hakea muutosta valittamalla:
Pykälät ja valituskieltojen perusteet Oikaisuvaatimusohjeet
Oikaisuvaatimusviranomainen
Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä / Kirjaamo, Yhtymähallitus,
Sibe liuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää,
Pykälät: 34, 35, 36, 37, 38
Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta
näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköisen tiedoksiannon kohdalla vastaava aika on kolme päivää.
Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen
Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä.
VALITUSOSOITUS
Valitusoikeus ja valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (=asianosainen) sekä
kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea
muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli
päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea
muutosta kunnallisvalituksin myös asianomainen sekä kunnan jäsen. (Jos päätökseen voidaan hakea muutosta kunnallisvalituksin, ei kuntalain mukaista oikaisuvaatimusta voida tehdä.) Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on
syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on
ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Pöytäkirja
5/2014
19
Hallintovalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen,
velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Pöytäkirja
5/2014
20
Valitusviranomainen ja valitusaika
Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella
Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite
Helsingin hallinto-oikeus, Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki
Pykälät: 38
Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erikseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.
Valituskirja
Valituskirjassa on ilmoitettava
- valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi
- muutosvaatimuksen perusteet
Valituskirja on valittajan itsensä tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite sekä liitettävä mukaan
valittajan antama valtakirja.
Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava.
Valitusasiakirjojen toimittaminen valitusviranomaiselle
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla
valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.
Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä
maksuista annetun lain (701/93) 3 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 90 euroa.
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Pöytäkirja
5/2014
21
ASIAN SAATTAMINEN MARKKINAOIKEUDEN KÄSITELTÄVÄKSI (HAKEMUSOSOITUS)
Valituskielto
Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvasta asiasta ei saa valittaa kuntalain (356/1995) nojalla sillä
perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annetun lain (1505/ 1992) vastainen. Valituskielto
perustuu lakiin julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta (1247/ 1997) § 9 a. (Valituskielto
ei estä valittamasta sillä perusteella, että päätös on esimerkiksi kuntalain vastainen.)
Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen muutoshakemuksen.
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on
Markkinaoikeus, Radanrakentajantie 5, Helsinki
Postiosoite: Radanrakentajantie 5, 00520 HELSINKI
Telekopio: 029 56 43314
Pykälät: Asian saattaminen markkinaoikeuteen
Jos hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön tai maailman kauppajärjestön julkisia
hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, voi se jota asia koskee tai muu julkisista hankinnoista annetun lain 9 a §:ssä mainittu taho saattaa asian hakemuksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi ja käyttää asiassa puhevaltaa. Markkinaoikeus ei käsittele hakemusta, joka koskee julkisista
hankinnoista annetun lain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun yksikön hankintamenettelyä,
jos hankinta liittyy asetuksessa määriteltyyn peruspalvelutoimintaa (asetus kynnysarvot ylittävistä
vesi-, energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista 381/ 1998)
ja hankinnan ennakoitu arvo on asetuksessa säädettyä kynnysarvoa pienempi. Hakijan on ennen
hakemuksen toimittamista markkinaoikeudelle ilmoitettava hankintayksikölle kirjallisesti aikeestaan
panna asia vireille markkinaoikeudessa. Hakemus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä,
kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja
sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen
asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (hakemusosoitus). Hankintasopimus ei estä
hakemuksen käsittelyä. Tarjoajien katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän
päivän kuluttua asiakirjan lähettämisestä. Markkinaoikeuden käytettävissä olevista seuraamuksista
on säädetty 9 §:ssä.
Hakemus ja sen toimittaminen
Hakemuksessa on ilmoitettava hankinta-asia, jota hakemus koskee hakijan vaatimukset ja niiden
perusteet. Hakemuksessa on ilmoitettava hakijan nimi ja kotikunta. Jos hakijan puhevaltaa käyttää
hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos hakemuksen laatija on joku muu henkilö, hakemuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset hakijalle voidaan toimittaa. Hakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava hakemus. Hakemukseen on liitettävä päätös, jota vaaditaan
muutettavaksi, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu
tiedoksi tai muu selvitys vireillepanoajan alkamisen ajankohdasta. Hakemukseen on liitettävä
asiakirjat, joihin hakija vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan
kuin HLL 21 §:ssä säädetään. Hakemus on toimitettava markkinaoikeudelle viimeistään 14. päivänä
tarjouskilpailusta sulkemista koskevan ratkaisun tai tarjouskilpailua koskevan päätöksen
tiedoksisaantipäivästä lukien tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Jos vireillepanoajan viimeinen
päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa
asiakirjat toimittaa markkinaoikeudelle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla
asiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että
ne ehtivät perille ennen vireillepanoajan päättymistä.
Lisätietoja (esim. hankintasopimuksen tekemisajankohta)
Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun
lain (701/93) 3 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua markkinaoikeudessa
226 euroa.
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Pöytäkirja
5/2014
22
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Pöytäkirja
Tiedoksianto
Pöytäkirjan nähtävänäpito
Tämä päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi:
Tiedoksianto asianosaiselle
Lähetetty tiedoksi kirjeellä (Kuntalaki 95 §) asianosaisille
Annettu postin kuljetettavaksi, pvm./ tiedoksiantaja:
5/2014
23