Asemakaavan muutoksen selostus

YLIVIESKAN KAUPUNKI
MAANKÄYTTÖYKSIKKÖ
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS
Vireille
Hyväksyminen
teknisten palveluiden lautakunta
teknisten palveluiden lautakunta
23.2.2011 § 22
24.8.2011 § 85
1 Perus- ja tunnistetiedot
1.1. Tunnistetiedot
ASEMAKAAVAN MUUTOS
ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE:
Ylivieskan kaupungin 9. kaupunginosan katu- ja puistoaluetta sekä 10. kaupunginosan
osaa korttelista 3 sekä katu-, puisto- ja rautatiealuetta.
ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU:
Ylivieskan kaupungin 9.kaupunginosan rautatiealuetta sekä 10. kaupunginosan puistoja rautatiealuetta.
2
1.2 Kaava-alueen sijainti
Asemakaavan
muutos
laaditaan
Seinäjoki-Oulu
rataosuuden
perusparannushankkeen ja kaksoisraiteen rakentamisen mahdollistamiseksi
rautatiealueella välillä Veturitallinpuisto - Salmiperä, (Kaksoisraidehankkeen
yleissuunnitelmassa paaluvälillä 628-629+700).
Muutosalueen pinta-ala on noin 5,4 ha.
3
1.3 Kaava-alueen nimi
Asemakaavan selostus koskee 26.4.2011 päivättyä asemakaavakarttaa.
ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU:
Ylivieskan kaupungin 9. kaupunginosan (Toivonpuisto) rautatiealuetta sekä
10. kaupunginosan (Pyörreperä) puisto- ja rautatiealuetta.
1.4 Kaava-alueen tarkoitus
Asemakaavan muutos laaditaan Liikenneviraston aloitteesta (aloite pvm 23.6.2010).
Kaavamuutosaluetta omistaa Liikennevirasto, Suomen Viljava Oy, Ylivieskan kaupunki
ja yksityiset maanomistajat. Asemakaavoja pitää muuttaa kaupungin eteläosassa radan
länsipuolella. Muutos koskee P ja VP (puisto), VL (lähivirkistysalue), VU-1 (virkistys- ja
ulkoilualue), T (Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue), LRT (Teollisuusraide) ja
katualuetta.
Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on ratkaista alueen maankäyttö ja
liikenneratkaisut
Liikenneviraston
Seinäjoki
Oulu
kaksoisraidehankkeen
yleissuunnitelman mukaisesti. Rataosa Seinäjoki – Oulu on vilkas henkilö- ja
tavaraliikenteen yksiraiteinen rata, jota käyttää valtaosa Pohjois- ja Etelä Suomen
välisestä pitkämatkaisesta rautatieliikenteestä.
Asemakaavan muutoksella on tarkoitus mahdollistaa Liikenneviraston hanke SeinäjokiOulu- radan tason nostamiseksi.
Palvelutason nostamiseksi tarvitaan toinen
rinnakkaisraide, jonka toteuttaminen vaatii lisäaluetta nykyisen rata-alueen viereiseltä
alueelta. Voimassaolevat asemakaavat poikkeavat rautatien yleissuunnitelman
mukaisista rautatiealuevarauksista. Asemakaavoja on tarve muuttaa rautatien
yleissuunnitelman pohjalta.
Asemakaavan muutos laaditaan alueelle, jonne lähivuosina on tarkoitus toteuttaa
tiedossa olevat radan rakentamishankkeet. Kaavoituksen yhteydessä tarkastellaan
raideliikenteen melusuojauskohteiden toteuttamiskelpoisuus sekä mahdolliset
kaksoisraiteen edellyttämät tiejärjestelyt sekä tarvittaessa Närhitien alitussuunnitelma.
Uuden kaksoisraiteen liittyminen Ylivieskan ratapiha-alueeseen on suunniteltava ja
Viljavarastolle johtava erillisraide (LRT -aluevaraus nykyisessä kaavassa) on irtisanottu
vuoden 2008 maaliskuussa, joten ko. alue on kaavamuutoksella osoitettavissa muuhun
käyttöön. Viljavaraston (T- tontti) alueelle tarvitaan rautatiealuetta palvelevan huoltotien
liittymävaraus.
4
1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
•
•
•
•
Asemakaavamuutoksen seurantalomake
Täydennetty OAS
Ote ajantasa-asemakaava 1:2000
Asemakaavan muutoskartta
1.6 Luettelo muista kaavamuutosta koskevista asiakirjoista ja
lähdemateriaalista
1. Maakuntakaava
2. Keskustan osayleiskaava, 29.8.2000, oikeusvaikutukseton
3. Keskustan osayleiskaava 2030, kaavaehdotusvaihe
4. Ylivieskan liikennesuunnitelma
5. Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa. LIME työryhmän mietintö, Ympäristöministeriö 2001
6. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja –asetus (895/1999)
7. Rakennusjärjestys, Ylivieskan kaupunki
8. Ympäristöministeriön ohjekirja (Asemakaavaselostus)
9. Seinäjoki-Oulu -radan palvelutason parantaminen / Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yleissuunnitelma 2006.
10. Ratahallintokeskuksen julkaisuja A6/2007 Suomen rataverkon
tärinäselvitys Kirjallisuuskatsaus ja tärinäkohteet vuosina 2000 - 2006 /
Kaisa Kaaresoja
11. Kaksoisraide Matkaneva- Ylivieska yleissuunnitelman kartat 31.8.2009
Matkaneva- Ylivieska yleissuunnitelmaselostus 14.12.2009
5
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ................................................................................................................. 1
1.1. TUNNISTETIEDOT ...................................................................................................................................... 1
1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI.............................................................................................................................. 2
1.3 KAAVA-ALUEEN NIMI.................................................................................................................................. 3
1.4 KAAVA-ALUEEN TARKOITUS ......................................................................................................................... 3
1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA .................................................................................................... 4
1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAMUUTOSTA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA JA LÄHDEMATERIAALISTA ...................................... 4
2 TIIVISTELMÄ .......................................................................................................................................... 6
2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET .......................................................................................................................... 6
2.2 ASEMAKAAVA ........................................................................................................................................... 7
2.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN ............................................................................................... 8
3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT............................................................................................................ 8
3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ........................................................................................................ 8
3.1.1 Alueen yleiskuvaus ....................................................................................................................... 8
3.1.2 Luonnonympäristö ........................................................................................................................ 8
3.1.3 Rakennettu ympäristö ................................................................................................................ 10
3.1.4 Maanomistus .............................................................................................................................. 16
3.1.5 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ................................................ 17
4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET .................................................................... 23
4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE....................................................................................... 23
4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET ...................................................................... 23
4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ.................................................................................................................. 23
4.4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET .................................................................................................... 24
4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet .................................................................................. 24
4.5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN RATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET ................................................. 24
4.5.1 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu .................................. 24
4.5.2. LAUSUNNOT / MIELIPITEET / MUISTUTUKSET SEKÄ NIIDEN HUOMIOIMINEN ..................................................... 25
4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ............................................................................. 34
5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS .............................................................................................. 34
5.1 KAAVAN RAKENNE ................................................................................................................................... 34
5.1.1 Mitoitus ...................................................................................................................................... 34
5.2 ALUEVARAUKSET ..................................................................................................................................... 35
5.3 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET ............................................................................................................ 35
5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET.............................................................................................................................. 35
5.4.1 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin VAT ........................................................... 35
5.4.2. Suhde maakuntakaavaan .......................................................................................................... 36
5.4.3. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön .................................................................................... 36
5.4.3.1 Taajamakuva ja maisema ....................................................................................................... 36
5.4.3.2 Vaikutukset asumiseen ............................................................................................................ 37
5.4.3.3 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan .................................................................. 39
5.4.3.4 Vaikutukset virkistykseen ........................................................................................................ 39
5.4.3.5 Vaikutukset liikenteeseen ........................................................................................................ 39
5.4.3.6 Vaikutukset kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön................................................ 40
5.4.3.7 Vaikutukset tekniseen huoltoon .............................................................................................. 41
5.4.3.8 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin ....................................................... 42
5.4.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ........................................................................... 42
5.4.4.1 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin ............ 42
5.4.4.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon ............................................. 42
5.4.5 Muut vaikutukset ....................................................................................................................... 42
5.4.5.1 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen .................. 42
5.4.5.2 Ihmisten elinolot ja elinympäristön viihtyvyys......................................................................... 42
5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ...................................................................................................................... 44
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ................................................................................................................. 44
7 YHTEYSTIEDOT .................................................................................................................................... 45
6
2 Tiivistelmä
2.1 Kaavaprosessin vaiheet
Aloitteen asemakaavan muutoksesta on tehnyt Liikennevirasto, joka toteuttaa ja
suunnittelee pääradan parantamista.
Asemakaavamuutos on tullut vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä
23.2.2011 § 22. Sen vireille tulosta ilmoitettiin kaupungin tiedotuslehdessä, kun
kaavoitusta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville eli ilmoitus
4.3.2011 Kalajokilaakso-lehdessä.
Kaavoituksen valmisteluaineisto eli alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
sekä kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä 7.3.2011–21.3.2011 mielipiteen esittämistä
varten teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 23.2.2011 § 22.
Yleisötilaisuus 10.3.2011, valmisteluaineisto esiteltiin kaupungintalolla valtuustosalissa,
ilmoitus lehdessä 4.3.2011.
Viranomaisten kanssa aloitusneuvottelua luonnoksesta ei pidetty. Sovittu PohjoisPohjanmaan ELY – keskus, arkkitehti Liisa Ranto-Oikari / Ylivieskan kaupunki,
kaavoitus. Viranomaisilta pyydettiin luonnosvaiheessa lausunnot.
Nähtävillä olleesta valmisteluaineistosta esitettiin 6 lausuntoa ja 1 mielipide.
Valmisteluaineiston nähtävillä ollessa kaavaluonnoksesta jättivät lausunnon
Jokilaaksojen poliisilaitos, PPO-Yhtiöt Oy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus /
alueidenkäyttöyksikkö, Liikennevirasto, Herrfors Nät-Verkko Oy Ab ja PohjoisPohjanmaan museo.
Mielipiteen jätti kaava-alueen rajanaapurina Aulis Kukkola.
Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetty. Sovittu sähköpostitse 12.4.2011
Pohjois-Pohjanmaan ELY – keskus, arkkitehti Liisa Ranto-Oikari / Ylivieskan kaupunki,
kaavoitus. Sähköpostissa Liisa Ranto-Oikari kirjoittaa; ”Näyttäisi siltä, että
viranomaisneuvottelua ao. kaavasta ei tarvita ennen ehdotuksen nähtäville panoa.
Neuvotelkaa asianosaisten kanssa”.
Liikennevirastolta kysyttäessä ei neuvottelun
tarvetta todettu olevan.
Teknisten palveluiden lautakunta päättää 4.5.2011 § 46 asemakaavamuutosehdotuksen
nähtäville asettamisesta ja samalla käsitellään valmisteluaineistosta esitetyt lausunnot ja
mielipiteet sekä niihin laaditut kaavoittajan vastineet.
Tekninen palvelukeskus / maankäyttöyksikkö / kaavoitus asettaa kaavaehdotuksen
selostuksineen sekä täydennetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRL:n
65 §:n tarkoituksessa ja MRA:n 27 §:ssä säädetyllä tavalla 14 päivän ajaksi eli
23.5.2011 – 6.6.2011.
Nähtävillä ollessa ehdotuksesta jätettiin viisi lausuntoa, muistutuksia ei esitetty.
Asemakaavan muutoksen hyväksyminen 24.8.2011 § 85 teknisten palveluiden
lautakunnassa.
7
2.2 Asemakaava
Nykytilanne
Suunnittelualueella, jolla rata-alueelle kohdistuu aluerajauksen muutoksia, on voimassa
eri aikoina laadittuja asemakaavoja:
1) Ak 12.6.1967 hyväksytty asemakaava, jossa suunnittelualue on merkitty
puistoalueena (P)
2) Ak 31.5.1973 hyväksytty asemakaava, jossa suunnittelualue on merkitty
puistoalueena (P)
3) Ak 5.7.1989 hyväksytty asemakaava, jossa suunnittelualue on merkitty
puistoalueena (VP), rautatiealueena (LR), teollisuusraiteen liikennealueena (LRT) ja
osittain teollisuuskorttelin (T) alueena sekä katualueena
4) Ak 30.8.1993 hyväksytty asemakaava, jossa suunnittelualue on merkitty urheilu- ja
virkistyspalvelualueena (VU-1) ja Aarnimetsän lähivirkistysalueena (VL)
Kuva: ote ajantasa-asemakaavasta nykyinen kaavatilanne
8
2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen
Asemakaavan muutoksella on tarkoitus mahdollistaa Liikenneviraston hanke SeinäjokiOulu- radan tason nostamiseksi.
Palvelutason nostamiseksi tarvitaan toinen
rinnakkaisraide, jonka toteuttaminen vaatii lisäaluetta nykyisen rata-alueen viereiseltä
alueelta. Voimassaolevat asemakaavat poikkeavat rautatien yleissuunnitelman
mukaisista rautatiealuevarauksista. Asemakaavoja on tarve muuttaa rautatien
yleissuunnitelman pohjalta.
Ratahanke Seinäjoki-Oulu 1. vaihe on käynnistynyt vuonna 2007 ja ratahankkeen
arvioidaan valmistuvan Ylivieskan kohdalla vuonna 2014 -2017.
3 Suunnittelun lähtökohdat
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Suunnittelualue käsittää radan varren lähiympäristöineen ja sijaitsee Savontien (vt 27)
eteläpuolella alkaen Veturitallien kohdalta jatkuen lähelle Salmiperäntien ja radan
risteystä. Suunnittelualue rajautuu Aarnimetsän ja Hyypänkallion asemakaavan
mukaisiin puistoalueisiin sekä Veturitallin ja Viljavaraston alueisiin sekä osittain
Salmiperän kaavattomaan alueeseen. Asemakaavan mukaisen Närhitien ja radan
risteysalueelle sijoittuu omakotiasutusta kolmeen AO- kortteliin, joista 9. kaupunginosan
AO- korttelit nrot 10 ja 11 rajautuvat kaavamuutosalueeseen.
3.1.2 Luonnonympäristö
Maisemarakenne, maisemakuva ja luonnonolot,
Toivonpuisto (9)
Närhitie
Pyörreperä (10)
Omakotitalokorttelit 10 ja
11
Omakotikorttelit
Aarnimetsä ( VL)
Veturitallin puisto (VP)
Hyypänkallionpuisto ( VU)
Teollisuuskortteli T-2
Huhjantie
Salmiperä
9
Asemakaavan muutosalueet lännessä ovat pääosin osia Toivonpuiston kaupunginosan
asemakaavan mukaisista Aarnimetsän lähivirkistysalueesta sekä Hyypänkallionpuiston
lähiliikunta-alueesta, joihin alue myös rajautuu. Lännessä asemakaavan mukaisen
Närhitien ja radan risteysalueen luoteispuolelle sijoittuu Toivonpuiston kaupunginosan
omakotikorttelit nrot 10 ja 11.
Itäpuolella alue rajautuu ns. Salmiperän alueen kaavattomiin metsäalueisiin,
Pyörreperän kaupunginosan ns. Viljavaraston teollisuuskortteliin nro 3 sekä Pyörreperän
kaupunginosan puistoalueeseen (Veturitallinpuisto).
Lähietäisyydellä ovat myös
Pyörreperän asuntokorttelit nrot 2 ja 3.
Kaavamuutoksen kohteena olevalla osalla ei ole rakennuksia.
Maa- ja metsätalous
Kaavamuutosalue ei ole maa- ja metsätalousaluetta, vaan kaavoitettuja
lähivirkistysalueita, joka on metsä- ja joutomaata.
Vesistöt ja vesitalous
Kaavoitettavalla alueella ei ole vesistöjä.
Luonnonsuojelu
Kaavoitettavat alueet eivät ole luonnonsuojelualueita, sen vaikutusalueella on
yleiskaavaehdotus 2030 inventoitu VL/s alue.
10
Keskustan osayleiskaavan merkintöjen selityksissä:
3.1.3 Rakennettu ympäristö
Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella
Asemakaavamuutosalueelle ei sijoitu asumista. Välittömässä läheisyydessä lähimmät
asuinrakennukset Toivonpuiston kaupunginosassa ovat noin 10 metrin etäisyydellä ja
Pyörreperän kaupunginosassa noin 35 metrin etäisyydellä.
Palvelut ja työpaikat
Peruspalvelut ja kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Ylivieskan keskustan ja Savarin
alueille. Kaavamuutosalueella ei ole työpaikkoja.
Yhdyskuntarakenne
Kaavoitettava alue liittyy etelässä itäosiltaan kaavattomaan metsäalueeseen.
Asemakaavan mukaisen Närhitien ja radan risteysalue on asemakaavan mukaisia
asunto-, puisto- ja katualueita.
Rautatie
Kuva: Rautatiealue Toivonpuiston (9.) ja Pyörreperän (10.) kaupunginosien rajalla
11
Liikenne
Suunnittelualue koskee Seinäjoki – Oulu rautatien palvelutason parantamishanketta.
Suunnittelualueelle sijoittuu mahdollinen asemakaavan mukainen ja vielä toteutumaton
Närhitien alikulkusilta, joka suunnitellaan ja toteutetaan joko pelkästään kevyelle
liikenteelle tai vaihtoehtoisesti sekä kevyelle liikenteelle että ajoneuvoliikenteelle.
Kuva: Suunnitelmakarttaluonnos Närhitien alikulkusillan rakentaminen
Ylivieska 13.4.2011 (Liidea Oy).
Kuva: Nykyverkon liikennemäärät vuonna 2006 (ajon/vrk) Lähde: Ylivieskan keskustaajaman ja
ympäristön liikennejärjestelyjen yleissuunnitelma, sivu 11.
12
Nyt kaavoitettavan alueen länsipuolella Närhitien alitukseen on Ylivieskan
keskustaajaman ja ympäristön liikennejärjestelyjen yleissuunnitelmaan sivulla 18
merkittynä Närhitien alituksen kehittämis- ja yhteystarve eli uusi kevyenliikenteen yhteys
ja alikulku. Selvityksessä on vuoden 2001 tavoiteverkon päivitetty liikenne-ennuste
vuodelle 2020 noin 1900 ajoneuvoa / vuorokaudessa.
Selvityksen sivulla 19 on mainittu seuraavasti: ”Ratojen alikulkuyhteydet rakentuvat
Ratahallintokeskuksen (nykyinen Liikennevirasto) ja kaupungin toteuttamisohjelmien
mukaisesti. Näistä kiireisimpiä on mm Salmiperän ja Närhitien radan alikulut.”
”Närhitien autoliikenteen alikulun liikennekysyntä on tavoiteverkon mukaisena noin 2000
ajoneuvoa vuorokaudessa vuoden 2020 ennusteliikenteellä.
Em. selvityksessä on toisaalla tarkastelujen pohjalta sivulla 12 todettu: ” Tämän
tarkastelun perusteella Närhitien alikulku esitetään toteutettavaksi ainoastaan kevyelle
liikenteelle ja siten poistettavaksi ajoneuvoliikenteen tavoiteverkosta.”
Selvityksessä on alitus siis esitetty toteutettavaksi pelkästään kevyen liikenteen
alituksena.
Kuva: Närhitien radan autoliikenteen
maksimiliikenne-ennuste vuodelle 2020.
2650 ajoneuvoa / vuorokaudessa.
alikulun
ns.
suoremman
linjausvaihtoehdon
ns.
13
Keskustan osayleiskaavaehdotukseen, joka on ollut nähtävillä 4.4.2011 - 4.5.2011, on
kuitenkin todettu: ” Aiemmin katkaistavaksi merkitty Närhitie merkitään radan alittavaksi
tärkeäksi kokoojakaduksi.”
Kuva: Ratahanke, kaksoisraide
rataosuus 628+200-629+600
Matkaneva-Ylivieska,
yleissuunnitelmakartta,
Kuva: Ratahanke, kaksoisraide
rataosuus 626+800-628+200
Matkaneva-Ylivieska,
yleissuunnitelmakartta,
14
Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot
Kaavamuutosalue ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokasta, eikä sillä sijaitse
muinaismuistoja tai muistomerkkejä olemassa olevan museoviraston antaman
selvityksen mukaan, joka on annettu vuonna 2000 hyväksytyn Keskustan
osayleiskaavan tarkistus 2015 yhteydessä. Vireillä olevan osayleiskaava 2030
aluerajauksen mukaisesti ei myöskään kaavoitettavalle alueelle eikä sen läheisyyteen
sijoitu muinaismuistoja, mikä selviää osayleiskaavan tarkistusta varten laaditusta
uudesta muinaismuistoselvityksestä.
Tekninen huolto
Kaavoitettavan alueen lähiympäristössä on rakennetut vesi- ja jätevesiviemärit ja alueen
vieressä olevat kiinteistöt on liitetty kunnallisteknisiin verkostoihin.
– vesijohto on Viljavarastontien varressa sijaitsevien kortteleiden ja asemakaavamuutosalueen välissä
– sadevesiviemäröinti on rakennettuna Viljavarastontien varteen
– maanalaisia pienjännitelinjoja ja sähkökaapeleita,
– ilmajohtona alueella on 20 KV:n sähköjohto ja ilmajohtona myös suurjännitelinja
Kuva:Tekninen huolto
15
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt
Melu
Ratahankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) mukaan rautatien melusta ja
tärinästä häiriintyviä alueita rajautuu rautatiealueeseen ja sijoittuu rautatiealueen lähelle.
YVA:n yhteydessä ei alueella ole tehty melumittauksia.
Melumittauksia tullaan
tekemään myöhemmin suunnitelmien toteuttamisvaiheissa. Valtioneuvosto on antanut
päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992). Ohjearvot ovat annettu meluhaittojen
ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi. Ohjearvoja sovelletaan mm.
eri liikennemuotoja koskevassa liikenteen suunnittelussa, (YVA sivu 33).
Yleissuunnitelmassa vuodelta 2006 on sivulla 23 melusta todettu seuraavasti:
”Rataosuuden välittömässä läheisyydessä on asutusta, joka altistuu häiritsevälle
melulle. Koko suunnittelualueelta on tehty melulaskennat ja niihin perustuen on
priorisoitu tärkeimmät meluntorjuntakohteet. Meluntorjunta estetyyppeineen on esitetty
suunnitelmakartoilla. Meluestetyyppeinä käytetään meluvalleja ja meluaitoja.
Meluvallit sijoitetaan tilanteen mukaan mahdollisimman lähelle rataa, kuitenkin niin, että
mahdollinen huoltotie on aina radan ja meluvallin välissä. Meluesteet muotoillaan
huolellisesti ympäristöönsä, pääsääntöisesti 1:2 luiskakaltevuudella. Vallit nurmetetaan
Tiehallinnon III luokan nurmetuksella. Meluaita sijoitetaan mahdollisimman lähelle
melulähdettä, rataa. Meluaita voi minimissään sijoittua 3.8 metrin etäisyydelle lähimmän
raiteen keskeltä mitattuna.”
Tärinä
Tärinä rinnastetaan nykyisin lainsäädännöllisesti meluun. Junaliikenteen aikaansaama
ympäristötärinän syntymiseen vaikuttaa junan paino, junan nopeus radan kunto ja
geometria sekä radan ja ratapenkereen rakenne. Tärinän leviämiseen vaikuttavat
ennen kaikkea radan ympäristön maapohjasuhteet, maapohjan pehmeys, kerrosten
paksuus ja niiden vaihtelut, pohjaveden sijainti, maan kosteus jne. Ihminen kokee
tärinän yksilöllisesti, (YVA sivu 36).
Yleissuunnitelmassa vuodelta 2006 on sivulla 23 tärinästä todettu seuraavasti:
”Tärinäongelma liittyy lähinnä radalla kulkeviin raskaisiin tavarajuniin. Häiritsevästä
tärinästä on tullut ilmoituksia radan varren kunnilta ja asukkailta. Yleissuunnittelun ja
YVA: n yhteydessä on laadittu erillinen tärinäselvitys, joka osoittaa, että tärinän
vaimennustarpeita on useassa kohteessa pitkin ratalinjaa. Merkittävimmät tunnistetut
tärinäkohteet (18 kpl) on esitetty YVA -selostuksessa. Näistä 13 kohteelle on esitetty
tärinäsuojaus. Nämä kohteet on esitetty suunnitelmakartoilla.”
Tärinän riskialue
Närhitien alituksen
kohdalla
16
Pilaantuneet maa-alueet
Ympäristövaikutusten arvioinnissa on todettu (sivu 41, 9 Pilaantuneen maan riskikohteet)
” rata-alueella ei ole tiedossa onnettomuuksia tai vahinkoja, joiden yhteydessä maaperä
olisi pilaantunut Pilaantuneisuuden arvioimiseksi on haastateltu ympäristökeskuksen
(nykyisin ELY -keskus) ja kunnan viranomaisia ja selvityksen pohjalta ei kaava-alueen
rajauksen sisäpuolella ole pilaantuneita maa-alueita.”
3.1.4 Maanomistus
Kaava-alue on pääosin liikenneviraston ja kaupungin omistuksessa ja alueella on myös
yksityistä maanomistusta.
Kuva : Kaupungin maanomistus kohdealueella
Kiinteistöluettelo
Kaupungin maanomistus
Kiinteistötunnus
977–406-1-234
977–406-1-301
977–406-7-40
977–406-13-188
977–406-37-115
977–406-37-146
977–406-83-0
977–406-161-0
977–406-114-1-M601
977–10-9901-0
977-9-9903-0
Rantapelto
Mäkimetsä
Takalo-Heikkilä
Immola
Nurmenniska
Heikkilä
Hyypänkallio
Pitkäsuo
Katualueet
Puistot
Yksityiset maanomistajat
Kiinteistötunnus
977–406-13-1
977–406-13-106
977–406-37-1
977–406-37-3
977–406-13-194
977–406-62-0
977–10-3-4
Rautatiealue
Rautatiealue
Rautatiealue
Rautatiealue
Käännös
Viljavarasto
T-tontti
17
3.1.5 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
SUUNNITELMA, PÄÄTÖS
TAI SELVITYS
PÄIVÄMÄÄRÄ
SISÄLTÖ
Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet
Valtioneuvosto
26.11.2001
Kaavoitettavalla alueella ei ole
alueiden käyttötavoitteita, joilla olisi
valtakunnallista merkitystä (MR 25 §)
Tämän kaavatyön osalta on
huomioitava erityisesti toimivaan
aluerakenteeseen ja eheytyvään
yhdyskuntarakenteeseen liittyvät
valtakunnalliset tavoitteet.
Oulun eteläinen kaupunkiverkko kk-3
täydennetty
1.3.2009
Pohjois-Pohjanmaan
maakuntakaava
ote sivulla 19
Vahvistettu
17.2.2005
Uudistaminen
vireille 7.9.2010
Taajamatoimintojen aluetta (A)
OAS on ollut nähtävillä 2010
YLEISKAAVA
Keskustan osayleiskaavan tarkistus
2015, ote sivulla 19
Keskustan osayleiskaava 2030
luonnos, ote sivulla 20
Oikeusvaikutukseton
KV 29.8.2000 § 75
Alue sijoittuu yleiskaavan mukaiselle
keskustatoimintojen alueelle (C )
KH 5.11.2008 § 205
Ehdotus nähtävillä
10.6.2010 –
11.8.2010
Uudelleen nähtävillä
4.4.2011 - 4.5.2011
Oikeusvaikutteinen
Nykytilanne
ASEMAKAAVA
Ote ajantasa-asemakaava 1:2000
sivulla 7
MUUT SUUNNITELMAT JA
PÄÄTÖKSET
Alue sijoittuu ehdotuksessa
lähivirkistys – ja urheilu- ja
virkistyspalvelujen (VL, VL/s, VU)
alueille.
12.6.1967
31.5.1973
5.7.1989
30.8.1993
Asemakaavan muutosalue, 5,5 ha,
jolla puistoalueita (P,VP),
lähivirkistysaluetta ( VL) , urheilu- ja
virkistyspalvelualuetta (VU-1),
rautatiealuetta (LR) teollisuusraiteen
liikennealuetta (LRT),
teollisuuskorttelialuetta (T) sekä
katualuetta
Aloite: Liikennevirasto
Tekla
23.3.2011 § 22
Vireilletulo
TONTTIJAKO
Asemakaava-alueella kaavamääräyksellä
edellytetään laadittavaksi erillinen
tonttijako (MRL 79), mikäli tarpeen.
Alueella on kiinteistörekisterissä:
kts. luettelo 3.1.4
maarekisterikiinteistöjä
KIINTEISTÖREKISTERI
RAKENNUSJÄRJESTYS
RAKENNUSKIELTO
POHJAKARTTA
SUOJELUPÄÄTÖKSET
KV
26.4.2011
voimaan
ei rakennuskiellossa
Maankäyttöyksikkö
Ei ole
18
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan vuonna 2001. Valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden tarkistus tuli voimaan 1.3.2009. Niille asetettujen tavoitteiden
toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa
ja kuntien kaavoituksessa. Tavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön
suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja eritystavoitteisiin. Yleistavoitteet
ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia
periaatteellisia linjauksia. Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön
suunnittelua koskevia velvoitteita.
Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa
ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.
Yleistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi lain 24 §:n 2 momentissa määriteltyjä,
alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia vain yleispiirteisen kaavoituksen osalta. Yleistavoitteita ei ole tarkoitettu käytettäväksi asemakaavojen eikä rakentamista ja maankäyttöä suoraan ohjaavien yleiskaavojen sisällön oikeudelliseen arviointiin. Erityistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2
momentissa määriteltyjä, alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia
kaikkien kaavojen osalta, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä
kaavatasoa.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista
alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää.
Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on:
- varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen
maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa
- auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun
tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys
- toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä
alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta
ja yhtenäisyyttä
- edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä
- luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle.
19
Maakuntakaava
Kuva: Ote maakuntakaavasta
Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu 17.2.2005. Siinä Ylivieska kuuluu
Oulun eteläisen alueen kaupunkiverkkoon kk-3.
Maakuntakaavassa suunnittelualue on osa Ylivieskan taajamatoimintojen aluetta (A) ja
osittain keskustatoimintojen aluetta (C). Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen
ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon.
Maakuntakaavan uudistaminen on tullut
arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 2010.
vireille
7.9.2010
ja
osallistumis-
ja
Yleiskaava
Suunnittelualueella on voimassa vuonna 2000 hyväksytty oikeusvaikutukseton
Ylivieskan keskustan osayleiskaava. Siinä suunnittelualue on pääosin osoitettu
rautatiealueeksi ja osittain urheilu- ja virkistyspalvelujen (VU) alueeksi.
Suunnittelualuetta rajaa osittain TY- sekä AP-alueet.
20
Ylivieskassa on vireillä keskustan osayleiskaavan tarkistus, joka on ehdotusvaiheessa.
Vireillä olevassa yleiskaavatyössä muutosalueille on osoitettu rautatiealuetta,
Suunnittelualue rajautuu TY- ja AP-alueisiin, lähivirkistysalueisiin (VL ja VL/s) sekä
urheilu- ja virkistyspalvelujen alueisiin (VU).
Kaava-aluetta koskevat muut suunnitelmat ja selvitykset
Oy VR-Rata Ab: Seinäjoki kaksoisraide yleissuunnitelmat 30.1.2004
Ratahallintokeskus, JP-Transplan Oy, Rambpll Finland Oy, Sito Oy, Oy VR- Rata
Ab, WSP LT-Konsultit Oy: Seinäjoki-Oulu-radan palvelutason parantaminen,
Ympäristövaikutusten arviointiselostus 2006
Ratahallintokeskus, VR Rata Ab, Pöyry, Sito, Ramboll: Seinäjoki-Oulu – Radan
palvelutason parantaminen, Yleissuunnitelma SA 1, 29.9.2006
Meluselvitys
Alueesta on laadittu yleissuunnitelman yhteydessä meluselvitys. Selvityksessä on
tarkasteltu nyky- ja ennustetilanteessa laskettuja melutasoja päivällä ja yöllä
rautatiealueella.
Rakennetuilla alueilla melutason yöohjearvo on 50 dB. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon
havainnointiin yöllä.
Nykytilanteessa päiväajan 60 dB meluvyöhykkeen raja ulottuu tyypillisimmillään
noin 40–70 metrin etäisyydelle radasta ja päiväajan 55 dB ohjearvon mukainen
meluvyöhyke noin 90–150 metrin etäisyydelle radasta.
Kartoituksesta ilmenee että alueella olisi jo nykytilanteessa tarvetta meluntorjunnalle.
Alueelle mahdollisesti tulevaisuudessa toteutettavan meluntorjunnan tilatarve on
huomioitu rautatiealuetta määritettäessä.
Ratasuunnitelmassa on meluntorjunnan tarve huomioitu ja se on otettu asemakaavassa
huomioon.
21
Kuva: Ote Seinäjoki-Oulu-radan parantaminen YVA 2006
Suomen rataverkon tärinäselvitys (Julkaisu A6/2007 Ratahallintokeskus/ Rataverkkoosasto), jossa on kartoitettu tärinäkohteiden laajuutta. Tärinän haittavaikutuksia ovat
ihmisten viihtyvyyden alenemiseen liittyvät haitat sekä rakennuksille mahdollinen
vaurioitumisriski.
Raideliikennetärinän vaikutusalue eri maalajeilla
Rautatieliikenteen ongelmana tärinän kannalta on yleensä yhdistelmä pehmeät
savimaat ja tavarajuna. Maanlaatu, junan paino ja nopeus vaikuttavat siihen, kuinka
laajalle tärinä etenee. Esim. pehmeällä savimaalla, kun tavarajunan paino on 2000
tonnia ja sen nopeus 70/km/h, vasta yli 300 metrin etäisyydellä voidaan olla varmoja,
ettei tärinä ole haitallinen.
22
Arvio etäisyydestä eri maalajeilla, jolloin junista
aiheutuva tärinä voi olla haitallinen. Varjostetut alueet ovat laskennallisesti epävarmaa
aluetta
Kuva: Em. selvitys A6/2007 sivu 27:
Vuonna 2007 laaditun tärinäselvityksen tulokset:
”Tehtyjen
mittausten
perusteella
tärinätaso
on
riskikohteissa
yleensä
yleissuunnitelmassa arvioitua vähäisempää. Palvelutason parantamisen jälkeen
tärinätaso voi jossain määrin kasvaa junien keskimääräisen painon ja akselipainojen
kasvaessa ja liikennemäärien lisääntyessä. Toisaalta radan kunto paranee ja se
vähentää tärinää. Tärinätason nousuksi on arvioitu 10-20%. ”
23
4 Asemakaavan muutoksen suunnittelun vaiheet
4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve
Asemakaavalla on tarkoitus mahdollistaa Ratahallintokeskuksen hanke SeinäjokiOulu-radan tason nostamiseksi, jossa tullaan toteuttamaan kaksoisraide välillä
Seinäjoki-Oulu Ylivieskan Toivonpuiston ja Pyörreperän kaupunginosien rajalla, joilla on
voimassa olevat asemakaavat, jotka eivät mahdollista ”Ratahanke Seinäjoki – Oulu”
yleissuunnitelman mukaisia rautatiealuevarauksia. Samalla on tarve mahdollistaa
Närhitien alikulkusillan toteuttaminen.
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Kaavoitus on käynnistynyt Liikenneviraston aloitteesta. Alueen kaavan vireille
saattamisesta tehtiin päätös teknisten palveluiden lautakunnassa 23.2.2011 § 22.
Samalla oikeutettiin tekninen palvelukeskus asettamaan valmisteluaineistona
osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavamuutosluonnos nähtäville.
Kaavoitus ilmoitettiin tulleeksi vireille lehti-ilmoituksella Kalajokilaaksossa. Osallistumisja arviointisuunnitelma sekä kaavamuutosluonnos olivat nähtävillä 7.3.2011 - 21.3.2011.
Kaavaehdotus nähtävillä 23.5.- 6.6.2011.
Teknisten palveluiden lautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen 24.8.2011.
.
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
Osalliset, osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely, viranomaisyhteistyö on esitetty
liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS).
Osallisille pidettiin kaavoituksen esittelytilaisuus kaupungintalolla valtuustosalissa
10.3.2011.
Luonnosvaiheessa ei pidetty viranomaisneuvottelua, viranomaisilta pyydettiin lausunnot
(asiasta sovittu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat –
vastuualue / arkkitehti Liisa Ranto-Oikari). Suunnittelun vaiheet osallistumisineen on
kuvailtu kappaleessa 2.1.
Luonnoksesta ja ehdotuksesta nähtävillä oloaikana pyydettiin lausunnot:
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/alueidenkäyttöyksikkö
Pohjois-Pohjanmaan liitto
Pohjois-Pohjanmaan museo
Liikennevirasto/kirjaama/rautatie
VR-Yhtymä Oy
Pöyry Environment Oy/Oulun aluetoimisto
Jokilaaksojen pelastuslaitos / Ylivieskan paloasema
Jokilaaksojen poliisilaitos
Ylivieskan Vesiosuuskunta
Oy Herrfors Ab/Lämpöosasto
Oy Herrfos Nät-Verkko Oy Ab/ Verkkopalvelu
PPO-Yhtiöt Oy
Sonera Carrier Networks Oy
Luonnoksesta saatiin määräaikaan 21.3.2011 mennessä 6 lausuntoa
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus /alueidenkäyttöyksikkö,
Herrfos Nät-Verkko Oy Ab/ Verkkopalvelu, Jokilaaksojen poliisilaitos,
Liikennevirasto/rautatie, PPO-Yhtiöt Oy ja Pohjois-Pohjanmaan Museo
Luonnoksesta nähtävillä oloaikana saatiin määräaikaan mennessä 1 mielipide
Rajanaapurina ja AO- tontin 977-9-10-1 omistajana Aulis Kukkola
24
Ehdotusvaiheessa ei pidetty viranomaisneuvottelua (asiasta on sovittu arkkitehti Liisa
Ranto-Oikarin kanssa, (Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus )
Kaavaehdotus oli nähtävillä 23.5.- 6.6.2011 ja ehdotusvaiheessa saatiin viisi lausuntoa
ja kaavaehdotuksesta ei esitetty yhtään muistutusta.
4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet
4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Kunnan asettamat tavoitteet
Ylivieskan kaupungin tavoitteena on mahdollistaa rautatieliikenneyhteyksien parantaminen.
Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet
Alue on maakuntakaavan ja oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan mukaisesti
osoitettu taajamatoimintojen (A) ja keskustatoimintojen (C) alueeksi.
Vireillä olevassa yleiskaavatyössä muutosalueille on osoitettu rautatiealuetta,
lähivirkistysaluetta (VL ja VL/s) sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU).
Suunnittelualue rajautuu TY- ja AP-alueisiin.
Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet
Liikenneviraston tavoitteena on parantaa Seinäjoki – Oulu - radan tasoa.
Seinäjoen ja Oulun välinen rata on Suomen vilkkaimpia ja sekä henkilö- että tavaraliikenteen ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa merkittävästi. Yksiraiteinen, sähköistetty, suojastettu ja kulunvalvonnalla varustettu rataosuus on pituudeltaan n. 335 km.
Edellinen perusparannus toteutettiin 60- ja 70-luvuilla ja tällä hetkellä radan kapasiteetti
on täydessä käytössä erityisesti yöaikaan. Hankkeen tavoitteena on rataosuuden
palvelutason parantaminen turvaamalla toimivat järjestelyt henkilö- ja tavaraliikenteelle
pitkälle tulevaisuuteen. Sekä toteutusajassa että siihen kuuluvien töiden määrällä
mitaten hanke on maassamme poikkeuksellisen suuri rataprojekti.
4.5 Asemakaavan muutoksen ratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
4.5.1 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu
Asemakaavamuutoksen pohjana on käytetty ratahallintokeskuksen nykyisin
Liikennevirasto) aikaisemmin laatimaa yleissuunnitelmaa Seinäjoki- Oulu- radan
palvelutason parantamiseksi.
25
4.5.2. Lausunnot / mielipiteet / muistutukset sekä niiden huomioiminen
Alueelle on yleissuunnitelman pohjalta laadittu kaavaluonnos, joka oli nähtävillä
7.3.2011- 21.3.2011.
26
Luonnoksen nähtävillä ollessa sitä annettiin lausunnot:
1) Pohjois - Pohjanmaan ELY- keskus ympäristö- ja luonnonvarat – vastuualue,
alueidenkäyttöyksikkö 16.3.2011
” Kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä PohjoisPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (ELY-keskus) ja siitä
annetaan seuraavaa palautetta:
Kaavan muutoksella mahdollistetaan Seinäjoki-Oulu rataosuuden perusparannukseen sekä Kokkola-Ylivieska kaksoisraiteen rakentamiseen liittyvät järjestelyt.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on selostettu kaavamuutoksen lähtökohtia
sekä olemassa olevia suunnitelmia ja selvityksiä. ELY- keskuksen tiedossa olevista
suunnitelmista puuttuu Kaksoisraide Matkaneva - Ylivieska Yleissuunnitelma,
Suunnitelmaselostus ja -kartat, Ratahallintokeskus 2009. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on mainittu edelliseen sisältyvä suunnitelmakartta paaluväliltä 628629+700, joka sisältää tietoa kaava-alueelle suunnitelluista toimenpiteistä.
Suunnitelmaselostus antaa tietoa suunnittelun perusteista ja muun muassa meluselvitysten vaikutuksista suunnitelmiin.
Kaavamuutoksen
suurimmat
ympäristövaikutukset
syntyvät
rataliikenteen
aiheuttamasta melusta ja tarinasta sekä kaksoisraiteen vaatimasta lisätilasta.
Ratahankkeen vaikutuksia on selvitetty sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä että erillisillä melu- ja tärinäselvityksillä. ELY - keskuksen mielestä
selvitykset ja vaikutusten arvioinnit ovat riittäviä kaavoituksen pohjaksi.
Kaksoisraide Matkaneva - Ylivieska yleissuunnitelman kartassa näkyvät alustavat
suunnitelmat, joilla ympäristöhäiriöitä pyritään ehkäisemään. Ratasuunnittelun
edetessä saadaan tarkempaa tietoa meluesteistä sekä muista maasto- ja
vihertöistä.”
ELY- keskuksen mielestä on tärkeää, että ympäristön asukkaille tiedotetaan
tehokkaasti ratahankkeen ja kaavan vaiheista. Kaavaa koskevan viranomaisneuvottelun järjestäminen ei ole tarpeellista tässä vaiheessa. ELY- keskus ehdottaa,
että viranomaisneuvottelun tarpeesta neuvotellaan ELY- keskuksen kanssa ennen
kaavaehdotuksen nähtäville panoa.
Kaavoittajan vastine:
Lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään lisäämällä lähtötietoihin: Kaksoisraide Matkaneva
Ylivieska - Yleissuunnitelma, Suunnitelmaselostus ja – kartat, Ratahallintokeskus.
Todetaan, että yleissuunnitelmaselostus on päivätty 14.12.2009 ja kartat 31.8.2009,
Suunnitelmaselostus sekä ratahankkeen ympäristövaikutusten arviointi huomioidaan
kaavaselostukseen. ELY- keskus / arkkitehti Liisa Ranto-Oikari on kysyttäessä
sähköpostitse 12.4.2011 ilmoittanut, ettei ole viranomaisneuvottelun tarvetta. Mikäli on
tarpeen, Liikenneviraston kanssa pidetään työpalaveri kaavoituksen edetessä.
Yleisötilaisuus pidettiin 10.3.2011 ja valmisteluaineisto esiteltiin kaupungintalolla
valtuustosalissa. Yleisötilaisuudesta ilmoitettiin lehdessä 4.3.2011 ja kaupungin
kotisivulla.
27
Kuva: Ote Närhitien alituksen kohdadalta Kaksoisraide Matkaneva – Ylivieska yleissuunnitelman
kartasta 31.08.2009,
”Kaksoisraide Matkaneva - Ylivieska yleissuunnitelman kartassa näkyvät alustavat
suunnitelmat, joilla ympäristöhäiriöitä pyritään ehkäisemään.”
2) Herrfors Nät-Verkko Oy Ab, saapunut 18.3.2011
”Asemakaavan muutosalueella on sähköjohtojen sijoittamiselle varattuja johtokatualueita. Osaan näistä varatuista alueista on rakennettu sähköjohto.
Viljavaraston kohdalla kulkee 20 kV ilmajohto radan ylitse ja johdosta lähtee Salmiperän
puolelta johtohaara radan suuntaisesti Ojamattilan pylväsmuuntamolle.
Ojamattilan pylväsmuuntamolle menevää johtoa joudutaan mahdollisesti siirtämään
kaksoisraiteen rakentamisen tieltä. Jos siirto ei onnistu nykyisellä johtokadulla, olisi
28
johdolle löydettävä korvaava reitti. Liitekartassa on esitetty kaksi johtoreittiehdotusta.
Nykyiset johtoreitit olisi kuitenkin syytä säilyttää muutetussa kaavassa.
Lisäksi esitämme, että kaavaan varattaisiin 20 kV maakaapelille reitti radan alitse
Närhitien alikulun kohdalle pohjoispuolelle. Alikulun teon yhteydessä asennettaisiin
kaapelia varten putki, johon myöhemmin olisi mahdollista sijoittaa kaapeli.
Johtojen siirtämisestä aiheutuneista kustannuksista vastaa työn tilaaja.”
Kaavoittajan vastine:
Kaavaehdotukseen esitetään maakaapelireitille radan alitse varaus Närhitien
pohjoispuolelle lausunnossa esitetysti: Maakaapeli on sijoitettavissa Närhitien
katualueelle ja kaavaehdotuskartalle ei esitetä erikseen johtovarausta.
Nykyiset
johtoreitit (lausunnon liitekartassa sinisellä esitetyt johtoreitti) ovat olleet merkittyinä jo
luonnosvaiheen kaavakartalla ja ne säilytetään sekä esitetään myös kaavaehdotuksen
kartassa. Lausunnonantaja voi ottaa varausten sijoitusesityksiin kantaa vielä
ehdotusvaiheessa. Osa lausunnossa esitetyistä kaapelireittivarauksista (yllä olevassa
kartassa Tikkatien pohjoispuolella) eivät sijoitu nyt käsiteltävälle asemakaavamuutos
alueelle.
29
3) Liikennevirasto , ylitarkastaja Otso Kärkkäinen, sähköposti 21.3.2011
” Toivonpuiston (9.) kaupunginosan katu- ja puistoaluetta sekä Pyörreperän (10.)
kaupunginosan osaa korttelista 3 sekä katu-, puisto- ja rautatiealuetta koskeva asemakaavan muutosluonnos, Ylivieska.
Viljavaraston T-tontilla oleva liittymävarauksen (rautatiealueen uloke) ajatuksena yleissuunnitelmakartassa oli saada yhteys radan varteen huoltotielle. Huoltotieyhteys
voidaan toteuttaa mahdollisesti paremmin Huhjantien jatkeena radan vartta pitkin pohjoiseen noin paalulta km 628+300, jossa Huhjantie erkanee rautatiestä.
Vaihtoehtoisesti voidaan osoittaa yhteys radan varteen ajoyhteysmerkintänä Viljavaraston T-tontin läpi, ei rautatiealueen varauksena.
Radan vasemmalla puolella riittää, että huoltotie ulottuu Närhitien alikäytävältä
yleissuunnitelmassa osoitetun meluvallin eteläpäähän. Hiihtoreitin päälle ei tarvitse
sijoittaa huoltotietä. Em. asioista keskusteltiin 10.9.2010 kaupungin kanssa pidetyssä
neuvottelussa.
Rajaukset voidaan näiden osalta tarkastella uudestaan, yhteyshenkilö on Markku
Seppälä (puh. 040 542 5425 [email protected]<mailto:[email protected] ). ”
Kaavoittajan vastine:
Lausunto huomioidaan siten, että luonnoksessa ”rautatiealueen ulokkeena” osoitettu
yleissuunnitelman mukainen laiturivaraus jätetään ehdotusvaiheessa pois. Ulokkeen
tarkoitus yleissuunnitelmassa on ollut esittää yhteystarve radan huoltotielle.
Ajoyhteyksiä ei erikseen merkitä kaavaehdotukseen eikä kaavamuutosaluetta siten
laajenneta. Ajoyhteydet ovat järjestettävissä ns. Viljavaraston T-tontin alueen kautta
erillissopimuksella. Närhitien alikäytävältä ei ole mahdollista teknisesti osoittaa
ajoyhteyttä lausunnon mukaisesti, vaan huoltotie on erillisellä sopimuksella
järjestettävissä mahdollisesti asemakaavan mukaisen Tikkatien ja kaupungin omistaman
puistoalueen kautta rautatie (LR) alueelle. Nykyistä korttelin 9-10 koillispuolella olevaa
yhteyttä, joka sijoittuu nykyisen asemakaavan mukaiselle puistoalueelle, voi käyttää
melusuojauksen rakentamisvaiheessa.
Huoltoyhteys rautatiealueelle toteutetaan
Huhjantien jatkeena radan vartta pitkin pohjoiseen, kuten lausunnossa on todettu.
4)
Pohjois-Pohjanmaan museo, 21.3.2011
”Ylivieskan Toivonpuiston (9.) kaupunginosan katu- ja puistoaluetta sekä Pyörreperän
(10.) kaupunginosan osaa korttelissa 3 sekä katu- ja puisto- ja rautatiealuetta koskevan
asemakaavan muutosluonnoksen suunnittelualue käsittää radanvarren välittömän
lähialueen eikä siellä sijaitse kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. PohjoisPohjanmaan museolla ei ole asemakaavan muutosluonnokseen huomautettavaa.”
Kaavoittajan vastine:
Lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta.
5) Jokilaaksojen poliisilaitos 10.3.2011
Ei ole huomautettavaa.
Kaavoittajan vastine:
Lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta.
30
6) PPO-Yhtiöt Oy, 7.3.2011
” PPO-Yhtiöt 0y:llä menee kaapeleita asemakaavan alueella.
Liitteenä on kartta alueen kaapeleista.
Mikäli kaavamuutos 1 laajennus edellyttää kaapeleiden tai jakamoiden siirtotöitä,
aiheutuvat kustannukset laskutamme Ylivieskan kaupungilta.”
Kaavoittajan vastine:
Kaapeleiden ja jakamoiden siirtotöistä ja niiden kustannusten jakamisesta sovitaan
kaavoituksen toteuttamisvaiheessa kaupungin, Liikenneviraston ja PPO-Yhtiöt Oy:n
kesken.
31
Luonnoksen nähtävillä ollessa siitä esitettiin yksi mielipide
1) Korttelin 10 tontin 1 omistajana ja rajanaapurina Aulis Kukkola, 15.3.2011
”Kaupungin kaavasuunnitelman mukaan Tikkatien radanpuoleinen alue on suunniteltu
viheralueeksi, joka ulottuisi omaan tonttiini asti, jolloin kulku takapihalla olevalle
konevarikkoalueelle katkeaisi.
Tällä kirjeellä anon, että kulku varikolle säilyisi, johon on käyntiä koneiden kanssa monta
kertaa päivässä ja ympäri vuoden. Varikolla pidetään traktori, koneen kuljetuslavetti,
kaivinkone, koneen muut kauhat ja muut työkalut, polttoainesäiliö ja puuliiteri. ”
Kaavoittajan vastine:
Puistoalueelle sijoittuva nykyinen kulkuyhteys
Tikkatien asemakaavan mukaista
katuyhteyttä ei ole rakennettu
Konevarikkoalue
32
Tikkatien katualuetta ei ole asemakaavan mukaisena toteutettu ja kortteleiden 9-10 ja 911 tonteille kuljetaan nykyisellään asemakaavan mukaiselle puistoalueelle sijoittuvaa
väliaikaista kulkuyhteyttä pitkin.
Raidehankkeen toteutumisen yhteydessä kortteleiden 10 ja 11 rajalle tulee
yleissuunnitelman mukaan rakennettavaksi meluaita ja kaupunki rakentaa Tikkatien
katuyhteyden asemakaavan mukaisena.
Mielipiteen esittäjä on todennut tontin 9-10-1 piha-alueelle sijoittuvan konevarikon, jolle
kulkuyhteyden tulisi säilyä. Nykyistä reittiä on mahdollista käyttää siihen saakka, kun
Närhitien alitus ja kaksoisraide toteutuu.
Kaavaehdotus oli nähtävillä 23.5.2011 - 6.6.2011
Kaavaehdotuksesta annettiin seuraavat lausunnot:
1) PPO-Yhtiöt Oy , 19.5.2011
”PPO-Yhtiöt 0y:lla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.”
2) Pohjois-Pohjanmaan museo, 1.6.2011
” asemakaavan muutosehdotuksen suunnittelualue käsittää radanvarren välittömän
lähialueen eikä siellä sijaitse kuIttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. PohjoisPohjanmaan museolla ei ole asemakaavan muutosehdotukseen huomautettavaa”
3) Jokilaaksojen poliisilaitos 3.6.2011
”Ei ole huomautettavaa/lausuttavaa asiassa.”
4 ) Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus 13.6.2011
”Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut lausunnon kaavan osallistumisja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta. Lausunnossa mainitut asiat on otettu
huomioon kaavaehdotuksessa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ole
mitään huomautettavaa kaavaehdotukseen”
5) Liikennevirasto /Ylitarkastaja Otso Kärkkäinen sähköposti 15.6.2011
”Olenko tulkinnut oheiseen karttaan merkityt kulkuyhteydet oikein? Merkkasin vihreällä
ja punaisella pdf-työkaluilla suunnitelmakartan päälle. Toivottavasti saatte näkyviin.
Varsinaisesti uutta lausuttavaa luonnoksen jälkeen ei ole ilmennyt, mutta varmistaisin
nuo kulkuyhteydet.”
Kaavoittajan vastine:
Luonnosvaiheen vastine ja liikenneviraston
kulkuyhteyksien linjauksesta ovat yhteneväiset.
sähköpostitse
esitetty
varmistus
Sähköpostin liitteenä olleet suunnitelmakartat, joihin kulkuyhteydet ovat varmistuksessa
esitetyt kysymysmerkein, ovat selostuksen seuraavalla sivulla.
33
Kulkuyhteys Huhjantieltä
voidaan toteuttaa?
Kulkuyhteys kaupungin
puistoalueen läpi meluvallille
järjestettävissä ?
Kulkuyhteys järjestettävissä
vain meluaidan rakentamista
varten ?
Kulkuyhteys järjestettävä
erillisellä sopimuksella ns.
viljavaraston T- tontin läpi ?
Yhteenveto lausunnoista:
Esitetyt lausunnot eivät anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta.
Ehdotuksesta ei esitetty muistutuksia.
34
4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset
Teknisen palveluiden lautakunta 23.2.2011 § 22
Vireille tulopäätös sekä päätös asettaa nähtäville kaavoitusta koskeva alustava
osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan muutosluonnos 14 päivän
ajaksi.
Viranomaisneuvottelua luonnosvaiheessa ei pidetty
Sovittu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ympäristö ja luonnosvarat –vastuualue,
alueidenkäyttöyksikkö/arkkitehti Liisa Ranto-Oikari.
Kaavatiimi 12.4.2011
Valmistelu ehdotusvaiheeseen.
Viranomaisneuvottelua ehdotusvaiheessa ei pidetty
Ilmoitus sähköpostitse 12.4.2011, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ympäristö ja
luonnosvarat –vastuualue, alueidenkäyttöyksikkö / arkkitehti Liisa Ranto-Oikari.
Teknisten palveluiden lautakunta 04.05.2011 § 46
Asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville.
Teknisten palveluiden lautakunta 24.8.2011 § 85
Asemakaavan muutos hyväksytään.
5 Asemakaavan muutoksen kuvaus
5.1 Kaavan rakenne
Kaavan rakenne ja rajaus perustuu kaksoisraiteen yleissuunnitelmaan.
Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on yhteensä noin 5,3970 ha, joka on rautatie-,
puisto- ja katualuetta.
5.1.1 Mitoitus
Kaavamuutosalueesta on
Rautatiealue (LR) pinta-ala noin 4,9044 ha, osuus noin 90,87 % kaavamuutosalueesta.
Merkintä osoittaa rautatiealueen, mikä käsittää osan Seinäjoki- Oulu radan
liikennealuevarauksesta.
Rautatiealueen rajausta on muutettu ratasuunnitelman mukaisesti.
Rautatiealueen osa-alueille on asetettu määräys meluntorjunnasta siten, että
liikennealue on varustettava tarvittaessa meluvallilla tai muulla melua estävällä
rakenteella siten, että melutaso viereisillä korttelialueilla ja lähivirkistysalueilla ei ylitä
yleisiä melutasojen ohjearvoja.
Puistoalue (VP)
Siilopuisto, pinta-ala noin 0,4688 ha, osuus noin 8,68 % kaavamuutosalueesta.
Katu
Närhitien katualuetta pinta-ala noin 0,0238 ha, osuus noin 0,44 % kaavamuutosalueesta.
Asemakaavamuutoksen aiheuttamia muutoksia mitoitukseen:
– Liikennealueen pinta-ala lisääntyy noin 2,5910 ha.
35
– Puistoalueet vähenevät noin 2,3677 ha
– Teollisuusalueet vähenevät noin 0,2233 ha
5.2 Aluevaraukset
5.3 Kaavamerkinnät ja määräykset
5.4 Kaavan vaikutukset
5.4.1 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin VAT
Asemakaavassa on otettu huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet seuraavasti:
− Kaavalla varmistetaan valtakunnallisesti merkittävän rautatieverkon parantaminen.
− Liikenteen osalta on pyritty tavoitteeseen, jossa rautatieverkon liikenneratkaisut
on otettu huomioon.
− elinympäristöjen toimivuuden ja taloudellisuuden edistäminen.
− Elinympäristö ja kestävä kehitys on huomioitu siten, että ilmaston muutoksen
vaatimukset on otettu huomioon parantamalla rautatieliikenteen mahdollisuuksia
ympäristöystävällisenä vaihtoehtoisena kulkumuotona.
− Valtakunnallisia luontoarvoja alueella ei ole.
36
5.4.2. Suhde maakuntakaavaan
Asemakaavamuutos on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan periaatteiden mukainen.
5.4.3. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
5.4.3.1 Taajamakuva ja maisema
Merkittävimmät vaikutukset maisemaan syntyvät meluesteiden sijoittuessa asuntoalueiden läheisyyteen ja virkistysalueille. Toteutuva melusuojaus muuttaa kaupunki- ja
maisemakuvaa ” Erityisesti pitkät ja korkeat meluesteet saattavat olla maiseman
kannalta erityisen häiritseviä ” (YVA 2006). Rautatiealueen laajentuminen sijoittuu jo
olemassa olevan rata-alueen reunoille, joten laajentuminen ei aiheuta merkittävää
muutosta taajamakuvaan tai maisemaan toisaalta:
Ratahankkeen YVA:n mukaan: ” maisemakuvaltaan Seinäjoki-Oulu ratajakso voidaan
jakaa maisemallisesti kolmeen erityyppiseen maisemalliseen jaksoon, jotka ovat:
1. Metsävyöhykejaksot
2. Avoimet ja puoliavoimet kulttuurimaisemajaksot
3. Taajamajaksot liikennepaikkoineen
Metsävyöhykejaksoilla tavoitteena on metsäympäristön säilyttäminen ja palauttaminen
mahdollisimman luonnonmukaisin ja edullisin keinoin. Toimenpidealueilta otetaan
hedelmällinen pintamaa talteen ja se käytetään lopuksi luiskien ja vastapenkereiden
verhoiluun.
Tiejärjestelyjen ja eritasoristeysten läheisyyden maisemakuvaa hoidetaan muotoilemalla
luiskat huolellisesti, jotka nurmetetaan Tiehallinnon nurmetusluokkaa III käyttäen.
Paikoitellen, esim. peltoalueisiin liittyvienrata-alueiden osalta, voidaan käyttää myös
niittysiemenseosta.
Avoimilla ja puoliavoimilla kulttuurimaisemajaksoilla tavoitteena on näkymien ja avaran
maisematilan säilyttäminen ja paikoin näkymien avaaminen.
Taajamajaksoilla on kiinnitettävä erityistä huomiota uusien rakenteiden sovittamiseksi
maisemaan. Meluesteiden ulkonäköä ja sijoittamista sekä mittakaavallista sovittamista
nykyiseen ympäristöönsä on tarkasteltu alustavasti poikkileikkausten avulla. Tätä näkökulmaa tulee erityisesti tarkentaa jatkosuunnitteluvaiheessa, (YVA 2006).
Seinäjoki- Oulu
rata
Kuva: Toivonpuiston kaupunginosan (9.) korttelin 10 ja rata-alueen välissä olevaa metsikköä
37
5.4.3.2 Vaikutukset asumiseen
Kaavamuutosalueelle ei sijoitu asumista. Kaava-alueeseen rajautuu Toivonpuiston
asuntokortteli. Asukkaille raideliikenteen määrän lisääntyminen saattaa lisätä häiriöitä
asukkaiden
elinpiirissä
ja
toisaalta
asuntoalueiden
viihtyisyyttä
parantaa
nykytilanteeseen verrattuna kaavaluonnokseen merkityt meluvalli- ja meluaita
suojaukset.
Kuva 26 YVA 2006 sivu 37: Periaatekuva meluntorjuntarakenteesta, meluaita ratapenkereessä
Kuva 27 YV 2006 sivu 37: Periaatekuva meluntorjuntarakenteesta, meluvalli ja aita.
Kuva: Ote Kaksoisraide Matkaneva-Ylivieska yleissuunitelman kartasta 31.08.2009 Närhitien
alituksen kohdalta
38
” Melusuojaus voidaan tehdä maavallilla, meluseinällä tai näiden yhdistelmällä.
Kuvissa 26–27 esitetään periaatekuvat meluntorjunnan toteuttamisesta meluaidalla
ja meluvallin ja meluaidan yhdistelmillä. Melusuojauksella voidaan parhaimmassa
tapauksessa saavuttaa noin 10–12 dB melutason lasku.
Tyypillisesti melusuojauksen vaikutus on noin 5–8 dB. Näin ollen kovan melun
alueelle olevia kohteita ei useinkaan saada ohjearvojen alle edes melusuojauksella,
vaan
melusuojauksentavoitetasoksi
joudutaan
hyväksymään
ohjearvoa
korkeampitaso. Vaikka meluntorjunnalla saavutetaankin myönteisiä vaikutuksia
alueiden melutasoissa, vaikuttavat rakennetut melusuojaukset myös alueiden
maisemakuvaan. Erityisesti pitkät ja korkeat meluesteet saattavat olla maiseman
kannalta erityisen häiritseviä, joten niiden suunnitteluun tulee panostaa riittävästi.”
Yleissuunnitelman kartassa on esitetty mm. Närhitien
säilytettävää kasvillisuutta sekä istutettavia pensaita.
alituksen
kohdalle
”Keskusta-alueilla kohtuullisen ratamelun voidaan katsoa kuuluvaksi osaksi
kaupungin äänimaisemaa”, (Yleiskaavaehdotuksen selostus sivu 38).
Seinäjoen ja Oulun väliseltä rataosuudelta on tehty ympäristövaikutusten arviointi (YVA)
vuonna 2006. Siinä oli karkealla tasolla selvitetty tulevasta raideliikenteestä aiheutuvaa
tärinää. Asemakaavamuutosalueella ei ole tiedossa merkittävää tärinähaittaa.
Kuva selvitys A6/2007 ja YVA sivu 36 : Tärinäaallon eteneminen ja vahvistuminen
pehmeässä maakerroksessa. Tärinän välittyminen rakennukseen ja vahvistuminen sekä
resonanssin syntyminen
39
5.4.3.3 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan
Alue ei ole työpaikka- aluetta ja sille ei sijoitu elinkeinotoimintaa.
5.4.3.4 Vaikutukset virkistykseen
Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia virkistysmahdollisuuksiin.
Virkistysalueiden
viihtyisyyttä lisää kaavaluonnokseen merkityt rakennettavat meluvallisuojaukset toisaalta
kuten aikaisemmin on todettu, ” erityisesti pitkät ja korkeat meluesteet saattavat olla
maiseman kannalta erityisen häiritseviä.”
5.4.3.5 Vaikutukset liikenteeseen
Ylivieska – Oulu –kaksoisraide
Pitkämatkaisen ja paikallisen
tavaraliikenteen sujuvoittaminen
Yöliikenteen kehittäminen
Kuva: Ote yleissuunnitelma 2006 sivu 12
Koko hankkeen avulla rataosan henkilöliikenteen nopeus voidaan nostaa paikoittain
nykyisestä 140 km/h:sta 160–200 km/h:iin. Tavaraliikenteen akselipaino voidaan
korottaa 22,5 tonnista 25 tonniin.
Hankkeella on seuraavia vaikutuksia:
- Henkilöliikenteen matka-ajat pohjoisen Suomen liikenteessä lyhenevät, kun suurinta
sallittua nopeutta nostetaan.
- Tavaraliikenteen kilpailukyky paranee, kun junille mahdollistetaan 25 tonnin akselipaino 80–100 km/h nopeustasolla. Nopeuden nosto on todettu yhteiskuntataloudellisesti
kannattavaksi (H/K-suhde on noin 2,0).
Keskustan osayleiskaavaehdotukseen, joka on ollut nähtävillä 4.4.2011 - 4.5.2011, on
todettu: ” Aiemmin katkaistavaksi merkitty Närhitie merkitään radan alittavaksi tärkeäksi
kokoojakaduksi”
Kaavamuutoksen
mahdollistama
Närhitien
alikulun
toteutuminen
parantaa
liikenneturvallisuutta. Kaavamuutos mahdollistaa Närhitien alituksen toteuttamisen joko
kevyenliikenteen alituksena tai vaihtoehtoisesti sekä kevyenliikenteen että
ajoneuvoliikenteen alituksena.
Kaavamuutoksen toteutuessa raideliikenne kasvaa ja mikäli Närhitien alitus toteutuu
ajoneuvoliikenteen alituksena, myös tieliikennemäärät kasvavat.
40
5.4.3.6 Vaikutukset kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön
Suunnittelualueella ei sijaitse kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa
eikä kiinteitä muinaisjäännöksiä (Ylivieska / Keskustan osayleiskaava 2030 /
Arvokkaat kulttuuriympäristökohteet). Yleiskaavatyössä maakunnallisesti arvokkaaksi
todettu Veturitalli sijoittuu n. 70 m:netäisyydelle rautatiealueesta.
Kuva: Google maps: Viljavarastontieltä näkymä veturitallille
Kuva: Ote Yleiskaavaehdotus Veturitalli 5d (ma)
Kohde 5d = Veturitalli (ma)
41
5.4.3.7 Vaikutukset tekniseen huoltoon
Asemakaavamuutos alueella ja sen läheisyydessä on olemassa vesijohdon sekä
jätevesi- ja sadevesiviemäreiden runkolinjat.
Kuva: teknisen huollon verkot
42
5.4.3.8 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin
Kaavoitus lisää raideliikennettä alueella, mutta muutosta ei voida pitää ympäristönsuojelun kannalta merkittävänä verrattaessa olemassa olevaan tilanteeseen.
Kaavamuutoksella on osoitettu meluvalli- ja meluaita rakenteita, jotka voivat myös
parantaa asuntoalueiden viihtyisyyttä ja asukkaiden kokemusta ympäristöhäiriöstä.
5.4.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
5.4.4.1 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin
Rautatiealueen laajennusalueet sijaitsevat jo lähellä rautatien vaikutusaluetta ja
rautatiealueen vähäisten laajennusten vaikutukset luonnonympäristöön ovat niin ikään
vähäisiä. Kaksoisraiteista aiheutuvan rata-alueen levennyksen alle jäävät alueet ovat
pinta-alaltaan melko vähäisiä. Kaksoisraidealueilta ei ole tiedossa luonnon arvokohteita
tai uhanalaisten lajien esiintymiä, joihin voisi kohdistua haitallisia vaikutuksia, (YVA sivu
56).
5.4.4.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon
Rakentaminen ei vaikuta merkittävästi maaperään eikä pohjavesioloihin. Kaavamuutosalueella eikä myöskään lähialueilla sijaitse pohjavesialueita. Välillisenä vaikutuksena
rautatieyhteyksien parantaminen saattaa lisätä joukkoliikenteen käyttöä ja välillisesti
vähentää ilmastoon kohdistuvia vaikutuksia, joten raideliikennettä on toisaalta hyvä
suosia ilmastosyistä.
5.4.5 Muut vaikutukset
5.4.5.1 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen
Henkilöliikenteen matka-ajat pohjoisen Suomen liikenteessä lyhenevät, kun suurinta
sallittua nopeutta nostetaan. Tavaraliikenteen kilpailukyky paranee, kun junille
mahdollistetaan 25 tonnin akselipaino 80-100 km/h nopeustasolla. Kaksoisraide ja
liikennepaikkamuutokset mahdollistavat ennustetun tavaraliikenteen kasvun sekä
vähentävät merkittävästi tavara- ja henkilöliikenteen häiriöherkkyyttä. Nopeuden nosto
on todettu yhteiskuntataloudellisesti kannattavaksi, ratayhteydet määrittävät myös
taloudellisen kasvun. Kaksoisraiteen rakentaminen edustaa pitkälle tulevaisuuteen
tähtäävää investointia. Rautatieliikenteen kehittäminen on tärkeää myös pohjoisen
teollisuuden ja kaivostoiminnan näkökulmasta.
5.4.5.2 Ihmisten elinolot ja elinympäristön viihtyvyys
Kaksoisraiteen toteuttaminen aiheuttaa lisääntyvää melua ja tärinää lähiympäristöön.
Nämä asiat on erityisesti otettu huomioon radan yleissuunnitelmassa. Tärinä poistuu tai
olennaisesti vähenee perustamalla rata Närhitien alituksen kohdalla suunnitelmassa
esitetysti paalulaatan varaan.
Selvityksissä (A6/2007 sivu 27 ) on todettu, että mm. ”Kokkola–Oulu- radan varrella
asuvia häiritsevät yli 3000 tonnin painoiset tavarajunat Junien nopeusrajoitus on
vanhoilla ratalinjoilla osoittautunut ainoaksi keinoksi tärinän vähentämiseksi. Vilkkaasti
liikennöidyillä rataosuuksilla tätä keinoa ei liikenteellisistä syistä voida kuitenkaan
käyttää.”
43
Kaksoisraidehankkeen toteutumisesta aiheutuu rakentamisen aikaista väliaikaista
haittaa asukkaille.
Haitallinen meluvaikutus poistetaan rakentamalla tarvittaville alueille melueste.
Lopputuloksena voidaan todeta häiriöiden jopa vähenevän, kun niitä verrataan
nykytilanteeseen.
Kaavamuutosalueeseen rajoittuvat
Toivonpuiston (9.) korttelit 10 ja 11
Ote: Seinäjoki-Oulu –radan palvelutason parantaminen , ympäristövaikutusten arvio 2006.
44
5.5 Ympäristön häiriötekijät
Häiriötekijöinä voidaan pitää junaliikenteen aiheuttamaa melua ja tärinää.
Melu ja tärinä huomioidaan rautatien suunnittelussa. Rataosuuden parantamisen myötä
nykyinen asutusalueille kantautuva melu ja tärinä jopa vähenevät tai osittain poistuu.
Mahdollisesti ratatöiden yhteydessä rakennettavat melusuojaukset ja istutukset
parantavat tilannetta nykyisestä. Asutus on jo ollut sijoittuneena Seinäjoki- Oulu radan
viereen ja vain Toivonpuiston (9.) korttelit 10 ja 11 sijoittuvat alueelle, jossa yömelun
melutaso ylittää 50 dB.
Toivonpuiston (9.) korttelit 10 ja 11
6 Asemakaavan toteutus
Hanke on toteutettavissa asemakaavan saatua lain voiman. Radan kunto on saatava
sellaiseksi, että se mahdollistaa nopeuksien kasvattamisen ja parantaa raiteiston roudan
kestävyyttä. sekä mahdollistaa rahtiliikenteen lisäämisen määrää
Suunnittelu alkoi v. 2004 ja se jatkuu rinnakkain rakentamisen kanssa. Tämän hetken
näkemyksen mukaan rakentaminen toteutetaan hankkeen rahoituksen niin salliessa
vuosien 2014 - 2017 välisenä aikana ja nykyisen tietämyksen mukaan valtion
budjettirahoituksella.
Liikennevirasto tilannut rautatiesuunnittelun asiantuntijapalvelut ja niihin sisältyvät rata-,
geo-, silta- ja ympäristöasioiden asiantuntijapalvelut, liikennesuunnittelun, muuta
suunnittelua tukevat sähkörata- ja turvalaiteasiantuntijapalvelut sekä työmenetelmien
ideoinnin.
” Tavaraliikenteen tarpeiden turvaamiseksi akselipaino nostetaan koko Seinäjoki-Oulu osuudella 25 tonniin (ennen 22,5 t). Työhön kuuluvat radan päällys- ja alusrakenteiden
uusiminen sekä siltojen ja rumpujen uusiminen ja peruskorjaus.
45
Turvalaitteisiin ja sähköjärjestelmiin tehdään parannusten vaatimat muutokset.
Koko rakentaminen tapahtuu nykyisen liikenteen ehdoilla siten, että liikennehaitat
minimoidaan. Liikenteen sujuvuuden takaaminen rakennusaikana edellyttää työn
vaiheistamista ja uusia innovatiivisia ratkaisuja toteutustavoissa.”
Ratahankeen edellyttämät huoltotiet
”Seinäjoki–Oulu välille on esitetty radan kunnossapitoa palveleva huoltotieverkosto.
Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että huoltotiet tulevat koko matkalle vähintään
toiselle puolelle rataa, ainakin niille osuuksille, joille se maaston topografian puolesta
saadaan helposti rakennettua ja joille ei muuten ole tieyhteyttä.”
Pengerosuuksilla huoltotie sijoitetaan pääosin sivuojan ja ratapenkereen väliin huoltotöiden helpottamiseksi ja kapeamman tilantarpeen vuoksi. Osuuksilla, missä rata on
maaleikkauksessa, huoltotie sijoitetaan sivuojan ulkopuolelle. Huoltoteiden sijoituksessa
on huomioitu mahdolliset vastapenkereet, kuivatusjärjestelyt, yhteydet tie- ja katuverkkoon, muut läheisyydessä olevat tiet sekä rautatiealueen raja.
Osuuksilla, mihin on esitetty meluesteitä, huoltoteiden ja meluesteiden keskinäinen
sijainti tulee selvittää seuraavassa suunnitteluvaiheessa. Huoltotiet sijoitetaan
pääsääntöisesti RHK:n omistamalle maalle, mutta paikoittain huoltoteitä varten tarvitaan
aluelunastuksia, jotka on esitetty suunnitelmakartoilla. Huoltotiet varustetaan lukittavilla
puomeilla” (Seinäjoki-Oulu yleissuunnitelma 2006, sivu 16).
7 Yhteystiedot
Ylivieskan kaavoituksen viranomaisohjauksesta vastaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus (Kokkolan toimisto) arkkitehti Liisa Ranto-Oikari, [email protected]
Ylivieskan kaupunki /Tekninen palvelukeskus, Kyöstintie 4, 84100 YLIVIESKA
/ arkkitehti Pekka Taskinen p. 08-4294 232,
/ kaavoitusavustaja Riitta Konu, p. 08-4294 233
/ maanmittausteknikko, YKS 459 Eriia Laru, p. 08-4294 423
[email protected]
Kaavoitusasioita voi seurata myös Internetissä osoitteessa
www.ylivieska.fi/Kaavat ja kiinteistöt/Kaavoitus
LIITTEET