MÄNTYHARJUN KUNTA Vuoriniemen asemakaavan muutos
MÄNTYHARJUN KUNTA Vuoriniemen asemakaavan muutos Selostusosa Kaavaehdotus 12.9.2011 DI Jarmo Mäkelä Motellikuja 2 49220 Siltakylä 0400 220082 [email protected] 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti 13 utie utie Pikk 4 älä nti e Kä p 7 11 Pajak ka mä entie 12 P aj 2 1 10 otie Ket 9 19 Va s i k k a s a ari Ki ep i n Sah a LAIDUNMAA 30 P ekonsaari 2 38 Vallitie 30 31 46 Nummikuja 6 16 4 24 23 Om ak otit ie 14 3 Peltokuja 3 1 5 Niittykuja 29 42 19 Ka up p 2 2 atie 15 0 9 20 ontie Muuntam 3 1 4 2 Asem 5 6 atie 1 11 1 Pääskysvuori 1 tie en 15 12 Vei s to - 7 Keskustie 17 14 18 Hepolahti 31 17 10 9 Mäyräntie 10 t. on 8 uk 21 Sa Hirventie 22 32 24 14 Sä hk öti e 9 Penttilänlampi as rp Va 1 14 1 Ketunt. Luomansaari utarintie 12 4 5 2-4 e n ti sa 3 Va tie 8 15 ja ku tin 6 2 antie ja n n Pe Karjalantie Surva ma Erä 9 15 ntie 8 ve 14 12 20 Pen tti l än Puu tarha Ky 9-13 Kolkkalantie Er ät ie VUORINIEMI 7 Hir 5 60-64 18 Loukkusaari 18-20 ntie rju oha 15 H ep Lomatie 19 8 9 Erk 8 in 13 tie ukk usaar en 13 lantie Eerikka Lo 2 10 Koi vut ie 13 14 e Vuoriniementie 1 Heittotie 4 H epo tie 25 20 LUST ILA 7 Ahmant ie 10 1 Peuran tie 2 1-3 1 ntie 4-8 Penttiläntie 6 2-4 ri ttäjäntie Y Kallavede 5 Pu is toti e 2 13 15 p. 8 1 11 5 10 URHEILUPUISTO 15 10 19 ie saarent 1-3 Rinnetie 8 Ka uk ol ä m pö5l a ito s 1 4 2 ie Haket 3 3 Savontie Liiketie 4 1 Ta k s i Al k o Apte ek k i Li nj a -a uto Po s ti 4 as em a 1 PenReissutie tinp. 1 2 1 nti Ki s a l ae 10 Harjulinnantie 1-3 Tori 7 13 4 Ky tt ä lä J ää k i e k k o Pal l ok en ttä Te nn i s 18 126 nti dä 3 Nää 5 2 2 24 6 6 1 3 Koivutie 4 1 7 13 1 1 -3 5 9 Lustilantie 4 Ase 5 velit ie 2 Riihikuja 3 etie Vaihd2 125 2 1 10 116 Seu ra k u n ta k e s k us 6-8 Kompantie 5 Nuo ri s otal o Ko m pp a Ta intie avet 2-4 Val ti on Po l ii sVi i ra s to 14 8 k e s k us 2 Koulutie Kun na nRak .li i k e tal o 13 1 V.M ättöl ä Oy5 3 4 Ka ns .-Pa l oop is tol ai tos 4 6 3 22 9 10 Ahotie 13 Rau ta ti easema Vi era s v en ela i tu ri 15 e He ll u nta i Srk . Kurkilahti ie 7 äent 2 Työv nt ie 10 nhua la Ta 11 15 ie länt pase 5 Haa uja intie 3 Kiep 10 10 16 de nk ntie vede Pyhä 17 nti 18 lah de Saha 7 12 ie 6 ent lm lahSaha tie Ra ta 18-26 1-3 Ty ö v ä en tal o Kin o 21 Kurkiniemi 2 äk uja Le pp 2 intie To mm 1 5 6 22 2 4 6 40 10 7 . Saku np 11 14 olku 1 Ahdinp 13 Ete l ä-Po h ja nm aa n Natex Oy 11 2 K an gasti e 5 Vasikka 13 ja 12 Ku usiku 5 uja äntyk 2 M. 5 ikj 6 Tu om akuja Kataj 14 19 11 Puumiehentie 33 Pal l ok en ttä Mökki 13 tie 41 11 15 25 24 J äte v e de np uh di s ta m o 13 kisa Kur HALLA-AHO M e ts 7 ho tie On kitie4 3 7 Ko ytie 2 12 tie Käpy 86 5 4 Kiepins almi tie Ranta M a arak en nu s Hä nn i k ä in en Oy M än ty h arj un Autota rv i k e Oy 9 4 -1 18 23 14 Vanhakiepinti e 5 8 4 tie 4 aarenti e 11 6 Va pa tie 9 K ou 6 1 kk uti e e nti Po itin ie nt 192 rju ha 20 Tä ky tie tu nty Mä Ee Mul tatie 38 -4 0 12 Pekons 41 11 Suunnittelualue sijaitsee Asemankylän taajaman itä/koillispuolella Vuoriniementien ja Kallaveden Kivisalmen välisellä alueella. Etäisyys Asemankylän taajaman palveluihin on noin 1-2 km. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Vuoriniemen asemakaavan muutos. Kaavan tarkoitus Tarkoituksena on saneerata täysin nykyinen matkailupainotteinen asemakaava ja osoittaa alueelle uusi vetovoimainen Kallaveden vesistöön tukeutuva korkeatasoinen asuinalue. 1.3 1 Sisällysluettelo PERUS- JA TUNNISTETIEDOT....................................................................................... 1 1.1 1.2 1.3 2 TIIVISTELMÄ .................................................................................................................. 3 2.1 2.2 2.3 3 Kaava-alueen sijainti ............................................................................................... 1 Kaavan nimi ja tarkoitus.......................................................................................... 1 Sisällysluettelo ........................................................................................................ 1 Kaavaprosessin vaiheet ........................................................................................... 3 Asemakaava ............................................................................................................ 3 2.21 Korttelialueet ............................................................................................... 3 2.22 Liikenneratkaisu........................................................................................... 3 2.23 Virkistysalueet ja venevalkamat ................................................................... 3 Toteuttaminen ......................................................................................................... 4 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................. 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista............................................................................ 4 3.11 Alueen yleiskuvaus ...................................................................................... 4 3.12 Luonnonympäristö ....................................................................................... 4 3.121 3.122 3.123 3.13 Luonnonolot ja maisema.............................................................................................4 Maaperä ......................................................................................................................5 Pohjavesi.....................................................................................................................5 Rakennettu ympäristö................................................................................... 5 1 3.131 3.132 3.133 3.134 3.135 3.2 4 3.14 Maanomistus................................................................................................ 7 Suunnittelutilanne ................................................................................................... 7 3.21 Maakuntakaava ............................................................................................ 7 3.22 Yleiskaava.................................................................................................... 7 3.23 Asemakaava ................................................................................................. 9 3.24 Rakennusjärjestys........................................................................................10 3.25 Pohjakartta ..................................................................................................10 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ...........................................................11 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 4.6 5 Asemakaavan suunnittelun tarve ............................................................................11 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset .........................................11 Osallistuminen ja yhteistyö ....................................................................................11 4.31 Osalliset ......................................................................................................11 4.32 Vireilletulo..................................................................................................11 4.33 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt .................................................11 Asemakaavan tavoitteet..........................................................................................11 4.41 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet..................................................11 4.42 Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet ....................................................12 Tutkitut vaihtoehdot ja viranomaisyhteistyö ...........................................................13 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen...........................13 ASEMAKAAVAN KUVAUS...........................................................................................17 5.1 5.2 5.3 Kaavan rakenne......................................................................................................17 5.11 Mitoitus.......................................................................................................17 5.12 Palvelut .......................................................................................................17 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen .........................................17 Aluevaraukset ........................................................................................................17 5.31 Korttelialueet ..............................................................................................17 5.32 Muut alueet .................................................................................................18 5.321 5.322 5.4 5.42 Maakuntakaava .........................................................................................................18 Yleiskaava ................................................................................................................18 Vaikutus rakennettuun ympäristöön.............................................................19 5.421 5.422 5.423 5.424 5.5 Virkistysalueet ja venevalkamat ...............................................................................18 Liikennealueet ja kulkuyhteydet ...............................................................................18 Kaavan vaikutukset ................................................................................................18 5.41 Suhde maakuntakaavaan ja yleiskaavaan .....................................................18 5.411 5.412 6 Väestö ja palvelut .......................................................................................................5 Liikenne ja reitit..........................................................................................................6 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät ................................................................................6 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot ......................................................6 Tekninen huolto ..........................................................................................................7 Yhdyskuntarakenne ja palveluiden järjestäminen.....................................................19 Sosiaaliset vaikutukset..............................................................................................19 Vesihuolto ja sen taloudellisuus................................................................................19 Rakennettu kulttuuriympäristö .................................................................................19 5.43 Luonnonympäristö ......................................................................................19 5.44 Taloudelliset vaikutukset.............................................................................20 Ympäristöhäiriöt ....................................................................................................20 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS.......................................................................................20 6.1 6.2 Liitteet Havainnekuva ........................................................................................................20 Toteuttaminen ........................................................................................................20 6.21 Toteuttamisen aikataulu...............................................................................20 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Tilastolomake 2 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitus on käynnistetty maanomistajan ja Mäntyharjun kunnan aloitteesta. Asemakaavan muutos on laadittu vuoden 2008 lopulla hyväksytyn Kuntakeskuksen ja Pyhäveden alueen taajamaosayleiskaavan periaatteita noudattaen. Alueesta on laadittu vaihtoehtoisia luonnoksia, joita on käsitelty yhteistyössä kunnan kanssa. Nähtävillä ollut kaavaluonnos perustui maanomistajan ja kunnan antamiin suuntaviivoihin. Kaavaluonnos pidettiin MRA 30 §:n mukaisesti nähtävillä 31.5. - 1.7.2011. Seuraavaksi nähtävänä on palautteen perusteella laadittu kaavaehdotus (MRA 27§)........ Liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitelty tarkemmin kaavaprosessin vaiheita ja suunniteltua aikataulua. 2.2 Asemakaava 2.21 Korttelialueet Alue on suunniteltu väljää pientaloasutusta varten (AO, AP). Kaavassa on osoitettu 14 erillispientalojen (AO) tonttia, joista yksikään ei ole omarantainen. Keskimääräinen AO-tontin koko on 1806 m2. Pienin tontti on 1172 m2 ja suurin 2564 m2. Rakennusoikeus on AO-tonteilla kiinteä (300-350 k-m2). Rakennusoikeus on AO-tonteilla keskimäärin noin 314 kerrosalaneliömetriä. Kaavassa on osoitettu lisäksi 9 asuinpienpientalojen (AP) tonttia ei-omarantaisina. Keskimääräinen AP-tontin koko on 1784 m2. Pienin tontti on 1347 m2 ja suurin 2675 m2. Suurimmille tonteille on käytännössä mahdollista rakentaa myös esimerkiksi paritaloja. Rakennusoikeus on 25-30 % tontin pinta-alasta (e=0,25 tai e=0,30). Rakennusoikeus on AP-tonteilla keskimäärin noin 483 kerrosalaneliömetriä. Kaava sallii yleensä kaksikerrosratkaisun (I u 3/4 tai II). Lisäksi kaava sallii rinnetonteilla alarinteen puolella kaksitasoratkaisun (1/2 k I). Asukkaita alueelle on mahdollista sijoittua noin 100. 2.22 Liikenneratkaisu Liikenne alueelle johdetaan Vuoriniementieltä Vasikkasaarentien kautta. Katuverkko myötäilee nykyisiä tieyhteyksiä sekä maaston muotoja ja on pyritty pitämään mahdollisimman suppeana (kaavatalous). 2.23 Virkistysalueet ja venevalkamat Alueelle on osoitettu yhtenäinen laaja viheralueverkosto (VL), johon on osoitettu ulkoilua varten ohjeellinen virkistysreittiverkosto. Keskeiselle paikalle, missä maaston korkeusero on jopa 30 metriä Kallaveden pinnasta, voidaan sijoittaa näköalapaikka linnoitusvarustusten yhteyteen. Malueelle on osoitettu pieni pysäköintialue linnoitusvarustusten lähistölle. Alue tukeutuu nykyisen asemakaavan venevalkamiin, eikä uusia aluevarauksia ole osoitettu. 3 2.3 Toteuttaminen Alueen toteuttamisesta ei ole päätöksiä. On todennäköistä, että alueen kunnallistekniikka ja rakentaminen toteutetaan useassa eri vaiheessa 1-10 vuoden aikana. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue muodostuu noin 200 metrin pituisesta vapaan rannan jaksosta Kallaveden Kivisalmen etelärannalla sekä Vuoriniemen pohjoisosan kallioisen mäen "päällisestä" alueesta. Pinta-alaa suunnittelualueella on n. 10 hehtaaria. Alue on yleisilmeeltään, maisemaltaan, luonnonoloiltaan, rakennettavuudeltaan ja korkeussuhteiltaan hyvin vaihteleva. Maiseman yksityiskohtia ja korkeuseroja on erittäin paljon ja alueella risteilevät juoksuhaudat yms. luovat alueelle oman erityisen leimansa. Alue on pääosin talousmetsänä hoidettua metsää. Alueella ei ole juurikaan rakennuksia. Korttelin 9 tontit 4 ja 5 on rakennettu lomarakennuksina nykyisen kaavan mukaisesti. Alueella risteilee polkuja varsinkin juoksuhautojen lähistöllä mäen korkeimmilla paikoilla. Kortteli 9 on kunnallistekniikan (kadut, vesihuolto) piirissä. 3.12 Luonnonympäristö 3.121 Luonnonolot ja maisema Alueelle on jo laadittu luontoselvitys taajamayleiskaavoitusta varten (2006, Sauvo Henttonen). Henttosen selvitykseen sisältyi myös liito-oravaselvitys. Alueelta ei ole todettu luonnonarvoiltaan arvokkaita kohteita johtuen pitkälti siitä, että alueen puustoa on hoidettu talousmetsänä jo pitkään. Ympäristösuunnittelu Henttonen on tarkastanut rakentamattomat alueet maastokäynnillä kesällä 2010 vielä erikseen nyt käsillä olevaa kaavatyötä varten. Alueella ei havaittu uhanalaisia tai harvinaisia kasvilajeja, suojeltavien eläinlajien elinympäristöjä tai suojeltavia luontotyyppejä. Alue rajoittuu Kallaveteen, joka on Kymijokeen päätyvän Mäntyharjun reitin suurjärvi. Veden laatu on erinomainen / hyvä. Järvi on karu ja suhteellisen kirkasvetinen. Vesikasvillisuus on alueella niukkaa. Kaava-alueen rannoilla vallitsevat lähes kasvittomat somerikkorannat ja harvat kortteikot. Pohja on yleensä karkeaa hiekkaa, soraa tai moreenia. Kallaveden ranta-alueen jyrkänteitä ja loivaa kangasmaastoa 4 Varsinaiset pienvedet puuttuvat, vaikka koilliseen laskevan loivapiirteisen notkon pohjalla voi havaita vähäisen kausipurouoman. Kaava-alueella vallitsevat kuivahkot kankaat ja kalliometsät. Lehtomaista kangasta esiintyy laikuittaisesti erityisesti notkojen pohjilla, mutta varsinaiset lehdot puuttuvat. Kuivaa ja kuivahkoa kangasta tapaa kalliometsien ympärillä mäkien lakiosissa. Puuston ikärakenne on melko yksipuolinen. Aluetta hallitsevat varttuneet kasvatusmetsät. Taimikkoja tai avohakkuita ei ole, mutta ei myöskään iäkästä puustoa. Kalliometsät ovat suhteellisen vanhoja ja mäntyvaltaisia, alueen koillisosaa hallitsee tiivis istutuskuusikko. Suoluontoa selvitysalueella ei juurikaan ole, yhtä painannetta lukuun ottamatta (sijainti Vallitien eteläpuoleisessa painanteessa). Alue on syytä jättää rakentamisen ulkopuolelle. Luontoselvitykseen sisältyi myös liito-oravaselvitys. Liito-oravasta ei tavattu merkkejä. 3.122 Maaperä Maaperä on pääasiassa kivistä moreenia. Alueen keskiosassa esiintyy runsaasti kalliomaastoa ja avokallioita. Maasto kohoaa järvestä hyvin jyrkästi paikoitellen. Suhteelliset korkeuserot ovat suuria ja korkeimmat laet nousevat Kallavedestä noin 30 metriä. Alueen rakennettavuutta on tutkittu työn alkuvaiheessa: 3.123 Pohjavesi Alue ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. 3.13 Rakennettu ympäristö 3.131 Väestö ja palvelut 5 Kaava-alueen lähistöllä on jonkin verran ympärivuotista asutusta varsinkin alueen eteläpuolella (Vuoriniemen kyläalue sekä Vuoriniemen eteläosan asemakaava-alue). Rannat ovat pääosin loma-asutuksen piirissä. Etäisyys Asemankylän taajaman palveluihin on noin 1-2 km. 3.132 Liikenne ja reitit Alue rajoittuu Vuoriniementiehen, joka johtaa lännessä noin kilometrin päässä MäntyharjuUutela seututielle, jolta etäisyys kuntakeskukseen on noin kilometrin lounaaseen. 3.133 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Alueelta ei ole tiedossa häiriö- ja riskitekijöitä. Kiepinsalmen sahalta kuuluu tyynellä ilmalla alueelle vaimeata melua, mutta ei häiritsevästi. Alueen jyrkänteet ovat rakentamisen ja alueella liikkumisen kannalta tavallaan riskitekijä, jonne ei pidä ohjata rakentamista. 3.134 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueelta ei ole tiedossa muinaisjäännöksiä. Vaikka varsinaisia I maailmansodan tapahtumia ei Mäntyharjussa käytykään, jäi tännekin sodasta suuret merkit. Vuonna 1917 venäläiset pelkäsivät Saksan suunnittelevan hyökkäystä Pietariin Suomen kautta. Tuolloin alettiin mittavan puolustusrenkaan rakentaminen Kymijoen vesistöissä. Mäntyharjulla Voikoskelta Kallavedelle saakka rantojen kallioihin ja mäkiin kaivettiin, louhittiin ja ladottiin kivistä juoksuhautoja. Pappilanniemen lisäksi Vuoriniemessä on tästä paljon merkkejä. Asemakaavan muutostyön aikana linnoitteet kartoitettiin vielä asemakaavan pohjakarttaakin tarkemmin (ks. kuva kohdassa 3.122). 6 Ote yleiskaavan perusselvityksistä: 5.7 Historialliset muinaisjäännökset 5.7.1 Vuoriniemen varustukset (sk:n suojelukohde EM 11, M:n kulttuuriympäristöohjelman k. 17) (hm 01) V 1917 rakennettuja I maailmansodan aikaisia varustuksia, joilla venäläiset halusivat puolustaa Pietaria saksalaisilta. Vuoriniemen korkeat rantakalliot ja -mäet on varustettu sekä kavetuin että louhituin taisteluasemin rintamasuuntana pohjoinen. Loukkusaaren ja Vuoriniemen välisen salmen suuhun on louhittu n. 30 m pitkä puolikaaren muotoinen kaivanto. Kallioon on louhittu taistelu- ja yhdyshautaa n. 160 m ja sirpalesuoja. Pukinniemessä kallion on louhittu kuoppa, johon lienee ollut tarkoitus varustaa konekivääripesäke. Pukinniemestä etelään oleva korkea mäki on vahvasti varustettu. Mäen koillisosassa on louhittua ja kaivettua taistelu- ja yhdyshautaa lähes 200 m ja korsun paikka. Tästä länteen on edelleen taistelu- ja yhdyshautaa. Mäen laesta hieman etelään on hiekkamaahan kaivettu kaksi korsun paikkaa. Havainnot: taisteluasemien kartoitusta olisi tarkennettava. Osaa kaivannoista käytetään mm. kasvijätteen sijoitukseen. Toimenpiteet: Muinaismuistolain mukainen suojelu. 3.135 Tekninen huolto Alue on sähköistyksen piirissä, mutta keskitettyä vedenjakelu- tai viemäriverkkoa ei alueella vielä ole. Kunnallistekniikan johdot alueelle on suhteellisen helppo vetää Vuoriniemen toteutetulta asemakaava-alueelta. Kallioinen maaperä nostaa huomattavasti kunnallistekniikan kustannuksia. Maankäyttösopimus on tarkoitus laatia kaavaprosessin aikana ennen kaavan hyväksymistä. Lyhyesti sanottuna sopimuksessa sovitaan ne ”pelisäännöt”, joilla kyseinen alue toteutetaan ja otetaan käyttöön. Kunnallistekniikan kustannusten ja tonttikaupoista tulevan tuoton jako sovitaan yksiselitteisesti maanomistajan ja kunnan kesken. Sopimukset voivat olla hyvinkin monimuotoisia tarpeesta riippuen. 3.14 Maanomistus Maanomistus on tilojen 507-413-10-237 Vaskivuori ja 10-281 Nimetön osalta yksityisillä kiinteistöyhtiöillä sekä tilan 10-236 Vuoritiet osalta Mäntyharjun kunnalla (nykyisen kaavan katualue). Kaksi pienempää tontiksi lohkottua tilaa 10-257 Lehtola ja 10-264 Nimetön ovat yksityishenkilöiden omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Tuoreen maakuntakaavan laadinnasta on vastannut Etelä-Savon maakuntaliitto. Maakuntakaavassa suoranaisia asemakaavaa koskettavia merkintöjä on ainoastaan edellä mainitut puolustusvarustukset (SM 755). Maakuntakaava ei ole voimassa nyt käsillä olevalla alueella, koska alueella on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava ja asemakaava (vain ohjaava vaikutus). 3.22 Yleiskaava Mäntyharjun kunnanvaltuusto hyväksyi Kuntakeskuksen ja Pyhäveden alueen osayleiskaavan 13.11.2008 oikeusvaikutteisena. 7 Yleiskaava laadittiin selkeästi kuntakeskuksen eli Asemankylän ja Kirkonkylän taajamarakenteeseen ja sen lähialueille kuuluville alueille (lähinnä Pyhävedelle). Käytännössä yleiskaavan ajatuksia toteutetaan yksityiskohtaisemman suunnittelun kautta juuri nyt (asemakaavoitus -> rakennuslupamenettely). Seuraavassa on yleiskaavaote suunnittelualueesta ja lähiympäristöstä: 8 Äskettäin valmistuneesta yleiskaavasta on helppo johtaa ajan tasalla olevat tavoitteet asemakaavan muutokselle: - A-1, Asemakaavalla suunniteltava pientalovaltainen asuinalue - VL, Lähivirkistysalue. Alue varataan pääsääntöisesti ulkoiluun ja liikuntapalveluille. - SM, Alue, jolla on muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai puolustusvarustuksia. Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Kohdetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on pyydettävä Museoviraston lausunto. Em. alueiden rajauksista on mahdollista poiketa vähäisessä määrin asemakaavoituksen yhteydessä (ottaen huomioon yleiskaavan tarkkuustaso). 3.23 Asemakaava Alueelle on laadittu aiemminkin asemakaavoja. Pääosin alueella on voimassa seuraavassa kuvassa oleva matkailupainotteinen 1980-luvulla laadittu asemakaava (KHO käsittely 12.9.1990). Kyseisen kaavan RM-, RA- ja RT-korttelialueilla 5, 6 ja 7 on rakennusoikeutta melko kookkaan matkailukeskuksen ja leirintäalueen tarpeisiin (7000 k-m2). 9 Vuoriniemen eteläosan asemakaavan saneeraus hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 30.9.2004. Kyseisestä kaavasta mukana on nyt loma-asuntojen korttelialue 9 (RA) sekä tiealuetta sen länsipuolella. 3.24 Rakennusjärjestys Kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty 9.4.2001 (voimaan 1.6.2001). Rakennusjärjestyksen uudistaminen on vireillä. 3.25 Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana käytetään kunnan taajama-alueelle 1.7.2005 hyväksyttyä pohjakarttaa. 10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Maanomistajien ja kunnan yhteisenä tavoitteena on saneerata nykyinen matkailupainotteinen asemakaava ja mm. osoittaa alueelle uusi vetovoimainen Kallaveden vesistöön tukeutuva korkeatasoinen asuinalue monipuolistamaan kunnan tonttitarjontaa. Virkistyskäytön osalta haetaan myös uusia mahdollisuuksia hyödyntää Vuoriniemen aluetta, varsinkin linnoitusvarustusten osalta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Vaskivuoren tilan maanomistaja päätti jo vuoden 2009 aikana käynnistää asemakaavan muutoksen laatimisen Vuoriniemen alueelle. Yhteistyössä kunnan kanssa alueelle laadittiin vuoden 2010 aikana perusselvitykset sekä alustavat tavoitteet. Kaavoituksen käynnistämissopimus hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 26.1.2011. Myös maanomistajan ja kunnan välisen maankäyttösopimuksen valmistelu etenee yhdessä kaavaprosessin kanssa rinnan ja on tarkoitus hyväksyä kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.31 Osalliset Osallisia ovat lähialueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 §). 4.32 Vireilletulo Tekninen lautakunta päätti 9.5.2011 asemakaavoituksen vireille tulosta kaavaluonnoksen nähtäville laiton yhteydessä (31.5. - 1.7.2011). 4.33 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitelty tarkemmin kaavaprosessin vuorovaikutusmenettelyä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.41 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää mm. kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua koskevia sitovia velvoitteita. Ne koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain jotakin tiettyä kaavatasoa. Seuraavassa on esitetty ne erityistavoitteet, jotka koskevat konkreettisesti käsillä olevaa kaavaa. 11 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu − Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. − Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. − Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. − Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta. − Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. − Uusia asuinalueita muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. − Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. 4.42 Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet Yleiskaavan asettamat tavoitteet Alueen kehittämisen kannalta ratkaiseva taustatekijä on pari vuotta sitten valmistunut yleiskaava. Otteita yleiskaavan raportista: " Varsinkin Pyhävesi ja Kallavesi ovat kuitenkin erittäin voimakkaita vetovoimatekijöitä, kun uusia houkuttelevia rakennuspaikkoja etsitään suunnittelualueelta. Pienten maaseutukuntien on pystyttävä Etelä-Savon alueella tarjoamaan laadukkaita rakennuspaikkoja, jotta nykyiset asukkaat pystytään pitämään ja uusiakin houkuttelemaan. Viimeaikaiset kokemukset esimerkiksi taajaman Pyhävedenrannan alueelta tukevat ajatusta, että uusille rakennuspaikoille on ainakin muodostettava helppo kulkuyhteys rantaan.” " Vuoriniemen pohjoisosassa on asemakaavassa osittain rakennuskiellossa olevia matkailukäyttöön osoitettuja alueita, joiden osoittamista asuinkäyttöön voidaan tutkia tarkemmin asemakaavamuutosten avulla. Alueella risteilevät linnoitusvarustukset sekä suuret korkeuserot antavat haastetta asemakaavoitukselle." " Seuraavat alueet ovat nykyisen taajamarakenteen sisällä tai välittömässä läheisyydessä, joten kunnallistekniikan kustannukset jäävät pieniksi. Alueet ovat isojen vesistöjen läheisyydessä, joten ne ovat hyvin kiinnostavia. Pinta-alaltaan alueet ovat myös pieniä, joten ne eivät merkittävästi levitä nykyistä aluerakennetta. - Pyhävedenrannan asuinalueen laajennus länteen Syvälahdelle (A-1 / 4,1 ha), seurakunnan omistuksessa - Kiepinsalmen pohjoispuoli (A-1 / 2,3 ha), yksityisen maanomistajan toiveet ? - Vuoriniemen alueen pohjoisosan asemakaavan saneeraus (3 x A-1 / yht. 5,4 ha), yksityinen maanomistaja - Pyhäveden Haapaselän pohjoisosa (A-1 / 3,8 ha), yksityinen maanomistaja." Oikeusvaikutteisen yleiskaavan asuntoaluevarauksella on ratkaistu alueen pääasiallinen käyttötarkoitus pientaloalueena. Yleiskaavan mukaisesti Kallaveden rantavyöhyke tulee jättää virkistyskäyttöön. Yleiskaavan sisältö on selvitetty kohdassa 3.22. 12 4.5 Tutkitut vaihtoehdot ja viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelussa (5.2.2010) todettiin, että tuore yleiskaava, alueen rakennettavuus ja linnoitusvarustukset asettavat asemakaavoitukselle selkeän lähtökohdan ja reunaehdot. Vanhentuneet matkailuvisiot alueelle haudattiin käytännössä yleiskaavatyön yhteydessä (vanhentunut asemakaava tältä osin). Maanomistajan alustavat tavoitteet (15-20 asuintonttia) vaativat viranomaisten (ELY-keskus ja maakuntaliitto) sekä kunnan mielestä ehdottomasti asemakaavan muutoksen. Rakentaminen pelkästään yleiskaavan muutoksella ja nykyisen asemakaavan kumoamisen kautta (yksittäiset rakennuspaikat) jäisi tehokkuudeltaan niin vähäiseksi, että maanomistaja ei nähnyt kyseistä vaihtoehtoa mielekkäänä. Todettiin, että suunnittelua jatketaan asemakaavan muutoksena. Viranomaisten mukaan virkistyskäyttö alueella on oltava "aitoa". Eli kapeat vihervyöhykkeet tonttien ja rannan välissä eivät riitä yleiskaavan kriteerin täyttämiseen. Helposti kyseiset alueet ajautuisivat vuosien saatossa tonttien omiksi rannoiksi. Muilta osin viranomaisneuvottelussa ei nähty esteitä suunnittelun käynnistämiseen yleiskaavan mukaisesti. Kunta ja alueen keskeiset maanomistajat sopivat kaavoituksen käynnistämissopimuksesta ja maankäyttösopimuksesta keskenään (tekninen lautakunta 9.5.2011). Kunnan omistamaa katualuetta voidaan linjata uudelleen kaavatyön yhteydessä paremmin maastoon soveltuvaksi. Takamaan tonteille on haluttu myös selkeästi muodostaa yhteys vesistöön virkistyskäytön ja nykyisten venevalkamien kautta niiden vetovoimaisuuden turvaamiseksi. Myös iso tonttikoko todettiin alustavissa tavoitteissa. Alueesta on laadittu joitakin vaihtoehtoisia luonnoksia (kaavarunkoja), joita on käsitelty työn alkuvaiheessa ensisijaisesti keskeisen maanomistajan toimesta. Nyt käsillä oleva kaavaluonnos perustuu myös kunnan virkamiestyöryhmän antamiin suuntaviivoihin. 4.6 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaavaluonnoksesta on jätetty yksi huomautus ja seitsemän lausuntoa. Lausuntojen ja huomautuksen sisältö on kursivoitu seuraavassa lyhyesti. Kaavanlaatijan vastine jätetyistä lausunnoista ja huomautuksista: 1. Teknisen lautakunnan päätös/ lausunto 9.5.2011 Tekninen lautakunta päätti hyväksyä laaditun kaavaluonnoksen ja asettaa sen nähtäville (myös lausuntopyynnöt viranomaisille). 2. Etelä-Savon maakuntaliiton lausunto 3.6.2011 Kaavamuutos noudattaa alueella voimassa olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan linjauksia. Maakuntaliitolla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. 3. Savonlinnan maakuntamuseon lausunto 6.6.2011 Alueella olevat ensimmäisen maailmansodan aikaiset varustukset on huomioitu kaavassa. Kaavamääräyksen muotoa pyydetään täsmentämään. Kaavamääräys on täsmennetty lausunnossa esitetyllä tavalla kaavaehdotukseen. 13 4. Museoviraston lausunto 10.6.2011 Museovirastolla ei ole huomautettavaa kaavasta rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurimaiseman osalta. 5. Rakennuslautakunnan lausunto 14.6.2011 Lautakunnalla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. 6. Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden lausunto 23.6.2011 Ympäristöpalvelut pitää kannatettavana, että uusi asuinalue on lähellä kuntakeskusta ja pystyy näin tukeutumaan kuntakeskuksen palveluihin ja kunnallistekniikkaan. Asuinalue tulee liittää vesi- ja viemäriverkostoon. Suunnittelualueen mitoitus on kohtuullinen. Ympäristöpalvelut pitää myös myönteisenä, että pientaloalueen ja rannan väliin on jätetty kohtuullinen lähivirkistysalue ja että alueen virkistyskäyttömahdollisuudet on kaavassa hyvin huomioitu. Alue liitetään kunnalliseen vesihuoltoverkostoon. 7. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto 25.8.2011 Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) mukaan hankkeen vaikutukset tulevat arvioitua ja osallisten vaikutusmahdollisuudet riittävällä tavalla turvattua, joten EteläSavon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella (ELY-keskus) ei ole huomautettavaa em. suunnitelman johdosta. Kaavaluonnoksen maankäyttö vastaa riittävällä tavalla oikeusvaikutteisen yleiskaavan sisältöä. ELY-keskuksella ei muutamaa pientä teknistä täsmennystä lukuun ottamatta ole huomautettavaa kaavaluonnoksen johdosta. Alueella tehdyistä luontoselvityksistä on tekstit tässä selostusosassa (kohta 3.1.2). Puolustusvarustusten kaavamerkintä ja -määräykset on täsmennetty kaavaehdotukseen lausunnon mukaisiksi. Korttelin 6 tonttien 2 ja 3 välisellä alueella on puolustusvarustuksia, jotka luontevasti jäävät kaiken rakennustoiminnan ulkopuolelle tonttien rajalla. Tontti 3 on haastava muodoltaan, mutta huolellisella jatkosuunnittelulla tontti on hyvin toteutettavissa ilman, että muinaismuistolain rauhoittamiin kohteisiin tarvitsee kajota. Huomautus 1. Pasi Tarula, Satu Tarula, Ossi Lähdesmäki, Hannele Jämsä, Teijo Pynnönen, Lars Kytö ja Tarja Kytö 14.6.2011 Osa lähialueen loma-asukkaista (?) on jättänyt laajan huomautuksen, jossa lyhyesti ottaen kritisoidaan kaavaluonnosta liian tehokkaana (ks. tarkemmin alkuperäinen huomautus). Huomautuksessa ei lainkaan huomioida jo olemassa olevia lainvoimaisia suunnitelmia (yleiskaavaa ja voimassa olevaa asemakaavaa), vaan lähestytään kaavaluonnosta ainoastaan alueen nykyisen maankäytön perusteella. On totta, että pääosin rakentamattoman metsätalouskäytössä olevan alueen käyttö ja yleisilme muuttuvat nykyisestä huomattavasti, jos kaavaluonnoksen mukainen rakentaminen toteutuu. Nykyisin voimassa olevassa asemakaavassa ja siten kaavahierarkian mukaan alueen "vahvimmassa" kaavamuodossa on matkailupainotteinen 1980-luvulla laadittu ratkaisu (KHO käsittely 12.9.1990), jossa esimerkiksi korttelialueet ulottuvat alueen korkeimman mäen päälle paljon esitettyä kaavaluonnosta laajemmalle alueelle (ks. kohta 3.23). Kyseisen kaavan RM-, RA- ja RT-korttelialueilla 5, 6 ja 7 on rakennusoikeutta melko kookkaankin matkailukeskuksen 14 ja leirintäalueen tarpeisiin (7000 k-m2). On itsestään selvää, että toteutuessaan tämä kaava aiheuttaisi lähiympäristön asukkaille nyt esitettyä ratkaisua huomattavasti enemmän haittoja. Kunta ei voi jatkaa tai uusia kyseisen alueen rakennuskieltoa loputtomiin, jos alueelle ei osoiteta uusia maankäyttöratkaisuja. Näitä ratkaisuja on esitetty tuoreessa yleiskaavassa ja nyt suunnitteilla olevassa asemakaavan muutoksessa. Kaavaratkaisua kritisoidaan yhdyskuntarakennetta hajauttavana. Nyt vireillä oleva asemakaavan muutoshanke on hyvin looginen jatke aiemmin osin Kallaveden ja taajaman alueelle laaditulle yleiskaavalle. Kyseisessä yleiskaavassa ns. Vuoriniemen mäen päällisen alue on varattu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi, jonka tarkempi suunnittelu tapahtuu asemakaavalla. Jopa ympäristöministeriö on omassa kannanotossaan aikanaan hyväksynyt yleiskaavaratkaisun. Ja kaikki viranomaistahot asemakaavan muutoksen luonnosvaiheessa, kuten edellä mainituista lausunnoista voidaan todeta. Paritalot soveltuvat huonosti alueelle. Paritalot soveltuvat taajamanomaiseen rakentamiseen alueen kookkaille tonteille hyvin. Nykyisessä asemakaavassa on osoitettu 5000 kerrosneliömetrin kokoinen matkailuun liittyvä rakennusmassa mäen korkeimmalle kohdalle. Lapsiperheitä varten alueelle tulee rakentaa leikkialue. Korttelin 9 välittömässä läheisyydessä on jo nykyisessä asemakaavassa koko Vuoriniemen aluetta palveleva leikkipuiston varaus (VK). Vuoriniementie on mm. liikenneturvallisuudeltaan heikkotasoinen. Vuoriniemen alueen rakentaminen jatkuisi vaiheittaisena tämänkin kaava-alueen osalta ensi vuoden aikana, jos kaavahanke etenee suunnitellusti. Huoli liikenneturvallisuudesta on osittain perusteltua siinä vaiheessa kun rakentaminen Vuoriniemen alueella lisääntyy huomattavasti nykyisestä. Kaikkien tien käyttäjien onkin yhteistyössä kunnan kanssa minimoitava tien käyttöön liittyvät haitat ja riskit tulevaisuudessa (parantamistoimenpiteet ?). On jälleen muistettava jo nykyisessä asemakaavassa oleva matkailualueen varaus, joka toteutuessaan lisäisi satunnaista liikennettä alueelle nyt esitettyä ratkaisua huomattavasti enemmän. Suojelukohteiden ja tonttien väliin tulee jättää erillinen suojavyöhyke. Pääosin näin on tehty ja kaavaratkaisu on täysin suojelusta vastaavien museoviranomaisten hyväksymä. Kallavedeltä katsoen metsälinja tulisi säilyttää varsin yhtenäisenä ja tulevien rakennusten tulee soveltua hyvin alueen ominaispiirteisiin. Kyseiset seikat on huomioitu jo kaavamääräyksissä. Metsänhoidon osalta kaavamääräyksiin lisätään tekstiä, jossa korostetaan virkistysalueen maisemallisia arvoja. Alueen rakennuttajan tulee tehdä Vallitieltä kulkureitti suoraan Kallaveden rantaan, jotta kulku ei häiritse jo vakiintunutta loma-asutusta. Kaavaratkaisussa on osoitettu virkistysreitin kulkupaikka, joka ei häiritse nykyisiä lomaasukkaita. Huomautuksessa mainitut venevalkamat eivät sijaitse nyt kaavoitettavalla alueella. Vuoriniemen alueella on kunnan omistuksessa useita venevalkamia, joiden käytöstä ja rakentamisesta päätetään kokonaisuutena alueen rakentuessa vaiheittain. 15 Hanketta kokonaisuutena arvioitaessa on lisäksi huomioitava, että Vuoriniemen rakentamisen vaikutukset lähialueen asukkaille eivät ole pelkästään negatiivisia. Alueen rakentaminen tarjoaa muillekin lähialueen asukkaille mahdollisuuden liittyä keskitettyyn vesihuoltoverkostoon. Tavoitteena on pitkällä tähtäimellä myöskin rakentaa Vuoriniemen alueelle yleiset virkistyspaikat, mitkä omalta osaltaan nostavat koko lähialueen arvoa. Huomautus ei anna juurikaan perusteita muuttaa itse kaavaratkaisua. Yleisiin kaavamääräyksiin lisätään määräys puistomaisesta metsänhoidosta lähivirkistysalueilla. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen sekä tarkennettujen maastokäyntien perusteella kaavaehdotukseen tehdyt korjaukset on seuraavassa tiivistettynä: - s-1-kaavamerkinnän ja -määräyksen täsmennys - metsänhoidon yleisten määräysten tarkentaminen 16 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla muodostuvat korttelit 5, 5a, 5b, 6, 7, 7a, 7b ja 9 sekä niihin liittyviä virkistys-, metsätalous- ja katualueita. 5.11 Mitoitus Alue on suunniteltu rantaan tukeutuvaa väljää pientaloasutusta varten (AO/AP). Kaavassa on osoitettu 14 erillispientalojen (AO) ja 9 asuinpientalojen (AP) tonttia, joiden keskikoko on noin 1798 m2 ja keskimääräinen tehokkuus 21 %. Asukkaita alueelle voi sijoittua noin 100. Alueen kokonaisrakennusoikeus on 8 746 kerrosalaneliömetriä, joten aluetehokkuus jää koko alueella väljäksi (9%). Nykyisin voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeus on 7800 k-m2 matkailupainotteiseen rakentamiseen. Tarkempi kaavan tilastointi selviää liitteenä olevasta tilastolomakkeesta. 5.12 Palvelut Alue tukeutuu osittain pääasiassa Asemankylän palveluihin, jotka sijaitsevat noin 1-2 km:n etäisyydellä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavoituksen lähtökohtana on vesistöön tukeutuva väljä pientaloalue äskettäin valmistuneen yleiskaavan mukaisesti. Kaava toteuttaa tämän tavoitteen. Yleisilmettä leimaa viheralueiden ja -verkostojen runsaus sekä myös virkistyskäyttöön jäävän rannan määrä. 5.3 Aluevaraukset 5.31 Korttelialueet Alue on suunniteltu väljää pientaloasutusta varten (AO, AP). Kaavassa on osoitettu 14 erillispientalojen (AO) tonttia, joista yksikään ei ole omarantainen. Keskimääräinen AO-tontin koko on 1806 m2. Pienin tontti on 1172 m2 ja suurin 2564 m2. Rakennusoikeus on AO-tonteilla kiinteä (300-350 k-m2). Rakennusoikeus on AO-tonteilla keskimäärin noin 314 kerrosalaneliömetriä. Kaavassa on osoitettu lisäksi 9 asuinpienpientalojen (AP) tonttia ei-omarantaisina. Keskimääräinen AP-tontin koko on 1784 m2. Pienin tontti on 1347 m2 ja suurin 2675 m2. Suurimmille tonteille on käytännössä mahdollista rakentaa myös esimerkiksi paritaloja. Rakennusoikeus on 25-30 % tontin pinta-alasta (e=0,25 tai e=0,30). Rakennusoikeus on AP-tonteilla keskimäärin noin 483 kerrosalaneliömetriä. Kaava sallii yleensä kaksikerrosratkaisun (I u 3/4 tai II). Lisäksi kaava sallii rinnetonteilla alarinteen puolella kaksitasoratkaisun (1/2 k I). Asukkaita alueelle on mahdollista sijoittua noin 100. 17 Kaava määrää, että alueella on sopivina ryhminä noudatettava rakennuksen koon, mittasuhteiden, materiaalin ja värityksen suhteen yhtenäistä rakentamistapaa. Korttelialueiden rakentamattomat osat, joita ei käytetä liikenteeseen, oleskeluun tai muuhun sellaiseen, on pidettävä kaavan mukaan huolitellussa kunnossa. Olemassa olevaa puustoa tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Kaavamääräyksiä on tarkennettu kaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä tarpeen mukaan. 5.32 Muut alueet 5.321 Virkistysalueet ja venevalkamat Alueelle on osoitettu yhtenäinen laaja viheralueverkosto (VL), johon on osoitettu ulkoilua varten ohjeellinen virkistysreittiverkosto. Keskeiselle paikalle, missä maaston korkeusero on jopa 30 metriä Kallaveden pinnasta, voidaan sijoittaa näköalapaikka linnoitusvarustusten yhteyteen. Malueelle on osoitettu pieni pysäköintialue linnoitusvarustusten lähistölle. Alue tukeutuu nykyisen asemakaavan venevalkamiin, eikä uusia aluevarauksia ole osoitettu. 5.322 Liikennealueet ja kulkuyhteydet Liikenne alueelle johdetaan Vuoriniementieltä Vasikkasaarentien kautta. Katuverkko myötäilee nykyisiä tieyhteyksiä sekä maaston muotoja ja on pyritty pitämään mahdollisimman suppeana (kaavataloudellisena). 5.4 Kaavan vaikutukset 5.41 Suhde maakuntakaavaan ja yleiskaavaan 5.411 Maakuntakaava Asemakaavan asuntoaluevaraus on sopusoinnussa maakuntakaavan kanssa (taajaman kohdemerkintä). Varsinkin, kun yleiskaavatyön aikana saatiin ympäristöministeriöltä lupa nyt jo vanhentuneesta seutukaavasta poikkeamiseen. Maakuntakaava ei ole voimassa käsillä olevalla alueella, koska sillä on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava/ asemakaava. 5.412 Yleiskaava Ote osayleiskaavasta ja sen sisältö on esitetty kohdassa 3.22. Yleiskaavassa alue on osoitettu pääosin merkinnällä A-1 ja VL: - A-1, Asemakaavalla suunniteltava pientalovaltainen asuinalue - VL, Lähivirkistysalue. Alue varataan pääsääntöisesti ulkoiluun ja liikuntapalveluille. - SM, Alue, jolla on muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai puolustusvarustuksia. Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Kohdetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on pyydettävä Museoviraston lausunto. 18 Em. alueiden rajauksista on mahdollista poiketa vähäisessä määrin asemakaavoituksen yhteydessä (ottaen huomioon yleiskaavan tarkkuustaso). Varsinkin viranomaisten jättämien kannanottojen jälkeen voidaan yksiselitteisesti todeta, että asemakaavaehdotus on täysin yleiskaavan ohjausvaikutuksen mukainen. 5.42 Vaikutus rakennettuun ympäristöön 5.421 Yhdyskuntarakenne ja palveluiden järjestäminen Etäisyys useimpiin palveluihin on noin 1-2 km. Alueelle on hyvä tieyhteys sekä turvallinen kevyen liikenteen yhteys. Alueen soveltuminen ja varaaminen pientalojen asuntoalueeksi on käsitelty ja ratkaistu oikeusvaikutteisella osayleiskaavalla (kohta 5.412). Suunniteltu asuntoalue tyydyttää Mäntyharjulla sellaista kysyntää, joka pyrkii hakeutumaan tiiviimmin rakennetun taajama-alueen ulkopuolelle rantojen tuntumaan. Käsillä oleva kaavaratkaisu vähentää siten sellaista rannoille ja niiden tuntumaan hakeutuvaa hajanaista asutusta, jonka palveluiden ja vesihuollon hoitaminen on vaikeaa. 5.422 Sosiaaliset vaikutukset Kaavaratkaisu edustaa hieman tavanomaista väljempää, mutta muutoin Mäntyharjulle ominaista omakotiasutusta, jolla ei ole nähtävissä erityisiä sosiaalisia vaikutuksia. 5.423 Vesihuolto ja sen taloudellisuus Kaava-alue sijaitsee olemassa olevan keskitetyn viemäriverkon laidalla. Ylimääräisiä kustannuksia aiheutuu paikoitellen jyrkkäpiirteiseen ja kallioiseen maastoon kunnallistekniikan rakentamisesta, mutta maanomistaja ja kunta tekevät siitä erillisen sopimuksen (maankäyttösopimus). Kaavaratkaisu on suunniteltu siten, että alueen sisäinen viemäriverkko ja myös katuverkosto jää mahdollisimman lyhyeksi. Maastomuotojen seurauksena alueelle riittää ilmeisesti yksi jäteveden pumppaamo. 5.424 Rakennettu kulttuuriympäristö Alueella on merkittävää kulttuuriympäristöä (linnoitusvarustukset), mikä on otettu huomioon kaavaratkaisussa. Kyseiset juoksuhaudat ym. linnoitteet on tarkasti kartoitettu asemakaavatyön aikana (toisin kuin voimassa olevassa asemakaavassa) ja ne jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Linnoitteilla on oma suojelumerkintänsä (sm-1), "Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa." Linnoitteet tuovat alueelle oman erityisen leimansa ja ne on nähtävä alueen selkeänä vetovoimatekijänä. Yhteistyössä museoviranomaisten kanssa joitakin rakennelmia voisi kunnostaa virkistyskäytön yhteyteen. 5.43 Luonnonympäristö Asemakaava nojautuu yleiskaavoitusta varten laadittuun luonto- ja maisemaselvitykseen sekä liito-oravaselvitykseen. Asemakaavoitusta varten selvityksiä on täydennetty tarkentavilla maas19 totöillä prosessin aikana (Ympäristösuunnittelu Henttonen). Alueelta ei ole todettu luonnonarvoiltaan arvokkaita kohteita johtuen pitkälti siitä, että alue on ollut talousmetsänä viime vuosikymmenten aikana (ks. kohta 3.121). Kaavassa maisemallisesti arvokkaimmat ranta-alueet ja jyrkänteet on osoitettu VL-alueiksi. 5.44 Taloudelliset vaikutukset Alueesta on kaavoituksen avulla pyritty muodostamaan mahdollisimman vetovoimainen, mikä nostaa tilan arvoa. Alueen korkeuserot ja kallioinen maaperä aiheuttavat huomattavia ylimääräisiä kustannuksia maanomistajalle (alueen sisäinen kunnallistekniikka). Kunnalle vetovoimainen alue tuo toivottavasti tuloja uusien veronmaksajien muodossa. 5.5 Ympäristöhäiriöt Kaavalla suunnitellut asuinalueet ja tärkeät oleskelualueet jäävät melu- ja muiden häiriöalueiden ulkopuolelle. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Havainnekuva Kaavan havainnekuvia laaditaan tarpeen mukaan prosessin aikana. 6.2 Toteuttaminen 6.21 Toteuttamisen aikataulu Alueen toteuttamisesta ei ole päätöksiä ja se on pitkälti riippuvainen myös kaavaprosessin kulusta. On todennäköistä, että alueen kunnallistekniikka ja rakentaminen toteutetaan useassa eri vaiheessa 1-10 vuoden aikana. Pyhtäällä 12.9.2011 KARTTAAKO OY DI Jarmo Mäkelä Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Tilastolomake 20
© Copyright 2024