Esityslista 27.1.2014 (pdf)

Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Sivu 1 / 76
Kokoustiedot
Aika
Paikka
Lisätietoja
27.01.2014 maanantai klo 17:30
Valtuustotalo, Espoonkatu 5
Esteilmoitukset:[email protected] tai 043 824 8888
Käsiteltävät asiat
Asia
1
2
3
4
Liitteet
5
6
7
8
9
1
10
2-3
11
12
4-5
Otsikko
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali
Kaupunginhallituksen jäsenen, kaupunginhallituksen
konsernijaoston varajäsenen ja kaupunginhallituksen tila- ja
asuntojaoston jäsenen sekä kaupunginhallituksen
varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali
Tilapäisen valiokunnan asettaminen
Teknisen toimen johtajan lahjusrikkomuksesta saama tuomio
Lasihytinrinne, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen
hyväksyminen, alue 521800, Vanttila
Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue
630102, 64. kaupunginosa, Karvasmäki
Järvenperä, Karvasmäki, Högnäs, Bemböle (alue 632100),
asemakaavan muuttaminen oikaisukehotuksen johdosta
Espoon toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman 2014-2016
tiedoksi merkitseminen
Valtuustokysymys päiväkotien ja koulujen korjaus- ja
väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä
Valtuustokysymys leikkipuistojen ylläpidosta,
kunnostamisesta sekä lakkauttamisesta
Espoo 16.1.2014
Timo Soini
puheenjohtaja
Sivu
2
3
4
6
9
12
22
34
62
66
68
70
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 1
Sivu 2 / 76
1
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Päätösehdotus
Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja
päätösvaltaiseksi.
Selostus
Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan
16.1.2014 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle,
kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla
kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti:
Liitteet A ja B - 1 §.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
2
Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Päätösehdotus
Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan PerusS&Sit. / Vihr.
Asia 2
Sivu 3 / 76
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 3
27.01.2014
Sivu 4 / 76
4624/00.00.01/2013
Kaupunginhallitus
324 §
11.11.2013
3
Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali
Valmistelijat / lisätiedot:
Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto valitsee vuodeksi 2014 valtuuston puheenjohtajaksi Markus
Torkin (Kok.), valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Sirpa
Hertellin (Vihr.) ja valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi Maria
Guzenina-Richardssonin (SDP).
Selostus
Kuntalain 12 §:n mukaan valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan
ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei
valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Puheenjohtaja ja
varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa.
Paikkajakotoimikunta on suositellut, että valtuuston puheenjohtaja ja
varapuheenjohtajat valitaan yhdeksi vuodeksi kerrallaan.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 11.11.2013 § 324
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee vuodeksi 2014
valtuuston puheenjohtajaksi _______________________(Kok.),
valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi
_________________________(Vihr.) ja
valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi _____________________(SDP).
Käsittely
Puheenjohtaja ehdotti, että valtuuston puheenjohtajaksi ehdotetaan
valittavaksi Markus Torkki, I varapuheenjohtajaksi Sirpa Hertell ja II
varapuheenjohtajaksi Maria Guzenina-Richardsson.
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan
ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu,
puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Päätös
27.01.2014
Asia 3
Sivu 5 / 76
Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee vuodeksi 2014
valtuuston puheenjohtajaksi Markus Torkin (Kok.), valtuuston
ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Sirpa Hertellin (Vihr.) ja
valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi Maria Guzenina-Richardssonin
(SDP).
Tiedoksi
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 4
27.01.2014
Sivu 6 / 76
5438/00.00.01/2012
Kaupunginhallitus
3§
13.1.2014
4
Kaupunginhallituksen jäsenen, kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäsenen ja
kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston jäsenen sekä kaupunginhallituksen varajäsenen
eronpyyntö ja täydennysvaali
Valmistelijat / lisätiedot:
Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto
1
valitsee kaupunginhallituksen puheenjohtajan Ari Konttaksen (Kok)
henkilökohtaiseksi varajäseneksi Mikko Hintsalan (Kesk.) tilalle Kaija
Kalliolan (KD),
2
valitsee kaupunginhallituksen jäseneksi Pertti Järvenpään (KD) tilalle Tiina
Ahlforsin (Vas.) ja tämän henkilökohtaiseksi varajäseneksi Mikko Hintsalan
(Kesk.),
3
valitsee kaupunginhallituksen konsernijaostoon Tiina Ahlforsin (Vas.)
henkilökohtaiseksi varajäseneksi Pertti Järvenpään (KD) tilalle Kaija
Kalliolan (KD) sekä
4
valitsee kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston jäseneksi Pertti
Järvenpään (KD) tilalle Kaija Kalliolan (KD).
Selostus
Kaupunginhallituksen jäsen, kaupunginhallituksen konsernijaoston
varajäsen ja kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston jäsen Pertti
Järvenpää (KD) pyytää 18.11.2013 päivätyllä kirjeellään eroa em.
tehtävistään ja pyytää, että vuoden 2014 kaupunginhallituksen
nimityksissä noudatetaan paikkajakotoimikunnan esitystä.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Ari Konttaksen (Kok.)
henkilökohtainen varajäsen Mikko Hintsala (Kesk.) pyytää 31.12.2013
päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä ja pyytää, että vuoden 2014
kaupunginhallituksen nimityksissä noudatetaan paikkajakotoimikunnan
esitystä.
Tasa-arvolain säännösten estämättä kaupunginhallituksen jäseneksi
voidaan valita mies tai nainen.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 4
Sivu 7 / 76
Tasa-arvolain säännösten estämättä kaupunginhallituksen varajäseneksi
voidaan valita mies tai nainen.
Tasa-arvolain säännösten estämättä kaupunginhallituksen konsernijaoston
varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen.
Tasa-arvolain säännösten estämättä kaupunginhallituksen tila- ja
asuntojaoston jäseneksi voidaan valita mies tai nainen.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 13.1.2014 § 3
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto
1
valitsee kaupunginhallituksen puheenjohtajan Ari Konttaksen (Kok)
henkilökohtaiseksi varajäseneksi Mikko Hintsalan (Kesk.) tilalle Kaija
Kalliolan (KD),
2
valitsee kaupunginhallituksen jäseneksi Pertti Järvenpään (KD) tilalle Tiina
Ahlforsin (Vas.) ja tämän henkilökohtaiseksi
varajäseneksi____________________________ (Kesk.),
3
valitsee kaupunginhallituksen konsernijaostoon Tiina Ahlforsin (Vas.)
henkilökohtaiseksi varajäseneksi Pertti Järvenpään (KD) tilalle Kaija
Kalliolan (KD) sekä
4
valitsee kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston jäseneksi Pertti
Järvenpään (KD) tilalle Kaija Kalliolan (KD).
Lisäksi kaupunginhallitus valitsee kaupunginhallituksen edustajaksi Pertti
Järvenpään (KD) tilalle rakennuslautakuntaan ______________________.
Käsittely
Puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallituksen jäsenen Tiina Ahlforsin
henkilökohtaiseksi varajäseneksi valitaan Mikko Hintsala.
Puheenjohtaja Sistosen kannattamana ehdotti, että päätösehdotuksen
viimeinen kohta jätetään pöydälle.
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotukset
yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja
totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen ne.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Päätös
27.01.2014
Asia 4
Sivu 8 / 76
Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto
1
valitsee kaupunginhallituksen puheenjohtajan Ari Konttaksen (Kok)
henkilökohtaiseksi varajäseneksi Mikko Hintsalan (Kesk.) tilalle Kaija
Kalliolan (KD),
2
valitsee kaupunginhallituksen jäseneksi Pertti Järvenpään (KD) tilalle Tiina
Ahlforsin (Vas.) ja tämän henkilökohtaiseksi varajäseneksi Mikko Hintsalan
(Kesk.),
3
valitsee kaupunginhallituksen konsernijaostoon Tiina Ahlforsin (Vas.)
henkilökohtaiseksi varajäseneksi Pertti Järvenpään (KD) tilalle Kaija
Kalliolan (KD) sekä
4
valitsee kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston jäseneksi Pertti
Järvenpään (KD) tilalle Kaija Kalliolan (KD).
Lisäksi kaupunginhallitus jätti pöydälle kaupunginhallituksen edustajan
valitsemisen rakennuslautakuntaan.
Tiedoksi
-
Valittu
Mikko Hintsala
Pertti Järvenpää
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 5
27.01.2014
Sivu 9 / 76
2850/00.00.00/2013
Kaupunginhallitus
362 §
16.12.2013
5
Tilapäisen valiokunnan asettaminen
Valmistelijat / lisätiedot:
Jouni Majuri, puh. 050 526 2173
Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto
1
asettaa tilapäisen valiokunnan valmistelemaan
kaupunkisuunnittelulautakunnan mahdollista eroa,
2
valitsee valiokuntaan seuraavat viisi jäsentä ja varajäsentä, jotka ovat
samat henkilöt jotka valtuusto on valinnut suhteellisten vaalien
lautakuntaan:
Jäsen
Henkilökohtainen varajäsen
Pia Kauma (Kok.)
Jouni J. Särkijärvi (Kok.)
Susanna Rahkonen (Vihr.)
Saana Hyrkkö (Vihr.)
Maria Jungner (SDP)
Yrjö Rossi (Kesk.)
Simo Grönroos (PerusS/Sit.) Kalevi Kivistö (Vas.)
Mikael Eriksson (SFP)
Kaarina Järvenpää (KD)
3
valitsee lautakunnan puheenjohtajaksi Pia Kauman (Kok.) ja
varapuheenjohtajaksi Susanna Rahkosen (Vihr.)
4
päättää, että valiokunnan esittelijänä toimii kaupunginjohtaja.
Selostus
Kaupunkisuunnittelulautakuntaan on valittu valtuuston päätöksellä
28.1.2013 § 13 varajäseneksi henkilö, joka työskentelee Espoon
kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksessa kaavaesittelijänä.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
27.01.2014
Asia 5
Sivu 10 / 76
Vaalikelpoisuus lautakuntaan
Kuntalain 36 §:n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö joka on
vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:
1) asianosaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva
henkilö.
Lautakunnan alainen henkilöstö on asemastaan riippumatta
vailla vaalikelpoisuutta. Vaalikelpoisuuden rajoitus koskee
vain sitä lautakuntaa, jonka alainen henkilö on.
Kuntalain 37 §:n mukaan luottamushenkilön menettäessä
vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö
on, todettava luottamustoimi päättyneeksi. Kuntalain 37 § koskee
vaalikelpoisuuden menetystä luottamushenkilön toimikauden aikana.
Mikäli vaalikelvottomuus on ollut jo silloin, kun valinta lautakuntaan on
tehty, ei kuntalain 37 §:ää voida soveltaa. Kuntalain mukaiset vaihtoehdot
ovat siten henkilön oma-aloitteinen eronpyyntö tai kuntalain 21 §:n
mukainen luottamushenkilöiden erottaminen kesken toimikauden. Ko.
lautakunnan varajäsen Maria Taipale on ilmoittanut, että hän ei aio erota.
Luottamushenkilön erottaminen kesken toimikauden
Kuntalain 21 §:n mukaan valtuusto voi erottaa kunnan, kuntayhtymän tai
kuntien yhteiseen toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken
toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta.
Vaikka epäluottamus koskisi vain osaa toimielimen jäsenistä, koskee
erottamispäätös kuitenkin kaikkia toimielimeen valittuja
luottamushenkilöitä, myös varajäseniä. Asia tulee vireille
kunnanhallituksen esityksestä tai jos neljäsosa valtuutetuista on tehnyt sitä
koskevan aloitteen.
Valiokunnan asettaminen
Kuntalain 22 §:n mukaan valtuuston on asetettava keskuudestaan
valiokunta valmistelemaan 21 §:ssä tarkoitettua luottamushenkilöiden
erottamista koskevaa asiaa.
Tilapäinen valiokunta hoitaa kuntalain 53 §:n mukaan
luottamushenkilöiden erottamista koskevan asian valmistelun eli se tekee
asiasta suoraan ehdotuksensa valtuustolle. Sen on kuitenkin hankittava
valmisteltavanaan olevaan asiaan kaupunginhallituksen lausunto.
Tilapäisen valiokunnan on perusteltava mahdollinen esityksensä
luottamushenkilöiden erottamisesta eli ilmaistava mihin epäluottamus
perustuu. Samoin sen on kuultava valmistelun yhteydessä asianomaisia
luottamushenkilöitä hallintolain mukaisesti.
Valiokunnan valintaa koskevat tasa-arvolain säännökset.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 5
Sivu 11 / 76
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 16.12.2013 § 362
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto
1
asettaa tilapäisen valiokunnan valmistelemaan
kaupunkisuunnittelulautakunnan mahdollista eroa,
2
valitsee valiokuntaan seuraavat viisi jäsentä ja varajäsentä, jotka ovat
samat henkilöt jotka valtuusto on valinnut suhteellisten vaalien
lautakuntaan:
Jäsen
Henkilökohtainen varajäsen
Pia Kauma (Kok.)
Jouni J. Särkijärvi (Kok.)
Susanna Rahkonen (Vihr.)
Saana Hyrkkö (Vihr.)
Maria Jungner (SDP)
Yrjö Rossi (Kesk.)
Simo Grönroos (PerusS/Sit.) Kalevi Kivistö (Vas.)
Mikael Eriksson (SFP)
Kaarina Järvenpää (KD)
3
valitsee lautakunnan puheenjohtajaksi Pia Kauman (Kok.) ja
varapuheenjohtajaksi Susanna Rahkosen (Vihr.)
4
päättää, että valiokunnan esittelijänä toimii kaupunginjohtaja.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 6
27.01.2014
Sivu 12 / 76
67/01.01.03/2011
Kaupunginhallitus
Valtuusto
Kaupunginhallitus
208 §
84 §
371 §
30.5.2011
13.6.2011
16.12.2013
6
Teknisen toimen johtajan lahjusrikkomuksesta saama tuomio
Valmistelijat / lisätiedot:
Timo Kuismin, puh. 050 544 7261
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto
1
merkitsee tiedoksi, ettei Korkein oikeus myöntänyt Olavi Loukolle
valituslupaa, joten Helsingin hovioikeuden Loukolle tuomitsema
sakkorangaistus lahjusrikkomuksesta jää pysyväksi,
2
antaa Olavi Loukolle varoituksen hovioikeuden lahjusrikkomustuomioon
johtaneen teon johdosta.
Oheismateriaali
Selostus
Espoon käräjäoikeuden tuomio
KKOn päätös 9.12.2013
Helsingin hovioikeuden tuomio 7.6.2013
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lausunto 16.12.2013
Teknisen toimen johtajan tuomio lahjusrikkomuksesta reagointivaihtoehdot
Ulkopuolisten tahojen kustantamien matkojen ja muiden
taloudellisten etujen vastaanottaminen
Korkein oikeus päätti 9.12.2013, ettei se myönnä Olavi Loukolle
valituslupaa. Helsingin hovioikeuden 7.6.2013 Loukolle
lahjusrikkomuksesta tuomitseva sakkorangaistus 60 ps jää siten
pysyväksi.
Kaupunginhallitus merkitsi 17.6.2013 kokouksessaan hovioikeuden
tuomion tiedokseen ja totesi, että asiaan palataan, kun päätös on saanut
lainvoiman.
Espoon käräjäoikeus tuomitsi 26.5.2011 antamallaan päätöksellä Olavi
Loukon lahjusrikkomuksesta ajalla 26.11.2004 - 20.4.2008 yhteensä 40
päiväsakkoon. Samalla käräjäoikeus hylkäsi virkavelvollisuuden
rikkomisesta Loukoa vastaan nostetut syytteet. Marketta Kokkosen osalta
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 6
Sivu 13 / 76
syytteet hylättiin kokonaisuudessaan. Myös Espoon kaupungin
vahingonkorvausvaatimus hylättiin.
Hovioikeus korotti Loukon sakkorangaistuksen 60 päiväsakkoon.
Jatkotoimet
Asiassa voi tulla kyseeseen seuraavat jatkotoimet: viranhaltijan siirtäminen
toiseen virkasuhteeseen, virkasuhteen irtisanominen tai purkaminen.
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 35 §:ssä säädetään mm
seuraavaa:
”Viranhaltijasta johtuvat irtisanomisperusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa virkasuhdetta viranhaltijasta johtuvasta syystä,
ellei tämä syy ole asiallinen ja painava. Tällaisena syynä voidaan pitää
virkasuhteesta, laista tai määräyksistä johtuvien, virkasuhteeseen
olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä
sekä sellaisten viranhaltijan henkilöön liittyvien työntekoedellytysten
olennaista muuttumista, joiden vuoksi viranhaltija ei enää kykene
selviytymään tehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa
on otettava huomioon työnantajan ja viranhaltijan olosuhteet
kokonaisuudessaan.
_____
Viranhaltijaa, joka on laiminlyönyt virkasuhteesta johtuvien
velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa
ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata
menettelynsä.
Työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen
vältettävissä sijoittamalla viranhaltija muuhun virkasuhteeseen”.
Lain 41 §:ssä puolestaan säädetään virkasuhteen purkamisesta.
Lainkohdassa todetaan muun muassa, että virkasuhde voidaan purkaa
päättyväksi heti vain erittäin painavista syistä.
Oikeudenkäynnissä on käytännössä ollut kysymys laintulkinnasta ja
rajanvedosta sen suhteen, mitä on pidettävä kiellettynä ja mitä sallittuna
toimintatapana julkisen ja yksityisen sektorin välisessä kanssakäymisessä.
Kyse on ollut sen arvioimisesta, miltä Loukon toiminta on ulkopuolisin
silmin katsottuna näyttänyt.
Lahjusrikkomus on lahjontarikosten lievin tekomuoto, eikä tuomioistuimen
edes ole mahdollista tuomita viraltapanoa; sen sijaan lahjuksen
ottamisesta viraltapano voidaan tuomita, jos rikos osoittaa viranhaltijan
ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä. Törkeässä tekomuodossa
viraltapano puolestaan on aina tuomittava.
Louko on pitkään hoitanut moitteettomasti virkaansa Espoossa ja sitä
ennen Helsingin kaupungilla. Siirtäminen toisiin tehtäviin ei ole perusteltua,
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 6
Sivu 14 / 76
koska Olavi Louko jää eläkkeelle viimeistään 2015, ja seuraajan valinta
käynnistyy v. 2014. Kyseessä olevista matkoista on myös olemassa
virkamatkamääräykset, eikä kaupunki ole kärsinyt asiassa vahinkoa.
Kaupunki ei ole lahjusrikkomusten osalta ollut oikeudenkäynnissä
asianomistajan asemassa.
Kaupunki ei myöskään ole missään asian käsittelyvaiheessa katsonut
aiheelliseksi pidättää Loukoa virantoimituksesta, vaikka jutun faktat ovat
käytännössä olleet koko ajan tiedossa.
Loukon menettely ja nyt saama sakkorangaistus eivät osoita niin vakavaa
virkamiehen velvoitteiden rikkomista, että asiassa olisi syytä ryhtyä
irtisanomistoimenpiteisiin puhumattakaan virkasuhteen purkamisesta.
Espoon kaupunki toimii verkostomaisesti, ja johdolta edellytetään tiivistä
yhteistyötä esimerkiksi tiedeyhteisön ja elinkeinoelämän kanssa.
Espoo on tarkistanut matkustamiseen ja edustamiseen liittyvän
ohjeistuksen ja ne on käyty läpi koko organisaatiossa. Mahdollisia
puolisoiden kuluja koskevia ohjeistuksia on myös tehty. Nämä
matkustamista, edustamista ja puolisoiden kuluja koskevat ohjeistusten
tarkentamiset on luonnollisesti käyty läpi myös Olavi Loukon kanssa.
Täsmennetty ohjeistus koskee siten myös Loukoa, joten hänen erillinen
työnjohdollinen huomauttamisensa tai varoittamisensa, nyt kyseessä
olevan lahjusrikkomustuomion johdosta, tarkoittaisi käytännössä vain
muistuttamista nykyohjeistuksen noudattamiseen. Asia ei siten anna
aihetta enempiin toimenpiteisiin.
Espoossa on edelleen tarkoitus tarkentaa matkustamiseen liittyvää
päätöksentekoa. Tarkoituksena on luoda järjestelmä, jossa
virkamatkamääräys ja kaikki matkaan liittyvät kulut kohdentuvat
keskenään. Samalla laaditaan matkustussääntö, johon pyritään
keräämään kaikki matkustamiseen liittyvä oleellinen ohjeistus.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 30.5.2011 § 208
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Kaupunginhallitus
1
merkitsee tiedoksi Espoon käräjäoikeuden tuomion 26.5.2011, jossa
teknisen toimen johtaja Olavi Louko on tuomittu sakkorangaistukseen ja
jossa osa syytteistä on hylätty,
2
päättää, ettei kaupunki omalta osaltaan asianomistajana valita tuomiosta,
ellei se ole asian mahdollisessa jatkokäsittelyssä puhevallan säilyttämisen
kannalta tarpeen,
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
27.01.2014
Asia 6
Sivu 15 / 76
3
toteaa, että kaupungin virkamatkoja koskevaa ohjeistusta on syytteen
nostamisen jälkeen täsmennetty. Kaupunginhallitus selvittää, onko
oikeuden päätöksen johdosta syytä vielä tehdä täsmennyksiä
ohjeistukseen,
4
ehdottaa, että valtuusto toteaa, ettei Olavi Loukolle tuomittu
sakkorangaistus anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
Käsittely
Kaupunginhallitus kuuli suullisesti teknisen toimen johtaja Olavi Loukoa,
jonka jälkeen tämä poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon
ajaksi.
Tämän jälkeen pidettiin tauko.
Puheenjohtaja totesi, että puheenjohtajan tehtävänä on huolehtia asian
käsittelyn puolueettomuudesta ja esteellisyyksien selvittämisestä sekä
tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön
esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi, mikäli henkilö ei itse vetäydy asian
käsittelystä. Puheenjohtaja pyysi esteellisiä poistumaan asian käsittelyn ja
päätöksen teon ajaksi.
Puheenjohtaja Hertellin kannattamana ehdotti, että valtuuston II
varapuheenjohtaja Kurt Byman on esteellinen hallintolain 28 § 1 mom. 7kohdan perusteella, koska Bymania on pidettävä Loukon julkisena
vihamiehenä mm. hänen valtuustossa esittämien lausumiensa johdosta ja
siten luottamus hänen puolueettomuuteensa tässä asiassa on
vaarantunut.
Koska Byman vastusti puheenjohtajan ehdotusta, puheenjohtaja totesi,
että kaupunginhallituksen on äänestettävä asiasta.
Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 1 vastaan ja 4
äänestäessä tyhjää hyväksyneen puheenjohtajan ehdotuksen.
Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.
Byman poistui kokouksesta.
Hertell Huhdan kannattamana teki seuraavat muutosehdotukset
päätösehdotuksen kohtiin 3 ja 4:
”Kohtaan 3 lisätään seuraavaa: …virkamatkoja ja -vieraanvaraisuuden
vastaanottoa - koskevaa ohjeistusta,
kohta 4 muutetaan seuraavaksi: ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi
Espoon käräjäoikeuden tuomion 26.5.2011, jossa teknisen toimen johtaja
Olavi Louko on tuomittu sakkorangaistukseen ja jossa osa syytteistä on
hylätty”.
Huhta Häggmanin kannattamana teki seuraavan ehdotuksen:
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 6
Sivu 16 / 76
”Kohta 4 muutetaan seuraavaksi: ehdottaa, että Espoon
henkilöstösäännön 14 §:n ja 9 §:n mukaisesti siirretään valtuuston
arvioitavaksi, antaako Olavi Loukolle tuomittu sakkorangaistus aihetta
enempiin toimenpiteisiin.”
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että ei ota Huhdan ehdotusta
käsittelyyn, koska se on kuntalain 53 §:n vastainen.
Puheenjohtaja totesi, että Hertellin ehdotusten johdosta on äänestettävä.
Puheenjohtaja ehdotti, että ensin äänestetään Hertellin kohtaan 3 tehdystä
ehdotuksesta ja sen jälkeen kohtaan 4 tehdystä ehdotuksesta.
Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen.
Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan
hylänneen Hertellin kohtaan 3 tehdyn muutosehdotuksen. Äänestyslista on
pöytäkirjan liitteenä.
Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan
hylänneen Hertellin kohtaan 4 tehdyn muutosehdotuksen. Äänestyslista on
pöytäkirjan liitteenä.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin.
Valtuusto 13.6.2011 § 84
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto toteaa, ettei Olavi Loukolle tuomittu sakkorangaistus anna
aihetta enempiin toimenpiteisiin.
Käsittely
Ennen tämän asian käsittelyn aloittamista valtuusto kuuli suullisesti
teknisen toimen johtaja Olavi Loukoa. Kuulemisen jälkeen Louko poistui
esteellisenä (Hallintolaki 28 1 mom. 1-kohta) valtuustosalista tämän asian
käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.
Laakso Rossin ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen:
”.. ja että kaupunginhallitus on virkamatkoja koskevaa ohjeistusta syytteen
nostamisen jälkeen täsmentänyt, ja että kaupunginhallitus selvittää, onko
oikeuden päätöksen johdosta syytä tehdä täsmennyksiä ohjeistukseen.”
Elo Lahtisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen:
”Käräjäoikeuden tuomioon viitaten valtuusto kiinnittää Olavi Loukon
huomiota huolellisuuteen virkatehtävien hoidossa.”
Kuusisto Savolan ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen:
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 6
Sivu 17 / 76
”4) Valtuusto velvoittaa kaupunginhallituksen ja sen konserniojaoston
nimittämään viipymättä Länsimetro Oy:lle uuden hallituksen, jonka
toimintaan toimialajohtaja Louko ei osallistu. ”
Savolan Bymanin kannattamana teki seuraavan ehdotuksen:
”Valtuusto
1
toteaa, että oikeuden langettama tuomio yleensä antaa aihetta
toimenpiteille
2
toteaa, että Olavi Loukon nyt esiin tullut, monta vuotta jatkunut
toimintatapa on omiaan merkittävästi aiheuttamaan luottamuspulaa.
Espoon imagon säilyttämisen kannalta on tärkeää, että tuomion saanut
vähintäänkin siirretään toisiin tehtäviin.”
Mauriala Almqvistin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen:
”Valtuusto edellyttää, että toimialajohtaja Olavi Loukon luottamuksen
viranomaistoiminnassa heikennyttyä käräjäoikeuden
lahjusrikkomustuomiossa toteamien syiden johdosta ja tuomion sekä sen
perustelujen saaman yleisen julkisuuden johdosta, tulee
kaupunginhallituksen käynnistää kiireellisenä päätösasiana Olavi Loukoa
kunnallista viranhaltijaa koskevan lain 24 §:n 3. momentin mukaisesti
kuullen esityksen valmistelu valtuustolle Olavi Loukon siirtämiseksi vuoden
pituiseksi määräajaksi kunnallista viranhaltijaa koskevan lain 24 §:n 2
momentin mukaisesti Espoon kaupungin toiseen virkasuhteeseen, jonka
kelpoisuusvaatimukset hän täyttää ja jota voidaan pitää hänelle tässä
tilanteessa sopivana, ja jossa hänen varsinainen palkkansa ei vähene.”
Lahtinen Juvosen kannattamana teki seuraavan toivomuksen:
”Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus ohjeistuksen täsmentämisen
lisäksi huolehtii myös siitä, että sääntöjä ja ohjeita noudatetaan.”
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi
selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus
hyväksyttiin yksimielisesti.
Puheenjohtaja teki seuraavan käsittelyjärjestysehdotuksen: ensin
äänestetään vastakkain Maurialan ja Savolan ehdotusten kesken ja sitten
voittanut ehdotus asetetaan kaupunginhallituksen pohjaehdotusta vastaan
ja sitten äänestetään lisäyksistä ja sitten toivomuksesta.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
27.01.2014
Asia 6
Sivu 18 / 76
Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan käsittelyjärjestysehdotuksen.
Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat
Maurialana ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Savolan
ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan
ehdotuksen.
Äänestyksessä valtuusto 17 äänellä 4 ääntä vastaan ja 46 äänestäessä
tyhjää hyväksyi tässä äänestyksessä Maurialan ehdotuksen. Äänestyslista
on pöytäkirjan liitteenä.
Tämän jälkeen äänestettiin edellisen äänestyksen voittajan ja
pohjaehdotuksen kesken.
Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat
kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat
Maurialan ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan
ehdotuksen.
Äänestyksessä valtuusto 51 äänellä 10 ääntä vastaan ja 6 äänestäessä
tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on
pöytäkirjan liitteenä.
Seuraavaksi otettiin käsiteltäväksi lisäykset:
Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Laakson lisäysehdotus yksimielisesti
hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston
hyväksyneen sen.
Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon lisäysehdotus yksimielisesti
hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on
äänestettävä.
Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Elon
lisäysehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät
"ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen.
Äänestyksessä valtuusto 38 äänellä 22 ääntä vastaan ja 7 äänestäessä
tyhjää hylkäsi Elon lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan
liitteenä.
Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kuusiston ehdotus yksimielisesti
hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on
äänestettävä.
Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Kuusiston
ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei".
Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen.
Äänestyksessä valtuusto 55 äänellä 6 ääntä vastaan ja 6 äänestäessä
tyhjää hylkäsi Kuusiston ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 6
Sivu 19 / 76
Seuraavaksi otettiin käsiteltäväksi toivomus.
Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Lahtisen toivomusehdotus
yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja
totesi valtuuston hyväksyneen sen.
Päätös
Valtuusto:
Valtuusto toteaa, ettei Olavi Loukolle tuomittu sakkorangaistus anna
aihetta enempiin toimenpiteisiin ja että kaupunginhallitus on virkamatkoja
koskevaa ohjeistusta syytteen nostamisen jälkeen täsmentänyt, ja että
kaupunginhallitus selvittää, onko oikeuden päätöksen johdosta syytä tehdä
täsmennyksiä ohjeistukseen.
Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomuksen:
-
Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus ohjeistuksen täsmentämisen
lisäksi huolehtii myös siitä, että sääntöjä ja ohjeita noudatetaan.
Byman ilmoitti eriävän mielipiteensä päätökseen.
Kaupunginhallitus 16.12.2013 § 371
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi, ettei Korkein
oikeus myöntänyt Olavi Loukolle valituslupaa, joten Helsingin
hovioikeuden Loukolle tuomitsema sakkorangaistus lahjusrikkomuksesta
jää pysyväksi. Samalla valtuusto toteaa, ettei asia anna aihetta enempiin
toimenpiteisiin.
Käsittely
Asia käsiteltiin § 378 jälkeen.
Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa.
Kaupunginhallitus kuuli suullisesti teknisen toimen johtaja Olavi Loukoa,
jonka jälkeen tämä poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon
ajaksi.
Tämän jälkeen pidettiin tauko.
Puheenjohtaja Sistosen ym. kannattamana teki seuraavan ehdotuksen:
”Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto
1
merkitsee tiedoksi, ettei Korkein oikeus myöntänyt Olavi Loukolle
valituslupaa, joten Helsingin hovioikeuden Loukolle tuomitsema
sakkorangaistus lahjusrikkomuksesta jää pysyväksi.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
27.01.2014
Asia 6
Sivu 20 / 76
2
antaa Olavi Loukolle vastaisen varalle huomautuksen hovioikeuden
lahjusrikkomustuomioon johtaneen teon johdosta.”
Elo Gestrinin ym. kannattamana ehdotti, että asia palautetaan.
Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty
esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on
äänestettävä.
Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan
hylänneen Elon palautusehdotuksen.
Elo Gestrinin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.
Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty
esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on
äänestettävä.
Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan
hylännen Elon pöydällepanoehdotuksen.
Gestrin Kerolan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen:
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto
”1
merkitsee tiedoksi, ettei Korkein oikeus myöntänyt Olavi Loukolle
valituslupaa, joten Helsingin hovioikeuden Loukolle tuomitsema
sakkorangaistus lahjusrikkomuksesta jää pysyväksi.
2
antaa Olavi Loukolle varoituksen hovioikeuden lahjusrikkomustuomioon
johtaneen teon johdosta.”
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän
esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, joiden johdosta on
äänestettävä.
Puheenjohtaja ehdotti, että ensin äänestetään puheenjohtajan ja Gestrinin
ehdotusten välillä ja tässä äänestyksessä voittanut ehdotus asetetaan
vastakkain esittelijän ehdotuksen kanssa.
Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen.
Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 äänellä
äänestäneen Gestrinin ehdotuksen puolesta.
Tämän jälkeen äänestettiin esittelijän ja Gestrinin ehdotuksen välillä.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 6
Sivu 21 / 76
Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 äänestäessä
tyhjää hyväksyneen Gestrinin ehdotuksen.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto
1
merkitsee tiedoksi, ettei Korkein oikeus myöntänyt Olavi Loukolle
valituslupaa, joten Helsingin hovioikeuden Loukolle tuomitsema
sakkorangaistus lahjusrikkomuksesta jää pysyväksi,
2
antaa Olavi Loukolle varoituksen hovioikeuden lahjusrikkomustuomioon
johtaneen teon johdosta.
Tiedoksi
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 7
27.01.2014
Sivu 22 / 76
606/10.02.03/2011
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunginhallitus
12 §
132 §
137 §
374 §
23.1.2013
4.9.2013
11.9.2013
16.12.2013
7
Lasihytinrinne, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 521800,
Vanttila
Valmistelijat / lisätiedot:
Saara Melama, puh. 043 825 3628
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy 24.1.2011 päivätyn ja 11.9.2013 muutetun
Lasihytinrinne - Glashyttebrinken, Vanttila IB muutos - Fantsby I B,
ändring, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen,
piirustusnumero 6562, joka käsittää korttelit 43060 ja 43003 - 43004 ja
katualueet 43. kaupunginosassa (Vanttila), alue 521800.
Oheismateriaali
Selostus
Tapahtumaluettelo
Kaavamääräykset
Ajantasa-asemakaava
Kaavakartta
Kaaviokuvat Kauklahden keskeisten osien suunnitelmista 2006 ja
2011
Lasihytinrinne-asemaakaavan jalankulun ja pyöräilyn yhteydet,
muistio 10.9.2013
Kaava-alue sijaitsee Kauklahden keskusta-alueella Kauklahdenväylän
tuntumassa rantaradan eteläpuolella. Asemakaavalla mahdollistetaan
Kauklahden keskeisten osien kehittämistyön mukaisesti tarvittavien
kaupallisten palveluiden toteuttaminen Vanttilan alueelle sekä muutetaan
teollisuusalueen korttelin (Lumene Oy) merkintöjä ja määräyksiä
vastaamaan paremmin tämän päivän vaatimuksia. Kaava-alueen pinta-ala
on n. 8 ha ja alueen rakennusoikeus on yhteensä n. 37 400 k-m2. Kaavan
mukaisesta rakennusoikeudesta on nykyisellään toteutunut vajaa 19 200
k-m2 (Lumene Oy korttelissa 43004).
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 7
Sivu 23 / 76
Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:
Lasihytinrinne - Glashyttebrinken, Vanttila IB, muutos - Vantsby I B,
ändring, asemakaava ja asemakaavanmuutosehdotus,
piirustusnumero 6562, joka käsittää korttelit 43060 ja 43003 - 43004 ja
katualueet 43. kaupunginosassa (Vanttila), alue 521800.
Vireilletulo
Kaavan vireilletulosta on kuulutettu ilmoituksella Länsiväylässä sekä
Hufudstadsbladetissa 23.12.2009.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kaava-aluetta koskeva erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on
laadittu 17.1.2011.
Alueen kuvaus
Lasihytinrinteen asemakaava-alue sijaitsee Kehä III:n ja Länsiväylän
yhdistävän Kauklahdenväylän varressa. Alue sijoittuu Kauklahden vanhan
keskustan eteläpuolelle Vanttilan teollisuusalueen luoteisosaan.
Kaavoitettava alue on kooltaan n. 8,2 ha.
Asemakaava- ja asemakaavan muutosalue käsittää Hyttimiestarintien ja
Kauklahdenväylän välisen liittymäalueen, osia Mänkimiehentien,
Hyttimestarintien ja Lasihytin katualueista sekä korttelit 43003, 43004 ja
43060.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 7
Sivu 24 / 76
Hyttimestarintien liittymän itäpuolinen alue on rakentamaton ja vailla
lainvoimaista asemakaavaa oleva alue. Liittymän länsipuolinen alue on
toistaiseksi rakentamatonta teollisuuskorttelialuetta paikoitusvarauksineen.
Hyttimestarintien ja Lasihytin välissä oleva alue on jo rakennettua
teollisuusaluetta ja tontilla sijaitsee Lumene Oy:n tehdasrakennuksia.
Kyseisen kiinteistön kaikkea rakennusoikeutta ei kuitenkaan ole
toistaiseksi käytetty.
Liikenne
Kaava-alueen katuverkon muodostavat kokoojakatu Hyttimestarintie sekä
siihen liittyvät tonttikadut Lasihytti ja Mänkimiehentie. Hyttimestarintie liittyy
kaava-aluetta rajaavaan Kauklahdenväylään, joka on Länsiväylän ja Kehä
III:n välinen pääväylä. Suunnittelualueen kohdalla Kauklahdenväylä on
1+1-kaistainen maantie ja sen keskimääräinen arkivuorokausiliikenne oli
syksyllä 2011 noin 13 600 ajon./vrk. Hyttimestarintien ja Kauklahdenväylän
välinen liittymä on valo-ohjaamaton T-liittymä, joka on nykytilanteessa
ruuhkautunut. Hyttimestarintien liikennemäärä oli syksyllä 2011 noin 1 800
ajon./vrk.
Vuonna 2007 tehdyn Kauklahdenväylän kehittämisselvityksen sekä
vuonna 2012 tehdyn Kauklahdenväylän välin Kehä III - Kurttilantie
tilavaraussuunnitelman mukaan Kauklahdenväylä parannetaan
2+2 -kaistaiseksi ja Hyttimestarintien liittymä toteutetaan 2-kaistaisena
kiertoliittymänä. Ensimmäisessä vaiheessa liittymä muutetaan
1-kaistaiseksi kiertoliittymäksi, joka parantaa liittymän sujuvuutta.
Seudullinen pyöräilyn ja jalankulun pääreitti kulkee Kauklahdenväylän
pohjoispuolella. Yhteys Kauklahden asemalle ja Kauklahden keskustaan
kulkee Hyttimestarintietä pitkin Hansaportin ja Espoonjoen ylittävän sillan
kautta. Alueen eteläpuolella sijaitsee Kauklahdenväylän alittava yhteys
Kurttilantien pohjoispuolella. Espoonjoen varressa kaava-alueen
ulkopuolella kulkee ulkoilureittien yleissuunnitelman mukainen
pääulkoilureitti.
Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne
Uudenmaan maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta.
Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka
käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden
suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Suunnittelualue on
merkitty Espoon eteläosien yleiskaavassa pääosin kehitettäväksi
keskustatoimintojen ja lähipalveluiden alueeksi (C), jolle saa sijoittaa
asumista sekä hallinto-, toimisto, palvelu- koulutus- ja myymälätiloja,
muttei kuitenkaan vähittäiskaupan suuryksikköä. Keskustatoimintojen alue
ulottuu Espoonjoen molemmin puolin käsittäen sekä Kauklahden vanhaa
keskusta-aluetta että Vanttilan teollisuusalueen pohjoisosan. Vähäiseltä
osin kaava-alue sijoittuu teollisuus- ja varastoalueeksi merkitylle alueelle
T/y. Merkintä sallii suuria varasto- ja myyntitiloja vaativan alueelle
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 7
Sivu 25 / 76
soveltuvan kaupan sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien
työpaikkojen sijoittumisen alueelle.
C-alue on pääosin ja T/y-alue kokonaisuudessaan osoitettu kehitettäviksi
alueiksi. Nyt laadittu asemakaava asemakaavanmuutoksineen on
yleiskaavan sekä maakuntakaavan mukainen.
Alueella on pääosin voimassa Vanttila I B asemakaava lukuun ottamatta
Hyttimestarintien ja Mänkimiehentien rajaamaa eteläisintä osaa, jolla ei ole
lainvoimaista asemakaavaa.
Vanttila I B asemakaavassa kortteli 43003 on TT-1 teollisuusrakennusten
korttelialuetta sekä LPA autopaikkojen korttelialuetta. Kortteli 43004 on
TT-1 teollisuusrakennusten korttelialuetta. Kyseisten korttelialueiden
tehokkuusluku on e = 0,65. Kortteleiden väliset alueet on esitetty
katualueiksi.
Hyttimestarintien ja Mänkimiehentien rajaama korttelialue on ollut aiemmin
osana Åminnen asemakaavaehdotusta. Kyseinen asemakaava on ollut
nähtävillä MRA 27 §:n mukaisesti 1.12.2008 - 5.1.2009. Nähtävilläolon
jälkeen korttelialue 43060 on erotettu Åminnen kaavasta ja liitetty osaksi
tätä kaava-aluetta, jotta kaupalliset selvitykset ja liikenteen toimivuus
voidaan selvittää kokonaisvaltaisemmin.
Maanomistus
Ruokakesko Oy omistaa korttelialueen 43003 ja Kiinteistö Oy Espoon
Lasikuja 2 c/o Kiinteistömanagement J. Juhola omistaa korttelin 43004.
Kaavoittamaton alue (kortteli 43060) on osittain Espoon kaupungin
omistuksessa, lisäksi osan alueesta omistaa Asuntosäätiön Kiinteistöt Oy
c/o Asuntosäätiö. Katualueet ovat Espoon kaupungin omistuksessa.
MRA 27 §:n mukainen kuuleminen
Kaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 §:n mukaisesti 11.2 - 12.3.2013.
Kaavaehdotuksesta saatiin yhteensä yksitoista lausuntoa ja kannanottoa.
Yhtään muistutusta ei saatu. Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät
vastineineen ovat asian liitteinä.
Lisäksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES:n lausunnon johdosta on
tehty selvitystyö Lasihytinrinne-asemakaavan onnettomuusvaarojen
turvallisuustarkastelu (Gaia Consulting Oy), koska Lumene Oy on Seveso
II-direktiivin mukainen suuronnettomuusvaarallinen laitos.
Turvallisuustarkastelun riittävyyttä sekä tarvittavia lisäyksiä ja muutoksia
kaavamerkintöjen ja - määräysten osalta arvioitiin 24.6.2013 järjestetyssä
konsultaationeuvottelussa, johon osallistuivat TUKES:n, ELY-keskuksen,
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen, kaupungin ympäristökeskuksen sekä
kaupunkisuunnittelukeskuksen edustajat.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
27.01.2014
Asia 7
Sivu 26 / 76
Turvallisuustarkastelussa merkittävimmäksi riskiksi arvioitiin Lumene Oy:n
aerosolivaraston tulipalo. Konsultaationeuvottelussa sovittiin, että
varotoimenpiteenä kortteliin 43004 merkitään mahdollisen onnettomuuden
vaikutuksia merkittävästi rajoittava moreeni- ja kalliomuodostuma osaalueena ge-1, ja korttelissa 43003 kielletään ikkunoiden sijoittaminen
korttelin 43004 puoleiseen julkisivuun. Lisäksi ELY-keskus halusi
turvallisuustarkastelua täydennettävän vielä Kuusakoski Oy:n
prosessikuvauksella. Täydennetty versio turvallisuustarkastelusta valmistui
20.8.2013, eikä se antanut uutta aihetta kaava-asiakirjojen tarkistamiseen.
Myös ELY-keskus piti täydennystä riittävänä. Viranomaisten mukaan
tehtyjen tarkennusten jälkeen kaavan jatkokäsittelylle ei ole estettä.
Viranomaisten mukaan uusia lausuntoja ei tarvita.
Ehdotusaineiston nähtävilläolon jälkeen asemakaavakarttaan ja
-määräyksiin on tehty seuraavia teknisluoteisia tarkistuksia:
- kortteliin 43060 on merkitty johtokuja olemassa olevalle 400 A/1976
vesijohdolle
- kortteliin 43003 on merkitty varaus isolle alueelliselle kierrätyspisteelle
- kaavakarttaan on merkitty aluevaraukset hulevesien käsittelemistä
varten (hu-1) kortteliin 43003
- istutettavalle alueenosalle rakennettavaa kivimuuria koskevaa
kaavamääräystä on tarkennettu niin, että muuria on mahdollista
aukottaa siten, että kokonaisuus on kaupunkikuvalliselta ilmeeltään
selkeä ja yhtenäinen
- tarkennettiin, että rakennusten yhteyteen sijoitettavat muuntamotilat
tulee sijoittaa katutasoon (14 §)
- liikennejärjestelyihin sidottua ajoitusmääräystä on tarkennettu
lisäämällä korttelinumero 43003 (17§)
- hulevesimääräyksiä on tarkennettu siten, että mitoitusvaatimus koskee
korttelia 43004 vain uudisrakentamisen osalta (18 §)
- Espoonjoen tulvimisriskiin liittyvää määräystä on tarkennettu
määrittelemällä alin korko +5.00 mpy, jolla vesi voi vaurioittaa
rakenteita (20 §)
- muinaismuistolain mukainen muinaismuistoalue sm-1 on poistettu
korttelista 43003 Espoon kaupunginmuseon luvalla.
- kortteliin 43003 on lisätty merkintä, jolla kielletään ikkunoiden
sijoittaminen korttelin 43004 puoleiselle julkisivulle
- korttelissa 43004 TY-1 merkintä on päivitetty merkinnäksi T-1/kem,
joka ilmaisee että korttelialueella valmistetaan tai varastoidaan
vaarallisia kemikaaleja. Samalla määräyksestä on poistettu asumisen
salliva merkintä.
- kortteliin 43004 on lisätty osa-aluemerkintä ge-1, jolla osoitetaan
moreeni- ja kalliomuodostuma, joka suojaa naapurikortteleita
korttelissa 43004 sijaitsevan aerosolivaraston mahdollisessa
onnettomuustapauksessa rajoittaen merkittävästi onnettomuuden
vaikutuksia
- pysäköintinormista (1 §) on poistettu kohta ”2 autopaikkaa asuntoa
kohti” tarpeettomana.
Tehtyjen tarkistusten katsottiin olevan luonteeltaan vähäisiä, eikä
asemakaavan muutosehdotusta katsottu tarpeelliseksi asettaa uudelleen
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
27.01.2014
Asia 7
Sivu 27 / 76
nähtäville. Myös kaavan rakennusoikeus on pysynyt ennallaan tarkistusten
jälkeen. Korttelin 43004 maanomistajaa Kiinteistö Oy Espoon Lasikuja 2
c/o Kiinteistömanagement J. Juholaa ja toimijaa Lumene Oy:tä on kuultu
vielä MRA 32 § mukaisella kuulemiskirjeellä (4.7.–26.7.2013)
ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen. Muistutuksia ei saatu.
Asemakaavaehdotus asemakaavanmuutosehdotuksineen
Asemakaavoittamaton korttelialue 43060 Mänkimiehentien ja
Kauklahdenväylän välissä on esitetty liike- ja toimistorakennusten
korttelialueeksi (K-1) ja sille on osoitettu n. 2 700 k-m2 rakennusoikeutta.
Tämä vastaa tonttitehokkuutta e = 0,30. Kaava sallii korttelialueelle myös
alle 50 % rakennusoikeudesta päivittäistavarakaupan myymälätiloja.
Toistaiseksi korttelissa 43060 ei ole tiedossa konkreettista hanketta eikä
näin ollen myöskään hankeen toteuttamisaikataulu ole tiedossa. Osalla
korttelia 43060 sijaitsee muinaismuistolailla suojeltua Kurtbyn historiallista
kylämäkialuetta (säilyneisyysluokka on 1), joka on huomioitu
kaavamerkinnällä sm-1.
Vanttila I B asemakaavan mukainen teollisuusrakentamiselle (TT-1)
osoitettu korttelialue 43003 muutetaan liikerakennusten korttelialueeksi
(KMK-1), jolle on osoitettu 7 000 k-m2 rakennusoikeutta
myymäläkeskittymää varten. Kortteliin saa toteuttaa yhden alle 2 000 k-m2
suuruisen päivittäistavarakaupan myymälän ja pienempiä myymälöitä tai
muita palvelutiloja kahteen kerrokseen. Ikkunoiden sijoittaminen korttelin
43004 puoleiseen julkisivuun on kielletty kaavamerkinnällä
varotoimenpiteenä naapurikorttelissa tapahtuvan mahdollisen
suuronnettomuuden varalta. Lisäksi kortteliin 43003 tulee sijoittaa
alueellinen kierrätyspiste sekä tarvittaessa polttoaineen jakelupiste.
Kaavanmuutoksella korttelialueen 43003 rakennusoikeus vähennee
runsaan 600 k-m2 verran. Uhanalaisen keltamataran säilyminen on turvattu
kaavamääräyksellä. Osalla korttelia 43003 sijaitsee muinaismuistolailla
suojeltua Mulby-Nissin kylämäkialuetta, mutta Mikroliitti Oy:n tekemässä
muinaisjäännöksen koekaivauksessa keväällä 2013 osoittautui, ettei
korttelialueelta löytynyt kiinteää muinaisjäännöstä. Näin ollen
kaavaehdotusvaiheessa ollut sm-1 -merkintä on poistettu kaavakartasta
Espoon kaupunginmuseon luvalla.
Korttelin 43004 osalta kaavamerkintöjä on saatettu paremmin nykypäivää
vastaaviksi ja kaavamuutos mahdollistaa nykyisen lainvoimaisen
asemakaavan mukaisen toiminnan jatkamisen sellaisenaan. Koska
korttelissa sijaitseva Lumene Oy:n tehdas on luokiteltu Seveso II
-direktiivin mukaiseksi suuronnettomuusvaaralliseksi laitokseksi, on
käyttötarkoitus muutettu T-1/kem-merkinnäksi ja samalla poistettu
kaavamääräyksistä asumisen salliva merkintä direktiivin vastaisena.
Lisäksi kaavamerkinnällä on osoitettu korttelialueella sijaitseva moreeni- ja
kalliomuodostuma, joka suojaa naapurikortteleita tässä korttelissa
sijaitsevan aerosolivaraston mahdollisessa onnettomuustapauksessa
rajoittaen merkittävästi onnettomuuden vaikutuksia. Myös toistaiseksi vielä
toteutumaton rakennusoikeus ja laskennalliset autopaikat ovat edelleen
toteutettavissa kyseiselle korttelialueelle. Korttelissa 43004
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 7
Sivu 28 / 76
rakennusoikeuden määrä säilyy ennallaan (n. 27 700 k-m2). Tämä vastaa
tonttitehokkuutta e = 0,65. Korttelin rakennusoikeudesta saa
kaavamuutoksen myötä olla enintään 45 % varastotiloja ja liike- ja
toimistotiloja enintään 15 %.
Lisäksi kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä on huomioitu kaikissa
kortteleissa hulevesien asianmukainen käsittely, Espoonjoen tulvariskin
huomioiminen rakentamiskoron avulla, kaupunkikuvalliset tavoitteet,
istutettavat alueet, tarvittavat muuntamotilat ja johtovaraukset ym. tärkeät
seikat. Kortteleiden väliset alueet on esitetty katualueiksi.
Selvitykset ja viranomaisneuvottelut
Alueelle on laadittu mm. seuraavat selvitykset ja suunnitelmat:
Lasihytinrinne, asemakaava muutoksineen; kaupallisten vaikutusten
arviointi (Entrecon Oy 2011), Lasihytinrinteen asemakaava-alueen
ympäristövaikutusselvitys (WSP Finland 2012), Hulevesitarkastelu –
Lasihytinrinne - Espoo Kauklahti (Vahanen environment Oy 2013), Espoo
Kauklahti - Muulo (Mulby) Niss muinaisjäännöksen koekaivaus (Mikroliitti
Oy 2013), Lasihytinrinne – Kauklahti - Korttelisuunnitelma - kortteli n:o
43003 (L Arkkitehdit Oy, entinen Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy ja
muut konsultit 2013) sekä Lasihytinrinne-asemakaavan
onnettomuusvaarojen turvallisuustarkastelu (Gaia Consulting Oy 2013).
Lisäksi Kauklahdenväylälle välille Kehä III - Kurttilantie on laadittu vuonna
2012 tilavaraussuunnitelma sekä vuonna 2011 tiesuunnitelma, joka
sisältää parantamisen 1. vaiheen.
Viranomaisneuvottelutarvetta ELY-keskuksen kanssa ei todettu olevan,
mutta työkokouksessa ELY-keskuksen kanssa sovittiin, että heiltä
pyydetään lausunto sekä valmisteluaineisto- että ehdotusvaiheessa, ja
näin on tehty. Lisäksi 24.6.2013 pidettiin konsultaationeuvottelu
turvallisuustarkastelun tulosten käsittelemiseksi, jonka jälkeen
turvallisuustarkastelua on vielä ELY-keskuksen toiveesta täydennetty
Kuusakoski Oy:n osalta (ks. kappale MRA 27 §:n mukainen kuuleminen).
Perittävät maksut
Hakijat ovat maksaneet 28.2.2011 asemakaavan muutoksen
kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3.
Päätöshistoria
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.1.2013 § 12
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
27.01.2014
Asia 7
Sivu 29 / 76
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet
on annettu Lasihytinrinteen asemakaavasta, alue 521800,
2
hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 24.1.2011 päivätyn ja
14.1.2013 muutetun Lasihytinrinne - Glashyttebrinken, Vanttila IB muutos Fantsby I B, ändring, asemakaavaehdotuksen ja
asemakaavamuutosehdotuksen, piirustusnumero 6562, joka käsittää
korttelit 43060 ja 43003 - 43004 ja katualueet 43. kaupunginosassa
(Vanttila), alue 521800,
3
pyytää asemakaavasta muutosehdotuksineen tarvittavat lausunnot sekä
toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön
päiväyksestä.
Käsittely
Keskustelun alussa esittelijä poisti teknisenä korjauksena korttelin 43003
(KMK-1) sm-1 -merkinnän eteläpuolelle sijoitetun rakennusalan rajaan
velvoittavan rakentamisen (nuoli-merkintä) sekä maanalaista johtoa
varattu alueenosa-merkintää jatketaan kuulumaan: ”siirron jälkeen johdolla
varautuvan alueen voi käyttää kaavan mukaiseen rakentamiseen mikäli
muut korttelia koskevat rajoitteet eivät sitä estä”.
Todettiin että korjaukset tehdään liitekarttaan.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. lausunnot ja mielipiteet on
annettu Lasihytinrinteen asemakaavasta, alue 521800,
2
hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 24.1.2011 päivätyn ja
14.1.2013 muutetun Lasihytinrinne - Glashyttebrinken, Vanttila IB muutos Fantsby I B, ändring, asemakaavaehdotuksen ja
asemakaavamuutosehdotuksen, piirustusnumero 6562, joka käsittää
korttelit 43060 ja 43003 - 43004 ja katualueet 43. kaupunginosassa
(Vanttila), alue 521800,
3
pyytää asemakaavasta muutosehdotuksineen tarvittavat lausunnot sekä
toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön
päiväyksestä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.9.2013 § 132
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
27.01.2014
Asia 7
Sivu 30 / 76
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja kannanotot
on annettu Lasihytinrinteen asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan
muutosehdotuksesta, alue 521800,
2
hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 24.1.2011 päivätyn ja
26.8.2013 muutetun Lasihytinrinne - Glashyttebrinken, Vanttila IB muutos Fantsby I B, ändring, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan
muutosehdotuksen, piirustusnumero 6562, joka käsittää korttelit 43060 ja
43003 - 43004 ja katualueet 43. kaupunginosassa (Vanttila), alue 521800,
3
ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL
59§:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen
loppuosan, 1560 euroa sekä 1/3 osan kuulutuskustannuksista, 766,68
euroa, eli yhteensä 2326,68 euroa asemakaavan ja asemakaavan
muutoksen hyväksymisen jälkeen.
Käsittely
Käsittelyn alussa esittelijä korjasi ehdotustaan siten, että:
- listatekstin ingressi muutetaan kuulumaan: Kaava-alue sijaitsee
Kauklahden keskusta-alueella Kauklahdenväylän tuntumassa
rantaradan eteläpuolella. Asemakaavalla mahdollistetaan Kauklahden
keskeisten osien kehittämistyön mukaisesti tarvittavien kaupallisten
palveluiden toteuttaminen Vanttilan alueelle sekä muutetaan
teollisuusalueen korttelin (Lumene Oy) merkintöjä ja määräyksiä
vastaamaan paremmin tämän päivän vaatimuksia. Kaava-alueen pintaala on n. 8 ha ja alueen rakennusoikeus on yhteensä n. 37 400 k-m2.
Kaavan mukaisesta rakennusoikeudesta on nykyisellään toteutunut
vajaa 19 200 k-m2 (Lumene Oy korttelissa 43004).
- kaavamääräyksen (1 §): poistetaan pysäköintinormista kohta ”2
autopaikkaa asuntoa kohti” tarpeettomana, koska asumisen salliva
määräys poistettiin ehdotusvaiheen jälkeen korttelista 43004.
Keskustelun kuluessa jäsen Ahlman esitti jäsen Pöntysen kannattamana,
että asia jätetään pöydälle seuraavaan 11.9.2013 pidettävään kokoukseen
eikä sitä vastustettu.
Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja
tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei
vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti
hyväksytyksi.
Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
Asia päätettiin jättää yksimielisesti pöydälle seuraavaan 11.9.2013
pidettävään kokoukseen
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
27.01.2014
Asia 7
Sivu 31 / 76
Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.9.2013 § 137
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja kannanotot
on annettu Lasihytinrinteen asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan
muutosehdotuksesta, alue 521800,
2
hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 24.1.2011 päivätyn ja
26.8.2013 muutetun Lasihytinrinne - Glashyttebrinken, Vanttila IB muutos Fantsby I B, ändring, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan
muutosehdotuksen, piirustusnumero 6562, joka käsittää korttelit 43060 ja
43003 - 43004 ja katualueet 43. kaupunginosassa (Vanttila), alue 521800,
3
ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59
§:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen
loppuosan, 1 560 euroa sekä 1/3 osan kuulutuskustannuksista, 766,68
euroa, eli yhteensä 2 326,68 euroa asemakaavan ja asemakaavan
muutoksen hyväksymisen jälkeen.
Käsittely
Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että
kohtaan selostus lisätään: "Asemakaavaehdotuksen oheismateriaaliin
lisätään lautakunnalle pöydällä olon aikana toimitettu tiivistelmä, joka
sisältää kaaviokuvat Kauklahden keskeisten osien kokonaisselvityksestä
(2006) ja Kauklahden keskeisten osien kehittämistyöstä (2011) sekä
Lasihytinrinne-asemakaavan jalankulun ja pyöräilyn yhteyksistä laadittu
muistio (nykytila 2013 ja suunnitelmat).
Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja
Louhelaisen kannattamana, että:
- lisätään uusi päätöskohta, joka kuuluu: ”edellyttää, että kaava-alueelle
sijoittuvien kaupallisten palvelujen asiointiliikenteen turvaamiseksi
toteutetaan palvelujen valmistumisen yhteydessä riittävän hyvät
kävely- ja pyöräily-yhteydet lähialueelta.”
- lisätään uusi päätöskohta, joka kuuluu: ”korostaa asemakaavan
mahdollistaman polttoaineen jakelupisteen merkitystä Kauklahden ja
sen lähialueiden palveluverkon kannalta.”
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, että
voidaanko esittelijän tekemät korjaukset ja hänen tekemänsä muutokset
hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden
tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi.
Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja liitteessä.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 7
Sivu 32 / 76
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
päätti ottaa asian käsittelyyn sekä päätti, että
2
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja kannanotot
on annettu Lasihytinrinteen asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan
muutosehdotuksesta, alue 521800,
3
hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 24.1.2011 päivätyn ja
26.8.2013 muutetun Lasihytinrinne - Glashyttebrinken, Vanttila IB muutos Fantsby I B, ändring, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan
muutosehdotuksen, piirustusnumero 6562, joka käsittää korttelit 43060 ja
43003 - 43004 ja katualueet 43. kaupunginosassa (Vanttila), alue 521800,
4
edellyttää, että kaava-alueelle sijoittuvien kaupallisten palvelujen
asiointiliikenteen turvaamiseksi toteutetaan palvelujen valmistumisen
yhteydessä riittävän hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet lähialueelta,
5
korostaa asemakaavan mahdollistaman polttoaineen jakelupisteen
merkitystä Kauklahden ja sen lähialueiden palveluverkon kannalta,
6
ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59
§:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen
loppuosan, 1 560 euroa sekä 1/3 osan kuulutuskustannuksista, 766,68
euroa, eli yhteensä 2 326,68 euroa asemakaavan ja asemakaavan
muutoksen hyväksymisen jälkeen.
Kaupunginhallitus 16.12.2013 § 374
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Kaupunginhallitus
1
hyväksyy liitteenä olevan Ruokakesko Oy:n kanssa allekirjoitetun
maankäyttö- ja esisopimuksen sekä Asuntosäätiön Kiinteistöt Oy:n kanssa
allekirjoitetun esisopimuksen,
2
ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 24.1.2011 päivätyn ja 11.9.2013
muutetun Lasihytinrinne - Glashyttebrinken, Vanttila IB muutos - Fantsby I
B, ändring, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen,
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 7
Sivu 33 / 76
piirustusnumero 6562, joka käsittää korttelit 43060 ja 43003 - 43004 ja
katualueet 43. kaupunginosassa (Vanttila), alue 521800.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Tiedoksi
-
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote
päätöksestä liitteineen
Uudenmaan liitto, ote lainvoimaisesta päätöksestä sekä liitekartta
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 8
27.01.2014
Sivu 34 / 76
664/10.02.03/2011
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunginhallitus
Valtuusto
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunginhallitus
9§
25 §
35 §
43 §
319 §
156 §
7§
91 §
375 §
2.2.2011
16.3.2011
29.2.2012
14.3.2012
12.11.2012
10.12.2012
23.1.2013
29.5.2013
16.12.2013
8
Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 630102, 64. kaupunginosa,
Karvasmäki
Valmistelijat / lisätiedot:
Liisa Ikonen, puh. 043 825 1183
Mikla Koivunen, puh. 046 877 2502
Silja Savolainen, puh. 046 877 3000
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy 14.11.2006 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Lommila Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka
käsittää korttelit 64005-64007 sekä katu-, liikenne ja virkistysalueet 64.
kaupunginosassa Karvasmäki (muodostuu uusi kortteli 64030 ja poistuu
kortteli 64005) sekä siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset
Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I, joka käsittää puistoaluetta 47.
kaupunginosassa Muurala, Miilukorpi - Milkärr, joka käsittää liikennealuetta
72. kaupunginosassa Karhusuo ja Kirskumäki, Fallåker - Kirskobacka,
Fallåker, joka käsittää katualuetta 64. kaupunginosassa Karvasmäki.
Oheismateriaali
-
Tapahtumaluettelo
Kaavamääräykset 1
Kaavamääräykset 2
Kaavakartta
Havainnekuva
Ajantasa- asemakaava
Kaupunkisuunnittelulautakukunnan päätöshistoria ajalta 22.11.2006
- 18.8.2010 osa 1
Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöshistoria ajalta 22.11.2006 18.8.2010 osa 2
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Selostus
27.01.2014
Asia 8
Sivu 35 / 76
Tavoitteena on Lommilan alueen rakentaminen osaksi Espoon keskuksen
palveluja siten, että sinne syntyy kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen
keskittymä, joka on toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkikuvallisesti
korkeatasoinen, maankäytöltään tehokas sekä vaiheittain
toteuttamiskelpoinen. Asemakaavan muutos parantaa Espoon keskuksen
ja lähialueiden palvelutarjontaa. Kaavoituksella mahdollistetaan
liikerakentamista kauppakeskusta varten 110 000 kem2, josta
päivittäistavarankauppaa saa olla 4 000 kem2, erilliselle liike-, toimisto-,
liikunta- ja hotellitilarakentamiselle 35 000 kem2 ja teollisuus- ja
varastorakentamiselle 30 050 kem2.
Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä
Lommila - Gloms, asemakaavan muutosehdotus, käsittää korttelit 64005
- 64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 64. kaupunginosassa
(Karvasmäki). Muutoksella muodostuu kortteli 64030 ja poistuu kortteli
64005.
Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I, asemakaavan muutosehdotus
käsittää osan puistoaluetta 47. kaupunginosassa (Muurala).
Miilukorpi - Milkärr, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan
liikennealuetta 72. kaupunginosassa (Karhusuo).
Kirskumäki - Kirskobacka, Fallåker - Fallåker, asemakaavan
muutosehdotus käsittää osan katualuetta 64. kaupunginosassa
(Karvasmäki).
Piirustusnumero 6551. Aluenumero 630102.
Vireilletulo
Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksissa
vuodesta 2004 lähtien, viimeksi kaavoituskatsauksessa 2012.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 8
Sivu 36 / 76
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja
arviointisuunnitelma, joka on päivätty 2.6.2005, täydennetty lisälehdellä
30.9.2005 ja päivitetty 1.12.2008 ja 6.11.2009. Valmistelijatietoja ja
kaupungin yhteystietoja päivitettiin 2.4.2013.
Alueen kuvaus
Suunnittelualueen nykyinen kaupunkikuvallinen ilme on sekava ja
hahmottumaton. Alueella on teollisuus- ja varastotoimintaa varten väljästi
rakennettuja tontteja sekä peltoaluetta. Alueella toimii mm. Vehon
ajoneuvovarikko, pienyrityksiä, kaksi polttoaineen jakeluasemaa ja drive-in
pikaruokaravintola.
Maakuntakaava
Uudenmaan maakuntakaavassa Lommilan alue on osoitettu merkinnällä
merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö.
Maakuntakaavan selostuksen mukaan merkinnän osoittamalle alueelle
saadaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa yksi tai useampi
seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö, ja uusia merkitykseltään
seudullisia päivittäistavarakaupan suuryksiköitä ainoastaan Espoon
keskuksen pohjoispuolelle, Kehä III:n ja Turunväylän risteykseen.
Maakuntakaava on vahvistettu marraskuussa 2006. Asemakaavan
muutosehdotus on maakuntakaavan mukainen.
Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa Lommilalle esitetään
enimmäismitoitusta päivittäistavarakaupalle (10 000 k-m²).
Maakuntavaltuusto hyväksyi 20.3.2013 Uudenmaan 2.
vaihemaakuntakaavan. Kaava on ympäristöministeriössä vahvistettavana.
Voimassa oleva yleiskaava
Kaava-alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I, joka
on vahvistettu ympäristöministeriössä 27.6.1996. Yleiskaavassa alue on
pääosin osoitettu yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi.
Pääulkoilureitti kulkee alueen läpi. Asemakaavan muutosehdotus on
pääosin yleiskaavan mukainen. Päivittäistavarakaupan sijoittumisen osalta
yleiskaava ei ole keskustatoimintojen aluetta, mutta voimassa oleva
maakuntakaava sallii alueelle päivittäistavarakaupan suuryksikön
sijoittumisen.
Voimassa olevat asemakaavat
Kaava-alueella on voimassa Lommilan, Nimismiehenmäki I:n, Miilukorven,
Fallåkerin ja Kirskumäen asemakaavat. Korttelit 64005 - 64007 sekä niihin
liittyvät katu-, liikenne- ja virkistysalueet kuuluvat Lommilan
asemakaavaan, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 31.5.1984.
Asemakaavassa alue on toimistorakennusten korttelialuetta (KT), liike- ja
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
27.01.2014
Asia 8
Sivu 37 / 76
toimistorakennusten korttelialuetta (K), liike- ja varastorakennusten
korttelialuetta (KV-1 ja KV-2), liike- ja huoltoasemarakennusten
korttelialuetta (KM), sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta
(T).
MRA 32 §:n mukainen kuuleminen
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 23.1.2013 Lommilan
asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen nähtäville MRA 32 §:n
mukaisesti. Nähtävillä olleessa asemakaavan muutosehdotuksessa
päivittäistavarakaupan määrää oli vähennetty valtuuston päätöksen
mukaisesti 4 000 kem2:iin, hotelli- ja toimistorakentamista koskevaa
kaavamääräystä oli tarkennettu sekä T-korttelin rakennusoikeutta
tarkistettu. Asemakaavan muutosehdotus oli MRA 32 §:n mukaisesti
nähtävillä 11.2.–12.3.2013. Kaavaehdotuksesta saatiin nähtävilläolon
aikana 1 kirjallinen muistutus sekä 4 kpl lausuntoja ja kannanottoja.
Kaavakartan merkintään tehtiin vähäinen tarkistus ELY-keskuksen
lausunnon mukaan koskien maantiealueiden liittymämerkintöjä ja tekninen
korjaus maantiealueen kaavamääräykseen. Kaavaselostusta täydennettiin
ja korjattiin saadun palautteen perusteella.
Aikaisemmat päätökset
Espoon keskuksen kehittämisohjelmassa, jonka kaupunginhallitus on
hyväksynyt 3.6.2003, on päätetty Lommilan osalta, että Espoon keskusta
kehitetään ja vahvistetaan siten, että Espoontorin ympäristöä kehitetään ja
toteutetaan ajallisesti ensisijaisesti suhteessa Lommilaan. Kummallekin
alueelle muodostuu oma selkeä roolinsa kehittyvässä
kaupunkirakenteessa, joka pitkällä aikajaksolla kuroutuu yhdeksi
kaupunkirakenteeksi. Espoon keskuksen Suvelasta Lommilaan johtavaa
akselia, Sunantie - Espoonportti - Kirkkokatu - Nimismiehenpelto kokonaisuutta vahvistetaan julkisten ja kaupallisten palvelujen
vyöhykkeenä. Akselia jatketaan Nimismiehenpellon alueen poikki
Turunväylän alitse Lommilaan. Kaksinapaisen aluekeskuksen idea on, että
radanvarsikeskusta kehitetään palveluiden ja joukkoliikenteeseen
tukeutuvana kaupunkikeskustana, kehäteiden risteysaluetta seudullisesti
palvelevana ja joukkoliikennettä hyödyntävänä palvelukeskittymänä.
Maankäytön suunnittelussa huomioidaan jokilaakson kulttuurihistorialliset
ja virkistykselliset arvot.
Kaupunginhallitus päätti 30.3.2004 merkitä Espoon keskuksen - Lommilan
kaupallisten vaikutusten arviointiraportin tiedoksi ja kehottaa
kaupunkisuunnittelukeskusta aloittamaan Lommilan asemakaavoitus
alueen kaupallisista vaikutuksista laaditun arvioinnin johtopäätösten
mukaisesti.
Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kokouksessaan
14.3.2011 hyväksyä Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksen
toimenpideohjelman vuosille 2011–2020. Jaosto päätti,
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
27.01.2014
Asia 8
Sivu 38 / 76
1) että Espoon keskuksen toimenpideohjelman 2011 - 2020 periaatteita
noudatetaan alueen jatkosuunnittelussa,
2) kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa hyväksymään Lommilan
asemakaavaehdotuksen viivytyksettä nähtäville niin, että asemakaava
voidaan hyväksyä valtuustossa vuoden 2011 aikana.
Toimenpideohjelma on esitys siitä, miten Espoon keskuksen uudistaminen
ohjelmoidaan seuraaviksi noin kymmeneksi vuodeksi. Ohjelman
toteutumista seurataan vuosittain. Esitykseen on koottu päätöksenteon
pohjaksi alueen keskeiset 10 hanketta, jotka yhdessä muodostavat
aluekehittämisen rungon. Näiden kaikkien osahankkeiden vaikutus on
merkittävä kehitettäessä Espoon keskuksen kaupunkiuudistusta
kokonaisuutena. Lommilan asemakaavan muutosehdotusta suoraan
koskevat ja Espoon keskuksen toimenpideohjelmaa toteuttavat
osahankkeet ovat Lommilan kauppakeskushanke ja Suvela – asema –
Lommila -akseli.
Valmisteluaineiston (ent. asemakaavan muutosluonnos) käsittely
Asemakaavan muutosluonnos oli kaupunkisuunnittelulautakunnan
käsiteltävänä ensimmäisen kerran 22.11.2006. Tällöin
kaupunkisuunnittelulautakunta palautti asemakaavaluonnoksen uudelleen
valmisteltavaksi edellyttäen, että muuttuneesta maanomistustilanteesta
johtuvat mahdolliset suunnitelman muutostarpeet selvitetään, ja että
kaavan asiakirjoihin liitetään selvitys Lommilan alueen kytkeytymisestä
Espoon keskuksen kehittämistoimiin. Kaavamateriaaliin edellytettiin
lisättäväksi myös selvitykset alueen ympäristövaikutuksista ja
liikennejärjestelyistä.
Päätöksen mukaan valmistellun kaavasuunnitelman valmisteluaineistoa
käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 14.1.2009. Tällöin
kaupunkisuunnittelulautakunta antoi ohjeita jatkosuunnittelulle ja päätti
asemakaavan keskeisistä tavoitteista.
Kaupunkisuunnittelupäällikkö päätti asettaa valmisteluaineiston nähtäville
26.1.2009.
Asemakaavan muutosehdotuksen käsittely
Aineistoa valmisteltiin käsiteltäväksi lautakunnassa 9.12.2009.
Kaupunkisuunnittelulautakunnassa asemakaavan muutosehdotus jätettiin
pöydälle 9.12.2009, 20.1.2010 ja 17.2.2010. Pöydällä pidon aikana
toimitettiin lautakunnalle lisäselvityksiä. Kaupunkisuunnittelulautakunta
päätti kokouksessaan 17.3.2010 palauttaa asemakaavan
muutosehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi ja ohjeisti jatkosuunnittelua.
Tarkistettua asemakaavan muutosehdotusta käsiteltiin uudelleen
kaupunkisuunnittelulautakunnassa 2.2.2011. Asia jätettiin pöydälle
kokouksissa 2.2.2011 ja 2.3.2011. Kokouksessa 16.3.2011 hyväksyttiin
esittelijän muutokset aineistoon ja asemakaavan muutosehdotus
hyväksyttiin nähtäville lautakunnan lisäyksin.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 8
Sivu 39 / 76
Kokouksessaan 14.3.2012 kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hylätä
esittelijän ehdotuksen kaavan lähettämisestä eteenpäin
kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi.
Teknisen toimen johtaja käytti 19.3.2012 otto-oikeuttaan lautakunnan
päätökseen ja siirsi asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
Kaupunginhallitus 12.11.2012 hyväksyi kaupungin ja Kiinteistö Oy
Lommilan Kauppakeskuksen sekä Ruokakesko Oy:n välillä neuvotellun
maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovuttamisesta sekä
hyväksyi kaavaehdotuksen valtuuston käsiteltäväksi tarvittavien
toimenpiteiden jälkeen.
Valtuusto käsitteli kaavaehdotusta kokouksessaan 10.12.2012 ja päätti
palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä
rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4 000 kerrosneliömetriin.
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 23.1.2013 asettaa valtuuston
päätöksen mukaisesti korjatun asemakaavan muutosehdotuksen
uudelleen nähtäville.
Kaavakarttaa ja selostusta tarkistettiin vähäisesti nähtävillä olon jälkeen.
Ehdotus asemakaavan muutokseksi
Mitoitus ja ajoitus
Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan liikerakentamista
kauppakeskusta varten 110 000 kem2. Erilliselle hotelli- ja toimisto- ja
liikerakentamiselle varataan 29 500 kem2. Liikuntapalveluille osoitetaan
5 500 kem2 varaus, mutta liikuntatiloja voidaan sijoittaa myös muun
kerrosalan puitteissa. Päivittäistavarakaupan osuus saa olla enintään
4 000 kem2 kauppakeskuksen kokonaisrakennusoikeudesta. Teollisuus- ja
varastorakennuksille varataan 30 050 kem2 omalla korttelialueellaan.
Asemakaavan muutosehdotuksen kokonaiskerrosala on yhteensä
175 050 kem2.
Voimassa olevien asemakaavojen mukainen kokonaiskerrosala on noin
110 000 kem2.
Alueen pinta-ala on noin 34 hehtaaria ja kaavamuutoksen mukainen
aluetehokkuus on ea=0,50.
Kauppakeskus tulee kaavamääräyksen mukaan toteuttaa kahdessa
vaiheessa siten, että ensimmäinen vaihe saa olla kooltaan enintään
60 000 kem2. Toinen toteutusvaihe voi olla suuruudeltaan 50 000 kem2.
Toiselle toteutusvaiheelle ei voida myöntää rakennuslupaa ennen
ensimmäisen toteutusvaiheen käyttöönottoa. Kaavamääräyksen
yhteydessä annetulla ensimmäisen vaiheen rakentamisen
vähimmäismäärällä tarkennetaan määräyksen soveltamista vain
merkittävään rakentamiseen.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 8
Sivu 40 / 76
Kaupunkirakenne
Lommilan asemakaavan muutosalue sijoittuu Espoon keskuksen
tarkastelualueelle. Espoon keskuksen kehittämisohjelman mukaisesti
aluetta on kehitetty luonteeltaan tilaa vievän kaupan alueena, joka yhdistyy
aseman seutuun puistokadulla Nimismiehenpellon läpi osaksi keskustan
kaupunkirakennetta ja palveluja.
Lommilan, Espoon aseman seudun ja Suvelan yhdistävä puistokatu
toteutetaan vaiheittain korkealaatuisena jalankulkuympäristönä
huomioiden jokilaakson maisema- ja kulttuuriarvot.
Kaupunkisuunnittelukeskus on 2008 teettänyt kaupunkikuvatarkasteluja
bulevardin toteuttamiseksi Nimismiehenpellon läpi, sekä Espoon
keskuksen arkkitehtikilpailun jatkotyönä laajempia alueellisia visioita.
Visioissa esitetään bulevardin varren kaupunkikuvan elävöittämiseksi lisää
asumista Lommilan ja Nimismiehenpellon alueille. Lommilan alueen
suunnitelmat eivät estä Nimismiehenpellon alueen erilaisia
kehittämisvaihtoehtoja, mutta asemakaavan muutoksella mahdollistetaan
erilaisten katu- ja kevyenliikenteen yhteyksien rakentaminen.
Espoon aseman seudulla useat asemakaavat ja asemakaavan muutokset
ovat vahvistuneet ja alueen täydennysrakentaminen ja mm.
asuntotuotanto on jo alkanut. Espoontorin, Entressen ja S-Marketin osalta
kauppakeskusten toiminnalliseen yhdistämiseen liittyvä
kehittämissuunnitelma on valmiina, ja asemakaavan muutosehdotuksen
valmistelu on käynnissä. Hankkeen toteutuminen vahvistaa aseman
seudun kaupallisia palveluja entisestään. Asuinrakentamisen lisääminen
on edellytys aseman seudun elävöittämiseksi ja elinvoimaisuuden
säilyttämiseksi. Virastokeskuksen, Suviniityn ja Suvelan kaavamuutokset
vastaavat osaltaan tähän tarpeeseen. Myös kaupunkikuvan parantaminen
on alkanut, ja etenkin virastokeskuksen asemakaavanmuutoksen edetessä
alueen ympäristön kehittämiselle on hyvät edellytykset.
Lommilan alueen joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Espoon keskuksen
joukkoliikenneyhteydet parantuvat kaupunkiradan ja matkakeskuksen
toteuttamisen myötä. Tulevaisuudessa mahdolliset Espoo–Salo-oikorata ja
pikaraitiotieyhteys Jorviin tekisivät alueesta entistä vilkkaamman
risteysaseman.
Kaupunkikuva
Asemakaavan muutoksilla mahdollistetaan mm. kauppakeskuksen sekä
toimisto- ja hotellirakennusten rakentaminen ns. Lommilan kolmion
alueelle ja varaudutaan muutoksen tarvitsemien uusien
liikennejärjestelyiden toteutukseen.
Espoonjokilaakson suuntaan näkyvät rakennukset on pyritty pitämään
matalana siten, että Espoon Tuomiokirkon hallitseva asema
jokimaisemassa säilyy. Virkistysreitti Espoon keskuksesta Oittaan
ulkoilualueille kulkee Glomsinjoen rannassa. Lommilan rakentaminen on
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
27.01.2014
Asia 8
Sivu 41 / 76
pyritty sijoittamaan etäämmälle joesta alueen luontoarvojen
säilyttämiseksi.
Korttelin 64006 (liikerakennusten korttelialue, KM) rakentamista ohjataan
kaavamääräyksin kaupunkikuvallisesti eheämmän kokonaisuuden
saavuttamiseksi. Kauppakeskukselle varattu kerrosala tulee toteuttaa
vaiheittain kuitenkin kaupunkikuvallisesti yhtenäisenä rakennusmassana,
jota jäsennellään päämassasta erottuvin ja mittakaavaltaan erilaisin
rakennusosin. Kauppakeskuksen keskeinen vihertila tulee toteuttaa
avoimena, aukiomaisena tilana. Tilan mitoitusta, luonnetta ja yleisilmettä
ohjataan kaavamääräyksin. Aukiolta tulee olla näköyhteys Glomsinjoen
laaksoon. Maantasossa katuun liittyvien liiketilojen julkisivut tulee toteuttaa
pääosin lasisina.
Tulevaisuudessa Espoon asemanseutu torneineen korostuu
maisemakokonaisuudessa. Lommilaan esitetty hotellirakennus on
luonteeltaan matala siten, että se ei hallitse Espoonjokilaakson maisemaa.
Hotelli voidaan toteuttaa siten, että huoneista avautuu näkymiä
Glåmsinjoelle.
Kortteliin voidaan toteuttaa myös vapaa-ajantoimintaa ja urheilua
palvelevia tiloja.
Kaavassa mahdollistetaan maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentaminen
kauppakeskuskorttelin alle.
Autoliikenne Espoontieltä kauppakeskukseen on johdettu kaksitasoisen
kiertoliittymän kautta. Kiertoliittymä tulee toteuttaa kaupunkikuvallisesti
laadukkaasti ympäristötaidetta hyödyntämällä. Pohjoisesta, Nupurintieltä
Kehä III:n ali, on yhteydet kauppakeskusta kiertävälle kokoojakadulle ja
sieltä edelleen pysäköintiin. Lisäksi lännestä, Nimismiehenpellon puolelta
Turunväylän ali on tulevaisuudessa mahdollista toteuttaa uusi katuyhteys.
Jalankulkijoille ja polkupyöräilijöille kauppakeskus on läpikuljettava.
Kauppakeskuksen sisäiset käytävätilat yhdistävät rakennuksen eri puolilla
olevat aukiot toisiinsa.
Liikerakennusten korttelialueen (KM) länsipuolella on liike- ja
toimistorakennusten korttelialue (K-1). Toiminta on pääosin olemassa
olevaa yritystoimintaa. Korttelissa on mahdollisuus toteuttaa myös vapaaajantoimintaa palvelevia tiloja.
Asemakaava-alueen läntisessä kärjessä jatkaa toimintaansa yksityinen
liikennevarikko ja logistiikkakeskus (T). Alueen tulevaisuuden
käyttömahdollisuudet tarkentuvat ympäröivän kaupunkirakenteen
kehittyessä.
Laadukkaan kaupunkikuvan varmistamiseksi alueelle on laadittu Lommilan
asemakaavan muutoksen korttelisuunnitelma.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 8
Sivu 42 / 76
Joukkoliikenne
Linja-autoliikenne käyttää Espoontietä, Turuntietä, Nupurintietä ja
Turunväylää. Linja-autoliikenteen pysäkit vaativat uudelleen järjestelyjä
kaavan mukaisen rakentumisen myötä Espoontiellä, Nupurintiellä ja
Turuntiellä. Linja-autoliikenteen pysäkkiparille on varattu tilaa Espoontiellä
kauppakeskuksen pääsisäänkäynnin läheisyydessä. Lisäksi Espoontiellä
on varauduttu osittain kaava-alueen ulkopuolelle sijoittuvaan linjaautoliikenteen pysäkkipariin nykyisen jalankulun ja pyöräilyn alikulun
tuntumassa Kirskupakan pohjoispuolella. Pääosin kaukoliikennettä
palvelevat Turunväylän pysäkit säilyvät lähes nykyisillä paikoillaan, mutta
niiden jalankulkuyhteyksiä parannetaan sujuviksi kauppakeskuksen
pääsisäänkäynnin sekä Ikean kauppakeskuksen suuntaan.
Kaukoliikennettä palveleville saattopaikoille on varattu tilaa
Lommilankulman ja Espoontien varteen. Maantien alueella on varauduttu
liityntäpysäköintialueeseen. Lisäksi taksiasemalle on varattu tilaa
Lommilankulmaan Espoontien ja kauppakeskuksen väliin.
Pääsisäänkäynnin yhteydessä sijaitsevasta kaupunkitilasta muodostuu
näin joukkoliikenteen vaihtopiste, jossa kohtaavat kaukoliikenteen ja
paikallisliikenteen linja-autot sekä taksit. Turistilinja-autoille on varattu
pysäköintipaikka Glomsinjoentien varteen.
Suunnitelmissa varaudutaan myös pikaraitiotien toteutukseen välillä Jorvi
– Lommila - Espoon keskus – Suurpelto – Tapiola Espoon
raideliikennevision 2050 mukaisesti. Kaavaehdotuksessa on huomioitu
pikaraitiotien vaatima tilavaraus. Pikaraitiotien pysäkki voidaan sijoittaa
käyttäjälähtöisesti Lommilan keskelle Lommilankadun varteen. Päätöksiä
Lommilaan toteutettavasta raideliikenteestä ei ole tehty.
Pyöräily ja jalankulku
Kaava-alueelta on varauduttu sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin
Espoon keskukseen, lähiasuinalueille sekä alueen muihin palveluihin.
Kokoojakatuverkolla on varauduttu molemmin puolin jalankulku- ja
pyöräteihin. Jalankulku ja pyöräily risteävät suuret väylät eri tasossa.
Lisäksi on varauduttu liittymään turvallisesti ja sujuvasti Espoontien
täydentyvään jalankulku- ja pyöräliikenteen reittiverkostoon sekä linjaautoliikenteen pysäkeille.
Kaavaan on merkitty tärkeät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet (jk, jk-1)
Lommilankadun ja Glomsinlaakson välille. Kauppakeskuksen
toteutuksessa tulee sisätiloissa, rakennuksen aukioloaikoina, varautua
kevyen liikenteen läpikulkuun. Korkeuserojen vuoksi yhteys on
täydennettävä hissillä. Tämän lisäksi kauppakeskuskorttelin läpi,
Glomsinjoentien ja Heidkullanmäen välille, on osoitettu erillinen avoin
viheryhteys, jolle tulee rakentaa yleinen jalankulku- ja pyöräilyreitti.
Nupurintien suuntaan on kaksi Kehä III:n alittavaa jalankulku- ja pyöräilyyhteyttä. Jalankulun ja pyöräilyn Turunväylän alitus Nimismiehenpellon
suuntaan on suunniteltu ajoneuvoliikenteen alikulkujen yhteyteen. Myös
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
27.01.2014
Asia 8
Sivu 43 / 76
Turunväylän ylitys Espoontiellä parannetaan molemminpuoliseksi
jalankulku- ja pyörätieksi.
Kaava mahdollistaa uuden Espoontien kevyenliikenteen alikulun Ikean ja
kauppakeskuksen pääsisäänkäynnin välillä. Glomsinjoen rannassa
Espoontien ali kulkeva ulkoilu- ja hiihtoreitti pysyy entisellään. Saman
alikulun kautta johdetaan jalankulku- ja pyörätie suojaviheralueen läpi
kauppakeskuksen pohjoisempaan sisäänkäyntiin.
Kauppakeskuksen pohjoispuolelta on osoitettu jalankulku- ja pyöräilyyhteys Glomsinjoen yli Lommilan itäkärkeen, nykyisen kaupungin varikon
alueelle. Yhteyden merkitys kasvaa Lommilan kärjen maankäytön
kehityksen myötä.
Kauppakeskuksen sisäänkäyntien läheisyyteen sijoitetaan vähintään 600
polkupyöräpysäköintipaikkaa.
Ajoneuvoliikenteen ennuste- ja toimivuustarkastelut
Suunniteltu maankäyttö tulee lisäämään alueen liikennettä paikallisesti ja
kuormittamaan liikenneverkkoa, joka muutoinkin on kasvussa aluetta
ympäröivillä teillä ja kaduilla. Lommilan maankäytön kehityksen myötä
liikenneverkon toimivuuden varmistaminen edellyttää uusien
katuyhteyksien rakentamista Lommilan kolmiosta Nimismiehenpeltoon,
yhteyden Kehä III:n ali Nupurintielle sekä olemassa olevan katu- ja
tieverkon parantamista. Tämän varaudutaan asemakaavan muutoksessa.
Liikenteen toimivuutta asemakaava-alueella ja sen läheisyydessä on
tarkasteltu liikenneselvityksen ja sen päivitysten yhteydessä.
Simuloinneilla on tutkittu erilaisten liikenteellisten ratkaisujen toimivuutta
ennustevuosien (2015 ja 2030) mukaisissa tilanteissa. Liikenteen
toimivuustarkastelujen tulosten pohjalta on määritelty liikenneverkon
parantamistoimenpiteitä alueen rakentumisen eri vaiheissa.
Suositeltavat katu- ja tieverkon parantamistoimenpiteet vuoden 2030
tilanteessa ovat:
- Espoontie 2+2
- Turuntie 2+2 (sis. muutoksia Karvasmäentielle)
- Kirkkokatu 2+2
- yhteys Nupurintieltä Kehä III:n ali Lommilan alueelle
- Kehä III:lta Turunväylälle Turun suuntaan liittymiskaistan pidentäminen
tai Kehältä Turun suuntaan laskevan rampin jatkaminen omana
kolmantena kaistana
- Ramppi Nupurintieltä Kehä III:lle itään
- Nimismiehenpellon yhteys
- Nimismiehenpellon toinen yhteys ja tarvittavat lisäkaistajärjestelyt
Kirkkokadun ja Muuralankadun liittymissä
- Lommilan sisäiset yhteydet.
Lommilan toteutumisen myötä alueen liikennemäärät kasvavat.
Liikenneyhteyksiä on kehitetty liikenne-ennusteiden ja simulointien
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 8
Sivu 44 / 76
pohjalta. Katuverkko tulee olemaan riittävä ja toimimaan kohtuullisesti
myös pahimpaan ruuhka-aikaan. Toiminnallinen yhteys Lommilasta
aseman suuntaan paranee alueiden välisten liikenneyhteyksien
parantuessa. Uusien liikenneyhteyksien ansiosta myös liikenneturvallisuus
paranee. Turunväylää lännestä saavuttaessa Lommilaan ajetaan
Espoontieltä Kehä III:n ja Nupurintien kautta. Yhteys on toimiva.
Joukkoliikenteen toimivuutta on myös tutkittu tarkasti ja tehty
joukkoliikenteen luotettavuutta parantavia ratkaisuja kaavoituksen
liikennesuunnittelun yhteydessä.
Uuden kauppakeskuksen vaikutukset liikkumiseen
(Ympäristövaikutusselvitys, 2012)
Lommilan sijoittuminen keskeisten liikenneväylien risteykseen turvaa
hyvän saavutettavuuden eri liikkumismuodoilla. Asiakkaiden asiointimatkat
lyhenevät nykyisestä. Lommilan toteutumisen myötä alueen
liikennemäärät kasvavat paikallisesti. Toisaalta kun kauppakeskus on
toteutunut, autolla ajettavat kilometrit pääkaupunkiseudulla vähenevät 12,5
miljoonaa kilometriä vuodessa. Tämä vastaa 0,5 %:n vähenemistä
ajetuissa kilometreissä ja 0,8 % ajetusta ajasta.
Energia
Asemakaavassa on luotu edellytykset uusiutuvaan energiaan perustuville
ratkaisuille. Vaihtoehtoja on tutkittu erillisessä Lommilan
energiaselvityksessä. Tavoitteena on, että kestävän kehityksen
periaatteiden mukaisesti Lommilan asemakaava muutosalueen
toteutuksessa minimoidaan energian tarve, maksimoidaan
energiatehokkuus ja hyödynnetään uusiutuvia energianlähteitä.
Kauppakeskus tullaan suunnittelemaan mahdollisimman hiilineutraaliksi, ja
kestävän kehityksen tekijät huomioidaan jo suunnittelun alusta alkaen
uusimpia tutkimuksia ja teknisiä ratkaisuja hyödyntäen.
Asemakaavamääräyksissä edellytetään, että kauppakeskuksen
korttelialueelle tulee laatia uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävä
energiasuunnitelma.
Ostovoima ja väestömäärä (Kaupallinen selvitys, 2009 ja Espoon kaupan
palveluverkkoselvitys ja – suunnitelma 2030)
Ostovoiman ja väestömäärän kasvuarvioiden mukaan kaupallisia palveluja
voidaan lähitulevaisuudessa lisätä Lommilan alueelle. Kauppakeskuksen
markkina-alueen rajat muodostuvat kilpailevan tarjonnan pohjalta.
Kauppakeskuksissa on tyypillisesti samantyyppinen tarjonta, ja ostokset
tehdään lähimmässä kaupallisessa keskittymässä, jos tarjonta on riittävä.
Lommilan alueen kauppakeskus täydentää Espoon keskuksen alueen
palveluverkkoa ja sen pääasiallinen markkina-alue tulee olemaan Espoon
keskuksen alue eli tilastoalueena Vanha- Espoo. Lisäksi Lommilan
päämarkkina-alueeseen kuuluvat lähialueet, joissa kaupan tarjonta
painottuu paikallispalveluihin tai lähipalveluihin. Näitä ovat Kauklahti,
Viherlaakso- Lippajärvi ja osa Pohjois-Espoota sekä Veikkolan alue
Kirkkonummella. II-markkina-alueeseen on laskettu kuuluvaksi Vihdin
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 8
Sivu 45 / 76
eteläosat (Nummela), Lohja ja Kirkkonummen eteläosat. Markkinaalueiden lisäksi Lommila saa pieniä määriä ostovoimaa koko
pääkaupunkiseudulta sekä muulta läntiseltä Uudeltamaalta.
Väestöennusteen mukaan markkina-alueen väestö kasvaa voimakkaasti.
Myös ostovoima on kasvussa. Ostovoima kasvaa vielä nopeammin kuin
väestö, sillä kulutus asukasta kohden on pitkällä aikavälillä kasvussa.
Ostovoiman kasvu pohjautuu väestön ja kulutuksen kasvuun sekä
kulutuksen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima
kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan.
Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan olevan liiketilan lisätarvetta
markkina-alueella. Selvityksen mukaan kauppakeskushanke
rakentuessaan tuo kerralla paljon liiketilaa markkinoille eli tulee tilapäinen
ylitarjontatilanne. On arvioitu, että alueellinen liiketilan ylitarjonta kuitenkin
häviää melko nopeasti kysynnän kasvuun. Liiketilan lisätarve alueella
kasvaa ostovoiman ja asukaskasvun myötä. Kasvuennusteiden pohjalta
vuoden 2015 lisätarpeen on arvioitu olevan pienimmillään yli 50 000 kem2
ja enimmillään 100 000 kem2. Vuoteen 2020 mennessä liiketilan
lisätarpeen on arvioitu olevan yhteensä vähintään 95 000 kem2 ja
enintään 180 000 kem2.
Lommilan pääasiallisella markkina-alueella asuu lähes 65 000 asukasta.
Koko markkina-alueella Suur-Leppävaara, Kauniainen, Nummela ja
Veikkola mukaan lukien asuu lähes 175 000 asukasta. Markkina-alueen
väestö on voimakkaassa kasvussa. Espoon väestöarvio perustuu
yleiskaavojen mitoitukseen, joka pohjautuu valtuuston päätökseen
(16.12.2002), ja jonka mukaan pitkällä aikavälillä Espoossa varaudutaan
300 000 asukkaaseen vuonna 2030. Espoon väestönkasvun painopiste on
tulevaisuudessa mm. Kauklahden alueella sekä Histassa.
Histan osayleiskaavan osalta korkein hallinto-oikeus kumosi 23.8.2012
Espoon valtuuston päätöksen. Histan alueen kehittämismahdollisuuksia
tutkitaan päätöksen pohjalta yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. HistaSiikajärvi-Nupurin osayleiskaavan kokonaismitoitus on noin 19 000
asukasta, ja vuoteen 2030 on arvioitu osayleiskaava-alueesta pääosan
toteutuneen. Vuoteen 2030 mennessä koko päämarkkina-alueen väestö
kasvaa lähes 50 000 uudella asukkaalla eli kolmella neljäsosalla.
Keskimääräinen väestön vuosikasvu alueella on 2,6 prosenttia.
Kauppakeskus
Kaavoituksen edetessä päivittäistavarakaupan määrää on pienennetty
8 800 kem2:stä 4 000 kem2:n. Lommilan konsepti perustuu
hypermarkettien sijoittumiselle alueelle, päivittäistavarakauppa sisältyy
näihin yksiköihin. Palveluja täydentävät muotiin ja sisustukseen painottuvat
tavaratalot sekä muut erikoiskaupat. Kauppakeskuksen tarjonta tulee
painottumaan kodin sisustamiseen ja asumiseen liittyviin palveluihin, joka
vahvistaa ja monipuolistaa Lommilan ympäristössä jo olemassa olevaa
tarjontaa.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 8
Sivu 46 / 76
Tavoitteena on, että kodin sisätilojen sisustamisen lisäksi Lommilaan
saadaan tilaa vaativan erikoistavarankaupan keskittymä.
Kauppakeskukseen on tulossa laajat puutarha- ja piharakentamisen
palvelut sekä kodinkone- ja huonekalumyymälöitä.
Lisäksi kauppakeskukseen sijoittuu muita palveluita kuten esimerkiksi
viihde-, liikunta- ja hyvinvointipalveluja sekä opetustiloja.
Suojeltavat rakennukset
Kaava-alueella ei ole suojeltavia rakennuksia. Alueen
kulttuurihistoriallisesti tärkein rakennus sijaitsee Heidkullanmäen
eteläpäässä, tulevalla katualueella. Rakennus on asuinkäytössä ollut
hirsitalo, ja tavoite on, että se hyvissä ajoin ennen rakennustoiminnan
alkamista joko siirretään tai puretaan siten, että sen käyttökelpoiset
rakennusosat voidaan kierrättää esimerkiksi varaosapankin kautta.
Glomsinjoen ylittävän vanhan kiviholvisillan säilyttämistä koskeva määräys
on lisätty s-2 merkintään.
Erityisalueet
Kaava-alueella Espoontien eteläpuolinen osa Glomsinjoen varresta on
esitetty suojaviheralueena (EV). Glomsinjoen ympäristöllä on seudullisesti
virkistyksellistä merkitystä, koska alueen läpi kulkee seudullinen
ulkoilureitti Espoonjokilaaksosta pohjoiseen kohti Oittaan ulkoilualueita.
Espoontien pohjoispuolella Glomsinjoen ympärillä oleva nykyinen
puistoalue muutetaan suojaviheralueeksi (EV) liikenteen melusta johtuen.
Luonto ja ympäristö
Glomsån-joen luontoarvoja ja hulevesien käsittelyä koskevat erilliset
kaavamääräykset (hule, s-2). Lisäksi edellytetään, että ennen
maanalaisten tilojen rakentamista tulee tehdä pohjavedenhallintaselvitys.
Asemakaavan muutosehdotuksessa on aluevaraus ohjeelliselle
kierrätysjätteiden aluekeräyspisteelle (akp). Keräyspiste sijaitsee
liikerakennusten korttelialueella (KM). Sijainti on keskeinen Lommilan
alueella, ja sille on ympärivuorokautinen käynti Lommilankadulta.
Keräyspisteen huoliteltuun kaupunkikuvaan tulee toteutusvaiheessa
kiinnittää huomiota.
Alueen luontoarvot
Kaava-alueella ei selvitysten mukaan ole muita uhanalaisten tai
suojeltavien eläin- tai kasvilajien esiintymiä, kuin alueen laidalla
virtaavassa Glomsinjoessa tavattu erittäin uhanalaiseksi luokiteltu
meritaimenkanta. Glomsinjoki on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi
virtavedeksi. Glomsinjoen muut arvokohteet, kuten äärimmäisen
uhanalaiseksi luokitellun purohyrrän elinympäristö, sijoittuvat kuitenkin
kaava-alueen ulkopuolelle joen yläjuoksulle.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
27.01.2014
Asia 8
Sivu 47 / 76
Kaava-alueella Glomsinjoen merkittävin luonnonarvo on luonnontilaisessa
uomassa virtaava joki rehevine lehto- ja tervaleppäkorpirantoineen.
Meritaimen lisääntyy luontaisesti joessa juuri Lommilan kohdalla.
Kaavamääräyksessä edellytetään, ettei joen ekologinen tila eivätkä
meritaimenen elinolosuhteet saa vaarantua.
Laaditut selvitykset
Laadituissa selvityksissä päivittäistavarakaupan määräksi on arvioitu noin
10 000 kem2. Nyt laadittu asemakaavaehdotus sallii enintään 4 000 kem2
päivittäistavarakauppaa.
Kaava-alueesta on laadittu erillinen ympäristövaikutusselvitys, jota on
päivitetty 2012.
Liikenteen selvityksiä on tarkistettu ja täydennetty. Toimivuustarkasteluja
on tarkennettu ja ongelmapaikkojen liikennejärjestelyjä tutkittu erilaisilla
liikennejärjestelyillä. Viimeisin liikenteen selvitys koskee
päivittäistavarakaupan tilojen määrän pienentymisen vaikutuksia
liikenteeseen sekä Nupurintien ja Nimismiehenpellon suuntien
yhteystarpeisiin.
Espoon raideliikennevisio 2050 -raportti on valmistunut helmikuussa 2011.
Lisäksi Espoon keskuksen ja Lommilan liikenneverkkoselvitys on
valmistunut joulukuussa 2011.
Lommilan energiaselvitys on valmistunut marraskuussa 2011.
Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja - suunnitelma 2030 valmistui
maaliskuussa 2011.
Lommilan kaupallinen selvitys on laadittu 2009. Päivittäistavarakaupan
konseptiesimerkkiä on päivitetty viimeksi 2013.
Alueen kaupunkirakenteesta ja kaupunkikuvasta on laadittu selvityksiä:
- Lommilan asemakaavan muutos, korttelisuunnitelma, Arkkitehdit
Tommila Oy 10.8.2012
- Lommilan alue, toteutusvaiheet ja liikekeskus, Arkkitehdit Tommila Oy
20.2.2012.
- Lommila osana Espoon keskusta -raportti, Kaupunkisuunnittelukeskus
ja Arkkitehdit Tommila Oy 8.11.2012
Lisäksi alueen luontoarvoista on laadittu tarpeelliset selvitykset.
Ympäristövaikutusselvitys
Kaava-alueesta on laadittu erillinen ympäristövaikutusselvitys, jota on
päivitetty 8.6.2012. On selvitetty hankkeen vaikutukset luonnonoloihin,
maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriympäristöön,
yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön sekä liikenteen ja
teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin ja talouteen.
Raportissa on arvioitu myös hankkeen suhdetta valtakunnallisiin
alueidenkäyttötavoitteisiin.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
27.01.2014
Asia 8
Sivu 48 / 76
Viranomaisneuvottelut ja YVA- tarveharkinta
Viranomaisneuvottelu on pidetty 13.9.2005 Uudenmaan
ympäristökeskuksen johdolla ja kauppakeskushankkeen päivitetty
suunnitelma on esitelty Uudenmaan ympäristökeskukselle Espoon
kaupunkisuunnittelukeskuksen kuukausikokouksessa 3.9.2008 Espoon
keskuksen suunnittelutilanteen esittelyn yhteydessä.
Uudenmaan ympäristökeskus otti harkittavakseen Lommilan
kauppakeskushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeen
ja pyysi lausunnot ympäryskunnilta ja Uudenmaan liitolta. Espoon
kaupunginhallitus 2.11.2009 ilmoitti lausunnossaan, että Lommilan
kauppakeskushankkeen yhteydessä erillistä arviointimenettelyä ei tarvita,
vaan asemakaavoituksen yhteydessä jo tehdyt selvitykset ovat riittäviä
hankkeen arvioimiseksi ajoituksen ja mitoituksen osalta.
Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus päätti 13.9.2010, että Lommilan
kauppakeskushankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten
arviointimenettelyä. Samassa päätöksessä todettiin, että mikäli hankkeen
lähtökohdissa, mitoituksessa tai muissa olosuhteissa tapahtuu olennaisia
muutoksia, voidaan asia ottaa ELY:ssa uudelleen ratkaistavaksi.
ELY-keskus ilmoitti 8.6.2011 saapuneella kirjeellään ottaneensa asian
uudelleen harkintaan. Perusteluina ELY ilmoitti, että edellinen päätös
perustui osittain aiempaan lautakunnan asiasta tehtyyn päätökseen
kauppakeskuksen ajoituksesta ja koosta. Espoon kaupunginhallitus antoi
lausunnon 29.8.2011, jonka mukaan YVA menettely ei toisi sellaista
lisäarvoa, että se olisi tarpeellinen.
29.11.2012 ELY-keskus päätti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn
tapauskohtaista soveltamista Lommilan kauppakeskusta koskevasta
asiasta seuraavaa:
Lommilan kauppakeskushanke aiheuttaa todennäköisesti laadultaan ja
laajuudeltaan YVA-lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden
vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.
YVA-lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettua hankekohtaista
ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei kuitenkaan YVA-lain 5 §:n 2
momentin perusteella sovelleta tähän hankkeeseen, koska hankkeen
vaikutukset on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa menettelyssä
selvitetty YVA-laissa edellytetyllä tavalla ja asiassa on kuultu kaikkia niitä,
joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa sekä niitä, joiden
toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea.
ELY-keskuksen aloitteesta järjestettiin niin kutsuttu toisen vaiheen
viranomaisneuvottelu 7.5.2013. Tilaisuudessa läsnä olleet viranomaiset
esittivät kantansa hankkeesta ja näkemyksistä käytiin keskustelu.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 8
Sivu 49 / 76
Päätöshistoria
(1430/503/2005 ja 6623/503/2009)
Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöshistoria ajalta 22.11.2006 – 29.2.2012 on
oheismateriaalina.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.3.2012 § 43
Päätösehdotus
Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen
Kaupunkisuunnittelulautakunta
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja
muistutukset on annettu Lommilan asemakaavan muutosehdotuksesta,
alue 630102.
2
hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 14.11.2006 päivätyn ja
20.2.2012 muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen,
piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005-64007 sekä katu-,
liikenne- ja virkistysalueet. (Muutoksella muodostuu kortteli 64030, sekä
poistuu kortteli 64005.)
3
ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL
59§:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen
loppuosan 8000 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 700 euroa, eli
yhteensä 8700 euroa asemakaavan hyväksymisen jälkeen.
Käsittely
Käsittelyn alussa esittelijä teki seuraavat täydennykset esityslistaan ja
selostukseen:
1
lisätään listatekstin ja selostuksen kohtaan Aikaisemmat päätökset 2.
kappaleen jälkeen: ”Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto
päätti kokouksessaan 14.3.2011 hyväksyä Espoon keskuksen
kaupunkiuudistuksen toimenpideohjelman vuosille 2011–2020. Jaosto
päätti, 1) että Espoon keskuksen toimenpideohjelman 2011 - 2020
periaatteita noudatetaan alueen jatkosuunnittelussa, 2) kehottaa
kaupunkisuunnittelulautakuntaa hyväksymään Lommilan
asemakaavaehdotuksen viivytyksettä nähtäville niin, että asemakaava
voidaan hyväksyä valtuustossa vuoden 2011 aikana.
Toimenpideohjelma on esitys siitä, miten Espoon keskuksen uudistaminen
ohjelmoidaan seuraaviksi noin kymmeneksi vuodeksi. Ohjelman
toteutumista seurataan vuosittain. Esitykseen on koottu päätöksenteon
pohjaksi alueen keskeiset 10 hanketta, jotka yhdessä muodostavat
aluekehittämisen rungon. Näiden kaikkien osahankkeiden vaikutus on
merkittävä kehitettäessä Espoon keskuksen kaupunkiuudistusta
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
27.01.2014
Asia 8
Sivu 50 / 76
kokonaisuutena. Lommilan asemakaavanmuutosehdotusta suoraan
koskevat ja Espoon keskuksen toimenpideohjelmaa toteuttavat
osahankkeet ovat Lommilan kauppakeskushanke ja Suvela – asema –
Lommila akseli.”
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 8
Sivu 51 / 76
2
lisätään kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston 14.3.2011
hyväksymä Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksen
toimenpideohjelma 2011–2020/Espoon kaupunki 27.2.2011
oheismateriaaliksi.
Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Sepän
kannattamana, että
1
kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että asemakaavan
esittelyaineistoa täydennetään laatimalla virkatyönä kokonaisuutta
havainnollistava esittelyaineisto, jonka formaatti on esittelyvihkoset
27.10.2010 ja 20.2.2012
2
lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että
kaupunkisuunnittelukeskus valmistelee kaupunginhallitukselle seuraavat
asiat, jotta kaupunginhallitus voi käsitellessään Lommilan asemakaavaa
päättää tarvittavista jatkotoimenpiteistä:
-
Lommilan alueen liikenteellinen kytkeytyminen asemanseudulle
(erityisesti joukkoliikenne, pyöräily ja kävely)
Lommilan alueen ja asemanseudun välisen alueen asemakaavallinen
raami (erityisesti Nimismiehenpelto)
Lommilan toteuttamisen vaikutukset pääkaupunkiseudulla ajettavien
ajoneuvokilometrien määrään sekä muut ilmaston muutosvaikutukset.
Varapuheenjohtaja Elo ehdotti jäsenten Rauhanen, Pöntynen ja Klar
kannattamana, että asemakaavaehdotus hylätään seuraavin perusteluin:
Lommilan asemakaavamuutosta on käsitelty
kaupunkisuunnittelulautakunnassa vuodesta 2006 lähtien. Lautakunta on
palauttanut asian useita kertoja uudelleen valmisteltavaksi, mutta
lautakunnan linjaavia päätöksiä ei ole valmistelussa otettu riittävästi
huomioon.
Erityisen kriittistä hankkeen toteuttamisen kannalta on, ettei lautakunnan
17.3.2010 yksimielistä päätöstä päivittäistavarakaupan määrän
rajaamisesta 4 000 k- m2:een ole noudatettu.
16.3.2011 lautakunta hyväksyi äänin 7-6 asemakaavan muutosehdotuksen
nähtäville. Saaduissa lausunnoissa mm. Uudenmaan ELY -keskus,
Espoon Ympäristökeskus ja Helsingin Seudun Liikenne (HSL) esittävät
kaavaehdotuksesta olennaisia kriittisiä huomioita.
Uudenmaan ELY - keskus katsoo lausunnossaan, että asemakaavahanke
ei toteuta valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita eikä täytä yleiskaavan
ja asemakaavan sisältövaatimuksia, koska:
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
-
-
Asia 8
Sivu 52 / 76
hankkeella on merkittäviä haitallisia vaikutuksia Espoon keskustaalueen kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen
asiointi perustuu pääasiassa henkilöautoiluun
palveluverkko ei kehity siten, että asiointimatkojen pituudet ovat
kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset ovat
mahdollisimman vähäiset
mitoitus, kaupan laatu ja ajoitusmääräys eivät varmista Espoon
keskuksen kehittymistä aluekeskukseksi
palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle ei ole
luotu edellytyksiä siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä on
tarkoitettu.
Uudenmaan ELY-keskus viittaa lautakunnan 17.3.2010 päätökseen
ilmoittaessaan ottavansa harkinnanvaraisen YVA menettelyn tarpeen
harkittavakseen.
Arvio hankkeen haitallisista vaikutuksista lähialueiden kaupallisiin
palveluihin perustuu alueen ostovoiman kasvuennusteisiin ja erityisesti
ennusteiden epävarmuuteen. Vuoden 2015 lisätarpeen on arvioitu olevan
pienimmillään yli 50 000 k-m2 ja enimmillään 100 000 k-m2. Vuoteen 2020
mennessä liiketilan lisätarpeen on arvioitu olevan vähintään 95 000 k-m2
ja enintään 180 000 k-m2.
Lisäksi alueen ympäristöä koskevat suunnitelmat ovat
kaavamuutosprosessin aikana olennaisesti muuttuneet: Hallinto-oikeus
kumosi Histan kaavan, Ikea suunnittelee siirtymistä Leppävaaraan ja
Espoon asemanseudun kehittäminen ei ole edennyt suunnitellussa
aikataulussa.
Näillä perustein katson, ettei asemakaavaehdotuksen mukaisen hankkeen
toteuttaminen ole Espoon keskuksen ja sen lähialueiden
kehittämistavoitteiden mukaista ja kaavaehdotus on näin ollen hylättävä.
Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko käsittelyjärjestykseksi hyväksyä, että
ensin keskustellaan ja päätetään erikseen hänen tekemistään
ehdotuksista 1 ja 2. Näin muotoutunut esittelijän ehdotus täydennettynä
puheenjohtajan mahdollisesti hyväksytyillä ehdotuksilla asetetaan
varapuheenjohtajan tekemää hylkäysehdotusta vastaan. Käsittelyjärjestys
hyväksyttiin yksimielisesti.
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli erikseen,
voidaanko hänen tekemänsä jäsen Sepän kannattamat ensimmäinen ja
toinen ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi
puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi.
Tämän jälkeen puheenjohtaja totesi, että käsittelyyn otetaan
hylkäysehdotus.
Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat esittelijän
ehdotusta täydennettynä puheenjohtajan ehdotuksilla äänestävät jaa, ja
ne, jotka kannattavat hylkäystä, äänestävät ei.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 8
Sivu 53 / 76
Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksilla täydennetyn
esittelijän ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula
sekä jäsenet Kemppi-Virtanen, Kiijärvi, Oila, Rastimo ja Seppä eli kuusi (6)
jäsentä. Hylkäysehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Elo, Jäämaa,
Klar, Lahtinen, Lindberg, Pöntynen ja Rauhanen eli seitsemän (7) jäsentä.
Puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen kokouksessa päätetyllä
täydennyksellä tulleen hylätyksi äänin 6/7.
Esittelijän tekemät korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
Esittelijän ehdotus kokouksessa päätetyllä täydennyksellä hylättiin
äänestyksen jälkeen äänin 6/7
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko 19.3.2012
Päätös
Päätän käyttää otto-oikeutta kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökseen
14.3.2012 § 43, joka koskee Lommila - Gloms asemakaavan
muutosehdotusta, alue 630102 ja näin ollen siirtää asian
kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
Kaupunginhallitus 12.11.2012 § 319
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Kaupunginhallitus
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja
muistutukset on annettu Lommilan asemakaavan muutosehdotuksesta,
alue 630102,
2
ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59
§:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen
loppuosan 8 000 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 700 euroa, eli
yhteensä 8 700 euroa asemakaavan hyväksymisen jälkeen,
3
hyväksyy liitteenä olevan kaupungin ja Kiinteistö Oy Lommilan
Kauppakeskuksen sekä Ruokakesko Oy:n välillä neuvotellun
maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovuttamisesta,
4
päättää, että asemakaavan muutosehdotus viedään valtuustoon
käsiteltäväksi vasta sen jälkeen, kun kohdassa 3 mainitut
maankäyttösopimukset on kaikkien sopijapuolten osalta asianmukaisesti
hyväksytty ja allekirjoitettu ja niissä sovitut vakuudet toimitettu kaupungille,
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
27.01.2014
Asia 8
Sivu 54 / 76
5
jatkokäsittelylle asetetun ehdon täytyttyä esittää, että valtuusto hyväksyy
14.11.2006 päivätyn ja 20.2.2012 muutetun Lommila - Gloms
asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää
korttelit 64005–64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet. (Muutoksella
muodostuu kortteli 64030, sekä poistuu kortteli 64005).
Käsittely
Sistonen ja Juvonen poistuivat esteellisenä asian käsittelyn ja
päätöksenteon ajaksi. (HallL 28 § 5-kohta)
Leppäkorpi Hertellin kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen:
”Asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että
kaavamääräyksillä päivittäistavarakaupan määrä rajataan 4 000
kerrosneliömetriin.”
Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty
esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on
äänestettävä.
Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 5 ääntä vastaan 2
ollessa poissa hylänneen Leppäkorven palautusehdotuksen.
Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu.
Leppäkorpi Hagerlundin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen:
”Asemakaavan kaavamääräyksiä muutetaan seuraavasti:
Km-merkinnästä poistetaan loppuosa, joka kuuluu "sekä vähittäiskaupan
suuryksiköitä sisältäen päivittäistavarakaupan suuryksiköt."
Ja muutetaan 5 § kuulumaan seuraavasti: "Korttelialueelle saa rakentaa
päivittäistavarakauppaa enintään 4 000 k-m2.”
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän
esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on
äänestettävä.
Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 5 ääntä vastaan 2
ollessa poissa hylänneen Leppäkorven muutosehdotuksen.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 8
Sivu 55 / 76
Valtuusto 10.12.2012 § 156
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy 14.11.2006 päivätyn ja 20.2.2012 muutetun Lommila Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka
käsittää korttelit 64005–64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet.
(Muutoksella muodostuu kortteli 64030, sekä poistuu kortteli 64005).
Käsittely
Huhta ja Laukkanen esittivät olevansa jäävejä, koska ovat HOK- Elannon
toimielinten jäseniä.
Byman vaati, että valtuusto äänestää hallintolain 29 § mukaisesti siitä,
ovatko Laukkanen ja Huhta esteellisiä.
Pöydälle jaettiin kaupunginsihteeri Majurin muistio 7.12.2012: ”Valtuutetun
esteellisyydestä kaava-asiassa”.
Puheenjohtaja totesi, että esteellisyydestä on äänestettävä ja teki
seuraavan äänestysjärjestysehdotuksen: ne jotka katsovat, että Huhta ja
Laukkanen ovat esteellisiä, äänestävät ”jaa” ja ne, jotka katsovat, että he
eivät ole esteellisiä, äänestävät ”ei”.
Lisäksi puheenjohtaja totesi, että Laukkanen ja Huhta eivät saa ottaa osaa
äänestykseen esteellisyydestään.
Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen.
Äänestyksessä valtuusto 44 äänellä 5 vastaan ja 14 äänestäessä tyhjää
päätti, että Huhta ja Laukkanen eivät ole esteellisiä tässä asiassa.
Laukkanen ilmoitti poistuvansa joka tapauksessa kokoushuoneesta ja
käveli ulos valtuustosalista tämän asian käsittelyn ajaksi.
Byman ehdotti, että asia jätetään pöydälle.
Leppäkorpi Soinin kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen:
”Asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavasi siten, että
kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4 000
kerrosneliömetriin.”
Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten
seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen.
Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli
äänestettävä.
Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat
palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat
palautusehdotusta, äänestävät "ei".
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
27.01.2014
Asia 8
Sivu 56 / 76
Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen.
Äänestyksessä valtuusto 34 äänellä 31 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä
tyhjää hyväksyi Leppäkorven palautusehdotuksen. Äänestyslista on
pöytäkirjan liitteenä.
Päätös
Valtuusto:
Valtuusto palautti asemakaavan muutoksen uudelleen valmisteltavasi
siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4 000
kerrosneliömetriin.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.1.2013 § 7
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
hyväksyy MRA 32 §:n mukaisesti nähtäville 14.11.2006 päivätyn ja
14.1.2013 muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen,
piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005–64007 sekä katu-,
liikenne- ja virkistysalueet. Muutoksella muodostuu kortteli 64030 sekä
poistuu kortteli 64005.
2
pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä
toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen
päiväyksestä
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
hyväksyy MRA 32 §:n mukaisesti nähtäville 14.11.2006 päivätyn ja
14.1.2013 muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen,
piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005–64007 sekä katu-,
liikenne- ja virkistysalueet. Muutoksella muodostuu kortteli 64030 sekä
poistuu kortteli 64005.
2
pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä
päiväyksestä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa
lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.5.2013 § 91
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 8
Sivu 57 / 76
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja
muistutus on annettu Lommilan asemakaavan muutosehdotuksesta, alue
630102
2
hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 14.11.2006 päivätyn ja
20.5.2013 muutetun Lommila – Gloms asemakaavan muutosehdotuksen,
piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005-64007 sekä katu-,
liikenne ja virkistysalueet 64 kaupunginosassa Karvasmäki (muodostuu
uusi kortteli 64030 ja poistuu kortteli 64005) sekä siihen liittyvät
asemakaavan muutosehdotukset Nimismiehenmäki I – Länsmansbacken
I, joka käsittää puistoaluetta 47. kaupunginosassa Muurala, Miilukorpi –
Milkärr, joka käsittää liikennealuetta 72. kaupunginosassa Karhusuo ja
Kirskumäki, Fallåker – Kirskobacka, Fallåker, joka käsittää katualuetta 64.
kaupunginosassa Karvasmäki.
Käsittely
Esittelijä teki teknisen korjauksen:
-
päätöskohta 2 muutetaan kuulumaan: hyväksyy esitettäväksi
kaupunginhallitukselle 14.11.2006 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun
Lommila – Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero
6551, joka käsittää korttelit 64005-64007 sekä katu-, liikenne ja
virkistysalueet 64 kaupunginosassa Karvasmäki (muodostuu uusi
kortteli 64030 ja poistuu kortteli 64005) sekä siihen liittyvät
asemakaavan muutosehdotukset Nimismiehenmäki I Länsmansbacken I, joka käsittää puistoaluetta 47. kaupunginosassa
Muurala, Miilukorpi – Millkärr, joka käsittää liikennealuetta 72.
kaupunginosassa Karhusuo ja Kirskumäki, Fallåker – Kirskobacka,
Fallåker, joka käsittää katualuetta 64. kaupunginosassa Karvasmäki.
Keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen teki jäsen
Paula Pöntysen kannattamana seuraavan palautusehdotuksen:
Lautakunta päättää palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että
1) Alueen kokonaisrakennusoikeutta vähennetään siten, että se toteuttaa
valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja tukee Espoon keskuksen
kaupunkirakenteen kehittymistä.
2) Alueen rakentaminen vaiheistetaan tarkistettujen mitoitusten perusteella
siten, että toinen vaihe toteutetaan vasta, kun Espoon keskuksen
kauppakeskusten laajennushankkeet sekä merkittävä osa suunnitellusta
asuntorakentamisesta on toteutettu.
3) Alueelle voidaan sijoittaa sallitun päivittäistavarakaupan lisäksi
seudullisesti merkittäviä tilaa vievän kaupan yksiköitä.
4) Alueen kevyen liikenteen toimivuus varmistetaan myös silloin, kun
kauppakeskus on suljettuna.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 8
Sivu 58 / 76
Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja totesi,
että palautusehdotuksesta on äänestettävä, koska ehdotusta oli myös
vastustettu.
Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka ovat
palautusehdotuksen kannalla äänestävät jaa ja ne, jotka sitä vastustavat,
äänestävät ei.
Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä palautuksen puolesta (jaa)
äänestivät Louhelainen, Karhu, Nevanlinna, Pöntynen, Salo eli viisi (5)
jäsentä ja sitä vastaan (ei) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä
jäsenet Ahlman, Klar, Lahti, Lintunen, Oila, Palomäki, Päivinen eli
kahdeksan (8) jäsentä.
Puheenjohtaja Markkula totesi lautakunnan kahdeksalla äänellä viittä
vastaan (8/5) päättäneen hylätä palautusehdotuksen ja jatkaa asian
käsittelyä.
Tämän jälkeen varapuheenjohtaja Louhelainen esitti jäsen Risto
Nevanlinnan kannattamana, että esittelijän päätösehdotus hylättäisiin:
”Esittää kaupunginhallitukselle hylättäväksi 14.11.2013 päivätyn ja
20.5.2013 muutetun Lommila- Gloms asemakaavan muutosehdotuksen
seuraavilla perusteilla:
-
Hankkeella on merkittäviä haitallisia vaikutuksia Espoon keskustaalueen kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen
kauppakeskuksen viedessä kaiken lisäliiketilan vähimmäistarpeesta.
-
Asiointi perustuu pääasiassa henkilöautoiluun.
-
Ei ole pystytty osoittamaan, että palveluverkko kehittyy siten, että
asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat
haitalliset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.
-
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan vähittäiskaupan
ensisijainen sijoituspaikka on keskusta-alue.
-
Asemakaavaehdotuksen mitoitus, kaupan laatu ja esitetty
vaiheistusmääräys eivät varmista Espoon keskuksen kehittymistä
aluekeskukseksi.
-
Palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle ei ole
luotu edellytyksiä siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä on
tarkoitettu. Lommila-Gloms -kaavaa on perusteltu erityisesti
seudullisesti merkittävän tilaa vievän erikoiskaupan tarpeilla.
Nykymuodossaan kaava kuitenkin perustuu pääosin tavanomaiseen
pienimittakaavaisen erikoiskaupan konseptiin.”
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 8
Sivu 59 / 76
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että
varapuheenjohtaja Louhelaisen hylkäysehdotuksen johdosta on
äänestettävä, koska sitä myös vastustettiin.
Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että äänestetään hylkäysehdotuksen
ja esittelijän ehdotuksen välillä. Puheenjohtaja ehdotti, että ne, jotka ovat
esittelijän kannalla äänestävät jaa ja ne, jotka ovat hylkäämisehdotuksen
kannalla äänestävät ei.
Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta
(jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Ahlman, Klar, Lahti,
Lintunen, Oila, Palomäki, Päivinen, Salo eli yhdeksän (9) jäsentä ja
varapuheenjohtaja Louhelaisen hylkäysehdotuksen (ei) puolesta
Louhelainen, Karhu, Nevanlinna, Pöntynen eli neljä (4) jäsentä.
Puheenjohtaja Markkula totesi lautakunnan yhdeksällä äänellä neljää
vastaan (9/4) hyväksyneen esittelijän ehdotuksen.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja
muistutus on annettu Lommilan asemakaavan muutosehdotuksesta, alue
630102
2
hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 14.11.2006 päivätyn ja
20.5.2013 muutetun Lommila – Gloms asemakaavan muutosehdotuksen,
piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005-64007 sekä katu-,
liikenne ja virkistysalueet 64 kaupunginosassa Karvasmäki (muodostuu
uusi kortteli 64030 ja poistuu kortteli 64005) sekä siihen liittyvät
asemakaavan muutosehdotukset Nimismiehenmäki I – Länsmansbacken
I, joka käsittää puistoaluetta 47. kaupunginosassa Muurala, Miilukorpi –
Millkärr, joka käsittää liikennealuetta 72. kaupunginosassa Karhusuo ja
Kirskumäki, Fallåker – Kirskobacka, Fallåker, joka käsittää katualuetta 64.
kaupunginosassa Karvasmäki.
Kaupunginhallitus 16.12.2013 § 375
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Kaupunginhallitus
1
hyväksyy liitteenä olevan Kiinteistö Oy Lommilan Kauppakeskuksen,
Ruokakesko Oy:n ja Kiinteistö Oy Voisalmen Liiketalon sekä Espoon
kaupungin välisen 21.8.2013 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja
esisopimuksen alueiden luovuttamisesta,
2
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 8
Sivu 60 / 76
ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 14.11.2006 päivätyn ja 20.5.2013
muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen,
piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005-64007 sekä katu-,
liikenne ja virkistysalueet 64. kaupunginosassa Karvasmäki (muodostuu
uusi kortteli 64030 ja poistuu kortteli 64005) sekä siihen liittyvät
asemakaavan muutosehdotukset Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I,
joka käsittää puistoaluetta 47. kaupunginosassa Muurala, Miilukorpi Milkärr, joka käsittää liikennealuetta 72. kaupunginosassa Karhusuo ja
Kirskumäki, Fallåker - Kirskobacka, Fallåker, joka käsittää katualuetta 64.
kaupunginosassa Karvasmäki.
Käsittely
Elo Myllärniemen kannattamana teki seuraavan ehdotuksen:
”Kaupunginhallitus palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että
1) alueen kokonaisrakennusoikeutta vähennetään siten, että se toteuttaa
valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja tukee Espoon keskuksen
kaupunkirakenteen kehittymistä,
2) alueen rakentaminen vaiheistetaan tarkistettujen mitoitusten perusteella
siten, että toinen vaihe toteutetaan vasta, kun Espoon keskuksen
kauppakeskusten laajennushankkeet sekä merkittävä osa suunnitellusta
asuntorakentamisesta on toteutettu,
3) alueelle voidaan sijoittaa sallitun päivittäistavarakaupan lisäksi
seudullisesti merkittäviä tilaa vievän kaupan yksiköitä,
4) alueen kevyen liikenteen toimivuus varmistetaan myös silloin, kun
kauppakeskus on suljettuna.”
Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty
esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on
äänestettävä.
Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan
hylänneen Elon palautusehdotuksen.
Elo Halavan kannattamana teki seuraavan hylkäysehdotuksen:
”Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hylkää 14.11.2006 päivätyn ja
20.5.2013 muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen
seuraavilla perusteilla:
-
Hankkeella on merkittäviä haitallisia vaikutuksia Espoon keskuksen
aseman seudun kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen
kauppakeskuksen viedessä kaiken lisäliiketilan vähimmäistarpeesta.
-
Asiointi perustuu pääasiassa henkilöautoiluun.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 8
Sivu 61 / 76
-
Ei ole pystytty osoittamaan, että palveluverkko kehittyy siten, että
asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat
haitalliset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.
-
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan vähittäiskaupan
ensisijainen sijoituspaikka on keskusta-alue.
-
Asemakaavaehdotuksen mitoitus, kaupan laatu ja esitetty
vaiheistusmääräys eivät varmista Espoon keskuksen kehittymistä
aluekeskukseksi.
-
Palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle ei ole
luotu edellytyksiä siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä on
tarkoitettu. Lommila-Gloms -kaavaa on perusteltu erityisesti
seudullisesti merkittävän tilaa vievän erikoiskaupan tarpeilla.
Nykymuodossaan kaava kuitenkin perustuu pääosin tavanomaiseen
pienimittakaavaisen erikoiskaupan konseptiin.”
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän
esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on
äänestettävä.
Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 5 ääntä vastaan
hylänneen Elon hylkäysehdotuksen.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin.
Tiedoksi
-
Hakijat, ote valtuuston päätöksestä ilman liitteitä
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote
valtuuston päätöksestä liitteineen
Uudenmaan liitto, ote lainvoimaisesta päätöksestä sekä kaavakartta
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 9
27.01.2014
Sivu 62 / 76
3353/10.02.03/2011
Kaupunginhallitus
11 §
13.1.2014
9
Järvenperä, Karvasmäki, Högnäs, Bemböle (alue 632100), asemakaavan muuttaminen
oikaisukehotuksen johdosta
Valmistelijat / lisätiedot:
Mauri Hämäläinen, puh. 043 826 5237
Liisa Ikonen, puh. 043 825 1183
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto
1
hyväksyy Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen
25.9.2013 päivätyn oikaisukehotuksen, joka käsittää pääasiassa
liikennemelua koskevia kaavamääräyksiä valtuuston 19.8.2013
hyväksymässä Järvenperä, Karvasmäki, Högnäs, Bemböle (alue 632100)
asemakaavassa,
2
muuttaa asemakaavaa seuraavien kaavamerkintöjen ja -määräysten
osalta: Kehä III meluesteet, rakennusten ulkoseinien ääneneristävyys,
kahden rakennusalan piha-alueen melusuojausmerkintä, kaavamääräys
14 ja 16 §, kolmen rakennusalan rajaus ja KL-1 -korttelialueen asunnon
ulko-oleskelualue.
Liite
1
Selostus
Oikaisukehotus ELY Bemböle
Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on
kehottanut maankäyttö- ja rakennuslain 195 §:n nojalla oikaisemaan
valtuuston 19.8.2013 tekemän Järvenperä, Karvasmäki, Högnäs,
Bemböle, alue 632100 (Bemböle) asemakaavan hyväksymispäätöstä
§ 109 siten, että kaavamääräysten meluestemerkintää täydennetään
määräyksellä esteen likimääräisestä korkeudesta ja täsmennetään
kaavamääräysten 14 §:ää sekä yksilöidään kaavakartalla
melunsuojatoimenpiteiden toteuttaminen.
Mainitun lainpykälän 4 momentin mukaan oikaisukehotuksen johdosta
kunnanvaltuuston on tehtävä kaavaa koskeva päätös. Jollei valtuusto tee
päätöstä kuuden kuukauden kuluessa oikaisukehotuksesta, kaavan
hyväksymispäätös on katsottava rauenneeksi.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
27.01.2014
Asia 9
Sivu 63 / 76
Valtuuston hyväksymästä Bembölen asemakaavasta ei ole valitettu
hallinto-oikeuteen.
Jos kaupunki pysyttää aikaisemman kaavapäätöksen, ELY-keskuksella on
maankäyttö- ja rakennuslain 196 § 1 momentin mukainen valitusoikeus.
ELY-keskuksen oikaisukehotus ja päivitetty meluselvitys
ELY-keskus on kehottanut 25.9.2013 päivätyssä kirjeessään oikaisemaan
Bembölen asemakaavaa ottaen huomioon, että asemakaava-alue sijaitsee
merkittävien liikenneväylien välittömässä läheisyydessä rajautuen
pohjoisessa Kehä III:een ja etelässä Turuntiehen.
ELY-keskus on todennut kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa
melun osalta muun muassa, että kaavassa tulee antaa määräykset siitä,
kuinka melutaso asuntojen pihoilla ja sisällä saadaan ohjearvojen
edellyttämälle tasolle. Antamassaan oikaisukehotuksessa ELY-keskus
esittää, että kaavamääräysten meluestemerkintää täydennetään
määräyksellä esteen likimääräisestä korkeudesta, ja kaavamääräystä 14 §
tulee täsmentää ja yksilöidä myös kaavakartalla siten, että voidaan
osoittaa millaisella ratkaisulla melusuojaustoimenpiteet alueella voidaan
toteuttaa.
Kaupunkisuunnittelukeskus on selvityttänyt tieliikenteen aiheuttamaa
melutasoa ja sen vaikutuksia Bembölen alueella mukaan lukien Bembölen
asemaakaava-alue (Promethor 28.11.2013). Selvityksessä on tarkasteltu
tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa ja sen vaikutuksia alueen uusien
asuinrakennusten piha-alueilla sekä meluntorjuntatarvetta käyttäen
vuoden 2035 ennusteliikennettä. Lisäksi on määritetty julkisivun
ääneneristävyysvaatimukset. Selvitys on päivitys aiempaan
meluselvitykseen ja siinä on huomioitu esitetty oikaisukehotus.
Selvityksen mukaan kaikkien uusien asuinrakennusten piha-alueilla
alitetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen 31.5.2006 mukainen
päiväajan tavoitearvo 60 dB(A) ja yöajan tavoitearvo 55 dB(A). Uusien
asuinrakennusten piha-alueiden melutaso täyttää valtioneuvoston
päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) päiväajan ohjearvon 55
dB(A) ja yöajan ohjearvon 50 dB(A) ilman erityisiä
meluntorjuntatoimenpiteitä.
Asemakaavaan ja siihen kuuluviin kaavamerkintöihin ja -määräyksiin
tehdyt muutokset
Muutettu kaavamääräysten 14 § kuuluu: Leikki- ja oleskelualueet tulee
sijoittaa rakennusten ja meluesteiden muodostamaan melukatveeseen
siten, että leikki- ja oleskelualueille asetetut melunohjearvot eivät ylity.
Melusuojaus hoidetaan korttelialueilla rakennuksin, meluestein tai
rakenteellisesti, jotka tulee sopeuttaa ympäröivään kylämiljööseen.
Uusi kaavamääräys 16 § korttelialueille AO-1 ja AO-2 kuuluu: Tonttien
meluntorjunnan kannalta välttämättömät rakennukset, rakenteet ja
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 9
Sivu 64 / 76
meluesteet tulee rakentaa ennen uusien asuinrakennusten käyttöön ottoa
siten, että asuinkortteleiden leikki- ja oleskelualueille asetetut melun
ohjearvot eivät ylity.
Lisäksi asemakaavassa osoitetuille kahdelle rakennusalalle, jotka
sijaitsevat kiinteistöillä 49-402-2-4 ja 49-402-2-87, osoitettiin uusi merkintä
ohjaamaan piha-alueen melusuojausta: Merkintä osoittaa rakennusalan
sivut, joilla rakennusten tai rakennelmien tulee merkinnän osoittamalla
välillä muodostaa sellainen jatkuva yhtenäinen rakenne, joka suojaa
asuinrakennuksen piha-aluetta liikenteen melulta. Merkintä koskee
uudisrakennuksia.
Päivitettyyn meluselvitykseen perustuen tehtiin kaavakarttaan lisäksi
tarkistuksia koskien Kehä III:n meluesteitä, ulkoseinien
ääneneristävyysvaatimuksia, KL-1 -korttelialueen asunnon ulkooleskelualuetta sekä kolmen rakennusalan muotoa.
Muutoksista tiedotettiin osallisille, ja annetut palautteet olivat pelkästään
muutokset hyväksyviä.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 13.1.2014 § 11
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto
1
hyväksyy Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen
25.9.2013 päivätyn oikaisukehotuksen, joka käsittää pääasiassa
liikennemelua koskevia kaavamääräyksiä valtuuston 19.8.2013
hyväksymässä Järvenperä, Karvasmäki, Högnäs, Bemböle (alue 632100)
asemakaavassa,
2
muuttaa asemakaavaa seuraavien kaavamerkintöjen ja -määräysten
osalta: Kehä III meluesteet, rakennusten ulkoseinien ääneneristävyys,
kahden rakennusalan piha-alueen melusuojausmerkintä, kaavamääräys
14 ja 16 §, kolmen rakennusalan rajaus ja KL-1 -korttelialueen asunnon
ulko-oleskelualue.
Käsittely
Teknisen toimen johtajan estyneenä ollessa asian esitteli kehittämisjohtaja
Olli Isotalo.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 9
Sivu 65 / 76
Tiedoksi
-
Helsingin hallinto-oikeus
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 10
27.01.2014
Sivu 66 / 76
5348/00.01.02/2013
Kaupunginhallitus
366 §
16.12.2013
10
Espoon toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman 2014-2016 tiedoksi merkitseminen
Valmistelijat / lisätiedot:
Sarah Ruschetti, puh. 043 824 5894
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee tiedoksi Espoon toiminnallisen tasa-arvon
suunnitelman 2014 - 2016.
Liite
2
3
Selostus
Espoon toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma 2014-2016
Toiminnallisen tasa-arvon toimeenpanosuunnitelma 2014-2016
Espoo allekirjoitti 2008 Eurooppalaisen naisten ja miesten välisen tasaarvon peruskirjan. Peruskirjassa mainittujen toimenpidesuositusten
toteutusta varten kaupunginhallitus päätti Espoon osallistumisesta
Kuntaliiton projektiin toiminnallisen tasa-arvon edistämiseksi 2010 - 2013
(niin sanottu TASE-projekti, asianro 3393/000/2010). TASE-projektin
keskeisenä tavoitteena oli laatia suunnitelma tasa-arvon edistämiseksi
kunnan palveluissa, joka nyt valmistui.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 16.12.2013 § 366
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus hyväksyy Espoon toiminnallisen tasa-arvon
suunnitelman 2014 - 2016.
Käsittely
Elo puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan ehdotuksen:
”Päätösehdotukseen lisätään ja ehdottaa, että valtuusto merkitsee
suunnitelman tiedoksi.”
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon ehdotus
yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja
totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Päätös
27.01.2014
Asia 10
Sivu 67 / 76
Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus hyväksyy Espoon toiminnallisen tasa-arvon
suunnitelman 2014 – 2016 ja ehdottaa, että valtuusto merkitsee
suunnitelman tiedoksi.
Tiedoksi
-
Tasa-arvotoimikunta
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 11
27.01.2014
Sivu 68 / 76
3771/10.03.02/2013
Kaupunginhallitus
9§
13.1.2014
11
Valtuustokysymys päiväkotien ja koulujen korjaus- ja väistötarpeesta sekä
sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä
Valmistelijat / lisätiedot:
Carl Slätis, puh. 043 824 6506
Pekka Eurasto, puh. 043 825 2862
Riikka Kiljander-Kiiskinen, puh. 043 825 2866
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, että
vastausta Hanna Kiljusen ja 42 muun valtuutetun 19.8.2013 tekemään
valtuustokysymykseen Espoon kaupungin koulujen ja päiväkotien korjausja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä ei voitu
asetetussa määräajassa antaa.
Oheismateriaali
Selostus
Tarkastusvaliokunnan mietintö 1/2013 Rakennusten kosteus- ja
homeongelmat
Valtuustokysymys
Hanna Kiljunen sekä 42 muuta valtuutettua ovat 19.8.2013 päivätyllä
valtuustokysymyksellään tiedustelleet seuraavaa:
1
Mihin toimenpiteisiin Espoo on ryhtynyt päiväkotien ja koulujen
korjausrytmin ja yksittäisten korjausprosessin nopeuttamiseksi?
2
Kuinka kaupunki huolehtii jatkossa siitä, että väistötilat korjausten ajaksi
järjestetään tasapuolisesti kaikilla alueilla siten, että oppilaiden
koulumatkat pysyvät kohtuullisen pituisina ja turvallisina ja että oppilaat
saavat opetussuunnitelman mukaista opetusta?
3
Mihin toimenpiteisiin Espoon kaupunki on ryhtynyt Eduskunnan
tarkastusvaliokunnan toimenpide-ehdotusten johdosta sisäilmaongelmien
ennaltaehkäisemiseksi?
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 11
Sivu 69 / 76
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 13.1.2014 § 9
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi
kaupunginhallituksen ilmoituksen, että vastausta Hanna Kiljusen ja 42
muun valtuutetun 19.8.2013 tekemään valtuustokysymykseen Espoon
kaupungin koulujen ja päiväkotien korjaus- ja väistötarpeesta sekä
sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä ei voitu asetetussa määräajassa
antaa.
Käsittely
Teknisen toimen johtajan estyneenä ollessa asian esitteli kehittämisjohtaja
Olli Isotalo.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Tiedoksi
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 12
27.01.2014
Sivu 70 / 76
5046/05.10.01/2013
Tekninen lautakunta
Kaupunginhallitus
142 §
10 §
18.12.2013
13.1.2014
12
Valtuustokysymys leikkipuistojen ylläpidosta, kunnostamisesta sekä lakkauttamisesta
Valmistelijat / lisätiedot:
Pirjo Sirén, puh. 043 824 6344
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Mari Nevalaisen ja
30 muun valtuutetun 18.11.2013 tekemään valtuustokysymyksen,
leikkipuistojen ylläpidosta, kunnostamisesta ja lakkauttamista, sekä toteaa
kysymyksen loppuun käsitellyksi.
Liite
4
5
Esimerkki puistosuunnitelmasta: Nihtimäki
Esimerkki Nihtimäen puiston kustannuksista
-
Valtuustokysymys
Oheismateriaali
Selostus
Mari Nevalainen ja 30 muuta valtuutettua tekivät 18.11.2013
valtuustokysymyksen, joka koski leikkipuistojen ylläpitoa, kunnostamista ja
lakkauttamista.
Valtuustokysymyksessä pyydettiin vastauksia leikkipuistoja koskeviin
kysymyksiin. Alla on ensin kysymys ja sen jälkeen vastaus kyseiseen
kysymykseen.
Mitkä EU:n direktiivit säätelevät leikkipuistojen rakentamista ja
ylläpitoa ja miten?
EU:n leikkipuistoja koskevat vaatimukset koskevat erityisesti turvallisuutta
sekä tuoteturvallisuutta, jotka direktiivit on huomioitu Suomen
lainsäädännössä. Kuluttajaturvallisuuslaki 22.7.2011/920 korvasi aiemman
"lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta
30.1.2004/75". Vuoden 2011 kuluttajaturvallisuuslaki määrää, että
leikkipaikan omistajan ja ylläpitäjän (palvelun tarjoaja) tulee pitää
leikkikenttä turvallisena, olipa leikkipaikka ja sen välineet minkä ikäisiä
tahansa. Lain mukaan kaupungin tai taloyhtiön leikkipaikkapalvelujen
tarjoajalla on oltava riittävät tiedot niihin liittyvistä riskeistä. On
huolehdittava, ettei leikkipuistoa ja niissä olevia välineitä käyttävälle
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
27.01.2014
Asia 12
Sivu 71 / 76
aiheudu terveydellisiä riskejä. Kiinteistöjen pihaleikkivälineiden
turvallisuudesta vastaavat taloyhtiöt tai asuntoyhteisöt.
Vuoden 2011 kuluttajaturvallisuuslaki edellytti myös palveluntarjoajan
laativan turvallisuusasiakirjan. Espoon tekninen keskus laati kaikista leikkija asukaspuistoista sekä muutamista muista viheraluepalveluista
turvallisuusasiakirjan riskinarviointeineen. Lisäksi jokaisesta uudesta leikkija asukaspuistosta tehdään vuoden 2011 kuluttajaturvallisuuslain
ilmoitusvelvollisuusvelvoitteen mukainen palvelun ilmoitus ennen palvelun
tarjoamisen aloittamista.
Leikkipuistoja kunnossapidetään Espoossa, kuten muuallakin Suomessa,
kaupungin toimesta, koska kunnossapito perustuu maankäyttö- ja
rakennuslakiin sekä vuoden 2011 kuluttajaturvallisuuslakiin.
Kunnossapitoa tekee leikkipuistoissakin Espoossa joko kilpailutettu
yksityinen alueurakoitsija (Tapiola, Pohjois-Espoo) tai Espoo
Kaupunkitekniikka -liikelaitos. Leikkipuistojen hoito on systemaattista,
viikoittaista työtä ja hoitotoimenpiteet on ohjeistettu valtakunnallisella
tasolla. Hoitotoimenpiteet on määritelty valtakunnallisen viheralueiden
hoitoluokituksen ’VHT 2011’ mukaisesti, yleensä leikkipuistojen
hoitoluokka on A2-A3 riippuen leikkipuiston osa-alueesta.
Mikäli leikkipaikan yksittäinen kaluste tai varuste ei täytä
turvallisuusstandardeja, ao. leikkipaikkaa ei ole syytä kokonaisuudessaan
välittömästi perusparantaa. Tällöin ylläpidon toimesta yksittäinen
leikkiväline korjataan tai korvataan mahdollisuuksien mukaan vastaavalla
tuotteella. Mikäli leikkivälineen korjaamiseen tai korvaamiseen ei ole
mahdollisuuksia, on ylläpidolla velvoite poistaa tuote välittömästi.
Mitä EU-direktiivit merkitsevät lakkauttamisuhan alla olevien
puistojen kohdalla - työnä ja kustannuksina?
Keskimäärin leikkipuiston perusparannus maksaa noin 100 000 -150 000
euroa. Perusparannuksen kustannuksiin vaikuttaa leikkipuiston koko ja
tarkemmin tehtävät toimenpiteet. Liitteinä ovat esimerkinomaisesti vuoden
2013 suunnittelukohteen Nihtimäenpuiston asemapiirustus ja
kustannusarvio nimikkeittäin, joista voi arvioida yleispiirteisesti eri
rakennusosien kustannuksia ja kustannusten jakaumaa.
Keskimäärin uuden leikkipuiston vuosittainen ylläpito maksaa noin 5 000–
10 000 euroa/v. Yksittäisen leikkivälineen uusiminen tai korjaaminen
maksaa joistakin sadoista euroista jopa kymmeneen tuhanteen euroon
riippuen välineen kunnosta, tehtävästä toimenpiteestä ja välineen koosta
sekä sen monipuolisuudesta.
Esimerkinomaisesti Mikkelänrinteen leikkipuiston vuosittaiset
hoitokustannukset ovat 9 280 euroa/vuosi, puiston pinta-ala on 4 194 m2.
Asukaspuistojen vuosittaiset hoitokustannukset ovat suuremmat.
Esimerkinomaisesti Matinkylän asukaspuiston vuosittaiset
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
27.01.2014
Asia 12
Sivu 72 / 76
hoitokustannukset ovat 27 192 euroa/vuosi, puiston pinta-ala 12 360 m2.
Kustannustiedot perustuvat Espoon neliöhintaan A2- hoitoluokassa 2,20
euroa/m2. Leikkipuistoissa vuosittaisessa hoidossa yleisesti suoritettavia
hoitotehtäviä ovat:
Kevät- ja syyssiivoukset:
- hiekoitushiekan poisto, eloperäinen jäte poistetaan
Puhtaanapito
- roska-astioiden tyhjentäminen
- irtoroskien kerääminen alueelta
- valetun turva-alustan puhtaana pitäminen
- roska-astioiden toimivuuden tarkastaminen ja astioiden vaihtaminen
- uusiin roska-astioihin tarvittaessa
Kasvillisuuden hoito:
- nurmikoiden leikkaaminen (lannoitus, kalkitus), paikkaaminen
- pensaiden leikkaaminen
- puiden leikkaaminen
- rikkakasvien torjunta
- vaarallisten puiden poisto
- puiden tuentojen tarkastaminen
Leikkivälineiden turvatarkastukset
- säännölliset silmämääräiset turvatarkastukset
- kaksi toiminnallista turvatarkastusta ja yksi vuositarkastus, joista
kirjalliset
- raportit
Leikkivälineiden kunnossapitotoimet
- rikkoutuneiden osien vaihtaminen uusiin
- rikkoutuneiden leikkivälineiden purkaminen ja poiskuljettaminen
- leikkivälineiden maalaaminen
- uuden leikkivälineen asentaminen
- leikkihiekan vaihtaminen kerran vuodessa
- turvahiekan lisääminen ja möyhiminen tarvittaessa
Leikkipuiston rakenteiden kunnossapito
- aitojen ja porttien ylläpito, kunnostus, maalaus
- katosten, penkkien, pöytien, portaiden ja muiden rakenteiden ylläpito,
kunnostus ja maalaus
- porttien toiminnan varmistaminen talvisin
- leikkipuiston tietotaulujen ylläpitäminen
- leikkialueen ympäristön pitäminen turvallisena, riskien arviointi ja
poistaminen
Ilkivaltaan liittyvät kunnostustyöt
- töhryjen poisto leikkipaikoilta
- rikkoutuneiden leikkivälineiden, roska-astioiden, rakenteiden kunnostus
ja uusiminen
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
-
Asia 12
Sivu 73 / 76
vioittuneen kasvillisuuden kunnostaminen tai uusinta
Pintamateriaalit
- kivituhkapintojen kunnossapito, tasoittaminen, uuden materiaalin
kuljettaminen ja levittäminen
- talvikunnossapidettävien väylien auraaminen
- rikkakasvien poisto väyliltä ja kivituhkapinnoilta
- katemateriaalien levittäminen.
Puistoissa ei ole jokaisen puiston yksittäisen toimenpiteen yksityiskohtaista
seurantaa em. kustannuksesta.
Syy leikkipuiston perusparannukselle on kuluttajaturvallisuuslain mukainen
havaittu turvallisuusperuste. Tällöin kuntotarkastuksissa on havaittu
sellaisia puutteita, joita ei voida enää normaalein kunnossapitotoimin
hoitaa. Esim. leikkivälineiden ja turva-alustojen kunnossa sekä rakenteissa
ja aidoissa on sellaisia vikoja, että puisto on kokonaisuudessaan
perusparannettava. Käytetyimmät leikkipuistot saattavat tulla
perusparannusikään 10–15 vuoden kuluessa.
Kun puisto on ao. vaiheessa, viheralueiden suunnittelusta vastaava tilaaja
teknisessä keskuksessa arvioi, onko puiston perusparannukselle perusteet
vai onko ao. palvelu tarjottavissa ja olemassa jo läheisyydessä hyvin
saavutettavissa. Suunnitelmia laadittaessa otetaan huomioon laajemman
alueen väestörakenne ja sen kehitys väestöennusteiden mukaisesti
seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Mikäli leikkipaikkaa ei ole syytä kunnostaa/perusparantaa
kokonaisvaltaisesti, puretaan kohteen leikkitoiminto/palvelu erikseen
laadittavan suunnitelman mukaisesti. Alue kuitenkin viimeistellään ja se
säilyy viheralueena.
Ylläpidettävä katu- ja puistoalueiden pinta-ala kasvaa Espoossa noin 35 % vuosittain. Reaalisesti kustannustasoon verrattuna ylläpidon
käyttötalouden määrärahat eivät ole kasvaneet koko tällä vuosituhannella.
Tämä kehitys pakottaa kaupungin priorisointiin myös leikkipuistoverkoston
osalta.
Onko kaikkien puistojen täytettävä EU:n turvamääräykset? Voisiko
osa puistosta olla esim. perhe- tai lähipuistoja - perheiden ja
asukkaiden yhteisiä kohtaamispaikkoja, joilla ei ole yhtä tiukkoja
turvallisuusvaatimuksia? Voidaanko lakkautettavat leikkipuistot
muuttaa tällaisiksi "perhepuistoiksi", jolloin ne olisivat edelleen
virkistyskäytössä, mutta turvallisuusvaatimukset voisivat olla
lievemmät?
Lakeihin perustuvat turvallisuusvaatimukset eivät valitettavasti yleisillä
alueilla ole missään toista lievemmät, vaan vaatimukset ovat tasapuolisia
koskien kaikkia alueita. Lakkautettavat leikkipuistot säilyvät edelleen
viheralueina. Esimerkiksi Kaskivuoressa huolehditaan käytävistä,
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
27.01.2014
Asia 12
Sivu 74 / 76
viimeistelystä ja istuskelu- ja oleskelumahdollisuuksista lisäämällä
penkkejä.
Onko Espoossa tutkittu olemassa olevien leikkipuistojen
käyttäjäprofiilia ja/tai käyttöastetta? Jos on, millaiset ne ovat
lakkauttamisuhan alla olevissa puistoissa?
Teknisen keskuksen ammatillisen kokemuksen ja asukas- sekä
leikkipuistojen suunniteltujen ja toteutettujen toimintojen perusteella
voidaan arvioida asukaspuistoissa käyttäjien olevan vauvasta senioreihin.
Pienissä leikkipuistoissa, joita Espoossa on 190, painottuu päiväkotiikäiset ja sekä alakouluikäiset käyttäjät enemmän verrattuna
asukaspuistoihin. Asukaspuisto, joita Espoossa on 11, eroaa
leikkipuistosta siten, että alueella on asemakaavallisesti enemmän pintaalaa ja puistossa on asukaspuistorakennus. Toiminnot ovat siten
monipuolisia ja erityisesti suunnattu eri-ikäisille vauvasta senioreihin.
Myös eri taustaiset asukkaat käyttävät eri-ikäisten asukkaiden ohella
samantyyppisiä toimintoja ja palveluita leikki- ja asukaspuistoissa.
Esteettömyys on yksi huomioitu seikka suunnittelussa ja alueiden
käyttäjäprofiilissa. Käyttö on vilkkainta keväästä syksyyn ja erityisesti
käyttöä on arkisin ennen lounasaikaa, koulupäivän jälkeen sekä
viikonloppuisin ja loma-aikoina.
Myös käyttöasteesta on jossain määrin käytännön ylläpitokokemusta ja
tietämystä, koska Tekninen keskus on vastannut pitkään leikkipuistojen
ylläpidosta. Tämän lisäksi saamme palautetta Asiakaspalvelusta. Jokaisen
kohteen tullessa suunnitteluun tarkastellaan myös ao. laajemman alueen
asukasmäärä ja jakauma nyt sekä arvioitu kehitys väestöennusteiden
perusteella taustaksi käyttöasteen osalta. Lisäksi yleisötilaisuudessa sekä
suunnitelmien viennillä nettiin palautteen mahdollistamiseksi on
mahdollista saada asiaan liittyen asukkaiden näkemyksiä. Esimerkiksi
Soukan Kaskivuoren puiston poistamisessa kunnossapidosta saadun
tiedon mukaan käyttäjämäärät ovat varsin vähäiset. Lisäksi kaupungin
edustaja osallistui Soukan asukaskävelylle aiemmin ja kyseli mielipiteitä
leikkipaikan poistamisesta. Keskusteluissa poistamista ei vastustettu,
mutta toivottiin mm. penkkejä oleskeluun. Suunnitelmasta saadussa
palautteessa myös puollettiin leikkipaikan poistamista. On syytä huomata,
että itse viheraluetta ei poisteta. Esimerkiksi Kaskivuoressa huolehditaan
käytävistä, viimeistelystä ja istuskelu- ja oleskelumahdollisuuksista
lisäämällä penkkejä.
On myös hyvä tiedostaa, että päiväkotien pihat ovat kaikkien espoolaisten
käytettävissä leikkipaikkoina päiväkodin toiminta-ajan ulkopuolella (ilta,
viikonloput).
Onko leikkipuistosuunnitelmia laadittaessa otettu huomioon erilaiset
sosiaaliset kysymykset kuten aluekohtainen viihtyvyys, alueellinen
eriarvoisuuskehitys sekä leikkipuistojen merkitys
perhepäivähoitajien ja kotona olevan vanhemman hoidettavien lasten
kannalta?
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 12
Sivu 75 / 76
Suunnitelmia laadittaessa otetaan huomioon laajemman alueen
väestörakenne ja sen kehitys väestöennusteiden perusteella,
tasapainoinen palvelurakenne eri alueilla, sekä se, että leikkipuistoja voivat
käyttää ilman käyttörajoitetta myös alueen perhepäivähoitajat sekä kotona
lastaan hoitavat vanhemmat. Suunnittelun lähtökohta on myös tarjota
leikin ja liikunnan sekä oleskelun mahdollisuuksia leikki- ja
asukaspuistoissa.
Tasapainoinen palvelurakenne tarkoittaa myös, että eri alueilla olisi
yleensä saatavilla leikkipuistopalvelut. Esimerkiksi Soukan alueella
etäisyys poistettavasta Kaskivuoren leikkipuistosta isoon asukaspuistoon
on noin 180 metriä. Etäisyydet poistettavasta Soukan Kaskivuoren
leikkipuistosta oleviin ja säilyviin leikkipuistoihin, 4 kpl, ovat noin 230
metristä 440 metriin. Soukassa 0-6 -vuotiaiden määrän on arvioitu
vähentyvän yli 6 % ja 7-17-vuotiaiden yli 20 % vuoteen 2022 mennessä.
Toisaalta Pohjois-Espoossa on alueita, joilla ei ole vielä lainkaan yleistä
leikki- tai asukaspuistoa. Leikkipaikat, kuten muutkin viheralueet,
toteutetaan peruslähtökohtaisesti siten, että ne ovat alueellaan turvallisia
ja viihtyisiä.
Lapset suunnittelee laadukkaita liikuntaan rohkaisevia välineitä paitsi
lapsille myös ikäihmisille. Nämä "ikäihmisten leikkipuistot" ovat
suosittuja liikunta- sekä kohtaamispaikkoja. Voisiko Espoo olla
edelläkävijänä rakentamassa lähiliikuntapaikkoja ja puistoja, joissa
on sekä lapsille että ikäihmisille suunnattuja laitteita?
Puistot toimisivat myös sukupolvet yhdistävinä kohtaamispaikkoina ja
lisäisivät asukkaiden yhteisöllisyyttä.
Espoossa asukaspuistot ovat erityisesti sellaisia puistoja, jotka yhdistävät
eri sukupolvet kohtaamispaikkoina ja siltä osin erityisesti lisäävät
asukkaiden yhteisöllisyyttä. Asukaspuiston alueella on asemakaavallisesti
enemmän pinta-alaa ja puistossa on asukaspuistorakennus. Toiminnot
ovat siten monipuolisia ja erityisesti suunnattu eri-ikäisille vauvasta
senioreihin. Lähiliikunta on hyvin usein huomioitu liikuntamuoto, jota toki
edistetään myös varsinaisten urheilupuistojen suunnittelussa.
Kalustetoimittajat on kilpailutettu, ja Lappset Oy on yksi
puitesopimustoimittajistamme. Monen sukupolven välineitä onkin
asennettu puistoihin, esimerkiksi Suurpeltoon.
Päätöshistoria
Tekninen lautakunta 18.12.2013 § 142
Päätösehdotus
Kaupungininsinööri Harri Tanska
Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että
kaupunginhallitus ehdottaisi edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
27.01.2014
Asia 12
Sivu 76 / 76
tiedoksi selostusosan vastauksena Mari Nevalaisen ja 30 muun
valtuutetun 18.11.2013 tekemään valtuustokysymykseen, joka koski
leikkipuistojen ylläpitoa, kunnostamista ja lakkauttamista, sekä toteaa
kysymyksen loppuun käsitellyksi.
Päätös
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kaupunginhallitus 13.1.2014 § 10
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan
vastauksena Mari Nevalaisen ja 30 muun valtuutetun 18.11.2013
tekemään valtuustokysymyksen, leikkipuistojen ylläpidosta,
kunnostamisesta ja lakkauttamista, sekä toteaa kysymyksen loppuun
käsitellyksi.
Käsittely
Teknisen toimen johtajan estyneenä ollessa asian esitteli kehittämisjohtaja
Olli Isotalo.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Tiedoksi