1. No category

Onko lapsella
ERITYISVAIKEUS?
Kirsi Karimo lastenpsykiatri
Ylöjärven Perheneuvola
1
Jotakin kummaa…?
• Lapsi ei ole sellainen kuin hänen oletetaan olevansuhteessa SISARUKSIIN tai IKÄTOVEREIHIN vanhemmat, opettajat, sisarukset ja kaverit,
sukulaiset, naapurit ihmettelevät…
Onko HÄNESSÄ jotakin vikaa?
Onko YMPÄRISTÖSSÄ vikaa?
2
Mikä HERÄTTÄÄ EPÄILYN
erityisvaikeudesta?
• Jotakin HUOMATAAN KASVUSSA ja/tai
SOMAATTISESSA TERVEYDESSÄ (suolioireet,
aistit: kuulo, näkö, käsiteltävyys)
• …PERUSTAIDOISSA (puhe, motoriikka,
ymmärryskyky)
joihin lastenneuvolassa on HYVÄT MITTARIT
3
… tai EPÄILY HERÄÄ
puutteista…
• …SOSIAALISISSA TAIDOISSA (katsekontakti, ilmeet,
suhtautuminen tuttuihin ja vieraisiin, suhde sisaruksiin ja
toisiin lapsiin/aikuisiin, sopeutuvuus muutoksiin)
• …TUNNETAIDOISSA (kyky ilmaista omia tunteita, kyky
ymmärtää toisten tunteita, kyky hallita omaa käytöstä)
…joiden mittaaminen on LAADULLISTA ja siksi
VAIKEAMPAA, EPÄSPESIFIÄ
4
VARHAISET
neuropsykiatriset oireet / 4
oiretta ennen 4 v.
•
Yleinen kehityksen viive
•
Motorisen kehityksen ongelma/viive
•
Aistitoiminnan säätelyn vaikeus
•
Levottomuus
•
Keskittymisvaikeus
•
Sosiaalisen kanssakäymisen tai vastavuoroisuuden ongelma
•
Käytösoireet
•
Mielialan nopeat vaihtelut
•
Unen ongelmat
•
Ruokailun ongelmat
jonkin NEUROPSYKIATRISEN
dg todennäköisyys on
5
SUURI
…
Mihin tarvitaan AAVISTUS
tai tietoa erityisyydestä?
•
HYVÄKSYNTÄ ja YMMÄRRYS:
Vanhemmille ja lapselle itselleen nyt ja
tulevaisuudessa
Ympäristölle- muu perhe, naapurusto,
kaverit, PÄIVÄHOITO/KOULU
•
Ylimääräisen TUEN saamiseen:
Kotona vanhemmalta tai yhteiskunnalta
päiväkodissa ja koulussa
•
KUNTOUTUKSEN saamiseen taitopuutoksissa/ kehitysviiveissä:
puhe, motoriikka, oppiminen, sosiaaliset -ja tunnetaidot
6
…mihin tarvitaan
DIAGNOOSIA?
• Tarkentavan TUTKIMUKSEN ja HOIDON saamiseen
erikoissairaanhoidossa ja lääkehoidon aloittamiseen
• Kelan maksaman KUNTOUTUKSEN saamiseen
Kunnat maksavat lyhytkestoiset
(dg ei ole välttämätön)
Kela laaja-alaiset ja pitkäkestoiset lapsen
sekä perheen kuntoutukset, es. sopeutumisvalmennus, LAKU (vaatii diagnoosin)
7
Oikea apu vähentää
RISKEJÄ…
• Erityisvaikeudet ovat iso riski PSYKIATRISELLE
sairastavuudelle lapsena tai myöhemmin ja oikeasta
diagnoosista ja hoidosta on HYÖTYÄ riskien
VÄHENTÄMISESSÄ!
• NYT: elämä voi olla helpompaa ja iloisempaa
• TULEVAISUUDESSA hyötyä: tyydyttävän
työkyvyn ja ihmissuhdetaitojen (ystävyys, parisuhde,
vanhemmuus) ja syrjäytymisvaaran suhteen
8
Mihin diagnoosista on
HYÖTYÄ lapsen
aikuisuudessa?
• Jos lapsi tulee tarvitsemaan tuettuja koulutus- ja
työllistymisratkaisuja tai tukea arkiselviytymiseensä
(asuminen, asioiden hoito ja itsenäistyminen)
• Diagnostiikka on HELPOMPAA lapsuuden aikana
kuin myöhemmin- sekundaariset ilmiöt voivat
haitata johtopäätösten tekemistä nuorena ja
aikuisena
9
Onko diagnoosista
HAITTAA?
• Leimaavaa?
• Voi saada vääränlaista tukea ja hoitoa?
• Diagnoosi seuraa läpi elämän?
• Opintojen ja työnsaannin esteenä?
• Armeijaan pääsyn esteenä?
• Aseluvan esteenä?
10
Erityisvaikeudet ovat yleisiä?
• 25 %:lla lapsista on psyykkisiä oireita ja heistä 50 %:lla oletetaan
taustalla olevan erityisvaikeuksia
• ADHD:n yleisyys n 2-5% (tai enemmän),
Autismikirjon häiriöiden n. 1%
• Pojilla yleisempiä, tyttöjen oireilu jää tunnistamatta?
• ADHD on aivojen toiminnallinen häiriö (aivojen
adrenaliini ja dopamiini-järjestelmissä ”virhe”,
vireystila ei pysy)
• Autistiset häiriöt ovat aivojen rakenteellisia ilmiöitä
11
Erityisvaikeudet/Neuropsykiatri
set oireet ovat
•
vahvasti perinnöllisiä (70-80%),muita syitä ovat raskauden ja synnytyksen aikaiset
olosuhteet, vammat, tulehdukset
•
•
EIVÄT ole kasvatuksesta johtuvia...
•
MUTTA kasvatuksella ja huolenpidolla on erityinen vaikutus näiden lasten kehitykseen ja
terveyteen (rakenteellinen haavoituvuus)
•
oireita voimistavia perheensisäisiä riskitekijöitä ovat riitaisa kotiympäristö, kriittisyys,
lämmön vähäisyys, epäjohdonmukaisuus kasvatuksessa, vanhemman psyykkinen sairaus
sekä väkivalta
• Autismille altistavat geenit vaikuttavat yhdessä ympäristön
riskitekijöiden kanssa!?
12
ERITYISVAIKEUDET,
NEUROPSYKIATRISET
häiriöt
•
Laaja-alaiset kehityshäiriöt (autisminkirjon häiriöt, lapsuusiän autismi,
Aspergerin oireyhtymä)F84.0, F84.5
•
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD, ADD) F90.0, F90.8
•
Touretten oireyhtymä F95
•
Neurologisen kehityksen erityisvaikeudet F83
•
Oppimisvaikeudet F81
•
Motoriikan kehityshäiriö F82
ETIOLOGIA BIOLOGINEN?
13
…syyt voivat olla
MONISYISIÄ…
• Uhmakkuushäiriö
• Käytöshäiriöt (sosiaalinen tai epäsosiaalinen)
• Tunne-elämän häiriöt (masennus, kaksisuuntainen
mielialahäiriö, paniikkihäiriö, ahdistuneisuushäiriöt, pakkooireinen häiriö)
• Syömishäiriöt (syömättömyys, ahmiminen)
MIKÄ on ETIOLOGIA?- elämänolot, kasvatus,
oppiminen, traumat, perinnöllisyys…
14
Millainen ongelma aivoissa
on??
• ADHD-aivojen otsalohkojen toiminnassa on
poikkeavuutta – otsalohkot ovat keskeinen
aivoalue tarkkaavuuden, impulsiivisuuden ja
suunnitelmallisuuden säätelyssä
• muutoksia dopamiini- ja noradrenaliinivälityksessä
• lääkehoito perustuu välittäjäaineiden toiminnan
normaalistamiseen (lääke vähentää
välittäjäaineiden takaisinottoa hermosoluun sekä
lisää niiden vapautumista hermon synapsirakoon)
• autististen aivojen eri osien keskinäisissä
yhteyksissä oletetaan olevan ongelmaa
15
ERITYISVAIKEUKSIEN
perinnöllisyys ilmenee…
• on tavallista, että useammalla perheenjäsenellä on
erityispiirteitä, jotka vaikuttavat vuorovaikutukseen,
kokemiseen, tunteisiin ja toimintakykyyn
• perinnöllinen taipumus ei takaa, että piirteet olisivat
samanlaisia eri perheenjäsenillä (laadullinen
poikkeavuus es. aktiivisuudessa voi näkyä yli-tai
aliaktiivisuutena)
• piirteet ovat varsin pysyviä (40-60%:lla jatkuu
aikuisikään), mutta oireiston merkitys eri elämän
vaiheissa vaihtelee
• tavallisempia pojilla, mutta oletetaan, että tyttöjä
ei riittävästi tunnisteta
16
Mitä väliä on etiologialla?
• hoito pyritään määräämään syynmukaisesti
• oikean diagnoosin merkitys on suuri, koska useat
oireet voivat viitata muihinkin aiheuttajiin
(neropsykiatriset ilmiöt >< muut syyt es.traumat)
• väärät tulkinnat vaikeuksien syistä voivat johtaa
hoitotoimia harhaan ja ne voivat olla henkisesti
vahingollisia hoidettaville
• monet perheet ovat tulleet ”väärinymmärretyiksi” ja
sen vuoksi rauhallinen yhteisen ymmärryksen
etsiminen on tärkeätä
Parhaimmillaan tutkiminen ja hoito kannustaa
perhettä ja koulua luomaan omia ratkaisuja ja
luottamaan niihin ja se auttaa kaikkia !
17
Autismikirjon pääoireet
Kielenkehityksen ja
kommunikaation
vaikeudet
Sosiaalinen
taidottomuus
18
Kapeaalaisuus ja
toistutuvat
toiminnot
Autismin diagnostiikka
Sosiaaliset vuorovaikutustaidot
•
puutteita katsekontaktissa, reaktiossa omaan nimeen
•
ikäisiään vähemmän sosiaalista kiinnostusta ja sosiaalista
ja emotionaalista vastavuoroisuutta (esim. jaetun
mielenkiinnon hakemiseksi tarkoitettu osoittaminen tai
hiekkalaatikkokäyttäytyminen)
• toisen mielen ymmärrys laadullisesti erilaista
• kasvojen tunnistusvaikeus
19
Autismin diagnostiikka
Kielen kehitys ja kommunikaatio
• nonverbaalin kommunikaation puutteita (katseen,
ilmeiden ja eleiden vuorovaikutuksellisen käytön
niukkuus tai stereotyyppisyys)
• kielen kehitys myöhässä…
• tai jopa ”edellä”, mutta
kaikupuhetta, ”muodollista kieltä”,
vastavuoroisuuden puutetta
20
Autismin diagnostiikka
Kapea-alaiset/ toistavat toiminnot
• juonellisen leikin kehitys myöhässä, leikki on usein
järjestelevää tai tutkivaa
• mielenkiinnon juuttumistaipumus ja
erityismielenkiinnot
• maneerit (innostumiseen ja mielihyvään, tyhjän ajan
täyttämiseen, itsen lohduttamiseen)
• toimintojen automatisoitumisvaikeus
21
Autismin diagnostiikka
Muuta
• poikkeukselliset pelot ja ajatukset
• paljon hämmennystä aiheuttavat aistipoikkeavuudet
ja reagointi niihin
(erityisen korkea tai matala kipukynnys, yliherkkyys
joillekin äänille, poikkeavat tunto- ja hajuaistimukset jne)
• yksikanavaisuus toimimisessa ja ymmärtämisessä
22
ADHD:N KRITEERIT
•
6/9 kriteeriä keskittymiskyvyttömyydestä
•
3/5 kriteeriä hyperkineettisyydestä
•
3/4 kriteeriä impulsiivisuudesta
• Laaja-alaisia, pitkäkestoisia, useissa tilanteissa esiintyviä
• Oireet ilmi viimeistään 7 vuoden iässä, nuorten ja
aikuisten diagnostiikassa viimeistään 12 vuoden iässä.
• Haittaa merkittävästi lapsen toimintaa
23
TARKKAAMATTOMUUS
1.
Vaikeuksia keskittyä
2.
Ei kuuntele
3.
Ei seuraa ohjeita, ei saa tehtäviä suoritettua
4.
Vaikeuksia tehtävien järjestämisessä
5.
Välttelee pitkäkestoista henkistä ponnistelua
6.
Tekee huolimattomuusvirheitä
7.
Kadottaa esineitä
8.
Häiriintyy ulkopuolisista ärsykkeistä
9.
Unohtelee asioita
24
1.
YLIAKTIIVISUUS
Liikkuu hermostuneesti, kiemurtelee
2.
Poistuu tilanteista, joista ei saisi
3.
Juoksentelee tai kiipeilee sopimattomissa tilanteissa
4.
Ei osaa leikkiä tai harrastaa rauhallisesti, jatkuvasti äänessä
5.
Jatkuvasti menossa, koko ajan motorinen aktiviteetti päällä
IMPULSIIVISUUS
1.
2.
3.
4.
Vastaa ennen kuin kysymys on esitetty
Ei jaksa odottaa vuoroaan
Keskeyttää toiset, on tunkeileva
Puhuu liian paljon, myös sopimattomissa
tilanteissa
25
Tyttöjen ADHD:n
erityispiirteitä
• Enemmän oppimisvaikeuksia
• Internalisoivat oireet (ahdistus, masennus, taipumus
itsekriittisyyteen) ovat tavallisempia kuin ulospäin
suuntautuvat oireet
• Voimakkaat mielialavaihtelut murrosiässä ja kuukautisten
aikana
• Tytöillä tarkkaamaton alatyyppi selvästi impulsiivista
alatyyppiä yleisempi ja jää usein diagnosoimatta ennen
sekundaaristen oireiden kehittymistä eli dg valppautta
pitäisi olla nuoruusikäisten tyttöjen oireiston suhteen!
26
…nuoruusiässä oireisto
muuttuu…
•
2/3:lla oireisto on edelleen haittaava nuoruudessa
•
vähemmän näkyväksi ( dg:n asettamiseen riittää vähäisempi oiremäärä : 4
keskittymättömyys - ja/tai impulsiivisuusoiretta)
•
sisäinen levottomuus, vaikeus rentoutua, kärsimättömyys, kyllästyminen,
vaihtelunhalu (työt, opinnot, suhteet), tuhlailu, riskinotto
•
ahdistus, mielialan vaihtelut, stressiherkkyys, synnytyksen jälkeinen masennus,
persoonallisuushäir.
•
tarkkaamattomuus korostuu, vaikeus tehdä asioita hitaasti ja huolellisesti,
kokonaisuuksien hahmotusvaikeus näkyvämmäksi
•
toiminnanohjausvaikeudet (asioiden hoito, myöhästely, päätöksenteon vaikeus )
27
Neuropsykiatrisen häiriön
löytyminen ei poissulje
• kiintymyssuhteeseen liittyviä häiriöitä
• kasvatusvaikeuksia
• kaltoinkohtelua
• mielialaoireita
• yllättäviä, ei toivottuja, traumaattisia elämäntapahtumia
(sairaudet, onnettomuudet, avioerot)
• JOPA PÄINVASTOIN
28
Adhd+ liitännäissairaudet
(75%:lla myös toinen dg)
•
Oppimishäiriö ja/tai kielen kehityksen häiriö (75%:lla)
•
Käytöshäiriöt (20-30%:lla, ennuste on huono)
•
Uhmakkuushäiriö (40-60%:lla)
•
Masennus (20-30%:lla)
•
Kaksisuuntainen mielialahäiriö (8%)
•
Ahdistuneisuushäiriö (25-50%:lla), pelot, paniikki- ja pakko-oireet
•
Tic-oireet(20%)
•
Laaja-alaiset kehityshäiriöt (autismi, asperger) 20%:lla
•
Päihdeongelma (25-40%:lla ?), tupakointi (40%), seksiin liittyvät ongelmat (holtittomuus, eitoivotut raskaudet, seksitaudit)
•
Unihäiriö (75%)
•
Syömishäiriöt (12%)
•
29
Persoonallisuushäiriöt (25%), epäsosiaalisuus,
rikollisuus
…LIITÄNNÄISSAIRASTAV
UUS…
..on enemmän SÄÄNTÖ kuin poikkeus
• Tourette-potilailla 60%:lla ADHD
• Syömishäiriöisillä (bulimia ja anorexia) on paljon
neuropsykiatrisia häiriöitä (anorektikoista 17%:lla
ADHD, 23%:lla autismikirjon häiriö ja 23%:lla Tourette)
• Muu sairastavuus lisääntyy, jos erityisvaikeutta ei hoideta
ajoissa
30
Samoja oireita monissa häiriöissä
MASENNUS:
-ilmeet, eleet
-negatiivisuus
-syöminen, nukkuminen
-itsetuhopuheet, itsensä
vahingoittaminen
UNIHÄIRIÖT:
-nukahtamisvaikeudet,
heräily
-painajaiset
KIINTYMYSSUHDEHÄIRIÖ
-empatian puute
-vuorovaikutuksen vaikeus
-aggressiivisuus
-estottomuus
Erotusdiagnostiikka?
KÄYTÖSHÄIRIÖ:
-arvaamattomuus
-aggressiivisuus
-sosiaalinen häpeä
-sopeutumattomuus
-riskinotto
KAKSISUUNTAINEN
MIELIALAHÄIRIÖ:
-harhat
-ärtyisyys
ANOREXIA/BULIMIA:
-valikoiva syöminen
-määrien arviointivaikeus
MUTISMI:
-puhumattomuus
-lukkiutumisoire
-voimakkaat
mielialavaihtelut
-itsetuhoisuus
-suuruusajatukset
AHDISTUSHÄIRIÖT/
PANIIKKIHÄIRIÖ:
-pelot
-eroahdistus
HYVÄKSIKÄYTTÖ:
-seksualisoitunut käytös
-estottomuus
31
-kastelu, tuhriminen
PAKKO-OIREINEN
HÄIRIÖ:
-rituaalit
-maneerit, tic
Leimallisia PIIRTEITÄ
erityisvaikeuksissa…
•
Motorisen kehityksen vaikeudet, kastelu ja tuhriminen
•
Omien tunteiden tunnistamisen ja ilmaisun vaikeus
•
Vaikeus nähdä omaa osuutta tilanteissa, kokemus väärin kohtelusta, toisten syyttely
•
Sensitiivisyys sekä sisäisille että (turvattomuus, pissahätä, tuskastuminen, innostus) ja ulkoisille ärsykkeille (valot, värit, paine, melu)
•
muut säätelyvaikeudet (esim.voiman, äänen, etäisyyden, kylläisyyden, unen...)
•
Syy-seuraussuhteiden ymmärtämisen vaikeus
•
Omaehtoisuus, sääntöjen ja auktoriteettien kunnioittamisen vaikeus tai kyvyttömyys soveltaa sääntöjä (sääntöuskollisuus)
•
Alttius riskikäyttäytymiseen (onnettomuudet, seksuaalisuhteet, rikollisuus)
•
Välittömän mielihyvän hakeminen
•
Tunne-elämä ja sosiaaliset taidot jäljessä, lapsellisuus
•
Elämänhallintataitojen puutteellisuus (esim. riippuvuus läheisistä)
•
Muutosvastaisuus
•
Voimakas juuttuvuus mielikuvitukseen
•
Eroahdistus ikätasosta poikkeavaa
•
Aggressiivisuus toisia ja itseä kohtaan, jopa itsetuhoisuus
32
ADHD-ihmisten heikkouksia
ja vahvuuksia...
•
Kärsimättömyys
•
Korkea energiataso
•
Ärtyvyys/reaktiivisuus
•
Aktiivisuus
•
Itsekeskeisyys
•
Luovuus
•
Huono ärsykkeiden ja stressin sietokyky
•
Uteliaisuus
•
Huolimattomuus
•
Intohimoisuus
•
Huonot sosiaaliset taidot
•
Rohkeus
•
Kyllästymisherkkyys
•
Sitkeys ja tarmokkuus motivoituneena
•
Impulsiivisuus
•
Nopeus
•
Juuttuvuus, joustamattomuus
•
Toimintakyvyn vaihtelu
33
Miten erityisvaikeuksia
selvitetään?
•
Päiväkodin/koulun omin voimin (erityisopettaja, kuraattori,
koulupsykologi)
•
Kunnan omat erityistyöntekijät (puheterapeutti,
toimintaterapeutti, neuvolapsykologi, lastenlääkäri)
•
Perheneuvola (lähetteellä tai vanhempien yhteydenoton
perusteella)
•
Vanhempien haastattelut elämänoloista, lapsen kehityksestä,
lapsen tarvitsemat yksilötutkimukset (psykologi, lastenpsykiatri),
lapsen ja vanhempien vuorovaikutustutkimukset (MIM), lapsen
autististen oireiden tutkiminen (ADOS), kyselykaavakkeet
vanhempien lisäksi opettajille
34
Miksi hoitoa? Eikö saa olla
erilainen?
Erityisvaikeus altistaa lasta
• sosiaaliselle syrjäytymiselle
• akateemiselle syrjäytymiselle
• kaltoinkohtelulle (n.80%ADHD-lapsen
vanhemmista yhdysvalloissa käyttää psyykkistä
tai fyysistä väkivaltaa kasvatuksessaan)
• psyykkiselle sairastumiselle (hyvä tasoisten
autistien itsemurhariski Suomessa on selvästi
muita isompi)
35
Lapsen rakennepoikkeavuus
altistaa perhettä
• vuorovaikutushäiriöille
• uupumukselle
• väkivaltaiselle kasvattamiselle
• psyykkiselle sairastamiselle
• sosiaaliselle eristymiselle ja avioeroille
• taloudellisille vaikeuksille
36
Kokonaisvaltainen hoito
• Lapselle: Lääkkeetön hoito läpi elämän
• tukitoimet kotona ja koulussa, Adhd-coach
• yksilöllinen tai ryhmäkuntoutus
• Lääkehoito tarvittaessa
• Perheelle ja koululle:
• Tieto (sopeutumisvalm.kurssit, Omaiset mielenterveyden tukena)
• keinot (visuaalisuus, struktuuri, eriyttäminen, toimintaohjeet,
aistiärsykkeiden vähentäminen, ennakointi, osittaminen,
palkitseminen, kannustaminen)
• vuorovaikutussuhteiden hoitaminen (syyllisyys, syntipukkius,
etääntyminen, pelot, rajojen vahvistaminen)
• tuki (sosiaalitoimi, verkostot)
37
Lumipalloilmiö...
Sisarukset
Lapsi
Vauva
-tietoisuus eril.
-varovaisuus
-sisaruskateus
-keskushermostohäiriö -suojelutarve
-kontaktivaikeus
-kiintymisvaikeus
-vaikeus rauhoittua
-stressin lisääntym.
Leikkiikä
-konfliktialttius
-kiusaaminen
-pelko
-impulsiivinen,
yliaktiivinen
-arvaamaton
-vähentynyt oma ja
parisuhdeaika
-syyllisyys
Koululainen
-kiukku
-hylkiminen
-itsetunto-ongelmat
-huono selviytyminen
koulussa ja sos.suht.
-rajat hämärtyvät
suhteessa lapsiin ja
isovanhempiin
Nuori
-käytöshäiriöt
-vetäytyminen
perheestä
-sairastumisriski
-käytöshäiriöt
-syrjäytyminen
(päihteet, rikollisuus)
-huostaanotto
-rankaisevuus,
kaltoinkohtelu lis.
-avioerot, talous
-häpeä, hylkääminen
38
Vanhemmat
Mihin vuorovaikutusvaikeudet liittyvät?
•
Kertomisen vaikeus
•
Jakamisen vaikeus ja haluttomuus
•
Lohdutuksen tarjoamisen ja hakemisen vaikeus
•
Empatiakyvyn puutteet
•
Taidottomuus lähestyä toisia ja pitää normaalia etäisyyttä
•
Vaikeus ymmärtää ilmeitä ja eleitä sekä käyttää niitä itse
•
Vaikeus päätellä mitä toinen voisi ajatella
•
Miellyttämisen tarve on vähäinen
•
Voimakkaat omat mielenkiinnon kohteet vievät energiaa, ei ole aikaa eikä motiivia sosiaalisiin suhteisiin
•
Joustamattomuus, yllätysten ja muutosten välttäminen
•
Taipumus tulkita negatiivisesti toisia
•
Voimakkaat, yllättävät reaktiot
39
...kun lapsella on ERITYISVAIKEUS...
• lapsi ei vastaa mielikuvaa, on erilainen kuin odotettiin vanhemmalta vaaditaan erityistä sopeutumista ja
vanhemman on siedettävä myös se että toiset (jopa oman
perheenjäsenet) eivät lasta ymmärrä ja hyväksy
• kehityksen poikkeavuus: puhe ja ei-kielellinen
kommunikaatio, motorinen, sosiaalinen, leikki, sukupuoli
identiteetti ja samaistuminen omaan sukupuoleen
• itsesäätelyongelmat kuormittavat usein vauvasta saakka,
vauva on vaikeasti käsiteltävä ja lohdutettava (uni,
syöminen (jopa imemisen oppiminen), rytmit, tunteiden
tunnistus ja säätely, äänen, voiman, impulsiivisuuden)
• hahmottamisen vaikeudet näkyvät epävarmuutena ja
taitamattomuutena ja lisäävät lapsen avuntarvetta ja
riippuvuutta sekä yllättävää käytöstä
40
...kun lapsella on...
• huoli lapsesta on usein voimakas ja jatkuva kaikissa
elämän vaiheissa ja sisältää usein paljon surua, pelkoa ja
luopumista (lapsen menestys, lapsen itsenäistyminen,
isovanhemmuus, mahdolliset psykiatriset sairaudet)
• normaalit ”vanhemman vaistot” eivät välttämättä auta,
päinvastoin saattavat jopa haitata lapsen ohjaamista ja
auttamista (es. rauhoittaminen koskemalla)
• usein vaikeasti hoidettavia ja kasvatettavia ja altistuvat
melkein väistämättä (95%) väkivaltaisille kasvatuskeinoille
• vanhemmuudelle on erityisen haasteellista, jos perheessä
on muitakin lapsia, jotka vaativat erilaista vanhemmuutta
• vanhemmat joutuvat sietämään tavallista
enemmän ”rajaloukkauksia” suhteessa isovanhempiin ja
ammattiauttajiin yms.
41
...kun lapsella on...
• kiintymyssuhteeen kehitys on usein erilaista ja
siihen liittyy paljon epäonnistumisen, syyllisyyden,
tyytymättömyyden ja rasituksen (etäisyys/liika
läheisyys, ainutkertaisuus) ja ilottomuuden tunteita
• kiintymyssuhteen vaikeuksiin liittyen vanhempia ei
useinkaan osata ohjata oikein ja vertaistuen
saaminen omien suku- tai ystävyyssuhteiden
kautta on niukkaa
• oman vanhemman ymmärtämättömyys tai
rakkaudettomuus ovat myös erityislapselle
henkisesti vahingollisia ja vaikuttaa hänen
kykyynsä onnistua myöhemmissä
ihmissuhteissa
42
...kun lapsella on...
• vanhemmuuteen liittyy aina tulevaisuuden pelko,
mutta as-lapsen tulevaisuuteen liittyy tavallista
useammin hankaluuksia, joista vanhempien on
hyvä olla tietoisia ja ottaa vastuuta enemmän kuin
lapsen älykkyystason perusteella pitäisi
• lapsen vaikeudet vaikeuttavat usein vanhemman
ja ympäristön kanssakäymistä sekä vanhempien
keskinäisiä suhteita ja eristyvyys lisääntyy usein
sekä perheen sisällä että ulkopuolella
43
...kun puolisolla on...
• aikuisikään ehtinyt as-ihminen on usein tottunut peittämään
erityisyytensä - ”sosiaalisen minän ja todellisen minän”
ero voi olla suuri (paljon yllätyksiä ja pettymyksiä seuraa –
avioerot tavallisempia kuin muilla)
• kommunikaation vaikeudet näkyvät sekä kielellisen että eikielellisen (eleet, ilmeet) viestinnän
ymmärtämisvaikeuksina puolin ja toisin - johtaa usein
ahdistukseen, turhautumiseen, vieraantumiseen ja jopa
epäluuloon (as-hlö kokee puolison tungettelevana ja
hyökkäävänä ja nt-hlö taas puolison kylmänä ja
piittaamattomana)
• toisen mielen ymmärtämisvaikeus tekee virheiden
sietämisen vaikeaksi ja siten anteeksi antaminen ja
saaminen on vaikeata
• kokemusten ja tunteiden jakamisen vaikeus vaikuttaa usein
tunnesuhteen kehittymistä vaikeuttavasti
44
...kun puolisolla on...
• sosiaalisen aktiivisuuden erot ovat usein epäsovun aiheita
(suku, ystävät, harrastukset)
• muuttumattomuuden vaatimus tekee elämän as.hlölle
turvalliseksi, mutta nt-hlölle joustamattomaksi ja tylsäksi
• as-puolison erikoiset tavat voivat nolottaa
• intensiiviset kiinnostukset ovat aivan välttämättömän
tuntuisia eikä niistä tingitä muiden tarpeiden vuoksi
(rentouttavaa><itsekästä, hylkäävää)
• rehellisyys ja suoruus ovat vahvuuksia ja heikkouksia
• as-hlön taitamattomuus ja arkinen toimintakyvyttömyys
tekee hänestä usein kovin riippuvaisen puolisosta ja
vaikeuttaa velvollisuuksien ja oikeuksien tasaista jakamista
• riippuvuus omista vanhemmista tai sisaruksista voi
vaikeuttaa parisuhdetta
• itsetuhoinen ajattelu ja toiminen on varsin tavallista ja liittyy
vaihtoehtojen löytämisen ja 45avunpyytämisen vaikeuksiin
...kun puolisolla on...
• yksikanavaiselle ihmiselle riiteleminen on vaikeata
(tunnekuohun aikana tapahtuu valtavasti monella
aistialueella yhtä aikaa niin itsessä kuin
toisessa/vaikeus käsitellä niitä) ja monet parit
päätyvätkin välttämään asioiden selvittelyä
(puhumattomuus, paikalta poistuminen)
• nt-hlöt käyttävät usein kiukkua painottaakseen
asiansa tärkeyttä ja tämä taas kuormittaa as-hlöä
kestämättömästi
• impulsiivisen hlön kiukku voi leimahtaa rajusti,
yllätyksellisesti ja reaktio voi olla tilanteeseen
nähden liiallinen ja voi johtaa pelon kautta
ristiriitojen välttämiseen ja pahimmillaan
kaikenlaisen ”ärsyttämisen” välttämiseen
46
...kun puolisolla on...
• fyysinen läheisyys on usein tärkeätä läheisissä
ihmissuhteissa, mutta vaikeata on, jos se koetaan
hyvin eri tavalla (liiallisena, epämiellyttävänä,
pakottavan omaehtoisena...)
• kömpelyys tai voiman säätelyn vaikeudet
• toisen asemaan asettumisen vaatimus on
tavallista tasa-arvoisissa suhteissa ja kyvyttömyys
ilmaista empatiaa kariuttaa helposti vapaaehtoiset
suhteet
• as-hlö kokee usein parisuhteen osat erillisenä
es.seksisuhteella ei ole mitään tekemistä muun
tyytyväisyyden kanssa 47
AS/NT-liittojen kehityskulut
• länsimaalainen ajatus avioliitosta: tasavertainen, tunteisiin
pohjaava ihmissuhde, joka on muuttuva ja sen toimivuutta
ja jatkuvuutta on mahdollista molempien puolisoiden
arvioida
• molemmat pyrkivät mukautumaan, tunneilmaisu latistuu raskasta kummallekin
• vastuun kantamisen polarisoituminen (toinen ottaa suuren
vastuun kaikkien perheenjäsenten hyvinvoinnista) raskasta erityisesti vastuunkantajalle
• raskainta lienee tilanteen ymmärtämisen vaikeus -usein
oikea dg / vaikeuksien määrittely auttavat löytämään
toimivampia toimintatapoja ja48 hyväksyntää
...kun vanhemmalla on ...
• usein lasten suunnittelemiseen, odottamiseen ja
hoitamiseen liittyvät asiat osoittautuvat as-vanhemmalle
niin vaikeiksi mielikuva ja tunnetasolla sekä käytännössä,
että nt-vanhempi ensin pettyy toiveissaan jaetusta
vanhemmuudesta ja sitten ”pakon edessä” alkaa
huolehtia kaikesta
• jakamisen ja mielikuvatasolla työskentelyn vaikeus
vaikeuttaa kiintymyssuhteen syntymistä lapseen
• as-hlön kyky arvioida toisia ja myös itseä (taidot, reaktiot)
on usein puutteellista eli hän itse saattaa kuvitella
pystyvänsä sellaiseen mihin todellisuudessa ei pysty, kärsii
toisten arvioista ja neuvoista eli käytännössä usein toinen
vanhempi ei uskalla antaa toisen opetella ”kantapään
kautta”
• monenlaiset väärinkäsitykset ja niihin juuttuminen sekä
pelot, joita on vaikea käsitellä ja muuttaa, ovat as-hlölle
tavallisia ja voivat lisätä vanhemmuuteen liittyviä paineita
(es. synnyttäminen ja lasten hoitaminen ovat naisten työtä)
49
...kun vanhemmalla on ...
• toisen asemaan asettumisen vaikeus näkyy kyvyssä ymmärtää
lapsen ”taitamattomuutta” erityisen vaikeata on ymmärtää
nuoruusikäisen ristiriitaisuutta (aikuisen koko ja äly, mutta käytös
ja arkitaidot !!)
• lapsen nopeaan muuttumiseen sopeutuminen on usein vaikeata
(es.vanhempi saattaa pyyhkiä 11v:n pepun kun lapsi vaatii)
• vanhemman on tärkeätä kyetä muistelemaan ja arvioimaan
omaa kasvuhistoriaansa ymmärtääkseen ja auttaakseen lasta
kehityksessä
• as-hlöllä on usein univaikeuksia, miten sopeutua...
• aistipoikkeavuudet (hajut, tunto, äänet) – vauvat haisevat, ovat
märkiä, sotkevat, takertuvat
• as-hlön omat säätelyongelmat (voiman käytön,
impulsiivisuuden...) voivat estää turvallisen lapsen hoidon
• muuttumattomuuden vaatimus (raskaus, lapsen kasvu ja
kehitys, käyttäytyminen) toisia ja itseä kohtaan (itsen
menettämisen tunne)
50
...kun vanhemmalla on ...
• hahmottamisen, motoriikan ja toimintojen
automatisoitumisen vaikeudet vaikeuttavat lapsen hoidon
opettelemista
• kokonaisuuden hahmottamisvaikeus näkyy kaikessa
arkiselviytymistä haittaavana erityisesti, kun kokonaisuus
laajenee (isompi koti, paljon muuttuvia ja liikkuvia osia)
• asioiden hoitamisen välttämättömyys on kuormittavaa ja
vaatii erityistä ymmärtämistä, keskittymistä ja motivaatiota
sekä jatkuvaa kykyä lopettaa ja aloittaa ja tehdä montaa
asiaa yhtäaikaa
• lasten myötä ”pakolliset”sosiaaliset kontaktit lisääntyvät
rajusti (neuvolat, pvähoito ,koulut, suku, lasten ystävät ja
harrastukset), joissa vanhemman on oltava mukana
51
...kun vanhemmalla on ...
• vanhemmuudessa tukevia piirteitä voivat olla samat kuin
hankaluuksia aiheuttavat (rutiinit, muuttumattomuus,
ennakoitavuus, sitoutuvuus, konkreettisuus)
• parhaimmillaan vanhemman omat erityisyydet auttavat
häntä ymmärtämään ja auttamaan lasta sekä arkielämässä
että oman itsen hahmottamisessa ja hyväksymisessä
52
...kun sisaruksella on ...
• erityislapsi vie huomattavan osan vanhempien resursseista
ja muut lapset jäävät usein vähemälle tai jopa liian vähälle
• suojelun, kiukun, kateuden, häpeän, syyllisyyden tunteet
ovat erityisiä kun sisarus on erityinen
• lasten samanlainen kohtelu ei toteudu kun lasten tarpeet
ovat erilaiset
• sisarussuhteen kiintymys on erilaista kuin muihin
sisaruksiin ja usein nt-sisarus ottaa enemmän vastuuta
jopa koko elämänsä ajan kun tavallisesti
• yhteiseen leikkimiseen liittyy usein vaikeuksia, mutta usein
leikki kuitenkin sujuu paremmin kuin muiden kanssa ja aslapsi on usein varsin riippuvainen sisaruksesta
• vanhempien tulee olla tietoisia ja vastuussa sisarusten
välisestä väkivallasta, alistamisesta sekä eriasteisesta
hyväksikäytöstä
53
...kun sisaruksella on ...
• perhetilanne stressaa usein sisaruksia, vaikka aikuiset eivät
huomaa ja heiltä vaaditaan ikätasoon nähden liikaa
ymmärtämistä, sietämistä ja apua (vanhemmat ja jopa
työntekijät)
• as-hlön sisarukset itsenäistyvät usein ikätovereitaan nuorempina
omista taidoistaan tai tarpeistaan huolimatta (voimakkaasta
periytyvyydestä johtuen erit.lasten sisaruksillakin on
keskimääräistä enemmän vaikeuksia kehityksessä, mutta
heidän tarpeensa eivät tule nähdyksi kun vartailukohtana on
vaikeammin oireileva perheenjäsen, sisarus tai vanhempi)
• perheoloihin liittyvät seikat altistavat sisaruksia myöskin
psykiatriselle oireilulle ja syrjäytymiselle
• sisaruksella ei ole yhtä paljon vertaistuen mahdollisuuksia kuin
muiden perheiden lapsilla ja sisaruksen erityisyys leimaa
herkästi koko perheen erilaiseksi
54
Erityispiirteitä ja niiden
tulkintaa...Hoito lähtee
tulkinnasta…
• valikoiva puhumattomuus: ahdistuneisuuden
ilmaus vai sosiaalisen mielenkiinnon vähäisyys vai
vaikeus hahmottaa milloin on sopiva puhua ja
milloin pitää lopettaa ?
• liiallinen puhuminen: Adhd vai itsekkyys vai ei
kuuntelijaa kotona?
• lukkoonmeno ja ”poissaolokohtaus”:
asiasisällön ahdistavuutta vai aistikanavien
sulkeutumista liiallisen ärsyketulvan takia vai
tarkkaamattomuutta ?
55
• ehdoton tarve onnistua ja olla täydellinen: itsekkyyttä VAI
yleisen käsityskyvyn puutteellisutta ja vertailun vaikeutta ?
• aistipoikkeavuudet: nirsoilua VAI totta ?
• siirtymisen vaikeudet: tietoinen vastustaminen VAI oikea vaikeus
?
• mielikuvituksen puutteet: toden ja tarun erottamisvaikeutta ja
satuilua VAI valehtelua ?
• vaikeus jakaa asioita: toisen mielen ymmärtämisvaikeutta VAI
itsekkyyttä ?
• tervehtimisen vaikeus: kasvojen tunnistusvaikeutta VAI
epäkohteliaisuutta
• hitaus ja myöhästely: ajantajun puutetta VAI piittaamattomuutta ?
• huono käsiala: automatisoitumisen vaikeutta VAI laiskuutta ?
56
• mustavalkoinen ajattelu: pelkkää huonoa asennetta
VAI kyvyttömyyttä joustavasti ajatella useita asioita yhtä
aikaa ja tehdä vertailuja ?
• auktoriteettien vastustaminen: ylimielisyyttä VAI
yleisten tosiasioiden hahmottamisen vaikeutta ?
hoitona YMPÄRISTÖN ja LAPSEN TOIMINNAN
muokkaaminen!
57
Ohjannan keinoja…
• vuorovaikutuksen selkiyttäminen (puheen
vähentäminen, selkeät lauseet, viestien osittaminen)
• strukturointi ja rutiinit (päivä-ja viikko-ohjelmat)
• visuaalisuuden käyttö (kuvat, sarjakuvat, visuaaliset
merkit, muistilaput)
• ennakointi ja ajan antaminen (kalenterit, kellot,
laskeminen)
• syy-seuraussuhteen selventäminen (mikä hyödyttäisi
lasta eniten?)
• aistiärsykkeiden vähentäminen
58
…keinoja...
• motivoiminen (tavoitteellinen palkitseminen,
tavoitetaulukot, sopimukset)
• onnistumisen takaaminen (välitön
palaute,tavoitteet riittävän pieniksi, yksi asia
kerrallaan, ”pikkuasioiden”ohittaminen)
• mustavalkoisen ajattelun tai ajatusjumin
muutaminen vaihtoehtoja antamalla
• omantoiminnanohjauksen tukeminen, pyritään
ulkoisesta ohjauksesta sisäiseen ohjantaan
(toim.ohjauskortit, etukäteissuunnittelu aikuisen
opastuksella (mitä? miten? kenen kanssa? kuinka
kauan? mitä sitten?) ,tehdyn työn arvioiminen ja
kertaaminen riittävän usein samalla kaavalla)
59
…keinoja...
• avun pyytämisen opettaminen
• palaute nopeasti, samalla tavalla(vihreä), sama
ajoitus (tarkkaavuushäiriöiset eivät hyödy yhtä
helpolla kuin muut lapset eli palautteen saamista
ja hyödyntämistä on hyvä opettaa
systemaattisesti)
• anna palaute tavalla joka sopii lapselle
(ei halausta sille, jolle se on kärsimys)
60
Esimerkki ongelman ratkaisusta
”kiukun hillintä”
•
tärkeätä muistaa rakenteelliset tekijät eli neurokognitiiviset
vaikeudet
•
tapahtumien näkyväksi tekeminen lapsen itsensä ja toisten
kannalta (es.sarjakuvin)
•
toimintaohje, pelisäännöt (”mitä saa tehdä, kun kiukuttaa
?”)
•
motivointi (mitä hyötyä?)
•
tavoitteen ja palkkion sopiminen (aluksi palkkion tulee olla
riittävän nopeasti)
•
kirjallinen sopimus, joka koskee sekä lasta että vanhempaa
•
seuranta esim. taulukon avulla
61
Miksi on tärkeätä haastatella myös
MUITA kuin VANHEMPIA lapsen
kehityksestä ja hoidosta?
• Lapsen tilanteen arvioinnissa tarvitaan
moniammatillisuutta (oirekuvasta ei voi suoraan
päätellä syytä eikä määritellä hoitoa)
• Hoidon haittojen ja hyötyjen arvioinnissa
tarvitaan näkökulma kaikilta elämän alueilta
• perhe elää ”erilaisen” lapsen kanssa kuin koulu
eli opettajan tieto on erilaista
• opettaja on usein ensimmäinen erityisosaaja kun
selvitellään lapsen psyykkisen tai sosiaalisen
kehityksen pulmia
62
MITÄ JOHDONMUKAISEMMIN
HOITOA TOTEUTETAAN SITÄ
ENEMMÄN AIVOT SAAVAT
OIKEANLAISTA STIMULAATIOTA
JA KYPSYVÄT OIKEAAN
SUUNTAAN
• Nykykäsityksen mukaan aivot kypsyvät
vielä 22-30 vuotiaaksi saakka
63
LÄÄKEHOIDON
MAHDOLLISUUKSIA
• MOTTO: lääkärin täytyy yrittää kaikin tavoin auttaa
potilastaan – oireenmukaisella lääkityksellä voi olla
suuri merkitys sekä kokonaiskehitykseen että
psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin (lapsen ja
perheen) ja ennusteeseen!!!
• USKALLUS ja MIELIKUVITUS on tärkeää,
diagnoosi ei aina auta kovin pitkälle
64
Lääkehoito – hoidetaan
elämää vaikeuttavia oireita
• Tarkkaamattomuus, impulsiivisuus, yliaktiivisuus,
estyneisyys,haaveilu,sos.vaikeudet
• metyylifenidaatti, lisdeksamfetamiini, atomoksetiini
• Käytösongelmat, aggressiivisuus, jumiutuminen
• Risperidoni, ketiapiini
• Masennus, pakko-oireet, pelot, estyneisyys, negatiivisuus
• SSRI-lääkkeet
• Unihäiriöt
• melatoniini, neuroleptit
Lääkehoito on tehokasta ja sen mahdollisuuksia on tärkeätä arvioida moni
ammatillisesti!
65
Lääkehoidon
pitkäaikaisvaikutukset
• 1/3:lla lääkehoidon tarve on yli 2 vuotta
• yli 15%:lla yli 5 vuotta
• stimulanttihoito on tunnettu yli 70v., suomessa
1960 lähtien, systemaattisesti 90-luvulta
• suomessa ei vakavia sivuvaikutuksia
• varovasti sydänsairaille, terveille ei
sydänriskejä
• psyykkisen voinnin seuranta on tärkeätä
66
Stimulantit
• Metyylifenidaatti
• yli 6 vuotiaille ADHD:n ydinoireiden ensisijainen lääke, tehoa myös
käytösvaikeuksissa (vihamielisyys, uhmakkuus, agressiivisuus) sekä
vetäytyvyyden hoidossa
• aloitus pienellä annoksella, nostot 1-2 vkon kuluttua
• vaste alle 6v.huonompi eli kannattaa kokeilla myöhemmin uudelleen,
jopa 6-12kk:n kuluttua
• lyhytvaikutteinen 3-5 h (Medikinet)
• PITKÄVAIKUTTEINEN 8-12 h (Concerta ),
6 h (Equasym retard ) ja 8 h (Medikinet CR)
• Lisdeksamfetamiini (toissijainen, vaatii B-lausunnon)
Ennen stimulanttihoidon aloitusta RR, pulssi, paino ja pituus, kuunnellaan
sydän+keuhkot, verikok. ja EKG:tä ei tarvita
Lääkityksen jatkuessa kasvun seuranta tärkeätä
67
SIVUVAIKUTUKSET
• Tavallisia: ruokahaluttomuus, pahoinvointi, mahakipu,
laihtuminen, kasvun hidastuminen (saavutuskasvua n.4
vkon lääketauosta), unettomuus, ihottuma, huimaus,
päänsärky
• Psyykkiset oireet (itkuisuus, ärtyisyys, masennus,
itsetuhoisuus, aggressiivisuus, psykoottisuus, näkö-ja
tuntoharhat, pelot, pakko-oireet)
• Usein mainittuja: hypertensio, tic-oireet
• Harvinaisia: uneliaisuus, levottomuus,
kouristukset?
• Harvinaisia: maksaentsyymi- ja
68
verenkuvamuutokset, sydämen
rytmihäiriöt
Ei-stimulantit
•
Atomoksetiini
• Strattera
• indikaationa yli 6-vuotiaiden ADHD (toissijainen
vaihtoehto mikäli metyylifenidaatti ei sovi, vaatii B-laus)
• Aloitus 0,5 mg/kg x 1 ja annosnosto 1,2-1,6 mg/kg x1 12 vkon kuluttua
• Vaste tulee hitaasti (1-4vk) – 12-16 vkoa, ens.kk:n
aikana saatu vaste ennakoi parasta vastetta, mutta
kokeilua jatketaan
• ennen hoidon aloitusta paino, pituus, RR ja pulssi
mitataan, rutiini verikokeita tai EKG:tä ei tarvita!
• sivuvaikutukset: päänsärky, nuha, yskä, mahakipu,
pahoinvointi, ruokahalun huononeminen,
mielialanvaihtelut, ärtyisyys, unihäiriöt, ummetus
69
…JATKUU…
• Neuroleptit ( risperidoni, olantsapiini, ketiapiini ):
käytösvaikeudet myös autismikirjon lapsilla,
aggressiivisuus, juuttuvuus, sos.vaikeudet, kasvuhäiriöt,
anorektiset oireet, univaikeudet, pakko-oireet, ahdistus,
pelot, psykoottiset oireet
• Masennuslääkkeet (fluoksetiini , sertraliini , sitalopraami,
venlafaksiini, paroksetiini…): masennus, ahdistus, pelot,
pakko-oireet, käytösvaikeudet, aggressiivisuus,
univaikeudet, mutistisuus
• Epilepsialääkkeet (karbamatsepiini, valproaatti): kun ei
vastetta muilla ja vaikeat oireet
• Melatoniini: univaikeudet, päiväväsymys ja
jaksamattomuus
70
MELATONIINI
• Käpylisäkkeen pimeän tullen erittämä hormoni,
joka antaa aivoille viestin väsymyksestä
• Käytetty edistämään nukahtamista
• Tehokkain myöhäisen rytmin hoidossa, huono
teho toiminnallisessa unettomuudessa
• Käytetään paljon neuropsykiatrisissa
oireistoissa, tieteellinen pohja käytölle vielä
vajavaista, mutta käytännön havainnot lupaavia
• Uniongelmien hoidossa behavioraaliset keinot
ensisijaisia, myös neuropsykiatrisilla potilailla
71
Mitä enemmän tiedetään
lääkehoidon hyödyistä, sitä
enemmän niitä käytetään myös ”vähemmän
yksiselitteisissä tilanteissa” ELI
sitä tärkeämpää on monelta
taholta kertynyt informaatio
72
SELVITTELYYN lähdetään, että
saataisiin apua elämää haittaaviin
vaivoihin
• myös lapsella tai nuorella on oikeus kaikkeen
mahdolliseen apuun ( vuorovaikutuksen hoito,
vanhemmuuden tuki, henkilökoht.tuki-ja ohjaus, omat
kuntoutukset, lääkitys )
• lapsi itse ei osaa toivoa itselleen hoitoa kuten aikuinen
usein osaa
• psyykkisen oireen tunnistamisessa lapsilla tarvitaan
kaikkien aikuisten tarkkaavuutta, koska oireilu lapsilla
on erilaista kuin aikuisilla ja tunnistaminen on
vaikeampaa!!
73
Neuropsykiatristen häiriöiden
• luonteseen kuuluu toimintakyvyn ja taitojen
vaihtelu myös ilman selvää ulkoista syytä
(es.opitut asiat voivat unohtua loman aikana
tai uuteen opittavaan siirryttäessä)
• luonteeseen kuuluu myös hyvien ja
huonojen jaksojen aaltoilu
• TAKAPAKKIEN mahdollisuuden vuoksi on
viisasta varautua niihin sopimalla varasuunnitelmasta, jolloin takapakki on askel
taaksepäin ei välttämättä lopullinenTAPPIO !
74
Yhteistyön aakkoset
• yhteistyön säännöllisyys on tärkeätä, ei vain pahoina
hetkinä (edistymisen pienet askeleet on hyvä huomata
ja kirjata)
• avoimuus ja myönteisyys
• syyllistämättömyys (lapsi on syntynyt erilaiseksi, ei
kasvatettu sellaiseksi)
• vanhempien erityisvaikeudet otettava huomioon
(selkeys ja visuaalisuus kommunikaatiossa)
• salassapito on erityisen tärkeätä, tiedonkulku
vanhempien kautta ! (vanhemmalla usein
hahmotusvaikeuksia ja epäluuloisuutta)
75
KIITOS…
76
ADOS
• 12 tehtävää: palikoilla rakentaminen, leikki
tavallisilla leluilla yksin ja tutkijan kanssa,
demonstraatio/pantomiimi tehtävä, kuvasta
kertominen, tarinan kertominen kirjasta, sarjakuvan
järjestäminen, rutiini- ja ei-rutiinitapahtumasta
kertominen, tunteet (omat ja toisten), sosiaaliset
vaikeudet ja ärsyyntyminen, tauko, ystävät,
yksinäisyys ja avioliitto, tarinan keksiminen
77
…Jatkuu…
• Pisteytyksessä on erityinen huomio ( DG ):
•
A. kielen kehityksessä ja kommunikaatio taidoissa
• B. Vuorovaikutuksen vastavuoroisuudessa
• Lisäinformaatiota erotusdiagnostiikkaan ja
kuntoutukseen saadaan:
• C. Mielikuvituksen, D. stereotyyppisen käytöksen ja E.
Yli - tai alivilkkaan, levottoman ja tarkkaamattoman
käytöksen pisteytysosioista
78