PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPÄIVÄT
XVIII Päihde- ja Valtakunnalliset mielenterveyspäivät 11. - 12.10.2011 Tampere-talo Tampere Yhteiset mahdollisuudet Yhdessä oppien XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät OHJELMA 11.10. - 12.10.2011 Tiistai 11.10. 10.00 - 11.30 avajaistilaisuus 11.30 - 13.00 Lounas 13.00 - 14.30 Seminaari 1 Seminaari 2 Seminaari 3 Seminaari 4 Seminaari 5 14.30 - 15.00 Kahvi Seminaarit 1-5 jatkuvat 15.00 - 16.30 19.00 - 20.30 Seminaari 6 Seminaari 7 Seminaari 8 Seminaari 9 Työpaja 13 Työpaja 14 Opintokäynti 16 Opintokäynti 17 Seminaari 10 Seminaari 11 Seminaari 12 Työpaja 13 jatkuu Työpaja 15 Opintokäynnit 16-17 jatkuvat Iltatilaisuus Museokeskus Vapriikissa KESKIVIIKKO 12.10. 9.00 - 10.30 10.30 - 11.00 Seminaari 18 Seminaari 19 Seminaari 20 Seminaari 21 Seminaari 22 Seminaari 23 Seminaari 24 Seminaari 25 Seminaari 26 Työpaja 32 Työpaja 33 Opintokäynti 34 Opintokäynti 35 Seminaari 27 Seminaari 28 Seminaari 29 Seminaari 30 Työpaja 31 Työpajat 32 ja 33 jatkuvat Opintokäynnit 34 ja 35 jatkuvat KAHVI Seminaarit 18-21 jatkuvat 11.00 - 12.30 12.30 - 13.30 LOUNAS 13.30 - 15.00 PÄÄTÖSTILAISUUS 2 Tervetuloa XVIII Valtakunnallisille Päihde- ja mielenterveyspäiville V altakunnalliset Päihdepäivät laajenevat vuonna 2011 Valtakunnallisiksi Päihde- ja mielenterveyspäiviksi. Päivien ohjelma on laajentunut ja monipuolistunut entisestään ja se tarjoaa avajais- ja päätöstilaisuuden lisäksi 25 rinnakkaisseminaaria, 6 työpajaa ja 4 opintokäyntiä. Tapahtumassa on yhä keskeisemmin esillä päihde- ja mielenterveysasioiden keskinäinen yhteys. Päihde- ja mielenterveyskysymykset kietoutuvat toisiinsa monin tavoin. Tämä tulee esille terveyttä edistävässä ja ehkäisevässä työssä sekä päihde- ja mielenterveyspalveluissa, jotka yhdistyvät vauhdilla. Kysyntää on uudenlaisille työmuodoille ja palveluille, toisilta oppimiselle ja rajanylityksille. Yhteistyötä sekä ehyitä palvelukokonaisuuksia ja rakenteita korostavat myös monet valtakunnalliset ohjelmat ja hankkeet, kuten Kansallinen mielenterveysja päihdesuunnitelma, Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma Kaste ja Kunta- ja palvelurakenneuudistus Paras-hanke. Yhteistyö, yhteenkuuluvuus ja rinnakkain kulkeminen nousevat esiin myös tänä vuonna vietettävässä kansainvälisessä vapaaehtoistoiminnan teemavuodessa. Valtakunnallisilla Päihde- ja mielenterveyspäivillä nostetaan esiin päihde- ja mielenterveystyön yhteisiä kysymyksiä ja yhdessä oppimisen mahdollisuuksia. Seminaarit sisältävät monipuolista pohdintaa niin vapaaehtois- ja vertaistoiminnasta kuin myös osallisuuden vahvistamisesta. Edellisenä vuonna hyvän palautteen saaneita aktiivisia ja vuorovaikutteisia työpajoja jatketaan ja myös opintokäyntejä tehdään useaan eri kohteeseen. Päihde- ja mielenterveyspäivät ovat areena ammattilaisille ja odotettavissa on osallistujien vilkasta keskustelua, kannanottoja ja uusia avauksia. Tapahtumapaikkakunta huomioidaan aikaisempien vuosien tapaan ohjelmassa. Tampereen seudun toimijat ovat olleet erittäin aktiivisesti mukana ohjelman suunnittelussa ja paikallisuus näkyy vahvasti ohjelman painotuksissa. Kiitän Tampereen kaupunkia ja sen työntekijöitä sekä muita paikallisia toimijoita vieraanvaraisuudesta sekä tuesta tapahtuman järjestelyissä. Päihde- ja mielenterveyspäivien suunnitteluun on osallistunut monia asiantuntijoita eri yhteisöistä yhdessä Terveyden edistämisen keskuksen kanssa. Haluan kiittää lämpimästi kaikkia suunnitteluun osallistuneita arvokkaasta panoksesta. Tervetuloa Tampereelle XVIII Valtakunnallisille Päihde- ja mielenterveyspäiville Tampere-taloon! Janne Juvakka Toiminnanjohtaja Terveyden edistämisen keskus ry 3 Avajaistilaisuus 11.10. klo 10.00 - 11.30 Puheenjohtaja: toiminnanjohtaja Janne Juvakka, Terveyden edistämisen keskus ry 10.00Tervetuloa Tampereen kaupunki Valtiovallan tervehdys Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella professori Aila-Leena Matthies, Jyväskylän yliopisto 11.30 Vapaaehtoistoiminta turvaverkkona yksilöllisyyden valtakaudella puheenjohtaja Pekka Sauri, Mielenterveyden keskusliitto 4 TIISTAI 11.10. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman ideat toiminnaksi 1. 13.00 - 16.30 Seminaarin tavoitteena on kuvata, miten kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman suosituksia on toteutettu käytännössä. Seminaarissa tarkastellaan suunnitelman linjausten mukaisesti tehtyä kehittämistyötä ja uudenlaisia työmalleja. Tarkastelun kohteena ovat yhden oven takaa löydettävät mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä ammattilaisten ja vertaistoimijoiden yhteistyömallit. Puheenjohtaja: hankejohtaja Matti Kaivosoja, Tervein mielin Pohjois-Suomessa -hanke 13.00 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano ja Kaste-hankkeiden merkitys muutoksen tekijänä lääkintöneuvos Helena Vorma, sosiaali- ja terveysministeriö Mielenterveys- ja päihdetyön yhdistetyt mallit peruspalveluissa Päihdetyöntekijä osaksi perusterveydenhuollon työtä hankekoordinaattori Auri Lyly, Mielen avain -hanke päihdetyöntekijä Hanna-Mari Tuomola, Mielen avain -hanke Mielenterveys- ja päihdeasiakas elämäntapavastaanotolla psykiatrinen sairaanhoitaja Päivi Somero, Mustasaari-Vöyrin perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Mielenterveys- ja päihdehoitajan yhteistyömalli Tampereella perusterveydenhuollossa projektipäällikkö Matti Mäkelä, Välittäjä 2009 -hanke 14.30Kahvi Yhdessä edistämässä päihde- ja mielenterveysongelmaisten kuntoutumista Avoterveydenhuollon ryhmämuotoinen päihdekuntoutus – Äiti-lapsi- vertaisryhmä hyvinvoinnin tukena ehkäisevän päihdetyön terveydenhoitaja Minna Suikkanen, Länsi 2012 -hanke Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa hanketyöntekijä Jeni Hälvä, Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Päihde- ja mielenterveyskuntoutuksen haasteita avokuntoutuksessa lehtori Sanna Väyrynen, Lapin yliopisto Kokemusasiantuntijoiden reflektoiva keskustelu 16.30 5 2. 13.00 - 16.30 Katsaus päihdehoidon mahdollisuuksiin Seminaari tarjoaa katsauksen erilaisissa terveydenhuollon yksiköissä tehtävään päihdetyöhön. Miten katkaisuhoito toimii avopalveluna? Millaista päihdetyötä tehdään somaattisia sairauksia hoitavissa yksiköissä? Millaisia avohoito- ja matalan kynnyksen palveluita on tarjolla huumeiden käyttäjille? Puheenjohtaja: dosentti Rauno Mäkelä 13.00 Tehostetun avokatkaisun mahdollisuudet yksikköjohtaja Marja-Leena Majanmaa, Tampereen A-klinikka Päihdetyö somaattisessa hoidossa psykiatrian erikoislääkäri Seija Joukanen, Tays Päihdepsykiatrian poliklinikka Päihdepsykiatrian modernit tuulet psykiatrian erikoislääkäri Merja Syrjämäki, Tays Pitkäniemen sairaala 14.30Kahvi Matalan kynnyksen palvelut huumeiden käyttäjille yksikköjohtaja Helena Simula, Tampereen Matala Kommenttipuheenvuoro Stop Huumeille ry Opioidiriippuvuuden avohoitomallit Tampereella – lääkeavusteinen vieroitus ja korvaushoito kehittäjä-päihdetyöntekijä Tarja Koskinen, Tampereen kaupunki, Tilaajaryhmä Kysymyksiä ja keskustelua 16.30 6 TIISTAI 11.10. Yhteisöllisyys ehkäisevässä päihdetyössä 3. 13.00 - 16.30 Seminaarin tavoitteena on lisätä tietoa ja käydä keskustelua yhteisöön vaikuttamisen merkityksestä ja keinoista päihdehaittojen ehkäisyssä. Seminaarissa esitellään myös käytännön yhteisötyömalleja sekä vertaisarviointia ehkäisevän työn tuen ja kehittämisen keinona. Puheenjohtaja: järjestöpäällikkö Päivi Heimonen, Sininauhaliitto ry 13.00 Yhteisöllisyys nuorten hyvinvoinnin tukena sosiaalityön yliassistentti Riikka Korkiamäki, Tampereen yliopisto Yhteisöt ehkäisevän päihdetyön kohteena tutkija Katariina Warpenius, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Toimivat verkostot osana paikallista työtä – vanhempien innostaminen ehkäisevään työhön hyvinvointi- ja terveystyön päällikkö Seppo Soine-Rajanummi, Mannerheimin Lastensuojeluliitto 14.30Kahvi Mediavaikuttaminen ehkäisevän päihdetyön välineenä päihdeohjaaja-yleinen edunvalvoja Heikki Musturi, Oriveden kaupunki Vertaisarviointi ehkäisevän päihdetyön kehittämisen tukena ylitarkastaja Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto suunnittelija Minna Kesänen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 16.30 7 4. 13.00 - 16.30 Vapaaehtois- ja vertaistoiminta hoidon tukena Vuosi 2011 on EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuosi, jonka tavoitteena on tuoda esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä ja lisätä vapaaehtoistoiminnan arvostusta. Seminaarissa pohditaan vapaaehtois- ja vertaistoiminnan merkitystä ja keinoja päihde- ja mielenterveystyön tukena. Mikä merkitys vapaaehtoistoiminnalla on nykyisessä yhteiskunnassamme, mikä saa suomalaiset osallistumaan toimintaan? Seminaarissa nousee esille vertaistyön moninaisuus ja mahdollisuudet päihde- ja mielenterveyskuntoutumisessa. Puheenjohtaja: tutkimuspäällikkö Susanna Hyväri, Diakonia-ammattikorkeakoulu 13.00 Vapaaehtoistyön uudet merkitykset TM Tomi Oravasaari, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Vertaisuuden hyödyntäminen hoitovaihtoehtojen etsimisessä kouluttaja Jukka Oksanen, Tampereen A-klinikkatoimi Vertaistoiminta osana ammatillista päihdekuntoutusta johtaja Jyrki Lausvaara, Kalliolan Nurmijärven klinikka 14.30Kahvi Itsehoidon keinot päihde- ja mielenterveyskuntoutumisessa yhdyskuntatupatyön ohjaaja Kari-Pekka Rauhala, Tampereen A-Kilta ry toiminnanjohtaja Markku Lehto, Mielenterveysyhdistys TAIMI ry Voiko vertaisuus toimia verkossa? – Läheisten ja vapaaehtoisten ohjaajien asiantuntijuus käyttöön aluevastaava Jukka Riipinen, Irti Huumeista ry Vantaa Kysymyksiä ja keskustelua 16.30 8 TIISTAI 11.10. Asumispalvelut päihde- ja mielenterveysongelmaisille 5. 13.00 - 16.30 Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien ympärivuorokautisten asumispalvelujen määrä on ollut vahvassa kasvussa ja erityisesti päihdeongelmaisten asumispalvelujärjestelmä on hyvin kirjava. Seminaarissa pohditaan millainen asumispalvelujärjestelmä parhaiten tukee päihde- ja mielenterveysongelmaisten henkilöiden inhimillistä arkea ja kuntoutumista. Puheenjohtaja: toiminnanjohtaja Jukka Suurmäki, Alvi ry 13.00 Valvontaohjelman asettamat kriteerit päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumiselle kehittämispäällikkö Hanna Ahonen, Valvira Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi, Tampereen kaupunki Mikä on oleellista päihdeongelmaisten asumisessa? avotyön vastaava ohjaaja Jari Ronkainen, Tampereen A-kilta ry 14.30Kahvi ”Asunto ensin”… entä tukipalvelut? toiminnanjohtaja Markku Salo, Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö kokemustutkija Tomi Kallio Alma-yhteisö mielenterveyskuntoutujan asumisen tukena vastaava ohjaaja Jari Kanerva, Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry Kuntouttava työote päihde- ja mielenterveysongelmaisten asumispalveluissa yksikönjohtaja Christa Rajanti, Sopimusvuori Oy 16.30 9 13.00 - 14.30 6. Miten tukea väkivaltaista nuorta? Nuorten kohtaama väkivalta on kouluterveyskyselyjen perusteella yleistä. Pojat joutuvat tyttöjä useammin tappeluihin ja fyysisiin yhteenottoihin, mutta huolestuttavana on viime vuosina nähty myös tyttöjen lisääntynyt väkivaltaisuus. Seminaarissa pohditaan, ovatko nuoret väkivaltaisempia kuin ennen. Lisäksi kuullaan keinoista opettaa aggression hallintaa ja tukea nuorta pois väkivaltaisesta käyttäytymisestä. Puheenjohtaja: erikoistutkija Päivi Honkatukia, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 13.00 Ovatko nuoret väkivaltaisempia kuin ennen? Väkivaltakäyttäytymisen nykytilanne ja hoitomahdollisuudet ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Heino, Tays Väkivaltaisesta nuoruudesta vastuulliseen ihmisyyteen toiminnanjohtaja Timo Purjo, Non Fighting Generation ry Miten opettaa lapsille ja nuorille aggression hallintaa? lastenpsykiatri Raisa Cacciatore, Väestöliitto 14.30 13.00 - 14.30 7. Tuottaako tehokkuusralli hyvinvointia? Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen rakenteet ja toimintatavat ovat muutoksessa. Pysyykö ihminen mukana vauhdissa? Miten tehokkuusvaatimus vaikuttaa palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen, ovatko lähipalvelut kaikonneet reuna-alueilta ja kenellä on aikaa ihmiselle? Jäävätkö kaikkein heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset ilman riittävää tukea ja ohjausta palveluiden piiriin? Löytyykö sähköisestä asioinnista vastaus kysymyksiin? Puheenjohtaja: toiminnanjohtaja Aake Huurresalo, Hämeen Sininauha 13.00 Tehokkuus, tuottavuus ja kolmas sektori? tutkija Ritva Pihlaja, Helsingin yliopisto Tehokkuuden seurauksia – yhteisön sijaan yksinäisyys yhteisösosiaalityön professori Leena Eräsaari, Jyväskylän yliopisto Sähköisen kohtaamisen mahdollisuudet ja rajoitukset VTM tohtorikoulutettava Minna Strömberg-Jakka, Turun yliopisto 14.30 10 TIISTAI 11.10. Hyvinvoinnin lisääminen kulttuurin keinoin 8. 13.00 - 14.30 Taide- ja kulttuuritoiminta ovat keskeisiä elementtejä hyvän elämän ja arjen kokemiselle. Omat elämykset, luovat voimavarat, osallisuus ja vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa mahdollistavat voimaantumisen, itsensä kehittämisen ja toimintakyvyn ylläpitämisen. Seminaarissa pohditaan, miten kulttuuria ja taidetta voidaan käytännön työssä hyödyntää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Puheenjohtaja: pääsihteeri Aaro Harju, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry 13.00 Kulttuuri osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääjänä erikoissuunnittelija Päivi Känkänen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Miten kulttuuria voidaan hyödyntää terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä? tanssitaiteilija Kirsi Heimonen, Helsingin Diakonissalaitos Hyvinvointia nuorisokulttuurin keinoin – taiteesta voimaa kynäruiskutaiteilija Tarmo Kaikkonen 14.30 Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen päihde- ja mielenterveystyössä 9. 13.00 - 14.30 Asiakkaan osallisuutta korostetaan erilaisissa suunnitelmissa, strategioissa ja ohjelmissa. Se on sosiaali- ja terveydenhuollossa tunnustettu arvo ja tavoite. Seminaarissa pohditaan, miten asiakkaan osallisuus tulisi huomioida kehittämistyössä. Mitä asiakkaan osallistuminen päihde- ja mielenterveystyöhön vaatii häneltä itseltään, entä mitä se vaatii ammattilaiselta? Seminaarissa keskustellaan myös asiakkaan osallistamisen hyvistä käytännön kokemuksista. Puheenjohtaja: toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi, Sininauhaliitto ry 13.00 Asiakkaan osallisuuden huomioiminen kehittämistyössä hankejohtaja Minna Laitila, Välittäjä 2009 -hanke Paneeli: Keskustelu hyvistä käytännöistä, joilla mahdollistetaan asiakkaan osallistuminen tulosaluejohtaja Jaana Behm, Imatran kaupunki Hannu Gustafsson, Espoon A-kilta Hykaa ry projektipäällikkö Heikki Turkka, Walkers - Hububussiprojekti 14.30 11 15.00 - 16.30 10. Dopingaineiden käyttö ilmiönä Dopingaineiden käytöstä on varsin vähän tutkittua tietoa. Anabolisten steroidien väärinkäytön oletetaan kuitenkin aiheuttavan riippuvuutta sekä altistavan muiden päihteiden käytölle ja päihderiippuvuudelle. Steroidien käytön vuoksi hoitoon hakeutuvat henkilöt ovatkin yhä useammin päihteiden sekakäyttäjiä. Seminaarin tavoitteena on lisätä tietoa ja osaamista dopingaineita käyttävän potilaan kohtaamisesta sekä antaa ohjeistuksia doping- ja huumausaineiden sekä alkoholin yhteiskäytön vaaroista. Puheenjohtaja: kulttuurisihteeri Satu Heikkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö 15.00 Kuntourheilijoiden dopingaineiden käytön ehkäisy Suomessa ja muissa Pohjoismaissa pääsihteeri Pirjo Ruutu, Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry Ravintolisät ja mainonta – millaisia mielikuvia mainonta luo? vt. toiminnanjohtaja Petra Pohjonen, Youth Against Drugs ry Huumeet, päihteet ja doping – yhteydet ja erot johtava ylilääkäri Pekka Heinälä, A-klinikkasäätiö Dopingaineiden käyttäjä potilaana – haasteet terveydenhuollon ammattilaisille projektikoordinaattori Jukka Koskelo, A-klinikkasäätiö 16.30 15.00 - 16.30 11. Aikuisten ongelmat – lasten murheet Perheiden huono-osaisuus ja vanhempien vaikeudet heijastuvat vahvasti lapsien elämään. Seminaarissa tarkastellaan lapsen näkökulmasta vanhempien voimavarojen puutteen ja erilaisten ongelmien vaikutuksia sekä etsitään keinoja tukea lasta. Puheenjohtaja: toiminnanjohtaja Seppo Sauro, Lastensuojelun Keskusliitto 15.00 Lapsuuden köyhyys heijastuu myöhempään elämään tutkija Reija Paananen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Vauvaperheiden voimavarojen vahvistaminen kotikäynnein vastaava projektityöntekijä Mervi Talvitie, Pilke-hanke Vanhemman alkoholinkäytöstä kärsivän lapsen tunnistaminen ja selviytymisen tukeminen lapsi- ja perhekonsultti Annikka Taitto 16.30 12 TIISTAI 11.10. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? 12. 15.00 - 16.30 Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää. Mitä haasteita se asettaa korkea-asteen koulutukselle? Seminaarissa käsitellään mielenterveys- ja päihdetyön opetusta eri koulutusaloilla sekä tarkastellaan opetuksen tulevaisuuden kuvia. Puheenjohtaja: tutkijayliopettaja Päivi Vuokila-Oikkonen, Diakonia-ammattikorkeakoulu 15.00 Mielenterveys- ja päihdetyön opetus tulevaisuudessa ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa psykiatrian professori Jyrki Korkeila, Turun yliopisto Mielenterveys- ja päihdetyö sosionomi- ja sairaanhoitajakoulutuksessa lehtori Teija Eskola, Tampereen ammattikorkeakoulu yliopettaja Nina Kilkku, Tampereen ammattikorkeakoulu Mielenterveys- ja päihdetyön uudet koulutusmuodot lehtori Tuija Salo, Tampereen ammattikorkeakoulu yliopettaja Nina Kilkku, Tampereen ammattikorkeakoulu 16.30 13 TYÖPAJA 13.00 - 16.30 13. Kicksit kaikesta – nuorisokulttuurin ajankohtaiset ilmiöt tupakoimattomuusja päihdetyön lähtökohtana Työpajan tavoitteena on oppia tarkastelemaan päihdetyötä yläasteikäisten nuorten silmin ja löytää nuoria puhuttelevia ratkaisuja tupakoinnin, nuuskan käytön ja pilven polton vähentämiseen. Työpajassa sukelletaan nykynuorten maailmaan ja esitellään uusia tutkimustuloksia liittyen nuorisokulttuuriin, nuorten tupakointiin ja päihdeasenteisiin. Vuorovaikutteisessa työpajassa hyödynnetään toiminnallisia menetelmiä sekä luovuutta ja ideointia ruokkivia materiaaleja. Työpajassa on rajoitettu osallistujamäärä. Vetäjät: kehittämispäällikkö Virve Laivisto, Suomen Syöpäyhdistys viestinnän asiantuntija Sanna-Mari Salomäki, Kuule Oy 13.00 Työpajan avaus kehittämispäällikkö Virve Laivisto, Suomen Syöpäyhdistys Kicksit kaikesta – tuoreita tutkimustuloksia nuorten maailmasta viestinnän asiantuntija Sanna-Mari Salomäki, Kuule Oy Työpajatyöskentelyä: Nuorisolähtöisyyttä tupakoimattomuus- ja päihdetyöhön 14.30 Kahvi Työpajatyöskentely jatkuu Loppukeskustelu ja yhteenveto 16.30 14 TIISTAI 11.10. Väkivaltaan puuttuminen osaksi päihdetyötä 14. TYÖPAJA 13.00 - 14.30 Tutkimusten mukaan noin 70 % kaikista pahoinpitelyistä ja 80 % henkirikoksista on tehty alkoholin vaikutuksen alaisena. Alkoholilla on usein osuutta myös parisuhteissa tapahtuvassa väkivallassa. Päihdepalveluissa on kehitelty työmallia, jolla voidaan puuttua väkivaltaan. Työpajan tavoitteena on pohtia, miten kehiteltyä työmallia voidaan käyttää ja levittää muualle. Työpajassa on rajoitettu osallistujamäärä. Vetäjä: päihdetyön kouluttaja Mailis Taskinen 13.00 Väkivaltaan puuttuminen päihdehoidon yhteydessä perheterapeutti Heikki Seppälä, Helsingin Sosiaalivirasto perheterapeutti Niina Vellonen, Helsingin Sosiaalivirasto Ryhmätyöskentelyä työmallin levittämisestä 14.30 Loppukeskustelu ja yhteenveto Nuorten mielen hyvinvoinnin taitojen vahvistaminen 15. TYÖPAJA 15.00 - 16.30 Työpajassa tutustutaan nuorten mielenterveyden edistämiseen ja mielen hyvinvoinnin tietojen ja taitojen vahvistamiseen. Työpaja koostuu tietoiskuista ja toiminnallisesta työskentelystä. Teemoina ovat tunnetaidot ja jämäkkyys sekä niiden harjoittelu nuorten kanssa. Tietoiskut ja toiminnallinen työskentely sekä keholliset harjoitukset lomittuvat työpajassa. Työpajassa on rajoitettu osallistujamäärä. Vetäjät: hankekoordinaattori Elina Marjamäki, Suomen Mielenterveysseura draamapedagogi Riikka Nurmi 15.00 Mielenterveystietoja ja -taitoja nuorille hankekoordinaattori Elina Marjamäki, Suomen Mielenterveysseura Toiminnallisia harjoituksia draamapedagogi Riikka Nurmi 16.30 Loppukeskustelu ja yhteenveto 15 Opintokäynti 13.00 - 16.30 16. Päiväperhon monipuoliset palvelut lapsiperheille Opintokäynnillä tutustutaan Tampereen kaupungin lapsiperheiden sosiaalipalveluiden yksikköön Päiväperhoon. Päiväperho tarjoaa monipuoliset palvelut raskaana olevalle tai lapsiperheelle, jossa vanhemmilla on ongelmia päihteiden kanssa. Opintokäynnillä kuullaan kokemuksia palvelujen järjestämisestä sekä työskentelystä päihdeongelmaisten äitien kanssa. Opintokäynnillä on rajoitettu osallistujamäärä. Puheenjohtaja: johtaja Tuija Forsberg, Päiväperho 13.00Lähtö Tampere talolta 10 vuotta toimintaa Päiväperhossa johtaja Tuija Forsberg, Päiväperho Kokemuksia päihdeongelmaisten neuvolapalveluiden järjestämisestä osastonhoitaja Päivi Viitanen-Marchegiano, Päiväperho terveydenhoitaja Niina Ali-Rantala, Päiväperho Korvaushoidossa olevien äitien tiedon lisääminen vauvojen vieroitusoireista sairaanhoitaja Johanna Mällinen, Päiväperho Matalankynnyksen kohtaamispaikan ja kriisiosaston näkökulma tilanteisiin, joissa päihteet määräävät elämää osastonhoitaja Teija Sarna, Päiväperho 14.30Kahvi Hoitamisen ihanuus ja haasteellisuus – päihdeongelmaisen äidin tarina osastonhoitaja Jaana Häggman, Päiväperho Tapausesimerkki toiminta- ja fysioterapian käytöstä lapsiryhmän kanssa fysioterapeutti Paula Pohjalainen-Tiainen, Päiväperho toimintaterapeutti Lotta Koskinen, Päiväperho Palveluohjauksen avulla räätälöidyt palvelut oikea-aikaisesti ja oikean kokoisina perheille palveluohjaaja Anki Backman, Päiväperho 16.00Lähtö takaisin Tampere-talolle 16 TIISTAI 11.10. Ulkopuolisuudesta osallisuuteen 17. Opintokäynti 13.00 - 16.30 Opintokäynnillä tutustutaan Silta-Valmennusyhdistys ry:n kuntoutus-, ohjaus- ja työpajatoimintaan. Silta-Valmennuksen päämääränä on lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa sekä ihmisten osallisuutta ja hyvinvointia auttamalla ja valmentamalla ihmisiä vahvistamaan työ- ja toimintakykyään ja löytämään paikkansa yhteiskunnassa. Opintokäynnillä tutustutaan yhdistyksen yhdessä paikallisten järjestöjen kanssa tarjoamiin erilaisiin tukimuotoihin. Opintokäynnillä on rajoitettu osallistujamäärä. Puheenjohtaja: toimialajohtaja Maija Laukkanen, Silta-Valmennusyhdistys ry 13.00Lähtö Tampere-talolta Silta-Valmennusyhdistys ry – tavoitteena tavallinen elämä toimialajohtaja Maija Laukkanen, Silta-Valmennusyhdistys ry Paikallisten järjestöjen yhteistyö päihde- ja mielenterveyskuntoutuksessa toiminnanjohtaja Sampo Järvelä, Silta-Valmennusyhdistys ry Vapautuva vanki kuntoutumassa vastaava ohjaaja Reijo Kypärä, Silta-Valmennusyhdistys ry ohjaaja ja kokemusasiantuntija Keijo Häkkinen, Silta-Valmennusyhdistys ry 14.30Kahvi Aikaa ja arvostusta nuorille – nuorten polut koulutukseen ja työelämään projektikoordinaattori Jari Rekola, Silta-Valmennusyhdistys ry Työpaja oppimisyhteisönä toimialajohtaja Erkki Sipilä, Silta-Valmennusyhdistys ry 16.00Lähtö takaisin Tampere-talolle 17 9.00 - 12.30 18. Työelämän tahti kiihtyy – mistä lisää voimavaroja? Muutokset ja tehokkuusvaatimukset ovat arkea työelämässä. Työn tehostus näkyy mm. aikataulujen tiukkuutena, uupumuksena työpäivän jälkeen ja liian vähäisenä vapaa-aikana. Tutkimuksen mukaan naiset ovat enemmän työn tehostamisen kohteena kuin miehet ja kokevat työnsä rasittavampana. Seminaarissa pohditaan, miten työpaikka voi tukea työssä jaksamista ja ehkäistä ongelmia. Puheenjohtaja: työterveyden ja -turvallisuuden asiantuntija Irmeli Vuoriluoto, Tehy ry 9.00 Työyhteisö – uhka ja tuki mielenterveydelle erikoislääkäri Marjo Sinokki, Turun kaupunki Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen – miten ehkäistä ongelmia ajoissa johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Kuntien eläkevakuutus Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella vastaava työterveyslääkäri Helena Rossi, Kesko Oyj Työterveyshuolto 10.30 Kahvi Naisten uupuminen työelämän tehokkuusvaatimusten paineessa erityisasiantuntija Eija Lehto, Työterveyslaitos Työurat muuttuvat – millaisin keinoin lisää voimavaroja? professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto 12.30 Kysymyksiä ja keskustelua 18 KESKIVIIKKO 12.10. Miten mini-interventio jaksaa? 19. 9.00 - 12.30 Riskikulutuksen varhainen hoito, mini-interventio, on terveydenhuollon toimintaa, jonka teho on kiistatta osoitettu. Mitä kentällä nykyisin tapahtuu, mikä on mini-intervention tekemisen nykyinen tila ja löytyykö tekemiseen välineitä? Puheenjohtaja: päihdelääketieteen professori Kaija Seppä, Tampereen yliopisto 9.00 Väestönäkökulma mini-interventioon dosentti Pia Mäkelä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kyselylomakkeet mini-interventiotyön tukena dosentti Mauri Aalto, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Voiko väestöön kohdentuvilla tempauksilla vaikuttaa riskikulutukseen? LT Janne Kääriäinen, Tays 10.30 Kahvi Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa erityisasiantuntija Leena Hirvonen, Työterveyslaitos Mini-interventio erikoissairaanhoidossa terveyden edistämisen koordinaattori Riitta Lappalainen-Lehto, Tays Varhaisvaiheen päihdetyö sosiaali- ja terveydenhuollossa kehittäjä-päihdetyöntekijä Päivi Rantanen, Välittäjä 2009 -hanke 12.30 19 9.00 - 12.30 20. Huumeet – uudet ja vanhat haasteet Suomessa huumetilanne on pysynyt viime vuosina pääosin vakaana lukuun ottamatta huumausainekuolemien lisääntymistä. Miltä huumausainetilanteen kehitys näyttää tällä hetkellä? Seminaarissa kuullaan tuoreita tuloksia huumeväestökyselystä sekä käsitellään muuntohuumeiden ja huumaavien lääkkeiden väärinkäytön ajankohtaisia haasteita. Lisäksi pohditaan korvaushoidon tämän hetkistä tilannetta. Puheenjohtaja: aluejohtaja Päivi Puro, A-klinikkasäätiö 9.00 Tyyntä, laineita vai aaltoja – vuoden 2010 huumeväestökyselyn tuloksia tutkija Torsten Winter, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Havaintoja kentältä: Nopean viestinnän verkosto ja festarityö päihdetyön suunnittelija Piia Jounila, Suomen Punainen Risti Muuntohuumeet ehkäisevän työn, valvonnan ja palvelujärjestelmän haasteena erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 10.30Kahvi Huumaavat lääkkeet korvikkeena ja lisukkeena vastaava sairaanhoitaja Anne Ovaska, terveysneuvontapiste Nervi vertaistoimija Reseptilääkkeiden käyttö tieliikenteessä tutkija Karoliina Karjalainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Korvaako korvaushoito huumeiden aiheuttamia haittoja vai muita päihdepalveluita? ylilääkäri Kaarlo Simojoki, Espoon A-klinikka 12.30 20 KESKIVIIKKO 12.10. Suojaa lapsen kehitys – tue varhaisessa vaiheessa 21. 9.00 - 12.30 Seminaarin tavoitteena on tarkastella varhaisia kokemuksia ja niiden yhteyttä lapsen kehitykseen. Miten vanhempien päihteiden käyttö ja mielenterveyshäiriöt vaikuttavat lapsen varhaisiin kokemuksiin? Onko varhaisilla kokemuksilla vaikutusta päihteiden käyttöön ja mielenterveyshäiriöihin? Miten tukea neuropsykologisesti oireilevia lapsia ja heidän perheitään? Puheenjohtaja: ylilääkäri Hanna-Mari Alanen, Tays 9.00 Miten mieli rakentuu – pre- ja postnataalikokemusten vaikutukset aivoissa psykiatrian professori Hasse Karlsson, Turun yliopisto Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa, Tays 10.30Kahvi Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaikutukset oppimiseen ja kehitykseen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen johtaja Heikki Seppälä, Kehitysvammaliitto ry Neuropsykologisesti oireilevien lasten perheiden arjen tukeminen projektityöntekijä Sami Keto, Nepsy-hanke, Neptunus Perhekeskeinen nettivalmennus varhaislapsuudessa käytöshäiriöiden ennaltaehkäisynä lastenpsykiatrian professori Andre Sourander, Turun yliopisto 12.30 21 9.00 - 10.30 22. Ihmisen kohtaaminen mielenterveystyön lähtökohtana Mielenterveystyön laatusuosituksessa korostetaan potilaan oikeutta hyvään hoitoon, ihmisarvoista kohtelua ja potilaan oikeutta päättää häntä itseään koskevista asioista. Lisäksi suosituksessa painotetaan potilaan, omaisten ja ammattihenkilöiden yhteistyötä. Seminaarin tavoitteena on tarkastella asiakkaan kokonaisvaltaista kohtaamista ja sosiaalisen verkoston merkitystä mielenterveystyössä. Puheenjohtaja: sosiaalipsykologi Petri Karoskoski, Tampereen aikuiskoulutuskeskus 9.00 Asiakkaan kokonaisvaltainen kohtaaminen – näemmekö mielenterveysongelman vai ihmisen? ylilääkäri Päivi Kiviniemi, Tampereen kaupunki Ihmissuhteet ja sosiaalinen verkosto mielenterveystyössä yliopettaja Jukka Piippo, Arcada Omaiset kuntoutujan tukena ja tuen tarpeessa vastaava omaistyön koordinaattori Tuija Koponen, Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry 10.30 9.00 - 10.30 23. Muutosmyönteinen työskentely päihdekuntoutuksessa Seminaarissa tarkastellaan asiakkaan oman motivaation ja muutosmyönteisyyden merkitystä päihdekuntoutuksessa sekä tutustutaan erilaisiin työskentelymalleihin päihde- ja mielenterveystyössä. Puheenjohtaja: aluejohtaja Erkki Tukeva, A-klinikkasäätiö 9.00 Ratkaisukeskeisen työskentelyn mahdollisuudet päihdekuntoutuksessa perheterapeutti Lasse Salmi, Terapia- ja Työelämäkeskus Profess Oy DKT- dialektinen käyttäytymisterapia päihde- ja mielenterveystyössä psykoterapeutti Teemu Ryhänen, WiseMind Psychotherapies & Consulting Oy Yhteisöllinen huumehoito muutoksen tukena vt. johtaja Tuula Rantanen, Nuorten Huumekuntoutuskoti Villa Hockey 10.30 22 KESKIVIIKKO 12.10. Lasten mielenterveystyön mahdollisuudet 24. 9.00 - 10.30 Lasten ja nuorten mielenterveys on ollut viime vuosina paljon esillä julkisessa keskustelussa. Useat aikuisuuden mielenterveyden häiriöt alkavat jo nuoruudessa. Sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta varhaisella puuttumisella ongelmiin on suuri merkitys. Seminaarissa käsitellään lasten mielenterveystyön mahdollisuuksia ja ennaltaehkäisevää työtä. Puheenjohtaja: pääsihteeri Mirjam Kalland, Mannerheimin Lastensuojeluliitto 9.00 Lasten mielenterveystyö meillä ja maailmalla tutkimusprofessori Tytti Solantaus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Miten arvioida lapsen psykososiaalista terveyttä? Avuntarpeen tunnistamisesta varhaiseen puuttumiseen ylilääkäri Pälvi Kaukonen, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Ennaltaehkäisevä työ hyvinvointineuvolassa psykologi Riitta Kangaspunta, Tampereen kaupunki 10.30 Julkiset tilat turvallisemmiksi yhteistyöllä 25. 9.00 - 10.30 Vartijat ja järjestyksen valvojat kohtaavat päihtyneitä työssään julkisilla paikoilla sekä terveydenhuollon yksiköissä. Seminaarissa pohditaan, mitkä ovat turvallisuusalan työtekijöiden mahdollisuudet toimia näissä tilanteissa: Mitä rajoituksia ja haasteita he kohtaavat? Mitä mahdollisuuksia on kehittää yksityisen turvallisuusalan ja viranomaisten yhteistyötä? Puheenjohtaja: sosiaalineuvos Tapani Sarvanti, sosiaali- ja terveysministeriö 9.00 Kuka vastaa yleisestä turvallisuudesta tulevaisuudessa? hallintopäällikkö Timo Kerttula, Securitas Oy Päihtyneet julkisilla paikoilla – turvallisuusalan työntekijöiden haasteet ja mahdollisuudet puhuja vahvistetaan myöhemmin, Suomen Vartioliikkeitten Liitto ry Yksityinen turvallisuusala terveydenhuollon yksiköissä – mitä vartijan pitää sairaalassa osata, mitä häneltä voi vaatia? asiantuntija Paavo Hänninen, STOP-kehittämishanke 10.30 23 9.00 - 10.30 26. Palvelut liikkuvat asiakkaan kotiin – uudenlaisia ratkaisuja päihde- ja mielenterveystyössä Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma nostaa yhdeksi tavoitteeksi laitospaikkojen vähentämisen. On kehitettävä uudenlaisia toimintamuotoja, jotta laitoshoidon tarve saataisiin vähenemään. Seminaarissa käsitellään kotiin vietävien palvelujen tarpeen ja tarjonnan kehitystä sekä niiden keskinäistä kohtaamista. Lisäksi kuullaan kokemuksia uudenlaisista asiakkaan kotona toteutettavista palvelumuodoista. Puheenjohtaja: johtaja Seppo Sulkko, Kehittämiskeskus Tyynelä 9.00 Palveluja kotoisasti – kotiin tuotavien palvelujen mahdollisuuksia ja rajoja kehittämisjohtaja Ari Saarto, A-klinikkasäätiö Kotikatko uutena työmuotona laitoshoidon koordinaattori Päivi Råman, Vantaan kaupunki Tietokoneavusteisuus päihde- ja mielenterveystyössä projektijohtaja Katariina Ruuth, Sopimusvuori ry 10.30 24 KESKIVIIKKO 12.10. Toimijoiden osaaminen ja yhteistyö uudistuvissa päihde- ja mielenterveyspalveluissa 27. 11.00 - 12.30 Seminaarin tavoitteena on herättää keskustelua yhteistyöstä ja osaamisesta uudistuvissa päihdeja mielenterveyspalveluissa. Seminaarissa hahmotetaan päihde- ja mielenterveyspalvelujen tulevaisuuden kehittämistä toimijoiden yhteistyön ja osaamisen kautta. Puheenjohtaja: projektikoordinaattori Ari Terävä, A-klinikkasäätiö 11.00 Mielenterveystyön tulevaisuus koordinointipäällikkö Juha Ahonen, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä ja yhteistyö eri toimijoiden välillä kehittämiskoordinaattori Mia-Veera Koivisto, Sosiaalitaito Asiakkaat ja läheiset toimijoina palveluissa kokemuskouluttaja Tuula Piepponen, Mielenterveyden keskusliitto toiminnanjohtaja Kaiju Yrttiaho, Helsingin Klubitalot ry 12.30 28. Itsemurhien ehkäiseminen 11.00 - 12.30 Seminaarissa saadaan tietoa itsemurhakuolleisuudesta Suomessa, itsemurhien taustatekijöistä ja ehkäisyn periaatteista sekä käytännöistä. Seminaari antaa aineksia oivaltaa itsemurhien ehkäisytyön merkitys yhteiskunnalle ja vaikutukset arkielämään. Puheenvuoroissa valotetaan itsemurhakuolleisuutta ja sen trendejä Suomessa, itsemurhien taustatekijöitä ja perehdytään itsemurhien ehkäisyn periaatteisiin sekä toimiviin käytäntöihin käytännön ehkäisytyön näkökulmasta. Puheenjohtaja: sosiaalipsykiatrian professori Matti Joukamaa, Tampereen yliopisto 11.00 Vähenevätkö itsemurhat? – itsemurhat Suomessa tutkimusten ja tilastojen valossa ylilääkäri Timo Partonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Miksi ihminen päätyy itsemurhaan ja miten itsemurhia voidaan ehkäistä? professori Jouko Lönnqvist, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mistä apua akuuttiin hätään? Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa kriisikeskusjohtaja Juha Pääskylä, Kriisikeskus Osviitta 12.30 Kysymyksiä ja keskustelua 25 11.00 - 12.30 29. Viinan kirot kuriin – Alkoholiohjelman aikaansaannoksia Seminaarissa käsitellään Alkoholiohjelman ajankohtaisia linjauksia ja tulevaisuuden suuntaviivoja sekä kauden 2008–2011 aikana toteutettuja paikallisia yhteistyömalleja alkoholihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen. Niin paikallisessa kumppanuudessa kuin rattijuopumisen ehkäisyssäkin menestyksen avaimena on ollut monitoimijainen yhteistyö, jonka avulla on kehitetty mm. asiakastyön käytänteitä. Puheenjohtaja: johtaja Kari Paaso, sosiaali- ja terveysministeriö 11.00 Alkoholiohjelma eilen, tänään ja huomenna kehittämispäällikkö Tuomas Tenkanen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Rattijuopumusta ehkäisemään yhdessä oppien tutkija Tuula Kekki, Alkoholitutkimussäätiö psykiatrinen sairaanhoitaja Kimmo Jouhki, Jyväskylän kaupunki Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn ehkäisevän päihdetyön suunnittelija Ulla Saikko, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri toiminnanjohtaja Ristenrauna Magga, SamiSoster ry 12.30 11.00 - 12.30 30. Kenen pitäisi huolehtia päihtyneistä? Seminaarissa pohditaan päihtyneiden säilöönottoon ja selviämishoitoon liittyviä viranomaisten, kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien työnjako- ja vastuukysymyksiä. Poliisin tekemiä päihtyneiden säilöönottoja on perusteltua vähentää, mutta kuka voisi ottaa nykyistä enemmän vastuuta päihtyneistä huolehtimisesta? Puheenjohtaja: läänin sosiaali- ja terveysneuvos Pekka Paatero 11.00 Päihtyneiden säilöönottoa, kuljettamista, kohtelua ja hoitoa pohtineen työryhmän johtopäätökset ja kehittämisehdotukset läänin sosiaali- ja terveysneuvos Pekka Paatero Paneelikeskustelu: Miten päihtyneistä huolehditaan käytännössä? Poliisitarkastaja Marko Savolainen, Poliisihallitus dosentti Markku Kuisma, Hyks ensihoito sairaanhoitaja Seija Mutikainen, Tampereen kaupungin selviämis- ja katkaisuhoitoasema Selvis kehitysjohtaja Timo Väisänen, A-klinikkasäätiö toimintayksikön vastaava Ville-Veikko Lampinen, Jyväskylän Katulähetys ry 12.30 26 KESKIVIIKKO 12.10. 31. Kulttuuritekijät päihdetyössä Työpaja 11.00 - 12.30 Yhä useammin asiakastilanteissa kohtaavat eri kulttuureista lähtöisin olevat ihmiset. Eri kulttuurista tulevan ihmisen kohtaaminen haastaa niin asiakkaan kuin ammattilaisen. Asiakas voi kokea tulevansa väärinymmärretyksi, vaikka ammattilainen olisi mielenterveys- ja päihdetyön huippuosaaja. Työpajassa pohditaan konkreettisten tilanteiden avulla kulttuuritekijöiden huomioon ottamista päihdetyössä asiakkaan kanssa. Työpajassa on rajoitettu osanottajamäärä. Vetäjä: psykologi Carla Schubert, Kidutettujen kuntoutuskeskus 11.00 Päihteiden käyttö kulttuurisen identiteetin näkökulmasta psykologi Carla Schubert, Kidutettujen kuntoutuskeskus Työpajatyöskentelyä asiakastapausten pohjalta 12.30 Loppukeskustelu ja yhteenveto 27 Innopaja 9.00 - 12.30 32. Päihde- ja mielenterveystyön käytännöt kiertoon ja kehittymään Työpajan tavoitteena on antaa osallistujille valmiuksia ja työkaluja kehittämistyön tuotosten ja käytäntöjen kuvaamiseen sekä haastaa päihde- ja mielenterveystyön kehittäjiä edelleen kehittämään käytäntöä omissa toimintaympäristöissään. Työpajassa hyödynnetään Innokylä-hankkeessa kehitettyä käytäntöjen mallintamisen ja arvioinnin työkalua. Työmuotona on aktiivinen vuoropuhelu. Työpajassa on rajoitettu osanottajamäärä. Vetäjät: kehittämispäällikkö Airi Partanen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos projektipäällikkö Minna Savolainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 9.00 Johdatus työpajan teemaan ja työskentelyyn Innokylän käytäntöjen arvioinnin ja mallintamisen REA-työkalu erikoistutkija Juha Koivisto, Innokylä -hanke, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Käytännön mallintaminen yhteistyöskentelynä Case: Päihdeneuvoja perusterveydenhuollossa hankekoordinaattori Ari Karppinen, Helsingin kaupungin terveyskeskus 10.30Kahvi Mallintamisesta käyttöönottoon ja edelleen kehittämiseen Case: Selviämishoitoyksikkö Selma, keskussairaalan yhteispäivystyksen yhteydessä projektisuunnittelija Tiina Hakala, Satakunnan sairaanhoitopiiri Reflektiivinen vuoropuhelu selviämishoitoasemakäytännön toteuttamisesta erilaisissa toimintaympäristöissä osastonhoitaja Irene Raevaara, Tampereen kaupungin selviämis- ja katkaisuhoitoasema Selkis vs. osastonhoitaja Nina Willberg, Helsingin kaupungin selviämishoitoasema osastonhoitaja Paula Jormanainen, Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän selviämisasema 12.30 Yhteistyöskentely ja yhteenveto 28 KESKIVIIKKO 12.10. Keinoja ikääntyvien päihde- ja mielenterveystyöhön 33. Työpaja 9.00 - 12.30 Väestön vanhetessa tarvitaan uusia keinoja myös päihde- ja mielenterveystyöhön. Työpajan tavoitteena on jäsentää ikääntyneiden mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä, ongelmien ehkäisyä ja hoitoa käytännön työssä saatujen hyvien kokemusten ja tutkimustulosten pohjalta. Työmuotona on aktiivinen vuoropuhelu. Työpajassa on rajoitettu osanottajamäärä. Vetäjä: vastaava hanketyöntekijä Mari Helin-Tuominen, Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry 9.00 Miten osallisuudella edistetään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä? kehittämispäällikkö Marja-Liisa Nevala, Aijjoos -hanke Ikääntyneiden hyvinvointia tukemalla ehkäistään päihdeongelmia hankejohtaja Marja Saarenheimo, Vanhustyön keskusliitto ry Ikääntyneiden päihdeongelmat – todellisuuden monet kasvot sosiaalityön lehtori Heikki Suhonen, Turun yliopisto 10.30Kahvi Työpajatyöskentelyä 12.30 Loppukeskustelu ja yhteenveto 29 Opintokäynti 9.00 - 12.30 34. Innovatiiviset yhteispalvelut osana asiakkaan kuntoutusta Opintokäynnillä tutustutaan Väkipyörän asumispalvelukeskukseen, jossa toteutetaan monipuolisia palveluita asunnottomille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Opintokäynnillä tarkastellaan uudenlaisia palvelujen tuottamisen yhteistyömalleja. Opintokäynnillä on rajoitettu osallistujamäärä. Puheenjohtaja: suunnittelija Mika Vuori, Tampereen kaupunki 9.00 Lähtö Tampere-talolta Väkipyörän asumispalvelukeskukseen Tavoitteena oma ovi suunnittelupäällikkö Maritta Närhi, Tampereen kaupunki Hyvät käytännöt – yhteistyön mallit ja mahdollisuudet Tampereella koordinaattori Jenni Mäki, Tampereen kaupunki Videoavusteinen kotikuntoutus – innovatiivisen tekniikan mahdollisuudet toimitusjohtaja Samu Saarikoski, AlfaKuntoutus Hervanta Oy 10.30Kahvi Yhteistyö Väkipyörän asumispalvelukeskuksessa – uudet kuntoutumismahdollisuudet itsenäiseen asumiseen sosiaalityöntekijä Marjaleena Röykkee, Tampereen asumispäivystys ja tukiasumisen yksikkö osastonhoitaja Sirpa Kuisti, Tampereen asumispäivystys ja tukiasumisen yksikkö johtaja Suvi Nieminen, Sininauhakodit Hervanta johtaja Jaana Oinonen, AlfaKuntoutus Hervanta Oy Tutustumiskierros Väkipyörän asumispalvelukeskuksessa 12.00Lähtö takaisin Tampere-talolle 30 KESKIVIIKKO 12.10. 35. Yhteistyötä Messissä Opintokäynti 9.00 - 12.30 Opintokäynnillä tutustutaan Ohjaus- ja toimintakeskus Messiin, joka on tarkoitettu nuorille ja nuorille perheille. Keskuksessa järjestetään mm. nuorille työpajoja ja erilaista toimintaa perheille. Opintokäynnillä kuullaan, miten Messissä toteutetaan sosiaalista nuorisotyötä. Opintokäynnillä on rajoitettu osallistujamäärä. Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Antti Saarelma, Tampereen NMKY 9.00Lähtö Tampere-talolta Messiin Messi – yhteistyön mahdollistaja johtava erityisdiakoni Anne Kangasniemi, Tampereen seurakunta Tutustumiskierros 10.30Kahvi Nuoriso- ja perhediakonian merkitys ja tulevaisuus johtava erityisdiakoni Anne Kangasniemi, Tampereen seurakunta Millaista on sosiaalinen nuorisotyö Messissä? nuorisosihteeri Mari Vuoma, Tampereen NMKY Kysymyksiä ja keskustelua 12.00Lähtö takaisin Tampere-talolle 31 KESKIVIIKKO 12.10. Päätöstilaisuus 12.10. klo 13.30 - 15.00 Puheenjohtaja: kehittämispäällikkö Ritva Varamäki, Terveyden edistämisen keskus ry 13.30 Yhteiset mahdollisuudet – yhdessä oppien rehtori Jorma Niemelä, Diakonia-ammattikorkeakoulu Millaista on tulevaisuuden työelämä? professori Sirkka Heinonen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Katsaus tulevaisuuteen puheenjohtaja Leena Rosenberg-Ryhänen, Terveyden edistämisen keskus ry 15.00 32 INFO Osallistumismaksu 26.6. asti 27.6. alkaen Yhden päivän hinta Opiskelijahinta 180 e 230 e 120 e 80 e / yhden päivän hinta 50 e Hintaan sisältyy ohjelma, aineisto ja kahvi molempina päivinä. ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautumiset 30.9.2011 mennessä. Tapahtuman ilmoittautumiset sekä majoitusvaraukset hoitaa kongressipalvelutoimisto Congrex. Ilmoittautuminen tapahtuu onlinelomakkeella Päihde- ja mielenterveyspäivien verkkosivujen kautta www.tekry.fi. Kaikille ilmoittautuneille lähetetään lasku varauksista sekä elokuun lopussa vahvistuskirje, jonka liitteenä on tietoa käytännön järjestelyistä. www.tekry.fi [email protected] (09) 5607 500 Congrex / Blue & White Conferences Oy, PL 81, 00371 Helsinki Ryhmävaraus: Verkkosivuilta (www.tekry.fi) löytyy Excel-lomake ryhmiä varten. Ryhmille lähetetään vain yksi yhteinen lasku. Joka 11. ryhmässä pääsee maksutta tapahtumaan (edellyttää samaa laskutusosoitetta). ILTAVASTAANOTTO Tampereen kaupungin vastaanotto järjestetään Museokeskus Vapriikissa. Iltatilaisuudessa on mahdollisuus tavata Valtakunnallisten Päihde- ja mielenterveyspäivien osallistujia ja vaihtaa kuulumisia sekä kokemuksia muiden alan ammattilaisten kanssa. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen vastaanotolle tapahtuu Päihde- ja mielenterveyspäivien ilmoittautumisen yhteydessä online-lomakkeella. PERUUTUSEHDOT Peruutuskulut ovat 15.9.2011 mennessä tehdyistä peruutuksista 20 euroa. Tämän jälkeen tehdyistä peruutuksista osallistumismaksua ei palauteta. Esteen sattuessa osallistujan voi vaihtaa. Sairaustapauksissa palautamme lääkärintodistusta vastaan osallistumismaksun vähennettynä peruutusmaksulla (20 e). 33 Majoitus Majoitusvaraukset voi tehdä ilmoittautumislomakkeella. Majoitus varataan ilmoittautumisen yhteydessä ja huone veloitetaan Congrexin lähettämässä laskussa. Hotellimaksu palautetaan, mikäli peruutus tehdään viimeistään 15.9.2011. Tämän jälkeen hotellimaksua ei enää palauteta. Hotellit sijaitsevat Tampereen keskustassa kävelymatkan päässä Tampere-talosta. Hinta sisältää yhden yön majoituksen, aamiaisen ja arvonlisäveron. Holiday Inn Tampere 1 hh 125 e 2 hh 150 e Sokos Hotel Villa 1hh 125 e 2hh 145 e Hotel Victoria 1hh 106 e 2hh 142 e Scandic Tampere City Hotel 1hh 120 e 2hh 140 e Cumulus Koskikatu 1hh 116 e 2hh 141 e 34 INFO NÄYTTELYT TOIMINNAN ESITTELY NÄYTTELYOSASTOLLA Yhteisöt voivat varata toimintansa esittelemistä varten näyttelyosaston. Näyttelytiloina toimii Tampere-talon Sorsapuistosali. Näyttelypaikan varaus tapahtuu lomakkeella osoitteessa www.tekry.fi tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Varauksesta tulee näkyä varaajan nimi, varattava neliömäärä, yhteyshenkilö sekä laskutusosoite. Varaus on sitova. Veloitamme 15.9. jälkeen tulleista peruutuksista toimistokuluina 50 % osaston hinnasta. Posterinäyttely Päihde- ja mielenterveyspäivien posterinäyttelyssä esitellään kokemuksia ja tuloksia erilaisista päihde- ja mielenterveyshankkeista. Jos haluat esitellä hankettasi posterin muodossa, lähetä tiivistelmä Terveyden edistämisen keskukseen 29.7. osoitteeseen [email protected]. TIETOTORI Näyttelyosaston yhteydessä on tietotori, jossa esitetään lyhyitä tietoiskuja ja puheenvuoroja tapahtuman molempina päivinä. Aihe-ehdotuksia otetaan vastaan 29.7. asti [email protected]. LISÄTIETOJA www.tekry.fi [email protected] Käytännön järjestelyt: puh. 0400 673 615 ja (09) 7253 0342 / Marjo Lindeberg, Terveyden edistämisen keskus ry [email protected] Ohjelma: puh. 050 586 5677 ja (09) 7253 0376 / Anna Järvinen, Terveyden edistämisen keskus ry [email protected] Yhteisöjen näyttely- ja esittelyjärjestelyt: puh. 040 577 4614 ja (09) 7253 0331 / Kaarina Tamminiemi, Terveyden edistämisen keskus ry [email protected] Mediayhteydet: puh. 040 590 0724 ja (09) 7253 0360 / Eija Ahola, Terveyden edistämisen keskus ry [email protected] 35 XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 11. - 12.10.2011 Tampere-talo, Tampere Tavoite Päihde- ja mielenterveyspäivät on laajin vuosittainen päihde- ja mielenterveysalan ammattilaisten koulutustapahtuma. Tavoitteena on kehittää ja tuoda esiin sekä ehkäisevää ja terveyttä edistävää että hoitavaa ja kuntouttavaa päihde- ja mielenterveystyötä. Koulutustapahtuma tarjoaa ajankohtaiskatsauksen päihdeja mielenterveystilanteeseen, tutkimukseen, käytäntöön ja rakenteisiin sekä mahdollisuuden kollegoiden tapaamiseen ja verkostoitumiseen. Kohderyhmät Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö, päihdehuolto, terveydenhuolto, sosiaalitoimi, vapaa-aika- ja nuorisotoimi, koulut ja oppilaitokset, alan järjestöt sekä tutkijat ja tiedotusvälineiden edustajat. Aika ja paikka 11. - 12.10.2011, Tampere-talo, Yliopistonkatu 55, Tampere. www.tampere-talo.fi Järjestäjä Terveyden edistämisen keskus ry. Järjestäjä pidättää itselleen oikeuden ohjelmanmuutoksiin. Suunnittelussa ja toteutuksessa mukana myös A-Kiltojen liitto ry, A-klinikkasäätiö, Alkoholiohjelma, Aseman Lapset ry, Elämäntapaliitto ry, Helsingin NMKY ry, Irti Huumeista ry, Länsi-Suomen Aluehallintovirasto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Pikassos Oy, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Päiväperho, Tampereen A-Kilta ry, Tampereen A-klinikka, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen kaupunki, Sininauhaliitto ry, Sopimusvuori, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Syöpäyhdistys, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, Valvira, Youth Against Drugs YAD ry. Karjalankatu 2 C 63, 00520 Helsinki
© Copyright 2024