LUPAAVIA KÄYTÄNTÖJÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖLLÄ
Yhteistyöllä hyviä palveluja
päihde- ja mielenterveysongelmaisten terveyden edistämiseksi
Kehittämis- ja kokeiluprojektimääräraha, RAY
A-klinikkasäätiö, kehittämisyksikkö
Ari Terävä 30.11.2012
Sisällys:
1
HANKKEEN PERUSTELUT
2
HANKKEEN PÄÄMÄÄRÄ TAVOITTEET JA KEINOT
3
HANKETOIMINTA 2010-2012
Hanketoiminta kuvana
Toiminnan organisointi
Hankekokonaisuuden arvioitu onnistuminen
Hankkeen suunnittelun ja arvioinnin välineet
3.1 Yhteistyöprosessit ja foorumit
3.2 Asiantuntijaprosessi
3.3 Valmennus- ja kehittämisprosessi
3.4 Tiedon kokoamis- ja välittämisprosessi
4
HANKEEN TUOTOKSET
4.1 Huukokonsepti
4.2 Toimijafoorumit
4.3 Asiantuntijadokumentti
4.4 Vertais- ja kokemustoimijoiden yhteistyö
4.5 Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjävalmennus
4.6 Paikalliset kehittämishankkeet
5
HANKKEEN ARVIOINTIA JA YHTEENVETOA
5.1 Hankkeen tarpeellisuuden paikkansa pitävyys
5.2 Vastoinkäymisten voittaminen
5.3 Lupaavat käytännöt ja niiden juurruttaminen
5.4 Tuotosten laajempi hyödyntäminen
6
LOPUKSI
LIITTEET
Sosiaali-
ja
terveysministeriö
julkaisi
vuonna
2009
kansallisen
mielenterveys-
ja
päihdesuunnitelman, jossa linjataan mielenterveys- ja päihdetyön yhteistä kehittämistä vuoteen
2015. Suunnitelmassa painotetaan asiakkaan aseman vahvistamista palvelujärjestelmässä,
ehkäisevän työn tärkeyttä hoidon rinnalla, päihde- ja mielenterveysongelmaisten avo- ja
peruspalvelujen kehittämistä sekä nykyisten psykiatristen erikoissairaanhoidon avohoidon ja
päihdehuollon erityispalveluiden avohoidon yhdistämistä ja laitoshoidon vähentämistä.
Suunnitelmaan sisältyi suuria muutoshaasteita alkaen asenteista ja jatkuen aina isoihin
palvelurakennemuutoksiin. Keskeinen kehittämistehtävä oli, miten rakennetaan asiakkaan kannalta
selkeä ja yhtenäinen hoitojärjestelmä, jossa hän ei tipahtaisi erilaisten hoitojärjestelmien väliin ja
ulkopuolelle.
Keskeisessä
roolissa
tässäkin
tilanteessa
arvioitiin
olevan
päihde-
ja
mielenterveysongelmia työssään kohtaavan henkilöstön ja muiden toimijoiden, joilta edellytetään
uuden oppimista ja toimintakäytäntöjen tarkistamista muutosprosessissa.
Hanke
määritteli
käyttökelpoisia
tavoitteita
edistääkseen
omalta
osaltaan
suunnitelman
täytäntöönpanoa kolmen vuoden projektijaksollaan. Hanketoiminta kohdennettiin alueellisesti
Etelä-Suomen
Päihde-
ja
mielenterveystyön
(Mielen
Avain)
Kaste-hankealueelle,
sen
osahankkeiden tukemiseen. Vaikuttamistavoite mm. tiedon kokoamisessa ja valmennusprosessissa
oli valtakunnallinen, jo aikaisemmissa hankkeissa muodostettuja verkostoja hyödyntäen. Hanke
tukeutui luontevasti Terveyden edistäminen politiikkaohjelman tavoitteisiin.
Hanke halusi vastata suunnitelman haasteisiin kohdistuen erityisesti uudessa tilanteessa olevaan ja
uudenlaista toimintaa kehittävään päihde- ja mielenterveysammattilaisten ryhmään ja kokemus- ja
vertaistoimijoiden mukaan kytkemiseen. Aiemmissa Huuko -hankkeissa oli kehitetty myös toimivia
tapoja tukea osaamisen ja yhteistyön kehittämistä päihdetyön toimijoiden piirissä.
Ennakkoselvittelyn ja tilanneanalyysin pohjalta keskeisiksi tehtäviksi, päihde- ja mielenterveystyön
toimijoiden tukemiseksi, asetettiin toiminta heidän yhteistyönsä lisäämiseksi, toiminta yhteisten
palvelurakenteiden ja toimintakulttuurin edistämiseksi sekä toiminta yhteisen työn ymmärryksen ja
osaamisen vahvistamiseksi.
2 HANKKEEN PÄÄMÄÄRÄ, TAVOITTEET JA KEINOT
Hankkeen päämääränä oli edistää ja tukea päihde- ja mielenterveystyön yhteistyötä sekä
uudistuvien palveluiden kehittämistä ja laatua.
Kehittämisen painopiste oli päihde- ja mielenterveystyön erityisosaajien toiminnassa ja -palveluissa,
niiden käyttäjissä - erityisesti haastavissa asiakkaissa, vertaistuen toimijoissa ja alan järjestöissä.
Hankkeen keskeiset tavoitteet ja keinot olivat:
1. Yhdistää erilaisia päihde- ja mielenterveystyön toimijoita sekä lisätä monipuolista yhteistyötä
- koota päihde- ja mielenterveyspalvelujen työntekijöitä ja kehittäjiä sekä palveluita käyttäviä
henkilöitä yhteisiin tilaisuuksiin, prosesseihin ja yhteistyöhön
- tukea yhteistyön lisääntymistä: mm. lisätään tietoa toimijoista ja toiminnasta sekä etsitään yhteisiä
tavoitteita
2. Lisätä päihde- ja mielenterveystyön toimijoiden osaamista ja tietoa
- koota päihde- ja mielenterveyspalvelujen työntekijöitä ja kehittäjiä sekä palveluita käyttäviä
henkilöitä yhteisiin - sekä erillistilaisuuksiin että valmennus- ja muihin prosesseihin.
- tukea osaamisen lisääntymistä koulutuksella ja tiedon välittämisellä
3. Edistää päihde- ja mielenterveystyön hyvien käytäntöjen leviämistä ja toteuttamista sekä
uudistuvien toimintatapojen ja palveluiden kehittämistä
- koota päihde- ja mielenterveyspalvelujen työntekijöitä ja kehittäjiä sekä palveluita käyttäviä
yhteisiin tilaisuuksiin ja prosesseihin, joissa arvioidaan nykyisiä ja pohditaan uudenlaisia
toimintamalleja ja palveluja
- hyödyntää hyvien käytäntöjen mallia (THL)
- tukea osallistujien kehittämistyötä
Pidemmän tähtäimen tavoitteena on vaikuttaa toimijoiden yhteistyön ja osaamisen vahvistamisen
kautta päihde- ja mielenterveystyötä sen eri alueilla:
1. Palveluiden yhteistyön rakenteiden selkiyttämiseen
- palvelujen integroituminen (yksi ovi, matala kynnys) ja uusiin palvelumallien kehittämiseksi
- toimijoiden keskinäisen yhteistyörakenteiden kehittämiseksi
- erilaisten palveluiden toimintatapojen ja käytäntöjen kehittymiseksi
2. Toimijoiden yhteistyön lisäätymiseen
- sektori- sekä mielipide- ja toimintakulttuurin erojen ylittämiseksi
- erityis- ja peruspalvelujen /-osaajien rooleissa ja suhteissa toisiinsa asiakasyhteistyössä
päihde- sekä mielenterveys alan järjestöjen kesken
- ammatillisen sekä kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden kesken
3. Yhteisen osaamisen vahvistamiseen
- hajautuneen asiantuntijuuden ja osaamisen jakamiseksi
- yhteinen kouluttautumisen ja konsultoinnin lisäämiseksi
- palveluiden käyttäjien - erityisesti haastavien asiakkaiden auttamiseksi
- toimivien ja lupaavien käytäntöjen mallintamiseksi
- yhteisen tiedon lisääntymiseksi
3 HANKEEN TOIMINTA 2010 - 2012
Hanketoiminnan toteutuminen tapahtui määritellyn tarpeen, päämäärän, tavoitteiden ja keinojen
mukaisina
prosesseina,
joita
edistettiin
vuosittain
täsmennetyillä
työsuunnitelmilla.
Projekti toimi hallinnollisesti osana A-klinikkasäätiön kehittämisyksikköä ja hyödynsi yksikön sekä
säätiön keskustoimiston muiden työntekijöiden erityisosaamista: henkilöstöhallinto ja ATK,
kehittäminen ja tutkimus, talous ja viestintä.
Projektin vastuuhenkilönä ja kokopäivätoimisena projektikoordinaattorina
kehittämisyksikössä
toimi Ari Terävä (yhteisöpedagogi, AMK, työnohjaaja STOry, kouluttaja). Hän vastasi hankkeen
projektisuunnitelman toteutumisesta ja prosessin etenemisestä sekä toimi yhdyshenkilönä
sidosryhmien ja rahoittajan suuntaan.
Inkinen
(TtM)
oli
mukana
Osana muita tehtäviään kehittämiskoordinaattori Maria
projektin
suunnitteluryhmässä
sekä
tuotosten
kytkennässä
kehittämisyksikön muihin prosesseihin ja toimintaan. Suunnitteluryhmässä ja osa-aikaisina
suunnittelijoita, erityisesti verkko- ja oppimisympäristöjen suunnittelussa ja toteutuksessa, toimivat
sosionomi (AMK) Kati Savolainen Helsingistä, kouluttaja, sh Ilkka Helamo Turusta ja sh Tiina
Saarinen Lahdesta.
Hankkeessa osaprosessien asiantuntijatehtävissä toimi, erityisesti kouluttajina verkostoille
suunnatuissa seminaareissa ja foorumeissa 29 oman organisaation sekä ulkopuolisen yhteistyötahon
osaajaa palkkioperusteisesti.
Keväällä 2010 koottu hankkeen asiantuntijaryhmä (MH-tiimi) toimi koko hankkeen ajan tukien ja
reflektoiden projektia sen eri vaiheissa. Hankkeen alussa sen erityistehtävänä on suunnitella
hankkeen valmennusprosessia suhteutettuna toimintaympäristön tarpeisiin ja Mieli-ohjelman
tavoitteisiin sekä reflektoida ja arvioida projektin toimintaa .
Hankesuunnittelu on viimeistelty SUUNTA
(Logical Framework Matrix) -rakennetyökalua
hyödyntäen. Se toimi myös alustana seurannan ja prosessiarvioinnissa.
Seuranta ja arviointi
toteuteutui toimintatutkimuksellisella periaatteella koko hankkeen ajan, ja kaikissa sen prosesseissa
sykleittäin:
tiedonkeruun
arviointikeskustelut
(seurantapalautteet,
(reflektointi-
ja
kyselyt,
suunnitteluryhmät),
dokumentit,
analysointi
havainnointi),
(tavoitteet,
suunta,
onnistuminen, johtopäätösten sekä uudistuvan toiminnan ja sen arvioinnin suunnittelu. Vuosittain
koottiin koko hankkeen väliarviointi Suunta-työkalulla, joka päivitettiin myös A-klinikkasäätiön
yhteiseen Tietopuu-alustaan, josta toiminnan pääpiirteet ja eteneminen dokumentoituivat rahoittajan
vuosittaisiin selvityksiin ja raportteihin sekä säätiön toimintakertomukseen.
Arvioinnin ohjaavina periaatteina olivat prosessien arviointi sekä päihde- ja mielenterveysalan
toimijoiden yhteistyön ja yhteisen oppimisen kokemuksellisen todellisuuden mallintaminen sekä
lupaavien käytäntöjen että suunnitelmien poikkeamisten yhteydessä muotoutuneiden ratkaisujen
suhteen. Hankkeen suunnittelun ja arvioinnin menetelmät SUUNTA –työkalun rakenteessa:
-
aikaisempi hankeraportti, vastaavien hankkeiden kokemuksiin tutustuminen, tapaamiset ja
keskustelut järjestöjen, THL:n ja muiden kehittäjien ja verkostojen kanssa, peruskartoitukset
päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilasta ja näkymistä sekä A-klinikkasäätiön aluejohtajien
kyselyn hyödyntäminen, kysely, keskustelut, tapaamiset
määriteltiin tarvekartoitustiedon ja ajankohtaisten johtopäätösten pohjalta hankkeessa ja
suunnitteluryhmässä, reflektointi järjestölähtöisessä kehittäjäverkostossa
konkretisoitiin tarve- ja päämäärän määrittelyn pohjalta hankehakemukseen.
etenivät alkusuunnittelun, palaute- ja arviointitiedon keräämisen, havainnoinnin, suunnitteluryhmän reflektoinnin ja analysoinnin ja uudelleen määritellyn toiminnan sykleissä.
Yhteistyöprosessit ja
toimijafoorumit:
reflektio- ja havainnointi
verkostoissa;
osallistujien
palautekyselyt
foorumeissa
Asiantuntijaprosessi:
reflektiot ja
kehittämiskeskustelut
MH-tiimissä ja
verkkotyöskentelyympäristössä;
verkkosivun
käyttäjäseuranta
Valmennus- ja
kehittämisprosessi:
reflektiot tapaamisissa ja
verkko-oppimisympäristössä; toistetut
väliarviointi kyselyt
(weblomake); valmennusseminaarien palautekyselyt; kehittämishankesuunnittelumalli ja hankekortit sekä kouluttajien
jälkiarviointikeskustelu
Tiedon kokoamis- ja
välittämisprosessi:
arviointikeskustelut
suunnitteluryhmässä;
palautekeskustelut
säätiön kehittämis- ja
viestintäyksikön
asiatuntijoiden kanssa;
sivuston käytönseuranta
eri keinoin prosesseista saadut konkreettiset tulokset
dokumentoitu yhteenvetona SUUNTA-työkalun mallilla sekä A-klinikkasäätiön TIETOPUU
(Päihdetyön kehittämisen tieto- ja tukipankki).
prosessiarvioitu havaintokeskusteluina suunnitteluryhmässä ja kehittämisyksikössä sekä hyödyntäen REA-mallia valmennus- ja kehittämishankearvioinneissa.
jäsennetty mallittamalla suunnitteluryhmässä juurruttamisen suunnittelu kytketty prosessien
arviointivälineisiin, tulos- ja vaikutusreflektioihin.
tehty systemaattisesti kaikissa prosesseissa sekä systemaattisesti vuosiarvioinneissa.
Prosesseissa johtopäätöksistä täsmennettyä suunnittelua ja
.
Keskeiset kiinnostuksen kohteet (tutkimuskysymykset) ovat olleet päihde- ja mielenterveystyön
ammatillisten toimijoiden ja organisaatioiden sekä vapaaehtoistoimijoiden (kokemus- ja
vertaistoiminta) yhteistyön ja osaamisen lisääntyminen ja parantuminen MieliHuuko hankkeen
osallistumisen ja toiminnallisten interventioiden kautta. Yhtäältä on koottu arviointia ja havainnoitu
onko
onnistuttu
tuottamaan
ja
välittämään
tietoa
sisällöllisesti
ja
onko
toimintatapa
("huukokonsepti") ollut tarkoituksenmukainen ja vaikututtava yhteistyöhön ja osaamiseen. Toisaalta
miten valittu toimintapa ja tieto
ovat
vastanneet
kehittämiskohteiden tarpeisiin
mm.
valmennettavien osaamiseen käytäntöjä kehittävinä toimijoina sekä onko saatu toiminnalla lisättyä
toivottuja tuloksia edistävää toimintakulttuuria.
Hanke edisti Mieli-2009 suunnitelman jalkautumista resursseihin
nähden erinomaisesti.
Prosesseissa onnituttiin tuottamaan päihde- ja mielenterveystyön toimijoiden yhteistyötä ja jaettua
osaamista kaikilla tasoilla. Näin edistettiin uudistuvien palveluiden kehittämistä ja paremman
laadun mukaisia tavoitteilla, joissa kohdistettiin yhteistä työtä erityisesti uudessa tilanteessa olevan
ja uudenlaisen toiminnan kehittämiseen sekä päihde- ja mielenterveysammattilaisten ryhmässä,
kokemus- ja vertaistoimijat mukaan kytkien. Toimijoiksi määrittyivät ja hanketyön prosesseihin
laajasti ja
aktiivisesti osallistuivat sekä päihdetyön että mielenterveystyön ammatilliset, että
kokemus- ja vertaistoimijat, heidän verkostonsa ja ryhmittymänsä sekä alan järjestöt.
Hankkeen arvioinnissa tuloksista ja vaikutuksista saatiin runsaasti tietoa palaute- ja arviointimateriaalin, toiminnasta kootun dokumentoinnin, reflektoinnin sekä prosessiarvioinnin tuloksena.
Prosessien toteuttaminen yhteistoiminnallisella ja osallistavalla tavalla jatkuvan, on edistänyt eri
toimijoilla olevan tiedon jakamista ja saamista sekä osaamisen ja yhteistyön lisääntymistä.
Asiantuntija- ja valmennusprosesseissa vaikutukset tulivat näkyväksi jo varhain toiminnan aikana
sekä erilaisissa foorumeissa yhteisenä keskusteluna, tiedonvaihtona, aktiivisuutena, osallistujien
keskinäisenä verkostoitumisena ja yhteistyönä, joka poiki yhteistyötä myös hankeorganisaation
ulkopuolella. Valmennuksen piirissä olevien kautta, hanke tuotti aktiivista kehittämistoimintaa
työyhteisöissä ja verkostoissa sekä toimivia käytäntöjä ja uudenlaisia tapoja vaikeuksien
ratkaisuissa. Palautteen mukaan käytännöllinen yhteistyö on lisääntynyt sekä oman organisaation
sisällä, että organisaatioiden ja välillä. Hankkeen erilaiset foorumit, prosessit ja erilainen
tiedonvälitys tuottivat osallistujille tarkoituksellista tietoa ja lisäsivät yhteisen työn kannalta
olennaisen tiedon saatavuutta. Palautteen mukaan myös osaamisen varmistamiseksi tulivat eri
sektorien toimijat tietoisiksi toistensa tausta-ajatuksista sekä toimintakulttuureista.
Kaikissa hankeprosesseissa (yhteistyö-, asiantuntija, valmennus- ja tietotyöprosessit) arvioitiin
nykyisiä ja uudenlaisia päihde- ja mielenterveystyön toimintamalleja ja palveluja, hyödyntäen
mallinnuksissa mm. Innokylän käytäntöjen kuvausmallia (REA).
K
u
v
a
u
s
yhteistyön kehittäminen päihde- ja mielenterveysalan valtakunnallisten ja paikallisten
toimijoiden kanssa ja kesken
erityisesti Etelä-Suomen alueella Kaste-hankkeen puitteissa
erilaisia prosessien ja foorumeiden toteutus alan järjestöjen, yhteistyö- verkostojen ja - julkisten
ja kolmannen sektorin palveluissa toimivien, vertaistoimijoiden, kokemusasiantuntijoiden ja
muiden keskeisten tahojen kanssa
päihdetyön asiantuntijuuden ja A-klinikkasäätiön palvelujen ja kouluttajaverkoston kytkeminen
ja tukeminen muutosprosesseissa
Työsuunnitelma
Toteutuminen
- Luodaan kontakteja tiedottamalla, tapaamisilla ja
konkreettisten yhteistyöprosesseja muotoilemalla
alan järjestöjen, julkisten ja kolmannen sektorin
palveluissa toimivien, kuin vertaistoimijoiden,
kokemusasiantuntijoiden ja muiden keskeisten
tahojen kanssa.
- Osallistutaan yhteisiin foorumeihin ja verkostoihin
sekä toteutetaan vuosittain omat, eri päihde- ja
mielenterveysalan toimijoita kokoavat valtakunnalliset, keskustelun ja tiedon vaihdon
Huukopäivät.
1. Osallistuttu eri rooleissa (reflektoiva, konsultoiva,
yhteistoiminta) 13 päihde- ja mielenterveysalan
verkostoon, joihin osallistui runsaat 100
toimijaorganisaatiota.
2. Organisoitu neljä verkostoa: VERKOT (vertais- ja
kokemustoimijoiden verkosto) -foorum ja MH-tiimi
(hankkeen asiantuntija-ryhmä), Helsingin
mielenterveys- ja päihdetyön verkosto (yhdessä
Terveysasemat kuntalaisten käyttöiittyminä hankkeen kanssa) ja MPNet (perustajajäsenenä 32
järjetön kanssa).
3. Solmittu toiminnalliset kumppanuuksia Etelä-,
Länsi- ja Pohjois-Suomen mielenterveys- ja
päihdetyön KASTE-hankkeiden kanssa.
4. Osallistuttu keskeisten järjestöjen
valtakunnallisten foorumien suunnitteluun ja
toteutukseen (sessiot ja työpajat); Tekry ja SOSTE
Päihde- ja mielenterveyspäivät (vuosittain),
Mielenterveysseuran Mielipäivät 2011,
Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysmessut
2010 ja Kuntaliiton Kuntamarkkinat 2011).
5. Toteutettu on omat vuosittain valtakunnalliset,
erilaisia päihde- ja mielenterveysalan toimijoita
kokoavat, keskustelun ja tiedon vaihtoa edistävät
Huukopäivät sekä valmennusseminaarien osana
avoimet toimijaseminaarit (3).
6. Toteutettu valmennuksen kehittämishankkeiden
kautta kehittämisyhteistyö 20 organisaation kanssa.
Onnistuttiin lisäämään erilaisten päihde- ja mielenterveystyön toimijoiden laajaa ja
Arvioitu
monipuolista yhteistyötä luomalla toimivia kontakteja tiedottamalla, tapaamisilla
onnistuminen ja konkreettisten yhteistyöprosesseja muotoilemalla, niin alan järjestöjen, julkisten
osaprosessissa
ja kolmannen sektorin palveluissa toimivien, kuin vertaistoimijoiden,
kokemusasiantuntijoiden ja muiden keskeisten tahojen kanssa, kokomalla päihdeja mielenterveyspalvelujen työntekijöitä ja kehittäjiä sekä palveluita käyttäviä
henkilöitä yhteisiin tilaisuuksiin, prosesseihin ja yhteistyöhön ja tukien yhteistyön
lisääntymistä: mm. lisäämällä tietoa toimijoista ja toiminnasta sekä etsitään
yhteisiä tavoitteita
Yhteistyöhön osallistettiin eri
toimijatahoa ja niiden avainhenkilöt (organisaatiot ja taustayhteisöt):
Verkostoyhteistyötä tehtiin kiinteästi eri toimijaverkoston (liitännäisryhmät,
palvelutoimijat, omaiset) kanssa. Toiminnallisia kumppanuuksia toteutettiin
valtakunnallisesti KASTE-osahankkeiden kanssa sekä osallistuttiin keskeisten
päihde- ja mielenterveystyön järjestöjen valtakunnallisiin foorumeihin ja
tapahtumiin. Onnistuttiin organisoimaan osallistujavaltaisia omia foorumeita ja
myös vertais- ja kokemustyön verkostoja.
3.2 Asiantuntijaprosessi:
K
u
v
a
u
s
valtakunnallisesti kattavan, eri lähestymistapoja ja toimijasektoreiden asiantuntijoita edustavan,
käytännönlähtöisen ja asiantuntijaryhmän työskentely
ryhmän dokumentoitava dialogi päihde- ja mielenterveystyön yhteistyön ja yhdistymisen
käytännöistä ja kehittämisestä sekä reflektointi hankkeen muiden prosessien kanssa
Työsuunnitelma
Toteutuminen
- Kootaan 12-18 henkilön, eri toimijatahoja kattava,
hankkeen alueisiin ja prosesseihin kytkeytyvä ja
käytännönlähtöinen asiantuntijatoimijaryhmä.
Ryhmän tehtävänä on tapaamisten ja
verkkokeskustelujen käydä dialogia päihde- ja
mielenterveystyön yhteistyön ja yhdistymisen
käytännöistä ja kehittämis-estä sekä koota, jäsentää
ja dokumentoida kokemus-ta ja uutta tietoa päihdeja mielenterveyspalvelujen kehittämisen toimintamalleista sekä lisäksi reflektoida hankkeen
1. Koottu ja nimetty 2010 keväällä 14 asiantuntijan,
sekä teoria- että kokemustietoa yhdistelevä ryhmä,
MH-tiimi. (MH-tiimi liite 3.)
2. Toteutettu MH-tiimin työpajatapaamiset: 2010 (3),
2011 (3) ja 2012 (3).
3. Dokumentoitu tapaamiset ja organisoidut
verkkokeskustelut omiin verkkoympäristöihin
valmennusprosessia.
- Ryhmän työskentely käynnistyy 2010 ja jatkuu
kevään 2012 loppuun.
- Prosessin tuotoksena ja myös valmennusprosessin
kokemuksia hyödyntäen, tuotetaan konkreettinen
puheenvuoro/opas- tyyppi-nen dokumentti
yhdistyvien päihde- ja mielenterveys-työn ja palveluiden yhteistyön ja osaamisen kehittämisen
tehtävistä.
(MeltWaterDrive ja Atrium).
4. Koottu ja toimitettu dokumentaation pohjalta sekä
28 ammatillista ja kokemusasiantuntija-artikkeleista
”Päihde- ja mielenterveystyötä yhdessä” -verkkosivu
http://www.huuko.fi/mielihuuko julkaistiin XIX
Päihde- ja mielenterveyspäivien yhteydessä, Aklinikkasäätiön Päihdelinkin ja keskeisten alan
järjestöjen tiedotussivujen kautta.
Onnistuttiin organisoimaan 14 päihde- ja mielenterveysalan asiantuntijan ryhmän,
Arvioitu
MH-tiimi
työskentely tapaamisina ja verkkotyöskentelynä.
onnistuminen Onnistuttiin tuottamalla 28 ammatillisesta ja kokemusasiantuntija-artikkelista
osaprosessissa
koostettu dokumentti, verkkosivuna http://www.huuko.fi/mielihuuko
3.3 Valmennus- ja kehittämisprosessi:
K
u
v
a
u
s
päihde- ja mielenterveystyön ammattilaisten jaetun osaamisen ja yhteistyön koulutusprosessi
prosessiin sisältyvät osallistujien omat hyvien työkäytäntöjen kehittämisprosessit heidän
työyhteisöjensä kanssa
valmennusprosessissa erilaisten rinnakkaishäiriöasiakkaiden palveluissa toimivien ja kehittyvien
käytäntöjen, mallien ja menetelmien työstäminen
Työsuunnitelma
Toteutuminen
- Järjestetään Päihde- ja mielenterveyspalveluiden
kehittäminen -valmennus 2011-2012.
- Valmennuskokonaisuus muotoutuu koko ajan
yhteisessä arviointiprosessissa, osallistujien tarpeista lähtien ja yhteisen toiminnan tuloksena.
- Päihde- ja mielenterveys-palveluissa toimivien tai
palveluja kehittävien ammattilaisten kohderyhmästä, yhdessä taustayhteijöjen kanssa,
muodostetaan hakemuksien perusteella max 25
osallistujan moniammatillista osaamista ja eri toimija
tahoja edustava valmennusryhmä 2010.
- Toteutettaan kuusi kaksipäiväistä teemaseminaaria,
2 keväällä ja 2 syksyllä 2011 ja 2 keväällä 2012,
joissa tarjotaan monipuolista tietoa ja tiedonvaihtoa
osallistujille valitulle. Vuoden 2011 aikana
järjestettävien seminaarien toinen päivä on avoin
myös valmennuksen ulkopuolisille
pääkaupunkiseudun toimijaverkostoille, sosiaali- ja
terveydenhuollon työntekijöille ja aiheista
kiinnostuneille.
- Valmennuskokonaisuus on laajudeltaan 15 op (400
tuntia) ja koostuu valmennusseminaarien lisäksi
etäopiskelusta ja vertaisreflektoinnista sekä omien
1. Toteutettu 15 op/400 tunnin laajuinen ”Päihde- ja
mielenterveys-palvelujen kehittäminen 2011-2012” valmennusprosessi. Valmennuskokonaisuuden
suoritti 15 (valittuja aloitti 20) sekä päihde- että
mielenterveystyötä ja -palveluja ja
taustaorganisaatiota edustavan moniammatillisen
työntekijän ja kehittäjän sekä kokemusasiantuntijan,
valtakunnallisesti edustava ryhmä.
2. Toteutettuna kuutena kaksipäiväistä teemaseminaarina (2 kevät, 2 syksy 2011 ja 2 kevät 2012)
29 eri alojen asiantuntija-kouluttajan opastuksella,
etäopiskelu, itse- ja vertais-reflektointi omassa
verkko-oppimisympäristössä (Atrium) sekä tuottaen
ja mallintaen omat päihde- ja mielenterveystyötä
kytkevät kehittämishankkeiden omissa
työyhteisöissä, toimintaympäristöissään ja
verkostoissaan.
3. Toteutettu vuoden 2011 (3) seminaarin
ensimmäinen teemapäivä yhdessä pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveysalan henkilöstön kanssa
(n. 50) avoimina foorumipäivinä yhdessä Helsingin
kehittämishankkeiden toteutuksesta omissa
työyhteisöissä ja verkostoissa aina kevään 2012
loppuun saakka. Käytäntöjen juurruttamista ja
hankekokemusten arviointia MH-tiimin tuotokseen
ja hankkeen loppuraporttiin jatketaan koko hankkeen
ajan. - hyödyntään mallinnuksissa mm. Innokylän
käytäntöjen kuvausmallia (REA)
SOSV:n kehittämisyksikön kanssa.
4. Toteutettu valmennettavien omat
kehittämishankkeet (15): tuettu valmennuksen kautta
ja tutoroimalla sekä osallistujan työyhteisöä ja
yhteistyökumppaneita, niiden suunnittelussa Suuntatyökalulla, prosessin ohjaamisessa REA-mallilla
sekä dokumentoimalla prosessia Atrium
ympäristössä ja tuottamalla myös vaikutuksia
arvioivat hankelomakkeet. Mallintaminen on
kytketty uudistuvien käytännön kuvausprosesseihin
(THL / Innokylä/Tekes ).
Onnistuttiin organisoimaan, valtakunnallisesti edustavana, moniammatillisena ja –
Arvioitu
sektorisena kehittäjävalmennusprosessina, yhdessä päihde- ja mielenterveystyön
onnistuminen organisaatioiden ja taustayhteisöjen kanssa suunnitellulla tavalla:
osaprosessissa
valmennusseminaarit, verkko- ja etäopiskelu, osallistujien vertaistyöskentely,
kehittämispilotit kunkin omassa työyhteisöissä ja verkostoissa. Onnistuttiin
järjestämään valmennukseen liittyen verkostoivat seminaarit, yhteistyössä
Helsingin SOSV kehittämisyksikön kanssa, pääkaupunkiseudun sosiaali- ja
terveysalan henkilöstölle
. Onnituttiin tukemaan alan toimijoita ja organisaatioita, vahvistamalla
yhteen kytkettävää osaamista ja erityistä tietoa, organisoimalla päihde- ja
mielenterveystyön ammattilaisia, lähijohtajia, kehittäjiä ja kokemustyöntekijöitä
yhteiseen valmennusprosessiin, oman työskentelyn ja työyhteisön
kehittämistyöskentelyyn ja erillistilaisuuksiin sekä dokumentoimalla ja
välittämällä tietoa lupaavista ja intergoiduista auttamistyön käytännöistä.
3.4 Tiedon kokoamis- ja välittämisprosessi
K
u
v
a
u
s
tiedon jatkuva hakeminen ja kokoaminen jatkuvasti, erityisesti asiantuntija ja valmennusprosessien sisällä päihdepalveluiden ja niissä tarvittavan yhteistyön ja osaamisen kehittämistä
sekä alan asiantuntijoiden toiminnasta
hankkeen kotisivun www.huuko.fi päivittäminen
eri toimijoiden tuottaman ja hankkeesta nousevan tiedon kokoaminen ja julkaiseminen
päihdetyön ammattilaisille tueksi
kattava tiedotus (Huukolista ym. tiedotuskanavat) päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen
tapahtumista ja malleista
Työsuunnitelma
Toteutuminen
1. 1. Päivitetty www.huuko.fi hankkeen kotisivuksi
keväällä 2010, kokoamalla aikaisemman Huukosivun
ja -hankkeiden keskeinen aineisto sekä MieliHuukohankkeesta nouseva tieto päihdetyön ammattilaisille.
2. Toimijoiden sähköpostilistan kautta on tiedotettu
säännöllisesti hankkeen ja alan tapahtumista sekä
päivitetty ja markkinoitu sitä huukosivun käyttäjien
tiedotuskanavana. Lista kattaa (lokakuu 2012) 650
toimijaa.
3. Lokakuussa Päihdelinkin kautta avattu verkkosivu
www.huuko.fi/mielihuuko , joka julkaisiin XIV
SOSTE:n Valtakunnallisten Päihde- ja
mielentyerveyspäivien 15.-16.10.2012 yhteydessä Aklinikkasäätiön viestintäyksikön ylläpitämässä
Päihdelinkki-verkkopalvelussa sekä linkitettiin
muiden keskeisten päihde- ja mielenterveysalan
verkkosivujen kautta.
4. Tiedotettu tapahtumista ja toiminnasta myös Aklinikkasäätiön koulutussivun ja Sosiaaliportin kautta
kaksi työkausittan (syksy ja kevät)..
Onnistuttiin kokoamaan kattavasti päihde- ja mielenterveystyön ja –palveluiden
Arvioitu
uudistuvia toimintatapoja ja lupaavia käytäntöjä, joita tehtiin näkyväksi alan
onnistuminen työntekijöiden ja kehittäjien sekä palveluita käyttävien yhteisissä tilaisuuksissa ja
osaprosessissa
prosesseissa, joista tiedotettiin rakentamalla hankkeelle uusi, jatkuvasti päivitetty,
kotisivu http://www.huuko.fi . Kotisivu toimi hyvin projektin pääasiallisena
viestintävälineenä päihde- ja mielenterveystyön ajankohtaisen tiedon, tapahtumien
sekä yhteistyö- ja koulutusmallien ja palvelujen kehittämismallien näkyväksi
tekemisessä. Kotisivulla on ollut vuodessa runsaat 4000 käyntikertaa. Onnistuttiin
järjestämään työpajoja ja postereita vuosittain päihde- ja mielenterveysalan
valtakunnallisiin ja paikallisiin tapahtumiin. Onnistuttiin toteuttamaan ja
markkinoimaan uusi ja monipuolinen asiantuntijaverkkosivu. Sivun käyttäjiä
ensimmäisen kuukauden aikana (lokakuu 2012) yli 5000.
4 HANKKEEN TUOTOKSET
Hankkeen tärkeimmät, toimintaprosessien kautta saavutetut, tuotokset liittyvät
päihde- ja
mielenterveystyön toimijoiden yhteistyön ja jaetun osaamisen kehittämiseen. Ne näyttäytyivät
toimintamalleina,
foorumeina,
dokumentteina,
koulutussisältöinä,
kehittämispilotteina,
uudenlaisena kehittäjätoiminnan identiteettinä ja verkostoyhteistyönä. Tuotokset toteutuivat
hankeorganisoinnin kannalta hyvin laajasti ja kustannustehokkaasti, luonteensa mukaisesti,
kytkiessään yhteisen toiminnan synergiaedun, onnistuneen työnjaon ja jaetut resurssit saman
suuntaiseen, konkreettiseen työhön. Tuotoksia katsottiin erilaisista näkökulmista sekä osallistujien
kokemuksina ja palautteina, hankkeen työntekijöiden ja organisointiin osallistuneiden kokemuksina
ja havaintoina sekä yhteistyökumppaneilta saatuina kokemuspalautteina.
4.1 Huukokonsepti
Toimijoiden yhteistyön vahvistamisessa ja järjestön hyvänä käytäntönä ja toimintatapana
tavoitteiden edistämiseksi, mallinnettiin ”huukokonsepti”. Sitä oli alettu kehittää jo aikaisemmissa
Huukohankkeissa ja tuo yhteistyön koeteltu diskurssi se oli myös keskeisenä perusteluna
hakerahoitushakemuksessa.
”HUUKOKONSEPTI” Ari Terävä ja Maria Inkinen, 2012
Edistetään toimijayhteistyötä ja osaamista
Painotetaan kulloinkin ajankohtaisia
valtakunnallisia ja paikallisia tarpeita
Kutsutaan yhteen sellaisia toimijoita, jotka toimivat
tarkoitetussa toiminnassa tai kehittävät sitä tai ovat
siihen liittyviä asiantuntijoita
Pyritään yhteiseen moniääniseen keskusteluun
tasa-arvoisina
Etsitään kaikki mahdolliset saman päämäärän tai
kansalais-/ asiakasryhmän hyväksi toimivat
(palveluista, järjestöistä, vertais- ja
kokemustoimijoista jne.)
Pyritään osallistamaan yhteiseen ja
käytännölliseen toimintaan (tuki, palvelu, ohjaus),
kytketään yhteen kunkin erityistä ja yhteistä
osaamista asiakkaan eduksi
Järjestetään yksittäisiä foorumeita ja
pidempikestoisia prosesseja
Luodaan ja mahdollisetataan yhteisiä tavoitteita ja
dialogin mahdollistava ilmapiiri
Suositaan lähellä asiakasta olevia,
käytännönlähtöisiä näkökulmia (asiakaslähtöisyys)
Tuetaan ja osallistutaan asiakasta osallistavaan
(vastuutetaan) ja häneen liittyvään toimintaan,
jossa samalla kaikkien asiantuntemus (jaettu)
mukana ja jossa suositaan toimivia ja uudenlaisia
käytäntöjä etsiviä käytäntöjä
Ollaan kiinnostuneita ajantasaista ja
kehittämissuuntautunutta tietoa, aineistoa
Etsitään, synnytetään, jäsennetään, tehdään
näkyväksi ja kannustetaan toiminnan
edistämiseksi, kokeilemiseksi, mallinnettavaksi ja
arvioitavaksi
”Huukokonseptia”
hyödynnettiin
valmennustoiminnassa,
pyrittäessä
kaikessa yhteisessä tekemisessä sekä koulutus- ja
yhdistämään
ja
tukemaan
toisaalta
päihdetyön
ja
mielenterveystyön – sekä toisaalta peruspalvelujen ja erityispalveluiden toimijoita.
Erilaisissa käytännönlähtöisissä prosesseissa yhdistettiin eri toimijoiden ja verkostojen hajautunutta
osaamista
ja
yhteistoimintaansa.
Lisäksi
vertaistoimijoiden roolia ja osallistumista.
hankkeessa
vietiin
eteenpäin
ja
vahvistetaan
Hankkeen yhteistyön ja jaetun osaamisen foorumien ja tilaisuuksien palautteissa toistuvat käsitteet
“toisenlaisuus”, “hyvä ilmapiiri , ”rentous”, ”iloisuus”, ”värikkyys”, ”vuorovaikutuksellisuus”,
”luovuus”, ”yhteistoiminnallisuus”, ”uudenlaiset näkökulmat” jne.
”Huukokonseptin”
mukaisessa
vuoropuhelussa
on
suosittu
hyvin
tietoisesti
luovia
yhteistyömenetelmiä kuten visuaalista aktivointia, tarinallisuutta, mielikuvatyöskentelyä, vireyttäviä
väliharjoitteita, musiikkia, tarinateatteria jopa klovneriaa. Näillä on tuettu ”perinteisempää”
tiedollista vahvistamista, jossa siinäkin on kannustettu kouluttajia elävään havainnollistamiseen,
tiedon syventämiseen ja uuden tiedon luomiseen yhteistoiminnallisilla menetelmillä pien- ja
suurryhmäharjoituksilla, kuten porinat, learning cafe, open space, näyttelykävely.
Palautteen mukaa ns. perinteisempäänkin työskentelytapaan, opetukseen ja koulutukseen tottuneet
ihmiset, ovat kokeneet työskentelytavat myönteisinä, uusia näkökulmia avaavina ja energisoivina.
Kyse ei ole vain leikillisyyden korostamisesta itsetarkoituksellisena vaan kouluttamis- ja
vuorovaikutuskulttuuri perustaa tiettyihin tausta-ajatuksiin ja metaforiin. Toimintatapana kytkeytyy
myös A-klinikkasäätiön käytännönlähtöiseen ja yhteis-toiminnalliseen kouluttamisperinteeseen.
4.2 Toimijafoorumit
päihde- ja mielenterveys-ongelmaisten terveyden ja palveluiden kehittämiseen
tähtäävän ajattelua ja toimintaa virittävän, perinteinen (järjestetty vuodesta 2002) hankefoorumi
toteutettiin kaikkina hankevuosina.
Mukaan yhteiseen keskusteluun kutsuttiin kaikki ehkäisevässä, korjaavassa ja kuntouttavassa työssä
sekä alan asiantuntijatehtävissä toimivat ammattilaiset sekä muut päihde- ja mielenterveystyöstä
kiinnostuneet. Foorumien asiantuntijapuheenvuorot ja muu aineisto julkaistiin hankkeen kotisivulla
http://projektit.a-klinikka.fi/huuko/mielihuuko/huukopaivat .
kytkeytyneenä ”Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittäminen
2011-2012 –valmennusprosessiin” ja yhteistyössä Helsingin SOSV kanssa, toteutettiin vuoden
2011
aikana
(3.).
Maksuttomat
seminaaripäivien
kohderyhmänä
olivat
päihde-
ja
mielenterveysongelmia työssään kohtaavat, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö, aiheesta
kiinnostuneet
ja alaa opiskelevat. Seminaaripäivin asiantuntijapuheenvuorot ja muu aineisto
julkaistiin hankkeen kotisivulla http://projektit.a-klinikka.fi/huuko/mielihuuko/ valmennusprosessi/
aineistot-ja-palaute
Osallistujapalautteessa webropol- lomakkeen kysyttiin mm. ” Miten asiantuntija-puheenvuorot ja
esitykset vastasivat tarpeisiisi?” ja ” Mikä päivän sisällössä ja työskentelyssä tuntui sinusta
mukavalta ja tarpeelliselta sekä mikä mahdollisesti epämukavalta ja tarpeettomalta?”. Kaikissa
seminaareissa 75 % osallistujista koki päivien vastaavat onnistuneen hyvin.
Osallistujakommentteja toimijafoorumeista:
”Mielenkiintoisen luennot, kokemuksien jakamista pilottihankkeista, tarinateatteri herätteli
ajattelemaan omaa roolia, miten viestin muille …” ; ” ..”…yhteistoiminnalliset työskentelytavat
erinomaisia, moniäänisiä, open space oli yliveto … : ”erittäin hyvä, konkreettista käytännön
osaamista ja esimerkkejä tuli esille…”; ”… toisten ammattilaisten kanssa keskusteleminen on
ensisijainen juttu …”; ”… puhujien käytännön esimerkit ja selko kieli vahvisti omia pohdintoja ja
ammatillista näkökulmaa, olisi kuunnellut pidempäänkin …” : ”Antoi jopa uutta pohdittavaa ja
arviointia, mallia siitä mihin suuntaan olisi edettävä ja mitä ottaa puheeksi omassa työ yhteisössä
ja asiakkaan kohtaamisessa, paljon ajatuksia …” ;”Tarinateatteri, altistaminen, näkeminen "mukavaa" vaihtelua, peilejä---”; ”…laittoi paljon erilaisia ajatuksia ja tunteita liikkeelle.
Koulutuspäivän jako luentoihin sekä tarinateatterin osuuteen oli huippua …” ; ” Puheenvuorossa
nousi ammatillisuuden inhimillisiä näkökulmia rohkeasti esiin. Avoin vuoropuhelu lisää
luotettavuuta …” ; ”…asiakaslähtöisyys nousi esille ja se kuinka täällä lähellä omaa työtä tulee
asioitten toimia ja olla kunnossa, että saadaan päihdeasiakkaalle palvelut toimimaan
"tasavertaisesti” muiden kanssa”.
4.3 Asiantuntijadokumentti
Hankkeen asiantuntijaprosessin (MH-tiimi) suunniteltu dokumentti tuotettiin ”Päihde- ja mielenterveystyötä yhdessä” verkkosivuna
http://www.huuko.fi/mielihuuko
yhteistyössä ”Päihde- ja
mielenterveyspalveluiden kehittäminen –valmennus 2011-2012” valmennusryhmän kanssa.
Verkkosivu tuotettiin edistämään keskustelua Mieli 2009 –suunnitelman toteutuksesta. Verkkosivun
29 kirjoittajan artikkelin ja puheenvuoron muodossa teki osaltaan näkyväksi minkälaisia mielipideja sektorirajat ylittävän kehittämisyhteistyön toimivia ajatuksia, haasteita, kokemuksia, löytöjä ja
malleja ”ruohonjuuritasolla” on tehty: minkälaiset asiat ovat vaikuttamassa, edistämässä ja
hidastamassa päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä historiassa ja nykypäivässä sekä
minkälaisia uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia on avautunut konkreettisen yhteistyön
rakentamisessa? Keskeisiä olivat valmennusprosessissa ja eri foorumeissa keskusteluun nousseet
toimijayhteistyön ja yhteisen osaamisen löydöt ja toimivat käytännöt.
-
-
-
-
-
-
Ajatuksia
o Mikä estää toipumasta erilaisista riippuvuuksista? – reaaliset esteet ja mielikuvat
toipumisen esteinä, Tanja Hirschovits-Gerz
o Miksi päihde- ja mielenterveysongelmaisia kannattaa hoitaa? Antti Holopainen
o Näkökulmia ammatillisten toimijoiden yhteistyön kehittämiseen, Ari Terävä
o Päihdeongelmien hoidon etiikka ja toimijayhteistyön kehittäminen, Rauno Mäkelä
o Päihteet mielessä – myötätunto auttaa työstämään häpeää ja syyllisyyttä, S Salo-Chydenius
Haasteita
o Kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen päihde- ja mielenterveyspalveluissa – yhteistyön
haasteet ja mahdollisuudet, Matti Rajamäki
o Koulutuksen mahdollisuudet ja haasteet päihde- ja mielenterveystyön toimijoiden
yhteistyön kehittämisessä, Jukka Oksanen
o Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen haasteet, Auli Partanen
o Päihde- ja mielenterveyshäiriö yhdessä – oletus vai poikkeus?, Ilkka Helamo
o Palveluohjaus – kohtaamisesta muutokseen, Sauli Suominen
o ”Muutos on prosessi” – Muutoksen vaihemalli toimijayhteistyössä, Mailis Taskinen
Kokemuksia
o Asiakkaan näkökulma toimijayhteistyön kehittämiseen
o Kokemuksia toimijayhteistyöstä Helsingin Klubitalossa, Kaiju Yrttiaho
o Hankekouluttajana ja koordinaattorina – Taidemallilla?, Ari Terävä
o Päihde- ja mielenterveystyön integraatio vaatii asennemuutosta ja asiakaslähtöistä
kehittämistahtoa, Anne Salo
o Rajoja ylittävä kohtaaminen päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhteistyöverkostoissa.
Mistä on hyvät verkostopalaverit tehty?, Jukka Pyhäjoki
Löytöjä
o Huukokonseptilla uudelle milleniumille, , Ari Terävä
o Kehittäjänä päihde- ja mielenterveystyössä, Kaarina Hänninen
o Kehittäjän roolikartta, Tiina Saarinen
o Kehittäjänä työyhteisössäni olen kuin auringonkukkien kasvattaja omassa puutarhassani
o Kirsi Jokela, Sanna Puro ja Tapio Heinonen kehittäjänä
o Yhteistyön löydöt MieliHuuko-valmennuksen kehittämishankkeissa, Tiina Saarinen
Malleja
o ACT – Yhteistyötä yli rajojen psykiatrisessa, tehostetussa avohoidossa, Sanna Puro
o Ennaltaehkäisevää päihdetyötä koulun, nuorten, vanhempien ja nuorisopalveluiden
yhteistyössä, Anna Sillanpää ja Teija Pilli
o Päihdekuntoutujien työtoiminnan kehittäminen kiinteistöpalveluyrityksessä yhteistyössä
päihdehuollon jälkikuntoutusyksikön ja TE-keskuksen kanssa, J-P Pääskysaari
o Päijät-Hämeen ehkäisevän päihdetyön koordinaatiomalli yhteistyön kehittämisen
näkökulmasta “Olipa kerran PETE, joka lähti lapasista..”, Susanna Leimio-Reijonen
o Palvelukartta Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hankkeessa, Ari Karppinen
o Valvotun koevapauden aikainen päihteettömyyden tuki vankilan ja päihdehuollon
asiantuntijaorganisaation välillä, Kirsi Hyrkäs
4.4 Vertais- ja kokemustoimijoiden yhteistyön edistäminen
Kokemus- ja vertaistoimijoilla sekä heidän verkostoillaan ja järjestöillään oli keskeinen panos
hankkeen kaikissa foorumeissa ja prosesseissa. Hankkeen ajatuksena oli lähtökohtaisesti, että
kokemus-
ja
vertaisasiantuntemus
on
erityisasiantuntemusta
samoin
kuin
päihde-
ja
mielenterveystyön ja hoidon asiantuntemuskin ja että uuden palvelu- ja auttamisjärjestelmän
kehittämisessä tuo asiantuntemus ja kokemus on ensiarvoisen tärkeää.
Niinpä hankkeen
yhteistyöprosessin ohella myös asiantuntijatiimissä, valmennusryhmässä, kehittämispiloteissa ja
uuden tiedon muotoilemisessa ammatillinen ja kokemuksellinen tieto vuoropuhelivat tasa-arvoisina
ja tekivät tärkeitä, yhteistyötä ja jaettua osaamista kehittäviä löytöjä.
–
kehittyi mahdollisuudeksi kaikkille päihde- ja mielenterveystyön vertais- ja
kokemustoimijoille tulla näkyväksi omista lähtökohdistaan, saada tila, ääni ja kasvot ajatuksilleen ja
kokemuksilleen, omana ei-ammatillisena alakulttuurinaan. Samalla huomattiin, ettei ole yhtä
kokemusta edes saman sektorin, päihde- tai mielenterveyspalveluiden sisällä, saati sitten näiden
välillä, ongelman yleisestä saman-aikaisuudesta huolimatta.
Kutsuviesti otettiin innostuksella vastaan. Runsaat 50 vertais- ja kokemustoimintaa toteuttavaa ja
työtä tukevaa järjestöä, niiden toimintayksikköä, hanketta sekä
vuoropuheluprosessiin mukaan.
verkostoa ilmoittautui
Tuotoksina toteutui moniääninen vertaistoimijatapaaminen
tapaaminen (n. 40 vertaistoiminnan yhdyshenkilöitä, kokemusasiantuntijaa ja auttamisjärjestelmän
työntekijää) keväällä 2012. Työskentelyä jatkettiin ”Parantelupajan” ( "synergiaedulliset
tapaamiset), jossa teemana olivat erilaisten mm. RAY-rahoitusta hakevien kehittämishankkeiden
esittely ja toimijakumppanuuksien etsiminen ja
”Vertaissenssit”
Huukopäivien
2012
sopiminen.
yhteydessä
Syksyn 2012 aikana järjestettiin
sekä
kokemusasiantuntijatapaamiset
”Kokemuskirjastot” Helsingissä, että Tampereella. syksyllä 2012. VERKOT-foorumille tuotettiin
tietoa vertaistoiminnasta uuden Tietopuun (A-klinikkasäätion päihdetyön kehittämisen tieto- ja
tukipankki)
sivun
http://www.a-klinikka.fi/tietopuu/teema/vertaistoiminta
sekä
http://projektit.a-klinikka.fi/huuko/paihdetyon-osaaminen-ja-koulutus/vertaistoiminta-jakokemusasiantuntijuus kautta.
kotisivun
4.5 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittäjävalmennus
Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittäminen 2011-2012 -valmennusprosessi oli myös
osa
valtakunnallisen Mielenterveys- ja päihdeohjelman suuntaamaa kehittämistoimintaa. 15 op:n, 400
opiskelutunnin
valmennusprosessi
lisätä
osallistujien
sekä
heidän
kauttaan
päihde-
ja
mielenterveyspalveluissa työskentelevien tietoa ja osaamista. Keskeiseksi tehtäväksi rakentui
edistää hyvien tai ainakin lupaavien käytäntöjen ja toimintatapojen kehittäminen osallistujien
taustayhteisöissä
Taustayhteisöt
sekä
käytännön
hyötyivät
toimijayhteistyötä
kehittämisprosessista
edistäminen
työntekijänsä
heidän
verkostoissaan.
osaamisen
vahvistumisen,
työnohjauksen ja kehittämisprosessien etenemisen ja toimijayhteistyön kehittymisen muodoissa.
Yhtenä seminaariteeman oli myös osaamisen johtaminen, palveluiden kohdennettuna hallinnossa ja
lähijohtajina työskenteleville. Osallistujien työnantajat sitoutuivat vastaamaan koulutettavien
kustannuksista käytetyn työajan sekä mahdollisten matka-, majoitus- ja ravintokulujen osalta. Se
merkitsi myös valmennettavien konkreettisten kehittämishankkeiden tehokkaampaa jalkautumista,
vakiintumista uudistuviksi työkäytännöiksi.
1. Teemaseminaarit ja kontaktiopetus 4 op, 106 h
o Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjätoiminta ja –hanketyö
o Päihde- ja mielenterveyspalveluiden yhteensovittaminen
o Asiakkaan osallisuus ja palveluohjaus laadukkaassa päihde- ja
mielenterveyspalvelussa
o Osaamisen johtaminen uudistuvissa päihde- ja mielenterveyspalveluissa
o Minä kehittäjänä kehittämistyön juurruttaminen
o Moniäänisyys toimijoiden yhteisenä kielenä
(valmennusseminaarien sisältö ja kouluttajat liite 3.)
2. Vertaisopiskelu ja tutustumiskäynnit 1 op, 27 h
3. Itsenäinen opiskelu, 1 op, 27 h
4. Työskentely verkko-oppimisympäristössä (Atrium), 4 op, 106 h
5. Omat kehittämishankkeet 5 op, 133h
Yhteensä 15 op, 400 tuntia opiskelijan työtä
Valmennettavien arvioinnit kokonaisuudesta (kaikki yhteensä)
Valmennuskokonaisuuden
(kontaktiopetus,
itsenäinen
arvioinnissa
opiskelu,
opiskelijat
etä-
ja
arvioivat
prosessin
verkkotyöskentely,
eri
vertaistuki
elementtien
ja
omat
kehittämishankkeet) tärkeyttä valmennuksen päättyessä webbikyselyllä, joka oli väliarviointina
tehty identtisenä kesällä 2011. Tulokset olivat erinomaiset.
Loppuarviointi 2012 ja väliarviointi 2011
Sain valmennusprosessissa/ olivat tärkeitä …
Tärkeys keskiarvo:
4.erittäin/ 3 melko/
2 ei kovin/ 1 ei merk.
(suluissa 2011)
Oman työni kannalta hyödyllistä tietoa (uusi tieto, näkökulmat,
työkalut, sovellukset jne.)
3,7
(3,6)
Tuki Omalle kehittämishankkeelleni (prosessointi, ohjeistus,
mallit).
3,5
(3,5)
Keskustelut seminaarityöskentelyssä, ryhmissä ja harjoituksissa
3,8
(3,4)
Keskustelut epävirallisissa yhteyksissä (väliajat, ruokailut,
tutustumiskäyntien yhteydessä jne.)
3,9
(3,5)
Valmennusryhmän kautta avautuneet uudet verkostokontaktit
3,4
(3,1)
Seminaarien materiaalit ja koosteet (www.huuko.fi ja Atrium)
3,5
(3,0)
Asiantuntijakouluttajilta ja -tahoilta saamasi muu materiaali ja
aineistot
3,5
(3,5)
Ohjaustiimiltä saatu henkilökohtainen tuki ja kannustus sekä
tutorointi, ohjaus ja konsultointi
3,4
(2,0)
Muilta verkkosivuilta ja linkkien kautta saamasi tieto (linkkeihin
ohjaus ja vinkit valmennuksissa)
3,3
(3,2)
Päihdetyön kehittämisen sisältö (teoria, ohjelmat,
kehittämistehtävät)
2,7
(2,2)
Mielenterveystyön kehittämisen sisältö (teoria, ohjelmat,
kehittämistehtävät)
2,1
(2,1)
Projektityön osaaminen vahvistumisen (suunnittelu, arviointi jne.)
2,1
(2,1)
Laatutyön sisältö (laadun kehittäminen ja hallinta, mittarit jne.)
2,1
(1,8)
4.6 Paikalliset kehittämishankkeet
Valmennusprosessin
keskeisenä
mielenterveystyön
yhdistyvien
toimintana
toteutuivat
käytäntöjen
osallistujien
kehittämispilotit
omat,
päihde-
osallistujien
ja
omissa
toimintaympäristöissä. Omat kehittämishankkeet määriteltiin alustavasti jo hakulomakkeissa
valmennukseen hakeutuvan ja hänen taustayhteisönsä yhteisen suunnittelun kautta. Hakemuksia ja
kehittämishankeaihioita oli alun perin 39. Ne olivat suurempien hankkeiden kehittämishankkeita ja
itsenäisiä päihde- sekä mielenterveystyötä edistäviä pilotteja. Myös useat valmennusprosessin
ulkopuolelle jääneet käytäntöjen kehittämishankkeet, ovat edenneet ja toteutuneet. Alustavat
suunnitelman tarpeellisuus ja toteutettavuus sekä taustayhteisön sitoutuminen osallistujan ja oman
kehittämishankkeet tukemiseen, olivat myös valitsemisen keskeisinä perusteluina.
Omat kehittämishankkeet kulkivat valmennusprosessin rinnalla ja keskeisenä koulutussisällöllisenä
sekä valmennettavan ammatillisen kehittymisen reflektiopintana. Suunnittelun, toteutuksen,
seurannan ja arvioinnin jäsennyksenä oli Suunta-työkalun sovellus. Läpileikkaavana ajatuksena oli
REA
(relational
evaluation
approach)
–mallin
käyttäminen
tukena
kehittämis-
ja
innovaatioprosessien suunnittelussa ja arvioinnissa. Samalla hyödynnettiin indikaattorien
(osoittimien)
määrittelemisen
ja
tarkastelemisen
ajatusta
prosessien
laadun
hallinnassa.
Suunnittelun, toteutuksen ja prosessiarvioinnin välineinä olivat lomakkeet ja loppuraportoinnissa
hankekortti, jossa valmennettavat kuvasivat oman hankettaan, sen toteutusprosessia, tavoitteita,
tuloksia, tuotoksia ja vaikutuksia, toimijayhteistyön toteutumista, havaintojaan omasta ja
kumppanien toiminnasta sekä jaetusta osaamisesta. Atrium verkkoympäristön on toiminut jatkuvan
dokumentoinnin
ja verkkoreflektoinnin työkaluna.
Mallintaminen on
kytketty uudistuvien
käytännön kuvausprosesseihin (THL / Innokylä/Tekes ) ja 4 hanketta on kuvattu Innokylän
hanketietokantaan.
Käytäntöön kytketyn valmennusprosessin tulokset ja vaikutukset sisälsivät uusia, hyviä ja lupaavia,
konkreettisia toimintakäytäntöjä.
tapahtui jo
Kehittämishankkeiden ”juurruttaminen” toimintakäytäntöihin
hankkeen aikana. Suunnittelua pidettiin jatkuvasti yllä toimivien käytäntöjen
ylläpitämisestä ja siitä miten tuloksia aiotaan hyödyntää/ ja viedä eteenpäin, millaisia
jatkosuunnitelmia hankkeeseen liittyy?
Kehittämishankkeet, niiden toteutuminen ja tilanne
Välineet ja menetelmät
Toteutus, tilanne, juurtuminen ja
jatkosuunnitelmat
Hoitoprosessikuvausmal
li luoti, koulutukset,
yhteistyö eri toimijoiden
kanssa
Juurtumassa.
Tuotoksena valmistui Lahden A-klinikan
hoitoprosessikuvaus syksyllä 2011.
Lisäksi tuotoksia ovat 5 kehittämisryhmää.
Vaikutuksina tässä vaiheessa ovat p- ja
mt-asiakkaiden sekä hoidon porrastus.
Jatkohanke. Innokylään.
Klubitalo
Puuttumismallin luoti,
päihdekoulutusprosessi
henkilöstölle ja
asiakkaille
Juurtumassa. Ymmärrys lisääntynyt
Puheeksi ottamisen kynnys matala.
Jatkokoulutuksia tulossa mallin
vakiinnuttamiseksi.
Rovaniemi
Yhteistyö kuntien
kanssa. Osaamisen
vahvistaminen.
Juurtumassa. Päihdeklinikalla lisätty
verkostotyö ja yhteistyö kuntien kanssa
säännölliseksi sekä päihdeperheyhteisössä
että työryhmässä. Työntekijät pari- ja
perheterapiakoulutuksessa. Työnohjausta
koulutuksen puitteissa.
Kehittämishankkeet
-
, Helsingin
,
Hämeenlinna
Sopimusmalli luoti,
tiedottaminen ja
kouluttaminen vankilan
, Vanajan vankila, sisällä, yhteistyö
hoitopalvelujen kanssa
, Helsinki
Työtoiminnan
(yrityspohja) toteutus,
yhteistyön tiivistäminen
Helsingin kaupungin,
päihdehuollon jälkikuntoutusyksikön ja TEkeskuksen kanssa.
Porvoon sairaalan
osaston ja tiimien
, Itä- yhteiset menetelmä- ja
yhteistyökoulutukset ja
Uudenmaan päihdehuollon
–neuvottelut.
seudullinen kehittämisprojektin
osahanke
Juurtumassa. Toimintamallin vahvistanut,
asiakas voi jatkaa vankilassa aloitettua
päihdekuntoutusta siviilissä. Yhteinen
sopimuspohja (hoitotaho, asiakas, vankila)
takaa sen, että tieto siirtyy vankilasta
hoitavalle taholle eikä täten tule eteen
”tietosuojamuureja”.Jatkohankesuunnitelma.
Vakiintunut käytännöksi. Hankkeen aikana
seitsemän toteutunutta kuntouttavan
työtoiminnan jaksoa, johtaneet neljän
ihmisen työllistymiseen ja kahden ihmisen
ammatilliseen koulutukseen. Toiminnan
jatkuminen ja dokumentointi. Mallin
vieminen Innokylään.
Vakiintunut käytännöksi, juurtumassa.
Audit säännöllisesti potilaan ensikäynneillä.
Tiimeissä käsitellään säännöllisesti
potilaanpäihdeongelmat. Yhteistyö lisääntynyt yhteistyöverkostoissa. Kehittämis- ja
koulutus-päiviä tulossa päihteistä ja potilaan
hoitopolusta psykiatrisella polilla.
päihteettömyyskäytäntöjen
kehittäminen mielenterveyskuntoutujien asumispalv.
TYKS:n Hal-poliklinikalla
Yhteisten hoitolinjojen
kehittäminen jatkohoitoon
EKSOTE:ssa
. Järvenpään
sosiaalisairaalan ja kuntien
verkostoyhteistyön
kehittäminen
- päihde- ja
mielenterveystyön
yhdistäminen StoppariValkamassa, Kymen Aklinikkatoimessa
EKSOTE:ssa ( Etelä-Karjalan
sosiaali- ja terveyspiiri)
–
Päihteettömyyskriteerien Toteutus kesken. Pystytetty uusi asumismäärittely, keskustelu ja yksikkö.Henkilökunta rekrytoitu.
kouluttautuminen
Suunniteltu yhdessä kriteerejä.
toteutukseen,
Päihdehaastattelumallin Juurtumssa. Haastattelumalli luotu. Mallin
rakentaminen polilla,
käyttö vakiintumassa. Helpottanut arviointia
käyttöönoton
ja nopeuttanut päätöksen tekoa
vakiinnutaminen,
hoitoonohjaustarpeessa.
Palvelujen yhteistyöverkoston luominen,
päihdepotilaiden
hoitolinjojen suunnittelu
yhdessä, työnjako ja
toteutus.
Juurtumassa. Verkostoituminen
vakiintunut.
Päihdesairaanhoitajan säännölliset
käynnitselkiyttäneet hoitopolkuja
erikoissairaanhoitoon. Palaverit
yhteistyökumppaneiden kanssa hoidoista ja
menetelmistä. Katkaisuhoitopotilaattavataan,
suunnitellaan ja toteutetaan avohoito omassa
mielenterveysyksikössä. Perheiden osuus
lisääntynyt huomattavasti.
Videoneuvottelu- ja
verkostoyhteistyön
valmiuksien
parantaminen
Järvenpään
sosiaalisairaalassa
Juurtumassa. Sairaalan nettisivuille laaditti
uusi ohjeistus lähetteiden tekemisestä.
Videoneuvotteluille ”käsikirjoitus”.
Laitteiden käytönopastus. Yhteistyö
parantunut.
Kyselykartoitus,
työnohjaukselliset
keskustelut
Vakiintunut käytännöksi. Kyselykartoitus
tehty koko työryhmälle mt-työn
kehittämistarpeista ja se on tullut
työnohjauksellisten keskustelujen
painopisteeksi. Osaamisen tunne kasvanut
työryhmässä
Organisointi ja kokeilut
moniammatillisen
yhteistyön
kehittämiseksi
toimijoiden kesken.
Juurtumassa. Päihdeklinikan työntekijät ja
nuorten psykiatrisen osasto työntekijä
systematisoineen yhteistyön. Tehty kysely
nuorisopsykiatrisen päihdeosaamisestaja
koulutustarpeista. Yhteinen työnohjaus ja
päihdetyöntekijän konsultaatiot psyk.
ylilääkärin kanssa.
Mallin soveltava
mallinnos HUS:n
tulosyksikön ja
, Kellokoski verkostokuntien yhteisen
psykiatrisen tehostetun
työryhmän toiminnalsi
ja päihdetyön osaamisen
organisointi
Vakiintunut käytännöksi
erikoissairaanhoidon osaaminen kunnan
peruspalveluihin laaja-alaisesti ja luotu
yhteistyö yli yksikkörajojen. Asiakkaiden
ohjaus oikeiden palveluiden äärelle toteutuu
nopeasti ja tehokkaasti. Toteutetaan
mallintaminen Innokylään.
Päihdetyön osaamisen ja
työkäytännön kehittäminen
HUS:n Jorvin psyk.osastolla
Keravan päihdeja mielen-terveyspalveluiden
yhdistämishankkeen osana
Audit-lomakkeen
opiskelu ja toiminnanjärjestämispalaverit.
Juurtumassa, Audit-lomake aktiivisessa
käytössä kaikkien osastolle tulevien
potilaiden kanssa. Saatu aiempaa enemmän
informaatiota ja alkoholin käyttöön on ollut
helpompi puuttua.
Kyselyä asiakkaiden
Alkamassa. Suunnitelman
toiveista tulevan yksikön (kartoitus, johtopäätökset, juurrutus)
suhteen. Tiedonjakatoteutus.
minen ja toiminnallisten
johtopäätösten
tekeminen uudessa
yksikössä.
Valmennusryhmän toistetuissa arviointikyselyissä (webropol) kartoitettiin valmennettavien oman
kehittäjätoiminnan, erityisesti kehittämishankkeiden, vaikutusta oman organisaation ja verkoston
sekä toimintaympäristön yhteistyöhön kehittymiseen sekä yhteisen ymmärryksen ja osaamisen
vahvistumiseen. Vastaajat arvelivat oman toiminnan vaikuttaneen myönteisesti, erityisesti omassa
organisaatiossa, joka oli alun perin kytketty tarkoituksellisesti mukaan valmennettavan prosessiin:
Valmennettujen ariviointipalaute
Ymmärryksen ja osaamisen vahvistuminen
2012
2011
3 selkeästi
2 jonkin verran
1 ei lainkaan
3 selkeästi
2 jonk verran
1 ei lainkaan
Moniammatillisessa yhteistyössä
1,6
1,4
Omassa organisaatiossa
2,0
1,5
Omalla toimialalla
1,6
1,6
Yli sektorirajojen
1,1
1,5
2012 / % :n
mielestä
2011 %:n
mielestä
Omassa organisaatiossa
65
60
Toimialalla (päihdetyö/mielenterveystyö)
72
66
Yli sektori- ja organisaatiorajojen
57
53
Kokemus- ja vertaisasiantuntijuuden huomioiminen
erityisosaamisena
43
40
Valmennettujen arviointipalaute
Toimijoiden yhteistyön kehittyminen (monivalinta)
Hankkeen tuotoksien avulla syntyneet tulokset näkyivät vaikutuksina yksittäisiin toimijoihin,
heidän ryhmiinsä, tausyhteisöihinsä ja verkostoihinsa sekä toimijaympäristöihinsä monella tapaa.
Keskeiset ennakkoon selvitetyt ja määritellyt tarpeet ja niistä johdetut taustaoletukset ja tavoitteet liittyivät
päihde- ja mielenterveystyön ja palveluiden yhteistyön rakenteiden selkiyttämisen tukemisen tarpeisiin,
toimijoiden yhteistyön lisääntymisen tarpeisiin ja yhteisen. jaettavan osaamisen ja tiedon
vahvistamisen tarpeisiin. Hankeprosessien jatkuvan arvioinnin kautta realisoitui ja tuli hyvin näkyväksi
oletetut ongelmat ja määriteltyjen, alkuperäisten tarpeiden paikkansapitävyys.
Päihdetyön ja mielenterveystyön toimintakulttuurit ovat eriytyneitä ja elävän yhteistyön rakenteet
ovat sattumanvaraisia. Taustalla ovat erilaiset perinteet. Päihdetyö kytkeytyy lähtökohtaisesti
sosiaalityön perinteeseen kun vastaavasti
mielenterveystyön taustalla on sairaanhoidolliset
taustakäsitykset. Se on lisännyt sektorirajat ylittävää kielitaidottomuutta ja vähentäen ymmärrystä ja
yhteistyötä, toisiaan tukevia käytäntöjä. Näin käytännölliset asiat ovat käsitteellistyneet eri tavalla ja
samat sanat eivät tarkoita samoja asioita.
Hankkeen toiminta-alueella (lähinnä Etelä-Suomen KASTE-hankealue) asiakkaiden ja potilaiden
mahdollisuuksia saada ajantasaista tukea ja apua, kun valtaosalla heitä ongelmaan sisältyy
päihteidenkäytön ja mielenterveyden vaivoja rinnan. Ongelmien samanaikaisuuden yleisyys on
ollut eriytyneiden sektorien käytännöllisessä tiedossa kiistämättömästi.
Päihdepalveluissa on usein matalampi palveluun hakeutumiskynnys, mutta ei käytännössä useinkaan
riittävästi tietämystä ja osaamista erityisesti psykiatrisista lähtökohdista. Psykiatriassa ratkaisemattomalta
tuntuu päihdeongelman prosessimaisen luonteen kytkeminen kokonaisvaltaiseen hoitoon. Erityisesti
psykiatria tarvitsee päihdepalveluja diagnoosin mukaiseen hoitamiseen ja päihdepalvelut vastaavat huonosti
määriteltyyn tarpeeseen (raitistuminen etc). Erilaisen käsitteistön, saman ilmiön eri käsitteiden ja
kohtaamislogiikan yhteisellä opiskelulla on keskeinen sija intergroituvan palvelukulttuurin kehittämisessä.
Tarvittavan ammatillisen
perusosaamisen kannalta toimijoille ongelmallista on, että perusopetuksessa
päihdetyö on kovin vähäistä mielenterveysalan koulutuksessa ja samoin täydennyskoulutuksessa. Vastaavasti
päihdetyön peruskoulutuksessa mm. ammattitutkinto sekä toisen asteen peruskoulutuksessa so. sosionomi,
mielenterveystyön opetus on vähäistä. Erityinen puute on käytännön harjoittelun vähäisyys, jolloin korostuu
lähestymistapojen abstraktisuus.
Monipuolistavat (päihde/mielenterveys) täydennyskoulutussuositukset eivät yleisesti ole kuuluneet
organisaatioiden laadunvarmistuskäytäntöihin. Hankkeen järjestämä täydennyskoulutus ja foorumit
osoittautuivat useammalle ainoaksi täydennyskoulutukseksi ja vuoropuhelulle muiden, saati sitten toisen
sektorin ja kokemus- ja vertaistoimijan kanssa. Kokemusasiantuntijuutta ei erityisyydestään ja
vaikuttavuudestaan huolimatta määritellä asiakastyön erityisasiantuntijuudeksi.
Osaaminen on hajautunutta ja sen jakaannu riittävästi toisia toimijoita ja asiakkaiden tarpeita
vastaavalla tavalla etenkään yli sektorirajojen. Jaetun osaamisen kehittymiseen tähtäävässä
yhteistyössä kaikki tieto ja osaaminen voidaan koota yhteen niin, että saadaan aikaan
mahdollisimman kokonaisvaltainen käsitys ja ymmärrys käsiteltävästä asiasta.
Paitsi auttamispalvelujen, myös järjestöjen sekä ammatillisten ja vertais- ja kokemustoimijoiden
keskinäinen vuoropuhelua ja käytännön yhteistyö on ollut vähäistä. Mielisuunnitelmassa mainittu
kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen ja osallisuus uudistuvien palveluiden suunnittelussa,
toteutuksessa ja arvioinnissa, on ollut käytännössä mitätöntä. Kokemusasiantuntijuuden käsitteistö
ei ole omakohtaistunut kohderyhmälle, eikä organisoi heitä integraatioprosessiin. Sekä päihdetyön
että mielenterveystyön vertaistoiminta elävät omina ja vahvoina alakulttuureinaan.
Keskeinen tulevaisuuden toimijoiden osaamisvaatimus on vuoropuhelullisen ja –vaikutuksellisen,
moniammatillisen ja -sektorisen yhteistyön osaaminen sekä asiakastyön osaamisten jakaminen,
yhteen kytkeytyvien käytäntöjen yhteensovittaminen erilaisten toimijoiden kesken. Jo nyt
kontekstien sisälle on kehitetty erilaisia, myös toisiaan muistuttavia, toimintamuotoja ja palveluja.
Yhteistyön hankaluus ei lähtökohtaisesti johdu ideologisista tai käytännöllisistä syistä, vaan poliittisten,
strategisten ja hallinnollisten ratkaisujen seurauksena. Myös erilaiset toimintakulttuurit eivät este
käytännöntasolla onnistuneessa yhteistyössä esim. asiakkaan kanssa.
toimintakulttuurissa havaittiin hankkeen asiantuntijaprosessissa ainakin
viidenlaista rakentumismuotoa toiminta-alueella: 1) peruspalveluissa kehittyvä työ (sekä päihde- että
mielenterveysosaamista) 2) sekä päihde-
että mielenterveys puolelta resurssoitavat terveydenhuollon
peruspalvelut, 3) integroidut yksiköt (”yksi ovi”, matalakynnys, 4) päihdehuollon erityispalvelupohja
vahvistettuna
mielenterveys/psykiatrisella
osaamisella
(tieto/konsultaatio)
ja
5)
erityispalveluiden pohja vahvistettuna päihdetyön konsultaatiolla, hoitojatkumoilla ja tiedolla.
psykiatristen
Johtopäätöksinä olivat, että päihde- ja mielenterveyspalveluiden integroituminen on paikkakunta,
aluekohtaisesti omanlaistaan ja toteutuu varsin tarvelähtöisesti. Myös hallinto ja palvelut ovat integroituneet
kuntatasolla usein eritahtisesti ja erillisinä. Uudistuksia on toteutettu pääsääntöisesti hallintolähtöisesti, joka
ei ole välttämättä herättänyt uudistus- ja kehittämismotivoitumista henkilöstössä. Kiinnostus integroituun
hoitoon on lisääntynyt kun ongelman kaksilähtöisyys on tuli hankkeen kautta näkyväksi.
Mieliohjelmassa mainittu ”integroidun hoitomallin” voi nähdä palvelujärjestelmän toimivuuden ja
kohtaamiseen liittyvänä kysymyksenä eikä niinkään varsinaisena hoitomuotona. Integroidussa hoidossa sama
taho voi ottaa vastuun molempia häiriöitä samanaikaisesti, kun osaa tehdä yhteistyötä: tuntee paikallisen
palvelukartan, osaa verkostoitua ja käydä asiakaslähtöistä dialogia joka toisenlaisten mallien kanssa, osaa
palveluohjauksen, eikä ole ”mustasukkainen” omista tavoitteistaan, asiakkaistaan ja potilaistaan.
Hankkeessa saatiin aikaiseksi paljon ”lupaavia käytäntöjä” ja malleja sekä koko hanketoiminnan
alueella että osaprosessien sisällä ja käytännön toiminnassa toteutettavina. Ne
on tarkemmin
kuvattu aiemmin raportissa (hankkeen tuotokset ja paikalliset kehittämishankkeet). Niiden
toimivuutta analysoitiin toimintatutkimuksellisella, toimintatutkimusperiaatteella: suunnittelun,
tavoitteen, toteutukset, arvioinnin, analysoinnin ja uudelleen muotoillun suunnittelun sykleissä.
Juurruttamisessa korostettiin kehittämistuotosten, erityisesti kehittämispiloteissa, toimijoiden
paremman yhteistyön ja kehittyneen osaamisen kytkeytymistä, osaksi ja tukemaan olemassa olevia
rakenteita sekä päihde- ja mielenterveystyön järjestötoiminnassa että palvelu- ja auttamistyön
rakenteita.
Hyödyntämisessä ja juurruttamisessa vaikuttamiskohteina toisaalta kaikki ammatilliset ja
kokemuslähtöiset toimijat, tarkoittaen yksilöitä, yhteenliittymiä ja organisaatioita ja toisaalta
kohdennetut prosessit palveluverkostossa. Juurruttamisen ja tuotosten hyödyntämisessä panostettiin
jatkuvaan käytäntöön soveltamiseen eri tasoilla näkyväksi tekemisen, ohjauksen, havainnoinnin,
korjausliikkeiden jne. muodoissa. Toisaalta saatiin tietoa ja kuvausta päihde- ja mielenterveyspalvelujen
käytännön tilanteesta käytännön tasolla ja toimintakumppaneita kuunnellen ja toisaalta tietoa,
toimintamalleja sekä niihin liittyviä kehittämiskysymyksiä tehtiin avoimesti näkyväksi. Tutkivaa
työskentelyotetta hyödyntämällä mallinnettiin palveluiden työntekijöiden osaamista, yhteistyön sisältöjä ja
työn monipuolista kehittämistä.
Hyödyntäminen ja juurruttaminen tapahtui suurelta osin samanaikaisesti prosessien etenemisen
kanssa ja näkyvät asiantuntija- ja valmennusprosessin kuluessa sekä erilaisissa foorumeissa yhteisenä
keskusteluina, tiedonvaihtona, aktiivisuutena, osallistujien keskinäisenä verkostoitumisena ja yhteistyönä.
Todellisuutta ja käytäntöjä tutkivalla- ja arvioivalla asenteella ja kuvauksilla ja mallintamisella onnistuttiin
tukemaa hankkeen/valmennuksen piirissä olevien ja heidän työyhteisöjään. Yhteistyön kehittämisen osalta
hyödynnettiin prosesseissa mm. uusia yhteistyökumppaneiden löytymistä, kehittyvää vuoropuhelua ja
yhteistä ymmärrystä sekä konkreettisia yhteisiä toimintoja. Se palvelivat ulkoista hyödyntämistä
Hankkeen päämäärän ja tavoitteiden suunnittelussa olin onnistuttu hyvin. Tämä osaltaan merkitsi,
että varsinaisia ongelmia ei hanketyössä näyttäytynyt eikä suhteessa tavoitteisiin ei mikään
merkittävä jäänyt kesken. Toki pitkällä aikavälillä monet yhteisyön ja osaamisen kehittämisen
prosessit pantiin vasta alulle ja jatkuvat hankkeen päättymisen jälkeen ja laajemmein päihde- ja
mielenterveystyön integroituminen ja hankkeen tukeman Mielisuunnitelman koknretisoituminen on
vasta alkutaipaleella.
Sen sijaan yllätyksiä suhteessa suunniteltuun tuli vastaan ja ne vaativat ns. korjausliikkeitä toisella
tavalla onnistuneen tuloksen saavuttamiseksi. Lopputulema saattoikin kovin erilainen, kuin mitä oli
alun perin haluttu ja kuviteltu. Hankkeen suhtautumisena sekä hanketyön makro-, että mikrotasolla oli,
että epäonnistumisia ei ole olemassa, mutta joskus ajatellut tavoitteet ja pyrkimykset eivät toteudu
sellaisenaan ja pääsääntöisesti ennalta arvaamattomista syistä. Tällaiset olivat enemmän todennäköisiä kuin
vältettäviä kun on puhe vuorovaikutuksesta erilaisten toimijoiden, tausta-ajattelun ja toimintakulttuurien
yhteen kytkeytymisen, osin uudistuvien käytäntöjen ja prosessien kanssa. . Olennaista oli läpinäkyvyys,
havaintoherkkyys, valmius moniääniseen keskusteluun, yhteisen suunnan etsiminen ja ratkaisukeskeisyys.
Alkuperäisiin tavoitteisiin tiukasti sitoutumista ja yksipuolista oikeassa olemista täytyi välttää sekä opetella
ratkaisemaan ja onnistumaan pyrkimyksissä toisella tavalla.
Omassa järjestössä, A-klinikkasäätiössä, sen kehittämisyksikössä sekä palvelutoiminnassa hankkeen
kokemus järjestölähtöisestä toiminnasta yli sektorirajojen ja dialogissa erilaisten toimintakulttuurien kanssa,
toi lisää ymmärrystä yhteistyön toteuttamisen vaikeuksista ja mahdollisuuksista
kehittyvässä
toimintaympäristössä sekä yleisesti, että erityisesti päihde- ja mielenterveystyön ingeroimiseksi tässä
hetkessä. Mahdollisimman laajasti toteutettu sisäinen tiedottaminen ja viestintä realisoi tilannetta ja tulee
varmasti
näkymään
hankesuunnitelmissa.
myös
oman
järjestön
toiminnassa
tulevaisuudessa
mm.
uusissa
MieliHuuko 2010-2012 hankkeen keskeiset johtopäätökset olivat:
-
erilaisten toimijoiden kaikkinaisen, konkreettisen yhteistyön muotojen lisääntyminen ja
rakenteellistuminen, käynnistyi hankkeessa ja on mahdollista välttämätöntä jatkossa myös
laajemmin hyödynnettävänä
-
eri toimijoiden ja organisaatioiden hajautunut osaaminen alkoi tulle näkyväksi
hankeprosesseissa ja foorumeissa ja osoitti, että uutta tietoa ja menetelmiä ei juuri tarvita
kun jaettu asiantuntijuus ja hyvä palvelunohjaus toimivat
-
kokemus- ja vertaisasiantuntijuus näyttäytyi vaikuttavana ja tasa-arvoisena
erityisasiantuntijuutena vuoropuhelussa ammatillisen tiedon kanssa ja on hyödynnettävissä
jatkossa integroituvissa päihde- ja mielenterveystyön auttamisjärjestelmässä
-
asiantuntija- ja valmennusprosessien vaikutukset alkoivat näkyä hankkeen erilaisissa
foorumeissa yhteisenä keskusteluna, tiedonvaihtona, aktiivisuutena, osallistujien
keskinäisenä verkostoitumisena ja yhteistyönä
-
hanketoiminta, valmennuksen piirissä olevien kautta tuotti aktiivista kehittämistoiminta jo
käytäntöön vakiintuneita tai juurtuvia, toimivia käytäntöjä ja uudenlaisia tapoja vaikeuksien
ratkaisuissa
-
prosessien toteuttamiminen dialogisella, osallistavalla ja yhteistoiminnallisella tavalla
(”huukokonsepti”) mahdollisti jatkuvan, eri toimijoilla olevan kokemuksen, tiedon ja
osaamisen jakamisen sekä yhteistyön lisääntyminen
-
hankkeen erilaiset foorumit, prosessit ja erilainen tiedonvälitys tuottivat osallistujissa
tarkoituksellista tietoa ja sen saatavuutta, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa
LIITTEET
Liite 1.
Taho
Omaistoiminnan neuvottelukunta (OMT)
Palveluohjausverkosto (SPO)
PAKEn (Päihdealan järjestöjen kehittämisverkosto)
Sometu (Sosiaalinen media oppimisen tukena)
SOSTE, Järvi Arviointifoorumi (STKL, Tekry)
THL:n päihde- ja mielenterveystyön kehittäjäverkosto
Yhteistyön muoto
Osallistuminen verkostojen
kokoontumisiin,
koulutuksiin sekä
keskusteluihin ja
konsultaatioihin, saatu
asiantuntija-apua,
välitetty tietoa jne.
THL Innokylän Verkostotyöpa
Verkkokonsultaatio- ja kansalaisneuvontapalvelu
(Pakaste/Sosiaalikollega)
Kolmannella lähteellä verkosto
Helsingin mielenterveys- ja päihdetyön verkosto
MH-tiimi (Päihde- ja mielenterveysalan asiantuntijoiden prosessiryhmä
MPNet
Organisoitu toimintaa ja
yhteistyötä, kokouksia ja
koulutuksia sekä
tiedottamista jne.
VERKOT-foorumi (Päihde- sekä mielenterveystyön kokemus- ja
vertaistoimijat)
VETY-verkosto (Pääkaupunkiseudun huumeita käyttävien
vertaistukiverkosto)
A-kiltojen Liitto
A-klinikkasäätion keskustoimisto
A-klinikkasäätiön palveluyksiköt : Helsingin nuorisoasema, Kymen,
Tampereen, Kokemäen ja Lahden A-klinikat, Järvenpään
sosiaalisairaala
ALVI ry
ASPA
Diakonissalaitos- ja opisto
EKSOTE (Lappeenranta, Parikkala)
Helsingin kaupungin sosiaalivirasto: kehittämis- ja koulutusyksikkö ja
jälkikuntoutusyksikkö
Helsingin kaupungin Terke
Helsingin Klubitalo
Osallistuttu kokouksiin ja
koulutuksiin sekä
yhteistyöprojekteihin,
saatu asiantuntija-apua,
osallistettu kehittämishankkeisiin ja toiminnan
suunnitteluun, välitetty
tietoa jne.
HUS, psykiatria: Kellokosken sairaala, Jorvin sairaala
Kalliola Setlementti, Myllyhoitoyhdistys, kehittämisyksikkö
Keravan A-klinikka
Mainio Vire Oy
Metamuutos Oy
Moodhouse Oy
MTKL: Kehittämisyksikkö, Kuntoutusyksikkö
Sosaalipegaginen yhdistys
Sosiaalitaito Oy (Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus)
Suomen Mielenterveysseura, SOS-kriisikesku
Turun HALKO-ryhmä
Turun Terveyden edistämisen yksikkö
TYKS: addigtiopoli, synnytysosasto
Vanajan vankila
Varkauden nuorisotyö
YAD
A-klinikkasäätiön hankkeet: Lasinen lapsuus
Etelä-Suomen KASTE, Mielen avain
Hyvä Mieli Lapissa (LSHP)
LÄNSI-2012
Metippä -hanke
Järjestetty tapaamisia,
konsultaatio-, suunnittelu- ja
toimintayhteistyötä ja
kehittämishankkeita, saatu
asiantuntija-apua, välitetty
tietoa jne.
OPA-hanke
Osis-hanke
PÄMI, Sininauhaliitto
Välittäjä -09
Liite 2.
-
-
Johtava ylilääkäri Pekka Heinälä, A-klinikkasäätiö
Kouluttaja Ilkka Helamo, Turun YKS
Projektikoordinaattori Anna Hiltunen, Kymen A-klinikkatoimi
Sosiaalipsykologi tutkija Tanja Hirshovits-Gerz, Tampereen Yliopisto
Kehittämiskoordinaattori Maria Inkinen, A-klinikkasäätiö, kehittämisyksikkö
Projektityöntekijä Ari Karppinen, Helsingin kaupunki, Terke
Kehittämiskoordinaattori Mia-Veera Koivisto, Sosiaalitaito Oy, Vantaan kaupunki
Kouluttaja Jukka Oksanen, Tampereen A-klinikkatoimi
Kehittämispäällikkö Airi Partanen, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL),
Vertaisohjaaja Tuula Piepponen, MTKL
Johtaja Matti Rajamäki, Kalliolan Stelementti
Koulutuskoordinaattori Sisko Salo-Chydenius, A-klinikkasäätiö, kehiottämisyksikkö
Toiminnanjohtaja Kaiju Yrttiaho, Helsingin Klubitalot
Liite 3.
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
–
-
-
-
-
-