KKA 0113 (pdf) - Korkeakoulujen arviointineuvosto
Mikkelin ammattikorkeakoulun auditointi 2013 Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 1:2013 Eeva-Liisa Antikainen Pekka Auvinen Satu Huikuri Timo Pieti Kari Seppälä Marja-Liisa Saarilammi Touko Apajalahti Korkeakoulujen arviointineuvosto [email protected] Puh. +358 2953 30072, fax +358 9 1607 7608 PL 133 (Meritullinkatu 1), 00171 Helsinki kka.fi JULKAISIJA Korkeakoulujen arviointineuvosto KANSI JA ULKOASU Juha Juvonen ISBN 978-952-206-229-1 (painettu) ISBN 978-952-206-230-7 (pdf) ISSN 1457-3121 PAINATUS Tammerprint Oy, Tampere 2013 TIIVISTELMÄ Julkaisija Korkeakoulujen arviointineuvosto Julkaisun nimi Mikkelin ammattikorkeakoulun auditointi 2013 Tekijät Eeva-Liisa Antikainen, Pekka Auvinen, Satu Huikuri, Timo Pieti, Kari Seppälä, Marja-Liisa Saarilammi ja Touko Apajalahti Tiivistelmä Korkeakoulujen arviointineuvosto on toteuttanut Mikkelin ammattikorkeakoulun auditoinnin ja myöntänyt korkeakoululle laatuleiman, joka on voimassa kuusi vuotta 21.2.2013 alkaen. Mikkelin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä täyttää korkeakoulujen laadunhallinnalle asetetut kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia korkeakoulujen laadunhallinnan periaatteita ja suosituksia. Auditoinnin kohteena oli Mikkelin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä, jonka korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Korkeakoulun valitsema vapaavalintainen auditointikohde oli elinikäinen oppiminen. Laatujärjestelmän keskeisinä vahvuuksina pidetään: n Laatujärjestelmä tukee erinomaisesti ammattikorkeakoulun johtamista. Johto käyttää määrätietoisesti laatujärjestelmän tuottamaa tietoa toiminnanohjauksessa ja strategisessa päätöksenteossa. n Opiskelijoista huolehtiminen opiskelujen alkamisesta valmistumiseen asti koko henkilöstön voimin on hyvä esimerkki laatujärjestelmän käytännön toimivuudesta. Opiskelijasta huolehtimisen periaate vaikuttaa keskeisesti opiskelijoiden viihtyvyyteen ja tätä kautta koulutuksen tuloksellisuuteen. n Ammattikorkeakoulussa on avoin ja vuorovaikutteinen laatukulttuuri. Kaikki korkeakouluyhteisön jäsenet osallistuvat aktiivisesti laatutyöhön. Mikkelin ammattikorkeakoululle esitetään muun muassa seuraavia kehittämissuosituksia: n Laatujärjestelmään on vuosien varrella kertynyt paljon erilaisia ja osittain päällekkäisiä toimintoja. Järjestelmän tuottaman runsaan laatudokumentaation jäsennystä tulisi selkiyttää ja nykyistä dokumentaatiota keventää. n Laadunhallinnan käytäntöjä on yhdenmukaistettu edellisen auditoinnin jälkeen. Käytäntöjä ja dokumentointitapoja tulisi edelleen kehittää, jotta kaikissa yksiköissä toimittaisiin laatujärjestelmän periaatteiden mukaisesti. n Ammattikorkeakoululla on luotettavat ja välittömät suhteet alueen toimijoiden kanssa. Läheisten suhteiden tueksi tulisi rakentaa systemaattinen ja läpinäkyvä kumppanuuksien hallinnan toimintamalli sekä toteuttaa sidosryhmäkyselyitä nykyistä systemaattisemmin. Avainsanat Arviointi, auditointi, laatujärjestelmä, laadunhallinta, laatu, korkeakoulut, ammattikorkeakoulu SAMMANDRAG Utgivare Rådet för utvärdering av högskolorna Publikation Mikkelin ammattikorkeakoulun auditointi 2013 (Auditering av Mikkelin ammattikorkeakoulu 2013) Författare Eeva-Liisa Antikainen, Pekka Auvinen, Satu Huikuri, Timo Pieti, Kari Seppälä, Marja-Liisa Saarilammi och Touko Apajalahti Sammandrag Rådet för utvärdering av högskolorna har utfört en auditering av Mikkelin ammattikorkeakoulu och beviljat högskolan en kvalitetsstämpel som är i kraft i sex år från och med den 21 februari 2013. Mikkelin ammatti korkeakoulus kvalitetssystem uppfyller de nationellt fastställda kriterierna för högskolornas kvalitetshantering, och systemet motsvarar de europeiska principerna och rekommendationerna om högskolornas kvalitets hantering. Objektet för auditeringen var Mikkelin ammattikorkeakoulus kvalitetssystem, som högskolan har tagit fram från sina egna utgångspunkter och enligt sina egna mål. Det valfria auditeringsobjekt som högskolan utsett var livslångt lärande. Enligt auditeringsgruppen är kvalitetssystemets centrala styrkor: n Kvalitetssystemet stöder ledningen av yrkeshögskolan utomordentligt. Ledningen använder målmedvetet den information som kvalitetssystemet producerar i verksamhetsstyrningen och det strategiska besluts fattandet. n Hela personalen tar hand om de studerande från början av studierna ända till examen, vilket är ett bra exempel på ett kvalitetssystem som fungerar i praktiken. Principen att ta hand om de studerande är av stor betydelse för de studerandes trivsel och därigenom för utbildningens resultat. n Det råder en öppen och interaktiv kvalitetskultur i yrkeshögskolan. Alla medlemmar i högskolegemen skapen deltar aktivt i kvalitetsarbetet. Bland annat följande rekommendationer framläggs för Mikkelin ammattikorkeakoulu: n Kvalitetssystemet har under årens lopp börjat omfatta många olika och delvis överlappande funktioner. Struktureringen av den rikliga kvalitetsdokumentation som systemet producerar borde göras klarare och den nuvarande dokumentationen borde göras lättare. n Förfaringssätten beträffande kvalitetsledning har förenhetligats efter den föregående auditeringen. För faringssätten och dokumentationssätten borde ytterligare utvecklas så att kvalitetssystemets principer skulle följas i alla enheter. n Yrkeshögskolan har tillförlitliga och direkta relationer med aktörerna i området. Som stöd för de nära förbindelserna borde man skapa ett systematiskt och genomskinligt koncept för hantering av partnerskap samt genomföra enkäter till intressegrupperna mer systematiskt än för närvarande. Nyckelord Auditering, högskolor, kvalitet, kvalitetshantering, kvalitetssystem, utvärdering, yrkeshögskolor ABSTRACT Published by The Finnish Higher Education Evaluation Council FINHEEC Name of publication Mikkelin ammattikorkeakoulun auditointi 2013 (Audit of Mikkeli University of Applied Sciences) Authors Eeva-Liisa Antikainen, Pekka Auvinen, Satu Huikuri, Timo Pieti, Kari Seppälä, Marja-Liisa Saarilammi & Touko Apajalahti Abstract The Finnish Higher Education Evaluation Council has conducted an audit of Mikkeli University of Applied Sciences and has awarded the institution with a quality label that is valid for six years from 21 February 2013. The quality system of Mikkeli University of Applied Sciences fulfils the national criteria set for the quality management of higher education institutions, and the system corresponds to the European quality assurance principles and recommendations for higher education institutions. The object of the audit was the quality system that Mikkeli University of Applied Sciences has developed based on its own needs and goals. The freely selected audit target chosen by the institution was lifelong learning. The following were regarded as key strengths of the quality system: n The quality system supports the management of the Mikkeli University of Applied Sciences very well. Management systematically uses the data generated by the quality system in its steering and strategic decision-making procedures. n A good case of how well the quality system works in practice is the way in which all staff members take care of the students from the beginning of their studies all the way to graduation. The principle of taking care of students has a crucial impact on the wellbeing of students, and consequently on the educational results. n There is an open and interactive quality culture in the University of Applied Sciences. All members of the University participate actively in activities related to quality. Among others, the following recommendations were given to Mikkeli University of Applied Sciences: n Various activities have accumulated in the quality system over the years and some of them are overlapping. The extensive documentation generated by the quality system should be streamlined and existing documentation be made lighter. n Quality management practices have been harmonised since the previous audit. The practices and documentation procedures should be further enhanced to ensure that all units operate on the same quality system principles. n The relations between the University of Applied Sciences and regional actors are trustful and open. To further promote this, a systematic and transparent management system for partnerships is recommended, and stakeholder inquiries should be carried out more systematically than at present. Keywords Audit, evaluation, higher education institutions, quality, quality management, quality system, university of applied sciences Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto on vuosina 2005–2012 toteuttanut kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinnit. Auditointien keskeinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laatujärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita1 ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunhallinnan hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Auditoinnin lähtökohtana on siten suomalaiseen arviointikäytäntöön vahvaksi perinteeksi muodostunut ja korkeakoulujen autonomiaa tukeva kehittävä arviointi. Auditointien ensimmäinen kierros sijoittui ajankohtaan, jolloin suomalainen korkeakoululaitos on ollut monien muutosten kohteena. Auditoinnin vaikutuksia on siten ollut toisinaan vaikea erottaa muista uudistuksista. Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat kuitenkin selvästi vauhdittaneet laatujärjestelmien systemaattista kehittämistä, tuoneet välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen ja ohjanneet korkeakouluja monin tavoin kehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Ne ovat myös lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua sekä korkeakoulujen ja niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Tämä on tärkeää, koska systemaattisen arvioinnin merkitys on myös kansainvälisesti korkeakoulutuksessa yhä keskeisempi. Vuonna 2012 on käynnistynyt auditointien toinen kierros. Sitä varten mallia on kehitetty edelleen korkeakouluilta ja muilta sidosryhmiltä saadun palautteen ja Korkeakoulujen 1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. (http://www.enqa.eu/pubs_esg.lasso) arviointineuvoston analyysien pohjalta. Itsearviointi painottuu toisella kierroksella aiempaa enemmän, ja aineiston kokoaminen on muutenkin selkeämmin ohjeistettu. Tämän toivotaan lisäävän auditoinnin luotettavuutta ja helpottavan sekä korkeakoulujen että auditointiryhmien työskentelyä. Laatujärjestelmien auditointi lähti jo ensimmäisellä kierroksella kunkin korkeakoulun omasta strategiasta. Korkeakoulu päätti itse tavoitteitaan palvelevasta laatujärjestelmästä ja auditoinnissa arvioitiin sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikuttavuus. Toisella kierroksella tätä vahvistetaan valinnaisella auditointikohteella. Korkeakoulu valitsee strategiansa tai profiloitumisensa kannalta keskeisen toiminnon, jonka laadunhallintaa se haluaa erityisesti kehittää. Valinnaista kohdetta ei oteta huomioon arvioitaessa auditoinnin läpäisyä, mutta se mainitaan laatuleimaan liittyvässä todistuksessa. Toisen kierroksen auditoinneissa pureudutaan myös aiempaa syvällisemmin tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunhallintaan. Näyttöinä toimivat koulutusohjelmat ja vastaavat tutkintoon johtavat kokonaisuudet, joista osan valitsee korkeakoulu itse oman strategiansa tai profiloitumisensa kannalta, osan valitsee auditointiryhmä. Mikkelin ammattikorkeakoulun auditointi on ensimmäisiä toisen kierroksen auditointeja. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset Mikkelin ammattikorkeakoululle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja Sisällys Tiivistelmä – Sammandrag – Abstract Foreword 1 Auditointikohteet ja toteutus 1.1Auditointikohteet 1.2 Auditoinnin toteutus 11 11 12 2 Mikkelin ammattikorkeakoulun organisaatio 14 3 3.1 3.2 3.3 Korkeakoulun laatupolitiikka Laatujärjestelmän tavoitteet Laatujärjestelmän vastuunjako Laatujärjestelmän dokumentaatio ja viestivyys 16 16 18 20 4 Strateginen johtaminen ja toiminnanohjaus 4.1 Laatujärjestelmän kytkeytyminen strategiseen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4.2 Laatujärjestelmän toimivuus organisaation eri tasoilla 25 5 Laatujärjestelmän kehittäminen 5.1 Laatujärjestelmän kehitysvaiheet 5.2 Laatujärjestelmän kehittämismenettelyt 29 29 32 6 Korkeakoulun perustehtävien laadunhallinta 6.1 Tutkintotavoitteinen koulutus 6.2 Tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöt 34 34 42 25 26 6.2.1 Ympäristöteknologian koulutusohjelma 42 6.2.2 Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma 46 6.2.3 Business Management -koulutusohjelma 51 6.3 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä taiteellinen toiminta 6.4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö 55 59 7 Elinikäinen oppiminen 65 8 Laatujärjestelmän kokonaisuus 70 9Johtopäätökset 9.1 Laatujärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet 9.2Kehittämissuositukset 9.3 Auditointiryhmän kokonaisarvio 9.4 Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös 77 77 78 79 80 Liitteet 1: Auditoinnissa käytetävät kriteetit 2: Auditoinnin vaiheet ja aikataulu 3: Auditointivierailun ohjelma 81 86 87 1 Auditointikohteet ja toteutus 1.1 Auditointikohteet Auditoinnin kohteena on Mikkelin ammattikorkeakoulun (MAMK2) laatujärjestelmä. Korkeakoulu on kehittänyt järjestelmän omista lähtökohdistaan omia tavoitteitaan toteuttaen. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää toimintansa laatua, ja se toteutetaan kehittävän arvioinnin periaatteen mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan, täyttääkö korkeakoulun laatujärjestelmä liitteessä 1 esitellyt Korkeakoulujen arviointineuvoston vahvistamat kansalliset kriteerit ja vastaako se näin ollen eurooppalaisia korkeakoulujen laadunhallinnan periaatteita ja suosituksia. Arvioinnissa selvitetään, miten hyvin laatujärjestelmä vastaa strategisen johtamisen ja toiminnan ohjauksen tarpeisiin sekä sitä, miten kattavaa ja vaikuttavaa korkeakoulun perustehtävien laadunhallinta on. Lisäksi tarkastellaan korkeakoulun laatupolitiikkaa, laatujärjestelmän kehittämistä ja sitä, miten hyvin toimivan ja dynaamisen kokonaisuuden järjestelmä muodostaa. Mikkelin ammattikorkeakoulu valitsi tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöiksi ammattikorkeakoulututkintoon johtavan ympäristöteknologian koulutusohjelman ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelman. Auditointiryhmä valitsi kolmanneksi näytöksi ammattikorkeakoulututkintoon johtavan kansainvälisen Business Management 2 Mikkelin ammattikorkeakoulu käyttää nimestään kirjainlyhennettä MAMK. Lyhennettä käytetään myös tässä raportissa. 11 -koulutusohjelman. Korkeakoulu valitsi valinnaiseksi auditointikohteeksi elinikäisen oppimisen, joka on yksi korkeakoulun profiilitekijöistä. Mikkelin ammattikorkeakoulun auditointikohteet olivat: 1. Korkeakoulun laatupolitiikka 2. Strateginen johtaminen ja toiminnanohjaus 3. Laatujärjestelmän kehittäminen 4. Korkeakoulun perustehtävien laadunhallinta a. Tutkintotavoitteinen koulutus3 b. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä taiteellinen toiminta c. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö4 d. Valinnainen auditointikohde: Elinikäinen oppiminen 5. Tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöt: – Ympäristöteknologian koulutusohjelma – Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma (YAMK) – Business Management -koulutusohjelma 6. Laatujärjestelmän kokonaisuus. Auditoinnissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljä eri laadunhallinnan kehitysvaihetta sisältävälle asteikolle. Kehitysvaiheet ovat puuttuva, alkava, kehittyvä ja edistynyt. Kriteeristö sisältää kehitysvaiheiden luonnehdinnat auditointikohteittain. Jokaisen auditointikohteen kehitysvaihe määritellään erikseen. Valinnaisen auditointikohteen kehitysvaihetta ei oteta huomioon auditoinnin läpäisyä arvioitaessa. 1.2 Auditoinnin toteutus Auditointi perustuu MAMKin toimittamaan aineistoon ja itsearviointiraporttiin sekä auditointiryhmän vierailuun korkeakoulussa 13.–15.11.2012. Auditointiryhmällä oli myös pääsy korkeakoulun laadunhallinnan kannalta keskeisiin sähköisiin aineistoihin ja järjestelmiin. Auditointiprosessin keskeiset vaiheet ja aikataulu ovat raportin liitteessä 2. 3 Sisältää ensimmäisen ja toisen syklin koulutuksen. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat ammattikorkeakoulututkinnot ja toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot. 4 Mukaan luetaan yhteiskuntavastuu, täydennyskoulutus, avoin ammattikorkeakouluopetus sekä maksupalvelukoulutus. 12 Korkeakoulu valitsi, että auditoinnin toteuttaa kansallinen auditointiryhmä suomen kielellä. Ennen auditointiryhmän nimeämistä korkeakoululla oli mahdollisuus kommentoida ryhmän kokoonpanoa erityisesti mahdollisesta esteellisyysnäkökulmasta. Auditointiryhmässä toimivat: Vararehtori Eeva-Liisa Antikainen, Humanistinen ammattikorkeakoulu (puheenjohtaja) Vararehtori Pekka Auvinen, Karelia-ammattikorkeakoulu Ylitarkastaja Satu Huikuri, Lapin ELY-keskus Suunnittelija Timo Pieti, Oulun seudun ammattikorkeakoulu (opiskelijoiden edustaja) Johtaja Kari Seppälä, Turun yliopisto, koulutusja kehittämiskeskus Brahea Auditoinnin projektipäällikkönä ja sihteerinä toimi pääsuunnittelija Marja-Liisa Saarilammi ja auditointiryhmän toisena sihteerinä erikoissuunnittelija Touko Apajalahti Korkeakoulujen arviointineuvostosta. Auditointivierailu toteutettiin kolmipäiväisenä. Vierailun avulla auditointiryhmä todensi ja täydensi auditointiaineiston perusteella tekemiään havaintoja korkeakoulun laatujärjestelmästä. Vierailun ohjelma on raportin liitteenä 3. Auditointiryhmä laati arvioinnin aikana kertyneen aineiston ja siitä tehdyn analyysin pohjalta tämän raportin. Ryhmä laati raportin yhdessä siten, että kaikkien ryhmän jäsenten asiantuntemusta hyödynnettiin. Mikkelin ammattikorkeakoululla oli mahdollisuus tarkistaa raportti asiatietojen osalta ennen raportin julkaisemista. 13 2 Mikkelin ammattikorkeakoulun organisaatio MAMK aloitti toimintansa vuonna 1991. Syksystä 2012 lähtien Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy:llä ja sen strategisella kumppanilla ja sisaryrityksellä Kymenlaakso ammattikorkeakoulu Oy:llä on ollut yhteinen omistaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy. Korkeakoulun organisaatio on esitetty kuviossa 1. Kuvio 1. Mikkelin ammattikorkeakoulun organisaatiokaavio 14 MAMK on kahdeksan koulutusalan muodostama kokonaisuus, jonka kampukset sijaitsevat kolmessa kaupungissa, Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. MAMKin koulutus, TKI- ja palvelutoiminta on organisoitu seitsemään laitokseen, jotka ovat: – Energia- ja ympäristötekniikan laitos – Kulttuuri-, nuoriso- ja sosiaalialan laitos – Matkailu-, ja ravitsemisalan laitos – Metsätalouden laitos – Liiketalouden laitos – Sähkö- ja informaatiotekniikan laitos – Terveysalan laitos. Ammattikorkeakoulussa työskenteli vuoden 2012 lopussa 367 päätoimista henkilöä ja kokonaisopiskelijamäärä oli 4430 (20.9.2012). Taulukossa 1 on esitelty yksityiskohtaisemmin opiskelijoiden, valmistuneiden ja henkilöstön määrät. Taulukko 1. Mikkelin ammattikorkeakoulun henkilöstö- ja opiske lijamäärät OpiskelijatMäärä Perustutkinto4089 Ylempi amk 341 Valmistuneet* Perustutkinto834 Ylempi amk 69 Henkilöstö Opetus- ja muu henkilöstö 238 Muu henkilöstö 129 * Kolmen vuoden keskiarvo 2010–2012 15 3 Korkeakoulun laatupolitiikka Mikkelin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän tavoitteet ja vastuut on määritelty selkeästi. Laatujärjestelmä on syntynyt pitkäjänteisen yhteistyön tuloksena. Laadunhallintaan liittyvä vastuunjako on toimivaa koko ammattikorkeakoulun tasolla ja pääosin myös eri yksiköissä. Keskeiset vastuuhenkilöt ovat sitoutuneita tehtäväänsä ja heillä on siihen riittävää osaamista. Laatujärjestelmän ja sen tuottaman tiedon dokumentaatio on runsasta ja pääosin selkeää. Dokumentointi palvelee ensisijaisesti ammattikorkeakoulun johtoa ja henkilöstöä, mutta dokumentoinnissa on huomioitu myös opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien tiedontarpeita. Järjestelmän tuottamasta tiedosta viestitään suunnitelmallisesti ja kohdennetusti korkeakoulun sisällä ja ulkoisille sidosryhmille. Mikkelin ammattikorkeakoulun laatupolitiikka on kehittyvässä vaiheessa. 3.1 Laatujärjestelmän tavoitteet Laatujärjestelmä on pitkäjänteisen yhteistyön tulosta Mikkelin ammattikorkeakoulun laatutyö käynnistyi jo kaksikymmentä vuotta sitten ammattikorkeakoulukokeilun alkaessa vuonna 1991. Organisoitu laatutyö alkoi vuonna 1994 ja ensimmäinen koko ammattikorkeakoulua koskeva laatukäsikirja otettiin käyttöön vuonna 1997. Mikkelin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmää on kehitetty jatkuvasti, mutta monet 16 Ammattikorkeakoulu on ollut aktiivinen korkeakoulujen laatutyön käytäntöjen kehittäjä. laadunhallinnan menetelmät ja työvälineet ovat säilyneet samoina 1990-luvulta alkaen. Ammattikorkeakoulu on ollut aktiivinen korkeakoulujen laatutyön käytäntöjen kehittäjä. Se osallistui ensimmäisten joukossa pilottivaiheen laatuauditointiin yhdessä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa vuonna 1999 ja myös korkeakoulujen ensimmäisen kierroksen auditointiin vuonna 2006. Mikkelin ammattikorkeakoulun laatupolitiikan tavoitteet ovat pysyneet samoina viime vuosien ajan. Keskeiseksi tavoitteeksi on määritelty toiminnan laadun jatkuva parantaminen. Laatukäsikirjan mukaan hyvä laatu saavutetaan kehittämällä ammattikorkeakoulun koulutuksen, TKI-toiminnan ja palvelutoiminnan sekä tukipalvelujen laatua kohti erinomaisuutta. Hyviin tuloksiin pyritään käyttämällä laatujärjestelmän systemaattisesti tuottamaa tietoa päätöksenteon ja toiminnan kehittämisen perustana. Järjestelmää sinänsä ei pidetä itsetarkoituksena vaan korostetaan toiminnan kehittämisen merkitystä. Tämän periaatteen toteutuminen näkyykin selvästi ammattikorkeakoulun suoraviivaisessa toiminnanohjauksessa ja hyvissä tuloksissa. Kuvio 2. Mikkelin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä 17 Ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän perustana on monien muiden korkeakoulujen tavoin W.E. Demingin kehittämä jatkuvan parantamisen PDCA-sykli. Mallin alkuperäisenä ajatuksena on suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja kehittämisen toistuva sykli, jonka tavoitteena on organisaation jatkuva oppiminen ja kehittyminen. Mikkelin ammattikorkeakoulussa sykliä sovelletaan siten, että suunnitteluvaiheessa keskitytään strategiseen suunnitteluun sekä toteutusvaiheessa operatiiviseen suunnitteluun ja toteutuksen ohjeistamiseen. Arviointivaihe perustuu monipuolisiin arviointi- ja palautekäytäntöihin. Kehittämisvaiheeseen kuuluvat laatujärjestelmän esille nostamien kehittämistoimien suunnittelu, toteutus, seuranta ja arviointi. Mallin keskiössä olevat dokumentointi ja viestintä liittyvät kaikkiin vaiheisiin (kuvio 2). Laatukäsikirjan mukaan Mikkelin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän tavoitteena on – tuottaa systemaattista tietoa johtamisen ja toiminnan kehittämisen tueksi ja näin varmistaa toiminnan laatu, – yhdenmukaistaa käytäntöjä ja levittää hyviä toimintamalleja – tukea korkeakouluyhteisön jäsenten osallistumista toiminnan kehittämiseen sekä – vahvistaa laatukulttuuria. Laatujärjestelmä on syntynyt pitkäjänteisen yhteistyöprosessin tuloksena. Laatujärjestelmän tavoitteet on määritelty selkeästi. Auditointiaineiston ja haastattelujen perusteella on selvää näyttöä kaikkien tavoitteiden toteutumisesta koko ammattikorkeakoulussa ja sen eri yksiköissä. Erityisen vahvaa näyttöä tuli ensimmäisen tavoitteen toteutumisesta, eli siitä, että laatujärjestelmä tuottaa systemaattista tietoa johtamisen ja toiminnan kehittämisen tueksi. Tavoitteiden määrittelyyn ovat osallistuneet kaikki ammattikorkeakoulun toiminnasta keskeisesti vastuussa olevat toimijat. 3.2 Laatujärjestelmän vastuunjako Laatujärjestelmän vastuut jakautuvat luontevasti koko organisaatiossa Ammattikorkeakoulussa on kevyt laatuorganisaatio, vastuut on kuvattu laatukäsikirjassa olevassa vastuunjakotaulukossa, jossa korostuu jokaisen korkeakouluyhteisön jäsenen merkitys laadunhallinnassa. Jokaisen työntekijän ja opiskelijan osalta vastuu oman toiminnan laadusta ja sen kehittämisestä ei vielä toimi tavoitteiden mukaisesti. 18 Laatujärjestelmä on syntynyt pitkäjänteisen yhteistyöprosessin tuloksena. Laatuorganisaatio on vakiintunut osaksi ammattikorkeakoulun toimintaa. Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunhallinnan vastuut on jaettu selkeästi koko organisaation tasolla ja vastuunjako on selkeä myös pääosassa yksiköistä. Vastuunjaon toimivuutta arvioidaan säännöllisesti laatukatselmuksissa ja laatutyön itsearvioinneissa. Laadunhallinnan strategisen johtamisen ja toiminnanohjauksen yhteys on varmistettu osaltaan sillä, että ylimpään johtoon kuuluva laatu- ja palvelujohtaja toimii muiden tehtäviensä ohella korkeakoulun laatupäällikkönä. Hänen tukenaan toimii päätoiminen laatusuunnittelija sekä laatu- ja arviointitiimi, joka on yksi ammattikorkeakoulun matriisimaisesti toimivista kehittämistiimistä. Myös muilla päätehtäviin kytkeytyvillä kehittämistiimeillä – koulutustiimillä, TKI-tiimillä ja palvelutiimillä – on tärkeä merkitys laadunhallinnassa. Jokaisessa yksikössä toimii laatuvastaava ja opiskelijavastaava. Hiljattain toteutetun organisaatiouudistuksen jäljiltä laatu- ja opiskelijavastaavien osalta oli epäselvyyttä joissakin yksiköissä. Auditoinnissa tuli vahvaa näyttöä siitä, että laatuorganisaatio on vakiintunut osaksi ammattikorkeakoulun toimintaa. Se huolehtii laatupolitiikan ja laatujärjestelmässä sovittujen toimenpiteiden toteuttamisesta. Laadunhallinnan vastuuhenkilöt tukevat luontevasti johtoa ja esimiehiä, jotka vastaavat omien vastuualueidensa ja yksikköjensä toiminnan tuloksista ja laadusta. Auditoinnin perusteella jäi kuitenkin osittain epäselväksi, miten laatujärjestelmä ja laatutyö liittyvät jokaisen työntekijän päivittäiseen työhön. Prosessitasolla vastuut on määritelty pääosin selkeästi. Jokaiselle prosessille on nimetty omistaja. Monissa prosesseissa omistajaksi on nimetty useita henkilöitä, joka saattaa aiheuttaa epäselvyyttä vastuutilanteissa, esimerkiksi TKI-toiminnan prosessissa kehitysjohtaja ja koulutusjohtajat. Joissakin prosesseissa omistajaksi on nimetty myös ryhmä. Myös prosesseihin liittyvät vastuut olisi luontevaa kuvata laatutyön vastuunjakotaulukossa, jotta ne eivät jäisi irrallisiksi muista vastuista. Ammattikorkeakoulussa on paljon laatuosaamista ja laatutyöstä kiinnostuneita henkilöitä. Tästä hyvänä osoituksena on se, että monet ammattikorkeakoulun laatuasiantuntijat ovat osallistuneet aktiivisesti korkeakoulujen laadunhallinnan kansalliseen kehittämistyöhön ja laatuauditointeihin. Ammattikorkeakoulussa on myös tuotettu runsaasti laatutyöhön liittyviä julkaisuja. Henkilöstön laatuosaamista on vahvistettu tukemalla osallistumista ulkopuoliseen laatuasiantuntija koulutukseen sekä järjestämällä sisäistä henkilöstökoulu tusta. 19 3.3 Laatujärjestelmän dokumentaatio ja viestivyys Laatusyklistä poikkeava jäsennys heikentää dokumentoinnin käytettävyyttä Mikkelin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä on kuvattu kolmessa laatukäsikirjassa. Painetussa käsikirjassa ”Hyvät tyypit laadun takeena!” kuvataan ammattikorkeakoulun laatupolitiikka ja laadunhallinnan yleiset periaatteet. Laatukäsikirjan muut osat – Yhteiset prosessit sekä Lait, asetukset, säännöt, sopimukset ja menettelyohjeet – ovat saatavissa ainoastaan sähköisessä muodossa henkilöstöintrassa ja osittain myös opiskelijaintrassa. Laatukäsikirja antaa kokonaisuudessaan kattavan kuvan ammattikorkeakoulun laadunhallinnasta. Käsikirjan jakaminen kolmeen erilliseen ja esitystavaltaan erilaiseen osaan vaikeuttaa kuitenkin laadunhallinnan kokonaisuuden ja järjestelmäluonteen hahmottamista. Laatudokumenttien ensisijainen säilytyspaikka on henkilöstöintra (STAFF). Henkilöstön intranetin sivuilta löytyvät muun muassa –tilastotiedot, – kehittämissuunnitelma, täydentävät strategiat ja syventävät kehittämisohjelmat, – yksikköjen toimintasuunnitelmat ja talousarviot, sekä niihin liittyvät tuloskortit, –laatukäsikirjat, – yksiköiden laatutyön kuvaukset, – laatukyselyihin liittyvät dokumentit, – katselmusten ohjelmat ja muistiot, – itsearviointien tulosten yhteenvedot ja konsensuskokousten muistiot sekä – laatu- ja arviointitiimien kokousmuistiot ja toimenpidesuunnitelmat toteutumisraportteineen. Monipuolinen dokumentointi todentaa erinomaisella tavalla ammattikorkeakoulun pitkäjänteisen laatutyön. Monien dokumenttien osalta henkilöstöintrasta löytyvät pitkät ja kattavat aikasarjat. Laatukäsikirjan tapaan henkilöstöintrasta ei ole kuitenkaan helppoa hahmottaa laatujärjestelmän kokonaisuutta, eri asioiden suhdetta tosiinsa ja kokonaisuuden järjestelmäluonnetta. Ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä on jäsennetty Suunnittele – toteuta – arvioi – kehitä -syklin pohjalta. Vastaavaa jäsennystä ei ole käytetty intranetin otsikoinnin perustana. Intranetissä laadunhallinnan dokumentit on koottu osittain oman pääotsikon (Laadunhallinta) alle ja osittain ne sijaitsevat 20 Käyttäjien on vaikeaa hahmottaa intran jäsennystä. muiden osioiden yhteydessä. Tällainen otsikointi ei havainnollista ammattikorkeakoulussa sinänsä hyvin toisiinsa kytkeytyvien laadunhallinnan, toiminnanohjauksen ja johtamiskäytäntöjen suhdetta. Myös haastetteluissa tuli näyttöä siitä, että käyttäjien on vaikeaa hahmottaa intran jäsennystä. Selkeät strategia- ja suunnitelmadokumentit Laatujärjestelmän Suunnittelu-osioon Mikkelin ammattikorkeakoulussa kuuluvat strategisen suunnittelun dokumentit: kehittämissuunnitelma, ydinprosessien mukaiset strategiat ja niitä syventävät toimenpideohjelmat. Kaikki nämä dokumentit on saatavilla tyylikkäästi taitettuina sekä painettuina että sähköisinä versioina. Strategiadokumentit on työstetty yhteisöllisinä prosesseina, joka tukee niiden sisäistämistä ja linjauksiin sitoutumista. Dokumenttien suuri määrä ja laajuus sekä niiden sisältämien strategisten tavoitteiden moninaisuus vaikeuttavat kuitenkin ydinasioiden hahmottamista. Laatujärjestelmän Toteuta-kokonaisuuden dokumentteja ovat toimintasuunnitelma ja talousarvio, ydin- ja tukiprosessien kuvaukset sekä lait, asetukset, säännöt, sopimukset ja menettelyohjeet. Toiminta- ja taloussuunnitelma on rakenteeltaan selkeä asiakirja, joka koostuu koko ammattikorkeakoulua koskevasta toimintasuunnitelmasta, laitoskohtaisista tuloskorteista ja talousarviosta. Laitosten toiminta kytketään suunnitelmassa erittäin hyvin toimintaympäristön muutoksiin ja ammattikorkeakoulun profiilialueisiin. Muut Toteuta-kokonaisuuteen liittyvät dokumentit ovat henkilöstöintrassa usean eri otsikon alla, ja näin ollen on vaikeaa hahmottaa niiden kuuluvan samaan kokonaisuuteen toimintasuunnitelman ja talousarvion kanssa. Runsas ohjeistus vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista Korkeakoulu on laatinut prosessikuvaukset ydin- ja tukiprosesseista. Kokonaisuutena valitut ydinprosessit vaikuttavat ammattikorkeakoulun toiminnan kannalta keskeisiltä. Erityisesti TKI- ja palvelutoiminnan prosessien kokonaisuudet ovat selkeitä ja ydinasioihin keskittyviä. Strategisen johtamisen ja ohjauksen prosessi (toiminnanohjausprosessit) on kuvattu tukiprosessien yhteydessä. Toiminnanohjausprosesseilla on kuitenkin niin keskeinen asema Mikkelin ammattikorkeakoulussa, että voisi olla parempi esittää ne tukipalveluprosesseista erillisenä kokonaisuutena. Myös koulutustoiminnan prosessikuvaukset ovat pääosin selkeitä, mutta niiden muodostama kokonaisuus ei ole yhtä selkeä ja looginen kuin TKI- ja palvelutoi- 21 minnassa. Joidenkin kuvausten luettavuutta vaikeuttaa niiden sisältämä suuri tietomäärä sekä se, että eri toiminnot on esitetty luettelomaisesti ja niiden välisiä yhteyksiä on vaikeaa hahmottaa. Prosessikuvausten käytettävyyttä voitaisiin parantaa niitä täydentävillä lyhyillä kirjallisilla toimintaohjeilla ja linkittämällä nyt prosessikuvauksista täysin erillään ovat menettelyohjeet niiden asiayhteyksiin liittyviin prosessikuvauksiin. Mikkelin ammattikorkeakoulun laatuaineisto on laajaalaisuudessaan kattava, ja ohjeistusta eri tehtäviin ja prosesseihin on tarjolla runsaasti. Auditointivierailun aikana tuli esiin jonkin verran merkkejä laatujärjestelmän kuormittavuudesta ja työlääntymisestä sen varsin intensiivisiin prosesseihin. Varsinkin ohjeiden suuri määrä ja erilaisten palaute- ja katselmusprosessien runsaus nousivat esille henkilöstön ja opiskelijoiden haastatteluissa. Ohjeet on koottu henkilöstöintran sivuille tallennettuun seitsemäntoista (17) sivua käsittävään tiedostoon. Luettelossa olevat ohjeet ovat hyvin eritasoisia. Samasta luettelosta löytyvät esimerkiksi Mikkelin ammattikorkeakoulu Osakeyhtiön hallintosääntö ja ohje siitä, miten ilmoitetaan tuntien perumisesta tai siitä, miten tiedosto käännetään pdf-muotoon. Ohjeistusten käytettävyyttä voitaisiin parantaa ryhmittelemällä niitä nykyistä selkeämmin, vähentämällä niiden määrää ja linkittämällä ne käyttäjän kannalta luonteviin asiayhteyksiin. Esimerkiksi kaikki koulutustoimintaa koskevat prosessikuvaukset ja ohjeistukset voitaisiin linkittää yhteen kokonaisuuteen henkilöstöintran Koulutus-sivustolle. Arviointi- ja palautekäytäntöjä voisi keventää Laatujärjestelmän kolmas pääosa (Arvioi) koostuu arviointija palautejärjestelmästä. Se muodostuu tuloskortista, opiskelija-, henkilöstö- ja sidosryhmäpalautteista, kehityskeskusteluista, erilaisista katselmuksista, itsearvioinneista ja ulkoisista arvioinneista. Tulosyksikkökohtaiset tuloskortit liittyvät vuosittain laadittavaan toimintasuunnitelmaan. Tuloskorteilla on auditoinnin perusteella hyvin keskeinen merkitys ammattikorkeakoulun johtamisessa ja toiminnanohjauksessa. Niiden mittarit päivitetään kerran vuodessa ja tavoitteiden toteutumista seurataan puolivuosittain. Tutkintojen ja keskeyttäneiden määrää sekä talouden kehittymistä tarkastellaan kuitenkin kuukausittain. Ammattikorkeakoulun erinomaiset tulokset ja lähes vuosittain myönnetty tuloksellisuusrahoitus ovat hyviä osituksia tuloskortin jatkuvaan hyödyntämiseen perustuvasta johtamistavasta. 22 Ohjeistusten käytettävyyttä voitaisiin parantaa ryhmittelemällä niitä nykyistä selkeämmin. Myös monipuoliset ja kattavat palautejärjestelmät sekä pitkään jatkunut katselmus- ja arviointikäytäntö ovat perustana tehokkaalle toiminnalle ja hyville tuloksille. Ammattikorkeakoulussa on laatukäsikirjan perusteella 19 erilaista palautekyselyä, joista osa toteutetaan muutaman vuoden välein. Palautekyselyjen yhteenvedot löytyvät henkilöstöintrasta, mutta palautetiedon suuren määrän johdosta kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa. Itsearviointikäytännöissä ammattikorkeakoululla on pitkät perinteet. Säännölliset laatupalkintokriteeristöön perustuvat itsearvioinnit käynnistyivät 1990-luvun lopulla. Ammattikorkeakoulussa kehitettiin 2000-luvun alussa paperiton, helposti toteutettava ja tuotteistettu EFQM-itsearviointikäytäntö, jota Mikkelin ammattikorkeakoulu on myynyt myös muiden korkeakoulujen käyttöön. Johdon itsearvioinnin lisäksi toteutetaan säännöllisesti 3–5 vuoden välein henkilöstön itsearviointeja. Vuonna 2010 järjestettiin laatujärjestelmän itsearviointi. Yksikköjen laadunhallinnan käytäntöjä arvioidaan myös noin kolmen vuoden välein järjestetyillä laatukierroksilla. Itsearviointeja täydentävät vuosittain toteutettavat johdon katselmukset, joissa ammattikorkeakoulun ylin johto jalkautuu yksiköihin. Katselmus toteutetaan itsearviointien tavoin selkeässä sähköisessä ympäristössä, johon on koottu katselmuksen kannalta keskeiset dokumentit ja johon myös katselmustilanteessa tehty muistio tallennetaan. Katselmuksen tavoitteena on arvioida yksiköiden toimintaa sekä tukea ja edistää niiden itseohjautuvaa kehitystyötä. Nämä tavoitteet toteutuvat auditoinnin perusteella hyvin. Viime vuosina toteutetun opetussuunnitelmien uudistustyön alkuvaiheessa järjestettiin vuonna 2010 OPS-katselmukset kaikissa koulutusohjelmissa. Tätä katselmusmenettelyä voidaan pitää alkavana hyvänä käytäntönä. Myös ammattikorkeakoululle tärkeitä ympäristöasioita katselmoitiin vuonna 2012. Lukuisat palaute-, arviointi- ja katselmuskäytännöt tuottavat runsaasti erilaisia laatudokumentteja. Niiden perusteella on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa ammattikorkeakoulun toiminnasta. Ammattikorkeakoulun kannattaisi harkita, voisiko se vähentää erilaisten kyselyjen, arviointien ja katselmusten määrää sekä yksinkertaistaa niihin liittyvää dokumentointia. Kehittämiskohteita dokumentoidaan moneen eri paikkaan Auditoinnin perusteella on selvää, että ammattikorkeakoulussa kehitetään aktiivisesti toimintaa palaute- ja arviointitiedon pohjalta. Laatujärjestelmän kehittämistoimenpiteisiin liittyvä 23 osio on kuitenkin dokumentoinnin osalta sekava. Tämä kokonaisuus ja siihen liittyvä dokumentointi on myös kuvattu kaikkein pinnallisimmin laatukäsikirjassa. Käsikirjassa todetaan, että kehittämistoimenpiteet dokumentoidaan ja niistä tiedotetaan korkeakouluyhteisön jäsenille. Käsikirjassa ei kuitenkaan kerrota, mihin dokumentteihin kehittämistoimet kirjataan. Auditointihaastatteluiden mukaan kehittämistoimien kirjaaminen moniin dokumentteihin vaikeuttaa kokonaisuuden ja kaikkein tärkeimpien kehittämistoimenpiteiden hahmottamista. Kehittämiskohteita on kirjattu muun muassa toimintasuunnitelmaan, palautekyselyjen tulosyhteenvetoihin, johdon katselmukseen ja erilaisiin itsearviointidokumentteihin. Osa laatudokumenteista on näkyvissä myös opiskelijaintrassa ja ammattikorkeakoulun ulkoisilla verkkosivuilla. Erityisesti opiskelijoille tarkoitettua materiaalia on saatavissa myös englannin kielellä. Sekä opiskelijaintrassa että ulkoisilla verkkosivuilla kerrotaan erityisesti laadunhallintaan liittyvistä menettelytavoista. Opiskelijoiden ja sidosryhmien kannalta voisi sivustoilla olla nykyistä enemmän laatujärjestelmän tuottamia dokumentteja, esimerkiksi tiivistelmiä palautekyselyjen tuloksista, tulevista suunnitelmista sekä erilaisten arviointien ja katselmusten tuloksista. Sidosryhmien kannalta erityisen hyödyllinen voisi olla helposti verkkosivuilta löytyvä vuosikatsaus. Ammattikorkeakoulun itsearvioinnissa henkilöstö- ja opiskelijaintrojen uudistaminen yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa on määritelty lähiaikojen kehittämiskohteeksi. Auditointihaastattelujen perusteella tämä vaikuttaa varsin tarpeelliselta uudistukselta. Intraan on vuosien varrella kertynyt käyttöä vaikeuttavia kerrostumia ja monimutkaisuutta. Intran jäsennystä tulisi selkiyttää ja samalla voisi harkita laatudokumenttien linkittämistä niiden luontaisiin asiayhteyksiin. Uudistuksen yhteydessä voisi harkita myös nyt yksikköjen omille verkkolevyille tallennettavien dokumenttien liittämistä intranetin yhteyteen. 24 Intraan on vuosien varrella kertynyt käyttöä vaikeuttavia kerrostumia ja monimutkaisuutta. 4 Strateginen johtaminen ja toiminnanohjaus Laadunhallinta on erittäin luonteva osa Mikkelin ammattikorkeakoulun strategista suunnittelua, johtamista ja toiminnanohjausta. Korkeakoululla on systemaattisia, vakiintuneita ja erinomaisia menettelytapoja tiedon tuottamiseen strategisen johtamisen ja toiminnanohjauksen tarpeisiin, ja tiedon systemaattisesta ja laajasta hyödyntämisestä on selkeää ja jatkuvaa näyttöä. Laatujärjestelmä toimii johtamisen kannalta varsin hyvin organisaation kaikilla tasoilla, ja toiminnanohjaukseen osallistuvien johtajien sitoutumisesta yhteiseen laatutyöhön on selkeää näyttöä. Strateginen johtaminen ja toiminnanohjaus ovat edistyneessä vaiheessa. 4.1 Laatujärjestelmän kytkeytyminen strategiseen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen Laatujärjestelmä tukee toiminnanohjausta erinomaisesti Mikkelin ammattikorkeakoulun pitkäkestoinen kehittämistyö on sekä vakiinnuttanut laatujärjestelmän rakenteita ja käytäntöjä että mahdollistanut järjestelmän tiiviin kytkennän toiminnanohjaukseen. MAMK on myös ensimmäisten joukossa halunnut toteuttaa oman laatujärjestelmänsä arvioinnin toisen auditointikierroksen ohjeiden mukaisesti. Lähtökohtaisesti järjestelmän vakiintuminen on terve pohja toiminnan kehittämiselle, mutta siihen sisältyy aina myös riskejä: rakenteet voivat jäykistyä tavalla, joka ei reagoi ympäristön muutoksiin, prosessien toistuvuus voi aiheuttaa epätarkoituksenmukaista rutiininomaisuutta ja vastuu voi kasautua järjestelmän avainhenkilöille. 25 MAMKin tuottama kuvaus laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmästä antaa lähes oppikirjamaisen kuvan loogisesta ja kattavasta toiminnasta. Auditointivierailun ydinkysymykseksi muodostui tältä osin, toimiiko järjestelmä käytännössä itsearviointiraportissa kuvatulla tavalla. Laajaan aineistoon perehtymisen ja auditointihaastattelujen perusteella voidaan arvioida, että Mikkelin ammattikorkeakoulussa järjestelmä toimii kokonaisuutena hyvin. Sekä johto, henkilöstö että opiskelijat ovat sitoutuneita sen ylläpitoon, käyttöön ja kehittämiseen. Tämä ei olisi mahdollista ilman johtajien aktiivista huolenpitoa siitä, että laatutyö tukee arjen tekemistä. Laatujärjestelmän tuottaman tiedon merkitys on erityisen suuri toimivalle johdolle, jonka kanssa käydyissä keskusteluissa tuli selvästi esille tietojen aktiivinen käyttö päätöksenteon tukena. Myönteisestä yleiskuvasta huolimatta kehitettävää on siinä, miten laatujärjestelmä tukee koko yhteisön toiminnan laatua. Auditointivierailun aikana saatiin selkeä näyttö siitä, että johto on onnistunut saamaan sekä henkilöstön että opiskelijat mukaan jatkuvaan ja pitkäjännitteiseen laadunkehittämiseen; laatujärjestelmän rakenteiden, käytäntöjen ja ohjeistuksien rinnalla tähän ohjaa ammattikorkeakoulun yleinen sitoutuminen laadukkaaseen toimintaan. Hyviä esimerkkejä laadukkaasta toiminnasta tuli ilmi erityisesti koulutusohjelma- ja laitostasolla, joissa laadukkaan opetuksen antaminen näyttää olevan osa ammatillisen arvomaailman ydintä. Sen sijaan vuorovaikutuksessa yli yksikkörajojen näyttää olevan edelleen kehittämistä. Korkeakoulun sisäiset rakenneuudistukset ovat ainakin tilapäisesti heikentäneet laatutyön järjestelyjen selkeyttä koulutusohjelmissa ja laitoksilla. Toimivan johdon näkökulmasta ilmeinen kehittämismahdollisuus on koko ammattikorkeakoulun asiantuntemuksen ja toimintakäytäntöjen hyödyntäminen palvelujen laadunhallinnassa. Toiminnanohjauksen kannalta vaihtoehtoina ovat kevyempi hyvien käytäntöjen levittämisen vireyttäminen tai tiukempi laatujärjestelmän MAMK-tasoisen ohjeistuksen vaikuttavuuden vahvistaminen. 4.2 Laatujärjestelmän toimivuus organisaation eri tasoilla Toimivan johdon strateginen linjakkuus Järjestelmän kattavuus ja laaja-alaisuus herättävät myös kysymyksen strategisten painotusten kohdentamisesta: tukeeko järjestelmä riittävästi huomion kohdentamista tärkeimpiin ke- 26 Johto on onnistunut saamaan sekä henkilöstön että opiskelijat mukaan jatkuvaan ja pitkäjännitteiseen laadunkehittämiseen. Laaja ja ajankohtainen tietämys korkeakoulun kokonaisuudesta jäntevöittäisi hallitustason toiminnanohjausta. hittämiskohteisiin? Strategisen profiloitumisen kannalta laadunvarmistuksen riskinä on myös keskittyminen nykyisten palvelujen ja toimintojen intensiiviseen kehittämiseen samalla, kun toimintaympäristö ja sen odotukset ammattikorkeakoulua kohtaan muuttuvat. Mikkelin ammattikorkeakoulussa johto on selvästi välttänyt sisäiseen kehitystyöhön rajoittumisen ja liiallisen yksityiskohtiin puuttumisen riskit. Toiminnanohjauksen ydinprosessi on järjestelmässä hyvin kuvattu, ja määrätietoiseen strategiaprosessiin perustuvat ratkaisut osoittavat, että laatujärjestelmä tukee tarkoituksenmukaisesti johdon keskeistä toiminnan suuntaamisen ja profiloitumisen tehtävää. Selkeinä näyttöinä toiminnan tuloksellisuudesta ovat merkittävät tulosrahoitukset ja menestys useissa laatuarvioinneissa. Näiden toteutumisessa on laatutyön tiedontuotannolla ja opiskelijapalautejärjestelmällä ollut keskeinen rooli. Hyvin toimiva järjestelmä ei synny kustannuksitta. Laadunhallinnan edellyttämä tiedonkeruu, vuorovaikutuksen ylläpito ja kerätyn aineiston hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä edellyttävät merkittäviä resursseja. Korkeakoulun kannalta kysymys ei ole ylimääräisestä kustannuksesta, jos laadunhallinta kytkeytyy tiiviisti perustehtävien uudistamiseen ja kehittämiseen. Toisaalta samoja kehittämisresursseja voitaisiin käyttää toisinkin, esimerkiksi kohdentamalla nykyistä enemmän resursseja kilpailukyvyn kannalta keskeisimpiin painoaloihin, toimintoihin tai kehitysprosesseihin. Mikkelin ammattikorkeakoulun osalta kokonaisarvio on tässä suhteessa myönteinen erityisesti, kun laatujärjestelmä tukee selvästi perustehtävien tuloksellista toteutusta. Laadunhallinnan säännönmukaisten käytäntöjen hallittu keventäminen tekisi kuitenkin tilaa kohdennetuille kehittämistoimille. Mikkelin ammattikorkeakoulu osakeyhtiön ja ammattikorkeakoulun hallitusten sekä toimivan johdon välinen luottamus osoittautui vahvaksi, mutta johtamisen kokonaisuudessa hallitusten todellinen rooli jäi jossakin määrin epämääräiseksi. Vaikka säädöspohja on periaatteessa kunnossa ja toiminnanohjauksen prosessi laatujärjestelmässä kuvattu, korkeakoulussa oli todettu häilyvyyttä toiminnanohjauksen roolituksessa keskeisten osapuolten välillä. Toimivan johdon määrätietoista ja keskeistä asemaa voitaisiin tasapainottaa hallitusten roolia ja toimintakäytäntöjä kehittämällä. Konkreettisia toimia voisivat olla esimerkiksi hallitusten jäsenten nykyistä toimivampi perehdyttäminen sekä johdon ja hallitusten jäsenten yhteiset seminaarit. Laaja ja ajankohtainen tietämys korkeakoulun kokonaisuudesta jäntevöittäisi hallitustason toiminnanohjausta. 27 Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yhteistyön mahdollisuuksiin on tartuttu määrätietoisesti. Valmistelutyössä ei ole kaihdettu hankaliakaan asiakokonaisuuksia. Vaikka työ on vielä alkuvaiheessa, konkreettisesti on edetty muun muassa opetussuunnitelmatyössä ja tukipalvelujen koordinoinnissa. Perustehtävään keskitytään tuloksekkaasti Mikkelin ammattikorkeakoulun toimiva johto hyödyntää aktiivisesti, ennakoivasti ja tuloshakuisesti laatujärjestelmän tuottamaa tietoa strategisessa suuntautumisessa ja palvelujen kehittämisessä. Tuloksellisuudesta huolehtiminen on konkretisoitunut merkittävänä tulosrahoituksena, jonka hankinnassa laatutyön tiedontuotannolla ja palautejärjestelmillä on keskeinen asema. Erityisesti auditointivierailun yhteydessä vahvistui käsitys määrätietoisesta sitoutumisesta siihen, että korkeakoulun opiskelijat saavat tutkintonsa valmiiksi määräajassa. Sama sitoutuminen perustehtävän laadukkaaseen toteutukseen kävi ilmi sekä henkilöstön että opiskelijoiden haastatteluissa. Laadunhallinnan palautejärjestelmillä, tiedontuotannolla ja ohjeistuksella on tärkeä menestyksekästä opiskelua avustava rooli. Koulutusohjelmien lakkautuspäätökset ovat yksi esi merkki siitä, miten johto on kyennyt strategisesti tärkeisiin päätöksiin, jotka perustuvat merkittävältä osin laatujärjestelmän tiedontuotantoon. Näitä erityisen vaikeita päätöksiä on tehty myös aloitteellisesti ja ennakoivasti ennen ajautumista pakkotilanteeseen. Mikkelin ammattikorkeakoulun johto on kyennyt itsenäisiin ratkaisuihin ulkoisesta paineesta huolimatta. Kehittämisen varaa on päätöksenteon läpinäkyvyydessä: henkilöstö ja opiskelijat kokivat tietonsa todellisista päätöksentekijöistä ja ratkaisujen kriteereistä riittämättömiksi. Sen sijaan tiedottamiseen yleensä ja lakkautusten toimeenpanoa koskien oltiin verrattain tyytyväisiä. Myös tapa käydä henkilökohtaiset neuvonpidot työntekijöiden kanssa vaikuttaa laadukkaalta. 28 Johto hyödyntää aktiivisesti, ennakoivasti ja tulos hakuisesti laatujärjestelmän tuottamaa tietoa strategisessa suuntautumisessa. 5 Laatujärjestelmän kehittäminen Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimivat menettelyt laatujärjestelmänsä arvioimiseen ja kehittämiseen. Ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä on syntynyt pitkäjänteisen kehittämisen tuloksena. Laadunhallinnan käytäntöjä on kehitetty suunnitelmallisesti edellisen auditoinnin jälkeen. Järjestelmä on aiempaa toimivampi ja yhdenmukaisempi koko korkeakoulussa. Käytäntöjä ja dokumentointitapoja tulisi kuitenkin edelleen kehittää, jotta kaikissa yksiköissä toimittaisiin laatujärjestelmän periaatteiden mukaisesti. Kehittämistoimia on erittäin paljon ja sen vuoksi laatujärjestelmän kuormittavuuteen on edelleen syytä kiinnittää huomiota. Laatujärjestelmän kehittäminen on kehittyvässä vaiheessa. 5.1 Laatujärjestelmän kehitysvaiheet Laatujärjestelmää on kehitetty aktiivisesti 1990-luvun alusta lähtien MAMKin laatujärjestelmää on kehitetty aktiivisesti ja monipuolisesti yhtä aikaa ammattikorkeakoulun organisaation ja rakenteen kehittämisen kanssa vuodesta 1991 lähtien. Ammattikorkeakoulun vakinaistamisvaiheessa vuonna 1997 keskityttiin yhtenäisen laatukulttuurin ja laatukäytänteiden luomiseen. Tällöin laadittiin ensimmäinen yhteinen laatukäsikirja, jota on päivitetty parin vuoden välein. Viimeisin päivitys tehtiin vuonna 2011. 29 Vuosina 1996–1999 kehitettiin opiskelija- ja henkilöstökyselyt, joita käytettiin laatupalautteen ja trenditiedon kokoamiseen sekä toiminnan kehittämiseen vuoteen 2003 saakka. Tällöin kyselyt uudistettiin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian linjausten mukaisiksi. Ensimmäiset koko ammattikorkeakoulun toiminnan kattavat, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen laatukriteeristön (TQA) mukaiset itsearvioinnit tehtiin vuosina 1998 ja 1999. Vuodesta 2001 ammattikorkeakoulun strategian seurannassa ja laatutyön ohjaamisessa on käytetty EFQM-kriteeristöä ja siihen sovitettua BSC-mittaristoa. Ensimmäinen auditointi käynnisti suunnitelmallisen kehittämistyön Ensimmäisen auditoinnin jälkeen MAMK laati jo samana vuonna saatujen kehittämissuositusten perusteella Laatu järjestelmän parantaminen – kehittämissuunnitelman vuosille 2006–2008. Suunnitelma piti sisällään kahdeksan osahanketta: 1. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä dokumentaatio 2. Laitosten ja yksiköiden laadunvarmistuksen yhtenäistäminen ja viestinnän tehostaminen 3. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan laadunvarmistuksen kehittäminen ja yhtenäistäminen 4. Tuki- ja palvelutoiminnan laadunvarmistuksen kehittäminen 5. Nykyisten laatukyselyjen ja mittareiden arviointi, priorisointi, karsinta ja täydentäminen 6. Opiskelijoiden ja MAMOKin roolin uudistaminen laadunvarmistuksessa 7. Laadunvarmistusjärjestelmän käytön suunnittelu ja kehittäminen (EFQM, BSC, ISO, johdon katselmus) 8. MAMKin johdon ja koulutustiimin toimenpiteitä vaativat kehittämisaloitteet. Jokaiselle osahankkeelle laadittiin kehittämissuunnitelmat ja niiden mukaiset toimenpiteet, joita toteutettiin kolmen vuoden aikana. Vuoden 2008 lopussa laaditussa loppuraportissa arvioitiin kehittämissuunnitelman toteutumista. MAMK arvioi ensimmäisen auditoinnin jälkeen tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta elokuussa 2010 toteutetussa laatujärjestelmän itsearvioinnissa, jonka kohteena oli laatujärjestelmän kattavuus ja toimivuus. Itsearvioinnin perusteella järjestelmä oli kunnossa, mutta sen hyödyntäminen vielä epätasaista. Kehittämiskohteina nähtiin hyvien käytäntöjen levittämisen tehostaminen ja kehittämistoimenpiteiden dokumen- 30 Johdon katselmus on jo kehittynyt hyväksi käytännöksi osana laitos- ja koulutus ohjelmatason laadunhallintaa. tointi ja tiedottaminen. Myös EFQM-itsearviointien tulosten parempaan hyödyntämiseen yksikköjen kehittämisessä kiinnitettiin huomiota. Eniten kehitettävää arvioitiin kuitenkin olevan TKI-toiminnan laadunhallinnassa, vaikka sen kehittämiseksi on tehty paljon töitä ensimmäisestä auditoinnista saadun palautteen perusteella. Aiemmin keskitetysti toteutetun TKItoiminnan hajauttaminen ja integroiminen laitosten toimintaan on todennäköisesti asettanut uusia haasteita laadunhallinnalle. Ensimmäisen auditoinnin jälkeen korkeakoulu on selkiyttänyt johdon katselmuksen tehtävää, samoin opiskelijoiden osallistamista on tehostettu sekä palautejärjestelmää ja alumnitoimintaa on kehitetty. Auditointiryhmä havaitsi vierailulla, että nämä toimenpiteet ovat kantaneet hedelmää. Opiskelijapalaute toimii hyvin ja laatukulttuuri on vahvaa koulutusohjelmissa. Johdon katselmus on kehittynyt hyväksi käytännöksi osana laitos- ja koulutusohjelmatason laadunhallintaa. Laatujärjestelmän vastuut on dokumentoitu laatukäsikirjaan selkeästi organisaatiotasojen sekä henkilöstön ja opiskelijoiden eri roolien mukaisesti. Myös laatukäsikirjojen sähköistä dokumentointia on uudistettu ja intraa sekä yksikköjen verkkoasemia on yhdenmukaistettu. Auditoinnin perusteella sähköisessä dokumentoinnissa ja sen luokittelussa on kuitenkin vielä hiomista ja keventämistä, koska laadunhallintaan liittyvää tietoa on paljon eikä tieto ole helposti löydettävissä. Laatujärjestelmän kuormittavuutta on pyritty vähentämään edellisen auditoinnin jälkeen, mutta auditointivierailun perusteella järjestelmä vaatii edelleen keventämistä ja selkiyttämistä, kuten luvussa 3.3 on jo todettu. TKI-toiminnan laadunvarmistuksen kehittämiseen ja yhtenäistämiseen kiinnitettiin paljon huomiota ensimmäisen auditoinnin jälkeen ja sitä parannettiin muun muassa benchmarkingia apuna käyttäen. Myös tukipalveluille luotiin omat asiakaspalvelukyselyt ja laadittiin mittaussuunnitelmat. KyAMK-yhteistyön syventyessä tukipalveluyhteistyö on vahvistunut ja laadunhallinnan käytäntöjen yhtenäistäminen on meneillään. Myös sidosryhmäpalautteen tehostaminen nousi esille ensimmäisen auditoinnin yhteydessä. Auditointivierailulla havaittiin kuitenkin, että korkeakoulun sidosryhmäpalautekäytänteet vaativat edelleen systematisointia. MAMKissa on kehitetty laatujärjestelmää ensimmäisen auditoinnin jälkeen aktiivisesti ja monipuolisesti. Tosin osittain samoja kehittämistarpeita esiintyy edelleen kuin ensimmäisessä auditoinnissa. 31 5.2 Laatujärjestelmän kehittämismenettelyt Laatujärjestelmää kehitetään korkeakoulussa monin eri tavoin MAMKin toimittaman itsearviointimateriaalin mukaan MAMKissa laatukulttuurilla tarkoitetaan toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen ilmapiiriä, jossa aktiivisesti ja määrätietoisesti tunnistetaan vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Tavoitteena on toiminnan laadun jatkuva parantaminen ja vahvuuksien ylläpitäminen ja hyödyntäminen. MAMKissa korostetaan henkilöstön ja opiskelijoiden roolia laadun tekijöinä. Laatujärjestelmää kehitetään monin eri tavoin. Laatujärjestelmän kehittämisestä vastaa MAMKin laatu- ja arviointitiimi. Sisäisiä menettelyjä ovat itsearvioinnit, laatukierrokset ja kehittämisfoorumit. Laatujärjestelmän itsearviointi tehdään joka kolmas vuosi. EFQM-itsearviointeja tehdään kolmen–viiden vuoden välein. Muita itsearviointeja on toteutettu liittyen esimerkiksi laatuyksikköhakemuksiin, rakenteelliseen kehittämiseen ja ulkoisiin arviointeihin. Itsearvioinnin toteuttavat ammattikorkeakoulun johto ja yksiköiden laatuvastaavat. Laatu- ja palvelujohtaja ja laatusuunnittelija suorittavat ns. laatukierroksen laitoksilla ja yksiköissä noin kolmen vuoden välein. MAMKin kuvauksen mukaan tilaisuudessa käsitellään laatutyön kuvaukset ja laatudokumenttien sähköinen arkistointi sekä keskustellaan ajankohtaisista laadunhallintaan liittyvistä kehittämisteemoista. Kaikkien MAMKin laitosten ja yksiköiden laadunhallintamenettelyt on kuvattu yhteisen mallin mukaan. MAMKin johtoryhmä on vuodesta 1998 lähtien toteuttanut vuosittain yksiköissä johdon katselmuksen. Tavoitteena on arvioida yksikön toimintaa ja tuloksia sekä tukea ja edistää itseohjattua kehitystyötä. Lisäksi katselmuksissa käsitellään edellisenä vuonna sovitut kehittämistoimenpiteet sekä sovitaan uusista kehittämistavoitteista palautejärjestelmän antamien tulosten ja johdon katselmuksen pohjalta. Katselmuksissa käsitellään vuosittain päivitetyt laatutyön kuvaukset ja tukipalveluyksiköiden osalta myös prosessien ja menettelyohjeitten päivitystilanne ja -tarve. Laitoksittain laadituissa tuloskorteissa kuvataan toimenpiteet strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja määritellään niihin liittyvät indikaattorit. Johto seuraa toteumaa säännöllisesti ja arvioinnin perusteella suunnataan kehittämistoimenpiteitä. Myös kehityskeskusteluissa ja katselmuksissa seurataan tulosten saavuttamista. MAMKin laatutyön kehittämismenettelyt ovat monipuolisia ja kehittämistoimia on ollut vuosittain useita. Auditoinnin 32 MAMKissa korostetaan henkilöstön ja opiskelijoiden roolia laadun tekijöinä. Laatutyön kehittämis menettelyt ovat monipuolisia ja kehittämistoimia on ollut vuosittain useita. perusteella on kuitenkin ollut haastavaa saada kokonaiskuvaa MAMKin laatujärjestelmän kehittämistoimien vaikuttavuudesta ja systemaattisuudesta laatumateriaalin runsauden ja moniportaisen jaottelun vuoksi. Auditointiryhmälle jäi osittain epäselväksi, miten laatujärjestelmän kehittämistoimenpiteet ovat valikoituneet, miten ne on vaiheistettu ja miten niistä saatuja tuloksia on hyödynnetty toiminnassa. Uhkana voi olla, että kehittämisen punainen lanka hukkuu kehittämistoimien ja niiden dokumentaation runsauden ja hajanaisuuden vyyhteen. MAMKin vahva ja osallistava laatukulttuuri antaa vahvan pohjan laatujärjestelmän jatkokehittämiselle. 33 6 Korkeakoulun perustehtävien laadunhallinta 6.1 Tutkintotavoitteinen koulutus Mikkelin ammattikorkeakoululla tutkintotavoitteisen koulutuksen toimivat laadunhallinnan menettelytavat edistävät toiminnan kehittämistä ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteet kytkeytyvät pääosin korkeakoulun kokonaisstrategiaan. Opiskelijan laatuvastuuksi mainittu palautteen antaminen toteutuu ammattikorkeakoulun arjessa hyvin. Koulutuksen laadunhallinnasta ja tuloksellisuudesta huolehtivat sekä opiskelijat että henkilökunta. Opiskelijavastaavan keskeinen rooli koetaan tärkeäksi opiskelijan opintojen edistäjänä. Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunhallinta on kehittyvässä vaiheessa. Koulutuksen laadunhallinnan kokonaisuus on selkeä ja systemaattinen Mikkelin ammattikorkeakoulun vuosille 2010–2015 laaditun Kehittämissuunnitelman (Kesu) mukaan MAMK profiloituu elinikäisen oppimisen korkeakouluksi ja vahvaksi TKI-korkeakouluksi, jonka vahvuutena on myös Venäjä-osaaminen. Koulutusprosessin osalta Kesua täydentää Pedagoginen strategia ja sitä puolestaan Elinikäisen oppimisen toimenpideohjelma. MAMK on monialainen ammattikorkeakoulu, jolla on opiskelijoita kaikilla kahdeksalla koulutusalalla. Kampukset sijaitsevat kolmessa kaupungissa, Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Kaikissa kaupungeissa toiminta on keskitet- 34 ty yhdelle kampukselle. Vuonna 2013 metsätalouden koulutus siirtyy Pieksämäeltä Mikkeliin, eikä Pieksämäelle jää enää tutkintoon johtavaa koulutusta. Mikkelin ammattikorkeakoulu on kehittänyt aktiivisesti koulutusohjelmarakennettaan. Auditointiaineiston mukaan lakkautuvia koulutusohjelmia on kokonaisuudessaan seitsemän, joista neljä on tekniikan ja liikenteen alalta ja kolme kulttuurialalta. Kulttuurialan koulutus lakkaa MAMKista lähivuosina kokonaan, koska alalle ei oteta enää opiskelijoita vuodesta 2013 lähtien. Vuonna 2012 Mikkelin ammattikorkeakoulussa oli yhteensä 3956 läsnäolevaa opiskelijaa, joista 1041 opiskeli aikuiskoulutuksessa. Vuonna 2011 ammattikorkeakoulussa suoritettiin yhteensä 933 tutkintoa, joka ylitti selvästi opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa solmitun tavoitesopimuksen tutkintotavoitteet. Tutkintotuottavuuden perusteella Mikkelin ammattikorkeakoulu on ollut yksi Suomen tehokkaimmista ammattikorkeakouluista. MAMKin Kehittämissuunnitelmassa kuvataan koulutuksen tavoitteet seuraavasti: n MAMK tuottaa opiskelijoille työelämän vaatimaa ammatillista osaamista, uusia ajattelutapoja ja elinikäisen opiskelun valmiuksia sekä tukee opiskelijoita aktiiviseen kansalaisuuteen. n Koulutusohjelmatarjonta vastaa ensisijaisesti alueen työvoimatarpeen kysyntään. Osa koulutusohjelmista profiloituu valtakunnallisesti. Kaikille ammattikorkeakoulun valitsemille painoalueille kehitetään YAMK-tutkintoja, joista osa on kansainvälisiä. n Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa lisätään opetuksen, kirjasto- ja tietopalvelujen sekä tietohallinnon vuorovaikutusta ja haetaan tehokkuutta parantavia yhteistyömuotoja. n Koulutusta, oppimisympäristöjä, opetus- ja ohjauskäytänteitä sekä -järjestelyjä kehitetään tukemaan elinikäistä oppimista. n Koulutusohjelmien laatua ja tuloksellisuutta seurataan. Tavoitteena on vetovoimainen koulutus, korkea läpäisyaste, valmistuminen normiajassa ja korkea työllistyminen. Kehittämissuunnitelmaa täydentävässä Pedagogisessa strategiassa 2008–2012 kuvataan MAMKin oppimisnäkemys, opetuksen, oppimisen, opintojen ohjauksen ja arvioinnin yhteiset toimintaperiaatteet sekä pedagogisen toiminnan kehittämistavoitteet ja toimenpiteet. Auditoinnin perusteella ei tullut kuitenkaan selvää näyttöä pedagogisen strategian kytkeytymisestä koulutuksen käytännön kehittämiseen. 35 Kuvio 3. Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunhallinnan PDCA-sykli Tutkintoon johtavan koulutuksen auditointiaineiston kokonaisuus on looginen ja selkeä. Korkeakoulun perustehtävien kuvaaminen saman toimintamallin mukaan (PDCA-sykli) tuo havainnollisesti esiin, miten jatkuvan kehittämisen ajatellaan etenevän. Samalla se kuvaa keskeiset asiat koulutusohjelman strategisesta suunnittelusta (plan), toteutuksesta (do), arviointi- ja palautejärjestelmästä (check) sekä kehittämistoimista (act). Sama rakenne jäsentää kaikkien perustehtävien laadunhallintaa. Varsinaisen auditointiaineiston lisäksi tutkintoon johtavan koulutuksen laatumateriaalia oli todella runsaasti sekä sähköisesti että erilaisissa oppaissa ja ohjeistoissa. Haastatteluissa kävi ilmi, että osa henkilöstöstä piti dokumentaatiota liiankin runsaana ja kuormittavana. Laadunhallinnan yhteistyötä MAMKin ja KyAMKin opetussunnitelmien kehittämisessä MAMKin tutkintotavoitteisen koulutuksen kehittäminen pohjautuu edellä kerrotun mukaisesti pedagogiseen strategiaan 2008–2012. Haastattelujen perusteella strategian uudistamisprosessia ei ole käynnistetty vuoden 2012 aikana, koska ammattikorkeakoululain uudistamisprosessi on vielä kesken. MAMKissa toteutettiin kuitenkin keväällä 2012 koko am 36 Uudistus oli yhteisesti aikataulutettu ja toteutettiin yhtä aikaa molemmissa ammattikorkeakouluissa. mattikorkeakoulua koskeva opetussuunnitelmien uudistaminen. Useissa haastatteluissa kävi ilmi, että Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä tehdään strategiatason lisäksi myös käytännön toiminnan kehittämisessä. Hyvänä esimerkkinä tästä on ammattikorkeakoulujen välillä tehty tiivis yhteistyö tutkintoon johtavien koulutusohjelmien opetussuunnitelmien uudistamisessa. Uudistamisen pohjana oli opetussuunnitelmakatselmus. Uudistus oli yhteisesti aikataulutettu ja toteutettiin yhtä aikaa molemmissa ammattikorkeakouluissa. Uudistamisen pohjana oli MAMKin laatujärjestelmän mukainen opetussuunnitelmakatselmus. Haastatteluissa ilmeni, että uudistamisen tarkoituksena on yhtenäistää opetuskäytäntöjä KyAMKin kanssa. Haastatteluiden perusteella ei kuitenkaan tullut esiin selkeää syytä, miksi juuri nyt oli oikea aika toteuttaa opetussuunnitelmien laaja uudistamistyö, vaikka vielä ei tarkkaan tiedetä vuonna 2014 toteutuvan ammattikorkeakoululainsäädännön muutosten vaikutuksia. Tavoitteena on, että vuonna 2014 opiskelijat voivat valita opintoja kumppani-ammattikorkeakoulusta. MAMKin ja KyAMKin yhteiset opetussuunnitelmakäytännöt mahdollis tavat koulutustarjonnan päällekkäisyyden karsimisen ja tuovat synergiaetuja muun muassa kielipalveluissa ja kesäopintotarjonnassa. Parhaillaan työn alla on yhteinen Masters School -periaatteella toteutettava opetussuunnitelmien uudistamistyö, jossa YAMK-tutkintojen opetussuunnitelman rakenteeseen tuodaan pää- ja sivuaineet. Edellä kuvattua voidaan pitää osoituksena siitä, että KyAMKin ja MAMKin tutkintotavoitteisen koulutuksen yhteistyössä huomioidaan myös laadunhallinnan kehittäminen. Mikkelin ammattikorkeakoulussa on pedagogisen strategian mukaisesti osaamisperustaiset opetussuunnitelmat. Niiden laadinnassa on huomioitu Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n sekä eurooppalaisen (EQF) ja kansallisen (NQF) tutkintojen ja osaamisen viitekehyksen vaatimukset. Haastatteluissa kävi ilmi, että osaamisperustaisuus ja osaamisen arviointi eivät ole henkilöstölle kaikilta osin selkiytyneet, joten ne vaikuttivat vielä tässä vaiheessa osin päälle liimatuilta. Haastatteluissa kävi ilmi, että työelämäläheisyyttä pyrittiin varmistamaan opetussuunnitelmassa tiiviillä vuorovaikutuksella työelämän kanssa. Opetussuunnitelmien uudistuksen yhteydessä MAMK otti käyttöön SoleOPS-opetuksen suunnittelujärjestelmä, jonka myötä pystyttiin parantamaan opetussuunnitelmtyön laadun- 37 hallintaa varmistamalla yhtenäiset toimintatavat opetussuunnitelmien laadinnassa ja dokumentoinnissa. Auditointiaineistossa esiteltiin juuri laadittuja uusia opetussuunnitelmia. Suunnitelmat otettiin käyttöön vasta syksyllä 2012, joten niiden toimivuudesta oli auditointiprosessin aikaan vielä hyvin vähän tietoa. Työelämäläheistä koulutusta ja korkeakoulun rakenteen tiivistämistä MAMKin tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunhallinnan eräänä keskeisenä kehittämistoimenpiteenä mainitaan TKIja palvelutoiminnan integrointi opetukseen. Tämä edellyttää opiskelijoiden osallistumista TKI-toimintaan. Opinnäytteet tehdään dokumenttien mukaan työelämäläheisesti ja opiskelijat ovat mukana TKI-hankkeissa. Tämä vahvistui myös haastatteluissa, joiden mukaan kaikki opettajat eivät kuitenkaan osallistuneet TKI-toimintaan. Opettajien osallistumista tulisikin vielä aktivoida opetuksen ja TKI-toiminnan integroinnin vahvistamiseksi. MAMKin elinikäisen oppimisen laatutavoitteet näyttävät toteutuvan erityisesti aikuiskoulutuksen pedagogisten käytänteiden osalta. He kertoivat voivansa yhdistää työn ja opiskelun melko hyvin ja moni heistä pystyy liittämään opinnäytetyönsä omaan työhönsä ja työyhteisönsä kehittämiseen. Myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessi (AHOT) vaikuttaa olevan aktiivisesti käytössä. Lakkautettavien koulutusohjelmien opiskelijat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä tapaan, jolla heitä oli informoitu tulevista muutoksista. He pitivät tärkeänä koulutustarjonnan riittävyydestä huolehtimista opintojen päättymiseen saakka. Opiskelijat olivat jonkin verran huolissaan opintojen mahdollisesta viivästymisestä. HOPS-keskusteluissa oli kuitenkin opiskelijoiden mukaan tehty suunnitelmat opintojen loppuun saattamiseksi. Laatupalautteita ja muita yhteisiä asioita oli käsitelty henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteisissä kehittämisfoorumeissa. Lisäksi opiskelijakunnan ja johdon välillä on ollut tiivis keskusteluyhteys rakenteellisista ratkaisuista, ja MAMOK on toiminut aktiivisesti muutoksessa. Henkilöstön mielestä lakkautuksien perusteet olivat jääneet osittain epäselviksi. Tiedossa kuitenkin oli, että päätökset liittyivät osaksi valtakunnallisiin linjauksiin. Lakkautuspäätökset ovat vaikuttaneet henkilöstön työnkuviin ja lisänneet työkuormaa. Myös lähityöyhteisön vuorovaikutuksen kerrottiin muuttuneen jonkin verran. Osa lakkautettavien koulutusohjelmien opettajista koki, että he olivat jääneet syrjään ammatti 38 Ammattikorkeakoulussa on laadittu menettelyohjeet lakkaaviin koulutusohjelmiin. korkeakoulun kehittämisestä ja heidän työyhteisönsä oli vähitellen hajonnut. Tavoitteena on kuitenkin toteuttaa edelleen laadukasta koulutusta, vaikka henkilökunnan määrä vähenee asteittain. Vaikutti siltä, että kokonaisuutena lakkautettujen koulutusohjelmien opiskelijoista ja henkilöstöstä on huolehdittu ja tukijärjestelmiäkin on saatavilla, esimerkiksi kuraattori- ja terveydenhoitopalvelut, työnohjaus ja koulutusmahdollisuudet. Ammattikorkeakoulussa on laadittu menettelyohjeet, jossa kuvataan opettajien työn suunnittelun ja opintojen toteuttamisen periaatteet lakkaavissa koulutusohjelmissa. Voisi kuitenkin olla tarpeen laatia systemaattinen muutosohjelma, johon liittyisi säännöllinen opiskelijoiden opintojen edistymisen ja henkilökunnan työkuorman seuranta sekä tiedotus muutoksen etenemisestä. Näin voitaisiin edistää koulutuksen laadukkuutta ja tuloksellisuutta sekä koulutusohjelman opiskelijoiden ja henkilöstön työhyvinvointia lakkautettavissa koulutusohjelmissa Kirjasto ja opiskelijapalvelut esimerkkejä toimivista tukipalveluista Auditointiaineistossa kerrotaan, että opetuksen tukipalveluiden kehittämiseksi kootaan tietoa opiskelijoille ja henkilöstölle säännöllisesti tehtävillä asiakaskyselyillä. Ohessa kuvataan lyhyesti, minkälaisia kirjaston ja opiskelijapalveluiden laatutoimintaa kuvaavia näkökulmia tuli esiin haastatteluissa. Haastatteluissa kerrottiin, että kirjasto- ja tietopalvelut on hyvin keskeinen tukipalvelu koulutusohjelmien opetustyön kannalta. Tiedonhankinnan opetus on integroitu MAMKin yhteisiin opintoihin ja toinen tärkeä kirjaston tehtävä liittyy opinnäytetöiden ohjaukseen. Kirjasto järjestää opiskelijoille kirjastoinfoja sekä tiedonhankinnan opetusta ja auttaa henkilöstöä uuden materiaalin hankinnassa. Laitoksilta osallistutaan myös kirjaston julkaisutoimintaan. Kirjaston keskeisin palautekanava on kahden vuoden välein toteutettava valtakunnallinen ammattikorkeakoulukirjastojen käyttäjäkysely. Haastatteluissa ilmeni, että MAMKin kirjastopalvelut ovat käyttäjäkyselyn mukaan valtakunnan keskitasoa. Henkilöstö toi haastatteluissa esiin kirjastopalveluiden tärkeyden ja tyytyväisyytensä hyvin toimiviin palveluihin. MAMKin kirjastossa suhtauduttiin pääosin positiivisesti MAMKin ja KyAMKin kirjastojen yhdistämissuunnitelmiin. Haastatteluiden mukaan kirjastot ovat valmistautuneet muutokseen tekemällä yhteistä laatutyötä jo muutamien vuosien ajan etsimällä yhteisiä käytänteitä ja yhtenäistämällä prosesseja. 39 Auditointihaastatteluihin osallistuvien opiskelijapalveluiden edustajien mukaan opintosihteerin tehtävänä on auttaa vastuualueelleen kuuluvia opiskelijoita (yleensä noin 700–800) opiskelijan opiskeluprosessin eri vaiheissa. Opiskelijapalveluiden toimivuutta arvioidaan opiskelijoille ja henkilöstölle säännöllisesti tehtävillä asiakastyytyväisyyskyselyillä. Lisäksi vaihto-opiskelijoilta kerätään kahdesti vuodessa palautetta kansainvälisistä opiskelijapalveluista. Haastatteluiden mukaan MAMKin ja KyAMKin opiskelijahallinnoissa on aloitettu toiminnallinen yhteistyö. Samalla on kehitetty yhteistä laatutoimintaa toteuttamalla samansisältöinen asiakastyytyväisyyskysely. Lisäksi parin vuoden ajan on tältä pohjalta yhdessä parannettu opiskelijahallinnon prosesseja. Menettelyt vaikuttavat tarkoituksenmukaisilta, sillä haastatteluissa ilmeni, että opiskelijapalveluihin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. ”Opettajat pitävät opiskelijat hyppysellä” MAMKissa on auditoinnin perusteella selkeä ja toimiva ohjausjärjestelmä, joka koostuu opiskelijavastaavista, tuutor-opiskelijoista sekä kuraattori- ja opintopsykologipalveluista. Koulutusohjelmatasolla opiskelijan ohjauksesta vastaavat pääasiassa tehtävään nimitetyt opiskelijavastaavat (OVA). Heitä voi olla koulutusohjelmasta riippuen yksi tai useampi. Monien opiskelijoiden haastatteluissa tuli esiin OVAn merkitys opiskelijoiden opiskelun tukena ja HOPS-ohjaajana. Heidän tehtävänään on tukea opiskelijoiden sitoutumista opintoihin ja opintojen sujuvaa etenemistä. OVAt käyvät opiskelijoiden kanssa HOPS-keskustelut vuosittain ja toimivat myös opiskelijan tukihenkilönä harjoitteluun liittyvissä asioissa. Opiskelijavastaavat ovat ensimmäinen taho, johon opiskelijat ottavat yhteyttä ongelmissaan ja ohjaavat opiskelijaa tarvittaessa eteenpäin. Opiskelijavastaavilla on tärkeä rooli myös MAMKin laatutyössä. He esittelevät laatujärjestelmän opiskelijoille ja käsittelevät laatupalautteiden tuloksia opiskelijoiden kanssa. OVA on lähellä opiskelijoita, kanssakäyminen on välitöntä ja toimintakulttuuriin kuuluu opiskelijan mahdollisiin opiskeluongelmiin puuttuminen nopeasti. MAMKin hyvänä käytäntönä on erityisesti opiskelijoista kiinni pitäminen. OVAlla näyttää olevan keskeinen tehtävä opiskelijan opintojen tukemisessa. Haastattelujen perusteella myös koko muu MAMKin henkilöstö osallistuu opiskelijan ohjaukseen, jolloin opiskelijoille välittyy kuva, että heis- 40 Toimintakulttuuriin kuuluu opiskelijan mahdollisiin opiskeluongelmiin puuttuminen nopeasti. tä oikeasti välitetään. Tämä näkyy konkreettisesti korkeina opintopistekertyminä ja hyvänä tutkintotuottavuutena. Auditointivierailun ja -aineiston mukaan opintoprosessin laadunhallinnan menettelyt ovat erittäin tehokkaita. Koulutusohjelmissa on vahva arviointikulttuuri, joka on tiiviisti kytketty opetuksen toteuttamiseen. Haastatteluissa tuli tosin ilmi, että käytännöt laitoksilla eivät ole samoja laajasta ohjeistuksista ja yhteisen mallin mukaisesta laadunhallinnan kuvauksesta huolimatta. Tämä voi johtua osittain siitä, että organisaatiouudistuksen myötä arviointikäytännöt uusituilla laitoksilla eivät ole vielä vakiintuneet. Auditointimateriaalin mukaan opiskelijan erityisinä vastuina laatutyössä on palautteen antaminen ja palautekyselyihin vastaaminen. Opiskelijapalautetta kerätään systemaattisesti. Opiskelijoille suunnattuja palautekyselyitä ovat esimerkiksi vuosittain toteuttavat tulokyselyt ja koulutuksen kehittämiskyselyt sekä opintojaksokohtaiset väli- ja loppupalautteet ja valtakunnallinen OPALA-kysely valmistumisvaiheen opiskelijoille. Laatu- ja arviointitiimissä on opiskelijakunnan nimeämiä opiskelijaedustajia ja lisäksi MAMOKin nimeämät opiskelijat toimivat laitosten kehittämisfoorumeissa, joihin osallistumisesta opiskelijat saavat myös opintopisteitä. Haastattelut vahvistivat, että opiskelijat voivat vaikuttaa koulutuksen toteutukseen erityisesti opiskelijapalautteen kautta. He toivat esimerkkeinä esiin muun muassa opinto jaksojen painopisteisiin vaikuttamisen ja käytännön harjoittelun lisääntymisen palautteiden perusteella. Lisäksi pitempikestoisilla opintojaksoilla kerättiin myös välipalautetta, jolloin palaute vaikuttaa jo käynnissä olevan opintojakson toteutta miseen. Opiskelijoiden mielestä opettajat huomioivat heidät ihmisinä ja kynnys keskusteluun opettajan kanssa on matala. Opettajat ottavat yhteyttä opiskelijaan, jos hän on putoamassa opinnoista. Opetushenkilöstön edustajien mukaan heidän roolinaan on toimia välittäjänä opiskelijoiden ja johdon välillä laatuasioissa. Opiskelijoiden näkemyksiä arvostetaan ja opiskelijoita halutaan kuulla myös laitosten johdossa. Hyvänä esimerkkinä tästä on opiskelijaedustajan osallistuminen laitosten johtotiimin kokouksiin. Opiskelijat kokivat positiiviseksi ja opiskeluaan tukevaksi myös opiskelijoiden keskinäisen ryhmähengen ja opiskelijatuutor-toiminnan. MAMKin tutkintoon johtavan koulutuksen laatutoiminnan eräänä keskeisenä periaatteena on turvata opiskelijan mo- 41 nipuoliset mahdollisuudet koulutuksen kehittämiseen palautetta antamalla. Opiskelijoiden haastatteluista välittyi usko opiskelijan vaikutusmahdollisuuksiin ja positiivinen opiskeluilmapiiri. Opiskelijasta huolehtimisen periaate puolestaan vaikuttaa keskeisesti koulutuksen tuloksellisuuteen, joka näkyy korkeina opintopistekertyminä ja tutkintojen suurena määränä. Opiskelijoiden laatuvastuu näyttää siis toteutuvan laatujärjestelmässä esitetyllä tavalla ja koskettavan opiskelijan arki päivää. 6.2 Tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöt 6.2.1 Ympäristöteknologian koulutusohjelma Ympäristöteknologian koulutusohjelman laatutyöstä on selkeää näyttöä. Palaute- ja arviointimenettelyt ovat toimivia ja edistävät koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen laadukkuutta. Erityisesti opiskelijapalautejärjestelmää käytetään systemaattisesti ja opiskelijat kokivat tulleensa hyvin kuulluiksi. Työelämäyhteydet toimivat hyvin, mutta sidosryhmäpalautteen systematisointia voisi vielä kehittää. Ympäristölaboratorio vaikuttaa hyvin toimivalta oppimis- ja kehittämisympäristöltä. TKI-toiminta toteutuu pääosin hyvin, mutta osa opettajista ei ole vielä sitoutunut TKItyöhön. Opiskelijavastaavan työpanos opiskelijoiden ohjaajana on merkittävä ja keskeiset tukipalvelut ovat toimivia. Ympäristöteknologian koulutusohjelman laadunhallinta on kehittyvässä vaiheessa. Tekniikan ja liikenteen alaan kuuluvaan ympäristöteknologian koulutusohjelmaan otetaan vuosittain 45 opiskelijaa nuorten tutkintoon johtavaan koulutukseen. Vuonna 2011 koulutusohjelmassa oli 118 nuorten koulutuksen ja 33 aikuiskoulutuksen opiskelijaa. MAMKilla on myös ympäristöteknologian ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutusohjelma, jossa syksyllä 2011 opiskeli yhteensä 51 opiskelijaa. Koulutusta toteutetaan Mikkelissä Kasarmin kampuksella. Koulutusohjelman toimialaan kytkeytyy paljon ammattikorkeakoulun TKI-toimintaa. Ympäristölaboratorio on koulutuksen keskeinen oppimisympäristö. 42 Koulutuksen suunnittelu Opiskelijoita ja työelämää kuunneltiin opetussuunnitelman kehittämisessä Ympäristöteknologian koulutusohjelmalla on selkeästi määritelty osaamisperusta. Kolme ydinosaamisaluetta ovat elinympäristöturvallisuus, mittaus- ja monitorointiosaaminen sekä lainsäädäntö- ja viranomaistyö. Koulutusohjelman tuottama keskeinen osaaminen on erityisesti julkisen sektorin ja pk- yritysten tarpeita palveleva laaja-alainen ympäristö- ja ympäristöterveysosaaminen. Ympäristöteknologian koulutusohjelman opetussuunnitelman pohjana ovat pedagogisen strategian mukaisesti osaamisperustaiset opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelmatyössä on noudatettu MAMKin ja KyAMKin ohjeistusta prosessin etenemisestä, sisällöstä ja aikataulusta. Lisäksi koulutuksen kehittämistä varten on tehty opetussuunnitelmakatselmuksen mukainen itsearviointi. Tätä voidaan pitää osoituksena siitä, että näiden ammattikorkeakoulujen yhteistyö elää arjessa. Ympäristöteknologian koulutusohjelmassa on pyritty aktiivisesti varmistamaan tutkintojen työelämävastaavuus. Esimerkkinä mainittakoon koulutusohjelman opetussuunnitelmaluonnosten käsittelyt erilaisissa sidosryhmätapaamisissa (muun muassa ympäristöteknologian neuvottelukunta), opiskelijoiden tekemät työelämähaastattelut sekä osallistuminen insinöörikoulutuksen valtakunnallisten työryhmien toimintaan. Lisäksi opiskelijoiden palaute ja kannanotot on huomioitu suunnittelutyössä. Nämä systemaattisesti toteutetut laadunhallinnan menettelyt tukevat osaltaan opetussuunnitelmatyötä ja koulutuksen suunnittelua. MAMKin itsearvioinnissa kehittämiskohteiksi mainittiin muun muassa heikko vetovoima, koulutuksen kehittämiskyselyn alhaiset tulokset ja laatutyön vastuiden selkiyttäminen. Mahdolliset suunnitelmat tai toimet laatuvastuiden kehittämiseksi eivät tulleet esiin haastatteluissa. Ympäristöteknologian koulutusohjelmasta vastaava henkilöstö on suhtautunut vakavasti kehittämiskyselyissä saamansa opiskelijapalautteeseen. Henkilökunta oli kirjannut itsearvioinnissaan opiskelijoiden kriittisen palautteen käsittelyn yhdeksi kehittämiskohteeksi. Koulutusohjelman kehittämisfoorumin opiskelijajäsenet olivat koulutusjohtajan pyynnöstä keränneet opiskelijoita askarruttavia asioita kehittämisfoorumiin. Opiskelijoiden haastattelussa vahvistui, että palautteista oli keskusteltu opettajien kanssa ja kriittinen palaute oli otettu huomioon opetussuunnitelmien uudistustyössä muun muassa 43 muuttamalla joidenkin opintojaksojen sisältöä tai painotuksia. Opiskelijat kokivat, että heidän kommenttinsa oli huomioitu opintojaksojen suoritustavoissa. Opettajat kertoivat haastattelussa, että palautteen perusteella uuden opetussuunnitelman osaamiskokonaisuuksista on pyritty tekemään aiempaa opiskelijalähtöisempiä. Myös opetuksen ja TKI-toiminnan integroinnin tarpeita on huomioitu aiempaa paremmin. Nämä sinänsä positiiviset toimet eivät vielä näkyneet koulutuksen seurantaindikaattoreissa. Opetussuunnitelmauudistuksen aikataulu on sovitettu yhteen KyAMKin kanssa, ja samalla pystyttiin myös kuulemaan sidosryhmien tarpeita. Esimerkiksi ympäristöturvallisuuden alueellisessa klusterissa toimimisen kautta saatiin lisää työelämäkompetenssia ympäristöturvallisuuden opetukseen. Lisätietoa osaamistarpeista on hankittu valtakunnallisista strategioista, maakuntastrategioista, itsearviointien avulla ja opiskelijoiden tekemistä selvityksistä. Koulutusohjelmalla on tiiviit suhteet työelämän ja sidosryhmien kanssa, ja tietoa sidosryhmien tarpeista on saatu monin eri tavoin. Varsinaisia sidosryhmäkyselyitä on kuitenkin tehty harvoin. Säännöllisesti toistettujen kyselyjen avulla saatua tietoa sidosryhmiltä ei siis ole ollut saatavilla opetussuunnitelman kehitystyössä. Koulutusohjelmassa olisikin hyvä kehittää sidosryhmien palautejärjestelmää nykyistä systemaattisemmaksi. Koulutuksen toteutus ja oppimisen arviointi Opiskelijoilla on vastuu opinnoista, mutta myös tukea on tarjolla MAMKin itsearviointiraportissa kerrotaan, että jokaisella opiskelijalla on vastuu opinnoistaan ja häneltä odotetaan aktiivista läsnäoloa sekä tehtävien tekemistä ja palautusta sovitun aikataulun mukaisesti. Toisaalta painotetaan oppimisen yhteisöllistä luonnetta ja kokemusten reflektointia. Opiskelijan ohjauksen menetelmät tukevat hyvin opiskelijan polun toteutumista. Haastatteluiden perusteella opiskelijan vastuu ja toisaalta hänen saamansa tuki näyttävät toteutuvan koulutuksessa. Opiskelijat kertoivat kirjaavansa HOPSiinsa arvioita ja tavoitteita ammatillisen osaamisensa vaiheista vuosittain suhteessa omaan tutkinnon suorittamiseen. Haastatteluiden mukaan opintojen ohjaus tukee opiskelijoiden omien tavoitteiden saavuttamista ja persoonallista kasvua. Henkilökohtaisena ohjaajana toimii opiskelijavastaava (OVA), joka auttaa myös opiskelijahuoltoon liittyvissä asiois- 44 Palautteen perusteella uuden opetussuunnitelman osaamiskokonaisuuksista on pyritty tekemään aiempaa opiskelijalähtöisempiä. Opintojen ohjaus tukee opiskelijoiden omien tavoitteiden saavuttamista ja persoonallista kasvua. sa. Tämä vaikutti haastatteluiden perusteella erittäin tärkeältä opiskelijoiden opintojen etenemisen kannalta. Myös tuutor-opiskelijakäytänne on osaltaan edistämässä erityisesti aloittavien opiskelijoiden sopeutumista uuteen opiskelupaikkaan. Työtä tehdään haastatteluiden mukaan yhdessä OVAn kanssa. Tavoitteena on myös ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ryhmäytyminen. Ympäristöteknologian koulutusohjelman opiskelijoiden työllistymisluvut ovat olleet melko heikot ja opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä pohdittiin erityisesti toimialan osaamistarpeita ja keinoja, jolla voitaisiin tukea valmistuvien työllistymistä. Joitain korjausliikkeitä oli pyritty tekemään, mutta haastatteluissa kerrottiin, että työllistymisen tukemisen keinojen suunnittelussa on vielä paljon pohdittavaa. Koulutusohjelman vahva ohjausjärjestelmä tukee myös ponnisteluita työllistymisen ja hakijamäärien paranemiseen. Hyvä esimerkki ohjauksen vaikutuksesta koulutusohjelman tuloksiin on opintopistekertymän voimakas lisääntyminen vuosina 2010–2011. Tutkintojen suorittaneiden ja työllistyneiden määrissä ko. toiminta ei vielä kuitenkaan näy. Sen sijaan hakijamäärät ovat kasvaneet merkittävästi vuonna 2012. TKI-toiminta ja ympäristölaboratorio – opiskelijoiden tärkeät oppimisympäristöt Opetushenkilöstön mukaan ympäristölaboratoriossa tehdään soveltavaa tutkimustyötä ja hyvin monella opintojaksolla on jonkinlainen linkki laboratorioon. Se toimii oppimisympäristönä koulutusohjelman opiskelijoille ja on osa koulutusohjelman TKI-toimintaa ja palveluliiketoimintaa. Ympäristölaboratorio on tärkeä ympäristö myös koulutusohjelman asiakkaille. Laboratorion hankkeissa on opiskelijoita harjoittelijoina ja opinnäytetyöntekijöinä. Laboratorion henkilökunta myös ohjaa heitä. Ympäristöteknologian koulutusohjelman itsearviointiraportin mukaan koulutusohjelmassa on huomioitu MAMKin strategian tavoite TKI-toiminnan ja opetuksen integroinnista jo opetussuunnitelman valmistelun yhteydessä laatimalla erilliskuvaus ”TKI-integraatio ympäristöteknologian koulutusohjelmassa”. Kuten edellä mainittiin, pyritään opiskelijoiden ammatillisten valmiuksien kehittymistä tukemaan jo opintojen alkuvaiheessa. Harjoittelu tehdään hankkeissa tai harjoitteluun liitetään työnantajaa palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Lisäksi kaikkien koulutusohjelman opinnäytetöiden sanottiin olevan työelämälähtöisiä. 45 Haastatteluryhmän opiskelijoilla oli positiivisia kokemuksia ympäristölaboratoriossa työskentelystä. Työ oli kiinnostavaa ja kokemukset olivat positiivisia. Tekeillä olevat opinnäytetyöt liittyivät laboratoriossa tehtäviin hankkeisiin tai projekteihin. Erityisen hyvänä kokemuksena opiskelijat pitivät ns. Projektihässäkkää (Projektimessut-tapahtuma), jossa ympäristöteknologian opiskelijat tekivät soveltavia ympäristötutkimuksia, jotka kytkettiin osaksi opetussuunnitelman toteutusta. Projektissa oli mukana koko opiskelijaryhmä. Opiskelijoiden mukaan on opettajia, joiden opetuksessa ei ole lainkaan yhteyttä TKI-toimintaan. Toisaalta osassa opetusta on yhteys TKI-toimintaan hyvin tiivis. Toistaiseksi tehdyt kehittämistoimet eivät vielä näy hankkeissa suoritettujen opintopisteiden määrässä, jotka ovat kahtena viime vuonna olleet laskusuunnassa. Opiskelijoiden haastatteluista voi kuitenkin päätellä, että auditointiaineistossa esitetyt linjaukset ja toimintatavat toteutuvat suurelta osin opinnoissa. Ympäristöteknologian koulutusohjelmassa on hyvät mahdollisuudet mielekkääseen opiskelijoiden ammatillisia valmiuksia kehittävään tutkimus- ja kehittämistyöhön ympäristölaboratoriossa, projekteissa ja hankkeissa. Nykyistä useampien opettajien sitoutuminen TKI-hankkeisiin kehittäisi edelleen jo nyt hyvällä tasolla olevaa toimintaa. 6.2.2 Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelman laadunhallinnan menettelyt edistävät pääosin toiminnan kehittämistä ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Erityisesti opiskelijapalautejärjestelmä on toimiva. Työelämässä jo olevat entiset opiskelijat olivat tyytyväisiä koulutuksen sisältöihin ja suurelta osin myös toteutukseen. Työelämän palautejärjestelmää ja palautteen huomioon ottamista koulutuksen kehittämiseen tulisi vielä systematisoida. Koulutusohjelman yhteisissä toimintatavoissa ja -malleissa on edelleen kehittämistä, jotta varmistetaan kahden laitoksen yhteistyön sujuvuus ja kahdella paikkakunnalla vuorovuosin tapahtuvan koulutuksen toteuttamisen tasalaatuisuus. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelman laadunhallinta on kehittyvässä vaiheessa. 46 Koulutusohjelmassa on hyvät mahdollisuudet mielekkääseen opiskelijoiden ammatillisia valmiuksia kehittävään tutkimusja kehittämistyöhön. Opiskelijoiden haastatteluryhmän jäseniä oli ollut kuultavana OPS-prosessissa. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma johtaa sosiaali- ja terveysalan ylempään tutkintoon (YAMK-tutkinto). Syksyllä 2011 läsnä olevia opiskelijoita koulutusohjelmassa oli yhteensä 35. Koulutusta toteutetaan kahden laitoksen (Kulttuuri-, nuoriso- ja sosiaalialan laitos ja Terveysalan laitos) yhteistyönä. Aiemmin koulutus oli yhteistoteutuksena Mikkelissä ja Savonlinnassa. Nykyään koulutus toteutetaan vuorovuosin Mikkelissä tai Savonlinnassa. S yksyllä 2012 käynnistynyt koulutus toteutui Savonlin nassa. Auditointiraportin mukaan opintojen lähtökohtana on monitieteinen ja -alainen näkökulma, jossa korostuvat sosiaali- ja terveyspoliittiset haasteet ja niiden merkitys toimintaympäristöjen ja asiantuntijuuksien kehittämisessä. Osaamisperustaisen opetussuunnitelman perustana on kaksi osaamiskokonaisuutta: kehittämisosaaminen ja johtamisosaaminen. Arenen suositus (2010) YAMK-tutkintojen yhteisistä kompetensseista on koulutusohjelman itsearvioinnin mukaan lähtökohtana opetussuunnitelman laadinnassa. Taustalla ovat myös sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä tehdyt muutokset ja kasvavat osaamisvaatimukset sekä Etelä-Savon maakuntaohjelma. Koulutuksen suunnittelu Opetussuunnitelmauudistuksessa kuultiin opiskelijoita ja työelämää MAMKin strategiset tavoitteet ja pedagoginen strategia luovat ammattikorkeakoulukohtaiset linjaukset opetussuunnitelman käytännön tason suunnitteluun ja toteutukseen. Haastatteluissa kävi ilmi, että pedagogisen strategian linjauksia seuraten kuvattiin opetussuunnitelmassa aiempaa selkeämmin muun muassa TKI-toiminta, yrittäjyys ja kansainvälisyys. Koko MAMKia koskeva SoleOPS-järjestelmä tukee osaamistavoitteisiin perustuvaa opetussuunnitelman laadintaa. Sitä on käytetty haastatteluiden mukaan myös YAMK-koulutusohjelman opetussuunnitelmatyössä laatimalla SoleOPSin avulla koulutusohjelman opintojaksojen muodostama osaamiskartta. Itsearviointiraportin mukaan opetussuunnitelman laatua on pyritty varmistamaan MAMKin laatujärjestelmän mukaisella opetussuunnitelmakatselmuksella ja siihen liittyvällä itsearvioinnilla. Opiskelijoiden haastatteluryhmän jäseniä oli ollut kuultavana OPS-prosessissa. Osa opiskelijoista antoi palautetta sähköisesti. Lisäksi toteutettiin opetussuunnitelmakatselmus, johon osallistui myös opiskelijoita. He olivat siis 47 mukana prosessissa, joka tuotti keskeistä tietoa opetussuunnitelman kehittämiseen. Katselmukseen osallistui opiskelijoiden lisäksi henkilökuntaa ja MAMKin johtoa. Opiskelijapalautteen perusteella tehtiin myös opetussuunnitelman rakenteiden kehittämistä. Opiskelijoita oli aiemmin samanaikaisesti kahdella paikkakunnalla, jolloin videoyhteyttä käytettiin paljon. Opiskelijoita kuultiin, ja heidän palautteensa perusteella sisäänotto on nykyään vuorovuosina Mikkelissä tai Savonlinnassa. Koko vuosikurssi opiskelee siis samassa paikassa. Toiveita etäopiskeluun on kuitenkin ilmennyt jo ensimmäisen syyslukukauden aikana. Ne on henkilöstön mukaan pyritty ottamaan huomioon. Työelämän edustajat olivat mukana opetussuunnitelman kehittämistyössä. Henkilöstö kertoi, että koulutusohjelmalla oli ryhmä työelämän käytännön edustajia, joiden näkemyksiä kuultiin prosessin aikana. Monia työelämän kehittämisesityksiä otettiin huomioon uudessa opetussuunnitelmassa. Työelämäläheisyyttä tavoitellaan myös sillä, että opetussuunnitelman jokaisen opintojakson toteutukseen liittyy jonkinlainen työelämän kehittämistehtävä. Haastattelujen perusteella vahvistui, että sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelman opetussuunnitelmatyössä on näiltä osin toimittu auditointiaineistossa esitetyn mukaisesti ja keskeistä tietoa kehittämiseen on saatu arviointi- ja palautejärjestelmän kautta. Palautteessa on käynyt ilmi, että olisi tarvetta lisätä yrittäjyysopintoja, koska koulutuksessa on myös jonkin verran yrittäjiä. Tätä palautetta ei toistaiseksi ole otettu huomioon opetussuunnitelmassa, koska julkishallinto on suuri työllistäjä. Harkinnassa on kuitenkin yrittäjyys-opintojen lisääminen koulutusohjelmaan. MAMKin ja KyAMKin sosiaali- ja terveysalan kouluttajien YAMK-koulutukseen liittyvä Master School-opetussuunnitelmayhteistyö on positiivinen esimerkki ammattikorkeakoulujen yhteistyöstä. Yhteinen opetussuunnitelmatyö on osoitus MAMKin ja KyAMKn sosiaali- ja terveysalan kouluttajien rohkeudesta lähteä soveltamaan koulutusvastuiden mukanaan mahdollisesti tuovia tulevaisuuden tutkintorakenteita. Tämä vahvistaa edelleen käsitystä MAMKin ja KyAMKin yhteistyön tuloksellisuudesta, joka parhaimmillaan voi tuottaa työelämää ja ammattikorkeakouluja hyödyttäviä innovatiivisia ratkaisuja. 48 Hyvältä käytänteeltä vaikutti myös opettajista, ohjaajista ja opiskelijoista koostuva työelämätiimi. Koulutuksen toteutus ja oppimisen arviointi Opiskelijat tyytyväisiä opintoihinsa Opiskelijat olivat hakeutuneet ylemmän tutkinnon opintoihin pystyäkseen vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin ja saadakseen työkaluja ja välineitä tehtäviensä hoitamiseen. Haastatteluiden perusteella vahvistui käsitys siitä, että oma ammatillinen osaaminen syventyi opintojen aikana. Toisaalta siihen vaadittiin heidän mukaansa omaa aktiivisuutta. Tutkinnon työelämärelevanssia pidettiin hyvänä. Sosiaali- ja terveysalan edustajista koostuvaa moniammatillista opiskelijaryhmää pidettiin antoisana. Ryhmän keskinäinen yhteys oli vahva ja sen merkitys oli suuri työn ohella opiskeleville erityisesti opiskelumotivaation kannalta. Opiskelijavastaavan kanssa käydyt HOPS-keskustelut olivat tärkeitä. Opiskelijoilla oli käytössä myös eHOPS-järjestelmä, joka sopii hyvin työelämässä olevalle opiskelijalle. Hyvältä käytänteeltä vaikutti myös opettajista, ohjaajista ja opiskelijoista koostuva työelämätiimi, jossa annettiin ohjausta opinnäytetöiden teossa. Opinnäytetyöt ovat työelämäläheisiä kehittämishankkeita, jotka toteutetaan yleensä omaan työyhteisöön. Niiden avulla voidaan kehittää oman työpaikan toimintoja. Opinnäytetyöt julkistetaan työelämän edustajille ja muille opiskelijoille. Haastatteluiden mukaan opiskelijat eivät olleet osallistuneet MAMKin TKI-toimintaan. Henkilöstön mukaan opiskelijapalaute oli hyvää. Esimerkiksi yhteisöllinen tiedonrakentaminen verkko-oppimis ympäristö Moodlen avulla ottaa palautteen mukaan aikuisopiskelijoiden tarpeet huomioon. Sitä on käytetty myös tiedotus kanavana. Opiskelijat kokivat, että heitä kuultiin opintojen aikana. Opettajat saattoivat kysyä opiskelijoilta opiskelutilanteessa, vastaako opetus työelämän tarpeisiin. Välitöntä palautetta oli saatu myös sähköpostitse. Lisäksi toteutettiin säännöllisesti opiskelijapalautekyselyitä, joista opintojakson opettaja tai OVA antoi vastapalautetta opiskelijoille. Opetusjärjestelyitä pidettiin suurelta osin onnistuneina. Lähipäivinä oli 100 prosentin läsnäolopakko, jota kritisoitiin hankalaksi työn ohella opiskeleville. Nämä haastatteluissa esitetyt positiiviset kokemukset opiskelusta tulivat esiin myös opiskelijoiden tyytyväisyyttä mittaavissa koulutuksen kehittämiskyselyissä ja valtakunnallisessa OPALA-kyselyssä. Näiden kyselyiden trendi oli nousujohteinen vuodesta 2009 vuoteen 2012 saakka. 49 Työelämäyhteistyössä ja sisäisessä yhtenäisyydessä vielä kehitettävää Auditointiaineistossa kerrotaan läheisistä työelämäsuhteista. Haastatteluissa vahvistui, että yhteistyö oli hyvin tiivistä ja välitöntä strategista kumppanuutta ainakin terveysalan johdon kanssa. Henkilöstön haastatteluiden perusteella tuli kuitenkin vaikutelma, että yhteistyö liittyi pääasiassa opetussuunnitelmatyöhön ja työelämän palautteen antamiseen koulutuksen toteutuksesta ja opiskelijoiden osaamisesta. Henkilöstön haastatteluissa ilmeni myös, että esimerkiksi yrittäjyysopintojen lisäämistä koskevaan palautteeseen ei ole reagoitu kovin nopeasti. Lisäksi neuvottelukunta oli lakkautettu. Vaikuttaa siltä, että sidosryhmäyhteistyössä olisi edelleen kehitettävää, vaikka myös rohkaisevia esimerkkejä yhteistyöstä tuli esille. Työelämäyhteyksien kehittäminen on noussut esiin myös koulutusohjelman itsearvioinnissa, jossa yhdeksi kehittämiskohteeksi mainittiin sidosryhmätyöskentelyn systematisointi. Tämä on varmaan tarpeen, sillä haastatteluissa ilmeni, että ylemmän tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään on vielä epäselvä. YAMK-tutkinto ei ole lyönyt läpi työelämässä, vaikka sen pitäisi rinnastua yliopiston maisteritutkintoon. Henkilöstön haastatteluissa kerrottiin esimerkiksi koulutusohjelman suhteellisen alhaisesta vetovoimasta, vaikka on pyritty täsmämarkkinointiin esimerkiksi esittelyin sairaanhoitajamessuilla, kertomalla jatko-opintomahdollisuuksista valmistuville opiskelijoille ja kirjoittamalla artikkeleita. Ammattikorkeakoulun alkuvaiheessa sosiaali- ja terveysalan laitosten välillä oli haastatteluiden mukaan nykyistä intensiivisempi yhteistyövaihe. Ylempiä tutkintoja haettiin sekä erikseen että yhdessä. Ministeriö myönsi luvan yhteiselle tutkinnolle. Yhteisestä toteutuksesta on siis jo aika pitkä kokemus. Vaikka yhteistyötä on jo tehty paljon, tulivat kulttuurierot esiin myös haastatteluissa. Laatutyössä olisi edelleen kehittämistä erityisesti yhteisten toimintatapojen ja -mallien kehittämiseksi ja kahden laitoksen yhteistyön sujuvuuden varmistamiseksi. Haasteen asettaa myös koulutuksen toteuttaminen vuorovuosin Mikkelissä ja Savonlinnassa esimerkiksi kontaktiopetuksen toteutuksen ja koulutuksen tasalaatuisuuden kannalta. Laitosten kulttuurien eroavuus on kuitenkin tiedostettu ja niitä pyritään nyt sovittamaan yhteen. Opetussuunnitelmatyön ja koulutuksen toteutuksen onnistumista selvitettiin erityisesti monipuolisen opiskelijapalautejärjestelmän avulla. Näyttääkin siltä, että käytetyt laadunhallinnan menettelyt ovat tukeneet koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen laadukkuutta tarkoituksenmukaisella tavalla. Työ- 50 elämäyhteyden ovat sinänsä toimivat, mutta työelämäpalautteen systematisointia voitaisiin kuitenkin edelleen kehittää. 6.2.3 Business Management -koulutusohjelma Business Management -koulutusohjelman opetussuunnitelman suunnitteluun ja toteutukseen liittyvissä laadunhallinnan menettelytavoissa on huomioitu erinomaisesti muun muassa koulutusohjelman kansainvälinen ulottuvuus. Laadunhallinnan menettelytavat ovat systemaattisia ja vakiintuneita tukien erinomaisesti koulutuksen suunnittelua ja toteutusta. Koulutusohjelmaan on luotu perheenomainen yhteys eri henkilöstöryhmien ja opiskelijoiden välille. Ulkoiset sidosryhmät osallistuvat koulutuksen toteutukseen ja kehitystyöhön. Eri toimijat ovat sitoutuneita ja osallistuvat aktiivisesti toiminnan kehittämiseen mielekkäällä tavalla. Haastattelujen perusteella laatutyön vaikuttavuudesta on selkeää ja jatkuvaa näyttöä. Business Management -koulutusohjelman laadunhallinta on edistyneessä vaiheessa. Englannin kielellä toteutettava Business Management -koulutusohjelma oli auditointiryhmän valitsema näyttö. Mikkelin ammattikorkeakoulu on ollut aktiivinen kansainvälisen toiminnan kehittäjä. Kansainvälinen liiketalouden koulutus käynnistyi jo ammattikorkeakoulun alkuaikoina. Business Management -koulutusohjelma toimii liiketalouden laitoksella. Koulutusohjelman lähtökohtana on liiketoimintaosaaminen kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kevään 2011 yhteishaussa koulutusohjelmassa oli 30 aloituspaikkaa (20 nuoret, 10 aikuiset) ja 105 läsnä olevaa opiskelijaa lukuvuodella 2011–2012. Auditointivierailu osoitti, että koulutusohjelma on aidosti kansainvälinen, sillä noin 86 % tutkinto-opiskelijoista on ulkomaalaisia ja vaihto-opiskelijoita tulee vuosittain noin 30. Koulutuksen suunnittelu Systemaattinen katselmuskäytäntö opetussuunnitelman uudistamisen pohjana Koulutusohjelman opetussuunnitelman pohjana on kansallinen (NQF) ja sen taustalla oleva eurooppalainen (EQF) viitekehys. Opetussuunnitelmaprosessi on toteutettu liiketalouden 51 laitoksen oman prosessikuvauksen pohjalta, joka pohjautuu MAMKin opetussuunnitelmaprosessiin. Keväällä 2012 uudistettu opetussuunnitelma on toteutettu noudattaen MAMKin ja KyAMKin yhteistä ohjeistusta suunnittelutyön etenemisestä, sisällöistä ja aikatauluista. Opetussuunnitelmatyöhön ovat aktiivisesti osallistuneet opetushenkilöstö, opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät. Opiskelijoilta kerätään palautetta opetussuunnitelmasta laitoksen kehittämisfoorumin sekä palautekyselyiden kautta. Uuden opetussuunnitelman kehittämistyö on pohjautunut vuonna 2010 tehtyyn OPS-katselmukseen, jossa arvioitiin muun muassa osaamisen arvioinnin käytäntöjä ja osaamistavoitteiden asettamista. Opintosuunnitelman uudistamisessa on huomioitu myös opiskelijapalautteet esimerkiksi lisäämällä työelämäkytköksiä opiskeluun. Itsearviointiraportissa on mainittu kehittämiskohteena hanketoiminnan opinnollistaminen. Koulutusohjelmassa on kuitenkin menossa ”Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi” -hanke, jossa henkilökunnan haastattelun perusteella on etsitty ulkopuolisia yrityksiä mukaan toimintaan. Myös opiskelijat ovat olleet mukana hankkeen toteutuksessa. Uudessa opetussuunnitelmassa on tarkoitus kytkeä Research Methods-opintojaksoon Living Labs -metodiikka ja ottaa toteutukseen mukaan yritysesimerkkejä. Opiskelijahaastattelussa ilmeni, että opiskelijoiden opinnäytetöitä tehdään paikallisiin yrityksiin. MAMKin Venäjä-painotus näkyy koulutuksen suunnittelussa Henkilöstöhaastatteluissa ilmeni, että koulutusohjelman toteutuksessa on huomioitu maakunnan ja MAMKin strategiassa esiintyvä Venäjä-painotus. Koulutusohjelmaa markkinoidaan aktiivisesti Venäjälle ja valintakokeet järjestetään Pietarissa. Ponnistelut ovat onnistuneet hyvin, sillä suuri osa opiskelijoista on venäläisiä. Näin on saatu maakuntaan venäjänkielentaitoisia työntekijöitä ja erityisesti pk-yrityksille on voitu tarjota venäjänkielisiä palveluita. Koulutusohjelman tavoitteena on tukea ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymistä Suomeen. Opiskelijoiden haastattelussa tulikin esiin, että ainakin haastatteluryhmän venäläiset opiskelijat suunnittelivat jäävänsä Mikkelin seudulle töihin valmistumisensa jälkeen. Haastattelussa korostui myös kansainvälinen ulottuvuus koulutusohjelman syntyperältään suomalaisilla opiskelijoilla: osalla heistä on kiinnostusta työllistyä ulkomaille tutkinnon suorittamisen jälkeen. 52 Opetussuunnitelmatyöhön ovat aktiivisesti osallistuneet opetushenkilöstö, opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät. Student Counsellorin roolina on erityisesti tukea opiskelijoita löytämään oma paikka MAMKissa, Mikkelissä ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Koulutuksen toteutus ja oppimisen arviointi Perheenomainen yhteys opintojen ja kotouttamisen tukena Koulutusohjelmaan on luotu perheenomainen yhteys henkilökunnan ja opiskelijoiden välille, joka korostui eri ryhmien haastatteluissa. Koulutusohjelmassa on panostettu opiskelijoiden ohjauksen lisäksi myös kotouttamiseen liittyvistä asioista huolehtimiseen muun muassa palkkaamalla ulkomaalaissyntyinen Student Counsellor opiskelijavastaavien lisäksi. Perheenomaisen yhteyden kautta koulutusohjelmaan on luotu matalan kynnyksen ohjausjärjestelmä, jossa opiskelija saa tarvittaessa opiskelijavastaavan tai Student Counsellorin kautta apua opintoihin ja Suomessa olemiseen liittyviin asioihin. Student Counsellorin roolina on erityisesti tukea opiskelijoita löytämään oma paikka MAMKissa, Mikkelissä ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Opiskelijatutoreilla on myös oma roolinsa ensimmäisen vuoden ryhmän perehdyttämisessä. Opiskelijatutoreiden kouluttamisesta vastaa opiskelijakunta MAMOK, mutta myös opiskelijavastaavat osallistuvat koulutukseen. Opiskelija-tuutorit laativat koulutusohjelmalle tutorointisuunnitelman ja suunnittelevat yhdessä aloitusviikon, jossa he tukevat uusia opiskelijoita koko viikon ajan. Aloitusviikolla yksi päivä toteutetaan yhdessä suomenkielisen liiketalouden koulutuksen kanssa. Haastatteluissa ilmeni koulutusohjelman ulkomaalaisten opiskelijoiden kotouttamisen yhdeksi haasteeksi ”marraskuuelämä”. Koulutusohjelmassa onkin panostettu myös opiskelun ulkopuoliseen aikaan ohjaamalla opiskelijoita harrastusten ja aktiviteettien pariin. Kansainväliset ja työelämän luennoitsijat osana opintojen toteutusta Opetus on pääasiassa pyritty toteuttamaan työelämälähtöisesti erilaisten oppimistehtävien, projektien ja työelämäluennoitsijoiden kautta. Opintoja järjestetään yhdessä Liiketalouden koulutusohjelman kanssa ja yhteistyössä muiden MAMKin kansainvälisten koulutusohjelmien kanssa. Konkreettinen esimerkki koulutusohjelmien yhteistyöstä on Projektimessut-tapahtumassa, jossa esitellään toisten projekteja. Koulutusohjelman haasteena on kuitenkin koulutuksen vähäinen kytkeytyminen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan vähäisen hankemäärän vuoksi. Monipuolisempi hankekanta ja nykyistä tiiviimpi monialainen yhteistyö voisi vahvistaa koulutusohjelman työelämälähtöisyyttä. 53 Opintojen toteuttamisessa on huomioitu kansainvälinen ulottuvuus. Esimerkiksi kun opintojaksoilla käsitellään lainsäädäntöä, niin ei opeteta pelkästään suomalaisia käytäntöjä vaan keskitytään kansainvälisiin kokonaisuuksiin. Koulutusohjelmassa kaikki ohjeistukset opiskelijoille on tuotettu englanniksi ja opiskelijat kokevat, että löytävät intranetistä kaiken tarvitsemansa. Lisäksi on kiinnitetty huomiota monikansallisen opiskelijaryhmän tarpeisiin. Vuonna 2012 ilmestyi opiskelijan käsikirja englanniksi ja suomeksi laadunhallinnan tueksi. MAMKissa ei ole juurikaan ulkomaalaista henkilökuntaa, jolloin esimerkiksi laatumateriaali on pääasiassa suomeksi. Koulutusohjelman henkilökunta tukee kieli- ja kulttuurikysymyksissä erinomaisesti toisiaan ja selvittää tiimityönä asioita tarvittaessa. Koulutusohjelma on mukana myös kansainvälisissä verkostoissa. Opintojaksojen toteutuksessa käytetään myös vierailevia opettajia ulkomailta. Koulutusohjelmaan tulee vuosittain noin 30 vaihto-opiskelijaa, mikä lisää kansainvälisyyttä. Opettajat toivat esiin haastattelussa, että koulutusohjelman tarkoituksena on opiskelijoiden työllistyminen alueelle, haasteena on kuitenkin löytää ulkomaalaisille opiskelijoille harjoittelupaikkoja yrityksistä. Vuosi sitten tehdyn tutkimuksen perusteella yksi vaikuttavimmista tekijöistä olivat kieleen liittyvät kysymykset. Haastattelujen perusteella haasteessa on päästy eteenpäin ja opiskelijat kokevat, että yrityksissä toimiessa nykyään ei tarvitse aina kommunikoida suomeksi. Opiskelijoiden palaute on vaikuttavaa Haastattelujen perusteella sekä opettajat että opiskelijat kokevat opintojaksojen välipalautteen toimivana työvälineenä opintojen toteutuksessa. Annettuun palautteeseen on vastattu ja opintojakson toteuttamista muutettu tarvittaessa. Välipalautteen tärkeys on huomattu myös opiskelijoiden lähtötasojen määrittelemisessä, jolloin opintojakson toteutusta on voitu hioa vastaamaan opiskelijoiden tarpeita. Vierailevat kansainväliset opettajat keräävät omalta osuudeltaan palautteet MAMKin oheistusten mukaisesti. Myös opintojen edistymisen seurantaa on tiukennettu, jotta pysyttäisiin paremmin MAMKin tutkintojen tulostavoitteissa. Opiskelijat perehdytetään itsearviointiin ja palautteen antamiseen sekä vastaanottamiseen Ammatillinen kasvu -opintojaksolla opintojen alussa. Lisäksi opintojaksolla käydään syvällisemmin läpi opetussuunnitelmaa. Menettely tukee kunkin 54 Koulutusohjelmassa kaikki ohjeistukset opiskelijoille on tuotettu englanniksi. Opiskelijoiden suora palaute vaikuttaa myös siihen, otetaanko ensimmäistä kertaa vieraileva opettaja uudelleen luennoimaan. opiskelijan HOPS-suunnitelman laadintaa. Haastatteluiden mukaan opiskelijoiden suora palaute vaikuttaa myös siihen, otetaanko ensimmäistä kertaa vieraileva opettaja uudelleen luennoimaan. Opintojakson vastuuhenkilö tai Student Counsellor varmistavat, että vierailevilla luennoitsijoilla on tiedossa MAMKin opetuksen laadunhallinnan toimintatavat. Opiskelijoiden antama palaute on vaikuttanut uudistetun kampuksen tilaratkaisuihin, joissa on huomioitu monipuolisesti opiskelijoiden yhteisöllisyyden tukeminen, kuten myös kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tarpeet. Koulutusohjelma on panostanut koulutusohjelman kehittämistyössä myös alumnitoimintaan. Alumnitoiminnasta ja sen kehittämisestä on tekeillä myös opinnäytetyö. Koulutusohjelman henkilöstön haastattelusta ilmeni, että sosiaalista mediaa on alettu hyö dyntämään alumnitoiminnassa perustamalla alumniryhmä LinkedIn-palveluun. Kaiken kaikkiaan opiskelijoiden aktiivinen palaute tukee erinomaisella tavalla koulutuksen kehittämistä. Auditoinnin perusteella voi todeta, että koulutusohjelman laatutyön vaikuttavuudesta on selkeää ja jatkuvaa näyttöä. Selkeimmin tämä näkyy luontevan, kattavan ja osallistavan palautekulttuurin kautta. Annetun palautteen perusteella on kehitetty koulutusohjelman suunnittelua, toteutusta sekä kansainvälisten opiskelijoiden kotoutumista Suomeen. 6.3 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä taiteellinen toiminta Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminnassa (TKI-toiminnan) on toimivat laadunhallinnan menettelytavat. Ne edistävät toiminnan kehittämistä ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista. TKI-toiminnan tavoitteet kytkeytyvät luontevasti korkeakoulun kokonaisstrategiaan. Laatujärjestelmä tuottaa TKI-toiminnan laadunhallintaan tarkoituksenmukaista tietoa, jota hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Eri henkilöstöryhmät sekä osin myös opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät osallistuvat toiminnan kehittämiseen. TKI-toiminnan tukipalvelujen laadunhallinta toimii hyvin. Kokonaisuutena TKI-toiminnan laadunhallinta on kehittyvässä vaiheessa. 55 TKI-strategia ja selkeät prosessit luovat vakaan perustan Mikkelin ammattikorkeakoulu on vahva ja keskeinen TKItoimija Etelä-Savon innovaatioverkostossa. Ammattikorkeakoulun TKI-toiminta määritellään alueen kilpailukykyä edistäväksi tutkimus- ja kehittämistoiminnaksi. TKI-toiminnan volyymi on yksi maamme ammattikorkeakoulujen suurimmista ja ammattikorkeakoulu on saanut 2000-luvulla useita kertoja opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää tuloksellisuusrahoitusta TKI-toiminnan ja aluevaikuttavuuden hyvistä tuloksista. Vuosille 2011–2015 laaditun kehittämissuunnitelman mukaan ammattikorkeakoulu profiloituu elinikäisen oppimisen korkeakouluksi sekä vahvaksi TKI-korkeakouluksi ja Venäjäosaajaksi. TKI-strategia on yksi kehittämisohjelmaa täydentävistä strategioista. Strategiassa määritellään TKI-toiminnan rooli osana ammattikorkeakoulun perustehtävää, TKI-toiminnan painoalat sekä strategiset kehittämiskohteet ja toimenpiteet strategiakaudella. Ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan painoaloja ovat hyvinvointi, materiaalit ja ympäristö, matkailu ja tapahtumatuotanto sekä sähköiset palvelut. Lisäksi liiketalouden osaaminen ja Venäjä-osaaminen ovat painoaloja poikkileikkaavia teemoja. Vuoden 2013 alusta alkaen painoalojen määrä laskee koulutusohjelmien lakkautusten ja toimintojen uudelleen organisoinnin myötä kolmeen. Tulevia painoaloja ovat kestävä hyvinvointi, materiaalit ja ympäristöturvallisuus sekä sähköinen arkistointi ja digipalvelut. Painoalat kytkeytyvät luontevasti maakunnan strategisiin valintoihin ja ammattikorkeakoulun omiin vahvuuksiin. Painoalat ohjaavat selvästi TKI-toiminnan valintoja ja ammattikorkeakoulun TKI-hankkeet liittyvät hyvin painoaloihin. Kaikilla painoaloilla työskentelee suuri määrä henkilöstöä, mutta auditointihaastattelujen perusteella kärkiosaaminen on kuitenkin vain muutamien ja osin myös määräaikaisissa työsuhteisissa olevien hanketyöntekijöiden varassa. Hankkeiden loppuessa ja erityisesti rahoitusohjelmakausien vaihtuessa on suuri riski, että samalla myös painoalojen kärkiosaaminen heikkenee merkittävästi. Vastaavasti koulutusohjelmien lakkauttamisen yhteydessä on tärkeä turvata käynnissä olevien hankkeiden loppuunsaattaminen ja hanketoiminnan tarkoituksenmukainen jatkuvuus. TKI-toiminnan strategisia kehittämiskohteita ovat TKItoiminnan ja opetuksen vuorovaikutuksen kehittäminen, laadun ja arvioinnin kehittäminen, innovaatiotoiminnan 56 Painoalat kytkeytyvät luontevasti maakunnan strategisiin valintoihin ja ammattikorkeakoulun omiin vahvuuksiin. Järjestelmään kuvataan jokaisen projektin elinkaari ideavaiheesta lopetukseen, jälkiarviointiin ja arkistointiin saakka. kehittäminen, strategisen yhteistyön ja kumppanuuksien kehittäminen sekä projektihallinnan prosessien ja työkalujen kehittäminen. Auditointiaineistot ja -haastattelut antoivat selvää näyttöä siitä, että strategiset valinnat ja strategiaan kirjatut toimenpiteet ovat ohjanneet TKI-toiminnan kehittämistä. Hanketoiminta kytkeytyy tiiviisti valituille painoaloille ja ammattikorkeakoulun arviointidokumentit antoivat vahvaa näyttöä siitä, että TKI-toimintaa on kehitetty johdonmukaisesti strategisten linjausten mukaisesti. Selkeät prosessit ja HanSa tuovat hanketoimintaan ryhtiä TKI-toiminnan prosessikuvaukset muodostavat selkeän kokonaisuuden. TKI-toiminnan prosessissa kuvataan toiminnan kokonaisuus TKI-strategian laadinnasta tulosten hyödyntämiseen. Kokonaisuutta tarkentavia prosesseja ovat innovaatioprosessi, kansainvälisten hankkeiden suunnittelun prosessi, kotimaisten hankkeiden suunnittelun prosessi ja projektien toteutuksen projekti. Prosessit ovat selkeästi kuvattuja ja sopivan pelkistettyjä. Laadunhallinnan kannalta palaute- ja arviointikäytännöt olisi tärkeää liittää prosessikuvausten yhteyteen. Itsearviointiraportissa luetellaan suuri joukko palaute- ja arviointikäytäntöjä, mutta arviointivierailulla ja prosessikuvauksissa niiden kytkeytyminen ammattikorkeakoulun TKI-toimintaan jäi osin epäselväksi. Mikkelin ammattikorkeakoulussa on otettu hiljattain käyttöön projektihallinnan ohjelmistot HanSa ja Repo tronic. HanSan avulla hallitaan hanketoiminnan kokonaisuutta ja Repotronic liittyy yksittäisten projektien dokumenttien hallintaan. Järjestelmään kuvataan jokaisen projektin elinkaari ideavaiheesta lopetukseen, jälkiarviointiin ja arkistointiin saakka. Sen avulla ammattikorkeakoulun painoalajäsennys sekä hankkeiden painoalakytkennät ja liittymät Mikkelin kaupungin kärkialueisiin tulevat näkyviksi. Sen sijaan Etelä-Savon maakunnan tai Savonlinnan kaupungin strategisia valintoja ei ole esillä järjestelmässä. Auditointihaastattelujen perusteella HanSan käyttöönotto vaikuttaa alkavalta hyvältä käytännöltä, joka systematisoi ja yhtenäistää hanke toiminnan käytäntöjä. Järjestelmän käyttöönotto parantaa merkittävästi TKI-toiminnan strategisen ohjauksen ja päätöksenteon edellytyksiä. Järjestelmä vaikuttaa johdon tietotarpeiden kannalta lupaavalta apuvälineeltä TKI-toiminnan ohjauksessa. 57 TKI-toiminnan ja opetuksen integraatio etenee TKI-toiminnan ja opetuksen integraatiota pidetään tärkeänä Mikkelin ammattikorkeakoulun strategisissa linjauksissa. Integraation avulla pyritään vahvistamaan opettajien asiantuntemusta ja tukemaan opiskelijoiden tutkivaa ja kehittävää oppimista mahdollistamalla heidän osallistumisensa hanketoimintaan opintojensa yhteydessä. Integraation vahvistamiseksi ammattikorkeakoulussa toteutettiin erillinen toimenpideohjelma vuosina 2008–2009. Viime vuosina kehitetyt toiminnot on pyritty siirtämään pysyviksi käytänteiksi esimerkiksi kirjaamalla ne uusiin opetussuunnitelmiin. Myös HanSa-projektihallinto-ohjelmiston käyttöönotto tukee integraatiota. HanSaan kirjataan jokaisen projektin osalta ns. opinnollistamissuunnitelma, jossa kuvataan, miten kyseinen projekti liittyy käytännön tasolla opetukseen. Järjestelmään tallennetaan myös tavoiteindikaattorina projektin yhteydessä suoritettavien opintopisteiden määrä. Ammattikorkeakoulussa on paljon TKI-toiminnan ja opetuksen tiivistä vuorovaikutusta tukevia käytäntöjä. Kokonaisuutena ammattikorkeakoulu on saavuttanut asettamansa tavoitteet TKI-toiminnan yhteydessä suoritettavien opintopisteiden määrässä ja on tämän mittarin osalta selvästi maan keskiarvojen yläpuolella. Auditointihaastatteluissa tuli esille paljon hyviä opetuksen ja TKI-toiminnan integraatioon liittyviä käytäntöjä. Toisaalta tuli myös näyttöä siitä, että kaikilla opiskelijoilla ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia suorittaa osaa opinnoistaan hankkeiden yhteydessä. TKI-toimintaa kiinnittyy laitoksille Ammattikorkeakoulun toiminta keskitettiin aiempien kymmenen laitoksen sijaan seitsemälle laitokselle vuoden 2012 alusta alkaen. TKI-toiminnan vastuu on hajautettu kokonaan laitoksille YTI-tutkimuskeskuksen lakkautuksen myötä. Poikkeuksena ovat yhteiset koulutuksen kehittämishankkeet, joiden toteuttamisesta vastaa Opetuspalvelut-yksikkö. Hankeideoinnin ja -valmistelun päävastuu on laitoksilla ja niihin liittyvillä painoaloilla. Laitoksilla tehdyn valmistelutyön jälkeen hankeaihio tulee painoalatiimin ja kansainvälisten hankkeiden osalta TKI-tiimin käsittelyyn. Näiden ryhmien jälkeen on vuorossa johtoryhmäkäsittely ennen rahoitushakemuksen jättämistä. Kehitysjohtaja vastaa ammattikorkeakoulun TKItoiminnasta ja hanke-esitysten tuomisesta johtoryhmäkäsittelyyn. Tämä organisointitapa ja vastuunjako vaikuttavat au- 58 Keskitettyjen tukipalvelujen tehtäviä on kehitetty TKI-toiminnan arviointi tiedon perusteella. ditointihaastattelujen perusteella pääosin toimivilta malleilta. Näillä ratkaisuilla TKI-toiminta on pystytty tuomaan lähemmäksi opiskelijoiden ja opettajien arkea. Käynnissä olevien projektien laadunhallinnasta vastaa asianomainen laitos tai yksikkö. Laitoksilla toimivien tutkimusjohtajien rooli jäi auditointihaastattelujen perusteella epäselväksi. Auditointiaineiston perusteella tutkimusjohtajien tehtävänä on oman painoalansa TKI-toiminnan ideointi ja valmistelu yhteistyössä henkilöstön, rahoittajien ja työelämäkumppanien kanssa. Haastatteluissa ei tullut selkeätä näyttöä siitä, että kaikki tutkimusjohtajat toimisivat tällaisessa roolissa omilla painoaloillaan. Sidosryhmäedustajien mukaan pääasiallisia yhteistyökumppaneita ovat tutkimusjohtajan sijaan koulutusjohtajat ja kehitysjohtaja. Tutkimusjohtajien roolin epäselvyyttä korostaa myös se, että tutkimusjohtajia ei ole keskeisinä toimijoina tai vastuutahoina yhdessäkään TKI-toiminnan prosessissa. TKI-toimintaan liittyvät myös kiinteästi työelämä- ja sidosryhmäkumppanuudet. Kumppanuuksien hallinnan ja yhteistyön haasteena on systemaattisuuden luominen. Ammattikorkeakoulun henkilöstöllä ja johdolla on kuitenkin läheisiä ja välittömiä henkilötason suhteita keskeisiin sidosryhmien ja työelämäkumppanien edustajiin. Hyvänä esimerkkinä välittömästä yhteistyöstä haastatteluissa tuli esille esimerkiksi metsätalouden laitoksen ja metsänhoitoyhdistysten välinen kehittämiskumppanuus. TKI-toiminnan keskitetyt tukipalvelut tukevat suunnittelua ja toteuttamista laitoksilla. Tukipalvelut on koottu Kehityspalvelu-yksikköön, jossa toimivat kehittämispäällikkö, hankecontrollerit, hankesihteerit ja innovaatiovastaava. Keskitettyjen tukipalvelujen tehtäviä on kehitetty TKI-toiminnan arviointitiedon perusteella. Uusina toimijoina ovat hankecontrollerit, jotka käyvät hankkeet läpi valmisteluvaiheessa ja kehittämispäällikkö, joka vastaa projektien suunnittelu- ja toteutusprosessien koordinoinnista sekä HanSan käyttöönotosta. TKI-toiminnan laadun varmistamiseksi tietyt toiminnat hoidetaan keskitetysti. Tällaisia vaiheita ovat jokaisen projektin käynnistyessä järjestettävä sisäinen avauskokous ja päätöskokous projektin päättyessä, kansainvälisten projektien aihioiden käsittely ja valmisteluluvan myöntäminen TKI-tiimissä sekä jokaisen projektiesityksen hyväksyminen ammattikorkeakoulun johtoryhmässä ennen rahoitushakemuksen jättämistä. TKI-tukipalvelukäytäntö vaikuttaa auditoinnin perusteella toimivalta, tehokkaalta ja laitosten työtä tukevalta toimintamallilta. 59 6.4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö Mikkelin ammattikorkeakoulu on keskeinen kehittäjä toimintaympäristössään. MAMK ohjaa toimintaansa alueellisten strategioiden mukaan ja vastaa koulutus-, TKI- ja palvelutoiminnalla alueen kehityshaasteisiin. MAMK tunnetaan laadukkaana ja houkuttelevana opiskeluympäristönä. Sen hanke- ja palvelutoiminta on laajaa. Sidosryhmäyhteistyö on vuorovaikutteista ja avointa. Vaikka sidosryhmät osallistuvat aktiivisesti korkeakoulun kehitystyöhön, sidosryhmäyhteistyötä voitaisiin edelleen systematisoida. Myös palautejärjestelmän tulosten horisontaaliseen levittämiseen ja alueelliseen viestintään tulisi edelleen kiinnittää huomiota. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja aluekehitystyön laadunhallinta on kehittyvässä vaiheessa. Strategiansa mukaan MAMK on keskeinen toimija alueellisessa innovaatioverkostossa ja tuottaa koulutusalojensa osaamiselle rakentuvia maksullisia palveluita. Yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle ja aluekehitystyölle on asetettu tavoitteet kehittämissuunnitelmassa ja palvelu-, TKI- ja pedagogisessa strategioissa sekä Kestävämpi MAMK -ympäristöohjelmassa ympäristövastuun saralle. Yhteisessä strategiassa K yAMKin kanssa määritellään yhteiset kehittämistavoitteet vuosille 2010–2015. Operatiivisella tasolla keskeisiä toimintaa ohjaavia dokumentteja ovat prosessikuvausten ja menettelyohjeiden lisäksi kumppanuustaulukko, kumppanuussopimukset, harjoittelu- ja opinnäytetyösopimukset sekä TKI-toiminnan yhteistyösopimukset. MAMK on keskeinen kehittäjä toimintaympäristössään MAMK on osallistunut Etelä-Savon keskeisten aluestrategioiden laatimiseen. Maakuntastrategiassa toimeentulon peruspilareita ovat metsä, metalli ja matkailu. Tästä syystä MAMK päätti myös säilyttää metsätalouden koulutusohjelman vastoin OKM:n esitystä. Venäjä-osaamisen kehittämisessä MAMK on ollut aloitteellinen muun muassa Pietariin etabloitumisessa sekä venäläisten opiskelijoiden rekrytoinnissa. Venäjä-osaaminen on KyAMKin ja MAMKin yhteinen painoala. MAMK on tulospalkittu tutkimus- ja kehitystyöstä ja aluevaikuttavuudesta sekä työelämäyhteistyöstä. Alueen stra- 60 HanSa-järjestelmä antaa aineksia myös aluevaikuttavuuden arviointiin ja on alueellisten rahoittajien käytettävissä. tegisten tavoitteiden perusteella MAMKissa on erikoistuttu elinikäisen oppimisen edistämiseen, koska väestön koulutustaso on maan alhaisimpia. MAMK on profiloitunut aikuiskouluttajaksi ja se on myös valtakunnallisesti suurimpia avoimen AMK:n toimijoita. Auditointihaastatteluissa korostui MAMKin hyvä maine joustavana ja laadukkaana kouluttajana, joka houkuttelee opiskelijoita myös maakunnan ulkopuolelta. Etelä-Savon maakunta on väestöltään Suomen iäkkäin ja väestörakenne tuo maakunnalle monia haasteita muun muassa palvelujen järjestämisessä. MAMKin tarjoaman koulutuksen kautta maakunnan osaamista pyritään nostamaan ja myös ennakoimaan työvoimatarpeita sekä pidentämään työuria. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalle sekä palvelutoimintaan on tulossa työvoimavajausta ja tähän haasteeseen MAMKissa pyritään vastaamaan joustavilla aikuiskoulutusmalleilla. Toisaalta haastatteluissa selvisi, ettei hyvinvointialan yrittäjyyttä vielä toistaiseksi aktiivisesti edistetä opinnoissa. MAMKin soveltavalla tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla kehitetään opetusta ja palvellaan elinkeino- ja työelämää. Etelä-Savon maakuntaliitto ja MAMKin omistajakunnat Mikkeli ja Savonlinna rahoittavat TKI-toimintaa jokaisella painoalalla. Projektitoiminta on laajaa ja monipuolista. Hankekokonaisuuden hallinnoinnin helpottamiseksi kehitetty HanSa-järjestelmä antaa aineksia myös aluevaikuttavuuden arviointiin ja on alueellisten rahoittajien käytettävissä. HanSa-järjestelmässä korostuu tällä hetkellä Mikkelin kaupungin strategioiden vaikuttavuuden seuranta, mutta jatkossa järjestelmää voitaneen laajentaa myös muiden alueen strategioiden seurannan tueksi. Laajalla julkaisutoiminnalla pyritään tiedottamaan ja varmistamaan kehittämistyön vaikuttavuutta. Maksullinen palvelutoiminta on olennainen osa MAMKin aluekehitystehtävää. Kahdeksassa palvelukokonaisuudessa ja tytäryhtiöissä tuotetaan erilaisia palveluja, joiden sisällöt, tuotteistamisaste sekä asiakaskunta vaihtelevat paljon. Palveluyksiköitä ovat Darcmedia, Elixiiri, Juvenia, MAMK Fiber Factory, Ravintola Talli ja Ravintola DeXi ja kaksi erillistä palvelutoiminnasta vastaavaa osakeyhtiötä, Disec Oy ja Mikpolis Oy. Palveluyksiköt toimivat myös monialaisina oppimisympäristöinä. Lisäksi erillinen yksikkö vastaa ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus- ja asiantuntijapalveluista. MAMKilla on koulutuslaitoksien yhteydessä laboratorioita, joissa suoritetaan opintoja ja joita myös tarjotaan ympäröivän elinkeinoelämän hyödynnettäväksi. 61 Palvelutoiminta on tuloksellista ja sen kautta tulee merkittävä osa ammattikorkeakoulun rahoituksesta. Myös perustutkinto-opiskelijat integroituvat auditoinnin perusteella hyvin monien yksikköjen toimintaan. Palvelutoiminnassa noudatetaan MAMKin laatutyön periaatteita. Tytäryhtiöillä on kuitenkin omat laatujärjestelmänsä. Laadunhallinnan näkökulmasta palveluyksikköjen laadunhallinnan käytännöt ja niiden kytkeytyminen osaksi koko ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän kokonaisuutta jäi epäselväksi. MAMKilla on hyvä maine aluevaikuttajana ja yhteistyökumppanina MAMKilla ei ole asiakkuusstrategiaa, mutta palvelustrategiassa 2015 tavoitteena on asiakkuussuunnitelman laatiminen. Tällä hetkellä ulkoiset sidosryhmät on määritelty kumppanuustaulukossa neljälle kumppanuustasolle, joita ovat strategiset kumppanuudet, ydinkumppanuudet, kiinteät yhteistyösuhteet sekä satunnaiset yhteistyösuhteet. Taulukossa kuvataan eri kumppanuustasojen kriteerejä sekä jaotellaan niitä koulutuksen, TKI-toiminnan ja palvelutoiminnan kategorioihin. Jokaiseen tasoon on kategorioittain nimetty yhteistyökumppaneita. Sidosryhmä- ja alumnikyselyjä toteutetaan kolmen– viiden vuoden välein. Alumnitoimintaa on voimakkaasti kehitetty ensimmäisen auditoinnin palautteen pohjalta. MAMKin mukaan merkittävää palautetta toiminnan kehittämiseksi saadaan myös opinnäytetyö- ja harjoittelupalautteista sekä osallistumalla erilaisten toimielinten ja ohjausryhmien työhön. MAMKin sidosryhmäyhteistyö on avointa, vuorovaikutteista ja jatkuvaa. Sidosryhmäyhteistyön käytäntö näyttäytyy kuitenkin auditoinnin perusteella hajanaisena. Sidosryhmähaastattelujen perusteella kumppanuuksien käytännön hallinta perustuu henkilökohtaisiin suhteisiin eikä niinkään organisatorisesti hallinnoituihin asiakkuuksiin. Kumppanuuksien määrittelyssä on hajanaisuutta ja sidosryhmäkyselyjä todettiin olevan niin harvoin, ettei niistä katsottu saatavan riittävästi tietoa kehittämistyön pohjaksi. Myös elinikäisen oppimisen strategista suuntaamisessa on vielä kehitettävää. Toisaalta työelämän tarpeet otetaan hyvin huomioon koulutustarjonnan suunnittelussa ja koulutustarpeita tiedustellaan yhteistyökumppaneilta eri tavoin. Auditoinnissa ei kuitenkaan selvinnyt, miten laajaa yritysyhteistyö on muiden kuin työllistäjänä alueen suurimpien yritysten kanssa. Haastatteluissa sekä sidosryhmien että henkilöstön edustajat mainitsivat sidosryhmä 62 Kumppanuuksien käytännön hallinta perustuu henkilökohtaisiin suhteisiin eikä niinkään organisatorisesti hallinnoituihin asiakkuuksiin. Yhteydenpidon luontevuus ja joustavuus eri osapuolten kesken tulivat esille useissa haastatteluissa. yhteistyön kehittämisen ja tiivistämisen yhdeksi kehittämiskohteeksi. MAMKilla oli aiemmin YTI-tutkimuskeskus, johon otettiin yhteyttä TKI-tarpeissa. Organisaatiomuutoksien myötä TKI-toiminta päätettiin integroida osaksi laitosten toimintaa. Auditointihaastatteluissa hajautetun mallin haittapuolena nähtiin, ettei ulkopuolisille ole aina selvää, keneen tahoon otetaan yhteyttä erilaisissa kehittämistarpeissa. Auditoinnin perusteella voidaan sanoa, että TKI-toiminnan integroiminen opetukseen on onnistunut ja opiskelijat suorittavat opintojaan erilaisissa projekteissa sekä tekevät opinnäytetöitään ja harjoitteluja alueen työelämän tarpeisiin. Tällä on merkitystä myös ulkomaisten opiskelijoiden alueeseen sitoutumiseen ja työllistymiseen alueen (vienti)yrityksiin. Yhteistyö alueen ja kumppanien kanssa kaipaa systematisointia Mikkelin ammattikorkeakoulu tiedostaa erityisen roolinsa Etelä-Savon osaamisen kehittäjänä. Alueen pienuus ja yhteydenpidon luontevuus ja joustavuus eri osapuolten kesken tulivat esille useissa haastatteluissa sekä korkeakoulun että a lueen näkökulmasta. Tiiviit epäviralliset käytännöt huolehtivat osaltaan tiedon välittymisestä, yhteistyökumppanien odotusten huomioonottamisesta ja MAMKin mahdollisuudesta vaikuttaa puolestaan alueen strategisiin linjauksiin. Ensimmäisessä auditoinnissa kehittämissuosituksek si annettiin sidosryhmä- ja alumnipalautteen tehostaminen. Alumnitoiminnan kehittämistä on sittemmin aktivoitu ja se on selkeästi parantunut ensimmäisen auditoinnin jälkeen. Nyt alumnitoiminta on esimerkiksi näkyvästi esillä MAMKin verkkosivuilla. Auditoinnin kehittämissuositusten mukaisesti käynnistettiin myös kehittämistyö, jonka tavoitteena oli keskeisten kumppanien tunnistaminen ja systemaattisen kumppanuuksien hallinnan toimintamallin rakentaminen. Kuitenkin sekä henkilöstö- että sidosryhmähaastattelujen perusteella näyttää siltä, että kumppanuuksien hallinnan toimintamallin kehitystyö on kesken. On tärkeää, että ammattikorkeakoulu jatkaa aloitettua työtä. Ammattikorkeakoulu on tehnyt linjauksia sidosryhmä yhteistyön jäsentämiseksi muun muassa nimeämällä kumppaneita eri kategorioihin. Neuvottelukuntia toimii joidenkin yksiköiden yhteistyön ja vuorovaikutuksen foorumeina. Auditointivierailun yhteydessä kävi kuitenkin selvästi ilmi, että käsitys kumppanuuksista ei ollut vakiintunut henkilöstön eikä sidosryhmien piirissä. Myös palautejärjestelmän tulosten 63 orisontaaliseen levittämiseen ja alueelliseen viestintään tulih si edelleen kiinnittää huomiota. Näin ollen MAMKin sinänsä vaikuttavaa aluekehitystyötä saataisiin näkyvämmäksi ja systemaattisemmaksi osaksi laatujärjestelmää. 64 7 Elinikäinen oppiminen Elinikäisen oppimisen laadunhallinta kytkeytyy melko hyvin korkeakoulun strategiseen suunnitteluun, johtamiseen ja toiminnanohjaukseen. Järjestelmä ja sen tuottama tieto palvelevat strategista johtamista ja toiminnanohjausta, ja tiedon hyödyntämisestä on näyttöä. Laatujärjestelmän ja sen tuottaman tiedon dokumentaatio on selkeä ja tarkoituksenmukainen. Järjestelmää on kehitetty suunnitelmallisesti. Toimivat laadunhallinnan menettelytavat edistävät toiminnan kehittämistä ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Laatujärjestelmä tuottaa tarkoituksenmukaista tietoa elinikäisen oppimisen laadunhallintaan, ja tietoa hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti korkeakoulun toiminnan kehittämisessä. Toiminnan kehittäminen pohjautuu olemassa olevaan laatukulttuuriin. Elinikäisen oppimisen laadunhallinnan kokonaisuus on kehittyvässä vaiheessa. Elinikäinen oppiminen on perusteltu auditointikohde Mikkelin ammattikorkeakoulu perusteli elinikäisen oppimisen valintaa auditointikohteeksi strategisella profiloitumisellaan, palvelutarjonnan laajuudella sekä aikuis- ja täydennyskoulutuksen erityisellä merkityksellä aluekehityksen kannalta EteläSavon maakunnassa, jossa väestön koulutustaso on alhainen. MAMK tukeutuu strategialinjauksissaan kansallisiin ja eurooppalaisiin elinikäisen oppimisen määritelmiin. Elinikäinen oppiminen nähdään sekä toimintaa yleisesti ohjaavana periaatteena että erikseen organisoituna palvelutarjontana. Nouda- 65 tettavat periaatteet ja palvelutarjonta on määritelty elinikäisen oppimisen toimenpideohjelmassa. Oppimisen mahdollisuuksina eri-ikäisille ja eri elämänvaiheissa olevilla esitettiin: n AMK-tutkinto-opiskelu päivä- ja monimuoto-opintoina n ylemmät AMK-tutkinnot n oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus nerikoistumisopinnot n avoin AMK n täydennyskoulutus ja asiantuntijapalvelut, kuten yritysten ja organisaatioiden henkilöstökoulutukset n seminaarit ja muut tapahtumat n TKI-toiminta, kuten opintoihin integroitu T&K-työ n avoimet materiaalit verkossa n ammattikorkeakoulun henkilöstön kehittymismahdollisuudet työssä ja työn ohessa. Auditointikohteen valintaa voidaan pitää perusteltuna, sillä elinikäisen oppimisen mahdollistaminen on tärkeä osa Mikkelin ammattikorkeakoulun perustehtävää omalla alueellaan. Erityiskohteen tarkastelu noudattaa auditoinnin yleistä logiikkaa kohdentaen huomion sekä elinikäisen oppimisen strategisten tavoitteiden saavuttamiseen että laadunhallinnan ja tukipalvelujen toimivuuteen, kuormittavuuteen ja vaikuttavuuteen. Laadunhallinnan kokonaisuus toimii MAMKin toimittaman aineiston ja auditointivierailun perusteella elinikäisen oppimisen laadunhallinnan perusta on toimiva: toiminnan tavoitteet ja osapuolten roolit on määritelty, prosessit ja käytännöt on kuvattu. Korkeakoulun kehittämissuunnitelmassa ja pedagogisessa strategiassa linjaukset on esitetty suppeasti, ja elinikäisen oppimisen toimenpideohjelma on tarpeen tavoitteiden ja kehittämistoimien konkretisoimiseksi. Strategiat ja toimenpideohjelma eivät ole ristiriidassa keskenään, mutta niiden välinen kytkentä jää jossakin määrin ohueksi. Toimintaa ohjaavana asiakirjana elinikäisen oppimisen toimenpideohjelma on kuitenkin ansiokas, ja siinä on selkeitä kehittämislinjauksia toiminnan suuntaamiseksi ja kehittämiseksi. Linjaukset ovat ajankohtaisia ja luontevia verrattaessa korkeakoulujen elinikäisen oppimisen kehittämistyöhön muissa Suomen korkeakouluissa. Niissä on aineksia, jotka osoittavat hyvää asiantuntemusta ja aloitteellisuutta uusien ratkaisujen löytämiseen. Linjaukset ottavat myös hyvin huomioon European University Association EUA:n elinikäisen oppimisen peruskirjan sitoumukset yliopistoille. 66 Täydennyskoulutuksen ja avoimen korkeakouluopetuksen prosessikuvauksen yhdistäminen koetaan todelliseksi muutokseksi. Toimintaympäristön erityispiirteiden, MAMKin itsenäisen profiilin ja toteutusratkaisujen omaleimaisuuden korostaminen antaisi suuntaa toiminnan kehittämiselle. Elinikäisen oppimisen laadunhallinta on integroitu kokonaisjärjestelmään, ja siinä noudatetaan korkeakoulun yleisiä periaatteita. Laitosten henkilöstön näkökulmasta täydennyskoulutuksen ja avoimen korkeakouluopetuksen tukipalvelut toimivat hyvin; yksiköiden välinen työnjako on selkeä ja yhteistyö sujuu. Täydennyskoulutuksen ja avoimen korkeakouluopetuksen prosessikuvauksen yhdistäminen koetaan todelliseksi muutokseksi, joka mahdollistaa korkeakoulun aikuisille suunnattavan erillistarjonnan kokonaisvaltaisen tarkastelun. Henkilöstö kuvasi tämän prosessin auditoinnin yhteydessä selkeästi ja vaiheistetusti. Koulutuksen kysyntää selvitetään kyselyillä ja epämuodollisin menetelmin. Jonkin verran oli merkkejä siitä, että asiantuntijaresurssien saatavuus ohjaa tarjontaa kysyntää painokkaammin. Avoimen opetuksen integrointi muuhun opetukseen ja erikoistumisopintojen tarjonnan väheneminen vievät edellytyksiä vastata joustavasti kysyntään kaikissa ammattikorkeakouluissa. Yhteistyö TE-toimiston kanssa on erittäin intensiivistä sekä koulutuksen suunnittelu- että toteutusvaiheissa. Alumnien roolia palvelujen suuntaamisessa, kehittämisessä ja toteutuksessa voitaisiin vahvistaa. Elinikäinen oppiminen korkeakoulun profiilina kaipaa terävöittämistä Mikkelin ammattikorkeakoulu on profiloitunut elinikäisen oppimisen korkeakouluna, mikä asettaa odotukset korkealle: elinikäisen oppimisen korkeakoulussa tehtyjen valintojen tulisi näyttäytyä vahvoina ja selkeinä sekä strategia-asiakirjoissa, toimeenpanoa koskevissa päätöksissä että käytännön toiminnassa. Johdon, henkilöstön ja opiskelijoiden tulisi osoittaa erityistä sitoutuneisuutta periaatteen toteutumiseen. Kun elinikäisen oppimisen edistäminen on osa kaikkien ammattikorkeakoulujen lakisääteistä tehtävää, profiloitumisen tulisi näkyä MAMKin erinomaisuutena valitsemiensa palvelujen tuottajana ja erottuvuutena suhteessa muihin korkeakouluihin ja koulutusorganisaatioihin. Elinikäisen oppimisen valikoituminen keskeiseksi osaksi korkeakoulun profiilia on perusteltua suhteessa toimintaympäristöön. Alhaisen koulutustason alueella, jossa ei toimi yliopistoa, ja jonka valtakunnallinen vetovoimaisuus nuorisoikäluokan rekrytoinnissa on rajallinen, on tarkoituksenmukaista laventaa tarjontaa eri ikäryhmiin. Tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen tulokset ovat hyvät, ja osallistuminen aikuiskoulutukseen suhteessa korkeakoulun kokoon laajaa. MAMKilla on käytössään hyviä välineitä tukea aikuisopiskelua, mikä 67 ilmeni erityisesti ylempien AMK-tutkintojen opiskelijoiden haastattelussa. Elinikäisen oppimisen periaatteet on kirjattu olennaisiin strategia-asiakirjoihin, mutta linjauksia vaivaa tietynasteinen yleisluonteisuus. Toimintaympäristön erityispiirteiden, MAMKin itsenäisen profiilin ja toteutusratkaisujen omaleimaisuuden korostaminen toisi uskottavuutta korkeakoulun sitoutumiseen ja antaisi suuntaa toiminnan kehittämiselle. Haastateltujen esittämät tulevaisuuden näköalat ja suuntaviitat jäivät valitettavan abstrakteiksi niin henkilöstön kuin sidosryhmienkin osalta. Auditointihaastatteluissa tuli esille monimuotoisia palveluja ja konkreettisia toimintamalleja. Esiin ei sen sijaan noussut merkittävästi esimerkkejä siitä, miten MAMK erottuu muista ammattikorkeakouluista tai muista koulutuksen järjestäjistä. Vastaavasti näyttö itsearviointiraportissa todettujen kehittämishankkeiden tulosten merkittävyydestä kansallisesti tai kansainvälisesti jäi vähäiseksi. Auditointivierailun aikana useat MAMKin edustajat esittivät erinomaisena esimerkkinä elinikäisen oppimisen toteutuksesta avoimen ammattikorkeakoulun opintopolun. Väylänä korkeakouluun esimerkki ei ole erityisen poikkeuksellinen, mutta polun kautta opiskelemaan päässeet antoivat varsin myönteisen kuvan siitä, miten he olivat saaneet hyödyllisen mahdollisuuden osaamisen kehittämiseen ja että aikuisopiskelijoiden erityistarpeet oli otettu opinnoissa hyvin huomioon. MAMKin johto on reagoinut kaikkineen nopeasti ja osin aloitteellisesti OKM:n tulosohjaukseen. Elinikäisen oppimisen osalta huomion kiinnittää koulutustarjonnan mukauttaminen rahoitusmallin muutokseen. Sekä erillistä avoimen ammattikorkeakouluopetuksen että erikoistumisopintojen tarjontaa on leikattu merkittävästi. Sama ilmiö on nähtävissä lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa, mutta ongelmalliseksi M AMKin osalta tilanteen tekee se, että korkeakoulu on strategiassaan profiloitunut vahvasti elinikäisen oppimisen tyyssijaksi. Osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan Auditointivierailulla käydyt keskustelut osoittivat, että pääosa opettajista ja opiskelijoista oli perillä AHOT-periaatteista ja käytännöistä. Hyvin monilla opettajilla oli jokin rooli osaamisen tunnustamisessa, ja lähes kaikilla opiskelijoilla oli henkilökohtaista kokemusta aiemmin opitun hyväksi lukemisesta. Yksittäisissä koulutusohjelmissa käytännöt vaikuttivat siten jäsentyneiltä, että tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus voivat toteutua. Joissakin koulutusohjelmissa tämä oli varmistet- 68 Henkilöstön osaamisesta huolehtiminen tuli esiin myös koulutusohjelmien lakkautustilanteissa. tu keskittämällä tehtävä opiskelijavastaavalle. Haastattelujen perusteella vaikutti kuitenkin siltä, että järjestelyt olivat muotoutuneet koulutusohjelmakohtaisesti ja muiden yksiköiden käytännöistä tiedettiin varsin vähän. Näytöt olivat käytössä vain osassa koulutusohjelmista. Tavoitteena on luonnollisesti, että kaikki korkeakoulun opiskelijat tulevat kohdelluksi samalla tavoin. Tätä edistetään MAMKin yhteisellä prosessikuvauksella, joka on suomen- ja englanninkielisenä verkosta ja paperiversiona löydettävissä. Elinikäisen oppimisen periaate koskee myös korkeakoulun henkilöstöä Erittäin myönteiseksi elinikäisen oppimisen korkeakoulun ominaispiirteeksi osoittautui tapa, jolla MAMKin henkilöstön oppimisesta huolehditaan. Osaamisen kehittämiseen on varattu opettajien vuotuisissa työsuunnitelmissa yhteensä 80 tuntia ja oppimista on tuettu merkittävillä resurssikohdennuksilla. Opettajat päättävät itse siitä, miten he käyttävät varatun ajan; käyttö raportoidaan kehityskeskusteluissa. Kehittämisen mahdollisuuksia on siinä, miten yksiköitä ja henkilöstöä palkitaan onnistumisesta elinikäisen oppimisen toteutuksessa. Henkilöstön osaamisesta huolehtiminen tuli esiin myös koulutusohjelmien lakkautustilanteissa erityisesti silloin, kun lakkautuspäätös tehtiin ennakoiden. Työsuunnitelmiin varattu aika osaamisen kehittämiseen kaksinkertaistettiin, minkä lisäksi työntekijää kohti oli varattu 1 000 euron ylimääräinen koulutusraha. Lakkautustilanteiden yleisen ongelmallisuuden ja vähenevän kokonaisresurssin vuoksi henkilöstö ei kuitenkaan kaikilta osin ollut järjestelyihin tyytyväinen. Myös urakiertoon perustuvat tehtävien muutokset oli koettu joko välttämättömänä pahana tai mahdollisuutena uudistua. 69 8 Laatujärjestelmän kokonaisuus Mikkelin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmää on kehitetty pitkäjänteisenä yhteistyönä usean vuoden ajan, jolloin ammattikorkeakouluun on muodostunut toimiva laatukulttuuri. Laadunhallinnan menettelytavat muodostavat suurelta osin hyvin toimivan kokonaisuuden, joka palvelee koko korkeakouluyhteisöä ja, niiden vaikuttavuudesta on selkeää näyttöä. Laatujärjestelmä kattaa keskeisiltä osin korkeakoulun perustehtävät. Erityisen hyvin laatujärjestelmä tukee ammattikorkeakoulun johtamista ja toiminnanohjausta. Mikkelin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän kokonaisuus on kehittyvässä vaiheessa. Laatujärjestelmän kattavuus ja toimivuus Mikkelin ammattikorkeakoulun laatupolitiikan tavoite toiminnan jatkuvasta parantamisesta näyttää toimivan auditoinnin perusteella myös käytännössä. Laatujärjestelmää on kehitetty systemaattisesti useiden vuosien ajan ja ammattikorkeakouluun on vuosien kehittämisen tuloksena syntynyt toimiva laatukulttuuri. Itsearvioinnissa määriteltyjen laatujärjestelmän tavoitteiden toteutumisesta koko ammattikorkeakoulussa ja sen eri yksiköissä on selvää näyttöä. Eräänä osoituksena laatujärjestelmän systemaattisesta kehittämisestä on monipuolinen kehittämisohjelma, joka toteutettiin vuosina 2005–2008 edellisen auditoinnin palautteen perusteella. Haastatteluiden perusteella kävi ilmi, että ammattikorkeakoulun johto ja suuri osa henkilöstöstä oli sitoutunut laatutoimintaan ja myös laadunhallinnan vastuut olivat henkilöstön mukaan pääosin selkeitä. Auditoinnin aikana tulikin esiin usei- 70 ta esimerkkejä laadukkaasta toiminnasta ja käytänteistä koulutusohjelma- ja laitostasolla. Kokonaiskuva on positiivinen, mutta kehitettävää on vielä siinä, miten laatujärjestelmä tukee koko ammattikorkeakouluyhteisön toiminnan laatua ja yksikkörajoja ylittävää vuorovaikutusta sekä hyvistä käytänteistä oppimista. Laatutoiminnalla on tiivis yhteys ammattikorkeakoulun johtamiseen, koska kullakin johtoryhmän jäsenellä on oma laatuvastuunsa. Yhteys strategiseen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen varmistuu osaltaan sillä, että johtoryhmään kuuluva laatu- ja palvelujohtaja toimii laatupäällikkönä muiden tehtäviensä ohella. Keskeisenä työrukkasena toimii laatu- ja arviointitiimi. Hyvin toimiva laatuorganisaatio ja laatujärjestelmä tuottavat erittäin systemaattisesti tietoa ammattikorkeakoulun johtamisen ja toiminnanohjauksen tueksi. Johto myös käyttää tietoa aktiivisesti, ennakoivasti ja tehokkaasti johtamistoiminnassaan. Laadunhallinta onkin erittäin keskeinen osa Mikkelin ammattikorkeakoulun strategiatyötä, johtamista ja toiminnanohjausta. Selkeinä näyttöinä toiminnan tuloksellisuudesta ovat merkittävät tulosrahoitukset ja menestys useissa laatu arvioinneissa. Näiden toteutumisessa on laatutyön tiedon tuotannolla ja opiskelijapalautejärjestelmällä ollut keskeinen rooli. Opiskelijoiden erityisiksi laatuvastuiksi on määritelty vastuu omasta oppimisestaan ja opintojensa etenemisestä sekä oikeus antaa kehittävää palautetta. Toimintatapa näyttää toimivan, koska MAMKin tutkintotuottavuus on valtakunnallista keskiarvoa parempi. Opiskelijat pitivät tärkeänä palautteen antamista. He kokivat tulevansa kuulluksi ja voivansa vaikuttaa koulutukseen ja sen kehittämiseen. Lisäksi MAMK on rakentanut hyviä tukijärjestelmiä opiskelijoiden oppimisen tueksi, joista esimerkkinä mainittakoon opiskelijavastaava-toiminta ja kuraattoripalvelut. Myös opiskeluympäristöjen viihtyisyyteen on panostettu. MAMK kertoo itsearvioinnissaan, että laatujärjestelmän tuottamaa tietoa käsitellään päätöksenteossa myös ammattikorkeakoulun ja osakeyhtiön hallitusten kanssa. Näin varmaan toimitaankin suurimmaksi osaksi. Haastatteluissa ilmeni ammattikorkeakoulun ja osakeyhtiön hallitusten jäsenten suuri luottamus johdon toimintaan. Molempien hallitusten rooli ammattikorkeakoulun johtamisessa ja kehittämisessä jäi kuitenkin jossain määrin epäselväksi. Toimivan johdon voimakasta asemaa voitaisiin ehkä tasapainottaa hallitusten roolia ja toimintakäytänteitä kehittämällä. 71 MAMK on Etelä-Savon osaamisen keskeinen kehittäjä, jolla on toimivat ja luontevat suhteet keskeisten yhteistyökumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Tieto yhteistyökumppaneiden tarpeista välittyy usein epävirallisten kanavien kautta. Tarve sidosryhmäyhteistyön jäsentämiseen on tiedostettu ja toimintaa on aloitettu, mutta käsitys MAMKin kumppanuuksista ei vielä ollut vakiintunut henkilöstölle ja sidosryhmien edustajille. MAMK on pyrkinyt kehittämään laatudokumentaationsa selkeyttä, viestivyyttä ja käytettävyyttä. Laatudokumenttien säilytyspaikkana toimivat pääsääntöisesti henkilöstön intranet (STAFF) ja opiskelijoiden intranet (Student). Laatuaineisto on erittäin monipuolinen ja kattava sekä tuo hyvin esiin ammattikorkeakoulun monivuotisen laatutyön. Ongelmana on kuitenkin erilaisten ohjeistusten sekä palaute- ja katselmusprosessien laajuus ja runsaus, joka vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista ja tarvittavan tiedon löytämistä. Henkilöstön haastatteluissa ilmeni jonkin verran merkkejä laatujärjestelmän kuormittavuudesta ja tiedon löytämisen vaikeuksista. Toisaalta perusvire oli myönteinen: kaikki keskeinen tieto löytyy, mutta erityisesti henkilöstön intranet edellyttää järjestelmän hyvää tuntemusta. Opiskelijat vaikuttivat melko tyytyväisiltä Student-intranetiin. Ammattikorkeakoulun perustehtävien laadunhallinnan toimivuus MAMKin perustehtävien laadunhallintaa kuvataan auditointiaineistossa PDCA-syklin mukaan. Korkeakoulun perustehtävien kuvaaminen samalla rakenteella havainnollistaa, miten jatkuvan kehittämisen ajatellaan etenevän eri perustoiminnoissa. Jokaisen perustehtävän kokonaisuuden laadunhallinta on kehittyvässä vaiheessa. Perustehtävien näyttöinä toimineiden koulutusohjelmien, eli ympäristöteknologian, sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen on kehittyvässä vaiheessa ja Business Management -koulutusohjelmien laadunhallinta edistyneessä vaiheessa. Tutkintotavoitteinen koulutus MAMKin tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunhallinnan menettelyt ovat monipuolisia ja edistävät koulutuksen toteuttamista. Itsearviointiraportissa kuvataan, miten tutkintotavoitteisen koulutuksen strategiset tavoitteet viedään käytäntöön koulutusprosessin ja sen osa- ja tukiprosessien avulla. Keskeisiä tutkintoon johtavan koulutuksen laadunhallinnan menettelyitä ovat myös arviointi- ja palautejärjestelmä, johon liittyvät esi- 72 merkiksi erilaiset palautekyselyt, OPS-katselmukset ja henkilöstön kehityskeskustelut sekä tuloskortit mittareineen. Kaikissa tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttönä toimivassa koulutusohjelmassa oli tehty OPS-katselmus ja siihen liittyvä itsearviointi. Tämä on eräs osoitus siitä, että tutkintoon johtavassa koulutuksessa noudatetaan MAMKin laatujärjestelmän opetussuunnitelmaohjeistusta. Auditointivierailun aikana nähtiin esimerkkejä tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunhallinnan menettelyiden käytännön toimivuudesta. Erityisen positiivisena näyttäytyi opiskelijoista kiinni pitämisen ja välittämisen käytänne: koko henkilöstö osallistuu opiskelijan ohjaukseen. Lisäksi opiskelijat kokivat heidän ohjauksestaan vastaavan OVAn (opiskelijavastaava) tehtävän erittäin tärkeäksi opiskeluiden tukijaksi. Tavoitteena on opiskeluongelmiin puuttuminen heti. Tämä opiskelijasta kiinni pitäminen näkyy konkreettisesti myös korkeina opintopistekertyminä ja hyvänä tutkintotuottavuutena. Sen sijaan TKI- ja palvelutoiminnan integrointi opetukseen ei vielä toimi koko ammattikorkeakoulussa. Tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöjen perusteella saatiin yksityiskohtaista tietoa laadunhallinnan menettelyistä eri koulutusohjelmissa. Näytöt ovat keskenään hyvin erilaisia, joten niiden voitaneen arvioida olevan edustavia esimerkkejä MAMKin tutkintoon johtavasta koulutuksesta. Ympäristöteknologian koulutusohjelman laadunhallinta on kehittyvässä vaiheessa. Haastatteluissa ilmeni, että palaute- ja arviointimenettelyt ovat toimivia ja edistävät koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen laatua. Erityisesti opiskelijapalautejärjestelmä toimii systemaattisesti. Hyvänä esimerkkinä tästä on opetussuunnitelmaprosessi, jossa opettajat ovat huomioineet opiskelijoiden kriittisen palautteen opetussuunnitelman kehittämistyössä. Opiskelijat puolestaan kokivat tulleensa kuulluksi, koska muutoksia tehtiin opetussuunnitelmaan palautteen perusteella. Ympäristölaboratorio on opiskelijoiden keskeinen oppimis- ja kehittämisympäristö. Koulutusohjelman TKI-toiminta on laajaa ja toteutuu pääosin hyvin. Opettajien sitoutumisessa TKI-toimintaan on kuitenkin vaihtelevuutta. Koulutusohjelmalla on hyvin toimivat ja läheiset työelämäyhteydet, mutta työelämäpalautetta voisi systematisoida säännöllisesti toteutettavalla sidosryhmäkyselyllä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelman laadunhallinta on kehittyvässä vaiheessa. Koulutusohjelman laadunhallinnan menettelyt ovat pääosin toimivia ja edistävät 73 koulutuksen kehittämistä ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Opetussuunnitelmatyön pohjana ja laadun varmistajana toimivat opetussuunnitelmakatselmus ja siihen liittyvä itsearviointi, johon osallistuivat myös opiskelijat. Työelämää kuultiin tiiviisti opetussuunnitelman kehittämisessä. Koulutusohjelman opiskelijapalautejärjestelmä oli toimiva ja opiskelijapalaute on vaikuttanut keskeisesti opetussuunnitelman rakenteiden ja toteutuksen kehittämiseen. Tyytyväisyys välittyi palautekyselyiden tuloksista. Työelämäyhteyksien kehittämistä tarvitaan kuitenkin edelleen, koska suorittaneiden sijoittumisessa työelämään on jonkin verran epäselvyyttä, eikä tutkintoa vielä tunneta riittävästi. Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen koulutusohjelmaa toteutetaan kahden laitoksen ja kahden paikkakunnan yhteistyönä. Vaikka yhteistyötä on jo tehty, tulivat kulttuurierot esiin myös haastatteluissa. Koulutusohjelman yhteisissä menettelytavoissa ja -malleissa on edelleen kehittämistä. Business Management -koulutusohjelman laadunhallinta on edistyneessä vaiheessa. Englanninkielellä toteutettava Business Management koulutusohjelma oli auditointiryhmän valitsema näyttö. Auditointivierailu osoitti, että koulutusohjelma on aidosti kansainvälinen, sillä noin 86 % tutkinto-opiskelijoista on ulkomaalaisia ja vaihto-opiskelijoita tulee vuosittain noin 30. Haastattelut vahvistivat koulutusohjelman toteuttavan maakunnan ja MAMKin strategioissa olevaa Venäjä-painotusta. Koulutuksen ponnistelut strategian toteutumiseksi ovat onnistuneet hyvin: suuri osa opiskelijoista on Venäjältä. Maakuntaan on saatu venäjänkielen taitoisia työntekijöitä ja venäjänkielisiä palveluita pk-yrityksille. Koulutusohjelman tavoitteena on työllistää ulkomaalaisia opiskelijoita Suomeen, mutta haasteena on harjoittelupaikkojen saaminen ja myös työllistyminen huolimatta MAMKin tukitoimista. Itsearvointiraportin mukaan yritysyhteistyön laajentaminen onkin eräs koulutusohjelman kehittämiskohteista. Opintojen edistymisen seurantaa on tiukennettu, jotta pysyttäisiin paremmin MAMKin tutkintojen tulostavoitteissa. Opiskelijoiden ja henkilöstön haastatteluiden mukaan MAMKin opiskelijapalautejärjestelmä toimii hyvin. Opiskelijoiden haastatteluissa korostui koulutusohjelmaan luotu perheenomainen yhteys henkilöstön ja opiskelijoiden välillä. Opiskelijoiden ohjauksen ohella on panostettu viihtyvyyteen ja kotouttamispalveluihin rekrytoimalla kansainvälisten opiskelijoiden tueksi Student Counsellor. TKI-toiminta määritellään alueen kilpailukykyä edistäväksi tutkimus- ja kehittämistoiminnaksi. Ammattikorkeakoulu 74 on keskeinen TKI-toimija Etelä-Savon innovaatioverkostossa, jonka TKI-toiminnalle määritellyt painoalat kytkeytyvät luontevasti maakunnan strategisiin valintoihin ja MAMKin omiin vahvuuksiin. Painoalat ohjaavat selvästi TKI-toiminnan hankevalikoimaa ja työelämä- ja sidosryhmäkumppanuudet liittyvät kiinteästi TKI-toimintaan. Toiminnan volyymi on ammattikorkeakoulukentän suurimpia, ja MAMK onkin saanut usein tuloksellisuusrahoitusta TKI-toiminnasta ja aluevaikuttavuudesta. Auditointiaineistot ja haastattelut toivat selkeästi esiin, että TKI-toiminnan strategiset valinnat ja kehittämiskohteet ovat ohjanneet toiminnan kehittämistä. TKI-toiminnan prosessikuvaukset muodostavat selkeän kokonaisuuden ja käytössä olevat projektihallinnan ohjelmat tukevat hyvin TKI-toimintaa. Keskitetystä TKI-toiminnan mallista on siirrytty laitoksille hajautettuun toimintaan. TKItoiminnan organisointitapa ja vastuunjako vaikuttaa haastatteluiden mukaan pääosin toimivalta. Laitosten tutkimusjohtajien rooli ja vastuut jäivät kuitenkin epäselväksi. Laitosten yhteydessä olevat palveluyksiköt näyttävät toimivan tuloksekkaasti ja perustutkinto-opiskelijat integroituvat auditoinnin perusteella hyvin niiden toimintaan. Kokonaisuudessaan TKItoiminnan laadunhallinta on kehittyvässä vaiheessa. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja aluekehitystyön laadunhallinta on kehittyvässä vaiheessa. Mikkelin ammattikorkeakoulu on Etelä-Savon maakunnan kehittäjä, jonka oma strategiatyö ottaa huomioon alueelliset strategiat. Strategiansa mukaan MAMK on maakunnan keskeinen toimija alueellisessa innovaatioverkostossa ja tuottaa koulutusalojensa osaamisen kehittämiseksi maksullisia palveluita. Auditointivierailun perusteella voidaan sanoa MAMKin koulutus-, TKI- ja palvelutoiminnan vastaavan hyvin strategioissa esitettyihin alueen tarpeisiin ja kehittämishaasteisiin. Käsitystä vahvistavat myös MAMKille myönnetyt useat tuloksellisuuspalkkiot. Aluestrategioiden tavoitteiden perusteella MAMK on profiloitunut aikuiskouluttajana ja elinikäisen oppimisen ammattikorkeakouluna. Aluetta kehitetään volyymiltään laajoilla täydennyskoulutuspalveluilla ja maksullisella palvelutoiminnalla. Palvelutoiminnassa noudatetaan MAMKin laatutyön periaatteita. Ammattikorkeakoululla on useita tytäryhtiöitä, joilla on omat laatujärjestelmänsä. Epäselväksi jäi, miten tytäryhtiöiden toteuttama palvelutoiminta kytkeytyy osaksi MAMKin laatujärjestelmää. Sidosryhmäyhteistyötä on pyritty jäsentämään kumppanuuskaaviolla, joka ulottuu strategisista kumppanuuksista satunnaisiin yhteistyösuhteisiin saakka. MAMKin sidosryhmäyhteistyö vaikuttaakin avoimelta, vuorovaikutteiselta ja 75 jatkuvalta. Auditoinnin perusteella sidosryhmäyhteistyö näyttäytyy kuitenkin vielä melko hajanaisena ja osittain henkilökohtaisiin suhteisiin perustuvana. Elinikäisen oppimisen laadunhallinta on kehittyvässä vaiheessa. Mikkelin ammattikorkeakoulu valitsi elinikäisen oppimisen valinnaiseksi auditointikohteeksi. Valintaa voidaan pitää perusteltuna, koska elinikäisen oppimisen mahdollistaminen kuuluu keskeisesti MAMKin tehtävään Etelä-Savon maakunnan kouluttajana ja kehittäjänä. Lisäksi MAMKin aikuiskoulutuksen ja maksupalvelutoiminnan volyymi on laajaa, ja elinikäinen oppiminen kytkeytyy luontevasti ammattikorkeakoulun strategiseksi painoalueeksi. Elinikäinen oppiminen nähdään MAMKissa toimintaa yleisesti ohjaavana periaatteena ja erikseen järjestettävänä koulutuspalveluna. Auditointiaineisto ja -vierailu osoittivat elinikäisen oppimisen laadunhallinnan toimivan. Laadunhallinta on integroitu onnistuneesti MAMKin laatujärjestelmään. MAMKin kehittämissuunnitelmassa ja pedagogisessa strategiassa elinikäinen oppiminen on kuitenkin esitetty suppeasti, joten strategian ja sinänsä ansiokkaan elinikäisen oppimisen toimenpideohjelman välinen kytkentä jää melko ohueksi. Henkilöstön mielestä täydennyskoulutuksen ja avoimen korkeakouluopetuksen tukipalvelut ja yksiköiden välinen yhteistyö toimii hyvin samoin kuin yhteistyö TE-toimiston kanssa. Elinikäisen oppimisen toteutuminen sujuu MAMKissa pääsääntöisesti hyvin. Elinikäisen oppimisen erityisyys suhteessa muihin korkeakouluihin jäi kuitenkin auditoinnissa epäselväksi. Haastattelut osoittivat pääosan opiskelijoista ja henkilöstöstä tuntevan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet. Avoimen ammattikorkeakoulun opintopolun opiskelijat olivat erittäin tyytyväisiä siihen, miten aikuisopiskelijoiden erityistarpeet oli otettu huomioon. Erittäin myönteistä on myös, että MAMK huolehtii monin eri tavoin oman henkilöstönsä elinikäisestä oppimisesta. 76 9 Johtopäätökset 9.1 Laatujärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet Vahvuudet Laatujärjestelmä tukee erinomaisesti ammattikorkeakoulun johtamista. Johto käyttää määrätietoisesti laatujärjestelmän tuottamaa tietoa toiminnanohjauksessa ja strategisessa päätöksenteossa. n Opiskelijoista huolehtiminen opiskelujen alkamisesta valmistumiseen asti koko henkilöstön voimin on hyvä esimerkki laatujärjestelmän käytännön toimivuudesta. Opiskelijasta huolehtimisen periaate vaikuttaa keskeisesti opiskelijoiden viihtyvyyteen ja tätä kautta koulutuksen tuloksellisuuteen. n Ammattikorkeakoulussa on avoin ja vuorovaikutteinen laatukulttuuri. Kaikki korkeakouluyhteisön jäsenet osallistuvat aktiivisesti laatutyöhön. n Ammattikorkeakoululla on pitkäjänteisen yhteistyön tuloksena rakennettu laatujärjestelmä. Oman laatutyön lisäksi henkilöstö on osallistunut aktiivisesti kansalliseen kehitystoimintaan. n Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijapalautejärjestelmä antaa opiskelijalle monipuoliset mahdollisuudet osallistua ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämiseen. n Ammattikorkeakoulussa on toimivat ja vakiintuneet osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt. n Selkeät strategialinjaukset ja toimintatavat luovat vakaan perustan laajalle ja vaikuttavalle tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoiminnalle. TKI-toiminta kytkeytyy luon tevasti ammattikorkeakoulun painoaloihin ja opetukseen. n Mikkelin ammattikorkeakoulu on keskeinen kehittäjä toimintaympäristössään. Toimintaa suunnataan alueellisten strategioiden mukaisesti. n 77 n Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmien uudistaminen on hyvä esimerkki Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen välisestä käytännön kumppanuudesta. Hyvät käytänteet n n n n n n n Johdon katselmuksilla on selkeä rooli laitos- ja koulutusohjelmatason laadunhallinnassa. Systemaattiset itsearviointi- ja katselmuskäytänteet luovat selkeän pohjan opetussuunnitelmien uudistamiselle. Ammattikorkeakoulussa on kehitetty tehokkaita toimintatapoja arviointitiedon keräämiseen ja käsittelyyn, josta hyvänä esimerkkinä on paperiton itsearviointikäytäntö. Opiskelijavastaavatoiminta on erinomaisesti opiskelijoiden tarpeisiin vastaava ohjauspalvelu, joka tukee opintojen sujuvaa etenemistä ja opiskelijan kiinnittymistä ammattikorkeakouluyhteisöön. Ammattikorkeakoulu tukee aktiivisesti ulkomailta saapuvien tutkinto-opiskelijoiden kotoutumista, esimerkiksi Student Counsellor -toiminnalla ja mahdollistamalla opiskelijoille vapaa-ajan toimintaa. Opintojaksojen välipalautejärjestelmä tukee opintojakson toteuttamista mahdollistamalla kehittämistoimet opintojakson aikana. Ammattikorkeakoulun tuloksellisuusrahoitusta on siirretty henkilöstörahastoon, jonka varoja käytetään henkilöstön palkitsemiseen ja kehittämiseen. Henkilöstöllä on mahdollista saada erityistä tukea osaamisen kehittämiseen muutostilanteessa. HanSa-järjestelmä helpottaa ja systematisoi hankekokonaisuuden hallinnointia. Se näyttää selvästi hankkeiden kytkennät korkeakoulun painoaloihin, ja antaa mahdollisuuden aluevaikuttavuuden arviointiin myös rahoittajien näkökulmasta. 9.2 Kehittämissuositukset Laatujärjestelmään on vuosien varrella kertynyt paljon erilaisia ja osittain päällekkäisiä toimintoja. Järjestelmän tuottaman runsaan laatudokumentaation jäsennystä tulisi selkiyttää ja nykyistä dokumentaatiota keventää. n Laadunhallinnan käytäntöjä on yhdenmukaistettu edellisen auditoinnin jälkeen. Käytäntöjä ja dokumentointitapon 78 ja tulisi edelleen kehittää, jotta kaikissa yksiköissä toimittaisiin laatujärjestelmän periaatteiden mukaisesti. n Ammattikorkeakoululla on luotettavat ja välittömät suhteet alueen toimijoiden kanssa. Läheisten suhteiden tueksi tulisi rakentaa systemaattinen ja läpinäkyvä kumppanuuksien hallinnan toimintamalli sekä toteuttaa sidosryhmä kyselyitä nykyistä systemaattisemmin. n Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun välinen kumppanuus on jo lähtenyt hyvin liikkeelle ja laadunhallinnan käytänteiden yhtenäistäminen on aloitettu. Yhteistyössä olisi tarpeen luoda pitkäjänteinen ja priorisoitu suunnitelma laatujärjestelmän kehittämiselle. n Ammattikorkeakoulussa on kattavat palautekäytännöt. Palautejärjestelmän tuottamien tulosten levittämiseen laitosten ja koulutusohjelmien välillä sekä sidosryhmille tulisi kiinnittää huomiota. n Ammattikorkeakoulun johdon, ylläpitäjän ja ammattikorkeakoulun hallituksen välillä on hyvä luottamus. Yhteistyötä voitaisiin edelleen syventää saattamalla laatujärjestelmän tuottamaa tietoa nykyistä paremmin hallitusten päätöksentekoa tukevaan muotoon. n Ammattikorkeakoulussa on selkeä pedagoginen strategia, mutta sen soveltamista koulutuksen käytännön linjauksiin ja toteutustapoihin voisi edelleen vahvistaa. n Korkeakoulun elinikäisen oppimisen laadunhallinta on integroitu onnistuneesti MAMKin laatujärjestelmään. Elinikäisen oppimisen profiilin terävöittämiseksi korkeakoulun strategiaa ja toimenpideohjelmia tulisi uudistaa korostaen ammattikorkeakoulun ominaislaatua, johdon ja henkilöstön laajaa sitoutumista sekä tavoiteltavia painotuksia ja erityispiirteitä. 9.3 Auditointiryhmän kokonaisarvio Mikkelin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä täyttää Korkeakoulujen arviointineuvoston asettamat kriteerit laatujärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laadunhallinnalle. Mikään auditointikohteista ei ole tasolla puuttuva, ja laatujärjestelmän kokonaisuus (auditointikohde 6) on tasolla kehittyvä. Tällä perusteella auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle, että Mikkelin ammattikorkeakoulu läpäisee auditoinnin hyväksytysti. 79 9.4 Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti kokouksessaan 21.2.2013 auditointiryhmän esitykseen ja auditointiraporttiin perustuen, että Mikkelin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä täyttää järjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laadunhallinnalle asetetut kriteerit. Mikkelin ammattikorkeakoululle on siten annettu laatuleima, joka on voimassa kuusi vuotta. 80 2. Strateginen johtaminen ja toiminnanohjaus 1. Korkeakoulun laatupolitiikka KOHTEET Laatujärjestelmästä puuttuu kokonaan tai keskeisiltä osin: ■ kytkentä strategiseen suunnitteluun, johtamiseen ja toiminnanohjaukseen ■ kyky vastata strategisen johtamisen ja toiminnanohjauksen tarpeisiin tai Laatujärjestelmästä puuttuu kokonaan tai keskeisiltä osin: ■ järjestelmän tavoitteiden ja vastuiden määrittely ■ vastuuhenkilöiden osaaminen ja sitoutuminen tehtäväänsä ■ järjestelmän ja sen tuottaman tiedon dokumentointi tai ■ tarkoituksenmukainen viestintä. Puuttuva 81 74 Laatujärjestelmä kytkeytyy korkeakoulun strategiseen suunnitteluun, johtamiseen ja toiminnanohjaukseen puutteellisesti. Järjestelmä ja sen tuottama tieto eivät palvele strategisen johtamisen ja toiminnanohjauksen tarpeita tarkoituksenmukaisella tavalla. Laatujärjestelmä ja sen tuottama tieto dokumentoidaan puutteellisesti. Dokumentoinnissa ei oteta riittävästi huomioon korkeakoulun eri henkilöstöryhmien, opiskelijoiden tai ulkoisten sidosryhmien tiedontarpeita. Järjestelmän tuottamasta tiedosta viestiminen korkeakoulun sisällä tai ulkoisille sidosryhmille ei ole suunnitelmallista. Kehittyvä Laatujärjestelmä kytkeytyy melko hyvin korkeakoulun strategiseen suunnitteluun, johtamiseen ja toiminnanohjaukseen. Järjestelmä ja sen tuottama tieto palvelevat strategista johtamista ja toiminnanohjausta, ja tiedon hyödyntämisestä on näyttöä. Laatujärjestelmän ja sen tuottaman tiedon dokumentaatio on selkeä ja tarkoituksenmukainen. Dokumentoinnissa otetaan pääosin huomioon korkeakoulun eri henkilöstöryhmien, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien tiedontarpeet. Järjestelmän tuottamasta tiedosta viestitään suunnitelmallisesti ja kohdennetusti korkeakoulun sisällä ja ulkoisille sidosryhmille. Laatujärjestelmän tavoitteet ja vastuut ovat selkeästi määriteltyjä. Tavoitteiden asetanta on osallistavaa. Vastuunjako on toimiva. Keskeiset vastuuhenkilöt ovat sitoutuneita tehtäväänsä ja heillä on siihen riittävää osaamista. KRITEERIT Laatujärjestelmän tavoitteita ja vastuita ei ole määritelty selkeästi. Vastuunjako toimii osittain, ja vastuuhenkilöiden osaamistaso ja sitoutuminen tehtäväänsä on hyvin epätasaista. Alkava Liite 1::Auditoinnissa käytettävät kriteeritkriteerit LIITE Auditoinnissa käytettävät Laadunhallinta on luonteva osa korkeakoulun strategista suunnittelua, johtamista ja toiminnanohjausta. Korkeakoululla on systemaattisia, vakiintuneita ja erinomaisia menettelytapoja tiedon tuottamiseen strategisen johtamisen ja toiminnanohjauksen tarpeisiin, ja Korkeakoululla on systemaattiset ja vakiintuneet menettelytavat laatujärjestelmän ja sen tuottaman tiedon dokumentoimiseksi siten, että dokumentaatio palvelee hyvin eri toimijoiden tiedontarpeita. Korkeakoululla on erinomaisia ja vakiintuneita menettelytapoja eri henkilöstöryhmille, opiskelijoille sekä ulkoisille sidosryhmille kohdennetun tiedon viestimiseen. Viestintä on aktiivista ja ajantasaista. Laatujärjestelmän tavoitteiden määrittely on erittäin selkeä ja osallistava. Tavoitteet ja vastuunjako tukevat erinomaisesti korkeakoulun toiminnan kehittämistä. Vastuuhenkilöiden osaamisesta ja sitoutumisesta tehtäväänsä on selkeää ja jatkuvaa näyttöä. Edistynyt Korkeakoululta puuttuu kokonaan tai keskeisiltä osin: ■ menettelyt arvioida tai kehittää laatujärjestelmää tai ■ kokonaiskäsitys laatujärjestelmän toimivuudesta. Korkeakoululta puuttuu kokonaan tai keskeisiltä osin: ■ ensimmäisen auditoinnin jälkeinen kehittämistyö. Seurantaosio toista kertaa auditoitaville korkeakouluille: 82 75 Laatujärjestelmän kehittämistyö ensimmäisen auditoinnin jälkeen ei ole ollut suunnitelmallista tai vaikuttavaa. Korkeakoululla on puutteelliset menettelyt laatujärjestelmän arvioimiseen ja kehittämiseen. Sillä on heikko kokonaiskäsitys laatujärjestelmän toimivuudesta. Järjestelmän kehittämisessä ei ole suunnitelmallisuutta. toiminnanohjaukseen osallistuvien Järjestelmä ei toimi tarkoituksenmukaisesti johtamisen välineenä johtajien sitoutuminen laatukaikilla organisaation eri tasoilla, ja työhön. toiminnanohjaukseen osallistuvien johtajien sitoutumisessa yhteiseen laatutyöhön on puutteita. 3. Laatujärjestelmän kehittäminen ■ Laatujärjestelmän kehittämistyö ensimmäisen auditoinnin jälkeen on ollut suunnitelmallista. Järjestelmä on aiempaa toimivampi. Korkeakoululla on toimivat menettelyt laatujärjestelmän arvioimiseen ja kehittämiseen. Se pystyy tunnistamaan järjestelmän vahvuudet ja kehittämiskohteet, ja järjestelmän kehittäminen on suunnitelmallista. Järjestelmä toimii johtamisen kannalta organisaation eri tasoilla, ja toiminnanohjaukseen osallistuvat johtajat ovat sitoutuneita yhteiseen laatutyöhön. Korkeakoulu on ensimmäisen auditoinnin jälkeen systemaattisesti parantanut laatujärjestelmän toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Järjestelmän kuormittavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Järjestelmän kehittämistyö on erittäin onnistunutta ja vaikuttavaa. Korkeakoululla on vakiintuneet ja systemaattiset menettelyt järjestelmän arvioimiseen ja kehittämiseen. Se pystyy tehokkaasti tunnistamaan järjestelmän vahvuudet ja kehittämiskohteet sekä arvioimaan järjestelmän vaikuttavuutta. Järjestelmän tuloksekkaasta kehitystyöstä on selkeää ja jatkuvaa näyttöä. Laatujärjestelmä toimii johtamisen kannalta erinomaisesti organisaation kaikilla tasoilla, ja toiminnanohjaukseen osallistuvien johtajien sitoutumisesta yhteiseen laatutyöhön on selkeää ja jatkuvaa näyttöä. tiedon systemaattisesta ja laajasta hyödyntämisestä on selkeää ja jatkuvaa näyttöä. 4d) Valinnainen auditointikohde 4. Korkeakoulun perustehtävien Laatujärjestelmästä puuttuu kokonaan tai keskeisiltä osin: laadunhallinta ■ laadunhallinnan menettelytavat 4a) Tutkintotavoitteinen toiminnalle asetettujen koulutus tavoitteiden saavuttamiseksi ■ toiminnalle asetettujen 4b) Tutkimus-, kehitys- ja tavoitteiden kytkentä korkeainnovaatiotoiminta sekä koulun kokonaisstrategiaan ■ korkeakoulun eri henkilöstötaiteellinen toiminta ryhmien, opiskelijoiden tai 4c) Yhteiskunnallinen ulkoisten sidosryhmien vaikuttavuus ja aluekehitystyö osallistuminen toiminnan (sisältäen myös yhteiskuntakehittämiseen tai vastuun, täydennyskoulutuksen ■ toiminnan kannalta keskeisten sekä avoimen yliopisto- ja tuki- ja palvelutoimintojen ammattikorkeakouluopetuksen laadunhallinta. ja maksupalvelukoulutuksen) Laadunhallinnan menettelytavat eivät ole kaikilta osin toimivia eivätkä ne tue tarkoituksenmukaisella tavalla toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteet eivät kytkeydy korkeakoulun kokonaisstrategiaan. --------Laatujärjestelmä tuottaa puutteellisesti tietoa toiminnan laadunhallintaan, ja tiedon hyödyntäminen on satunnaista ja/tai sen keruu on itsetarkoituksellista. --------Korkeakoulun eri henkilöstöryhmät, opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät eivät ole mukana toiminnan kehittämisessä tarkoituksenmukaisella tavalla. --------Toiminnan kannalta keskeisten tukija palvelutoimintojen laadunhallinta ei ole toimivaa. Toimivat laadunhallinnan menettelytavat edistävät toiminnan kehittämistä ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteet kytkeytyvät pääosin korkeakoulun kokonaisstrategiaan. --------Laatujärjestelmä tuottaa tarkoituksenmukaista tietoa toiminnan laadunhallintaan, ja tietoa hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti korkeakoulun toiminnan kehittämisessä. --------Eri henkilöstöryhmät ja opiskelijat ovat mukana toiminnan kehittämisessä tarkoituksenmukaisella tavalla. Myös ulkoiset sidosryhmät osallistuvat kehitystyöhön. --------Toiminnan kannalta keskeisten tuki- ja palvelutoimintojen laadunhallinta toimii melko hyvin. Seuraavien kriteerien täyttymistä tarkastellaan kunkin perustehtävän ja valinnaisen auditointikohteen osalta erikseen: Korkeakoululla on systemaattisia ja vakiintuneita laadunhallinnan menettelytapoja, jotka tukevat erinomaisella tavalla toiminnan kehittämistä ja korkeakoulun kokonaisstrategian toteuttamista. Järjestelmän vaikuttavuudesta toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen on selkeää ja jatkuvaa näyttöä. --------Korkeakoululla on systemaattisia ja erinomaisia menettelytapoja tiedon tuottamiseksi toiminnan laadunhallintaan. Tiedon hyödyntäminen on systemaattista ja sen tuloksekkaasta käytöstä toiminnan kehittämisessä on selkeää ja jatkuvaa näyttöä. --------Eri henkilöstöryhmät ja opiskelijat ovat sitoutuneita ja erittäin aktiivisesti mukana toiminnan kehittämisessä. Laadunhallinnan menettelytapojen kuormittavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Ulkoiset sidosryhmät ovat mielekkäällä tavalla mukana kehitystyössä. --------Korkeakoululla on systemaattisia ja vakiintuneita menettelytapoja toiminnan kannalta keskeisten tuki- ja palvelutoimintojen laadunhallintaan. Menettelytapojen toimivuudesta on selkeää ja jatkuvaa näyttöä. 83 76 7784 ■ Laatutyön vaikuttavuus keskeisimpien arviointitapojen ja seurantaindikaattoreiden tarkoituksenmukaisuus ja niiden vaikuttavuus tavoitteiden saavuttamiseen ■ Koulutuksen toteutus opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt ■ oppimisen arviointimenetelmät ■ opiskelijoiden oppiminen ja hyvinvointi ■ opettajien osaaminen ja työhyvinvointi ■ eri henkilöstöryhmien, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen ■ Koulutuksen suunnittelu opetussuunnitelmat ja niiden laadinta ■ oppimistavoitteet ja niiden määrittely ■ tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä taiteellisen toiminnan kytkeytyminen koulutukseen ■ elinikäinen oppiminen ■ tutkintojen työelämärelevanssi ■ eri henkilöstöryhmien, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen 5. Tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöt: koulutusohjelmat tai vastaavat tutkintoon johtavat kokonaisuudet Laatujärjestelmästä puuttuu kokonaan tai keskeisiltä osin: ■ koulutuksen suunnitteluun liittyvät laadunhallinnan menettelytavat ■ koulutuksen toteutukseen liittyvät laadunhallinnan menettelytavat ■ korkeakoulun eri henkilöstöryhmien, opiskelijoiden tai ulkoisten sidosryhmien osallistuminen toiminnan kehittämiseen tai ■ laatutyön vaikuttavuus. Laatutyön vaikuttavuudesta on selkeää näyttöä. Eri henkilöstöryhmät ja opiskelijat ovat mukana toiminnan kehittämisessä tarkoituksenmukaisella tavalla. Myös ulkoiset sidosryhmät osallistuvat kehitystyöhön. Korkeakoulun eri henkilöstöryhmät, opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät eivät ole mukana toiminnan kehittämisessä tarkoituksenmukaisella tavalla. Laatutyön vaikuttavuudesta on vähän näyttöä. Koulutuksen toteutukseen liittyvät laadunhallinnan menettelytavat edistävät koulutuksen toteutuksen laadukkuutta ja tukevat koulutuksen toteutusta. Koulutuksen suunnitteluun liittyvät laadunhallinnan menettelytavat edistävät koulutuksen suunnittelun laadukkuutta ja tukevat koulutuksen suunnittelua. Koulutuksen toteutukseen liittyvät laadunhallinnan menettelytavat eivät ole kaikilta osin toimivia eivätkä tue tarkoituksenmukaisella tavalla koulutuksen toteutusta. Koulutuksen suunnitteluun liittyvät laadunhallinnan menettelytavat eivät ole kaikilta osin toimivia eivätkä tue tarkoituksenmukaisella tavalla koulutuksen suunnittelua. Seuraavien kriteerien täyttymistä tarkastellaan kunkin koulutusohjelman tai vastaavan kokonaisuuden osalta erikseen: Laatutyön vaikuttavuudesta on selkeää ja jatkuvaa näyttöä. Eri henkilöstöryhmät ja opiskelijat ovat sitoutuneita ja erittäin aktiivisesti mukana toiminnan kehittämisessä. Myös ulkoiset sidosryhmät ovat mielekkäällä tavalla mukana kehitystyössä. Koulutuksen toteutukseen liittyvät laadunhallinnan menettelytavat ovat systemaattisia ja vakiintuneita ja tukevat erinomaisella tavalla koulutuksen toteutusta. Koulutuksen suunnitteluun liittyvät laadunhallinnan menettelytavat ovat systemaattisia ja vakiintuneita ja tukevat erinomaisella tavalla koulutuksen suunnittelua. 78 85 6. Laatujärjestelmän kokonaisuus Menettelytapojen vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen ei ole näyttöä. Korkeakoululla on vain yksittäisiä ja toisistaan erillisiä laadunhallinnan menettelytapoja, jotka eivät muodosta järjestelmärakennetta. Korkeakoulun laatukulttuuri on vasta syntymässä. Laatujärjestelmä kattaa osittain korkeakoulun perustehtävät, mutta se ei tue tarkoituksenmukaisella tavalla toiminnan kehittämistä. Järjestelmän vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen on vähän näyttöä. Laadunhallinnan menettelytavat eivät muodosta toimivaa ja yhtenäistä järjestelmää. Vakiintunut laatukulttuuri tukee erinomaisella tavalla toiminnan kehittämistä. Laadunhallinnan menettelytavat Laadunhallinnan menettelytavat muodostavat toimivan järjestelmän. muodostavat dynaamisen ja kokonaisvaltaisen järjestelmän. Laatujärjestelmä kattaa keskeisiltä Laatujärjestelmä kattaa kaikki osin korkeakoulun perustehtävät korkeakoulun perustehtävät ja ja tukee tarkoituksenmukaisella tukee erinomaisella tavalla tavalla toiminnan kehittämistä. korkeakoulun kokonaisstrategiaa Järjestelmän vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen on näyttöä. sekä koko korkeakoulun toiminnan kehittämistä. Järjestelmän Toiminnan kehittäminen pohjautuu vaikuttavuudesta toiminnan olemassa olevaan laatukulttuuriin. kehittämiseen on selkeää ja jatkuvaa näyttöä. Liite 2: Auditoinnin vaiheet ja aikataulu Korkeakoulun ja KKA:n välinen sopimusneuvottelu 15.2.2012 Auditointiryhmän nimeäminen 24.5.2012 Auditointiaineiston ja itsearviointiraportin toimittaminen KKA:lle 4.9.2012 Tiedotus- ja keskustelutilaisuus korkeakoulussa 16.10.2012 Auditointivierailu 13.–15.11.2012 KKA:n päätös auditoinnin tuloksesta 21.2.2013 Raportin julkaiseminen verkossa 25.2.2013 Päätösseminaari 14.3.2013 Laatujärjestelmän kehittämistyön seuranta Vuonna 2016 86 Liite 3: Auditointivierailun ohjelma Tiistai 13.11.2012 9.00–9.50 Korkeakoulun johdon haastattelu 10.00–10.50 Laatu- ja arviointitiimiläisten, yksiköiden laatuvastaavien ja laatutyössä mukana olevien opiskelijoiden haastattelu 11.00–11.50 Koulutusjohtajien haastattelu 12.00–13.00Lounas 13.00–13.50 Opetushenkilöstön haastattelu 14.00–14.50 Opiskelijoiden haastattelu 15.00–15.50 Ulkoisten sidosryhmien haastattelu 16.00–16.30 TKI-toiminnan HanSa-työkalun esittely auditointiryhmälle 16.30–18.00 Auditointiryhmän kokous Keskiviikko 14.11.2012 9.00–9.50 Teemahaastattelu, aiheena elinikäinen oppiminen 10.00–10.50 Teemahaastattelu, aiheena TKI-toiminta 11.00–11.50 Ympäristöteknologian koulutusohjelma: Opiskelijoiden haastattelu 12.00–13.00Lounas 13.00–13.50 Ympäristöteknologian koulutusohjelma: Henkilöstön haastattelu 14.00–14.50 Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma: Opiskelijoiden haastattelu 15.00–15.50 Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma: Henkilöstön haastattelu 16.00–18.00 Auditointiryhmän kokous Torstai 15.11.2012 9.00–9.50 Jokerikohde: Teemahaastattelu, aiheena lakkautettavat koulutusohjelmat 10.00–10.50 Business Management -koulutusohjelma: Henkilöstön haastattelu 11.00–11.50 Business Management -koulutusohjelma: Opiskelijoiden haastattelu 12.00–13.00Lounas 13.00–13.50 Ammattikorkeakoulun hallituksen haastattelu 14.00–15.00 Auditointiryhmän kokous 15.00–15.30 Korkeakoulun johdon loppuhaastattelu ja alustava palaute 16.00–17.00 Auditointiryhmän kokous 87 KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 1:2000 Lehtinen, E., Kess, P., Ståhle, P. & Urponen, K.:Tampereen yliopiston opetuksen arviointi 2:2000 Cohen, B., Jung, K. & Valjakka,T.: From Academy of Fine Arts to University. Same name, wider ambitions 3:2000 Goddard, J., Moses, I.,Teichler, U.,Virtanen, I. & West, P.: External Engagement and Institutional Adjustment: An Evaluation of the University of Turku 4:2000 Almefelt, P., Kekäle,T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Swedish Polytechnic, Finland 5:2000 Harlio, R., Harvey, L., Mansikkamäki. J., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Central Ostrobothnia Polytechnic 6:2000 Moitus, S. (toim.):Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2001–2003 7:2000 Liuhanen, A.-M. (toim.): Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2001–2003 8:2000 Hara,V. , Hyvönen, R. , Myers, D. & Kangasniemi, J. (Eds.): Evaluation of Education for the Information Industry 9:2000 Jussila, J. & Saari, S. (Eds.):Teacher Education as a Future-moulding Factor. International Evaluation of Teacher Education in Finnish Universities 10:2000 Lämsä, A. & Saari, S. (toim.): Portfoliosta koulutuksen kehittämiseen. Ammatillisen opettajankoulutuksen arviointi 11:2000 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2000–2003 12:2000 Finnish Higher Education Evaluation Council Action Plan for 2000–2003 13:2000 Huttula,T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2000 14:2000 Gordon, C., Knodt, G., Lundin, R., Oger, O. & Shenton, G.: Hanken in European Comparison. EQUIS Evaluation Report 15:2000 Almefelt, P., Kekäle,T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work. Satakunta Polytechnic 16:2000 Kells, H.R., Lindqvist, O.V. & Premfors, R.: Follow-up Evaluation of the University of Vaasa. Challenges of a small regional university 17:2000 Mansikkamäki, J., Kekäle,T., Miikkulainen, L. , Stone, J.,Tolppi,V.-M. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work. Tampere Polytechnic 18:2000 Baran, H., Gladrow,W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. ,Toivakka, P. & Moitus, S.: Evaluation of Education and Research in Slavonic and Baltic Studies 19:2000 Harlio, R. , Kekäle,T. , Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 20:2000 Mansikkamäki, J., Kekäle,T., Kähkönen, J., Miikkulainen, L., Mäki, M. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu 21:2000 Almefelt, P., Kantola, J., Kekäle,T., Papp, I., Manninen, J. & Karppanen,T.: Audit of Quality Work. South Carelia Polytechnic 1:2001 Valtonen, H.: Oppimisen arviointi Sibelius-Akatemiassa 2:2001 Laine, 1., Kilpinen, A., Lajunen, L., Pennanen, J., Stenius, M., Uronen, P. & Kekäle,T.: Maanpuolustuskorkeakoulun arviointi 3:2001 Vähäpassi, A. (toim.): Erikoistumisopintojen akkreditointi 4:2001 Baran, H., Gladrow,W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. ,Toivakka, P. & Moitus, S.: |kspertiza obrazowaniq i nau^no-issledowatelxskoj raboty w oblasti slawistiki i baltistiki (Ekspertiza obrazovanija i nau`ć no-issledovatelskoj raboty v oblasti slavistiki i baltistiki) 5:2001 Kinnunen, J.: Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden arviointi. Kriteerejä vuorovaikutteisuuden arvottamiselle 6:2001 Löfström, E.: Benchmarking korkeakoulujen kieltenopetuksen kehittämisessä 7:2001 Kaartinen-Koutaniemi, M.: Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun kehittäminen. Helsingin yliopiston, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun benchmarking-projekti 8:2001 Huttula,T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2001 9:2001 Welander, C. (red.): Den synliga yrkeshögskolan. Ålands yrkeshögskola. 10:2001 Valtonen, H.: Learning Assessment at the Sibelius Academy 11:2001 Ponkala, O. (toim.):Terveysalan korkeakoulutuksen arvioinnin seuranta 12:2001 Miettinen, A. & Pajarre, E.:Tuotantotalouden koulutuksen arvioinnin seuranta 13:2001 Moitus, S., Huttu, K., Isohanni, I., Lerkkanen, J., Mielityinen, I.,Talvi, U., Uusi-Rauva, E. & Vuorinen, R.: Opintojen ohjauksen arviointi korkeakouluissa 14:2001 Fonselius, J., Hakala, M. K. & Holm, K. : Evaluation of Mechanical Engineering Education at Universities and Polytechnics 15:2001 Kekäle,T. (ed.): A Human Vision with Higher Education Perspective.Institutional Evaluation of the Humanistic Polytechnic 1:2002 Kantola, I. (toim.): Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilulupahakemusten arviointi 2:2002 Kallio, E.:Yksilöllisiä heijastuksia.Toimiiko yliopisto-opetuksen paikallinen itsearviointi? 3:2002 Raivola, R., Himberg,T., Lappalainen, A., Mustonen, K. & Varmola,T.: Monta tietä maisteriksi. Yliopistojen maisteriohjelmien arviointi 4:2002 Nurmela-Antikainen, M., Ropo, E., Sava, I. & Skinnari, S.: Kokonaisvaltainen opettajuus. Steinerpedagogisen opettajankoulutuksen arviointi 5:2002 Toikka, M. & Hakkarainen, S.: Opintojen ohjauksen benchmarking tekniikan alan koulutusohjelmissa. Kymenlaakson, Mikkelin ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulut 6:2002 Kess, P., Hulkko, K., Jussila, M., Kallio, U., Larsen, S. , Pohjolainen,T. & Seppälä, K.: Suomen avoin yliopisto. Avoimen yliopisto-opetuksen arviointiraportti 7:2002 Rantanen,T., Ellä, H., Engblom, L.-Å., Heinonen, J., Laaksovirta,T., Pohjanpalo, L., Rajamäki,T. & Woodman, J.: Evaluation of Media and Communication Studies in Higher Education in Finland 8:2002 Katajamäki, H., Artima, E., Hannelin, M., Kinnunen, J., Lyytinen, H. K., Oikari, A. & Tenhunen, M.-L.: Mahdollinen korkeakouluyhteisö. Lahden korkeakouluyksiköiden alueellisen vaikuttavuuden arviointi 9:2002 Kekäle,T. & Scheele, J.P: With care. Institutional Evaluation of the Diaconia Polytechnic 10:2002 Härkönen, A., Juntunen, K. & Pyykkönen, E.-L. : Kajaanin ammattikorkeakoulun yrityspalveluiden benchmarking 11:2002 Katajamäki, H. (toim.): Ammattikorkeakoulut alueidensa kehittäjinä. Näkökulmia ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävän toteutukseen 12:2002 Huttula,T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2002–2003 13:2002 Hämäläinen, K. & Kaartinen-Koutaniemi, M. (toim.): Benchmarking korkeakoulujen kehittämisvälineenä 14:2002 Ylipulli-Kairala, K. & Lohiniva,V. (eds.): Development of Supervised Practice in Nurse Education. Oulu and Rovaniemi Polytechnics 15:2002 Löfström, E., Kantelinen, R., Johnson, E., Huhta, M., Luoma, M., Nikko,T., Korhonen, A., Penttilä, J., Jakobsson, M. & Miikkulainen, L.: Ammattikorkeakoulun kieltenopetus tienhaarassa. Kieltenopetuksen arviointi Helsingin ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluissa 16:2002 Davies, L., Hietala, H., Kolehmainen, S., Parjanen, M. & Welander, C.: Audit of Quality Work.Vaasa Polytechnic 17:2002 Sajavaara, K., Hakkarainen, K. , Henttonen, A., Niinistö, K., Pakkanen,T. , Piilonen, A.-R. & Moitus, S.: Yliopistojen opiskelijavalintojen arviointi 18:2002 Tuomi, O. & Pakkanen, P.:Towards Excellence in Teaching. Evaluation of the Quality of Education and the Degree Programmes in the University of Helsinki 1:2003 Sarja, A., Atkin, B. & Holm, K.: Evaluation of Civil Engineering Education at Universities and Polytechnics 2:2003 Ursin, J. (toim.):Viisi aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2004–2006 3:2003 Hietala, H., Hintsanen,V., Kekäle,T., Lehto, E., Manninen, H. & Meklin, P.: Arktiset haasteet ja mahdollisuudet. Rovaniemen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi 4:2003 Varis,T. & Saari, S. (Eds.): Knowledge Society in Progress – Evaluation of the Finnish Electronic Library – FinELib 5:2003 Parpala, A. & Seppälä, H. (toim.):Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2004–2006 6:2003 Kettunen, P., Carlsson, C., Hukka, M., Hyppänen,T., Lyytinen, K., Mehtälä, M., Rissanen, R., Suviranta, L. & Mustonen, K.: Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella. Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointi 7:2003 Kauppi, A. & Huttula,T. (toim.): Laatua ammattikorkeakouluihin 8:2003 9:2003 10:2003 11:2003 12:2003 13:2003 14:2003 15:2003 16:2003 17:2003 Parjanen, M.: Amerikkalaisen opiskelija-arvioinnin soveltaminen suomalaiseen yliopistoon Sarala, U. & Seppälä, H.: (toim.): Hämeen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi Kelly‚ J., Bazsa, G. & Kladis, D.: Follow-up review of the Helsinki University of Technology Goddard, J., Asheim, B., Cronberg,T. & Virtanen, I.: Learning Regional Engagement. A Re-evaluation of the Third Role of Eastern Finland universities Impiö, 1., Laiho, U.-M., Mäki, M., Salminen, H., Ruoho, K.,Toikka, M. & Vartiainen, P.: Ammattikorkeakoulut aluekehittäjinä. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2003–2004 Cavallé, C., de Leersnyder, J.-M.,Verhaegen, P. & Nataf, J.-G. : Follow-up review of the Helsinki School of Economics. An EQUIS re-accreditation Kantola, I. (toim.): Harjoittelun ja työelämäprojektien benchmarking Ala-Vähälä,T.: Hollannin peili. Ammattikorkeakoulujen master-tutkinnot ja laadunvarmistus Goddard, J.,Teichler, U.,Virtanen, I.,West, P. & Puukka, J.: Progressing external engagement. A re-evaluation of the third role of the University of Turku Baran, H.,Toivakka, P. & Järvinen, J.: Slavistiikan ja baltologian koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin seuranta 1:2004 Kekäle,T., Heikkilä, J., Jaatinen, P., Myllys, H., Piilonen, A.-R., Savola, J.,Tynjälä, P. & Holm, K.: Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilu. Käynnistysvaiheen arviointi 2:2004 Ekholm, L., Stenius, M., Huldin, H., Julkunen, I., Parkkonen, J., Löfström, E., Metsä, K.: NOVA ARCADA – Sammanhållning, decentralisering, gränsöverskridande. Helhetsutvärdering av Arcada – Nylands svenska yrkeshögskola 2003 3:2004 Hautala, J.:Tietoteollisuusalan koulutuksen arvioinnin seuranta 4:2004 Rauhala, P., Karjalainen, A., Lämsä, A.-M., Valkonen, A., Vänskä, A. & Seppälä, H.: Strategiasta koulutuksen laatuun.Turun ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi 5:2004 Murto, L., Rautniemi, L., Fredriksson, K., Ikonen, S., Mäntysaari, M., Niemi, L., Paldanius, K., Parkkinen, T.,Tulva,T., Ylönen, F. & Saari, S.: Eettisyyttä, elastisuutta ja elämää. Yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujen sosiaalialan arviointi yhteistyössä työelämän kanssa 6:2004 Ståhle, P., Hämäläinen, K., Laiho, K., Lietoila, A., Roiha, J.,Weijo, U. & Seppälä, H.:Tehokas järjestelmä – elävä dialogi. Helian laatutyön auditointi 7:2004 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus 2000–2003 8:2004 Luopajärvi,T., Hauta-aho, H., Karttunen, P., Markkula, M., Mutka, U. & Seppälä, H.: Perämerenkaaren ammattikorkeakoulu? Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi 9:2004 Moitus, S. & Seppälä, H.: Mitä hyötyä arvioinneista? Selvitys Korkeakoulujen arviointineuvoston 1997–2003 toteuttamien koulutusala-arviointien käytöstä 10:2004 Moitus, S. & Saari, S.: Menetelmistä kehittämiseen. Korkeakoulujen arviointineuvoston arviointimenetelmät vuosina 1996–2003 11:2004 Pratt, J., Kekäle,T., Maassen, P., Papp, I., Perellon, J. & Uitti, M.: Equal, but Different – An Evaluation of the Postgraduate Studies and Degrees in Polytechnics – Final Report 1:2005 Niinikoski, S. (toim.): Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 2:2005 Ala-Vähälä,T.: Korkeakoulutuksen ulkoisen laadunvarmistuksen järjestelmät Ranskassa 3:2005 Salminen, H. & Kajaste, M. (toim.): Laatua, innovatiivisuutta ja proaktiivisuutta. Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2005–2006 4:2005 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2005–2007 5:2005 Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Auditeringshandbok för åren 2005–2007 1:2006 Dill, D.D., Mitra, S. K., Siggaard Jensen, H., Lehtinen, E., Mäkelä,T., Parpala, A., Pohjola, H., Ritter, M. A. & Saari, S.: PhD Training and the Knowledge-Based Society. An Evaluation of Doctoral Education in Finland 2:2006 Antikainen, E.-L., Honkonen, R., Matikka, O., Nieminen, P.,Yanar, A. & Moitus, S.: Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 3:2006 Kekäle,T., Ilolakso, A., Katajavuori, N.,Toikka, M. & Isoaho, K.: Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 4:2006 Audits of Quality Assurance Systems of Finnish Higher Education Institutions. Audit Manual for 2005–2007 5:2006 Rauhala, P., Kotila, H., Linko, L., Mulari, O., Rautonen, M. & Moitus, S.; Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 6:2006 Hämäläinen, K., Kantola, I., Marttinen, R., Meriläinen, M., Mäki, M. & Isoaho, K.: Jyväskylän ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 7:2006 Kekäläinen, H.: (toim.)Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2007–2009 8:2006 Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2007–2009 9:2006 Ojala, I. & Vartiainen, P.: Kolmen yliopiston opetuksen kehittämistoiminnan vaikuttavuus. Lapin yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Vaasan yliopiston opetuksen kehittämistoiminnan vaikuttavuuden benchmarking-arviointi 10:2006 Lappalainen, M. & Luoto, L.: Opetussuunnitelmaprosessit yliopistoissa 11:2006 Levänen, K.,Tervonen, S., Suhonen, M. & Stigell, L.:Verkko-opintojen mitoituksen arviointi 12:2006 Vuorela, P., Kallio, U., Pohjolainen,T., Sylvander,T. & Kajaste, M.; Avoimen yliopiston arvioinnin seurantaraportti 13:2006 Käyhkö, R., Hakamäki, S., Kananen, M., Kavonius,V., Pirhonen, J., Puusaari, P., Kajaste, M. & Holm, K.: Uudenlaista sankaruutta. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2006–2007 14:2006 Malm, K., Lavonius, H., Nystén, P., Santavirta, N. & Cornér, S.: Auditering av Svenska yrkeshögskolans kvalitetssäkringssystem 15:2006 Papp, I., Carolan, D., Handal, G., Lindesjöö, E., Marttinen, R., Mustonen,V. & Isoaho, K.: Audit of the quality assurance system of Seinäjoki Polytechnic 16:2006 Alaniska, H. (toim.): Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa 17:2006 Pyykkö, R., Keränen, P., Lahti, M., Mikkola, A., Paasonen, S. & Holm, K.: Media- ja viestintäalan seuranta 1:2007 Karppanen, E.,Tornikoski, E.,Töytäri, R., Urponen, H., Uusitalo,T., Holm, K.: Lahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 2:2007 Liljander, J.-P., Heikkilä, J., Lappalainen, M., Nystén, P., Sulameri,T. & Kajaste, M.: Savoniaammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 3:2007 Wahlbin, C., Heikkilä, J., Hellberg, M., Lindroos, P., Nybom, J. & Cornér, S.: Auditering av Svenska handelshögskolans kvalitetssäkringssystem 4:2007 Jokinen,T., Malinen, H., Mäki, M., Nokela, J., Pakkanen, P. & Kekäläinen, H.:Tampereen teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 5:2007 Saari, S. (toim.): Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana. Kansallinen benchmarkingarviointi 6:2007 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Uusinta-auditoinnin käsikirja 2007–2009 – Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Handbok för förnyad auditering 2007–2009 – Audits of the quality assurance systems of higher education institutions. Manual for Re-Audits 2007–2009 7:2007 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2008–2011 8:2007 Seppälä, K., Rinne, R. & Trapp, H. (eds.): Connecting Research and Client. Finnish Experience of Quality Enhancement in University Lifelong Learning 9:2007 Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Auditeringshandbok för åren 2008–2011 10:2007 Audits of Quality Assurance Systems of Finnish Higher Education Institutions. Audit Manual for 2008–2011 11:2007 Toikka, M., Aarrevaara,T., Isotalo, J., Peltokangas, N., Raij, K., Hiltunen, K. & Holm, K.: Kajaanin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 1:2008 Ståhle, P., Karppanen, E., Kiiskinen, N., Okkonen,T., Saxén, H., Uusi-Rauva, E., Holm, K.& Seppälä, H.: Teknillisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 2:2008 Vuorio, E., Huttula,T., Kukkonen, J., Kurtakko, K., Malm, K., Mikkola, A., Mäki, M., Rekilä, E.,Yanar, A., Kekäläinen, H., Moitus, S. & Mustonen, K.: Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 3:2008 Aaltonen, E., Anoschkin, E., Jäppinen, M., Kotiranta,T.,Wrede, G. H. & Hiltunen, K.: Sosiaalityön ja sosiaalialan koulutuksen nykytila ja kehittämishaasteet – Yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksen seuranta-arviointi 4:2008 Leppisaari, I., Ihanainen, P., Nevgi, A.,Taskila,V.-M.,Tuominen,T. & Saari, S.: Hyvässä kasvussa – Yhdessä kehittäen kohti ammattikorkeakoulujen laadukasta verkko-opetusta 5:2008 Hiltunen, K. & Kekäläinen, H.: Benchmarking korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien kehittämisessä – Laadunvarmistusjärjestelmien benchmarking-hankkeen loppuraportti 6:2008 Rauhala, P., Liljander, J.-P., Mulari, O. & Moitus, S.: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän uusinta-auditointi 7:2008 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2008–2009 8:2008 Hintsanen,V., Höynälänmaa, M., Järvinen, M.-R., Karjalainen, A., Peltokangas, N. & Hiltunen, K.:Vaasan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 9:2008 Rekilä, E., Heikkilä, J., Kääpä, P., Seppälä, M.,Virtanen,T., Öberg, J., Moitus, S. & Mustonen, K.: Tampereen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 10:2008 Luoma, M., Daniel, H.D., Kristensen, B., Pirttilä, A.,Vaisto, L.,Wahlén, S., Mustonen, K. & Seppälä, H.: Audit of the quality assurance system of Helsinki School of Economics 11:2008 Stenius, M. Ansala, L., Heino, J., Käyhkö, R., Lempa, H., Niemelä, J., Holm, K. & Seppälä, H.:Turun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 1:2009 Helander, E., Ahola, J., Huttunen, J., Lahtinen, M., Okko, P., Suomalainen, H.,Virtanen, I., Holm, K. & Mustonen, K.: Lisää yhteistyötä alueiden parhaaksi.Yliopistokeskusten arviointi 2:2009 Saarela, M., Jaatinen, P., Juntunen, K., Kauppi, A., Otala, L.,Taskila,V.-M., Holm, K. & Kajaste, M.: Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2008–2009 3:2009 Hiltunen, K. (ed.): Centres of Excellence in Finnish University Education 2010–2012 4:2009 Harmaakorpi,V., Furu, P.,Takala, M.,Tenhunen, M.-L.,Westersund, C. & Holm, K.:Turun kauppakorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 5:2009 Pirttilä, A., Keränen, P., Pirnes, H.,Tiilikka, A.-M.,Virtanen, A. & Seppälä, H.:Tampereen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 6:2009 Malinen, H., Hallikainen, J., Karttunen, P., Majander, M., Pudas, M. & Mustonen, K.: Satakunnan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 7:2009 Suntioinen, S., Myller, E., Nieminen, P., Pohjolainen, S.,Wahlgrén, A., Kajaste, M. & Moitus, S.: Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 8:2009 Urponen, H., Kinnunen, J., Levä, K., Nieminen, R., Raij, K., Seppälä, M. & Hiltunen, K.: Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 9:2009 Papp, I., Lindesjöö, E.,Töytäri, R. & Seppälä, H.: Re-audit of the Quality Assurance System of the Seinäjoki University of Applied Sciences 10:2009 Kantola, I., Keto, U. & Nykänen, M: Avaimia arvioinnin tehokkaampaan hyödyntämiseen – Turun ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen benchmarking 11:2009 Heikkilä, J., Lappalainen, M., Mulari, O. & Kajaste, M: Savonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän uusinta-auditointi 12:2009 Hulkko, P.,Virtanen, A., Lampelo, S.,Teckenberg,T.,Vieltojärvi, M., Saarilammi, M.-L. & Mustonen, K.: Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 13:2009 Hiltunen, A.-M, Uusitalo, E., Hietanen, O., Hyyryläinen,T., Kettunen, S. & Söderlund, S.: Dynaaminen laatunäkemys – kolmen yliopistoverkoston kehittävä vertaisarviointi 14:2009 Moitus, S.: Analyysi korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien tuloksista vuosilta 2005–2008 15:2009 Järvinen, M.-R., Granö, P., Huhtamo, E., Kettunen, A., Laaksonen, E., Holm, K. & Holopainen, H.: Taideteollisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 16:2009 Andersson, Ö., Cornér, S., Heikkilä, J., Huldin, H.,Lejonqvist, G.-B. & Lundin, K.: Auditering av kvalitetssäkringssystemet vid Högskolan på Åland 17:2009 Antikainen, E.-L., Eskelinen, H., Mäki, M., Nykänen, M.,Taskila,V.-M. & Mustonen, K.: Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 18:2009 Aarrevaara,T.,Toikka, M., Apajalahti, H., Huttula,T., Mäkilä, M., Kajaste, M. & Saarilammi, M.-L: Lapin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 1:2010 Auvinen, P., Kauppi, A., Kotila, H., Loikkanen, A., Markus, A., Holm, K. & Kajaste, M.: Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2010–2012 2:2010 Hintsanen,V., Luukka, M.-R., Lounasmeri,T., Majander, M., Renvall, J., Holopainen, H. & Hiltunen, K.: Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 3:2010 External Review of Finnish Higher Education Evaluation Council. Self-evaluation report 4:2010 Lundqvist, R., Löfström, E., Hokkanen, A., Lindesjöö, E.,Westermarck, C.-M., Raaheim, A. & Lundin, K.: Auditering av kvalitetssäkringssystemet vid Åbo Akademi 5:2010 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus toimikaudelta 2008–2009 6:2010 Okko, P., Pirttilä, A., Ansala, L., Immonen, H., Uusitalo,T. & Saarilammi, M.-L.: Oulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 7:2010 Virtanen,T., Ahonen, H., Ahonen, H., Koski, P., Lähteenmäki, J. & Mustonen, K.:Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 8:2010 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2010–2013 9:2010 Rådet för utvärdering av högskolorna:Verksamhetsplan 2010–2013 10:2010 Finnish Higher Education Evaluation Council: Plan of action 2010–2013 11:2010 Karppanen, E., Kiiskinen, N., Urponen, H., Uusi-Rauva, E., Holm, K. & Mattila, J.:Teknillisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän uusinta-auditointi 12:2010 Varmola,T., Granö, P., Hyvönen, U., Klemettinen,T., Lippus, U., Salo,T., Mattila, J., Seppälä, H.: SibeliusAkatemian laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 13:2010 Virtanen, A., Aaltonen, M., Markus, A., Oresto, J., Rytkönen, P. & Saarilammi, M.-L.: HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 14:2010 Lähdeniemi, M., Hulkko, P., Lappalainen, A., Mäkitalo, J., Suviranta, L. & Mustonen, K.: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 15:2010 Moitus, S.: Analysis on FINHEEC Audit Outcomes 2005–2008 16:2010 Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011–2017 17:2010 Niemelä, J., Ahola, S., Blomqvist, C., Juusola, H., Karjalainen, M., Liljander, J.-P., Mielityinen, I., Oikarinen, K., Moitus, S. & Mattila, J.:Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010 18:2010 Lampelo, S., Kainulainen, S.,Turunen, J.,Viljanen, J.,Yanar, A., Mattila, J. & Saarilammi, M.-L.: Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 1:2011 Tornikoski, E., Korhonen, K., Okkonen, E., Rantakangas,T.-M.,Tarkkanen, J., Holm, K. & Mattila, J.: Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 2:2011 Okko, P., Immonen, H., Kolehmainen, S., Levä, K., Seppälä, M., Kajaste, M. & Mustonen, K.: Maanpuolustuskorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 3:2011 Audit manual for the quality systems of higher education institutions 2011–2017 4:2011 Auditeringshandbok för högskolornas kvalitetssystem för åren 2011–2017 5:2011 Aarrevaara,T., Aaltonen, M., Ansala, L., Huttunen, J., Ryynänen-Karjalainen, L., Saarilammi, M.-L. & Talvinen, K.: Itä-Suomen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 6:2011 Malinen, H., Puolanne, E., Sorvisto, M., Suomalainen, M.,Takala, M., Mustonen, K. & Östman, K.: Hämeen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 7:2011 Haapakorpi, A.: Auditointiprosessi ja sen vaikutukset yliopistossa 8:2011 Ala-Vähälä,T.: Mitä auditointi tekee? Tutkimus korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien vaikutuksista 9:2011 Haakstad, J., Findlay, P., Loukkola,T., Nazaré, M. H. & Schneijderberg, C.: Report of the panel of the review of the Finnish Higher Education Evaluation Council 10:2011 Pirttilä, A., Olausson, C., Autio, J., Kinnunen, M., Raaheim, A., Östman, K. & Holm, K.: Auditering av kvalitetssäkringssystemet vid Arcada – Nylands svenska yrkeshögskola 11:2011 Hulkko, P., Kanniainen, J.-P., Nurkka, A., Uusitalo,T.,Westerlund, H., Mattila, J. & Östman, K.: Metropolia Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 12:2011 Tarkkanen,T., Lappalainen, A., Kerttu Oikarinen, Rautiainen, M., Ryhänen, K., Mattila, J. & Mustonen, K.: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 13:2011 Karttunen, P., Jokisalo, S., Kettunen, P., Oresto, J., Ruohonen, M.,Talvinen, K. & Mustonen, K.: Humanistisen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 14:2011 Urponen, H., Eskelinen, H., Mattila, M., Saarela, M.,Vornanen, J., Moitus, S. & Saarilammi, M.-L.: Kuvataideakatemian laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 15:2011 Niemi, H., Aittola, H., Harmaakorpi,V., Lassila, O., Svärd, S.,Ylikarjula, J., Hiltunen, K. & Talvinen, K.: Tohtorikoulutuksen rakenteet muutoksessa.Tohtorikoulutuksen kansallinen seuranta-arviointi 16:2011 Maassen, P., Spaapen, J., Kallioinen, O., Keränen, P., Penttinen, M.,Wiedenhofer, R. & Kajaste, M.: Evaluation of research, development and innovation activities of Finnish universities of applied sciences: A Preliminary report 1:2012 2:2012 3:2012 4:2012 5:2012 6:2012 7:2012 8:2012 9:2012 10:2012 11:2012 12:2012 13:2012 14:2012 15:2012 16:2012 Granö, P., Elonen, A., Kauppi, A. & Holm, K.: Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusintaauditointi Pekkarinen, E., Grandin, A., Kreus, J., Levä, K., Suntioinen, S., Mustonen, K. & Kajaste, M.: Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Niemelä, J., Kivistö, J., Lindblad, P., Räisänen, A.,Wahlgrén, A., Holm, K. & Saarilammi, M.-L.: Vaasan yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Virtanen,T., Järvinen, M.-R, Karppanen, E., Mäkipää, A. & Moitus, S.:Tampereen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän uusinta-auditointi Nykänen, M., Aaltonen, M., Männistö,T., Puusaari, P., Sneck, M.,Talvinen, K. & Saarilammi, M.-L.: Oulun seudun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Niemelä, J., Ahola, S., Blomqvist, C., Juusola, H., Karjalainen, M., Liljander, J.-P., Mielityinen, I., Oikarinen, K., Moitus, S., Mattila, J.;Teichler, U.: Evaluation of the Bologna Process Implementation in Finland Maassen, P., Kallioinen, O., Keränen, P., Penttinen, M., Spaapen, J.,Wiedenhofer, R., Kajaste, M, & Mattila, J.: From the bottom up – Evaluation of RDI activities of Finnish Universities of Applied Sciences Paaso, J., Markus, A., Göthberg, P., Lindesjöö, E.,Tulijoki, J.-P., Östman, K., Holm, K. & Nordblad, M.: Auditering av Yrkeshögskolan Novia 2012 Andersson, Ö., Lejonqvist, G.-B., Lindblad, P., Holm, K. & Nordblad, M.: Förnyad auditering av kvalitetssäkringssystemet vid Högskolan på Åland Virtanen, A., Keränen, H., Murtovuori, J., Rutanen, J.,Yanar, A., Hiltunen, K., Saarilammi, M.-L.: Kymenlaakson ammattikorkeakoulun auditointi 2012 Talvinen, K.: Enhancing Quality. Audits in Finnish Higher Education Institutions 2005–2012 Lyytinen, A., Kohtamäki,V., Pekkola, E., Kivistö, J. & Hölttä, S.: Korkeakoulujen sidosryhmäyhteistyön laadunhallinta: nykytilan kartoitus ja tulevat haasteet Raaheim, A. & Karjalainen, A.: Centres of excellence in university education – Finland 1999–2012. An evaluation Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011–2017 Audit manual for the quality systems of higher education institutions 2011–2017 Auditeringshandbok för högskolornas kvalitetssystem för åren 2011–2017
© Copyright 2024